Wykyzine 04/2018 by Wykyzine

VAASAN YLIOPISTON KAUPPATIETEILIJÃ&#x2013;IDEN LEHTI / 04 / 2018

www.pwc.fi

MAINOS

The experience stays with you Take the opportunity of a lifetime

@PwC_Suomi

#wearepwc

PwC Suomi on vastuullinen suomalainen työnantaja, joka kuuluu kansainvälisesti toimivaan PwC-ketjuun. Suomessa meitä on yli 1 000 asiantuntijaa 20 paikkakunnalla. Palveluitamme ovat liikkeenjohdon konsultointi, yritysjärjestelypalvelut, veroneuvonta, lakipalvelut, riskienhallinta sekä tilintarkastus- ja muut varmennuspalvelut. Tarkoituksenamme on rakentaa yhteiskuntaan luottamusta ja ratkaista asiakkaidemme merkittävimpiä ongelmia.

2 | WYKYZINE

Etsimme joukkoomme päämäärätietoisia, innostunutta työskentelyilmapiiriämme ylläpitäviä ihmisiä, joilla on aito halu kuunnella asiakasta. Työ meillä on monipuolista ja haasteita on tarjolla niitä haluaville. Tarjoamme hyvät edellytykset ammatilliseen ja henkilökohtaiseen kehittymiseen, mielenkiintoiset asiakkaat, osaavat työkaverit sekä erinomaiset työsuhde-edut. Lisää tietoa: www.pwc.fi.

[ PÄÄKIRJOITUS ]

ME MYSELF AND I Vilkaistessani aamulla kelloa huomaan olevani myöhässä. Äsh. Olin asettanut herätyksenkin aikaisemmaksi, mikä muka oikeutti minut käyttämään enemmän aikaa vaatteideni valintaan. Onneksi muutaman minuutin myöhästyminen ryhmätapaamisesta ei voi olla kovin vakavaa, ovathan minua odottavat ryhmäläiset tuttujani. Pian havahdun ajatukseen: mikä oikeuttaa minut ajattelemaan näin. Miksi minun oma ulkonäköni on tärkeämpi kuin yhdessä sovittu tapaaminen? Miksi koen pettymystä itseeni, mutta en kuitenkaan tarpeeksi, jotta osaisin asettaa asiat oikeaan tärkeysjärjestykseen? Työhaastattelussa voisin pukea tämän piirteen aikaoptimismiksi kysyttäessä heikkouksistani. Tämän lehden teemana on minäkeskeisyys, sillä se on jatkuvasti läsnä arjessamme. Nykypäivänä voimme kokea toiseen turvautumisen heikkouden osoituksena ja olemme yhä itsenäisempiä työelämässä, ihmissuhteissa ja päätöksenteossa. Teemme valintoja perustuen siihen, minkä uskomme johtavan meille itselle optimaalisimpaan lopputulokseen verraten siihen, että ajattelisimme asiaa yhteisön tai toisen ihmisen kannalta. Psykologi Maslow’n kuuluisa tarve-

hierarkia osittain selittää tätä ilmiötä. Kehittyneessä yhteiskunnassamme olemme saaneet perustarpeet tyydytettyä ja siirtyneet pikkuhiljaa pyramidin tasoja ylöspäin sille korkeimmalle tasolle, jossa toteutamme itseämme. Tämän ei tarvitse olla huono asia. MINÄKESKEISYYS on ilmiö, joka kaupallisella alalla vaikuttavan on hyvä tiedostaa. Toisinaan sitä on hyvä kyseenalaistaa ja toisinaan taas hyödyntää. Jatkuvasti vaikutusvaltaisempi sosiaalinen media, voimistuva kasvihuoneilmiö sekä työelämässä kohtaamamme odotukset ovat sen ilmentymiä - muutamia mainitakseni. Tässä numerossa käsitelläänkin minäkeskeisyyttä useammasta eri näkökulmasta. Kuinka koukuttuneita olemme sosiaaliseen mediaan? Voidaanko talouskasvua ja kestävää kehitystä tavoitella samanaikaisesti? Mikä on yksilön vastuu maailman parantamisessa? Osaatko huomioida omat rajasi opiskelu- ja työelämän suorituspaineiden puristuksessa? Näihin kysymyksiin pyrimme löytämään vastauksia seuraavilla sivuilla. Oivaltavia lukuhetkiä toivoen, Päätoimittajanne

Aino

TÄSSÄ NUMEROSSA

8-9

TOIMITUS TESTAA: 24H ILMAN SOMEA

12-13 POHDINTAA UUPUMUKSESTA: KIIREEN KESKELLÄ

18-19

PETRI KUOSMASEN HAASTATTELU

21-22 KAIKKI SE HYVÄ, JONKA VOIT TEHDÄ

4 | WYKYZINE

Päätoimittaja Aino Vilkki lehti@warrantti.org Wykyzinen toimitus Helmi Kallio Sarianna Kallio-Könnö Nenna Kaski Sophea Kong Ilona Mäki Jenni Sinkkonen Ella Vartia Taitto Aino Vilkki

Muut kirjoittajat Sebastian Aholuoto Isla Hurme / Suomen Ekonomit Sebastian Satola

Sophea Kong

Kansikuva Sarianna Kallio-Könnö

Julkaisija Warrantti ry Wolffintie 34 65200 Vaasa puh. 044 055 4419 wallitus@uwasa.fi www.warrantti.org

Kannen mallit Ville Heikkinen Siiri Rytkönen Kuvitus Sarianna Kallio-Könnö

Grafiikka Helmi Kallio Sarianna Kallio-Könnö

VAKIOT 3 Pääkirjoitus 5 Toimitus 6 Puheenjohtajalta 10 Kylli 17 Nesu 35 Yksopedit 38 Tapahtumat

NYT 15 Testi: kuinka someriippuvainen olet 20 Omaa vai yrityksen asiaa? 24 Minäkö itsekäs - totta helvetissä! 25 Gallup 27 Warrantin yrityssuhteet 28 Alumnilta 29 Kuinka hyvä työntekijä olet 30 Kolumni 32 Vuosijuhlat 34 Lukijalta

issuu.com/wykyzine Warrantti ry Wykyzine Warrantti ry wykyzine

TOIMITUS.

ella

jenni sophea

sarianna

nenna ilona

helmi

6 | WYKYZINE

aino

[ PUHEENJOHTAJALTA ]

