Vaasan ylioppilaslehti 6/2015

Lokakuu 6/2015

Yliopiston varainkeruukampanja s.8

Hyvin-

vointiviikko

s.16

Miksi jonnet ei 채채nest채?

s.12

3

Pääkirjoitus, Risut & risut, Näkökulma, Toimittajalta

4

Mielipide, Kommentti

5

Käytävalta, Historian kirjoituksia, Kolumni

6

Ilmiöitä kampukselta, Rakkauden lisensiaatti

7

Både rättvist och smart

9

8 Yliopiston varainhankintakampanjan toinen kierros 9

Hack Junction in Helsinki

10

”Vaasa oli elämän parasta aikaa”, Kolumni

11

Opiskelijan ääni kuuluu ja näkyy yliopistossa

12

Miksi opiskelijat eivät käytä äänioikeuttaan?

13

11 vuotta edustajistossa – nyt konkari jää pois

14

Kvarken Cruise toi Vaasan opiskelijat yhteen

16

Henkistä hyvinvointia monella tapaa

12

17 Harjoittelu ulkomailla on erityinen kokemus, Kolumni 18

Tähdeksi yhdessä yössä

20

Yhdistystoimintaa ruotsiksi, Arviot

14

21 Arviot 22

Järjestöjorinat, Arkihemmo

18

24 Tapahtumia

Tilaa lehti Nyt opiskelijalle vain 10e / lukukausi vaasanylioppilaslehti.fi/tilauspalvelu JULKAISIJA: Vaasan yliopiston ylioppilaskunta TOIMITUS: Yliopistonranta 5, 65200 Vaasa (Domus Bothnica, Vaasan ylioppilastalo), www. vaasanylioppilaslehti.fi, 044 324 8969, paatoimittaja@vaasanylioppilaslehti.fi PÄÄTOIMITTAJA: Anne Tastula TAITTO JA ULKOASU: Lotta Häggström TÄMÄN NUMERON TEKIVÄT: Pauliina Ainasoja, Aino Hyyryläinen, Janne Kalluinen, Elisa Kannasto, Elfi Kjellberg, Raija KoivistoRasmussen, Rathan Kumar, Jukka Lehtonen, Enni Matikainen, Marjukka Mäkinen, Waltteri Laineenkare, Matti Riitakorpi, Elina Ruokari, Hannu Toivonen, Joel Väänänen, Linn Wilhelmsson PAIKALLINEN MAINOSMYYJÄ: RC-Kustannus Oy, Markku Räsänen, 044 500 0440, rc@ rckustannus.fi VALTAKUNNALLINEN MAINOSMYYNTI: Pirunnyrkki Oy, 020 796 9580, yolehdet@pirunnyrkki.fi PAINO: I-Print oy, Seinäjoki LOGO: Heidi Pöysä VAASAN YLIOPPILASLEHTI on sitoutumaton opiskelijalehti, toimitus pidättää oikeuden muokata materiaalia, toimitus ei vastaa tilaamattomasta aineistosta. SEURAA SOSIAALISESSA MEDIASSA! facebook.com/vaasanylioppilaslehti / twitter.com/vylkkari

2

Vaasan ylioppilaslehti 6/2015

4041 0895 Painotuote

Lue Vylkkäri lennossa!

Näkökulma

Pääkirjoitus

Karkkia kansalle

Koulutus on parasta mitä ihmiselle voi tapahtua

Joel Väänänen

Synkkää, synkkää, synkkää. Tämän mielikuvan voi saada helposti Suomen yhteiskunnan tilasta uutisia seuraamalla. Moni onkin lopettanut aktiivisen uutisten seuraamisen. Ymmärrän heitä aina vain enemmän. Aina ei vain jaksa olla kiinnostunut siitä kuinka maailma makaa. Ja onhan se totta. Talouden yskiessä ties kuinka monta vuotta putkeen on vain niin paljon helpompaa vaan olla kiinnostumatta, mistään. Silmiini osui kuitenkin pieni valon pilkahdus, kun luin päätöksestä luopua makeisverosta. ”Karkkia kansalle”- muistan lausahtaneeni, pieni iloinen hymy huulillani.

Makeisverosta luopuminen oli hyvä päätös vapaamman kilpailun kannalta. Olihan se antanut epäsuoraa kilpailuetua niille toimijoille, joiden samankaltaisia tuotteita ei veron piiriin laskettu. Makeisvero on myös hyvä esimerkki siitä hyvästä tahdosta, joka poliitikoilla on veroa muodostaessaan ollut. Hyvin suomalaisesti on kannettu vastuuta kansasta ja otettu karkit pois kansan ostoskoreista. Vaakakupissa on ikään kuin ruokavalioiden äärimmäisyydet. Kun toisella vaa’alla on terveellisyys ja viralliset suositukset, on toisella vaa’alla ”kerran vain täällä eletään” -ihmiset. Ja ikään kuin tässä välillä ei olisi mitään vaihtoehtoja, eikä yhtään fiksua tolkun ihmistä.

Uskoako sitten enemmän virallisia suosituksia vai luodako oma mielipide joltain siltä väliltä?

Ajatus siitä, että kansaa pitäisi ohjata siveellisyyteen ja terveellisyyteen hieman häiritsee minua.

Anne Tastula Päätoimittaja

Ajatus siitä, että kansaa pitäisi ohjata siveellisyyteen ja terveellisyyteen hieman häiritsee minua.

Myönnän sen. Varsinkin jos sen taustalla on lisätä tuottavuutta, tehokkuutta yms. Suomi nousuun - puhe on jo niin puuduttavaa, että me ei ”kansana” tarvita sitä enää yhtään. Ainakaan minä en sitä jäisi kaipaamaan.

Koululaisten lukutaitoa ja matemaattisia kykyjä ympäri maailmaa mittaavat Pisa-testit ovat osoittaneet Suomen olevan Euroopan paras ja maailman kolmen parhaan joukossa molemmissa kategorioissa lähes kaikkina mitattuina vuosina. Suomen koulumallista ollaan oltu hyvin kiinnostuneita Yhdysvalloissa, Tšekissä, Tansaniassa, Israelissa ja monessa muussa korkean koulutuksen maassa. Mallia ei välttämättä voida tuoda näihin maihin sellaisenaan, mutta osia siitä voitaisiin ja halutaankin hyödyntää.

Ihminen elää kyllä sillä kuuluisalla vedellä ja leivällä, mutta millaista elämää se sellainenkin on? Itse näen selkeän yhteyden esimerkiksi kahvin kulutuksen ja Suomen kylmän ilmaston välillä. Pitkä ja kylmä talvikausi tuntuisi vieläkin kylmemmältä ja pitkältä, jos Suomessa ei kahvinkeitin porisisi samaan tahtiin kuin nyt. Samalla tavalla makeiset lievittävät paikoin raskastakin elämää ja parantavat arjen kolhuja. Eiväthän ne säännöllisesti ole hyväksi terveydelle, mutta huolestuneempi olen elintarvikkeiden sisältämästä piilosokerista. Karkeissa peli on siis ns. reilumpaa. Niitä syödessään tietää syövänsä sokeria. Siinä on selkeä ero.

Ylpeä siis saa olla, mutta kuinka kauan? Hallituksen talousarvion mukaan koulukseen kohdistuvat roimat leikkaukset jatkuvat ensi vuonna. Kohteena ovat peruskoulutuksen lisäksi myös korkeakoulut ja niiden tutkimus.

Luemme päivittäin mediasta kuinka tulisi syödä terveellisesti ja kuinka muun muassa lohtusyöminen on meille niin pahasta. Kuitenkin nykyisessä monin paikoin synkässä ilmapiirissä en menisi nyt ensimmäisenä kieltämään ihmisten elämästä niitä pieniä nautintoja. Ei Suomi nyt karkkiin tule jatkossakaan hukkumaan. Toivoisin, että ihmisten kulutusvalintoihin puututtaisiinkin yhä vain vähemmän. Tällä tarkoitan kansalaisiin luottamista.

Luottamukseen liittyy myös valinnoista kannettava vastuu. Uskon, että meistä yhä useampi on sen myös omista valinnoistaan valmis kantamaan.

Tämä vastuu pitää kantaa myös jälkikasvumme puolesta. Valtio on siihen ihan liian kömpelö.

Risut ja risut Avaudu mistä tahansa ja milloin tahansa! Lähetä lyhyt kommenttisi tekstarilla numeroon 044 3248969 tai osoitteeseen toimitus@vaasanylioppilaslehti.fi.

Virtaako joki koskaan ylöspäin?

-VieläkiKännissä

Miks vessat pitää olla nii kaukana? Ärsyttää mennä kauas täyttämään vesipulloa..

-Torstai-janoinen.

Onko 10 vuotta nuorempi liian nuori?

Pakolaiskriisi. Kuunnelkaa ihmiset toisiamme ja nähdään harmaan sävyt, tämä ei ole jokotai-asia.

–Rainbow

Risuja kaikille, jotka kysyy kauan oon ollu polttamatta.

-Verenpaine

–Puuma

Missä Vaasassa voi kattoo änäripelit?

Rajat kiinni kaikilta, joille ei suomalainen ruoka kelpaa!

Mikä on Rupparit? Ne oli tosi kännissä.

–Hullu puurosta

Eih. Miks Yona tulee Vaasaan just tuolloin. Yona tuu takas!

–Toit mulle aamuihin syyt

Viihdyn yliopistolla, koska siellä on todella trendikästä herrasväkeä, onneksi en päässyt Helsinkiin.

–Kaisa

-Puttepossukerho -Virve91

Onko kellää hyviä vinkkejä kuinka luntata laskiksen tentissä?

-Ännännes vuosi

Jos koulutuksesta ja tutkimuksesta leikataan, voidaanko silloin kilpailla kansainvälisen tason tutkimuksella? Suomi elää viennillä, vientiin tarvitaan uusia, kehitettyjä tuotteita ja palveluita. Koulutuksen ja tutkimus ovat näitä synnyttämässä.

Meidänkin yliopistomme on aloittanut muiden mukana varainhankintakampanjan. Keinot ovat monet ja odotukset suuret. Yliopistojen uuden rahoitusmallin myötä jää nähtäväksi voidaanko tutkimuksen täydellistä puolueettomuutta taata, jos rahoitus sille saadaan alan yrityksiltä. Ja vielä paremmin, voidaanko silloin enää taata monialaista tutkimusta, vai keskittyykö tutkimus vain niille aloille, joista varoja saadaan.

Koulutuksen leikkaukset johtavat myös yt-neuvotteluihin. Tiettyyn pisteeseen saakka voidaan miettiä tilankäyttöä ja muita paikkoja leikkauksiin, mutta ennen pitkää työntekijät ja opetushenkilöstö joutuvat tulilinjalle. Näin on käynyt Tampereen, Helsingin ja Lappeenrannan korkeakoulussa.

Koulutus on mielestäni parasta mitä ihmiselle voi tapahtua. On ollut hyvä käydä koulunsa maassa, jossa tietää opetuksen olevan laadukasta ja puolueetonta. Koulutuksen tärkeydestä puhuttaessa en kuitenkaan tarkoita ainoastaan koulussa tai yliopistossa istumista, vaan kaikkea sitä sivistyksen määrää minkä ihminen hankkii koulun lisäksi epämuodollisissa yhteyksissä.

Tällaista koulutusta voi hankkia joka päivä, jos niin vain itse haluaa. Lukeminen, kuunteleminen, erilaisten ihmisten kohtaaminen, heiltä oppiminen, heidän näkövinkkelistään asioiden katsominen, kaikki opettavat meille itsestämme ja maailmasta. Ympäristö muuttuu, mutta mahdollisuudet oppimiseen ovat olemassa koko ajan.

Opettavaista syksyä,

Toimittajalta

Linn Wilhelmsson Jag är en av dedär ekotomtarna som avskyr att köpa ny teknologi, och var därmed en av de 60 000 som beställde en fairphone i juni 2014 då ettan fanns på marknaden. Jag betalade 325 € för den, fick den i augusti och har sedan dess varit en aktiv förespråkare för hela kampanjen. Den har överlevt en tur i toalettskålen och har trots många fall bara en skråma på glaset, men jag håller med Anders om att kamerakvaliteten är ganska dålig. Trots det: Heja, mera sånt här till vårt samhälle!

Läs Linns artikel på s.7 Vaasan ylioppilaslehti 6/2015

3

Opiskelija vakuuta itsesi Aloitin yliopisto-opinnot melkein viisi vuotta sitten ja nyt viimeistelen opintojani. Neljä vuotta sitten oli vielä vaikeaa nähdä itseään tässä tilanteessa. Valmistuminen aloittaa jokaisen opiskelijan elämässä uuden vaiheen. Edessä saattaa olla muutto toiselle paikkakunnalle tai pahimmassa tapauksessa vanhempien luokse, koska opiskelija-asunnosta tulee muuttaa valmistumisen takia pois ja kohtuuhintaisia asuntoja on vähän tarjolla.

Myös työnsaanti huolettaa monia opiskelijoita. Valmistumisen jälkeen on hyvin luonnollista, että töitä etsitään pari kuukautta. Toisin sanoen tähän elämän vaiheeseen liittyy luonnollisesti muutaman kuukauden työttömyys. Elokuun lopussa työttömänä oli 4 613 korkeakoulusta vastavalmistunutta henkilöä, mikä on 13,9 prosenttia edellisvuotista enemmän. Tämän takia on järkevää vakuuttaa itsensä työttömyyden varalta.

Ansiosidonnainen työttömyysturva takaa säällisen toimeentulon valmistumisen jälkeen. Vakuuttamalla itsesi edesautat valmistumistasi, koska toimeentulosi on turvattu mahdollisen työttömyyden varalta.

Kauniit, taltutetut ja koulutetut

Oikeus ansiopäivärahaan syntyy silloin, kun henkilö on ollut työssäoloehdon täyttävässä työssä yhteensä 26 viikkoa 28 kuukauden tarkastelujaksona. Työssäoloehdon täyttävä viikko on sellainen jolla on yli 18 tuntia töissä.

26 viikon ajalta tulee olla ollut myös työttömyyskassan jäsen. Opiskelu, vanhemmuus, armeija ja sairausaika ovat tarkastelujaksoa pidentävää aikaa. Tämä tarkoittaa sitä, että koko opiskeluaikana tehdyt työt voidaan ottaa huomioon 26 viikon työssäoloehtoon. 26 viikkoa on helppo saada täyteen 5 vuoden opiskeluaikana.

Kun vastavalmistunut on täyttänyt työssäoloehdon, on hän oikeutettu ansiopäivärahaan mahdollisen työttömyyden aikana. Lisäksi korkeakouluopiskelijoiden jäsen- ja kassamaksut ovat usein erittäin edullisia. Ihmettelen miksei tätä oikeutta ja mahdollisuutta tunneta opiskelijoiden keskuudessa paremmin.

Pekka Tuuri 5. Vuosikurssi, Julkisjohtaminen

Lyijykyniä ja levoton Levon Vaasan yliopiston nettisivujen mukaan sähköisellä tentillä voi nykyisin tehdä kypsyysnäytteen, filosofian tentin tai suorittaa muutaman nykysuomen kurssin.

Tässä on koko tarjonta Vaasan yliopistossa vuonna 2015. Tämä on meidän yliopistomme mätä epäkohta.

Vaasan Keskustaopiskelijoiden kanssa kysyimme edustajiston kokouksessa 13.10. mitä ylioppilaskunnan hallitus on tehnyt sähköisen tenttimisen edistämiseksi tänä vuonna. Kuulemma keväällä on asiasta kysytty yliopiston johdolta ja yliopisto kai suunnittelee tenttiakvaarioiden rakentamista. Sähköinen tenttiminen saattaa kuitenkin edetä vasta vuonna 2017.

ISMO HÖLTTÖ: Lestadiolaisten suviseurat, Oulu 1966, yksityiskohta

Me olemme muita Suomen yliopistoja nyt pahasti jäljessä. Sähköinen tenttiminen tulee nostaa ylioppilaskuntamme koulutuspoliittisen edunvalvonnan kärjeksi.

Opintojen joustavuutta ja uuden teknologian hyödyntämistä tulee vauhdittaa kii-

reesti. Ylioppilaskunnan hallituksen tulee nyt herätä ja kohdistaa edunvalvontansa julistekampanjoiden sijaan oikeaan toimintaan. Siitä teille maksetaan. Me maksamme ja haluamme Suomen suurimmalle jäsenmaksulle vastinetta.

Lyijykynät ja suuret salitentit eivät enää ole tätä päivää. Meillä on perheellisiä, muualla asuvia ja töissä käyviä opiskelijoita, jotka tarvitsevat myös muita vaihtoehtoja. Yliopiston budjettiin tulee korvamerkitä tarvittavat resurssit tilajärjestelyihin ja henkilökunta tulee saada sitoutumaan sujuvaan siirtymiseen kohti sähköisiä tenttejä.

On aika potkia pölyttyviä professoreita perseelle, hyödyntää hallinnon opiskelijaedustajien vaikutusmahdollisuudet ja laittaa ranttaliksi.

Aleksi Koivisto, edustajiston jäsen, Keskeisten edustajistoryhmä

Joel Väänänen kirjoitti näkökulmastaan yliopistojen naisvaltaistumiseen Vaasan ylioppilaslehden numerossa 5/2015. Lukiessani mietin hetken aikaa, oliko tekstin itsetarkoitus saada lukijan veri kiehahtamaan ja mahtaako juttu olla sen arvoinen, että verenpainettani uhmaten kirjoitan sille vastakappaleen. Kirjoitin kuitenkin, ja tässä se tulee, minun näkökulmani naisten holtittomaan kouluttautumisintoon.

