OPETTAJAN OPAS 2017-2018 RYHMÄNOHJAUS ERITYISOPETUs
Rauman Offsetpaino Oy 06/2016 / Muokkaus ja taustakuvat WinNova viestintä/05/2017.
Sisällysluettelo Alkusanat.............................................................................................................................3 Ryhmänohjaajan tehtävät..............................................................................................4 Ryhmäytymisen merkitys opiskelijalle.......................................................................5 Ryhmäyttämisen ajankohta...........................................................................................6 Ryhmäyttämisen menetelmiä.......................................................................................6 Ryhmän kehitysvaiheet...................................................................................................8 Ryhmän ristiriidat ja niiden ratkaiseminen...............................................................8 Näin toteutat ryhmänohjaajan tunnin.......................................................................10 Ryhmän yhteisten sääntöjen tekeminen..................................................................13 Varhainen puuttuminen luvattomiin poissaoloihin...............................................14 Opiskeluhuolto.................................................................................................................16 Kriisin kohdatessa............................................................................................................17 Muistilista ryhmänohjaajan tehtävistä ja tunneilla käsiteltävistä aiheista...................................................................................18 Tehtävät lukuvuoden alussa, uudet aloittaneet opiskelijat Tehtävät lukuvuoden kuluessa, jatkavat opiskelijat Tehtävät lukuvuoden lopussa, kaikki opiskelijat Erityisopetus....................................................................................................................24 Erityisen tuen tarpeen määrittäminen.....................................................................24 Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden arviointi ja mukauttaminen.........26 Erityisopetuksen tehtäviä ja termejä.......................................................................26 Tilastokeskuksen määräämä erityisopiskelijoiden luokittelu............................28 Opiskelijan ongelmien tunnistaminen: miten ilmenee, mitä opettaja voi tehdä..................................................................29 Opiskelijan perehdyttäminen, muistilista Työpäiväsuunnitelma 2017-2018
Kysy, kuuntele, kiitä ja kannusta! 2
Alkusanat
W
inNovassa opiskelijan ohjaukseen osallistuu koko henkilöstö oman työtehtävänsä mukaan. Ohjaus ehkäisee opintojen kes-
keyttämistä ja edistää opiskelijan yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Ryhmänohjaajan rooli opiskelijan lähiohjaajana on tärkeä, koska hänellä on eniten kontakteja oman ryhmänsä opiskelijoihin ja sitä kautta ajantasaisin ja laaja-alaisin näkemys opiskelijan elämätilanteesta. Opettamisen ja ohjauksen tavoite on yhteinen: opiskelijat saavat tutkinnon suoritettua tavoiteajassa ja valmistuvat alansa ammattilaisiksi. Lisäksi ohjauksessa tärkeänä tavoitteena on opiskelijoiden kasvun ja kehityksen tukeminen, mikä korostuu toisen asteen koulutuksessa. Tässä oppaassa on painotettu vastuukouluttajan roolia ja ryhmänohjauksen merkitystä. Mitä paremmin ryhmänohjaus toimii ja mitä parempi on ryhmän ilmapiiri, sitä paremmin opiskelijat viihtyvät opinnoissaan. Toimivan ryhmänohjauksen perusta on hyvä vuorovaikutussuhde opiskelijoihin ja opiskelijoiden arvostaminen.
Onnistuneita ohjaushetkiä uuteen lukuvuoteen!
Ryhmänohjaajan tehtävät
R
yhmänohjaaja toimii hänelle nimetyn opiskelijaryhmän lähiohjaajana. Ryhmänohjaajan rooli on erittäin tärkeä opiskelijan opintojen etenemisen seurannassa, ryhmän yhteishengen rakentumisessa ja opiskelijoiden yhteisöllisyyden muodostumisessa. Ryhmänohjaajan apuna tässä tehtävässä toimivat kaikki oppilaitoksen opettajat ja opiskelijapalvelujen työntekijät.
Ryhmänohjaajan tärkeimmät tehtävät: •
Tutustuttaa opiskelijat oppilaitokseen ja toisiinsa.
•
Perehdyttää opiskelijat oppilaitoksen sääntöihin ja toimintatapoihin.
•
Luo turvallista ja kannustavaa ilmapiiriä ryhmään.
•
Vastaa opiskelijan opintojen etenemistä sekä suoritusmerkintöjen ajantasaisuutta.
•
Kannustaa opiskelijaa seuraamaan omia suoritusmerkintöjään ja ottamaan niistä vastuuta.
•
Seuraa poissaoloja ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin, mikäli poissaolojen ilmoitusrajat ylittyvät.
•
Pitää yhteyttä opiskelijoihin säännöllisesti. Pitää sovitut ryhmänohjauksen tunnit ja sopii tarvittaessa henkilökohtaisia tapaamisaikoja opiskelijan kanssa. Sopii käytettävät yhteydenpitotavat ryhmänsä kanssa yhteisesti.
•
Mikäli jostakin opiskelijasta herää huoli, ryhmänohjaaja käynnistää tarvittavat tukitoimenpiteet riittävän ajoissa. Hän keskustelee asiasta opiskelijan kanssa ja konsultoi opiskeluhuoltohenkilöstöä ja erityisopettajaa tarvittaessa.
•
Ylläpitää yhteyksiä opiskelijoiden huoltajiin, muihin ryhmää opettaviin opettajiin ja opiskelijapalveluihin.
•
Arvostaa opiskelijoita ja kannustaa heitä oma-aloitteisuuteen ja vastuullisuuteen.
Ryhmänohjaajan rooli Kannustaja – jaksaa kannustaa ja valaa uskoa opiskelijoihin vaikeuksien hetkellä. Neuvoja – kertoo ja tiedottaa opiskelijoille opintoihin liittyvissä asioissa, ohjaa ja neuvoo eteenpäin. Kasvattaja – on kokonaisvaltainen rinnalla kulkija nuoren matkalla kohti ammatillista aikuisuutta. Tilannearvioija – puuttuu tilanteeseen, jos opiskelijasta herää huoli.
”Kysy, kuuntele, kiitä ja kannusta”
4
Ryhmäytymisen merkitys opiskelijalle
R
yhmään kuulumisen tunne on jokaiselle tärkeää ja onnistumisen kokemukset ryhmässä vaikuttavat positiivisesti opiskelijan elämään. Ryhmähengen luominen ja keskinäisen luottamuksen edistäminen ovat tärkeitä peruspilareja ryhmänohjauksessa. Opiskelussa korostuu usein yksilön suoriutuminen, mutta tämän rinnalla tulisi muistaa myös yhteisöllisyys. Käytännössä tämä tarkoittaa motivoivaa ja hyvää ryhmähenkeä. Ryhmäyttäminen tarkoittaa prosessia, jossa painotetaan ryhmän jäsenten keskinäistä tuntemista, luottamusta, vuorovaikutusta ja viihtymistä. Ryhmäytyminen alkaa, kun ryhmän jäsenet oppivat tuntemaan toisensa. Pelkkä toisten nimien tunteminen ei riitä; ryhmäytyminen on prosessi, jolla tähdätään luottamukselliseen ilmapiiriin ja yhteistoiminnan aikaansaamiseen. Ryhmäytyminen luo pohjan kannustavan oppimisympäristön syntymiselle. Hyvä ryhmäytyminen edistää oppimista ja ehkäisee syrjäytymistä. Ilman hyvää yhteishenkeä ei yksikään ryhmä toimi kovin kauan! Tutkimuksissa on todettu, että hyvin toteutettu ryhmäytyminen ehkäisee opintojen keskeyttämistä ja sitouttaa opintoihin. Ryhmänohjaajalla on tärkeä rooli ryhmäytymisessä. Hän toimii ryhmän ohjaajana, jonka tehtävänä on ryhmän kehittymisen edistäminen ja tukeminen. Ryhmänohjaajan tulee arvostaa ryhmänsä jäseniä ja auttaa heitä arvostamaan toisiaan. Ryhmänohjaaja voi vaikuttaa ryhmän yhteishenkeen kannustamalla toisten huomioonottamiseen ja kunnioittamiseen.
Ryhmäytymisen tavoitteena on: •
Tutustuttaa opiskelijat toisiinsa,
•
luoda turvallinen ilmapiiri yhdessä toimimiseen,
•
kehittää luottamusta ja hyväksyntää ryhmässä ja
•
sitouttaa ryhmää.
5
ryhmäyttämisen ajankohta
R
yhmäyttäminen mielletään usein aloittavien ryhmien asiaksi, mutta ryhmäyttäminen pitäisi muistaa aina, kun ryhmän kokoonpano muuttuu. Ryhmään voi tulla kesken lukuvuoden uusia opiskelijoita tai useampi ryhmä voidaan yhdistää uudeksi ryhmäksi. Näissä tilanteissa ryhmänohjaajan on huolehdittava siitä, että opiskelijat oppivat tuntemaan uudet opiskelukaverinsa ja että opiskelu sujuu hyvässä yhteishengessä. Ryhmäyttäminen on myös läpi opintojen jatkuva prosessi, jossa ryhmäyttämisellä on jokaiselle lukuvuodelle oma tavoitteensa: ensimmäinen vuosi = tutustuminen toinen vuosi = ryhmädynamiikan vahvistaminen kolmas vuosi = ammatti-identiteetin rakentaminen
Osoitteessa www.ryhmayttaminen.fi on koottu ryhmäyttämisen tukimateriaalia toisen asteen opintoihin.
ryhmäyttämisen menetelmiä
O
hessa on lyhyesti esitelty joitakin ryhmäyttämisen menetelmiä, joita ryhmänohjaaja voi helposti toteuttaa omassa ryhmässään.
1. Tutustuminen
6
•
Istutaan ringissä, nähdään keitä paikalla on.
•
Parihaastattelulla nimi, ikä, missä asuu, mitä harrastaa… ja sitten esitellään haastateltu ”Tässä on Ville…”
•
Nimien opettelu esim. lempiruuan ”Ville makaronilaatikko” tai nimen ja itselle sopivan adjektiivin tai substantiivin kautta ”Ville ilonen/Ville jalkapalloilija”, seuraava toistaa edelliset ja lisää itsensä viimeiseksi. Jos ei muista edellisiä, kyseinen henkilö sanoo uudelleen.
•
Janan käyttö esim. ikä, syntymäkuukaudet, pituus… Saman ominaisuuden omaavat hetken keskustelua aiheesta. Hyvä tapa kerrata nimiä, asemoi ryhmän jäseniä suhteessa toisiinsa.
•
Lyhyet parikeskustelut vaihtuvien parien kanssa ohjaajan antamista aiheista, kesto 1-2 min kerrallaan. Aina nimien kertaus uuden parin kanssa, aiheina esim. mitä tehnyt kesällä, harrastuksista jne.
•
Edellistä voi syventää siirtämällä keskustelun teemat oppilaitokseen, opintoihin ja opiskelualalle esim. mielikuvat koulusta, koulutusalasta, odotukset opiskelusta, ryhmästä…
2. Jokainen näkyväksi joka päivä/tunti •
Nimien kertaus
•
Kuulumiskierros; kuvakortteja/postikortteja voi hyödyntää, jolloin sanallisen viestin lisäksi tulee kuvallinen viesti.
•
Pienryhmätyöskentelyssä raportointi vaihtaen raportoijaa
•
Vaihtuvat pienryhmät
•
Pitempiaikaisesti samat pienryhmät, ryhmien valinta esim. kuvakortteja käyttäen. Opettaja voi määrätä ryhmät esim. hyödyntäen opiskelijoiden yksilöllisyyttä ryhmän hyväksi.
3. Ryhmän yhteisöllisyyden ja tutustumisen jatkaminen •
Tutustumisharjoituksia toiminnallisten menetelmien avulla hyödyntäen mm. leikkimielisiä kilpailuja
•
Pidetään tunteja ulkona sään salliessa
•
Vaihtuvissa pareissa/pienryhmissä 1-2 minuutin keskusteluja/haastatteluja annetuista aiheista
•
Ryhmän sääntöjen laatiminen ja niihin palaaminen aika ajoin
•
”Mitä kuuluu?” -kierrokset
•
Positiivisen palautteen antaminen opiskelukavereille esim. lukukauden lopulla, esim. adjektiivilla tai lyhyellä lauseella
Vinkki Ryhmänohjaajan tuntia ei aina tarvitse pitää oppilaitoksessa omassa luokassa. Sään salliessa voidaan lähteä ryhmän kanssa vaikka ulos. Joskus voi olla paikallaan tutustuttaa oma ryhmä johonkin toiseen ryhmään. Helpoiten tämä onnistuu, jos ryhmänä tehdään jotakin opiskelijoita kiinnostavaa. Myös kaupunkien tarjoamia kulttuuritapahtumia ja muita tapahtumia kannattaa hyödyntää ja osallistua ryhmänä opiskelijoita kiinnostaviin tilaisuuksiin. Ryhmänohjaajan tunneilla voi myös juhlistaa erilaisia vuoden kiertoon kuuluvia juhlia: laskiainen, pääsiäinen, vappu, Halloween, pikkujoulu, lukuvuoden päättyminen keväällä. Lähteitä: Himberg, Jauhiainen: Suhteita, Minä, me ja muut. WSOY 2003 Kopakkala: Porukka, jengi, tiimi, ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen. Edita 2008. Selin, Maunu, Kannussaari: Ryhmäilmiö. Ryhmänohjaajan käsikirja ammatillisiin oppilaitoksiin. Ehyt ry 2014.