PJ:N PALSTA Elämässä ja uralla on hyvin vaikea edetä ilman henkilökohtaisia tavoitteita, suhteita ja sopivissa määrin löytyvää röyhkeyttä. Asetamme päivittäin tavoitteita omien intressiemme kehittämiseksi, välillä jopa tiedostamatta. Henkilöbrändäys on noussut viimeisen muutaman vuoden aikana merkittävään asemaan joukosta erottautumisen keinona. Tämän pystyy havaitsemaan monissa eri konteksteissa, joissa minäkeskeisyys usein korostuu. Sosiaalisen median vaikutus oman henkilöbrändin luomisessa on mainio esimerkki itsensä jalustalle nostamisesta sekä ikään kuin muiden yläpuolelle nostamisesta. LinkedInin päivityksiä lukiessa tulee ensivaikutelma siitä, kuinka jokainen on oman alansa MacGyver höystettynä erinomaisin taidoin vaikkapa astrofysiikasta ja mandariinikiinasta. Facebookissa ja Instagramissa yksittäiset kiinteistönvälittäjät kehuvat, kuinka he myivät enemmän taloja viikossa kuin kokonainen LKV-toimisto vuodessa. Personal trainerit julkaisevat mainosvideoita asiakkaistaan, jotka ovat kokeneet hurjan muodonmuutoksen, joka vain ja ainoastaan on kyseisen valmentajan metodien ansiota. ”Alekoodilla Lokakuu18 saat -20% alennusta kehittämästäni Revolution-Squad treenistä.” Tuntuu, että huomion kohdistaminen yhä enemmän itseensä on mennyt useimmilla liian pitkälle, minkä vuoksi sosiaalisessa kanssakäymisessä niin työpaikoilla kuin vapaa-ajallakin unohdetaan sidosryhmien merkitys. Edes yksityisyrittäjä ei pärjää liike-elämässä ilman yhteistyötä

muiden toimijoiden kanssa: liika omaan napaan tuijottaminen oman ylivertaisuuden takia kostautuu pitkässä juoksussa. Itsensä ilmaiseminen muista erottautumisen tavoitteena on tärkeää, mutta tuleeko tämä etulyöntiasema saavuttaa ehkä jopa valheellista minäkuvaa korostaen vai tuomalla oma aito persoonansa ilmi yhteisönsä mahdollistajana ja osallistajana?

”LinkedInin päivityksiä lukiessa tulee ensivaikutelma siitä, kuinka jokainen on oman alansa MacGyver höystettynä erinomaisin taidoin vaikkapa astrofysiikasta ja mandariinikiinasta.” Sukupolvemme on määrätietoisempi kuin edelliset ikäpolvet. Haluamme kaiken heti. Perustarpeemme on tulla huomioiduksi, mutta tulisiko tämä kääntää toisin päin: huomioi muut niin sinutkin huomioidaan. Pyri motivoimaan ystäviäsi ja työkumppaneitasi aina pienistä arjen haasteista suurempiin tavoitteisiin olemalla läsnä ja kannustamalla toisia. Saatat havaita arvostuksen nousseen lähipiirissäsi, ja saaneesi juuri sen mitä halusit, et ehkä heti, mutta hyvin nopeasti.

Puheenjohtajanne,

Sebastian Satola

24h ilman Osaksi nuorten jokapäiväistä elämää ja minäkuvaa on tullut sosiaalisen median eri muodot. Toimitus päättikin testata minäkeskeisyyskanavien käyttökieltoa, ”somelakkoa”, 24 tunnin ajan. Tämä tarkoitti yhtä vuorokautta ilman Facebookkia, SnapChattia, Instagramia, WhatsAppia ja muita sosiaalisen median kanavia. Ainoat sallitut yhteydet ulkomaailmaan olisivat tavalliset puhelut ja tekstiviestit. Ilmestyikö toimittajien vuorokausiin enemmän tunteja kännykän käytön vähenemisestä vai aiheuttiko somelakko ennemminkin ahdistusta ja päänvaivaa kokeilijoillensa?

TOIMITUS TESTAA

8 | WYKYZINE

SOMEA Ella Somettomana päivänäni onnistuin avaamaan tottumuksesta ja vahinkona useasti eri someäppini. Kuitenkin heti avattuani muistin lakkoni eli oikeastaan en ehtinyt käyttää niistä yhtäkään. Koska puhelimen käyttöä ei oltu kokonaan kielletty, päivän aikana tuli selattua tavallista enemmän esimerkiksi erilaisia iltapäivälehtiä. Vaikkei kännykän käyttäminen vähentynyt niin paljon kuin ajattelin, olo oli kuitenkin rauhallisempi. Ei nimittäin tarvinnut jatkuvasti vilkuilla puhelimen näyttöä eivätkä ilmoitukset keskeyttäneet muihin asioihin keskittymistä.

Nenna Rehellisesti sanottuna sometauon pitäminen ei onnistunut laisinkaan. Lukuisat edeltävänä iltana tehdyt päätökset seuraavan päivän somettomuudesta kaatuivat lähestulkoon vaistonvaraiseen puhelimen ilmoituksien tarkistamiseen seuraavana aamuna. Instagramin ja Snapchatin unohtaminen päiväksi sujuisi varmaan ongelmitta, mutta Whatsappin ryhmäkeskusteluja ei korvaa mikään. Kuka muka jaksaa tekstata jokaiselle kaverille erikseen kaivatessaan lounasseuraa Maddeen? Lähimmäksi taukoa pääsin eräänä iltana, kun puhelimesta loppui akku, eikä asunnon nurkkien syynäämisenkään jälkeen laturia löytynyt mistään.

Sophea Tällainen haaste tällä kertaa. Vai voiko tätä edes kutsua haasteeksi omalla kohdallani? Pidän muutenkin vähintään kerran viikossa jonkinlaisen tauon sosiaalisesta mediasta ja muista laitteista. Vakuutuin ensimmäisen kerran some/laitepaaston voimasta irtisanottuani joskus aikoinaan nettiliittymän ja viemällä laitteet vanhemmille pääsykoekoitoksen ajaksi. Kyseinen aika teki ihmeitä omalle henkiselle hyvinvoinnille ja tuottavuudelle. Haaste oli itselleni näin ollen todella helppo.

