Vaasan ylioppilaslehti 1/2013 by Vaasan ylioppilaslehti

1/2013

N채in tehtiin Enbuske & Linnanahde Crew

BACK TO BUSINESS

NYT PUHUU AMICA

ALUKSI

Maksullinen Suomi-neito? nsin tuli Abu-Hanna, sitten kesk ustelu korkeakoulujen luk ukausimaksuista. Molemmat ovat aiheuttaneet hämmennystä. Abu-Hanna-jupakka kohdisti huomion monen mielestä epäolennaiseen asiaan, eli rasismin sijasta siihen, kuka on väärässä. Lukukausimaksukeskustelua syytetään puolestaan siitä, että sekä asiaa puoltavat että vastustavat tahot vetoavat tutkimuksiin, joista ei voi päätellä vielä mitään. Lukukausimaksukokeilua pidetään epäonnistuneena. Varsinaisia opinnoistaan maksaneita on kertynyt kokeilun aikana Aalto-yliopistosta ja Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa vain kourallinen. Siitä kokeilusta voi kumpikin taho poimia itseään miellyttäviä tuloksia. Kukaan ei tiedä varmasti, houkuttelisiko maksullisen Suomi-neidon

tarjoama koulutus. Keskustelupalstat ovat täyttyneet muun muassa mikään ei ole ilmaista -argumenteilla, joiden jälkeen usein puuskahdetaan, ettei Suomi voi olla koko maailman ilmaiskouluttaja. Vääntöä käydään siitäkin, onko se noin puolet tänne töihin jäävistä ulkomaalaisista ihan mukava määrä vai aivan liian vähäinen. Lisäksi keskustellaan siitä, pitäisikö puhua enemmän siitä, miten ulkomaalaiset saataisiin helpommin jäämään Suomeen töihin. Ratkaisuksi on heitetty muun muassa suomen kielen kurssien järjestämistä niissä maissa, joista Suomeen tulee paljon opiskelijoita. Siten kieli eli yksi integroitumisen väline olisi jo hanskassa. Lukukausimaksujen perimistä kannattavia syytetään ahneudesta. Väitetään, että AMK-tasoiset oppilaitokset ovat keksineet ulkomaalaisten opiskelijoiden kouluttamisen, jotta ne pysyisivät elossa. Lisäksi taas läiskitään laiska sukupolvi -korttia. Opiskelijat saisivat kuulemma sen tarvittavan potkun ta-

kalistoon, jos joutuisivat maksamaan opinnoistaan vaikkapa 500 euroa vuodessa. Tämänkaltaiset mielipiteet hirvittävät monia, sillä ulkomaalaisille tarkoitettujen lukukausimaksujen pelätään olevan ensimmäinen askel kaikille maksulliseen koulutukseen ja suomalaisylpeyden, tasa-arvoisen koulujärjestelmän lahoamiseen. Joka tapauksessa pää edellä hyppääminen ei ole järkevää. Toisaalta loikka tuntemattomaan auttaisi selvittämään, mäiskähtääkö se pää syteen vai saveen.

Jaana Kinnari kirjoittaja on Vaasan ylioppilaslehden päätoimittaja

POIMINNAT VYY:lle uusi hallitus Ketkä pääsivät vallankahvaan? Nyt puhuu Amica Amica vastaa valituksiin. Pääainenimikkeet tuottavat tiettyjä mielikuvia Miltä oma oppiaineesi kuulostaa työnantajille? Taireteos naurattaa ja rakastuttaa runoillaan Fuksi kirjoitti murrerunokirjan.

Kaivelemme menneitä Vaasan ylioppilaslehti 1/03 ”Vaasaan siis pääsee edellisten Suomi24-kirjoittelijoiden mukaan opiskelemaan helposti, ja sitten kun on päässyt, niin työmäärä opinnoissa on vähäisempi kuin muualla. Urbaaneja legendoja tai eivät, jos Vaasan yliopistolla kuitenkin on tuollainen maine muissa yliopistoissa opiskelevien mielestä sekä lisäksi jo Vaasasta valmistuneiden joukossa, niin huonossa jamassa ollaan. Ongelmahan on, että edelliset kirjoitukset leviävät internetin välityksellä laajalle ja juuri siihen kohderyhmään, joka parhaillaan tekee valintojaan tulevan opiskelupaikkansa suhteen. Yliopiston itsekehuun ei kukaan tuollaisten kommenttien jälkeen usko!” Hamid Guedra Herne nenässä -palstalla

4 12–13

Hei, nyt tehdään talk show! Toimittaja pääsi Enbuske & Linnanahde Crewin kulissien taakse.

14–15

Luova Vaasa: Hyvän tuulen sarjakuva Miten tehdään sarjakuvia?

8 17

Heikkeneekö ihmisen näköaisti? Erään teorian mukaan kyllä.

In English: International student life is an open scene

15. tammikuuta 2013 SITOUTUMATON OPISKELIJALEHTI TOIMITUS PIDÄTTÄÄ OIKEUDEN MUOKATA SAAMAANSA MATERIAALIA TOIMITUS EI VASTAA TILAAMATTOMASTA AINEISTOSTA

Toimitus: Vaasan ylioppilaslehti Yliopistonranta 5, 65200 Vaasa (Domus Bothnica, Vaasan ylioppilastalo) Puh. 044 324 8969 toimitus@vaasanylioppilaslehti.fi

Facebookissa: facebook.com/vaasanylioppilaslehti Julkaisija: Vaasan yliopiston ylioppilaskunta

Avustajat tässä numerossa: Beto Guzmán Abundes Emil Elo Heli Hämäläinen Ossi Kukkonen Mari Lempiäinen Mia-Mari Lähteenmäki Tarja Mäkitalo Tuomo Nyrhilä Heidi Peltonen Eppu Saarela Siiri Salo

Paikallinen mainosmyynti: RC-Kustannus Oy Markku Räsänen, 044 500 0440 rc@rckustannus.fi

Päätoimittaja: Jaana Kinnari Taittaja: Joni Syvänen Kansi: Beto Guzmán Abundes

Valtakunnallinen mainosmyynti: Pirunnyrkki Oy, 020 796 9580 yolehdet@pirunnyrkki.fi Painatus: I-Print oy, Seinäjoki

Vaasan ylioppilaslehti

UUTISIA Vaasan yliopiston ylioppilaskunta on valinnut uudet toimijat vuodelle 2013. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin 25-vuotias kauppatieteiden ylioppilas Daniel Lahti. Lahti on toiminut vuoden 2012 VYY:n hallituksen koulutuspoliittisena vastaavana. Muut hallituksen jäsenet ovat Iivari Käkelä (hallintotieteet), Tiia Neuvonen (viestintätieteet), Ilona Räihä (kauppatieteet), Laura Ryymin (hallintotieteet), Anne Salminen (hallintotieteet) ja Teemu Sintonen (kauppatieteet). Vylkkäri haastatteli tuoretta hallitusta sen ensimmäisen kokouksen jälkeen ja tutustui jäseniin tarkemmin.

VYY:lle uusi hallitus

Kohdassa 1 muut hallituslaiset saivat kuvailla kyseistä hallituksen jäsentä. 2. Kerro tehtävästäsi yhdellä lauseella. 3. Mistä äitisi on ylpeä? Mistä ei?

•

Yhteiset kysymykset

•

Kuvailkaa ensi vuoden uhkia ja mahdollisuuksia.

Teemu Sintonen, yrityssuhdevastaava, varapuheenjohtaja

1. Artesaani. Luova mutta pedantti ja haluaa tietää paljon. Ainoa fuksi joukossa eli virkavuosijuniori. Jos Anne olisi eläin, hän olisi kissa.

2. Olen se tyyppi, joka on huolissaan siitä, mitä opiskelijoille kuuluu. 3. Äiti on ylpeä siitä, että olen lopettanut tupakoinnin. Äiti ei tykkää siitä, että käyn liian vähän kotona.

•

Tiia Neuvonen, tiedotusvastaava

1. Tiian tulon tietää siitä, että kengät kopisevat. Lämminhenkinen ja rauhallinen. Jos Tiia olisi eläin, hän olisi perhonen: ei pidä itsestään kovin suurta ääntä mutta ilahduttaa ympäristöä.

VYY:n uudeksi kulttuurisihteeriksi Krista Koski

■■ Krista Koski on valittu Vaasan yli-

opiston ylioppilaskunnan uudeksi kulttuurisihteeriksi. Teknistä viestintää pääaineenaan opiskeleva 24-vuotias Koski on toiminut vuoden 2012 VYY:n hallituksessa, jossa hänen vastuualueenaan oli tiedotus. Hallitus valitsi Kosken ajalle 14.1.– 14.4.2013 hoitamaan väliaikaisesti kulttuurisihteerin tehtäviä, jotta tehtävän toimenkuvan muutokset saadaan valmisteltua ja toimi laitettua hakuun loppukeväästä.

Vaasan ylioppilaslehti

1.Eloisan hilpeä vantaalainen. Laura hoitaa miljoonittain asioita. Moniosaaja. Linssilude. Jos Laura olisi eläin, hän olisi kanaemo. 2. Pidän huolta, että vapaa-ajallakin on tekemistä. Kulturelliakin. 3. Äiti on ylpeä siitä, että olen aikaansaava mutta vähemmän ylpeä siitä, että en ole hänen luonaan niin aikaansaava kotiaskareissa.

1.Ilona on nimensä mukaisesti ilopilleri ja kielitaituri. Rauhaa ja aktiivisuutta hyvässä balanssissa, helposti lähestyttävä. Jos Ilona olisi eläin, hän olisi pupu. 2. Olen huolissani siitä, mitä kv-opiskelijoille kuuluu ja miten ihmiset saataisiin liikkumaan. 3.Äiti on ylpeä siitä, että olen aikaansaava mutta vähemmän ylpeä siitä, että en ole sitä välttämättä kotiaskareissa.

1. Daniel on Paimiosta ponnistava höpönassu ja velikulta. Säteilevä ja karismaattinen. Jos Daniel olisi eläin, hän olisi sellainen isänallekarhu. 2. Tehtäväni on vetää pumppua niin, etttä saavutetaan huipputuloksia. 3. Äiti on ylpeä yliopistossa opiskelustani. Hän pitää todennäköisesti pahana julkista alastomuutta.

Anne Salminen, sosiaalipoliittinen vastaava

Laura Ryymin, kulttuuri- ja vapaa-aikavastaava

Ilona Räihä, KV- ja liikuntavastaava

Daniel Lahti, puheenjohtaja

•

1. Menevä mies. Pelaa korista. Teemu etsii kaikesta jotain positiivista. Supliikki autokauppias. Jos Teemu olisi eläin, hän olisi kenguru. 2. Olen se tyyppi, joka tuo massii. 3. Äidin harjoittamasta Facebook-stalkkauksesta päätellen hän on ylpeä kaikesta, mitä teen. No ei kuitenkaan siitä, etten ole koskaan ollut mikään aamuherääjä.

2. Vastaan opiskelijoiden oikeuksista opintoasioissa. 3. Äiti on ylpeä menestyksestäni mutta ei siitä, että välillä unohtuu ottaa kotiin yhteyttä.

2. Ytimekkäästi sanottuna vastaan ylioppilaskunnan tiedottamisesta. 3. Äiti on ylpeä opiskelustani täällä. Vielä äidin ei ole tarvinnut hävetä.

•

Iivari Käkelä, koulutuspoliittinen vastaava 1. Lapin mies, korjataan: Pohjois-Pohjanmaalta. Iivarilla on hillitty auktoriteetti ja painavaa asiaa ja joskus punaiset housut. Jos Iivari olisi eläin, hän olisi jääkarhu.

Kesätyöt Vaasassa

■■ Facebook issa on lukuisia sivustoja, joille kerät ään t iet y n kaupungin kesät yöilmoituksia. Vaasallakin on sellainen: ”Kesätyöt Vaasassa” -sivusta t yk käämällä saa automaat tisesti Vaasan seudun avoimet kesätyöpaikkailmoitukset uutisvirtaan reaaliajassa. Lähteinä käy tet ään muun muassa Duunitoria, MOL:ia ja Aarresaarta.

Heikko talous on yksi uhkatekijä. Myös Vaasan yliopiston statusta pitäisi kohottaa niin, ettei meitä aina SYL:in liittokokouksessa äänestettäisi siksi lopetettavaksi yliopistoksi. Yhteisöllisyys ja jäsenlähtöisyys ovat mahdollisuuksia. Jos VYY saisi 20 000 euroa, mihin se käytettäisiin? Se menisi vapaa-aikaan eli tapahtumien sisällöllisen laadun kehittämiseen.

Uusivanha

Leipis Kuvat: Jaana Kinnari

Leipiksen yläkerran remontti valmistui joulukuun aikana. Yläkerran kokoustilan keittiötä tehtiin avarammaksi poistamalla väliseinät ja uusimalla kalusteita. Myös lattia on uusittu ja seiniä on maalattu. Takkatilaan hankittiin uusi televisio. Lisäksi tilaan on tehty kattava perussiivous.

Ennen

Jälkeen

Vaasan ylioppilaslehti

Koko kampusalueen tarjottavista annoksista sydänsystävällisiä on yleensä vähintään puolet. Lisäksi jos katsotaan vaikka tämän päivän ruokalistaa, kinkkukastike ja pennepasta -annoksen kalorimäärä on 450. Leivän, salaatin ja ruokajuoman kanssa tästä tulee 600700 kaloria. Annoskoolla voi itse vaikuttaa paljon kalorimäärään. Kasvisruokia olemme myös kehittäneet paljon. Amican suunnittelija laatii ruokalistan Kelan suositusten mukaisesti.”

