Vaasan ylioppilaslehti

3/2013

ALUKSI

YHTEISHAUN MUUTOS VOI VAIKEUTTAA ALANVAIHTOA Keskustelu opintotuen uudistamisesta käy kiivaana, ja ylioppilaskuntaliikkeessä odotetaan hallituksen kehysriihen tuloksia. Näillä näkymin opintotuki ollaan sitomassa indeksiin vuonna 2014. Samana vuonna tapahtuu muutakin. Vuonna 2014 yliopistojen tutkintoon johtavaan koulutukseen haetaan samassa yhteishaussa uuden sähköisen hakujärjestelmän kautta. Samalla on ohjeistettu, että mikäli suunnitelmissa oli alanvaihto, kannatti se tehdä tämän kuluvan vuoden yhteishaussa. Myöhemmin yhteishaun opiskelupaikat voidaan varata kokonaan ensimmäistä tutkintoon johtavaa opiskelupaikkaa hakeville.

Opiskelijavalintoja uudistamalla pyritään alentamaan korkeakouluopintojen aloittamisikää ja siten nopeuttamaan työmarkkinoille siirtymistä.

Uusilla hakijoilla onkin ollut haastavaa, sillä vain reilu kolmannes uusista ylioppilaista saa opiskelupaikan. Tälläkin hetkellä noin 170 000 hakijaa taistelee 56 000 korkea-asteen aloituspaikasta.

Ehdotetut muutokset ovat aiheuttaneet keskustelua siitä, suositaanko uusia ylioppilaita liikaa alanvaihtajien ja aiemmin hakeneiden kustannuksella.

Lisäksi uusi malli edellyttää, että jatkossa ylioppilaiden tulee päättää opinnoistaan sitovammin, sillä heille tarjotaan vain yhtä hakulistassa ylimpänä olevaa opiskelupaikkaa.

Alavalinnat ovat vaikeita, eikä kaikille ole välttämättä vielä abivuonna, fuksivuonna saati kandidaattina selvinnyt, mitä haluaisi ”aikuisena” tehdä. Vääränlaiseen koulutuspaikkaan hakeutu-

minen voi olla yksi tekijä, joka johtaa pudokkaaksi, mikä voi puolestaan aiheuttaa sitä kuuluisaa syrjäytymistä.

Voisi sanoa, että on opintonsa jo aloittaneen oma ongelma, mikäli saatu opiskelupaikka ei miellytä. Voisi jopa väittää, että unelma-alan etsintä ja yliopistolla haahuilu on silkkaa uusavutonta oleskelua. Menkööt edes töihin mokomat haaveilemasta.

Yhteiskuntaa luulisi hyödyttävän kuitenkin eniten ne kansalaiset, jotka valmistuvat ja jaksavat tehdä töitään. Oikealle alalle vaihtamisen mahdollisuuksia tulisi siis edistää siten, että jo opiskeluoikeuden saaneet voisivat edetä mieluisempaan tutkintoon eri hakuväylässä kuin tuoreet ylioppilaat. Yliopistojen itsensä tulisi luoda näitä sisäisiä väyliä.

Vaikka välivuosilla kuulee olevan paljon positiivista annettavaa, on hyvä, että hakijasumaa pyritään purkamaan helpottamalla uusien ylioppilaiden hakua. Lisäksi katse tulisi kohdistaa myös laadukkaaseen opinnonohjaukseen. Osa nuorista ja yliopisto-opiskelijoistakin kokee, että opinto-ohjausta ja henkilökohtaisia keskusteluja ei ole riittävästi. Kenties nuoruudelle on ominaista vaihtuva mieli ja jatkuvasti kasvava itsetuntemus, mutta tieto vaihtoehdoista tulisi ainakin olla niin helposti saatavilla, että sitä tarttuisi edes vahingossa mukaan.

Jaana Kinnari Kirjoittaja on Vaasan ylioppilaslehden päätoimittaja

POIMINNAT

Kaivelemme menneitä

4–5

Pyöräily Vaasassa Autoilijoiden väitetään vaikeuttavan turvallista pyöräilyä.

6

Kun Vaasan yliopisto ei riitä Kolme opintonsa keskeyttäneen tarinaa.

9

Akateeminen vapaus on vastuuta Opiskelijalla on oikeus oppia ja tehdä valintoja.

10

Fiiniä kuin viini-illassa mutta rennompaa Warranttilaisten olutseurassa nautiskellaan panimotuottei(s)ta.

Hittejä ja harvinaisuuksia DJ Hanna soittaa mielellään toiveita.

12–13

14

Minne menet, musiikkibisnes?

Digitalisoituminen myllersi musiikkialan.

Lentämään?

Vaasan Lentokerhossa rakennetaan ja lennäte­tään kaikentyyppisiä ja -kokoisia len­nokkeja.

17

Kevään suloinen rakkaustutkimus Tsekkaa kampuksen sinkkujen määrä!

19

VAASAN YLIOPPILASLEHTI 3/03 ”Monilla foorumeilla on keskusteltu opintojen sujuvuudesta ja niiden loppuunsaattamisen vaikeudesta. Eräs suurimpia opiskelun hidastumisen syitä on työssäkäynti. Töissä taas joutuu käymään, kun opintotuki ei riitä mihinkään. - - - Opintotuen tarkoituksena ei ole toimia automaattina, tyyliin ”kun opiskelen, saan palkaksi opintoviikoista opintotukea”. Tähän kytkeytyvät paljon parjatut tulorajat. Jos opiskelijalla on mahdollisuus saada toimeentulon takaavaa palkkaa tekemällä töitä, ei hän tarvitse opintotukea elääkseen. - - Opintotuki on opiskelijan etuus, ei palkka.”

Lauri Järvinen, koulutus- ja sosiaalipoliittinen sihteeri

2

VAASAN YLIOPPILASLEHTI

In English What do you think about the traffic in Vaasa? And how about some culture activities?

19. maaliskuuta 2013 SITOUTUMATON OPISKELIJALEHTI TOIMITUS PIDÄTTÄÄ OIKEUDEN MUOKATA SAAMAANSA MATERIAALIA TOIMITUS EI VASTAA TILAAMATTOMASTA AINEISTOSTA

Toimitus: Vaasan ylioppilaslehti Yliopistonranta 5, 65200 Vaasa (Domus Bothnica, Vaasan ylioppilastalo) www.vaasanylioppilaslehti.fi Puh. 044 324 8969 toimitus@vaasanylioppilaslehti.fi

Facebookissa: facebook.com/vaasanylioppilaslehti Julkaisija: Vaasan yliopiston ylioppilaskunta Päätoimittaja: Jaana Kinnari Taittaja: Joni Syvänen Kansi: Joni Syvänen Avustajat tässä numerossa: Heli Hämäläinen Anna Jussila Raija Koivisto Rathan Kumar Roman Kushnir Mari Lempiäinen Thileepan Paulraj Heidi Peltonen

20–21

Ville Perttula Ville Rintala Eppu Saarela Siiri Salo Hannu Toivonen Santtu Vähämaa

Paikallinen mainosmyynti: RC-Kustannus Oy Markku Räsänen, 044 500 0440 rc@rckustannus.fi

Valtakunnallinen mainosmyynti: Pirunnyrkki Oy, 020 796 9580 yolehdet@pirunnyrkki.fi Painatus: I-Print oy, Seinäjoki

■■Yhteiskannanoton sävy ja sisällön mitäänsanomattomuus eivät miellyttäneet VYY:n hallituksen puheenjohtaja Daniel Lahtea. "Tällä kertaa emme olleet samaa mieltä. Mitään kuromatonta juopaa tästä ei kuitenkaan syntynyt."

VYY EI LÄHTENYT YHTEISKANNANOTTOON Teksti & Kuva: Jaana Kinnari

Helmikuussa julkaistiin ylioppilas- ja opiskelijakuntien yhteinen opintotukikannanotto ”Järki takaisin opintotukikeskusteluun!”, jossa vastustettiin opintotuen tiukennuksia ja arvosteltiin päättäjien kykenemättömyyttä viedä opintotuen suunnittelua eteenpäin.

Kannanotossa todettiin ehdotetut lainapainotteiset opintotuen uudistumallit ja opintotukikuukausien rajoitukset tehottomiksi nopeamman valmistumisen kannalta. Kannanoton allekirjoitti 33 ylioppilas- ja opiskelijakuntaa. VYY ei kuulunut tähän joukkoon. Keskustelua ovatkin herättäneet VYY:n hallituksen puheenjohtaja Daniel Lahden julkaisema mielipidekirjoitus ja sen kirvoittamat vastineet ja lehtijutut. Muun muassa Pohjalainen kirjoitti, miten Lahtea ”kiusaa yhteiskannanoton vihainen sävy”.

Daniel Lahti, miksei VYY allekirjoittanut yhteistä kannanottoa? ”Lyhyesti sanottuna se ei tarjonnut mitään uutta keskustelulle. Mitään vaihtoehtoisia kehitysehdotuksia ei esitetty.”

Opintotuen uudistaminen onkin Lahden mukaan vuoden isoin edunvalvonnallinen kysymys. Hallitus kokoontuu 21.3. kehysriiheen päättämään budjetin linjoista. Kehysriihen jälkeen kuullaan lisää opintotukiuudistusta koskevista päätöksistä. ”Fiilis on tällä hetkellä aika odottava. Hallituspuolueista harvat ovat vielä tuoneet esille omia kantojaan. Toivoisin myös työmarkkinajärjestöjen osallistuvan keskusteluun.”

Yksi uudistusehdotus on 3+2-malli, jossa opiskelun ensimmäiset vuodet olisivat opintorahapainotteisia ja kahtena viimeisenä vuotena voisi nostaa opintolainaa. Myös saatavan opintotuen määrää on ehdotettu rajattavaksi tutkinnon suorittamisvuosiin. ”Edellisen kerran VYY on ottanut kantaa opintotukimalleihin kannattamalla 3+2 -mallia vuonna 2012. Tuo malli mahdollistaisi täyspäiväisen opiskelun juuri kriittisinä ensimmäisi­n ä vuosina, jolloin on myös paljon läsnä­ olopakollisia kursseja.”

Ideaalitilanne Lahden mukaan olisi nostetut tulorajat ja opintorahan lisätty lainanosuus.

”Tulisi miettiä, mikä hyöty on lyhyen aikavälin ratkaisuilla, kun voitaisiin suunnitella kunnolla opintotukea pidemmälle. On selvää, että hinta uudistuksesta on joka tapauksessa maksettava.”

Lahti kuitenkin kokee, ettei VYY:n hallituksen erimielisyydet kannanottoon aiheuttaneet kuromatonta juopaa Suomen ylioppilaskuntien välille. ”Ylioppilaskuntaliikkeessä on aina ajettu opiskelijoiden asioita. Keinot vain ovat erilaisia. Lisäksi yhteiskannanotot ovat aina vedenjakajia. Ylioppilaskunnat ovat heterogeenisiä, ja siksi näkemyserojakin on. Samaa mieltä ylioppilaskuntaliikkeessä ollaan siitä, että opiskelijoiden etuja tulisi ajaa korkeakoulupoliittisin keinoin tekemällä muun muassa opiskelu joustavammaksi.”

VAASAN YLIOPPILASLEHTI

3

UUTISIA VYY:N TALOUS KEHITTYNYT

■■ V Y Y:n

tilinpäätös vuodelta 2012 osoittaa ylioppilaskunnan talouden kehittyneen suotuisasti edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2012 ylioppilaskunnan jäsenmaksu nousi, mikä lisäsi toiminnan kokonaistuottoja.

Erityisesti henkilöstökustannukset pienenivät suhteessa aikaisempaan vuoteen. Henkilökunnan määrään ei kuitenkaan tullut muutoksia. ”Talous on kehittynyt oikeaan suuntaan ja ylioppilaskunnan organisaation tekemä kova työ on alkanut tuottaa tulosta,” iloitsee VYY:n pääsihteeri Jarkko Seppälä.

Ylioppilaskunnan edustajisto käsittelee tilinpäätöksen kokouksessaan 9.4.2013. Ylioppilaskunnan pääsihteerin mukaan tilinpäätöstä kelpaa esitellä. ”Talouden epävarmuus on kuitenkin tosiasia ja talouden kestävän pohjan luominen ei tapahdu hetkessä,” Seppälä toteaa.

Ylioppilaskunnan edustajiston vaalit järjestetään taas ensi syksynä. Ylioppilaskunnan talous ja jäsenmaksun suuruus tulevat luultavasti olemaan vaalikeskustelussa aktiivisesti esillä.

PYÖRÄILY VAASASSA

PLAGIAATINTUNNISTUSJÄRJESTELMÄ SUUNNITTEILLA

■■ Vaasan yliopistolle on tulossa plagi-

aatintunnistusjärjestelmä.

Plagiaatintunnistusjärjestelmässä on kyse siitä, että lopputyö syötetään järjestelmään, joka vertaa työn sisältöä eri aineistolähteisiin. Näitä ovat aineistolähteitä ovat verkosta löytyvä materiaali (mukaan lukien historiatiedot), julkaisutietokannat ja muut samalla ohjelmalla tarkistetut työt. Järjestelmää tullaan testaaman tämän vuoden aikana.

ULKOMAALAISET TUTKINTOOPISKELIJAT PÄÄSEVÄT TUTOREIKSI

■■ Kansainvälisten tutoreiden haku on

tällä hetkellä käynnissä. Nyt ensimmäistä kertaa kv-tutoriksi voivat hakea myös ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat. ”Ylioppilaskunnassa on jo kauan pyritty lobbaamaan ajatusta ulkomaalaisten opiskelijoiden ottamisesta mukaan hakuun”, kertoo VYY:n hallituksen kvja liikuntavastaava Ilona Räihä.

Kv-tutoriksi ryhtyminen nähdään yhtenä hyvänä väylänä ulkomaalaisille opiskelijoille osallistua VYY:n toimintaan ja päästä lähemmäksi suomalaisia opiskelijoita ja suomalaista opiskelijaelämää. ”Toivomme, että tämä antaisi myös ainejärjestöille esimerkin siitä, miten vaihtareita saataisiin aktivoitua mukaan. Lisäksi hakijakentän laajentamisen toivotaan tietenkin tuovan meille enemmän hakemuksia.”

PALOSAARELLE LIIKENNEVALOT

■■ Pohjalaisen mukaan Palosaaren sil-

4

lan kupeeseen rakennetaan kesällä liikennevalot. Kirkkopuistikon ja Järvikadun risteys on vilkasliikenteinen, ja puistikoiden nelikaistaisuus aiheuttaa onnettomuusriskin. Tavoitteena on, että liikennevalot olisivat toiminnassa syksyyn mennessä.

VAASAN YLIOPPILASLEHTI

Teksti: Ville Rintala Kuva: Jaana Kinnari

Vaasan pienet etäisyydet ja tasainen maasto tukevat pyöräilyä talvellakin. Pyöräilyä Vaasassa kuitenkin moititaan toisinaan vaaralliseksi, vaikka monet taittavat matkansa siten kesät talvet. Napit vastakkain ovat usein autoilijat ja pyöräilijät.

Rikosylikonstaapeli Mikael Appel, huomioivatko mielestänne autoilijat tarpeeksi hyvin jalankulkijat ja pyöräilijät Vaasan alueella?

Sanoisin, että hieman vaihtelevasti.

Tämä riippuu paljolti ajasta, paikasta ja sääolosuhteista. Vaasassa ongelmana on ollut jo pidempään se, että autoilijat päästävät huonosti jalankulkijoita ylittämään tietä.

Onko Vaasa tilastollisessa mielessä turvallinen paikka jalankulkijoille ja pyöräilijöille?

Tästä aiheesta tuotetaan tilastoja vain maakunnallisella tasolla, joten tarkkoja lukuja pelkästään Vaasan osalta on erittäin hankala esittää.

■■Vaasan kampuksella on talvisinkin liuta pyöriä parkissa.

Entä kokemuksenne mukaan?

En usko Vaasan eroavan tässä mielessä juurikaan muista kaupungeista.

