Vaasan ylioppilaslehti 7 2015

Marraskuu 7/2015

Vaasassa varastetaan pyörä päivässä s10 Filosofinen taiteilija ulkona laatikosta s12 Pitsausta ja deittailua Slushissa s14 Vaihdossa HHL:ssä s20

3

Pääkirjoitus, Risut & risut, Näkökulma, Toimittajalta

4

Uutisia kampukselta, Historian kirjoituksia

5

Käytävalta, Kolumni

6

Ilmiöitä kampukselta, Rakkauden lisensiaatti

7

Joulu parrassa, Kolumni

10

8 Kansainvälinen harjoittelu onnistuu Suomessakin, Kolumni 9

International Students and Tutors Experience

10

Vaasassa varastetaan pyörä päivässä

12

Filosofi/taiteilija boksissa ja ulkona siitä

12

14 Slush 16

Innostus musiikkiin ja hyvä yhteishenki yhdistävät yliopiston kuoroja

17

Yliopiston ja YTHS:n yt:t

18

Tomaatti tarhassa

20

Lukukausi prässissä

14

21 Arviot 22

Järjestöjorinat

23

Tilanteen herra

24 Tapahtumia

18

Tilaa lehti Nyt opiskelijalle vain 10e / lukukausi vaasanylioppilaslehti.fi/tilauspalvelu JULKAISIJA: Vaasan yliopiston ylioppilaskunta TOIMITUS: Yliopistonranta 5, 65200 Vaasa (Domus Bothnica, Vaasan ylioppilastalo), www. vaasanylioppilaslehti.fi, 044 324 8969, paatoimittaja@vaasanylioppilaslehti.fi PÄÄTOIMITTAJA: Anne Tastula KANNEN KUVA: Mikko Kananoja TAITTO JA ULKOASU: Lotta Häggström TÄMÄN NUMERON TEKIVÄT: Pauliina Ainasoja, Aino Hyyryläinen, Janne Kalluinen, Elisa Kannasto, Paavo Kirkko-Jaakkola, Elfi Kjellberg, Rathan Kumar, Karri Lehtonen, Jenny Malmberg, Marjukka Mäkinen, Waltteri Laineenkare, Sami Paldanius, Matti Riitakorpi, Joel Väänänen PAIKALLINEN MAINOSMYYJÄ: RC-Kustannus Oy, Markku Räsänen, 044 500 0440, rc@ rckustannus.fi VALTAKUNNALLINEN MAINOSMYYNTI: Pirunnyrkki Oy, 020 796 9580, yolehdet@pirunnyrkki.fi PAINO: I-Print oy, Seinäjoki LOGO: Heidi Pöysä VAASAN YLIOPPILASLEHTI on sitoutumaton opiskelijalehti, toimitus pidättää oikeuden muokata materiaalia, toimitus ei vastaa tilaamattomasta aineistosta. SEURAA SOSIAALISESSA MEDIASSA! facebook.com/vaasanylioppilaslehti / twitter.com/vylkkari

2

Vaasan ylioppilaslehti 7/2015

4041 0895 Painotuote

Lue Vylkkäri lennossa!

Näkökulma

Pääkirjoitus

Minä kaupan

Älä usko vähällä

Joel Väänänen

Kohtaamme jatkuvasti ympärillämme erilaista markkinointiviestintää. Meihin kohdistuvaa viestintää on jo niin paljon, että suurimpaan osaan siitä olemme tottuneet, emmekä siksi kiinnitä siihen enää paljoakaan huomiota. Välillä saatamme havahtua ja pysähtyä johonkin oikein osuvaan mainontaan, mutta suurin osa lehtien, television, radion ja netin mainoksista soljuu ohi ilman erityistä huomiotamme. Olemme kehittäneet jopa erilaisia tapoja välttää meihin kohdistuvat markkinointiviestit, mutta itse olen huomannut ainakin yhden arjessani kohtaamani markkinointiviestinnän keinon, johon en ole löytänyt kunnollisia toimintamalleja.

Tarkoitan kaupunkien kaduilla kohtaamiani feissareita. Kyse on Suomeen 2000-luvun alkupuolella rantautuneesta face-to-face markkinoinnista, eli feissauksesta tai kasvokkain markkinoinnista, jota erityisesti kansalaisjärjestöt käyttävät varainhankinnassaan kerätessään kuukausilahjoittajia. Feissaus tuo monesti suurimman osan näiden järejstöjen varoista, ja monet sanovat sen aidosti olevan näin myös tehokasta varainhankintaa.

Itse kutsun tätä kuitenkin räväkimmillään ”in your face” –markkinoinniksi. Leikkisämmin olen nimennyt kyseisen markkinointiviestinnän iholle-markkinoinniksi. Kuinka nämä omalle henkilökohtaiselle tilalleni usein ilman lupaa tulevat markkinointitilanteet tulisi kohdata? Otanko katsekontaktin, välttelenkö sitä, tervehdinkö vai muutanko reittiäni suunnitellusta samalla tiedostaen tämän kaiken olevan outoa käytöstä markkinoinnin maisteriopiskelijalle. Onko tähän olemassa jotain ohjesääntöä, jossa homma hoituisi ilman kummankaan mielipahaa?

Feissarin virallisten käyttäytymisohjeiden mukaan feissauksen tarkoitus on tukea feissareiden hyvän

Anne Tastula Päätoimittaja

tavan mukaista markkinointitapaa feissausmyönteisen ilmapiirin säilyttämiseksi Suomessa. Feissarille siis saa näiden ohjeiden mukaan mm. sanoa ”kiitos ei”, ihmisten kulkuteitä ei saa tukkia ja lisäksi kaikkeen kontaktiin on asiakkaalta kysyttävä ensin lupa.

Itselleni on vierasta käyskennellä tarkoituksettomasti kaupungilla. Kun kaupungilla kävelen, olen aina menossa johonkin tai tulossa jostakin ja usein tyydynkin vain kiittämään ja vetoan kiireeseeni jatkaen matkaani. Ongelmani ei näin ollen koske feissausta ylipäätänsä, vaan sen ihmisiä häiritsevä muoto. En ole ongelmani kanssa suinkaan yksin.

Nopeiden hakutulosten perusteella 50-90% feissareiden kontakteista päätyy kielteiseen vastaukseen.

Lisäksi netti keskustelupalstoineen on täynnä suoranaista vihaa feissareita kohtaan, joka ei varmaan ole kenenkään etu. Yleensä minua lähestytään lausahduksella: ”Hei, olisko sulla hetki aikaa?” Ehkä siinä on koko ongelman ydin. Meillä on usein kiire ja aika harvaa meistä saa kaupungilla häiritä tai vaivata, edes luvan kanssa.

Me suomalaisina olemme tottuneet yhteiskuntaan, jossa lait ja verotus takaavat ihmisoikeudet kaikille, ja ettei ympäristöä turmella muutenkaan. Menemättä nykyisen järjestelmän kritiikkiin on kuukausilahjoittaminen meille monille edelleen uusi asia ja feissauskin jonkinlaisessa murroksessa.

Feissaus toimii pitkälti omantunnon ja moraalin markkinoilla, joissa toiminnan eettisyys ja kannattavuus ovat selkeästi törmäyskurssilla. On todella sääli, että suuresti arvostamani organisaatiot ja nonprofitit pahimmillaan vahingoittavat imagoaan varainhankinnan nimissä. Luottamusta, jonka on menettänyt, on vaikea myöhemmin paikata. Tätä luottamusta ei saisi tulosvastuulla uhrata. Onko se liian iso kustannus varainhankinnalle?

Surukriitikkona tässä vain murehdin, että onko kaikkea muistettu murehtia. Huolettaa, että jos laittaa sen trikolori-lipun tai miksei vaikka sateenkaari-tahdonkin oman profiilikuvansa päälle ja sulkee sitten tyytyväisenä silmänsä. ”Ah, olen osani tehnyt. Ja tiedän missä mennään ja kuulun muuten joukkoon.” Median valtavirta kertoo meille, mistä kriisistä tällä hetkellä pitää olla pahoillaan tai jotakin mieltä, ja erilaiset sovellukset tekevät pahoillaan olemisesta tai mielen osoittamisesta helppoa, vain yhdellä klikkauksella se on hoidettu.

Sekunnin murto-osassa klikkaamalla ja jakamalla voi tehdä myös muuta. Sosiaalisessa mediassa mediana on se hyvä puoli, että sen avulla kaikki voivat helposti tuottaa nopeasti leviävää sisältöä, ja se huono puoli, että sen avulla kaikki voivat helposti tuottaa nopeasti leviävää sisältöä. Tietojen todenperäisyydellä ei tässä yhtälössä ole kovinkaan paljon väliä.

Facebookin puskaradioissa ”tiedetään” tulipaloista ja ryöstöistä ennen paikallislehtien nettisivuja, ja usein on tekijästäkin ”varma” havainto. Epäilyttävät pyynnöt tai informaatiot johtavat metrien mittaiseen spekulaatioketjuun. Erikseen ovat vielä henkilöt ja mediaksi itseään kutsuvat tahot, jotka tahallisesti levittävät faktoista piittaamatonta populistista propagandaa.

Pohjanmaallakin poliisi on toistamiseen joutunut maakuntalehtiä myöten, ja tietysti siellä somessa myös, korjailemaan uutisankkoja ja rauhoittelemaan ihmisiä väärien tietojen leviämisen jälkeen. Kunnianloukkaussyytteitäkin on nostettu henkilökohtaisuuksiin menevien virheellisten tietojen jakamisesta.

Medialukutaitoa tässä vaan huutelen.

Vähän sitä jaksamista selvittää asioita yhtä otsikkoa syvemmälle. Ja vähän lisää moniulotteista murehtimista.

Oikein rauhallista joulunodotusta ja virkeyttä uuden aloittamiseen,

Risut ja risut Avaudu mistä tahansa ja milloin tahansa! Lähetä lyhyt kommenttisi tekstarilla numeroon 044 3248969 tai osoitteeseen toimitus@vaasanylioppilaslehti.fi.

Miksei tässä lehdessä ole seuranhakupalstaa. Tinder on so last year...

Vaasassa säät ovat muuttuneet morsiusneidoiksi, kylmiksi ja kosteiksi!

–Salarakas

–Ilmaston vanki

Vituttaa ku sama porukka häiritsee luentoja ensin saapumalla aina myöhässä ja sen jälkeen hakkaamalla mäkkiä niin että näppäimet lentää. Jääkää kotiin jos ei kiinnosta.

Ketuttaa jotkut bloggaajat. Oikeesti, mä opiskelen maisteriksi enkä saa ees kesätöitä, ja nää saa rahaa siitä et selittää miltä uusi huulipuna tuntuu suudellessa. Omaa kättä! Plus ketä kiinnostaa sun uusi huivi.

Mikähän hitto siinä on kun suuri osa kaupanmyyjistä ei pökkää ”Seuraava asiakas”-pulikoita liukuhihnan alkuun. Siinä sitten ootellaan ja pööpöillään ostokset sylissä kun mummeliasiakas kertoo lapsen lapsistaan.

–Tahtoisin vain pulikan Haluaisin lähettää risuja sille, että sivistyksestä tuli toisen luokan kansalainen.

–#yliopistouudistus

Toimittajalta

seksi salamaksi. Pyörä on saanut nimen, koska sillä on todella paljon tunnearvoa minulle. Muut näkevät lähes ruosteen syömän, paljon elämää nähneen ja askartelumaalilla spraymaalatun vanhan Helkama.

Joidenkin pyörillä voi sen sijaan olla ihan todellista arvoa.

Siksi onkin tärkeää osata lukita pyöränsä oikein ja oikeaan paikkaan. Pyörävarkaus voi sattua ihan kenen tahansa kohdalle!

–Plokkaaja Penteleen syys ja ikuinen flunssa, tulis jo talvi ja lopettais kaikki pakteerit.

–Räkänen äänityöläinen Risuja surukriitikoille, uskon emotionaaliseen proksimiteettiin. Suru ei tunne tasa-arvoa.

–nyyh

Elfi Kjellberg

Minulla on pyörä, jonka olen perinyt edesmenneeltä mummiltani. Kutsun sitä Vaaleanpunai-

Elfin juttu pyörävarkauksista sivulla 10.

Vaasan ylioppilaslehti 7/2015

3

Älä jätä tenttiä välistä!

Maija Niinioja -stipendien haku vuodelle 2016 on auki

tavien valvojien määrää ja heitä voi olla nopealla aikataululla mahdotonta saada.

Hulkin mukaan tentti-ilmoittautumisen systeemissä olisi parantamisen varaa. ”Kätevä olisi esimerkiksi muistutusviesti, joka lähtisi muutamaa päivää aikaisemmin tenttiin ilmoittuneelle. Silloin tentin ehtisi vielä halutessaan perua.” ”Tenttiin ilmoittautuminen ja tentin peruminen vaikuttavat valvojien ja salien sekä tenttikysymysten määrään”, muistuttaa opintoasiainsihteeri Riitta Hulkki Opiskelijapalveluista. Jokaiseen tenttisaliin on saatava tietty määrä valvojia suhteessa tenttiin osallistuvien määrään. Jälki-ilmoittautujat nostavat vaadit-

Tenttitilanteessa Hulkki toivoisi, että opiskelijat malttaisivat hiljentyä jo saliin tullessaan. Tällöin tentinjako sujuisi jouhevammin.

Tenttiin on ilmoittauduttava viimeistään viisi päivää ennen tenttiä ja perua sen voi kolme päivää ennen.

Ilmainen MS-office yliopiston opiskelijoille Vaasan yliopiston opiskelijoiden uusimpana etuna on Microsoft Office –paketti, jonka jokainen opiskelija voi ladata itse omalle koneelleen veloituksetta.

Office 365 ProPlus -paketti sisältää opiskelussa hyödylliset ja tarpeelliset ohjelmat. Pakettiin kuuluu muun muassa Word, Excel,

PowerPoint, OneNote ja Outlook. Officen voi ladata viidelle omalle laitteelleen. Lisäksi iPadin, iPhonen ja Androidin sovelluskaupasta voi hakea Office-sovellukset ja aktivoida ne omalla Office 365 –tunnuksellaan.

Ohjeet maksuttoman Office-paketin käyttöönottoon löydät Vyy:n nettisivuilta.

Maija Niinioja -stipendi on ylioppilaskunnan vuosittain myöntämä huomionosoitus opinnoissaan menestyneille Vaasan yliopiston opiskelijoille.

Stipendin myöntämisen kriteerit ovat seuraavat: 1.

hakija on stipendiä hakiessaan ilmoittautunut läsnäolevaksi opiskelijaksi kuluvalle lukuvuodelle tai valmistumisesta on alle vuosi

2.

hakijalle ei ole aiemmin myönnetty Maija Niinioja -stipendiä

3.

hakijalla on suoritettuna vähintään 120 opintopistettä (maisteriohjelmien opiskelijoilla vähintään 60 op)

4. hakija toimittaa hakemuksen yhteydessä kaikki pyydetyt tiedot ylioppilaskuntaan.

Opintomenestyksen lisäksi stipendien jaossa katsotaan eduksi hakijan opiskeluaikanaan osoittama kansalaisaktiivisuus yliopistoyhteisössä.

Lopullisen päätöksen stipendien suuruudesta ja määrästä tekee ylioppilaskunnan edustajisto.

Stipendihakemus koostuu kolmesta osasta: hakulomakkeesta, hakemuskirjeestä sekä liitteistä. Sähköinen hakemuslomake löytyy nettisivuilta, paperisia lomakkeita on saatavilla mm. ylioppilaskunnan palvelutoimistolla tai sen voi pyytää sähköpostitse ylioppilaskunnan pääsihteeriltä. Tarvittavat liitteet on lueteltu hakulomakkeessa.

Hakemukset on toimitettava ylioppilaskunnan pääsihteerille viimeistään perjantaina 18.12.2015 klo 14 mennessä. Hakemukset voi toimittaa ylioppilastalolle suoraan, sähköpostitse paasihteeri@vyy.fi tai postitse: Vaasan yliopiston ylioppilaskunta, pääsihteeri, Yliopistonranta 5, 65200 Vaasa.

Juttusarja katsoo menneeseen ja kommentoi sitä nykyisyydestä.