Teksti & Kuva: Jaana Kinnari

Vaasan ylioppilaslehden Risut ja risut -palstalle valitetaan ennen kaikkea ruoasta. Ruoka on risujen mukaan huonolaatuista, loppu, raakaa, eilistä, liian rasvaista, ravintoaineiltaan köyhää ja niin edelleen. Valituksia ruoasta on tullut niin paljon, että uskoisi siinä todellakin olevan vikaa. Myös ylioppilaskunta on useana vuonna selvittänyt Amican kanssa mahdollisia parannuskeinoja. Mutta mitä mieltä Amica on risujen syytöksistä? Niihin vastaa Fazer Food Servicesin operatiivinen päällikkö Ari Hartikainen. Mathildassa on aina ruoka loppu! Oli vaan perunaa riisin kanssa!

“Ruokailijoiden määrät vaihtelevat, ja ruokiin varatut raaka-ainemäärät perustuvat historiatietoihin, jotka on saatu päivittäisiä kävijämääriä tarkastelemalla. Mikäli tässä tarkoitetaan sitä, että ruoka on ollut kokonaan loppu jonain päivänä, on todennäköisesti ruokailijamäärä ollut tavallista oletettua suurempi. Mikäli tässä tarkoitetaan sitä, että yksittäinen ruokalaji on ollut kokonaan loppu, kyseessä on ehkä ollut

ruoan suosion arviointivirhe. Aina kuitenkin pyritään siihen, että loppuneen ruokalajin tilalle tulisi jokin korvaava samantyyppinen annos. .” Ruoan laatu on selvästi huonontunut!

”Ruoan huonouden kokeminen lienee melko yksilöllistä. Olisi mielenkiintoista kuulla tarkemmin, miten se on huonontunut. Ehkä ruokalista ei miellytä tai muuten tulee henkilökohtaisia pettymyksiä. Amicalla tehdään tasaisin väliajoin ruoan laadun arviointeja, joissa otanta on laaja. Tästä mittauksesta saadut arvosanat ovat pysyneet samoina. Molempina vuosina 2011 ja 2012 se on ollut 3,29. Tämän mukaan ruoan laatu ei siis olisi huonontunut. Jos kuitenkin kokee, että omassa annoksessa on jotain vikaa, asiasta kannattaa mainita ravintolalle välittömästi. Ravintola voi sitten tehdä jotain asian hyvittämiseksi.” Salaattipöydässä on huonolaatuisia vihanneksia!

”Vihanneksia tulee ravintoloille kolme kertaa viikossa. Vaihtuvuus on siis suurta, ja siten tuoreuden luulisi olevan

taattua. Toki tavarantoimituksessa voi olla toisinaan ongelmia. Huonoiksi kokemistaan salaattipöydän antimista tulisi mennä ilmoittamaan ravintolalle.” Salaattibaarin proteiiniannokset ovat pieniä!

”Salaattibaarin proteiiniannokset noudattavat ravitsemuksellista ohjeistusta. Proteiiniannoksista saa keskimäärin 30 grammaa, mikä yhdessä leivän ja ruokajuoman kanssa tekevät noin 80 grammaa proteiinia. Proteiinin normaalitarve on noin yksi gramma painokiloa kohden, joten 80-kiloisen luulisi tällä pärjäävän. Ihmisten proteiinintarpeet ovat kuitenkin erilaisia. Salaattibaaristahan voi aina ostaa lisää proteiiniannoksia.” Ruoka on epäterveellistä!

”Kelan uudistuneet laatukriteerit tulivat voimaan tänä vuonna. Kela ohjeistaa, että ruokalistoihin tulee merkitä sydänystävälliset annokset. Meillä onkin ne jo vuoden ajan merkitty ruokalistaan tähdellä, eli ruokailija voi helposti tarkistaa ruokansa terveellisyyden.

Hartikainen toivoo, että palautetta annettaisiin suoraan ravintolalle. ”Asioihin voi vaikuttaa huomattavasti nopeammin, kun ravintola saisi palautteen heti. Myös Amican nettisivuilla voi käydä antamassa kommentteja.” Lisäksi hän näkee runsaan ruoasta valittamisen positiivisenakin. ”Ymmärrän, että ruoasta valitetaan paljon, koska muistan itsekin ruokailun merkittävyyden omilta opiskeluajoiltani. Ruoka kiinnostaa kaikkia. On hyvä, että kokkauksesta ja ruoasta on tullut trendikästä ja että ruoan terveellisyys ja alkuperä kiinnostaa yhä enemmän.”

Kela päivitti suositusta korkeakouluruokailusta

Yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden ruokailua tuetaan valtion varoin Kelan maksaman ateriatuen muodossa. Ateriatuen määrä on 1.1.2013 alkaen 1,94 euroa aterialta. Valtioneuvoston asetuksen mukaan opiskelija-aterian tulee täyttää laadultaan yleiset terveydelliset ja ravitsemukselliset vaatimukset. Opiskelija-aterian tulee kattaa noin kolmannes päivittäisestä energian tarpeesta ja olla koostumukseltaan ravitsemussuositusten mukainen. Huomiota tulee kiinnittää erityisesti rasvan laatuun ja suolamäärään. Kelan julkaisema uuden suosituksen periaatteet tulivat voimaan vuoden 2013 alusta. Sen keskeisiä aiheita ovat aterioiden energiasisältö ja ravitsemuslaatu sekä aterioiden koostaminen. Suositus on tarkoitettu työvälineeksi korkeakouluopiskelijoiden ateriapalveluista ja niiden kilpailutuksesta vastaaville tahoille sekä tietolähteeksi opiskelijoille. Poimintoja suosituksesta: • Tarjolla pitää olla vähintään kaksi peruslounasvaihtoehtoa. • Suositusten kriteerit täyttävät lounasvaihtoehdot tulee selkeästi merkitä esille päivän ruokalistaan. • Aterian kalorimäärän tulisi olla keskimäärin 700–800 kcal, vähintään 500 kcal ja enintään 1 000 kcal. • Pääruokien kierron ruokalistalla tulee olla vähintään 4 viikkoa. • Kasvisruokia ei voi valmistaa vain jättämällä liha ja kala pois ateriasta. Täysipainoinen, pelkästään kasvikunnan tuotteita sisältävä kasvisruoka valmistetaan kasviksista, palkokasveista ja täysjyväviljasta niitä eri tavoin yhdistellen. • Korkeakoulun tulee antaa opiskelijaravintolan tilat ravintolanpitäjän käyttöön maksutta samanlaisin periaattein, joita sovelletaan henkilöstöruokailussa.

Vaasan ylioppilaslehti

Opiskelijat kaipaavat liikuntapalveluita ja opinto-ohjausta Teksti & Kuva: Jaana Kinnari

Yliopisto ja ylioppilaskunta järjestivät viime lokakuussa hyvinvointikyselyn, johon saatiin 453 vastausta. ”Vastauksia on nyt pureskeltu ja pohdittu. Olemme ihan tyytyväisiä vastaajien määrään”, kertoo Vaasan yliopiston opintoasiain suunnittelija Sannakaisa Holmlund (kuvassa). ”Tiedotusta kyselyistä pitäisi jatkossa kuitenkin tehostaa, sillä vastanneista 78 % oli naisia ja 67 % filosofisesta tiedekunnasta. Vastauksia siis tulisi tulkita tätä seikkaa silmällä pitäen. Tulokset ovat kuitenkin suuntaa antavia, ja nyt tiedämme, mihin tarttua sekä seuraavissa kyselyissä että toimenpiteillä.” Vastauksien mukaan Vaasan yliopiston opiskelijat voivat hyvin. 71 % vastanneista kokee olevansa oikealla alalla, ja 53 %:lla opinnot etenevät hyvin.

”Tuloksissa näkyy myös yliopistomme yhteisöllisyys. Ihmissuhteitaan yliopistolla kuvailivat hyviksi 44 % ja tyydyttäviksi 30 % vastanneista. Lisäksi yliopistoa kuvattiin ennen kaikkea suvaitsevaiseksi, yhteisölliseksi, opiskelijoita arvostavaksi ja ammatilliseksi”, Holmlund kuvaa. Kysely antaa myös tärkeää aineistoa kampuksella syksyllä työnsä aloittaneelle opintopsykologille. ”Kysymykseen ’Onko sinulla ollut elämässäsi jokin kriisitilanne, joka on vaikuttanut opintojesi etenemiseen, esimerkiksi läheisen kuolema, onnettomuus tai sairaus?’ 25 % vastasi myöntävästi. Elämässä voi sattua kaikenlaista. Olisi hyvä pohtia, voisiko yliopisto tulla jotenkin vastaan, että opinnot sujuisivat paremmin.” Vaikka suurin osa kyselyyn vastanneista voi hyvin, ei Holmlundin mukaan saisi kuitenkaan unohtaa niitä, joille ei kyselyn mukaan kuulu yhtä hyvää. ”Heikko itsearvostus oli 7 %:lla, ja opinnot sujuivat heikosti 6 %:lla. Vaikka kiusaamista oli kokenut vain 4 %, luku ei silti ole nolla. Tätä ei tule jättää huomiotta, ja palaamme asiaan tarkemmin seuraavissa kyselyissä.” Vastauksista nousivat esille myös kattavan yliopistoliikunnan puuttuminen ja riittämätön opinto-ohjaus. Yliopistoliikunnan pieni tarjonta saattaa näkyä vastauksessa, jonka mukaan kolmanneksi suurin syy liikuntaharrastusten vähyyteen on rahan puute. Vastaajat olivatkin nimenneet kehittämiskohteiksi edulliset liikuntapalvelut, Hops-keskustelut, henkilökohtaisen opinto-ohjauksen ja urasuunnittelun. ”On hyvä, että mikään tietty ei noussut kyselystä esiin huolestuttavasti. Kyselyn tulokset otetaan huomioon opinto-ohjausta ja liikuntapalveluita suunniteltaessa”, sanoo VYY:n edunvalvontasihteeri Jaana Immonen. Yliopisto ja ylioppilaskunta neuvottelevat parhaillaan opiskelijoiden liikuntapalveluiden kehittämisestä.

Hyvää alkanutta vuotta kaikille! VYY:n uusi hallitus on valittu ja toimiin on päästy heti alkuvuodesta. Itse sain kunnian luotsata upeaa pumppua ja uskonkin, että tämä vuosi tulee olemaan upea. VYY:n keskustan saunatila Leipiskin sai pientä kauneushoitoa, jossa maalattiin seinät, vaihdettiin lattia ja keittiönurkka uudistettiin avarammaksi. Työtä tosin riittää vielä paljon niin edunvalvonnan kuin jäsenpalveluiden osalta. Edunvalvonnassa tärkeiksi asioiksi tänä vuonna nousee muun muassa opintojen joustavuuden kehittäminen. Yhä useampi opiskelija on opiskeluiden ohella töissä, ja tämä luo haasteita opintojen sujuvaan toteuttamiseen. Työt eivät ole tietenkään mikään kaikenkattava syy, vaan liittyyhän opiskelijastatukseen myös opiskelijan oma vastuu opinnoistaan ja niiden etenemisestä. Opiskelijat toivoisivat meidän kiinnittävän huomiota kielipalveluyksikön tarjoamien kurssien määrään ja laatuun. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että usein pullonkaulaksi muodostunutta tieteellisen kirjoittamisen verkkokurssia ja muitakin verkkokurssien (esim. äidinkielen kirjallisen viestinnän kurssi) määrää haluttaisiin lisätä. Edunvalvonnallisesti tämä on asia, johon aiomme erityisesti kiinnittää huomiota tämän vuoden aikana. Vaasa tunnetaan myös opiskelijakaupunkina, ja kaupunki saakin nauttia sen tuomasta värikkäästä elämästä ja nuorekkaasta ilmapiiristä. Keskusteluyhteyttä kaupunkiin onkin kehitettävä, jotta meidät muistetaan huomioida tasavertaisina kaupungin asukkaina. Tätä voidaan kehittää luomalla säännöllisiä tapaamisia kaupunginjohdon kanssa. Viestintää kehitetään tuttuun tapaan. Tänä vuonna olisi VYY:n viestintästrategian uudistamisen vuoro, ja sitä myötä pohdimme myös, että olisiko rakkaan ylioppilaskuntamme visuaalista ilmettä myös kohennettavana. Kyselemme varmasti teiltä, miten viestintäämme voisi kehittää ja toivottavasti keräämme runsaasti vastauksia. VYY:n bileet toimivat tiedekunnat yhdistävinä bileinä. Tänä vuonna on tarkoitus kehittää entistäkin sisällöllisempiä bileitä. Kuka tietää, vaikka pitäisimme kelien lämmettyä kuumat vaahtobileet. Nyrkkisääntönä voisi pitää sitä, että mitä aktiivisemmin käytte bileissämme, sitä enemmän voimme niihin panostaa ja sitä paremmat niistä sitten muotoutuukin. Tälle vuodelle osuu myös edustajistovaalit, joissa sinun on mahdollista lähteä ehdokkaaksi vaikuttamaan ylioppilaskuntamme asioihin rakentamalla VYY:stä entistä parempaa ylioppilaskuntaa. Suosittelen siis aktiivista ylioppilaskunnan tilanteen seuraamista käymällä edustajiston kokouksissa, jotka ovat kaikille jäsenille avoimia. Törmäillään bileissä ja Oscarissa, Daniel Lahti

kirjoittaja on Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja

Vaasan ylioppilaslehti

TYÖ & OPISKELU yönhakutilanteessa samankin tiedekunnan oppiaineet herättävät työnantajassa erilaisia mielikuvia. Vylkkäri otti selvää, mitä tietyistä oppiainenimikkeistä tulee mieleen. Palkkaisivatko Helena Perätalo OK Perintä Oy:stä, Kati Korolainen-Kujala Wapice Oy:stä, Riitta Vuorenvirta KMGP Oy:stä ja Marjukka Aho Ernst & Young Oy:stä seuraavia Vaasan yliopiston oppiaineita opiskelleita? Mitä heille tulee oppiaineista mieleen? Johtaminen Perätalo (OK Perintä, HRD-assistentti): Valmistuneet voisivat edetä TeamLeadereiksi tai palvelupäälliköiksi. Vain katto on rajana, joten toki voi tavoitella myös esimerkiksi liiketoimintajohtajaksi tai ihan toimitusjohtajaksi. Korolainen-Kujala (Wapice, HR Manager): Vahvalla teknisellä osaamistaustalla oleva johtamista opiskellut henkilö voisi sopia meille.