Jenni En koe olevani erityisen aktiivinen sosiaalisen median käyttäjä, joten ajattelin 24 tuntia ilman somea olevan ihan helppo juttu. Päivän mittaa sitä kuitenkin huomasi, kuinka paljon todellisuudessa roikkuukaan eri sosiaalisissa medioissa, ja kuinka nyt tunsi olonsa kovin orvoksi ja ehkä ulkopuoliseksikin. Kaikki tuntuu nykyisin pyörivän somen ympärillä, ja kyllä 24 tunnin jälkeen jo odotti pääsevänsä takaisin ”normaaliin” arkeen. Mielenkiintoinen silmiä avaava kokemus, jota ehkä muidenkin kannattaisi kokeilla!

[ TOIMITUS TESTAA ]

Sarianna Aluksi ajatus somelakosta kauhistutti ja fear of missing out -tuntemukset olivat pinnalla. Päivä meni kuitenkin yllättävän hyvin ja luennoillakin pystyi paremmin keskittymään läpikäytävään asiaan, kun jätti snäpin ja instan selailun sikseen. Somelakko myös tarkoitti, että minulla oli runsaasti aikaa lukea seuraavan päivän tenttiin, eikä kännykkä voinut toimia häiriötekijänä. Tästä syystä päätin käyttää loppuillan hyödykseni – siivoamalla koko kämppäni putipuhtaaksi. Tentistä sain ykkösen.

Aino En juurikaan perusta snapchat-streakeista tai päivittäisen elämäni jakamisesta sosiaaliseen mediaan, mutta yllättävän iso osa ajastani uppoaa Instagramin selailuun ja WhatsApp-keskusteluihin. Pidin somevapaan päivän sellaisena päivänä, jolloin valmistauduin tenttiin. Huomasin, että pystyin keskittymään opiskeluun ihan eri tavalla; puhelimeni näytössä ei näkynyt elon merkkejä, joten ajatukseni eivät harhailleet ilmoituksissa. Somevapaan päivän aikana sain tavallista enemmän aikaiseksi, mutta samalla tunsin oloni rennommaksi ja vähemmän väsyneeksi. Yllätyin haasteen tehokkuudesta, kokemus todellakin avasi silmiä!

Helmi Aloitin 24h päivä ilma somea- haasteen klo 9. Ainoa mitä teki mieli katsoa päivän mittaan somesta olivat snapit ja whatsapp-viestit. Rikoin haasteen jatkamalla snap-putkia sillä en tahtonut tuoda kavereille pahaa mieltä rikkomalla niitä. Muutoin täytin päivän lukemalla uutisia, sähköpostia, lähettämällä tekstiviestejä ja woltin ruokakuvia selaamalla. Vaikeinta oli se, ettei ollut tavoitettavissa 24/7. Antaisin arvosanaksi 1/5, sillä tykkään erilaisista haasteista. Olisi kiva sanoa, että opin tästä jotain, mutta en oppinut.

Ilona Ennen sometaukoa pidin omaa somen käyttöä melko vähäisenä ja luulin testauksen sujuvan ilman suurempia ongelmia. Pakko kuitenkin myöntää, että yllätyin, miten paljon Instagramia ja Facebookia tuleekaan päivän aikana selailtua. Eniten sosiaalisen median selailua kaipasin töissä kahvitunneilla ja illalla ennen nukkumaanmenoa. Suosittelen testausta ihan kaikille, sillä se auttaa huomaamaan ensinnäkin miten paljon aikaa somen selailuun kuluu, sekä pakottaa ajattelemaan, mihin kaikkeen muuhun kyseisen ajan voisikaan käyttää.

KYLLIN TERVEISET Moikka! Toivottavasti teidänkin syksy on alkanut mukavasti. Tämän kyllin on pitänyt kiireisenä etenkin uusien fuksien saapuminen kampukselle, sekä maisterivaiheen opiskelijoille suunnatun mentorointiprojektin valmistelu. Alkusyksystä pääsin seuraamaan läheltä, miten te uudet opiskelijat saitte ensikosketuksen vaasalaiseen ja ennen kaikkea warranttilaiseen opiskelijakulttuuriin. Pääsitte tutustumaan uusiin kavereihin mahtavien tutoreiden johdolla ja toivottavasti olette jo löytäneet ympärillenne joukon uusia ja miksei vanhojakin tuttuja, joiden kanssa uusi vaihe elämässä tuntuu hiukan helpommalta. Toivottavasti uusi vaasalainen opiskelijayhteisömme alkaa tuntua jo hieman kotoisalta! Lähtökohtaisesti jokainen on vastuussa itsestään. Silti opiskeluaikana (ja tietysti myöhemminkin elämässä) on hyvä muistaa, että välillä on ihan okei tarvita apua. Siinä samalla saa myös huomata, että vahvan yhteisön osana pääsee itsekin kehittymään, ja apua saa, kunhan sitä vain uskaltaa pyytää. Suomen Ekonomit tarjoavat jäsenistölleen paljon yhteisöllisiä tapahtumia ja koulutuksia, mutta

tietyillä osa-alueilla yksilöllisyys on välttämättömyyttä. Yksi yksilöity palvelumme juuri sinulle on uravalmennus. Äkkiseltään tämä saattaa kuulostaa siltä, että pitäisi olla jo paljon kokemusta työelämästä ja selkeä suunnitelma, joka vain kaipaa hieman hiomista. Näin ei kuitenkaan ole, päinvastoin! Liikkeelle voidaan lähteä jopa niin sanotusta umpikujasta. Riittää että tiedostat mikä ei toimi, ja siitä lähdetään kartoittamaan tilannettasi, tarpeitasi ja tavoitteitasi perusteellisemmin. Siitä edetään tutkimaan tarkemmin olemassa olevaa kokemustasi ja osaamistasi, ja käydään läpi valintoja, joita ehkä olet jo tehnyt, jotta saavuttaisit tavoitteesi. Lopuksi etsitään vielä uusia keinoja tavoitteesi saavuttamiseksi. Yllä oli hyvin karkea kuvaus siitä, miten uravalmennusprosessi voi edetä. Loppupeleissä kaikki on kuitenkin kiinni juuri opiskelijan omista tarpeista, ja keskusteluiden aiheet voivat olla hyvin vaihtelevia. Muistathan hyödyntää palveluita, joista parhaimmillaan on todella paljon apua heikoimmilla hetkillä!