7
ryhmän kehitysvaiheet
R
yhmän aloittaessa toimintaansa, käynnistyy ryhmän rakentumisprosessi ja tällöin tarvitaan ohjattua ryhmäyttämistä. Rakentumisprosessi on seuraavanlainen:
1.
Muodostumisvaiheessa pelisäännöt alkavat hahmottua ja ryhmänohjaaja toimii ryhmätyön perusperiaatteiden mallintajana. Muodostumisvaihe voi kestää niin pitkään, että ryhmän jäsenet ovat tutustuneet toisiinsa kunnolla. Tätä vaihetta tukee uusien opiskelijoiden ryhmäytymisiltapäivä lukuvuoden alussa. Se ei yksin riitä, vaan ryhmänohjaajaan on muistettava ryhmäyttää ryhmäänsä koko opintojen ajan myös omilla tunneillaan.
2. Kuohuntavaiheessa ryhmän jäsenten väliset ristiriidat ja eroavaisuudet voivat nousta pintaan ja ryhmänohjaajasta saattaa tuntua, että tilanne on hallitsematon. Tässä on usein kyse ryhmänohjaajan ja muiden opiskelijoiden testaamisesta, jossa ryhmän jäsenet etsivät omaa paikkaa ja roolia ryhmässä. Ryhmänohjaajan on hyvä antaa kuohunnalle tilaa, mutta samalla pitää yhteisistä säännöistä kiinni. 3. Yhdenmukaisuusvaiheessa varsinainen ryhmähenki muotoutuu. Ryhmän jäsenten keskinäiset eroavaisuudet hyväksytään ja yhteenkuuluvuuden tunne alkaa syntyä. Syntyy myös tunne ryhmään kuulumisesta. Yhteiset pelisäännöt selkiytyvät ja ryhmä toimii tavoitteisiinsa pääsemiseksi. Hyvin toimiva ryhmä mahdollistaa keskittymisen itse tekemiseen. Jokaisen ryhmän jäsenen panos vaikuttaa ryhmän toimivuuteen. Luottamus, vastuunantaminen ja -ottaminen sekä virheiden salliminen kuuluvat hyvin toimivan ryhmän piirteisiin. Ryhmänohjaaja on osa joukkoa ja hän motivoi ryhmää ja tarjoaa uusia haasteita muistaen avoimuuden ja yhteenkuuluvuuden. Lähteenä: http://www.mastohjaus.fi/pdf/Ryhmayttamisopas.pdf
ryhmän ristiriidat ja niiden ratkaiseminen
R
yhmänohjaajan pitää pystyä kohtaamaan ja käsittelemään erilaisia ryhmäilmiötä. Ryhmässä työskentelemisen ensimmäinen askel on hyväksyä, että tunteiden koko kirjo kuuluu ihmisen elämään, myös opiskeluun. Ryhmän myllerrykset vievät välillä mukanaan niin opettajan kuin opiskelijankin. Kokemus ryhmänohjaajan tehtävästä voi vaihdella ryhmän eri vaiheiden mukaan. Jossain vaiheessa ryhmä tuntuu helpolta ja tuottaa ryhmänohjaajalle onnistumisen iloa ja jossain vaiheessa ryhmä taas kuormittaa ja saattaa turhauttaa. Mitä paremmin ryhmänohjaaja ymmärtää oman ryhmänsä kehitystä ja sen vaiheita, sitä paremmin hän voi johtaa ryhmäänsä ja tehdä työskentelystä helpompaa niin itselleen kuin opiskelijoillekin. Jos opiskelijat joutuvat keskenään konfliktiin, on hyvä pohtia, mistä konfliktissa on oikeastaan kyse? Onko yksilöiden konfliktissa taustalla jännitteitä, jotka koskevat koko ryhmää? Jos ryhmä on jakaantunut ja epätasapainoinen, on koetettava katsoa levottomuuden taakse ryhmän sisäisiin rooleihin ja auttaa opiskelijoita tutustumaan toisiinsa.
8
Opiskelijakuraattori ja psykologi ovat myös ryhmänohjaajan apuna ryhmän konfliktitilanteiden selvittämisessä.
Vinkki Sekoita istumajärjestystä ja teetä ryhmätöitä eri kokoonpanoilla. Ohjaa häiriköivää ryhmää selkeästi ja napakasti, äläkä unohda huumoria. Osoita olevasi ryhmän aikuinen pysymällä rauhallisena, älä korota ääntäsi tai provosoidu. Hiljaisessa ryhmässä jutustele rauhallisesti, luo itse rohkaisevaa ja avointa ilmapiiriä. Älä pakota ketään puhumaan, rohkeus kasvaa varmasti pikku hiljaa avoimessa ilmapiirissä.
9
näin toteutat ryhmänohjaajan tunnin
R
yhmänohjaajan velvollisuus on pitää lukujärjestykseen merkityt ryhmänohjaajan tunnit. Ensimmäisen vuoden opiskelijoille ryhmänohjaajan tunteja on joka toinen viikko ja toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoille niitä on kaksi tuntia jaksossa. Ryhmänohjaajan tunnilla on hyvä käyttää samanlaisena toistuvaa rakennetta kerrasta toiseen. Näin opiskelijat kokevat tunnin ennakoitavana ja turvallisuutta lisäävänä. Tunnin rakenne voi noudattaa esimerkiksi seuraavaa kaavaa: 1.
Mitä kuuluu? - kierros Olisi hyvä, jos ryhmä voisi istua siten, että kaikki näkevät toisensa. Pulpetit voi asettaa esimerkiksi ympyrään. Tämän jälkeen jokainen saa lyhyen puheenvuoron ja voi kertoa, mitä parhaillaan on mielessä, millaiset ovat fiilikset. Kierroksessa voidaan hyödyntää apuna erilaisia kortteja, esineitä tms. mikäli se tuntuu luontevalta. Kierroksen tarkoituksena on saada jokainen ryhmässä puhumaan ja ryhmänohjaajalle syntyy hyvä yleiskuva siitä, missä aiheissa/asioissa opiskelijoiden ajatukset ovat tunnin aluksi.
2. Päivän teema Jokaisella ryhmänohjaajan tunnilla on hyvä olla jokin oma teemansa, jota käsitellään hieman perusteellisemmin. Se voi olla ryhmänohjaajan itsensä toteuttama tai tähän voidaan pyytää avuksi myös ulkopuolisia puhujia (esim. opinto-ohjaaja, opiskelijakuraattori, psykologia, opiskeluterveydenhoitaja) aiheesta riippuen. 3. Ajankohtaiset tiedotettavat asiat Tunnin viimeisenä osana ovat opiskelijoille tiedotettavat asiat. Tässä kohdin voidaan käydä läpi myös poissaoloja ja opintojen etenemistä yleisellä tasolla. Opiskelijoiden yksityisistä asioista ei tule puhua ryhmänohjauksen tunnilla, vaan tähän tulee varata tarvittaessa opiskelijan kanssa kahdenkeskinen keskusteluaika. Vaikka ”mitä kuuluu?” -kierros tuntuisi ensimmäisillä ryhmänohjaajan tunneilla hankalalta toteuttaa, kannattaa käytäntöä kuitenkin sitkeästi jatkaa, koska opiskelijat oppivat tähän käytäntöön ajan mittaan ja myös hiljaisimmat opiskelijat rohkaistuvat puhumaan. Opinto-ohjaajat pitävät opinto-ohjauksen ryhmäkohtaisia tunteja 1.-vuoden opiskelijoille 2 h, toisena vuotena 1 h ja kolmantena opiskeluvuotena 2 h. Näihin opinto-ohjauksen tunteihin on yhdessä sovitut sisällöt. Ryhmäohjaajan tunneilla kannattaa hyödyntää mahdollisuuksia kutsua luokkaan erilaisia oppilaitoksen sisäisiä ja ulkopuolisia asiantuntijoita. Ryhmältä itseltäänkin voi kysyä vinkkejä heitä kiinnostavista vierailevista asiantuntijoista.
10
Aloittavien opiskelijoiden ensimmäisen jakson ryhmänohjaajan tuntien sisällöt •
Perehtyminen opiskeluun ja oppilaitokseen (hyödynnä liitteenä olevaa perehdytyksen muistilistaa)
•
Opiskelijakysely Opiskelijakyselylomaketta hyödynnetään opiskelijoiden alkuhaastattelussa. Tässä voidaan jo suunnitella opiskelijan HOPSia.
•
Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) opintojen alussa HOPStyökalua hyödyntäen Ryhmänohjaajan tulee laatia jokaiselle opiskelijalle henkilökohtainen opiskelusuunnitelma eli HOPS heti opintojen alussa. HOPS sisältää opiskelijan tavoitteet ja valinnat eli oman opintopolun, osaamisen tunnustamisen, valinnaisuuden sekä työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytöt. Tarvittaessa ryhmänohjaaja tekee yhteistyötä muiden opettajien ja opinto-ohjaajan kanssa.
HOPSia päivitetään myös opintojen aikana, aina kun opiskelijan tilanteessa tapahtuu oleellisia muutoksia. Ryhmänohjaaja voi konsultoida opinto-ohjaajaa HOPSin teossa. •
Opiskelun aloittamiseen liittyvät asiat (todistusten vastaanottaminen ja tarkistaminen erityisesti mukautetut arvosanat, henkilötiedot, opintojen aloittamisen seuranta)
•
Lähtötasotestit
•
OmaWinNova-sovelluksen ja oppilaitoksen sähköpostin käytöstä sopiminen
•
Ryhmäytyminen (hyödynnä oppaan ryhmäytymisharjoituksia)
•
Ryhmän yhteisten sääntöjen luominen (oppaassa esimerkki)
•
Tutkinnon rakenne, osaamisalat, valintamahdollisuudet, työssäoppiminen, näytöt
•
Arviointi (ammattitaitovaatimukset, tavoitteet ja kriteerit, itsearviointi, oppimisen arviointi ja osaamisen arviointi)
•
Omaan alaan tutustuminen (työelämän edustaja luokassa/vierailu työpaikalle)
•
Ryhmäedustajan valinta ja tutor-toiminnan esittely Ryhmänedustajatoiminnan tavoitteena on hyvinvoivan oppimisympäristön edistäminen sekä opiskelijoiden osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisääminen. Toiminnan avulla
11
huomioidaan opiskelijoiden omat näkemykset opiskeluympäristön kehittämisessä. Jokaisesta opiskelijaryhmästä valitaan ryhmänedustaja ja varaedustaja. Ryhmänedustaja valitaan ryhmänohjaajan tunnilla. Ryhmänedustajat osallistuvat oman opintoalansa edustajien kokoukseen, joissa käsitellään mm. opiskelijoiden hyvinvointiin, viihtymiseen ja turvallisuuteen liittyviä asioita sekä toimivat viestinviejinä opiskelijoiden ja opettajien välillä. Ryhmänedustajien keskuudesta valitaan edustajat alan hyvinvointityöryhmään. •
Perehdytys opiskelijoiden oikeuksiin ja velvollisuuksiin
Opiskelijalla on oikeus: •
turvalliseen opiskeluympäristöön
•
saada opetussuunnitelman mukaista opetusta ja opinto-ohjausta sekä opiskelussa tai elämäntilanteiden muutoksissa tarvitsemiaan tukipalveluja
•
saada perehdytystä opintoihin ja opiskeluun liittyviin asioihin
•
maksuttomaan opetukseen ja yhteen maksuttomaan ateriaan koulupäivinä
•
tulla kuulluksi ennen opintoihin tai asemaansa olennaisesti vaikuttavien päätösten tekemistä
•
osallistua koulutuksen kehittämiseen.
