Vaasan ylioppilaslehti 6 2014

Marraskuu 6/2014

Kympin korotus j채senmaksuun s.4 El채m채 haltuun s.12 Kimpassa kivammin s.17

2 Twitter-tutkain 3

Näkökulma, Risut & risut, Pääkirjoitus

4 Kampukselta 5

Kaytävalta, Kolumni

6

IIlmiöitä kampukselta, Historian kirjoituksia

7

Rakkauden lisensiaatti, Kolumni, Gallup

11

8 Missä he ovat nyt - alumnitapaamisessa vuosikerrat kohtasivat 10

Warrantin viimeiset nuoruusvuodet, Från gatustrider till gemensamt firande

11

Restaurant Day is a day of surprises

12

12 Elämä haltuun ennen ongelmien kasaantumista 13

Omaisyhdistyksestä tukea mielenterveyskuntoutujan läheisille, Kolumni

14

California freeing

15

Sattumalta unelmaharjoitteluun

16

Onnibus.com haluaa reitin Vaasaan

14

17 Kampunlinjan alku kankea, Kimpassa kivammin 18

Nurmikenttien shakki koukuttaa

20

Kulttuuri

21

Arviot

22

Järjestöjorinat

17

Twitter-tutkain Tia Vähäsarja @tiamariav Viestintätieteilijä Nytissä pukeudutaan ”kireeseen pyöräilyasuun”. Pitäisikö taivutusmuodot kerrata vai onko tää nyt sitä elävää kieltä? @ nytliite #kielioppi Jarkko Seppälä @JarkkoSeppala VYY:n entinen pääsihteeri Olenko tulossa vanhaksi, kun kerrankin @SYL_FIN:n liittarilausuntomatskuissa tuntuu olevan ihan hyviäkin juttuja?

Ehkä on vielä #toivo’a.

Pekka Tuuri @pekkatuuri Kirjojen lukeminen on vaikeaa, koska tunnen jääväni jostain paitsi lukiessani.

Toisaalta oppineena uutta voisin olla osana jotain suurempaa.

Laura Helin @helinlaura Viestintätieteilijä Valtion rahoilla ostin puhelimen, kahet kengät ja talvitakin... sit pitäis vissii lukea tenttiinki et pystyy joskus maksamaan takas #nyyh

Daniel Lahti @DanielLahti Kauppatieteilijä ”Järkivihreä” on minun mielestä typerä sana.

Aleksi Koivisto @AleKoivisto Hallintotieteilijä Sakot ja huudot tampioille jotka koneita varaavat. Haluan et takkinne viedään kierrätykseen ja teidät kadotukseen. #tritonia #univaasa

Lauri Erkkilä @Erkkila7 Hallintotieteilijä Näin VYY:n oma ”Niinistö vs. Haavisto” -kilpailu saatiin päätökseen. Ratkaisiko kuitenkin (puolue)taustat enemmän kuin persoona? #vyyedari Tytti Niemi @tyttisofia Edarissa on jopa yleisöä. All because of @AleKoivisto :-D #VYYedari

JULKAISIJA: Vaasan yliopiston ylioppilaskunta TOIMITUS: Yliopistonranta 5, 65200 Vaasa (Domus Bothnica, Vaasan ylioppilastalo), www.vaasanylioppilaslehti.fi, 044 324 8969, toimitus@vaasanylioppilaslehti.fi PÄÄTOIMITTAJA: Anne Tastula TAITTO JA ULKOASU: Lotta Häggström AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA: Sanna Brundirks, Tuomas Hämäläinen,

Janne Kalluinen, Jenny Kestilä, Jukka Lehtonen, Jenny Malmberg, Taru Myllylä, Julia Niskanen, Jasmin Penttinen, Tuulia Poutiainen, Matti Riitakorpi, Ville Rintala, Jukka Rinta-Luoma, Joel Väänänen, Enni Yli-Hynnilä. PAIKALLINEN MAINOSMYYJÄ: RC-Kustannus Oy, Markku Räsänen, 044 500 0440, rc@rckustannus.fi VALTAKUNNALLINEN MAINOSMYYNTI: Pirunnyrkki Oy, 020 796 9580, yolehdet@pirunnyrkki.fi PAINO: I-Print oy, Seinäjoki LOGO: Heidi Pöysä VAASAN YLIOPPILASLEHTI on sitoutumaton opiskelijalehti, toimitus pidättää oikeuden muokata materiaalia, toimitus ei vastaa tilaamattomasta aineistosta. SEURAA SOSIAALISESSA MEDIASSA! facebook.com/vaasanylioppilaslehti / twitter.com/vylkkari

2

Vaasan ylioppilaslehti 6/2014

4041 0895 Painotuote

Näkökulma

Pääkirjoitus

Joel Väänänen

Anne Tastula Päätoimittaja

Kahvintuoksuisia hetkiä

Luottamuksen arvoinen arki

Olen aina tykännyt Juhla Mokan mainoksista.

Siis niistä, missä on se kädentaitaja, tunnistettava pianomusiikki, idyllinen harmonia ja kahvikuppi. Ajauduin taas kerran katselemaan ja lumoutumaan niiden luomaan kahvintuoksuiseen onnellisuuden hetkeen. Pohdinkin mistä nämä mystiset hetket muodostuvat? Miksei minun elämäni ole kuin Juhla Mokan mainoksesta? Tältä se ei ainakaan aina tunnu.

Onnellisen Juhla Mokka –hetken saavuttaminen vaatii työtä. Se ei synny itsestään. Juhla Mokka –hetket eivät tarkoita kahvitaukoja sinänsä, vaan tehdystä työstä aikaansaatua tyytyväisyyttä. Tämä muodostuu sen tekijälle, kun hän tajuaa saavutuksensa, pysähdyttyään tarkastelemaan tehdyn työn tuloksia. Mainoksessa kädentaitaja saavuttaa kokonaisvaltaisen ymmärryksen oman elämänsä onnellisuudesta, työn loppuunsaatta-

misesta ja valitusta polusta.

Kuinka saavutan omassa elämässäni oman kahvintuoksuisen hetkeni pianomusiikilla säestettynä? Minä uskon siihen, että ihminen pystyy itse määrittelemään tavoitteitaan ja ainakin pyrkiä niitä kohti. Tehty työ palkitaan. Motivaatio syntyy teoista ja uskalluksesta epäonnistua.

Suunnittele, kokeile, erehdy, tee, toteuta, onnistu ja aina välillä epäonnistu. Pienistä onnistumisista muodostuu vähitellen suurempia. Näin ainakin toivon omalla kohdalla.

Muista kuitenkin olla armollinen itsellesi. Joskus kahvitauko on vain ihan tavallinen kahvitauko. Ja siitä on järisyttävä maapalloa syleilevä kokemuksellisuus kaukana. Se on ihan ok, että välillä harmittaa, mutta päätös siitä ylös pääsemiseksi pitää tehdä. Onks kahvia?

Risut ja risut

Risuja itselleni luokattoman huonosta osallisuudesta opiskeluihini tänä syksynä. Enemmän kiinnostaa Oskarin päivädisko kuin Tritoniassa nenä kiinni kirjassa oleminen.

Ikuisuusopiskelija Campuksella on ihana ilmapiiri ja voi jutella taas uusien fuksien kanssa. Ännäsvuosi Väsyttää aivan helvetisti kun ei kerkee nukkua, hiukset on rasvaset ku ei ehi pestä, hammastaki särkee kun ei pääse hammaslääkäriin.

Norsu yöpöydälläsi Kiitos sinä sinisilmäinen, joka maksoit kahvini, kun minulla ei ollut paalua.

Olenkahvitvelkaa

Luottamus on tunne tai varmuus siitä, että asiaan tai ihmiseen voi luottaa, että se tai hän ei petä toiveita tai aiheuta pettymystä.

Luottamus asiaan tai toiseen ihmiseen on osaltaan sisäsyntyistä, osa taas saavutetaan.

Suomen hyvinvointikulttuurissa voi ainakin jossain määrin luottaa siihen, että apua saa, jos hätä on suuri. Hätä voi olla esimerkiksi terveyteen, tai vaikka mielenterveyteen liittyvä.

Yliopisto-opiskelijalle osoitettu ensisijainen terveydenhuollon toimija on YTHS. Liian usein kuulee kuitenkin tarinoita, joissa mielenterveyspalveluiden jonot ovat luokattoman pitkät, sisältö vajavaista tai sitä luvattua takaisinsoittoa ei koskaan kuulu. Tarinat saivat vahvistusta tämän lehden mielenterveyteen liittyviä juttuja tehdessä. Säätiöltä tai sen Vaasan toimipisteeltä ei liiennyt aikaa tämän lehden mielenterveysaiheisten juttujen kommentointiin tai haastatteluun tarpeeksi ajoissa ennen taittoon menoa.

Perseestä että luennolle ei saa tuoda eläimiä.

Aktivisti?

Voiko oman jaksamisensa kanssa kamppaileva opiskelija sitten luottaa siihen, että apua on saatavilla ennen kuin hätä yltyy liian suureksi? Onneksi tarjolla on YTHS:n lisäksi muitakin toimijoita, joiden puoleen kääntyä, kun miettii elämänsä isoja asioita. Virallisten tahojen lisäksi, ehkäpä jopa tärkeimpänä luottamuksen arvoisena voi pitää omaa ystäväpiiriään. Tai piirin uupuessa, sitä yhtäkin hyvää. Sitä, jonka kanssa tietää, että on luottamuksensa kanssa turvassa.

Kissanomistajat. Leikatkaa kissanne, niin naapuruston nurkat pysyvät raikkaina eikä syksyn saapuessa tarvitse lukea moniko kesän pentu on päätynyt taas Kissatalolle.

Vastuullinen kissanomistaja

Kerran saadun luottamuksen voi tietysti myös menettää. Näin ei toivo käyvän ihmissuhteissa, mutta ei myöskään silloin, kun luottamuksensa on äänellään jollekin tietyn tehtävän hoitamiseen antanut. Luottamustehtäviä on jaossa VYY:n uudessa hallituksessa, joka valitaan marraskuun puolessa välissä.

Avaudu mistä tahansa ja milloin tahansa!

Lähetä lyhyt kommenttisi tekstarilla numeroon 0443248969 tai osoitteeseen toimitus@vaasanylioppilaslehti.fi. Ärsyttää ulkonäkö- ja suorituskeskeinen yhteiskunta. Ollaan päästä tyhmiä ja tisseistä kauniita.

Jare

Maailmaani heilutti taannoin tapahtuma, jossa vieraassa kulttuurissa hädän hetkellä en saanut apua. Usko kanssaihmiseen, vaikkakin tuntemattomaan, oli niin vahva, että kuvittelin yleisten toimintatapojen ylittävän kulttuurirajat. Luotto siihen, että kaikki ihmiset toimisivat kuten yleisesti elinpiirissäni toimitaan, oli sokeasti muodostettu.

Hyvä Rubbarit! Vihdoin pääsee saunaan!!

Tutti-fani Ai oikeesti et jaksa istua tentissä muutamaa tuntia käymättä vessassa?

Istu edes reunassa Ämpärijonottomisen alalaji, noutopöytäpaskojat harmistuttaa vietävästi. Mikä perkele siinä on että leipäset täytyy voidella siinä saamarin buffajonossa? Levite leivän kulmaan ja viimeistely pöydässä. Ei luulisi olevan akateemiselle vaikeaa.

Cottonikin on tukossa

Mun mielestä kampuksella pitäis pitää vähintään kaulus paitaa, yliopisto ei ole köyhille.

Justsaying

Onko sinulla juttu

Luottamatta ei pidä jättää myöskään itseensä. Hyvä, terve luottamus omaan itseensä on sekin osa hyvää mielenterveyttä.

Itseluottamuksen ollessa kunnossa ei haasteitakaan kohdatessa vaivu liian matalalle oman elämänsä syövereihin, vaan näkee omat mahdollisuutensa ja rajoitteensa realistisessa valossa. Ja osaa ne oikealla tavalla ilmaista niille, joiden luottamusta tavoittelee.

Silloin näkee selkeämmin myös sen, kenelle muulle kannattaa luottamuksensa antaa.

?

paatoimittaja@vaasanylioppilaslehti.fi

Vaasan ylioppilaslehti 6/2014

3

Kympin korotus jäsenmaksuun: tästä on kyse Teksti Mikko Martikkala VYY:n hallituksen sosiaalipoliittinen vastaava

Jokainen uutisia lukeva on saattanut huomata taloudessa viimeisen kuuden vuoden aikana hiukan mollivoittoisuutta. Opiskelijat selvisivät pitkään ilman sen merkittävämpiä leikkauksia sivistyspolitiikasta tai tukipalveluista. Viimeisessä kehysriihessä leikkuri kuitenkin iski opiskelijoille äärettömän tärkeään paikkaan: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöön. Sen seurauksena edustajisto tulee saamaan käsiteltäväksi esityksen kymmenen euron korotuksesta opiskelijoiden terveydenhoitomaksuun.

YTHS:n rahoitus on tähän saakka koostunut neljästä eri komponentista. Opiskelijat maksavat itse terveydenhoitomaksua ylioppilaskunnan jäsenmaksun yhteydessä ja käyntimaksuja esimerkiksi hammashoidosta. Kunnat kustantavat sopimuksen velvoittavan osuuden, ja opetus- ja kulttuuriministeriö tarjoaa tila-avustukset. Tästä kaikesta jäljelle jäävät kulut kattaa Kela. Näistä valtion leikkuri viilasi OKM:n tila-avustukset kokonaan pois. Sopeutustarve on helppo käsittää vaikkapa henkilötyövuosina. Joidenkin arvioiden mukaan leikkaukset tarkoittaisivat YTHS:n henkilökunnasta 138 henkilötyövuotta.

Periaatteessa sopeuttaminen olisi yksinkertaista, jos jokainen rahoittaja nostaisi omaa rahoitustaan niin, että oma suhteellinen osuus ei aikaisemmasta muutu juurikaan. Sopeuttamiseen liittyy kuitenkin jekku. Kela ei sairausvakuutuslain mukaan voi nostaa omaa rahoitusosuuttaan yli tietyn rajan. Jos Kelan osuus säilyisi ennallaan, olisi sopeutustarve jo lähes viidennes YTHS:n vuotuisesta budjetista!

Ylioppilasliikkeessä on käytännössä koko vuosi käytetty kaikki liikenevä aika ja energia poliittisessa vaikuttamistyössä YTHS:n palveluiden turvaamiseksi. Valtakunnan tasolta aina jokaiseen yliopistokaupunkiin on lobattu poliittista johtoa valmistelevia virkamiehiä. Sanomaa lähes ainoasta Suomen toimivasta perusterveydenhoidon järjestelmästä on kuulutettu ympäri maata.

Ponnistelut säätiön puolesta eivät ole olleet turhia. Kunnat, Kela sekä valtio leikkauksineen ovat kuulleet opiskelijoiden äänen ja tulleet vastaan. Kahden ensimmäisen rahoittajan osuudet tulevat nousemaan. Ministeriön tukien leikkauksia on puolitettu seuraavalle vuodelle Stubbin hallituksen budjettiriihessä. Pahimmat uhkakuvat kiinni kurottavasta vajeesta ovat nyt takanapäin.

Perustaltaan järjestelmä on opiskelijoiden solidaarisuuden osoitus toisilleen.

Jokainen maksaa osan kaikkien terveyteen liittyneestä realisoituneesta riskistä.

Sairausvakuutusluontoisella järjestelyllä opiskelijat pääsevät nauttimaan valtakunnan ehkä parhaasta perusterveydenhoidosta. Suomen kustannustehokkain järjestelmä tuottaa paperillakin hyviä tuloksia. Yli 60 % opiskelijoista on tyytyväisiä säätiön palveluihin. Valtakunnallista epätasa-arvoisuutta ei hoidon tasalaatuisuuden vuoksi ole. Asiakaskunnasta kerätty terveystieto on tunnustettu erittäin laadukkaaksi kansainvälisellä tasolla.

Tämä ei kuitenkaan poista sopeutustarvetta kokonaan. Työ opiskelijoiden terveyden puolesta jatkuu. Ensimmäinen tehtävä on tuoda raskas päätös jäsenmaksun korottamisesta edustajistojen käsiteltäväksi. Laadukas, alueellisesti tasa-arvoinen ja hintansa arvoinen terveydenhoito on varmasti jokaisen opiskelijan etu nyt ja tulevaisuudessa.

Vaasan yliopiston sosiaali- ja terveyshallintotieteen maisterikoulutus Helsinkiin HUS käynnistää Vaasan yliopiston sosiaali- ja terveyshallintotieteen maisterikoulutuksen Helsingissä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallitus päätti kokouksessaan, että HUS käynnistää Vaasan yliopiston kanssa sosiaali- ja terveyshallintotieteen maisterikoulutuksen Helsingissä.