Väänänen totesi näkökulmassaan, kuinka yhä suurempi prosentti korkeakoulujen, ja erityisesti suosituimpien alojen opiskelupaikoista myönnetään nuorille naisille.

Huolestuttavaa tässä on se, miksi nuoret miehet eivät enää pärjää naisille koulutuskilpailussa. Ratkaisuksi Väänänen ehdottaa, että pojat laitettaisiin kouluun vuotta tyttöjä myöhemmin, jotta he saisivat leikkiä pitempään, koska pojat vain ovat tyttöjä leikkisämpiä. ”Pojat ovat poikia” on jo joskus aiemminkin kuultu latteus, jonka avulla pyritään sallimaan vastuunpakoilu niille, jotka eivät kehtaa edes yrittää. Kyllä tytötkin ovat tyttöjä. Kyllä tytötkin haluavat leikkiä, sitä ei vaan meille sallita. Meidän täytyy sopeutua, todistaa arvomme ja suorittaa, jotta meidät otettaisiin vakavasti.

Sukupuolten välillä on geneettisiä eroja, jonka perusteella voidaan tehdä yleistyksiä siitä, mikä on meille luontaista toimintaa. Kuitenkin kulttuuri, asenteet ja sosiaalinen ympäristö missä kasvamme vaikuttavat siihen, kuinka suuriksi nämä erot muodostuvat. Tutkimukset osoittavat, että erot koulumenestyksessä johtu-

vat pikemminkin oppimiseen liittyvistä asenteista ja uskomuksista, kuin ajattelun taitoihin liittyvistä eroista (ks. esim. Koulutuksen arviointi keskus: Oppimaan oppiminen: Tyttöjen ja poikien väliset erot).

Sukupuolitettu opetus ei hyödytä ketään, vaan pahimmassa tapauksessa vain vahvistaa opittuja stereotypioita (Tiede 10/2012: Mistä on tytöt ja pojat tehty?).

Väänäsen mukaan tehtävien tekeminen hiljaa paikallaan on hameväelle luontaista toimintaa, tai ainakin luonnollisempaa kuin pojille. Siinä mielessä Väänänen on oikeassa, että kulttuurissamme on syvällä opittu käytösmalli, jossa miehet tekevät päätöksiä ja naiset ovat niitä, jotka kuuntelevat, tottelevat ja sopeutuvat annettuihin olosuhteisiin. Ei se kuitenkaan tee naisista yhtään sen onnellisempia paikoillaan istujia, päinvastoin, vilkkaiden naisten voi olla jopa miehiä vaikeampi sopeutua passiiviseen kulttuuriimme.

Meillä kaikilla on ominaisuuksia, jotka eivät liity millään tavalla poikuuteen tai tyttöyteen, vaan meihin ihmisinä. Koulutusjärjestelmä on ihmisten rakentama ja ihmiset voivat sitä myös muuttaa. Toivoisin, että muutoksia lähdettäisiin tekemään niistä lähtökohdista, mikä tarjoaa parasta mahdollista opetusta ja parhaan mahdollisen oppimisympäristön kaikille. Ei niin, että lähdettäisiin erittelemään sukupuolen perusteella sitä, kenellä on oikeus tietynlaiseen käytökseen tai oppimismetodeihin.

Raisa Huttunen

VYY hakee hallinnon opiskelijaedustajia VYY hakee edustajia yliopiston hallinnon toimielimiin. Tehtäviin valituille järjestetään koulutus ennen kauden alkua. Hakuaika päättyy 1.11.2015.

VAASAN YLIOPISTON HALLITUKSEN JÄSEN kaudelle 1.1.2016–31.12.2017 Vaasan yliopiston ylin päättävä toimielin on hallitus. Hallituksen tehtävänä on muun muassa päättää yliopiston toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista, strategiasta, ohjauksen periaatteista, toiminta- ja taloussuunnitelmasta ja talousarviosta sekä laatia yliopiston tilinpäätös yliopistokollegion vahvistettavaksi.

VAASAN YLIOPISTON YLIOPISTOKOLLEGIO 5 JÄSENTÄ JA 5 VARAJÄSENTÄ kaudelle 1.1.2016–31.12.2017

ISMO H Ö L T T Ö 17.10.2015–24.1.2016

Yliopistokollegio on edustuksellinen päätöksentekoelin, joka tekee muun muassa päättää yliopiston hallituksen kokoonpanosta ja vahvistaa yliopiston tilinpäätöksen.

FILOSOFISEN TIEDEKUNNAN TIEDEKUNTANEUVOSTOON 3 JÄSENTÄ JA 3 VARAJÄSENTÄ KAUPPATIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TIEDEKUNTANEUVOSTOON 3 JÄSENTÄ JA 3 VARAJÄSENTÄ TEKNILLISEN TIEDEKUNNAN TIEDEKUNTANEUVOSTOON 3 JÄSENTÄ JA 3 VARAJÄSENTÄ kaudelle 1.1.2016–31.12.2017 Tiedekuntaneuvosto on edustuksellinen päätöksentekoelin, joka tekee päätökset tiedekunnan toimintaa koskevista merkittävistä ratkaisuista..

Modernin taiteen museo 4

Vaasan ylioppilaslehti 6/2015

Sisäsatama, Vaasa ti–su 11–17 www.kuntsi.fi

Lisätietoja: Edunvalvontasihteeri Kaisa Paavola 044 324 8961, edunvalvontasihteeri@vyy.fi, vyy.fi

Kasvua ja laatua hakemassa

Teksti ja kuva Anne Tastula

Vastaavat seuraavat mielenkiinnolla miten messut kehittyvät ja kuinka paljon yrityksiä saadaan mukaan. Tavoitteena heillä on kehittää messuja viime vuoden palautteen perusteella ja lisätä esittelijöiden määrää entisestään.

Messuja rakentamassa Contact-rekrymessut järjestetään kampuksella tammikuussa jo 21. kerran.

Jesse Pollari ja Jonna Karvonen ovat molemmat neljännen vuoden kauppatieteiden opiskelijoita. Opintojen ohessa he vastaavat messujen järjestelyistä alusta loppuun.

Molemmat ovat toimineet Warrantin hallituksessa, Karvonen yrityssuhdevastaavana. ”Siinä tehtävässä heräsi mielenkiinto messuvastaavan tehtävään.” ”Kuultiin edellisvuoden messuvastaavilta Ossilta ja Laurilta, että homma on kokonaisuutena hyvin opettavainen ja periaatteessa paras projekti, mitä yliopistoaikana voi tehdä,” vastaavat kertovat.

Myyntipuheiden jälkeen tehtä-

vää haettiin nimenomaan yhdessä. ”Olemme tehneet yhteistyötä aikaisemmin, joten oli helpompi aloittaa kun tietää ja tuntee toisen ja hänen työtapansa. Siitä on helppo lähteä heti paiskimaan hommia”, Pollari kertoo.

Messuvastaavien työ alkoi keväällä, jolloin mietittiin tapahtuman suuntaviivoja. Tehtäviin kuuluu budjetin suunnittelu, markkinointi, messupäivän toteutus ja jälkimainingit, eli kokonaisvaltaisesti tapahtuman suunnittelu ja järjestely. ”On ollut hienoa, että olemme saaneet vapaat kädet ideoida ja suunnitella”, Pollari sanoo. Parhaillaan työn alla on yritysten kontaktointi puhelimitse ja sähköposteilla.

”Yksi, mihin palautteissa tartuttiin oli, että ruuhkaa oli ja ständejä liikaa sisäänkäynnin luona. Tämä korjataan. Tavoitteena on myös lisätä tarjontaa kaikkien alojen opiskelijoille,” Pollari kertoo. Tehtävä ei kuitenkaan ole aivan helppo. ”Vallitsevan taloustilanteen huomaa. Yrityksillä olisi halua lähteä mukaan, mutta ei rahaa. Yksityisen puolen työnantajia on tulossa mukaan julkisia enemmän.”

Messuilla on muutakin toimintaa yritysesittelyjen lisäksi. Kaikkien alojen opiskelijoille sopivat cv-klinikka, cv-kuvaus, workshopit ja luennot täydentävät messutarjontaa.

Jo tässä vaiheessa messuvastaavat ovat varmoja työkokemuksen hyödyllisyydestä. ”Yhteydenpito yrityksiin ja myyntikokemus ovat arvokasta oppia.

Tässä on myös paljon vastuuta”, Pollari miettii. Karvosta taas on kiinnostanut tapahtumien järjestäminen ja organisointi, joten hän kokee hedelmällisenä sen, että pääsee jo opiskeluaikanaan tätä konkreettisetsi toteuttamaan.

Juttusarja katsoo menneeseen ja kommentoi sitä nykyisyydestä.

Vuoden 2005 syksyllä käytiin kuluvan syksyn tapaan edustajistovaalit. Valittujen joukosta löytyi kyseisenä vuonna muun muassa kansanedustaja Susanna Koski. vielä suunnittelu-asteella ollut ylioppilastalo oli hänelle myös todella tärkeä asia.

Vylkkärin haastattelussa olleet, läpipäässeet Leila Kaurila ja Matti Rinnekangas eivät paljastaneet valkoisia valheita vaalikampanjoistaan eivätkä myöntäneet kosiskelleensa äänestäjiä. Edustajistoon haluttiin, koska ”siellä saa vaikuttaa” ja asioita kerrottiin hoidettavan ”maalaisjärjellä”. Todettiin myös, ettei edustajistoon kuulumisesta haittaakaan ole cv:ssä.

Kaurila korosti edustajistossa toimimisen olevan myös asioihin perehtymistä eikä pelkästään kokouksissa istumista. Silloin

Vuoden 2005 vaalien ehdoton ääniharava oli Warranttilaisten Mikko Valtonen 39 äänellä. Seuraavaksi korkein äänimäärä oli 22. ”Äänimäärä oli iso, mutta ei se iso yllätys ollut,” kertoo nykyään Saarioisten ketjumyyntipäällikkönä Tampereella toimiva Valtonen. ”Olin Warranttilaisten osalta mukana ehdokaslistojen muodostamisessa ja keräsin osallistujia listalle. Samalla tuli jo paljon puhuttua vaaleista jo etukäteen potentiaalisille äänestäjille. Hankin myös oman ehdokasnumeron mukaisen hiihtokilpailunumeron jonka kanssa erotuin muista ehdokkaista esitteitä jaettaessa,” kaksi kautta edustajistossa päättänyt Valtonen kertoo.

Valtosta auttoi myös pitkä ja aktiivinen opiskelijaelämätausta ainejärjestössä, Vyy:ssa ja kerhotoiminnoissa. Hän oli jo valmistunut KTM:ksi ja opiskelin tuolloin hallintotieteistä toista tutkintoa, joten tuttuja oli kampukselta ehtinyt kerääntyä. ”Lisäksi käytössä oli jo tuolloin vaalikoneet, joista äänestäjät löysivät heidän ajatuksiaan vastaavia ehdokkaita. Järkevillä vastauksilla tuollakin saa osumia, kun erottautuu poliittisista viiteryhmistä vyyläisillä vastauksilla,” Valtonen sanoo. ”Yhteisten asioiden hoitaminen osoittaa halua kantaa vastuuta ja myös opettaa monia asioita, joista on hyötyä työelämässä sekä muussakin yhdistystoiminnassa,” Valtonen rohkaisee.

Kolumni Jaana Asiala Vyy:n pääsihteeri

Mielipiteesi on meille tärkeä Minusta tuntuu, että viimeisen vuosikymmenen aikana asiakastyytyväisyyskyselyt ovat lisääntyneet merkittävästi. Jokaisen Plussa-korttiostoksen jälkeen sähköpostiini kolahtaa asiakastyytyväisyyskysely rahani saaneelta yritykseltä. Kauppojen kassojen viereen on pystytetty surullisia ja iloisia naamoja sisältäviä tyytyväisyysmittareita, joista mieleeni tulee aikoinaan Speden Speleissä tutuksi tullut nopeustesteri.

Edes verkossa näitä tyytyväisyyskyselyitä ei pääse pakoon, vaan nettisivuille saavuttaessa ponnahtaa eteeni ikkuna, jossa pyydetään antamaan palautetta verkkosivujen toimivuudesta tai yrityksen saavutettavuudesta.

Näiden kaikkien jokapäiväisten palautekyselyiden lisäksi kehotamme opiskelijoitamme antamaan palautetta esimerkiksi kursseista, vaihto-opinnoista tai kirjastopalveluista. Kyselemme opiskelijoilta muun muassa hyvinvoinnista, sijoittumisesta työmarkkinoille ja heidän tyytyväisyyttään kandidaatin opintoihin. Luulisi siis, että opiskelijamme ovat hyvinkin rutinoituneita palautteen antajia, mutta ehkä kaikkien näiden palautelomakkeiden keskellä fraasi ”Mielipiteesi on meille tärkeä” on alkanut väkisinkin menettämään hohtonsa.

Yliopiston kurssipalautteiden vastaajaprosentit ovat hälyttävän pieniä, vaikka kurssipalaute on yksi parhaista tavoista vaikuttaa opetuksen kehittämiseen. Ylioppilaskunnan jäsenille suunnattujen kyselyiden vastaajamäärät ovat reilusti alle kymmenen prosentin.

Ylioppilaskunnan Opiskelijalähtöisen opiskelun kampanja haluaakin tänä syksynä herätellä opiskelijat antamaan palautetta. Palautteella on suuri merkitys sekä yliopistolle että ylioppilaskunnalle. Opiskelijoiden antamasta palautteesta ylioppilaskunta saa parhaiten jäsenten toiveet ja mielipiteet esille ja voimme näin paremmin ajaa heidän etujaan.

Muistakaa siis antaa palautetta ja vaikuttaa. Palautteen lisäksi voit vaikuttaa ylioppilaskunnan tulevaisuuteen esimerkiksi osallistumalla edustajistovaaleihin. Edustajistovaaleissa valitaan ylioppilaskunnan ylin päättävä elin, 30 henkinen edustajisto, seuraavalle kahden vuoden kaudelle. Jokainen ylioppilaskunnan jäsen voi äänestää edustajistovaaleissa. Äänestämällä kerrot meille, millaisen ylioppilaskunnan haluat tulevaisuudessa olevan. Ja kyllä: Mielipiteesi on meille tärkeä ja sillä on merkitystä.

Vaasan ylioppilaslehdessä

Tavoitat opiskelijoita ja kaupunkilaisia

Vaasan ylioppilaslehti 6/2015

5

Nukkuvien yliopisto Äänestysprosentti ylioppilaskunnan edustajistovaaleissa jää kerta toisensa jälkeen murheellisen alhaiseksi. Nukkuvien edustajistoryhmän (Zzz.) puoluetoimistolla eletään tällä hetkellä kriittisiä hetkiä. Toimistolla jätetäänkin töitä puskematta kolmessa vuorossa.

Teksti Janne Kalluinen ole vastaan ainuttakaan edustajistoryhmää, mutta kollektiivisesti koetamme hillitä opiskelijoiden järkiintymistä ja lietsoa yleistä äänestyspassiivisuutta. Edellisinä vuosina tämä on toiminut vallan hyvin”, valottaa Sippi.

tä ja antoivat äänensä Tonylle. Edelleen kun näen tiettyjä sittemmin toimintaan palanneita tyyppejä puoluetoimistolla, en vieläkään kestä katsoa heitä silmiin.”

Kirjava kannattajakunta

Nukkuvilla on maailmanlaajuinen kannatus. Sippi on statuksesta luonnollisesti ylpeä.

Nukkuvien puolueen jäsenet ovat lähtöisin toinen toistaan erikoisemmista taustoista. Kannattajiin voi törmätä niin sillan alla kuin yliopistollakin - ja kaikkialla siltä väliltä. Puolueen kaikenkarvaiset jäsenet Suomessa ovat saaneet vuosien kuluessa läpi mittaviakin poliittisia läpimurtoja. ”No ihan ensimmäisenä mieleen tulee Teuvo Hakkaraisen jälleenvalinta eduskuntaan 2015. Ilman meidän antamatta jättämiä ääniä Teuvo sahaisi kakkosnelosta Viitasaarella ”, Sippi sanoo ripaus ylpeyttä äänessään ja vilkaisee ohimennen oikean käden rystysiään.

Nukkuvien edustajistoryhmän puheenjohtaja Jaakko Sippi (Zzz.) elättelee jälleen toiveita suurista kannatuslukemista ennakkoäänestyksen kynnyksellä. ”Hohhoijaa, mitäs tämä haastattelu nyt

käsittelikään? Aivan, edustajistovaaleja - tietenkin. Niin siis olin juuri sanomassa, että ihan hyvin on kai tämäkin kuluva kaksivuotiskausikin edennyt. Olemme toki huolissamme muiden edustajistoryhmien kampanjatyöstä. Emme erityisesti

Päinvastainen esimerkki tulee mieleen vuodelta 2003, jolloin Tony Halme (toim. huom: rauha hänen muistolleen) rohmusi itselleen yli 16 000 ääntä Nukkuvilta. ”Se vaalipäivä oli kuin painajainen. Oli kamalaa nähdä, kun vuosia uskollisina pysyneet jäsenet käänsivät takkinsa meil-

Rakkauden lisensiaatti on kokenut elämänsä aikana kaiken rakkaudesta, seksistä ja romantiikasta. Hän suhtautuu tutkijan intohimolla kaikkeen, joka koskettaa elämän ihanimpia puolia. Jos haluat kysyä nimettömästi asiantuntijalta apua sinua askarruttaviin kysymyksiin, älä arkaile vaan laita kysymyksesi osoitteeseen rakkaudenlisuri@gmail.com.