Onko Vaasassa joitain erityisiä risteyksiä tai muita paikkoja, jotka ovat keskivertoa vaarallisempia paikkoja jalankulkijoille tai pyöräilijöille?

Vaasan vaarallisimmat risteykset sijaitsevat Korsholmanpuistikon varrella, sekä autoilijoiden että kevyen liikenteen puolesta. Tästä asemalta keskustaan päin katsottaessa etenkin Klemetinkadun, Asemakadun ja Pitkäkadun risteyksissä sattuu erityisen paljon onnettomuuksia. Myös Keskussairaalan kohdalla, Koulukadun lopussa on ongelmallinen paikka jalankulkijoille.

Entä onko viranomaisten taholta luvassa toimia tilanteen parantamiseksi?

On. Poliisi valvoo muun muassa autoilijoiden liikennekäy t t äy t y mist ä kevyen liikenteen turvallisuuden lisäämiseksi. Autoilijoita pyritään valistamaan myös Liikenneturvan kampanjoiden myöt ä. Lisäk si Vaasan kaupungilla on omat toimensa.

Olisiko teillä antaa jotain vinkkejä jalankulkijoille tai pyöräilijöille liikenteessä turvallisesti liikkumiseen?

Liikenteessä kannat taa olla selkeä eleissään. Jos olet lähdössä ylittämään suojatietä, tee se selväksi myös autoilijoille. Vaasassa autoilijoiden ja jalankulkijoiden interaktio on melko heikkoa, ja sitä tarvittaisiin lisää. Esimerkiksi katsekontaktin ottaminen on yksi hyvä keino.

Haluaisitteko näin loppuun vielä lisätä jotakin aiheeseen liittyen?

Vaasalaisille pyöräilijöille haluaisin tehdä selväksi, ettei jalkakäytävillä saa pyöräillä. Siitä aiheutuu lukuisia onnettomuuksia ja vaaratilanteita.

Vaasassa keskustankin alueella pystyy liikkumaan helposti pyöräteitä pitkin ja esimerkiksi Raastuvankadun pyörätietä pitkin pääsee koko keskustan halki. Toiseen suuntaan keskustan poikki kulkee mm. Rauhankadun pyörätie.

Vaasan pyörätiet sisältävän pyöräilykartan saa Vaasan kansalaisinfosta.

VAASALAISILLE AUTOILIJOILLE akkaat vaasalaiset autoilijat, en pidä teistä. Tai ei tietenkään saisi yleistää, mutta Vaasassa asuessani ei ole ollut päivää, jolloin en olisi pelännyt liikkua täällä jalan tai pyörällä.

Esimerkiksi suojatie tuntuu olevan monelle autoilijalle täysin vieras käsite, tai ainakin siihen liittyvät toimintasäännöt ovat monella täysin hukassa. Myöskään vilkun käyttö ja oikea tilannenopeus eivät ilmeisesti ole vielä rantautuneet tänne länsirannikon helmeen.

Tunnustan itse olevani ehkä hieman vaativa kevyen liikenteen edustaja. Jos huomaan, että auto ehtii hidastamaan ennen suojatietä, lähden määrätietoisesti ylittämään tien, enkä välitä autoilijan mahdollisesta viiden sekunnin viivästyksestä, joka kaasupolkimen nostamisesta tälle koituu. Pyöräilen lisäksi kesät talvet ja tunnen oikeuteni myös sen suhteen. Olen oppinut monesti kantapään kautta, mitä erilaisia sääntöjä liikenteessä tulee noudattaa. Mm. pyöräilijän kolmion merkitys avautui minulle 11-vuotiaana, kun lähdin ylittämään tietä sellaisen kohdalta mentaliteetilla ”kyllä siitä ehtii, jos vain on tarpeeksi nopea.” Vajaan kymmenen metrin päässä ojanpenkalla ymmärsin, että en sitten ollutkaan tarpeeksi nopea.

Suojatiestä jatkaakseni minun on pakko kysyä, mikä siinä on niin vaikeaa? Jos suojatien reunalla on ihmisiä tienylitystä odottamassa, autoilijan ensimmäinen reaktio tulisi olla kaasupolkimen nostaminen ja tilanteen niin vaatiessa jopa jarrupolkimen painami-

Teksti & Kuvat: Jaana Kinnari

Aleksi Lahikainen, tietotekniikka 1. Pyöräilen.

2. Ovat he vähän aggressiivisia. Ainakin jos vertaa Keski-Suomeen.

3. Ei ole.

nen. Vaasassa tämä toimii kuitenkin käytännössä niin, että suojatie nähdään hyvänä tilaisuutena kiihdyttää sen takana odottaviin punaisiin valoihin tai paikkana, jonka eteen sopii tehdä äkkijarrutus, jotta pääsee elehtimään vihaisesti edestä meneville jalankulkijoille.

Jos kuitenkin sattuu käymään niin, että joku oikeaoppisesti päästää jalankulkijat ylittämään tien suojatiellä, nähdään se suurena loukkauksena yksityisautoilijan kunniaa kohtaan. Sääntöjen mukaan toimineen auton perään ajetaan kiinni ja painetaan torvea, koska autolijalla on aina kiireajo-oikeus. Autoilijan ei myöskään tarvitse ilmeisesti näyttää vilkkua, jos tilanteessa ei ole muita kuin kevyttä liikennettä ja autoilija itse. Ratin takana tavoitellaan mysteerisyyttä ja oikealle käännytään ikään kuin yllätyslahjana kevyelle liikenteelle. Tämä yllätyksellisyys saisi mielestäni jäädä ratin takaa koteihin tai baaritiskien iskuyrityksiin.

Absurdein tilanne Vaasan liikenteessä on sattunut minulle kuitenkin pyörän selässä ja tilanteessa, jossa ei pitänyt olla mitään epäselvää. Poljin kesätöihin reippaana oravanpyöräläisenä ja olin saapumassa risteykseen, jossa oli jatkettu pyörätie. Kolmion takaa oli tulos-

1. Pyöräiletkö mielelläsi talvisin Vaasassa?

Tuula Taponen, saksa 1. En, koska on liukasta.

2. Vaasalaiset autoilijat vaikuttavat melko vihamielisiltä, eivätkä he usein väistä.

3. Kahdesti on sattunut niin, että olen löytänyt itseni auton konepelliltä makaamasta. Tilanteet ovat olleet sellaisia, että olen ajanut suoraan ja auto on kääntynyt eteeni.

sa auto, joka oli hieman hidastanut risteystä varten. Tietäen, että saan jatkaa matkaani ja auton tulee hidastaa, lähdin ylittämään tietä. Autoilija oli huomannut minut, mutta ei ilmeisesti nähnyt pyöräilijää riittäväksi syyksi hidastaa.

Koitin vielä koukata pois auton tieltä, mutta tämä oli päättänyt ajaa ylitseni.

Vasta kadusta itseä kerätessäni käsitin, että autoilijalla ei ollut näköjään pienintäkään aikomusta väistää. Onneksi ei käynyt pahemmin, mitä nyt polvea joskus vielä kolottaa.

En ymmärrä, mikä siellä ratin takana estää kevyen liikenteen huomioimisen. Vaikka olisi miten kiire, ei se pieni pelisilmän käyttö ja toisen kunnioittaminen ole syy myöhästymiseesi. Joko Keskussairaalassa on joka päivä todella monta puolisoa synnyttämässä tai Palosaaren rakennuksista jokainen on tulessa, tai sitten vaasalaisessa liikennekulttuurissa on jotakin syvästi pielessä.

Siksi pyydänkin jokaista ratin taakse istuutuvaa vaasalaista miettimään tarkkaan, mitä voisi tehdä paremmin liikenteessä, erityisesti kevyen liikenteen huomioimisen suhteen.

Ville Rintala

2. Miten luonnehtisit vaasalaisten autoilijoiden suhtautumista pyöräilijöihin?

Antti Leskinen, rahoitus 1. Pyöräilen. Harrastan pyöräilyä.

2. Oman ajomäärän tuoman kokemuksen perusteella vaasalaisten autoilijoiden suhtautuminen on hieman parempaa kuin Keski-Suomessa.

3. On sattunut, mutta ne ovat enimmäkseen olleet itseaiheutettuja. Ajan lujaa.

3. Onko sinulle sattunut onnettomuuksia pyöräillessä?

Jenni-Elina Järvelä, englanti 1. En mutta pyöräilen silti.

2. Vaasalaiset autoilijat ajavat kovaa ja suhtautuvat ärsyyntyneesti pyöräilijöihin.

3. Läheltä piti -tapauksia on ollut muutaman kerran.

VAASAN YLIOPPILASLEHTI

5

KAMPUS

KESKEYTTÄNEIDEN LUKUMÄÄRÄ PYSYNYT SAMANA

KUN VAASAN YLIOPISTO EI RIITÄ Teksti: Ville Perttula & Siiri Salo

oni lähtee onnellisena pois Vaasan yliopistosta. Osa siksi, että saivat opintonsa valmiiksi, osa siksi, etteivät ole tyytyväisiä Vaasan yliopistossa saamaansa koulutukseen.

Yliopiston opiskelijapalveluiden mukaan keskimäärin 25 prosenttia Vaasan yliopistoon kandidaatin ja maisterin tutkintoa suorittamaan tulleista keskeyttää opintonsa. Yliopiston vaihtajia löytyy jokaisesta tiedekunnasta. Poismuuttavat opiskelijat vievät mukanaan osaamista, joka aiheuttaa niin kutsuttua aivovuotoa Vaasan alueelle.

KOLME ERILAISTA TARINAA

6

Susanna Manu aloitti viestintätieteiden opinnot Vaasan yliopistossa vuonna 2005. Opinnot etenivät aina graduvaiheeseen saakka, mutta kaksi vuotta oman alan töissä osoittivat, että hänen Vaasan yliopistossa saamansa opinnot eivät antaneet hänelle käytännön taitoja oman alansa töihin. ”Toki kun kyseessä on viestintätieteet, niin se kertoo, ettei tarkoitus olekaan antaa toimittajaopintoja, mutta silti olisin kaivannut monipuolisuutta.

Monet kurssit tuntuivat toistavan aikaisemmin opittua”, Manu kertoo.

Joel Raatikainen vaihtoi yliopistoa valmistuttuaan kauppatieteiden kandidaatiksi keväällä 2012. Kaipuu kotiseudulle ja paremmat työmahdollisuudet veivät Raatikaisen takaisin Helsinkiin.

Tällä hetkellä hän opiskelee Aalto-yliopistossa markkinointia. Raatikainen perustelee valintaansa myös nykyisten opintojen käytännönläheisyydellä: ”Vierailijaluennoitsijoita eri yrityksistä on kursseilla reilusti enemmän. Joillain kursseilla jopa puolet luennoista on vierailijoiden pitämiä. Vaasassa suoritin kuusi kurssia markkinointia, ja ne tun-

VAASAN YLIOPPILASLEHTI

tuivat kaikki hyvin teoriakeskeisiltä ja vähän kuivahkoilta."

Mikko Poranen opiskeli yhden lukuvuoden sähkö- ja energiatekniikkaa Vaasan yliopistossa. Ensimmäisen vuoden aikana hän teki päätöksen hakea Aalto-yliopistoon. Päätöstä helpotti se, että pääsykokeen pystyi tekemään Vaasan yliopistolla. Poranen tarkentaa, ettei lähtenyt Vaasan yliopistosta opetuksen laadun vuoksi. ”Uusi on monesti mielenkiintoisempi kuin vanha, niin tässäkin tapauksessa.

Halusin päästä isompaan kaupunkiin ja kouluun, jossa olisi enemmän mahdollisuuksia kaikilla elämän osa-alueilla.”

VAASASTA JÄI HYVIÄ MUISTOJA

Vaikka haastateltavista kaikki pitävät uutta kotikaupunkiaan monipuolisempana kuin Vaasaa, niin heille on silti jäänyt hyvät muistot Vaasasta. Manu ja Poranen viihtyivät täällä hyvin. Raatikainen ei kuitenkaan koskaan kotiutunut Vaasaan. ”Päällimmäinen syy oli se, että olen itse pääkaupunkiseudulta kotoisin ja halusin päästä kotiseuduilleni opiskelemaan”, Raatikainen tarkentaa.

Yliopiston pienuudessakin oli puolensa. Manu mainitsee, että pieni yliopisto mahdollisti sen, että pystyi olemaan helposti monessa mukana ja apu löytyi aina läheltä. Nämä asiat eivät saaneet kuitenkaan häntä jäämään Vaasaan. Paluutakin hän pitää hyvin epätodennäköisenä. ”Koen, että mitä ikinä teenkin tulevaisuudessa, niin olen saanut enemmän näkökulmia asioihin opiskellessani myös muualla kuin Vaasassa.”

Poranen muistelee Vaasaa ja Vaasan yliopistoa lämpimästi ja sanoo, ettei kadu ensimmäistä vuottaan Vaasassa.

Poranen taas pitää paluutaan Vaasaan mahdollisena. ”Viihdyin sen verran hyvin, että saatan tulla sinne ensi kesäksi.”

OPINNOT UUDESSA YLIOPISTOSSA

Ovatko opinnot uudessa yliopistossa osoittautuneet odotusten mukaiseksi?

Haastateltavat ovat sitä mieltä, että yliopiston vaihto toi heille paremmat mahdollisuudet työllistyä.

Manu aloitti syksyllä 2012 Tampereen yliopiston kuvajournalismin maisteriopinnot. Hän ei pysty suoraan vertaamaan nykyisiä kuvajournalismin opintoja viestintätieteisiin, sillä hän pitää aineita hyvin erilaisina. Yliopistojen välillä hän näkee kuitenkin eroavaisuuksia.

aasan yliopistoon kandin- ja maister int ut k intoa suor itt amaan t ulleist a keskey ttää keskimäärin 25 %. Filosofisessa tiedekunnassa keskeyttää 28 %, kauppatieteellisessä 18 % ja teknillisessä 33 %. Suurin kato tapahtuu ensimmäisten vuosien jälkeen.

Keskeyttäneeksi lasketaan sellaiset opiskelijat, jotka eivät ole ilmoittautuneet lukuvuodelle, eivätkä ole valmistuneet tai joiden opintoaika on loppunut. Luvut eivät ole juuri muuttuneet vuosien varrella. Opintoaikojen rajauksen myötä keskeyttämisluvut saattavat hiukan suureta, kun opiskelijoilla ei ole enää mahdollisuutta pysyä kirjoilla ”ikuisesti”. ”Ensimmäisenä tulee mieleen käytännönläheisyys, paremmat kontaktit ja harjoittelumahdollisuudet”, Manu listaa Tampereen yliopiston hyviä puolia.

Raatikainen on samoilla linjoilla: ”Aalto-yliopistossa kurssitarjonta on monipuolisempi ja mielenkiintoisempi.

Opiskeluun on paljon kansainvälisempi ote. Lähden ensi syksynä Dubliniin opiskelijavaihtoon, mikä ei olisi sujunut ainakaan näin näppärästi Vaasan yliopiston kautta.”

Raatikainen sanoo myös pitävänsä erityisesti Aalto-yliopiston kansainvälisyydestä. ”Tuntuu kuin opiskelisi ulkomailla”, Raatikainen lisää.

Poranen on vakuuttunut Aalto-yliopiston ja pääkaupunkiseudun tarjoamista palveluista ja mahdollisuuksista: ”Kurssien tiedotusjärjestelmät ovat täällä mielestäni parempia. Täällä on enemmän rahaa, opiskelijoita, ruokaloita, kerhoja, järjestöjä, tapahtumia ja edullinen kuntosali. Otaniemi on opiskelijalle loistava paikka asua.”

KOKO MIELLYTTÄÄ JA ÄRSYTTÄÄ

Pienuus tuntuu olevan Vaasan yliopiston tärkeä voimavara. Myös haastateltavat pitivät sitä positiivisena asiana.