”Lisäksi tämä on selkeä osoitus siitä, että Vaasan yliopistoa ja sen sosiaali- ja terveyshallintotieteen oppiainetta arvostetaan sekä kouluttajana että tutkimusryhmänä. Yliopiston näkyvyys Helsingin seudulla vahvistuu entisestään, joten sillä tulee ilman muuta olemaan suotuisa vaikutus koko yliopiston opiskelijarekrytointiinkin.”

”HUS:n yhteydenotto ja yhteistyöpyyntö oli erittäin mukava yllätys ja osoitus siitä, että hallintotieteellisen alan koulutustarve ja on merkittävä nyt ja tulevaisuudessa”, kertoo professori Pirkko Vartiainen, maisteriohjelman johtaja.

Nykyisin HUS on ainoa sairaanhoitopiiri Suomessa, jonka alueella ei ole omaa terveystieteen maisterikoulutusta. HUS:n alueella työskentelee neljäsosa koko maan hoitohenkilökunnasta. Myös merkittävä osa terveysalan yliopistollis-

ta maisteritutkintoa edellyttävistä työpaikoista sijaitsee HUS:n alueella.

Ratkaisuna maisterikoulutustarpeen tyydyttämiseksi HUS selvitti yhteistyötä Vaasan yliopiston kanssa, koska siellä toteutetaan niin opetuksellisesti kuin tutkimuksellisesti korkeatasoista sosiaali- ja terveyshallintotieteen maisterikoulutusohjelmaa. ”Sosiaali- ja terveysalalla on suuri tarve johtamisen, muutostilanteiden hallinnan, palvelujärjestelmien ja asiakkaiden osallistumista korostavien toimintatapojen kehittämiseen. Tähän tarpeeseen

sosiaali- ja terveyshallintotiede vastaa erittäin hyvin, koska opiskelijamme saavat valmiuksia toimia vaativissa sosiaalija terveysalan asiantuntija- ja esimiestehtävissä”, Vartiainen kertoo.

Ohjelma on kaksivuotinen maisteriohjelma, jossa opiskelijat suorittavat hallintotieteen maisterin tutkinnon, pääaineenaan sosiaali- ja terveyshallintotiede.

Suunnitelmien mukaan ensimmäiset 20 opiskelijaa aloittaisivat opintonsa Helsingissä tammikuussa 2016.

Mikko Martikkalasta hallituksen muodostaja Edustajiston kokouksessa valittiin tulevan hallituksen muodostajaksi nykyisen hallituksen sosiaalipoliittinen vastaava Mikko Martikkala äänin 18-12.

Muodostajaksi haki Martikkalan lisäksi hallintotieteilijä Aleksi Koivisto.

Martikkala nosti puheenvuorossaan esiin duaalimallin kehittämisen ja opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin.

Edunvalvontatyö on hänen mukaansa pitkäjänteisyyttä vaativaa työtä.

4

Vaasan ylioppilaslehti 6/2014

Koivisto korosti rooliaan mahdollisena uudistajana useassa asiassa. Martikkalan tavoin hänkin halusi kehittää liikuntapalveluja, esimerkkinä liikuntapalveluiden saanti kampukselle. VYY:n hallituksen työnjakoa olisi hänen mukaansa muutettava ja työelämäedunvalvontaan panostettava.

ehdotettuja muutoksia viedään eteenpäin.

Muina asioina hallitus vastasi edustajiston aloitteisiin opiskelijalounaan kehittämiseksi ja ylioppilaskunnan työelämäedunvalvonnan tehostamiseksi ja

Talousarvio etenee jatkotyöstöön.

Edustajisto vaikutti myöntyväiseltä hallituksen esitykseen jäsenmaksun korottamisesta yhteensä 14 eurolla.

Kokouksessa kuultiin myös VYY Holdingin raportti omasta toiminnastaan. Wärtsilä-salin vuokraus on saatu kannattavalle tasolle, vaikkakaan edellisvuoden lukuihin ei päästä.

Ylioppilaskunnan kuraattoriksi valittiin hallituksen puheenjohtajana ja pääsihteerinä toiminut, Warrantin aikoinaan perustanut Timo Saranpää.

Eniten keskustelua kokouksessa herätti hallituksen muodostajan vaalin lisäksi liittokokousdelegaation pukeutumiskoodi.

Ensi vuoden hallitus valitaan 17.11.

Kolumni Esittelyssä edustajiston puheenjohtaja Ville Hellström

Jenny Kestilä

Twitter-filosofiaa @Nietzschequotes : To live is to suffer, to survive is to find some meaning in the suffering Koko alkusyksyn pelätty pimeys ja kiire saapuvat opiskelijoiden pieniin, muovilattioilla vuorattuihin soluihin viimeistään marraskuussa. Arki koostuu viiden päivän ahdistuksesta ja kahdesta tyhjentävästä. Kahvila Oskarin kovat penkit saavat puutuneen opiskelijan omantunnon kolkuttamaan, kun laiha kahvi onkin pitänyt tämän iltapäivän aikana nenän kaukana poissa kirjoista.

Tritonian kirjaston kellarikerroksessa kuuluu huokauksia. Mietitään ääneen, voisiko Gradun kirjoittaa Muumimamman sitaattien pohjalta. Joku heitti taas saman vitsin koulun vaihtamisesta stripparin hopeareunaiseen uraputkeen. Platon etsi elämän tarkoitusta jo 2400 vuotta sitten. Eikö kukaan muka ole vieläkään selvittänyt miten tässä oikein pitäisi elää?

@Muumienparhaat: ”Filosofit ovat pyrstötähtien yläpuolella” Twitter-feedilleni ilmestyy kansainvälisellä avaruusasemalla asuvan Reid Wisemanin kuvia maapallosta. Omat ajatukseni koulutöiden suhteen tuntuvat olevan suurin piirtein yhtä kaukana avaruudessa kuin Wisemanin maapalloa kiertävä koti. Haihattelua, unelmointia, Youtuben kissavideoita. Absurdia ajatella, että joku voi katsella ikkunastaan koko maailmaa, kun minä näen vain ruskeita lehtiä ja Palosaarta piiskaavan sateen.

Teksti ja kuva Jasmin Penttinen Markkinoinnin opiskelija Ville Hellström on Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston puheenjohtaja, joka valittiin tehtävään viime vuoden vaihteessa. Edustajiston puheenjohtajan kausi kestää yhden vuoden, vaikka uusi edustajisto valitaan kahden vuoden välein. Puheenjohtajan valinta tapahtuu äänestämällä vuoden viimeisessä edustajiston kokouksessa.

Hellström valittiin edustajiston puheenjohtajaksi yksimielisesti. Ennen valintaa hän oli ajatellut tekevänsä tilaa uusille, mutta paikan avautuessa hän oli mukana äänestyksessä. Hellströmillä on runsaasti kokemusta erilaisista ylioppilaskunnan, yliopiston ja kauppatieteilijöiden ainejärjestön Warrantin luottamustehtävistä. Näin laaja– alainen kokemus tarjoaa mahdollisuuden siirtää omaa kokemusta ja tietämystä eteenpäin.

Hellströmin mukaan oma aktiivisuus ja osallistuminen ovat edustajiston puheenjohtajan roolissa tärkeässä asemassa. Puheenjohtajan tulee pitää itsensä ajan tasalla ylioppilaskunnan asioista. Hän huolehtii edustajiston toiminnasta sekä osallistuu erilaisten työryhmien toimintaan.

Työhön kuuluu paljon keskustelua eri tahojen kanssa. Hellström on esimerkiksi mukana Suomen ylioppilaskuntien liiton delegaatiossa.

Pääosin Hellström työskentelee edustajiston kokousten parissa. Ennen kokousta tulee tarkistaa kokouksessa käsiteltävät asiat ja esimerkiksi se, onko ylioppilaskunnan vuosikellossa jotain vuosittain käsiteltäviä asioita, kuten talousarvio.

Lisäksi on erilaisia kannanottoja ja vaihtuvia asioita, joita kokouksissa käsitellään. Noin viikkoa ennen kokousta Hellström käy läpi hallituksen raportin sekä keskustelee muiden puheenjohtajien sekä oman ryhmänsä eli warranttilaisten kanssa. Kokouksessa puheenjohtajan tehtävä on huolehtia kokoustekniikasta ja siitä, että kaikki saavat tasa-arvoisesti oman mielipiteensä esille.

Puheenjohtajan tulee kohdella kaikkia kokoukseen osallistujia neutraalisti mahdollisista omista mielipiteistään huolimatta. Pääsihteeri avustaa kokouksissa.

Hellströmillä ei ole mitään päivittäistä työtuntimäärää, vaan työmäärä vaihtelee. Eniten töitä on kokousten ympärillä, joita on noin kerran kuukaudessa tai harvemmin lukuvuoden aikana.

Edustajiston puheenjohtajan työ ei varsinaisesti ole toiminnallista, vaan enemmänkin asioista huolehtimista. Hellström on kokenut työn miellyttäväksi, sillä työssä näkee kattavasti ylioppilaskunnan toimintaa. Mitään negatiivista Hellström ei edustajiston puheenjohtajana olemisessa ole kokenut. Ainut asia on, että täytyy ajatella, mitä sanoo julkisesti virallisen aseman takia.

Opiskelijat voivat ottaa yhteyttä edustajiston puheenjohtajaan lähettämällä sähköpostia, soittamalla tai laittamalle Facebookin kautta viestiä.

Häneen voi ottaa yhteyttä kaikissa ylioppilaskuntaan liittyvissä asioissa.

Elämän metafyysisyyden pyörteissä suurten ajattelijoiden tuhansia vuosia pohditut ajatukset voivat selättää niin kouluahdistuksen kuin elämän tarkoituksenkin. Digitalisoitumisen ansiosta voimme suorittaa filosofian alkeiskurssin sosiaalisessa mediassa.

Notification: @Platon_quotes just followed you.

Tentti läpi.

Filosofian tutkimukseni edetessä käy yhä selvemmäksi, että tieto omasta tietämättömyydestään on pohja, mille kaikki eläminen tulisi rakentaa.

Kaikki mitä tiedän on, etten tiedä mitään.

Se, ettemme tiedä mitä pitäisi tänään opiskella, mikä sivuaine valita tai minne lähdemme valmistumisen jälkeen ei haittaa. Positiivisena käytännönfilosofina voinkin sanoa, että asioilla on tapana järjestäytyä. Yllättävää kuinka mieli huojentuu vain siitä, että kuuntelee hetken rauhassa musiikkia ja laittaa silmät kiinni. Avaan silmäni ja tiskit on tiskattu, laskut maksettu ja aurinkokin taisi pilkahtaa pilven takaa.

Elämä menee eteenpäin ja joskus kaikki tehtävät on palautettu jo hyvissä ajoin ennen ahdistuksen iskemistä. Opiskelijoilla asioiden valmiiksi saaminen käy melkein oopiumista. Akateemisen vapauden ymmärtää vasta, kun voi pestä ranteista muistuttavan musteen kaikista niistä tehtävistä, jotka eivät enää mahtuneet kalenterin sivuille. Joskus huumaavan tunteen saavuttamiseksi riittää kahvilan penkkien tunteeton ohittaminen, kalenteriin vilkaisu ja kouluhommiin ryhtyminen ennen kuin kello on lyönyt 11.

Ja onhan aina olemassa se opiskelijoita viikonlopusta toiseen yhtä hyvin kohteleva totuuden torvi, filosofi ja jonkin sortin terapisti, kyykkyhyllyn Santa Helena -pullo.

@Jennykestila: ”viinissä on totuus, in vino veritas”

Lue Ville Hellströmin blogiteksti uteliaisuudesta ja keskustelemisesta osoitteessa vaasanylioppilaslehti.fi

Vaasan ylioppilaslehti 6/2014

5

Iltapäivä Tritoniassa Teksti Janne Kalluinen Kuva Anne Tastula on kuitenkin ennenaikainen, kun huomaan koneen olevankin lukittu opiskelijan s93353 käyttöön ja leukani alkaa hivuttautua vähitellen kohti rintaa. Jatkan etsintöjä silti.

Ja kas kummaa, sekä neljännen että ensimmäisenkin kerroksen koneet ovat kaikki varattuja. Yksi selaa koneellaan Facebookia, joku pelaa keskittyneesti Candy Crush Sagaa, kolmas pasianssia.

Joku opiskelee näennäisesti. Takakireät ajatukset alkavat valtaamaan alaa pääni sisällä, mutta päätän malttaa mieleni.

Suuntaan kirjaston ainoalle vapaalle lukupisteelle valmistelemaan väliraportin sijaan espanjan kotitehtäviäni.

Luentoni päätyttyä menen syömään.

Kyllähän tässä jo vähän nälkä olikin, aamiainen jäi kiireisen lähtöni vuoksi vajavaiseksi. Lounas hyvässä seurassa saa aamupäivän kieltenluennolta myöhästymisen aiheuttaman epämiellyttävyyden tunteen unohtumaan. Ruoka on hyvää, ja Oskarin kahvikupposen jälkeen onkin mukava siirtyä takaisin opintojen pariin tiedekirjasto Tritoniaan.

Kello on kuitenkin 12:20, mikä merkitsee pahinta ruuhka-aikaa kirjastossa.

Olisi tarve saada paikka tietokoneelta, mutta kakkoskerroksen jokainen pääte on valitettavasti jo käytössä. Tai oike-

astaan vain joka toinen kone on oikeasti käytössä, mutta jokainen tietokonepaikka on kuitenkin varattu takein, repuin ja muistiinpanovälinein. Opiskelijat ovat luikahtaneet joko kahville, savukkeelle, syömään tai mihin ikinä. En kuitenkaan lannistu tästä, vaan käynnistän etsinnät uudelleen kolmannessa kerroksessa.

Olen vielä ihan hyvällä tuulella.

Kömmin rappuset ylös. Nopea silmäys kolmannen kerroksen työpistetarjontaan ei tarjoa helpotusta ongelmaani. Kerroksen perimmäisestä nurkasta löydän kuin löydänkin yhden tietokoneen joka ei näytä varatulta ensisilmäyksellä. Iloni

Napsautan pöydän lukuvalaisimen katkaisijan on-asentoon. Viiden sekunnin kuluttua kirjaani lankeaa samat luksit kuin hetkeä aiemminkin. Valo ei toimi, kuten arvata saattoikin. Alan tuohtua, mutta siirryn silti hämärän vallitessa koulutöideni pariin, mikä saa minut unohtamaan hiiltymykseni. Opiskelun ja äärimmäisen keskittymisen autuutta ei kuitenkaan kestä kovinkaan kauaa, sillä vieressäni oppimispäiväkirjaansa kirjoittava hento neitonen aivastaa varovaisesti kahdesti. Aivastukset saavat keskittymiseni herpaantumaan, vaikka se ei varmasti ollutkaan tytön tarkoitus. Tunnen silti kuinka alan olla tosissani hermostunut.

Hetken päästä herpaannun jälleen.

Ajatustyöni katkaisee tällä kertaa etääl-

tä korviini kantautuva Nokia Tune. Soittoääni taukoaa, mutta melodiaa seuraa iloinen, kovaääninen puhelinkeskustelu, mikä on omiaan kiehauttamaan sappeani. Seuraavaksi kolmannesta kerroksesta laskettelee korkokengillään alas tyttö, jonka korkojen kopsahtelu portaikossa ei jää kuulematta keltään. Jokaikinen näistä kolahduksista kiristää hermojani äärimmilleen, mutta säilytän malttini vaivoin.

Se on kuitenkin laiha lohtu, sillä hetkeä myöhemmin kymmenen hengen ryhmä poistuu kolmannen kerroksen ryhmätyötilasta niin kovaäänisesti, että jopa Candy Crushia pelaava henkilö ärsyyntyy tietokoneellaan silmiinnähden. Itse olen täysin raivon partaalla.

Kun hetken kuluttua kaksi Kummeli-videota katselevaa opiskelijaa naurahtaa kaksi penkkiriviä edelläni, mittani on täysi. Alan mielenosoituksellisen suurieleisesti pakkaamaan tavaroitani laukkuun ja tekemään lähtöä tiedekirjastolta. Juuri kun nousen tuoliltani, vieressäni istuva siro neitonen aivastaa vielä kerran varovasti. Tällä kertaa tiedän, että hän aivastaa tarkoituksella, vain minua kiusatakseen. Kaadan tytön kahvin MacBookinsa näppäimistölle ja marssin täynnä kiukkua kohti kirjaston pääuloskäyntiä. Kuulen selkäni takaa tytön itkunsekaiset sanat ”mä soitan poliisille”. Ehdotan häntä soittamaan vaikkapa bassoa.

Voi taivas, että on rasittavaa, kun ihmiset eivät osaa käyttäytyä edes kirjastolla.