Mediatutkimusta opetettiin pätkätyövoimin vuonna 2005 pitkäaikaisen professorin Tarmo Malmbergin jäätyä eläkkeelle. Opettajien liikkuvuutta selitettiin tutkimushankkeiden rahoituksen vaihtelevuudella.

Opettajien vaihtuvuus viestintätieteiden yksikössä on tällä hetkellä hallinnassa. Uuden professorin rekryäminen kesti kymmenen vuotta, tähän vuoteen saakka, jolloin uudeksi professoriksi saatiin FT Tanja Sihvonen. Mediatutkimusta ei entisessä muodossaan enää Vaasan yliopistossa opeteta, mutta Sihvosta kiinnostaa tutkimuksellisesti erityisesti digitaalinen

media, väitöksensä hän teki SIMS-videopelistä.

”Tällä hetkellä meillä on hyvä henkilöstötilanne”, kehuu viestintätieteiden yksikön professori Merja Koskela. Professuureja on kolme ja muuta opetushenkilökuntaa lisäksi kuusi. Professuurien määrä on lisääntynyt yhdellä: teknisen viestinnän profes-

sorina aloitti syksyllä Anita Nuopponen, ja hänen yliopistonlehtorin tehtävästään ja muista lähteistä kootuin varoin oppiaineessa on nyt myös kaksi yliopisto-opettajaa.

Kymmenen vuotta sitten mahdollista apua opettajapulaan mietittiin jatkoopiskelijoista. Tämä idea on toteutunut, yksikössä on tohtorikoulutettavan paikka, jossa työstä pieni osa on opetusta. ”Jos jatko-opiskelija rahoittaa tutkimuksensa stipendillä, emme voi velvoittaa opettamaan, mutta näissäkin tapauksissa jatkoopiskelijat haluavat opettaa saadakseen työkokemusta”, Koskela kertoo.

Moodle lähtökohtana Koulutusohjelmamuutos on tuonut viestintätieteiden opetuksiin uusia tuulia. Suomen, englannin ja viestinnän opetuksen yhdistäminen kokonaisuudeksi kandidaatintutkinnossa on vaatinut kurssien uudistumista. ”Opettajalle tällainen alojen välinen yhteistyö on mukavaa ja uutta tuovaa toisin kuin saman peruskurssin junnaaminen vuodesta toiseen”, Koskela iloitsee.

Nykyään kurssit ovat viestintätieteissä vähintään 5 opintopisteen arvoisia. Tätä vasta ideoitiin kymmenen vuotta sitten, osaksi helpotuksena opettajapulaan, jol-

4

Vaasan ylioppilaslehti 7/2015

loin yhdellä opettajalla olisi laajempi kokonaisuus opetettavanaan.

Kurssien laajennusta vielä mietittäessä 2005 Koskela pohti, miten käy, jos opettaja sattuukin olemaan huono. ”Meillä ei ole huonoja opettajia!”, hän vastaa nyt. Jos opiskelijat kokevat työmäärän raskaaksi, se ei välttämättä ole opettajasta kiinni. Koskelan mukaan yksikössä tehdään paljon yhteistyötä samalle opetusperiodille päätyvien kurssien toteutusta mietittäessä. Siitä huolimatta opiskelijoiden yksilölliset aikataulut asettavat suunnittelulle haasteita.

Opetusmenetelmiäkin on monipuolistettu. Oppimisalusta moodle on lähtökohtana useimmilla kursseilla, ei ainoastaan materiaalinjakopaikkana, vaan opiskelun välineenä.

Mediatutkimuksen opetuksen lähitulevaisuuden aprikoitiin olevan hyvissä kantimissa vuonna 2005 kun ”teeveestäkin tuttu” Veijo Hietala oli saapumassa luennoitsijaksi. Alan huippuja saadaan nykyisinkin Vaasaan silloin tällöin. ”Meillä käy vierailevia tähtiä säännöllisesti!”, Koskela sanoo ja mainitsee viimeisimmistä Jaakko Suomisen ja Susanna Paasosen.

Vaikka opettajatilanne on tällä hetkellä hyvä, se ei tarkoita, etteikö se voisi muuttua. ” Tilanne elää rahoituksen muutosten mukaan, ja Suomen taloustilanteen vuoksi haasteita vuodesta 2016 eteenpäin riittää,” Koskela sanoo.

Johtaja vaihtui sihteeriin Kolumni Vyy:n henkilökunnan työtehtäviä on jaettu hieman uudelleen talousjohtaja Turo Rannan lähdettyä muihin tehtäviin. Talouden suunnittelu on nyt kokonaan pääsihteerin harteilla ja hallintosihteeriksi on palkattu Johanna Lähteinen.

Mikko Martikkala Vyy:n hallituksen puheenjohtaja

Tilinpäätös Jäsenemme eivät tiedä mitä ylioppilaskunta tekee ja miksi se on olemassa. On erittäin todennäköistä, ettei tätäkään tekstiä suurin osa jäsenistöstämme koskaan tule näkemään edes otsikolta. Strategiakyselyssä ylivoimaisesti suurimpana puheenaiheena oli ylioppilaskunnan läpinäkyvyys ja viestintä. Eli vaikka jäsenemme olisivat halunneet jotain tietoa löytää, ei sitä ole löytynyt.

Muutamaa vastaavaa organisaatiota tuntevana vastaukset eivät yllätä. Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että aiheen voisi olan kohautuksella ohittaa, tai etteikö se olisi tärkeä.

Käydäänpä siis vuotta hieman läpi. Mitä ylioppilaskunnassa onkaan tänä vuonna mahtanut tapahtua?

Ylioppilaskunnan edunvalvonnan tehtävä on pitää huoli siitä, että opiskelijoilla on riittävästi rahaa tilillä, katto pään päällä ja koulutus on laadukasta. Näitä tavoitteita edistetään vaikuttamalla yliopiston, kunnan ja valtion virkamiehiin ja päättäjiin. Kuten kaikki tiedämme, ei valtion kassaan ole kilahtamassa lähiaikoina paljon uusia pennejä. Yliopistojen pitääkin tehdä niin sanottua poisvalintaa ja valtakunnallisesti keskittää eri alojen tutkimusta ja opetusta. Valtiohallinnon yksiselitteinen tavoite on saada enemmän vastinetta koulutukseen investoiduille euroille.

Teksti ja kuva Anne Tastula Johanna Lähteinen on käynyt kauppakoulun ja asunut viimeiset viitisen vuotta Vaasassa, mutta alun perin hän on Tampereelta kotoisin. Vaasa on kuitenkin jo tuttu paikka. ”Yliopiston kampuksella en ollut koskaan tätä ennen käynyt.

Tämä on kyllä todella hieno alue merinäköaloineen”, Lähteinen iloitsee.

Lähteinen on valmistunut Pirkanmaan AMK:sta tradenomiksi ja ennen Vyy:n pestiä tehnyt monipuolisia taloushallinnon töitä, kuten hoitanut myynti- ja ostoreskontraa, päivittäistä kirjanpitoa ja palkanlaskentaa. Yrittäjänäkin hän on ehtinyt toimia. ”Opin siitä, että yrittäminen on kovaa työtä, ja se on paljon itsestä kiinni kun itse vastaa omasta tuloksestaan. Kaikkea pitää kokeilla, mutta nyt tiedän, että toi-

min paremmin, kun olen muilla töissä”, Lähteinen miettii.

Vyy:lla Lähteisen toimenkuva on erilainen kuin Rannan.

Hän hoitaa erityisesti valmistelevia hallinnon tehtäviä, kuten budjettiseurantaa.

Pääsihteeri on nykyisin vastuussa talouden suunnittelusta. ”Kaikki työnkuvat eivät ole vielä ihan selviä, meillä on vielä aika paljon käymättä läpi”, marraskuussa työnsä aloittanut Lähteinen kertoo.

Vyy:n palvelutoimisto siirtyy enemmän hänen vastuulleen, joten opiskelijat törmäävät häneen siellä asioidessaan. ”Työpaikkana tämä on hyvin erilainen kuin aikaisemmat toimistotehtäväni. Täällä on paljon enemmän ihmisiä kenen kanssa tehdään yhteistyötä. Asiakaspalvelu on myös minulle uutta, halusinkin päästä sitä kokeile-

maan nähdäkseni onko minusta asiakaspalvelutyöhön, kun siitä ei aiempaa kokemusta ole. Tykkään myös vaihtelevuudesta, siitä, että ei aamulla tiedä mitä tehtäviä työpäivän aikana tulee.”

Tärkeimmäksi työvälineekseen Lähteinen mainitsee tietokoneen ja alkuvaiheessa etenkin Vyy:n nettisivut, joiden avulla hän on yrittänyt sisäistää yliopiston ja ylioppilaskunnan kokonaisuuksia.

Lähteisen vapaa-aika kuluu koiraharrastuksissa. Hänellä on kaksi kultaistanoutajaa, joiden kanssa käydään näyttelyissä, harrastetaan agilitya ja henkilöhakua. Vaasassa entinen tamperelainen pitääkin hyvistä harrastusmahdollisuuksista ja siitä, että kaupunki on sopivan kokoinen palveluineen.

tekemään opiskelijoiden omaa lehteä!

Tekijäjoukko koostuu opiskelijoista, joten edustat mitä tahansa tiedekuntaa, olet fuksi tai ännännen vuoden opiskelija, mahdut mukaan.

Jos sinulla on sana hallussa tai kamera pysyy kourassa, tai mielen päällä on loistava juttuidea, niin ota reippaasti yhteyttä.

paatoimittaja@vyy.fi www.vaasanylioppilaslehti.fi

Ylioppilaskuntamme ei vastusta välttämätöntä muutosta, vaan on osallistunut rohkeasti uudistamiseen. Rehtorin ja yliopiston johdon aktiivisella tapaamisella ja osallistumisella yliopiston strategiatyössä esiin on nostettu sellaisia teemoja, kuten työmarkkina-arvon kasvattaminen, digitalisaation hyödyntäminen opetuksessa ja joustavat monipuoliset suoritustavat. Opintotuen uudistamisessa, opintojen vauhdittamisessa sekä opetuksen ja tutkimuksen resursoinnissa olemme vaikuttaneet alueemme kansanedustajiin, alueen päättäjiin ja suoraan ministeriöön.

Vapaa-aika-, kulttuuri- ja tiedotussektorilla on pyritty luomaan koko jäsenistöä tavoittavaa ja yhteishenkeä tiivistävää toimintaa. Bileitä ei siis järjestetä siksi, että päästäisiin vain dokaamaan. Ne järjestetään siksi, että mahdollisimman moni eri tieteenalan akatemian harjoittaja pääsisi törmäämään toisiinsa ja tutustumaan. Jokaisen opiskelijan etu on, ettei meidän tarvitse mielessämme kategorisoida muiden alojen opiskelijoita ja ajattelua. Kaikki olemme samassa veneessä ja pääsemme eteenpäin vain soutamalla samaan suuntaan.

Juhlia, tapahtumia ja opiskelijaetuja on järjestetty tukuittain. On vappu, fuksitapahtumat, kulttuuripuolen tarjonta, alennuskampanjoita kuntosaleille, alennuksia eri liikkeistä Vaasassa, on vaikka mitä.

Monipuolisilla eduilla ja tapahtumilla haluamme varmistaa, että jokainen opiskelija voisi kokea hyötyvänsä toiminnastamme.

Aikaisemmin mainitussa kyselyssä erityisinä teemoina nousivat esiin opiskelijaliikunta ja -terveydenhoito, joten ne ansaitsevat muutaman oman sanasen. YTHS on joutunut sopeuttamaan toimintaansa käynnistämällä YT-neuvottelut. Se tullee vaikuttamaan palveluiden tasoon. Opiskelijat ovat yleisesti tyytyväisiä säätiön palveluihin, joten olemmekin vahvasti tuoneet esille, että Vaasan yksikön leikkaukset vaikuttavat huomattavasti haitallisemmin, kuin suuremmissa yksiköissä. Liikunnan tiimoilta olemme esittäneet Vaasan korkeakoulujen rehtoreiden konsortiolle kaupungin opiskelijaliikuntaa suunnittelevan työryhmän perustamista. Lisäksi olemme vaikuttaneet kunnan ja yliopiston päättäjiin liikuntatilojen tarjonnan lisäämiseksi.

Vaikka kaikki eivät tietäisikään mitä ylioppilaskunnassa tehdään, se ei tarkoita ettemmekö jatkuvasti pyrkisi selvittämään mitä opiskelijat toivovat ajaltaan, minkä he yliopiston kirjoilla viettävät. Meidän tarkoituksemme on edistää opiskelijoiden pyrkimyksiä ja asemaa yhteiskunnassa.

Esitetyt teemat ovat vain raapaisu siitä, mitä kaikkea toimistolla tehdään.

Toiminnan laajuuden vuoksi aina ei työtuntien laskeminen ole järkevää toimintaa. Omaa aikaa ja energiaa on tänäkin vuonna päättänyt uhrata aivan mahtava hallitus. Heidän apunaan on ollut mahtavat toimihenkilöt. Tämä aika ja vaiva ovat suuren kiitoksen arvoisia, joten: Kiitos teille kaikille!

Vaasan ylioppilaslehti 7/2015

5

Joulunodotus on hermoja raastavaa ilman syytä Yhä useampi suomalainen kokee olevansa joulun alla yhä tyytymättömämpi joulunodotukseensa. Vaikka joulu on iloinen juhla, siihen liittyy enenevissä määrin ikäviä lieveilmiöitä. Ilmiöt ovat kuitenkin vailla pätevää syytä.

nodotuksen ajankohdan aikaistumiseen.

Ensimmäiset joulumainokset saattavat näkyä televisioruuduissa jo lokakuussa.

pojen ollessa kiinni, on ihmisillä toinenkin paha tapa purkaa pahaa oloaan sekä turhautumistaan täysin syyttä suotta.

”Suurin murhe liittyy joulumainoksien alkamisajankohtaan. Kun TV-ruutujen loistehessa alkaa helkkyä ja välkkyä joulumainoksia, alkaa ainainen marina joulumarkkinoinnin ajankohdan alkamisesta.

Siitä saa kuulla joka vuosi, vaikka oikeasti joulumainonta alkaa joka vuosi oikeastaan suurin piirtein samana päivänä.

Mielestäni närkästyneiden ihmisten tulisi löytää itsestään rauhan”, Kulkunen pohtii.

”Monet pääsevät tuntemaan itsensä muita ihmisiä paremmiksi, kun he pääsevät syyllistämään kanssaihmisiään, jotka kansoittavat kaupat juuri ennen joulunpyhiä.

Kyseinen ilmiö esiintyy myös muiden kansallisten vapaapäivien tapauksessa.

Ehkä kuitenkin siinä piilee joku logiikkakin, että kauppojen parkkipaikat ovat täynnä päivää ennen kauppojen ovia säpissä pitävää juhlapyhää”, Kulkunen kertoo ripustellessaan namusia kuusen oksille.

Valittamisen iloa Syy Kulkusen mainitsemaan marinaan on yksinkertainen. Ihmisillä on taipumus nurista asioista, vaikka sille ei oikeastaan olisi syytäkään.

Teksti Janne K alluinen Suomalainen joulunvieton edistämiseksi perustetun Suomen Joulutontut ry:n toimintavastaava Helena Kulkunen kertoo

suomalaisten joulunodotuksen saaneen ikäviä trendejä viime vuosina. Suomalaiset ovat muun muassa kyllästyneet joulu-

”Missä on ihmisten joulumieli, eikös joulu pitänyt muutenkin olla ilon juhla? Valittaminen ei mielestäni kuulu jouluun.

Jouluun kuuluu puurontäyteiset kattilat ja tip-tap-tip-tap-tipetipe-tiptap. Niistä on minun jouluni tehty.”

”Ihmiset tarvitsevat ruokaa. Jos jonkun tarvitsee käydä ruokakaupassa tiistaina ja kauppa on kiinni keskiviikkona, tämä ei vaikuta hänen menoihinsa millään lailla.

Jos jonkun tarvitsee käydä ruokakaupassa keskiviikkona ja kauppa on kiinni keskiviikkona, hän käy kaupassa jo tiistaina. Ei tarvitse olla kummoinenkaan ekonometrikko ymmärtääkseen, että tällöin tiistaina kaupassa on ruuhkaa. Tip, tip, tap.”

Kulkunen ei malta olla mainitsematta myös sitä, että joulunpyhien vuoksi kaup-

Tässä asiassa Kulkunen on kiistatta oikeassa.