Rakkauden lisensiaatti odottaa juuri sinun yhteydenottoasi…

Naiskriittinen mies, Haluaisin akateemisen, syvällisen, järkevän ja kivan naisen, joka vastustaa nykyistä riistokapitalismia, mutta joka ei ole feministi.

Mistähän tällaisen voisi löytää?

Miesten mies

Ehkä oletkin jo perillä. Todennäköisyyden valossa kriteerisi täyttävä, syvällinen versio ns. ’cool girlistä’ viihtyy akateemisessa ympäristössä, yliopiston käytävillä, kahvilassa, kirjastossa, luennoilla.

Voit miettiä valmiiksi muutamia avartavia keskustelunaiheita selvittääksesi vastustaako kohteesi riistokapitalismia siksi, että se kuuluu ajan muodikkaaseen henkeen, vai siksi, että on perehtynyt Smithin teokseen kansakuntien moraa-

6

Vaasan ylioppilaslehti 6/2015

lista, ja on päätynyt pohtimaan asioita oppimansa ja havainnoimansa pohjalta.

Testaa siis potentiaalisten morsianten argumentit ja muista aseistautua Marxin Pääoman sivuilta nappaamillasi lainauksilla. Toisaalta, lisurin on todettava, että oma kompassisi on joutunut rakkauden Bermudan kolmioon. Jos haluat syvällisen, akateemisen, järkevän naisen joka EI ole feministi, etsit paradoksia. En ryhdy tässä kohtaa keskusteluun feminismin monista kasvoista ja oppikiistoista, mutta lähtökohtaisesti (ja psykologisten tutkimusten mukaan) akateeminen, syvällinen ja järkevä nainen on sitoutunut feminismin rationaaliseen määritelmään ja tavoitteisiin. Tällä ei siis ole välttämättä mitään tekemistä kainalokarvojen ja rintaliivien polttamisen kanssa. Lisurin näkemyksen mukaan onnistumismahdollisuutesi ovat surkea, ellet ole valmis muuttamaan parametrejasi. Mutta ku-

ten lisurin suosikkifeministi Aleksi Valavuori sanoo, heitä ennemmin kolmen pisteen koreja kuin kahden. Rohkeisiin keskustelunavauksiin siis sen Kansan uutisia Tritoniassa lukevan blondin kanssa. Päivänpoliittinen ilmasto tarjoaa upeat mahdollisuudet älylliseen flirttiin.

Kauhistuttava täydellisyys, Löysin unelmieni miehen. Ensitapaamisemme oli asiallinen, mutta haluaisin lähestyä häntä romanttisessa mielessä. Ongelmani on kuitenkin rohkeuden ja itsetunnon puute. Olen fiksu, melko kaunis, ja tiedostava maailmankansalainen. Hän on mallinmittainen komistus, Fulbright-tason maisteri, joka tekee merkittävää kansainvälistä työtä. Mitä teen, etten potisi tällaista huonoutta.

Kepillä jäätäkö?

Maailman suurin puolue

”Kyllä tämä tietysti mairittelee: kukapa ei haluaisi olla osana maailman suurinta ryhmittymää? Suomessa äänestämättä jättämisellä on pitkät perinteet: naisetkin ovat saaneet kantaa äänensä kuulumattomiin jo yli sadan vuoden ajan. Työmme on kuitenkin vielä kesken. Toivomme, että unisisaremme kaikkialla maailmassa saisivat vielä jonain päivänä yhdenvertaisen oikeuden jättää äänestämättä. Meillä on viltin alla aina tilaa”, Sippi myhäilee.

Sippi kehottaakin kaikkia vyy:läisiä käyttämään äänioikeutensa harkiten. ”Jätä äänestämättä! Ei haittaa vaikka olisikin vähän stressiä siitä, ettei oma ehdokas olekaan vielä löytynyt. Eikä haittaa myöskään, vaikka olisit laiska tai muuten vaan vähän kahvilla. Kaikki tekosyyt kelpuutetaan”, Sippi huokaa ja maiskutellen torkahtaa puoluetoimiston sohvalle.

Huonous, huono itsetunto, kärsiminen, tuska, kuolema. Protestanttisen suomalaisen perisynnin taakka on raskas kantaa. Tiedät olevasi fiksu, tiedostava ja kaunis, ja näistä päätellen myös naispuolinen. Sisälläsi asuu siis pieni tyttö, jota jo päiväkodista alkaen on kasvatettu sivurooliin, palvelemaan, olemaan kiltti, kunnollinen ja tekemään niin kuin käsketään. Huolimatta teini-ikäsi kapinasta, joka luultavimmin rajoittui siideriin ja poskisavuihin, ja päättyi vanhempiesi onneksi lukion toisen luokan kesän kielimatkaan Maltalle, olet yhä se sama itsestään epävarma tyttö, joka ei uskalla ottaa onneaan omiin käsiinsä. Rakkauden lisurin ratkaisu tähän on yhtä vanha kuin sivilisaatio: puhu asiat todeksi. Aloita joka aamu henkilökohtaisella mantrallasi: Olen tärkeä. Olen arvokas.

Olen ainutkertainen olento. Vuoden päästä uskot itsekin sanomaasi, ja olet valmis lähestymään unelmiesi miestä.

Toki siinä vaiheessa mallimaisteri on jo tavannut kansainvälisillä areenoilla brasilialaisen kauneuskuningattaren, jonka kanssa odottaa ensimmäistä, täydellistä lastaan. Mutta aina voi lohduttautua sillä, että mies olisi kuitenkin haissut pahalta, katsonut liikaa pornoa, ja ollut kenties myös eritefetisisti. Muista silti, että jos ei ensin rakasta itseään, ei voi rakastaa muitakaan.

Både rättvist och smart De flesta av oss känner till miljömärkningar, vet att man borde släcka lamporna, och att det är bättre att åka tåg än att ta bil. Få av oss orkar ändå ta det längre än så, för när det kommer till vår vardag är vi bekväma av oss. Visste du då, att det finns en smarttelefon som är gjord enligt rättvis handel och som tar miljön i åtanke?

Text och foto Linn Wilhelmsson airphone är ett socialt företag som utvecklat en smarttelefon med samma namn, och som arbetar för rättvisa arbetsförhållanden och för att öka konsumenters förståelse för elektronik. Efter att ha fungerat som en kampanj i några år satte tillverkningen igång 2013, då man tog emot förhandsbeställningar för att försäkra sig om efterfrågan. Sammanlagt har

60 000 personer runt över världen köpt en Fairphone, och det senaste nya från företaget är Fairphone 2.0, som släpps i november.

”If you can’t open it, you don’t own it” En av dem som var bland de första att skaffa en fairphone då den släpptes på mark-

naden är Anders Karls. Han studerar för tillfället teaterscenografi i Helsingfors och har inget emot att bli kallad en typisk fairphone-ägare. Han säger ändå att han tvekade väldigt länge med att överhuvudtaget skaffa en smarttelefon eftersom han inte kände att han hade något behov av den, men att han genast fattade tycke för Fairphones koncept då han fick höra om det. ”Jag uppskattar Fairphones miljötänk och etiska principer och jag investerar hellre i en hållbar värld istället för den nyaste och bäst presterande teknologin”, säger Anders.

Värderingarna som ligger bakom smarttelefonens design syns bland annat i det att telefonen går att ta itu och batteriet är utbytbart. Det går att beställa reservdelar, och därmed vill man undvika att telefonen blir obrukbar ifall en mindre del går sönder. Man får heller ingen laddare inkluderad i leveransen. En faktor som ofta lyfts fram är gruvdriften, som är en mycket utmanande industri för hållbar utveckling. ”Ädelmetallerna i telefonen kommer inte från konfliktzoner där pengarna används för att finansiera inbördeskrig”, informerar Anders, som verkar vara

insatt i sin ägodel. Han uppskattar att batteriet är lätt att byta och att telefonen kan hantera två simkort samtidigt; inga behov för separata jobb- och privattelefoner.

Fair eller fail?

Betalar man då mycket för värderingarna, eller kan en vanlig Svensson bli nöjd med en rättvis telefon? ”Jag har varit nöjd eftersom den fyller mina behov, men eftersom detta är min första smarttelefon så har jag heller inget att jämföra med ”, medger Anders. Ifall han fick chansen att ändra på något med den så skulle han ge telefonen en bättre kamera, eftersom den har ganska låg standard, och det är ju ändå något som många värderar högt. På Fairphones supportforum låter det ändå som att kamerakvaliteten inte är en prioritet i den nya modellen. För dryga 500 € kan man unna sig en rättvis telefon som garanterat inte framställts med barnarbetskraft. Anders har dock inga planer på att uppgradera sig till Fairphone 2.0 när den släpps i november. ”Den mest miljövänliga telefonen är ju trots allt den som du redan äger”

Cultures, friendships, languages, diversity, networking, experiences, fun...

Are you our next

international Tutor?

Apply at

uva.fi/kvtutor DEADLINE 30.10.

Vaasan ylioppilaslehti 6/2015

7

Yliopiston varainhankintakampanjan toinen kierros Yliopistojen talous on tiukilla kautta maan, eivätkä hallituksen suunnittelemat leikkaukset sitä paranna. Taloudelliseen autonomiaan pyrittäessä rahoitusta haetaan valtionavun lisäksi yrityksiltä, säätiöiltä ja yksityisiltä lahjoituksina. kejä, kuten missä tahansa lajissa, joka rahalla toimii. Lahjoitetun pääoman pitää tuottaa voittoa, muuten ei homma toimi,” Palosaari sanoo.

Ensimmäinen kampanja ylitti Vaasan yliopistossa odotukset ja tavoitetta nostettiin matkan varrella. Tälläkin kertaa yritys on kova. Useita keinoja varainhankintaan ja lahjoittajien huomiointiin on jo käytössä ja lisää innovoidaan.

Miljoonien lahjoittajia on harvassa, ja lahjoituksia havitellaankin yhä pienemmistä lähteistä. Suuryitysten ja alueen pk-yritysten rinnalle on nostettu muun muassa alumnit ja opiskelijat. Vyy:n ilmoittautumismaksun yhteydessä oli mahdollista lahjoittaa 5 tai 10 euroa yliopistolle. Syksyltä pottiin kertyi n. 900e.

Teksti ja kuva Anne Tastula

Kohdennettua rahoitusta

iime marraskuussa alkanut Opetus- ja kulttuuriministeriön lanseeraama yliopistojen varainkeruukampanja kestää vuoden 2017 kesäkuulle. Valtio tukee yliopiston varainkeruuta myöntämällä kolminkertaisen vastinrahan yliopiston kampanjan aikana kerättyä yksityistä pääomaa vastaan. Tällä kierroksella tavoitteena on kerätä lahjoituksina 2,5 miljoonaa, jolloin vastinrahan kanssa yhteen saatu summa olisi 10 miljoonaa.

Tuo summa ei ole hatusta vedetty, summa on katsottu tarvittavaksi yliopiston toiminnan jatkuvuuteen. Kerätyn summan yliopisto sijoittaa, ja sijoituksen tuotto käytetään toimintaan. Esimerkiksi yhden professuurin vuosittainen hinta on noin 100 000 euroa.

Yliopistoista on rahoitusjärjestelmän myötä tulossa enemmän yritysten kaltaisia 8

Vaasan ylioppilaslehti 6/2015

Yliopisto on panostanut kampanjan onnistumiseen muun muassa kampanjasta vastaavan Mika Palosaaren palkkaamisella. ”Puolen vuoden aikana olen ehtinyt huomata, kuinka yliopisto nähdään sen ulkopuolella selkeästi merkityksellisenä toimijana. Siitä on hyvä ponnistaa kampanjaan.”

Pelivaraa ja riskejä Palosaari kertoo, että valtion rahoitusta on yliopistoille luvassa jatkossakin, mutta omarahoituksen osuus lisääntyy.

Uudessa yliopistojen rahoitusjärjestelmässä Palosaari näkee hyvänä seikkana sen, että yliopistolle saadaan sen myötä enemmän itsenäisyyttä talouteen liittyvissä päätöksissä ja pelivaraa toimintaan. ”Yliopistoista on rahoitusjärjestelmän myötä tulossa enemmän yritysten kaltaisia”, hän sanoo.

Varojen keruussa ei voi heittäytyä laiskaksi. Ensimmäinen kampanja vuosina 2010-2011 näytti, että taloustilanteen li-

säksi haasteena on yliopistolle lahjoittamisen kulttuurin puuttuminen Suomesta. ”Kaikki yliopistot näkevät asian suurin piirtein samalla tavalla, että on tässä ris-

Kuinka pahassa tilanteessa sitten ollaan, jos rahoitusta ei saada kasaan? ”Ei tässä mitään dramaattista uhkakuvaa ole. Tällä hetkellä kampanjan aikana on kerättynä 1,1 milj. Tekemistä tietysti on. Nissin säätiöltä saadulla miljoonalla on iso merkitys, se ei itsessään vielä riitä, mutta sillä pääsee vauhtiin”, Palosaari kertoo.

Yli 10 000 euron lahjoituksen voi halutessaan kohdistaa haluamalleen koulutusalalle. ”Varmasti on aloja, joiden on hankalampi saada lahjoitusvaroja. Esimerkiksi julkisella sektorilla ei vaan ole rahaa lahjoituksiin”, Palosaari sanoo. Hän ei kuitenkaan pelkää, että rahoitusta ei riittäisi kaikkien nykyisten koulutusalojen pyörittämiseen. ”Kohdentamattomia lahjoituksia yritetään osoittaa sinne, mihin ei olla kohdennettuja varoja saatu. Yliopiston hallitus tietysti päättää varojen käytöstä loppuviimein”, Palosaari sanoo.

Joidenkin yliopistojen varainkeruukampanja Jyväskylän yliopisto

Tavoite: 4-5 milj. € Tähän asti kerätty: 368 411 €

Vaasan yliopisto

Tavoite: 2,5 milj. € Tähän asti kerätty: 1,1 milj. €

Lapin yliopisto

Tavoite: 750.000 € Tähän asti kerätty: 150 000 €

Oulun yliopisto

Tavoite: 6 milj.€ Tähän asti kerätty: 1,3 milj.€

Aalto yliopisto Tavoite: 20 milj. € Tähän asti kerätty: n. 1 milj. €

Text Rathan Kumar Photo wikimedia.org

Hack Junction in Helsinki There are various events and venues to showcase a person’s talent if it belongs to the mainstream like music, dance, comedy or acting. But what are the venues if a person is good with technology, to build a working concept of an idea using technology as the platform? uch venue to showcase talent in technology is called a Hackathon. Hackathons provide a venue for self-expression and creativity through technology.

People with technical backgrounds come together, form teams around a problem or idea, and collaboratively code a unique solution from scratch — these generally take shape in the form of websites, mobile apps, and robots.

Apart from working on certain ideas and concepts, the other good thing is that one gets to meet a lot of like-minded individuals and network with them. Possible outcomes could be start-ups with really cool solutions.

hacks on stage at the Slush conference on the 11th of November in front of a panel of investors. The winning team will take home a 20 000€ main prize.

There are different topics for participants to choose from and they range from health care to smart solutions for banking. Interested participants can choose one of the topics and start to build their prototype with a team.

Teams can be up to five people. But if someone wants to hack alone, it is allowed as well. All intellectual property produced at the event is owned solely by the participants and their team.

Hack Junction

The term ‘Hacker’ is generally used as someone who breaks into computer systems and steal information or gain unauthorized access to infect a computer or a system.

In truth, Hacker is not strictly computer-related. It means a person who has deep knowledge of a particular system and has used his/her creativity and knowledge to contribute to it.

Hackers are classified into White Hat, Grey Hat, Black Hat to suggest the kind of activity of that Hacker.

Black-hat hackers, or simply “black

Junction is organized by Aalto Entrepreneurship society. The event takes place in the former boiler hall of Suvilahti, Helsinki - a cool industrial space just next to the city center. The old boiler hall and its surroundings is the perfect venue for the event.

For the participants, the hall will provide an environment that’s buzzing with new ideas and energy. And everything they need for making those ideas to reality.

The best teams will get to pitch their

Hacker misconception

hats,” are the type of hacker the popular media seems to focus on. Black hats fit the widely-held stereotype that hackers are criminals performing illegal activities for personal gain and attacking others.

They’re the computer criminals.

White-hat hackers are the opposite of the black-hat hackers. They’re the “ethical hackers,” experts in compromising computer security systems who use their abilities for good, ethical, and legal purposes.

For example, many white-hat hackers are employed to test organizations’ computer security systems.

Hacking is an old phenomenon and has played a central role in the development of technology. The hacker and maker culture has recently seen a rise of several hackerspaces or hacklabs and makerspaces around the world.

member of the Vaasa Hacklab.

Anyone interested can be part of the Hacklab. They operate out of the old soap factory in Salmikatu 1. A hackathon was organized by them on October 15th.

More hackathons are probably going to take place if there is enough interest and people. More information can be found on

vaasa.hacklab.fi.

Vaasa Hacklab Vaasa has its own hackerspace called the Vaasa Hacklab. It is in its early stages, but growing steadily.

Vaasa Hacklab is open to the public on Wednesday evenings so people can hack away at anything that catches their imagination. Members can access the hacklab at any time, says Thomas Höglund, a key

Vaasan ylioppilaslehti 6/2015

9

”Vaasa oli elämän parasta aikaa” Waltteri Laineenkare

Uteliaisuutta ruokkimassa Musta on lapsesta asti on tuntunut, että bondaan helpommin eläinten kuin ihmisten kanssa. Välillä huomasin turhankin usein että vietän enemmän aikaa vesiliskoja pyydystellen ja tutkien, kuin ikätoverien kanssa hengaillen. Vesilisko ei muuten ole lisko vaan sammakkoeläin.

