MAALISKUU 3 • 2014
Deittisovellus Tinder villitsee Kiireettömiä poskisuukkoja Marseillessa s. 6
Roman Schatz kulttuurierojen lähteillä s. 9
Wärtsilä-salin satuhäät s. 14
Tässä lehdessä Pääkirjoitus Ville Paso, päätoimittaja
Rakkautta ilmassa ja puhelimen näytöllä IHMINEN VOI ihastua, rakastua ja lopulta pettyä kerta toisensa jäl-
keen. Osa valikoi prosessille lyhemmän syklin, jossa kohde pysyy samana vuosikaudet tai ei vaihdu ollenkaan. Osalla pihkaantumiset ja pettymykset seuraavat toisiaan kuin taajamajunat Vaasasta Seinäjoelle. Toisille suhteiden luominen on taas yhtä takkuisa ja hidas hanke kuin länsimetron rakentaminen Espooseen: valituksia satelee, selvitystyöt kestävät ja välillä ollaan aivan umpitunnelissa.
3 4
Mielipiteet, Risut ja risut, Twitter-tutkain Kolumni, Sähkeet, Muut mediat
5
Mestaruuksia kisataan Vaasassa, Vaihto-oppilailla pesulapulma
6
Vaihdossa Marseillessa
9 Roman Schatz kulttuurierojen lähteillä, Kolumni 10 Tinder-buumi jyllää 12 Levande rollspel – upplevelser ur sagoboken 14 Wärtsilä-salin satuhäät 16 Campus Looks 17 Näkökulma, Vierailija, Menot 18 Arviot, Tupakkatauko 19 Järjestöjorinat
OLIPA KYSE taajamajunista tai metroista, tarjoaa nykytekniik-
ka loistavia vaihtoehtoja lyhempi- tai pidempiaikaisten ihmissuhteiden luomiseen. Kotihiirelläkään ei tätä nykyä kannata etsiä lehtien palstoilla kirjekumppania tai vastaanottaa epätoivoisen härskejä ehdotuksia maakuntien ikämiehiltä tai -naisilta Suomi24-sivustolla. Tänä päivänä ei myöskään tarvitse kirjelmöidä Kari Salmiselle ja odottaa soittoa Napakympin tuotantotiimistä. Ratkaisu vaanii niin lähellä kuin omassa taskussa ja älypuhelimen näytöllä.
s. 6
”Tänä päivänä ei tarvitse kirjelmöidä Kari Salmiselle.”
JOKUNEN VIIKKO sitten jonottelin virvoketta ylioppilaskunnan yhteistyöravintolassa. Tarkkaavaisena kaupunki-ilmiöiden nuuskijana haistoin ympäriltäni pöhinän. Sekä nuoret neidit että herrat tuntuivat supattavan samasta asiasta, Tinderistä, jossa ovat kuulemma aivan kaikki. Paria sinkkuneitiä kuitenkin harmitti, että varteenotettavimman näköiset Tinder-tapaukset olivat laivamatkan päässä Uumajassa. Miesten vessajonossa vertailtiin taas pääkaupunkiseudun ja Pohjanmaan tarjontaa sekä suunniteltiin seuraavaa matkaa Uudenmaan paikkatietojen pariin. Luonnollisesti myös Vylkkärissä päätimme perehtyä tähän kevään uuteen villitykseen keskiaukeamalla sijaitsevan artikkelin muodossa. JOS PUHELIMEN ruudulla tapahtuva kanssakäyminen etenee ihas-
tumisen asteelle, kannattaa kevätauringon sokaisemien käydä pieni dialogi sydämen ja järjen välillä. Tähän tarjoaa pohjustuksen Väestöliitto, joka on kokenut tehtäväkseen jakaa rakkausohjeita kansalaisille verkkosivuillaan: ”Rakkaus toteutuu todellisessa läsnäolossa, jossa aidosti kuunnellaan ja ilmaistaan syvemmällä olevia tärkeitä perustunteita, esimerkiksi toisesta välittämistä, loukkaantumista ja surua. Aidossa kohtaamisessa opitaan todella tuntemaan toinen. Olemalla läsnä jaetaan molempien ”sisäistä maailmaa”, ajatuksia, tunteita ja mielipiteitä.”
”Marseillessa ihmisillä on aikaa toisilleen ja itselleen.”
s. 12
”Levande rollspel en gemensam hobby för far och son.”
JULKAISIJA: Vaasan yliopiston ylioppilaskunta TOIMITUS: Yliopistonranta 5, 65200 Vaasa (Domus Bothnica, Vaasan ylioppilastalo), www.vaasanylioppilaslehti.fi, 044 324 8969, toimitus@ vaasanylioppilaslehti.fi PÄÄTOIMITTAJA: Ville Paso TAITTO JA ULKOASU: Heidi Pöysä AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA: Niina Heikkinen, Jenny Kestilä, Raija Koivisto, Julia Rautakoski, Matti Riitakorpi, Jukka Rinta-Luoma, Eppu Saarela, Emmi-Karoliina Sillanpää, Joel Väänänen PAIKALLINEN MAINOSMYYJÄ: RC-Kustannus Oy, Markku Räsänen, 044 500 0440, rc@ rckustannus.fi VALTAKUNNALLINEN MAINOSMYYNTI: Pirunnyrkki Oy, 020 796 9580, yolehdet@pirunnyrkki.fi PAINO: I-Print oy, Seinäjoki KANSI: Heidi Pöysä VAASAN YLIOPPILASLEHTI on sitoutumaton opiskelijalehti, toimitus pidättää oikeuden muokata materiaalia, toimitus ei vastaa tilaamattomasta aineistosta.
SEURAA SOSIAALISESSA MEDIASSA! facebook.com/vaasanylioppilaslehti / twitter.com/vylkkari
2
vaasan ylioppilaslehti 3/2014
Risut & risut
Mielipide Transatlanttinen vapaakauppasopimus uhka vai mahdollisuus? YKSI KEVÄÄN aikana paljon keskus-
telua herättäneistä EU-poliittisista ajankohtaisuuksista on EU:n ja Yhdysvaltojen välillä käytävät vapaakauppaneuvottelut. Niin sanotut TTIP-neuvottelut ovat herättäneet sekä polemiikkia että pelkoa koko Euroopassa - osittain syystä mutta myös turhaan.
SOPIMUKSEEN HAIKAILTU investoin-
tisuoja on yksi niistä asioista, joka on puhuttanut eniten. Investointisuoja antaisi markkinatoimijoille
oikeuden nostaa välimiesmenettelyjen kautta kanteita, jos heidän tuotteita syrjittäisiin tuontimaan kotimaisiin tuotteisiin nähden. Kannattajien mukaan investointisuoja on tapa luoda uusia standardeja koko maailman vapaakauppajärjestelmälle. Kriitikoille se on uhka kansallisvaltioiden demokratiaa ja lainsäädäntövaltaa kohtaan. KOMISSION ARVIOIDEN mukaan TTIP toisi EU:ssa keskivertokoti-
”Sopimuksesta olisi rakentavaa käydä kansalaiskeskustelua.”
taloudelle noin 500 euroa taloudellisia hyötyjä. Ideaalitilanteessa sopimus hyödyttäisi etenkin pieniä ja keskikokoisia yrityksiä. Juuri tästä näkökulmasta investointisuoja vapaakauppasopimuksen oikeussuojakeinona ei välttämättä ole tarkoituksenmukaisin. Kalliit välimiesmenettelyt ovat luultavasti ennemmin suurten yritysten mahdollisuus oikeussuojaan kuin pienten ja keskisuurten yritysten turva vierailla markkinoilla. Euroopan parlamentin rooli tulee olemaan TTIP:n lopullinen hyväksyminen. Vaikka komissio siis on pääosassa neuvotteluissa, myös tulevan parlamentin tahtotila on ratkaiseva siinä, minkälainen sopimus hyväksytään.
TÄNÄ KEVÄÄNÄ olisi myös tärkeää,
että vapaakauppasopimuksesta voitaisiin käydä rakentavaa kansalaiskeskustelua. Sopimus on mahdollisuus transatlanttiselle kaupalle ja eurooppalaiselle kasvulle, mutta siinä on myös turvattava ympäristö, kuluttajansuoja ja sosiaaliset aspektit. Niin kuin useat muutkin EU-poliittiset kuviot, TTIP ei ole mustavalkoinen asia. Onnistuessaan sopimus hyödyttäisi kuitenkin koko Eurooppaa, mikä on hyvä syy siihen, ettei sitä kannata tyrmätä heti kiivaan julkisen keskustelun takia. Alina Böling
RKP:n ehdokas kevään eurovaaleissa
Avaudu mistä tahansa ja milloin tahansa! Lähetä lyhyt kommenttisi tekstarilla numeroon 044 324 8969 tai osoitteeseen toimitus@vaasanylioppilaslehti. fi. Avautumiset julkaistaan 30. huhtikuuta ilmestyvässä numerossa. Ärsyttää ku maikat on niin lepsuja deadlineista ni en saa ikinä mun viime hetken motivaatiota päälle ja jää hommat tekemättä. - Minna Cunt Kampaajalla käymisestä pitäisi saada Kela-korvaus. - Gold digger V*tuttaa kun yliopisto on täynnä osaavia viestinnän opiskelijoita ja kampusradioon laitetaan kyltereitä. - Rahat hukkaan Miksi Amica tarjoaa vuoron perään Mathildassa ja Buffetissa "hauskoja" kalapaloja ja rapeita kalapaloja? Haluaisin syödä välillä muutakin kuin salaattia tai kalateurasjätettä paneroituna. - Ja ne purkkipaprikat pois salaattibaarista! Saksalaisen viikon bratwurstit loppu Mathildasta. Nicht gut. - Jens Weißflog On täysin käsittämätöntä, että kirjastossa se turpa ei vaan pysy kiinni. Menkää Oskariin puhumaan "revähtäneistä pakaroistanne". - V*ttu kun s*atana
s. 10
Muistakaa pojat juoda ananasmehua ennen Fonaa! - Rillit huurussa Kesä tulee, mutta missä kylterityttöjen minihameet? - Fonan tiskillä tavataan
”Tinder vie perinteisen lihatiskin uudelle ulottuvuudelle.”
VYY, Krim ja Itä-Ukraina heittivät noppaa, mihin maahan ne haluaisivat kuulua. Ensimmäiseksi noppaa heitti Krim ja sai tulokseksi Venäjän. Sitten heitti Itä-Ukraina ja sai tulokseksi Ukrainan. Lopuksi heitti VYY ja sai tulokseksi Ruotsin, mutta vaihtoi tuloksiaan Krimin kanssa, koska Ruotsissa on Venäjää korkeampi kokonaisveroaste. - Avoin kaikelle
Twitter-tutkaimessa #vyypoetry-runokilpailun parhaat palat ELSA HAAVANLAMMI @PRINSSIRUIZ
Runokisan voittaja Opiskelija/ Sulla on kaunis MacBook/ Mites ois kalja.
EEVA KEKÄLÄINEN @UUSI_AJATUS
Kisan erityismaininnan saaja Yksilöllinen/ Kånken-reppu, MacBook Air/ Kuten muillakin.
ALEKSI KOIVISTO @ALEKOIVISTO
SIIRI SALO @SIIRISALO
EMMI RINTAMÄENPÄÄ @JUMMIEELIA HALLARIHAIKUN KIRJOITTAJA
LAURA RYYMIN @LAURARYYMIN
Kisan erityismaininnan saaja Tapahtuipa hups/ Pihvi muusin alle näin /Amica haha.
Takakannen vain/ Tenttikirjasta mä luin/ Riittääköhän se?
Kantaa ottava ruokakriitikko Mistä saa ruokaa?/ Kaikki maistuu pahalta/ Kilpailutus. Luennolla tuskasteleva järjestöaktiivi
Järjestöjäärä/ Keskity luentoon/ Valmistu joskus.