Vuorenvirta (KPMG, HR Coordinator): Organisointikyky, tavoitteellisuus, avoimuus, vuorovaikutteisuus. Kiinnostunut kehittämään organisaation toimintaa, ohjaa esimerkillään. Aho (Ernst & Young, Graduate Recruitment Coordinator ): Loistava pääainevalinta esimerkiksi HR-tehtäviin. Tervetuloa tiimiimme traineeksi! Markkinointi Perätalo: Markkinointi ja myynti -ryhmässämme on tekijöitä markkinointisihteerin, myyntineuvottelijoiden sekä kenttämyyjien tehtävissä.

Korolainen-Kujala: Ulkoisen yritysmielikuvan rakentaminen. Yrityksen tuotteiden tai palvelujen esilletuonti houkuttelevalla tavalla oikeissa kanavissa. Asiakkaiden tarpeiden tuntijoita tai tutkijoita. Osaavat määrittää yrityksen position omassa markkinassaan.

Vuorenvirta: Luovuus, hyvät ja monipuoliset kommunikointitaidot, verkostoituminen. Idearikas ja ajan hermolla oleva.

Aho: HR:n ohella tärkeä yrityksen tukifunktio ja teemmekin paljon yhteistyötä. Markkinoinnin kuten myös johtamisen opiskelijoilla tosin on kova kilpailu työpaikoista, sillä nämä alat kiinnostavat monia. Aluetiede Perätalo: Tällainen henkilö voisi esimerkiksi tehdä erilaisia analyysejä ja arvioita tulevista ja potentiaalisista markkinoista alueiden kehitykseen liittyen.

Korolainen-Kujala: Sekä kansallisesti että kansainvälisesti eri alueista (maanosista, maista, maakunnista, kaupungeista jne.) tietävä henkilö. Voisimme käyttää ehkä ostopalvelua, jos olisimme aloittamassa toimintaa, jollain uudelle ja ennestään täysin tuntemattomalla alueella.

Vaasan ylioppilaslehti

Pääainenimikkeet tuottavat tiettyjä mielikuvia Teksti: Jaana Kinnari Kuva: Beto Guzmán Abundes

Vuorenvirta: Kiinnostus kestävään kehitykseen, näkemysten laaja-alaisuus. Tarkastelee asioita suuremmassa mittakaavassa. Työllistyminen KPMG:llä erilaisiin asiantuntijatehtäviin, esim. yritysvastuuasiantuntija.

Aho: Monipuolinen ala ja monipuoliset työllistymismahdollisuudet, mutta kuten monissa humanistisissa ja valtiotai yhteiskuntatieteellisissä aineissa, varsinaiseen ammattiin ei tästä pääaineesta ikävä kyllä valmistuta. Toisaalta kunhan tekee itselleen selväksi, mikä urapolku kiinnostaa, vain taivas on rajana! Nykysuomi Perätalo: Voisi olla tekemisissä kieliopillista tarkkuutta vaativissa tehtävissä, esimerkiksi markkinointiin tai muuhun viestintään liittyen. Myös toisen kotimaisen kielen taitaminen on yrityksessämme tärkeää. Korolainen-Kujala: Ensi tulee mieleen nykysuomen sanakirja ja kielen ja kulttuurin opiskelu. Meidän organisaatiomme on kansainvälinen, jolloin voisimme ostaa suomen kielen koulutuspalveluita. Vuorenvirta: Tietämys viestinnän ja kommunikoinnin eri keinoista, kielen ja kulttuurin yhdistäminen. Kielellisesti lahjakas esimerkiksi kirjoitetussa viestinnässä. Aho: Jos ei äidinkielen opettajan ura kiinnosta, niin kauppatieteellisillä sivuaineilla höystettynä esimerkiksi yritysviestintä ja tiedottaminen ovat potentiaalisia uravaihtoehtoja! Comparative cultural studies Perätalo: Kulttuurien ymmärtämistä ja vertailua voisi hyödyntää varmasti kansainvälisten markkinoiden valloituksessa sekä toki myös henkilöstön kehityksessä. Kor ola inen-Kuja la: Eri kulttuureja vertaileva tutkimusala. Voisimme k äy t t ää ehkä ostopalvelua, jos olisimme aloitt amassa toimint aa jollain uudella ja ennestään täysin tuntemattomalla alueella. Vuorenvirta: Globaali ajat telumaailma, kielitaito. Kiinnostunut monik ult t uurisuuden tuomista mahdollisuuksista.

Aho: Kuinkahan hyvin kulttuurialan osaajat viihtyisivät taloushallinnon organisaatiossa kauppislaisten ja oikislaisten keskellä? Jos yritysmaailma kiinnostaa ja numerot eivät kammoksuta liikaa, niin kaikki ovat tervetulleita. Tuotantotalous Perätalo: Tällaiset henkilöt ovat varmasti hyviä tehostamaan toimintatapoja ja käytäntöjä sekä omiaan uusien käytäntöjen sisään ajamisessa. Korolainen-Kujala: Yrityksen toiminnan ja valmistuksenohjauksen asiantuntija. Katsoo yrityksen toimintaa helikopteriperspektiivistä. Jos tuotantotalouden ihminen osaisi ohjelmoida ja olisi kiinnostunut IT:stä, voisimme hyvinkin harkita palkkaamista. Vuorenvirta: Teknologinen tietämys yhdistettynä bisnekseen, ongelmanratkaisukyky, projektinhallinta. KPMG tarjoaa monipuolisia asiantuntijatehtäviä, esimerkiksi johdon IT-neuvonantaja ja asiantuntija yritysjärjestelyissä.

Aho: Oletko harkinnut uraa liikkeenjohdon konsultoinnissa tai vaikkapa yritysjärjestelypalveluiden parissa? Haluamme sinut! Julkisoikeus

Perätalo: Joskus eteen tulee vaikeampia perintätapauksia, jotka vaativat selvittelyä ja oikeudellista ohjeistusta, toisinaan jopa edustusta oikeudessa.

Korolainen-Kujala: Julkisyhteisöjen oikeudellisiin asioihin paneutumista. Meillä ei tarvetta tällä hetkellä.

Vuorenvirta: Kiinnostus yhteiskuntaa kohtaan, julkisen sektorin osaaja. Esimerkiksi laskentatoimea tai tilintarkastusta sivuaineena lukeneet voivat työllistyä KPMG:llä julkishallinnon tilintarkastajiksi. Aho: Onko työoikeus lähellä sydäntä? Tällöin HR-tehtävät voisivat olla yksi urapolku. Suosittelen syventymistä vero-oikeuteen, sillä uusia veroasiantuntijoita kaivataan aina esimerkiksi veropraktiikkaamme! Energiatekniikka Perätalo: Energia-alan asiantuntijoita varmasti harvemmin tapaa perintätoimistossa. Mutta jos on kiinnostusta tekniikkaan ja oikea asenne, niin paikka voisi löytyä esimerkiksi ICT-osastolta. Korolainen-Kujala: Tulevaisuuden ala, jolla ohjelmistojen osuus on kasvussa. Palkkaisimme mielellämme energiatekniikan osaajan, joka olisi kiinnostunut myös ohjelmistokehityksestä. Vuorenvirta: Innovatiivisuus, uusien vaihtoehtojen luominen.

Aho: Energiatekniikan opiskelijat työllistyvät varmasti mieluummin esimerkiksi julkiselle sektorille, tutkimustehtäviin ja energiayhtiöihin, mutta mikäli talous ja asiantuntijaura konsultoinnissa kiinnostavat, kannattaa ehdottomasti harkita myös liikkeenjohdon konsultointia! X

Konseptiverstas: oikeita markkinointikonsepteja oikeisiin tarpeisiin

Teksti & Kuvat: Mia-Mari Lähteenmäki

1. Onko sinulla jo kesätyöpaikka? 2. Milloin alat hakea kesätöitä? 3. Millainen olisi unelmiesi kesätyö?

Teksti: Jaana Kinnari Kuva: Peter Båsk

arkkinoinnin yksikkö järjesret, syventyi kohderyhmään useiden eri sa, joiden myötä se oma tehtävä selvisi. ti syksyllä monialaisen Konmenetelmien avulla ja kartutti syvälKunkin pääaine ei kuitenkaan ole liiakseptiverstas-kurssin, johon listä ymmärrystä lapsiperheiden arjessi rajannut tekemisiä, vaan olemme saaosallistui markkinoinnin, viestinnän ja ta ja vapaa-ajasta. Markkinoinnin opisneet puuhata kaikenlaista. Kaikki suunnykysuomen opiskelijoita. Kurssin yhkelijat Juulia Parjanne, Tiia Puska ja niteltiin yhdessä”, Mattila sanoo. teistyökumppanina toimi tänä vuonna Mustasaarella sijaitseva museoalue ja kulttuurikeskus Stundars. Tavoitteena oli suunnitella Stundarsin toimintaa ja markkinointia ja lisätä lapsiperheiden käyntejä museoalueella. ”Kurssi on alun perin syntynyt opiskelijoiden, oppiaineen ja työelämän toiveista, ja siksi yhteistyökumppanina on aina jokin oikea yritystaho. Kurssilla harjoiteltiin tiettyjä työelämän tärkeitä taitoja kuten luovuudesta ammentamista, tiimityöskentelyä ja esiint ymistä. Luovuus yhdist yi yrityksen päätöksentekoprosessiin ja markkinoinnillisiin konsepteihin, jotka tuovat arvoa eri osapuolille”, kertoo markkinointiyksiköstä Minna-Maarit Jaskari. Wor k s hop -muo t oi nen kurssi myös lisäsi opiskelijoiden sitoutumista. Tapaamisia on ol■■ Loppushow’n asiantuntijaraati arvosteli Eeppiset Innovaattorit (Pekka Kankaanranta, Aleksi lut jopa neljä kertaa viikossa. Kangas, Tiia-Maria Nummela ja Joel Väänänen ) niukasti voittajaksi. ”Kurssia on moitittu työlääksi, ja tässä onkin viisi kertaa enemmän hommaa kuin tavanomaisemmissa kursseissa. Veikkaan kuitenkin, että hyöty on myös Outi Leskinen sekä nykysuomen opis”Kurssi on ollut käytännönläheisyyvähintään viisinkertainen. Loppushow, kelija Sini Mattila ja viestinnän opiskedessään ainutlaatuinen. Se vaati epäjossa kaikki saavat lopulta esitellä vallija Janina Jouppi pitävät kurssia onnisvarmuuden sietämistä mutta oli hyvin miit ideansa, on ollut opiskelijoille mietuneena. palkitseva”, kertoo Puska. leenpainuva”, Jaskari sanoo. ”Tahti oli todella tehokas, kun joka ”Usein ryhmätyöt ovat melko tuskaiRyhmiin kuuluu opiskelijoita kaiviikko on ollut tapaamisia ja esityksiä. sia, mutta nyt yhteistyö sujui todella kikista kolmesta oppiaineesta. KursTämä on ollut todellinen Stundars-sykvuttomasti. Ammatillinen identiteetti sin loppushow’ta seuratessa huomaa, sy. Kurssi on ollut koko ajan mielessä, ja ja luottamus omaan itseen ovat vahvisettä ryhmillä on samoista lähtökohdissellainen luovuuden palo on roihunnut tuneet. Oppimispäiväkirjassa pääsi ruota huolimatta erilaisia ideoita. Joku on jatkuvasti”, Leskinen sanoo. timaan vahvuuksiaan”, Parjanne sumkeksinyt tietokonepelin ja korostanut ”Kullakin on ollut omat vahvuutenmaa. X kahvilakulttuurin merkitystä. Toinen ryhmä taas lanseeraa Hassupossu-maskotin ja tuo esille idean keskittyä enemmän luomutuotteisiin. Kolmas ■■Ratkaisiattaret-ryhmän ryhmä esittää kitaran säestykjäsenet (kuvassa Tiia Puska, sellä Stundarsin uuden tunnusSini Mattila, Outi Leskinen ja Janina Jouppi) oppivat laulun. kurssilla paljon itsestään. Victoria Nylund Stundarsilta kertoo olevansa vaikuttunut kaikista esityksistä ja siitä, miten opiskelijat alusta lähtien heittäytyivät aiheeseen. ”Kaikki ryhmät olivat sisäistäneet heille annetun tehtävän ja huomioineet henkilöstömäärämme ja puitteemme. Jokainen markkinointisuunnitelma sopi hyvin omiin ajatuksiimme mutta toi myös paljon tuoreita ja uusia ideoita, joita varmasti tulemme hyödyntämään jo seuraavana kesänä. Kurssi oli myös meille hyvin inspiroiva”, Nylund kertoo. Yksi tiimeistä, Ratkaisiatta-

Anne Rintala, viestintätiede, 3. vuosikurssi 1. Ei ole. 2. Mahdollisimman pian. 3. Oman alan työ, jossa saisi tehdä toimittajan töitä.

Janne Alakoski, rahoitus, 4. vuosikurssi 1. Ei ole. 2. Alan hakea nyt vakituisia töitä, sillä minun pitäisi valmistua kevään aikana. 3. En hae enää kesätöitä.

Siiri Vehmer, rahoitus, 3. vuosikurssi 1. Ei ole. 2. En hae ensi kesäksi töitä, koska lähden vaihtoon. Muutoin alkaisin hakea tammi-helmikuussa. 3. Oman alan duunipaikka, jossa oppisi lisää alan käytännöistä.