Samaan aikaan yliopiston koko ja verkostoitumismahdollisuuksien vähäisyys ajaa väkeä pois Vaasasta. Myös opintojen käytännönläheisyys työelämään nähden on vähäistä. Esimerkiksi moni viestinnänopiskelija haaveilee toimittajan ammatista, mutta opinnoista saa kyseiseen ammattiin vain vähän kosketuspintaa.

Sekä Poranen että Raatikainen mainitsivat, että suurempi kaupunki houkutteli ja uusissa kaupungeissa on Vaasaan nähden paljon enemmän tekemistä ja vilinää. Sijainnilleen ja koolleen Vaasa ei mahda mitään, mutta nämä asiat tuntuvat pääasiassa opiskelijoita harmittavan eniten. Oman alan työt ovat kaukana ja vapaa-ajalla täytyy notkua baaritiskillä, kun ei muutakaan tekemistä tunnu olevan.

Tähän päälle kun lisää sen, että opinnot tuntuvat kuivilta ja liian teoreettisilta, Vaasasta lähteminen ei ole kovin vaikeaa. X

KAMPUKSEN

■■VYY:n kulttuuriviikolla pelattiin hankifutista.

■■Tutti ry:n pilkkikisoissa Vesa Iltanen sai potran ahvenen. Ilpo Peltomäki ja Tommi Etelämäki vielä odottelivat ahdin antimia.

YLIOPPILASKUORO KAVERAA LIETTUALAISTEN KANSSA Vaasan ylioppilaskuoro tekee keväällä yhteistyötä vilnalaisen Mykolas Romeris University -kuoron kanssa. ”Matkustamme Liettuaan ja esiinnymme siellä yhdessä. Liettualaiset tulevat sitten Vaasaan vastavierailulle kuorofestivaalien aikoihin”, kertoo kuoron puheenjohtaja Elin Lundsten.

Kansainvälisellä, unkarilaisen György Kádárin johtamalla kuorolla on suunnillen joka toinen vuosi yhteistyötä ulkomaalaisten kuorojen kanssa, mutta nyt ensimmäistä kertaa ystäväkuoro tulee Suomeen. ”Kevään ohjelmistoon kuuluu muun muassa suomen-, liettuan- ja latinankie-

lisiä lauluja.”

Kuoroon otetaan jatkuvasti lisää laulajia (yokuoro@uwasa.fi). Harjoitukset pidetään tiistaisin yliopistolla.

Ylioppilaskuoro esiintyy Rewell Centerissä perjantaina 10.5. klo 12.40–13.00 ja Vaasan kirkossa lauantaina 11.5. klo 15.00-15.20.

■■VYY Caféssa yleisö sai valita jukeboksilistasta Ylioppilaskuoron esitettävät kappaleet.

VAASAN YLIOPPILASLEHTI

7

KAMPUS

AKATEEMINEN VAPAUS ON VASTUUTA

KOMMENTTEJA:

MINKÄ NÄISTÄ VÄITTÄMISTÄ KOET PITÄVÄN ENITEN PAIKKAANSA? Vastanneita 73 Tenttitarkistukset ovat turhan usein myöhässä.

Teksti: Tiia Neuvonen Kuva: Ville Rintala

8 ääntä liopisto ei ole mekaaninen läksyjenpänttäyslaitos. Itsenäisille valinnoille ja ajattelulle täytyy olla riittävästi tilaa”, pohtii Vaasan yliopiston tohtorikoulutettava Venla Mäntysalo akateemista vapautta.

Vaasan yliopiston nettisivuilla akateeminen vapaus ja vastuu määritellään opiskelijan kannalta ”oikeudeksi oppia, tehdä opiskeluun liittyviä valintoja, suunnitella opintojaan sekä vapautta osallistua opetukseen”, mutta toisaalta myös ”velvollisuudeksi opiskella aktiivisesti sekä vastuuta omasta oppimisesta ja opintojen etenemisestä.”

Mäntysalo painottaa myös opiskelijan vastuuta, ja hän miettiikin, ettei akateemisen vapauden myötä tuleva vastuu ole välttämättä kaikille opiskelijoille aivan selvä asia. ”Yliopistossa opiskelu vaatii opiskelijalta itsenäistä otetta, mutta osa tarvitsee paljon ohjausta. Toki yliopisto pyrkiikin tarjoamaan ohjausta Hopsien ja opintoneuvonnan muodossa. Opetustilannetta pitäisi myös kunnioittaa tulemalla ajoissa paikalle ja kuuntelemalla luentoa. Vapaus ei tarkoita sitä, että tunnille olisi sopivaa tulla mihin aikaan vain, rupatella kavereiden kanssa muista asioista ja lähteä pois, jos ei kiinnosta.”

Mäntysalo toki myös painottaa, että hänen kokemuksensa opettamisesta kattaa vain muutaman vuoden, mutta sinä aikana hän on saanut kuvan, että Vaasassa on hyvä opiskelijakulttuu-

ri, jossa pääsääntöisesti kunnioitetaan muita. Ennen tutkimus- ja opetusuran alkua Mäntysalo opiskeli Vaasan yliopistossa julkisjohtamista, joten hänellä on kokemusta myös opiskelijan arjesta Vaasassa.

Tutkintouudistuksia toteutettaessa yksi opiskelijan suurimmista peloista on, että mahdollisuus akateemiseen vapauteen unohdetaan ja jäljelle jää vain vastuu. Mäntysalo ei kuitenkaan pidä tutkintouudistuksia suoranaisina uhkina akateemiselle vapaudelle. ”Toki uudistettu malli rajaa vapauksia, mutta Vaasan yliopistossa uudistukset ovat toteutettu mielestäni niin etteivät ne kuitenkaan rajoita opiskelijoita liikaa.”

Paitsi opiskelijoille myös tutkijoille akateeminen vapaus on välttämätön.

Tutkijoille akateeminen vapaus tarkoittaa vapautta tutkia itseään kiinnostavia ilmiöitä ilman ulkopuolista kontrollia.

Kuitenkin se, millaista tutkimusta halutaan rahoittaa, voi pahimmillaan kaventaa akateemista vapautta. ”Tutkimustulosten pitää kuitenkin aina olla alisteisia tieteelle, ei politiikalle tai muille ulkopuolisille vaikuttimille.”

Niistä ihanteista ja lähtökohdista, joita akateeminen vapaus käsitteenä pitää sisällään, keskeisin on ajattelun vapaus.

Ketään ei kuitenkaan voi opettaa ajattelemaan itsenäisesti. Sen jokaisen täytyy oppia itse. X

Joillain kursseilla on kohtuuton työmäärä suhteessa opintopisteisiin.

40 ääntä Tentit ja kurssit arvostellaan toisinaan epäoikeudenmukaisesti.

2 ääntä Läsnäolopakot luennoilla rajoittavat liikaa.

19 ääntä Kurssit puuttuvat turhan usein Oodista tai Lukkarista.

4 ääntä

■■ ”Tutkimustulosten pitää kuitenkin aina olla alisteisia tieteelle, ei politiikalle tai muille ulkopuolisille vaikuttimille”, Venla Mäntysalo pohtii akateemisen vapauden näkymistä tutkimustyössä.

8

VAASAN YLIOPPILASLEHTI

Yhden opintopisteen vaatima työmäärä ei ole mitenkään yhteismit allinen eri kurssien kesken, ei sinnepäinkään.

En tiedä ketä tästä voi syyttää, ehkä on enemmän tyyppiä "maailmassa on epäreilu virhe".

Muotoillen opintopistemäärän olevan imaginäärinen ja irrallaan todellisuudesta. Joskus kursseista sai viiden tunnin työllä viisi opintopistettä, kun taas joskus siihen meni ihan asiallinen aika ja työmäärä. Puhumattakaan gradusta.

Va r si n k i n hu manististen aineiden kurssien työmäärä voi olla todella suuri verrattuna saatavien opintopisteiden määrään, kun vertaa muiden tiedekuntien kursseihin. Omaan kokemukseen perustuva esimerkki: markkinoinnin kurssiin 7 op kuului tentti ja 10-sivuinen ryhmätyö, jossa oli mukana tekemässä 8 hengen ryhmä (eli yksilölle koituva työmäärä oli ryhmätyössä hyvin pieni). Viestinnän kurssiin (3 op) taas kuului 8 sivun yksin tehtävä harkkatyö ja tentti. Eli markkinoinnin kurssin hieman pienemmästä työmäärästä sai yli tuplasti enemmän pisteitä.

Kieltenopiskelijana koen, että näistä ainoastaan läsnäolopakko voi olla ongelma, ja sekin vain, kun kurssit sattuvat menemään päällekkäin.

Melkein neljän opiskeluvuoteni aikana olen varmaan vain suorittanut yhtä kurssia, jossa käytin opintopisteitä vastaavaa työmäärää, ja se olikin teknillisen tiedekunnan matematiikkakurssi. Humanistit pääsevät vähemmällä.

Valitsin arvostelun epäoikeudenmukaisuus -kohdan, johon haluaisin kommentoida, että joistain kursseista saa hyviä arvosanoja liian helpolla, esimerkiksi, kun on vastannut aiheen vierestä avoimeen tenttikysymykseen. Olen myös kuullut lehtorin sanovan, ettei tämä "halua antaa kenellekään huonoa arvosanaa"!

OIKEUDET OPISKELIJALLAKIN? Teksti & Kuvat: Mari Lempiäinen

Tiedätkö mitkä ovat oikeutesi opiskelijana, mistä saat avun ongelmatilanteissa, ja miten voit antaa palautetta opetushenkilökunnalle? pintoasioiden johtaja Anja Britschgi on työskennellyt yliopistossamme vuodesta 1984, ja nykyisessä tehtävässään hän vastaa opiskelijoiden apuna olevista palveluista ja kehittää opintotarjontaa. ”Lait ja säädökset ovat opiskelijoiden tukena. Olemme myös pyrkineet tuomaan neuvonta- ja ohjauspalveluita opiskelijoille selkeämmiksi. Esimerkiksi Tervahovissa tämä tehtiin erottamalla opintopalvelut omaksi osakseen merenpuoleiseen päätyyn, kun aiemmin ne olivat ripoteltu laitoshenkilökunnan keskelle.”

Britschgin mukaan opiskelijalla tulisi olla matala kynnys kysyä apua. ”Kukaan ei saisi vastata, ettei tiedä, vaan tulee ohjata opiskelija eteenpäin. Opinto-ohjauksen lisäksi urapalvelut ja opintopsykologi ovat myös auttamassa opiskelijoita vaikeissa tilanteissa. Lisäksi opiskelijoita on otettu enemmän mukaan päätöksentekoelimiin.”

KOHTELUN TULISI OLLA YHDENMUKAISTA

Tyypillinen opiskelijaa harmittava tilanne on suorituksen epätyydyttävä arvostelu. Jos opiskelija on tyytymätön suoritukseen tai tutkielmansa arvosteluun, tulee hänen 14 päivän kuluessa tehdä suullinen tai kirjallinen oikaisupyyntö opettajalle, johon arvostelevan opettajan tulee vastata kirjallisesti. Mikäli opiskelija ei ole tähän tyytyväinen, voidaan asia viedä tutkintolautakuntaan selvitettäväksi. Tämä sääntely on sama kaikissa yliopistoissa ja perustuu lakiin. ”Uskoisin mieluusti hyvään tahtoon selvittää asioita keskustellen. Voi vaikka kaverin kanssa mennä opettajan vastaanotolle, jos yksin ei uskalla. Opiskelijoilla

on oikeus tutustua arvosteluperusteisiin, ja monesti näin tehtyään opiskelija ymmärtääkin tuloksensa paremmin”, Britschgi neuvoo.

Oikaisuvaatimuksen ohjeet löytyvät yliopiston verkkosivuilta kohdasta ”Opiskelijan työkalut”. Kritiikkiä herättävät erot läsnäolopakollisten tuntien välillä. Eri oppiaineissa on erilaiset opetusmetodit, jotka saattavat koostua yhdessä tekemisestä tai suullisesta osallistumisesta. ”Suoritukset riippuvat tieteenalan luonteesta. Toivoisin, että opetus olisi niin kiinnostavaa, että paikalla oltaisiin.

Opettajan vastuulla on esittää kurssin kokonaisuus ja tiedot läsnäolovaatimuksista. Myös opiskelijoilla on velvollisuus osallistua aktiivisesti kurssilla. Verkkokurssimahdollisuuksia on lisätty edelleen, mutta toisaalta ollaan huolestuneita kasvavasta yksinäisyydestä ja eristyneisyydestä, jota yksin opiskelu saattaa lisätä.”

Uraohjaajan, opintopsykologin, HOPStapaamisen ensimmäisen opintovuoden lopulla ja saatavilla olevien neuvontapalveluiden uskotaan takaavan ”järjestelmällisen avunannon” yliopistossamme.

Allekirjoittanutkin sai opinnonohjausta koskevaan mailiinsa vastauksen puhelimitse yli kuukausi sen lähettämisestä.

Näin pitkiä viiveitä opintoasioiden johtaja Britschgin mukaan ei saisi olla. ”Opiskelijoiden yhdenmukainen kohtelu eri tiedekunnissa on oikeusturvan kannalta tärkeää.”

Kurssipalautteista opettajat toimittavat yhteenvedot, jotka käsitellään opetussuunnittelukokouksissa. Kurssipalautteen antaminen Weboodissa on siis hyvä keino saada vietyä läpi omia kehitysideoitaan.

OPISKELIJAEDUSTAJAT VIEVÄT PALAUTETTA ETEENPÄIN

Warrantilla kauppatieteiden tiedekunnassa on kussakin yksikössä opiskelijaedustajat, joilta voi kysyä apua tai antaa palautetta. Opiskelijan voi olla helpompi antaa palautetta toiselle opiskelijalle opettajien sijaan.

Laskentatoimen ja rahoituksen opiskelijaedustaja Anna Pihjalaniemi toteaa, että kaikki heidän kauttaan annettu palaute otetaan vakavasti ja käsitellään. Kysymyksiä opiskelijoilta tosin tulee melko harvoin.

Johtamisen yksikön opiskelijaedustajalla Veera Juhalalla on jo pidempi kokemus opiskelijoiden palautteen käsittelystä, sillä hän on aiemmin toiminut

■■Opintoasioiden johtaja Anja Britschgi uskoo, että vaikeitakin opetushenkilökunnan ja opiskelijoiden välisistä ristiriidoista voi selvittää avoimesti keskustelemalla.

Warrantin koulutuspoliittisena vastaavana. Silloin opiskelijat antoivat palautetta viitisen kertaa kuukaudessa. ”Tenttitarkistusten myöhästymiset, kohtuuton työmäärä suhteessa opintopisteisiin, kurssitöiden voimassaoloaika, kurssien puuttuminen oodista tai lukkarista, epäoikeudenmukainen arvostelu, läsnäolopakot luennoilla... Tässä joitakin esimerkkejä palautteesta. Johtamisen yksikössäkin palautteen perusteella pyritään tekemään muutoksia.” X

■■Veera Juhala huolehtii johtamisen yksikön opiskelijaedustajana siitä, että opiskelijoiden palaute viedään eteenpäin.

VAASAN YLIOPPILASLEHTI

9

AKTIVITEETIT

Teksti & Kuvat: Mari Lempiäinen

arrantin olutseuran Wosun olutillassa on teemana Belgia. Seuran pääministeri Petteri Kaikkonen toivottaa vieraat tervetulleiksi ja on aika hakea tiskiltä illan ensimmäinen makuelämys Duvel. Olutillassa erikoisoluita pääsee nauttimaan edulliseen hintaan. Maistelun lomassa kerrotaan hieman yleisesti Belgiasta, maan olutkulttuurista ja myös visaillaan.

Joel Väänänen, kulttuuriministeri, opastaa oluen juonnin saloihin ja esittelee maistamisen neljä vaihetta: 1) Ulkonäkö 2) Tuoksu 3) Ensipuraisu ja 4) Jälkimaku.

Wosu on perustettu vuonna 2011.

Hallitukseen kuuluvat Kaikkosen ja Väänäsen lisäksi sosiaali- ja terveysministeri Kari Leskinen, sekä viestintäministeri Riku Buri.