Juttusarja katsoo menneeseen ja kommentoi sitä nykyisyydestä.

Vaasan Ylioppilaslehti 6/2004

Ja nyt on kunnossa, vai onko?

”Neljännen kerroksen hajuongelmat johtuvat nimenomaan eristeenä olleesta kivipiestä.”

Fabriikin sisäilma ja toistuvat remontit ovat puhuttaneet aika ajoin niin opiskelijoita kuin henkilökuntaa. Totta, kalliit remontit ovat vihdoin valmiit, joskin viime vuosien aikana pohjakerroksesta on löytynyt asbestia, ja ilmastointikoneet uusittiin, koska niitä ei oltukaan uusittu varsinaisen remontin yhteydessä vuosia sitten. Kivihiilipiki on kapseloitu pohjaan, ja poistettu katosta mahdollisimman hyvin. Näppärimmät ja vähemmän näppärät voivat googlettaa, millaisia terveyshaittoja kivihiilipiki aiheuttaa, ja missä sitä eristeenä käytetään vanhassa rakennuksessa.

ten mukaan kunnossa. Virallinen ei ole silti arkea eikä todellisuutta. Arkea on se, että edelleen osa henkilökunnasta joutuu olemaan evakossa ja edelleen Fabriikissa oireillaan. Erityisesti sellaiset henkilöt, joilla on aiempi homealtistuminen tai sisäilmaongelmatausta takanaan, mutta myös uudet ja aiemmin homeelle altistumattomat henkilöt. Kun mittareita ja viitearvoja tutkitaan, tulisi jokaisen henkilön oireet ottaa vakavasti, ja tarpeen vaatiessa hankkia muita tiloja niille ihmisille, jotka eivät pysty Fabriikissa, suuren ja mahtavan remontinkaan jäljiltä, opiskelemaan tai työskentelemään.

Virallisesti siis kaiken pitäisi olla nyt hyvin ja rakennus on tiettyjen mittaus-

Nimimerkki Köhköh

Kymmenen vuoden takainen Vylkkäri kirjoittaa edellisenä keväänä alkaneesta Fabriikin mittavasta remontista. Rakennuksessa oli havaittu vakavia kosteusvaurioita ja sisäilman laatu oli niin heikko, että työntekijöitä jouduttiin siirtämään muihin työtiloihin. Lattia kuivattiin, vanhoja puurakenteita poistettiin ja ilmastointikanavat puhdistettiin. Yllätyksiltä ei matkalla vältytty; aikataulu ja budjetti venyivät kun katolta vanhan vesikatteen alta löytyi ilmeisesti alkuperäinen kivihiilipikikerros, joka täytyi poistaa.

6

Vaasan ylioppilaslehti 6/2014

Kolumni Henna Hirvonen Hallituksen puheenjohtaja

Rakkauden lisensiaatti on kokenut elämänsä aikana kaiken rakkaudesta, seksistä ja romantiikasta. Hän suhtautuu tutkijan intohimolla kaikkeen, joka koskettaa elämän ihanimpia puolia. Jos haluat kysyä nimettömästi asiantuntijalta apua sinua askarruttaviin kysymyksiin, älä arkaile vaan laita kysymyksesi osoitteeseen rakkaudenlisuri@gmail.com.

Rakkauden lisensiaatti odottaa juuri sinun yhteydenottoasi…

Rakkaudesta lajiin Alkoholi - afrodisiakkiko?

Hyvä Licentiatus, Miksi aina krapulassa panettaa ihan jäätävästi? Etenkin silloin, jos edellisiltana olisi ollut sutinaa tarjolla, mutta on muka kunniakkaasti jättänyt tilaisuuden käyttämättä.

Nātūrālia nōn sunt turpia

Ensinnäkin tilaisuuksien käyttämättä jättäminen ei ole koskaan kunniakasta. On vain tilaisuuksia ja menetettyjä tilaisuuksia. Vaikka, kuten ystäväni Raoul Duke sanoisi, ”She’s doing her Masters thesis on... well, Barbra Streisand.”, käy kiinni. Arpa kohtalon on aina arvaamaton. Panetus krapulassa sen sijaan, no sehän on vain neurokemiaa, kuten rakkaus ja kaikki muutkin tunteet. Testosteroni nousee niin naisilla kuin miehilläkin alkoholin nauttimisen myötä, ja dopamiini- ja serotoniinitasot kasvavat. Seuraavana aamuna herätessä vartalosi on edelleen edellisillassa huokuen täyttymätöntä, mutta tyydyttämätöntä haluaan, joten hormonit siellä vain muistuttavat olemassaolostaan.

Miten diilaan kännitekstareiden kanssa?

Moi rakkauden lisuri, nyt hävettää, laitoin viikonloppuna kännissä kymmeniä viestejä yhdelle tyypille. Mitä tehdä?

Selvinpäin kadun

Kun olet selvin päin, älä tee mitään, älä varsinkaan kadu. Eläkkeellä ollessasi muistelet vielä villiä nuoruuttasi kaiholla. Mutta varsinaiseen

ongelmaasi, mikäli et saanut haluamaasi vastausta kännissä, et saa sitä anteeksipyytämälläkään. Ensi kerralla juhliessasi jätä puhelin kotiin. Ollaksesi varma asiasta, piilota puhelimesi roskikseen jossain Fabriikin vessoista, ja tarkista vasta viikonlopun jälkeen onko kukaan kaivannut sinua. Tuskinpa, mutta optimisti ei koskaan häviä.

Luentounelmia

Miten iskeä joku, jota näkee vain pari kertaa viikossa luennoilla selvin päin, muttei ikinä bileissä?

Siveyden sipulit

Toisin kuin yleisesti luullaan, opiskella voi myös raittiina. Osalla ihmisistä ei vain ole sisäsyntyistä dionyysistä vaihdetta, vaan he nollaavat päänsä jollain muulla tavalla. Tällaisia ihmisiä on myös vaikea lähestyä, sillä molemminpuolinen päihtymys on yhdistänyt suomalaisia luultavasti jo siitä hetkestä, jolloin ensimmäinen nokkelikko huomasi, että käynyt omenamehu tekee vastakkaisesta sukupuolesta halukkaamman keskinäiseen kanssakäymiseen. Mikä siis neuvoksi? Kamppaisitko halujesi kohteen Mathildassa, vai kävisitkö tyrkylle Tritoniassa? En suosittele. Osoita sen sijaan olevasi opiskelusta kiinnostunut, vastuullinen aikuinen, joka ei voisi vähempää olla kiinnostunut muusta kuin jo ensimmäisenä vuonna keksimästään graduaiheesta, ja jolla on taustalla lukuisia menestyneitä puhtaan teknologian startup-yrityksiä. Luultavasti hämäyksesi ei jää huomaamatta, mutta olet jo murtanut jään.

Gallup Käytätkö kimppakyytejä?

Henri Hämäläinen Tekniikka, 1vsk. ”Joo. Futistreeneihin mennään yhteisillä kyydeillä.”

Heidi Lind Tekniikka, 1vsk. ”Joo. Tuttujen kyydissä menen kotiin käymään.”

Jani Leirimaa Tekniikka, 1vsk. ”Arkipäiväiseen liikkumiseen en ole käyttänyt. Facebookin ryhmiä olen joskus käyttänyt Ouluun matkustaessani.”

Lähes vuosi sitten tein varmaan tämän hetkisen elämäni parhaimman päätöksen ja päätin lähteä tavoittelemaan ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajuutta. Päätös ei ollut itsestäänselvyys ja saatoin yllättää jopa itseni ottamalla haasteen vastaan; ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajaksi pyrkiminen ilman hallituskautta tuntui tähtien kurottelulta taivaalta. Muutaman vuoden aktiivinen toiminta VYY:ssä ja kokemuksen kerääminen muissa instansseissa loivat kuitenkin itsevarmuutta hypätä astetta isommalle pelikentälle - Y-kentälle.

Ylioppilasliikkeen pelikenttä onkin monitahoinen ja osaltaan raadollinen. Olin edustajistossa seuranneena tietoinen, että VYY:n linja poikkeaa monessa asiassa kansallisen kentän linjasta, mutta siltikin jaksoin hämmästyä miten paljon. Siinä, missä meidän ylioppilaskuntamme pyrkii ajamaan jäsentensä etuja kustannustehokkaasti ja vastuullisesti, niin kansallinen kenttä yrittää pelastaa koko maailman. Raadolliseksi kentän tekeekin se, että kritiikki koetaan usein niskoitteluna, eikä aitona keskusteluna tai tavoitteena kehittää ylioppilasliikkeen toimintaa. VYY on tästäkin huolimatta kuitenkin aina tuonut rohkeasti oman mielipiteensä esille siitä, miten opiskelijoiden etua ajetaan järkevästi ja olkoon niin myös tulevaisuudessa!

Nyt kun uuden hallituksen valinta käy kuumimmillaan, on tullut ajoittain mietittyä mennyttä vuotta. Vuoteen on mahtunut paljon: on ollut haasteita, niin ulkoisia kuin sisäisiä, tunteiden purkauksia niin hyvällä kuin pahallakin, onnistumisia ja epäonnistumisia, turhautumista, rakkautta, uusia kokemuksia ja ennen kaikkea mahtavia tyyppejä ympäri Suomea! Vaikka välillä olisi tehnyt mieli lyödä hanskat tiskiin ja pyytää edustajistoa pitämään tunkkinsa, niin päivääkään en vaihtaisi pois - ihan oikeesti!

Tämä on viimeinen kolumnini armaaseen ylioppilaslehteemme hallituksen puheenjohtajana. Kolumnin otsikko oli alunperin ”Tilinpäätöksen aika”, mutta muotoutui lopulta katkeransuloisesta sisällöstä huolimatta ”Rakkaudesta lajiin”. Vaikka hallituksen toimikausi päättyykin vasta kalenterivuoden vaihtuessa ja paljon on vielä matkaa kuljettavana, uskon päällimmäisen fiiliksen olevan silloinkin onni ja kiitollisuus. Onni on ollut saada tehdä tätä hommaa Teille yhdessä Teidän kanssanne ja kiitollinen olen siitä luottamuksesta ja tuesta, jonka olette minulle ja hallitukselle suoneet! Timantit ovat kuitenkin ikuisia ja pahoin pelkään, ettei tää tuu täältä poistuu koskaan!

Teksti ja kuvat Anne Tastula

Eetu Niskanen Tekniikka, 1vsk. ”Tottakai käytän. Kotikaupungissa käynti tulee sillä lailla halvemmaksi.”

Matias Mäkinen Tekniikka, 1vsk. ”Jonkin verran. Yleensä menen kavereiden kyydissä. Tuntemattomien kyytiin en ehkä lähtisi.”

Vaasan ylioppilaslehti 6/2014

7

Missä he ovat nyt?

- alumnitapaamisessa vuosikerrat kohtasivat Teksti ja kuvat Ville Rintala

Vaasan yliopiston järjestämä alumnitapaaminen lokakuisena torstai-iltana Tervahovin ravintola Almassa keräsi yhteen yliopistomme alumneja ympäri Suomen. Paikalle oli saapunut alumneja lukuisilta vuosikursseilta. Tuorein alumnni oli viime vuodelta ja kauiten omilla urillaan ollut puolestaan oli valmistunut yliopistostamme jo vuonna 1975. Tapahtumaan kuului tervetuliaismalja, rehtorin puhe ja kampuskierros.

1. Mitä opiskelit Vaasan yliopistossa? Mikä oli pääaineesi ja milloin valmistuit?

Vylkkäri oli paikalla selvittämässä, mitä alumnit tekevät nyt ja miten he ovat nykyiseen tehtäväänsä päätyneet. Irtosipa alumneilta muutama ilmainen vinkkikin nykyisille opiskelijoille!

5. Mikä sai sinut lähtemään mukaan alumnitoimintaan?

Hannu Schaffter

Sanna Piipari

Sarita Orpana

Raija Tuomaala

1. Opiskelin kauppatieteitä pääaineenani markkinointi. Valmistuin ekonomiksi/kauppatieteiden maisteriksi ennen 2000-luvun vaihdetta.

1. Aloitin kauppatieteiden opiskelut Vaasassa syyskuussa 1982 tuoreena ylioppilaana, ja otin paperit pois tammikuussa 1987. Olin laskentatoimen koulutusohjelmassa.

1. Opiskelin Vaasan yliopistossa kauppatieteellisessä tiedekunnassa, jossa pääaineeni oli ensin laskentatoimi ja sittemmin markkinointi. Laskentatoimi jäi laajaksi sivuaineeksi. Valmistuin vuonna 2001.

1. Luin Vaasan yliopistossa tietojenkäsittelyä viisi vuotta töiden ohella ja valmistuin vuonna 2001.

2. Olen viimeiset kymmenen vuotta toiminut erilaisissa taloushallinnon tehtävissä Atria-konsernissa, pääpaikkana Seinäjoki. Olen koko ajan kauppatieteiden maisteriksi valmistumisesta lähtien toiminut taloushallinnon haasteellisissa tehtävissä, suurimman osan aikaa talouspäällikkönä, sisäisenä tarkastajana tai tilintarkastajana.

2. Olen viiden vuoden äitiysloman ja yhdeksän vuoden työkokemuksen jälkeen töissä alueellisessa vähittäiskauppaketjussa, Minimani Yhtiöissä, tietopalvelupäällikkönä.

2. Toimin kielikouluttajana Promentor Solutions Oy:ssä ja opiskelen työn ohella saksan kieltä ja kirjallisuutta Vaasan yliopistossa tavoitteenani filosofian maisterin tutkinto.

3. Ylempi korkeakoulututkinto sekä kielitaito ja talouselämän tuntemus, joita olen oppinut Vaasan yliopistossa, ovat auttaneet monin tavoin sekä nykyisessä että aiemmissa tehtävissäni.

4. Viime vuodet olen ollut opettajana eri kouluissa. Pidän opettamisesta, mutta halusin takaisin yksityiselle sektorille, jolla olen aiemmin työskennellyt pankkija media-aloilla.

5. Näin ilmoituksen tilaisuudesta yliopiston internet-sivulla. Kun aika ja paikka sopivat, päätin lähteä mukaan. Oli mukava tapahtuma, osallistun varmaan jatkossakin.

6. Opiskelu kannattaa hoitaa kunnolla sekä hankkia työkokemusta, vaikka vähäistäkin. Ylioppilaskunta- ja ainejärjestötoiminnasta saa myös hyödyllistä oppia. Kun vielä pitää sosiaaliset suhteet kunnossa, niin varmasti hyvä tulee. Valmistumisen jälkeenkin tiedot ja taidot on syytä pitää ajan tasalla, sillä kilpailu työpaikoista näyttää olevan aika kovaa.

Tsemppiä opiskeluun ja työtehtäviin!

8

Vaasan ylioppilaslehti 6/2014

3. Ilman laskentatoimen KTM-tutkintoa en olisi voinut sijoittua em. tehtäviin.

Rakastuin laskentatoimeen Vaasassa!

4. Atrian taloushallintoon päädyin keväällä 2004 toimittuani sitä ennen noin viisi vuotta Atrian tilintarkastustiimin jäsenenä PwC:llä.

5. Kollega Atrialta houkutteli minut mukaansa, eikä minua ollut vaikea houkutella mukaan.

6. Oma suuntautuminen kannattaa valita sydäntään kuunnellen, ja sen jälkeen suhtautua avoimin mielin kaikkeen eteen tulevaan. Kun motivaatio ja oppimishalu ovat kohdallaan, lopputulos ei voi mennä pieleen. Suosittelen suhtautumaan positiivisesti ja laaja-alaisesti kaikkeen uuteen.

Koko ura tulee olemaan jatkuvaa uuden opettelua. Asenne ratkaisee. Aina. :)

2. Mitä teet nyt? Mikä on nykyinen tehtäväsi?

3. Miten tutkinto sekä Vaasan yliopistossa vietetty aika auttavat tässä tehtävässä?

4. Miten päädyit tähän tehtävään?

6. Onko sinulla mahdollisesti jotain vinkkejä tai neuvoja nykyisille VY:n opiskelijoille?

3. Korkeakoulututkintoni, ulkomaanvaihtoni ja korkeakouluharjoitteluni ovat auttaneet työssäni mm. hahmottamaan paremmin kokonaisuuksia, olemaan analyyttisempi ja eteenpäin suuntautuva. Tutkiminen ja ongelmien selvittely tulevat selkärangasta.

4. Ennen nykyistä työtäni työskentelin samalla toimialalla Ruokakeskolla Helsingissä. Toimin silloin mm. tuotepäällikkönä, jolloin työnkuvaani kuuluivat mm. sopimusten, valikoimien ja markkinoinnin teko eri tuotealueilla K-Citymarketteihin.