Rauhallista loppusyksyä toivotellen,

Isla

10 | WYKYZINE

Kiireen keskellä NYKY-YHTEISKUNNAN on vallannut

kiire. Kiireisyydestä on tietyllä tapaa tullut tehokkuuden mittari, ja suorittamista on alettu ihannoida. Mitä täydempi kalenterisi on, sitä paremmin suoriudut. Jo opiskeluaikana monen aikataulut täyttyvät itse opintojen lisäksi osa-aikatöistä, erilaisesta opiskelijatoiminnasta, harrastuksista, bileistä ja muista opiskelijariennoista. Toisaalta yliopistossa vallitseva akateeminen vapaus mahdollistaa vielä sen, että yöunia pystyy jatkamaan aamukahdeksan luennolle raahautumisen sijaan, ja lukujärjestystään voi muokata paljon kurssivalikoiman avulla. Viimeistään työelämään siirtyessä tällainen luksus kuitenkin loppuu. Useimmilla on jonkinnäköisiä tavoitteita ja haaveita tulevaisuuden työuransa suhteen, ja niitä aletaan tavoitella tosissaan viimeistään valmistumisen jälkeen.

äärätietoisuus on positiivinen ja hyödyllinen asia, mutta jos vaatii itseltään jatkuvasti liikoja tavoitteidensa saavuttamiseksi, voi tajuamattaan kaivaa itselleen kuoppaa. Kun niin moni ihminen elää elämäänsä monta rautaa tulessa -tyylillä, on helppo tempautua samaan ajatusmaailmaan mukaan ja ajatella, että minunkin täytyy pystyä siihen. Joskus uppoutuu suorittamiseen niin, ettei muista ottaa itselleen aikaa. Hektisellä elämäntyylillä on kuitenkin seuraamuksensa. Tutkimukset osoittavat, että jopa neljännes suomalaisista työssäkäyvistä kärsii lievästä työuupumuksesta, ja muutama prosentti vakavasta työuupumuksesta. Tämän lisäksi jopa puolet suomalaisista ei palaudu riittävästi arjessaan. Uupumisen riskiä lisäävät elämässä olevat muut stressitekijät.

ikä sitten ajaa innokkaan ja motivoituneen ihmisen uupumukseen? Syyt ovat varsin yksilöllisiä, sillä jokaisen stressinsietokyky on erilainen. Osa syistä juontaa juurensa ihmisten ominaisuuksiin, osa taas työympäristöön ja työtehtäviin. Erittäin velvollisuudentuntoisen työntekijän voi olla vaikea sanoa työnantajalle ei vastuun ja työtehtävien kasautuessa. Itselle asetetut tiukat vaatimukset ja suuret tavoitteet voi-

12 | WYKYZINE

vat johtaa siihen, että tavoittelee jatkuvasti entistä parempia tuloksia muistamatta kiittää ja palkita itseään jo saavutetuista tuloksista. Myös suuret vaatimukset työnantajan tai työnkuvan puolesta sekä liian suuri työmäärä ovat tekijöitä, jotka altistavat työuupumukselle. Voi olla, ettei työnantaja täysin hahmota kaikkien antamiensa tehtävien työmäärää, ja joskus organisaatiorakenne muuttuu niin, että työntekijät vähenevät, ja yhtäkkiä yritykseen jääneet joutuvat tekemään useamman ihmisen työt. Työnantajalle voi syystä tai toisesta myös kehittyä olettamus siitä, että työntekijä jaksaa tehdä nykyisen työmääränsä helposti, vaikka todellisuudessa työntekijä olisi uupumuksen partaalla.

joittainen kiireisyys ja asioiden suorittaminen on ihan normaalia. Harva pystyy aikatauluttamaan elämäänsä niin, että kaikki työt, opinnot, harrastukset ja muut menot jakautuisivat täysin tasaisesti, ja joka päivä olisi riittävästi aikaa unelle, työlle ja rentoutumiselle. Jotkut ihmiset ovat tehokkaimmillaan ollessaan sopivasti kiireisiä: silloin asiat täytyy hoitaa heti, eikä niitä voi lykätä seuraavaan päivään. Joskus työn luonnekin on sellainen, että työmäärä vaihtelee kausittain, ja kun töitä on, täytyy olla valmis joustamaan normaaleista työajoista. Jatkuva ylikierroksilla käyminen ei kuitenkaan ole hyväksi, sillä itsensä kannalta on aivan yhtä tärkeää osata rauhoittua. Varsinkin nuorena jaksaa hektistä elämää vielä suhteellisen hyvin, onhan moni opiskelija töissä opintojen ohella. Intoa riittää vaikka mihin, ja uusia kokemuksia ja taitoja halutaan kartuttaa. Jos kovin hektinen elämä jatkuu pitkään, eikä anna itselleen mahdollisuutta palautua työstä, vaan menee koko ajan mukaan useampaan ja useampaan projektiin, voi lopputuloksena olla uupumus. Työelämän vaatimukset ja odotukset pelkästään vastavalmistuneelta opiskelijalta ovat korkeat, joten on ymmärrettävää, että moni haluaa kerryttää niin työkokemusta kuin kokemusta muista projekteista mahdollisimman paljon, jotta pääsee etenemään työurallaan haluamaansa tahtia. Ajoittain on kuitenkin katsottava asiaa toisesta näkökulmasta ja

annettava sille oikeat mittasuhteet. Kumpi todellisuudessa hidastaa oman työuran etenemistä enemmän: se, että uskaltaa välillä sanoa ei ylitöille tai uudelle projektille, jotta saa aikaa palautua, vai se, että loppuunpalamisen tuloksena on pitkään työkyvytön?

oskus on siis hyvä unohtaa muiden odotukset ja itselleen asettamat vaatimukset, ja ottaa pieni aikalisä. Jatkuvan kiireen keskellä aivot menevät helposti jumiin, ja lopulta pienetkin asiat vaikuttavat vievän paljon aikaa. Myös opinnoissa voi palaa lop-

puun, joten muista ottaa itsellesi aikaa palautumiseen kurssitöiden, palautuspäivien, tenttien ja tutkielmien keskellä.

TEKSTI: NENNA KASKI KUVA: SARIANNA KALLIO-KÖNNÖ

14 | WYKYZINE

Testi:

Olenko someaddikti? TEKSTI: ILONA MÄKI

KUVITUS: HELMI KALLIO

Some siellä, some täällä, some on kaikkialla. Oletko koskaan pysähtynyt miettimään, hallitseeko somen käyttö sinua vai sinä somen käyttöä? Nyt sinulla on oiva tilaisuus selvittää, mille tasolle someriippuvuutesi yltääkään. Laita rasti ruutuun osuvan väitteen kohdalle, laske kertyneet pisteet ja paljasta todellinen somepersoonasi!