Rakkauden lisensiaatti on kokenut elämänsä aikana kaiken rakkaudesta, seksistä ja romantiikasta. Hän suhtautuu tutkijan intohimolla kaikkeen, joka koskettaa elämän ihanimpia puolia. Jos haluat kysyä nimettömästi asiantuntijalta apua sinua askarruttaviin kysymyksiin, älä arkaile vaan laita kysymyksesi osoitteeseen rakkaudenlisuri@gmail.com.

Rakkauden lisensiaatti odottaa juuri sinun yhteydenottoasi…

Ystävyyden taikaa, Kuinka päästä raskaasta ihmissuhteesta eroon? Puhun kaverista, josta en ole oikein koskaan pitänyt, mutta olen huono sanomaan ei, ja joudun kerta toisensa jälkeen hänen kanssaan tekemisiin. Henkilö on lapsellinen, narsisti, kovaääninen, kaikissa asioissa nirso, itseäni nuorempi naishenkilö jolle Instagram-seuraajat ovat elämässä tärkeintä. Voiko yhteyden katkaiseminen toimia? Kannattaako impulsiiviselle ihmiselle sanoa suoraan että kaveruus hänen kanssaan ei enää kiinnosta? Mitä siitä voi seurata?.

MB

Aikuisuuden kynnyksellä kohtaamme hetkiä, joissa voimme todeta: olen liian vanha tällaiseen kuonaan. Elämänkokemuksen kumuloituma tuo parhaassa tapauksessa rohkeuden sanoa ei, ja luo-

6

Vaasan ylioppilaslehti 7/2015

pua sellaisista ihmisistä ja asioista, jotka kuluttavat enemmän kuin rakentavat.

Puhdas benthamilainen hyötyteoreettinen punninta on tarpeen, ja sen oletkin jo tehnyt. Ihmisiä ei saisi kohdella pelkkänä välineenä, mutta jos hänestä ei päämääräksikään ole, jätä suotta infantiili somemarttyyri oman onnensa nojaan.

Yhteyden katkaiseminen voi toimia passiivisesti tai aggressiivisesti. Passiivinen tapa on ryhtyä välttelemään ja lipua etäälle hänestä, se on: sanatonta viestintää. Aggressiivisen ratkaisun valittuasi ryhdyt puolestaan ystävääsi pahemmaksi kusipääksi ja insta-Godzillaksi, joskin tämä on työlästä ja vaatii aktiivista someminuuden rakentamista. Kun kohtaat ystäväsi, tee itsestäsi sietämättömän turhamainen ja äkkipikaisuudessasi mahdoton. Lisuri ei kuitenkaan takaa, ettei oma psyykeesi voisi olla samalla koetuksella.

Pahimmassa tapauksessa ystävyyden katkaisemista seuraa sinulle kevyt

ja levollinen olotila, elämänhallinnan tunteen ja mielenvireytesi parantuminen, sekä turva tulevaisuuden tinnitusta vastaan. Ota kokonaisuusonnellisuutesi hanskaan ja etsi ympärillesi miellyttäviä ihmisiä.

Kauhistuttava täydellisyys, Voiko satunnainen seksi ystävien välillä toimia? Vietän reipasta opiskelijaelämää, enkä ole kiinnostunut etsimään vakituista parisuhdetta. Läheisyyden tarpeeseen myöskään hikiset yhden illan jutut eivät ole osoittautuneet hyväksi ratkaisuksi. Taannoin päädyin kuitenkin punkkaan ystävän kanssa. Eikä se jäänyt yhteen kertaan. Olemme tunteneet toisemme koko opiskeluajan, mutta emme ole rakastuneet. Yritän punnita tilanteen hyviä ja huonoja puolia, mutta tällä hetkellä näen itse vain hyviä.

Ystäväetuja

Olet kenties löytänyt jotain hyvää, ihmisen, jonka vierestä herääminen ei herätä pakokauhua. Toisaalta, rakkauden ja ystävyyden sotkeminen on Rakkauden lisensiaatin mielestä melkein sama, kuin sekoittaisi energiajuomaa ja lakuesanssia, lopputuloksena on useimmiten jotain aivan hirveää.

Sinänsä yksinäisyyden jakaminen ei ole keneltäkään pois, eikä yhteisesti sopimuksesta toisella ihmisellä masturboiminen ole moraalisesti mitenkään tuomittavaa. Päinvastoin, ystävyyden jatkaminen intiimimpään ja syvempään kohtaamiseen voi olla rakentavaa kummallekin osapuolelle. Eikä siitä tarvitse jäädä mitään muuta kuin hyviä ja lämpimiä muistoja opiskeluajan kultaisilta vuosilta, joita muistella sitten invavessassa alumnitapaamisen aikana puolisoilta salassa, läpällä ja kännissä.

Mutta kuten aina, paratiisissa ryömii käärmeitä, joita kutsutaan nimellä tunne. Tunteet ovat salakavalia ja viekkaita, ne iskevät silloin kun vähiten odottaa.

Ne ovat petollisia ja oikukkaita, eikä niitä voi hallita kuin 33˚ reptiliaanivapaamuurari. Silloin voi käydä niinkin huonosti, että ystäväsi ja sinä päädytte tilanteeseen, josta ei pääse ulos muuten kuin syventämällä suhdetta kohti seurustelua, sitoutumista, parisuhdetta ja elämänmittaista rakkautta. Kammottavaa, eikö totta?

Joulu

parrassa

Hamuatko jouluksi töitä? Ketuttaako verojen maksu? Pukeista on pulaa.

Pukin tilaavat perheet haluavat, että lapsille tulee ikimuistoinen joulu ja että kokemus olisi passelisti jännä mutta lämmin. Tässä muutama vinkki onnistumiseen vuosia pukkeloineilta.

Waltteri Laineenkare

Euroopan biisoni

– menestystarina luonnonsuojelun saralta Luonnon- ja varsinkin villieläinten suojeluun liittyvät asiat ovat olleet lähellä sydäntäni jo pitkään. Villieläinten suojelullahan tarkoitetaan eläinlajin säilyvyyden turvaamista ja suojelua. Nykyään suurin osa lajien uhanalaisista statuksista johtuvat ihmisen aiheuttamasta elintilan pienentymisestä, kun asutuksen, liikenteen ja viljelyn tieltä raivataan viidakkoa ja metsää. Tälläkin hetkellä Indonesiassa riehuu palmuöljyviljelmien vuoksi sytytettyjä viidakkopaloja jotka vuosittain uhkaavat paikallisten ihmisten ja varsinkin useiden uhanalaisten eläinlajien elämää. Tuo roihuava metsä kun on niiden koti. Palmuöljyä on siis monissa käyttämissämme länsimaisissa tuotteissa. Siksi sitä niin tuhoisin keinoin tuotetaan. Taas on kauppaostoksia tehtäessä valinnalla väliä! Kuitenkin saman lajin edustajat, ihmiset, menevät välillä todella pitkälle luonnonsuojeluun kohdistuvissa hankkeissaan. Siinäpä vasta yin ja yang.

Yksi tunnetuimmista, onnistuneista eläinsuojeluhankkeista on valkopääkotka, jonka monet tuntevat Yhdysvaltojen symbolina.

1950 -luvulla vain n. 800 kotkaa eli vapaana luonnossa. Kantojen väheneminen johtui pääasiassa hyönteismyrkky DDT:n käytöstä maanviljelijöiden toimesta. Kotkan saalistamat eläimet olivat syöneet myrkkyä viljelmiltä, siten myrkyttäen niitä metsästäneet kotkat. Tarina on vaikuttava mutta pitkä, joten lyhyesti: todella kovien suojelutoimien ansiosta valkopääkotkia on taas runsaasti.

JES! Yhdysvallat ovat toki hieman kaukana. Viime kesänä tutustuin kuitenkin erääseen menestystarinaan, joka liippaa maantieteellisesti läheltä kotia: Euroopan biisoniin eli Visenttiin.

Euroopan biisoni näyttää muistuttaa kovasti serkkuaan, vanhoista länkkäreistä tuttua Amerikan biisonia. Euroopan biisoni on hieman pienempi, ollen kuitenkin Euroopan suurin maanisäkäs. Uros voi painaa jopa 900 kiloa!

Mikä tekee Euroopan biisonista erikoisen ja mainitsemisen arvoisen? Se kuoli sukupuuttoon luonnosta 1920 -luvulla.

Kannattaa

Valmistele

Ole

Mieti

tykätä lapsista. Se helpottaa, kun ei tarvitse ikenet ruvella hymyillä.

aito ja ilonen. Saattaa tulla kutsu ensi vuo-

dellekin.

Hanki

kunnon kamppeet eikä mitään haaleanpunaista saunatakkia ja adidaksen verkkareita plus halvointa tiimaripartaa, joka on löytyny.

Tee

säännöt etukäteen selväksi. Kauanko aikaa maksimissa voidaan viipyä jne. Tällä tavalla pitäisi välttyä yllätyksiltä, jossa maksimissaan 20minuutin vierailu venyy lähemmäksi neljääkymmentä kun vielä serkunkumminkaimakin on saanut esittää saksofonisoolon ja pihalla pois lähtiessä pitää vielä tanssia perinteinen piirileikki.

Kannattaa

sopia myös siitä, että pukki ei välttämättä ehdi jakaa kymmentä jätesäkillistä lahjoja, vaan jakaa sopivaksi katsomansa määrän ja sitten joku vaikkapa valitaan pukin apuriksi ja saa jakaa loput.

icebreakkeri vierailun alkuun. Jos porukan saa nauramaan niin kaikilla osapuolilla jännitys helpottaa.

etukäteen kysymyksiä, joilla saa juttua

aikaseksi.

Rytmitä.

Ensin voi kysellä vaikka miten päivä on mennyt ja mitä on syöty. Sitten otetaan esitykset, jos lapset vaikkapa haluavat jotakin laulaa pukille. Sen jälkeen mahdolliset pukin syliin istumiset ja kuvanotot. Viimeisenä jaetaan lahjat, koska sen jälkeen on peli pelattu ja mielenkiinto siirtynyt pukista paketteihin.

Vaikka luonnossa elävät biisonit oli kulutettu ihmisen toimesta loppuun (viimeinen ammuttin oletettavasti vuonna 1927), eurooppalaisissa eläintarhoissa oli vielä jäljellä 54 yksilöä. Vuonna 1929 eläintarhat ja zoologiset puistot aloittivat hankkeen, jonka tarkoituksena oli palauttaa biisoni Euroopan metsiin. Jalostusohjelman edetessä jäljellä olevien yksilöiden geeniperimä vahvistui ja yksilöiden määrä lisääntyi. Viimein 1950 -luvulla, siis 20 vuotta hankkeen aloittamisesta, biisoneita alettiin palauttaa luonnolliseen ympäristöönsä. Nykyisen kannan arvellaan olevan runsaat 2700 yksilöä. Kaikki nykyiset Euroopan biisonit ovat noiden kyseisten 54 biisonin jälkeläisiä. Puolassa sijaitseva biisonien suojelun keskus monitoroi kantaa ja auttaa tätä mahtavaa eläintä menestymään.

Mitä voimme tästä oppia? Me ihmiset olemme mukavuudenhalumme vallassa hyviä tuhoamaan luontoa. Mutta meillä on myös uskomaton kyky pelastaa ja auttaa sitä. Kaikki elämä on kunnioituksen arvoista, ja luonnonsuojelu on hyvä tapa osoittaa tuota kunnioitusta. Uteliaana pysyminen tuottaa hyviä tuloksia, kun emme vain mene päivittäisissä toimissamme siitä mistä aita on matalin. Hyvä me!

Lisää juttuja voit hakea osoitteesta www.afinnanfauna.com tai YouTubesta kanavalta AFinnandFauna

Kieltäydy

ruokatarjoilusta tai pyydä safkat matkaevääksi. Parran kanssa on haasteellista syödä.

Älä

ole kännissä.

Vaasan ylioppilaslehti 7/2015

7

I’m a playwright - I see drama everywhere.

And then I write about it.

Aino Hyyryläinen

Kansainvälinen harjoittelu onnistuu Suomessakin

THE SCARIEST F-WORD Fear of failure.

I’m running. People are cheering me on, but then I get tired.

The cheers become muted, and eventually they stop altogether. Everyone goes home, disappointed in me. Couldn’t I hear them cheering? Why didn’t I keep going for them?

Fear of failure.

It’s the opening night of my newest play. The lights come on, the actors begin, everyone is focused. Then someone jumps up from their seat and walks out of the theatre. Many follow. No one stays to watch the entire play. My actors roll their eyes at me. Why wasn’t my vision strong enough?

Fear of failure.

I hand in my thesis. My supervisor takes one look at it and gives it back with one comment: “Change everything.” I realise I know nothing. I give up and never graduate.

Fear of failure.

I tell people about my writing. In the middle of it, a writer I admire interrupts me, points their finger at me, and yells: “You know nothing! You don’t belong here!” Everyone agrees. I’m forced to admit that I’m a fraud.

Sound familiar?

None of these scenarios are real, yet I convince myself of their plausibility every time I take a risk. By being visible, I constantly force myself into a situation where I could fail. Fail.

Failure. The word looks terrifying just written down.

Fear of failure is the perfect scale for measuring what you’re passionate about. When you’re on the verge of something brilliant, doubt kicks in. It happens every time. In fact, it’s so accurate we could all determine our success by the degree of doubt that sets in right before we take that leap of faith.

Some people don’t believe artists have muses. I firmly believe they’re real; I believe we create our own muse. When I sit down to write, my muse always believes in me. My inner critic may be screaming at the top of their lungs, but my muse stays by my side; allows me to take them by the hand and start running.

Your inner critic exists. Doubt exists. But they’re not more real than your muse. Listen to both of them, but when doubt starts screaming, turn to your muse. Take their hand. Run. Together.

Onko sinulla

Teksti Pauliina Ainasoja Kuva Marja-Leena Kultanen

Miina Griep pääsi viettämään ainutlaatuisen kesän ollessaan työharjoittelussa ulkoministeriön viestintäosastolla. Kesän aikana hän pääsi tutustumaan toimittajiin ympäri maapalloa ja oppi samalla projektityön saloja. oista vuotta Intercultural Studies in Communication and Administration –maisteriohjelmassa opiskeleva Miina Griep pääsi viime kesäksi korkeakouluharjoitteluun ulkoministeriön viestintäosaston maakuvayksikköön. ”Päätehtävänäni oli avustaa thisisFINLAND Foreign Correspondents’ Programme (FCP) –koulutusohjelman järjestämisessä. FCP on vuosittain järjestettävä ohjelma noin 20 kansainväliselle toimittajalle, jonka aikana toimittajat tutustuvat Suomeen ja suomalaiseen yhteiskuntaan kolmen viikon ajan”, kertoo Griep.

Griepin harjoittelu alkoi kesäkuussa, ja FCP järjestettiin elokuussa, joten kaksi ensimmäistä kuukautta kuluivat koulutusohjelman järjestelyihin. Työtehtäviin kuului myös ohjelman sisäinen ja ulkoinen viestintä, josta Griep kokee oppineensa paljon. ”Koen englannin kielen taitojeni harjaantuneen, sillä lähes kaikki ulkoinen viestintä tehtiin englanniksi.

Pääsin kirjoittamaan paljon erilaisia virallisia dokumentteja, kuten tiedotteita, joten opin kantapään kautta myös ulkoministeriön huolellisen ja täsmällisen tyylin”, Griep sanoo.

Harjoittelun kohokohtana FCP

paatoimittaja@vyy.fi 8

Vaasan ylioppilaslehti 7/2015

Viimeinen työharjoittelukuukausi oli Griepille harjoittelun kohokohta, jolloin kahden kuukauden työ palkittiin. Tuolloin Griep pääsi lähes päivittäin vierailemaan erilaisissa kohteissa ympäri Suomea ja Helsinkiä yhdessä ulkomaalaisten

toimittajan kanssa. ”Pääsin tapaamaan tasavallan presidentti Sauli Niinistöä presidentinlinnassa, lounastamaan ulkoministeri Timo Soinin kanssa, tutustumaan Ahvenanmaan parlamenttiin, juttelemaan Mika Kaurismäen kanssa Turun linnassa, FLOW – festivaaleille jorailemaan, juomaan kuohuviiniä jäänmurtajalla sekä saunomaan yhdessä 21 ulkomaalaisen toimittajan ja esimiesteni kanssa rantasaunassa Maarianhaminassa.”