5. Lähdin alumnitoimintaan mukaan ensimmäistä kertaa juuri nyt. Opiskeluystäväni kanssa päätimme lähteä käymään pitkästä aikaa tutulla kampuksella ja näkemään mahdollisesti muita opiskelukavereita. Olihan se hauskaa tavata vanha tuttu rehtori kuohuviinilasillisen kera.

6. Yksi hyvä neuvo opiskelijoille on se, että älä koskaan luovuta. Toinen neuvo voisi olla se, että pysy nöyränä – ei kuitenkaan nöyristelijänä - elämässäsi. Se ei ehkä anna pikavoittoja, mutta kantaa pitkälle hitaasti ja varmasti.

2. Toimin ammattikorkeakouluopettajana VAMK:ssa tuossa aivan vieressä.

3. Ammattitaito minulla oli jo hallussa ennen opiskelua Vaasan yliopistossa, mutta halusin suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon, josta onkin ollut myöhemmin suuresti apua. Se on ollut kovaa valttia muun muassa YT-neuvotteluissa. Toisin sanoen, ilman tutkintoa töissä olleet saivat lähteä viimeisimmissä neuvotteluissa.

4. Ennen ammattikorkeakouluun siirtymistäni työskentelin pitkään ohjelmoinnin parissa liike-elämässä, mutta lasten syntymän myötä halusin vaihtaa opetustehtäviin.

5. Halusin löytää samanhenkisiä ihmisiä ja mahdollisesti löytää samasta asiasta kiinnostuneitä ammattilaisia mahdollista tutkimusryhmää varten. Ja on muutenkin mukava nähdä muita alumneja.

6. Jos aiotte suorittaa tutkinnon töiden ohella, kannattaa muistaa, että se vaatii erittäin paljon sinnikkyyttä, ja on välillä todella rankkaa. Itse en sitä mahdollisuutta käyttänyt, mutta virkavapaan ottaminen opiskelua varten olisi ollut toimiva ratkaisu.

S nä ovi yt ai tö ka ön !

PALVELUASUMISTA NUORILLE PALOSAARESSA Etsitkö opiskelija-asuntoa? Mietitkö, miten pärjäät omillasi? Validia Asuminen Palosaaressa on turvallinen askel itsenäiseen elämään.

Esteetöntä ja viihtyisää Validia-asumista

Palveluasumisessa yhdistyvät omannäköinen arki, asumista tukevat palvelut ja mahdollisuus yhdessä tekemiseen omanikäisessä seurassa. Apu on lähellä ympäri vuorokauden, vuoden jokaisena päivänä.

• lasitettu parveke • vuokraan sisältyvä laajakaistayhteys • tyylikkäät ja toimivat saunatilat • viihtyisä olohuone, ruokasali ja yhteistilat.

Omaan kotiin Palosaareen?

Tervetuloa tutustumaan tiloihin ja kuulemaan tarjoamistamme palveluista! Vi betjänar även på svenska.

Validia Asuminen tarjoaa Vaasan Palosaaressa juuri avatuissa tiloissa palveluasumista nuorille fyysisesti vammaisille henkilöille.

Myös lyhytaikainen asuminen esimerkiksi omaishoitajien lomien aikana on mahdollista. Asukas tarvitsee kunnan maksusitoumuksen tai palvelusetelin.

Palosaaren Validia-asunnot ovat osa opiskelija-asuntokokonaisuutta lähellä yliopistoa ja ammattikorkeakouluja, vain kahden kilometrin päässä Vaasan keskustasta.

Palosaaresta löytyy 19 esteetöntä 35-40 -neliöistä kotia, joihin kuuluu:

Sovi aika yksityisnäyttöön itsellesi parhaiten sopivana ajankohtana: palveluesimies Paula Kullas 044 7650 764 tai paula.kullas@ validia.fi

Palosaaren Validia-asunnot Tehtaankatu 3 A, Vaasa

Validia Asuminen tarjoaa apua ihmisille, joilla on asumiseen liittyviä erityistarpeita.

www.validia.fi/asuminen 0800 140 500

Vaasan ylioppilaslehti 6/2014

9

Warrantin viimeiset

nuoruusvuodet

Teksti Julia Niskanen Kuvat Kimmo Karinen

Taivas Strampenin yllä leimahti liekkeihin, kun Vaasan kauppatieteilijöiden ainejärjestö Warrantti ry juhli 25. vuosijuhliaan. Varhaisen aikuisiän saavuttanutta kylteriyhteisöä juhlittiin 3. lokakuuta harvinaisen tunnelmallisissa merkeissä. uosijuhlaviikko polkaistiin maanantaina käyntiin, kun juhlavieraat saivat valistusta sulavaan juhlakäytökseen etikettikurssilla Vaasan kylteriyhdyshenkilö Lotta Takalan sekä Warrantin entisen puheenjohtajan Ville Hellströmin johdolla. Glamourintäyteinen viikko jatkui NESU-Waasan järjestämillä oldschool –tyylisillä vuosijuhlasitseillä, Eija Myllykankaan vetämällä tanssikurssilla sekä Warrantin Wiiniklubin kuohuviinitastingilla. Pääpäivän koittaessa perjantaina Vaasassa oli aistittavissa odottavaa tunnelmaa sekä etenkin Warrantin puolesta pienoista ”vujujännää”.

Domus Bothnica täyttyi iltapäivällä vuosijuhlien kutsuvieraista, kun Warrantin hallitus vastaanotti lahjansa vierailtaan Vaasasta sekä ulkopaikkakunnilta. Lahjoista mieleen painuivat muun muassa Tutti ry:n itse tekemä saunakiuas, Turun KY:n askartelema liikuttava kuvakollaasi sekä Merkantila Klubbenin lahjoittama jäätelökone. Lukuisten tervetuliaismaljojen piristämänä juhlakansa jatkoi iltaa bussikyydein ravintola Strampenille.

tekijä Laura Savio herkisti vieraat kauniilla balladeillaan.

Illallisen jälkeen juhlapöydät raivattiin pois tieltä ja tanssijat valtasivat parketin tanssiorkesteri Atlaksen vauhdikkaan musiikin säestyksellä. Juhlinnan lomassa nautittiin myös Suomen Ekonomien mahdollistamasta upeasta ilotulituksesta, joka nousi ylivoimaisesti juhlien kohokohdaksi. Ilta jatkui Strampenilta Brasserie & Bar Fondiksen jatkoille sekä lukuisten jatkojenjatkojen, vätköjen ja etkojen kautta seuraavan aamun sillikseen asti.

Sanat eivät riitä kuvaamaan Wild Wild West –sillistä, jota juhlittiin tänä vuonna idyllisesti Sundomin maalaismaisemissa. Hikisesti rokkaava Telaketju, pelloilla kaikuva kiihkeä karaoke sekä nurmikolla letkeästi loikoileva krapulainen haalarikansa olivat loistava päätös Warrantin viimeisille nuoruusvuosille.

Vanhan puuhuvilan ikkunat huurustuivat lämpimästä tunnelmasta ja vuosijuhlavieraiden määrästä. Tiiviit tilat eivät kuitenkaan häirinneet, sillä hyväntuulinen meininki jatkui koko illan seremoniamestari Mikko Leinosen johdolla. Juhlapuhetta saapui pitämään itse Warranttia perustamassa ollut Timo Saranpää ja ansaittuja huomionosoituksia saivat muun muassa vuoden luennoitsija, vuoden warranttilainen sekä ansiomitalien saajat. Ohjelmanumeroiden päätteeksi Voice of Finlandista tuttu laulaja-laulun-

Från gatustrider till gemensamt firande Text Sanna Brundirks Översättning Anne Tastula

venska dagen firades för första gången i Finland år 1908. Dagen blev officiell flaggdag 1979, och namnet Svenska dagen har använts sedan 1980. Det är inte många finländare som vare sig speciellt uppmärksammar dagen eller som ens vet varför den firas med flaggning.

Låt oss återvända till året 1908. Då började det nyligen grundade Svenska folkpartiet fira Svenska dagen i Finland som ett försök att förstärka finlandssvenskarnas samhörighetskänsla. Som festdag valdes den 6 november, främst för att hylla minnet av kung Gustav II Adolf, som dog samma dag 1632. Gustav II Adolf var Sveriges kung och härskade därmed även över Finland. Han hade en enorm betydelse för Sverige, i och med att landets position som stormakt stärktes under hans tid vid makten. Kungen stupade i slaget vid Lützen under det trettioåriga kriget.

Firandet av Svenska dagen har störts av språkkonflikter som till och med eskalerade till gatustrider på 1930-talet. Under andra världskriget strävade man efter att främja finländarnas samhörighetskänsla trots de

10 Vaasan ylioppilaslehti 6/2014

språkliga friktionerna. Under de senaste åren har debatten om svenska språkets ställning i Finland återigen tagits upp till debatt. Lagmotionen om att göra svenskundervisningen frivillig i finskspråkiga skolor har varit en av de uppseendeväckande svängningarna i årets språkdebatt. Svenska språket och den finlandssvenska kulturen utgör ändå en del av den finländska identiteten, som i synnerhet i Österbotten syns i form av fridfullt och givande samarbete över språkgränserna.

I dag firas Svenska dagen för att hylla det tvåspråkiga, gemensamma fosterlandet. Svenska dagens huvudevenemang ordnas årligen i olika städer av Folktinget rf, och förra året fick Vasas grannkommun Korsholm stå för festligheterna. I år hålls evenemanget i Raseborg. I svenskspråkiga skolor firas Svenska dagen genom att sjunga Modersmålets sång komponerad och skriven av Johan Hagfors.

I Vasa kan Svenska dagen firas exempelvis på den tvåspråkiga litteraturfestivalen Vasa Littfest som ordnas 6.-8.11.2014. www.littfest.vaasa.fi

The best thing in Restaurant Day has been meeting new people.

Text Tuulia Poutiainen & Anne Tastula Pics Sami Paldanius

Restaurant Day is a day of

surprises Have you ever wanted to set up a restaurant to show off your cooking skills to the world? If so, you can fulfill this dream for free during Restaurant Day, an event organized in Finland four times a year. Your next chance to participate is on the 15th of November. Even though there have not been that many pop-up restaurants in Vaasa, Restaurant Day has been quite popular even here. he idea of Restaurant Day is that anyone can be a chef for a day. This international food festival was started in Helsinki in 2011, and has now grown from 45 restaurants to more than two thousand. To this date, Restaurant Day has been celebrated in 64 countries.

Jussi Koiranen, a student at Vaasa University, has taken part in Restaurant Day four times in Vaasa and once in Helsinki. He has been cooking vegetarian food in Finnish Nature League’s Ostrobothnian Department’s popup restaurant Viherpippuri.

“The best thing in Restaurant Day has been meeting new people. And you also get to meet old friends in a new atmosphere, since cooking for others is not something you do regularly. Many people have been surprised about vegetarian food and how good it can be. Especially our soy hamburgers have been a hit”, Koiranen says.

Koiranen wanted to try Restaurant Day because it seemed like a nice and easy idea. He hasn’t faced any unsurpassable difficulties, but predicting visitor counts can often be challenging.

“You don’t know how many people are going to come, how much materials you need, what is too much or what is not enough. That is the hardest part. Once we ran out of sauce, and we had to compensate it with various things.”

Getting rich is not the meaning of Restaurant Day, and that is, according to Koiranen, unlikely to happen. They have tried to remain realistic with Viherpippuri.

“Our goal has been to cover the materials. We have made some profit and sometimes we get to eat burgers.”

Mediterrian and cakes Samuli Viitasalo has participated in Restaurant Day in the previous years by eating at various places, but this is his first time putting up an eatery himself. He thinks it is a great way to get to try out different recipes one would never make oneself. This November he is making a move forward and setting up a restaurant himself.

“I´m doing this with my friend Hasan Habes, we were actually quick to decide on this. We are serving Mediterranean style waffles and cakes.“ The desserts the men will be preparing will have an authentic flavor to them,

since Habes is from Cyprus and Viitasalo has also visited the island to look for new flavors.

Viitasalo is an experienced cake maker and he has also tested all the cakes he will serve on friends, so the quality is guaranteed. On Restaurant Day he is prepared to serve around 60 portions.

The Peace of Cake restaurant will take place at Viitasalo´s house. He does shy away at the thought of inviting random people to his house for a slice. “Of course it is a little bit weird, but on the hand, I have been to random kitchens myself in the past Restaurant Days. I think people go to this with a special mindset.”

At the time of writing, Viitasalo and Habes´restaurant is the only one enrolled in Vaasa. “I remember there being around 10 one-day-restaurants each time. In the summer there are usually more, since it is easier to organize one outside. Most probably there will be more this time as well, they just will not enroll on the Restaurant Day website earlier than maybe a week before”, Viitasalo predicts.

Vaasan ylioppilaslehti 6/2014 11

Valtakunnallista mielenterveysviikkoa vietetään 17.-23.11.2014. Mielenterveysviikko nostaa esiin ajankohtaisia mielenterveyteen liittyviä teemoja, tuo esille epäkohtia, tekee parannusehdotuksia ja vaikuttaa asenteisiin.

Opiskelijoita mielenterveysasioissa palvelevat ensisijaisesti YTHS ja kampuksen opintopsykologi. Lisäksi mielenterveyteen liittyvää neuvontaa tarjoaa muun muassa Nyyti ry, omaisyhdistys FinFami Pohjanmaa ry ja osa kaupungin peruspalveluja oleva Horisontti.

Elämä haltuun ennen ongelmien kasaantumista Nyyti ry on taivaltanut jo kolmekymmentä vuotta opiskelijoiden rinnalla tarjoten tukeaan henkiseen hyvinvointiin ja elämänhallintaan.

Teksti Anne Tastula hdistyksen tarina lähti liikkeelle Opiskelijoiden mielenterveys- ja yhteisöasumiskokeilu -projektista vuonna 1984 ja 20 vuotta sitten Nyyti ry toimi Helsingissä opiskelijoiden kriisikeskuksena, johon saattoi mennä keskustelemaan mieltä painavista asioista. ”Tänä päivänä toiminta suuntautuu edistävään työhön. Tarjoamme apukeinoja, jotta opiskelija itse pystyisi auttamaan itseään omassa jaksamisessaan, jos siitä on herännyt huoli, vaikka suuria ongelmia ei vielä olisikaan”, kertoo Nyyti ry:n toiminnanjohtaja Minna Savolainen.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolella Nyyti ry:n päätoimintamuotoja ovat hengailuillat, nettiryhmät ja elämäntaitokurssit. ”Hengailuiltoja järjestävät oppilaskunnat tai ainejärjestöt. Meiltä saa järjestämiseen ja sisältöön ideoita, tukea ja infopaketin”, Savolainen kertoo. Järjestäjän tärkein vastuu on hänen mukaansa kaikkien osallistujien huomioiminen ja ryhmän aktivoiminen esimerkiksi keskusteluun tai peliin.

Toiminnanjohtajan mukaan päihteettömät illanvietot tavoittavat hyvin opiskelijoita kaupungeissa, joissa tällaisia järjestetään. ”Järjestäjien ei kannata ottaa liikaa 12 Vaasan ylioppilaslehti 6/2014

paineita huikeasta ohjelmasta. Tärkeintä on yhdessäolo.

Aktiviteetiksi riittää vaikka pelien pelaaminen. Tällöin aremmatkin uskaltavat paremmin paikalle.”

Nyyti ry markkinoi mielellään opiskelijakuntien tai –järjestöjen hengailuiltoja omalla nettisivullaan. ”Iltoja markkinoidessa pidämme tärkeänä viestinä sitä, että jokainen saa tulla sellaisena kuin on, illoissa ei ole pakko osallistua mihinkään ja aivan yksinkin voi tulla paikalle,” Savolainen listaa.

Keskusteluryhmistä tukea Nyyti ry:n nettisivulla keskustelualustan tarjoamien nettiryhmien aktiivisuus on vuosi vuodelta kasvussa ja erityisesti kävijämäärät ovat korkealla. Yksinäisyys-ryhmä on vakiinnuttanut selkeästi paikkansa, ja sille on tarvetta. Vaihtuvia keskusteluryhmiä ovat muun muassa eroryhmä, sinkkuryhmä ja uutena Alkutaipaleella askarruttaa –ryhmä. Jälkimmäisin on foorumi, jossa uudet opiskelijat voivat jakaa tilanteeseensa liittyviä askarruttavia asioita. ”Eniten siellä puhututtaa alkutaipaleen tutustumisen vaikeus. Opiskelijoiden ryhmäytyminen tapahtuu kirjoittajien mukaan heti opintojen alussa, ja jos siinä hetkessä ei päässyt mukaan, saattaa jäädä roikkumaan”, Savolainen sanoo.

Nyyti ry:n keskusteluryhmiä ohjaavat yhdistyksen

työntekijät, ja niitä voi vapaasti seurata yhdistyksen nettisivuilla. Kirjoittaminen vaati rekisteröitymisen.