Opiskelijan velvollisuutena on: osallistua opetukseen työjärjestyksen mukaisesti
•
käyttäytyä asiallisesti ja noudattaa koulun järjestyssääntöjä ja toimintaohjeita
•
suorittaa opintoihin liittyvät tehtävät määräajassa
•
ilmoittaa sairaus- ja muista poissaoloista mahdollisimman nopeasti
•
noudattaa työssäoppimiseen liittyviä ohjeita
•
pitää salassa työssäoppimispaikassa tietoon tulleet asiat.
Kuva: WinNovan opiskelijat
•
12
Ryhmän yhteisten sääntöjen tekeminen
K
un ryhmä on tutustunut toisiinsa, on hyvä luoda ryhmälle yhteiset säännöt ja tavoitteet. Kesto: 45 minuuttia tai pidempään. Virikkeeksi voidaan katsoa aiheeseen liittyvä videon Youtubesta esimerkiksi hakusanalla kiusaaminen – ryhmän ulkopuolelle jääminen (kesto 3,5 minuuttia) tai muistella opiskelijoiden aikaisempia ryhmäkokemuksia. Tunnin kulku: 1.
Jokainen miettii sääntöjä ensin itsenäisesti. Tässä vaiheessa ei vielä keskustella. Opiskelijoita voi johdatella kirjaamaan ylös asioita, jotka vaikuttavat ryhmähenkeen ja koulussa viihtymiseen (10 minuuttia). Mieti neljä asiaa, jotka tahdot ryhmässänne olevan: - Tahdon, että... Mieti neljä asiaa, joita et missään tapauksessa tahdo ryhmässänne olevan: - En missään tapauksessa tahdo, että ryhmässämme...
2. Jaetaan opiskelijat työskentelypareihin (ei parhaita kavereita pareiksi, 10 minuuttia). Opiskelijat valitsevat molempien listoista kolme tärkeintä asiaa. - Tahdomme, että ryhmässämme… (kolme asiaa) - Emme missään tapauksessa tahdo, että ryhmässämme… (kolme asiaa) 3. Yhdistetään parit neljän hengen pienryhmiksi. Pienryhmät tekevät saman kun edellä, eli taas pyritään löytämään tärkeimmät asiat. (10 minuuttia) 4. Kootaan kaikkien ehdotukset taululle. Pyritään löytämään kolme koko ryhmän mielestä tärkeintä asiaa, niin että saadaan aikaiseksi koko ryhmän yhteinen sopimus. Asiat voidaan kirjata ensin paperille/kalvolle, josta otetaan myöhemmin kopiot kaikille. Opiskelijat ja opettaja allekirjoittavat sopimuksen. Se kopioidaan kaikille. (15 minuuttia) 5. Sääntöjen toteutumiseen palataan yhteisesti sovitulla aikataululla ryhmänohjaajan tunneilla. Lähde: http://www.mastohjaus.fi/pdf/Ryhmayttamisopas.pdf
13
Ryhmän säännöt, esimerkki 1.
Huolehdin siitä, että minä ja opiskelukaverini olemme ajoissa paikalla.
2. Ryhmässä käsiteltävät asiat ovat luottamuksellisia. Ryhmän asioista ei puhuta ryhmän ulkopuolella. 3.
Ryhmässä pyrin toteuttamaan avointa, rakentavaa ja rehellistä vuorovaikutusta.
4. Kuuntelen ja otan huomioon itseni ja opiskelukaverini. 5.
Kunnioitan, arvostan ja tuen itseäni ja opiskelukavereitani. – Miten se näkyy?
6. Osallistun aktiivisesti ryhmän toimintaan ja teen annetut tehtävät. 7.
Fyysinen ja henkinen väkivalta eivät kuulu ryhmämme toimintaan.
8. Kaikki asiat, jotka vaikuttavat ryhmän toimintaan, käsitellään ryhmässä (mm. sääntörikkomukset, poissaolot…).
Varhainen puuttuminen luvattomiin poissaoloihin
O
piskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta tai mikäli hänelle ei ole tunnustettu opintoja aikaisemman osaamisen perusteella. Tunnustettu osaaminen tulee kirjata opiskelijan HOPSiin. Jokaisen opettajan velvollisuuksiin kuuluu seurata opiskelijoiden poissaoloja omilla tunneillaan ja ottaa huolen herätessä asia puheeksi opiskelijan kanssa sekä ilmoittaa asiasta opiskelijan ryhmänohjaajalle. Ryhmänohjaajan velvollisuuksiin kuuluu seurata oman ryhmänsä opintojen etenemistä ja poissaoloja ja olla yhteydessä alaikäisen opiskelijan huoltajiin tarvittaessa. Ryhmänohjaaja saa Edu-erpin lähettämän sähköpostin opiskelijan poissaoloista lukuvuosikohtaisten hälytysrajojen (30 h, 60 h ja 120 h) täyttyessä. Hälytysrajojen kohdalla tulee edetä seuraavasti:
Ryhmänohjaajan tehtävät poissaoloihin puuttumisessa: 30 h luvattomia poissaoloja -> ryhmänohjaajan tulee ottaa asia puheeksi opiskelijan kanssa ja keskustella poissaolojen syistä ja pyytää opiskelijalta tarvittaessa tarkempi selvitys poissaoloista ja tehdä kirjaus ohjausvalikkoon. Myös alaikäisen opiskelijan huoltajiin tulee olla yhteydessä, mikäli opiskelijan poissaolot ovat luvattomia. Poissaoloja tulee seurata tehostetusti, jos luvattomia poissaoloja alkaa kertyä ja opinnot eivät etene. 30–60-120 h luvattomia poissaoloja -> ryhmänohjaajan tulee edelleen seurata opiskelijan poissaoloja ja keskustella opiskelijan kanssa. Ryhmänohjaajan sopii tarvittaessa opiskelijan
14
kanssa, että kutsutaan koolle monialainen asiantuntijaryhmä, koska luvattomat poissaolot ovat edelleen lisääntyneet ja asian ratkaisuun tarvitaan opiskeluhuollon työntekijöitä. Ryhmänohjaaja voi tarvittaessa myös konsultoida opiskeluhuoltohenkilöstöä, miten olisi hyvä toimia em. tilanteessa. Monialainen asiantuntijaryhmä sopii yhdessä tukitoimista ja ohjauksesta. Muista dokumentoida ohjausvalikkoon!
Kurinpito ja luvattomat poissaolot: Koulutuspäällikkö vastaa kurinpidollisista toimista ja hän puhuttelee opiskelijan ja antaa harkintansa perusteella opiskelijalle kirjallisen varoituksen luvattomista poissaoloista (3060 h) tai tekee esityksen määräaikaisesta erottamisesta (120 h) kurinpitojaokselle.
15
Opiskeluhuolto Yhteisöllinen opiskeluhuolto: •
Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla tarkoitetaan toimintakulttuuria ja kaikkia niitä toimia, joilla edistetään opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta. Aloilla toimivat HYRYt eli hyvinvointiryhmät suunnittelevat ja toteuttavat yhteisöllistä opiskeluhuoltoa.
•
Hyvinvointiryhmässä (HYRY) asioita käsitellään yleisellä ja yhteisöllisellä tasolla. Ryhmistä, luokista ja yhteisöstä keskustellaan esimerkiksi ilmapiirin, työrauhan, kiusaamisen, hyvinvoinnin, terveyden, terveystottumusten tai osallisuuden näkökulmista.
Yksilökohtainen opiskeluhuolto: •
Yksilökohtaisen opiskeluhuollon palvelut on tällä hetkellä tarkoitettu ops-pohjaisille pt-opiskelijoille ja VALMA-opiskelijoille - opiskeluterveydenhuollon palvelut on tarkoitettu kaikille päätoimisille opiskelijoille.
•
Opiskelijalla on oikeus halutessaan yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon. Yksilökohtainen opiskeluhuolto on tarkoitettu opiskelijan tueksi. Sillä tuetaan tarvittaessa myös huoltajia ja muita opiskelijan huolenpidosta ja kasvatuksesta vastaavia aikuisia heidän kasvatustyössään.
•
Yksittäiselle opiskelijalle annettavat opiskelijakuraattorin, psykologin sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut, sekä monialainen yksilökohtainen opiskeluhuolto, jota toteutetaan opiskelijan - ja tilanteen mukaan hänen huoltajansa tai muun läheisensä - tueksi monialaisessa asiantuntijaryhmässä.
Ohjaus kuraattori- tai psykologipalveluihin, kun huoli herää: Oppilaitoksen tai opiskeluhuollon työntekijä on velvollinen ottamaan yhteyttä opiskelijakuraattoriin tai psykologiin silloin, kun hän toteaa opiskelijalla kyseisten palvelujen tarpeen. Yhteydenotto tehdään yhdessä opiskelijan kanssa ja samalla annetaan kuraattorille tai psykologille tuen tarpeen arvioimiseen tarvittavat tiedot. Jos yhteydenottoa ei ole mahdollista tehdä yhdessä opiskelijan kanssa, on hänelle annettava tieto yhteydenotosta. Opiskelijalle palvelujen käyttö on aina vapaaehtoista. Myös huoltajalle on annettava tieto yhteydenotosta, ellei opiskelija sitä pätevästi kiellä ottaen huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa sekä asian laatu ja opiskelijan etu. Monialainen asiantuntijaryhmä: Kun tilanteen varhaiseen selvittelyyn/hoitamiseen tarvitaan eri alojen asiantuntijoita ja etenkin silloin, kun tarvitaan monialaista yhteistyötä opetushenkilöstön ja opiskeluhuollon palvelujen henkilöstön välillä, pitää koota monialainen asiantuntijaryhmä. Ryhmä ei ole tapauksesta toiseen vakiokokoonpanolla kokoontuva ryhmä, vaan se muodostetaan oppilaitoksen opiskeluhuollon eri toimijoista aina tapauskohtaisesti ja kokoonpanoltaan kulloisenkin yksittäisen opiskelijan tarpeen mukaisesti. Ryhmän kokoaa se opiskeluhuollon toimija, joka havaitsee monialaisen opiskeluhuollon tarpeen. Ryhmän kokoamista ei voi määritellä tietyn henkilön tai ammattiryhmän tehtäväksi.
16
Erityisesti ryhmänohjaajan on suotavaa olla monialaisen asiantuntijaryhmän jäsenenä, jos opiskelijan suostumus siihen on saatavissa. Opettaja ja ryhmänohjaaja tuntevat usein parhaiten opiskelijan päivittäiset, opiskeluun liittyvät ongelmat. Dokumentointi tehdään opiskeluhuoltokertomukseen (linkki intran etusivulla).
Kriisin kohdatessa
K
riisi on yllättävä tapahtuma tai ”läheltä piti” -tilanne, joka vaikuttaa voimakkaasti ja negatiivisesti yksilöön tai yhteisöön. Kriisitilanteessa ihmisen aikaisemmat kokemukset ja keinot eivät riitä tapahtuneen ymmärtämiseen ja hallitsemiseen. Kriisitilanteissa vaaditaan yleensä ripeää, tehokasta ja samalla rauhallista toimintaa, jotta pystytään auttamaan apua tarvitsevia sekä ehkäisemään lisävahinkojen syntyminen. Tärkeintä kriisitoimintaa on kriisitilanteiden ennaltaehkäisy ja se, että tällaisen tilanteen sattuessa osattaan toimia oikein. Järkyttävä tapahtuma (läheisen kuolema, onnettomuus) voi aiheuttaa traumaattisia reaktioita, jotka vaikeuttavat merkitsevästi paitsi yksilön, myös hänen lähiyhteisönsä toimintaan. Oikein kohdistetuilla toimilla voidaan lieventää tapahtumasta aiheutuvaa haittaa sekä tukea yksilöä ja yhteisöä arkeen palaamisessa. Kriisitilanteessa viestinnän tulee ehdottomasti perustua oikeisiin tietoihin tilanteesta ja niistä tehtyihin johtopäätöksiin yksityisyyden suoja huomioiden. Tärkeää on, että viestinnästä vastaavat (toimitusjohtaja ja viestintäpäällikkö) saavat viipymättä tiedot viestintää edellyttävistä tapahtumista. Esimerkkejä tilanteista, joissa tarvitaan kriisiviestintää: •
oppilaitoksessa tai sen ympäristössä sattunut vakava onnettomuus
•
opiskelijan tai henkilökuntaan kuuluvan joutuminen vakavaan onnettomuuteen
•
opiskelijan tai oppilaitoksen henkilökuntaan kuuluvan äkillinen kuolema
•
vakava väkivaltatilanne
Tilanteen havainnut henkilö ilmoittaa omalle esimiehelleen ja toimitusjohtajalle/viestintäpäällikölle tilanteesta mahdollisimman pian. Esimiehen vastuulla on arvioida pikaisesti ongelman/kriisin laajuus, vakavuus ja vaikutukset sekä ilmoittaa tilanteesta myös omalle esimiehelleen. Koulutuspäällikkö, opiskelijakuraattori, opiskeluterveydenhoitaja, opiskelupsykologi ja seurakunnan edustaja kuuluvat kriisityöryhmään. Jos omassa ryhmässäsi on meneillään vakava kriisi, niin on muistettava, että ryhmänohjaaja tarvitsee myös itse tukea ja on osa kriisissä olevaa ryhmää. Tarkemmat ohjeet kriisitilanteisiin löydät kriisisuunnitelmasta intrasta.