Vylkkäri ja VYY:n kulttuuriviikko järjestivät haikuNakkikeiton keittäjä kisan Twitterissä. Kilpailun Nakki & kattila/ Nakki meni kaikki tuotokset ovat luetkattilaan/ Katti Nakkilaan. tavissa lehden Twitterseinällä, @Vylkkari. JANNE KALLUINEN @JANNEKALLUINEN
MIIKKA HUJANEN @MIIKKAHUJANEN
Makkaralinjalla myös Ryynimakkara/ Parempaa ei oo paitsi/ Sininen HooKoo. vaasan ylioppilaslehti 3/2014
3
Kolumni
Sähkeet
Eppu Saarela, Vylkkärin suorapuheinen vakiokolumnisti
Vaasan yliopistosta työllistytään hyvin
Päihteettömyys pakottaa käyttämään päihteitä A2 KANNABIS-ILTA keräsi maaliskuun alussa yhteen monenkirjavan
joukon asiantuntijoita lääkäreistä viihdekäyttäjiin ja Jari Sarasvuon. Toimittajat esittelivät teemaillan mahdollisuutena päästä perille kannabisilmiöstä, vaikka tarkoituksena oli kiistellä laittoman huumeen hyödyistä ja haitoista. Mukana olivat myös sisäministeri Päivi Räsäsen ilmeet. VASEMMISTORÄPPÄRI JA perheenisä Juju kertoi päihteiden
käytön positiivista vaikutuksista artistin luomistyöhön. Kotikasvattaja Mikko eritteli ensin tilastoja päihteiden vaarallisuudesta ja sitten tilastoja valtioiden päihdepolitiikan vaikutuksista sosiaalisten ongelmien määrään. Poliisi muistutti kuinka vaihtelevia eri maiden päihdekulttuurit ovat keskenään. SEN JÄLKEEN toimittajat näyt-
tivät tilastoja kannabiksen suosiosta nuorten parissa. Tehtiin johtopäätös: kannabis on yllättävän suosittu päihde 25-34 -vuotiaiden keskuudessa. Joku taisi huomauttaa, että huume ja päihde ovat päihdepolitiikassa kaksi eri asiaa. Sitten puhuttiin alkoholista yllättävän vaarallisena päihteenä. Moraalisen hyväksymisen kannalta huumeet ja päihteet ovat samalla viivalla. Toisin kuin homoillassa, tällä kertaa kaikki olivat Päivi Räsäsen kanssa samaa mieltä silloinkin, kun he olivat eri mieltä. Kaikki olivat nimittäin samaa mieltä siitä, että päihde on päihde ja päihteillä on päihdyttäviä ominaisuuksia.
”Päihteet ovat päihteitä yhtä kauan, kun niistä puhutaan sellaisina.”
PÄIHTEIDEN VAIKUTUKSET biologian ruumiisen, psykologian sub-
jektiin ja kansantalouden veronmaksajaan ovat hyvin tunnettuja. Päihteet ovat päihteitä yhtä kauan, kun niistä puhutaan sellaisina. Päihdepuhe oikeuttaa itse itsensä asettamalla lähtökohdaksi raittiuden ihanteen ja väittämällä päihtymisen olevan ihmiselle ulkopuolinen ja huono asia. Aineet voivat tehdä lääketieteelliselle keholle mitä vain, mutta vaikutusten merkitystä ei voi pelkistää päihtymiseen. Päihtyminen on erilaisten kokemusten yhdenlainen tulkinta. Toisenlaisessa tulkinnassa samoja aineita käytetään yhteisöllisessä rituaalissa yhdistämään ihminen vaikkapa Gaiaan, Äitimaahan. Jälkimmäinen vaihtoehto on terveempi lähtökohta suomalaiselle sosiaalipolitiikalle.
4
vaasan ylioppilaslehti 3/2014
Vaasan yliopistosta ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet työllistyvät hyvin. Tämä käy ilmi vuonna 2013 tehdystä sijoittumisseurannasta, jossa kartoitettiin vuonna 2012 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työllistymistilannetta noin vuosi valmistumisen jälkeen. Kyselyyn vastasi 230 Vaasan yliopistossa vuonna 2012 filosofian maisteriksi, hallintotieteiden maisteriksi, kauppatieteiden maisteriksi tai diplomi-insinööriksi valmistunutta. Vastausprosentti oli noin 55. Sijoittumisseurantakysely on tehty yhteistyössä viiden muun yliopiston ja yhdeksän ammattikorkeakoulun kanssa. Yliopisto seuraa valmistuneiden urakehitystä myös viisi vuotta valmistumisen jälkeen tehtävällä kyselyllä. Vastaajista 89,5 prosenttia oli kyselyhetkellä töissä ja 7 prosenttia työelämän ulkopuolella opiskelun tai perhevapaan vuoksi. Vain 3,1 prosenttia kaikista vastaajista ilmoitti olevansa työttömänä. Työllistymisvaikeuksia oli kohdannut noin kolmasosa valmistuneista. Vastaajista 45 prosenttia oli valmistumisensa jälkeen työllistynyt
Kampukselta Pohjanmaan, Etelä- tai Keski-Pohjanmaan maakuntiin. 36 prosenttia vastaajista oli töissä Uudellamaalla.
VYY hakee uutta pääsihteeriä Vaasan yliopiston ylioppilaskunta hakee pääsihteeriä toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Nykyisen pääsihteerin kolmivuotinen kausi päättyy kesällä. Ylioppilaskunta on vastikään muuttanut toimen toistaiseksi voimassa olevaksi. ”Pääsihteeri on ylioppilaskunnan kivijalka, jonka tarvitsee tuntea y-liikkeen kiemurat ja pimeät kulmat. Pääsihteerillä tulee olla laaja kokemus edunvalvonnasta ja ymmärtää valtakunnallista korkeakoulupolitiikkaa”, ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Henna Hirvonen kertoo. Muodollisina vaatimuksina hakijalle ovat laajat korkeakouluopinnot tai loppututkinto. Pääsihteeriltä edellytetään myös hyvää suomen ja englannin kielen suullista ja kirjallista taitoa sekä ruotsin kielen suullista taitoa. Muu kielitaito katsotaan eduksi. Työ alkaa 1. elokuuta 2014 tai sopimuksen mukaan. Ennen tätä järjestetään perehdytysjakso mahdollisuuksien mukaan jo
touko-kesäkuussa. Hakemuksia odotetaan perjantaihin 4. hutikuuta kello 12 mennessä.
Ramppi järjestää pääsykokeet Vaasan ylioppilasteatteri Ramppi tuo tulevana kesänä Tropiclandian rantaan Sinikka ja Tiina Nopolan kirjoittaman koko perheen näytelmän Heinähattu, Vilttitossu ja Littoisten riiviö. Ramppi etsii nyt tekijäjoukkoa näytelmän toteuttamiseksi. Kesäteatterin pääsykokeet järjestetään 30.3. kello 11–16 Vaasan ylioppilasteatteri Rampin tiloissa. ”Haemme iältään nuorista aikuisista ylöspäin olevia näyttelijöitä yhteensä kahdeksaan rooliin, joiden lisäksi etsimme laulu- ja soittotaitoisia teatterityöstä innostuneita. Myös muita tekijöitä tarvitaan kaikille teatterin osa-alueille aina teknikoista maskeeraukseen ja markkinointiin”, tuottaja Terhi Romo kutsuu. Teatterin tekeminen on harrastuspohjaista, ja harjoitusaikatauluissa otetaan huomioon päivätyötä tekevät pitämällä harjoitukset arki-iltaisin ja viikonloppuisin. ”Harjoitukset alkavat pääsykokeiden jälkeen huhtikuussa. Näytelmää esitetään heinäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin”, Romo toteaa.
Muut mediat Yle 13.3.
Vain neljännes yltää tavoitetahtiin opinnoissaan Vain 27 prosenttia yliopisto-opiskelijoista yltää opetusministeriön asettamaan tavoitetahtiin. Erot tosin ovat suuret yliopistojen ja koulutusalojen välillä. Lääketieteellisellä koulutusalalla tavoitteeseen pääsee noin puolet opiskelijoista, kun taas luonnontieteellisellä alalla pisteitä kerää tavoitteen mukaan joka viides. Ammattikorkeakouluissa 55 opintopisteen keskiarvon vuosittain suorittaa 46 prosenttia opiskelijoista. Opetusministeriön työryhmä ehdottaa, että entistä suurempi osa yliopistojen rahoituksesta määräytyisi opiskelijoiden ahkeruuden perusteella. Yliopistot saisivat 12 prosenttia rahoituksestaan sen mukaan, kuinka moni suorittaa vähintään 55 opintopistettä vuodessa. ”Tämä uudistus perustuu hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan viime syksyltä, ja sillä on tarkoitus tukea työurien pidentämistä ja opintoaikojen lyhentämistä”, kertoo opetusneuvos Tomi Halonen opetusministeriöstä.
Helsingin Sanomat 25.2.
Turun ylioppilaslehti 3/14
Taloustieteilijät Bengt Holmström amerikkalaisesta MIT:stä sekä Sixten Korkman ja Matti Pohjola Aalto-yliopistosta ehdottavat virkojen kelpoisuusvaatimusten höllentämistä. Yliopistoissa pitäisi nostaa kandidaattitutkinnon arvoa ja sen pitäisi riittää useampiin työtehtäviin. "Suurempi osa yliopistoissa tapahtuvasta opiskelusta voisi kansainvälisen käytännön mukaisesti päätyä kandidaattitutkintoon maisteritutkinnon sijaan", kolmikko toteaa raportissaan. Toisena keinona opintoaikojen lyhentämiseksi he ehdottavat opintotuen muuttamista lainapohjaiseksi. Valtion takaisi lainan, korko olisi mukava, ja takaisinmaksua voisi porrastaa opintojen jälkeisten tulojen mukaan. "Suomen koulujärjestelmä on kansainvälisesti katsoen korkeatasoinen. Vastaavan hyviä arvosanoja ei voi antaa korkeakouluille, jotka eivät yllä laadultaan maailman tai Euroopan parhaimpien joukkoon", professorit arvioivat.
Suomen opintotuki on tasoltaan Pohjoismaiden alhaisin. Täällä korkeakouluopiskelija voi saada kuukaudessa kaikkineen 800 euroa. Anteliain tuki on Norjassa, jossa valtio tukee opiskelijaa noin 1 200 eurolla. Suomi pärjää paremmin, jos vertaillaan tukea, jota ei tarvitse palauttaa. Suomessa ja Tanskassa lainan osuus opintotuesta on Pohjolan pienin, noin kolmannes. Ruotsissa lainan osuus tuesta on noin kaksi kolmasosaa. Islannissa koko opintotuki pitää maksaa takaisin. Myös Norjassa koko tuki myönnetään ensin lainana, mutta määräajassa valmistuneita palkitaan palautusmyönnytyksin. Suomessa opintolaina on valtion takaamaa, markkinakorkoista pankkilainaa. Sen sijaan muissa Pohjoismaissa lainan myöntää valtio. Tukisummat eivät ole täysin verrannollisia keskenään, sillä myös elinkustannukset vaihtelevat maittain.
Virkoihin ilman maisterinpapereita?
Suomessa lainan osuus opintotuesta pieni
tämä kasvattaisi kiinnostusta vaasalaisten opiskelijoiden kesken”, Norrgård lisää. Yhtenä haasteena järjestäjät ovat kokeneet muun muassa joukkueiden mukaan houkuttelemisen. Tarkoitus on pelata yhdessä, rennolla meiningillä jalkapalloa sekä pitää hauskaa. Katsojien osalta tapahtuma on maksuton. Kisojen lisäksi paikan päällä on musiikkia ja muuta ohjelmaa. Viralliset kisabileet järjestetään Skylla perjantaina 11.3. Tapahtumajärjestäjän mukaan tuolloin on luvassa perinteisen tapahtumarikkaat opiskelijabileet.
Åbo Akademi Vasa ja Hankenin opiskelijajärjestö SSHV r.f. toimivat ensi kertaa opiskelijoiden SM-jalkapallokisojen isäntinä.