Elämän taitoja Mahtipontiselta kuulostava elämäntaitokurssi tarjoaa oppeja oman elämän hallintaan. ”Käytännössä tuo kurssi ja Nyyti ry tarjoavat paremman arjen työkaluja, joiden avulla omaa itsetuntoaan voisi vahvistaa ja lisätä näin hyvinvointia ja tyytyväisyyttä itseensä”, Savolainen avaa kurssin sisältöä.

Nyyti ry kouluttaa kurssin vetäjiä, joita löytyy ympäri Suomen YTHS:stä. Lisäksi Savolainen toivoo, että ohjaajakoulutuksiin osallistuisivat kaikki, jotka oppilaitoksissa jotenkin ovat tekemisissä oppilashuollon kanssa. ”Koko pakettia ei välttämättä tarvitse tarjota opiskelijoille kurssina, vaan työkalupakkia voi käyttää osana työtään.” ”Toivon, että toiminnallamme Nyyti tulisi entistä lähemmäs jokaista opiskelijaa ja kaikilla olisi mahdollista löytää omat voimavaransa”, Savolainen päättää.

Juhlavuotensa kunniaksi yhdistys järjestää avoimen ja maksuttoman juhlaseminaarin marraskuussa Helsingissä. nyyti.fi yths.fi/i_love_arki

Kolumni Minna Savolainen toiminnanjohtaja, Nyyti ry

Välitä mielenterveydestä ja mielenterveyttä

Omaisyhdistyksestä tukea mielenterveyskuntoutujan läheisille Teksti Jenny Malmberg aasassa vuodesta 1991 toiminut kaksikielinen yhdistys FinFami Pohjanmaa ry on mielenterveyskuntoutujien omaisten valtakunnallinen edunvalvonnan ja omaistyön asiantuntijaorganisaatio. Yhdistyksen nimi on juuri muuttunut, joten moni saattaa muistaa yhdistyksen nimellä Omaiset mielenterveystyön tukena Vaasanseutu ry.

Mielenterveyskuntoutujan omaisen arki on tuttua Anita Ruutiaiselle. Hänen tyttärensä sairastui 21 vuotta sitten skitsoaffektiiviseen häiriöön. Tyttären taival on pitänyt sisällään niin psykoottisia, maanisia, depressiivisiä kuin itsetuhoisia oireita. Takana nyt 44-vuotiaalla tyttärellä on neljä osastohoitojaksoa, jotka ovat kestäneet aina muutamasta kuukaudesta hieman yli vuoteen kerrallaan.

Ruutiainen on tyttärensä sairastumisesta lähtien ollut aktiivisesti mukana hoitoprosessissa, joka harvoin on kevyt tie kulkea. Huoli, pelko, syyllisyys, suru ja epävarmuus ovat mielenterveyskuntoutujan omaiselle tuttuja tuntemuksia.

Merkittävä apu vertaistuesta 10 vuotta sitten Ruutiaiselle suositeltiin Mielenterveystoimiston työntekijän toimesta omaisyhdistystä, joka osoittautui hänen pelastuksekseen.

Siitä lähtien Ruutiainen on ollut mukana yhdistyksen toiminnassa. Nykyään hän toimii sekä valtakunnallisen FinFami ry:n että Vaasan ja Keskipohjanmaan sairaanhoitopiirin toimialueen FinFami Pohjanmaa ry:n puheenjohtajana. ”Olen siinä mielessä onnekas mielenterveysomainen, että tytär suhtautuu myönteisesti hoitoon ja tiedostaa oman sairautensa. Kotona olemme aina voineet puhua avoimesti mielenterveysasioista”, Ruutiainen kertoo.

Tytär on itse tunnistanut oireensa niiden ilmettyä ja osannut pyytää apua. Pelkotilat, levottomuus ja unettomat yöt ovat herättäneet huolen siitä, ettei kaikki ole niin kuin pitäisi. ”Kehotan jokaista läheisensä psyykkisestä terveydestä huolestunutta kääntymään meidän puoleen, vaikka tilanne ei vaikuttaisi edes kovin vakavalta. Yksin ei kannata jäädä asioita murehtimaan”, Ruutiainen kehottaa.

Tavanomaisempaa onkin, että sairastuneelta puuttuu sairaudentunto. Tämä johtaa helposti ongelmallisiin tilanteisiin joissa omainen huomaa oireet, mutta sairastunut ei.

”Päivystävä lääkäri kysyi kerran psykoottiselta tyttäreltäni, haluaako tämä varmasti sairaalaan, vai tuliko hän vastaanotolle siksi, että hänen äitinsä on huolissaan”, Ruutiainen muistelee.

Prospect -koulutus FinFami Pohjanmaa ry järjestää tasaisin väliajoin voimavarakoulutusta, jossa keskitytään omaisten ja läheisten tunteiden läpikäymiseen vertaistuen keinoin. Koulutuksen tavoitteena on selviytymiskeinojen lisääminen ja elämänlaadun parantaminen. Ruutiainen kertoo tämän koulutuksen olleen hänelle käänteentekevä kokemus. ”Prospect -koulutus irrotti minut terveellä tavalla tyttäreni elämästä ja opetti elämään itsenäisesti.”

Seuraava koulutus, jonne halukkaat voivat jo ilmoittautua, järjestetään helmikuussa 2015.

Häpeäleima poistettava Ruutiainen on jo vuosia kiertänyt kertomassa eri oppilaitoksissa kokemuksistaan mielenterveyspotilaan ja -kuntoutujan omaisena. Hän tekee tärkeää työtä. Mielenterveyden sairauksia ympäröi yhä valitettavan usein häpeäleima, joka myös monesti estää omaista jakamasta kokemuksiaan avoimesti. ”Viimeistään nyt on päästävä leimaamisesta eroon, kun vuosituhatkin on vaihtunut”, Ruutiainen toteaa.

Ruutiainen painottaa, ettei asioiden valoisaa puolta tule missään nimessä unohtaa. ”Psyykkisesti sairastuneen kohdalla on muistettava, että heissä on terveitäkin puolia. Toivottomuuteen ei kannata vaipua. Sairastuneita tulee kohdella hyvin ja inhimillisesti.”

FinFami Pohjanmaa ry järjestää ryhmätoimintaa ja yleisöluentoja omaisille ja muille toiminnasta kiinnostuneille. www.vaasanomaiset.fi

Mielenterveysasioita on syytä pitää jatkuvasti esillä, mutta näin mielenterveysviikon kynnyksellä on oivallinen ajankohta ottaa tarkemman luupin alle myös opiskelijoiden mielenterveys.

Millä kantimilla kansakuntamme toivojen henkinen hyvinvointi oikein on ja mitä sen vahvistamiseksi voisi tehdä?

Mielenterveyden mittaaminen on osoittautunut varsin haastavaksi. Kyllä opiskelijoiden henkistä hyvinvoinnin tilaa tutkitaan ja selvitetään, mutta tulokset tuovat pikemminkin esille hyvinvoinnin vajeita ja puutteita, eli kertovat opiskelijoiden pahoinvoinnista. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksista ja opiskelijabarometreistä tiedetään, että noin joka kymmenes kärsii jonkinlaisesta psyykkisestä oireilusta, uupuminen uhkaa niin ikään joka kymmenettä ja kolmasosa stressaa opintojen edistymisestä niin kovasti, että se aiheuttaa terveyshaittaa. Lisäksi näyttäisi siltä, että sosiaalisten suhteiden vähäisyys sekä yksinäisyys ovat ehkä kasvava opiskelijoiden henkistä hyvinvointia uhkaava ilmiö.

Tunnistetuista opiskelijoiden mielenterveyteen liittyvistä ongelmista huolimatta jo arkihavaintoihin perustuva totuus lienee kuitenkin se, että ryhmätasolla tarkasteltuna opiskelijat jaksavat ja voivat varsin hyvin. Toteutimme Nyyti ry:ssä nyt syksyllä kyselyn uusille opiskelijoille ja ensimmäiset tulossilmäilyt ovat rohkaisevaa katsottavaa: voimavarojakin on todella löydettävissä. Opiskelijat muun muassa arvioivat pystyvänsä tunnistamaan stressiä hyvin samoin kuin pitämään mielessä myönteisiä asioita. Hyviksi arvioitiin myös omat kyvyt uusien ystävien saamisessa. Kyselyyn vastasi yli 2500 uutta opiskelijaa ja tuloksista raportoidaan alkuvuoteen 2015 mennessä.

Mielenterveyttä ei hoideta vaan sitä rakennetaan. Ja nämä rakennustalkoot kuuluvat ihan jokaiselle. Milloin olet viimeksi kysynyt itseltäsi pidätkö itseäsi hyvänä tyyppinä ja tykkäätkö itsestäsi? Entä miten suhtaudut tulevaisuuteen, oletko optimistinen ja kiinnostunut uusista asioista, ihmisistä ja ympäristöstä? Oman mielenterveyden vahvistaminen ei edellytä eritysosaamista. Se lähtee siitä, että muistaa pitää hyvää huolta omasta hyvinvoinnista ihan perusasioista alkaen: nukkumalla riittävästi, pitämällä kiinni arjen rytmistä, liikkumalla itselle sopivasti ja tekemällä mukavalta tuntuvia asioita.

Kanssakäyminen toisten ihmisten kanssa ja tunne osallisuudesta ovat ehdottoman tärkeitä henkisen hyvinvoinnin ylläpitämisessä ja tässä voi ilman suuria ponnisteluja tukea myös toisten mielenterveyttä. Pyydä mukaan, pidä yhteyttä, kysy kuulumisia, kohtele kivasti, huomioi toisen olemassaolo, osoita välittämistä.

Siitä mielenterveyden edistämisessä on kyse ja sitä se yksinkertaisuudessaan on – miten kohtelen itseäni sekä miten kohtaan ja kohtelen toisia ihmisiä.

Vaasan ylioppilaslehti 6/2014 13

Teksti ja kuvat Taru Myllylä

Jos yliopiston vaihtokohteista ei löydy mieluista, tai muuten vaan on tähtäimessä juuri tietyn yliopiston opintokokonaisuus, on mahdollista järjestää oma vaihtonsa itse. Freemover-vaihto on omakustanteinen, yliopiston matka-apurahaa siihen ei voi saada. Yhteydenpidon, kustannusten hoidon ja paperiasiat voi hoitaa vastaanottavan yliopiston kanssa itsenäisesti, tai käyttää vaihtoja järjestäviä yrityksiä apuna.

Taru Myllylä lähti freemover-vaihtoon Kaliforniaan. piskelen Kieliasiantuntijuus erikoistuneessa yhteiskunnassa -maisteriohjelmassa ja olen tämän syyslukukauden vaihdossa Yhdysvalloissa, California State University San Marcosissa. Hain freemover-vaihtoon kolmeen yliopistoon viime keväänä Kilroy Education -järjestön kautta.

Valitsin Kalifornian sen kulttuurin ja ilmaston takia, ja tottakai siksi, että Cal State San Marcos vaikutti hyvältä yliopistolta. San Marcos on pienehkö kaupunki pohjoisessa San Diegon piirikunnassa, eli noin San Diegon ja Los Angelesin välissä, ja Cal State San Marcos on yksi Kalifornian osavaltion yliopiston noin kolmestakymmenestä kampuksesta.

14 Vaasan ylioppilaslehti 6/2014

Paperisotaa riittää

Etelän lomalla

Kilroy Educationin kautta hakuprosessi useampaankin kouluun on varsin helppo, koska he auttavat kaikissa paperiasioissa, ja vaihtoonlähtijän ei tarvitse muuta kuin lähettää paperit kertaalleen heille ja he lähettävät niistä sitten kopiot kouluille. Haussa tarvitaan virallinen arvosanarekisteri, motivaatiokirje ja todiste riittävästä englannin kielen taidosta, johon Yhdysvaltojen yliopistoissa yleensä kelpaa vain TOEFL-kielikoe. Eikä paperisota Yhdysvaltoihin lähtiessä tietenkään lopu siihen. Kun hyväksyntäkirje vaihtokohteesta tulee, täytyy täyttää viisumihakemus netissä ja varata aika viisumihaastatteluun Yhdysvaltojen lähetystöön Helsinkiin. Varsinainen viisumihaastattelu on suomalaisille lähinnä vain muodollisuus, mutta lähetystössä on kuitenkin käytävä antamassa sormenjäljet.

Kun sitten vihdoin pääsin Kaliforniaan asti, oli aluksi vähän outoa käydä luennoilla, koska Etelä-Kaliforniassa asuminen tuntui aluksi kuin olisi koko ajan lomalla tai kuin eläisi elokuvassa. Aika kuluu toisaalta nopeasti, mutta tietyllä tavalla myös hitaasti, kun sää on aina melkein samanlainen pieniä lämpötilan vaihteluita lukuunottamatta – niin pieniä, että kesän vaihtumista syksyksi tuskin huomaa. Kalifornialaisten mielestä ero selkeä, mutta minun mielestäni on edelleen kesä. Ja vieläpä erityisen lämmin ja kuiva kesä. Jos jossain päin Etelä-Kaliforniaa sataa vähänkin, se on heti uutisissa ja sitä kutsutaan helposti myrskyksi.

Sateenvarjouhka Olen ollut täällä vähän yli kaksi kuukautta ja koko sinä aikana on satanut vain yhden kerran (uutisissa sinä iltana: “villi kesämyrsky”) ja silloin kampuksella oli hätätila päällä, koska joku teki ilmoituksen miehestä, joka käveli kampuksella aseen kanssa. Kun poliisi otti kyseisen henkilön kiinni, kävi kuitenkin ilmi, että kyseessä oli yliopistolla työskentelevä mies, joka kantoi pitkää mustaa sateenvarjoa. Se nauratti täällä ihmisiä jälkeenpäin ja kirvoitti useita vitsejä siitä miten kalifornialaiset ovat niin tottuneita siihen, että aurinko paistaa aina, etteivät edes tunnista sateenvarjoa kun sellaisen näkevät.

Sattumalta unelmaharjoitteluun

Crashcourse

Teksti ja kuva Janne Kalluinen

Kesällä vaihtoyliopisto oli pyytänyt lähettämään heille toivelistan haluamistani kursseista, mutta orientaatiossa yllätyksenä tuli se, että tästä listasta ei sitten ollutkaan mitään hyötyä muuta kuin niille, jotka halusivat ottaa business-kursseja. Koska halusin political science ja mass media -kursseja, minun täytyi katsoa yliopiston nettisivuilta miten täynnä haluamani kurssit olivat ja mennä niiden kurssien ensimmäiselle luennolle, jotka eivät olleet vielä täynnä, selittää kyseiselle professorille miksi en ollut ilmoittautunut netissä ja kysyä pääsenkö kurssille. Tätä kutsutaan nimellä “crashing”. Minulla kävi hyvä tuuri saadessani niitä kursseja mitä halusinkin, mutta Yhdysvaltoihin lähtiessä ei siis saa mitään takuita siitä, mille kursseille tulee pääsemään.

Viestinnän pääaineopiskelija Lotta Hjerppe päätyi puolen vuoden työharjoitteluun viestintätoimisto Milttonille pienoisen sattuman kautta. Hjerppe löysi huippukiinnostavan työpaikkailmoituksen avoimesta harjoittelupaikasta ja päätti kokeilla kepillä jäätä.

Hakemus kantoi hedelmää valinnan muodossa, mistä taikuri oli itsekin ihmeissään. Pian alkuhämmästyksen hälvettyä olikin aika pakata laukut Vaasassa ja ottaa suunta kohti Helsinkiä.

Keskusteluja ja ryhmätöitä Kaiken kaikkiaan täällä asuminen ja opiskelu eivät ole olleet niin kovin erilaista kuin Suomessa, ainakaan sen jälkeen, kun pääsin yli siitä tunteesta että olen aina vaan jatkuvalla lomalla. Kaikki ajavat autolla joka paikkaan, mikä on minusta erittäin outoa, koska täällä on aina hyvä sää, ja joka tiellä on kävelytie ja pyöräkaista. Kaliforniassa ruoka on kahta ääripäätä: terveellistä ja epäterveellistä. Esimerkiksi kampuksella ruokailuvaihtoehdot ovat suhteellisen epäterveellisiä, mutta toisaalta täällä syödään paljon maukkaita ja erittäin tuoreita hedelmiä ja vihanneksia. Opiskelu ei ole kovin erilaista, mutta luentojen ulkopuolella tehtäviä töitä, kuten esseitä, on paljon. Luennot täällä ovat aika samanlaisia kuin yliopistossa Suomessa, ainoa ero on, että ne perustuvat enemmän keskustelulle ja ryhmätyölle.

Las Vegas, Grand Canyon, San Francisco...