17
Muistilista ryhmänohjaajan tehtävistä ja tunneilla käsiteltävistä aiheista LUKUVUODEN ALUSSA, UUDET ALOITTANEET OPISKELIJAT
1818
Tehtävä
Ajankohta
Ohjeita
Aloitusfolderit
1. koulupäivä
Hae folderit opintotoimistosta ja jaa ne opiskelijoille. Käy materiaali läpi opiskelijoiden kanssa.
Henkilötiedot
1. koulupäivä
Tarkista että opiskelijat ovat täyttäneet henkilötietonsa OmaWinNova-sovelluksessa. Palaa tähän asiaan, kun haastattelet opiskelijoita.
Opiskelijakysely
1. kouluviikko
Opiskelijat täyttävät lomakkeen ja palauttavat sen ro:lle. Perehdy lomakkeiden tietoihin, valmistaudu opiskelijoiden haastatteluihin. (Opiskelijat ovat täyttäneet henkilötiedot OmaWinNova-sovelluksessa.)
Opintojen aloittamisen seuranta
Ensimmäisten koulupäivien aikana
- Hae nimilista opintotoimistosta tai tulosta se Edu-erpistä. Ilmoita kaikki muutostiedot toimistoon välittömästi. - Jos opiskelija ei 1. koulupäivänä ole saapunut opiskelemaan, soita opiskelijalle tai huoltajalle ja tarkista tilanne. Mikäli opiskelija ilmoittaa, ettei aloita opiskelua, ilmoita asiasta opinto-ohjaajalle, joka ottaa yhteyden peruskoulun opinto-ohjaajaan jatko-ohjausta varten. - Jos opiskelija aloittaa opiskelun, mutta jää pois opintojen alkuvaiheessa, ota yhteys opiskelijaan tai huoltajaan ja selvitä tilanne. Mikäli et tavoita opiskelijaa, ilmoita asia opinto-ohjaajalle, joka ottaa yhteyden perusopetuksen opinto-ohjaajaan, etsivään nuorisotyöhön tai muihin tukiverkostoihin.
Todistusten tarkistaminen
1. kouluviikko
Kerää todistusjäljennökset ryhmäsi opiskelijoilta. Huomioi erityisesti yksilöllistetyt arvosanat. Käy todistus läpi opiskelijan kanssa haastattelussa. Palauta ryhmäsi todistusjäljennökset opintotoimistoon.
Perehdytystilaisuus
1. kouluviikko
Osallistu perehdytystilaisuuteen ryhmäsi kanssa. Aikataulu on nähtävissä intrassa.
Ryhmänohjaajan kirje
Lähetetään elokuussa opintotoimistosta
Huolehdi, että ryhmäsi kirje lähetetään. Ole yhteydessä opintotoimistoon.
Opiskelijoiden haastattelut
3 ensimmäistä kouluviikkoa
Haastattele kaikki ryhmäsi opiskelijat ja tutustu heihin, ensimmäisenä sellaiset opiskelijat, joilla on mahdollisuus aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamiseen tai HOJKS:n tarve. Käytä hyväksesi Opiskelijakyselyä, nivelvaiheen tietoja, todistuksia yms. Tarkista, että opiskelijarekisterissä olevat henkilötiedot, lähiomaisen tiedot ja tutkintotiedot ovat oikein.
HOPS-keskustelu ja HOPS:n laadinta
elokuu
Laadi yhdessä jokaisen opiskelijan kanssa HOPS. Opinto-ohjaaja ja opettajat avustavat tarvittaessa.
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
1. jakso
Ohjaa opiskelijaa aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa ko. tutkinnon osan opettajalle tai opolle, jos kyseessä on lukion päättötodistus tai aikaisempi ammatillinen tutkinto. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen tehdään elokuun aikana tai viim. ensimmäisen jakson aikana. Ota opiskelijan aikaisemmin hankittu osaamisen huomioon HOPS:a laadittaessa.
Uuden ryhmän perehdyttäminen opiskeluun ja ympäristöön
2 ensimmäistä kouluviikkoa
Erillinen muistilista: ”Opiskelijan perehdyttäminen, muistilista”. Jaa Lukuvuoden työpäivät ja jaksot -taulukko.
Opiskelijan käyttäjätunnus Tunnus = opiskelijanro Salasana = opiskelijan salasana
2 ensimmäistä kouluviikkoa
Varmista, että opiskelijalla on opiskelijakohtainen käyttäjätunnus, jolla voi kirjautua WinNovan tietokoneille ja sähköpostiin.
Lähtötasotestit
3 ensimmäistä kouluviikkoa
Matematiikan ja äidinkielen testit KYSYVA-ohjelmalla. Varaa tarvittaessa atk-luokka. Erityisopettaja ohjaa ja avustaa tarpeen mukaan.
Tutkinnon rakenne, osaamisalat, valintamahdollisuudet, työssäoppiminen, näytöt
3 ensimmäistä kouluviikkoa (ro-tunnit)
Esittele tutkinnon rakenne, mahdollisuudet yksilöllisiin valintoihin, ammattiosaamisen näytöt jne. Älä esittele kaikkea yhdellä kertaa. Muista kerrata asioita myöhemmin.
OmaWinNova-sovellus
3 ensimmäistä kouluviikkoa (ro-tunnit)
Perehdytä opiskelija OmaWinNova-sovellukseen, sen käyttöön ja sisältöön. Vihje: Anna käyttöön perustuva kotitehtävä.
Erityisen tuen tarpeen selvittäminen, HOJKSprosessi, HOJKS:n laadinta
20.9. mennessä
Perehdy tässä oppaassa olevaan ohjeeseen/aikatauluun. Lisätietoja ja apua saat oman alasi erityisopettajalta. Käytä yhteenvetolomaketta.
Tarkista ryhmäsi läsnä olevat opiskelijat 31.8.
31.8.
Toimita päivitetty opiskelijalista ryhmästäsi opintotoimistoon. Koulutuspalvelusihteeri päivittää tiedot Opintopolkuun. Opiskelijapalvelusihteeri lähettää päivitetyt listat peruskoulujen opinto-ohjaajille.
Ryhmäytymisen edistäminen Ryhmän yhteisten sääntöjen laatiminen
1. jakso (ro-tunnit)
Auta ja kannusta ryhmääsi tutustumaan toisiinsa ja osallistu ryhmäsi kanssa ryhmäytymisiltapäivään (Wintran tapahtumakalenteri). Tee opiskelijoiden kanssa ryhmäsi yhteiset pelisäännöt.
Ryhmänedustajan valinta
1. jakso (ro-tunnit)
Ohjaa ja opasta ryhmänedustajan valinnassa ja sovi tiedottamistavasta ryhmän sisällä (esim. soittoketjun, fb-ryhmän luominen).
Tutor-toiminta
1. jakso (ro-tunnit)
Esittele tutortoiminta yhdessä tutor-opiskelijan kanssa. Sovi tutustumistehtävissä työnjaosta tutorin kanssa (opinto-ohjaaja avustaa tarvittaessa).
19 19
Tehtävä
Ajankohta
Ohjeita
Ryhmänohjaajan tunnit
Joka toinen viikko
Pidä ryhmänohjaajan tunnit tämän oppaan ohjeiden ja sisällön mukaisesti. Käsittele ajankohtaisia asioita, ohjeita, opiskelua, OmaWinNova-sovellusta ja -uutispalstaa, O365-tarjoamia pilvityökaluja, läsnäoloa jne. Kertaa asioita ja kuuntele opiskelijoita, tue ryhmäytymistä.
Opintojen seuraaminen
Jatkuvasti, erityisesti 1. jakson aikana
Seuraa ryhmäsi opiskelijoiden opintojen etenemistä ja poissaoloja sekä ohjaa opiskelijoita seuraamaan myös itse opintojen edistymistä.
Kotiväenilta
Ennen syyslomaa, päivä ilmoitetaan
Osallistu kotiväeniltaan. Huoltajatunnukset postitetaan ryhmänohjaajan kirjeen mukana (ks. edellä s. 15).
Yhteys huoltajaan
1. jakso
Ryhmänohjaajan kirje toimitetaan sovitulla tavalla. (ks. edellä s. 15). Sovi huoltajien kanssa yhteydenpidosta (soitot ym.).
Kesken lukuvuotta aloittavien opiskelijoiden perehdyttäminen
Tarpeen mukaan
Perehdytä kesken lukuvuotta opiskelunsa aloittavat opiskelijat opiskeluun.
Arviointi, ammattitaitovaatimukset ja tavoitteet, kriteerit
1. jakso (ro-tunnit)
Esittele ammattitaitovaatimukset, tavoitteet ja kriteerit, itsearviointi, oppimisen arviointi, osaamisen arviointi.
Omaan alaan tutustuminen
1. jakso (ro-tunnit)
Esittele alan ammatteja, työpaikkoja, alueen yrittäjiä jne. Tee mahdollisuuksien mukaan työpaikkavierailuja ryhmän kanssa.
Tiedottaminen opiskelijoille
Jatkuvasti, tarpeen mukaan
Tiedota ryhmäsi opiskelijoille opetukseen liittyvät asiat ja erityisesti siihen tulevat muutokset. Käytä tiedotuskanavana mm. O365-tarjoamia pilvityökaluja ja ryhmänohjaajan tunteja tai WhatsApp tms.
INKA-palautteen kerääminen
2. jakso
Huolehdi, että aloittavat ryhmät antavat INKApalautteen.
Ryhmänohjaaja, olet tärkein ja läheisin opettaja aloittaneille opiskelijoille.
Ole kannustava! Muista kirjata myös ohjausvalikkoon!
20 20
LUKUVUODEN ALUSSA, JATKAVAT OPISKELIJAT Tehtävä
Ajankohta
Ohjeita
Läsnäolevien opiskelijoiden toteaminen
Heti opintojen alettua
Tarkista, että kaikki ryhmäsi opiskelijat ovat aloittaneet opiskelun. Jos opiskelija ei ole saapunut opiskelemaan, ota yhteys opiskelijaan. Mikäli et tavoita opiskelijaa, toimi poissaolo-ohjeistuksen mukaisesti.
Opiskelijoiden henkilötietojen päivittäminen
Heti opintojen alettua
Huolehdi, että ryhmäsi opiskelijat päivittävät henkilötietonsa EduErpiin.
Opiskeluympäristö, säännöt, henkilöstö, tilat
1. kouluviikon aikana, ro-tunnit
Kertaa opiskelijoiden kanssa WinNovan järjestyssäännöt, muutokset henkilöstössä ja tiloissa, OmaWinNova-sovelluksen käyttö, lukuvuoden työpäivät ja jaksot jne.
HOPS:n tarkistus ja tarvittavat muutokset
1. jakso
Keskustele opiskelijan kanssa HOPS:sta ja päivitä se tarpeen mukaan (huomioi kiripäivät).
Tutkinnon rakenteen ja opiskelun kertaaminen
1. jakso, ro-tunnit
Kertaa tutkinnon rakenne, valintamahdollisuudet, ammattiosaamisen näytöt, työssäoppiminen jne.
HOJKS:n tarkistus
Jatkuvasti, erityisesti
Keskustele erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ja erityispettajan kanssa tuen toteutumisesta.
Erityisen tuen tarpeen selvittäminen
Erityisesti ennen 20.9. ja 20.1.
Erityisopiskelijaksi nimettävien opiskelijoiden kohdalla perehdy tässä oppaassa olevaan ohjeeseen. Alan erityisopettaja avustaa.
Kesken lukuvuotta aloittavien opiskelijoiden perehdyttäminen
Tarpeen mukaan
Perehdytä kesken lukuvuotta opiskelunsa aloittavat opiskelijat opiskeluun.