Noh. Eläimet ovat aina kiehtoneet.

Kesällä 2014 tuo kiehtova puoli otti uutta tuulta alleen, kun sain työskennellä lähes unelmaduunissa eläinlääkärin avustajana. Mitään muuta työtä en ole tuntenut yhtä mielekkääksi! Klinikan pienet potilaat olivat pääasiassa koiria ja kissoja. Yksipuolinen lemmikkilajisto sai ajatukseni rullaamaan ja kiinnostuin toden teolla eksoottisista eläimistä, matelijoista, käärmeistä ja liskoista. Miksei niitä rampannut ovesta sisään?

Noin kuuden kuukauden ajan innostuneisuutta kypsyteltyäni, viime keväänä olin vihdoin valmis. Nyt luonani asuu kaksi käärmettä. Kuningaspython ja viljakäärme, nuoria molemmat, ovat kuin matelijamaailman koiranpentuja, ei tietoakaan aggressiivisuudesta.

Kun innoissani postailin kuvia ja juttuja uusista kämppiksistäni, suurin osa (ihmis-)kavereideni kommenteista oli väliä “yök” ja “apua”.

Ymmärtäähän tuon. Kaikki meistä pelkäävät jotain. Itse esimerkiksi olen hyvin hermostunut isojen hämähäkkien läheisyydessä, vaikka eläimistä tykkäänkin. Isolla tarkoitan siis vähintään lintuhämähäkkiä. Pelko on ok, mutta moniko meistä yrittää päästä peloistaan ja asenteistaan yli? Loppupeleissähän rohkeus ei ole sitä ettei pelkää, vaan sitä, että toimii vaikka pelkää.

Jos olisit kysynyt multa kaksi vuotta sitten, että haluanko käärmeitä lemmikiksi, olisin varmaankin vastannut ei. Miksi olisin, kun koko elämäni minut on opetettu pelkäämään niitä. Lapsena kesämökillä äiti jaksoi aina muistuttaa, että pitää varoa kyitä kun juoksee metsässä. No varottiinhan niitä.

Kun hain viljakäärmeen kotiin, eräs kaverini oli mukana. Hän kysyi, mistäköhän johtuu ihmisten luonnollinen pelko käärmeitä ja muita vastaavia otuksia kohtaan? Olen keskustellut tästä usein, tutkinutkin aihetta. Vastaus on, etteivät nämä ole mitään luonnollisia pelkoja.

Nämä pelot opitaan. Mikä eläin kuvasti pahaa raamatussa? Tai roikkuu katosta halloweeninä? Eivät puput ainakaan. Toki on olemassa vaarallisia eläimiä. Mutta eivät ne sinua jahtaa, et ole niille sen arvoinen. Niin kauan kuin me ihmiset olemme tarkkaavaisia ja ajattelemme niillä aivoilla, jotka meille on suotu, meillä ei ole pelättävää. Itseäni ovat raadelleet sekä koirat että kissat, eivät ikinä matelijat.

Yksi siisti fakta vielä: vain myrkyllisillä käärmeillä on terävät kulmahampaat. Myrkyttömillä lajeilla, eli suurimmalla osalla käärmeistä hampaat ovat niin pienet että ne hädin tuskin menisivät ihmisen ihosta läpi. Toinen omista käärmeistäni on siis kuningas- eli pallopyton. Nimi pallopyton tulee tavasta, jolla se kietoutuu tiukaksi palloksi piilottaen päänsä silloin kun se pelkää. Ei ihan sovi siihen hirviön kuvaukseen joka meillä useilla käärmeistä on.

Pääsin omasta jännityksestäni yli likaamalla kädet ja laittamalla rattaat pyörimään. Kun pysyy uteliaana, avaa joka päivä uusia kauniita maailmoja. Jutelkaa vaikka pakolaiselle, niin näette.

10 Vaasan ylioppilaslehti 6/2015

Elefunk vm. 2004

Takkuavista puhelinyhteyksistä huolimatta onnistuin saamaan langan päähän Vaasan yliopiston alumnin, Sonja Eiramon. Puhelimeen vastaa hyväntuulinen ja rempseä kauppatieteiden maisteri vuosimallia 2006. Mitä kuuluukaan nyt?

Teksti Enni Matikainen lun perin Rovaniemeltä kotoisin oleva Sonja valotti vaiherikasta tietään kotikonnuilta aina nykyiseen työpaikkaansa asti.

Ennen Vaasaa hän ehti viettää välivuotta Tukholmassa hanttihommia tehden. ”Kyllä siinä alkoi jo opiskelumotivaatio kasvaa, kun söi makaronia koko ajan!” Kauppatieteet houkuttelivat monipuolisuudellaan, joten markkinoinnin pääaineopinnot kutsuivat pian Vaasaan. Sen alan tiellä Eiramo on edelleen.

Opinnot Vaasan yliopiston kauppatieteellisessä tiedekunnassa alkoivat Eiramon osalta vuonna 2001. Pääaineen ohella hän luki viestintää, rahoitusta ja talousoikeutta, joista kaikista hän kokee olleen kyllä hyötyä. Viiden vuoden opiskelun aikana hän kertoo naurahtaen keskittyneensä välillä vähän liikaakin muuhun kuin opiskeluun. Aktiivisena hän toimi Vaasan ylioppilasteatteri Rampissa, pohjoispohjanmaalaisessa osakunnassa PoPO:ssa sekä yliopiston viihdeorkesterissa. Pasuunaa soittavalla aktiiviharrastajalla oli myös kaveriporukalla oma bändi, jonka kanssa soitti opiskelijabileissä. Arkeen kuului myös töissä käynti. Eiramo kannustaakin aktiivisuuteen opiskeluaikana. Laajat sosiaaliset verkostot saattavat nimittäin yltää työelämään asti: Eiramolle itselle on tullut työelämässä usein

vastaan ihmisiä, jotka opiskelivat hänen kanssaan samaan aikaan Vaasassa. ”Nyt on sata kontaktia työmarkkinoilla!” hän sanoo.

Työelämässä vastaan tulevien kontaktien lisäksi opiskeluajoilta on jäänyt mukaan roppakaupalla ystäviä. Eiramo naureskeleekin lähipiirinsä koostuvan edelleen melko lailla opiskelukavereista, joiden hän sanoo olleen se paras juttu Vaasa-ajasta. ”Vaasa oli elämän parasta aikaa.”

Gradun kirjoittamisen ja maisterin paperien saamisen välissä hän kävi myös vaihdossa Aasiassa, mikä oli hänen mukaansa avartava kokemus. ”Siellä tuli konkreettiseksi että tässä maailmassa on oikeasti muitakin. Suomessa ollaan aika syrjässä ja itsekseen.” Vaihtoa hän suositteleekin kaikille, jos siihen vain on mahdollisuus. ”Siitä oli hirmuisesti hyötyä, se oli sivistävä reissu,” hän kuittaa.

Valmistuttuaan yliopistosta Eiramo pääsi onnekkaasti melkein heti oman alan töihin.

Helppoa se ei kuitenkaan ollut. ”Mikään ei valmista siihen, kuinka vaikeaa työnhaku voi olla,” hän neuvoo ja kertoo, kuinka lähetteli pinoittain hakemuksia jo hyvissä ajoin ennen virallista valmistumista. Ensimmäinen työpaikka oli vuoden trainee-pesti mainostoimistossa. Mainonta alkoi kiinnostaa jo opintojen aikana, ja ala tuntuu edelleen juuri siltä oikealta.

Alalla on Eiramon mukaan ollut

paljon hyötyä viestinnän sivuaineopinnoista – opiskeluaikana kannattaakin hänen mukaansa valikoida ja suunnitella opintojaan huolella työelämää ajatellen.

Käytännön opit hän tarkentaa kuitenkin saaneensa vasta töissä, vaikka opinnoista saikin hyvän faktapohjan.

Mainonnan parissa työskentelyn rinnalle tuli myöhemmin markkinoinnin tehtävät hotelli Kakslauttaselle, josta onkin tullut Eiramolle nyt pääasiallinen työpaikka. Tarinan päätteeksi toimittaja sai kuulla vielä vinkkejä oman alan töitä etsivälle opiskelijalle tai valmistuneelle. ”Vaatii töitä päästä oman alan hommiin, ensimmäisen paikan suhteen kannattaa olla nöyrä. Heti ei välttämättä saa omaa alaa täysin vastaavaa paikkaa tai palkkaa.”

Tällä hetkellä Sonja asuu perheineen Savonlinnassa.

Opiskelijan ääni

kuuluu ja näkyy yliopistossa Teksti Raija Koivisto-Rasmussen

Yliopiston rakenne on monelle opiskelijalle vieras. Etenkin ensimmäisen vuoden opiskelijoille tuottaa hämmennystä se, miten yliopisto toimii sisäisesti ja miten opiskelijat saavat parhaiten äänensä kuuluvaksi. aasan yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajana toiminut Daniel Lahti näkee opiskelijan edunvalvojina ennen kaikkea ylioppilaskunnat. ”Yliopistolainkin mukaan ylioppilaskunnan tarkoituksena on olla jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä.

Yliopistot eivät aja opiskelijan etuja.”

Ylioppilaskunta vaikuttaa yliopiston hallintoon ja rakenteisiin, koulutusohjelmiin ja opetuksen järjestämiseen sekä opiskelijoiden yleiseen oikeusturvaan, hyvinvointiin ja toimeentuloon. Aina ajankohtaisia ovat myös liikenteeseen ja asumiseen liittyvät kysymykset.

Tärkeä vaikuttamiskanava on yliopiston hallinnon ja sidosryhmien toimielimien opiskelijaedustus. VYY:llä on marraskuun alkuun saakka haku auki useihin paikkoihin.

Valittavat hallopedit edustavat opiskelijoiden näkökulmia yliopiston ja tiedekuntien päätöksenteossa tehden merkittävää vaikuttamistyötä koko ylioppilaskunnan edestä.

Pitkään opiskelijayhteisöissä vaikuttanut Lahti tietää kuitenkin, että paikoille ei ole oikein ikinä ollut tunkua.

- Ylioppilaskunta voisi yhdessä yliopiston kanssa miettiä markkinointikampanjaa, jolla innostettaisiin ihmisiä hallopedeiksi. Olisi molempien etu, että toimintaan tulisi paljon nuorta ja innokasta väkeä, jotka kasvavat vahvoiksi vaikuttajiksi. Silloin yliopistonkin on parempi tehdä yhteistyötä ylioppilaskunnan kanssa.

Rohkeasti yhteyttä Mikäli opiskelija haluaa vaikuttaa ylioppilaskunnan sisällä, voi hän hakeutua ylioppilaskunnan edustajistoon tai hallitukseen. Seuraavat edustajistovaalit järjestetään myös marraskuussa, jolloin valitaan toimijat varajäsenineen 1.1.2016 alkavalle kaksivuotiskaudelle.

Teknillisessä tiedekunnassa projektitutkijana työskentelevä DI Teemu Ovaska toimi opiskeluaikanaan edusta-

Järjestösihteeri Teemu Lönnmark ja Urho.

Helppoja tapoja osallistua Ylioppilaskunnan alaiset valiokunnat ovat monella tavoin helpoin tapa päästä osallistumaan ja vaikuttamaan ylioppilaskunnan toimintaan. Ne ovat niin ikään avoimia kaikille jäsenille.

VYY:n järjestösihteeri Teemu Lönnmark tukee ylioppilaskunnan kulttuuri- ja vapaa-aikatoiminnan järjestämistä yhdessä kyseisen valiokunnan kanssa. Vuonna 1968 perustettu VYY lähestyy 50-vuotista taivaltaan, ja tulevan juhlavuoden toiminnan järjestämiseen voi osallistua kuka vain. ”Kulttuurin puolella projektit voivat liittyä esimerkiksi taide- tai valokuvanäyttelyihin. Ylioppilaskunnalle on suunnitteilla myös uusi laulukirja ja historiikki.”

Historiikin toteutustapa on vielä avoinna. ”Minuun voi olla yhteydessä, jos on kiinnostusta ja ideoita lähteä toteuttamaan VYY 50V -projekteja. Historiikki voisi olla myös perinteisen kirjan sijaan elävä, verkkosivulla sivulla toimiva teos.”

Rakenteista

jiston varajäsenenä GT-ryhmässä. ”Se oli hyvä kokemus. Istuin varajäsenenäkin mukana kaikissa edustajiston kokouksissa. Näin pysyi paremmin perillä siitä, mitä ylioppilaskunnassa ja yliopistossa tapahtui.”

Edustajisto kokoontuu noin kerran kuussa lukuvuoden ajan, ja kokoukset ovat avoimia kaikille VYY:n jäsenille. ”Jos asia koskee opiskelijoita laajemmin, se käsitellään luultavammin myös edustajistossa. Toisinaan ne johtavat ylioppilaskunnan kannanottoihin ja siihen, että asiat tuodaan tiedoksi yliopistonkin tasolle.”

Ovaska näkee muitakin keinoja siihen, että äänensä saa kuuluviin mieltä painavissa asioissa. ”Opiskelija voi itsekin rohkeasti ottaa yhteyttä yliopiston hallintohenkilöstöön. Yhtenä vaihtoehtona ovat myös ainejärjestöjen koulutuspoliittiset vastaavat, jotka ajavat opiskelijoiden asioita eteenpäin.”

Organisaatio VY

Yliopistokollegio

Lähde: uva.fi/about/organisation

Hallitus Rehtori Vararehtori Filosofinen tiedekunta

Kauppatieteellinen tiedekunta

Teknillinen tiedekunta

Yliopistopalvelut

Aluetiede Julkisjohtaminen Julkisoikeus Sosiaali- ja terveyshallintotiede Englannin kieli Nykysuomi ja kääntäminen Pohjoismaiset kielet Saksan kieli ja kirjallisuus Viestintätieteet Kielipalvelut

Johtaminen Laskentatoimi ja rahoitus Markkinointi Taloustiede ja talousoikeus

Matemaattiset tieteet Sähkö- ja tietoliikennetekniikka Tuotantotalous

Henkilöstöpalvelut Johdon tuki Kansainväliset asiat Opintoasiat Talous ja suunnittelu Tietohallinto Tilapalvelut Tutkimus- ja innovaatiopalvelut Viestintä

Levón-instituutti Tritonia

Vaaleilla valittu yliopistokollegio valitsee hallituksen, joka on Vaasan yliopiston ylin päättävä toimielin. Hallitus valitsee puolestaan rehtorin, joka johtaa yliopiston toimintaa. Uutena rehtorina aloitti vuoden alusta Suvi Ronkainen, ja vararehtorina toimii Jari Kuusisto.

Yliopistojen päätehtävänä on tieteellinen tutkimus ja siihen perustuva ylin opetus. Näitä varten Vaasan yliopistossa on kolme tiedekuntaa: filosofinen, kauppatieteellinen ja teknillinen. Tiedekuntien hallinnosta vastaavat kunkin tiedekunnan tiedekuntaneuvosto ja dekaanit. Jokaisen tiedekunnan alla toimivat yksiköt, ja niiden alla edelleen oppiaineet.

Vaasan yliopiston erillislaitoksia ovat Vaasan yhteinen tiedekirjasto Tritonia sekä Lévon-instituutti, joka tukee yliopiston kolmatta tehtävää, yhteiskunnallista vuorovaikutusta.

Vaasan yliopiston ja sidosryhmien hallinnossa on opiskelijaedustusta seuraavissa organisaatioissa:

• • • • • • • • • • • •

yliopiston hallitus yliopiston kollegio tiedekuntien tiedekuntaneuvostot koulutusneuvosto tutkintolautakunta kv-työryhmä opiskelijoiden hyvinvointityöryhmä Tritonian johtokunta VOAS valtuuskunta YTHS:n Vaasan terveyspalveluyksikön johtokunta YTHS:n valtuuskunta opintotukilautakunta

VYY ja sen tehtävät Vaaleilla valittu 30-jäseninen edustajisto käyttää Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan ylintä päätösvaltaa. Se päättää muun muassa strategisista linjauksista, toimintasuunnitelmasta ja jäsenmaksun suuruudesta sekä nimeää hallituksen ja valitsee pääsihteerin ja päätoimittajan tehtäviinsä. Hallitus vastaa puolestaan ylioppilaskunnan operatiivisesta toiminnasta yhdessä valitsemansa palkatun henkilöstön kanssa.

Edustajisto asettaa myös hallintoneuvoston. Sen tehtävänä on seurata ylioppilaskunnan taloutta sekä hallinnon ja organisaation toimivuutta. Lisäksi hallintoneuvosto hallinnoi VYY:n omakatteisia rahastoja ja valmistelee sääntöuudistukset.

Ylioppilaskunnassa toimii hallituksen asettamia valiokuntia, joita ovat edunvalvontavaliokunta, kulttuuri- ja vapaa-aikavaliokunta, kv-valiokunta sekä yrityssuhdevaliokunta. Ylioppilaskunnan piirissä toimii myös paljon erilaisia kaikille avoimia järjestöjä, yhdistyksiä, seuroja ja kerhoja, joiden toimintaan pääsee mukaan olemalla niihin suoraan yhteydessä.

Organisaatio VYY Edustajisto Hallitus

Pääsihteeri

Valiokunnat

Muu palkattu henkilöstö (hallitus valitsee, pääsihteeri esimiehenä)

Hallintoneuvosto

Vaasan ylioppilaslehti 6/2015 11

Miksi opiskelijat eivät käytä äänioikeuttaan?