Opiskelu täällä onkin pitänyt minut aika kiireisenä, koska kursseissa on paljon töitä ja tietenkin tietty akateeminen taso on pidettävä, eikä mitään uusintamahdollisuuksia ole. Täällä on tietenkin jätettävä aikaa myös matkustelulle. Toistaiseksi en ole käynyt San Diegoa ja Los Angelesia kauempana, mutta tuleviin matkasuunnitelmiin kuuluu muun muassa Las Vegas, Grand Canyon, San Francisco ja kotimatkalla vielä New York. Seikkailujani Yhdysvalloissa voi seurata Instagrammissa, mistä löydyn nimimerkillä “tarujm”.

otta Hjerppe opiskelee tällä hetkellä neljättä vuottaan Vaasan yliopistossa viestintätieteitä.

Opinnot tänä syksynä jäävät kuitenkin toistaiseksi vähemmälle huomiolle, kun ovi viestintätoimisto Milttonille aukesi.

Hjerpen työtehtävät liittyvät olennaisesti yritysasiakkaiden viestintään ja markkinointiin. ”Miltton on kansainvälinen, viestintäalan yritys, jossa työskentelen yritysviestinnän tiimissä markkinointi- ja viestintäharjoittelijana.

Miltton on täyden palvelun viestintätalo, joka hoitaa asiakkaidensa PR:ää, vaikuttajaviestintää, markkinointia ynnä muuta. Tavoitteemme on olla suomalaisille yrityksille paras vaihtoehto hoitaa kansainvälistä viestintäänsä, ja asiakkainamme onkin suuri osa Suomen suurimmista yrityksistä. Talo on hyvin kansainvälinen, Helsingin konttorimme työntekijät edustavat yli kymmentä kansallisuutta; lisäksi Milttonilla on toimistot myös Brysselissä ja Singaporessa”, Hjerppe kertoo.

Syvään päähän Haastavien työtehtävien parissa on päässyt toteuttamaan itseään heti ensimmäisestä päivästä lähtien. ”Pääasiassa tehtäviini kuuluu B2Basiakkaiden sisältömarkkinointia ja suunnittelua. Työt ovat olleet kaikkea muuta kuin kahvinkeittämistä, vastuuta on annettu heti alusta alkaen. Tällä hetkellä olen esimerkiksi projektikoordinaattorina kahdessa ja toimitussihteerinä kahdessa muussa projekteissa. Käytännössä työtehtävät ovat koostuneet konseptien suunnittelusta, presentaatioiden tekemisestä, palaveeraami-

sesta sekä markkinan ja kilpailun tarkkailusta. Ylityötkin ovat käyneet alusta alkaen tutuiksi, mutta mukavassa ja rennossa työympäristössä pitkät päivät eivät haittaa, päinvastoin. Tuntuu, että tunnit toimistolla kuluvat normaalia nopeammin.”

Markkinoinnin sivuaineopinnot tukevat Hjerpen harjoittelua hyvin, mutta uuttakin opittavaa tulee vastaan jatkuvasti. ”Etenkin markkinoinnin käsitteistöä tulee päivittäisessä työssä vastaan paljon, mutta paljon tulee myös opittua uutta. Itselle vieraat asiat tulevat tutuiksi parhaiten tekemällä niitä ja siitä syystä harjoittelu palvelee oppimista hyvin. Lisäksi mentorini ovat olleet erinomaisia”, Hjerppe kehuu.

Joustava työnantaja Miltton on opiskelijalle mitä parhain paikka olla töissä eikä pelkästään mielenkiintoisten työtehtävien vuoksi. Yrityksen toimintaperiaatteista henkilöstön suhteen huokuu vastuu. ”Vapaata saa kurssien tenttejä varten pyytämällä. Tosin kurssieni suorittaminen on tällä hetkellä Helsingistä käsin melko hankalaa, joten nähtäväksi jää, miten paljon tätä mahdollisuutta tulen hyödyntämään. Lisäksi harjoittelusta maksetaan asiaankuuluvaa palkkaa, mikä ei ole itsestäänselvyys tällä alalla.

Harjoittelu on mahdollista sisällyttää myös tutkintooni. Olen kuitenkin suorittanut aikaisemmin jo yhden tutkintooni sisältyvän harjoittelun, joten toiselle ei ole enää tarvetta.”

Mahdollisuus jatkaa Milttonilla kiinnostaa. ”Puolen vuoden harjoittelun jälkeen on todennäköisesti mahdollista myös jatkaa talossa osa-aikaisena työntekijänä. Tällä hetkellä ajatus kuulostaa houkuttelevalta, mikä toisaalta tarkoittaisi myös opintojen pienoista uudelleenjärjestämistä. Olen harkinnut maisteriopintojen suorittamista Aalto-yliopistossa, mutta aika näyttää mitä tuleman pitää”. Hjerppe päättää.

Työt ovat olleet kaikkea muuta kuin kahvinkeittämistä, vastuuta on annettu heti alusta alkaen.

Vaasan ylioppilaslehti 6/2014 15

Teksti Tuulia Poutiainen

Onnibus.com haluaa reitin Vaasaan

Vaasalaisia on jo pitkään kiinnostanut, miksi linjaautoyhteydet etelään ovat niin huonot. Kaupungissa asuu paljon muualta kotoisin olevia opiskelijoita, jotka kulkevat useasti kotiseudulleen, joten asiakkaita varmasti olisi.

Ylioppilaslehti aikoi selvittää, missä vika on, mutta matkan varrella vastaan tuli iloinen uutinen, jonka perusteella vaasalaiset opiskelijat voivat toivoa pääsevänsä joulun viettoon hieman halvemmalla. nnibus.com:in liikennejohtaja Lauri Helke kertoo, että yritys on saanut erityisen paljon palautetta Pohjanmaalta siitä, miksei liikenne kulje jo tänne. Nyt asiaan on odotettavissa parannusta. ”Vaasa-Helsinki-reitti on ollut ehdottomasti kysytyin. Pirkanmaan Ely-keskukselle ollaan jätetty hakemus uuden reitin saamiseksi. 5.12 haluttaisiin aloittaa liikennöinti Vaasasta Helsinkiin, mikäli lupa irtoaa. Toivottavasti päätös tulee mahdollisimman pian, jotta ehditään valmistautua liikenteeseen”, Helke sanoo.

Onnibus.com:in tarkoituksena olisi liikennöidä väliä kolme kertaa päivässä, aamulla, illalla ja yöllä. Liikenne16 Vaasan ylioppilaslehti 6/2014

johtajan mukaan Vaasan reitillä sovelletaan samaa konseptia kuin muuallakin Suomessa. ”Olemme juuri ottaneet käyttöön kaksikerroksiset matalalattiabussit, ne on tarkoitus ottaa Vaasassakin käyttöön. Tilaa on myös matkustajien tavaroille.”

Onnibus.com on kaukoliikennepalvelu, joka pyrkii tarjoamaan kilpailukykyisiä reittejä ympäri Suomen.

Bussit ajavat kaupungista kaupunkiin, välillä ei juuri pysähdytä. Hinnat perustuvat siihen, kuinka aikaisin matkan varaa.

Tällä hetkellä Onnibus.com liikennöi muun muassa Kuopioon, mistä etäisyys Helsinkiin on lähes sama kuin Vaasasta. Helke uskaltaakin arvioida, että Vaasan reitin

matkakustannukset kehittyvät samaan suuntaan kuin Pohjois-Savossa.

Helke ei osaa sanoa, miksi Vaasan reitin suunnittelussa on kestänyt näin kauan, kun kysyntääkin on ollut. ”Vaasan talousalue on suurempi kuin Kuopion, joten en oikein osaa sanoa, miksi vasta nyt. Hanke on kuitenkin edennyt aika nopeasti, kun miettii, että alle puolen vuoden sisään aloituksesta haetaan jo lupaa.”

Onnibus.com on aiheuttanut paljon kuohuntaa joukkoliikenneyritysten ja median parissa. Yrityksen päämääränä on horjuttaa auton asemaa markkinajohtajana. ”Meidän tarkoitus on saada joukkoliikenne nousuun.

Vaikka henkilöauto on edelleen markkinajohtaja, meidän alhaiset hinnat saaneet muutkin joukkoliikennetoimijat esittämään entistä edullisempia tarjouksia”, Helke sanoo.

Vaasa-Helsinki-reitti on ollut ehdottomasti kysytyin.

Kampuslinjan alku kankea

Teksti Anne Tastula

– lukuvuosi näyttää jatkon

Vaasan kaupunki lisäsi liikenteeseensä uuden linjan lukukauden alkaessa elokuussa. Kampuslinjan nimellä kulkeva reitti 14 on suunniteltu nimenomaan keskustasta ja Vöyrinkaupungilta Palosaarelle matkaavia opiskelijoita ajatellen ja Palosaaren parkkipulaa helpottamaan. aksi kuukautta ajossa ollut reitti ei ole saanut toivottua menestystä opiskelijoiden tai muidenkaan käyttäjien keskuudessa. ”Reitti olisi voinut lähteä paremminkin liikkeelle”, Vaasan kaupungin liikennesuunnittelija Tomi Kaunismäki myöntää. Käyttäjiä on ollut noin 350 viikottain, mikä tekee keskimäärin kolme asiakasta bussivuoroa kohden. Heikoista luvuista huolimatta käyttäjämäärä on Kaunismäen mukaan ollut kasvussa alusta lähtien. ”Meillä on nyt ongelmana markkinoin-

ti ja tiedotus. Linjoja ja kalustoa on hyvin ja hinta kohdallaan. Bussilla kulkemisella on kaupungissa heikko imago. Siinä meillä riittää tekemistä ja työt ovat sen suhteen vasta oikeastaan lähteneet käyntiin”, Kaunismäki miettii.

Pakkasesta bussiin Vaasan paikallisliikenne Oy:n liikennepäällikkö Mika Joki on yhtä mieltä käytön vähäisyydestä. ”Aamuisin riittää matkustajia, mutta päiväksi hiljenee.” Hinta ei ole bussiliikenteen käyttämättömyyden syy, sillä Joen mukaan Vaasassa on

Suomen halvimmat paikallisliikenteen opiskelijahinnat. ”Ensimmäinen vuosi on aina vaikea kun esitellään uusia reittejä. Ihmisillä ottaa aikaa oppia uudet linjat”, Kaunismäki sanoo.

Leudolla säälläkin on kahden alkukuukauden aikana ollut merkitystä vähäisille bussimatkaajille. ”Helmikuussa sitten näkyy todellinen käyttäjämäärä”, Joki sanoo.

Väärinpäin?

Kampuslinjaa on kritisoitu siitä, että se kiertää ikään kuin väärinpäin ajatellen keskustasta Palosaarelle matkaavia. Välietappeina on Vöyrinkaupunki ja Pukinkulma. ”Reitin suunta oli tietoinen suunnittelu, jotta saadaan Olympiakortteli linjan piiriin. Idea on, että sama auto kiertää koko reitin noin 20 minuutissa. Toiseen suuntaan jo nykyiselleen kulkee neljä bussia tunnissa”, Joki esittelee.

”Täytyy muistaa, että kampuslinja numero 14 ei ole ainut reitti. Keskustasta matkustaville esimerkiksi Rewell Centerin takaa menevät bussit 1 ja 3 suoraan Palosaarelle”, Kaunismäki muistuttaa.

Hätäisimmällekään linjan 14 käyttö ei pitäisi laittaa päivän aikatauluja uusiksi, kun matka sillä keskustasta yliopistolle kestää reilun kymmenen minuuttia.

Joen mukaan nykyisillä määrillä linja ei luultavasti tule pitämään paikkaansa, sillä kaupungin ei kannata pitää turhia, käyttämättömiä linja-autoreittejä yllä. Kampuslinjalle annetaan aikaa ensi kesään saakka löytää paikkansa ja käyttäjänsä, sen jälkeen reittivalikoima tarkistetaan uudelleen.

Vaasan paikallisliikenteellä on kehitteillä mobiilipalvelu. Palvelu toimii muutamaa pysäkkiä lukuun ottamatta ja löytyy osoitteesta: http://bussit.vaasa.fi/ bussit/mobile

- Kimppakyydit ovat mainio tapa kulkea nopeasti, sujuvasti ja edullisesti paikasta toiseen.

Teksti Anne Tastula

Automatkoja tuntemattomien seurassa tarjotaan niille erityisesti suunnatuilla sivustoilla, mutta myös Facebook on aktiivinen kanava kyytien välittäjänä. Vaasalaisille opiskelijoille tarkoitettuja Facebookin kimppakyytiryhmiä on tarjolla useita. esällä kyydin tarvitsijoita ja tarjoajia oli palstoilla vähemmän, mutta syksyn tullen ja opiskelijoiden palatessa kaupunkiin saavat ryhmät useita viestejä päivittäin. Suosituimpia ajankohtia ovat viikonloput, jolloin perjantaina halutaan Vaasasta pois ja sunnuntaina takaisin.

Anne Salminen, 3. vuosikurssin julkisjohtamisen opiskelija, käyttää Vaasan yliopiston Vaasa-Turku –kyytipalstaa ja hä-

nen kokemuksensa siitä ovat olleet hyviä. ”Minulla on oma auto ja liikun muutaman kerran kuussa Turkuun. Palstalle ilmoitan noin viikkoa aikaisemmin koska olen lähdössä, ja kuinka monta minulla mahtuu kyytiin.”

Bensatankin täytettä ”Aikaisemmin kuljin edestakaisin matkan junalla. Ellen aamukuuden junaan jaksanut nousta Turusta, niin saipa mak-

saa itsensä kipeäksi myöhempien lähtöjen junalipuista, jotka ovat opiskelijahintaisenakin todella tyyriit. Mukanani on yleensä kissa, joten tästäkin pitää oma osansa vielä maksaa. Tällöin en kyytipalstasta vielä tiennyt, joten en päässyt toisen kyydillä kulkemaan – harmi.” ”Vaihdettuani auton hieman vähäkulutteisempaan malliin, tulin siihen tulokseen, että pääsen helpommin taittamaan matkan omalla autolla. Taloudellisesti se ei tulisi paljoa kalliimmaksi, mutta säästyisi tavaran paljouden kuskaamiselta, junien vaihdolta, pitkältä matka-ajalta sekä jatkokyydin metsästykseltä. Jos kanssani matkustaa vielä muutama kyytiläinen, niin se on kaikille win-win, sillä matka tulee halvemmaksi kaikille kuin mitä julkisilla”, Salminen kertoo.

Vaikka taloudellinen puoli ajaa etsimään matkaseuraa, Salminen lisää, että kimppakyyditys on myös mukava ja rattoisa tapa tutustua muihin yliopisto-opiskelijoihin.

Juho Nieminen VAMOK:sta on käyttänyt Facebookin kimppakyytiryhmää pari kertaa. Motiivikseen hän kertoo halun säästää kuluissa. ”Jatkuvasti siellä sivulla näyttää olevan kyytejä tarjolla ja porukkaa, jotka tarvitsevat kyytiä. Mielestäni tämmöiset kimppakyytipalstat ovat hyvä keino saada karsittua bensakuluja, ja myös matka taittuu mukavammin, kun ei tarvitse yksin ajaa.”

vaihtuva matkaseura luo vaihtelua tutuille tiepätkille. ”Välillä olen sanonutkin, että saa tulla ilman kunhan ei istu hiljaa! Ja jos toinen on selkeästi pa, niin miksi ryöstää? Joka tapauksessa ajaisin, ja jos ei tarvitse poiketa reitiltä, niin monesti pelkkä kahvi tai seura kelpaa. Useimmat toki silti tarjoavat muutaman kympin kyydistä.”

Kyytiläisiä Sparfilla on ollut useampia, australialaisesta didgeridoon soittajasta stadilaisiin hippityttöihin. ”Suurin osa on silti ollut ihan normiopiskelijoita, jotka haluavat päästä nopeammin, sujuvammin ja halvemmin liikkeelle kun julkisilla.”

Sekä Salminen että Sparf pitävät Facebook-ryhmiä toimivana kimppakyydin etsintäpaikkana, mutta paremminkin haku voisi toimia. ”Jos jotain huonoa palstasta pitäisi sanoa, niin kysyntää ja tarjontaa on paljon ja melko hajanaisesti, joten ne eivät välttämättä kohtaa parhaalla mahdollisella tavalla”, Salminen sanoo. ”Se on melko raskas, kun joutuu selailemaan niin monta ilmoitusta. Ehkä paremmin voisi toimia, jos olisi joku sovellus, minne voisi syöttää mistä ja minne ja mitä kautta mennään. Siinä voisi olla myös mahdollisuus suositella kyydittäjää tai kyytiläisiä, niin että tietää minkälaisten ihmisten kanssa on tekemisissä”, Sparf ideoi.