”Toivoisimme että meidän tapahtumilla ei olisi dokausmainetta. Tämähän vastaa esimerkiksi viinitastingia”, kertoo Väänänen. ”On tarkoitus että seuraavana aamuna muistaa mitä on juonut”, lisää Leskinen. ”Vaasasta saa hyvää olutta jos tietää mitä on hakemassa. Esimerkiksi Alkosta, O’Malleys-pubista ja Public Cornerista sekä myös El Gringosta saa jos osaa pyytää. Henkilökunta on hyvin koulutettua”, muistuttaa Väänänen. Lisävinkiksi wosulaiset antavat, että Alkon ■■Joel Väänänen, Juhani Tapanainen, Riku Buri, Kari Leskinen ja Petteri Kaikkonen maistelevat oluita.

nettisivuja voi esimerkiksi käyttää hyödyksi etsiessään sopivaa olutta. Panostamalla muutaman euron enemmän saa jo laatujuomaa. Jos ei pidä suomalaisesta oluesta, voivat eri tavoin valmistetut erikoisoluet kuitenkin maistua hyvältä.

Ohjelma jatkuu herkkulautasella, ja juomassa siirrytään tummempaan.

Koko illan aikana tilataan kolme olutta.

Ne voi vaikka jakaa kaverin kanssa, sillä juomien alkoholiprosentit ovat hieman tyypillisiä kotimaisia korkeampia. Tunnelma on keskieurooppalaisen sivistynyt ja nautinnollisen rento tiistaiksi.

Wosun olutiltoihin ovat tervetulleita kaikki oluesta kiinnostuneet. Seuraava tapahtuma järjestetään kevään aikana.

Oluen lisäksi on toivottu siideritastingia, joten seuraavaksi teemana saattaa olla esimerkiksi Brittein saarten maku-

maailma.

Lauri Marttila ja Jani Salmela, kumpikin toisen vuosikurssin laskentatoimen ja rahoituksen opiskelijoita, ovat olleet mukana jokaisessa Wosun tapahtumassa. He arvostavat hyvää olutta ja nautiskelevat illasta. Miehet vastustavat kolmosoluen siirtämistä Alkoon. ”Ei missään nimessä, mieluummin nelosolut ruokakauppaan.” ”Stout-oluet ovat parhaita”, suosittelee Marttila. ”Minulle maistuvat ale-oluet”, jatkaa Salmela.

Ja totta se on: vaikka illan pääasiassa on olut, täällä ei ryypätä. Tilaisuus sopii siis kenelle tahansa, luvassa on makumatka uuteen kulttuuriin! X

■■Lauri Marttila ja Jani Salmela ovat hyvän oluen ystäviä.

10

VAASAN YLIOPPILASLEHTI

TEEKKARISPEKSI RANTAUTUU VAASAAN Teksti: Raija Koivisto Kuvat: Teekkarispeksi ry

aupunkilaisilla on jälleen välivuoden jälkeen mahdollisuus osallistua Teekkarispeksi-kiertueeseen.

25. maaliskuuta klo 18.00 on kaupunginteatterilla ohjelmassa jokakeväinen teatterispektaakkeli, kun Teekkarispeksin yli satapäinen tekijäjoukko tuo lavalle 24. speksinsä.

Harri Sarsa, yksi kolmesta käsikirjoittajasta, valaisee speksin taustoja. ”Teekkarispeksi ry on Aalto-yliopiston Ylioppilaskunnan alainen yhdistys, joka järjestää vuosittain yhden kokopitkän speksin. Kyseessä on iso produktio, ja opiskelijavoimin tehty speksi tavoittaa vuosittain 4500 katsojaa ympäri Suomen.” ”Speksi tarjoaa ammattimaiset puitteet teatterin harrastamiseen ja antaa vastapainoa opiskelulle. Mukana ollessa on hyvät mahdollisuudet oppia tekemään kaikkea teatteriin liittyvää.”

OMSTART PÅ SVENSKA, OMSTART SOITA PARANOIDIA!

koistamisesta ja kiertoratalaserista on kunnianosoitus vakooja- ja agenttigenrelle. ”Noin kolmen tunnin mittainen esitys tarjoaa katsojille viihdyttävän ja näyttävän, interaktiivisen show’n. Kylmän sodan hengessä tehty agenttitarina on satiiria suurvaltojen menneestä ja nykyisestäkin ulkopolitiikasta”, kertoo sanoituksista ja markkinoinnistakin vastaava Sarsa.

Spekseissä täkynä on yleisön osallistuminen. Kun lavalla tapahtuu jotakin riemukasta, näyttävää tai taidokasta, voi kuka tahansa katsoja huutaa "Omstart!". ”Huudon kuuluessa näyttelijät improvisoivat juuri tapahtuneen kohtauksen uudelleen palaten sen jälkeen juoneen ja käsikirjoitukseen. Myös orkesteri, tanssijat ja tekniikka osallistuvat improvisointiin. Omstarteja ei ole harjoiteltu, vaan ne syntyvät hetkessä.

Jokainen esitys on erilainen.” ”Agent-speksiin on käytetty tuhansia työtunteja. On ilo päästä jälleen vaasalaisen yleisön eteen tuomaan lavalle improvisaatioteatterin ja musikaalien parhaat puolet!” X

Lukuisat opiskelijat Merenkurkun molemmin puolin tekevät improvisaatioon nojaa■■Vaasan esitys ma 25.3. klo 18.00 @ vaa musikaaliteat teria Vaasan kaupunginteatteri, Pitkäkatu 53. eli speksiä. Musikaalikomedia Agent moraalin ulLiput 14/18 eur. Lisätietoja osoitteessa www.teekkarispeksi.fi.

DRAAMAA JA ITSENSÄ MOLLAAMISTA Teksti: Heidi Peltonen Kuva: Henna Saarela

uistava tulevaisuus -teos on filosofisessa tiedekunnassa kielten ja viestinnän laitoksella opiskelevan Henna Saarelan esikoisteos. Tšekin tasavallasta juuri kotiutunut 26 -vuotias Saarela kertoo, että hänen päätavoitteensa on saada ihmiset nauramaan. ”Ei tällä kirjalla varmasti mitään Nobelia saa, mutta olen tyytyväinen, jos ihmiset hekottavat juttujeni vuoksi”, Saarela lisää.

Saarela kirjoitti pari vuotta sitten blogia, jossa hän jakoi ajatuksiaan. ”Kyllästyin kuitenkin blogin kirjoittamiseen muutamassa kuukaudessa.

Viime jouluna joku ehdotti, että keräisin tarinani kirjaksi ja tässä on tulos”, muistelee Saarela.

Luistava tulevaisuus sisältää sekä vanhoja blogikirjoituksia että myös uudempia Saarelan juttuja. Sopiva kustantamo löytyi erään toisen opiskelijan julkaiseman runokirjan avulla. ”Mistäkö ideat juttuihini tulevat? Onnistun tekemään kaikesta draamaa. Esimerkiksi McDonald'sin autokaistalla voi helposti joutua elämää suurempaan paniikkiin”, Saarela naurahtaa.

Saarela karsi sadasta tarinastaan kirjaan sopivat. Julkaisukelvottomia olivat ne, joissa kerrottiin liian yksityiskohtaisesti sukulaisten pahoista puolista. ”Perheeni on toiminut kirjan markkinointi- ja myyntikoneistona ja välittä-

nyt tarinoitani ympäri Suomea”, Saarela kertoo.

Kirjan voi ostaa suoraan Saarelalta ottamalla yhteyttä häneen sähköpostilla. Sähköpostiosoite on henna.saarela@ student.uva.fi. ”Mikään ei ole hauskempaa, kuin it-

sensä mollaaminen. Kun muutan tapahtumia tarinoiksi huomaan miten idioottimaisesti usein käyttäydyn”, lisää Saarela. X

VAASAN YLIOPPILASLEHTI

11

LUOVA VAASA

■■Normaalina työiltana Hanna Karpio ei tarvitse vinyylisoittimiaan.

Leipätehtaalla soitettava musiikki on digitaalisessa muodossa.

Teksti & Kuva: Ville Perttula

12

VAASAN YLIOPPILASLEHTI

anna Karpio eli Dj Hanna on tuore ilmestys Vaasan yöelämässä. Vasta noin puoli vuotta aktiivisesti levyjä yleisölle soittanut Karpio viihdyttää tanssikansaa tällä hetkellä Leipätehtaalla.

Karpion puheesta ja olemuksesta hehkuu tekemisen into. Prodigy ja Daft Punk avasivat aikoinaan yläasteikäiselle Karpiolle uuden maailman, ja hän alkoi kiinnostua levyjen soittamisesta.

Dj:ksi ryhtyminen sai kuitenkin odotuttaa itseään vielä vuosia. Vinyylisoittimet viime vuonna hankittuaan hän rohkaistui ottamaan yhteyttä Äänilevy on ystävä -klubin järjestäjiin. Debyyttiesiintyminen poiki hänelle saman tien oman puolentoista tunnin keikan samaiseen baariin. Tähän mennessä Dj

Hanna on ehtinyt soittaa niin omia vinyyleitään kuin tanssimusiikkia opiskelijabileissä ja yökerhoissa.

ASIAKASPALVELUA JA HARVINAISIA KAPPALEITA

Karpio luettelee tykkäävänsä soittaa kaikkea musiikkia indierockista elektromusiikkiin ja 70-luvun diskoon ja vähän kaikkea siltä väliltä. Silloin tällöin Karpio rikkoo kaavaa harvinaisemmilla ja oudoilla kappalevalinnoilla. ”Parhaimmillaan tanssilattia on tullut täyteen, kun on soittanut jonkun harvinaisemman kappaleen”, Karpio tarkentaa.

Intuitiolla on dj-hommissa tarvetta, sillä tilaa ja yleisöä täytyy tarkkailla

koko ajan. Valmiit soittolistat eivät Karpion mukaan ole toimiva ratkaisu. ”Ennakkosuunnittelu ei ole tainnut pitää koskaan kutiaan”, Karpio virkkoo.

Musiikkia soitetaan aina tilanteen ja yleisön mukaan. Vaasassa myös kaksikielisyys näkyy kappalevalinnoissa. ”Välillä soitetaan svennepoppia, mikä on piristävää!”

Palautetta dj:n työssä saa paljon.

Karpion tapauksessa palaute on ollut pääosin positiivista, eikä hän tunnu löytävän dj-hommista hirveästi huonoja puolia. Entäs sitten humalaiset suomalaiset? Kai he sentään edes huonoja vitsejä kertovat? ”Jotain ihme shaissee välillä tulee ja semmoista puolimautonta juttua. Ja sit puhelinnumeroita.”

Toistaiseksi vielä Dj Hanna -nimeä käyttävä Karpio näkee itsensä asiakaspalvelijana siinä missä muutkin baarityöläiset – pääosin baarissa soitettavaan musiikkiin vaikuttaa asiakkaiden toiveet. Jopa Gangnam stylen Karpio lupaa soittaa pyydettäessä. ”Niitä vartenhan mä siellä oon. En mä itelleni siellä soita.”

Karpio vaikuttaa olevan asenteestaan ja innostuksestaan päätellen oikealla alalla. Unelmiinsa hän suhtautuu kuitenkin maltillisesti. ”Keski-Eurooppaan olisi hieno päästä soittamaan, ehkä nyt Helsinkiin kuitenkin ensin”, Karpio sanoo.

Huonoja vitsejä Dj Hannalle pääsee kertomaan seuraavan kerran Leipätehtaalla 21.3. X

DJ HANNAN TOP 5 1. DISCLOSURE – WHITE NOISE 2. DJS FROM MARS – PHAT ASS DROP 3. ARUNA – SAVE THE DAY (TOM FALL REMIX) 4. RALVERO – XTREME 5. DIGITALISM – ZDARLIGHT (FEDDE LE GRAND & DENIZ KOYU REMIX)

VAASAN YLIOPPILASLEHTI

13

MINNE MENET, MUSIIKKIBISNES? Teksti: Jaana Kinnari

yysisten äänilevyjen myynti on laskenut viime vuosina. Alamäki on alkanut vuosituhanteen vaihteessa digitalisoitumisen myötä, ja se on pakottanut monen levy-yhtiön ja levykaupan lopettamaan toimintansa. Musiikin kulutustottumukset ovat muuttuneet digitaaliseen muotoon, mutta digimusiikin myynti ei vielä korvaa fyysisen levymyynnin romahtamisen jättämää aukkoa.

Mitä musiikkibisnekselle kuuluu? Atlantic Filmin myyntijohtaja, Sony Musicilla digimusiikin myyjänä toiminut Ilkka Kujansivu vastaa musiikkibisnestä koskeviin väitteisiin.

VÄITE 1: MUSIIKIN DIGITALISOITUMINEN ON UHKA.

”Luonnehtisin ilmiötä mieluummin ihan vain muutokseksi. Se, mikä toimi ennen musiikkiteollisuudessa hyvin, ei yhtäkkiä tuottanutkaan tulosta. Legendan mukaan mp3:n kehittäjä tarjosi keksimäänsä pakattua musiikkiformaattia ensin levy-yhtiöille, jotka eivät kuitenkaan olleet siitä kiinnostuneita. Jälkikäteen on helppo sanoa, että olisi pitänyt heti sukeltaa muutokseen ja olla nopeampi”, sanoo Kujansivu.

Digitalisoituminen vaikutti monella tavalla viihdeteollisuuteen yleisemminkin ja aiheutti kriisejä kaikissa toimijaportaissa. Internetin pelisääntöjen mukaan oli pakko alkaa pelata. ”Musiikin tekijät, tuottajat ja jälleenmyyjät joutuivat miettimään uusia toimintastrategioita. Jokainen toimija on pyrkinyt löytämään oman paikkansa markkinoilla ja tavan mennä muutoksen mukana.”

Kuitenkin digitalisoituminen tarjoaa haasteiden lisäksi myös uudenlaisia mahdollisuuksia ennen kaikkea artistille. ”Nyt artistien on tehokkaampaa lisä­ tä näkyvyyttään. Maalahden kellarissa soittava Pekka pystyy uudella tavalla levittämään ja tarjoamaan musiik­k iaan.”

Koska k uka t ahansa voi jakaa musiik kiaan vaik kapa Mikserissä, digitalisoitumi­nen tarjoaa samat mah-

14

VAASAN YLIOPPILASLEHTI

dollisuudet kai­k ille, mikä tasapäistää mutta toisaalta lisää kilpailua. Musiikkia on netissä val­t avat määrät, ja siksi voi olla vaikeaakin saada itseään esille.” itseään esille.”

VÄITE 2: LEVYMYYNNIN HIIPUMINEN TAPPAA LEVY-YHTIÖT.

Kun levymyynti hiipui, rikkoutuivat levy-yhtiöiden tuotantoketjut. Kriisistä selvittiin löytämällä uusia toimintamuotoja, jotka vastasivat alan rakennemuutosta.

Yksi ratkaisu tulojen saamiseen oli tavaramyynnin mukaan ottaminen. Paitamyynnillä pystyi osaksi kattamaan levymyynnistä menetetyt rahavirrat, ja se onkin yksi merkittävä tulonlähde. ”Monet levy-yhtiöt myyvät kaikkea, johon bändin logon vain pystyy iskemään. Tämä ei kuitenkaan ole kaikista mielekästä, sillä harva haluaa muuttua pelkäksi niin sanotuksi rättikauppiaaksi.”

Myös konserteilla tienataan, mutta tienaava taho ei välttämättä ole levyyhtiö. Ongelmia tuotti erityisesti aluksi se, että bändeillä saattoi jo olla omia tavara- ja konserttimyyjiä. Levyteollisuudessa tärkeintä on bändin suureksi tekeminen, ja tässä yhtiöt ottavat suuriakin taloudellisia riskejä. Samalla joku muu saattoi kerätä suosion hyödyn t-paita- ja keikkamyynnillä. ”Vanhat levy-yhtiöiden kollegat sanovat kuitenkin, että pahin on ohi. Nyt on löydetty tasaista maata, vaikka sen löytäminen ei ole ollut helppoa.”