1. Ensimmäisenä aamulla katson läpi puhelimen ilmoitukset. 2. Ravintolassa käydessä käsken koko seuruetta odottamaan, kunnes saan kuvattua annokset. 3. Selailen somea, jotta näytän tekeväni jotain. 4. Voi ei, jätin puhelimen kotiin! Päivä on pilalla! 5. Puhelimestani löytyy sovellukset: Instagram, YouTube, Snapchat, Twitter, Facebook, Jodel. 6. Käytän somea enemmän päivittäin kuin radiota, televisiota tai sanomalehtiä yhteensä. 7. Snapstreakkien katkaiseminen on pyhäinhäväistys. 8. Etsin jatkuvasti hyviä kuvauskohteita, joista postata somessa. 9. Voin unohtua selailemaan somen syövereihin tuntikausiksi. 10. Pahin häiriötekijä tenttilukemiseen on somen selailu. 11. Kesken elokuvan tai sarjan katsomisen harhaudun selailemaan somea. 12. Kannan kännykkää mukana jopa vessassa käydessäni. 13. Selattuani kaikki postaukset läpi, päivitän feediä niin kauan kunnes jotain uutta ilmestyy. 14. Olen saanut läheisiltäni kommenttia liiallisesta somen käytöstä. 15. Some on viimeinen asia, jonka näen juuri ennen nukkumaanmenoa.

Somenoviisi 0-4 p. Mikä on Snapstreak? Puhelin jäi kotiin – so what? Sinua ei usein bongaa kännykkä kädessä somen syövereissä. Keskityt mieluummin muuhun tekemiseen kuin puhelinruudun tuijotteluun. Joinain päivinä saatat kuitenkin käydä kavereidesi hermoille, koska unohdit taas vastata Whatsapp-viesteihin. Olet se tyyppi keikalla, joka ei katso esitystä puhelimen kamerasta, mutta joka harmittelee, kun ei muistanut ottaa yhtään kuvaa muistoksi tai postattavaksi. Suosit ehkä enemmän perinteisiä mediakanavia, kuten televisiota, radiota tai sanomalehtiä.

Semisomettaja 5-9 p. Kultaisen keskitien kulkijana olet saattanut valita vain pari sosiaalisen median kanavaa, joita käytät päivittäin. Haluat olla perillä sosiaalisen median trendeistä ja tapahtumista, mutta puhelin ei ole kuitenkaan läsnä joka hetki. Sinulla on tapana silloin tällöin julkaista omaa sisältöä, mutta useimmiten tyydyt seuraamaan muiden julkaisuja.

Someholisti 10-15 p. Kännykkä todella on sinulle kuin käden jatke. Ilman sitä tunnet, että jotain puuttuu ja pelkäät jääväsi jostain tärkeästä paitsi. Sinulla on kaikki somen nippelitiedot hallussa ja surffaat eri sovelluksien välillä vaivatta. Sinulta ei jää yksikään ajankohtainen ilmiö huomaamatta, eikä yksikään hyvä lomakuva postaamatta. Voisit kuitenkin pysähtyä joskus miettimään, viekö sosiaalinen media liikaa aikaa tärkeämmiltä asioilta. Kokeile joskus puhelimen offline-tilaa, ja katso mitä kaikkea voit ylijääneellä ajalla tehdä?

16 | WYKYZINE

Ulkkarisitsien ABC

Tiesitkö, että suurin osa ihmisten päivittäisistä ajatuksista ovat samoja kuin edeltävien päivien? Tuntuuko sinusta, että tarvitset jotain uutta ja erilaista? Me NESUssa tiedämme ratkaisun näihin mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Päiviin virkistävää vaihtelua tuo uusiin ihmisiin tutustuminen! Olet jo saattanut käydä NESU-Waasan sitseillä, mutta erityisen lämpimästi suosittelen lähtemistä meidän mukana muihin kaupunkeihin löytämään uusia ystäviä. Vaikka esimerkiksi koen itseni enemmän introvertiksi, se ei ole koskaan ollut este uusille tuttavuuksille NESUn tapahtumissa! Kaikissa kaupungeissa ihmiset ovat hyvin avoimia uusille tuttavuuksille ja vaikka ei itse olisikaan sosiaalisuuden multihuipentuma, jokainen todella otetaan lämpimästi vastaan yhteen isoon pohjoismaiseen NESU-perheeseen. Ulkopaikkakunnille sitsaamaan lähteminen on tehty NESUn toimesta hyvin helpoksi ja sitsejä on melkein viikottain ympäri Suomen. Jos siis kaipaa lisää tapahtumia arkeensa, ne eivät todellakaan lopu, kunhan hyödyntää kaikki Warrantin edut, tässä tapauksessa NESU-sitsit! Seuraavaksi kuvaan tiiviisti, miten ulkopaikkakunnille pääsee sitsaamaan. Mistä saan tiedon ulkkarisitseistä? Liity NESU-Waasan sähköpostilistalle lähettämällä sähköposti aiheena ”sähköpostilista + oma nimi” osoitteeseen nesu-waasa@nesu.net. Kun NESU-Waasa lähettää sähköpostiisi vaikkapa NESU-Boomin kutsun sitseille, tämän jälkeen voit kyseisille sitseille ilmoittautua (ei siis aiemmin). Sähköpostissa on myös ohje mitä tietoja sinusta tarvitaan ja mihin mennessä. Muistathan lisätä kyseiset tiedot joka kerta ilmoittautumissähköpostiin. Kutsut julkaistaan myös NESU-Waasan Facebook -sivulla. Mitä ilmoittautumisen jälkeen? Yleensä noin viikko ennen kyseisiä sitsejä tulee sitsien