Teksti Elfi Kjellberg

Taas puhaltavat uudet tuulet, kun kahden vuoden välein pidettävät edustajistovaalit ovat ovella. Loka-marraskuun vaihteessa yliopistollamme kuhisee, kun ehdokkaat käynnistävät vaalikampanjansa ja äänestäjät pohtivat päänsä puhki, kuka on juuri se oma ehdokas. Julisteita kiinnitetään näkyville, vaalipaneelikeskustelut kuohuvat ja vaaliuurnat käyvät kuumina. Vai käyvätkö?

Vaasan yliopistossa opiskelee vuosittain noin 4000 opiskelijaa, joilla on äänioikeus edustajistovaaleissa. Äänioikeutettuja ovat kaikki yliopistoon läsnä olevaksi ilmoittautuneet ylioppilaskunnan jäsenet ja näin ollen heillä on myös mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin asioihin.

Silti vain alle neljäsosa opiskelijoista kokee tarpeelliseksi käyttää äänioikeuttaan. 2000-luvun alusta äänestysprosentti onkin pysynyt vain hieman 20 %:n yläpuolella. 70-luvulla kyseiset luvut hipoivat lähes pilviä yltäessään 70 %:n paikkeille, josta ne pikkuhiljaa lähtivät laskemaan 80-luvun aikana. Vielä 90-luvun alussa noin 40 % äänioikeutetuista antoivat äänensä.

Matala äänestysaktiivisuus ei ole vain paikallinen ilmiö. Ympäri Suomea ylioppilaskuntien äänestysaktiivisuus jää vastaavasti 20 %:n paikkeille Helsingin yliopiston tehdessä tähän poikkeuksen lähemmäs 35 %:n äänestysvilkkaudellaan.

Ahkerimmin äänioikeuttaan opiskelijoista tuntuvat käyttävän ne, jotka ovat itse erilaisissa järjestöjen, jaostojen ja osakuntien toiminnassa mukana. Toisella puolella

12 Vaasan ylioppilaslehti 6/2015

opiskelijakunnasta on vähän tai ei ollenkaan kiinnostusta äänestää. Usein he eivät joko tiedä tarpeeksi ylioppilaskunnan hallituksen ja edustajiston toimintatavoista tai he kokevat ne tarpeettomiksi. Gigan ja Tutin edustajistoryhmän puheenjohtajan Anton Pääkkönen onkin sitä mieltä, että aikaansaadut päätökset jäävät usein tiedostamatta opiskelijoiden keskuudessa. Hän tuo esille esimerkiksi yliopiston koulutus- ja sosiaalipolitiikkaan vaikuttavat päätökset, jotka eivät näy ulospäin yhtä selvästi kuin vaikka jäsenmaksun suuruus.

Yksi vaaliuurnan ohittava ryhmä on myös valmistuvat opiskelijat. He eivät koe itselleen ajankohtaiseksi vaikuttaa tulevan edustajiston valintaan, sillä ovat jo siir-

tymässä opiskelijastatuksesta työelämään. Myös vaihto-opintoja ja sivuaineopintoja muualla suorittavalle, kokopäivätyössä käyvälle tai lasta kotona hoitavalle opiskelijalle edustajistovaalit eivät ole enää ensimmäisenä tärkeysjärjestyksessä.

Myös yksittäinen rivijäsen saattaa kokea omat vaikutusmahdollisuutensa riittämättömiksi. Kampusporvareiden puheenjohtaja Essi Ervasti arvelee, että edustajiston kokouksia pidetään kaukaisina ja monimutkaisina. Opiskelija saattaa pelätä äänensä hukkuvan, vaikka edustajistoryhmiin ja -jäseniin tutustumalla voi löytää samoja arvoja ja aatteita ajavan ehdokkaan.

Keskeistein puheenjohtaja Miia Ritala haluaakin painottaa, että kyse on yhteisistä ja kaikkia ylioppilaskunnan jäseniä koskevista asioista. Näitä voivat olla esimerkiksi jäsenmaksun suuruus, ylioppilaskunnan hallituksen toiminta tai opiskelijaravintoloiden kehittäminen.

Edustajistoryhmät ovat valmiita kasvattamaan tietoisuutta ja aktivoimaan äänestäjiä. Erilaiset tempaukset, markkinointi ja näkyvyyden lisääminen erityisesti sosi-

11 vuotta edustajistossa – nyt konkari jää pois Teksti ja kuva Elina Ruokari

Otso Lehtinen on istunut edustajistossa Kampusporvareiden ryhmässä jo vuodesta 2004. Vuosien saatossa Lehtinen on osallistunut edustajiston kokouksiin niin vara- kuin varsinaisenakin jäsenenä. Tämä mies ei tituleeraisi itseään miksikään rivijäseneksi. Nyt on kuitenkin tullut aika siirtyä haasteissa eteenpäin. tso Lehtinen kertoo aina olleensa kiinnostunut politiikasta, se on opittu jo kotoa. Viime edustajistovaaleissa, vuonna 2013 Lehtinen keräsi huikeat 34 ääntä. Äänitulosta varten Lehtinen kertoo tehneensä paljon työtä. ”Vylkkäriin tuli sivun kokoinen mainos. Myös jalkatyötä tuli tehtyä hyvinkin paljon.”

Politiikka on ollut Lehtisen harrastuksena jo 15-kesäisestä saakka.

Vaalikampanjan jalkatyön hän kertoo oppineensa ollessaan Kimmo Sasin vaalitiimissä mukana.

Tulos vaati runsaasti vaivannäköä.

Lehtinen kertoo saaneensa vuosien aikana jo oman vakiokannattajaporukan, ja ihmiset luottivat häneen.

Sekin osiltaan selittää äänien määrää.

Mutta yksi asia on kampanjasta jäänyt monelle mieleen, nimittäin nallekarkit, joita Lehtinen jakoi äänestäjille. ”Kyllä niitä nallekarkkeja aika monta kiloa tuli jaettua”, Lehtinen naurahtaa. ”Mutta ei sitä pelkällä karkkien jakamisella lunasteta paikkaa edustajistosta”, hän muistuttaa.

2000-luvun alusta äänestysprosentti onkin pysynyt vain hieman 20 %:n yläpuolella.

Taskussa kokemuksia ja luottamustoimia Edustajistossa oppii keskittymään käytännönasioihin. Lehtisen mukaan vain murto-osa edustajistossa käsiteltävistä teemoista on poliittisesti ideologisia. ”Ei ole järkevää aiheuttaa turhaa poliittista draamaa. Ihmisiin on suhtauduttava ihmisinä, eikä vain tietyn puoleen jäsenenä”, Lehtinen korostaa.

Käteen on ennen kaikkea jäänyt monta haastavaa vuotta. Lehtisen mukaan se on ollut rikkaus, että edustajistossa on istunut joku jo vuosikausia. ”On aina joku, joka tietää miten asiat on aikaisemmin ollut. Osaa myös neuvoa, jos jotain muutosta on jo aiemmin yritetty, mutta huonoin tuloksin”, Lehtinen sanoo.

Vuosien saatossa Lehtinen on päässyt myös tutustumaan moniin uusiin ihmisiin ja hankkimaan kavereita, ehkä jopa elinikäisiä ystäviä. Lehtinen haluaa myös kiitellä niitä, joiden kanssa hommia on tehty. ”Porukassahan tätä tehdään. Vuosien aikana on tullut vastaan myös niitä tyyppejä, jotka ovat aina tekemässä enemmän kuin voi edes pyytää”, Lehtinen kertoo.

Mies, joka on istunut edustajistossa jo 11 vuotta, on varmasti yleisestikin kiinnostunut vaikuttamisesta. Lehtinen kertookin pyörineensä milloin missäkin vaalitiimissä. Luottamustoimiakin kysyttäessä herra luettelee litanian. ”Edustajiston myötä on auennut mahdollisuuksia vaikuttaa muissakin tahoissa yliopistolla”, Lehtinen paljastaa.

Miksi nyt lähdet? ”Aikansa kutakin”, Lehtinen tokaisee.

Työkuviot vetävät Lehtisen takaisin kotikonnuille Tampereelle. Edarivuosien taakse jättäminen ei ole kuitenkaan helppo pala. ”Haikein mielinhän tästä lähdetään”, Lehtinen vastaa lähtötunnelmista kysyttäessä. ”Nyt on kuitenkin aika antaa nuoremmille tilaa.”

Vaikka varsinaisesti kirjaahan ei kukaan pidä, uskoo Lehtinen silti, ettei ihan heti löydy montaa muuta, jotka olisivat olleet yhtä aktiivisia osallistumaan. ”En tiedä, onko ketään, joka olisi istunut niin monta edustajiston kokousta kuin minä, tai käyttänyt niin monta puheenvuoroa kokouksissa kuin minä”, Lehtinen sanoo.

Nähtäväksi jää, nappaako joku tästä haasteen ja hyppää Lehtisen saappaisiin.

Otso Lehtinen eteni nallekarkeilla ääniharavaksi.

aalisessa mediassa koetaan tärkeäksi. Entistä enemmän halutaan myös saada aikaiseksi keskustelua ja kohtaamisia riviopiskelijoiden kanssa. Korulauseita ja sanahelinää pidetään turhana ja äänestäjille halutaan esittää konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä voidaan saada aikaiseksi. Lähes jokainen edustajistoryhmän puheenjohtaja esitti myös mahdollisuuden sähköisestä äänestämisestä. Se madaltaisi kynnystä käyttää äänioikeutta ja toisi nykyajan tarpeisiin sopivan joustavan äänestystavan, joka toimiessaan mahdollisesti kasvattaisi äänestysprosenttia.

Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja Jari Järvenpää toivoo, että tällä hetkellä valtakunnallisella tasolla käytävä keskustelu koulutuksesta nostaisi myös opiskelijoiden kiinnostusta omista asioistaan. Hän muistuttaa, että äänestämällä edustajistovaaleissa vaikuttaa niin oman yliopistonsa päättäjiin kuin myös välillisesti Suomen ylioppilaskuntien liiton keskustoimiston toimihenkilöihin. On tärkeä äänestää pienelläkin sektorilla, sillä sen vaikutukset näkyvät myös korkeammalla tasolla.

Ylioppilaskunnilla on tärkeä tehtävä opiskelijoiden etujen puolustamisessa myös valtakunnallisesti ja nyt se on erityisen tärkeää, kun puhutaan opintotuen leikkaamisesta ja koulutuksen maksullisuudesta.

Vaasan ylioppilaslehti 6/2015 13

Kvarken Cruise toi Vaasan opiskelijat yhteen Opiskelijan Vaasa kertoo tehtäväkseen edistää yhteistä vaasalaista opiskelijakulttuuria. Alle kaksivuotias järjestö keräsi uutuustapahtumaansa, Kvarken Cruiselle, reilusti yli 400 osanottajaa.

Teksti ja kuvat Elina Ruokari piskelijan Vaasan järjestämälle Kvarken Cruiselle haluttiin opiskelijoita kaikista Vaasan korkeakouluista. Haalarikirjosta päätellen kukin korkeakoulu oli risteilyllä hyvin edustettuna. Itse risteilypäivä startattiin jo aamutuimaan, kun kellon lyödessä seitsemän ensimmäiset bussit lähtivät kuljettamaan opiskelijajoukkoa Vaasan keskustasta kohti terminaalia.

Menomatkalla kohti Uumajaa päällimmäiset ajatukset olivat monella laivan keinumisessa. ”En tiedä miten selviän illan sitseistä, jos keinuminen jatkuu samalla tavalla”, kertoo eräs punahaalarinen opiskelija kysyttäessä illan odotuksista.

Pienestä keikkumisesta huolimatta menomatkalla heräteltiin keskustelua muutamassa eri workshopissa. Konferenssitiloissa oli mahdollisuus tulla kuuntelemaan muun muassa Vaasan kaupungin vetämää keskustelutilaisuutta Vaasasta opiskelijakaupunkina. Polttavia puheenaiheita olivat liikunta- ja kulttuuripalvelut sekä julkinen liikenne Vaasan alueella. Jutunaihetta syntyi runsaasti, kun osanottajia löytyi eri korkeakouluista - eivät olosuhteetkaan häirinneet juuri lainkaan.

14 Vaasan ylioppilaslehti 6/2015

OpiskelijanVaasa uskoo vahvasti, että myös ensi vuonna lähdetään risteilemään.

Muista Isää 8.11. ja tilaa isänpäiväkakku meiltä!

Vadelma-suklaakakku (8 hengen) 12.00€ Illan kohokohtana sitsit Uumajan päässä odotti iloinen yllätys. Nimittäin Opiskelijan Vaasa oli järjestellyt yhdessä Uumajan kunnan kanssa opiskelijoille ilmaiset bussikyydit kaupungin keskustaan ja takaisin satamaan. Kaupungissa ei ollut järjestettyä ohjelmaa, vaan opiskelijat pääsivät tutustumaan kaupunkiin itsenäisesti. Tässä olikin loistava tilaisuus käydä täyttämässä mahalaukkua iltaa varten, sitsiruuat kun eivät yleensä ole sen kummoisempia.

Risteilyn huipentuma oli sitsit. Akateemisten pöytäjuhlien vuoksi moni olikin risteilylle päättänyt lähteä. Kielimuureja rikkovat ja sitsikulttuureja sulattavat karkelot jaettiin jo heti kättelyssä kahteen eri tilaan. Opiskelijat siirrettiin rannekkeidensa värin perusteella joko valkoisille tai mustille sitseille. Kahtiajaosta huolimatta sitsaajia oli parisataa pirskeitä kohden.

Sitsikansa nautti ruuasta ja juomasta välillä perinteisiä sitsilauluja laulellen. Kaiken kaikkiaan meno oli kohdillaan. Silti yksi kysymys jäi varmasti monen opiskelijan päähän kummittelemaan: järjestetäänkö risteily vielä uudestaan? Laivasta jäi moni halukas pois, ja mukana olleet viettivät hulvattoman hauskan päivän. Opiskelijan Vaasa uskoo vahvasti, että myös ensi vuonna lähdetään risteilemään.

Jätäthän ennakkotilauksesi ravintoloihin tai sähköpostiin viimeistään 30.10.

Vaasan Yliopistoravintolat Amica-Ravintola Mathilda mathilda@amica.fi

Vaasan ylioppilaslehti 6/2015 15

Henkistä hyvinvointia monella tapaa Vaasan yliopistolla vietetään hyvinvointiviikkoa tänä syksynä viidettä kertaa 26.–30.10. Viikon aikana on mahdollisuus osallistua hyvinvointiaiheisille luennoille ja kokeilla esimerkiksi joogaa ja foamrolleria.

Teksti Pauliina Ainasoja eemaviikon järjestävät yhteistyössä Vaasan yliopiston ylioppilaskunta sekä Vaasan yliopisto ja on suunnattu sekä opiskelijoille että henkilöstölle. ”Hyvinvointi on henkilökohtainen kokemus. Opiskelijan kokonaisvaltainen hyvinvointi käsittää terveyteen, jaksamiseen, taloudelliseen toimeentuloon, turvallisuuteen, asumiseen ja ruokailuun liittyviä sekä opintoja tukevia palveluja.

Myös opiskelukyky on osa opiskelijan hyvinvointia”, sanoo opintoasiain suunnittelija Sannakaisa Holmlund.

Tämän vuoden hyvinvointiviikon teemana on henkinen hyvinvointi. ”Käytännössä viikon teemana on ollut

joka toinen vuosi henkinen ja joka toinen vuosi fyysinen hyvinvointi”, kertoo Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan edunvalvontasihteeri Kaisa Paavola.

Tiistaina Mathildan aulassa järjestetään minimessut, joissa ovat esittäytymässä muun muassa YTHS, opintopsykologi, oppilaspastori, Wasa Yogacenter ja Wasa Wellness. Messujen aikana osallistujilla on mahdollisuus käydä kehonkoostumusmittauksessa ja mennä lyhyeen niska-hartia –hierontaan.

Näytetunteja Foamrollerista ja joogasta Foamroller, tai tuttavallisemmin putkirulla, on uusi, toiminnallisempi kehonhuollon

Hyvinvointiviikon ohjelma Koko viikon: Vaasan yliopiston opiskelijoilla ja henkilökunnalla on mahdollisuus käyttää Wasa Sports Clubin palveluita (kuntosali ja ryhmäliikuntatunnit) veloituksetta hyvinvointiviikon ajan mape 26.-30.10. klo 6.30–16.00. Otathan opiskelijakorttisi/läsnäolotodistuksen mukaan.

For the week of well-being, students and the staff of the University of Vaasa have a possibility to use Wasa Sports Club services (gym and group exercise) for free. This offer is valid from Mon-Fri 26th-30th of October 6:30am4pm. Please present your student card or certificate of attendance at the reception.

klo 11.30-12.00

Maanantai / Monday 26.10.

klo 16.00-16.30

Hyvinvointiviikon avaus Opening of the week of well-being @ Auditorio Nissi Ma. rehtori Jari Kuusisto Feeling good at work seminars: Change and Wellbeing, Esa Aromaa, Occupational Health Care Psychologist, Terveystalo

Torstai / Thursday 29.10.

*klo 14.00-14.45 Wasa Yoga Center:

klo 9.00-9.30

klo 12.30-14.00

Integral Yoga Hatha @ Wärtsilä-sali, Domus Bothnica. Oma matto mukaan Please have your own mat

*klo 15.00-15.45 Wasa Yoga Center: Integral Yoga Hatha @ Wärtsilä-sali, Domus Bothnica. Oma matto mukaan Please have your own mat

klo 16.00-16.30

Foamroller @ Wasa Sport Club

Tiistai / Tuesday 27.10. klo 10.00-14.00

Minimessut @ Mathildan aula Mini-fair @ Mathilda lobby

Foamroller @ Wasa Sport Club Ei ennakkoilmoittautumista No pre-registration needed

klo 18.00-22.00

Opiskelijoiden hengailuilta @ Leipis Chill-out evening for students @ Leipis

Keskiviikko / Wednesday 28.10. klo 10.00-14.00

Minimessut @ Mathildan aula Mini-fair @Mathilda lobby Foamroller @ Wasa Sport Club

klo 2.15-12.45

Foamroller @ Wasa Sport Club Ei ennakkoilmoittautumista No pre-registration needed

Perjantai / Friday 30.10.