VÄITE 3: LEVYYHTIÖT RIISTÄVÄT ARTISTEJA.

Musiikkibisnes vaikuttaa usein likaiselta peliltä, jossa artisti on uhri. Levysopimukset nähdään kieroina ja artisteja kyykyttävinä.

Viimevuosina ovat yleistyneet niin sanotut 360-sopimukset, joissa levy-yh-

tiö ottaa hoidettavakseen artistin koko levy-, oheistuote- ja keikkamyynnin. Tätäkin sopimusta on demonisoitu jonkin verran sen kokonaisvaltaisuuden vuoksi. ”Kaikki sopimukset ovat neuvottelukysymyksiä. Mikään sopimusmalli itsessään ei ole huono. Lisäksi on selvää, että menestyksen myötä artistit saavat myös parempia sopimuksia.”

Kujansivu painot taa myös, et tä 360-sopimuksissakin on puolensa. ”Monet artistit haluavat keskittyä pelkästään musiikin luomiseen. Tuollaisilla sopimuksilla annetaan vapaat kädet taiteelliseen työhön. Jos bändi ei halua stressata sitä, onko mukana nyt tarpeeksi paljon myyntipaitoja, on kaikkien kannalta parempi, että homman hoitaa joku muu.”

Kujansivu myöntää, että tietynlainen likaisuus kuuluu populaarimusiikin pelin henkeen. ”Isoja levy-yhtiöitä ’kuuluu inhota’, kun kuvitellaan siellä olevan töissä sikari suussa istuvia riistäjäsikoja. Tämä ei tietenkään ole totta. Lisäksi ei voida väittää, etteivät musiikkiteollisuudessa mukana olevat tekisi sitä hommaa rakkaudesta mu­s iikkiin. Ei siitä niin paljon tienaa. Totta on toki se, että toimijat ovat skarppeja liike-elämän osaajiakin.”

■■Musiikkiteollisuuden ansaintaketju 2010-luvulla.

Lähde: Laura Laurila: Musiikkiteollisuuden murroksen vaikutukset suomalaisten riippumattomien levy-yhtiöiden toimintamalleihin (2012)

VÄITE 4: KULUTTAJA ON KUNINGAS ”Musiikin kuuntelijalla on nykyisin rutkasti enemmän valinnanvaraa. Ennen levyjä ostettiin nimen tai levyn kannen perusteella. Tähän verrattuna digitalisoituminen on tarjonnut valtavat apajat. Nykynuoret oppivat jo äidinmaidossa, mistä ja miten kannattaa etsiä hyvää musiikkia.”

Spotifyn kaltaiset suoratoistopalvelut tarjoavat Kujansivun mukaan uuden musiikin löytämisen riemua. ”Kuitenkin siihen verrattuna, miten paljon näitä palveluita käytetään, niissä liikkuvat rahamäärät ovat valitettavan pieniä. Korvaukset ovat vaatimattomia.

Toisaalta jonkun kappaleen kuuntelua Spotifyssa ei voikaan verrata levyn ostamiseen, vaan siihen, että kuluttaja kuulee kappaleen radiosta. Näistä palveluista tulisi kuitenkin saada kaupallisesti kestävämpiä.”

Osittain on jo luovuttu ajatuksesta, että digitaalisen musiikin myynti täyttäisi koskaan levymyynnin laskun jättämää aukkoa. ”Periaatteessa mikään ei ole mahdo­ tonta. Juurihan Vain elämää -kokoelmalevykin myi enemmän kuin Dingon levyt 80-luvulla. Ihmiset ovat valmiita maksamaan kummallisista asioista, kuten virtuaa­lisen maatilan hoidosta Facebookissa. Kuka tietää, jos hyvästä musiikistakin alettaisiin maksaa. Tällä hetkellä mu­siikki on kuitenkin vain sivutuote tässä kaikessa. Nyt mennään paljolti teknii­k an ja erilaisten verkkopalveluiden eh­doilla.”

Piratismikeskusteluun Kujansivu on väsynyt. Hän pitää omituisena sitä, miten kuluttajaan suhtaudutaan. ”Ei kuluttajan tarpeita pidä tässä digitalisoituneessa maailmassa sivuuttaa. Kaikkien palveluiden pitäisi lähteä kuluttajakeskeisyydestä. On tietenkin väärin varastaa, ja musiikin lataaminen luvattomasti vie leivän pöydästä myös näkymättömiltä musiikintekijöiltä, kuten soittajilta ja tuottajilta. Kuitenkin olisi tärkeää, että yksityisten henkilöiden jahtaamisen ja ratsioiden pitämisen sijaan kehiteltäisiin enemmän ratkaisuja, jotka hyödyttäisivät kaikkia osapuolia.” X

TESTASIMME: CROSSFIT – HIKEÄ, VERTA JA KYYNELEITÄ?

Teksti: Anna Jussila

yt on Vaasaankin saatu laji, josta on ehditty muualla Suomessa kuhista jo pieni ikuisuus. Kyseessähän on tietysti Crossfit, tällä hetkellä kuntosalilajien kuninkuustittelistä kilpaileva treenausmuoto, joka sisältää niin notkistavia kuin myös lihaksia kehittäviä ja kestävyyttäkin parantavia liikkeitä. Lihasten luvataan siis väsyvän kokonaisvaltaisesti ja hien lentävän. Jotain muutakin lensi, kun toimitus pääsi testaamaan lajia Wasa Sports Clubilla.

Saavun tunnille odotukset korkealla, sillä olen kuullut, että treenatessa käytetään apuvälineinä muun muassa renkaita. Kuvittelen mielessäni ala-asteen liikuntatunteja, joissa olen viimeksi päässyt renkaissa kieppumaan, ja mielialani nousee vielä piirun verran. Jännittyneenä ja hieman myöhässä kiiruhdan läpi WSC:n alakerroksen saliin.

Tunnin aluksi kaksi ohjaajaa, mies ja nainen, jakavat ryhmän tomerasti pituuden mukaan pareihin. Sitten alkaa armoton parin läpsiminen. Miestenpunnerrusasennossa konttaillaan suorin käsin väistellen parin iskuja.

Se on yllättävän haastavaa ottaen huomioon tilan ja välikön, johon olen joutunut mattimyöhäisenä.

Ahdas sali, tielläni jatkuvasti oleva tolppa ja liikkuva lattialauta saavat olon tuntumaan jotakuinkin hankalalta. En ole vielä päässyt kunnolla henkeen mukaan kaiken sohimisen keskellä, kun saan kunnon tällin oikean käden sormiini. Liike muistuttaa toverillista ylävitosien heittoa, ainoana erona vain se, että läpsäisy tapahtuu löysin rantein. En suosittele kokeilemaan.

Vitsailen hampaat irvessä jotain lajin väkivaltaisuudesta, kun ohjaaja jo huutaa ”häviöllä olevaa paria” siirtymään niin sanottuihin rangaistusliikkeisiin eli punnerrus-hyppy-yhdistelmiin. Siirryn niihin mukisematta ja tyytyväi■■CROSSTRAINING60-tunnit Wasa Sports Clubilla kaikkina muina viikonpäivinä paitsi lauantaina. Wasa Movella maaliskuusta alkaen CROSSFITperuskurssi uudessa Crosstrainingsalissa.

sin mielin, sillä saanpahan siten kipuilevat, avohaavaiset sormeni turvaan.

Seuraavaksi teemme vielä pareittain ylösnousut takapuolelta seisaalleen parin pidellessä pohkeista tiukasti ja kouriintuntuvasti kiinni. Tajuan tekniikan, mutta paria auttaessa homma ei enää sujukaan niin vaivattomasti.

Seuraavana on vuorossa tankojen nostelua. Ohjaajat kehottelevat lisäämään painoa. Itseäni vähän hirvittää 25 kilon tangon suorille käsille nosto, sillä en ole käsiä treenannut pitkään aikaan moisilla painoilla. Seuraa monta kierrosta, ja harjoitus tekee tehtävänsä. Käteni tärisevät ja hiki virtaa hienoisesti.

Saadaanpa aikaiseksi yksi haaverikin, kun tanko ilmeisesti lipsahtaa erään naispuolisen kuntoilijan käsistä niin, että tanko iskeytyy vapaapudotuksella suoraan tämän nenään. Tai siltä vaikuttaa, mutta onneksi kuvitelma on vain puoliksi totta, sillä treeni saa jatkua akuutin kylmähoidon jälkeen.

Loppuun tehdään tiukka istumaannoususarja askelky ykkyjen kanssa vuorotellen. Molempia tehdään ensin 50 toistoa, sitten 40, 30…

Viimeiset 10 menevät vaikka hampaat irvessä, sillä sosiaalinen paine kannustaa tekemään liik keet yhä r ivakammin, mikä on varmasti yksi Crossfitin tehokkaimmista puolista.

Tekniikkaan kesk it y t t iin t a rk k aa n tällä tunnilla. Ohjaajat kertovat, että alussa painotetaan tekniikkaa, ja vasta tulevilla tunneilla treenataan tehokkaammin. Tunnilla ei myöskään käytetty renkaita, vaikka ne niin houkuttelevasti katosta roikkuivatkin. Crossfit-tunti muistutti suuresti kuntopiiriä, kylläkin hieman yhteisöllisemmässä muodossa. Kilpailuhenkisyys vallitsi, mutta se lienee juuri tärkein syy, jonka avulla saadaan kuntoilijat kiskomaan itsestään parhaimmat mehut irti. Ohjaajat patistivat vierellä tekemään istumaannousuja nopeammin ja nopeammin, ja tunne oli kuin personal trainerin kanssa konsanaan. Seuraavana päivänä takareidet ovat jumissa mutta vielä enemmän harjoitus tuntuu hartioissa ja hauiksissa.

Melko kokonaisvaltaista! X

Crossfit on tietoinen yritys kehittää maksimaalinen suoritusteho ihmiskehon kymmenessä toiminnallisessa osa-alueessa. Kyse ei ole fitnessohjelmasta vaan brändätystä filosofiasta, jossa lähestytään superihmisen ihannetta. Crossfitin idea on helppo hahmottaa vertaamalla sitä bodaukseen.: Bodauksessa tehtävät liikkeet ja kuntosaliharjoittelu ovat välineitä parempaan lihaskuntoon,

kun lihaskunto on väline kehon esteettiseen olemukseen. Crossfitissa lihaskunto on väline toiminnalliseen suoritustehoon, jonka avulla ihminen pystyy tekemään enemmän kuin ennen.

Crossfitissa uskotaan, että ihminen on ensisijaisesti tekevä olento, joka saavuttaa sisäisen ja sosiaalisen sankaruutensa samalla tavalla kuin poliisit, palomiehet ja sotilaat tekevät: tarttumalla tietoisesti maailmasta ja puristamalla sitä lujaa.

Kuva: Depositphotos

■■Tällä kertaa toimitus ei päässyt testaamaan renkaita, mutta ne kuuluvat kuitenkin Crossfit-treeniin.

VAASAN YLIOPPILASLEHTI

15

Ekoshoppi, Hannu Paloposki

”Ekologinen tuotevalikoima elää ja lisääntyy jatkuvasti, suosiota ovat saaneet esimerkiksi lähijuustot ja tilaustoimitus-lihatuotteet. Itse uskon lähiruoan tulevaisuuteen, ja toivon, että tuottajien määrä jatkossa lisääntyy. Järjestämme kesäaikaa lukuun ottamatta asiakasiltoja, joissa luentojen ja tekemisen kautta pääsee tutustumaan ekologiseen elämäntapaan. ”

Teksti & Kuvat: Raija Koivisto

■■Kirppisten suosio on noussut paljon viime vuosina, kierrätystoimintaa ei enää pidetä tabuna ja huonompiosaisten tyyppien touhuna. Vaasan uusimpiin kirppiksiin kuuluvalla Suvi-Kirppiksellä on panostettu esteettömään kulkuun leveiden käytävien johdosta.

estävä tulevaisuus vaatii jokaisen panosta. Omilla kuluttajavalinnoillaan voi itse kukin tehdä aktiivisesti ja avoimesti työtä paremman huomisen puolesta. Kuluttaja pohjaa ostopäätökset omiin arvoihin, ja vaakakupissa painavat esimerkiksi edullisuus, helppous ja lisäaineettomuus. Tutkimusten mukaan tyypillinen ekokuluttaja on 30–50-vuotias nainen.

Markkinoille tulee jatkuvasti näennäisesti terveellisiä ja turvallisia tuotteita, sillä yleisellä luomutrendillä on helppo ratsastaa. Kierros kaupungilla nosti kuitenkin esiin monta yrittäjää, joiden valikoimista löytyy aidosti ekologisia ja lähituotettuja tuotteita ja palveluita. Kasvava kiinnostus ja tietoisuus sekä omasta että ympäristön hyvinvoinnista lisää luonnonmukaista pientuotantoa tehotuotannon rinnalla. Myös allergia- ja käyttäjäystävällisyys on tärkeä nykytrendi. X

K-Supermarket Wasa, Tomi Nordin

kirpputoriha ku.com-listausta Vaaysan kirpputoreista ja kier rätysmy tta isuu doll mah ista mälöist ä, 10 erila en uud vais tule n ävä kest ä tehd ä työt a! lest puo

”Vielä on matkaa siihen, että kampaamotuot teissa voidaan tehdä kaikki pelkillä luonnonaineilla. Hius saadaan kiiltäväksi, hoidetuksi ja luonnolliseksi kuitenkin myös tuotteilla, joissa yleisesti yliherkkyyttä aiheuttavat ainesosat on korvattu esimerkiksi elintarvikepigmenteillä. Käyttäjäystävällisissä tuotteissa vaarallista ammoniakkia ei tarvitse hengitellä. ”

- Adam & Ewa - Jupiter-säät iö Kier rätysmy ymä lä - Misio - Oma-Tor i - Pek an Putiikki - Samaria-Shop Vaasa - SPR-Kir ppis - Suv i-Kir ppis - Vaasan Rantakirppis - Wanha Mak asiini & Army Shop

■■Rantasalongin kiireettömässä ja merellisessä tunnelmassa on opiskelijoille tarjolla kausittaisia kampanjoita.

Allergia- ja astmaliiton suosittelemat tuotteet eivät yleisesti ärsytä, herkistä ihoa tai aiheuta hengitystieoireita.

■■Omilla kuluttajavalinnoillaan voi panostaa myös ympäristön hyvinvointiin.

Ekologisuutta arvostavat kuluttajat nostavat usein esiin kotimaiset vihannekset ja kasvikset.

16

VAASAN YLIOPPILASLEHTI

”Laadukas ja monipuolinen lähiruokavalikoima on meille tärkeä. Monet volyymituotteista tulevat 50 kilometrin säteeltä Pohjanmaalta.

Asiakkaat arvostavat kotimaista tarjontaa erityisesti kurkuissa, tomaateissa, sipuleissa ja perunoissa.”

Onnensydän, Soile Finskas

”Ekologisuuteen liittyy usein allergiaystävällisyys. Hellävaraisuus ja hajusteettomuus ovat ensiarvoisia tuotteissa, joita yksittäinen kuluttaja käyttää paljon, esimerkkinä käsisaippuat ja yleispuhdistusaineet.

Ympäristökuormitusta vähentävät myös täyttöpakkaukset.”

Rantasalonki, Pipsa

Suvi-Kirppis, Peik Kjerulf

”Viitisen vuotta sitten kirppiksillä käyntiä pidettiin jopa tabuna. Nyt ihmiset ajattelevat eri tavalla, on turha heittää pois hyvää tavaraa.

Kuukaudessa meillä on noin 20 000 käyntiä, asiakkaat haluavat tehdä hyviä löytöjä. Kierrättämisessä on tänä päivänä hyvää energiaa!”

LENTÄMÄÄN?

Teksti: Raija Koivisto

ekr ymessuilla it serakennetulla virtuaali-ilmailusimulaattorilla debytoinut Vaasan Lentokerho on yksi Suomen vanhimpia lentokerhoja.