Korkeakoulujoukkueita ympäri Suomea Martin Norrgård
Jalkapallo- ja jääkiekkomestaruudet kisataan Vaasassa JULIA RAUTAKOSKI, VILLE PASO TÄNÄ KEVÄÄNÄ Vaasassa voi kokea
urheilun huumaa sekä opiskelijoiden jalkapallon että jääkiekon parissa. Opiskelijoiden jalkapallon SM-kisat järjestetään Fennia Areenalla ja Ehnvallin monitoimikentällä 9.-11.4. Kilpailujen osalta tärkeimmät pelit pelataan 10. ja 11.4. Åbo Akademi Vasa ja Hankenin opiskelijajärjestö SSHV r.f. toimivat ensi kertaa kisojen isäntinä.
Tämä yhteisöllinen opiskelijatapahtuma kerää vuosittain opiskelijoita ympäri Suomea mittelemään opiskelijoiden jalkapallon Suomen mestaruudesta. Kisoissa on yhteensä kolme sarjaa. Miesten ja naisten kilpasarja yhdessä rentosarjan kanssa mahdollistavat jokaisen opiskelijan osallistumisen, vaikka aikaisempaa pelitaustaa ei olisikaan. Kentälliset on suunniteltu niin, että miesten kilpasarjassa pelaajia on 11 ja muissa sarjoissa 7.
Vaihto-opiskelijoilla pesulapulma VAASAN OPISKELIJA-ASUNTOSÄÄTIÖ VOAS:n pesutuvat ovat olleet
suosittuja vaihto-opiskelijoiden keskuudessa - kunnes koneiden puhelinrahastusjärjestelmä muutettiin. ”Prepaid-liittymillä ei ole pystynyt enää maksamaan pesuja. Ongelma koskee 200–300 asukastamme”, kertoo VOAS:n asiakaspalvelupäällikkö Raija Alanko. Lyhyen aikaa Suomessa oleskeleville vaihto-opiskelijoille prepaid-liittymä on tarpeellinen ja toimiva liittymätyyppi. Muutos onkin poikinut paljon tuskastu-
”Prepaidliittymillä ei ole pystynyt enää maksamaan pesuja.”
neita ja vihaisia yhteydenottoja VOAS:lle. Moni ei tiedosta, että taustalla oli lakimuutos. ”Puhelinrahastusjärjestelmän muutos ei ollut opiskelija-asuntosäätiöstä kiinni. Olemme opiskelijoiden tavoin olleet tyytyväisiä edelliseen systeemiin. Mutta nyt tilanne on se, että pesuja ei voi maksaa puhelimelle, josta ei voida yksilöidä maksajaa.” ”Myös meille on tullut toistietoa, joka ei ole pitänyt paikkansa, ja asukkaita on ohjeistettu väärin. Ymmärrämme kyllä, että tilanne tuntuu monelle toivottomalta ja opiskelijat ovat katkeria. Niin minäkin olisin”, Alanko lisää.
Ensimmäistä kertaa Vaasassa Ensimmäistä kertaa Vaasassa järjestettävä kisatapahtuma on järjestäjille luonnollisesti haaste. Järjestelyjen takana toimii kuusihenkinen joukko, joka on yhdessä pelannut Åbo Akademi Vasan nimissä joukkueena jo useamman vuoden ajan. Takana joukkueella on ystävyysotteluita ja opiskelijoiden SM-kisoja kolmen vuoden ajalta.
”Huomasimme, että kisat on mahdotonta järjestää ilman jonkinlaista yhteisöä, ja perustimme sitten uuden seuran, IF Strömsö14:n. Seura on tarkoitettu opiskelijoille, ja toivomme sen tulevaisuudessa olevan tärkeä taustajärjestö, jos turnauksia järjestetään täällä tai jos joku joukkue edustaa sitä muilla paikkakunnilla”, kertoo kisoja järjestävä Martin Norrgård Åbo Akademilta. ”Haluamme saada näkyvyyttä opiskelu-urheilulle. Toivottavasti
”Nyt on suunniteltu, että pesutupaan otetaan kokeiluun tagit, joilla pesukoneita voi käyttää puhelimen sijaan. Teemme kovasti töitä, että uusi systeemi saadaan kevään aikana käyttöön.” Ahventiellä asuvat intialaiset vaihto-opiskelijat Rathan Kumar
ja Thileepan Paulraj ovat joutuneet myös kosketuksiin pesulaongelman kanssa. Vähemmän kuin kaksi vuotta Suomessa asuneilla opiskelijoille tilanne on hankalampi, koska he eivät saa tavallista puhelinliittymää. Osa on ostanut nyt oman pesukoneen tai he pyytävät
Opiskelijoiden jääkiekon SM-mittelö kisataan Vaasa Areenalla 4.5.4. Opiskelijoiden Liikuntaliiton alaisten kisojen järjestäjänä toimii Vaasan yliopistojääkiekko ry, tuttavallisemmin Mighty Dicks. Kisoissa iskevät vastakkain korkeakoulujoukkueet ympäri Suomen. Otteluita pelataan kahdella jäällä samanaikaisesti. Kisat huipentuvat lauantaina pelattavaan finaaliin, jossa ratkaistaan opiskelijoiden jääkiekon Suomen mestari 2014 ”Turnaukseen otetaan mukaan 12 joukkuetta. Vaasan yliopistolta osallistuu kaksi joukkuetta. Loput tulevat joka suunnasta Suomea”, Mighty Dicksien manageri Henrik Pitkäkoski kertoo. Managerin toiveena on saada paljon porukkaa katsomaan kisoja. Yleisöllä onkin turnaukseen vapaa pääsy. Viralliset kisabileet järjestetään Fontanassa lauantaina 5.4.
ystäviltään apua. ”Eniten opiskelijoita on hiertänyt se, että muutos tuli niin yllättäen, eikä siitä ole kunnolla informoitu,” vaihto-opiskelijat valittelevat. RAIJA KOIVISTO
Isot kustannukset VOAS:lle Järjestelmän muutoksesta aiheutuvat VOAS:lle isot kustannukset. Tilanteen korjaaminen on kuitenkin koko ajan työn alla.
Thileepan Paulraj ja Rathan Kumar ovat joutuneet lukuisten muiden vaihto-opiskelijoiden tavoin kosketuksiin pesulaongelman kanssa.
vaasan ylioppilaslehti 3/2014
5
Vaihdossa
”Rento Ranska keskittyy auktoriteettien ylläpitämiseen.”
TEKSTI JA KUVAT: EMMI-KAROLIINA SILLANPÄÄ
Kiireettömiä poskisuukkoja
N
OUSEN VAALEANPUNAISEN matkalaukkuni kanssa metrosta maailmanpyörän juurelle. Näen loputtoman meren paatteineen, kruusatut parvekkeet ja verkkaripukuiset miehet pikkulaukuissaan notkumassa pylväitä vasten. Tiedän, etten soluttaudu ihmismassaan suomalaisista piirteistäni johtuen, mutta tunnen silti tulleeni kotiin. Asuntoa vailla, siinä taivasalla, en keksi yhtään syytä miksi olisin jättänyt lähtemättä. Uusi, aiemmin itselleni tuntematon kotipaikkakuntani Marseille on Ranskan toiseksi suurin kaupunki. Marseil-
6
vaasan ylioppilaslehti 3/2014
le ei yllä miljoonalukemiin asukasluvullaan, mutta ihmisiä tuntuu olevan paljon todellista enemmän. Väestö on kirjavaa, eikä ole yhtä tietynnäköistä marseillelaista. Suomalaisen kuitenkin erottaa, ja vaaleat hiukset herättävät toisinaan hämmästystä. Kaikki kutsuvat itseään ranskalaisiksi - oli alkuperä mikä tahansa. Meri ja hieno satama houkuttelevat turisteja. Kaupunki on kuuluisa hyväntuoksuisista saippuoistaan ja maittavista simpukoistaan. Täällä ei kuitenkaan ole Eiffel-tornia vastaavaa monumenttia. Valtavaa jalkapallo-stadionia kunnostetaan senkin edestä ja laji on marseillelaisille rakas.
Arkea eletään aikuisten ehdoilla Minulle, pitkäaikaiselle turistille, paikalliset sanoivat, ettei Marseillessa sada koskaan. Ensimmäisinä viikkoina taivaalta ei muuta tullutkaan kuin vettä, mutta nyt saa jo nauttia upeista säistä ja lämmöstä. Suukkoja on paljon. Ihmisillä on aikaa toisilleen ja itselleen. Mihinkään ei tunnu olevan kiire. Sunnuntai on päivä, jolloin täällä keskitytään viettämään aikaa perheen ja läheisten kanssa. Perhe on tärkeä, mutta arkea eletään aikuisten ehdoilla. Lapset ovat mukana iltamyöhään ravin-
vaasan ylioppilaslehti 3/2014
7
toloissa. Ravintoloiden jälkeinen vaihtoehto ovat pubit ja klubit. Pöydillä tanssiminen ja sisätiloissa tupakoiminen ovat ”se juttu”. Viinistä villiintyminen ei ole tavatonta. Ranskassa sääntöjä ei tunneta. Vastakohta huolettomalle kulttuuriasenteelle on yliopistoni Kedge Business School, joka ei halua päästää ketään helpolla. Luennot kestävät useimmiten kolme tuntia vartin tauon kera. Läsnäolo on pakollinen, mutta myöhästyessä ei pääse osallistumaan välttämättä ollenkaan. Muuten niin rento Ranska keskittyy vahvasti auktoriteettien ylläpitämiseen, mutta meitä vaihto-oppilaita pidetään rauhallisina paikallisiin verrattuna. Koulun ympäristö on upea, vuoristoinen luonnonsuojelualue, joka on puolen tunnin bussimatkan päässä keskustasta. Yliopiston kirjasto on tehty myös mahdollisimman mukavaksi ja luovaksi paikaksi opiskella. Mikäli väsy iskee, voi aina ottaa torkut erillisessä nukkumiseen pyhitetyssä kerroksessa.
Itsetietoiset mutta vaatimattomat marseillelaiset Kotikaupunkilaiseni ovat pääosin ystävällisiä - itsetietoisia mutta sopivan vaatimattomia. Keskustelua heidän kanssaan ei kannata aloittaa englanniksi, ellei halua kauhistunutta vastaanottoa. Pienetkin sanat ranskaa sieltä täältä ovat parempi kuin ei mitään. Yrittämistä arvostetaan. Ranskalaiset työskentelevät paljon ja monta tuntia. Kymmenen tuntia on normaali työpäivän pituus, eikä ylitöistä saa erillistä nostatusta itselleen. Mitkään asiat eivät kuitenkaan tapahdu hetkessä. Mikäli jokin asia menee rikki, on turha odottaa korjaamisen toteutuvan nopeasti. Lisäksi asiat hoidetaan mahdollisimman monimutkaisesti. Pankki vaati jokaiseen viiteenkymmeneen paperiliuskaan allekirjoitukseni. Ihan vain varmuuden vuoksi.
Kroisantteja ja Nutella-macaroneja Ruokakulttuuri ei sovi tällä hetkellä Suomessa innostusta herättäneeseen hiilihydraatittomuuteen mutta kulinarismiin kylläkin. Patonkia on paljon, kuten myös kroisantteja puhumattakaan Nutellalla-macaroneista. Keksejä syödään aamulla, päivällä ja illalla. Lounas ja illallinen ovat ainoat isot ateriat ja tunteja näiden kahden aterian väliin kertyy kahdeksan. Suomalaista nälättää jo viimeistään kolmen maissa. Pääateriat syödään hitaasti ja samalla keskustellen. Vielä en kuitenkaan ole saanut varsinaista vastausta pohdinnoilleni, miksi ranskalaiset pysyvät niin hoikkina kaikkine kakkuineen. Kuulemma voin vähempi käyttö takaa laihan lookin. Tavallista kahvia ei tunneta, mutta esimerkiksi pieni espresso desin kermavaahdolla on tuttu. Ranskalaiset osaavat nauttia elämästä. Se onkin hienoin täällä oppimani asia. Purin omaisuuteni itsellenikin huvitusta herättäneestä matkalaukustani parin viikon hostellielämän jälkeen reilu kaksi kuukautta sitten. Puolet ajasta, jonka saan olla osana nautintoja, on jo kulunut. Lähtiessäni Suomesta kaipasin valmiiksi vaikka ketä ja mitä, mutta nyt tiedän mitä kaivata palatessani kotiin myös Marseillesta - kiireettömiä poskisuukkoja. v
Emmi-Karoliina Sillanpää on viestinnän opiskelija, joka viettää kevätlukukautensa Marseillessa.