Ryhmänedustajan valinta
1. jakso (ro-tunnit)
Jokaisesta opiskelijaryhmästä valitaan lukuvuosittain 1 ryhmänedustaja ja 1 varaedustaja.
MUISTA KIRJATA MYÖS OHJAUSVALIKKOON!
2121
LUKUVUODEN KULUESSA, KAIKKI OPISKELIJAT
22 22
Tehtävä
Ajankohta
Ohjeita
Ryhmänohjaajan tunnit
Joka toinen viikko tai kerran kuussa
Pidä ryhmänohjaajan tunti käsitellen ajankohtaisia asioita, ohjeita, opiskelua, OmaWinNova-sovellusta ja -uutispalstaa, O365-tarjoamia pilvityökaluja, läsnäoloa, kiripäivä-opetusta jne.
HOPS:n tarkistus
Jaksoittain
Seuraa opiskelijan opintojen etenemistä. Keskustele opiskelijan kanssa tarvittavista HOPS:n muutoksista, päivitä HOPS (huomioi kiripäivät).
HOJKS:n päivitys ja ylläpito
Jaksoittain
Erityisopettaja päivittää HOJKSit, mutta ryhmänohjaajan on hyvä olla selvillä kokonaistilanteesta ja olla yhteydessä tarvittaessa erityisopettajaan, mikäli huoli herää.
Opiskelijoiden läsnäolon seuranta
Jatkuvasti
Puutu luvattomiin poissaoloihin välittömästi. Toimi poissaolo-ohjeistuksen mukaisesti.
Huoli opiskelijasta
Tarpeen mukaan
Mikäli ilmenee erityistä huolta ryhmäsi opiskelijasta, keskustele opiskelijan kanssa ja sovi hänen kanssaan jatkotoimenpiteistä. Konsultoi opiskeluhuoltohenkilöstöä.
Opintojen seuranta
Jatkuvasti, erityisesti jakson vaihtuessa
Tarkasta ryhmäsi opintokortit jakson vaihduttua. Keskustele opiskelijan ja huoltajan kanssa K/P –merkinnällä olevista opinnoista. Sovi jatkotoimenpiteistä ja päivitä HOPS. Ohjaa opiskelija kiripäivä-opetukseen.
Työssäoppimiseen ja ammattiosaamisen näyttöihin perehdyttäminen.
Tarpeen mukaan
Esittele työssäoppimisen käytännöt ja sovi tarpeen mukaan työnjaosta työssäoppimista ohjaavien opettajien kanssa.
Arviointi, ammattitaitovaatimukset ja tavoitteet, kriteerit
ro-tunnit
Esittele ammattitaitovaatimukset, tavoitteet ja kriteerit, itsearviointi, oppimisen arviointi, osaamisen arviointi.
INKA-kysely
ro-tunnit
Ohjaustoimenpiteen kirjaaminen
Jatkuvasti, tarpeen mukaan
Kirjaa EduErpin ohjausvalikkoon toteuttamasi opiskelijakohtainen ohjaus.
Tiedottaminen opiskelijoille
Jatkuvasti, tarpeen mukaan
Tiedota ryhmäsi opiskelijoille opetukseen liittyvät asiat ja erityisesti siihen tulevat muutokset. Käytä tiedotuskanavana mm. O365-tarjoamia pilvityökaluja ja ryhmänohjaajan tunteja tai WhatsApp tms..
Opiskelijaryhmän työssäoppimisajan tai muun poissaolon ilmoittaminen ruokalaan
2 viikkoa ennen poissaoloa
Huolehdi, että ilmoitat opiskelijaruokalaan opiskelijamäärämuutokset.
Erouhka, eroaminen ja keskeyttäminen
Tarpeen mukaan
Mikäli opiskelija on aikeissa keskeyttää opinnot tai erota oppilaitoksesta, keskustele asiasta opiskelijan, opiskelijapalvelujen ja erityisopettajan kanssa kanssa. Tee yhteistyötä opiskelijapalvelujen kanssa.
Opintojen etenemisen ja tavoitteiden toteutumisen seuranta.
4. jakso
Keskustele opiskelijan kanssa ja päivitä HOPS ja huomioi kiripäivä-opetus.
Stipendien kirjaaminen intraan
4. jakso
Kirjaa stipendiohjelmaan saadut stipendit ja esitykset stipendien saajista.
Alakohtaiset erityisasiat
4. jakson lopulla
Huomaa alakohtaiset ohjeet ja käytännöt, esim. avainten/lainattujen tavaroiden luovutus.
Opintosuoritusotteiden jakaminen opiskelijoille
Lukuvuoden päättyessä
Jaa opintosuoritusotteet ja informoi tulevasta lukuvuodesta.
Tapaturman sattuessa
Opetustilanteen opettaja ja koulutuspalvelusihteeri täyttävät yhteistyössä vahinkoilmoituksen Pohjolan verkkopalvelussa.
MUUTA Tapaturman vahinkoilmoitus
MUISTA KIRJATA MYÖS OHJAUSVALIKKOON!
LUKUVUODEN LOPUSSA, VALMISTUVAT OPISKELIJAT Tehtävä
Ajankohta
Ohjeita
Opintojen seuraaminen, puuttuvien opintojen tarkistaminen
Helmimaaliskuu
Jos valmistuminen on pitkittymässä, keskustele asiasta opiskelijan, opettajien ja opinto-ohjaajan kanssa. Päivitä HOPS opintojen suorittamiseksi (huomioi kiripäivä-opetus.
Työelämään ja/tai jatkoopintoihin ohjaaminen
Kevätlukukausi
Sovi opinto-ohjaajan kanssa ajankohdasta.
INKA-kysely
Huhti-toukokuu
Saat tunnukset INKA-kyselyyn koulutuspäälliköltä.
Alakohtaiset erityisasiat: avainten/lainattujen tavaroiden luovutus
4. jakson lopulla
Huomaa alakohtaiset ohjeet ja käytännöt, esim. avainten/lainattujen tavaroiden luovutus.
Ei valmistuvien opiskelijoiden anomukset opintojen jatkamisesta (4. lukuvuosi)
4. jakso
Keskustele opiskelijan kanssa opintojen jatkamisesta ja ohjaa opinto-ohjaajalle. Päivitä HOPS yhdessä opiskelijan ja opinto-ohjaajan kanssa. (Muista opintotukihakemus).
Opintosuoritusotteiden ja todistusten jakaminen opiskelijoille, päättäjäisjuhla
Iloitse yhdessä valmistuvien opiskelijoiden kanssa!
23 23
Erityisopetus
J
okaisella opiskelijalla tulee olla erilaisista oppimisedellytyksistä riippumatta yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua ammatilliseen koulutukseen. Ammatillisen erityisopetuksen tavoitteita ovat ammatillisen perustutkinnon suorittaminen, työelämään sijoittuminen, kehittyminen hyväksi ja tasapainoiseksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi. Tavoitteet ovat samat kuin muussakin tutkintotavoitteisessa koulutuksessa. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opetusjärjestelyt ja ohjaus suunnitellaan ja toteutetaan yksilöllisesti, opiskelijan tarpeista lähtien. Päätoimiset erityisopettajat ovat erityisopetuksen asiantuntijoita, jotka vastaavat oman alansa erityisopetuksen suunnittelusta ja toteutuksesta yhteistyössä muun henkilöstön kanssa. Erityisopetusta toteutetaan pääsääntöisesti muiden ryhmien mukana, integroidusti. WinNovassa on myös muutama pienryhmä, joiden kaikki opiskelijat on nimetty erityisopetukseen.
erityisen tuen tarpeen määrittäminen
E
rityistä tukea tarvitsevat opiskelijat tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tunnistaminen perustuu yleensä peruskoulusta saatuun nivelvaiheen tietoon, aikaisempaan koulumenestykseen, harkintaan perustuvaan opiskelijoiden valinnan tietoihin, ryhmänohjaajan tekemään alkuhaastatteluun, lähtötasotestien tuloksiin, opettajien tai opiskeluhuollon henkilöstön tekemiin havaintoihin.
Erityisopiskelijaksi nimeäminen käynnistyy opiskelijan ja ryhmänohjaajan keskustelusta. Ryhmänohjaaja ja erityisopettaja käyvät yhdessä läpi ryhmäkohtaisesti erityisen tuen tarpeet ja mahdolliset erityisopetustarpeet. Erityisopettaja keskustelee erityisopetukseen nimeämisestä kyseisten opiskelijoiden kanssa ja on yhteydessä alle 18 opiskelijan huoltajiin. Huoltajien kuulemisen jälkeen opiskelijalle laaditaan HOJKS. Erityisopettaja vastaa HOJKS-prosessista mm. laatii ja päivittää oman alansa opiskelijoiden HOJKS:t ja hoitaa luvat HOJKS:eihin alaikäisten opiskelijoiden huoltajilta. HOJKS tehdään yhteistyössä opiskelijan ja huoltajan kanssa ja sen allekirjoittavat laadintaan osallistuneet henkilöt ja sopimuksen vahvistaa allekirjoituksellaan koulutuspäällikkö, joka myös tekee hallintopäätökset erityisopetuksesta ja mukauttamisesta. Opiskelija voidaan nimetä erityisopiskelijaksi opiskelun missä vaiheessa tahansa. Opiskelijan opintojen edetessä voi tulla myös tilanne, että opiskelija ei enää tarvitse erityistä tukea. Asiasta päättävät opiskelija/huoltaja, ryhmänohjaaja ja erityisopettaja. Erityisen tuen toteuttamiseen liittyvät ohjauskeskustelut ja -toimet dokumentoidaan EduErpin ohjausvalikkoon ja StudentaPlussan henkilökohtaistamisasiakirjaan. Alla olevassa taulukossa on kuvattu aloittavien opiskelijoiden HOJKS-prosessi. Mikäli jatkavan opiskelijan opiskelussa on ilmennyt tarvetta erityisopetuksen tukitoimille, ryhmänohjaaja tekee yhdessä erityisopettajan kanssa esityksen erityisopiskelijaksi nimeämisestä. Nimeämisessä noudatetaan alla olevaa aloittavien opiskelijoiden prosessia, ilman KYSYVA -ohjelman testejä.
24
HOJKS-prosessi, aloittavat opiskelijat Opiskelijat täyttävät Opiskelijakysely-lomakkeen (intrassa) ryhmänohjaajan ohjauksessa. Opiskelijat palauttavat kyselyn ryhmänohjaajalle kun huoltaja on allekirjoittanut kyselyn, viikon 33 aikana.
vk 33
Ryhmänohjaaja käy jokaisen ryhmänsä opiskelijan kanssa alkuhaastattelun, hyödyntäen opiskelijan täyttämää Opiskelijakysely-lomaketta.
vk 33 - 34
Lähtötasotestit tehdään kaikille aloittaville aloittaville (nuorille ja aikuisille) opiskelijoille KYSYVA-ohjelmalla, ryhmänohjaajan ohjauksessa.
vk 33 - 35
Ryhmänohjaaja tekee lähtötasotestien, peruskoulutodistusten ja haastattelujen perusteella ryhmäkohtaisen yhteenvetolomakkeen. Ryhmänohjaaja käy yhdessä erityisopettajan kanssa läpi ryhmänsä kokonaistilanteen. Ryhmänohjaaja ja erityisopettaja sopivat niistä opiskelijoista, joiden erityisen tuen tarpeen selvittämistä erityisopettaja jatkaa.
vk 35 - 37
Erityisopettaja keskustelee erityisopetukseen nimeämisestä kyseisten opiskelijoiden kanssa.
vk 35 - 36
Erityisopettaja laatii alle 18 v opiskelijan huoltajalle toimitettavan kirjeen ja on yhteydessä huoltajiin.
vk 35 - 38
Katso ohje: Ohjeita huoltajan kuulemiseen Huoltajien kuulemisen jälkeen, erityisopettaja laatii HOJKSin ja koulutuspäällikkö tekee päätöksen erityisopetukseen nimeämisestä. Käsittelyn tulee olla valmis, myös koulutuspäällikön päätökset tehty.
vk 36 - 38
20.9.
Opiskeluvalmiuksia parantavia opintoja aikuisopiskelijoille Opiskeluvalmiuksia parantavia opintoja ovat maahanmuuttajataustaisille S2-opinnot sekä kaikille myös matematiikkaa ja opiskelutaitoja. Vastuukouluttaja selvittää opiskelijan tarpeen OPVA-opintoihin henkilökohtaistamisen yhteydessä. OPVA-opinnot tulee lisätä opiskelijan HEKSUun StudentaPlussassa, missä on nähtävissä opetustapahtumat eri OPVA-opinnoissa koko lukuvuodelle. Vastuukouluttaja tekee yhteistyötä erityisen tuen ja OPVA-opintojen suhteen erityisopettajan kanssa. On huomioitava, että OPVAopinnot eivät ole erityisopetusta, vaan tuen tarve on lyhytaikainen ja usein tuen liittyy puutteellisiin opiskeluvalmiuksiin.