Elias Halme, taloustiede, 3. vuosikurssi 1. Ei vielä. 2. Alan hakea kohta kesätöitä, mutta saatan päätyä jatkamaan kesällä nykyisessä työpaikassani. 3. Äärimmäisen vaihtelevat työtehtävät, suuri palkka ja vaihteleva työympäristö houkuttelisivat. Kesätöissä tärkeintä on kuitenkin uusien kokemuksien saaminen. Vaasan ylioppilaslehti

KAMPUKSELLA

Ta i r e t e o s naurattaa ja rakastuttaa runoill a an Teksti & Kuva: Heidi Peltonen

nni Yli-Hynnilä, 19, on Kuortaneelta lähtöisin oleva ensimmäisen vuoden opiskelija Vaasan yliopistossa. Hänen kirjoittamansa Taireteosniminen runokokoelma on Yli-Hynnilän esikoisteos. Se on kirjoitettu eteläpohjanmaan murteella. ”Tulin Sanoja Rakkaudesta -kirjoituskilpailussa toiseksi ja siitä se lähti”, YliHynnilä kertoo. Kolme ensimmäistä palkittiin julkaisulahjakortilla, jonka ansiosta Taireteoksen julkaisuprosessi edistyi hyvin ja nopeasti. Taireteoksen kokoaminen kesti noin vuoden. ”Murrerunoista oli helppo kirjoittaa kokoelma. Se on erilainen, kun on murteella”, Yli-Hynnilä kertoo.

Elämäntapana kirjoittaminen

Enni on aloittanut kirjoittamisen jo hyvin nuorena. Lukiossa opiskellessaan hän pääsi Nuoren Voiman liiton proosan työpajaan, joka kesti viikonlopun. ”Siellä meitä opetti oikeat kirjailijat. Oivalsin, että oikeasti voi olla kirjailija”, nuori kirjoittaja muistelee.

Vaasan ylioppilaslehti

Yli-Hynnilä kirjoittaa muutakin kuin vain pelkästään runoja. Hän on töissä Ilkka-Yhtymillä ja kirjoittaa lehtijuttuja esimerkiksi Pohjalaiseen. Fuksina YliHynnilä kirjoittaa myös yliopiston Fuksi säätää -blogia. Uutta julkaisua ei ainakaan vielä ole tiedossa. ”Aina on työnalla jotain. Eihän sitä vielä tiedä”, hän miettii. Verkossa Yli-Hynnilä on käynyt kirjoittajakursseja. Hänen tekstejänsä on julkaistu myös kolmessa eri antologiassa.

Huumoria ja rakkautta

Tukijoukkoina Taireteosprojektissa ovat olleet Ennin perhe. Jani Niiranen on auttanut Taireteoksen taitossa. ”Oli hyvä, että sai taittoapua. Kärsivällinenkin täytyi olla”, Enni täsmentää. Kirjaa saa tilattua Internetistä. Kirjakaupat voivat tilata teosta, jos haluavat sitä myyntiin.

Taireteoksen runot ovat täynnä huumoria ja rakkautta. Siinä on kolme osaa ja yli seitsemänkymmentä sivua luettavaa. ”Jokainen varmasti ymmärtää Taireteoksen runoista jotain. Jos joku ajattelee, että ei tykkää runoista, niin Taireteosta lukemalla on helppo ja mukava aloittaa.” Murre on aina alueellista. Taireteoksen YliHynnilä on kirjoittanut oppimallaan murteella. ”Pit ää uskoa itseensä. Joskus meinaa loppua usko, mut t a k annat t aa kirjoittaa mitä tahansa, niin siinä oppii kokoajan. Se saa mielik uv it uk sen lentämään.”X

Kaksi runoa Taireteoksesta: Ystävät on enkelehiä Mun ystävät ne kuunteloo jos taivas laskoo liian alas sillon ku pilivet kipuaa rinnettä ja pisarat puristuu alas sitte ku kylymä tuloo ja jäätyy vesi paikoolleen jos jäkäleenä maassa kostiaa on ne vetää aina jaloolleen ystävät on enkelehiä sano mun sanoneen. Taireteos Tuhat loistavaa kultarintaa hyppelöö sun ihollas paineloo jalallansa sivelöö siivillänsä kihelmööttöö valtavasti hipaasta hipiääsi kokeella sulavia siipiä hyppelöö linnut vaan niin koriasti nottei tohori sotkia sormellansa sorkkia, pilata taireteosta.

taa myös perusteltua kritiikkiä, jos joku asia ei hallarikoulutuksessa tai kampuksellamme toimi.

Yliopiston ilmeen uudistumisen myötä aloittivat myös uudet yliopiston opiskelijabloggaajat: Alberto Guzmán Abundes (International Business), Enni Yli-Hynnilä (kielet ja viestintä), Laura Ryymin (hallintotieteet), Henri Karttunen (kauppatieteet), Raija Koivisto (energiatekniikka), Linda Storås (ruotsin kieli äidinkielenä). Ylioppilaslehti ruoti blogien välittämää kuvaa ja sanomaa.

Henri Karttunen – Kylterielämää

Vaasan yliopiston uudet bloggaajat Teksti: Mari Lempiäinen

Alberto ”Beto” Guzmán Abundes – Networking Meksikolainen Beto kirjoittaa englanniksi. Blogi – tosin vain yksi teksti ja muutama kuva tähän mennessä – vaikuttaa joukon jännittävimmältä. Kirjoittaja ei ratsasta trendien aallonharjalla vaan luo niitä huispausluudallaan milloin New Yorkissa, milloin kampuksemme nurmikentillä. Hän vaikuttaa olevan todellinen verkostoituja, ja menevän tarkalleen sinne minne haluaa, mielipiteistä välittämättä. En ihmettelisi jos kuulisimme tästä bloggaajasta tulevaisuudessa myös muualla mediassa.

Enni Yli-Hynnilä – Fuksi säätää Enniin on helppo fuksien ja yliopistosta haaveilevien keskiasteella opiskelevien samaistua. Tarina on klassikko yliopisto-opiskelun aloittaville: vanhempien nurkista omaan asuntoon, maalta kaupunkiin, kontrolloidusta lukio-opiskelusta yllättävän itsenäiseen yliopistoon, vanhasta kaveriporukasta opiskelijabileisiin kymmeniin uusiin ihmisiin tutustumaan. Jäämme odottamaan kolmatta osaa, haihtuuko Ennin ensihuuma?

Laura Ryymin – Hallarin haalareissa

Laura on ansioitunut kirjoittaja ja selkeästi (häntä itseään lainaten) tuleva byrokraatti. Järjestötoiminnassa aktiivinen kirjoittaja vaikuttaa esimerkillisen tomeralta opiskelijalta, joka hoitaa homman kotiin mutta järjestelmällisyytensä ansiosta ehtii myös merkitä kalenteriin parit bileet silloin tällöin. Laura hehkuttaa ”akateemista kypsyttelyä” Café Oscarissa, jota ei ole syytä kenenkään aliarvioida. Monilla kuuluisilla tieteentekijöillä ja taiteilijoilla on omat vakiokuppilansa Keski-Euroopan vanhoissa kaupungeissa, joten kysymys on vain siitä kenen yhteydessä Oscarista mainitaan 100 vuoden kuluttua. Lauralta saattaisi jossain vaiheessa odot-

Henri on ehdoton lukiolaistyttöjen suosikki ja siksi oiva vetonaula yliopistollemme. Blogi on jo saanut kommentteja, ja teksti on erittäin helposti lähestyttävää ja rentoa. Henri ei ota kirjoittamista kuolemanvakavasti, mikä on oikein hieno juttu. Teksteistä paistaa, että Henrillä on hyvä kaveriporukka ja hän on kotiutunut Vaasaan hyvin. Pidin erityisesti kolmannesta kirjoituksesta jossa kehuttiin myös DooBop-clubia ja Olympian luistelujäitä. Blogin kautta voi tiedottaa, mitä Vaasassa voisi tehdä sen jälkeen kun Tritoniasta jo häädetään pois.

Raija Koivisto – Parempi huominen

Raijalla on kokemusta sekä insinööriettä kauppiksen puolen opinnoista. Hän myös opettaa sähkötekniikkaa. Blogilta voimme odottaa faktaa kaikesta modernista energiaan liittyvästä ja esimerkkiä siitä, mitä mielenkiintoista kampuksella opitaan ja tutkitaan. Jää nähtäväksi voiko sillä tiedolla pelastaa maailman? Tämän blogin avulla Technobotnian supersalainen tutkimuslaitos tullee tutummaksi myös Tervahoviin ja Fabriikkiin jumiutuneille.

Linda Storås – En språkstudents vardag

Lindalle kirjoittaminen on lempiharrastus, ja blogia hän kirjoittaa ruotsiksi. Tämä tarkoittaa sitä, että saamme kaikki suomenkieliset vähän treeniä. Teksteissä kirjoittaja kertoo opiskelunsa haasteista ja vapaa-ajan iloista asialliseen sävyyn. Tässä blogissa tulee ilmi kaupunkimme kaksikielisyys parhaimmillaan. Milloin Linda kutsut meidät kaikki kielimatkalle Ollikseen?!

Viestintäyksikkö – Monikanavapujottelua

Blogi on viestintäyksikön työkalu ja

kertoo yliopistomme viestinnän rakentumisesta, ja erityisesti viime syksyn brändin muutoksesta. Ihan kiva mutta ei ylitä uutiskynnystä toistaiseksi. Tulevista muutoksista pysyy kärryillä seuraamalla tätä.

Hannu Katajamäki – Aluekehityksen arki

Aluetieteen professorin teksteistä paistaa rakkaus lajiin. Aktiivinen kirjoittaja tuo esiin tieteenalansa ajankohtaisia asioita meille kaikille ymmärrettävällä tavalla. Professori Katajamäen teksteissä toistuu poliittinen vaikuttaminen aluekehityksessä. Mitä olisi yliopisto ilman rohkeita professoreja?

Tommi Lehtonen – Ajatusyhteys

Opettele edes pari lausetta tästä blogista, ja häikäiset muut uskomattomalla viisaudellasi Fontanan terassilla. Filosofian lehtorimme liittää antiikin viisaiden miesten teesejä ja lainauksia nykypäivään. Vaikka hänen teksteissään on paljon ”asiaa”, ne on esitetty arkielämän pohdintoihin sopivassa muodossa. Lehtonen käsittelee aina uutta teemaa, muun muassa opiskelijan esiintymisjännitystä. X Teksti: Jaana Kinnari

Vaasan yliopiston viestintäpäällikkö Maria Mäkelän mukaan blogit ovat olleet jo kauan suunnitelmissa yliopiston viestintää ideoitaessa. “On tärkeää, että opiskelijat saavat äänensä kuuluviin, koska hehän ovat yliopiston tärkein voimavara. Muutenkin on hyvä siirtyä hieman pois siitä perinteisestä mallista, jossa viestintäyksikkö tiedottaa ja tuottaa luettavaa.” Bloggaajien toivottiin olevan kattavasti eri oppiaineista ja sekä englannin- että ruotsintaitoisia. “On hienoa, että löysimme ruotsiksi ja englanniksi mielellään kirjoittavia ja saimme koko kolmen kielen kavalkadin. Ryhmä täydentyi lopulta melko nopeasti. Olen iloinen, että paletti on nyt varsin toimiva”, Mäkelä sanoo. ”Olen aina ollut kiinnostunut kirjoittamisesta. En edes ehtinyt miettiä, kun sain sähköpostiviestin professoriltani, vaan lähetin ’kyllä’ heti takaisin. Tiedän, että nyt kuka tahansa voi lukea ajatuksiani, mutta se on myös erittäin hauskaa”, kommentoi ruotsiksi bloggaava Linda Storås. Aiheet ja tyylit ovat Mäkelän mukaan opiskelijoiden itsensä päätettävissä. “Emme ole rajoittaneet, mitä opiskelijat saavat kirjoittaa. Emme halua sensuroida mitään. Koska opiskelijat ovat lähteneet tähän omilla kasvoillaan, toivonkin, että he saavat hyvän vastaanoton. Toivottavasti blogit synnyttävät keskustelua.” ”Saamme kirjoittaa aika vapaasti. Teemat ovat opiskelu Vaasassa ja oma opiskelu, eli kirjoitan arkielämästäni. Yllätti, että monet tykkäsivät blogistani”, kertoo Storås.

Vaasan ylioppilaslehti

Teksti & Kuvat: Emil Elo

ikään ei ole viihdyttävämpää televisiossa kuin hyvin tehty keskusteluohjelma. Jenkeissä on tarjolla poliittista satiiria á la Daily Show, häiritseviä masturbointiehdotuksia Ed the Sockin tapaan tai sitten puhuttelevaa ajankohtaisohjelmaa Piers Morganilla varustettuna. Ja tietenkin Conan O’Brien. Skaala on laaja. Suomeen tämä ei ole kuitenkaan koskaan oikein rantautunut. Hyvät, Pahat ja Rumat oli 90-luvulla hyvä ohjelma, joka aidosti viihdytti ja nostatti niskakarvoja. Sen jälkeen kaikki on ollut hyvin pitkälti paskaa. Ei aitoa tunnetta, mukanaelämistä tai pakottavaa katselutarvetta – eli keskusteluviihdettä.

■■Linnanahteen pukuhuoneessa ollaan yhteydessä kuluttajiin.

Suomi on elänyt siis kuopassa tämän alan osalta. Sitten tuli alkusyksy 2012, ja Sub ilmoitti marssittavansa ruutuun Tuomas Enbusken ja Aki Linnanahteen. Puoli tuntia joka perjantai prime timessa. Ei pelkästään viihdyttävimpiä julkkiksia vaan ajankohtaisuutta ja ilmiöitä. Luvattiin erilaista tulokulmaa. Ja tyyli toimi. Linnanahteen karisman ja Enbusken älykkyyden vastavoimat vetosivat kansaan. Vieraat olivat hyviä ja tyyli selkeä. Ohjelma tavoitti tasaisesti yli 230 000 katselijaa viikoittain. Tulokulma oli todellakin erilainen kuin mihin Suomi oli tottunut – Enbuske & Linnanahti Crew osoittautui nimittäin hyväksi talk showksi. Marraskuun viimeinen päivä ohjel-

man vieraana oli Sofi Oksanen, ja Tuomas Enbuske söi suorassa lähetyksessä ikivanhan tortun todistaakseen ruokahysterian turhuuden. Tuolloin totesin ruudun ääressä, että tämä juttu on pakko nähdä vierestä. Lähetinkin siltä istumalta Linnanahteelle viestiä, jossa kerroin tulevani seuraavalla viikolla paikan päälle. Hän toivotti minut ja kameran tervetulleeksi. Tämä on kertomus siitä, miten hyvää suomalaista talk show’ta tehdään.