järjestävältä taholta ilmoitus, mahdutko kyseisille sitseille mukaan. Ei hätää, yleensä sitseille mahtuu, mutta ennen vahvistusta ei kannata alkaa matkalippuja ostamaan! Vahvistusviestin yhteydessä tulevat myös sitsien maksuohjeet. Miten käytännön järjestelyt? Kun saat vahvistusviestin, alkaa käytännön järjestelyiden mietintä! Missä yöpyä, millä liikkua, miten olla yhteydessä muihin vaasalaisiin, jotka ovat menossa kyseisille sitseille? Ilmoittautumisen ohessa sinun on pitänyt vastata kyllä/ei majoitustarpeelle. Jos olet vastannut siihen kyllä, niin paikallinen NESU-organisaatio järjestää sinulle majoituksen paikallisen NESU-hallituslaisen (toisinaan kylterihallituslaisen) luo. Kannattaa myös mainita, jos haluaa majoittua kaveriensa kanssa samassa paikassa, jotta tämä voidaan mahdollisesti ottaa huomioon! Majoittujille perustetaan oma Whatsapp-ryhmä majoittajan toimesta. Perustamme Whatsappiin NESU-Waasan ryhmäkeskustelun ulkopaikkakunnan sitsejä varten, johon lisäämme jokaisen Vaasasta kyseisille sitseille lähtijän. Kyseisessä ryhmäkeskustelussa on helppoa sopia yhdessä muiden kanssa, millä kulkuvälineellä voisitte sitsipaikkakunnalle suunnata! Mitä tämä kaikki kustantaa? Kustannukset eivät eroa merkittävästi Vaasassa sitsaamisesta! Sitsilipun hinnan lisäksi maksettavaksesi jää matkat ja muut elämisen kustannukset. Sitsimajoitus on aina täysin ilmaista, sillä sen järjestää paikallinen NESU-organisaatio. Unohda hetkeksi oravanpyörä ja lähde meidän mukaan sitsaamaan!

Terveisin, NESU-Puheenjohtaja

Saska

Talouskasvu - uhkana kestävälle TEKSTI: HELMI KALLIO

KUVA: SOPHEA KONG

ahdoimme toimituksen kanssa saada tähän lehteen mukaan taloustieteellistä näkökulmaa ja ajatuksia liittyen eettisyyteen, talouskasvuun ja ihmisten minäkeskeisyyteen. Täten haastattelimme Vaasan yliopiston taloustieteen professori Petri Kuosmasta, joka on valittu kaksi kertaa peräkkäin vuoden parhaaksi luennoitsijaksi kauppatieteiden opiskelijoiden toimesta.

illainen yritys on eettinen? Petri Kuosmasen mukaan eettisyys liittyy jokaisen ihmisen omaan etiikkaan, kuten myös yhteiskunnan arvoihin ja kulttuuriin, jotka ovat myös aikasidonnaisia. Kuosmasen mielestä vaikeita eettisiä kysymyksiä on hyvä pohtia konkreettisten esimerkkien avulla. Suomessa esimerkiksi kannabisyritykset nähdään epäeettisinä, kun taas rannikon toisella puolella kannabisyritykset ovat menestyneet hyvin. Eettisinä pidetyt yritykset menestyvät paremmin kuin epäeettiset yritykset, sillä epäeettinen toiminta lisää yrityksen riskiä. Esimerkiksi kartellivyyhdin paljastumisella on usein pitkäkestoiset vaikutukset yrityksen arvoon. Sijoittajat eivät myöskään tue mielellään epäeettisenä pidettyjä toimialoja, kuten tupakkateollisuutta tai turkistarhausta. Suhtautuminen näihin toimialoihin ei kuitenkaan ole aivan niin mustavalkoista: tupakkayritykset ovat hyviä maksamaan osinkoa, sillä niiden arvostus on niin alhainen. Turkistarhaukseen taas suhtaudutaan eri puolella Suomea eri tavoin. Pohjanmaalla se nähdään yhtenä perinteisistä elinkeinoista, toisin kuin Etelä-Suomessa.

nko kestävä kehitys ristiriidassa talouskasvun kanssa? Eikö talouskasvu tarkoita sitä, että kulutetaan ja kulutetaan enemmän ja enemmän? Ei. Kuosmanen huomauttaa tämän olevan valetta. Talouskasvu päinvastoin luo kestävää kehitystä. Se on sitä, että tehdään asioita fiksummin. Talouskasvua ei tuo se, että tuotetaan lisää tavaroita, sillä niitä on nykyään

18 | WYKYZINE

joka paikka täynnä. Nykyisin digitalisaatio ja skaalautuvuus tuottavat talouskasvua. Näin on asia länsimaissa. Kehittyvissä maissa talouskasvu syntyy luonnonvarojen hyödyntämisestä. Tästä syntyy maiden välille suuri ristiriita. Länsimaat vaativat kehittyviä maita käyttämään vähemmän resursseja, vaikka ovat itse päässeet nykyiseen asemaansa hyödyntämällä myös luonnonvaroja. Tilannetta on yritetty korjata muun muassa päästökaupalla. Eurooppa tukee esimerkiksi Puolaa käyttämään vähemmän kivihiiltä tuotannossaan.

illainen on taloustieteellinen ihmiskäsitys? Kuosmasen mukaan taloustieteellinen ihmiskäsitys on minäkeskeinen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että yksilö pyrkisi hyödyttämään vain itseään, vaan parhaat tulokset syntyvät yhteistyössä muiden kanssa. Kun ihminen toimii omaksi parhaakseen, hyödyttää tämä myös ryhmää. Hyödynmaksimointi ei täten missään tapauksessa ole itsekkyyttä. Ihminen pyrkii toiminnassaan rationaalisuuteen, muttei aina onnistu siinä. Esimerkiksi narkomaani tai alkoholisti ei toimi rationaalisesti. Tällöin taloustieteet eivät ole paras mahdollinen väline arvioimaan tilannetta, joka menee lääketieteen puolelle. Taloustieteet ottavat huomioon sen, ettei ihmisellä aina ole käytettävissään täydellistä informaatiota. Hän on erehtyväinen ja tekee virheitä, mutta ottaa niistä myös opikseen. Taloustieteellinen ihmiskäsitys nähdään usein kylmänä, mikä ei pidä paikkansa. Tämä saattaa olla seurausta tieteiden erilaisesta näkökulmasta. Esimerkiksi sosiologiassa ihminen nähdään ennen kaikkea yhteiskunnan osana, huomioiden myös konteksti. Taloustieteissä taas keskitytään ihmiseen yksilönä. Ihmisellä on taipumus reagoida asioihin heti joko taistellen, tai paeten. Tämä tuottaa sijoittajamaailmassa vaikeuksia, sillä sijoittamisessa on oltava kärsivällinen. Me-

kehitykselle? nestys sijoittajana ei nimittäin korreloi aktiivisuuden kanssa.

itä väliä tällä kaikella on yksilön kannalta? Yksilö voi vaikuttaa yritysten eettisyyteen omalla toiminnallaan. Eettisiin yrityksiin kannattaa sijoittaa, sillä ne ovat kannattavampia kuin epäeettiset. Tämä kannustaa osaltaan yrityksiä toimimaan eettisesti. Yksilö voi tukea

myös talouskasvua hyödyntämällä uusia fiksumpia keksintöjä, jotka kuluttavat vähemmän luonnonvaroja. Yksilön kannattaa myös tiedostaa omassa toiminnassaan omat rajoitteensa. Informaatiota ei aina ole riittävästi tarjolla päätöksentekotilanteessa, eikä parasta mahdollista tulemaa saada reagoimalla nopeasti. Sijoittaessa tie menestykseen on pitkäjänteisyys.