Griep kertoo toimittajien tapaamisen ja heihin tutustumisen olleen yksi työn parhaista puolista ja hän kokee oppineensa paljon vieraista kulttuureista ja maista. Griepin harjoittelu oli projektiluontoinen rupeama, joten harjoittelu oli hänen odottamaansa rankempi. ”Projekteissa aikataulut ovat kaiken A ja O. Ajoittain niissä pysyminen vaati astetta pidempiä työpäiviä ja lyhyempiä yöunia, mutta toisaalta opin paljon stressin- ja projektinhallinnasta”, kertoo Griep.

Kannustava työilmapiiri auttoi eteenpäin Griepin mukaan ulkoministeriön työporukkaan oli helppo tutustua ja siellä oli myös paljon muita harjoittelijoita. Vakituiset työntekijät ovat tottuneet opastamaan ja neuvomaan harjoittelijoita. ”Ohjaajani oli laatinut FCP:tä koskien todella tarkat ohjeet, joita oli helppo noudattaa. Enemmän oli haastetta opetella työssä vaadittavien ATK -ohjelmien käyttöä tehokkaasti. Alkuaikoina tuntui, että kaikki aika menee eri ohjelmiin kirjautumiseen ja ohjeiden etsimiseen, on-

neksi kuitenkin aina joku neuvoi!” ”Ei olisi paremmin voinut vastata opintojani” Ulkoministeriö on suuri, monikulttuurisessa ja monikielisessä ympäristössä toimiva organisaatio, joka tarjoaa oivan tarkastelupinnan hallinnon ja johtamisen teorioiden tarkkailuun. ”FCP- ohjelman puitteissa tapasin ikäisiäni ihmisiä kaikilta mantereilta ja itselleni täysin vieraista kulttuureista. Pääsin työskentelemään kansainvälisen viestinnän ja hallinnon asiantuntijoiden, kuten diplomaattien opetuksessa ja alaisuudessa.

Mielestäni harjoitteluni ulkoministeriössä ei olisi paremmin voinut vastata opintojani”, sanoo Griep.

Harjoittelusta loistavaa työkokemusta Griep suosittelee harjoittelua ehdottomasti muillekin. Ulkoministeriössä oli viime kesänä paljon muitakin opiskelijoita Vaasan yliopistosta. ”Harjoittelu todella motivoi eteenpäin opinnoissa, kun näkee käytännössä millaisia taitoja työelämässä tarvitaan.”

Griep kokee saaneensa harjoittelusta loistavaa työkokemusta, itsevarmuutta sekä hyviä kontakteja. Griep toivoo pääsevänsä ulkoministeriöön vielä uudestaan ja uskookin työkokemuksesta olevan hyötyä myös muussa työnhaussa tulevaisuudessa, sillä ulkoministeriö on arvostettu instituutio. ”Eniten arvostan kuitenkin harjoittelukokemusta ylipäätään. Nyt tiedän paljon tarkemmin omat vahvuuteni ja heikkouteni työelämän tilanteissa ja pystyn kehittämään itseäni aivan uudella tavalla!”

International Students and Tutors Experience From left to right, Dinesh Poudel (tutor), Alina Profor, Mariam Kawambwa (tutor) and Falgun Swami sharing a lighter moment in from of tritonia.

Text and photo Rathan Kumar

It has been almost three months since the new students for the autumn semester arrived in Vaasa. Here I have chronicled the experience of International exchange and degree students and their tutors.

Alina Profor, a double degree student from Italy feels the way the university functions is smooth and precise. She was in fact surprised by the effectiveness of the system as it is not the same in Italy where one has to wait for some time before they get the answer or directed to the right person.

She had read about Finland, the culture and the people before moving to Vaasa and she was again astonished when the lady at the bank service counter spoke a lot. It was

unlike what she had read about Finnish people and how little they talk. But later as her stay got longer she realized that not all people talk very less and it is just a stereotype.

She is really happy that she can interact with so many people from different countries and cultures and learn a lot from them. Many international students meet often and cook food from their respective regions which she relishes. She says she was afraid of the foreigners back home, but she is a foreigner in Finland and can see how harmless they could be as she is

one of them. This is one of the best learnings as a person for her she quotes.

She says the University library motivates her to study hard. The view from inside the library is just great. Also, the opening of the library and reading room helps students to meet up and do their group work or assignments by helping each other out.

It was hard for her to do the same back in her home University in Italy as the facilities were not as good and modern.

However she feels that the Professors could do more to motivate the students. De-

spite all the facilities, she feels that there is a lack of good motivational teaching which is important when you come to study abroad.

The thing she doesn’t like about Vaasa is to pay almost 10 euros for a cup of coffee and a piece of cake. In Italy, she says the best way to hang out with friends is to go for a cup of coffee and cake and is not expensive at all.

Falgun Swami arrived in Vaasa for his Master’s degree in Telecommunication.

He likes the fact that Vaasa is a student city and you get to meet many students from all over the world.

Going places in Vaasa and exploring new ones is the best thing according to Swami for someone who enjoys nature and adventure. He says that the University campus is one of the most beautiful campuses one can imagine to be.

The university staff work in a very wellcoordinated system providing the best facilities for students. The university also has a lot of restaurants which offer delicious food.

Upon his arrival in Vaasa he was surprised to see the Sun staying up so late in the night which was very usual for an Indian guy.

“My experience in Vaasa has been amazing so far. There are a number of things to keep yourself occupied from hiking to just cycling through the forest. However, it sometimes becomes boring during the winter especially when it gets dark and really cold”, says Swami.

Mariam Kawambwa, from Tanzania is a tutor for the International students and she decided to run for the position in her second year of studies. She wanted to be involved in activities not academic as many of her course mates were not around and her study schedule was more or less flexible.

She made good Finnish friends as a tutor. She did not have the opportunity to meet many Finns before she became a tutor as most of her course mates were from abroad. This is something she values as she has friends who are international students and from her student group.

She thoroughly enjoyed her experience even though tutoring was stressful at times.

The students had different level of needs and as a responsible person she felt obliged to do everything for them. But at the end of it, she says it was very satisfying when people come up to thank her for the help and guidance and show their gratefulness.

Both Alina and Mariam were of the opinion that VOAS Christmas party that took place recently for students was a disaster.

They feel that the parties have to be well organized and not be done just for the sake of it. Students expect a Christmas party to be very good as this is the only time the student housing arranges something for all the students living together in the same area.

Vaasan ylioppilaslehti 7/2015

9

Vaasassa varastetaan

pyörä päivässä Teksti Elfi Kjellberg

Jokaisella vaasalaisella opiskelijalla on jonkinlainen tarina polkupyörävarkauksista. Jos se ei ole sattunut omalle kohdalle, aina löytyy joku tuttu, joka on joutunut ikävän varkauden kohteeksi. Mielikuva onkin, että Vaasassa varastetaan pyöriä erityisen paljon. Selvitimme onko näin ja voiko asialle tehdä jotain.

likonstaapeli Mikael Appel Vaasan poliisista on koostanut tilastoa Vaasan polkupyörävarkauksista lähivuosilta. Pyöriä vietiin keskimäärin 334 vuodessa vuosien 2011-2013 aikana. ”Se on niin kuin pyörä päivässä suurin piirtein. Lisänä ovat vielä varkaudet, jotka jäävät ilmoittamatta.” Appelin mukaan joku vuosi pyöriä saatetaan varastaa enemmän ja seuraavana vähemmän. Määrissä ei ole näkynyt huomattavaa nousua tai laskua.

Pyörävarkauksia on luonnollisesti enemmän kaupungeissa, joissa pyöräilykulttuuri on vahva. Hyvä esimerkki ovatkin juuri opiskelijakaupungit. Poliisiammattikorkeakoulun keräämän tilaston mukaan vuonna 2012 Helsingin jälkeen eniten pyöriä vietiin Oulussa, jossa määrä oli 1808. Turussa pyöriä varastettiin 1451 kappaletta, Tampereella 901 ja Jyväskylässä 847. Tosiasiassa siis Vaasan lukumäärä jää melko pieneksi.

10 Vaasan ylioppilaslehti 7/2015

Lämpiminä kuukausina pyöriä varastetaan enemmän Varastaminen vähenee selkeästi tammikuun ja maaliskuun välillä. ”Luonnollinen selitys”, Appel toteaa. Keväisin ja kesäisin määrä nousee, kun ilma lämpenee ja pyöräilykelit paranevat. Syksyllä myös opiskelijoiden paluu Vaasaan vaikuttaa varkauksien määrän kasvuun.

Vaasasta löytyy tiettyjä alueita, jotka ovat otollisia pyörävarkauksille. Appel kertoo, että eniten pyöriä on viety erityisesti Hovioikeudenpuistikolta, Kirkkopuistikolta, Kauppapuistikolta ja Raastuvankadulta. Keskustan alueella liikkuukin eniten ihmisiä niin päivällä kuin yöaikaankin.

Yksi varasteleva ryhmä on yökerhoista lähtevät ihmiset, jotka toteavat kävelymatkan kotiin olevan liian pitkä. He ottavat lähimmän pyörän ja hylkäävät sen käytön jälkeen. ”Se heitetään jonnekin ojaan tai jätetään pihalle.”

Aina polkupyörävarkaus ei ole vain kostean illan jäl-

keinen päähänpisto. ”Joku vuosi on ollut merkkejä siitä, että ihan järjestelmällisesti varastettu, joku ihan selvästi ottaa pyörän ja välittää eteenpäin”, Appel lisää.

Pyörä voidaan joko myydä sellaisenaan tai laitaa osiin, jolloin sitä on vaikeampi jäljittää, ja varkaalla on pienempi riski jäädä kiinni.

Runkonumero jää merkitsemättä Osa pyöristä löytää omistajansa, mutta myös suuri osaa jää sille tielleen. Jotkut löydetyistä pyöristä jäävät kokonaan lunastamatta. Appel kertoo näiden pyörien lopulta päätyvän huutokauppaan, jonka jälkeen löytäjä saa kolmasosan tuotoista.

Runkonumero kannattaa merkitä ylös, sillä se helpottaa pyörän tunnistamista ja omistajan löytymistä. Harva sitä muistaa tai tajuaa tehdä, harmittelee Appel.

Runkonumero kannattaa merkitä ylös, sillä se helpottaa pyörän tunnistamista ja omistajan löytymistä.

Vakuutus korvaa

Näin jallitat pyörävarasta

Joskus varastetun pyörän aiheuttamaa mielipahaa helpottaa vakuutuskorvaus. Pyörävarkaudet kuuluvat yleisesti kotivakuutuksiin, mutta arvokkaat pyörät kannattaa vakuuttaa erikseen. ”Kannattaa tarkistaa omasta kotivakuutuksesta sisältyykö siihen polkupyörä ja mihin summaan asti ”, neuvoo If:n omaisuuskorvausten asiantuntija Juha T. Virtanen.

Esimerkiksi If:llä laajaan kotivakuutukseen kuuluu polkupyörä 5000 euroon asti, ja sitä arvokkaammat pyörät on hyvä vakuuttaa erikseen.

Kannattaako vähemmän arvokkaaseen pyörään edes hakea korvausta? ”Korvausta voi toki aina hakea” toteaa Virtanen. Korvauksen määrään vaikuttaa omavastuu, polkupyörän ikä ja kunto. Joskus asiakkaat laskevat, että on halvempaa ostaa uusi pyörä, koska omavastuu on niin korkea, kertoo Virtanen.

Kuitenkin ihan ensiksi pitää tehdä rikosilmoitus pyörävarkaudesta. ”Jos rikosilmoitusta ei ole tehty, se vaikuttaa toki korvauspäätökseen”, lisää Virtanen. ”Loppujen lopuksi tämä on aika yksinkertaista matematiikkaa.”

Lukko on paras keino ehkäistä varkauksia Myös omat tekemiset tai tekemättä jättämiset saattavat vaikuttaa korvaussummaan. ”Jos pyörä on varastettu niin, että se ei ole ollut lukittuna, korvaus suoritetaan alennettuna tai korvausta ei myönnetä lainkaan, koska vakuutuksen suojeluohjeen mukaan pyörä pitää olla lukittuna”, Virtanen muistuttaa.

Lukko onkin paras keino ehkäistä pyörävarkauksia.

Meles Biken Melker Stenbacka ohjeistaa, että erityisesti arvokkaaseen pyörään kannattaa hommata kunnon lukko. Parhaita lukkoja Stenbackan mukaan ovat ketjulukko, u-lukko ja taittolukko.

Yleisimmin käytössä olevat vaijerilukot saa yhdellä, nopealla katkaisulla rikki, kertoo Stenbacka. Jo hinnasta voi päätellä jotain; vaijerilukon saa noin viidellä eurolla, kun taas paremmat lukot liikkuvat noin 30 euron kieppeillä.

Stenbackan mielestä se on loppupeleissä pieni sijoitus.

Myös säilytyspaikka- ja aika ovat tärkeitä tekijöitä. Pimeät sivukujat ja yön yli säilytys ovat otolliset olosuhteet varkaudelle. Pyörä kannattaa myös kiinnittää rungosta kiinni johonkin kiinteään, kuten tolppaan tai puuhun. ”Tai jopa toiseen pyörään”, Stenbacka naurahtaa.

Poissa silmistä, poissa mielestä. Varkaiden mielestä siis. Hinaa pyöräsi mahdollisimman korkealle lipputankoon, niin kukaan ei edes tiedä menopelisi olemassaolosta.

Pyörä kannattaa kiinnittää lukolla kiinni johonkin, kuten vaikka viereiseen pyörään. Jos omistat kaksi lukkoa, kiinnitä varmuuden välttämiseksi pyöräsi vielä toiseenkin pyörään. Varas tuskin lähtee kotiin kolmella pyörällä eikä kyllä kukaan muukaan.

Pyörä kannattaa kiinnittää aina rungosta. Renkaitahan saa tietysti aina uusia.

Ota kauppareissulla pyörästä irti kaikki, mikä irti lähtee: kori, satula, kello, tanko, renkaat, ketjut ja polkimet. Runkokin kulkee kätevästi vaikka kainalossa. Varas ei pitkälle pötki ilman puuttuvia osia.

Tee pyörästäsi todella tunnistettava ja kirjoita siihen nimesi ja pu-

helinnumerosi. Näin mahdollinen löytäjä saa sinuun yhteyden. Laajemman yleisön tavoittamiseksi on varmuuden vuoksi myös hyvä lisätä nimimerkkisi Instagramissa, Snapchatissa, Pinterestissä ja Twitterissä.

Lukitse pyöräsi aina, vaikka jättäisitkin sen vain kaverisi pihaan.

Koskaan ei tiedä, jos vaikka joku lähipiiristäsi salaa haaveilee uudenkarheasta, vadelmanpunaisesta ja 24-vaihteisesta Helkamastasi.

Vaasan ylioppilaslehti 7/2015 11

Teksti Elisa Kannasto Kuva Mikko Kananoja

Filosofi/ taiteilija boksissa ja ulkona siitä Vaasalaislähtöinen Karri Liikkanen, 32, on tyyppiesimerkki siitä, mitä hallitusohjelmien koulutusuudistuksissa pyritään poistamaan. Liikkanen on reilun kymmenen vuoden aikana kokeillut useampaa omaa juttua, hypännyt pois polulta ja tarttunut uuteen. arri Liikkanen on ehtinyt opiskella Vaasan ja Jyväskylän yliopistoissa historiaa ja nykysuomea, kunnes filosofia Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä sai hänestä otteen ja maisterin papereista tuli totta toukokuussa 2015.

Töitä Liikkanen on tehnyt muun muassa mansikanpoimijana, baaritiskien takana, televisiomainoksissa, elokuvissa, tv-sarjoissa, juontokeikoilla, opettajan sijaisena ja yliopiston tutkimusavustajana. Oma juttu ja nykyinen työ löytyi kuitenkin harrastuspuolelta. Karri aloitti lukiossa ollessaan Vaasan ylioppilasteatteri Rampissa näyttelijänä ja on koko ikänsä kirjoittanut. Parhaan ystävän, Mikko Kananojan, kanssa perustettu audiovisuaalinen tuotantoyhtiö ja kolme yhteisromaania yhdistävät molemmat intohimot.