”Ei ole yhtä tietynnäköistä marseillelaista.”
8
vaasan ylioppilaslehti 3/2014
Kolumni Henna Hirvonen, VYY:n hallituksen puheenjohtaja
Ennen oli paremmin KUN ELÄMÄ alkaa pyöriä korkeakoulupolitiikan ympärillä, sitä al-
kaa menettämään huumorintajuaan. Tai ainakin näin minulle huomautettiin. Suunnitelmista, joita maamme hallitus on keksinyt korkeakouluopiskelijoiden pään menoksi, on vaikea enää repiä edes mustaa huumoria. MUUTAMA VIIKKO sitten opetusministeri kertoi vitsin aloituspaik-
Roman Schatz vieraili Vaasassa maaliskuun jälkipuoliskolla esitelmöimässä saksalaisten ja suomalaisten kulttuurieroista, joista suurimpana hän pitää eri tapaa kommunikoida.
kojen lisäämisestä. Pienen hetken uskoin sen olevan vitsi - ei ollut. Rakennepoliittiseen ohjelmaan sisältyvän suunnitelman perusteella ollaan lähivuosina lisäämässä tuhansia korkeakoulupaikkoja. Kun hyväntahtoisesti halutaan nostaa korkeasti koulutettujen määrää, joudutaan luopumaan laadusta ja sivutuotteena saadaan akateemista työttömyyttä. Pikku linnut visertävät, että aloituspaikkojen lisäys koskee mitä todennäköisemmin halpoja koulutusaloja, kuten oikeustieteitä ja kauppatieteitä. Vaasassa kauppatieteellisessä tiedekunnassa tämä tarkoittaisi muutamaa sataa uutta aloituspaikkaa.Vaikka viimeisimpien tutkimustulosten mukaan Vaasasta valmistuneet työllistyvät hyvin ja nopeasti valmistumisen jälkeen, ei täälläkään ole varaa tinkiä laadusta.Kun määrä alkaa korvata laatua, tiedetään sanomattakin mitä siitä seuraa. VIRSISTÄ VANHIN alkaa olla se, että valtio patistaa opiskelijoita val-
Roman Schatz kulttuurierojen ja –yhtäläisyyksien lähteillä TEKSTI: VILLE PASO KUVAT: JUKKA RINTA-LUOMA
SUOMEN TUNNETUIN saksalainen
kävelee kampuksen halki nahkarotsi auki ja tupakka huulessa. Aivan ensimmäistä kertaa kirjailijana ja televisiopersoonana tunnettu mies ei kuitenkaan sauhuttele Vaasan kamaralla, sillä hänen appivanhempansa sattuvat asumaan näillä main. Matkoja Pohjanmaalle on tehty sekä privaatisti että työn merkeissä. Kaupunkiin liittyy myös aivan erityinen muisto kaukaa 1980-luvulta. Työskennellessään Yleisradiolla Roman Schatzin ensimmäinen keikkamatka sijoittui juuri Vaasaan. Nuori toimittaja lähti työmatkalleen oikein lentokoneella, mikä oli hänen mukaansa äärimmäisen kliffaa. Pari vuotta ennen ensivisiittiään Vaasaan Schatz oli tutustunut suomalaisnaiseen Länsi-Berliinin metrossa, josta tie vei piakkoin Suomen kamaralle. Vuosien varrella vaimo vaihtui, mutta Suomi jäi. Toimittajan työn ja kielenopetusohjelmien kautta hän on tullut tunnetuksi suomalaisen ja saksalaisen kulttuurin tarkaste-
lijana. Tässä roolissa hän myös saapui Vaasan yliopistolle, kun hänet oli kutsuttu Saksalaisen viikon vierailevaksi esitelmöijäksi kertomaan suomalaisten ja germaanikansa kulttuurisista eroista. Suurimpana kulttuurierona Schatz näkee toisistaan poikkeavat kommunikointitavat. Yhdistävänä tekijänä kahdella kansalla on hän mukaansa työhyveet. ”Duuni hoidetaan, vaikka henki lähtisi.”
Saksassa kaikki vapautuneempaa Vaikka Roman Schatz mielellään laukoo ironisia huomioita pohjoisen kansan tavoista ja tottumuksista, hän ei omien sanojensa mukaan näe saksalaisuutta suomalaisuutta parempana. Nykyisin kaksoiskansalaisuuden omaava mies ei myöskään kannusta ketään opiskelemaan erityisesti saksaa. Hän myös pyrkii olemaan mieltämättä itseään kansallisuuksien kautta. ”Jos suomalaisten pitäisi oppia jotakin Saksasta, se menisi siten,
että antamalla ihmisille enemmän vapauksia yhteiskunta ei romahda. Saksa toimii, vaikka siellä saa juoda ja polttaa, nopeusrajoituksia ei ole, prostituutio on laillista ja pilvikin melkein. Saksassa kaikki on vähän sallitumpaa kuin täällä, eikä mitään pahaa silti tapahdu.” Vapautunut meno on Schatzin mukaan syy myös sille, että maan pääkaupunki Berliini on tällä hetkellä suosittu matkailukohde nuorten suomalaisten keskuudessa. ”Berliini on extreme-kaupunki. Siellä vedetään aina överiksi. Sellainen vetoaa nuoriin.” Schatzin asuessa Berliinissä kaupunkikuva oli hyvin erilainen, vaikka överiys kuului tuolloinkin arkipäivään. Kaupunki oli jaettu, muttei se lännen puoleisia asukkeja ahdistanut. ”Muurin ympäröimä LänsiBerliini oli vapauden saari. Ei ollut valomerkkejä ja joskus menimme tiistaiaamuna kahdeksalta baariin tanssimaan”, Schatz muistelee opiskeluaikojaan.
mistumaan entistä nopeammin käyttämällä tuen ja kannustuksen sijasta ruoskaa. Opintoaikoja rajataan, opintotukea leikataan ja yliopistojen, niiden tieteellistä tutkimusta tekevien ja korkeinta opetusta antavien laitoksien, rahoitusmallia kiristetään. Kun yliopistojen rahoitusta höylätään, ensimmäiset negatiiviset vaikutukset kohdistuvat opiskelijoihin. Vähemmällä pitää saada enemmän, mutta nämä akateemikkojen tukikohdat eivät ole valmiita muuttamaan iänikuisia toimintamallejaan, jotka mahdollistaisivat esimerkiksi opinto-aikojen lyhenemisen. Ennen oli kunnollista, kun opiskelijat eivät edes osanneet vaatia sähköisiä tenttejä, tuumasi eräs vanhemman sukupolven tieteenharjoittaja. Tuumasin takaisin, että ennen eivät yliopistot muistutelleet kolmella eri kirjeellä, että opintoaika on päättymässä. MAALISKUISEN KEHYSRIIHEN skenaarioiden pohtimisen ohessa ta-
pasin seitsemänhenkisen kokoonpanon ylioppilaskuntamme historiasta, kun VYY:n hallitus vuodelta 2004 piti 10-vuotis tapaamisensa Vaasassa. Oli ilo nähdä vanhojen toimijoiden jälleennäkemisen riemua, kuunnella vanhojen aikojen muistelua ja kertoa ylioppilaskuntamme kuulumisia. Alumneja tavatessa on aina pieni mahdollisuus, että vanhat toimijat sortuvat ennen oli paremmin -asenteeseen, jolloin nykyiset toimijat vetäytyvät siilipuolustukseen. Tällä kertaa tulimme diplomaattiseen lopputulokseen, jonka mukaan VYY:ssä jotkut asiat olivat ennen paremmin, kehitys kehittynyt ja jotkut asiat eivät ole muuttuneet lainkaan.
”Rahoitusta höylätessä ensimmäiset vaikutukset kohdistuvat opiskelijoihin.”
vaasan ylioppilaslehti 3/2014
9
TEKSTI: NIINA HEIKKINEN KUVITUS: HEIDI PÖYSÄ KUVA:NIINA HEIKKINEN
IT’S A MAT Tinder-buumi jyllää
Kylillä on alettu supista uudesta, trendikkäästä, dattavasta sovelluksesta, jonka avulla on helpp kaikenlaisiin tarpeisiin. Kyseessä on Tinder.
Mistä on kyse ja miten homma käytännössä toimii? Tinder-sovellus on ladattavissa iPhoneihin ja Android-puhelimiin ja on käyttöliittymältään varsin yksinkertainen. Sovellus poimii käyttäjän etunimen, iän ja vapaavalintaiset kuvat suoraan henkilön omasta Facebook-profiilista. Tinderin asetuksista voi valita oman sukupuolensa ja kiinnostuksensa miehiin tai naisiin sekä asettaa haarukat niin potentiaalisten kumppaneiden iälle kuin välimatkalle tämän kanssa. Sovellus alkaa tarjota sopivia kumppaniehdokkaita heittämällä aina yhden ehdokkaan profiilin kerrallaan näytölle. Toisen henkilön kuvia voi selata, minkä lisäksi Tinder näyttää käyttäjän ja ehdokkaan yhteiset kiinnostuksen kohteet Facebookissa. Jos henkilö kiinnostaa, voi profiilin siirtää näytöllä oikealle tai näpäyttää ruudussa olevaa sydäntä. Jos homma ei nappaa, on ehdokas mahdollista siirtää näytöllä vasemmalle tai painaa näytöllä olevaa ruksia. Vaihtoehtoja on siis kaksi: ”Liked” tai ”Nope”. Silloin tällöin tykkäysten välillä ruutuun ilmestyy ilmoitus ”It’s a Match!” Sinä ja henkilö X tykkäätte toisistanne. Näin käy vain silloin, kun molemmat osapuolet ovat tykänneet toisistaan. Yksipuoliset tykkäykset pysyvät salassa.
10
vaasan ylioppilaslehti 3/2014
Tinder alkaa kerätä listaa ta, joiden profiileista käyttäj känneet hänen profiilistaan. tina: Tinderissä voi keskuste ja sopia vaikkapa tapaamisia
Käyttäjien kokemuksi
"Liityin vähän aika sitten Ti na. Ajattelin, että sovellukse lenkiintoisiin tyyppeihin, joih mäisi. Pieni sutina on myös Matcheja alkoi syntyä aika kaikenlaisia yhteydenottoja. ehdotella vaakamamboilua, ta on kuitenkin alkanut jute olen päätynyt yhdille elämäni onneksi olen myös tutustunu kuitenkin tuntua siltä, ettei s laukkaa elämääni Tinderin k kava tutustua uusiin ihmisii Nainen, 25
"Oman Tinder-kokeiluni osa putulokseen, että ainakin m
TCH!
, puhelimeen lapo löytää seuraa
a niistä kumppaniehdokkaisjä on tykännyt ja jotka ovat ty. Samalla sovellus toimii chatella omien matchiensa kanssa a heidän kanssaan.
ia:
inderiin ystäväni ylipuhumaen kautta voisin tutustua miehin ei muuten välttämättä töraina tervetullutta. a nopeasti ja aloin saada myös . Osa matcheista alkoi suoraan , mutta enemmistö matcheisella mukavia. Tinderin kautta i hirveimmille treffeille, mutta ut mukaviin heppuihin. Alkaa se prinssi valkoisella ratsullaan kautta. Aina on kuitenkin muin. Eihän sitä koskaan tiedä..."
alta olen päätynyt siihen lopminun matchini voi jakaa kar-
keasti kolmeen kategoriaan: 1. Miehet, jotka ovat lähinnä kiinnostuneita naisten synnytyselimistä. 2. Miehet, jotka ovat vailla kuuntelijaa ja jotka haluavat pääasiallisesti puhua vain itsestään. 3. Miehet, joilla on suhteellisen inhimillinen lähestymistapa koko juttuun. Kolmannen kategorian miehistä noin puolen kanssa jutustelu tuntuu oikeasti sujuvan siihen malliin, että voisin jopa tavata heidät kasvokkain. Kun tähän vielä lisää sen, että tykkään ehkä keskimäärin joka kymmenennestä vastaantulevasta uroosta Tinderissä, ei varteenotettavien treffikumppaneiden määrä nouse huimaksi. Se on kuitenkin tullut todettua, että Tinder tuo piristystä kevääseen ja sosiaaliseen elämään." Nainen, 22 "Tinder vie perinteisen lihatiskin uudelle ulottuvuudelle. Enää ei tarvitse raahautua yökerhoon jahdille, vaan matchaamalla mielenkiintoisia henkilöitä aamuyön huuruinen jumppa on helpolla siirrettävissä vaikka ruokatunnille. Helppoa ja taloudellista! Tinder on vapaamielisten paratiisi." Mies, 26 v
vaasan ylioppilaslehti 3/2014
11
Zackarias Böckelman och Kevin Smulter som spejare och vägvisare från lajvet "Mörka stigars ände".