Foamroller @ Wasa Sport Club

*klo 10.00-11.00 Wasa Wellness:

Ireca-itsehoitometodi info+5-10 min hoidot halukkaille / Ireca self-treatment and treatment @ Wärtsilä-sali, Domus Bothnica.

*klo 11.00-11.40 Wasa Wellness:

Arjen Akupainantaa stressin purkuun ja henkiseen hyvinvointiin / Stress relief @ Wärtsilä-sali, Domus Bothnica

*klo 11.45-12.15 Wasa Wellness:

Syvähengitys / Deep breathing @ WärtsiläSali, Domus Bothnica. Oma matto mukaan Please have your own mat

*Tähdellä merkkittyihin aktiviteetteihin on ennakkoilmoittautuminen / *Activities marked with a star require pre-registration. Kaikista aktiviteeteista saa leiman hyvinvointipassiin (yksi aktiviteetti/yksi leima).

From all the activities of the week of well-being, you’ll get a stamp to your pass (one activity/one stamp)

16 Vaasan ylioppilaslehti 6/2015

muoto. Putkirullaamisessa on tavoitteena poistaa kireyksiä lihaksista, jänteistä ja nivelkudoksesta. Putkirullalla pääsee käsiksi sellaisiin lihasten osiin, joihin ei venyttelemällä päästä, mikä tekee lajista erittäin tehokkaan kehonhuollon muodon.

Lajina putkirullaus ei kuitenkaan ole sieltä rentouttavimmasta päästä. Varsinkin aloittelijalle rullaaminen voi olla aluksi hyvin kivuliasta ja tuntua kömpelöltä.

Jooga voi puolestaan olla samaan aikaan sekä tehokas treeni- tai kehonhuollon muoto, että tärkeä apuväline stressin alentamiseen, keskittymiskyvyn kehittämiseen, rauhoittumiseen ja läsnäoloon.

Säännöllinen harjoittelu voi parantaa niin fyysistä kuin psyykkistäkin hyvinvointia. ”Useat joogamuodot käyttävät tek-

niikkana kehollisia aistihavaintoja, joka tietoisesti keskittää ja rauhoittaa mieltä.

Aistihavainnot voivat olla erittäinkin tärkeitä, jotta mieli voi rauhoittua”, kertoo Kristiina Peltonen Wasa Wellnessiltä.

Uutuus liikuntatarjonnassa Tänä syksynä ylioppilaskunta ja yliopisto tarjoavat myös uusia lajeja liikuntatarjonnassaan. Kampuksen kupeessa sijaitsevalla Wasa Sports Clubilla järjestetään keskiviikkoisin ilmainen Wednesday workout VYY:n jäsenille klo 16.30. Lajit vaihtuvat viikoittain, joten tarjolla on monenlaista ryhmäliikuntaa aina spinningistä perinteisempiin lihaskuntotunteihin.

Harjoittelu ulkomailla on erityinen kokemus

Kun hallintotieteiden opiskelija Ville Niemelä pääsi kolmen kuukauden harjoitteluun puolustusasiamiehen toimistoon Tukholmaan, oli hänen tavoitteinaan kehittää omaa asiantuntijuuttaan sekä toisen kotimaisen kielen osaamista. tenkin oltava valmis tekemään työtä.

Kun on laajempaa kiinnostusta ja tietoa maailman asioista, pärjää hyvin ”, Ville toteaa.

Vaikka pelkät tenttikysymyksiin luetut asiat eivät olisi harjoittelussa riittäneet, vaadittiin työssä myös monia tietoja ja taitoja, jotka karttuvat korkeakouluopintojen aikana. ”Yliopistossa oppii lähteiden merkityksen ja etsimään paikkansapitävää tietoa. Medialukutaito ja mediakriittisyys on erityisen tärkeää”, Ville toteaa.

Työpaikalla ilmapiiri oli hyvä

Teksti Marjukka Mäkinen arjoittelupaikka aukesi kahdella hakemuksella.

Ville haki paikkaa opintopalveluiden ilmoitusten perusteella Washingtonin suurlähetystöstä ja Tukholman puolustusasiamiehen toimistosta. ”Pääsin hakemukseni perusteella puhelinhaastatteluun, joka tehtiin kolmella kielellä - suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Sitten sainkin jo kuulla päässeeni Tukholmaan”, kertoo Ville.

Hakukohteen valinnassa ja myöhemmin harjoittelun aikana Villeä auttoi aiempi työkokemus Suomen puolustusvoimissa ja rajavartiolaitoksella.

Valtion palveluksessa hän on ollut jo 10 vuotta. Myös työpaikalla Villeä kannustettiin kansainväliseen harjoitteluun. Se oli esimiehen mukaan hieno tilaisuus kehittää asiantuntemusta ja saada laajempaa näkemystä maailman asioihin. ”Vaikka taustasta valtiolla varmasti olikin apua sekä hakuvaiheessa että työssä, en kuitenkaan näe sitä välttämättömyytenä harjoittelupaikan saamisessa”, Ville sanoo.

Näköalapaikka omalle alalle Euroopan maiden muuttuneen turvallisuuspoliittisen tilanteen vuoksi Ville pääsi osaksi erityisen mielenkiintoista ajanjaksoa. Villen työhön Tukholmassa liittyi paljon mediaseurantaa Ruotsin tiedotusvälineistä. Puolustusasiamiehen toimistossa seurattiin esimerkiksi, millaisena Ruotsissa nähdään Suomen turvallisuuspoliittinen tilanne ja puolustusvoimat. ”Harjoittelu avasi silmiäni sen suhteen, kuinka merkittävä asema Suomella on Ruotsissa. Suurlähetystömme on suurin, ja varsinkin maanpuolustusasioitamme seurataan tiiviisti Ruotsin mediassa. Siellä ajatellaan, että teemme ne asiat paremmin.”

Julkisoikeuden pääaineopiskelijalle työ puolustusasiamiehen toimistossa oli myös näköalapaikka siihen, miten toisen maan valtiojohto ohjaa julkisorganisaatioita. ”Sain paljon vastuuta, mikä osaltaan varmasti johtui aikaisemmasta työkokemuksestani. Harjoittelijan on kui-

Vaikka Villen esimiehenä oli upseeri, oli työilmapiiri rento, eikä organisaatiossa ollut erityistä hierarkkisuutta. ”Esimieheni oli rento tyyppi, jonka kanssa tulin toimeen hyvin. Monesti ihmiset, jotka ovat jo edenneet urallaan pitkälle, pystyvät olemaan asemassaan rennosti.”

Kansainvälistä harjoittelua ei kannata jättää väliin ainakaan sen takia, että pelkäisi, ettei vapaa-ajalle riitä tekemistä. Työpaikalta ja esimerkiksi suurlähetystöjen harjoittelijoista oli helppo löytää kavereita. Ville pystyi jatkamaan Tukholmassa myös painiharrastustaan. ”Suurlähetystöissä on paljon harjoittelijoita ympäri maailmaa, jotka kaikki ovat samassa tilanteessa. Esimerkiksi Facebookin ryhmän kautta tutustuin muihin pohjoismaalaisiin harjoittelijoihin. Heidän kanssaan vietimme vapaaaikaa. Kävimme futispeleissä ja istuimme iltaa”, Ville kertoo.

Käytännön asioita kannattaa miettiä Vaikka vähintään kolme kuukautta kestävään kansainväliseen harjoitteluun voi hakea yliopiston harjoittelutukea, neuvoo Ville miettimään raha- ja asuntoasioita etukäteen. ”Varsinkin Tukholmasta sopivan asunnon löytäminen vei aikaa. Vuokrat ovat siellä huomattavasti korkeampia ja muutenkin elämä kalliimpaa.”

Villen mukaan harjoitteluajan antamaa kokemusta ei kuitenkaan voi mitata rahassa. Yhdeksi mieleenpainuvimmaksi tilaisuudeksi hän nimeää Sibeliuksen 150-vuotisjuhlakonsertin, jossa paikalla oli Suomen presidenttipari sekä Ruotsin kuninkaalliset. ”Olen tyytyväinen harjoitteluuni ja voin suositella kansainvälistä harjoittelua kaikille. Olisi hienoa, jos muutkin hallintotieteilijät uskaltautuisivat maailmalle.”

I’m a playwright - I see drama everywhere.

And then I write about it.

Aino Hyyryläinen

Dear Extraterrestrial Dear extraterrestrial, I know you must be scared.

You’ve landed in a place where your everyday transportation is called a U.F.O. Everything you say can and will be used against you to determine whether we think you belong, or whether you’ll be marched back to the nearest wormhole.

Nobody speaks your language, even though our libraries are filled with books. This Earth is covered in pictures of you, but you cannot see yourself in them. Now that you’ve arrived in a place you cannot recognise, let me tell you about my Earth: Here people fight in places where I see beauty.

They run into each other and don’t apologise, because they fear it will make them look stupid.

They don’t see their own worth, just as they are blind to the worth of others. This Earth can make you sad and hopeless, and time moves forward constantly, even when you want it to stop. People will call you an alien. These things will make you want to turn back, forget the time-space continuum, and never think about novelty again.

But, dear extraterrestrial, this is also my Earth: One day I’ll feel teary and grumpy, but another person hugs those feelings away; or the birds sing; or my dog crawls to take a nap on my lap.

I’ll wrap my arms around a friend and not let go for at least twenty seconds. Sometimes we close our eyes and meet others as equals. This Earth makes people naïve and it makes people scared, but that’s all right, because then they want to change. And, dear extraterrestrial, some people do change. Deep down we love this Earth, we love each other, and we love you.

Sometimes we forget these things, but that’s only until we remember again.

I hope you like it here.

With love, a terrestrial.

Onko sinulla

paatoimittaja@vyy.fi Vaasan ylioppilaslehti 6/2015 17

Tähdeksi yhdessä yössä Teksti Anne Tastula Kuva Meeno Peluce

Energinen, villi lapsi, jolla kuitenkin on jalat hyvin maassa eikä ota itseään turhan vakavasti. Näin voisi kuvailla laulaja, näyttelijä Sara Forsbergiä. Näillä titteleillä hänet nykyisin tunnetaan, toisin oli vielä reilu vuosi sitten, jolloin hän istui Pietarsaaressa osa-aikaisena kaupankassalla ja etsi tuloksetta työpaikkaa pääkaupunkiseudulta. llen DeGeneres –show, leffa Renny Harlinin ja Jackie Chanin kanssa, kesäkumibiisi, oma vaatemallisto, levytyssopimus yhden maailman isoimmista levy-yhtiöistä, Capitol Recordsin kanssa, omista kappaleista julkaistava EP, muille artisteille kirjoitettuja biisejä. Nämä kaikki ovat tapahtuneet reilun vuoden sisällä 21-vuotiaalle Sara Forsbergille, joka tunnetaan nykyisin artistinimellä SAARA. Kovaa menee, mutta nopeasti muuttunut elämä ei ole hetkauttanut nuorta tähteä, joka nykyisin pitää kotiaan Los Angelesin Hollywoodissa. ”Olen tosi onnellinen nyt, kaikki elämän osat ovat kohdillaan.”

Viihdeuraa viriteltiin jo vuosia sitten, kun teini-ikäisen Saran eno, nykyinen manageri, huomasi, että tyttö osaa laulaa. Pari kiersi Suomen levy-yhtiöt ja kiinnitys tulikin tarjolle. ”Mä en ollut vielä valmis siihen, mä halusin käydä koulut loppuun ja saada puhtaat paperit.”

Elämä kulki tavallista polkua. ”Mulla oli ihan normaalit tavoitteet, päästä yliopistoon ja saada työpaikka ja oma kämppä. Mä suunnittelin ihan hirveästi mun elämää. Sitten huomasin, että se ei mene niin. Yritin etsiä vuoden työtä pääkaupunkiseudulta ja lähetin varmaan 50 hakemusta, mutta ei kertaakaan napannut. Ei sitä voi suunnitella, pitää mennä sen mukaan, mitä tapahtuu.”

Iso pyörä lähti uudelleen liikkeelle puolitoista vuotta sitten Forsbergin, eli ”kielinaisen” Youtubeen lataamasta videosta, joka on saavuttanut yli 15,5 miljoonaa katselukertaa.

Videoita tuli kanavalle useampiakin ja kaunis, kielitaitoinen, omaleimaisesti hauska ja osaava laulaja huomattiin kansainvälisestikin. ”Siinä vaiheessa mä ajattelin, että jos ne tykkää, niin tehdään vähän isommin.

Tein lisää videoita vähän tavoitteellisemmin ja kaik-

18 Vaasan ylioppilaslehti 6/2015

ki mahdolliset haastattelut. Halusin laittaa enemmän työtä siihen tekemiseen. Se poiki kampanjoita ympäri maailmaa. Käytiin enon kanssa parissa tapaamisessa Ruotsissa ja ne järjesti tapaamisen jenkkeihin, josta sitten sain levytyssopimuksen.”

Isompien kameroiden eteen Youtube-videoiden kautta myös Renny Harlin kiinnostui hänestä ja pyysi koe-esiintymiseen. Lopputuloksena nähdään vuodenvaihteessa ilmestyvä Skiptrace-elokuva. ”Renny Harlin ja Aasian kovin filmitähti Jackie Chan, Johnny Knoxville ja Kiinan tunnetuin näyttelijä Fan Bingbing kohtelivat mua tosi hyvin. Mulla ei ole mitään näyttelijänkokemusta, mutta he rohkaisivat minua ja antoivat hyvää palautetta, kritiikkiä ja kommenttia.

Oikeastaan leffan teko ei ollut sen kummempaa kuin nettivideon teko, vaan isompien kameroiden edessä”, itsevarma Forsberg nauraa.

Ja hän nauraa paljon. Itselleen, väsymyksessä katkenneille ajatuksilleen ja puheeseen hiipineille anglismeilleen. Nauru on aitoa, ei Amerikassa opittua kuorta. Vaikka toimittajia riittää lyhyellä Suomen vierailulla liukuhihnaksi asti samoine kysymyksineen ja amerikanihmeen pituuden (182cm) hämmästelyineen, hän katsoo reippaasti silmiin ja on läsnä. Forsbergistä paistaa aitous, nuoruus, hullu rohkeus, ja samalla usko omaan itseensä. Kuinka suomalaiselle epätyypillistä. ”Kyllä omana itsenä oleminen on vaatinut rohkeutta.

Mun tausta on tosi epäitsevarma, mua kiusattiin koulussa ja siitä jäi vähän takaraivoon, että mitä nyt ihmiset ajattelee, jos mää kokeilen tällaista. Sitten kun teki nettivideoita jonkun aikaa, huomasi, että tulee aina olemaan niitä negatiivisia kommentoijia, mutta samalla tulee aina olemaan myös niitä positiivisia kommentoijia, ja pitää keskittyä niihin. Se antoi mulle rohkeut-

ta tavoitella mun omia unelmia. Nämä on niitä juttuja, mitä mä haluan kokeilla tehdä. Jos jollakin on siitä jotain negatiivistä sanottavaa, siitä vaan.”

Mallisto ja musiikkia Nettivideoita ja elokuvanäyttelemistä tullaan Forsbergiltä näkemään jatkossakin, ja uutena aluevaltauksena on oma vaatemallisto, jonka synnyssä siinäkin on sosiaalinen media ollut apuna. ”Löysin intohimoni koulussa taideaineissa ja kielissä. Olen aina tykännyt piirtää ja suunnitella. Tykkään muodista ja rupesin huvin vuoksi suunnittelemaan kledjuja. Siitä tuli idea, että ehkä joku muukin tykkäisi näistä. Tehtiin pari mallikappaletta ja laitettiin sosiaalisen mediaan, josta tuli hyvää palautetta ja nyt eka erä on tulossa marraskuussa.”

Forsberg kertoo pitävänsä musiikin tekemistä ja laulamista tärkeimpänä kaikista kokeiluistaan. Hänen ensimmäistä musiikkivideoansa on katsottu Youtubessa reilu miljoona kertaa. Kristillisestä perheestä tuleva Forsberg ei ole ennen omaa musiikkiuraansa paljoa muiden keikoilla käynyt eikä hänellä ennen levytyssopimuksen solmimista ollut plakkarissa yhden yhtä lava-esiintymistä.

EP -levy Carved In Ashes ilmestyy syksyllä ja täyspitkä levy ensi vuoden alkupuolella. ”Vaikka kaikki muu kaatuisi ja menisi päin persettä, pidän tärkeimpänä, että saan kirjoittaa ja tehdä sellaista musiikkia, mihin ihmiset voi samaistua ja mistä ihmiset tykkää.”

Uudenlainen uraputki Sara Forsberg on menestynein suomalainen videobloggari. Youtube on ollut iso käyntikortti, joka on mahdollistanut kaikki hänen nykyiset projektinsa. ”Kun tein kielivideon, joka käynnisti kaiken, mulla ei ollut mitään suunnitelmia lähteä sitä viemään minnekään sen enempää. Mun eno tajusi tilanteen, että tässä on nyt jotain isompaa ja mahdollisuus luoda unelmia. ” ”Ilman sosiaalista mediaa mä olisin vieläkin siellä kaupan kassalla. Mulla on kaikki kiitollisuus youtubekanavaan ja ihmisiin, jotka sitä seuraa. Mun mielestä on mahtavaa, että kuka tahansa voi päästä jonnekin, jos on näytettävää, jotain, mikä ihmisiä kiinnostaa.”