Kenraaliharjoitus

Taksi jättää minut perjantaina 7. joulukuuta iltaseitsemältä Pöllölaakson pihaan. Ohjelman alkuun olisi vielä puolitoista tuntia. Aikaa on siis riittävästi tunnelmasta nauttimiseen. Viereiseen studioon kiemurtelee jonoa, mutta siellä ovatkin Heikki Paasonen ja Mikko Leppilampi. ELCrew’n takahuoneessa vastaanottajana toimii ohjelman tuottaja Osku Pajamäki, joka katsoo läppäriltään illan vieraan Johan Bäckmanin vanhoja haastatteluja. Bäckman tulee muiden vieraiden, Teuvo Hakkaraisen ja Rosa Meriläisen, kanssa vasta kahdeksan aikoihin paikalle. ”Seuraavaksi vuorossa on kenraaliharjoitus, jossa vedetään viimeiset viilaukset käsikirjoitukseen”, Pajamäki selittää tulevaa. Harjoituksissa Pajamäki istuu haastateltavan rooliin, ja vastailee oletettuja vastauksia. Tällä tavoin Enbuske ja Linnanahde pysyvät rytmissä. Myös alku- ja loppujuonnot harjoitellaan. Se on kameramiehille tärkeää tietoa, koska lähetys on suora, ja virheisiin ei ole varaa. On tiedettävä, missä kukin on ja mihin hän siitä liikkuu.

käyttäjät keskustelevat reaaliajassa 140 merkin viestien avulla. ”Tietysti tiedän myyväni samalla ohjelmaa. Se on kuitenkin enemmän sellaista, että kun saan jonkun ajatuksen, niin twiittaan sen heti. Eikä se tietenkään mikään empiirinen tutkimus ole meidän käyttäjistämme, mutta kyllä se jotain korrelloi”. ”Mietin jatkuvasti sitä, mikä ihmisiä kiinnostaa ja mikä on oleellista. Minua ei kiinnosta joku egotrippailu – olen näiden ihmisten palvelija.” Ala on muutenkin muuttunut Hyvistä, Pahoista ja Rumista. Puheenaiheet vaihtuvat lennosta ja elämän syklien nopeutuminen vaikuttaa myös talk shown tekemiseen. ”Jokaisella on kamerat ja kaikki on heti netissä. Jos maanantaina joku on iso aihe, niin todennäköisesti keskiviikkona se ei enää sitä ole”, Linnanahde komppaa. ”Nykyään luomme ehkä enemmän itse niitä aiheita. Enää iltapäivälehdet tai Helsingin Sanomat eivät määrittele puhetta vaan käyttäjillä on se ilmaherruus. Ennen jos talk show haukuttiin Hesarissa, niin sillä oli joku merkitys. Nyt sillä ei ole enää mitään väliä. Se on niin vanhaa maailmaa, sitä YYA-Suomea”, Enbuske jatkaa. Onko se aivan harkittua vastakkainasettelua, että Linnanahde on rationaalinen hyvä sporttijätkä ja Enbuske bes-

Pukuhuone

Vaasan ylioppilaslehti

Harjoitusten jälkeen tungen Linnanahteen pukukoppiin, joka muistuttaa Viking Linen hyttiä ilman ikkunaa. Mukaan tulee myös Enbuske, jonka katse ei herpaannu hetkeksikään puhelimestaan. Twitter ja sosiaalinen media ovat tätä päivää televisiota tehdessä. Paljonko saatte ”Sain täältä [Twittästä rahaa? ”Ihan helvetisti.” teristä] paljon oikeasti älykkäitä kysymysehdotuksia koskien esimerkiksi Teuvo Hakkaraista. Ihmiset ovat ihan hemmetin, no, kartalla tässä asiassa”, Enbuske pohtii. Mies on tällä hetkellä Suomen ykkösnimi yhteisöpalvelussa, jossa

serwissermäinen nörtti? ”Me olemme yllättävän samanlaisia. Mietimme joskus, että onko se jopa ongelma ja pitäisikö siihen tehdä jotain keinotekoista roolia. Emme kuitenkaan halunneet sitä”, Enbuske taustoittaa. ”Minua varmaan pidetään jossain taitelijabaareissa punaniskaisena junttina, mutta näinhän tämä menee. Ihmisillä on aina joku mielipide, ja meidät leimataan. Tuomas on oikeasti yllättävän härski”, Linnanahde jatkaa. ”Ja olenhan minä helvetin fiksu, mutta tykkään myös lukea Seiskaa tai Johanna Tukiaisesta”, Enbuske lopettaa.

On air

Yleisö valuu katsomoon. Heille jaetaan ovella yhdet tölkit alkoholia, jotta he rentoutuisivat. Vieraat taas ovat pukuhuoneessa hyvin rauhallisina. Teuvo Hakkarainen on ollut viettämässä itsenäisyysjuhlaa, ja tarkoituksena onkin puhua hänen jatkoistaan. Rosa Meriläinen sanoo jännittävänsä hieman kysymyksiä, ja Johan Bäckman täyttää hahmollaan koko huoneen. Istahdan yleisön joukkoon, ja huomaan sen olevan joku pikkujouluporukka. Yhteensä heitä on joitain kymmeniä. Osa on silmittömässä kännissä. Lähetys kuitenkin sujuu vallan mainiosti, vaikka ohjaaja joutuukin mainitsemaan, että tölkkejä ei saa näkyä lähetyksessä. Vieraat kuikuilevat särmien takana ja tulevat rauhalliseen tahtiin vuorollaan haastaltetaviksi. Hakkarainen viihdyttää taas vastauksillaan, Meriläinen on olevinaan päättäväinen nainen, ja Bäckman väistää juontajien miinoja

■■Kenraaliharjoituksissa viilataan ohjelma lopulliseen muotoon.

lopputentissä. Hieno paketti kokonaisuudessaan.

Takahuoneessa Saul Schubak

Puolituntisen jälkeen menen jälleen tuttuun pukukoppiin. ”Mitäs nyt tapahtuu?”, kysyn ensimmäisenä yläosattomalta Aki Linnanahteelta. ”Vaihdan vaatteita. Nämä ovat lainattuja sponsorivaatteita, ja ne täytyy palauttaa”, hän mainitsee, kun riisuu pukuaan. Enbuske saapuu paikalle ja kertoo,

miten illan ohjelmassa oli poikkeavaa Studio hiljenee se, että Rosa Meriläinen oli kommentoinut kärkevästi Teuvo Hakkaraisen toiOhjelmassa on vieraillut todellakin kaimia. kenlaista väkeä – Tarja Halosesta Ji”Eivät he takahuoneessa sitten enää pun kautta Hjallis Harkimon poikaan. moikkailleet, vaikka meillä Ei ole helppoa saada jokaisesta yleensä on siellä hyvä meivieraasta aina sitä arvokninki aina ohjelman jälkainta, kun skaala on keen.” suuri. Show’n hyvyys K okon a i s uude sperustuu kuitenkin saan kaksikolla on studion hienouden ja ”Enää iltapäivälehdet menny t ohjelman hyvän kameratyöstai Helsingin Sanomat tekemiseen koko kentelyn lisäksi eneivät määrittele puhetta vaan päivä. A lk usysänen kaikkea siihen, käyttäjillä on se että Enbuske ja Linys on annettu maailmaherruus.” nantain palaverisnanahde ovat hyviä sa, jossa pohditaan toimittajan työssään. tulevaa viikkoa. EnHe pystyvät heittäybuske ja Linnanahde tetymään eri nahkoihin kevät samalla myös radion eri haastateltavien edessä, aamuohjelmaa Novalle maaja saamaan näistä irti mahdollisimman paljon. Se on jotain sellaista, nantaista torstaihin, joten työnsarkaa mitä aikaisemmin suomalaisessa talk riittää. Ja palkkaa. Aamuohjelma on Suomen kuunnelluin. show’ssa ei ole tehty. Paljonko saatte tästä rahaa? Kaksikko pystyy ja osaa haistaa ku”Ihan helvetisti”, Enbuske lataa välitluttajien mielihalut. Tätä kautta keskustömästi. telu pysyy lennossa ja innostavana läpi ”Voit laskea, että tv plus radio”, Linpitkän puolituntisen. Keväällä se muuttuu vielä pidemnanahde jatkaa pilke silmäkulmassa. mäksi, kun tv-ohjelma siirtyy MTV3”Se oli hyvä kysymys”, rahapolitiikkaansa usein Twitterissä kommentoiva kanavalle tunnin mittaiseksi paketikEnbuske opastaa. si. Näitä pohtiessani pyydän ohjelman Jatkan matkaani takahuoneeseen, avustajaa tilaamaan minulle taksin, ja jonne on ilmestynyt marraskuun puhyvästelen koko tuotantoporukan. Linheenaihe Saul Schubak – ”heikomman nanahde ottaa lapsikatraansa ja lähtee aineksen” kritisoija. Nyt on jo joulukuu, kotiin, kun taas Enbuske suuntaa toijoten en odottanut hänen olevan enää mittajakaverinsa kanssa syömään Helparrasvaloissa. singin yöhön. ”Meillä kokoontuu tänne kaikenlais”Pari bisseä ja kotiin”, kahden lapsen ta väkeä ohjelman jälkeen”, Enbuske tuisä muistuttaa. lee kertomaan. Ihmisiä nämäkin kuitenkin ovat, vaikka ovatkin ammatissaan valiota. Yöllä tosin luen Enbusken Twitteristä, että tämä on humaltunut. X

Vaasan ylioppilaslehti

LUOVA VAASA

Teksti & Kuva: Tarja Mäkitalo Sarjakuva: Marika Hietamäki

ikipedian mukaan sarjakuvan alkujuurten voidaan sanoa ulottuvan jopa keskiajalle saakka mutta amerikkalaisen The Yellow Kidin katsotaan edustavan sarjakuvan nykymuotoa. Ihan uusi tulokas ei sekään ole. Ensimmäisen kerran Keltainen kakara astui julkisuuteen 1895. 1930-luvulla amerikkalainen sarjakuva eli kulta-aikaansa, ja toisen maailmansodan aikoihin japanilainen manga heräsi henkiin. Eurooppalainen Tintti valloitti maailmaa vasta 1960–1970-luvuilla. Sarjakuva on pitänyt pintansa viihdetarjonnan lisääntyessä. Monissa suomalaisissakin lehdissä julkaistaan sarjakuvastrippejä, ja vaatetuksensakin

Vaasan ylioppilaslehti

puutteellisuuden vuoksi kiistelty Aku Ankka on oppinut jopa suomen kielen murteita vuosien saatossa. Sarjakuvia lukevat kaikenikäiset, ja monissa perheissä isä saattaa olla ensimmäisenä postilaatikolla erityisesti tilatun sarjakuvalehden ilmestymispäivänä. Uusia sarjakuvahahmoja ja tarinoita syntyy edelleen. Vaasalainen Marika Hietamäki alias Ricku edustaa uutta sukupolvea. Hän on nuoresta iästään huolimatta piirtänyt sarjakuvia jo monta vuotta. ”Mielenkiinto sarjakuvia kohtaan on ollut suuri jo lapsena, mutta yläkoulussa aloin työstää sarjakuvia kunnolla”, Marika kertoo.

Hyvät välineet olennaisia Kynä ja paperi ovat tietysti tärkeimmät välineet sarjakuvapiirtämisessä, mutta onko välineillä väliä? ”On! On varsin raastavaa piirtää, jos paperi ja kynät ovat epäsopivia toistensa kanssa”, huudahtaa Hietamäki. Perustarvikkeet ovat piirtämiseen sopiva paperi, lyijykynä, pyyhekumi, viivoitin ja pieni tussisetti. ”Itse tykkään käyttää erikokoisia lyijytäytekyniä, joihin voi vaihtaa pyyhekumin. Tusseistakin on löydettävä se itselle sopiva monien joukosta”, opastaa taiteilijamme. Laatu maksaa myös sarjakuvatarvik-

keissa: halpa kynä saattaa sotkea hyvän paperin tai halpa paperi voi rikkoutua hyvän kynän painalluksesta, mutta liiallisuuksiin ei toki kannata näissäkään hankinnoissa mennä. ”Sarjakuvien tekeminen ei ole kovin tuottoisa harrastus, joten liian kalliit välineet saattavat vain turhauttaa tekijän”, on Hietamäen mielipide asiasta. Tietokoneellakin sarjakuvia voi tehdä. Photoshop, Elements ja Paint Tool Sai ovat Hietamäen mielestä taiteilijaystävällisiä ja tutustumisenarvoisia. Hietamäellä on käytössään monenlaisia hahmoja ja tekniikoita: puuvärityöt, lyijykynätyöt, tussityöt, digitaaliset työt ja lineart-työt.

Tärkeintä on tarinointi ”Sinnikkyys, kestävät hermot, kyky selvitä lyhyillä yöunilla ja into tehdä omaa projektia”, luettelee Hietamäki sarjakuvantekijältä vaadittavia ominaisuuksia. Hänen mukaansa mielikuvituksestakin on hyötyä, ja erilaisia valintoja täytyy kyetä tekemään vaikkapa tarinan kulun tai materiaalien suhteen. Tarinan ja hahmojen suunnittelu, luonnostelut, hahmottelut, tussaamiset ja mahdolliset värjäykset ovat melko lailla aikaa vievää työtä. Koulutusta alalle on Suomessa monilla paikkakunnilla, mutta ei kuitenkaan Vaasassa. Hietamäki uskoo koulutuksesta olevan hyötyä jo uskottavuudenkin takia, mutta taloudellisia resursseja vaaditaan. ”Omat mahdollisuudet lähteä opiskelemaan ovat valitettavasti minimaaliset.” Hietamäen mukaan työtilaisuuksia on, kun niitä osaa etsiä. Monet lehdet haluavat sarjakuvia piristykseksi, ja monenlaisia sarjakuvan ympärillä toimivia yrityksiä ja klubeja on olemassa, esimerkiksi Sangatsu Manga. Työpaikkailmoituksia näkee kuitenkin harvoin missään, ja palkkauksesta on vaikea saada tietoa. Pääasiallinen tavoite ei ole luoda menestyksekästä sarjakuvapiirtäjän uraa vaan nauttia tarinoiden tekemisestä. Sarjakuvia voi tehdä vaikka vain itselleen tai läheisille ystäville.