Kaksikon ensimmäinen romaani Perus julkaistiin Citylehden blogissa jatkokertomuksena, ja toisen he julkaisivat omakustanteena nimellä Kova. Kolmannen romaanin Hyvästi ja tervetuloa rakkaus ensimmäinen vedos on val-

12 Vaasan ylioppilaslehti 7/2015

miina, mutta vaatii vielä hiomista ennen julkaisua. Liikkasen mukaan kyse on ”metatason trilogiasta rakkauden tutkimuksessa”: romaanit eivät juonellisesti liity toisiinsa, vaan lähestyvät rakkautta eri näkökulmasta. Rakkaus mietityttää Liikkasta jatkuvasti, vaikka sitä tyttöystävänkin mielestä voisi miettiä vähemmän.

Ulkopuolinen Peter Pan Poikien yritys on nimeltään Nowhere Boy, ja Liikkasen kanssa keskustellessa tausta nimen takana tulee nopeasti läpi. Nowhere Boyn takana on kaksi asiaa, joista ensimmäinen viittaa Peter Paniin ja ajatukseen ikuisesta lapsenomaisuudesta. Liikkanen miettiikin usein, että ihmisten pitäisi lähestyä maailmaa enemmän lapsen tavoin. ”Miksei ihmiset oo enemmän niinku lapsia, et ne vaan sanois eikä ajattelis että mitä seurauksia tästä on - onko haittaa uralle tai vaikutanko kummalliselta, sosiaalisen stigman pelko on niin suuri.”

Lasten lähestymistavan ihailu ei kuitenkaan ole este tavoitteelliselle tekemiselle. Nowhere Boyn taustalla toi-

sena on ajatus ”ulkopuolisuuden tunteesta, joka liittyy siihen, että haluttaisiin muuttaa asioita.” Kananojan ja Liikkasen näkemys suomalaisesta elokuvakentästä on se, että kaikki on liian mustavalkoista, joko teokset ovat liian synkkiä tai pelkkiä komedioita. Pojat miettivät, miksei näitä voi yhdistää - elokuvakenttä saisi olla monipuolisempi ja dynaamisempi. He haluavat tehdä laadukkaita videoita, ja asiakkaat vaihtelevat aloittelevien bändien musiikkivideoista TV-projekteihin esimerkiksi Vattenfallin kanssa.

Samalla tehdään myös musiikkia, lyhytelokuvia ja juontokeikkoja. Kahden parhaan ystävyksen yritys toimii molemmille selvällä työnjaolla. Liikkanen hoitaa enemmän hallinnollista roolia ja pitää yhteyttä asiakkaisiin.

Ystävykset ovat ”niin keskittyneitä taiteellisten visioiden toteuttamiseen” ettei riitoja ehdi syntyä.

Anarkisti edaattori Aikaansa Vaasan yliopistossa Liikkanen muistelee lämpimästi. ”Mulla oli hauska edarikokemus siellä, ja sitten

Edaattorina Karri oli anarkisti, hän piti puheenvuoroja ja ehdotuksia puolueen linjan vastaisesti ja herätti hämmästystä kokouksissa. nykysuomen perusopinnot otin mukaan ja hyvät muistot suosikkiopettajastani Johanna Kaljasta.” Edaattorina Karri oli anarkisti, hän piti puheenvuoroja ja ehdotuksia puolueen linjan vastaisesti ja herätti hämmästystä kokouksissa. Hän ei kokenut olevansa minkään puolueen jäsen, vaan toimi tehtävässään itse parhaaksi katsomallaan tavalla. Saman tyyppinen haaste odotti myöhemmin filosofian opiskelijoiden ainejärjestön hallitustehtävissä.

Nowhere Boy kuvastaa juuri tätä vaikeutta toimia yhteisöissä. ”Suurin osa ajasta on ehdottomasti menny vaan hengatessa, paljon enemmän ehtis tekemään”, naurahtaa Liik-

kanen. Vaikka elämään mahtuu monta mielenkiintoista tarinaa ja työkeikkaa, hän ottaa ilon irti myös vaan olemisesta. Tietty stressittömyys kuuluu monessa kommentissa. Viimein on pakko kysyä, miten Liikkanen pystyy olla stressaamatta maailmassa, jossa siitä on tehty lähes muodikasta. ”Ei siitä ole mitään hyötyä, ihan vaan sillä perusteella. Kyllä sitä välillä on vaikeuksia nukkuu. Että kyllä mulla stressiä on, mut aina kun sitä on, yritän ajatella, että siitä ei oo mitään hyötyä.”

Antihipsteri tutkija Liikkanen allekirjoittaa sähköpostinsa tittelillä filosofi/ taiteilija, joka on hyvin kuvaava. Joku voisi määritellä hänet myös hipsteriksi. Tästä hän perääntyy, sillä ”hipsteriys määritelmänsä mukaan pakenee määritelmiä”. Tällä hän tarkoittaa sitä, että ”jos jotakuta kutsuu hipsteriksi, väite on oxymoron, eli sisäisesti ristiriitainen, eli jos jonkun voi määritellä hipsteriksi, silloin se lakkaa olemasta hipsteri.” Kuitenkin, haastattelupaikkaa sovittaessa, Liikkanen kysyi, mitä hipsteripaikkoja Vaasassa on. Kaikes-

sa tekemisessään ja olemisessaan hän onkin vahvasti sekä boksin sisällä että sen ulkopuolella. Häntä on mahdoton lokeroida, mikä tekee hänestä kiehtovan hahmon.

Filosofia on avautunut Liikkaselle vasta opintojen edetessä loppusuoralle. Hän näkee hienona sen, että filosofia käsittelee kaikkea ja tarjoaa työkaluja kaikkien asioiden analysoimiseen. Elinikäinen oppiminen näkyy taustalla kaikessa hänen ajattelussaan. ”Enemmän pitäis opiskella ja lukea, ja löytää se balanssi tekemisen ja opiskelun välillä.” Oman yrityksen pyörittämisen lisäksi Liikkanen voisi nähdä itsensä myös filosofian tutkijana. Omissa romaaneissa on aina mukana joitain filosofisia aiheita, ideoita ja jopa teorioita. Itsensä Liikkanen määrittelee ”maailman tutkijaksi” ja korostaa filosofian olevan juuri sitä. ”Filosofia on laajemmin metatiede, joka määrittelee tieteen toimintamalleja.” Maailman tutkija, filosofi, taiteilija — määritelmiä voi aina yrittää keksiä, mutta osa ihmisestä jää aina varmasti laatikon ulkopuolelle.

Lue arvio Kovasta sivulta 21.

Vaasan ylioppilaslehti 7/2015 13

SLUSH

- Market is huge! Customers love it! Now is the time!

Teksti Anne Tastula Kuvat Sami Paldanius

Kasvuyritys- ja teknologiatapahtuma Slush järjestettiin Helsingin Messukeskuksessa marraskuussa jo kahdeksatta kertaa. Tapahtuma on kasvanut ilmiömäisesti vuosi vuodelta ja paikan päälle odotettiin tänä vuonna 15000 kävijää. Kaksipäiväinen tapahtuma myytiin lähes loppuun ennen sen alkamista. Lippunsa lunastaneet pääsivät kuulemaan talouden näkymiä ja onnistuneita kasvutarinoita tekijöiltä kuten Marcus Wallenberg, Niklas Zennström, Ilkka Paananen ja Prinssi Daniel. uun muassa Skypen kehittäjänä tunnettu Niklas Zennström auttaa yrityksensä avulla yrityksiä kansainvälisissä laajentumisissa. Hän korosti puheessaan nuoria suomalaisia yrityksiä hakeutumaan alusta pitäen kansainvälisille markkinoille, sillä Suomi tai Pohjola on liian pieni alue menestykseen. Hän korosti myös pitkän tähtäimen ajattelua, suunnitelmat tulisi tehdä alusta pitäen ajatellen useamman vuosikymmenen urakkaa.

Alueellisia vinkkejä Zennström jakoi avoimesti ”Vaikka Euroopassa on vähemmän pääomaa, se on vakaampi alue, kuin esimerkiksi Kiina. Jos ja kun talouden kupla puhkeaa, se sattuu Kiinaan kovemmin, kuin paremmin siihen varustautuneisiin eurooppalaisiin yrityksiin. Amerikan markkinoille ei enää suunnata samalla ryskeellä kuin vaikka 15 vuotta sitten. Nyt haluttuja kohteita ovat Kiinan lisäksi Japani ja Kaakkois-Aasia. Näillä markkina-alueilla on kuitenkin hankala saada jalansijaa. Jos sinne lähdetään liian aikaisessa vaiheessa, tulee varmasti turpaan.”

Nokian seuraava askel Teollisuussuvun Marcus Wallenberg pohti vuoropuhelussaan Risto Siilasmaan kanssa edellytyksiä

vuosisatoja kestävän yrityksen perustamiseen. Hekin painottivat pitkälle tehtyjä suunnitelmia ja päätöksiä. ”Pitkän tähtäimen ajattelu on monta lyhyttä peräkkäin. Aina tulee ulkoapäin muutoksia, niihin pitää vain tottua, ja niiden myötä kehittyä”, Wallenberg sanoi. ”Me olemme aina pystyneet keksimään sen seuraavan askeleen. Se on antanut rohkeutta katsoa boxin ulkopuolelle. Nokia on ollut syvällä, mutta sieltä noustaan. Tämän hetken työntekijöistä 99% ei ollut Nokian palkkalistoilla kolme vuotta sitten. Lähes kaikki yrityksen atomit ovat muuttuneet, mutta henki on sama”, Nokian hallituksen puheenjohtaja Siilasmaa kertoi.

Yrityksen eteenpäin luovimisessa konkarit pitivät tärkeimpinä perinteisiä palvelua, tuotetta ja asiakastyytyväisyyttä, mutta myös rohkeutta vaaditaan.

luan luoda tulevaisuutta ja nimenomaan hyvää tulevaisuutta,” hän jatkoi.

Venäjän tilannetta tulkittaessa Viljakainen myönsi, että tilanne voisi olla parempi, mutta oli sitä mieltä, että pieniin startup-yrityksiin sijoitettaessa Venäjän epävakaalla tilanteella ei ole niinkään väliä.

Muiden suomalaisten ja pohjoismaisten puhujien kanssa yhtä mieltä oli myös Viljakainen siitä, että ulkomaille on pyrittävä jo heti yrityksen alkuvaiheessa. Ilman pienen talousalueen Suomen rajojen ulkopuolelle tehtyjä suunnitelmia hän ei lähtisi sijoittamaan.

Itsekin startupin aloittaneen presidentti Martti Ahtisaaren viesti yrittäjyyttä miettiville oli selvä: ”Tarvitsemme taloudellista kasvua, ilman sitä skandinaavinen hyvinvointivaltion malli ei voi meillä enää toimia. Meidän on taisteltava sen puolesta.”

Sijoitukset poikivat ulkomailla Sijoittajien puheenvuoroissa rohkeus nousi myös esiin. ”Minä sijoitan ihmisiin, haluan nähdä hyvän osan hulluutta ihmisen silmissä,” Venäjän sijoitusammattilainen Pekka Viljakainen sanoi. ”Tärkeää on myös se, että saan rahoituksen lisäksi tuoda jotain muutakin osaamistani yritykseen. Ha-

Slush pyörii vapaaehtoisvoimin

Me olemme aina pystyneet keksimään sen seuraavan askeleen.

Se on antanut rohkeutta katsoa boxin ulkopuolelle.

Vapaaehtoisia löytyy ihan pipona.

Slush järjestetään valtaosin vapaaehtoisvoimin. Ympärivuotisia palkattuja työntekijöitä on kymmenisen, ja vapaaehtoisia tapahtumassa ja sen ennakkovalmisteluissa noin 1200. Halukkaita on aiempina vuosina ollut enemmän kuin mukaan mahtuisi. os mahdollista, pöhinä vapaaehtoisista työntekijöistä koostuvan info-pisteen ympärillä on jopa dynaamisempaa kuin muualla messuhallissa. Lapion varteen nojailijoita ei löydy edes etsimällä. Töitä halutaan tehdä jopa oman tontin ulkopuolella niin, että asiakkaitakaan ei tahdo riittää kaikkien tarpeeksi. ”Olemme olleet rakennustiimissä mukana, ja kun tähän pisteeseen tarvittiin lisäapuja, niin tie-

tysti lähdin mukaan, kun pyydettiin”, keltaisella Slush-pipolla varustettu Hanna Uusitalo kertoo. Hänellä ja toisella vapaaehtoisella Liisa Raudasojalla olisivat vapaaehtoistunnit täyttyneet jo ennen messuja pääsylipun ansaitsemiseksi. ”Halusin lisävastuuta ja nähdä toimintaa enemmän työryhmästä käsin”, Raudasoja sanoo. Hänen tehtävänään on johdattaa paikalle saapuvat kasvuyrittäjät omalle paikalleen

14 Vaasan ylioppilaslehti 7/2015

ja esitellä sijoittajat ja yrittäjät toisilleen.

Mukana tapahtumassa molemmat halusivat olla ehdottomasti. ”Edellisten vuosien vapaaehtoiset kehuivat työtä kovasti. Ajattelen myös, että monet maksavat päästäkseen tänne, ja meillä on mahdollista päästä pelkän vapaaehtoistyön ansiosta”, Uusitalo sanoo.

Sekä Uusitalo että Raudasoja ovat tulossa mukaan myös ensi vuonna. Haaveena on vielä suuremman vastuualueen saaminen.

Demo-käytävä

Kolmen minuutin kohtaaminen Nopean kohtaamisen areenana toimi speed dating –tyylin työhaastattelu.

Kolmen minuutin aikana omaa arvoansa ja agendaansa nostivat esiin yhtälailla tekijöitä kaipaavat startupit ja osaavat työnhakijat.

Tieviittoja

räs töitä tarjoava nuori yritys on belgialainen Teamleader, jonka Clarissa Steinhöfel ja Katrien De Clerch uskovat jo löytäneensä jotain kiinnostavaa nopeiden kohtaamisten aikana. ”Yrityksemme on laajenemassa Pohjoismaihin ja etsimme toden teolla tekijöitä. Yhdellä tapaamistamme henkilöistä oli hyvä asenne ja erittäin mielenkiintoisia ideoita.” Vaikka kohtaamiset ovat perinteisiä työhaastatteluja nopeampia, eikä työnantajilla ole ollut mahdollisuutta tutustua hakijoihin etukäteen, belgialaiset pitävät konseptia toimivana ja tosirakkauden löytymistä mahdollisena.

Aalto-yliopiston Slushkonkari Sanni Siipilehto ehti oman pitsauksensa lisäksi deiteille. ”Ideana

tämä oli hyvä, toteutus olisi voinut olla parempi.

Yritykset eivät esitelleet ennen tilaisuutta itseään, joten käytännössä hakijat eivät välttämättä tienneet keiltä työtä hakevat.”

Siipilehdon mukaan kol-

messa minuutissa ehtii tehdä ensivaikutelman puolin ja toisin. ”Ehti tässä myös oppia, joka kerta kun vaihtoi paikkaa, niin asiat tulivat varmasti varmemmin ulos. Molemmin puolin homma tehostui.”

Rookiesta pitsiin Sanni Siipilehdon Slushura on ollu nousujohteista. ”Ensimmäisenä vuonna olin vapaaehtoisena, toisena palkattuna ja tänä vuonna olen pitsaamassa oman työryhmämme suunnitelmaa.”

Karsintojen kautta hän pääsi mukaan ryhmään, joka suunnitteli asiakasyritysten esittelemien haasteiden perusteella ratkaisumallia niihin. ”Suunnittelimme Puolustusvoimille kutsun-

tojen uusimista. Uudessa mallissa otettaisiin paremmin huomioon osaaminen ja motivaatio ja saatettaisiin alokkaat tehtäviin, joissa oppimaansa he voisivat käyttää myöhemmin työelämässä hyväkseen”, Siipilehti kertoo.

Mallin pitsaus tehdään vielä tänä vuonna suoraan Puolustusvoimille ja Siipilehti toivoo näkevänsä sen konkretisoituvan jo ensi syksyn kutsunnoissa.