Vuonna 1934 perustetun kerhon aktiivinen toiminta pitää sisällään esimerkiksi purjelentoa ja lennokkitoimintaa.

Kerhossa toimii tällä hetkellä reilu 100 jäsentä.

Vaasan Lentokerhon puheenjohtaja Veli-Matti Karppinen kannustaa opiskelijoita mukaan harrastukseen. ”Yksilön kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta nämä ilmailun lajit tarjoavat vastapainon kiivaalle opiskelulle ja työelämälle. Harrastaessa ajatukset väistämättä irtoavat arjen rutiineista, kun keskittyminen kohdistuu tekemiseen.” ”Asteittain tapahtuvan kehittymisen ja jopa itsensä voittamisen kautta saa positiivisia tuntemuksia, jotka kantavat eteenpäin.

Myös samanhenkinen sosiaalinen ympäristö antaa mahdollisuuden virkistävään yhdessäoloon.”

Vaasan Lentokerho järjestää vuosittain purje- ja moottoripurjelennon lupakirjakurssin. Purjelentokoulutuksen voi aloittaa nuorena. Ilmailulaitos voi myöntää itsenäiseen toimintaan oikeuttavan lupakirjan aikaisintaan 16-vuotiaalle. ”L ä hes ää net tömä sti taivaalla liitävä purjelentokone tarjoaa ohjaajalleen upeita elämyksiä.

Kone pysyy ilmassa lentäjän taitojen avulla, lentoa voi jatkaa vain löytämällä nostavan ilmavirtauksen. Purjekone käyttääkin energialähteenään aurinkoa.”

Lentämistä pääsee kokeilemaan 150 euron arvoisella esittelykurssilla, joka sisältää kaksi tuntia teoriaa ja 45 minuutin lennon. Moottoripurjekoneel-

la lento toteutetaan Vaasasta ja sen aikana ehtii lentämisen lisäksi tutustua esimerkiksi Vaasan saaristoon. ”Kokeneet harrastajat lentävät rutiininomaisesti useiden satojen kilometrien matkoja nauttien etenemisen antamista haasteista. Purjekoneilla voidaan harrastaa myös taitolentoa. ” Lennokit puolestaan ovat erityisesti nuorten valloittama harraste, mutta niitä voi harrastaa koko elämänsä ajan.

■■Purjelentokone hinauksessa. Lähes äänettömästi taivaalla liitävä purjelentokone tarjoaa ohjaajalleen upeita elämyksiä. Kuva: Veli-Matti Karppinen

Tarjolla on runsaasti erilaisia lajeja – alkeislennokkeja, vapaastilentäviä, sähkö- ja polttomoottorilla lentäviä siima- ja radio-ohjattuja lennokkeja, helikoptereita ja jopa suihkumoottorilennokkeja. ”Kerhossa rakennetaan ja lennätetään kaikentyyppisiä ja -kokoisia lennokkeja. Alkeiskursseja järjestetään tiistai-iltaisin tarpeen mukaan. Kaikki uudet ja vanhat, kokeneet ja kokemattomat harrastajat ovat tervetulleita mukaan. ” Vaasan Lentokerhon lennokkijaosto kokoontuu tiistai-iltaisin klo 18–20 perinteikkään Nuorisotalon alakerras-

sa osoitteessa Kirkkopuistikko 34. Sisäänkäynti on talon länsipäädyssä rannan puolella. Kerhoilta on myös torstaisin samaan aikaan.

K ar ppinen it se aloitti purjelentoharrastuksen 15 vuotta sitten, kun pääsi vihdoin toteuttamaan nuoruuden haaveen. ”Minulle purjelento merkitsee ennen kaikkea mahdollisuutta oppia lentämään yhteistyössä luonnon tarjoamien energialähteiden kanssa. Nouseminen kesäisen kumpupilven alla ylös ja liitäminen vain hiljaisten suhinoiden ympäröimänä luonnon keskellä antaa unohtumattomia kokemuksia.” X

VAASAN YLIOPPILASLEHTI

17

OPISKELIJA HUKKUU REKRYTOINTIJÄRJESTELMIIN

Avaudu! Vaasan ylioppilaslehdelle saa valittaa mistä tahansa ja milloin tahansa.

Lähetä lyhyt kommenttisi tekstarilla numeroon 044 324 8969 tai sähköpostilla osoitteeseen paatoimittaja@vaasanylioppilaslehti.fi.

xx Verotus. Euroopan Unionin pöhöttyminen.

PÄÄLLIKKÖ

xx Koneet on tosi hitaita. Tarvii boottia.

ANONYYMI

xx Olen liian tyytyväinen, koska olen juuri syönyt.

IKE

xx Porvarillinen stressi. Ja joku hankkii tutkinnon tutkinnon takia.

NAHKAPAITAPOIKA

xx Ärsyttää sellaiset luennoitsijat, joilla on slaidit ja sitten he luennoitsevat vaan lukemalla suoraan muistiinpanoistaan, jotka pahimmassa tapauksessa näkyvät nekin seinällä. Luennolla istumisen sijaan ne voisi lukea ihan vaan vaikka itse kotona! Ärsyttää myös se, että kurssikuvauksessa ei ole mainittu mitään läsnäolopakosta, mutta läsnäolopakko rakennetaan siten, että kurssisuoritukseen kuuluu luentopäiväkirja. Tämän pitäisi tulla ilmi heti kurssikuvauksesta!

VANHUS

xx Kirjanpitokurssin suorittamisen mieluisuutta voisi verrata vasemman kiveksen menetykseen. Kiveksen antaisi pois kyllä mieluumminkin kuin suorittaisi tuon kurssin. Wolffin salissa on muuten ääniongelmia. Ärsyttää myös kitisevät kengät kirjastossa.

Mullakin on kyllä nahkaiset kengät.

HIMASEN RAHAT

xx Olen aivan varma siitä, että kaikki on perseestä paitsi rööki ja viina.

AA xx Haluaako VYY:n hallitus olla jotenkin erikoinen hipsteri, kun ei voinut osallistua muiden ylioppilaskuntien tavoin yhteiskannanottoon?

MÄÄ xx Ärsyttää, kun Pekka Tuuria ei näy enää lehdessä niin paljon.

AIHEESTA VIHASTUNUT xx Gallupit ärsyttää. Ja ihmiset, jotka yrittää olla hauskoja.

FACEBOOK-TYKKÄÄJÄ xx Ärsyttää jo nyt koiranpaskat lumen alla.

MATRIX xx Ärsyttää ihmiset, jotka valittavat risuihin. Miksei muuten elokuvat voi olla kuin trailereita?

ADHD xx Oscarissa on kova meteli.

AAMUJUNA xx Ärsyttää ne, jotka valittaa, ettei ole parkkipaikkoja. Tulkaa pyörällä!

YÖJUNA xx Aina tuulee. Tenttiinluku ärsyttää.

Kampukselle on pitkä matka keskustasta. Olispa yliopisto Hankenin paikalla.

KANELIPULLA

18

VAASAN YLIOPPILASLEHTI

xx Parkkipaikkoja on niin vähän!

ESBA

Vaasan suurten energia-alan yritysten Internet-pohjaiset rekrytointijärjestelmät ovat tuttuja monelle kaupungin opiskelijalle. Nyt kesätyöhaun huippukuukausina moni on varmasti jo täyttänyt ja lähettänyt kaikki mahdolliset sähköiset hakukaavakkeet, jotka vain suinkin on löytänyt.

Hakemusten lähettämisestä syntyy itsevarma tunne. Avoimia kesätyöpaikkoja on niin paljon, että varmasti jokin niistä tärppää! Kuitenkin hyvä tuntemus saattaa kuukausien kuluessa vaihtua pettymykseen. Ikävä totuus nimittäin on, ettei suuri osa työhön pyrkivistä ikinä saa yhteydenottoa työnantajilta. Vaikka kuinka hakemuksessa yrittäisi osoittaa motivaatiotaan ja reipasta asennetta, hyvää opintomenestystä ja työkokemustakin, ei se aina riitä.

Jos työnhaku kymmenistä hakukaavakkeista huolimatta jää torsoksi, kaipaa hakija varmasti selityksiä.

Puuttuiko työkokemusta? Kehuinko itseäni liikaa? Olenko liian nuori vai eivätkö opintoni olleet vielä tarpeeksi pitkällä? Olisiko kannattanut jättää mainitsematta karaokeharrastus? Näihin kysymyksiin ei enää työnhaun päättymisen jälkeen saa vastausta. Valinnat on jo tehty. ”Hakekaa ensi vuonna uudelleen. ” Todennäköisesti kyse on siitä, ettei hakemusta ole koskaan edes luettu, ainakaan kokonaan.

Sähköiset hakukaavak keet ovat työnantajan näkökulmasta tehokas kesätyöntekijöiden rekrytointiväline var-

xx Salaattibuffeteissa on tosi epätasaisesti tarjottavaa. Joskus on paljon kaikkea ja sit joskus taas ei ole oikein mitään. Onko salaattibuffetit näille ravintoloille taloudellisesti kovin kannattavia?

IRMA

SUOMEN SUURIN MAFIA JA UUDISTUSTEN JARRU VAI JOTAIN AIVAN MUUTA?

xx Ärsyttää yliopisto-opiskelijoiden kapea elämänkatsomus keskiarvollisesti.

MIKKO SAFARI

Björn Wahlroos sanoi vuonna 2011, että ”Suomen ylioppilaskuntien liitto on Suomen suurin mafia”. Vähän aikaisemmin vuonna 2010 Raimo Sailas valitteli seuraavaan tapaan: ”Ylioppilaskuntien liitto on uudistusten jarru”. Sanomisissaan molemmat ovat omalla tavallaan, omasta näkökulmastaan niin oikeassa ja samalla niin väärässä.

Olen itse saanut kuluvan vuoden alusta toimia suomalaisen opiskelijavaikuttamisen ytimessä, vaikutusvaltaisessa ja tehokkaassa edunvalvontaorganisaatiossa nimeltä Suomen ylioppilaskuntien liitto. Voisin omasta näkökulmastani avata sitä, miten näen opiskelijoiden valtakunnan tason vaikuttavuuden, ja sitä, miksi SYL:n mielipiteitä kuunnellaan.

SYL on vahva asiantuntijaorganisaatio, jolla on merkittävä ja vastuullinen asema sinä tahona, jolta ensimmäiseksi valtakunnassa tullaan kysymään, kun tarvitaan tietoa niin korkeakoulujärjestelmän kehittämisestä, opintososiaalisista etuuksista ja kaikesta muustakin mikä liittyy yliopisto-opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa. SYL:n vahva alumniverkosto takaa myös äänemme kuulumisen yhteiskunnassa. Entisiä ylioppilasliikeaktiiveja tuntuu olevan lähes joka puolella merkittävissä yhteiskunnallisissa asemissa. Pääministeri Jyrki Kataisen sanoin

xx Viime lehdessä ollut kampuksen suuri puoluetutkimus oli AHDISTAVA! RAINBOW xx Tekokasvit.

HIPPI

xx Harmittaa se, että ihmisen pelko estää häntä näkemästä maailman sellaisena kuin se on.

SETÄMIES xx Ai eiks ruusuja saanu laittaa? :( POSITIIVITAAVI xx Kauppatieteilijänkin on niin vaikea saada töitä.

OSKAR xx Ä r s y t t ä ä t u ot a n t ot a l o u d e n HOPS:ien jokavuotinen muuttuvuus.

EX-TUTALAINEN

sinkin silloin, kun hakijoita on satoja tai tuhansia. Sähköisestä järjestelmästä henkilövalinnan tekijä voi kätevästi hakea juuri tietynlaisia hakijoita ja tulostaa heidän hakemuksensa siistissä nipussa samanlaisessa standardipohjassa. Jokaista hakemusta ei tarvitse välttämättä käydä läpi.

Ja vaikka kaikki hakemukset käytäisiinkin läpi, on sähköiseen standardipohjaan tehdyllä hakemuksella vaikea osoittaa omaa luonnettaan, motivaatiotaan ja asennettaan. Muutenkaan itseään on lähes mahdotonta esitellä työnantajalle, sillä hakijoiden määrän takia työpaikan tarjoajan on käytännössä pakko rajoittaa hakijoiden mahdollisuutta ottaa yhteyttä yrityksiin. Yleensä työpaikkailmoituksessa näytetään vain yleinen rekrytointi-sähköpostiosoite, jos sitäkään.

Vaasassa opiskelijan asema kesätyön haussa on heikko – ainakin joidenkin tiettyjen alojen opiskelijoille.

Jokaisella opiskelijalla pitäisi olla halutessaan mahdollisuus työskennellä opintojensa ohella. Kuitenkin työn ja opiskelun yhteensovittaminen ei ole usein mahdollista työpaikkojen ja hakijoiden määrän epätasapainon takia.

Yrityksiä ei voi vaatia palkkaamaan enempää työntekijöitä eikä haastattelemaan jokaista hakijaa. Sen sijaan yliopistossa ja valtakunnallisella tasolla olisi tehtävissä paljon. Työnteon ja opiskelun suhteeseen pitäisi saada pikimmiten selvyys, ettei opiskelijoiden tarvitse taistella opiskelun, toimeentulon ja työkokemusvaatimusten ristitulessa. Ainakaan tällä hetkellä systeemi ei toimi.

Sakari Tuomisto Vaasan Keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja

vuodelta 2011: ”SYL:lla on paljon rakastajia”.

Ei-liike on usein tapa, jolla SYL:oa kuvataan. Usein tämä ei pidä paikkaansa vaan tänäkin vuonna SYL ja muut opiskelijajärjestöt ovat esittäneet paljon laajempia keinoja työurien pidentämiseen alkupäästä kuin esimerkiksi työmarkkinajärjestöt työurien keskivaiheesta tai loppupäästä. SYL myös aktiivisesti visioi tulevaisuuden yliopistoa, sosiaaliturvajärjestelmää ja kantaa huolta yhteiskunnan tulevaisuudesta sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.

Kuitenkin on myös fundamentteja, joista tullaan pitämään kiinni. Ne ovat tutkintoon johtavan koulutuksen maksuttomuus Suomessa sekä korkeakoulutuksen mahdollistaminen jokaiselle opintotukijärjestelmällä, joka antaa mahdollisuuden opiskella täysipäiväisesti, ilman pakkolainaa.

Ylioppilasliikkeen vahvuus liittyy myös siihen, että ne, jotka lähtevät tekemään opiskelijoiden edunvalvontaa, tekevät sitä vapaaehtoisesti. Palosta vaikuttaa opiskelijan paremman huomenen puolesta. Opiskelijaliike ei ole eikä saa koskaan olla paikalleen jämähtänyt virkamieskoneisto. Ainakin minua motivoi ylioppilasliikkeen käyttämä kulunut fraasi: ”Mitä ylioppilaat tänään, sitä Suomi huomenna”.

Turkka Sinisalo Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallituksen jäsen 2013 hallintotieteiden ylioppilas, Vaasan yliopisto

Maaliskuu menee menojaan, Tritonian toisessa kerroksessa tipilintujen volyymitasot kovenevat, ja kampus alkaa muutenkin maistua Gossard-stringien lelujalokiviltä. Tiedekunnasta ja sukupuolesta riippumatta ihmiset hihittelevät vastatessaan galluptutkimukseen ja kysyvät melkein aina paperia palauttaessaan:

KEVÄÄN SULOINEN RAKKAUSTUTKIMUS Teksti & Tutkimus: Eppu Saarela

ONHAN TÄMÄ ANONYYMI? uuri kukaan ei muistanut tiedustella vastaavaa puoluetutkimuksen kohdalla, ja päättelen, että nyt liikutaan painavassa datassa. Saan tasan ”Mies, 50 ihmistä vastaajoka ei osaa ohjelmoida maan, ja jälleen otos digiboksia, on noudattelee kohtuulkädetön.” lisen hyvin tiedekuntien opiskelijamääräjakaumaa. Vastanneista 50 % kuuluu kauppatieteelliseen ja 24 % filosofiseen tiedekuntaan. 18 % vastanneista ei opiskele Vaasan yliopistossa.