25 25
Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden arviointi ja mukauttaminen
E
rityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden arvioinnissa lähdetään ensisijaisesti siitä, että opiskelija suorittaa tutkinnon perusteissa ilmaistujen ammattitaitovaatimusten ja tavoitteiden sekä arviointikriteereiden mukaisesti, joskin erityisesti tuettuina. Mikäli opiskelija ei annetusta tuesta ja opetusjärjestelyistä huolimatta saavuta jossakin perustutkinnon osassa perustutkinnon perusteissa ilmaistuja T1-tason ammattitaitovaatimuksia ja tavoitteita, tavoitteet ja opetus voidaan mukauttaa. Mukautettaessa tutkinnon osalle laaditaan mukautetut ammattitaitovaatimukset tai tavoitteet ja arviointikriteerit. Tavoitteiden ja arvioinnin mukauttaminen tehdään aina opiskelijan sekä alaikäisen opiskelijan huoltajan suostumuksella. Mukautuksen merkitys on syytä hyvin huolellisesti selvittää sekä opiskelijalle että hänen huoltajalleen HOJKS- ja HOPS-keskusteluissa ja heitä tulee kuulla ennen päätöstä ja HOJKS:n vahvistamista.
Mukautetun arvioinnin arvosana-asteikko on sama kuin yleensä käytössä oleva. Mukautettujen tutkinnon osien kohdalle tehdään M) -merkintä ja vastaavaan alaviitteeseen kirjataan: Opinnot suoritettu mukautetuin tavoittein ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 630/1998 20 § mukaisesti. Jos tulee tarvetta mukauttaa, ota yhteys alan erityisopettajaan! Kiitettävä 3 Hyvä 2 Tyydyttävä 1
Tutkinnon perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset ja tavoitteet
Kiitettävä 3 M) Hyvä 2 M) Tyydyttävä 1 M)
Mukautetut ammattitaitovaatimukset ja tavoitteet
Erityisopetuksen tehtäviä ja termejä ERITYISOPETTAJA
26
Erityisopettaja on erityisopetuksen asiantuntija, joka huolehtii erityisopetusprosessin toteutumisesta alallaan. Hän laatii ja päivittää oman alansa erityisopiskelijoiden HOJKS:t sekä dokumentoi tukitoimet ja tapaamiset EduErpin ohjausvalikkoon ja StudentaPlussaan. Erityisopettaja antaa erityisopetusta omalla alallaan, toimii rinnakkaisopettajana, antaa tukitunteja ja henkilökohtaista ohjausta / opetusta sekä ohjaa erityisopiskelijoiden työssäoppimisen jaksoja. Hän konsultoi omalla alallaan ryhmänohjaajia, opettajia tuen tarpeen määrittelyssä sekä tutkitoimien järjestämisessä. Erityisopettaja osallistuu oman alansa ja koko oppilaitoksen erityisopetuksen kehittämiseen ja toteutuksen raportointiin.
Resurssiopettaja
Resurssiopettaja on alan opettaja, joka toteuttaa alakohtaista erityisopetuksen resurssiopetusta. Resurssiopetus on osa erityisopetuksen kokonaisuutta.
Oppipaja
WinNovassa toimii kolme oppipajaa, kaksi Porissa ja yksi Raumalla. Oppipajojen tavoitteena on antaa opiskelijoille tehostettua opetusta ja ohjausta.
Oppipajaopettaja
Oppipajaopettaja on erityisopettaja, joka ohjaa opiskelijoita oppipajalla sekä konsultoi opettajia oppimisvaikeuksiin ja tuen tarpeisiin liittyvissä asioissa.
HOJKS
Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma laaditaan jokaiselle erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle. HOJKS laaditaan EduErpiin. HOPS pohjautuu aiemmin hankittuun osaamiseen ja tavoitteisiin tuleville opinnoille. Aikuisten erityisen tuen tarve kirjataan StudentaPlussaan henkilökohtaistamisasiakirjaan.
HOPS
Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) laaditaan kaikille opiskelijoille, se on opiskelijan kehittymissuunnitelma, joka pohjautuu opiskelijan yksilöllisiin tarpeisiin. HOPS laaditaan EduErp-järjestelmään.
Inkluusio
Inkluusiolla tarkoitetaan kaikkien ihmisten tasa-arvoisuutta ja täysivaltaista osallisuutta kaikissa ympäröivän yhteisön toiminnoissa. Koulutuksessa se merkitsee, että kaikilla on mahdollisuus hakeutua valitsemaansa koulutukseen, jonne järjestetään tarvittavat palvelut. Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluu yhdenvertaisuus. Erilliskohtelu (segregaatio) on syrjintää, ellei siihen ole hyväksyttävää perustetta.
Integraatio
Integroitu erityisopetus tarkoittaa, että erityisopiskelija on sijoitettu ”tavalliseen” ryhmään ja hänelle tarjotaan erityistä tukea omassa ryhmässään. WinNovassa suurin osa erityisopetuksesta toteutetaan integroituna.
Mukauttaminen
Mukauttaminen on opetuksen ja opiskelutavoitteiden sopeuttaminen opiskelijan yksilöllisten opiskeluedellytysten tasolle. Mukauttaminen voidaan tehdä, mikäli opiskelija ei saavuta vähintään T1-tason osaamista, erityisestä tuesta huolimatta. Mukauttaminen merkitään opiskelijan HOJKS:iin.
27 27
Tilastointikeskuksen määräämä erityisopiskelijoiden luokittelu
28 28
1
Hahmottamisen, tarkkaavaisuuden ja keskittymisen vaikeudet (opiskelijat, joilla on diagnosoituja hahmottamiseen, tarkkaavaisuuteen ja keskittymiseen liittyviä vaikeuksia, kuten ADHD tai ADD)
2
Kielelliset vaikeudet (opiskelijat, joilla on vaikeita lukemiseen, kirjoittamiseen ja puhumiseen liittyviä vaikeuksia kuten vaikea lukiongelma, dysfasia tai dyslexia)
3
Vuorovaikutuksen ja käyttäytymisen häiriöt (opiskelijat, joilla on käyttäytymiseen liittyviä ongelmia kuten sosiaalista sopeutumattomuutta)
4
Lievä kehityksen viivästyminen (opiskelijat, joilla on laajoja oppimisvaikeuksia, mutta ei kuitenkaan kohdan viisi mukaista vaikeaa kehityksen viivästymää)
5
Vaikea kehityksen viivästyminen; keskivaikea tai vaikea kehitysvamma (opiskelijat, jotka ovat saaneet peruskoulussa opetusta toiminta-alueittain ja jotka yleensä tarvitsevat runsaasti henkilökohtaista avustusta päivittäisissä toiminnoissa)
6
Psyykkiset pitkäaikaissairaudet (mielenterveyden ongelmat, poliklinikalla, päihdekuntoutujat)
7
Fyysiset pitkäaikaissairaudet (kuten allergia, astma, diabetes, epilepsia, syöpä)
8
Autismiin ja Aspergerin oireyhtymään liittyvät oppimisvaikeudet
9
Liikkumisen ja motoristen toimintojen vaikeus
10
Kuulovamma
11
Näkövamma
12
Muu syy (joka edellyttää erityisopetusta, esim. elämänhallinnan vaikeudet, opiskeluvaikeudet, päihdeongelma)
Opiskelijan ongelmien tunnistaminen: miten ilmenee, mitä opettaja voi tehdä Hahmottamisen, tarkkaavaisuuden ja keskittymisen vaikeudet ADHD Miten ilmenee? ADHD on neuropsykiatrinen oireyhtymä, jonka oireisiin kuuluvat tarkkaavaisuushäiriö, ylivirkkaus ja impulsiivisuus. Oireet voivat esiintyä yhdessä tai erikseen siten, että henkilöllä on joko pääasiallisesti tarkkaavaisuushäiriö tai pääasiallisesti ylivilkkautta ja impulsiivisuutta. Tarkkaamattomuus: •
jättää huomioimatta yksityiskohtia tai tekee huolimattomuusvirheitä koulussa, työssä tai muussa toiminnassa
•
usein toistuvia vaikeuksia keskittyä tehtäviin
•
usein ei näytä kuuntelevan suoraa puhuteltaessa
•
jättää usein seuraamatta ohjeita eikä saa koulu- tai työtehtäviään suoritetuksi (ei johdu vastustuksesta tai siitä, ettei ymmärrä ohjeita)
•
usein välttelee, inhoaa tai on haluton suorittamaan tehtäviä, jotka vaativat pitkäkestoista henkistä ponnistelua
•
kadottaa usein tehtävissä tai toimissa tarvittavia esineitä (kyniä, kirjoja, työkaluja)
•
häiriintyy helposti ulkopuolisista ärsykkeistä
•
unohtaa usein asioita päivittäisissä toiminnoissa
Yliaktiivisuus: •
liikuttelee usein hermostuneesti käsiään ja jalkojaan tai kiemurtelee istuessaan.
•
poistuu usein paikaltaan luokassa tai muissa tilanteissa, joissa edellytetään paikallaan oloa
•
usein toistuvia vaikeuksia harrastaa mitään hiljaa ja rauhallisesti
•
on usein ”jatkuvasti menossa” tai ”käy kuin kone”
•
puhuu usein ylettömästi
Impulsiivisuus: •
vastailee usein kysymyksiin ennen kuin ne on kunnolla esitetty
•
usein toistuvia vaikeuksia odottaa vuoroaan
•
usein keskeyttää toiset tai on tunkeileva toisia kohtaan (esim. tuppautuu toisten seuraan)
Mitä opettaja voi tehdä? •
varmista, että opiskelijasi todella kuuntelee sinua
•
anna vain yksi ohje kerrallaan
•
pilko pitkät ja monimutkaiset ohjeet osiin, yksinkertaista monimutkaiset ohjeet
•
tarkista, että opiskelija on ymmärtänyt ohjeet, voit esim. pyytää häntä toistamaan ne
•
yritä minimoida ulkopuoliset häiriötekijät: äänet, keskeytykset jne.
•
suostu liikunnallisiin taukoihin: AD/HD-opiskelijan on päästävä liikkumaan välillä
•
hyväksy jonkin verran levottomuutta
•
suosi värillisiä papereita, kirjoja ja kansioita
•
anna opiskelijan osallistua aktiivisesti opetukseen, käytä hyväksi hänen hyviä puoliaan, kuten innostusta uuteen asiaan ja mielikuvitusrikkautta
•
anna vaikeimmat tehtävät aamupäivällä
•
anna lyhytkestoisia tehtäviä
•
jäsennä opetus hyvin
•
hyväksy tekstinkäsittelyohjelmien ja laskukoneen käyttö
•
kannusta, palkitse ja kehu hyvää suoritusta
•
kun kritiikki on paikallaan, moiti käyttäytymistä, älä opiskelijaa
•
korosta tärkeitä asioita opetuksessa
•
tukeudu opiskelijan osaamiseen ja vahvoihin puoliin
•
noudata ennalta sovittuja toimintatapoja ja rutiineja
•
mikäli rutiineihin tulee muutos, kerro niistä etukäteen
•
anna tehtävät kirjallisina tai nauhoitettuina
•
anna enemmän aikaa projekteihin ja kokeisiin
•
ole joustava ja suhtaudu positiivisesti
Lähde: http://www.amiedu.net/jokeri/oppiminen/adhd.htm
Matemaattiset vaikeudet Opiskelijalle, jolle matematiikka on vaikeaa, on tyypillistä, että hänen matemaattinen suoriutumisensa on hidasta, laskeminen mekaanista (ilman ajatusta toimimista), peruskäsitteet ovat epäselviä ja hän kokee matematiikan muistamisena, sääntöinä ja kaavoina. Miten matemaattiset vaikeudet ilmenevät?
30
•
Numerot vaihtavat paikkaa tai kääntyvät väärin päin.
•
Peruslaskutoimitukset ovat vaikeita, esim. kerto- ja jakolaskut.
•
Jakolaskujen ymmärtäminen on vaikeaa.
•
Prosenttilaskut ja lääkelaskut hankalia ymmärtää ja toteuttaa.