”Toivon, että tarinani saavat edes jonkun hyvälle tuulelle, toteaa vaatimaton taiteilija.” Hietamäen mielestä tarinan luominen ja sen kertominen yleisölle on hyvin mielekästä. Palaute on aina hyvä asia: positiivinen kannustaa ja tuo hyvää mieltä, ja rakentava negatiivinen palaute auttaa tekemään työn entistä paremmin. Sarjakuvien tekeminen on monivaiheinen projekti, joka vaatii monenlaisia taitoja. Sarjakuvia voidaan tehdä myös yhteistyönä, jolloin työt jaetaan suunnitellusti. ”Tekipä työtä yksin tai yhdessä, niin sarjakuvan tekeminen on mukavan haastavaa ja onnistumisen tunne on huikea”, hehkuttaa Hietamäki. X >> ricku.deviantart.com/

Vaasan ylioppilaslehti

Teksti: Jaana Kinnari

un kampuksella katselee ympärilleen, voi huomata, että hyvin moni kantaa nenällään silmälaseja. Likinäköisyys eli myopia johtuu silmän liian suuresta taittovoimasta suhteessa silmän pituuteen, minkä puolestaan voi aiheuttaa sarveiskalvon tai mykiön liiallinen kuperuus tai silmän liiallinen pituus. Likinäköisyyden sanotaan olevan ainakin jossain määrin periytyvää, ja todennäköisesti silmälaseja kantavien suvussa on muitakin silmälasipäisiä. Mutta jos likinäköisyys on periytyvää, kärsivätkö esi-isämme samasta ongelmasta? Nykymuotoiset lasit luultavasti keksittiin vasta 1200-luvulla. Oliko tuolla muinaisella metsästäjä-keräilijällä likinäköisyyttä? Jos ihmisen näkökyky huononee, olemmeko satojen vuosien päästä sokeita? Vylkkärissä maalaisjärkeiltiin, että mahdollisia syitä silmälasien yleisyyteen voisi olla ainakin kaksi. Ehkä ihmisen näkö huonontuu sukupolvi sukupolvelta. Tai sitten ihmisen näkö on ihan samanlainen kuin ennenkin, mutta nykyään näön ongelmia korjataan paremmin kuin ennen, mikä ilmenee silmälasien yleistymisellä. ”Tästä asiasta kukaan ei taida tietää täydellä varmuudella mitään”, pohtii Vaasan Instrumentariumin myymäläpäällikkö Rainer Harju. Likinäköisyyttä ja perinnöllisyyttä ei ole tutkittu kovin paljon. Pohjanmaalla erikoissilmälääkärinä ja silmäkirurgina toimiva Reijo Linnola siteeraa yhtä tutkimusta kansojen likinäköisyydestä. ”Tämän tutkimuksen mukaan Aasiassa likinäköisyyttä on jopa 70–90 %:lla väestöstä. Euroopassa vastaava

luku on 30–40 %. Mielenkiintoista on, että Afrikassa likinäköisyyttä on 10–12 %:lla väestöstä”, sanoo Linnola. Yhdysvalloissa on tehty kaksi tutkimusta, joista voi ehkä päätellä kehityksen suunnan. Vuosina 1971–1972 tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltiin 12–54-vuotiaiden näkökykyä. Heistä 25 %:lla esiintyi likinäköisyyttä. Toinen tutkimus samasta ikäryhmästä tehtiin vuosina 1999–2004, ja likinäköisyyttä oli tässä ryhmässä jo 41 %:lla. Myös suomalainen tohtori Olavi Pärssinen on todennut tutkimuksessaan, että li-

Tietokoneet ovat olleet olemassa vasta muutaman vuosikymmenen, ja samaan aikaan silmälasien käyttö on yleistynyt. Tietokoneita käytetään paljon sekä töissä että kotona. ”Työskentely on hyvin erilaista kuin ennen. Luulisin, että ihmisen kyky nähdä ei ole muuttunut, vaan tämä lähityön ja käsitöiden roima lisääntyminen vaikuttaa siten, että ihmiseltä vaaditaan toisenlaista, lähityössä tarkempaa näkemistä”, Harju jatkaa. Linnola on Harjun kanssa samaa mieltä näkemisen muuttuneista vaati-

kinäköisyyttä esiintyy 15-vuotiaiden suomalaisnuorten keskuudessa entistä useammin. Tutkimus eri maanosien väestöistä viittaisi siihen, että teollistuneissa maissa likinäköisyyttä on enemmän. Johtuuko tämä geenin yleistymisestä vai jostain muusta? ”Sanoisin, että ihmisen näkemisen tarpeet ovat muuttuneet huomattavasti enemmän kuin ihmisen näkökyky”, toteaa Harju.

muksista. ”Nykyään ihminen tekee paljon lähinäköä vaativaa työtä. Ihmiset ovat kotiutuneet tähän yhteiskuntaan, jossa luetaan paljon ja tuijotetaan näyttöä.” Tämä näkemys tukee Vylkkärin toista mutu-teoriaa. Silmälasit ovat voineet yleistyä, koska nykytyöt vaativat pikkutarkkaa näkemistä. Harjun mukaan huonon näön tiedostaminen onkin näkökykyyn kohdistuvien vaatimusten vuoksi yleisempää kuin ennen.

”25 työvuoteni aikana on onneksi alettu yhä enemmän ymmärtää, että huono näkö vaatii korjaamista. Tosin vieläkin tapaa ihmisiä, jotka ovat jo kauan sinnitelleet likinäköisinä. Edelleen tätä aluetta siis hoidetaan huonosti. Korostaisin työergonomian kehittämistä myös näkemisen kannalta. Tässä on edelleen paljon parannettavaa.” Linnola intautuu pohtimaan likinäköisyyden geenin mahdollista perinnöllisyyttä. ”Tutkimuksessa esiintyvistä kasvaneista likinäköisyysluvuista voisi päätellä, että likinäköisyyttä aiheuttava geeni olisi dominoiva ja siten ihmisissä jalostuva. Jos vanhemmat ovat likinäköisiä, niin lapsetkin melko todennäköisesti ovat. Aasian korkea lukema voisi viitata siihen, että myopia lisääntyy perinnöllisesti väestössä.” Geenin periytymiseen voisi löytyä vastaus darwinismista. ”Heikosti näkeville on ehkä käynyt joskus muinoin huonosti, kun ei nähty ympäristön vaaroja tai kyetty etsimään ravintoa. Nykyään ihminen ei tarvitse hyvää näkökykyä selviytyäkseen”, pohtii Linnola. Ihminen siis saattaa sokeutua entistä enemmän, tai ainakin elämäntapamme vaativat yhä enemmän silmälaseja. Varmaa lienee ainoastaan se, että nyky-yhteiskunnan lintukoto turvaa myös rillipäiden lisääntymisen. Pariutuminenkaan ei ole heille yhtä ongelmallista kuin ehkä ennen, sillä silmälasipäisten valtaisa massa on paitsi kilpailuttanut silmälasimarkkinat myös tehnyt rilleistä cooleja. X

Vaasan ylioppilaslehti

IN ENGLISH

WELCOME TO THE SPRING SEMESTER Text & Photos: Jaana Kinnari

■■Roommates Thibaut Aubré and Markus Flaam are prepared for Finland.

arkus Flaam and Thibaut Aubré are some of the new faces in the campus. They are going to spend the spring semester in Vaasa. ”I study business management in Berlin. Here I study international business”, says Flaam. ”I came few days ago from France, Rennes. I also study international business”, tells Aubré. ”One friend of mine did his Erasmus in Vaasa and told only quite cool things about this little city. I also like cold temperatures and snow, so Finland sounded

good. I’ve always wanted to see more of Northern Europe”, Flaam tells. ”For a French, it’s very exotic to see all the snow. And I can’t help mentioning all the blond women”, laughs Aubré. ”But in general, I want to meet a lot of people and get to know the culture.” ”I’m looking forward to having good education. In addition to all the Erasmus people, I would also like to meet Finns”, Flaam says. Flaam and Aubré are both also planning travelling. They would like to see at least the basics, Helsinki and Lapland. X

■■Ali Eurullaiev found what he was looking for from the office of the international tutor coordinators.

Vaasan ylioppilaslehti

International

student life is an open scene n the first week of January, 54 new students from 14 different countries over three continents started flowing towards Vaasa. Equipped with noticeably positive attitude, they opened the International year of Vaasa with the tutor-driven First Night Party in Fontana Club. Despite the novelty of basically everything, the whole event seemed like a whole lot of fun for both exchange students and their 12 Finnish tutors. According to the club owner, that Saturday night was, however, a peaceful, silent night. In other words, more is yet to come. In one sense, the international student life reminds a marathon. It’s a fullsemester struggle to participate in all the events, trips and get-togethers, not to forget classes. Therefore the participants can get quite out of breath before it’s time to rest at the end of the study period. Some part takers start their run with a too high velocity wearing themselves out even before the halfway is reached. The toughest ones carry on with their exchange marathon all through the crowded dancefloors of Fontana, over the waves of ESN Baltic Sea Cruise or through, say, the apocalyptic mixture of frost and heat of the ice swimming & sauna course. The story goes that the ones most torn by this run even manage to – similarly to Olympic marathoners at times – undercut the expectations of their home institutes. Run responsibly, that is. International student life, despite its name, does not only refer to students that of foreign origin. Having foreign-

ers blended up with the Finns is the Student Union’s international functionaries’ theme of the year, thus the participation of Finns in what are called “exchange student events” is encouraged – and vice versa. The irony beyond the idea is that according to feedback polls, both foreigners and locals feel it’s difficult to get to know the other group even if they wanted to. From a Finnish international’s point of view, this invisible barrier seems breakable: a few footsteps and some curiosity should do it. Moreover, attendance to events such as the periodical International Sits Party provides one of the best ways to get to know other nationalities, be those Finnish or whichever of the university’s over thirty nationalities. The city of Vaasa provides one of the country’s best playgrounds for international student life. Astonishing 20% of the city’s inhabitants are students. Consequently, the student life flourishes while several student events take place weekly. Almost everything is within reach by bike or foot, owing to the compact city architecture. Every semester the seven colleges and universities receive together a decent amount of exchange students who seem to keep discovering each others throughout the long, hectic and exciting semester. Being part of that rumba is nothing less than an everystudent’s right. Ossi Kukkonen International tutor coordinator & Marketing graduate student

Vaasan ylioppilaslehti

AVAUTUMISTA

Fona ilman

miehiä? Kuvittele suosikkiyökerhosi pääsyjono ilman mustasukkaisuustappeluita. Kuvittele lipunmyynti liman, että joku yrittää tinkiä kolmen euron pääsymaksun kahteen. Kuvittele narikka, jossa kukaan ei hommaa takkiasi naulakkoon ilmaiseksi, koska tuntee sen portsarin. Kuvittele baaritiski, jossa tilauksen jälkeen kukaan ei vaihda kahdeksaa tequilaa kolmeksi vedeksi. Kuvittele ruuhkaterassi, jossa on kulkuväylä. Kuvittele tanssilattia, jossa perseeseesi kosketaan vain vahingossa. Kuvittele kotimatka ilman ”mäkin asun siellä päin” -lausahdusta.

Lontoolainen tabloidi ”The Guardian” kirjoittaa uudesta yökerhosta, jonka liikeideaan kuuluu asiakkaiden valitseminen hämmästyttävän perinteisillä….moderneille kriteereillä. Omistajansa mukaan ”Tapasbaa-

riin” pääsee sisälle ainoastaan synnyttäjän värkeillä. Candyshopiin hyväksytään miehiä vain erikoisiltoina, jolloin naiset voivat varautua urosten läsnäoloon. Pintapuolisesti naisbaarit muistuttavat herrasmiesklubeja, jotka syntyivät kestitsemään parempaa luokkaa, johon sattui kuulumaan lähinnä miehiä. Sittemmin herrasmiesklubit ovat joutuneet muuttamaan politiikkaansa, koska kaupungilla ei liiku enää arvonsa tuntevia miljonäärejä, jotka tahtoisivat juoda vuosikertaviskinsä ilman sihteerejään. Candybaarin omistajan mukaan kyse ei ole lesbobaarista. Hän määrittelee yökerhon toi-

minnan 70/30-periaattella, josta suurempi osa käytetään verkostoitumiseen ja loput 30 prosenttia ”bi-uteliaisuuteen”. Käytännössä pyritään naisten seksu-

aali-identiteetin vahvistamiseen, sillä mitä muuta kehottaminen bi-uteliaisuuteen voisi olla ellei naiseuden etsimistä erossa miehisestä siittämislogiikasta? Naiskapakan t yöntekijät korostavat, että vastakkaisen sukupuolen ”iskeminen” tulee aina olemaan osa joidenkin baari-iltaa, joten naisravintolat ovat luoneet tilan, jossa soidinmenokäytännöt eivät häiritse verkostoitumista tai tyttöjeniltoja. The Guardian –lehden toimittaja päättelee, että naisbaarit yrittävät luoda yökerhon ilman seksiä. Toimittaja on väärässä. Naisbaarit haluavat luoda jotain uutta, mutta seksi on aina vähintään 30 prosentin arvois-

xx Verotus. Huono kahvi. PÄÄLLIKKÖ’87 xx N:n vuoden opiskelijana järkyttää suunnattomasti se, että Oscarin palvelulinjasto on muuttanut kulkusuunnan oikealta vasemmalle! PÄÄLLIKKÖ’82 xx Ärsyttää pimeys. Ja se, ettei tenttiviikolla ole Tritoniassa tilaa. KAAMOSMASIS xx Mathildaan tiedoksi, että kaali ei ole salaattia! Miksi kahvikin on kallista? GEBARDIT xx Haluaisin olla Bilekauden avajaisissa hyeena, mutta en löydä asua. LEIJONAKUNINGAS xx Sapettaa Pekka Tuurin naama Ylioppilaslehdessä. Laskin uusimmasta lehdestä kolme naamakuvaa ja 6 kertaa nimi mainittu teksteissä. VERONMAKSAJA xx Heses kestää ihan liian kauan... NEEKERITANELI (Toim. huom.: Tekstiviesti lähetetty klo 04:19. Kiitti.)

xx Ärsyttää se, että ihmiset eivät osaa käyttäytyä luennoilla. Kirjanpidon jatkokurssilla oli ihan naurettava meteli. On tosi epäkohteliasta ignoorata täysin luennoitsija ja vaan alkaa valua pois salista, vaikka luennoitsija ei ole vielä asiaansa päättänyt. A. A.