12
vaasan ylioppilaslehti 3/2014
Kevin Smulter är en av spelledarna för nästa sommars storlajv.
TEXT: LINN WILHELMSSON FOTO: JAKOB ÅBERG
Levande rollspel – upplevelser ur sagoboken
Minna Joki och Camilla Moilanen spelade vattenmagiker på storlajvet under sommar en 2013.
”LEKTE DU NÅGONSIN som barn? Föreställde du dig någonsin att du var en annan person i en annorlunda värld långt borta från din egen bakgård? I sådana fall kan man nästan påstå att du redan lajvat.” Det här kan man läsa på hemsidan för Finlands svenska rollspelsförening Eloria, som ordnat levande rollspel, lajv, sedan 2003. Elorias ordförande, Zacharias Holmberg, berättar att lajvande är ett intresse som lockar folk i alla åldrar. ”De flesta av våra medlemmar är unga och studerande, men många som lajvar är också långt över 30. På senaste tiden har det inte heller varit ovanligt att föräldrar deltar i lajv tillsammans med sina barn.” Ett lajv kommer till då någon får en idé kring en bra historia eller intressant situation, och spinner vidare på den. Man bygger upp världen runt historien, till exempel genom att bestämma i vilken tidsperiod, i vilket land och i vilken typ av kultur historien ska äga rum, sedan tänker man ut hurdana personer som kan tänkas finnas på plats, hur de känner (eller inte känner) varandra, och
”Lajvet kan hålla på från en timme till flera dagar.”
lägger upp information om lajvet. Något manus för lajv finns inte, och inte heller någon publik, utan lajvarna skapar så att säga en kollektiv berättelse utgående ifrån vad deras karaktärer har för orsak att befinna sig på platsen. Sin roll väljer man oftast från en roll-lista, och sedan skickas bakgrundshistoria, personlighet och relationer per mail. Det kan handla om ett möte mellan två maffiafamiljer i modern tid, en grupp alver som flyr undan krig och tvingas bo bland människor, eller ett rymdskepp som besättningen förlorat kontroll över. Allting är möjligt, och lajvet kan hålla på från en timme till flera dagar.
Från vampyrdrama till 1960-tals mordmysterier Zackarias Böckelman har lajvat i 3 år, ungefär lika länge som sin pappa Henrik Böckelman. Några nackdelar med att dela en hobby med sin förälder hittar han inte, tvärtom tycker han det är ett bra sätt att umgås, och dessutom är det praktiskt att ta sig till och från lajv med en förälder med sig. Både far och son håller med om att man inte tänker på vem det är man spelar mot då man är i roll, utan det är som att spela mot vem som helst. Calle Tengman och Kevin Smulter är spelledare för sommarens storlajv, Lågornas dans. De är eniga om att det bästa med lajvande är gemenskapen och att man får en möjlighet att sätta sitt eget liv
på paus för en stund, och kliva in i en annan verklighet som man annars inte kan nå. Sommarens storlajv spelas vid Fagerbacka fädbodställe i Purmo i juni, och är ett medeltida fantasy-lajv som utspelar sig i en liten by i en påhittad värld, där byborna förbereder sig för att fira eldens högtid. Det är dock inte alla lajv som kör på fantasytemat. Under de senaste åren har genrerna inom Eloria varierat mellan vampyrdrama, maffia, postapokalyps, science fiction, pirater, skräck, 1960-tals mordmysterium och mera speciella exempel såsom soptunnelajv och schacklajv. Sommarens storlajv kommer att presentera den nya värld som spelledarna arbetat med, och fokuserar också kring att skapa en gemensam och äkta festkänsla på ett lajv. Om man är intresserad av att komma med på lajv rekommenderar Elorias ordförande att man tar en titt på föreningens hemsida, och ser om det finns något som lockar i kalendern. För stunden finns ett seminarium om lajvskrivande inplanerat för hösten, och i juli ordnas lajvet Ochri Drömsångare, som behandlar teman som sorghantering och relationer i en tätt sammansvetsad grupp. Förutom lajv ordnas också workshoppar om till exempel hantverke, drama och friluftsliv, och alla är välkomna oavsett tidigare erfarenhet av lajv, rollspel eller teater. v
www.eloria.fi
vaasan ylioppilaslehti 3/2014
13
Varoitus: sisältää satiiria!
TEKSTI: EPPU SAARELA KUVITUS: HEIDI PÖYSÄ
Wärtsilä-salin satuhäät OSA 1 TARINA ALKOI niin kuin se aina alkaa - haljennut Visa-kortti kaulavaltimon päällä. Svellu Janssonen nauroi kosteasti ja kuuluvasti. Puolet Oskarin asiakkaista kääntyi etsimään naurun alkuperää ja hetken he olivat varmoja, että kerrankin tapahtuu jotain mielenkiintoista. "Tällä muovin palalla ei saa edes hillomunkkia!" karjaisi Svellu. Taneli Hanko näytti kiusaantuneelta yrittäessään päättää pitäisikö hänen riuhtaista itsensä irti Svellun käsivarresta. Kuristaminen sai huuleen piilotetun nuuskan tuntumaan inhottavalta. Edellisellä viikolla tehtävään valittu ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja oli saanut ilmoituksen Visa-korttinsa kuolettamisesta maksamattomien laskujen vuoksi. Kirjeessä käskettiin leikata kortti kahtia. Janssosella ei ollut tapana tehdä mitään ilman yleisöä. Siksi Cafe Oskar olikin paras paikka kerätä naisten halukkaita ja miesten kunnioittavia katseita. "No ainakin saat puheenjohtajana hyvää liksaa", hirnui Taneli, kun Svellu oli jo irrottamassa otettaan. Tanelin vinoilun tarkoituksena oli tasata pöydän valtasuhteet. Svellun temppu oli jättänyt edellisen vuoden puheenjohtajan voimattoman näköiseksi. Vaikka Taneli ei pitänyt Svellua uhkana, nolaamista hän ei sietänyt. "Tänä vuonna kaikki muuttuu." Svellu puhui kuin yrityksen johtaja. Hä-
14
vaasan ylioppilaslehti 3/2014
nellä ei ollut varaa suututtaa Tanelia, jonka pitäisi antaa tärkeitä neuvoja tulevalle vuodelle. Svellu halusi ottaa tehtävänsä vakavasti, koska puheenjohtajuus oli hänen mahdollisuutensa saada CV-merkintä ja tehdä nimeä opiskelijapiireissä. "Miten niin muuttuu?" kysyi Taneli, vaikka ajatteli Svellun jälleen piikittelevän. "Mulla on idis." Svellu katsoi ympärilleen ja nojautui Tanelin ohimoa kohti kunnes huomasi ohi kävelevän vaaleaverikön, jonka paljettihame ja kainosteleva elekieli sekoittivat Svellun arkisten haaveiden täyttämän tajunnan. Svellu alkoi pohtia, miksei ylioppilaskunta perusta jotain luottamustoimea tämän näköisille naisille. "Svellu huhuu! Niin, mikä idis?" Taneli tiesi saavansa enemmän naisia kuin Svellu, jonka pikkutakin kaulukset eivät olleet koskaan suorassa. Tanelia nauratti kuinka puheenjohtajuus oli noussut Svellulle hattuun. "Tiedätkö sen kansalaisaloitteen homoavioliittolaista? Se menee saletisti läpi ja sitten homoille ja lesboille tulee kiire naimisiin. Ylioppilastaloa ei käytetä mihinkään järkevään, joten tehdään siitä seksuaalivähemmistöille suunnattu kirkko, josta voi ostaa häät sopivalla hinnalla. Uskonnolla ei nyt ole sellaista merkitystä, mutta kutsutaan sitä liiketoimintaorientoituneeksi kristinuskoksi. Pääasia on, että rahaa tulee sisään ja tarjotaan ylioppilastalon palveluita - osalle opiskelijoista." Tanelin mielestä idea oli hölmöin iki-
nä, mutta sillä ei ollut väliä, koska Taneli halusi nähdä hankkeen toteutuvan. Hän piirsi mielessään edustajiston ja varsinkin sen vasemman laidan halveksuvat ilmeet. Samalla Svellun saama häpeä nostaisi Tanelin puheenjohtajuusvuoden arvoa niin paljon, että Tanelia alettaisiin verrata ylioppilaskunnan legendaan, Mauri Viettiin. "Kehiteltävän arvoinen idea", totesi Taneli, joka ei halunnut vaikuttaa liian innostuneelta.
OSA 2 ÖVERTÄJIEN UUSI puheenjohtaja Sirpa Äikkä otti erikoiskahvia koneesta, joka oli jälleen säädetty väärin. Espresso oli liian vahvaa, mutta Sirpa ei sanonut mitään, koska hän halusi ehtiä pöytään, jonka olivat huomanneet myös kaksi kylterityttöä. Sirpa otti kolme juoksuaskelta ja hyppäsi takapuoli edellä yhteen Oskarin uusista tuoleista. Kylteritytöt näyttivät peittelevän pettymystään, eivätkä he osanneet päättää oliko epäonnistuminen heidän vikansa vai Sirpan ansiota. "Mun pitää mennä sittenkin lukemaan", sanoi toinen espoolaisella aksentilla. Sirpa tunsi hetken sääliä tyttöjä kohtaan. Hetki oli lyhyt, koska hän ei voinut uskoa mitä kuuli vasemmalla korvallaan. "Eli sä tuet mua tässä hankkeessa?" Svellu katsoi Tanelia kuin veljeä, vaikka tunsi lähinnä kateutta. Tanelilla oli välillä vaikeuksia pidättää naurua, mutta hän oli
hyvä psyykkaamaan itseään tilanteisiin ja oli selvinnyt samalla tekniikalla ammattiliiton opiskelijayhdistyksen kokouksistakin. Sirpa oli kuullut koko suunnitelman. Hän reagoi vähättelemällä mielessään tapahtunutta ja halusi kuitata kylteripoikien hullun suunnitelman miehisenä nokitteluna. Mutta kun Svellun ja Tanelin keskustelu eteni, Sirpa ymmärsi mitä oli tapahtumassa. Ylioppilaskunta ottaisi jälleen lainaa hankkeeseen, josta ei ole hyötyä kenellekään. Svellu ja Taneli olivat jo poistuneet paikalta, kun Sirpa istui edelleen tuolissaan ja pohti, miten hänen tulisi toimia, vai oliko hänen sopivaa tehdä mitään. Övertäjien tuore puheenjohtaja oli oppinut, etteivät humanistit osaa talousasioita. Ehkä häitä myyvä homokirkko voisi sittenkin olla tuottoisa ja opiskelijoita hyödyttävä ajatus. Olihan sen tarkoitusperät tavallaan humanistiset ja edustivat sitä vihreää vouhotusta, johon Sirpa suhtautui hyvin ristiriitaisesti. Pitäisi olla jokin tapa varmistaa suunnitelman todenperäisyys. Jos pojat todella olivat vakavissaan, pitäisi päättää onko
”Tehdään ylioppilastalosta seksuaalivähemmistöjä vihkivä kirkko.”
idea hyvä tai huono. Sirpa halusi ajatella kuin kylteri, joten hän yritti miettiä, kuka tietäisi taloudesta enemmän kuin hän. Hän tunsi paljon hallareita, joten hän päätti etsiä käsiinsä hallareiden uuden puheenjohtajan, Nikke Viiksisen.