•
Sanallisten tehtävien ymmärtäminen on vaikeaa.
•
Kaavojen soveltamisessa on ongelmia.
•
Mittayksiköt on hankala hahmottaa ja ne eivät jää mieleen.
•
Avaruudellisen hahmottamisen vaikeudet (esim. aika).
•
Laskuvaiheiden auki kirjoittaminen on opeteltava.
•
Lukujen oikeinkirjoitus on tarkistettava.
•
Tuloksen oikeellisuuden arviointi on hankalaa.
Matemaattisten vaikeuksien huomioon ottaminen opetuksessa ja ohjauksessa •
Perustaitojen kertaaminen uudestaan.
•
Erilaisten havaintovälineiden käyttö on tarpeellista.
•
Työssäoppimisjaksoilla työparin käyttö etenkin alussa helpottaa.
•
Suullinen selostaminen auttaa.
•
Vaiheittain laskeminen.
•
Anna opiskelijalle mahdollisuus kertoa ääneen, mitä hän on tekemässä. Näin pääset opiskelijan pään sisäiseen prosessiin ja pystyt auttamaan ongelmakohdissa.
•
Mieluimmin monta pientä kuin yksi iso koe.
Kielelliset vaikeudet Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Miten lukivaikeuden huomaa? •
Lukeminen on hidasta.
•
Vieraat kielet ovat vaikeita.
•
Tekstin tuottaminen on työlästä.
•
Matematiikka tuntu mahdottomalta.
•
Ääneenlukeminen on vastenmielistä.
•
Kirjoitusvirheet ovat yleisiä.
•
Kirjaimet ja numerot sekoittuvat ja vaihtavat paikkaa.
•
Rivit hyppivät paperilla.
•
Oikea ja vasen, itä ja länsi sekoittuvat.
•
Riimien hahmottaminen on hankalaa.
•
Keskittyminen ja tarkkaavaisuus häiriintyvät helposti.
•
Karttaa on kurjaa käyttää.
•
Henkilöllä on vaikeuksia pysyä aikatauluissa.
•
Ulkoaopettelu kangertaa.
Miten lukivaikeuden voi huomioida opetustilanteessa? •
Opeta opiskelutekniikkaa ja ohjaa opinnoissa.
•
Keskustele opiskelijan kanssa: miettikää yhdessä, mikä on opiskelijan omin tapa oppia uutta.
•
Huomioi, että opiskelijalla on usein todella huonoja opiskelukokemuksia taustallaan.
•
Anna opiskelijoille tarvittaessa lisäaikaa tehtävien tekemiseen.
31
•
Tarjoa myös mahdollisuutta täydentää tai korvata kirjallisia tehtäviä suullisesti ja käyttää kirjallisissa tehtävissä apuna tekstinkäsittely- ja oikolukuohjelmia.
•
Älä pakota ääneenlukemiseen yksin.
•
Musta teksti valkoisella paperilla voi olla rauhaton, jos rivit hyppivät.
•
Kokeile samaa tekstiä esim. vaaleankeltaisella tai -vihreällä paperilla.
•
Kuuntelu ja muistiinpanot eri aikaan.
•
Anna ohjeet selkeästi ja havainnollista puhettasi tekemällä tai esitä kuvamateriaalia ja piirroksia. Kirjoita lyhyttä ja ymmärrettävää tekstiä. Varmista, että ohjeesi on ymmärretty.
•
Kun kirjoitat taululle, älä puhu samalla: moni haluaa nähdä suun liikkeet.
•
Ei taululta tai piirtoheittimeltä kopiointia.
•
Taulutussin väri vaikuttaa: ei liian vaaleita värejä.
•
Ei liikaa muistettavaa kerralla.
•
Jos kirjoittaminen on työlästä, anna materiaali ja pääkohdat etukäteen.
•
Tehkää äänitteitä ja videoita, suunnitelkaa ja toteuttakaa näytelmiä, elokuvia, kuunnelmia ja näyttelyitä. Kannattaa muistaa, että ryhmässä työskentely edistää monen lukivaikeuksisen oppimista.
Lähteet: http://www.lukineuvola.fi/tietopankki/mitaonlukivaikeus http://www.amiedu.net/jokeri/oppiminen/luki.htm
Vuorovaikutuksen ja käyttäytymisen häiriöt Opiskelijan piirteet
32
•
Näkyvä uhmakkuus
•
Epäsosiaalinen käytös
•
Heikko itsetunto
•
Päällekäyvyys / vetäytyvyys
•
Toiminnoissaan hidas tai hätäinen
•
Yllättävät purkaukset
•
Epäasiallinen käyttäytyminen
•
Kiroileminen
•
Palautteen antamisen vaikeus itselle tai toiselle
•
Sanattoman viestinnän tulkinnan vaikeus
•
Asiaton pukeutuminen
•
Vuorovaikutuksen ja käyttäytymisen häiriöiden huomioiminen opetuksessa ja ohjauksessa
•
Selkeät rajat
•
Positiivisen palautteen antaminen
•
Turvallisen ilmapiirin luominen
•
Mallin antaminen siitä, miten on hyvä toimia
•
Draamaharjoitukset
•
Vuorovaikutuksen ja käyttäytymisen häiriöt ovat usein sidoksissa tarkkaavaisuus- ja keskittymisvaikeuksiin (katso myös ADHD).
Psyykkiset pitkäaikaissairaudet Mielenterveyden häiriöt voivat hankaloittaa opiskelua ja oppimista, mutta myös oppimisen ongelmat ja jotkin koulussa tapahtuvat asiat voivat muodostaa riskin mielenterveydelle. Mielenterveysongelmista kärsivän itsetunto on usein huono ja ongelmiin liittyy häpeän ja syyllisyyden tunteita. Joskus ihminen tunnistaa kärsivänsä mielenterveysongelmasta, mutta joissain tapauksissa hän voi olla sairaudentunnoton eli ei pidä itseään sairaana. Esimerkkejä yleisimmistä mielenterveysongelmista ja niiden ilmenemisestä: Masennus •
Masennuksella tarkoitetaan pitkäkestoista, voimakasta ja arkielämää haittaavaa alakuloisuutta.
•
Ärtyisyys ja lyhytpinnaisuus – riitoja ja yhteenottoja opettajien ja ystävien kanssa tai toisten kiusaaminen koulussa
•
Levottomuus – pakko tehdä koko ajan jotain tai hakeutua toisten seuraan, keskittymiskyvyttömyys
•
Kohtuuton itsekritiikki
•
Ilkivalta tai runsas päihteiden käyttö
•
Voimakas väsymys / uupumus, joka ei riipu nukkumisen määrästä
•
Itsetuhoajatukset ja itsemurhayritykset
•
Jatkuvat fyysiset oireet esim. pääkipu,vatsakipu
Ahdistuneisuus •
Ahdistuneisuudella tarkoitetaan pitkäkestoista, tilanteeseen nähden liiallista ja selvästi normaalia elämää haittaavaa ahdistusta.
•
Ahdistus voi ilmetä yleisenä ahdistuneisuutena ja tuskaisuutena, jännittämisenä, paniikkihäiriökohtauksina, erilaisina pelkoina esim. sosiaalisten tilanteiden pelkona tai pakkoneurooseina.
•
Usein ahdistuneisuushäiriöihin liittyy myös toistuvat somaattiset oireet esim. pääkipu, vatsakipu, sydän oireet tai hengenahdistus.
Psykoosit •
Psykoosilla tarkoitetaan todellisuudentajun vakavaa häiriintymistä, joka voi ilmetä harhaluuloina, aistiharhoina (esim. näköharhat tai kuuloharhat), puheen huomattavana hajanaisuutena tai eriskummallisena käytöksenä.
•
Skitsofrenia luetaan psykoosisairauksiin, samoin psykoottisia oireita voi olla myös vakavassa masennuksessa sekä kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä.
33
Persoonallisuushäiriöt •
Persoonallisuushäiriöillä tarkoitetaan itsepäisen jäykkää kokemisen tai käyttäytymisen tapaa, joka aiheuttaa henkilölle kärsimystä tai on hänelle muuten haitallinen.
•
Persoonallisuushäiriöt jaetaan kolmeen eri pääryhmään: 1) Epäluuloiselle, eristäytyvälle ja psykoosipiirteiselle persoonallisuushäiriöille on ominaista käytöksen erikoisuus tai outous. 2) Epäsosiaaliselle, epävakaalle, huomiohakuiselle ja narsistiselle persoonallisuushäiriöille on ominaista käytöksen dramaattisuus, emotionaalisuus tai epävakaus. 3) Estyneelle, riippuvaiselle ja pakko-oireiselle persoonallisuushäiriöille on tyypillistä ahdistuneisuus ja pelokkuus.
Syömishäiriöt •
Syömishäiriöillä (esim. anoreksia ja bulimia) tarkoitetaan mielenterveyden häiriöitä, joista kärsivän ihmisen ruokailu- ja/tai liikuntatavat vaikuttavat heidän terveyteensä haitallisesti.
Miten opettaja voi toimia? Opettajan työhön ei kuulu hoitajan tai terapeutin roolin ottaminen, mutta oppimisen mahdollistaminen mielenterveysongelmasta huolimatta kuuluu jokaiselle opettajalle. Opettajalla on tärkeä rooli mielenterveysongelmista kärsivän opiskelijan tukemisessa ja syrjäytymisen ehkäisyssä.
34
•
Pysy perustehtävässäsi → opiskelijan ihmiseksi ja ammattilaiseksi kasvattaminen.
•
Pyri ymmärtämään, mitä opiskelija haluaa psyykkisellä oireilullaan viestiä.
•
Luo turvallinen oppimisympäristö. Pidä omat rajasi ja oppimistilanteen rajat.
•
Edusta realiteetteja ja toimi mallina.
•
Tunnista oireet esim. harha-aistimukset, mutta älä mene niihin mukaan tai tulkitse niitä.
•
Älä lähde mukaan opiskelijan psyykkisiin peleihin kuten provosointiin tai mielistelyyn esim. ”hyvät opettajat / huonot opettajat”.
•
Anna runsaasti positiivista, mutta realistista palautetta.
•
Toimi johdonmukaisesti ja tuo selkeästi esille, mitä odotat opiskelijalta.
•
Älä odota psyykkisesti huonosti voivalta opiskelijalta täydellisiä tai edes hyviä opiskelusuorituksia → opiskelemista ja oppimistuloksia voi ja pitää kuitenkin kohtuuden rajoissa vaatia.
•
Älä välttele – ota rohkeasti outo käyttäytyminen puheeksi sekä opiskelijan että työtovereiden kanssa. Psyykkisesti sairaan kanssa ei tarvitse toimia ”ylivarovaisesti”.
•
Ota tarvittaessa myös etäisyyttä – anna aikaa itselle ja opiskelijalle.
•
Tiedosta omat asenteesi ja reaktiosi mielenterveysongelmia kohtaan.
•
Älä odota itseltäsi mahdottomia, kuten psyykkisesti sairaan opiskelijan parantamista.
•
Ohjaa psyykkisesti oireileva opiskelija hoitoon! Mitä aikaisemmin oireet tunnistetaan ja hoitoonohjaus tehdään, sitä paremmat ovat hoitotulokset. Muista, että mielenterveysongelmista voi parantua!
Lähteet http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/66020/nuorten_mielenterveys_ koulumaailmassa_2010.pdf?sequence=1 http://www.vaestoliitto.fi/vanhemmuus/tietoa_vanhemmille/murrosikaisten-vanhemmat/tietoa/ mielenterveys2/ http://www.terveyskirjasto.fi/kotisivut/tk.koti?p_artikkeli=seh00066 http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00407 http://www.amiedu.net/jokeri/oppiminen/mielenterveys.htm
Autismiin ja Aspergerin oireyhtymään liittyvät oppimisvaikeudet Miten ilmenee? Aspergerin oireyhtymässä on kyse tietyistä piirteistä koostuvasta käyttäytymiskuvasta, joka on monimuotoinen ja omaleimainen. Aspergerin oireyhtymä ei ole psyykkinen sairaus eikä kasvatuksen tulos. AS-henkilöt •
Ymmärtävät asioiden merkityksiä eri lailla
•
Mieltävät ympäristönsä ei lailla
Käyttäytymisessä havaittavia piirteitä ovat •
Vaikeudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja kommunikoinnissa
•
Paneutuminen erityisiin mielenkiinnon kohteisiin
•
Vaikeus asettua toisen ihmisen asemaan
•
Poikkeavat reaktiot aistiärsykkeisiin
Miten opiskelijaa voi auttaa? •
Kommunikoi selkeästi, käytä konkreettista kieltä, kuvia ja kirjoitettuja ohjeita. Noudata kommunikoinnissa selkää vuorottelua.