Vaasan ylioppilaslehti

xx Miksi Facebook olettaa, että olisin lihava, mainostamalla kaikenmaailman laihdutusvalmisteita? RANTAKISU xx Ärsyttää olematon bussiliikenne ja se, ettei talvella voi pyöräillä. Salekin menee kiinni jo ysiltä. Siellä on myös huono leipävalikoima. VAPAAT KÄDET xx Kaikille kursseille, joille haluaa, ei pääse :( H. H. xx Joko niitä kesätöitä muka pitää alkaa miettiä? En taho! SOSSUPUMMI

xx Oli aika helvetin pitkä tentti. KIMMO69 xx Jääkiekko on Suomessa ihan liian yliarvostettua. Ja miksi on niin paljon paskoja elokuvia? JOHN SMITH xx Keskusta-puolue ryssi telakkahomman. FRANK NUCKLES xx Palosaaren silta on ihan jäätävän liukas. HÄNTÄLUUTON xx Julkiset erot Facebookissa. Ja ne pariskuntaprofiilit on niin ällöttäviä! SINKKUMARJA

ta. Iskeminen on sallittua ja jopa suositeltavaa, mutta vain naisten ehdoilla. Candybar ja jatkuvasti lisääntyvät single-sex-baarit pyrkivät rakentamaan ”etsikkotilan” , jossa mies ei pääse varastamaan naisen vaginankäyttöehtoja. Naisten oma tila ei rakenna ketään itsenäisemmäksi halujensa suhteen, päinvastoin. Tyttöjenilloissa ei ole kyse ”verkostoitumisesta” sen enempää kuin miestenilloissakaan. Tyttöjen skumpat ei myöskään auta vapautumaan naisen jokapäiväisistä rooleista, vaikka siltä saattaa aluksi näyttää. Naiset kutsuvat toisiaan paikkoihin alleviivatakseen naisten ja miesten erilaisuutta ja varmistuakseen erojen ikuisesta olemassaolosta. Tyttöjenillat ovat arkisia tapoja rakentaa muuria miesten ja naisten väliin eikä naisten yökerho ole muuta kuin radikaalimpi ja kalliimpi muunnelma samasta ideasta. Naiset vapautuvat miehisestä seksuaalisuudesta vain lähtemällä kilpailemaan oikeudesta määritellä soidinmenojen sisältöä. Seksin suhteen periaatteena pitää olla ”kaikkien paneminen kaikkialla kaikkea” ja single-baryökerhot ymmärtävät tämän huonommin kuin keskiviikko-Fona. Eppu Saarela

xx Jatkuvat Facebook-päivitykset tyyliin ”kävin puntilla”, ”tulin puntilta”, ”söin”. Ja sitten ne ottaa kuvia ruoastaan! M xx Vitun ihmiset! OSKARI SEINÄRUUSU xx Hitaat mummot.

NOPEA PAPPA

xx Miksi estetään pääsy julkiseen tilaisuuteen, jollaisia myös yliopiston luennot ovat? YLI-MURSAATTORI xx Suomen talvi.

PIKKU-HESSU

xx Kylmä ilma ja flunssa.

LUMIPALLO

xx Miksi joulun ja uuden vuoden välipäivinä eivät opiskelijaravintolat olleet auki? Gradunteko meni ihan pilalle! MAISTERI2013 Avaudu! Vaasan ylioppilaslehdelle saa valittaa mistä tahansa ja milloin tahansa. Lähetä lyhyt kommenttisi tekstarilla numeroon 044 324 8969 tai sähköpostilla osoitteeseen paatoimittaja@vaasanylioppilaslehti.fi.

UUTISROSKIS Havaintoja kuntosalien ärsyttävimmistä ihmistyypeistä Eräs vastaaja jakaa huutajat kokemuksensa mukaan kahteen kategoriaan. ”Ne ovat miehisiä leijonantappajia tai orgasmia yrittäviä. Viime aikoina miehet ovat siirtyneet orgasmilaisiksi, koska se on ilmeisesti naisille mieluisampaa.” ”En ole tavannut huutajia. Vain sellaista voimakasta ilmeilyä.” Muutenkin huutajien koettiin koostuvan ennen kaikkea miehistä. Näyttäytyjissä ja juoruilijoissa sanottiin olevan naisenemmistö. ”Vierekkäisissä laitteissa usein juoruillaan. Tai tauolla.” Näyttäytyjien kohdalla tiedettiin heti, mistä on kyse. ”Irtoripset ja meikkiä, viimeisen

päälle neonsävyiset merkkikamat, tuliterät tossut, vaikka ei välttämättä näytä siltä, että itse treeni kovin terästä olisi.” ”Olen vain kerran nähnyt somettajan. Se otti itsestään laitteessa kuvia, varmaan laittoi Facebookiin.” ”Somettajia näkee harvemmin, mutta kyllähän ihmiset kuntopyörissä paljon kännykännäyttöä näpyttelee. Olen nähnyt, että kuvia otetaan vähän enemmän niin kuin salaa.” Kyttääjien uhreiksi ilmoittautuivat miehet. ”Joo, kyllä sitä näkee tosi usein, että naapuri seuraa tarkkaan, paljonko lataan painoja. Tai montako toistoa teen.” ”Nämä kyttääjät ovat aliarvostettu joukko, koska näitä muita ryhmien nimiä tai koko juttua ei olisi olemassa il-

man heidän tarkkaavaisuuttaan.” Kiusallisemmiksi koettiin salimarkut, nuo salien naistarjontaa tutkailevat adonikset. ”Kyttääjät katsovat ehkä kateuttaan. Salimarkkujen tekemä tarjonnan tsekkaus voi joskus tuntua ahdistavaltakin.” ”Joo, onhan näitä, että kuntopyörää muka muina miehinä poljetaan ja sieltä on sitten hyvä vaivihkaa tutkia naistreenaajia. Eikä usein edes niin vaivihkaa!”

Tino Jansson

Iltalehden marraskuisen jutun mukaan kuntosalien kymmenen vihatuinta ihmistyyppiä ovat haisulit, juoruilijat, näyttäytyjät, ylenkatsojat, huutajat, sottapytyt, somettajat, kyttääjät, salimarkut ja egoilijat. Vylkkäri jalkautui opiskelijoidenkin suosimalle Wasa Sports Clubille keräämään treenaajien kokemuksia. Haisulit olivat yllättäen hyvin harvoin tavattu ihmisryhmä. ”En ole huomannut moista. Ja eihän hajulle mitään voi, salillahan se on luonnollista.” ”Salapiereskelijät ovat haisuleiden alaluokka. He vaihtavat laitetta hiljaisen hiihtäjän yllättäessä ja katsovat muita lähellä treenaajia syyttävän näköisinä.”

Vaasan ylioppilaslehti

ARVIOT Karri Koira: K.O.I.R.A.

ENNI YLI-HYNNILÄ: TAIRETEOS

Monsp Records

Books on Demand

Omakustanne

Peter Jackson: Hobitti: Odottamaton matka

Karri Koiran debyyttialbumi luonee Suomen markkinoille kokonaan uuden tyylilajin suomiräpin lähtökohdista ponnistaen Princen kaltaiseksi imelänmakeaksi ysäri-r’n’b:ksi. Karri Koira on tullut tutuksi JVG:n sporttisista lätkämeiningeistä feattaajana, mutta tämä albumi on aivan muuta: hempeilyä ja romantiikkaa nuoren miehen näkökulmasta. Sanoitukset ovat realistiset ja kömpelöllä tavalla suloiset. Karri Koira on vieläkin enemmän räppäri kuin laulaja, mutta jotenkin hänen äänensä

Enni Yli-Hynnilän esikoiskirja, runokokoelma nimeltä Taireteos on miellyttävää ja helppoa luettavaa. Kun ensimmäisen kerran ajattelin runoja Pohjanmaalta, tuli mieleeni Lauri Tähkä -henkistä elämien roskiin rakastamista ja ajatuskin puistatti. Taireteos on

Lennokasta erikoisuudentavoittelua

Paluu Keski-maahan

Kuva: Monsp.com

jää erityisesti mieleen ja sopii tyylilajiin. Räppäritausta tulee esiin myös siinä, että biisien kaikki yksityiskohtaiset kikkailut ovat nimenomaan lyyrisiä, eikä niinkään taustoilla leikkimistä. ”Ei tarkoittaa ei” on älyttömän hauska oivallus joka kääntää baari-illan perinteiset sukupuoliroolit päälaelleen. Vai käyvätkö naiset nykyään suoraan kiinni ”hunajapurkkiin” estelyistä huolimatta? Taustat toimivat yksinkertaisuudessaan kauniisti, ja huomaa että levyn viivästetty julkaisu kannatti, sillä kappaleet ovat huolellisesti tehtyjä. ”Amerikankotka liitää” ilmestyi jo reilusti aiemmin sinkkuna ja onkin toistaiseksi jäänyt ainakin allekirjoittaneen mieleen jo hyvin. Jos hittiaineksia on myös biisissä ”Kaikki tai ei mitään”, jäänee ”Timanttisade” illan viimeiseksi hitaaksi tai makuuhuoneen puolelle, siis nautittavaksi kahden kesken. Viimeisessä biisissä osoittaa Karri Koira kunnioitustaan perinteiseen rap-tyyliin mammojen sijaan ”monneilleen”. Levyn kuuntelee mielellään alusta loppuun, mutta tyylilaji on kuin konvehtirasia, jossa tietyn rajan jälkeen alkaa olla jo liian makeaa ja tulee huonovointiseksi.

kuitenkin kaikkea muuta. Se on suoraan puhuttua elämän – erityisesti rakkauselämän – pohtimista, joka saa hymynkareen nousemaan lukijan huulille. On innostavaa lukea vasta lukiosta päässeen tytön runoja, jotka saavat ajattelemaan vanhaa rakkautta. Semmoista rakkautta, missä tissit roikkuu ja pierut raikuu, mutta kaikki on onnellisesti. Runot eivät toimisi yleiskielellä läheskään niin hyvin kuin näin eteläpohjalaisittain kirjoitettuna. Pohjalainen rujo mentaliteetti yhdistettynä lempeen on ihanan elämänmakuista ja navetasta internetiin poukkoilevat runot tuovat varmasti hyvän mielen. Mielestäni Suomessa kirjoitetaan aivan liian vähän hyvän mielen runoja ja kurjaa on, että onnistuakseen ne usein tarvitsevat jonkun twistin, kuten hassun murteen. Suosittelisin kuitenkin tarttumaan tähän kirjaan. Melko huonosta ysärihenkisestä kansikuvasta huolimatta, saatat jopa naurahtaa sitä lukiessasi. Siiri Salo

Mari Lempiäinen

Vaasan kaupunginteatteri: Iloinen leski (ohjaus: Juulia Tapola)

”Rakastu usein, kihlaudu harvoin, naimisiin – ei koskaan.”

On vaikea uskoa, että minunkaltaiselleni musikaali- ja mustavalkoelokuvaperverssille tämä oli ensimmäinen operetti. Franz Lehárin Iloisella leskellä on kuitenkin hyvä aloittaa, sillä se on yksi useimmin esitettäviä operetteja. La-

Vaasan ylioppilaslehti

Gaspard Oil: Rocketbahn

Kuva: Gaspardoil.com

Tämän erikoisemmaksi englanninkielinen rockmusiikki ei Suomessa ehkä mene. Gaspard Oilin 45-minuuttinen albumi Rocketbahn on ilahduttavan omaperäinen sekoitus tarttuvaa poppia, tanssittavaa ja riehuttavaa rockia, tyylikkäitä sanoituksia ja runsaita viittauksia sinne sun tänne. Äänekoskelta Keski-Suomesta kotoisin oleva viisimiehinen yhtye Gaspard Oil on erikoistunut erikoisuudentavoitteluun. Ensinnäkin rockbändi on saanut nimensä 1900-luvun alussa eläneeltä puolalaiselta lentäjältä. Toiseksi poppoon kaikki kappaleet valottavat tavalla tai toisella tämän ilmojen ja naisten sankarin elämänvaiheita. Kolmanneksi konseptiltaan täyskahjo Gaspard Oil on sekä levyillään että keikoillaan kiinnostavimpiin kuuluvaa kotimaista nykymusiikkia. Bändin kolmas pitkäsoitto Rocketbahn julkaistiin vuodenvaihteessa. Jo oli aikakin, koska edellinen mestariteos ”Women” ilmestyi vuonna 2009. Rakkaustarinoista on siirrytty laajempiin luonto- ja kuolemateemoihin. Aiempien levyjen tapaan Rocketbahn on samanaikaisesti romanttinen ja rouhea, ja kappaleitten tyyli vaihtelee yhtä paljon kuin The Beatlesillä. Esimerkiksi Nick Cave -tyylisestä keuhkoamisesta siirrytään herkkään rockballadiin, ja funkista tanssitamppauksesta (selvin hitti Rosalie) loikataan levyn ärjyimmäksi yltyvään vetoon You’re My Best Friend, jonka upeat trumpetit jäävät soimaan päähän todennäköisesti loppuiäksi. Rocketbahnin monipuolisuuden lähteenä ovat bändin kaksi tasavahvaa laulaja-lauluntekijää Jemo Kettunen ja Ville Koskivaara. Herrojen keskinäinen kilpailu tuottaa omaperäisesti ja huolellisesti rakennettua poptaidetta. Gaspard Oil kuulostaa paremmalta kuin koskaan, mistä hatunnosto tuottaja Jaakko Peltoselle. Minkähän levy-yhtiön kentälle nämä lentäjät laskeutuvat?