OSA 3 NIKKE OLI sekoitus hallaria ja kylteriä. Hän luki sivuaineenaan laskentatoimea, eikä hän tiennyt haluaako virkamieheksi. Silti hän vihasi kyltereiden villapaitoja, joita hänen kaapissaan oli siitä huolimatta kolme kappaletta. Ne olivat kuitenkin kaikki erivärisiä. Nikestä oli merkittävää, ettei hän käyttänyt villapaitoja pikeepaitojen päällä. Nikke oli ottanut silmätikuksi kolme kylteriksi olettamaansa poikaa, jotka istuivat aina Oscarin ikkunoiden vieressä ja tilasivat paniineja. Hän käytti säännöllisesti poikia vertailukohtana kaikella mitä ei halunnut olla. Se oli eräänlaista psykoanalyysia, joka hyödytti Nikkeä. Tälläkin kertaa pojat istuivat kolmistaan. Nikke ei tuijottamiseltaan huomannut, että Sirpa lähestyi hänen pöytäänsä mietteliään näköisenä. Sirpalla ei ollut tapana kiivastua turhasta ja nähdessään tulijan ilmeen Nikke tiesi, ettei nyt ollut kyse tavallisesta "kuka pani ketä" -juorusta. "Nikke, meidän täytyy puhua. Mä en oikein tiedä mitä tekisin", Sirpa sanoi niin asiallisesti kuin pystyi kuulostaen silti surkealta.
"Mä kuulin äsken kai jotain sellaista, mitä mun ei olisi pitänyt kuulla ja nyt tuntuu, etten voi ajatella mitään muuta." Vasta tässä vaiheessa Nikke lakkasi vilkuilemasta kylterikolmikkoa. Sirpa oli jo tarinan puolessa välissä, kun Nikke heräsi miettimään kuulemiensa lauseiden sisältöä. Nikke oli tottunut, että Oskarin perjantai-iltapäivä on hyvin hiljainen. Häntä ärsytti, että joku oli tullut pilaamaan hänen tuijottelurutiininsa. "Siis mitä? Svellu haluaa tehdä ylioppilastalosta kirkon? Älä nyt viitsi. Nehän tietenkin vitsaili." Sirpa oli epäillyt omaa harkintakykyään alusta asti, joten Niken kyseenalaistaminen sai hänet menettämään hermonsa. "Et sä tiedä sitä! Ne suunnitelmat kuulostivat hyvin aidolta ja yksityiskohtaisilta. Mä oon ihan varma, että ne tekee sen!" Sirpa huusi vain ensimmäisen lauseen ja ymmärsi heti, että oli mennyt liian pitkälle. Niken ilme oli varautuneen säikähtänyt. Samalla hän kuitenkin muisti miksi oli ollut ihastunut Sirpaan. Humanistin ilmeet muistuttivat Niken äidin ilmeitä. Nikke ei jaksanut välittää tilanteen ällöttävyydestä, sillä hän ei ihastunut usein ja hänen romantiikkansa oli hyvin pragmaattista. "No mitä sä haluaisit tehdä?" kysyi Nikke, joka oli jo täysin unohtanut Sirpan purkauksen ja keskittyi lähinnä tuijottamaan Sirpan kosteaa alahuulta. "Mennään nyt edes Domukselle tutkimaan, voiko se olla totta" Sirpa kuulosti päättäväisemmältä kuin
oli itsekään uskonut. Hän oli kuvitellut Niken ihastuneen tuijotuksen merkitsevän Sirpan olevan vakuuttava. Siksi hän halusi vain todistaa olevansa oikeassa. "No mennään, mutta mä en oikein ymmärrä, mitä sä kuvittelet sieltä löytäväsi."
OSA 4 SIRPA JA Nikke astuivat sisään ylioppilastaloon ainoasta ylioppilaskunnalle osoitetusta rannan puoleisesta ovesta, jonka lukitusta ei saanut pois, mutta oven väliin oli laitettu luuta. Käytävästä ei kuulunut ääniä, eikä toimistoissa näyttänyt olevan ketään. Kokoushuoneen ovi oli ainoa, joka ei ollut lukossa. Kaksikko näki käytävältä asti, että pöydän toisessa päässä oli kansio, jonka kannessa luki jotain ruotsiksi: Den slutgiltiga lösningen. Sirpa osasi ruotsia paremmin kuin Nikke, joka oli taas historiafriikki ja tiesi täsmälleen mitä teksti tarkoitti. "Nikke, siis mitä tarkoittaa lopullinen ratkaisu?" Molemmat kävelivät sanattomina kansion luokse. Sirpa tarttui kansiosta ensimmäisenä, mutta vain ojentaakseen sen Nikelle, joka poisti kuminauhan kansion ympäriltä ja avasi ensimmäisen sivun. Samalla hetkellä Svellu käveli sisään ja huusi tyylilleen sopimattomalle tavalla: "Seis!" Nikke ja Sirpa hyppäsivät ilmaan samalla kun Nikke tarttui Sirpaa kädestä. Sirpa
mietti välittömästi voivatko hallari ja humanisti seurustella ja olisiko Nikke riittävän miehekäs hänelle. "Mitä te täällä teette? Tuo kansio on vain ylioppilaskunnan hallituksen ja työntekijöiden käyttöön!" Sirpa ei voinut enää perääntyä. Tämä oli hänen mahdollisuutensa kantaa vastuuta ja näyttää, että hänessä on tyttöenergiaa. "Mä kuulin mitä te puhuitte! Mä tiedän kaiken!" kiljui Sirpa. Svellu tiesi välittömästi, mikä oli pelin henki ja hänen rationaaliset aivonsa ottivat käyttöön b-suunnitelman, joka oli aivan samanlainen kuin a, mutta se sisälsi pari muuttujaa. "No sitten sä varmaan tietät, että meillä vapautuu ylioppilaskunnassa kaksi kirkkokoordinaattorin paikkaa. Nyt kun mä katson teitä, mä tiedän, että just te olisitte oikeita ihmisiä hoitamaan seksuaalivähemmistön asioita. Kaks noppaa, hei." Kumpikaan kaksikosta ei ollut riidanhaastaja eikä negaaja. He vain halusivat kuulua joukkoon. Siksi heidän päätöksensä oli oikeastaan vain johtopäätös. Nikke laski kansion alas ja tarttui Sirpaa vyötäröltä. Sirpa ei voinut uskoa Niken elettä, mutta oli kai kiihottunut. Svellu käveli Sirpan ja Niken perässä työhuoneeseensa ajattelematta enää Tanelin pikkutakin prässättyjä kauluksia. v
vaasan ylioppilaslehti 3/2014
15
Campus Looks
The iconic varsity jacket MOST DEFINITELY, you have all spotted an
item like this: a jacket with wool body and leather sleeves with banded wrist and waistband. You have seen them in American high school movies and on the cover of magazines. It seems to me that this spring they are everywhere, and by everywhere I mean even the darkest corners of Tritonia. Why is this jacket considered as something like an icon? A dear jacket has many names and so does this one. Varsity jacket must be the most popular name for this piece of outerwear. When the jacket first got introduced in the mid 19th century it went with the name “letterman jacket” which derived from the varsity letter chenille patch on its left chest, which pictures the initials of the high school or college the jacket came from. This is a jacket that was traditionally designed for college students and it has its roots at one of the most prestigious schools, University of Harvard. With a little help from the media the jacket is now worn, not only by college students, but also sport teams and fans, celebrities and streetwear sartorialists.
Can a girl pull it on? I tried to find someone wearing this jacket to ask what makes this icon a must-ha-
Kesäasuntoja Helsingissä 1.5.-31.8. Viikissä LATOKARTANON YO-KYLÄSSÄ Soluasunnot: 200-280€/kk/asukas
16
vaasan ylioppilaslehti 3/2014
Tiedustelut puh. (09) 3877133, latokartano@helsinki.fi www.latokartanonyokyla.fi
ve item? ”Actually I have three of the varsity jackets, or as we call it “the school bully jacket”. They look good with everything and what might surprise you is how warm they are during the winter”, says one of the students of University of Vaasa I spotted wearing a varsity jacket at the library. I must agree with this male student, the jacket looks really good on guys. Could a girl pull this kind of style off? My best friend had a word to say about this matter. She traveled all the way to Japan to find herself a real varsity jacket and when coming back to Finland she was ready to go on looking like a first class fashion blogger. What she discovered was that she did not only feel like Sandy from Grease, but that one should always remember that all the ideas you spot from street style websites do not look good in real life. If you are afraid of ending up looking too much like a character from high school musical, my best friend would suggest you to think twice before putting your arms into the leather sleeves. A varsity, letterman, college, baseball, school-bully jacket is in any case a classic, just like a trench coat or a black suit. My advice is that life is too short to dress boring and a varsity jacket is everything but boring. JENNY KESTILÄ
Näkökulma Minä osaan, me pystymme Suomalaisella joukkuepalloilulla on viime aikoina mennyt lujaa. Menestystä ja sen seurauksena kehuja on tullut lajien sisältä ja ulkopuolelta. Susijengistä ja sen tuomasta positiivisesta nosteesta joukkueurheiluun ja palloilukulttuuriin on tullut ilmiö Suomessa. Tämän lisäksi Sotshissa media hehkutti etenkin kapteeni Teemu Selänteen uskomattomia suorituksia. Yksittäisinä suorituksina molemmat ovat hienoja tarinoita, mutta menestyksen taustalla on kyseisten lajien suunnitelmalliset kokonaisuudet, jotka ilmenevät meille katsojille vihdoin onnistumisina pelikentillä. Olen itse kiinnittänyt näissä erityisesti huomiota aivan poikkeukselliseen johtamiseen. Etenkin Henrik Dettmann ja Erkka Westerlund ovat vakuuttaneet minut taidoillansa. LAJIEN SISÄLLÄ heidän taitonsa val-
mentamisessa ja projektien johtamisessa on tunnettu jo pitempään, mutta ulkopuolisille tavan faneille heistä on huokunut jo-
tain taianomaista, joka saa heidän valmentamansa joukkueet pystymään parhaimpaansa. Kysyttäessä miehet ovat mitä vaatimattomimpia vähätellen omaa osuuttaan menestykseen. Molemmat ovat kuitenkin oivaltaneet pitkällä valmentajan urallaan mielestäni aivan keskeisiä asioita motivoimisesta ja urheilun tarjoamista onnistumisen mahdollisuuksista. Keskeistä heidän sanomassaan on vastuun jakaminen valmentajalta, johtajalta, pelin ratkaisijoille eli pelaajille, työntekijöille: antaa pelaajien sopia keskenään ja ottaa vastuuta pelistä. Kyse on ammattilaisurheilijoista ja heidän roolistaan suhteessa valmentajaan. Mielestäni tästä tavasta voi ottaa paljon mallia. OSAAMINEN ON perusedellytys onnistumille, mutta mielestäni sitä pitää myös markkinoida. Taidot eivät yksin riitä. Uskominen omiin kykyihin avaa mahdollisuuden onnistumiseen. Se on yksinkertaista, mutta yllättävän vaikeaa toteut-
taa käytännössä. Itse huomaan kyseenalaistavani omia kykyjäni tämän tästä, ja tämä on varmasti totta myös useamman muun kohdalla. Kuinka vaikeaa onkaan ensin kertoa itselleen omista taidoistaan ja sitten vielä motivoida muita uskomaan omiin kykyihinsä. Ehkä tulee vielä se päivä, kun huomaan sanovani aidon luottavaisesti itselleni ja ystävilleni: ”Minä osaan, me pystymme. Olen varma siitä!” Joel Väänänen
”Osaaminen on perusedellytys onnistumille, mutta sitä pitää myös markkinoida.”