Sosiaalisen median kautta toivoo julkisuuteen ponnahtavansa lukematon määrä eri alojen bloggaajia.

Forsberg kertoo saavansa päivittäin aloittelevilta tubettajilta kysymyksiä kuinka saada seuraajia ja minkälaisella sisällöllä pääsee eteenpäin. ”Mulla ei ole kertoa mitään valmista kaavaa, pitää olla vaan mielenkiintoista materiaalia, olla omaperäinen ja valmis tekemään töitä. Monet luulee, että tein vain videon, ja sitten mulle annettiin kaikki. Takana on kuitenkin mieletön määrä työtä, en ole saanut mitään automaattisesti.”

Amerikka avasi mahdollisuudet Netti takaa helposti kansainvälisen näkyvyyden ja Forsberg kertoo saaneensa paljon työtarjouksia esimerkiksi nettivideoiden teosta yrityksille. ”Ne projektit, jotka tulee päivänvaloon, on murto-osa siitä, mitä mulle lähetetään. Öljy- ja rommiyhtiöiden kasvoksi en ole lähtenyt. Yritän olla avoin kaikelle, mutta pitäen mielessä sen, että kun on julkisessa silmässä, niin haluaa tehdä hyviä juttuja.”

Yritysprojekteilla elannon ansainti on siis mahdollista onnistuneille bloggareille, mutta kansainvälinen musiikkimenestys ei olisi Forsbergin mukaan ollut mahdollista hänelle Suomessa. Siihen tarvittiin iso ulkomainen levy-yhtiö, jonka toimintatapoihin on malttamattomalla tähdenalulla ollut opetteleminen. ”Olen huomannut, että Suomessa edetään paljon nopeammin. Kun breikataan uusi artisti, laitetaan materiaalia ulos aika tiheällä tahdilla. Jenkeissä se kaava on vähän erilainen. Pitää esimerkiksi menestyä ensin ulkomailla radiossa ja netissä ennen kuin breikkaa jenkeissä. Sen takia oon ollut promokiertueilla Euroopassa ja Aasiassa.”

Hetkessä eläjä Huolimatta nopeatahtisista käänteistä kohti tähteyttä Forsberg ei myönnä saaneensa diivan elkeitä. ”Kaverit sanoo, että oon sama paskahousu kusipää kuin aina ennenkin. Meen sen voimalla. Se auttaa, että mulla oli normaali lapsuus ja nuoruus, mä tiedän mitä työssäkäyvän ihmisen elämä on. Siksi muistan arvostaa artistin elämää.”

Viihdebisneksessä mikään ei ole varmaa, ei edes Hollywoodissa. ”Tietysti jännittää, että mitäköhän tässä tulee käymään. Jos pitää itsevarman asenteen, että kaikki tulee olemaan okei, ja niin kauan kun sä teet sitä mikä tekee sut onnelliseksi, niin kaikki tulee olemaan ihan fine. Jos kaikki tippuu alta, niin pitää muistaa, että se ei ole kaikki. Esimerkiksi mulla oli ihan hirveen hauskaa kassalla!

Että jos se joskus tapahtuu, niin hei vaan, tulkaa moikkaan kassalle!”, Forsberg nauraa, mutta painottaa kuitenkin olevansa tosissaan hommassa mukana. ”Kaikki peliin ja puserretaan eteenpäin, sillä mentaliteetilla mennään.”

Esikuvana Forsberg on mielellään. ”Jos kukaan mun jutuista tai elämänasenteesta inspiroituu, niin sitten mä voin sanoa, että mun elämäntehtävä on siinä ja täytetty ja se on mahtavaa.” ”Sä voit uneksia unelmista tai olla hereillä saavuttaaksesi ne. Se on mun motto elämässä. Aion aina tehdä töitä sen eteen, enkä vaan odotella.”

Vaasan ylioppilaslehti 6/2015 19

Yhdistystoimintaa

Meistä kaikista on tappamaan

ruotsiksi

Finlandssvenska Nationen vid Vasa Universitet, tuttavallisemmin FINA on vuonna 2008 perustettu yhdistys, jonka tarkoituksena on tukea kaksikielisyyden ja ruotsin kielen toteutumista opiskelijoiden joukossa.

Teksti Anne Tastula kuva Simoné Kallio

Poliisi on tehnyt pitkän työuran, kuunnellut rikollisten tarinoita, selityksiä ja jaarituksia. Hän kuvaakin omaa päätään kompostiksi, jossa on hänen asiakkaidensa vuodattama aines. Hautumassa ja mädäntymässä.

Kari Hotakaisen kirjassa Henkireikä tämän Poliisin mitta on tullut täyteen, ja nyt hän haluaa vuorostaan avautua ja kertoa yhden kohtalokkaan tapahtumasarjan, johon hänet vedettiin mukaan. Tarinan lomassa kuorolaulua harrastava Poliisi pohtii ihmisluontoa, ihmisten kantamia rooleja ja erityisesti sitä, mitä tapahtuu, kun omat voimat eivät enää riitä, tunteet saavat vallan ja puukot vedetään tupesta.

iedekuntarajat ylittävän yhdistyksen puheenjohtajana toimii Simoné Kallio. ”Ruotsinkielisten opiskelijoiden on hyvä pitää yhtä.

Vaikka kampuksella on paljon suomenkielisiä, yhdistyksemme luo yhtenäisyyttä.”

Mikään portit kiinni oleva ankkalampi FINA ei kuitenkaan ole. ”Vaikka alun perin yhdistys perustettiin ruotsinkielisiä opiskelijoita varten, viime vuosina olemme yrittäneet saada mukaan muun muassa ruotsia opiskelevia suomenkielisiä”, Kallio kertoo.

Eniten pienessä yhdistyksessä onkin mukana eri kielten opiskelijoita, mutta kaikki ovat tervetulleita. FINA käy esimerkiksi yliopiston ruotsin kielen kursseilla kertomassa toiminnastaan ja houkuttelemassa uusia jäseniä mukaan.

20 Vaasan ylioppilaslehti 6/2015

Mikään portit kiinni oleva ankkalampi FINA ei kuitenkaan ole. ”Usein ihmiset tulevat mukaan kielenopiskelun takia, että saavat kontakteja kieleen, jos ei muuten tule ruotsia käytettyä.”

Kallio rohkaisee mukaan yhdistykseen, vaikka ruotsi olisikin ruosteessa. ”Mukana on paljon kaksikielisiä, jotka voivat tarpeen tullen auttaa. Jos joku haluaa ruotsia puhua siinä kehittyäkseen, yritämme aina huomioida sen keskusteluissa ja jättää esimerkiksi omat murteemme vähemmälle.”

Jäseniä on mukana ympäri Suomen. ”Kyllä pääkaupunkiseudulta tulevat välillä nauravat pohjalaisille murteille ja tuntemattomille ilmaisuille”, Kallio kommentoi ruotsin kielen paikalliseroja.

FINAn toiminta on opiskelijajärjestölle ominaista illanistujaisinaan, sitseineen ja peli-iltoineen. Ainoa poikkeus on käytössä oleva kieli. Yhteistyötä tehdään muiden kaupungin korkeakoulujen ruotsinkielisten järjestöjen kanssa. Ekskursioita on tehty Uumajaan ja Tukholmaan. Vuosijuhlaa vietetään joulukuun alussa ja kevään Pampasiinkin pyritään joukkueena osallistumaan. ”Moni meistä aktiivisista valmistuu pikkuhiljaa, joten pitäisi saada uusia ihmisiä mukaan toiminnan jatkamiseksi,” Kallio päättää.

Kirjan keskiössä ovat Suntio, Parturikampaaja ja Poliisi. He laulavat samassa sekakuorossa. Tapahtumat lähtevät vyörymään, kun Suntio avautuu Parturikampaajalle synkästä salaisuudesta. Sitä ennen Suntio on ehtinyt sotkea sakeaan soppaan myös Poliisin, vaikka Poliisi haluaisi jättää sekavat puheet työpaikalleen, eikä tuoda niitä ennen niin rentouttavan kuoroharrastuksen saleihin. ”Kuka tahansa pystyy tappoon, mutta vain harva ajautuu tekemään sen”, pohtii Poliisi. Kirjan yhtenä teemana onkin se, että Hotakaisen mielestä me kaikki olemme potentiaalisia tappajia, silloin kun hermot ovat menneet ja tunteet saavat vallan.

Monesti tappo jää vain ajatuksen ja puheiden tasolle mutta joskus ei. Hotakaisen mukaan tunteet saavat vallan silloin, kun arjessa kantamamme roolit, kuten mielenterveyshoitajan, papin tai omaishoitajan, eivät pysy enää päällämme. Ja kun tunteet pääsevät valloilleen, silloin ihmisen syvin, pimein olemus voi astua alttarille ja seuraukset saattavat olla arvaamattomat.

Hotakainen on punonut yllätyksellisen, hauskan ja jopa kummallisen juonen, joka avautuu pikku hiljaa kuin raskas kaivonkansi. Totuttuun tapaansa Hotakainen veistelee, sutkauttelee ja leikittelee kielellä, samalla kun vie juonta eteenpäin ja käsittelee ihmisluontoa. Jälleen mainio osoitus Hotakaisen kyvyistä loihtia tragikoominen tarina, jossa ihmisluontoa perataan esiin kuin ahvenfilettä kesämökin kuistilla.

Hannu Toivonen

Moraalisaarna somen kauhuista

Ohjaus: Levan Gabriadze Rooleissa: Shelley Hennig, Moses Storm, Renee Olstead Kauhu on mahdollisesti yksi ylenkatsotuimmista elokuvan tyylilajeista. Vain muutama kauhuelokuva on saavuttanut klassikkostatuksen, eikä yksikään niistä ole aivan lähivuosilta. Tyylilajin ongelma vaikuttaa olevan se, ettei kauhuelokuvilla usein ole mitään sanottavaa. Viime aikoina esimerkiksi The Babadook ja It Follows ovat säväyttäneet liittä-

mällä kauheuksiin kutkuttavia teemoja.

Unfriended ei ole erityisen syvämietteinen teos, mutta se on kiistatta raikas. Elokuva tapahtuu lähes kokonaan kalifornialaisteinien tietokoneiden näytöillä. Nuorten Skype-ryhmäkeskustelun keskeyttää vihamielinen väliintulija, jolla vaikuttaa olevan jotain tekemistä vuosi sitten kuolleen Lauran kanssa. Laura on tehnyt itsemurhan tultuaan häpäistyksi nettiin laitetulla känniörvellysvideolla.

Juoni lähtee rivakasti rullaamaan, kun teinit yrittävät selvittää tuttavansa itsemurhaan johtaneen videon kuvaajaa. Kukaan ei voi sulkea Skypeä, sillä jokainen joka yrittää, kuolee. Kuulosta höperöltä, ja sitä se oikeastaan onkin. Päähenkilöiden ryhmä on kokoelma muiden elokuvien teiniarkkityyppejä. Mukana ovat luonnollisesti suosittu tyttö,

poikaystävä, nörtti ja niin edelleen.

Myöhemmin hahmot kuolevat toinen toistaan erikoisemmilla tavoilla, joista pari on hyvinkin koomisia.

Joka tapauksessa Unfriended käsittelee someteemaansa melko armottomasti. Kuka tahansa voi olla minkä tahansa teon tai postauksen takana. Elokuva muistuttaa paikoin pelottelevaa opetusvideota, mutta onnistuu myös luomaan ahdistavan ilmapiirin. Unfriended osaa olla myös hauska, ja jopa tarkoituksenmukaisesti. Pitkässä kohtauksessa nuoret pelaavat tappavaa versiota juomapelinä tunnetusta En ole koskaan -leikistä, joka johtaa komedialliseen kaaokseen. Ehkä elokuva sopiikin paremmin kaveriporukan etkoille, kuin elokuvateatteriin.

Matti Riitakorpi

”Tää on pakko ratkaista!”

Muovinen Pan

Ohjaus: Joe Wright.

Rooleissa: Hugh Jackman, Levi Miller, Garrett Hedlund, Rooney Mara Kun supersankareista tehdään elokuvia, kerrotaan ensin aina sankarin syntytarina. Koska nämä elokuvat ovat olleet jättimenestyksiä, ovat Hollywoodin studiopomot ryhtyneet pitämään supersankareiden lisäksi kaikenlaisia syntytarinoita jonkinlaisina pomminvarmoina menestysideoina. Kovin moni on tuskin ehtinyt ihmetellä, kuinka

Peter Pan oikein päätyi Mikä-Mikä-Maahan.

Joe Wrightin Pan vastaa jotakuinkin juuri tuohon kysymykseen. Elokuva esittelee Mikä-Mikä-Maan aikaan ennen Kapteeni Koukun ja Panin ikuisen kinastelun aikakautta.

Paikkaa terrorisoi Hugh Jackmanin esittämä merirosvokapteeni Mustaparta, jonka miehistö louhii keijukaispölyä lapsiorjia hyödyntäen. Tällaisiksi orjiksi Peter kavereineen napataan lontoolaisesta orpokodista.

Peter ystävystyy Koukkunimisen miekkosen kanssa, ja kaverukset ryhtyvät yhdessä kaatamaan Mustaparran hirmuhallintoa.

Kertomuksessa on pyritty samaan jännitteeseen kuin Tähtien Sodan esiosissa, joissa katsojat tietävät Obi-Wan Kenobin ja Anakin Skywalkerin ajautuvan lopulta toisiaan vastaan. En usko tekeväni kovinkaan suurta juonipaljastusta, jos kerron,

ettei Panin ja Koukun välille tulevaisuudessa syntyvään veriseen kaunaan viitata tässä elokuvassa lainkaan.

Pan ei oikeastaan kerro hahmoistaan mitään uutta tai mielenkiintoista. Peterkin on sankari vain ikiaikaisen ennustuksen armosta. Koska sankariprofetia on fantasiaseikkailujen väsyneimpiä vakiojuonia, olisi Panin luullut kokeilevan jotain virkistävämpää.

Onhan J. M. Barrien alkuperäistarina sentään omaperäisimpiä nykysatuja.

Kaiken kaikkiaan Pan on laimea ja ponneton elokuva.

Käsikirjoituksen pyörät eivät missään vaiheessa lähde kunnolla pyörimään, vaikka visuaalisessa toteutuksessa on laitettu jotakuinkin kaikki paukut peliin. Onneksi edes Jackman pitää hauskaa rosvoroolissaan.

Matti Riitakorpi

Tuomio & Kone – Rokkaa (2015)

Suomiräpin historiaa jo 90-luvun puolivälissä perustaneet Tuomio ja Kone tekivät historiaa jo debyyttilevyllään. Vuonna 2003 ilmestynyt Tuomio & Kone on genrensä ehdottomia kulmakiviä, jolle Rokkaa-levy toimii komeana jatkumona.

Vuonna 2007 yhdessä niin ikään olarilaisen Setä Koposen kanssa julkaistu Reilukerho-levy on sekin lajinsa helmiä.

Röyhkeästi räityt riimit kertoivat nuorehkojen miesten vapaa-ajan vietosta, jonka sisältö koostui päihteistä, kavereista, räpistä, vanhojen muistelusta ja etenkin Espoon Olarista. Jo kauan sitten keräilyharvinaisuudeksi muodostuneesta debyyttilevystä joutuu nykyään pulittamaan yli kymmenkertaisen hinnan alkuperäiseen verrattuna. Klassikkobiisi Sorbuksen herran lyriikoiden ulkoa osaaminen on suomalaisen räpin yleistietoa.

Toisella levyllä teemat ovat pysyneet samoina, mutta näkökulma hiuksenhienosti aikuistunut. Suurimpana erona Sorbuksen tekeminen on loppunut, Olarissa dokailu

hoituu enimmäkseen sisätiloissa sekä Avotbiisissä Tuomion toteamana ”dösä vaihtunu autoon ja euro vaihtunu femmaks”. Tuomion ja Koneen iskulinjat, rytmit ja flow ovat edelleen äärimmäisen hiottuja ja teknisiä.

Levyä voi kieltä osaamatonkin kuunnella malliesimerkkinä siitä, millaista puhelaulantaa suomen kielellä voi ammattimiesten lausumana parhaimmillaan luoda.

Riimeistä huokuu kotiseuturakkauden ja dokailun lisäksi myös rehellisen sarkastinen vittuilu erilaisia ilmiöitä, kuten sosiaalista mediaa (Syntax Error) ja kieltokulttuurin kasvamista (Verboten) kohtaan.

Miehet tarkkailevat välillä myös suomiräpin nykytilaa, eikä heidän tarvitse uhota, vaan vanhempina valtiomiehinä vain todeta miten asiat ovat ja sivallus on valmis. Uhoaminen jääkööt niille, joilla ei ole räp-skenessä äärimmäisen tärkeää uskottavuutta, josta tosin Tuomio ja Kone itse eivät varmasti voisi vähempää välittää.

Kulttisuosiota nauttivina he haluamattaan kuitenkin tihkuvat sitä jokaisessa kappaleessa. Kun Tuomio tunnustaa olevansa räppi-ihastunut Sini Sabotageen, niin Levikset repeävät pelkästä kunnioituksesta kuulijallakin ja tekee mieli lähteä Olarin Davistolle tilaamaan Gammel Dansk.

Nyt on miesten perseet jo sen verran puhtaat, että fanboyn lässytys katkeaa, mutta rehellisempää, röyhkeämpää ja uskottavampaa räppiä Suomesta ei löydy.