Tunnustetaan heti alkuun, että pidin Sormusten herra -trilogiasta. Paljon. Siksi joulukuussa teattereihin tullutta Hobitti-trilogian ensimmäistä osaa on minun vaikea arvioida täysin objektiivisesti. Elokuva muistuttaa edeltäjiään hyvin paljon, jopa pienissä yksityiskohdissa, mutta se on tunnelmaltaan merkittävästi Sormusten herraa kevyempi. Tosin ei Hobitin pohjalta saisi edes tehtyä yhtä massiivisen eeppistä elokuvaa kuin Sormusten herran myöhemmät osat, vaikka keskenään rähinöivä vuoristo kovasti yrittääkin. Kuva: TheHobbit.com

Tolkienin kiivaammat fanit todennäköisesti löytävät elokuvasta paljon kritisoitavaa, varsinkin muiden teosten pohjalta laajennetuista osista ja Radagast Ruskean alentamisesta Rölli-Peikon sieniin mieltyneeksi serkuksi, mutta mielestäni muutokset toimivat hyvin. Toimintaa on enemmän kuin kirjoissa, mikä parantaa elokuvan rytmiä ja vihdoin laulutkin ovat mukana. Käsikirjoitus ja näyttelijät on saatu sopimaan hyvin keskenään. Varsinkin kääpiöiden johtajaa Thorinia esittävä Richard Armitage ja nuoren Bilbon roolissa oleva Martin Freeman sopivat rooleihinsa erinomaisesti, vaikka jälkimmäisen kohdalla ajattelinkin ”kuka meni antamaan Arthur Dentille miekan?” Vaikka elokuva ehtiikin kohta pois teattereista, kannattaa se katsoa, mikäli fantasiaelokuvat kiinnostavat. Varsinkin jos Hobitistakin julkaistaan teatteriversiota pidempi tulkinta, sillä joissain kohdissa pieni laajennus olisi hyväksi. Toisaalta filmiä on jo nyt noin 3 tuntia.

Tuomo Nyrhilä

Heli Hämäläinen

jiin tutustumaton voi myös yllättyä siitä, että musiikki on tuttua. Vaasan kaupunginteatterin Iloinen leski sijoittuu 1920-luvun lopun Pariisiin, rahallisissa vaikeuksissa vellovaan Pontevedro-laivaan. Jos joku upseereista naisi rikkaan lesken, Hanna Glavarin (Mari Palo), ratkeaisivat ongelmat – ainakin kapteenin (Jukka Romu) mielestä. Keikka kaadetaan rennonlaisesta poikamieselosta nautiskelevan seurustelu-upseeri Danilon (Olli Tuovinen) niskaan. Lukuisien kilpakosijoiden lisäksi Daniloa (saati Hannaa) ei helpota se, ettei hän itsekään tiedä, mitä haluaa. Pääosakiinnitykset ovat loistavia ja laulu nautinnollista.

Operetti voi kuitenkin olla ehkä lajiin tottumattomalle ajoittain haastava seurattava, eikä asiaa auttanut se, että osa laulusta ei kantanut yleisölle asti. Muuten teos tekee lupaamansa: nuorekas solistikaarti tarjoaa energisen hyvän mielen esityksen. Vaikkei kokisikaan vanhojen elokuvien ja musikaalien naiiviutta ja romantiikkaa omakseen, kannattaa teos tsekata ihan vain mainion kapteenin hahmon vuoksi. Erityismaininnan ansaitsee musiikinjohdosta vastaava kaupunginorkesterin kapellimestari Jin Wang. Jaana Kinnari

Kuva: Jyrki Tervo

MENOT & JÄRJESTÖJORINAT Vaasan ylioppilaskuoro

Vaasan Keskustaopiskelijat ry

Vaasan ylioppilaskuoro toivottaa kaikille nykyisille ja tuleville jäsenille hyvää uutta vuotta! Koelaulut järjestetään torstaina 17.1. klo 16.00 alkaen Levón-salissa. Kaikki kuorolaulusta kiinnostuneet ovat tervetulleet, sekä naiset että miehet. Aikaisempaa kokemusta ei vaadita, mutta testataan laulajien sävelkorvaa. Valmistele varmuuden vuoksi myös joku omavalintainen laulu! Vanhoille laulajille tiedoksi, että vuoden ensimmäiset harjoitukset pidetään tiistaina 22.1. klo 18.30, myös Levón-salissa.

Tulevana vuonna aiomme tuoda VaKo:n toimintaa rohkeasti esiin yliopistolla. Ehkä tulette jonakin päivänä näkemään meidät jossain kampuksen käytävällä. Ehkä saatte olla aggressiivisen tapahtumamainontamme kohteena tai päädytte jopa osallistumaan johonkin eventtiimme. Rento ajanvietto mukavalla porukalla on edelleen toimintamme runko, mutta vaikuttaminenkin on tärkeä osa olemassaoloamme. VaKo on ensi vuonnakin Vaasalaisen keskustahenkisen opiskelijan väylä tulla kuulluksi ja vaihtaa ajatuksia samanhenkisten opiskelijoiden kanssa. Vaasan Keskustaopiskelijat toivottaa hyvää alkanutta vuotta 2013 ja toivottaa kaikki halukkaat mukaan toimintaan tänä vuonna. Olkaa yhteydessä: vaasankeskustaopiskelijat@gmail. com.

Övertäjät ry Nyt kun uusi vuosi on alkanut, on myös uuden ja juuri järjestäytyneen hallituksen aika tarttua uusiin ideoihin uudella innolla! Kaiken maailman raitistumis- ja kuntokuurilupauksetkin on tehtynä, mutta voimme varmasti keskustella niistä lisää Fonan tiskillä valomerkin aikaan... Kevään tapahtumia innolla odotellen ja puheenjohtajaamme lainaten: HURRAA! Ö-hallitus toivottaa toiminnantäyteistä uutta vuotta kaikille!

VESO ry Hulvatonta uutta vuotta 2013! Veso järjestää monenlaista tänäkin keväänä; tammikuussa ikioman Vesopäivän, helmikuussa perinteiset Veson synttärikemut ja maaliskuun puolessa välin suositut St. Patrick’s Day -vitsit. Tervetuloa siis joukkoomme iloiseen! Tsekkaa alkajaisiksi tarkemmat päivämäärät kotisivuilta (www.uva.fi/~veso) ja pysy ajan tasalla fanittamalla Vesoa Facebookissa (facebook.com/vesory).

Stage ry Hoi kaikki! Joulu ja uusivuosi on vietetty railakkaasti, ja nyt on vuorossa paluu arkeen. Ei kuitenkaan kannata vaipua synkkyyteen, sillä Stage jatkaa edelleen vahvasti yhteistyötään opiskelijoiden oman olohuoneen, eli legendaarisen El Gringon, kanssa. Vuoden vaihtuminen toi mukanaan kuitenkin jotain aivan uutta, nimittäin hallituksessamme on uusia ja reippaita jäseniä. Eikä siinä vielä kaikki, sillä eräs heistä on ammattikorkealainen! Toivomme siis, että pystyisimme yhdistämään samanhenkisiä ihmisiä yli koulutusalojen. Kaiken kukkuraksi meillä on suunnitteilla jos minkälaista illanviettoa keväälle, kuten jäseniltoja sekä sitsit maaliskuun tienoilla. Ensimmäinen musa- ja viihdevisa on 17.1 tuttuun tapaan El Gringossa klo 20 alkaen, ja sinnehän ovat kaikki erittäin tervetulleita. Jos haluat pysyä paremmin kärryillä tulevista Stagen ja/tai El Gringon tapahtumista, kannattaa etsiä meidät Facebookista tai liittyä sähköpostilistallemme.

Tutti ry Hyvää vuotta 2013 kaikille uusille ja vanhoille opiskelijoille Tutti ry:n uudelta hallitukselta. Viimevuoden lopulla juhlittiin komeasti Tutin 22. vuosijuhlia, vierailtiin Know How -messuilla ja vietettiin kosteita pikkujouluja. 30. päivä tammikuuta puolestaan on luvassa kansalliset lumenveistokilpailut ja jälkijoulut, joiden jälkeen jatketaan valmistautumista Akateemisen Kyykän MM-kilpailuihin.

Nesu ry NESU-Waasan uusi hallitus vuodelle 2013 on astunut virkaan ja vuosi lähtee heti käyntiin hauskanpidolla kun seuraavat sitsit järjestetään 18.1. talviurheiluhenkisellä teemalla Winter Olympics 1940 Fontanassa. Tulevana keväänä NESU-Waasa lähtee valloittamaan Joensuun NESU Dagenille sekä reissaa Tallinnaan NESUn kevät semmaan. Uusi hallitus toivottaa kaikille hauskaa ja vauhdikasta uutta vuotta 2013!

Hallinnoijat ry Maailma ei loppunut ja vuosikin on vaihtunut joten hallarit toivottaa kaikille oikein mukavaa uuttavuotta. Uusi hallitus on aloittanut toimessaan ja odotettavissa on paljon mukavia tapahtumia pitkin vuotta. Kiitos vanhalle hallitukselle hienosta edellisestä vuodesta. Hallarit kantavat jälleen kortensa kekoon pitämällä hallintotieteilijöiden nimen korkealla ja menon villinä.Tämä aloitetaankin hallareiden rastilla tammikuun kastajaisissa ja Tutti ry:n lumenveistokilpailussa. Muuten toivotamme kaikille hienoa vuotta ja mukavia talvipäiviä.

Vyvo ry Vaasan yliopiston Viihdeorkesterin toiminta näyttäisi edelleen mukavan nousujohteiselta. Mikäli musiikin harrastaminen orkesterissa soittamisen muodossa kiinnostaa, ota rohkeasti yhteys. Harjoittelemme kevätkaudella 2013 näillä näkymin joka toisena tiistaina pääasiallisesti auditorio Levónissa. Musiikkimme pääpaino on puhallinpohjaisessa viihdemusiikissa ja akateemisissa tilaisuuksissa esitettävässä musiikissa. Kaikki puhallinorkesterissa soittamisesta kiinnostuneet opiskelijat tervetulleita! vyvo@student.uva.fi

CoMedia ry Erittäin railakasta vuoden alkua kaikille comedialaisille! CoMedia ry:n facesivut kannattaa klikata tykätyksi ja tietty liittyä meidän sähköpostilistalle. Näin varmistat sen, että tiedot kulkeutuu sinulle nopeimmin meidän tapahtumista ja muista kuulumisista. Muistakaahan, että C-sählyt järjestetään taas perinteikkäästi maaliskuun alussa.

KEIKAT JA KLUBIT Hotel Tekla 19.1. Saturday Reggae Jam: Spittin Fiyah Sound, DJ:t Cheesy-J, Tupla-Vee, MC Arw HulluPullo 16.2. LumiKihveliRock: Los Bastardos Finlandeses, Barbe-QBarbies, Partavaahtokone, Max On The Rox Ritz 18.1. Flatfoot 19.1. Benny Törnroos & Mumintrollen / Muumit 25.1. Marianne Maans – Lauri Antila Duo, Koreasti – Grannt 2.2. Cleaning Women, Ljudverket with visuals by Vixen & DJ Arvid 14.2.Erja Lyytinen O’Malley’s 18.1. Thomas Hageros 25.1. Allan & The Astronauts CCR-special 26.1. Big Jam:Jukka Gustavson Band 1.2. Mojova Club: Oasis Project 9.2. Terry Hanck 15.2. John Lindberg Trio Amarillo 8.2. Daco Junior

Public Corner 1.2. PAVE MAIJANEN

El Gringo 18.1. Almost there ”Kai ny pari voi jo ottaa”

Leipätehdas 18.1. Volume presents: Rottensound 25.1. Bring the Heat -party: DJ Marre & Muddy 26.1. Stahl presents: Fatal Smile TEATTERI

Vaasan kaupunginteatteri Kenttä, ensi-ilta 24.1. Mielensäpahoittaja Yhtä juhlaa Iloinen leski Luolamies Wasa Teater En handelsresandes död Ett riktigt fynd Fristad

Vaasan ylioppilasteatteri Ramppi Vuoriston kaunotar, ensi-ilta 1.2. GALLERIAT

Kuntsi 20.1. Kamarimusiikkikonsertti: Sinivalkoisia säveliä 27.1.2013 asti Johanna Hackman: Näen sinut vierelläni, 27.1.2013 asti Kasvokkain 27.1.2013 asti Toivonen: Nimetön 16.2.2013–2.6.2013 Kaisu Koivisto: Äänekäs hiljaisuus Vaasan taidehalli 20.1. asti C.A. Setterberg ja Uusi Vaasa 1.2.–24.2. Vaasan Taidekerho: Inspiraatio Valokuvagalleria Ibis 20.1. asti Setterberg: Linssin läpi ELOKUVAENSI-ILLAT

A good day to die hard 14.1. Kaappari 18.1. Djando Unchained 18.1. The Paperboy 18.1. Zero Dark Thirty 25.1. Rölli ja kultainen avain 1.2. Hitchcock 1.2. Hannu ja Kerttu: Noitajahti 8.2. Seitsemän psykopaattia 8.2. Lumoava kirous 15.2. Räyhä-Ralf 15.2.

Vaasan ylioppilaslehti