”Talouskasvu päinvastoin luo kestävää kehitystä. Se on sitä, että tehdään asioita fiksummin. Talouskasvua ei tuo se, että tuotetaan lisää tavaroita, sillä niitä on nykyään joka paikka täynnä.”

Pitäisikö työntekijän ajaa omaa

vai yrityksen asiaa? TEKSTI: JENNI SINKKONEN

KUVA: SOPHEA KONG

Kaikki aloittavat työuransa jostain, ja työkokemusta voi kertyä uran aikana useistakin eri työtehtävistä laidasta laitaan. Kukaan tuskin päätyy heti ensiyrittämältä juuri siihen unelmatyöhön, jota palaa halusta tehdä koko loppuelämänsä. Siispä monet työpaikat jäävätkin vain välietapeiksi ja CV:n jatkeiksi työntekijöiden kiiruhtaessa työurallaan eteenpäin. Herääkin kysymys siitä, keskittyvätkö työntekijät niin vahvasti vain omaan työuralla etenemiseensä, että yrityksen asian ajaminen unohtuu? Yritykset pyrkivät löytämään työntekijöitä, jotka työskentelevät yrityksen asian puolesta ja edistävät sen tavoitteiden saavuttamista. Kuitenkin, varsinkin perustason tehtävissä yrityksen asian ajaminen ei useinkaan ole työntekijöiden tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä, sillä työpaikan ajatellaan olevan vain väliaikaisratkaisu ennen ”oikeisiin”, parempiin työtehtäviin siirtymistä. Tällöin työntekijän omat tavoitteet ovat keskiössä, eikä yrityksen asian ajamista välttämättä edes ajatella. Jos työntekijä keskittyy yrityksessä vain omaan asiaansa ja uralla etenemiseensä, jää yrityksen asiat oman tekemisen varjoon ja sen asettamat tavoitteet ehkä saavuttamatta. Tällainen työntekijä ei ole yritykselle kovinkaan kannattava. Samalla työntekijä voi tehdä hallaa myös itselleen, sillä usein hyvät ja kannattavat työntekijät ovat niitä, joille aukeaa eniten mahdollisuuksia työuralla etenemiseen. Ja hyvänä työntekijänä pidetään työntekijää, joka tekee töitä nimenomaan yrityksen asian ajamiseksi ja sen tavoitteiden saavuttamiseksi. Toisaalta, jos työntekijä keskittyy ainoastaan yritykseen ja yrityksen tavoitteisiin, jäävät tämän omat asiat toissijaisiksi. Työntekijä saattaa ehkä jopa luopua kokonaan omista tavoitteistaan. Samalla tämä tarkoittaa myös sitä, että työntekijän työmotivaatio ja tehokkuus heikkenevät. Miksi työntekijä haluaisi käyttää kaikki resurssinsa yrityksen asian ajamiseen, jos hän ei saa siitä itselleen mitään hyötyä tai koe sitä itselleen tärkeäksi? Myöskään täysin omasta asiasta luopuva työntekijä ei välttämättä ole yritykselle kannattava.

20 | WYKYZINE

Ei voida siis sanoa, että työntekijän tulisi ajaa vain joko omaa tai yrityksen asiaa. Jos työntekijä haluaa edetä urallaan, on hänen ajettava oman asiansa ohella myös yrityksen asiaa. Samalla yrityksetkään eivät voi odottaa työntekijöiden luopuvan omista tavoitteistaan. Ideaalitilanteessa yrityksen ja työntekijän tavoitteet kohtaavat, jolloin työntekijän ajaessa yrityksen asiaa, ajaa hän samalla omaa asiaansa. Jos työntekijä joutuu luopumaan omasta asiastaan tai ei kykene ajamaan yrityksen asiaa, ei yritys todennäköisesti ole työntekijälle ja työntekijä yritykselle oikea.

Kaikki se hyvä, jota maailma tarvitsee TEKSTI JA KUVITUS: SARIANNA KALLIO-KÖNNÖ

os sinun tulisi miettiä ympäristöystävällisiä keinoja, joilla voit vaikuttaa ilmasto-ongelmiin, kykenet luultavasti luettelemaan litanian jo peruskoulussa oppimiasi asioita. Sammuta valo, kun poistut huoneesta. Käytä joukkoliikennevälineitä. Suosi lähimatkailua. Reduce, reuse, recycle.

ämä viestit ovat tulleet meille kaikille tutuiksi. Käsityksemme ympäristöystävällisestä elämästä muodostuu usein niistä asioista, joissa olemme aktiivisena osallistujana, kuten muovijätteen lajittelusta, yksityisautoilun vähentämisestä ja Thaimaan-matkojen väliin jättämisestä. Sillä välin, kun sammuttelemme kattolamppuja ja kiiruhdamme ruuhka-aamuna täyteen pakattuun bussiin, vaatetehtaat Intiassa suoltavat laitoksistaan litrakaupalla raskasmetallipitoisia väriaineita sisältäviä jätevesiä, saastuttaen paikalliset pohjavedet ja tehden ne juomakelvottomiksi. Lähes puolet maailman sademetsistä on tuhottu teollisuuden sekä maatalouden tarpeisiin. Hiilidioksidipäästöt ovat lisääntyneet 90% 1970-luvulta lähtien. Kun nämä tosiasiat ottaa huomioon, voiko vastuu ilmastonmuutoksen ja ympäristön turmelemisen pysäyttämisestä, tai edes sen hidastamisesta, olla yksilöllä?

lmasto-ongelmien laajuutta miettiessä tuntee helposti itsensä äärettömän pieneksi ja hedelmien laittaminen kestokassiin muovipussin sijaan alkaa tuntua kovin merkityksettömältä suuressa mittakaavassa. Miksi minun pitää kulkea bussilla oman auton sijaan, kun hiilidioksidipäästöt ovat siitä huolimatta maailmanlaajuisesti nousussa? Onko muovijätteen kierrätyksellä oikeasti merkitystä, kun sitä kuitenkin tuotetaan jatkuvasti lisää? Miksi minun pitäisi kantaa vastuu maapallon pelastamisesta, kun kukaan muukaan ei näytä tekevän mitään?