Sovellusta vailla Vaasalaisen yrittäjän Mikael Sparfin tärkein syy kimppakyytien tarjoamiseen on saada juttuseuraa matkoille. Sparf kertoo ajavansa noin 50000km vuodessa, joten Vaasan ylioppilaslehti 6/2014 17

Nurmikenttien shakki

koukuttaa

asa Royalsin vastikään amerikkalaisen jalkapallon I-divisioonan mestaruuteen valmentanut Seppo Evwaraye käskyttää opiskelijaporukan juoksemaan alkulämmöiksi kuplahallia ympäri. Valtaosaltaan urheilulliset korkeakouluopiskelijat tekevät työtä käskettyä.

Kun Vaasan yliopiston opiskelijaliikunnan järjestämä amerikkalaisen jalkapallon vuoro pyörii syksyn toista viikkoaan, liikkuu lajin tuoreita kokeilijoita kuplahallissa peräti 40 henkeä. Jo aiempina vuosina opiskelijaliikunnan vuorolla harjoitelleita on mukana puolestaan parisenkymmentä.

Treeneissä pysyy syke korkealla, sillä niitä on toisena syksynä peräkkäin vetämässä kymmenkunta Royalsin edustajaa – kirkkaimpana nimenä Evwaraye, joka pääsi pelaajaurallaan pelaamaan harjoitusotteluita lajin kovimmassa ammattilaissarjassa NFL:ssä. ”Toissa vuonna piti vielä mennä kadulle etsimään pelaajia Royalsiin, mutta nyt on buumia päällä ja edustusjoukkueeseemme on innokkaita tulijoita. Sellaisia miehiä ei ole kuitenkaan riittävästi, jotka täyttäisivät Royalsin korkeat kriteerit”, Evwaraye kertoo.

Opiskelijavuoron vastuuhenkilön Niklas Ruotsalaisen laskujen mukaan reilut kymmenen Vaasan korkeakoulujoukkueessa Dogsissa uransa aloittanutta pelaajaa on päässyt myöhemmin Royalsin riveihin. Evwarayen kannustimena onkin tarkkailla kyvykkäimpiä opiskelijapelaajia, joilla voisi olla ainesta päästä I-divisioonassa jatkavaan Roaylsiin. ”Pelaajavärväys on puhtaasti motiivini vetää opiskelijavuoroja. Pistän tietotaitoani kiertoon sellaisten nuorten pelaajien vuoksi, jotka pystyisivät myöhemmin mahdollisesti auttamaan meitä. Tämä voi kuulostaa kovaltakin, mutta aikani on kortilla ja hyväntekeväisyys olisi resurssien haaskaamista”, Evwaraye tunnustaa.

Evwaraye kertoo Royalsin kiinnostuksen heränneen ensimmäisten opiskelijavuorojen aikana muutamaan pelaajaan. ”Toivottavasti jatkatte. Tulemme olemaan teihin yhtey18 Vaasan ylioppilaslehti 6/2014

dessä”, Evwaraye viestii näille pelaajille koko joukon kuullen harjoitusten päätteeksi.

Evwaraye vinkkaa samalla mahdollisuudesta pelata ensi kesänä Vaasa Vikingsissä, joka mittelee IV-divisioonassa.

Dogs tavoittelee ensimmäistä SMmitaliaan Syksyn ensimmäisillä, tiistaisin ja torstaisin järjestettävillä amerikkalaisen jalkapallon harjoituskerroilla opiskelijat keskittyvät hiomaan kuntoon lajin perusasioita: liikkumista, kontaktin ottamista, pallon heittämistä ja sen vastaanottamista. Keväällä kilpailukauden aikana painotus siirtyy taktiikkaan ja harjoitukset koostuvat enimmäkseen pelaamisesta.

Jo syksyn alussa pelaajia ryhdytään sommittelemaan kullekin otollisimmalle pelipaikalle. Uusien pelaajien odotukset eivät kuitenkaan aina vastaa sitä, missä roolissa he ovat parhaimmillaan. ”Pienet ja ketterät ovat omimmillaan eri rooleissa kuin isot ja vahvat. Keskustelemme pelaajien kanssa pelipaikoista, mutta aina joukkuetta ei auta eniten omalla toiveellaan”, opiskelijavuoron vastuuhenkilö Niklas Ruotsalainen toteaa.

Ruotsalainen kertoo Vaasan korkeakoulujoukkue Dogsin tavoittelevan ensi keväänä ensimmäistä opiskelijoiden SM-mitaliaan. Parhaana saavutuksena vuonna 2010 käynnistyneellä taipaleella on toistaiseksi kevään 2013 viides sija.

Suurin kipukohta tähän saakka on ollut siinä, kun Dogsin suuresta osallistujajoukosta on pudonnut aiempina syksyinä puolet jo marraskuussa pois. Pulmaan yritetään löytää nyt paremmat lääkkeet. ”Aiomme soitella enemmän perään, miksi on jääty pois.

Osalla putoamisiin on ollut syynä lajin luonne, joillain oma urheilullisuus ei ole riittänyt, ja jotkut eivät ole enää tulleet mukaan, kun parit treenit ovat jääneet väliin. Olisi hyvä, jos saisimme parikymmentä uutta äijää pysymään mukana. Isoa rosteria tarvitaan, kun tulee loukkaantumisiakin”, Ruotsalainen sanoo.

Teksti ja kuva Tuomas Hämäläinen

Vaasan yliopiston maksuttomalla liikuntavuorolla lajia voi tulla kokeilemaan vapaasti. ”Ketään emme pudota pois, mutta peleihinkään emme ota ketä tahansa. Niihin pitää olla jonkinlainen taso ja treenitaustaa mielellään syksystä lähtien.”

Ruotsalainen kehottaa ottamaan nappikset tai lenkkarit mukaan, muut varusteet saa paikan päällä.

Kontakti ja taktisuus käsi kädessä Koska Wasa Dogs on Vaasan korkeakoulujen yhteinen joukkue, on mukana harjoittelemassa pelaajia myös ammattikorkeakoulusta. Yksi syksyn ensikertalaisista amerikkalaisen jalkapallon kokeilijoista liikuntavuorolla on rakennustekniikkaa toista vuottaan opiskeleva Miikka Nevala. ”Olen pelannut kymmenen vuotta lentopalloa, mutta viimeiset kaksi vuotta tehnyt vain salitreeniä. Aiemmin jenkkifutista pelannut kaverini houkutteli minut mukaan, ja tämä on ollut positiivinen kokemus”, Nevala sanoo.

Nevala myöntää haluavansa Dogsiin pelaamaan, ”jos vain rahkeet riittävät”. ”Jenkkifutiksessa on hienoa, kun saa ottaa kontaktia kaveriin. Se on aika kovaa mutta reilua peliä.”

Nevalan mietteet nurmikenttien shakiksikin kutsutusta lajista jakaa myös Evwaraye. ”Suosittelen jenkkifutista kelle tahansa nuorelle, joka haluaa haastaa omaa kroppaansa. Lajissa on kontaktin ottamisen ohella tarkka taktinen puoli. Kovin montaa joukkuekontaktilajia ei ole olemassakaan, ja amerikkalainen jalkapallo sopii mielestäni hyvin suomalaiseen luonteenlaatuun”, Evwaraye maalaa.

Amerikkalaisen jalkapallon harjoitukset korkeakouluopiskelijoille Sepänkyläntien kuplahallissa tiistaisin ja torstaisin kello 20.30.

Lue Wasa Dogsin blogi joukkuelajin merkityksestä opiskelijalle vaasanylioppilaslehti.fi

KOKKIEN TEKEMÄÄ KOTIRUOKAA. JOTTA SINÄ VOISIT NAUTTIA MYÖS MUUSTA. WWW.SHOP.AMICA.FI/MATHILDA

KITCHEN-KAUPPA ON AVATTU RAVINTOLASSA JA VERKOSSA.

JUHLAKUNNOSSA

TERVETULOA!

25-VUOTISJUHLAKONSERTTI VARISKAN SALISSA 14.11. KLO 19 LIPUT ALK. 27,50 € (SIS. PALV.MAKSUN)

Ravintola Buffetti Ma - to 08.00 - 15.00 , pe 08.00 - 14.30 Avataan marraskuun loppupuolella.

WWW.SEMMARIT.FI

knowhow • KOULUTUS • TYÖELÄMÄ • VAPAA-AIKA

Tule ja tapaa energiateollisuuden toimijat

EnergyLounge -osastolla!

tervetuloa botniahalliin

messuille!

o 8.30-15.30 ke 19.11 klo 18-21 | to 20.11 kl Ilmainen sisäänpääsy!

www.knowhowmessut.fi

Messut järjestää:

Kaksikielisen kirjallisuuden

lippulaiva Marraskuun toisena viikonloppuna 6.-8.11. Vaasan valtaa Suomen suurin kaksikielinen kirjallisuustapahtuma, Littfest. Tapahtuma näkyy monin tavoin muun muassa Vaasan pääkirjastossa, Tritoniassa ja lähialueen kouluissa. Viikonlopun aikana lauteilla nähdään lukuisia sekä kotimaisia että ulkomaisia kirjailijoita.

Teksti ja kuvat Ville Rintala

ittfestin taiteellinen johtaja, kirjailija Marko Hautala toimii toista vuotta tehtävässään ja on varsin innoissaan tapahtumasta. Järjestyksessään neljästoista Littfest noudattaa tapahtuman perustajan Ralf Andtbackan asettamaa linjaa.

Vaasalaiseksi instituutioksi Littfest on osoittautunut harvinaisen pitkäikäiseksi, ottaen huomioon kaupungin kehnohkon maineen tapahtumien järjestämisen suhteen. Tämä saattaa johtua juuri tapahtuman kaksikielisyydestä. ”Tapahtuma oli itse ruotsinkielisen Andtbackan mukaan oltava täysin kaksikielinen, suomen- ja ruotsinkielisten osuuksien tulisi olla fifty-fifty”, Hautala kertoo. ”Tällä kaavalla on menty ja se on osoittautunut perin toimivaksi.”

Vierailijoita on Littfestillä riittänyt vuodesta toiseen. Syitä tähän ovat Hautalan mukaan kaksikielisyyden lisäksi kiehtovat esiintyjät ja tapahtuman välittömyys. ”Aina on ollut väkeä. Meillä on oikeastaan tarjolla jokaiselle jotakin, aikuisille sekä lapsille.

Esiintyjiä löytyy aina isoista nimistä pienempiin, nouseviin kirjailijoihin. Muun muassa Sofi Oksanen on käynyt meillä poikkeamassa useampanakin vuonna, ja moni Littfestissä menneinä vuosina esiintynyt on jälkeenpäin noussut laajempaan tietoisuuteen”, Hautala selittää. ”Tarkoituksena ei kuitenkaan ole haalia esiintyjiksi bestseller-kavalkaadia, vaan tapahtumalla on ensisijaisesti kulttuuritehtävä. Tavoitteena on löytää kävijälle kuin kävijälle jokin kiinnostusta herättävä juttu.”

Kiinnostavia esiintyjiä ja tapahtumia - jälleen kerran Tänäkin vuonna Vaasaan saapuu mielenkiintoinen kokoonpano kirjailijoita ja muita kirjallisuusalan vaikuttajia. Muutamia mainitsemisen arvoisia nimiä ovat esimerkiksi Virpi Hämeen-Anttila, Lars Sund ja Moomin Ltd:n taiteellinen johtaja, Tove Janssonin veljentytär Sophia Jansson.

Tähdistä Paratiisiin Vaasan kaupunginteatterin syykaudella nähdään uutuusnäytelmä BADDING – rokkiin ja takaisin, joka kertoo 1970-luvulla suosioon nousseen artistin Rauli Badding Somerjoen elämästä ja urasta. Heikki Metsämäen ja Fiikka Forsmanin kirjoittaman näytelmän ohjaa vierailijana Fiikka Forsman. Pääroolia Baddingia näyttelee oululaislähtöinen 23-vuotias Oiva Nuojua.

Laulaja, säveltäjä ja sanoittaja Rauli Badding Somerjoki (1947-1987) oli Suomessa ensimmäinen täysverinen rock20 Vaasan ylioppilaslehti 6/2014

laulaja. Hän oli monipuolinen tulkitsija, joka yhdisti omaperäisellä tavalla ohjelmistoonsa rockia, balladeja ja ikivihreitä iskelmiä ja liikkui vaivattomasti eri tyylilajien välillä. Baddingin tunnettuja kappaleita ovat mm. Fiilaten ja höyläten, Paratiisi, Bensaa suonissa, Tähdet, tähdet, Valot ja Laivat. Näytelmä kuvaa välähdyksin suomalaisen kevyen musiikin suuren yksinäisen, Baddingin taiteilijantietä. Tapahtumia siivittävät runsaat kolmekymmentä musiikkinumeroa ja mukana on kuusihenkinen orkesteri.

”Erityistä huomiota kannattaa lisäksi kiinnittää nuoreen Pajtim Statovciin, jolta ilmestyi tänä vuonna kriitikoiden suosiota nauttinut esikoisromaani Kissani Jugoslavia”, Hautala vinkkaa ja jatkaa: ”Myös lauantai-iltapäivällä pääkirjaston aulassa pidettävä Petterin sohvalla tulee jälleen olemaan kiintoisa tapahtuma.

Siinä Petter Lindberg haastattelee muun muassa juuri edellä mainittuja kirjailijoita heidän omalla äidinkielellään, ja tapahtumassa vallitsee varsin välitön tunnelma.” ”(Vaasan) yliopiston opiskelijoita saattaa kiinnostaa eritoten Tritonian auditorio Nississä lauantaina pidettävä Shakespeare-seminaari, jossa johdannon pitää Vaasan yliopiston oma Nestori Siponkoski ja mukana keskustelussa on myös toinen yliopistolainen, professori Sirkku Aaltonen.

Tämän vuotisen Littfestin teemana on Muusa, joka sanana vie ajatukset inspiraation lähteeseen ja innoittajaan. Teema on kuitenkin tarkoituksella vain suuntaa antava ja esiintyjät voivat lähestyä teemaa, miten itse parhaaksi näkevät. ”Ei sieltä ketään pois haeta, vaikka teemaa ei niin tiukasti käsittelisikään”, Hautala naurahtaa.

Vuoden 2014 Littfestin ohjelman ja muita lisätietoja voit tarkistaa netistä osoitteesta: littfest.vaasa.fi

Marko Hautala s. 1973, asunut lähes koko ikänsä Vaasassa asialleen omistautunut kauhukirjailija, viimeisimmän romaanin (Kuokkamummo) käännösoikeudet myytiin äskettäin Yhdysvaltoihin työskennellyt ennen ammattikirjailijuuttaan esimerkiksi Vaasan yliopiston kv-yksikössä ja kirjoittanut näytelmän ylioppilasteatteri Rampille

Kuva Jyrki Tervo

Itsenäistymisen hetket Ohjaus: Richard Linklater Rooleissa: Ellar Coltrane, Patricia Arquette, Lorelei Linklater ja Ethan Hawke

sen lukemattomille kopioille on nyt tallennettu, kuinka hänen kasvoiltaan häviää lapsenpyöreys, ja kuinka silmiin syttyy uteliaisuuden lisäksi intohimoa.

Jokainen vähänkään elokuvista kiinnostunut on jo varmaan kuullut Boyhoodin idean. Richard Linklater on 12 vuoden ajan kuvannut samoilla näyttelijöillä kerran vuodessa kokonaisuutta, joka on nyt valmis. Mason-poikaa esittävä Ellar Coltrane on kasvanut kuusivuotiaasta aikuiseksi. Filmille ja

Boyhood on hahmovetoinen elokuva. Yksinkertaistetusti sanottuna se koostuu jaksoista, joiden välissä aikaa kuluu ja hahmojen tilanne muuttuu. Tarina keskittyy nuoreen Masoniin, tämän isosiskoon ja äitiin.

Joka välissä mukana käy myös isä (Ethan Hawke). 12 vuoden varrelle osuu sitä, mitä länsimaisen pojan elämään nyt voikin kuulua. On oppimisen het-

Harhauttamisen mestarinäyte

Girlissä johdetaan harhaan ja paljastellaan totuutta koukuttavan taitavasti.

Ohjaus: David Fincher Rooleissa: Ben Affleck, Rosamund Pike Usein elokuviin mennessään tietää, millaista tarinaa on menossa seuraamaan. Gone Girlin oletin olevan lähinnä tavanomaista nokkelampi ja tyylikkäämpi murhamysteeri, onhan David Fincher sentään sukupolvensa pätevimpiä ohjaajia. En osannut odottaa, että hänen viimeisin teoksensa on jotain täysin uudenlaista. Gone

Erilainen joulukalenteri Joulukalenteri – jännityskertomuksia toimittanut Juha Mäntylä Reuna Kustantamo, 2014 Joulukalenteri tarjoaa mielenkiintoista luettavaa joulukuun ensimmäisestä päivästä jouluaattoon asti. Kirja sisältää 24 novellia, jotka tarjoavat lukemista jännityksestä pitäville. Jokaisen novellin on kirjoittanut eri kirjailija, mutta ”minidekkarit” liittyvät useimmiten tavalla tai toisella jouluun.