Menot
Vaasan kaupunginteatteri esittää Ihmemaa Oz -musikaalia, joka tarjoaa aikuiskatsojallekin mahdollisuuden olla hetken lapsi. Tarina kertoo Dorothy-tytöstä (Minja Koski), joka päätyy koiransa Toton (Jakob Johansson) kanssa pyöremyrskyn silmässä salaperäiseen
Pirre Seppänen, SYL:n hallituksen jäsen ja VYY:n kummi
Laskeeko tutkintojemme arvo? KOULUTUKSEEN JA sen tuloksiin voidaan ajatella liittyvän kolmen
tahon odotuksia: yhteiskunnan, työmarkkinoiden ja yksilön. Hallitus, erityisesti opetus- ja kulttuuriministeriö, haluaa kansallisen osaamistason nousevan. Tavoitteeksi on asetettu, että vuonna 2020 työikäisestä väestöstä 30 prosenttia on korkeakoulutettuja. Viimeisin esitys hallitukselta oli lisätä 15 000 aloituspaikkaa viiden vuoden sisällä, millä halutaan purkaa sumaa korkeakouluihin hakevista. Samaan aikaan meille uutisoidaan korkeakoulutettujen ennätysmäisesti kasvaneesta työttömyydestä. Työmarkkinaosapuolet tekevät parhaansa arvioidessaan osaamistarvetta vuosiksi eteenpäin, jolloin koulutuspoliittiset ratkaisut osoittavat tuloksensa. Hoiva- ja opetusaloilta raportoidaankin työvoiman puutetta, eli kysyntä ja tarjonta eivät aina kohtaa. TOISIN KUN voidaan kuvitella, entistä useampien ihmisten korkea-
kouluttaminen ei automaattisesti takaa osaamistason kasvua ja takuita vauraudesta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksen ”Koulutusekspansio ja koulutusinflaatio Suomessa vuosina 1970–2008” mukaan koulutustason noususta aiheutuu koulutusinflaatiota, joka puolestaan tarkoittaa tutkintojen työmarkkina-arvon laskua, joka voi näkyä sekä palkoissa että tutkinnolla saatavan työtehtävän tasossa. Korkeakoulutettujen prosentuaalisen määrän reilu tuplaantuminen voitiin osoittaa olevan yhteydessä koulutusinflaatioon. MITÄ TÄMÄ sitten tarkoittaa yksilön ja hänen odotuksiensa näkökulmasta? Vaikka korkeakoulutus parantaa selvästi yksilön mahdollisuuksia työmarkkinoilla, voivat opiskelijan odotukset ja valmistumisen jälkeinen todellisuus jäädä kauas toisistaan. Yksilö tekee ratkaisunsa kouluttautumisestaan perustuen omiin kiinnostuksen kohteisiin ja taitoihinsa, mutta myös olemassa oleviin käsityksiin koulutuksen ja tiettyjen tutkintojen hyödyistä. Koulutusinflaation johdosta valmistunut voi joutua työskentelemään huomattavasti osaamistasoaan yksinkertaisimmissa tehtävissä, millä voi olla vaikutuksia työmotivaatioon. Yhteiskunnan kannalta koulutukseen tehtyjä investointeja menee myös hukkaan, jos korkeasti kouluttautunut päätyy uralle, johon olisi pätevöitynyt lyhyemmälläkin koulutuksella.
Jyrki Tervo, Vaasan kaupunginteatteri
Ihmeellinen Ihmemaa Oz
Vierailija
KOULUTUSPOLITIIKKA ON taitolaji, koska ennustaminen on lähes
mahdotonta. Osaamisen tason kasvattaminen olisi hyvä nähdä määrän sijaan laadun kasvattamisena, sillä muutoin uhkana voi olla koulutettujen keskinkertaistaminen. Määrien kasvattamisen tulisi perustua todennettuun tarpeeseen, eivätkä ministeriön tavoiteprosentit saisi koitua korkeakoulutettujen tulevaisuuden heikentäjäksi.
Ozin maahan, jota hallitsee mystinen Velho (Miika Korkiakoski). Seikkailullaan Dorothy törmää noitiin ja maiskisväkeen sekä saa uusia ystäviä: Variksenpelättimen (Timo Luoma), jolta puuttuvat aivot, metallisen Peltimiehen (Tommi Kekarainen), joka haluaisi tyhjään rintaansa sydämen ja Pelkurileijonan (Frank Berger), joka haluaisi olla rohkea. Myös Dorot-
hylla on toive: hän haluaisi päästä takaisin kotiinsa. Amerikkalaisen kirjailijan L. Frank Baumin lastenkirjaan pohjautuvan musikaalin tekijöinä vierailee ruotsalainen tekijäkolmikko: ohjaaja Rikard Bergqvist, lavastaja Tomas Sjöstedt ja koreografi Camilla Ekelöf. Kapellimestarina toimii teatterin kapellimestari Sauli Perälä.
”Entistä useampien korkeakouluttaminen ei automaattisesti takaa osaamistason kasvua.”
vaasan ylioppilaslehti 3/2014
17
Arviot Rampin lumoava tanssiteatteri Taikametsä
OLEN SAAPUNUT sateisesta ulkoil-
masta Vaasan ylioppilasteatterin Rampin Ego-saliin katsomaan Lin-
da Szöken ohjaamaa Taikametsä tanssiteatteria. Tunnelma on kihelmöivä. Jännittyneet ihmiset nakertavat tarjolle tuotuja luomuporkkanoita odottaessaan salin ovien avautumista. Pieni ja tunnelmallinen sali alkaa täyttyä ja valojen himmentyessä Bonobon ”Cirrus” kajahtaa ilmoille. Matka taikametsään voi alkaa. Taikametsä on tarina metsän asukkaista, unohtuneesta lelusta ja eksyneen tytön matkasta taianomaisessa tanssin maailmassa. Kertomus etenee musiikin
Huijareita huijaamassa Ohjaus: David O. Russell Rooleissa: Christian Bale, Bradley Cooper, Amy Adams, Jeremy Renner, Jennifer Lawrence Hiipuvalle 1970-luvulle sijoittuva American Hustle on viime vuosina ahkeroituneen David O. Russellin uusin tähtinäyttelijöitä pursuava elokuva. Teoksessa kaikki on ul-
Oikean Poppasen jäljillä Ohjaus: John Lee Hancock Rooleissa: Tom Hanks, Emma Thompson Kun Walt Disney käänsi P.L. Traversin Maija Poppasen elokuvamuotoon 1960-luvulla, lopputulos oli kirjailijan mielestä raivostuttava. Travers vihasi iloisesti visertelevää versiota lastenhoitajastaan,
TUPAKKATAUKO | TINO JANSSON
18
vaasan ylioppilaslehti 3/2014
teatterin toteuttamiseen omasta unestaan - näytelmä onnistuukin viemään katsojan unenomaiselle matkalle. Tarina on kirjoitettu aikuisille, mutta se sopii niin sisällöltään kuin pituudeltaan erinomaisesti myös lapsille. Näytelmä esitetään vielä maaliskuun 30. päivä Vaasan ylioppilasteatteri Rampin Ego-salissa.
Valototeutus tukee nerokasta äänisuunnittelua, ja alle tunnin pituisessa esityksessä yleisö voi tuudittautua matkalle toiseen
maailmaan. Erityisen vaikuttavia hetkiä esityksessä päästään näkemään kaikkien esiintyjien tanssiessa yhdessä lavalla. Näyttelijäkaartin hyvä yhteishenki huokuu yleisöön, eivätkä tanssijoiden vaihtelevat taidot tule kovinkaan vahvasti esiin. Erityisen huomion ansaitsevat Taikametsän tanssiva karhu Iida Hyyryläinen ja lintu Hanna Tiittanen. Karhun ja linnun kiusoittelu on tarinassa pienessä osassa, mutta tanssijat onnistuvat omissa suorituksissaan loistavasti. Szöke oli saanut inspiraationsa
koisesti kohdillaan. Kohtaukset ovat sulavia, puvustus on näyttävää ja dialogi näpsäkkää. Silti kunnioitettavasta kokonaisuudesta jää hieman valju vaikutelma. Christian Bale ja Amy Adams näyttelevät huijaripariskuntaa, joka jää Bradley Cooperin tulkitseman FBI-agentti Richie DiMason haaviin. Agentti päättää kuitenkin kehitellä juonen korruptoituneiden virkamiehien ja poliitikkojennappaamiseksi, ja hän tarvitsee
huijareiden asiantuntemusta. Useammatkin sukset menevät ristiin, kun DiMaso ryhtyy tavoittelemaan yhä nimekkäämpiä lainrikkojia. Elokuvan hahmot pyrkivät jatkuvasti harhauttamaan tai salaamaan jotain toisiltaan, ja tarina saa lopulta kutkuttavia farssin piirteitä. Vaikka teoksen yksittäisistä kohtauksista onkin vaikeaa osoittaa juuri mitään moitittavaa, tuntuu käsikirjoitus loppua koh-
den turhan ilmavalta. American Hustlen in medias res -aloituskin vaikuttaa olevan vailla tarkoitusta, tyhjä ja mauton tyylikeino, kuten Balen hahmon kampaus. Vaikka yksikään hienosti eloon tuoduista hahmoista ei kulje tarinan aikana kaarta, joka jäisi katsojalle mieleen, on farssi silti komeaa ja taidokasta.
eikä voinut sietää elokuvaan lisättyjä animaatioelementtejä. Saving Mr. Banks on Disneyn tuottama elokuva tuon klassikkoelokuvan tekovaiheista, ja se kertoo turhauttavan fiktiivisen variaation tositapahtumista. Mainio Emma Thompson esittää kirjailija Traversia, jonka itse Walt Disney (Tom Hanks) kutsuu Los Angelesiin suunnittelemaan kanssaan elokuvaa Poppasesta. Vastahakoinen Travers vajoaa jat-
kuvasti lapsuusmuistoihinsa, joissa hänen perheensä, etenkin isän kohtalo, peilaa kirjojen tarinaa. Elokuvan perusjännitteet syntyvät Traversin ja Disneyn vastakkaisista persoonista ja siitä, millä uhrauksilla Poppanen lopulta saatetaankaan valkokankaalle. Tomeran brittinaisen ja sliipattujen Hollywood-taikureiden kohtaaminen on herkullista seurattavaa varsinkin, kun kohtaukset perustuvat oikeisiin äänitallentei-
siin, jotka nauhoitettiin Traversin ollessa vieraana Disneyn studioilla. Mielenkiintoinen draaman ja making-offin yhdistelmä kompuroi kuitenkin kaksijakoisessa rakenteessaan. Kerronnan siirtyminen tasaisin väliajoin Traversin lapsuuteen alkaa nopeasti tuntua ärsyttävän mekaaniselta ratkaisulta etenkin niille katsojille, joita Disney-osuus kiinnostaa enemmän.
ja liikkeiden kautta ilman varsinaista puhetta. Szöke on esityksen koreografi, ohjaaja ja yksi esiintyjistä. Szöken visio tulee selvästi esille musiikkivalintojen kautta. Kappaleet ovat yhdenmukaisia, mutta ne onnistuvat silti yllättämään katsojan.
Matka toiseen maailmaan
vaasanylioppilasteatteri.fi TEKSTI: JENNY KESTILÄ KUVA: AINO HYYRYLÄINEN
MATTI RIITAKORPI
MATTI RIITAKORPI
Järjestöjorinat Kerro järjestönne kuulumiset ja jaa tulevat tapahtumanne Vylkkärissä. Lähetä materiaali 19. huhtikuuta mennessä osoitteeseen toimitus@vaasanylioppilaslehti.fi. Seuraava numero ilmestyy 30. huhtikuuta. Giga ry
Valoisuus, aurinko, siitepöly, linnunlaulu, jäiden alta paljastuva meri, katupöly, leskenlehdet, pajunkissat, mitä näitä nyt on. Kevät on täällä ja tiedossa on mitä mahtavimpia tapahtumia! Gigan kevätkokous pidetään keskiviikkona 9. huhtikuuta Leipiksellä, jonne kaikki gigalaiset ovat lämpimästi tervetulleita. Kaikkien Wappuputkinnosta haaveilevien kannattaa puolestaan kaivaa mölkkypalikat talviteloilta ja puhdistaa niistä viime kauden ruohotupot pois, sillä Gigan perinteinen Wappumölkky järjestetään perjantaina 25. huhtikuuta. Mikäli haaveilet mölkkymestarin tittelistä, kannattaa viimeistään nyt aloittaa treenaaminen ja värvätä omaan joukkueeseen parhaimman sihdin omaavat mölkkyvirtuoosit. Jos kiikarissa on lähinnä hauskanpito, leima putkintopassiin ja mahtava Wappumölkky-haalarimerkki, pärjää joukkueen muodostuksella ja ajoissa ilmoittautumisella. Nähdään viimeistään silloin. Giga toivottaa kaikille aurinkoista kevään jatkoa!