Aalto yliopiston robootti

Wallenberg ja Siilasmaa

Kuninkuuslajina pitchaus Teksti Sami Paldanius

Sinäkin olet varmasti törmännyt tilanteisiin, joissa on täytynyt pitää iskevä myyntipuhe joko itsestäsi tai ryhmäsi puolesta. Kuinka pystytte erottautumaan muista kanssakilpailijoista, mikä on teidän salainen aseenne? ästä nopeasta esittelystä eli pitchauksesta on kyse, kun 100 valikoitua startupyritystä ympäri maailman esittävät oman kolmeminuuttisen hissipuheensa jurylle ja täydelle Slushyleisölle Helsingin Messukeskuksessa.

Panoksia tässä matsissa nostaa satojen tuhansien eurojen sijoituspalkinto sille kasvuyritykselle, joka osoittaa olevansa seuraava facebook, instagram tai

youtube. Mutta sitä ennen on avattava suunsa.

Esityksiä seuratessa pääsi nopeasti draaman kaaresta kiinni. Hyvän pitchin tuntomerkeiksi nousivat tarjottavan tuotteen napakka luonnehdinta, erottuva toimintaidea, myyvät visualisoinnit sekä kunnianhimoinen tavoite yrityksen kasvusta. ”Ensiksi tulee esitellä, mikä on ongelma. Toisekseen pitää selvittää, miten tarjottava ratkaisu eroaa

muista vastaavista yrityksistä. Esitys ei ole hyvä, jos juonesta ei saa kiinni pitchauksen aikana,” arvioi yksityissijoittaja Kirsi Eräkangas.

Pitchaamista siis kannattaa ja pitää harjoitella.

Mitä luontevammaksi ja ytimekkäämmäksi esittelynsä pystyy muotoilemaan, sitä varmemmin vastapuolikin kiinnostuu juuri sinusta ja yrityksestäsi.

Vaasan ylioppilaslehti 7/2015 15

Innostus musiikkiin ja hyvä yhteishenki yhdistävät yliopiston kuoroja

Teksti ja kuva Marjukka Mäkinen

Vaasan yliopistossa toimii kaksi toisistaan poikkeavaa laulukuoroa; hiljattain toimintansa aloittanut, popmusiikkia laulava WLEE sekä perinteisempi Vaasan ylioppilaskuoro.

Molempia kuoroja yhdistää iloinen tekeminen sekä yhteinen into laulamiseen.

LEE eli poikkitieteellinen lauluklubi on Vaasan yliopiston kerhojen uusi tulokas. Sen perustivat keväällä 2015 kauppatieteiden opiskelijat Laura Piipponen ja Elsa Haavanlammi. He halusivat lisätä harrastusmahdollisuuksia yliopistolla ja tuoda mahdollisuuden laulaa kevyempää musiikkia. ”Muissa yliopistoissa on hirveästi erilaisia kuoroja ja laulukerhoja, täällä niitä ei niin vielä ollut”, kertoo kuoron johtajanakin toimiva Laura.

WLEEssä on 10–15 aktiivista jäsentä, joista monilla on erilaisia taustoja musiikin suhteen. Toiset ovat harrastaneet musiikkia ja kuorolaulua pienestä pitäen, toiset vasta aloittelevat.

Jäseninä on opiskelijoita monilta eri vuosikursseilta ja kaikista tiedekunnista.

Myös kansainväliset opiskelijat ovat löytäneet lauluklubin, ja harjoitukset pidetäänkin useimmiten englanniksi.

Klubin toiminta on vasta aluillaan, ja tällä hetkellä WLEEn tavoitteena on kerätä repertuaaria ja hioa kappaleita esiintymiskuntoon. ”Ennen kuin lähdemme esiintymään, harjoittelemme yhteissointia ja stemmoja.

16 Vaasan ylioppilaslehti 7/2015

On ollut mahtavaa seurata ryhmän kehittymistä”, kertoo Laura.

Vaikka WLEE on vasta alkutaipaleella, haaveita ensiesiintymisestä lähitulevaisuudessa on. ”Toivottavasti pääsisimme esiintymään jo keväällä. Tällä hetkellä harjoittelemme esimerkiksi sellaisia kappaleita kuin Stand by me ja Lorden Royals”.

Vaikka poikkitieteellisen lauluklubin WLEE-nimen esikuvana onkin tv-sarja Glee, ei ihan samanlaista show’ta vielä ole suunnitteilla. ”Laulamme popmusiikkia kuten Gleessä, mutta vielä emme ole mitään vastaavia tanssikoreografioita ottaneet mukaan. Tosin eihän sitä koskaan tiedä”, Laura hymyilee.

Ylioppilaskuorossa lauletaan taidemusiikkia Pidempiä kuorolaulun perinteitä yliopistolla edustaa Vaasan ylioppilaskuoro, joka on kerännyt kampuksen laulajat yhteen jo vuodesta 2000. Ylioppilaskuoro on neliääninen sekakuoro, jonka johtajana on alusta alkaen toiminut György Kádár.

Kuoron hallituksen puheenjohtaja Anniina Heikkala sekä jäsenet Annu Färlin ja Aleksi Roiha kehuvat kuoron yhteishenkeä. ”Kuorossa oli helppo tutustua uusiin

ihmisiin ja päästä mukaan opiskelijaelämään”, kertoo Anniina, joka liittyi kuoroon fuksivuotenaan.

Myös ylioppilaskuoro on poikkitieteellinen kuoro, jossa laulaa yliopisto-opiskelijoiden lisäksi alumneja ja muiden Vaasan korkeakoulujen opiskelijoita. ”Ylioppilaskuorossa on hyvä meininki.

Meitä kaikkia yhdistää musiikki eli meillä on siis kirjaimellisesti yhteinen sävel”, Aleksi hymyilee.

Ylioppilaskuoro tunnetaan perinteisistä joulu- ja kevätkonserteistaan, joiden lisäksi kuoro esiintyy pyynnöstä erilaisissa yksityistilaisuuksissa. Marraskuun viimeisenä viikonloppuna on kuitenkin tulossa erityisempi esiintyminen, josta kolmikko on valtavan innoissaan. ”Esiinnymme Vaasan kirkosssa Åbo akademin kuoron Pedavocesin ja Wasa Sinfoniettan kanssa. Yhteistyö on ollut hienoa ja teos on vaikuttava, elokuvamusiikkiin pohjautuva Sunrise Mass -messu”, Annu kertoo.

Tavallisesti joululauluja lukuun ottamatta ylioppilaskuoro ei juuri laula hengellistä musiikkia, vaan ennemminkin viihteellistä taidemusiikkia tai kansanmusiikkia. ”Tarkoituksena on, että esittämämme musiikki olisi haastavaa myös kuulijalle ja sillä olisi musiikillista arvoa”, kuvailee Annu.

Kiinnostaako laulaminen?

Sekä WLEE lauluklubiin että Vaasan ylioppilaskuoroon ovat tervetulleita kaikki laulamisesta innostuneet. Kaikkien äänialojen laulajia, ja erityisesti miehiä, kaivataan lisää. Jäseneksi voi liittyä milloin tahansa, mutta helpointa päästä mukaan tahtiin on syys- tai kevätkauden alussa. ”Koelauluissa testataan sävelessä ja rytmissä pysymistä, eikä niitä tarvitse jännittää”, kertoo Anniina ylioppilaskuoron pääsyvaatimuksista.

Seuraavat koelaulut järjestetään joulun jälkeen, ja niistä ilmoitetaan sosiaalisessa mediassa ja muissa yliopiston tiedotuskanavissa.

Vaasan ylioppilaskuoron tulevista tapahtumista ja koelauluista voi lukea myös kuoron nettisivuilla www.vyk.fi.

Vaasan ylioppilaskuoro ja Åbo Akademin Pedavoces Vaasan kirkossa Teos: Ola Gjeilon Sunrise Mass 27.11. klo 20.00 / 28.11. klo 19.00 Harjoitukset: WLEE tiistaisin Tervahovin Levon-salissa klo 18.30 Vaasan ylioppilaskuoro maanantaisin Tervahovin Levon-salissa klo 18.30 Lue Vaasan ylioppilaskuoron blogiteksti vaasanylioppilaslehti.fi/blogit

YTHS välttyi irtisanomisilta – digitalisaatioon panostetaan YTHS on käynyt yt-neuvotteluja opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksen pienentymisestä ja opiskelijamäärän laskusta johtuen. Vaikka rahoitusvajetta paikkaamaan saatiin apua ylioppilaskuntien jäsenmaksujen nostosta, vuonna 2016 säätiön käytössä on noin kolme miljoonaa euroa vähemmän rahaa edelliseen vuoteen verrattuna. Säästöjä haetaan lomautuksista, tilakustannuksista ja digitalisaatiosta.

Teksti Anne Tastula YTHS:n yt-neuvotteluissa on päädytty siihen pisteeseen, että säätiön hallitus on siunannut neuvottelutuloksen. Ensi vuodelle on luvassa enintään neljän viikon lomautukset, jotka koskevat koko henkilökuntaa. ”Irtisanomisista ei näissä yt-neuvotteluissa ollut kysymys”, kertoo YTHS:n toimitusjohtaja Katariina Poskiparta. ”Lomautukset sijoitetaan opiskelijoiden loma-aikaan ensi kesänä, jotta palvelut häiriintyisivät mahdollisimman vähän.

Henkilökunta piti neuvotteluissa erityisen tärkeänä, että lomautuksiin on tietty aika eikä niitä ripotella ympäri vuoden, jolloin palveluja olisi jatkuvasti vähemmän tarjolla”, Poskiparta sanoo. Hän kertoo päätöksen syntyneen hyvässä yhteistyössä henkilöstön kanssa, ja henkilökunnan olleen jopa helpottunut

päätöksestä.

YTHS:n Vaasan yksikkö on pienehkö muihin verrattuna. Lomautukset koskevat koko maan henkilökuntaa, mutta muuten säästöissä katsotaan paikkakuntia yksiköittäin. ”Yksikön koko vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti säästöjä pystytään sopeuttamaan. Yksiköt ovat eri tilanteissa esimerkiksi henkilöstön vaihtuvuuden ja rekrytointihaasteiden suhteen”, Poskiparta sanoo.

Hoidon porrastus Tälläkin hetkellä kiven alla olevia mielenterveyspalveluja on epäilty olevan osa-alueita, joita leikkaukset koskevat. ”YTHS ei ole missään tapauksessa luopumassa mielenterveyspalveluista.

Nyt tarkastellaan erityisesti mielenterveyspalveluiden prosesseja, jotta ihmiset saisivat mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti

ajan juuri siihen ongelmaan, johon he apua tarvitsevat”, Poskiparta sanoo.

YTHS:n hallitus on valmisteluissaan käynyt läpi tilastoja YTHS:n palvelujen käytöstä ja asiakastyytyväisyyskyselyjä palvelukanavittain. Poskiparran mukaansa YTHS:n mielenterveyspalveluja pidetään tärkeänä ja arvostettuna. Erityisen tärkeää niissä on kuitenkin oikea hoidon tarpeen arvio ja hoidon porrastus. Haasteena on tuottaa koko maahan yhdenvertaisia palveluja. Ratkaisuksi ikäryhmälle tarpeellisten palvelujen tuottamiseen suunnitellaan digitaalisia palveluja.

Digitaalisista palveluista pidetään Digitaalisten palveluiden ja etäkonsultaation odotetaan tuovan helpotusta säästötalkoissa.

Tähänastisista etäkonsultaation kokeiluista on Poskiparran mukaan tullut niitä kokeilleilta opiskelijoilta ainoastaan hyvää palautetta.

ka avulla opiskelija voi itse hallita ajanvarauksiaan ja tietojaan.

Näin terveydenhoitajat saadaan puhelimesta aikoja varaamasta vastaanottoa pitämään.

”Opiskelijat toivovat lähestyttävämpiä tapoja moniin asioihin.

Myös psykologin etäkonsultaatioista on tullut hyvää palautetta.”

”Päätöksiä tehdään myös siinä mielessä, että katsotaan pitkälle tulevaisuuteen. Tavoite on jatkossakin tuottaa niitä palveluja, joita opiskelijaterveydenhuoltoon kuuluu. Tätä varten tarvitaan tulevaisuuden elementtejä vanhoja korvaamaan. Koska järjestelmiä on pakko uusia, niin uusitaan niitä sillä tavalla, että samalla tulee muitakin hyötyjä”, Poskiparta summaa.

Leikkauksista huolimatta YTHS:ltä löytyy rahaa ja resursseja digitalisaation kehittämiseen.

Potilasjärjestelmää on uusittu ja e-reseptit otettu käyttöön, ensi vuonna käyttöön otetaan opiskelijaportaali, jon-

Erityisen tärkeää on oikea hoidon tarpeen arvio ja hoidon porrastus.

Alkoivat ne Vaasassakin

Vaasan yliopisto liittyi jonon jatkoksi yliopistojen yt-neuvottelusumassa.

Valtionrahoituksen lasku pakottaa yliopiston karsimaan kustannuksiaan puolen miljoonan euron verran vuoden 2016 alusta lähtien. set irtisanomiset ovat se ikävin keino”, määräaikainen rehtori Jari Kuusisto sanoo.

Säästötoimet koskevat kaikkia yliopiston tukitoimintoja niin yliopistopalveluissa kuin tiedekunnissa ja erillislaitoksissa. Tiedekuntien ja avoimen yliopiston tutkimus- ja opetushenkilökunta ei kuulu näiden neuvottelujen piiriin.

Teksti Anne Tastula Valtionrahoituksen lasku ensi vuoden alussa edellyttää toimenpiteitä myös Vaasan yliopistolta.

Tämä näkyy sekä kustannussäästöinä tukipalveluissa että rahojen uudelleen kohdentamisena tiedekunnissa. ”Säästötavoite on mikä on, nyt käydään asioita läpi ja suunnitellaan yhdessä mitä voidaan tehdä.

Kaikki säästökohteet käydään läpi ja mahdollisuudet uuden tulonhankinnan osalta. Mahdolli-

Hallintoa tiivistettäessä kartoitetaan yhteistyömahdollisuuksia muiden korkeakoulujen kanssa. ”Parasta aikaa konkretisoidaan yhteistyötä Vaasan ammattikorkeakoulun kanssa. Tähän liittyvät neuvottelut etenevät hyvin, ja olemme myös avoimia yhteistyölle muiden Vaasan alueen yksiköiden kanssa. Esimerkiksi kielipalveluiden osalta toteutus ei välttämättä ole helppoa, mutta se tuntuu luontevalta”, Kuusisto sanoo.

ke-ehdotuksia. Niiden toteuttamiseen käytetään 1,2 miljoonan miljoonaa perusrahoituksesta irrotettua, nyt strategiaperusteisesti suunnattavaa rahoitusta, jonka tavoitteena on nyt konkretisoida kehittämistoimenpiteitä ja muutosta.

”Se, minkä tyyppisiä hankkeita halutaan, liittyy yliopiston strategiaan ja profilointiin. Tiedekunnilta toivotaan selkeitä aihioita siitä, mitä halutaan tehdä ja tietysti halutaan lisätä yhteistyötä yli tiedekuntarajojen”, Kuusisto kertoo strategiarahan jaon perusteista.

Kärkialoja tuetaan

Kuusiston mukaan opetus-ja kulttuuriministeri Sanni GrahnLaasosen vaatimukset kärkiopetusaloista eivät koske Vaasan yliopistoa samassa mittakaavassa isompien kanssa. Kärkialoista johtamisesta, rahoituksesta ja energiasta pidetään silti kiinni.

Yt-neuvotteluiden rinnalla tiedekunnilta vaaditaan muutoshan-

”Kyllä

muutokseen

otettu strategiaperusteisesti kohdennettava rahoitus menee yliopiston kärkialojen tukemiseen. Siihen sekä tiedekuntien väliseen yhteistyöhön.”

Kuusisto lupaa, että kärkialoista puhuttaessa myöskään muut alat eivät jää neuvotteluiden puristuksessa jalkoihin. ”Asiat on laadittu niin, että energian kärkialaa ei nähdä pelkästään tekniikkana tai kauppatieteenä, vaan mukana tärkeänä linkkinä ovat myös yhteiskuntatieteilijät. Kaikki otetaan mukaan, mutta tarvitaan konkretiaa yhteistyöhön niin, että alat tukevat toisiaan.”

Yliopiston pitää Kuusiston mukaan tarjota opetusta ja tutkintoja, joille on kysyntää, mutta vaaraa opiskelijoita vetävien oppialojen lakkautuksesta ei ole. ”Yliopistomme on kompakti jo sinällään. Mistään ei luovuta ehdoin tahdoin, turha on sahata omaa oksaansa.”