Naiseksi ilmoittautuu 54 % vastaajista, eikä yksikään halua olla kertomatta sukupuoltaan.

34,4%:

ta luonnehti tällaista miestä kohdalla ”outo”. Viisi vastaajaa halusi tarkentaa kotiin jäävän miehen statusta positiivisilla adjektiiveilla kuten ”hyvä isä” ja ”naisen uraa kunnioittava”.

Pariskunnan hankittua lapsia, imeväisikäisen pääasiallinen hoitovastuu on 58,3 %:n mukaan suhteen molemmilla osapuolilla, kun 39,3 % vastasi päävastuun olevan naisella.

Mies joka ei osaa ohjelmoida digiboksia on 34,4 %:n mukaan kädetön, kun sama prosentti oli naisten kohdalla 21,3.

TARJONTAA LÖYTYY, AINAKIN TOSISUHTEILIJOILLE

Jos tuntuu, että kaikki vaan seurustelee, niin voi huokaista helpotuksesta, sillä seurustelunsa myönsi vain 32 % kampuksen vastaajista, samalla kun 8 % ilmoitti seurustelunsa olevan vaikeasti määriteltävissä.

Suomalaiset ovat tyypillisesti naimisiin haluavaa kansaa, ja Vaasan yliopiston kampus ei ole poikkeus. 72 % vastasi myöntävästi kysymykseen ”Tahdotko

SUKUPUOLISIA ERITYISPIIRTEITÄ naimisiin?” kun vain 6 % vastasi kysymykseen ”ei”. Yksikään kauppatieteilijä ei vastannut kysymykseen kieltävästi.

Naimisissa myös pysytään, mikäli on kauppatietelijöitä ja teekkareita us-

Vaasan yliopiston kampus eroaa valtakunnallisista kyselyistä, kun tarkastelee miesten ja naisten vastausten välisiä eroja. 44 % naisista antoi tai arvioi imeväisikäisten hoitovastuun naisille, kun saman teki miehistä 34,8 %.

Miehistä ja naisista yli 80 % vastasi kotitöiden kuuluvan tasapuolisesti molemmille sukupuolille. Sen sijaan 16 % naisista vastasi kieltävästi väitelauseeseen ”Naimisiin mennään vain kerTASA-ARVOA JOKA ran”, kun sama luku oli mieSUHTEESSA hillä 36,4 %. Naisista 48,8 % arvioi seksin puutValtakunnallisissa kyteen ennustavan suhselyissä kotityöt hateen loppumista, kun lutaan aina jakaa tavain 36 % miehistä san, ja ilmiö näkyy oli samaa mieltä. myös Vaasan yli”Nainen, Merk it t äv in t iopistossa. 83,3 % joka ei osaa lastohar v inaisuus vastaajista ruksitohjelmoida digiboksia, näkyi kysymyksen ti kohdan ”kotityöt on kädetön.” kohdalla, jossa kysytkuuluvat molemmiltiin suhtautumista tale tasapuolisesti”, ja sa-arvoiseen avioliittola12,5 % oli valmis palkkiin. Yleisesti ottaen lakiin kaamaan siivoojan kotitöisuhtaudutaan Vaasan yliopistä varten. ton kampuksella myönteisesti, mutta Vastaajista 18 % oli valmis jakamaan parisuhteen roolit sukupuolen mukaan, 8 % naisista ja 4,5 % miehistä ilmoitti vastustavansa lakia. Perinteisen kaaeikä eroa ollut merkittävästi tiedekunvan mukaan naiset vastaavat myönteitien välillä. semmin seksuaalivähemmistöjen oiKotiin lapsia hoitamaan jäävää mieskeuksia koskeviin kyselyihin. X tä arvostettiin, vaikka 15,6 % vastaajiskominen, sillä 50 % kauppatieteilijöistä ja 75 % teekkareista vastasivat ”kyllä” väitelauseeseen ”Naimisiin mennään vain kerran”. Filosofisesta tiedekunnasta 41,7 % vastasi väitelauseeseen kieltävästi ja 33,3 % ei osaa sanoa kantaansa.

21,3%:

VAASAN YLIOPPILASLEHTI

19

IN ENGLISH

DOES VAASA PROVIDE CULTURAL ACTIVITIES FOR THE INTERNATIONAL STUDENTS

?

Text: Roman Kushnir Picture: ESN

he city of Vaasa can offer a rich and interesting cultural tour – from the art museums to the Kvarken nature, from Swedish and Finnish theatres to Vaasa Choir Festival and rock concerts. But is this variety of cultural activities available for the international students?

Many activities are not available for the international students.

Vladimir Chernov, Russian doctoral student at department of Electrical Engineering and Energy Technology, came to Vaasa from St. Petersburg about one year ago. He thinks that many cultural activities in Vaasa are not available for the international students because of language.

“For instance, the theatres in Vaasa are in Finnish and Swedish only. So, the students, who do not speak these languages, cannot go there. In Vaasa there are also other cultural activities that demand knowledge of Finnish or Swedish languages. I do not argue that this is something that should be changed, indeed I suppose it is absolutely normal for any country to have most of cultural events in official languages only, and Finland is not an exception. International students just have to prepare themselves that not every activity is available for them. This may be a motivation to learn Finnish or Swedish!”

However, Vaasa has something to offer him.

“I went to see the exhibition of photographs in Kuntsi Museum of Modern Art and visited Old Vaasa (Vanha Vaasa/ Gamla Vasa) several times. It is always nice to just walk around the city center.

The cinema Gloria often has the movies in English, so I go there. I also would like to praise the libraries in Vaasa, both the university and the city library. They are excellent! Modern, comfortable and there are books in different languages, including English.”

He wishes Vaasa had more opportunities for cultural activities of the inter-

20

VAASAN YLIOPPILASLEHTI

national students.

“It would be good if there were more activities in Vaasa, and the university organized more meetings and trips for the international students. For instance, when I was in Joensuu in 2008 and had two weeks-long course on computer vision, we had sight-seeing tours and visited the museums. What if we had such tours for the students (both exchange, Master and doctoral) in Vaasa?”

■■ESN offers international dinners.

IMPRESSIVE VAASA THEATER

According to Maria Paltseva, Russian Master student (Master's Degree Programme in Intercultural Studies in Communication and Administration), who has been living in Vaasa for three years and was there as an exchange student for a year, Vaasa has many cultural activities to offer her.

“I like Vaasa Theater, I have been there several times. The theater is really impressive, both technical staff (scenery, lighting etc.) and acting itself.

I know Finnish, so that’s why I can follow the play, but I think even without knowing Finnish it is worth visiting. I like Vaasa City Hall, I have visited concerts of classical music there. I have also visited museums here.

She also took part in the cultural activities organized by the Student Union of the University of Vaasa.

“In my first year I tried to visit various events, organized by the Student Union, but now I visit them rarely.”

ESN ACTIVITIES FOR THE EXCHANGE STUDENTS “Also ESN wishes to provide cultural understanding and self development, and enrichment of society through international students. Most of the events we have are related to culture, so that the international students could get the most of their stay in Finland”, says Johanna Vekara, president of ESN (International Exchange Erasmus Student Network).

ESN has such activities as: Erasmus in Schools. This project offers students the chance to visit elementary, upper secondary or high schools and see what happens in the regular Finnish schools.

The international dinners which promote cultural exchange. The first dinner of autumn or spring term is Finnish, to introduce Finnish culture to international students. After the Finnish dinner, the students can tell about their

country, culture, customs etc. by making their own international dinner, e.g.

Italian dinner, Spanish dinner etc.

The trips to other countries or within Finland. They are also cultural events. The cruises to Tallinn or Stockholm are something that is unique to the Nordic countries, there isn't a cruise tradition like this anywhere else. There is also a St. Petersburg trip during the fall semester, which is a visa-free trip organized with Timetravels.

There also are cottage weekends in Vaasa area, so that students can go to sauna, swimming and grill sausages, all of which are Finnish lifestyle and cultural events. X

10.4. International dinner: Russian/ Ukrainian cuisine 24.4. International dinner: Spanish cuisine

TRAFFIC IN VAASA Text: Rathan Kumar & Thileepan Paulraj

e are International students living in Vaasa for over 2 years now and we feel the traffic situation is not at all bad since we are comparing it with our cities in India.

To get different perspectives, we asked a few Internationals and locals about the traffic situation in Vaasa and to get different opinions for the same questions, we decided to ask a standard set of five questions to all of them. The questions are : 1. How safe do you feel about Vaasa’s traffic?

2. Do you think everyone is following the traffic rules, both internationals and locals?

3. Has the traffic density increased recently and because of that do you feel extra pressure while driving?

4. Do people who walk and bike follow rules properly and not disturb other vehicles?

5. Do you want anything to be changed about Vaasa’s traffic?

The answers from different people are below: An International from Kazakhstan 1. I feel that in general traffic in Vaasa is safe from the driver's side, but bikers are not so safe usually. Though naturally it becomes more dangerous when the weather conditions are bad. I feel safe as a pedestrian than as a biker.

2. I notice that not everyone follows traffic rules, but the traffic is not heavy, so it can go unnoticed many times and have no bad consequences. I think both internationals and locals are breaking the rules with different regularity.

The most noticeable things for me are speeding and not stopping at the pedestrian crossing by car-drivers.

3. I didn't notice any increase in traffic density during the time that I have been here. And I don't drive.

4. Crossing on the red light and cycling without lights during the dark time for bikers, crossing in the wrong place and on the red light for pedestrians. these seem to be most common. Usually it happens when there are no cars on the road, but it can still be dangerous, especially in the dark time of the day.

5. I don't know how much energy it saves to have the traffic lights off during the night, but maybe it could be reviewed, and the traffic lights could be kept on in some places where there are still cars and other vehicles during the late hours. No suggestions otherwise.

A Local from Vaasa, born and brought up here “Vaasa’s traffic is safe but the roads are getting busier” says a person who is born and brought up in Vaasa. In order to get a clear picture of how the traffic situation in Vaasa has changed over time I decided to interview a person who has lived in Vaasa for more than 30 years. The interviewed did not want his name to be mentioned. The following is brief explanation of the results of the interview.

The interviewed feels safe and comfortable to travel in his car, although he likes to walk at the city centre but he says it could be slippery in the winter.

When it comes to traffic violations, he doesn’t see a difference between internationals and locals who violates traffic laws. In his opinion most people follow rules, but occasionally there are incidents of speeding and traffic light violations. Since he has lived in Vaasa and drives his car almost every day, he notices that Vaasa’s traffic has become denser recently, the roads are full of cars especially at peak office hours in the morning and evening which could be and additional stress for drivers, and everyone knows that the traffic gets jammed at Kivihaka.

When asked about bicycle and pedestrian traffic he mentioned that adults who bike on the pavements should be

careful and slow in order to avoid accidents with younger bikers. People walking on the pavements should avoid walking side by side in-order to have enough space for bicycles to pass. Finally, in his view young riders are very enthusiastic about riding their mopeds fast which makes a loud noise, this is very disturbing for older people and this habit needs to be stopped along with riding scooters side by side occupying the road.

Giedrė Sutkutė, Lithuania 1. Yes, I feel safe. Sometimes I have to be careful near the pedestrian crossing, but mostly drivers stop and let me cross the road.

2. Yes, because I did not notice any violation of the rules.

3. I am not driving in Vaasa and I do not know. Speaking about my country, I feel a little bit more pressure while I drive. More so, when the density of traffic increases, it means that warm season of the year is approaching and the conditions of the road are getting better to drive(not so slippery). So this fact usually compensates for the pressure of increasing traffic.

4. Yes, because there are special paths for walking and biking. Nobody disturbs each other.

5. Nothing to comment.

An International from Malaysia, Living in Vaasa for 3 years 1. Traffic could be better as motorist should pay more attention to pedestrians.

2. I don't feel that everyone is necessarily following the traffic rules, As a cyclist, I have to be more aware of the motorist especially when it is a green light for me. At times, motorist would ignore pedestrians and cyclist.

3. I don't drive and there's no traffic here in Vasa to talk about 4. I would say yes.

5. Motorist should pay more attention to everyone else.

Maria Pervushina, Russia 1. I feel safe about all the transport when I'm not driving. When I’m riding my bike on ice its dangerous and I’m scared of falling as I already fell once. I don’t use other forms of transport.

2. It should be like this and I think it is mostly 3. Not in Vaasa, but yes, it is increasing 4. Yes, in Vaasa it is fine 5. Drivers should stop before pedestrians start crossing the street. Now pedestrians have to wait till somebody driving the car stops. X

■■The Indian city Bangalore has a bit more hectic traffic culture than Vaasa.

VAASAN YLIOPPILASLEHTI

21

ARVIOT HENNA SAARELA: LUISTAVA TULEVAISUUS JA MUITA MAINIOITA TARINOITA

JAAKKO HÄMEEN-ANTTILA: ISLAMIN MIEKKA. IDÄN JA LÄNNEN KONFLIKTIEN HISTORIA

PAUL AUSTER JA J.M. COETZEE: TÄSSÄ JA NYT – KIRJEITÄ YSTÄVYYDESTÄ

BoD

Otava

Tammi

Loistava ja luistava kertomuskokoelma kertoo filosofisessa tiedekunnassa opiskelevan Henna Saarelan, 26, kokemuksia ja mietelmiä maailmasta. Kokemuksen karskea ja syvä rintaääni on pettynyt ja iloinen muun muassa ruoanlaiton tuloksiin, pitsan sietämättömään ihanuuteen ja elokuvien raakuuteen.

Books on Demandin julkaisema kertomuskokoelma sopii luettavaksi joko alusta loppuun, lopusta alkuun tai muulla logiikalla. Hersyvä ja hedelmällinen kerronta saa hymyn huulille, myös äänihuulet mukaan luettuna. Aiemmin Saarelan blogissa julkaisemat tekstit ovat saaneet perinteisemmän muodon eli kirjan kannet ja sivut. Synkkänä päivänä voi joko kirota tai nauraa yhdessä tämän elämänmakuisen teoksen kanssa.

Pikakelaus kulttuuri-imperiumien sotahistoriasta

Älykköjen kirjeenvaihtoa

Heidi Peltonen

YLIOPPILASTEATTERI RAMPPI: LUOKKA

”On älyllistä epärehellisyyttä poimia omasta viiteryhmästään vain parhaat ja kauneimmat piirteet ja verrata niitä vastapuolen varjokohtiin”, huomauttaa arabian kielen ja islamintutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttila uusimmassa kirjassaan Islamin miekka – idän ja lännen konfliktien historia.

Teos taustoittaa oivasti sitä, miksi länsimaissa monesti ajatellaan islamin olevan väkivaltainen kulttuuri. Jos ei tunne historiaa ja saa nykyajastakin vain median suodattamaa tietoa, on helppo sortua tietämättömyydestä johtuviin yleistyksiin.

Kirja on 600-luvulta nykypäivään etenevä kattava selvitys islamilaisen ja kristillisen maailman konflikteista.

Pääpaino on keskiajassa, joka lukeutuu Hämeen-Anttilan omimpiin tutkimusaloihin. Idän ja lännen välisiä yhteenottoja tarkasteltaessa tulee selväksi, että molemmat ovat olleet vuorotellen hyökkääjänä ja uhattuna.

Luokka tarjoaa erilaista, sanatonta mutta vahvan symbolista kerrontaa. Tunteita ja merkityksiä välitetään lapsenomaisen rymistelyn, tanssin ja erilaisten universaalien ihmisäänten kautta. Näytelmän osuvasti kuvaama luokkahuoneen ja lapsiryhmän sisäinen nokkimisjärjestys linkittyy myös laajemmin

Kun kaksi nykykirjallisuuden ykkösluokan kirjailijaa ryhtyy kirjeenvaihtoon ja siitä julkaistaan kirja, niin lopputulos ei voi olla kovinkaan huono. Tässä ja nyt -kirja koostuu Etelä-Afrikasta kotoisin olevan, nobelisti J. M. Coetzeen ja yhdysvaltalaisen Paul Austerin kirjeenvaihdosta, jota he kävivät noin kolmen vuoden ajan vuosien 2008 ja 2011 välisenä aikana.