Hallinnoijat ry
Hallareiden maaliskuu on sujunut liikunnallisissa merkeissä: helmisitsien kuntosaliteeman jatkona lähdimme maaliskuun alussa avantouintikokeilulle Vaasan pingviinien vieraiksi, ja kuukauden toisella Hallarit hikoilee -kerralla lenkkeiltiin yhdessä VYY:n liikuntatutoreiden johdolla. Mainetta ja kunniaa urheilun saralla niitettiin myös C-sählyissä turnauksen tyylikkäimmän joukkueen voimin! Maaliskuun lopulla vierailimme paikallisexcursiolla Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa, jossa saimme arvokasta tietoa käytännön työelämästä. Excu-kuume huipentuu 10.-11. huhtikuuta Hallinnoi-
jat ry:n ja SYY-Wasan yhteistyössä järjestämään kevätexcursioon Ouluun ja Tornio-Haaparanta -sektorille, be there!
Mighty Dicks
Mighty Dicksit ovat tunnetusti kevään joukkue - monellakin mittarilla! Vaikka viimeisinä vuosina Dicksit ovat sulaneet kevätlumien mukana, on kauden päätöksiä kuitenkin juhlittu mestareiden elkein. Tämän kauden teemana on ollut #voitottakinyöhön, jonka avulla johtoporras on pyrkinyt hitsaamaan joukkueen mahdollisimman yhtenäiseksi. Tämä on tuottanut oivaa tulosta, koska Dicksit suuntaavat ennakkosuosikkeina kohti kevään tosipelejä, playoffeja! Viimeisimmän WHL-mestaruuden Dicksit ovat onnistuneet voittamaan vuonna 2009, joten tänä keväänä nälkäiselle joukkueelle kelpaa vain ja ainoastaan kulta! Kotoisen WHL-sarjan lisäksi kevät huipentuu Vaasassa järjestettäviin OSM-kisoihin, joihin Dicksit marssittavat peräti kaksi joukkuetta! Opiskelijoiden jääkiekon suomenmestaruus ratkeaa lauantaina 5. huhtikuuta pelattavassa finaalissa, jossa toivon mukaan nähdään edes toinen Dicksien joukkueista. Tervetuloa jäähallille kannustamaan Mighty Dicksit kohti keväistä kullan kimallusta! Tarkempaa tietoa kevään tosipeleistä löydät Facebook-
”Wappukin häämöttää ja sen huomaa teekkareiden levottomasta liikehdinnästä.”
ja Twitter-sivuiltamme: Mighty Dicks.
PoPO
PoPO:n vauhti vain kiihtyy kun kuljetaan kevättä kohti. Hallitus kävi edustamassa osakuntaamme C-sählyissä tavoilleen uskollisesti, kaikille häviten mutta siitä huolimatta iloisissa tunnelmissa. Kaikki ovat tervetulleita osallistumaan hauskanpitoon 26. maaliskuuta, jolloin PoPO ja Tokka yhdistävät pohjoiset voimansa perinteisen pohjoissuomalaisen saunaillan merkeissä. Myös Wykypäivänä olemme meiningissä mukana PoPO:n oman rastin muodossa. Vappuna kuitenkin räjäytämme potin, kun tapahtumia riittää harva se päivä. 24. huhtikuuta jokainen pääsee näyttämään huimat erikoislahjakkuutensa Leipiksellä PoPO Talent -kilpailussa, joissa on aiempina vuosina nähty kaikkea runonlausunnasta ruumiillisiin performansseihin. 28. huhtikuuta kaikki osakunnat liittoutuvat järjestäen Osakuntasitsit, vuosisadan tapahtuman, jota ei todellakaan kannata missata. 29.4. taas pestään patsasta ja 30.4. rentoudutaan PoPOn omalla, lämminhenkisellä Vappupiknikillä. Kannattaa siis pitää silmät ja korvat auki ja hypätä PoPO:n sisäisellä lämmöllä vuorattuun kelkkaan aina kun mahdollista! Nähdään tapahtumissa!
Stage ry
Stagen vuosi 2014 on startannut mainiosti perinteikkäillä musaja viihdevisoilla El Gringossa. Jo legendaariseksi muodostuneet illanvietot ovat vetäneet hienosti osallistujia, ja tammikuun visa toimi myös uuden hallituksen ensimmäisenä kenttäkokeiluna. Uusvanhana jännitysmomenttina visaan on lisätty pisteytys menestyksen mukaan. Juoneen siis kuuluu, että kevään visoissa parhaiten pärjännyt joukkue palkitaan loppukeväästä kauden päättäjäisissä huikealla palkinnolla. Näihin turnajaisiin ehtii vielä mukaan ja tottahan toki upeita palkintoja on luvassa myös yksittäisillä kerroilla. Musa- ja viihdevisat siis kerran
PoPO on yliopiston vanhin toimiva osakunta Pohjois-Pohjanmaalainen Osakunta (PoPO) on Vaasan yliopiston vanhin toiminnassa oleva osakunta, jonka toiminta ulottuu aina vuoteen 1995. Jäseniä osakunnassa on pitkälti toista sataa, joista noin puolet aktiivisia. ”Viime vuosina jäsenten ja aktiivien määrä on ollut selkeässä nosteessa. Meillä on jäseniä kai-
kista tiedekunnista, kaikilta vuosikursseilta ja kaikkialta Suomesta”, PoPOn puheenjohtaja Antti Valtonen kertoo.
Tapahtumia kerranpari kuussa Opiskeluvuoden aikana PoPO järjestää tapahtumia keskimäärin
kerran-pari kuussa. Tämän kevään aikana edessä ovat vielä ainakin vappuviikolle ajoittuvat PoPO Talent, Topeliuksen patsaanpesu ja vappupiknik. ”Kaikkia tapahtumiamme mainostetaan legendaarisina, ja sellaisia ne ovatkin”, Valtonen sanoo. PoPon tapahtumissa on ollut, ja tulee varmasti jatkossakin ole-
kuussa torstai-iltaisin El Gringossa. Maaliskuussa, tarkemmin sanottuna 20. päivä, Stage paransi ihmisten yleistä elämänlaatua hetkellisesti järkkäämällä vuoden parhaimmat ja tyylikkäimmät sitsit kulttuuritalo Cantareessa. Sitsit olivat ikimuistoiset ja pukuloisto päätähuumaava. Stage kiittää nöyrimmin osallistujia äärimmäisen vahvasta suorituksesta ja omistautumisesta teemalle. Olette mahtavia ja ihania! Tehokkaimmin tapahtumistamme pysyy tutkalla löytämällä Stage ry Facebookista, ja mahtavaan järjestöömme voi liittyä esimerkiksi pubivisoissa ja/tai huikkaamalla asioistaan hallituslaisille.
Tutti ry
Saapuuhan se kevät, vaikka takavalvi tulikin! Varma keväänmerkki on Tutin kevätkokous 1. huhtikuuta, mikä ei päivämäärästään huolimatta ole aprillipila. Hakusessa hallitukseen on saunamajuri ja vuosijuhlavastaava, jotka valitaan kokouksessa. Huhtikuun alkua siivittää lisäksi excuvieraat ja Wykypäivä, jossa Tutti perinteisesti edustaa saunoineen päivineen. Wappukin jo häämöttää ja sen huomaa teekkareiden levottomasta liikehdinnästä. Projektimestarimme sanoin: "Wappua tulee odottaa innolla ja jännityksellä, sitä saa pelätäkin, siitä saa puhuakin(, jos kehtaa)." Wappuhan päräytetään taas jyrinällä käyntiin 22. huhtikuuta Rubbareiden wappulehti Wapinan julkkareilla. Heti seuraavana päivänä lauletaan teemaan kuuluvasti ääni käheäksi Tutin äänenavauksessa. 29. huhtikuuta järjestävät jälleen pikkuruskeat ystävämme Epäeroottisen aamubrunssin, jota seuraa Tutin wappusitsit eli pre-eroottiset. Itse Eroottisia iltamilla on juhlavuosi - luoja paratkoon mitä on tulossa...
Tokka
Halusimma vaan sanoa nöyrän kiitoksen kaikille, jokka teki meijjän tutustumisillasta menestyksen: tattista! Ja edellisistä ku ollaan selvitty, niin seuraavia jo
maan, avoimen rento ilmapiiri. Myös ei-jäsenet ovat tervetulleita osakunnan tapahtumiin, joista useimmat ovat maksuttomia. PoPOon voi liittyä Facebookissa tai ottamalla yhteyttä sähköpostitse osoitteeseen popo@student. uva.fi. ”Liittyminen onnistuu luonnollisesti myös osakunnan tapahtumissa tai vetämällä jotain hallituslaista hihasta kampuksella tai baarissa. Jäsenet saavat haalarimerkin, alennusta maksullisista tapahtumista sekä hyvän mielen.” Parhaiten tiedon osakunnan
suunnittelemma, eli merkkaa kalenteriin Popon ja Tokan rakkauen tuotos, Pohjonen ilta Leipiksellä 26.3. Eventtiä löytyy Facebookista. Ja alotahan myös hyvissä ajoin eukkojen mettästys, että pääset ottaan osaa meijjän Eukonkannon joukkuekilipailuihin 28. huhtikuuta. Toki ukkojaki saa kantaa! Siihen päälle voitki sopivasti tulla edustaan Tokkaa osakuntasitseille samana iltana. Mikäli ikävä yllättää näitten tsempaloitten välissä, niin löyätpä sie meijjät Wykypäiviltäki. Törmäillään!
VESO
VESO:n syntymäpäivää vietettiin 7. maaliskuuta sitsien parissa Fontanassa. Sitsit olivat huikea menestys ja menoa riittikin heti alusta asti. Synttäreiden jälkeen VESO oli pelaamassa C-sählyissä, joista saimme kahlittua pronssimitalit. Nyt on kuitenkin aika puhua tulevasta. VESO on pitämässä jälleen rastia Wykypäivillä 3. huhtikuuta ja voimme luvata, ettei meno rastillammekaan lannistu. Vappuviikolla 28.4. järjestämme muiden osakuntien kanssa mahtavimmista mahtavimmat osakuntasitsit, jotka ovat olleet joka vuosi suuri menestys. Stay focused!
Övertäjät
Kevät on övertäjien mielissä ja kielissä, tai vähintäänkin rinnoissa! Alkuvuoden menot ja meiningit ovat pitäneet Övertäjät liikkeessä, ja osa jäsenistä näkyi ja kuului myös Joensuussa asti SKÄL-päivillä. Helmikuussa juhlimme Tutin kanssa Miami-sitseillä humaanin teekkarimaisella tavalla. Edustamaan päästään myös Wykypäiville, jossa tulee olemaan ihan mieletön Ö-rasti! Vappu lähestyy ja sehän tarkoittaa, että luvassa on sitsit Comedian kanssa. Ehkä kielitieteilijät pääsevätkin esittelemään muutamia Övertäjien lajikokeilussa opittuja muuveja. Kampuksella Ö-kahvittelut jatkuvat tuttuun tapaan tiistaisin kello 13-15 Ö-luolalla, joten muistakaahan pistäytyä.
tulevista tapahtumista ja muista hullutteluista saa tykkäämällä PoPOsta Facebookissa.
”Yliopiston hauskin ja lämminhenkisin, mutta ennen kaikkea legendaarisin osakunta!” vaasan ylioppilaslehti 3/2014
19