Lentäminen

Halpaa sinulle – kallista ympäristölle

Kanna vastuusi ja maksa vapaaehtoinen lento­ maksu! Varat käytetään ympäristöjärjestö Maan ystävien kautta ilmasto­ työhön kotimaassa ja päästövähennys­ projekteihin etelässä. www.lentomaksu.fi

mukaan

Vaasan ylioppilaslehti 7/2015 17

- ­Esittelyssä road tripin arvoisia kohteita.

Teksti Anne Tastula Kuvat Ville Rintala

Tomaatti tarhassa Vajaan tunnin ajomatkan päässä Vaasasta pääsee ruokailemaan erikoisessa ympäristössä. Keskellä lumista pakkastalvea lämpimässä lasiseinäisessä kasvihuoneessa istuessa on tunnelma kohollaan. Lautaselle saapuu laji kerrallaan kokeellisia annoksia, joissa on hyödynnetty paikallista osaamista.

Alle kymmenen henkeä työllistävä perheyritys Närpiössä on ollut viime vuodet alueen kuuma tomaatti. Ihmiset tulevat lounaalle Porista, Tampereelta ja Helsingistä saakka.

Lokakuussa kymmenen vuotta täyttänyt Lind’s kök –ravintola ei ole kärsinyt taloudellisesta ankeudesta, oikeastaan päinvastoin, suosio on noussut tasaisesti alkuvuosista lähtien ja viime kesänä tehtiin myyntiennätyksiä kun jonot riittivät välillä pihalle saakka.

18 Vaasan ylioppilaslehti 7/2015

”Ihmiset pitävät tänne tullessaan kauniista, erilaisesta ympäristöstä. He eivät aina oikein edes osaa kuvitella millaista täällä on”, paikan pitäjä Maria Berg kertoo. ”Eräälläkin naisella oli lapaset käsilaukussaan tullessaan, hän oli varautunut kylmyyteen.”

Idyllinen ja tunnelmallinen ravintola ei kilpaile sijainnilla, vaan teemallaan ja paikallista satoa raaka-aineina käyttämällä. Tomaatinviljelyn pääkaupunkina pidetyssä Närpiössä Bergin ei ravintolaa perustaessa tarvinnut kauaa miettiä, millaisen ravintolan perustaisi. ”Tomaatti kuuluu täällä Närpiössä jo

kulttuuriin”, hän sanoo lämpöisessä, vehreässä kasvihuoneessaan, joka kätkee sisäänsä 80 henkeä mahduttavan ravintolan.

Aivan aito viljelykäytössä kasvihuone paikka ei ole, tila on rakennettu alusta pitäen ravintolaksi. Ravintolan seinät ovat kuitenkin kasvihuonelasia ja tilassa kasvaa noin 200 erilaista syömäkelpoista kasvia, myös kukat ovat syötäviä. Kasvit ovat ravintolassa vain sisustuselementtinä, ruokien raaka-aineeksi niistä ei riitä. Vaikka notkuvat appelsiini- ja banaanipuut houkuttelevat poimimaan, sekään ei ole tar-

koituksena. ”Silloin tällöin näkee, että asiakkaat plokkaavat kasseihinsa hedelmiä kotiin viemisiksi”, Berg nauraa.

Koetomaatti Tomaattia kuluu ravintolassa noin 200 kiloa viikossa, muita käytössä olevia lähellä tuotettuja raaka-aineita ovat paprikat ja yrtit. ”Omassa kasvihuoneessa meillä kasvaa mansikkaa, jota käytämme niin kauan kun satoa riittää”, Berg kertoo.

Vierailupäivänä tarjolla on useamman ruokalajin seisova pöytä. Ruoka on maittavaa, tavallista pitoruokaa. Listalla tarjolla on seitsemän ruokalajin menu, joista jokaisessa on käytetty tomaattia raaka-aineena, myös jälkiruokana olevassa jäätelössä. Menusta löytyy tomaattikeittoa, -kastiketta, -vuokaa ja –zabaglionea.

Pääsemme maistamaan tomaattipannacottaa, joka on hyvää maistumatta kuitenkaan yhtä eksoottiselta kuin se kuulostaa. Tomaattiglökikin on väriltään haalean keltaista punaisen sijaan. ”Mehustaessa väri jää irtoaviin kuoriin”, Berg kertoo.

Catering-kokkina aloittanut Maria Berg on itse kokeillut ja suunnitellut tomaattiruokalajeja, niitä riittää nyt kahdeksi keittokirjaksi asti. Vapun tienoilla menekkiä löytyy muun muassa tomaattisimalle. Joulun aikaan tomaatti löytyy sinapista.

Berg on huomannut, että tomaatin käyttö raakaaineena on lisääntynyt tavallisissakin ravintoloissa. ”Periaatteessa ei ole rajaa siinä, mihin ruokalajiin tomaatti sopii ja ei sovi. Se on sopivasti hapan ja makea raaka-aine, joten se taipuu moneksi”, hän miettii.

Mitä tomaatti sanoi toiselle kun jäi auton alle?

–Tulehan ketsuppi.

Lind’s kök

Bäcklidvägen 476, Närpiö Kesällä avoinna lounasaikaan, talvikaudella tilauksesta vähintään 10 hengen ryhmälle.

Kermainen tomaattikeitto Närpiön tapaan 6 hengelle 1kg tomaatteja 5dl vettä 1 liemikuutio 1/2tl suolaa pieni sipuli valkosipulinkynsi 2rkl basilikaa Suurus: 1dl kuohukermaa 1/2dl vettä 1 ½ rkl maissitärkkelystä Viimeistelyyn: 1dl oliivimursketta 50g fetajuustoa Silppua sipulit ja kuullota tilkassa öljyä Soseuta kuorimattomat tomaatit Lisää kaikki ainekset kattilaan, suurusta lukuunottamatta.

Kiehauta 30 min miedolla lämmöllä.

Sekoita suurus keittoon. Anna kiehahtaa.

Ripottele päälle fetakjuustomuruja ja oliivimursketta.

Vaasan ylioppilaslehti 7/2015 19

Lukukausi prässissä Teksti Paavo Kirkko-Jaakkola Kuvat HHL

Avajaisten jälkeen otettu ryhmäkuva.

Erasmus-vaihto tunnetaan bilejaksona, jolloin kohdemaan kulttuurista nautitaan täysin rinnoin ja opintojen suorittaminen on välillä toissijaista. Handelshochschule Leipzig, tuttavallisemmin HHL, on poikkeus sääntöön.

HL:n tavoite on päästä maailman kymmenen parhaan kauppakorkeakoulun joukkoon - tällä hetkellä itäsaksalainen yksityinen kauppakorkeakoulu lymyileekin sijalla 17 ja yrittäjyyssuuntautumisessa piikkipaikalla. HHL on profiloitunut konsulttikouluna, sillä HHL:n maisteriohjelmaan pääsyyn vaaditaan hakijalta kandidaatintutkielman jälkeen kolme vuotta työkokemusta.

HHL:ssä opiskelu ei vaadi diplomaattitason sivistystä tai täydellistä vitosen reetiä kurssiarvosanoista vaan valmiuden tehdä pitkiä työpäiviä. Vaihto-opiskelijat suorittavat kielikursseja lukuun ottamatta täysin samat kurssit kuin maisteriopiskelijat, joten työtaakka on sama kuin muillakin. Suurin eroavaisuus Vaasan yliopiston ja HHL:n välillä piilee työmäärässä: siinä missä Vaasan yliopistossa kurssikokonaisuudesta napsahtaa seitsemän opintopistettä, HHL:ssä samasta kurssista kolah-

taa noppia laariin kaksi tai maksimissaan kolme. 20 opintopisteen vähimmäishaamurajaan pääsy vaati jo venymistä!

Lähestulkoon jokaisella kurssilla tehdään jonkin sortin ryhmätyö. Niiden mielekkyyttä lisää korkea taso: kurssien ryhmätöistä onkin lähtenyt liikkeelle mm.

Trivago ja Spreadshirt. Useiden ryhmätöiden vuoksi työviikko venyy usein seitsemänpäiväiseksi, sillä useimmiten vain viikonloppuisin ryhmän jäsenet ehtivät muilta kiireiltään kokoontua.

Haasteita tarjolla HHL:ssä oppii tekemään näyttävän Power Pointin vaikka silmät ristissä. Nyrkkisääntö on, että yhden dian värkkäämiseen menee noin tunti, koska HHL:ssä on tapana kirjoittaa diat täyteen alle kympin fontilla. Eräs maisteriopiskelija pelotteli heidän taannoisella ryhmäesityksellään vaihtareita, sillä muutaman tunnin esitystä varten he olivat laatineet 50 varsinaista diaa sekä 365 varadiaa. Varadioja käytetään vain kyselyosiossa esityksen jälkeen, jos yleisöstä joku sattuu kysymään jotain varsinaisen esityksen ulkopuolelta, ja se

Päärakennus, jossa sijaitsee kirjasto sekä ATK-luokat.

20 Vaasan ylioppilaslehti 7/2015

Kurssien ryhmätöistä onkin lähtenyt liikkeelle mm. Trivago ja Spreadshirt.

on sattumalta avattu varadialle. Kaveri myönsi, että heidän pieni projektinsa lähti siinä 150. varadian kohdalla hieman lapasesta.

Saattaa kuulostaa rankalta, ja sitä se on. Onneksi kursseja vetävät professorit ja luennoitsijat ovat Saksan kärkikastia siis sellaisia taikureita, jotka saavat kahdeksantuntisen luennon kulumaan kuin siivillä. Toisin sanoen, mikäli HHL:ssä on vastaanotto päällä, on opiskelijalla mahdollisuus päästä kuulemaan, oppimaan ja tekemään sellaisia asioita, joita Suomessa ei edes tunneta.

Mikäli haluat toden teolla opiskella ja puurtaa vaihdossa, yrittäjyys tai start-uptoiminta kiinnostavat, puhut ja esiinnyt luontevasti englanniksi ja olet valmis kellottamaan toisinaan jopa yli 50 työtuntia viikossa, vaihtojakso HHL:ssä saattaisi sopia sinulle. Mikäli kuitenkin todella kilpailullinen ympäristö, tiukat deadlinet ja ryhmäpaine ajavat sinut kauas mukavuusalueeltasi, HHL ei välttämättä ole sinun valintasi.

Vaasalaiselle kylterille HHL on erinomainen mahdollisuus päästä kurkistamaan todelliseen ja raakaan yritysmaailmaan, jossa nopeat syövät hitaat ja vain tuloksella on väliä. Ehdottomasti harkinnan arvoinen kohde niille, jotka tähtäävät konsultointialalle tai haaveilevat loisteliaasta urasta kansainvälisessä suuryrityksessä.

Atomia odotellessa

Ohjaus: Mika Taanila ja Jussi Eerola Atomin paluu on dokumentti Olkiluodon kolmannen ydinvoimalan rakentamisesta. Väkevin tunne, jonka Mika Taanilan ja Jussi Eerolan ohjaama elokuva välittää, on pöyristynyt epäusko. Eräässä kohtauksessa projektin vetäjät harmittelevat viivästyneitä töitä, mutta toivovat reaktorin tuottavan sähköä vii-

meistään vuonna 2011. Atomin paluuta katsotaan neljä vuotta tuon takarajan jälkeen, eikä Olkiluoto 3 ole vielä lähelläkään valmistumista.

Atomin paluussa Olkiluodon projektia tarkastellaan ydinvoiman uutena tulemisena, sillä se oli ensimmäinen länsimaissa aloitettu uusi voimalatyömaa Tsernobylin katastrofin jälkeen.

Tekijöiden näkökulma ydinvoimaan tulee harvinaisen selväksi, kun he leikittelevät arkistoista revittyillä naiiveilla vanhoilla opetuspiirretyillä ja japanilaisilla hirviöelokuvilla. Ääniefektitkin toistuvat ja vaivaannuttavat. Dokumentissa seurataan rakennuttajien ja rakentajien lisäksi myös voimalaa vastustavien aktivistien toimintaa. Kaikkien osapuolten puheet muuttuvat kohtaus kohtaukselta sekavemmiksi.

Kaksituntisena jokseenkin puuduttava dolumentti ei säväytä kertomuksena ydinvoimasta.

Se on kuitenkin hyvin mielenkiintoinen, jopa ahdistava ku-

Bondin uusi suvanto vaus suuren luokan päätöksenteosta pienessä ja mitättömän oloisessa paikassa. Olkiluodon maaperää ei pidetä ydinjätteen loppusijoitukseen parhaana mahdollisena paikkana, mutta Eurajoen kunta hyväksyy sen silti. Asiaa käsittelevässä kokouksessa Voitto-niminen valtuutettu toivoo päätöstä, sillä kyseessä on hänen viimeinen kokouksensa, ja siksi olisi mukavaa saada ”voitto”. Atomin paluun suurin ansio onkin sen kepeän ilmapiirin paljastaminen, jossa muun muassa päätettiin kaivaa jälleen uusi ikiaikainen ja tappava jäteluola.

Venyvän dokumentin loppu on äkillinen, mutta järkevä. Jos tekijät olisivat päättäneet odottaa voimalan valmistumiseen asti, olisi mahdotonta sanoa, milloin Atomin paluu saisi ensi-iltansa.

Matti Riitakorpi

Kaihoisan hienostunutta psykedeliaa

DEATH HAWKS Sun Future Moon (2015, Svart Records) Auringon uuvuttama hevonen laukkaa aavalla maalla. Savu ja nauru täyttävät ranta-alueen Sansibarin valkoisilla hiekoilla. Shamaaninen tanssi pauhaa keskellä erämaata, samalla kun cocktail-kutsuilla siippaansa kevyesti poskelle sipaiseva neito kuiskaa rakastettunsa korvaan unenomaisia mietteitään newyorkilaisessa jazzklubissa. Death Hawksin uutuuslevy Sun Future Moon on vakuuttavan eklektinen sekoitus näitä kaikkia. Pakko sytyttää santelipuu-suitsuke ja hämärtää valoja.

Levyn avausraita He Ya Sun Ra

on kaikessa mantramaisuudessaan kuin suoranainen kutsuhuuto yhtyä Death Hawksin ilosanomaan.

Myyttisyys näyttäytyy puhtaimmillaan laulaja-kitaristi Teemu Markkulan surrealistisissa lyriikoissa, siinä missä esimerkiksi The Doorsin kaltaiset vaikuttajat ovat vahvasti läsnä niin levyn saundimaailmassa kuin kokonaistunnelmassakin. Kappaleet ovat sekä junnaavia että majesteettisia: jylhä basso junttaa läpi kokopitkän, laulun paikoin ollen stemmojen johdosta jopa vallan haikeaa.

Instrumentaalikappale Seaweed vie kuulijansa utooppiseen merenalaiseen maailmaan, ja ohjaa samalla kohti levyn vahvinta puoliskoa. Dream Life, Waking Life

tuo tajuntaa laajentavassa tunnelmassaan, suloisten pianonsävelten siivittämänä mieleen puhtaan valkoisen flyygelin ja 40-luvun Amerikan, Kraftwerkin samalla pauhatessa taustalla maanisesti.

Siinä missä kitaramelodiat olivat edellisellä levyllä valloillaan, on piano astunut askeleen sen edelle, tuoden freesin tuulahduksen. Albumin läpi vallitsee rauhanomainen tunnelma, jota nämä hienostuneet pianomelodiat korostavat.

Heed the Callingissa siirrytäänkin jo aivan toisaalle, savanneille.

Death Hawksin orgaanisuus ja autenttisuus kiehtovat tämänpäiväisen, paikoin hyvinkin muovisen musiikkimyllerryksen keskellä, yhtyeen jalanjäljen painautuessa yhä selkeämmäksi suomalaisen psykedeelisen rokin kartalle. Kokonaisuudessaan yhtyeen kolmas studioalbumi on hyvin positiivissävytteinen, ja osoittaa konseptin toimivuuden: raaka hedelmä on kypsynyt juuri sopivaksi. Kappaleiden pituudet ovat katkenneet (vannoutuneiden lajin kannattajien mielestä mahdollisesti jopa liikaa) ylenpalttisesta progeilusta. Ainoastaan Black Acidin kaltaista eeppistä jyrää jäin jokseenkin kaipaamaan.