Myös kuuntelijat kiittivät uudesta levystä nostamalla sen pariksi viikoksi Suomen virallisen listan sijalle 8. Nollapromoamisella ja ilman keikkailua se on suomiräplevylle aivan helvetin kova suoritus.

-huonepakopeli Makeitout

Kuva Makeitout

”Kourallinen ilkikurisia merirosvoja on siepannut teidät. Teidät on lukittu kapteenin hyttiin ja laiva on ankkuroitu Waasan satama-alueelle ryöstöretkiä varten.”

Makeitout on elämyspalvelu, jossa on huoneita, joista yritetään päästä tunnissa ulos erilaisia tehtäviä ratkaisemalla. Huoneet rakennetaan tietyllä teemalla, ja tehtävät voivat olla esimerkiksi palapelejä, avainten löytämistä, salasanojen keksimistä tai mitä tahansa muuta aiheeseen sidottua.

Makeitoutilla on tällä hetkellä Vaasassa yksi huone merirosvo-teemalla, mutta seuraava huone, ”Reaktori”, avautuu marraskuussa.

Huoneeseen voi kerralla osallistua 1-6 henkilöä, ja palvelun sivujen mukaan elämys on parhaimmillaan vähintään neljän hengen ryhmällä. Aikaa varatessa palvelun verkkosivut toimivat helposti ja nopeasti myös kännykällä. Huoneen esittely on kiinnostava, vaikka sisältö jääkin vähän mystiseksi.

Aikoja on saatavilla heti tulevalle viikolle, joten lähtemistä ei tarvitse suunnitella liian pitkään. Lisäkysymyksiin vastataan nopeasti sähköpostilla ja tehtävän ratkaisemisesta muodostuu jännittävä haaste heti varausvahvistuksesta. Huomaan varauksemme pyörivän mielessäni päivittäin. Tulemmeko selvittämään haasteen tunnissa? Miten oma kilpailuhenkisyyteni kestää, jos emme selviä?

Huoneen sisältöä pohditaan ryhmän kesken, ja elämys rakentuu koko ajan mielessä.

Teräksenkujalta löytyy ovi, jossa on Makeitoutin logo, joten paikka löytyy helposti.

Aulassa luvataan kahvia, jos saa avattua laatikon, josta mukit löytyvät. Ensimmäinen haaste on asetettu ja ryhmämme ratkaisee

runon muotoon asetetun arvoituksen helposti. Ennen huoneeseen astumista Robin Bäckström esittelee ryhmälle säännöt.

Tärkein sääntö kuuluu: ”Pitäkää hauskaa!”

Ovi aukeaa, ja olemme merirosvojen maailmassa. Seuraavan lähes tunnin ryhmämme on täysin uppoutuneena tähän omaan maailmaan. Kännykät pysyvät laukuissa, tiimityöasenne aktivoituu ja huoneessa on vahva suorittamisen meininki. Olisi vaikea kuvitella, että kukaan pystyisi jäämään paikoilleen, kun jatkuvat uudet löydökset tarjoavat uusia arvoituksia, ratkaistut etapit tuovat onnistumisen tunnetta eikä tehtävän ratkaiseminen ole ihan läpihuutojuttu.

Huone on suunniteltu hyvin ja yksityiskohtiin on kiinnitetty huomiota. Visuaalisten yksityiskohtien lisäksi myös huoneen tuoksu on teeman mukainen. Ennen kuin ovi menee kiinni ja aika alkaa, keskittyminen menee huoneen ihasteluun. Tämän jälkeen yksityiskohdat muuttuvat haasteiksi: minkä taakse voi piilottaa jotain? Missä voi olla salaluukku? Mikä on hämäystä ja mikä kuuluu arvoitukseen?

Ohjeistuksen kehoitus toteutui ja ryhmällämme oli vaasalaisittain ”ylihauskaa”. Ja jos joku jäi miettimään — ryhmämme pakeni ajoissa huoneesta ja vältti merirosvojen orjaksi joutumisen. Makeitoutin Merirosvo-huone on niin koukuttava, että seuraavan huoneen avautumista ei malta odottaa. Elämyksen ainut huono puoli on, että sitä ei voi tehdä itse uudelleen samassa huoneessa, joten täytyy toivoa, että huoneet uusiutuvat riittävän usein.

Elisa Kannasto

Jukka Lehtonen

Vaasan ylioppilaslehti 6/2015 21

Kerro järjestönne kuulumiset ja jaa tulevat tapahtumanne Vylkkärissä. Lähetä materiaali 15.11 mennessä osoitteeseen paatoimittaja@vaasanylioppilaslehti.fi. Seuraava numero ilmestyy 25.11.

Giga ry

CoMedia ry Hellurei! Ahventien Appro 2015 vietettiin mahtavissa tunnelmissa syyskuun viimeisenä viikonloppuna. Paikalla oli opiskelijoita ympäri Vaasaa, ja Ahvenpysti pääsi taas kiertoon.

Seuraavaksi on kuitenkin aika siirtyä syksyssä eteenpäin ja kohti asiallisempia aiheita.

Marraskuun teema on CoMedialla ura, ja perinteinen Uraputki järjestetään kolmena iltana marraskuun aikana. Paikalla tapahtumissa on mielenkiintoisia puhujia eri organisaatioista. Myös lokakuun Campin teemana on ura.

Juhlanmakuun päästään kuitenkin pian, sillä CoMedia Ry täyttää kunnioitettavat 24 vuotta. Synttärit järjestetään sitsien muodossa 11.11., ja meno tulee olemaan huumaavaa.

El Gringossa vietetään syksyn viimeistä peli-iltaa 3.11. klo 19.30, jolloin on vielä mahdollisuus päihittää kurssitoverit perinteisissä lautapeleissä.

Tarkemmat infot uraputkesta, sitseistä ja muusta selviää nettisivuilta comediary. com sekä tietysti somesta. Tapahtumissa nähdään!

FINA rf Hösten är här igen och det betyder att Finlandssvenska nationen vid Vasa universitet också vaknat till liv. Fina rf är universitetets enda helt svenskspråkiga förening som vill samla och aktivera alla svenskspråkiga eller svenskintresserade studerande. Nu är det dags att betala in medlemsavgiften 5€ (ett läsår) till FINAs konto FI50 56700820 1970 42. Som medlem får du delta billigare i FINAs evenemang och som ny medlem får du FINAs fina halarmärke och penna.

Mera information om föreningen och evenemangen finns på vår hemsida finavasa. wordpress.com och i vår Facebookgrupp Fina rf. Välkommen med i vår verksamhet!

Arkihemmo Hannu Toivonen

22 Vaasan ylioppilaslehti 6/2015

Illat pimenevät ja lasit senkun huurtuvat. Twitch-striimailusta on selvitty ja TwitchGiga kiittä katsojia ja pelaajia, lisää on taatusti luvassa. Edustajistovaalitkin lähestyvät, joten käytä ääntäsi ja etsi ehdokkaasi GT:n (Giga & Tutti tekniikan edustajistoryhmittymä) listalta, äänestäminen on myös vaikuttamista. Jos vaikuttaminen taas kiinnostaa vielä enemmän, niin Gigan hallitushaku avautuu mitä pikimmiten. Liity siis joukkoon ja saavu syyskokoukseen 9.11. Ja onhan tässä vielä vuosijuhlaillallistakin tulossa.

Hallinnoijat ry Syksy alkaa olla jo pian ohi, mutta elämä yliopistolla jatkuu vielä vilkkaana! Edellisten jorinoiden jälkeen olemme järjestäneet jo lukuvuoden ensimmäiset sitsimme, tänä vuonna yhteistyössä Åbo Akademin Politivas ry:n ja oikiksen Justus ry:n kanssa. Jos et näille päässyt mukaan niin ei haittaa, sillä tulossa on vielä joulukuun alussa perinteiset pikkujoulusitsit VYY:n bilekauden päättäjäisten kanssa samana iltana. Pian on myös hallareiden ja SYY-Wasan jättiexcun aika, joka tänä syksynä kohdistuu Tampereelle.

Siellä työelämävierailujen lisäksi olisi tarkoituksena viettää iltaa paikallisten hallintotieteilijöiden seurassa. Opiskelijan tämän syksyn tärkein tapahtuma on kuitenkin vielä edessä kun ylioppilaskunnalle valitaan uusi edustajisto. Nyt on siis todella suuri mahdollisuus vaikuttaa oikeasti siihen, mitä ylioppilaskunnassa tapahtuu. Hallarit on taas vahvasti edustettuina niin poliittisilla listoilla, kuin myös tiedekuntamme omalla Hallinnoivat Humaanit - listallakin! Etsi siis sopiva ehdokas itsellesi, ota kaveri mukaan ja käy äänestämässä! Vain äänestämällä voit oikeasti vaikuttaa! Hyvää syksyn loppua kaikille ja onnea edarivaaleihin!

Tutti ry Syksy on lähtenyt käyntiin varsin mallikkaasti! Fuksit ovat pikkuhiljaa tottuneet ta-

lon tavoille ja yrityksiinkin on päästy jo tutustumaan. Viime viikon huikeasta excusta kerrotaan lisää seuraavassa blogikirjoituksessa. Pimeään ja kosteaan marraskuuhun saadaan kuitenkin lohtua 4.11 järjestettävästä energiapäivästä, joka on alueen suurin opiskelijoille järjestettävä rekrytointitapahtuma. Marraskuun pääpäivähän on tietenkin 14.11, kun Tutti ry viettää 25-vuotisjuhliaan ennennäkemättömään malliin! Ilmoittautuminen on auennut 18.10, VuJuilla nähdään!

Tokka ry Moikka Tokkalaiset! Syksy on mennyt vauhdilla eteenpäin, ja säätkin alkavat olla jo lappilaisille hieman tutumpaa sorttia.

Niitä kunnon pakkasia ja jättimäisiä lumikinoksia odotellessa on tietenkin tärkeää muistaa lämmittely - talvitakkien lisäksi myös suonissa virtaava lämpö on erityisen tärkeää. Tätä puolta pääsetkin varmasti harjoittamaan erilaisilla lähestyvillä sitseillä, jossa törmäät enemmän tai vähemmän suurella kokoonpanolla olevaan Tallitukseen huikeiden proggisten merkeissä. Eikä tietenkään unohdeta koko syksyn mullistavaa spektaakkelia, eli Tokan ikiomia sitsejä marraskuun jälkimmäisellä puoliskolla! Jos haluat valmistautua näihin syyslukukauden räjäyttäviin bileisiin jo etukäteen, kannattaa tarkkailla yliopistolle ilmestyviä vähintäänkin mielikuviteksellisia mainoksia...

Myös meidän huikean hallituksemme on jossain vaiheessa aika hyvästellä teidät ja toivottaa uudet tuulet tervetulleiksi. Kohta on nimittäin hallituksen haku alkamassa, joten jos tokkailu on lähempänä sydäntäsi kuin aavistatkaan, olet tervetullut hakemaan ensi kauden hallitukseemme. Seuraathan tarkasti meitä Facebookissa sekä Instagramissa saadaksesi lisäinfoa! Terveisin, ihana Tallitus.

VESO ry VESON legendaariselle pikkujouluristeilylle päätettiin tänä vuonna lähteä kolmen bussin voimin, eli keimeissä on mukana 165 juhlijaa! Olimme myös yllättyneitä risteilyn suosiosta, sillä paikat myytiin reippaasti alta viiden minuutin, huh huh! Tiedossa on siis aivan huikean hauska reissu, jonka kaikki tulee enemmän tai vähemmän muistamaan.

Jäsenkokous järjestettiin 13.10., jossa valittiin uusi hallitus kaudelle 2015-2016.

Onnea kaikille valituille ja tsemppiä tulevaan kauteen!

Ylioppilasteatteri Ramppi Rampin syksy on täydessä käynnissä. Kirjoitushetkellä eletään Paha lapsi - viattomuuden puolustus -näytelmän ensi-iltaviikkoa. 16.10. ensi-iltaan tuleva näytelmä on rikkinäisen perheen tarina kerrottuna lapsen näkökulmasta. Missä vaiheessa lapsesta tulee paha?

Pahan lapsen jälkeen Rampin syyskausi jatkuu kantaesityksellä Manna. 2.11. ensi-iltansa saava näytelmä kertoo kaamosmasennuksesta ja talven voimasta; menettämisen pelosta ja pelon menettämisestä. Työryhmä pohtii tällä hetkellä, miten Ego-saliin saataisiin lumisadetta.

Viimeinen syksyn näytelmä on uusien ramppilaisten taidonnäyte Olipa kerran - Fantasiakabaree. Pikkujoulukabareessa kurkistetaan tänä vuonna taruolentojen maailmaan. Mikä on fantasiamaailman surkein duuni? Miten tavallinen Jouni pärjää taistossa pahaa vastaan? Kannattaako mystisestä kirjasta lukea latinaa?

Ramppi viettää 2016 25-vuotisjuhliaan.

Juhlavuoden kevään ohjelmistossa on luvassa suomalaista sielunmaisemaa, kuninkaallisia, kapinaa ja kantaesityksiä.

Tervetuloa teatteriin!

Övertäjät ry Hellurei! Övertäjillä on pitänyt kiirettä syksyn aikana. Olemme ehtineet mm. käymään jäsenien kanssa sienimetsässä, vaikkakin löysimme lähinnä vain mustikoita, oli reissu hirvikärpäsistä huolimatta hauska!

Lajikokeilussa kävimme testaamassa jousiammuntaa ja löysimme sisäiset Katniss Everdeenimme. Ahventien Appro ei tänäkään vuonna jättänyt Ahventietä kylmäksi ja järjestimme myös huikeat Cartoon-sitsit yhdessä Tutin kanssa! Huh tätä kaikkea kun muistelee, ihmettelee vain että miten sitä onkin riittänyt aikaa tähän kaikkeen? Pian aukeaakin haku ensi vuoden hallitukselle, kun nykyinen mahti-poppoo luopuu haikeana vallastaan. Jos siis palat halusta vaikuttaa ainejärjestötoiminnassa ja koska Ö, niin ei muuta kuin hakemaan :) Sitä ennen tule moikkaamaan ja vaikkapa kyselemään lisää Ö-kahveilta joka tiistai klo13-15!

S nä ovi yt ai tö ka ön !

PALVELUASUMISTA NUORILLE PALOSAARESSA Etsitkö opiskelija-asuntoa? Mietitkö, miten pärjäät omillasi?

Asuminen Palosaaren Validia-talossa on turvallinen askel itsenäiseen elämään.

Palveluasumisessa yhdistyvät omannäköinen arki, asumista tukevat palvelut ja mahdollisuus yhdessä tekemiseen muiden samanikäisten seurassa. Apu on lähellä ympäri vuorokauden, vuoden jokaisena päivänä.

Omaan kotiin Palosaareen?

Validia Asuminen tarjoaa Vaasan Palosaaressa tiloissa palveluasumista nuorille fyysisesti vammaisille henkilöille.

Myös lyhytaikainen asuminen esimerkiksi omaishoitajien lomien aikana on mahdollista. Asukas tarvitsee kunnan maksusitoumuksen tai palvelusetelin.

Palosaaren Validia-talo on osa opiskelija-asuntokokonaisuutta lähellä yliopistoa ja ammattikorkeakouluja, vain kahden kilometrin päässä Vaasan keskustasta.

Esteetöntä ja viihtyisää asumista Palosaaressa • 35-40 m2 esteettömät kodit • parveke jokaisessa asunnossa • laajakaistayhteys sisältyy vuokraan • tyylikkäät ja toimivat saunatilat • viihtyisä olohuone, ruokasali ja yhteistilat • mahdollisuus vuokrata sähkötolpallinen autopaikka Tervetuloa tutustumaan tiloihin ja kuulemaan tarjoamistamme palveluista! Vi betjänar även på svenska.

Sovi aika yksityisnäyttöön itsellesi parhaiten sopivana ajankohtana: palveluesimies Julia Männistö 044 7650 764 tai julia.mannisto@validia.fi

Vaasan Palosaaren Validia-talo Tehtaankatu 3 A, Vaasa

Validia Asuminen tarjoaa apua ihmisille, joilla on asumiseen liittyviä erityistarpeita.

www.validia.fi/asuminen Vaasan ylioppilaslehti 6/2015 23

24.10. Övertäjien cocktailtilaisuus Kielihommia pikkumustissa.

24.10. Liikuntapäivä

Avoimet ovet kolmessa kaupungin kuntokeskuksessa. Näytä pala.

26.-30.10. VYY & VY Hyvinvointiviikko Joogaile itsesi hyväksi.

27.10. Suomalainen saunakulttuuri –luento Ikääntyvien yliopiston luennoille opiskelijakortilla maksutta.

28.10. Warrantin Halloween Pool Partyt Namuja ja kepposia uima-altaassa.

28.10. Ein Deutsches Requiem Sielunmessua Vaasan ja Seinäjoen kaupunginorkestereiden ja oopperakuoron kanssa.

4.11. Edustajistovaalivalvojaiset Kuka saa ja kenelle annetaan Fontanan White roomissa.

5.-7.11 LittFest

Kirjallisuusfestivaaleilla tarjolla viiniä, runoutta ja eläimiä.

6.11 & 13.11 Jari Sillanpää Rakkaudella merkitty mies laittaa bum bum bum jäähallissa ja Rewellissä.

10.11. Herkkuappro

Leivoksia ja hyvyyksiä luvan kanssa.

11.-12.11. Slush

Helsingissä synnytellään uusia yrityksiä.

20.11. Turmion kätilöt

Brutaalia teatraalista konemättöä Pullossa.