•
Olen rauhallinen, ystävällinen ja määrätietoinen.
•
Poista ylimääräiset ärsykkeet (melu, valo, hajut, liika lämpö). Vältä turhaa puhetta, hiljaisuus voi tarkoittaa hidasta prosessointia.
•
Älä tulkitse – kyseessä ei ehkä ole uhma, itsekkyys tai paha tahto.
•
Ole suora ja selkeä ja varmista, että asiasi on ymmärretty.
•
Ota huomioon myös fyysinen etäisyys.
Lähde: http://www.autismiliitto.fi/index.phtml?s=38
Opiskelijan perehdyttäminen, muistilista Toimenpide
Pvm
Ohjeita
Opiskelijan opas
Jaa aloittaneille opiskelijoille
Todistusten tarkistaminen
Kerää ryhmäsi opiskelijoiden todistusjäljennökset. Huomioi erityisesti yksilöllistetyt arvosanat. Palauta todistusjäljennökset opintotoimistoon.
Opiskeluympäristöön tutustuminen, tilat
Ruokailu Sosiaalitilat Itsenäisen työskentelyn tilat Opiskelutilat (luokat, työsalit) Opon huone ja ryhmänohjaajan työtila Opintotoimisto Terveydenhoitajan vastaanotto Bussipysäkit, ym
Henkilöstön yhteystiedot
Ryhmänohjaaja Opettajat Erityisopettaja Opiskelijatutorit Opintotoimisto Opinto-ohjaaja Opiskelijakuraattori Terveydenhoitaja Psykologi Koulutuspäällikkö Rehtori Oppilaskunta
Jaksot, koulupäivät, kiripäivät ja lomat Lukujärjestys
Ohjaa OmaWinNova-sovelluksen ja -uutispalstan käytössä
Ohjausvalikko
Esittele, ohjaa seuraamaan säännöllisesti
Järjestyssäännöt
36 36
Savuttomuus Käyttäjätunnukset opiskelijoille
Varmista toimivuus. Vihje: anna OmaWinNova-sovelluksen käyttöön liittyvä kotitehtävä.
Lähtötasotestit
Matematiikan ja äidinkielen testit KYSYVA-ohjelmalla kaikille aloittaneille opiskelijoille
Poissaolot
Miten toimitaan, jos opiskelija sairastuu tai anoo poissaololupaa esim. lomamatkan takia.
Työasut, työvälineet
Tietoa löytyy alakohtaisesti www.winnova.fi/uusiopiskelija tai tiedotetaan opintojen alussa.
Ryhmäyttäminen
Tutor-opiskelijoita voi käyttää apuna. Osallistu ryhmän kanssa ryhmäytymisiltapäivään (aloittavat ryhmät)
Ryhmänedustajan ja tutorien valinta
Johda valintaprosessia
Oppikirjat
Tietoa löytyy alakohtaisesti www.winnova.fi/uusiopiskelija tai tiedotetaan opintojen alussa.
Työturvallisuus
Opettajan oikeusturvankin kannalta on tärkeää hoitaa tiedottaminen hyvin. Työturvallisuuskortti.
Kansainvälisyys WinNovassa Eroaminen, keskeyttäminen Pvm
Miten toimitaan, jos opiskelija eroaa oppilaitoksesta. Muistiinpanoja
37 37
Työpäiväsuunnitelma 2017-2018 Jaksojen työjärjestyspäivät (á 44 kpl) Ma Ti Ke Jakso 1
Jakso 2
Jakso 3
Jakso 4
176 5 6 1 1 1
38
Jakson 1.mod. 1 - 22 Koul. X Kiri Päätös Ip Lop Vappu Pp. Pääs.
1 6 11 16 21 26 31 36 41 1
2 7 12 17 22 27 32 37 42 2
3 8 13 18 23 28 33 38 43 3
6 11 16 21 26 31 35 40
7 12 17 22 27 32 36 41
8 13 18 23 28 Ip 37 42
Uv 1 6 11 16 21 26
X 2 7 12 17 22 27
X 3 8 13 18 23 28
31 36 41 1 6 Pääs. 14 19 23 X 31 34 39 44 1 6
32 37 42 2 7 10 15 20 24 Vp 32 35 40 Kiri 2 7
33 38 43 3 8 11 16 21 25 28 33 36 41 Kiri 3 8
2.mod 23 - 44
Jakson 1.mod 1 - 22
2.mod 23 - 44
To Koul 4 9 14 19 24 29 34 39 44 4 Syysloma 9 14 19 24 29 33 38 43 X 4 9 14 19 24 29 Hiihtoloma 34 39 44 4 9 12 17 22 26 29 Ht 37 42 Kiri 4 9
Pe Koul 5 10 15 20 25 30 35 40 Kiri 5 10 15 20 25 30 34 39 44 Joululoma X 5 10 15 20 25 30
La
Su
50
40 Lop
35 40 Kiri 5 Pp. 13 18 Kiri 27 30 38 43 Päätös 5 10
2
30
20 8
15 7
15
= Työpäivä, johon laaditaan työjärjestys, 44 työpäivää / jakso ja 22 työpäivää / moduuli = Opettajien koulutuspäivä (erillinen selvitys) = Opettajien työpäiväsuunnitelman mukainen työpäivä, johon ei laadita työjärjestystä = "Kiritaivalpäivät", rästiopintojen ja suoritusten hoitaminen kuntoon = Lukuvuoden päätöspäivä = Itsenäisyyspäivä = Loppiainen ( lauantai ) = Vappu = Pitkäperjantai = Pääsiäismaanantai = Valmistumispäivä
190
Kaikissa jaksoissa on 44 tehollista työpäivää. Kaksi jaksoa syksyllä ja kaksi keväällä.
Työpäivät (päivämäärät) Ma Ti Jakso 1
14.8. 21.8. 28.8. 4.9. 11.9. 18.9. 25.9. 2.10. 9.10. 16.10. 23.10. 30.10. 6.11. 13.11. 20.11. 27.11. 4.12. 11.12. 18.12. 25.12. 1.1. 8.1. 15.1. 22.1. 29.1. 5.2. 12.2. 19.2. 26.2. 5.3. 12.3. 19.3. 26.3. 2.4. 9.4. 16.4. 23.4. 30.4. 7.5. 14.5. 21.5. 28.5. 4.6. 11.6.
Jakso 2
Jakso 3
Jakso 4
Jakso 5
Jakso 1 22 pv
22 pv
15.8. 22.8. 29.8. 5.9. 12.9. 19.9. 26.9. 3.10. 10.10. 17.10. 24.10. 31.10. 7.11. 14.11. 21.11. 28.11. 5.12. 12.12. 19.12. 26.12. 2.1. 9.1. 16.1. 23.1. 30.1. 6.2. 13.2. 20.2. 27.2. 6.3. 13.3. 20.3. 27.3. 3.4. 10.4. 17.4. 24.4. 1.5. 8.5. 15.5. 22.5. 29.5. 5.6. 12.6.
Ke 16.8. 23.8. 30.8. 6.9. 13.9. 20.9. 27.9. 4.10. 11.10. 18.10. 25.10. 1.11. 8.11. 15.11. 22.11. 29.11. 6.12. 13.12. 20.12. 27.12. 3.1. 10.1. 17.1. 24.1. 31.1. 7.2. 14.2. 21.2. 28.2. 7.3. 14.3. 21.3. 28.3. 4.4. 11.4. 18.4. 25.4. 2.5. 9.5. 16.5. 23.5. 30.5. 6.6. 13.6.
Jakso 2 22 pv
To 10.8. 17.8. 24.8. 31.8. 7.9. 14.9. 21.9. 28.9. 5.10. 12.10. 19.10. 26.10. 2.11. 9.11. 16.11. 23.11. 30.11. 7.12. 14.12. 21.12. 28.12. 4.1. 11.1. 18.1. 25.1. 1.2. 8.2. 15.2. 22.2. 1.3. 8.3. 15.3. 22.3. 29.3. 5.4. 12.4. 19.4. 26.4. 3.5. 10.5. 17.5. 24.5. 31.5. 7.6. 14.6.
22 pv
Jakso 3 22 pv
22 pv
Pe 11.8. 18.8. 25.8. 1.9. 8.9. 15.9. 22.9. 29.9. 6.10. 13.10. 20.10. 27.10. 3.11. 10.11. 17.11. 24.11. 1.12. 8.12. 15.12. 22.12. 29.12. 5.1. 12.1. 19.1. 26.1. 2.2. 9.2. 16.2. 23.2. 2.3. 9.3. 16.3. 23.3. 30.3. 6.4. 13.4. 20.4. 27.4. 4.5. 11.5. 18.5. 25.5. 1.6. 8.6. 15.6. 29.6.
La 12.8. 19.8. 26.8. 2.9. 9.9. 16.9. 23.9. 30.9. 7.10. 14.10. 21.10. 28.10. 4.11. 11.11. 18.11. 25.11. 2.12. 9.12. 16.12. 23.12. 30.12. 6.1. 13.1. 20.1. 27.1. 3.2. 10.2. 17.2. 24.2. 3.3. 10.3. 17.3. 24.3. 31.3. 7.4. 14.4. 21.4. 28.4. 5.5. 12.5. 19.5. 26.5. 2.6. 9.6. 16.6.
Jakso 4 22 pv
Su 13.8. 20.8. 27.8. 3.9. 10.9. 17.9. 24.9. 1.10. 8.10. 15.10. 22.10. 29.10. 5.11. 12.11. 19.11. 26.11. 3.12. 10.12. 17.12. 24.12. 31.12. 7.1. 14.1. 21.1. 28.1. 4.2. 11.2. 18.2. 25.2. 4.3. 11.3. 18.3. 25.3. 1.4. 8.4. 15.4. 22.4. 29.4. 6.5. 13.5. 20.5. 27.5. 3.6. 10.6. 17.6.
Jakso kesä
22 pv
Arviointi Budjetti Tuloksellisuus Tuotteistettu koulutustarjonta opintopolkuun
39
WINNOVAN TOIMIPISTEET JA YHTEYSTIEdot WinNovalla on koulutustoimintaa useissa toimipisteissä Raumalla, Porissa, Laitilassa, Ulvilassa ja Uudessakaupungissa. Henkilökunnalle osoitettu posti lähetetään vastaanottajan työpisteeseen katuosoitteella. Toimipisteiden osoitteet ja henkilöstön suorat puhelinnumerot löydät wwwsivujen yhteystiedoista www.winnova.fi/yhteystiedot. Virallinen/yhtiölle osoitettu posti lähetetään osoitteeseen: Länsirannikon Koulutus Oy WinNova, PL 197, 26101 RAUMA Automaattinen puhelinvaihde palvelee arkisin klo 9.00-15.00, p. (02) 623 7100. Henkilöstön sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@winnova.fi.
@
Opintotoimistot Opintotoimistot palvelevat WinNovan eri toimipisteissä Porissa, Raumalla ja Laitilassa lukuvuoden aikana arkisin ma-to klo 9.00-15.00 ja pe klo 9.00-12.00. • • • •
opintotoimisto.rauma@winnova.fi, p. 044 455 8600 (myös Laitila) opintotoimisto.poripalvelu@winnova.fi, p. 044 455 8400 (myös Ulvila) opintotoimisto.poritekniikka@winnova.fi, p. 044 455 8500 oppisopimus@winnova.fi, p. 044 455 7500
Seuraa, mitä WinNovassa tapahtuu: #WinNova tai #WinNova_koulutus Facebookissa @WinNovaKoulutus @WinNovaVerkkoOpo
Instagramissa @winnova_koulutus
Twitterissä @WinNovaOnline
YouTubessa WinNovaOnline/ Länsirannikon Koulutus Oy WinNova
Uutiset: www.winnova.fi ja www.winnova.fi/OmaWinNova SlideSharessa: WinNovaOnline/WinNova
LinkedInissä/Issuussa/Google+:ssa: Länsirannikon Koulutus Oy WinNova
Omiin sometyöprofiileihin ja alalle tehtäviin somekanaviin liittyen löytyvät sosiaalisen median ohjeet Wintrasta viestinnän materiaalipankista. Juttuja, kuvia ja vinkkejä julkaistavaksi WinNovan tapahtumista, tilaisuuksista, opiskelijatöistä yms. voi lähettää osoitteeseen viestinta@winnova.fi tai julkaista somekanavissa tageilla #WinNova, #WinNova_koulutus.