Edellisen levyn kaltainen okkulttinen leijailu ja elämää suurempi mystisyys jääkin vähemmälle, mutta turha haikailla taaksepäin. Muutama vuosi sitten julkaistulle nimikkolevylle Sun Future Moon on nimittäin varsin luonteva jatko-osa.

Jenny Malmberg

Ohjaus: Sam Mendes Rooleissa: Daniel Craig, Christoph Waltz, Léa Seydoux Vuoden 2006 Casino Royalen jälkeen James Bond -elokuvat ovat olleet uudessa nosteessa. Daniel Craigille räätälöity versio Ian Flemingin luomasta agenttisankarista on ollut edeltäjiään fyysisempi, rujompi ja kaavoista vapaa.

Casino Royale toimi sarjan uudelleenkäynnistyksenä, ja siitä asti elokuvissa on seurattu, kuinka Bond hiljalleen kehittyy eläväksi legendaksi. Edellinen osa Skyfall näytti päättyvän asetelmaan, josta jokainen klassinen vanha Bond-

elokuva alkoi. Spectre jatkaa tilanteesta vailla selkeää suuntaa.

Yksittäiselle maailmanpelastustehtävälle Bond ei vieläkään pääse. Spectren tarina on väen vängällä sankarin henkilökohtaiseksi löytöretkeksi kääntyvä kudelma, jonka logiikka on hyvin huteralla pohjalla. Kaikki näyttää ja kuulostaa hyvältä, mutta kerronnan eteneminen on katkonaista ja väkinäistä. Bond-kliseet käydään orjallisesti läpi, ikään kuin oltaisiin tyytyväisiä siihen, että niitä voidaan taas Casino Royalen puhtaan pöydän jälkeen käyttää. Kaavamaisuushan oli juuri se piirre, joka oli Pierce Brosnanin kaudella vaarassa tuhota koko Bond-sarjan.

Spectressä Bond ratkoo samannimisen rikollisjärjestön hämäräpuuhia, jotka liittyvät häneen itseensä hömelöimmällä mahdollisella tavalla. Jos kertoisin, mikä Christoph Waltzin rutiinilla tulkitsemaa pahista motivoi, ette uskoisi.

Spectren käänteestä ja kolmannesta näytöksestä jää niin huono maku, että se tuntuu jopa vähentävän aiempien Craigin Bondien arvoa.

Matti Riitakorpi

Virtuaaliajan filosofinen nälkäpeli

Karri Liikkanen, Mikko Kananoja: Kova (Nowhere Boy) Liikkasen & Kananojan romaani KOVA sukeltaa nuoren media-alan diginatiivin maailmaan, dystopiaan, jossa kaikki on virtuaalista, todellisuus paranneltua ja teknologian kyllästämää. Tarinan alussa päähenkilö luovii kyynisenä ja laiskotellen uudessa ajassa, maailmassa, jossa kaikki on Supernetissä nollina ja ykkösinä ja kirje erikoinen tuulahdus menneisyydestä.

Työsuhteet vaihtuvat, maisemat ja hetket muokkautuvat tai voivat muokkautua mielen mukaan, ihmissuhteet ailahtelevat himon ja halujen armoilla. Eksistentiaalinen kriisi ja suuri rakkaus ajavat kuitenkin päähenkilön kyseenalaistamaan olemassaolonsa ontologiseen seikkailuun tilaisuuden koittaessa.

Kerronta on nopeatempoista ja

etenevää ja paranee alun jälkeen lievästä toistosta huolimatta.

Rakkauden, tietoisuuden, todellisuuden, tulevaisuuden ja nykyhetken pohdinta tuo päähenkilön lähelle nykyajan elämäntuskaa.

Kova herättääkin ansiokkaasti lukijan pohtimaan ja miettimään itseymmärrystään meitä ympäröivässä virtuaalisessa maailmassa. Ihminen, jonka oma ajattelu on ulkoistettu teknologialle; maailma, jossa rakkaus on liian vaativa ja syvällinen tunne koettavaksi helpon ja nopean sijaan on tulevaisuudenkuva, jota ainakin Rakkauden lisuri kammoaa.

Teos on lopulta lukukokemuksena melko kevyt, ja asettaa tärkeät ja perustavanlaatuiset ihmisyyden ja olemisen kysymykset lukijalle osin valmiiksi. Vastaukset joudumme kuitenkin onneksi vielä ajattelemaan itse.

Kirjoittajien tietoisuus niin filosofiasta kuin populaarikulttuurin klassikoistakin kääntyy valttikortiksi ja muovaa Kovasta digiajan version Sofian maailmasta: kunnianhimoisen kuvauksen oman aikamme orwellilaisuudesta. Toivokaamme, että rakkauden tunnetta kipuineen ja katkeroitumisineen ei koskaan korvata algoritmeilla. Lisuri suosittelee kirjaa iltalukemiseksi kaikille. Testaa: pystytkö lukemaan kirjan ilman intersomen samanaikaista selaamista?

Rakkauden lisuri

Vaasan ylioppilaslehti 7/2015 21

Kerro järjestönne kuulumiset ja jaa tulevat tapahtumanne Vylkkärissä. Lähetä materiaali 1.1 mennessä osoitteeseen paatoimittaja@vaasanylioppilaslehti.fi. Seuraava numero ilmestyy 13.1.

CoMedia ry Vuosi lähestyy loppuaan, ja niin on myös aika vallan vaihtua CoMedia Ry:ssä. Uusi Callitus valitaan 25.11. syyskokouksessa, jota kaikki jäsenet ovat tervetulleita seuraamaan.

Vuosi on ollut monella tapaa hieno vuosi CoMedialle. Se on ollut täynnä mahtavia bileitä, uratapahtumia ja tiivistyvää yhteistyötä muiden yliopistojen viestinnän opiskelijoiden kanssa. On ollut hienoa huomata, että tapahtumat kuten peliilta, ovat syksyn aikana vetäneet entistä enemmän väkeä. Myös ainejärjestölehden uudistuminen ja digitalisoituminen ovat olleet kaivattuja muutoksia. Syksyn viimeistä Campia pääsetkin lueskelemaan joulukuussa.

Koko Callitus 2015 kiittää jäseniä aktiivisesta osallistumisesta ja toivottaa seuraavalle Callitukselle onnea ja menestystä.

Vielä ei kuitenkaan ole aika sanoa heippa, vaan juhlitaan ensin CoMedia Ry:n ja Gigan yhteisissä pikkujouluissa 9.12. El Gringossa. Siellä nähdään!

Stageen liittyminen ja hallitukseen kuuluminen ei edellytä musikaalisuutta vaan kiinnostus musiikkia kohtaan riittää. Jos olet kiinnostunut rennosta ja hauskasta järjestötoiminnasta, niin ota ihmeessä yhteys Stageen.

Hallinnoijat ry Vuosi alkaa olla lopuillaan ja onkin aika kerrata syksyn tapahtumia! Lukuvuosi alkoi perinteisillä fuksitapahtumilla, jotka huipentuivat Virkaanastujaisiin. Mukaan mahtui muun muassa peli-ilta, hallariaiset ja paikallisexcursioita. Järjestimme myös keväästä asti suunnitteilla olleet sitsit Justuksen ja Politivaksen kanssa, ja vierailimme Tampereella excursion merkeissä.

Tampere otti Vaasan hallarit avosylin vastaan ja varsinkin paikallisten hallintotieteilijöiden järjestämä illanvietto oli ihan 5/5. Marraskuun alussa järjestettiin myös VYY:n edustajistovaalit, joiden selvä voittaja oli ainejärjestöt! Hallareita tulevalla kaudella edustajistossa istuu 4 kappaletta varsinaisina jäseninä ja varalla vaikka kuinka monta. Vuosi ei kuitenkaan vielä ole ohi, sillä edessä on vielä yhdistyksemme syyskokous sekä vuoden kruunaavat pikkujoulusitsimme 9.12! Pikkujoulusitsit järjestämme taas omin voimin, mutta kaikki ovat kyllä tervetulleita juhlistamaan bilekauden päätöstä kanssamme!

Hallinnoijat ry ja Halhallitus’15 toivottaa hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille!

FINA rf FINA kallar alla medlemmar och intresserade till föreningens höstmöte tisdag 1.12 kl. 16. Stadgeenliga ärenden behandlas och plats meddelas senare på vår facebooksida FINA rf. Om du ännu inte gillar oss så gå in och gör det för att få all viktig information om vad som är på gång.

Föreningsåret avslutas med en julfest vid Leipis torsdag 10.12 kl. 19. Det är smart casual och tomteluva som gäller! Evenemanget kostar 2 euro för medlemmar och 3 euro för icke-medlemmar. Varenda en är alltså välkommen med att uppleva äkta finlandssvensk julstämning på bästa möjliga sätt (med FINA givetvis). FINA bjuder bland annat på glögg och annat smått och gott. Ta gärna med en liten julklapp värde 4 euro. Anmälan senast 7.12 till fina@student.uva.fi. Om vi inte ses så önskar FINA alla en riktigt god jul och ett gott nytt år!

Giga ry Syyskokouksessa saatiin vuoden 2016 hallitus kasaan. Kokouksessa myös aloitettiin tulevan vuoden 20-vuotis juhlahumun suunnittelemista. Ja kun juhlia ei koskaan voi olla liikaa, vietettiin Gigan vuosijuhlaillallista iloisin mielin ja makoisan ruuan äärellä Strampenilla. Lukukauden viimeisiä viedään ja synkkään aikaan valon pilkahduksen tuo Pikkujoulut yhdessä Comedian kanssa vietettynä.

Lunta odotellessa. :)

22 Vaasan ylioppilaslehti 7/2015

Stage ry Stagen syksy on jatkunut visailujen merkeissä. Joukkueita on ollut oikein mukava määrä ja välillä olemme saaneet hienoja taideteoksia, joiden kuvia julkaisemme Facebookissa tai Instagramissa. Kohta syyskausi on kuitenkin taputeltu ja selviää palkintopokaalin uusi koti. Se, minne sen tie vie, selviää joulukuussa. Muutama visa on vielä jäljellä, joten jos olet kiinnostunut musiikista ja elokuvista ja muista viihdemaailman ilmiöistä, niin tervetuloa visailemaan. Syyskauden loppuminen tarkoittaa myös hyvästejä vanhalle hallitukselle. Hallitushaku on käynnissä 6.12. asti ja siitä voit lukea lisää Stagen Facebooksivuilta. Joulukuussa pidämme syyskokouksen, jossa uusi hallitus muodostetaan.

Vaasan opiskelijoiden musiikkiyhdistys

siakabaree. Aivan tavallinen Jouni tempautuu ihmeelliseen maailmaan, jota hallitsee ilkeä Pahatar. Miten Pahattaren sulkema ovi ihmisten maailmaan saadaan avattua? Kannattaako mystisen näköisestä kirjasta lukea latinaa? Kabareessa Rampin uudet lahjakkuudet pääsevät esittelemään taitojaan.

Keväällä Rampilla nähdään huima kattaus uutta teatteria, kun lavalla nähdään niin koko perheen satunäytelmää, tunnettuja tekstejä, mustaa komediaa drag queeneista kuin kantaesityksiäkin. Harkkojen alusta päätellen luvassa on vauhdikas ja taiteentäyteinen kevät. Tervetuloa teatteriin!

Tokka ry Halloota pöytään Tokkalaiset! Tämän vuoden Tallitus alkaa vedellä vihoviimesiä hengenvetojaan, ja vetäytyy estradilta vastavalitun tuoreen hallituksen tieltä.

Kiitettävää on paljon, sillä juuri te jokaisen sorttiset poromiähet sekä -naiset olette tehneet meidän hallituskaudesta ihan mahtavan ja enemmän tai vähemmän muistorikkaan. Kuten jotkut ehkä saattoivat huomatakin, tämä lappilaisten lauma villiintyi hieman loppuvuotta kohden, ja toivommekin nyt erityisesti uuden hallituksen jatkavan tällä samalla siveettömällä ja tungettelevalla linjalla. Uuden Tallituksen kokoonpanon voit tsekata vielä Facebookista meidän sivuilta, jos olet sen jostain syystä missannut.

Haluamme myös kiittää suuresti kaikkia Salakaato-sitseihimme osallistuneita.

Saaliit olivat (m)uhkeita ja kaadot komeita - mitä salaisempia, sitä parempia. Paikalla vilisi jos jonkinmoista saalistajaa niin rakkaasta peräpohjolastamme kuin vähän tiheämmiltäkin saalistusmetsiltä, ja pirskeet olivat unohtumattomat. Tallitus saattaa vilahdella vielä muutamissa (viinan) kaatotilaisuuksissa erilaisilla kokoonpanoilla, joten pidä silmät auki - meidän vilahteluja et halua missata. Nyt on aika tämän tiedottajan toivottaa vielä viimeisen kerran hyvää opiskeluiloa ja menestystä tulevia kaatoja varten kaikille Tokkalaisille, nähdään taas ensi vuonna uusien kemujen merkeissä! Rakkain terveisin, Tallitus -15

Ylioppilasteatteri Ramppi ry Vuosi on loppupuolella, mutta Rampilla meno ei lopu. Kolme näytelmää on vielä esityskaudella ja toiset kolme aloittavat harjoituksensa ennen joulua.

Rampin syksyn päättää perinteinen pikkujoulukabaree, joka on tänä vuonna fantasia-aiheinen Olipa kerran – Fanta-

Övertäjät ry Hellurei! Nyt vedellään jo marraskuun lopussa ja me vaan ihmetellään, että mihin tämä syksy oikein katosi?! Kiirettä on pitänyt hallituksen kesken, nyt kun kautemme lähenee loppuaan. Haikeana jatkamme tästä eteenpäin, mutta ensi vuodelle saadan varmasti jälleen kasaan aivan killeripoppoo! Marraskuussa olemme ehtineet järjestää yliopistolla työelämäinfon jäsenistölle sekä meidän aivan ensimmäisen excun! Kyllä, kävimme excuilemassa isolla kirkolla, ihan tuolla Helsingissä asti! Vierailun kohteina oli mm. Yle ja WSOY ja oli muuten mielenkiintoinen reissu! Nyt pinnistellään viimeisin voimin kurssit pakettiin niin jaksaa vastapainoksi hurvitella pikkujoulumielessä, nimittäin on PJBR tulee taas! Pian taas PikkuJouluBussiRisteillään ja sit onkin vuosi paketissa. Tulkaa vielä loppuvuoden kahveille moikkaamaan, elikkäs nähdään tiistaisin luolalla <3

Tilanteen herra Osa 1: Mimiikkaa

Hyvää joulua ja uutta vuotta 2016!

Ravintoloidemme aukioloajat ja ruokalistat löytyvät verkkosivuiltamme

Tervetuloa!

God jul och gott nytt år 2016!

Våra restaurangers öppethållningstider och menyer hittar du på vår hemsida

Välkommen!

Karri Lehtonen

Eväät ekologiseen Livets elämään ekologiska Goods for kryddor eco-friendly living

Vaasanpuistikko/Vasaesplanaden 20, Vaasa/Vasa 044 321 5247

Merry Christmas and Happy New Year 2016!

Our opening hours and menus you can find on our website

Welcome!

www.amica.fi/mathilda Ravintola Mathilda Ravintola Buffetti Café Oskar

Vaasan ylioppilaslehti 7/2015 23

27.11 Älä osta mitään –päivä

Ekologisempaa joulunaikaa ilman ylenpalttista tavaran ja ruuan määrää.

27.11 & 28.11 Sunrise Mass -kuoroteos Vaasan Ylioppilaskuoro, Studentkören Pedavoces ja Wasa Sinfonietta yhtyvät lauluun.

28.11 Joulunavaus torilla Vesisadetta, joulujingle ja puurotarjoilu.

28.11 Irina Björklund Ritzissä Ah quelle belle soirée.

4.12 Volumen Metal Night Nousevia raskaan sarjan yhtyeitä.

6.12. Itsenäisyyspäivän soihtukulkue Kuinka moni palaa loppuun? Afterglögit Gringossa.

9.12. VYY:n Pikkujoulut ja Bilekauden päättäjäiset Tule smart casual, lähde tonttuna.

1.1. Uusi vuosi Samat jutut.

8.1 Kvarken Pool Cup

Vaasan ja Uumajan välinen biljardin joukkueottelu.

-24.1 Ismo Hölttö

1960-luvun nostalgiaa valokuvanäyttelyssä Kuntsilla.