Monissa tarinoissa joulupuk-

Ben Affleck esittää uransa ehkä onnistuneimmassa roolissa Nick Dunnea, tavanomaisen oloista miestä, jonka vaimo katoaa. Koska vaimo (Rosamund Pike) on vanhojen lastenkirjojen sankarin esikuva ja pikkujulkkis, nousee katoamisesta kohu. Nick ei oikein tiedä, kuinka median parrasvaloissa olisi käyttäydyttävä, ja pian kansakunnan ja poliisinkin epäilyt kohdistuvat häneen.

ki osoittautuu pahaksi kaveriksi. Välillä pukinviittaa käytetään peiteasuna erilaisissa operaatioissa. Kirja sisältää myös novelleja, jotka eivät mainitse pukkia ollenkaan.

Jotkut tarinat kertovat juonen melko selkeästi, eivätkä jätä pohtimisen varaa. Toiset novellit taas jättävät paljonkin mietittävää dekkarinystäville. Esimerkiksi vaasalaisen kirjailijan Miia Kahilan novelli ”Kera kullan ja mirhamin” kertoo Linneasta, joka herää aamulla pääkipuun työpaikan pikkujoulujen jälkeen. Illan tapahtumat ovat epäselviä, mutta ne liittyvät hämärästi poliisikollegaan. Luvas-

kiä, alkoholistisia isäpuolia ja erilaisia tyttöystäviä.

Odotuksen jälkeen moni haluaa tietää, onko tulos kaiken hehkutuksen arvoinen. Kyllä se on.

Ohjaaja Linklater ei tyylittele, vaan näyttää kohtaukset kuin ne olisivat oikeaa elämää. Illuusiota auttaa se, että ajan kuluminen Boyhoodissa on oikeaa ajan kulumista. Jokainen kohtaus ei kuitenkaan ole aivan saumattoman luonnollinen. On mielenkiintoista, että muutamaa sävyltään luonnotonta palasta ei ole leikattu pois tuotannon loppuvaiheessa.

Gone Girlissä juonen shokkikäänteet seuraavat toisiaan. Kyseessä ei suoranaisesti ole murhamysteeri, muttei mikään perusdraamakaan. Se on kiero trilleri, jota on rakenteensa puolesta hankalaa verrata oikeastaan mihinkään. Juonen lisäksi myös hahmot ja yleisön käsitys heistä käännetään useaan otteeseen päälaelleen. Kertomuksesta on annettava kunnia käsikirjoittaja Gillian Flynnille, jonka kirjoittamaan menestysromaaniin elokuva perustuu.

Uskallan julistaa Masonin merkittäväksi elokuvahistorian hahmoksi esimerkiksi Arabian Lawrencen ja Vito Corleonen rinnalle. Boyhoodin aikana hahmo ei vain kasva isoksi, vaan hänelle tapahtuu jotain paljon merkittävämpää. Mason oppii itsenäiseksi olennoksi. Kun pojan näkee ensimmäisen kerran pistävän vastaan uskottavasti, tuntee melkein oikeaa ylpeyttä.

Matti Riitakorpi

voin elokuvassa, kirjassa tai oikeastaan missään kertomuksessa suunnitelmat ja sattumat kietoutuvat näin nautinnollisesti yhteen. Monet ovat Suomessa huomauttaneet, kuinka otolliseen ajankohtaan tämä elokuva saapuu teattereihin. Samaan aikaan Gone Girlin fiktiivisen vyyhdin kanssa puidaan oikeaa Ulvilan murhamysteeriä niin oikeudessa kuin dokumenttinakin. Näitä tapauksia on hyvin mielenkiintoista tarkastella rinnakkain.

Matti Riitakorpi

Kokonaisuus on paitsi tyylikäs, myös raikkaan tuntuinen. Har-

sa on murhia ja uhrien henkilöllisyyden selvittämistä.

Pia Tervon novelli ”Erilainen joululahja” taas kertoo naisesta, joka huolehtii siskostaan ja elää huonossa avioliitossa. Hän kuitenkin päätyy tekemään uhrauksia vapautensa eteen. Novelli jättää paljon mietittävää asioiden tärkeysjärjestyksestä.

Minidekkarit ovat omalla tavallaan kukin kiehtovia tarinoita.

Varsinaista punaista lankaa tarinoiden välillä ei ole. Toisaalta se on hyvä, sillä lukija ei pitkästy niiden erilaisuuden vuoksi. Jokainen novelli on myös kirjoitettu eri tyylillä, kun kaikilla on eri kirjoittaja.

Kaikki kirjailijat olivat entuudestaan melko tuntemattomia, mutta kirja antaakin hyvän mahdollisuuden tutustua heihin pienten esittelyiden muodossa teoksen lopussa. Välillä kirjoittajien kokemattomuuden toki huomaa kirjaa lukiessa. Joitakin novelleja olisi voinut hioa enemmän.

Idea kirjasta joulukalenterina on mainio. Itse en silti kuvittele, että pystyisin hallitsemaan himoni yhden novellin lukemisesta päivässä – kalenterille kävisi samalla tavalla kuin suklaakalenterillekin.

Enni Yli-Hynnilä

Arkihemmo Hannu Toivonen

Vaasan ylioppilaslehti 6/2014 21

Kerro järjestönne kuulumiset ja jaa tulevat tapahtumanne Vylkkärissä. Lähetä materiaali 17.11 mennessä osoitteeseen toimitus@vaasanylioppilaslehti.fi.

Seuraava numero ilmestyy 3.12.

CoMedia ry Lämpimät syysheit kaikille! Syksy on lähtenyt käyntiin reippaalla otteella ja lukuvuoden ensimmäinen periodikin on jo selätetty. CoMedian Uraputki otti hienon lähdön tutustumiskäynnillään mainostoimisto C2:en, jonka jälkeen vuorossa olivat Urailtamat. Uraputki ei kuitenkaan ole vielä ohi, sillä 4.11. pääsemme tutustumaan CV-klinikan toimintaan. Jos missasit lokakuun CoMediakaljat, seuraavat ovat tuloillaan marraskuun 18.päivä. Tässä kuussa päästään juhlimaan myös CoMedian 23v. synttäreitä ja marraskuun loppupuolella järjestetään CoMedian syyskokous, jossa valitaan ensi vuoden Callitus. Olisitko sinä kiinnostunut toimimaan hallituksen jäsenenä? Jos, niin otathan meihin yhteyttä laittamalla sähköpostia tai saapumalla syyskokoukseen! Tarkempaa tietoa kokouksesta ja muista tapahtumista löydät aina ensimmäisenä Facebook-sivuiltamme.

PoPO ry ”Mökki on hieno paikka. Siellä voi vaikka kaatua” Panomestarimme legendaarinen lause piti paikkaansa tänäkin vuonna, kun vietettiin yhtä vuoden parhaista tapahtumista, PoPO:n mökkiviikonloppua. Tarkemmat yksityiskohdat jäävät syystä tai toisesta pimentoon, mutta mikäli et ollut läsnä, syytä olisi ensi vuonna.

Seuraavan kerran PoPOlle ominaista hienostunutta charmia ylläpidetään viini- ja juustoillassamme, joten suosittelemme jo nyt nimeämään 7.11. syksyn viralliseksi maisteluillaksi. Juustosta emme tiedä, mutta viininä on tällä kertaa muutakin kuin Popexia. Viimeisenä mutta viinaisimpana, kalenteriin kannattaa merkitä PoPO:n viralliset Pikkuhoususitsit. Viattomasta lukuvirheestä käynnistynyt juhlaperinne kunnioittaa tuota asusteista pyhintä, joten ota hienoimmat pöksysi ja aseta ne vaikka päähäsi. Näin olet valmis juhliin, joihin et koskaan edes tiennyt haluavasi.

PS. Charmantin viini- ja juustoillan yhteydessä PoPOlle valitaan uusi hallitus.

Mikset juuri sinä hakisi jatkamaan legendaarisia perinteitämme?

Giga Puiden värikkäiden lehtien leijaillessa maahan on Gigankin syksy vierähtänyt käyntiin. Marraskuussa pidetään Gigan syyskokous tiistaina 4.11.2014 klo 18:15 ravintola Brandolla. Syyskokouksessa valitaan muun muassa Gigan vuoden 2015 hallitus, jonka vuoksi myös hallitushaku on käynnissä. Toivomme, että Gigaan hakeutuu rohkeasti opiskelijoita, jotka tuntevat jonkin Gigan osa-alueen olevan lähellä sydäntä. Gigassa yhdistyvät viestintä, tekninen viestintä, tietotekniikka sekä maisterivaiheen opinnot, joten Gigassa on helppo tuntea kuuluvansa joukkoon. Marraskuussa vietämme myös vuosijuhlaillallista ravintola Strampenilla keskiviikkona 12.11.2014. Kaikki tapahtumamme sekä tarkemmat tiedot löytyvät Gigan omilta sivuilta ja Gigan FB-sivuilta. Mainittakoon lopuksi, että G-pisteen ja kenties koko ainejärjestökäytävän kosminen tasapaino on jälleen palautunut, sillä muutaman kuukauden tyhjillään ollut videotykin paikka on saanut jälleen täytettä. Nähdään ja tykitellään G-pisteellä.

22 Vaasan ylioppilaslehti 6/2014

Tokka Tereve!

Tokka iloitsee ensilumesta, silloha sitä lappilainen on elementissään. Tokka vietti tutustumisiltaa lokakuussa ja hyvin tutustuttiinki. Vanhoja ja uusia Tokkalaisia kokoontui Leipiksen lämpöön lukuisin määrin. Jossei sauna lämmittäny tarpeeksi, niin Tokan lappibingo kuumensi saunomattomienkin tunteita. Bingoiltoja toivottiin lisää ja Tokka tekee parhaansa toteuttaakseen jäsenten toiveet.

Nyt Tokka on vetäytyny pienelle hilijaiselolle, mutta ei suinkaan siksi, että fuksibileet olisi vieny tämän porukan voimat. Hallituksen kokouksissa käy kiivas vuosijuhlien valmistelu. Piä korva kuulola ja silimä tarkkana, kohta tullee näistä kekkereistä lisätietoa, ja sitä et

halua missata. Näistä pilheistä kerrotaan uusille sukupolville juttuja Lapin perimmäisissä syrjäkylissäkin.

Tokka vaihtaa pian myös hallitustaan.

Jos sua kiinnostaa olla mukana toiminnassa vähän enemmänki, niin tartuppa tokkalaista hihasta, laita viestiä naamakirijassa taikka sähköpostia. Hallitushausta ja syyskokouksesta luvassa myös infoa myöhemmin.

Nähhään!

Tervetuloa vierailemaan Suomen turvallisimmassa vankilakabareessa marras- ja joulukuussa Rampilla. Kabaree odottelee myös innoissaan keikkatilauksia.

Tennessee Williamsin klassikkoteksti Linje Lusta (A Streetcar Named Desire) taipuu Rampilla toisella kotimaisella. Intohimo, rakkaus , kaipaus ja viha vuorottelevat Rampin näyttävässä tulkinnassa.

Ensi-ilta oli 18.10. ja esityksiä on myös marraskuun puolella.

Aivan kohta valitaan ja julkistetaan myös Rampin kevään 2015 ohjelmisto.

Uusi johtokunta on juuri valittu, ja he pääsevät luotsaamaan sekä kiireistä esityskautta että 10.-12.4.2015 koittavia Ylikivoja ylioppilasteatterifestivaaleja.

Tervetuloa viihtymään!

VESO ry Tutti ry Hellurei! Paljon on ehtinyt taas tapahtua ja kovaa porskutetaan eteenpäin.

Syksyn pimenevät illat käyvät päälle ja tentit hyökkivät joka tuutista, mutta onneksi piristyksenä on ollut monenmoista. Excuvastaavamme järjesti A-luokan fuksiexcun ABB:lle, Wärtsilään ja Vaconille, joissa fuksipalleromme tutustutettiin teollisuuden yritysmaailmaan. Myös korkeamman tahon edustajat rantautuivat Vaasaan Teknologiayrittäjyyspäivien puitteissa, jossa tuttilaiset hyörivät järjestävänä osapuolena. Yritysyhteistyötä tehtiin myös Energiapäivänä yliopistolla, ja samaisena iltana verkostoiduttiin vielä yritysten ja ulkopaikkakuntalaisten teekkareiden kanssa. Ensi vuoden hallituskin valittiin syyskokouksessa.

Mahtipontiselta vaikuttaa jälleen kerran! Nyt keskitytään kuitenkin 7.11 järjestettäviin vuosijuhliin, jotka ovat järjestyksessään Tutin 24. Kaikkien rakastaman silliksen teemana on Superheroes and Villains; mahdollisesti näemme sini-puna-asuisia liihottajia sekä lepakkosonnusteisia viilettäjiä. Vuosijuhlilla nähdään!

Vaasan ylioppilasteatteri Ramppi Terveisiä Rampilta! Juuri nyt Rampilla harjoittelee Halloween-spesiaali Tunnustus: Pieniä pelkoja, joka pääsi mukaan Halloween Blues –tapahtuman ohjelmistoon. Pienoisnäytelmissä nähtäviä tunnustuksia peloista kerättiin opiskelijoilta VYY:n järjestömessuilla. Harjoituksissa tunnelma on sopivasti hyytävä!

Lisäksi aivan kohta koittaa Rampin perinteisen pikkujoulukabareen ensiilta. Tänä vuonna näytelmä on Pakola – Suomen turvallisin vankilakabaree.

Luvassa on hauskoja musiikkinumeroita ja innokkaita pakoyrityksiä. Miten sujuu vartijoilta järjestyksen ylläpitäminen?

Syksy on usein jännittävää aikaa kun on aika muodostaa uusia hallituksia, joista VESO ei ole poikkeus. Jälleen yksi vuosi on takana päin ja vesolaiset kokoontuivat jälleen leipikselle tarkastelemaan mennyttä vuotta syyskokouksen merkeissä.

Syyskokous tarkoittaa myös vanhan hallituksen eläköitymistä ja uuden hallituksen valintaa. Tänä vuonna saatiin jälleen kasaan huikea porukka ja jäädään innolla odottamaan mitä kaikkea keksitään jäsenistön iloksi.

VESOn syksyn ja yhtenä koko vuoden suurimmista tapahtumista legendaarinen pikkujouluristeily on jälleen tuloillaan marraskuulla. Jälleen kerran risteily ylitti kaikki odotukset ja se myytiin loppuun ennätysajassa. Huikeeta, että niin moni vesolainen on jälleen halukas lähtemään mukaan. Mikäli et tänä vuonna mahtunut mukaan älä huoli mahdollisuutesi voi koittaa ensi vuonna.

Veson uusi hallitus haluaa toivottaa kaikille oikein mukavaa alkanutta syksyä.

Risteilyllä nähdään!!! Tai jos ei risteilyllä niin seuraavissa bileissä viimeistään.

VYVO Vaasan yliopiston viihdeorkesteri etsii edelleen uusia soittamisesta kiinnostuneita jäseniä. Kehitämme parhaillaan orkesterin ohjelmistoa, joten uusillakin soittajilla on välittömästi valtaa vaikuttaa siihen mitä soitetaan! Ohjelmistossa on ollut sekä kevyempää rytmimusiikkia että perinteisempää puhallinmusiikkia.

Harjoituksia pidetään kahden viikon välein auditorio Levónissa. Kaikki opiskelijat ovat tervetulleita mukaan toimintaan! Ota rohkeasti yhteyttä: vyvo@ student.uva.fi Lisäinfoa facebook-sivullamme ja osoitteessa www.uva.fi/~vyvo.

Cultures, friendships, languages, diversity, networking, experiences, fun...

Are you our next international

Tutor?

Apply at

uva.ďŹ /kvtutor DEADLINE 9.11.

Tilaa lehti vaasanylioppilaslehti.fi/tilauspalvelu

Kuvat Jukka Rinta-Luoma

Domus Bothnicalla päästiin tutustumaan Crossfitin saloihin Wasa Sports Clubin järjestämällä demo-tunnilla.

Hyvinvointiviikko liikutti opiskelijoita ja henkilökuntaa Mathildan aulan Minimessuilla jaettiin tietoa terveellisistä elämäntavoista mm. oikean ravinnon avulla.

Hyvinvointiviikon aloitti Miia Kahila luennollaan: ”Tasapainoa etsimässä. Kuinka yhdistää opiskelu, työ ja liikkuminen.”

Joogaa kaikille -tunnilla opittiin joogan perusteita.

Torstain aurinkoisessa syysilmassa kahvakuula sai kyytiä!