Kirjeissään kirjailijat pohtivat hyvin monipuolisesti eri asioita, kuten urheilua, taloutta, yhteiskunnallisia asioita, elokuvia, Yhdysvaltojen ja Etelä-Afrikan politiikkaa ja tietenkin kirjallisuutta. Molempien pohdinnat ovat mielen-

VAASAN KAUPUNGINTEATTERI: OLIVER!

Jos aiot käydä tänä keväänä vain kerran teatterissa, mene katsomaan Oliver! Tässä musikaalissa on kaikki: upeaa laulua, upeaa näyttelyä, perinteisen kutkuttava ja hengästyttävä draaman kaari, kaunis lavastus ja kauniinkipeitä kohtaloita. Charles Dickensin suosikkiromaaniin perustuvassa tarinassa poika nimeltä Oliver Twist myydään köyhäintalosta hautaustoimistoon apulaiseksi. Karkaamisen myötä hän tutustuu Lontoon kaduilla taskuvarkaiden värikkääseen jengiin. Oliverin roolin toinen puolisko Leevi-Eemeli Mäki on varsinainen hurmuri ja Allu Tuppurainen tragikoomisessa ryövärisedän roolissaan mainio. Huikean suorituksen

FIDLAR: FIDLAR Mom & Pop Kuva: Otava.fi

Kuva: Aino Hyyryläinen

ympäröivään yhteiskuntaan, valtaan ja johtajuuteen. Kuvaa ja ääntä on käytetty siten, että se villitsee juuri sopivasti katsojan mielikuvitusta mutta ei alleviivaa liikaa. Luokka osoittaa loistavasti, miten hataria ovat valta-asemat ja miten julmaa voi olla arvojärjestyksen pohjalla. Näytelmä sekä ilahduttaa että antaa painavaa ajateltavaa.

Jaana Kinnari

Myönteistä islam-kuvaa julkisuudessa välittävä Hämeen-Anttila korostaa, ettei uskonto yksinään aiheuta sotia tai sotaisuutta. Minkä tahansa jätti-imperiumin pitäminen koossa vaatii paljon sotia, oli se islamilainen, kristitty tai muu. Muslimit eivät ole sen sotaisampia tai rauhanomaisempia kuin muut. Kulttuuria tai uskontoa ei voi leimata tietynlaiseksi vain yhden aikakauden perusteella. Aina on ollut sotia, aina on ollut rauhaa.

Teos on yllättävän helppolukuinen, vaikka teksti vilisee paikan- ja henkilönnimiä, vuosilukuja ja vieraskielistä termistöä. Hämeen-Anttilan mainio kirjoitustyyli on runsaista yksityiskohdista huolimatta puheenomainen, jopa jutusteleva, ja hän huolehtii taidokkaasti siitä, että lukija muistaa halutut seikat.

Siksi selostusta on niin vaivatonta seurata. Jäin kuitenkin kaipaamaan kirjalta selityssanastoa tai hakemistoa, jonka avulla olisi helppo palata tiettyihin kohtiin myöhemminkin.

Heli Hämäläinen

22

VAASAN YLIOPPILASLEHTI

Fidlar tarjoaa debyyttilevyllään losangelilaista skatepunkkia. Itse nimi Fidlar on akronyymi lauseesta ”fuck it dog, life's a risk”, mikä kuvaa kattavasti myös sanoituksia, joiden pääaiheet liikkuvat lähinnä päihteidenkäytön ympärillä. Kappaleissa on sopivasti vaihtelua temmossa, ja siirtymät rankemmasta vaihteesta popimpaan menoon pitävät kuuntelijan mielenkiinnon yllä.

Vaikka kap­p aleet eivät ole maailman omaperäisim­piä, on musiikki parhaimmillaan tarttu­v aa ja melodista punkrockia, kuten kappaleessa Cheap Beer.

WEDNESDAY 13: THE DIXIE DEAD DEV CO

Murderdollsista tuttu yhdysvaltalainen artisti Wednesday 13 näyttää The 69 Eyesin kadonneelta jäseneltä. Musiikki puolestaan pyrkii olemaan yhdistelmä Alice Cooperia ja Rob Zombieta, mutta kyseiset herrat hoitavat tämän kauhu-

kiintoista luettavaa, ja kirjailijoilla on kiinnostavia ja hauskoja teorioita muun muassa maailman talousahdingon ja Palestiinan tilanteen ratkaisemiseksi. Erityisen kiinnostavia pohdintoja herroilla on urheilusta ja varsinkin sen seuraamisesta. Molemmat kirjailijoista seuraavat usein urheilua tuntikausia tv:stä ja pohtivat, onko siinä mitään järkeä, kun saman ajan voisi käyttää rakentavamminkin.

Kirjeissään Coetzee ja Auster käyvät läpi myös omia kirjoitusprojektejaan, mikä tarjoaa kiinnostavaa luettavaa kirjailijoiden teosten ystäville. Välillä herrat keskustelevat arkisistakin asioista, kuten Austerin lempikahvilan tunnelmasta tai Coetzeen univaikeuksista.

Kokonaisuutena Tässä ja nyt tarjoaa mielenkiintoisen kurkistuksen Paul Austerin ja J. M. Coetzeen ajatteluun, mielipiteisiin ja arkeen. Ei kirja tietenkään ole yhtä vetävä kuin herrojen romaanit, mutta antoisaa luettavaa kuitenkin.

Hannu Toivonen

Kuva: Sami Heiskanen

tekee Milla Kangas järisyttävällä äänellään ja karismallaan.

Jaana Kinnari

rockgenren huomattavasti ansiokkaammin. Blood Sucker on ihan mukiinmenevä aloitusbiisi, mutta levy on muuten tasainen sillä huonolla puuduttavalla tavalla, jossa levyn puolivälin jälkeen tekee mieli laittaa jotain muuta soimaan. Biisien kesken ei ole juuri vaihtelua, eikä varsinaisia kohokohtia ole. Fuck you (in memory of...) on teinimäisellä eroangstillaan levyn suurin heikkous.

HEAVEN'S BASEMENT: FILTHY EMPIRE Red Bull Records

Englantilaisen Heaven's Basementin ensimmäinen täyspitkä kuulostaa vahvoilla ja tarttuvilla kertosäkeillään mahtipontiselta stadion rockilta. Tasainen laatu säilyy koko levyn läpi, mutta esimerkiksi kappale Can't let go tarjoaa parasta rock-riffittelyä. Toisaalta monien muiden modernien rock-bändien (kuten Nickelbackin) tavoin Heaven's Basementiakin leimaa tietynlainen laimeus. Jos pitää Radio Rockin musiikista, on tämä levy kuitenkin tarkistamisen arvoinen.

Santtu Vähämaa

Vaasan ylioppilasteatteri Ramppi Luokka (27.3. asti) Salome (ensi-ilta 4.4.)

GALLERIAT

Kuntsi Kaisu Koivisto: Äänekäs hiljaisuus El Gringo 21.3.

Asa & DJ Polarsoul sekä Notkea Rotta 3-Pack

KEIKAT JA KLUBIT Fontana Night Club 21.3. Pre-Pampas Party 12.4. Haloo Helsinki!

El Gringo 20.3. Broken Bullets 21.3. Asa & DJ Polarsoul sekä Notkea Rotta 3-Pack 29.3. Max on the Rox 5.4. SIRU levynjulkkari 19.4. Loretta Problem

Leipätehdas 23.3. 1g3b 30.3. H.e.a.t 19.4. Peter Hägerstrand D.O.M. Munkhaus -pubivisat tiistaisin HulluPullo 23.3. Francine 28.3. Kotiteollisuus 31.3. Pääsiäisbileet 5.4. 90's Friday 12.4. Von Hertzen Brothers

Ritz 22.3. Silver Beatles 30.3. Niko Riippa Flying Circus 13.4.Viva La Burlesque!

O'Malley's 22.3. Mojova Club: Johnny Cash Night feat.

Marco Luponero 28.3. O`Malley´s Laajennus avajaiset 12.4. Mojova Club:Aki Louhela Waasa Drinking Duck 13.4. Sturm und Drang 20.4. Frederik

Hotel Tekla 20.04 Papa Zai & Selecta Andor Public Corner 7.4. Made in Finland

Doo-Bop Club 22.3. Bll Öhrström Blues Band 23.3. Jonas Rönnqvist Quartet 30.3. Bass Camp 6.4. Jazz It Up 12.4. Angie Inglesias Goes Adele 13.4. Niklas Winter Trio 20.4. Mikko Saari Trio TEATTERI

Ritz 21.3. Mina Vackra Ögon

Vaasan kaupunginteatteri Oliver Kenttä Mielensäpahoittaja Yhtä juhlaa Iloinen leski Luolamies

Wasa Teater Ett riktigt fynd Fristad Pojken och stjärnan Håpas du trifs bra på fengelset Fighting Star Final 24.3. asti

Tikanojan taidekoti Vuoropuheluja

Valokuvagalleria Ibis 14.4. asti Vaasan valokuvailijat ry – 80v juhlanäyttely 19.4–12.5. Yrkeshögskolan Novia – valokuvalinjan loppunäyttely

Pohjanmaan museo 27.3. asti Luontoelokuvia Terranovan auditoriossa keskiviikkoisin klo 18.00–19.30 Ilmastojuttu – aurinkoinen kertomus

ELOKUVAT Ensi-illat Gloriassa 22.3. Jack the Giant Slayer 22.3. Kvartetti 29.3. Croodit 29.3. G.I. Joe: Kosto 29.3. The Host 5.4. Broken City 5.4. Laulu koti-ikävästä 5.4. Mama 5.4. The Place Beyond the Pines 5.4. Vuoden se kestää 5.4. Warm Bodies 12.4. Oblivion Ritz 24.3. Espanjalainen ilta Balada Triste de Trompeta La Piel Que Habito

Stage

CoMedia

Kevät jatkuu mainiosti ja kaikenlaista kivaa on tiedossa! Kauan odotetut sitsit pidetään 21. maaliskuuta, ja lipunmyynti enteilee megalomaanisia pippaloita.

Jäsenille pidetty leffailta oli menestys (kiitokset vielä kaikille osallistuneille!), joten pyrimme pitämään vielä vähintään yhden samanmoisen iltaman.

Toki legendaarisia musa- ja viihdevisoja ei saa unohtaa, ja seuraava Stagen visa onkin huhtikuun puolella. Eli tervetuloa mittelemään viihdekulttuurin nippelitiedosta El Gringoon, olit sitten jäsenemme tai et! :)

Koko CoMedian väki kiittää, kumartaa ja murisee valtaisaa osanottoa C-Sählyt 2013 -tapahtumaan. Oli tosi superhuippuylikivaa! Ensi vuonna pelataan jälleen! Maaliskuun comediakahveille ovat kaikki tervetulleita keskiviikkona 20.3. klo 11-14.30. Kahvittelun lomassa saa ehdottaa viestintäalan yritystä, missä haluaisi vierailla. Järjestämme huhtikuulla excu-yritysvierailumatkan comedialaisille jonnekin. Comedialaiset voivat keskustella kanssamme, että minne se voisi olla! Tiedoksi: CoMedia ry on Vaasan yliopiston viestintätieteilijöiden oma ainejärjestö. Liittykää ja lisääntykää! Tutustu meihin tarkemmin osoitteessa: www.comediary.com

VYVO

VYVO:n toiminta näyttäisi soiton puolesta jo hyvin virkeältä ja vahvaltakin.

Orkesteri etsii edelleen pääasiallisesti puhallinorkesterissa soittamisesta kiinnostuneita soittajia joukkoihinsa.

Perinteisesti olemme esittäneet ja harjoitelleet viihteellisen rytmimusiikin lisäksi akateemisissa tilaisuuksissa esitettäviä kappaleita. Mikäli orkesteritoiminta kiinostaa, ota rohkeasti yhteys. vyvo@student.uva.fi.

Hallarit

Kevät on pitkällä ja opiskelutahti kovimmillaan. Viimeisen kuukauden aikana on tapahtunut niin paljon ja ainakaan hallarit eivät näytä hidastamisen merkkejä. Sitsit Övertäjien kanssa onnistuivat loistavasti ja tunnelma oli huipussaan. Pääsimme näyttämään myös tamperelaisille hienoa juhlatunnelmaamme kun Tampereen yliopiston staabilaiset tulivat käymään sitseillämme. Kiitoksia kaikille osallistuneille hienosta ja hauskasta illasta! Uutta tuulta puhallettiin purjeisiin myös hallareiden liikuntapuolella, kun “Hallarit hikoilee” tuli tiistai-iltojen ratoksi. Helmikuun kahvihetki onnistui mukavasti, ja sitä on tarkoitus jatkaa. Excursion suunnittelu etenee sekin verkkaisesti. Suuntaamme huhtikuussa Tampereelle vastavierailulle. Kaikki siis mukaan!

Warrantti

Terveiset Warrantilta! Kevät on hurjaa aikaa ja tapahtumia riittää. Warrantti järjestääkin kevään aikana nyt monenlaista tapahtumaa kuten esimerkiksi erilaisia juhlakansaa viihdyttäviä bileitä sekä yritysmaailmasta kiinnostuneille excursioita sekä Suomessa että jopa Ranskan Reimsissä. Warrantti toivottaa kaikki tervetulleiksi tuleviin tapahtumiinsa. Kauppatieteellinen ainejärjestö saa myös uudenlaisen International Business eli IB kandidaattiohjelman rivis-

SARJAKUVA & JÄRJESTÖJORINAT töönsä ensi syksynä. Ohjelmaan voivat hakea vuonna 2012 tai sen jälkeen aloittavat opiskelijat.

Tutti

Kevät on lähtenyt vauhdilla käyntiin, sillä maaliskuun toisella viikolla pidettyjen Pilkkikisojen kohtaloa sai pelätä hupenevan jään takia. Ensimmäiset excu-vieraat Oulusta kävivät kuun alussa tutustumassa Vaasan teekkarikulttuuriin, ja maaliskuun lähestyessä loppuaan excu-vieraita alkaakin virrata näille leveyspiireille eteläisemmästäkin Suomesta. Maaliskuun lopussa kuitenkin täytyy vielä ehtiä nauttimaan Teekkarispeksin annista!

Giga

Vieläkö haalarisi ovat uudenkarheat ja tyhjät? Nyt kipin kapin haalarimerkkejä haalimaan Gig@n konttoriin! Parhaat merkit saat jatkossakin Gig@lta, mutta rajoitetuin erin! Ensi Gideariihi hakee vahvistuksia ja Anssi-Camilla Facebook-kamuja. Huhtikuussa lähretään Tutin kanssa Exculle, ja vain kovimmat

Tino Jansson

selviävät kevätkokoukseen. Stay tuned!

Vaasan keskustaopiskelijat Kevät on kovaa kyytiä tulossa ja sen kunniaksi tarjosimmekin yliopistolla jonkin aikaa sitten kaffia ja kastamista! Jos et saanut osaasi tarjoiluista, niin seuraa VaKo:n Facebook-sivua ja olet kartalla eri tapahtumistamme! Aurinkoisia kevätpäiviä kaikille Ylioppilaslehden lukijoille!

Övertäjät

Övertäjien ja Hallareiden TV-sarjasitsit sujuivat kaikin puolin ihan mielenvikaisen hyvin, kiitos siitä kaikille osallistujille! Maaliskuun aikana övertäjät ovat edustaneet mallikkaasti ja tyylistä tinkimättä urheilun merkeissä. C-sählyissä ja hankifutiksessa nähtiin kullan kimallusta ja häikäiseviä taidonnäytteitä. Övertäjät ovat myös innokkaasti yhteistyössä KAJ:n kanssa. Kehitämme toimintaamme osallistumalla ainejärjestökoulutukseen ja selvitämme myös työmahdollisuuksia 20.3. järjestettävän työelämäinfon merkeissä. Tervetuloa mukaan kuuntelemaan!