ässä kohtaa tunnen tarpeelliseksi siteerata Jana Stanfieldia. Hänen sanojensa mukaan me emme voi tehdä kaikkea sitä hyvää, jota maailma tarvitsee, mutta maailma tarvitsee kaiken sen hyvän, jonka voimme tehdä. On siis pidettävä mielessä, että kaikilla te-

kemillämme asioilla on kumulatiivinen vaikutus. Yksilöteot ovat merkittäviä, kun tarpeeksi monta ihmistä toimii yhdessä yhteisen päämäärän tavoittamiseksi. Yksinkertaiset teot, kuten joukkoliikenteen suosiminen ja muovin käytön vähentäminen ovat ympäristöystävällisiä tapoja, joita jokaisen meistä olisi suositeltavaa omaksua osaksi jokapäiväistä elämäämme.

iitä huolimatta voimme tehdä paljon enemmän. Kuluttajina meidän tulee miettiä ostopäätöksiämme ja sitä, mitä haluamme omalla kolikollamme tukea. Vastuullisuus on tänä päivänä monelle yritykselle merkittävä osa liiketoimintaa, mutta valitettavan usein voittojen tavoittelu menee ympäristökysymysten edelle. Esimerkiksi tuotannon keskittäminen kehitysmaihin, joissa ympäristölainsäädännön laatiminen ja sen valvominen ovat vasta lapsenkengissä, voi johtaa tilanteeseen, jossa tuotanto kuormittaa ympäristöä aiheuttaen sekä paikallisia että maailmanlaajuisia ongelmia. Taloudellisilla valinnoillamme voimme osoittaa, mihin suuntaan haluamme markkinoiden kehittyvän, ja tätä kautta vaatia yrityksiltä vastuullisempia toimintatapoja. Mikäli emme sitä vaatisi, tapahtuisiko kehitystä ollenkaan?

mpäristöystävällisiä hankkeita ja kestävää kehitystä voi tukea myös omalla sijoitustoiminnallaan. Useat pankit tarjoavat asiakkailleen mahdollisuutta sijoittaa rahastoihin, joissa mukana olevat yritykset pyrkivät kohti ekologisempaa yhteiskuntaa ja liiketoimintaa. Nämä hankkeet vaativat usein suuria investointeja,

22 | WYKYZINE

”Taloudellisilla valinnoillamme voimme osoittaa, mihin suuntaan haluamme markkinoiden kehittyvän, ja tätä kautta vaatia yrityksiltä vastuullisempia toimintatapoja. Mikäli emme sitä vaatisi, tapahtuisiko kehitystä ollenkaan?” minkä vuoksi ne ovat usein riskialttiimpia verrattuna vakiintuneisiin yrityksiin ja rahastoihin sijoittamiseen. Ilmastonmuutos on kuitenkin yksi aikamme ajankohtaisimmista megatrendeistä, joten on vaikea kuvitella, ettei tämänkaltaisten yritysten ponnisteluilla olisi vaikutusta siihen, miten tulevaisuudessa tuotamme energiaa, suunnittelemme tuotantoprosessimme tai kulutamme luonnonvaroja.

oimme tietenkin jatkaa valokatkaisimien napsuttelua ja bussilla kulkemista satunnaisin väliajoin. Se ei kuitenkaan oikeuta meitä olemaan omahyväisiä ja ajattelemaan, että olemme siinä vaiheessa tehneet kaikkemme maapallon hyväksi. Meidän on mietittävä ympäristöystävällisyyttä kokonaisvaltaisemmin ja alettava tiedostamaan kulutustottumustemme ja elintapojemme laajemmat vaikutukset. On suunnattava katse eteenpäin, etsittävä ratkaisuja ympärillämme oleviin epäkohtiin ja tehtävä töitä pitkällä tähtäimellä sen sijaan, että keskittyisimme ainoastaan lyhytaikaisten voittojen maksimointiin. Olemme tulleet siihen pisteeseen, jossa mekin tarvitsemme kaiken sen hyvän, jonka voimme maailmalle tehdä.

Minä itsekäs? -Totta helvetissä! TEKSTI: ILONA MÄKI Moni sanoisi, että itsekkyys on negatiivinen piirre ihmisessä, mutta rohkenen olla erimieltä. On hyvä tiedostaa omat tavoitteet ja päämäärät, ja tähdätä niitä kohti aktiivisesti omilla valinnoilla. Mitä minä haluan? Missä minä haluan olla viiden vuoden päästä? Mikä ja ketkä tekevät minut onnelliseksi? Joku saattaa tässä välin ajatella, että mikäs omaa napaa tuijotteleva itsekeskeinen idiootti tämän on kirjoittanut. Siispä onkin hyvä tähän väliin tehdä huomio, että omien etujen ajaminen ei tee kenestäkään automaattisesti kusipäätä. Omia valintoja ja omaa etua voi ajaa myös tekemättä sitä muiden ihmisten kustannuksella. Oman onnen ei tarvitse olla pois toiselta. Sitä tulee tehtyä lukuisia isoja ja pieniä valintoja joka päivä. Mutta kuinka usein pysähdyn miettimään ovatko tekemäni päätökset todella minun arvojen, asenteiden ja halujen mukaisia? Tekevätkö ne juuri minut onnelliseksi? Vai teenkö niitä kenties miellyttääkseni enemmän vanhempia, puolisoa tai kavereita? Vai murruinko vain sosiaalisen paineen alla? Kaikki me seuraamme toisten ihmisten polkuja jossain vaiheessa, mutta tässä maailmassa ei mielistelyllä pitkälle pötkitä. Harvassa ovat ne pelastavat enkelit, jotka ajaisivat pyyteettä vain toisen etua. Ei ehei! Kukaan ei tule tarjoamaan valmista unelmatyöpaikkaa ja menestyvää uraa kotiovelle, vaan sen eteen tehdään töitä. Otetaan kunnia ja vastuu omista päätöksistä, tartutaan rohkeasti tilaisuuksiin ja ollaan rehellisesti sitä mitä ollaan. Every man for himself. Anteeksipyytelemättä.

24 | WYKYZINE

GALLUP KUVAT: SOPHEA KONG TEKSTI: NENNA KASKI

1. Milloin viimeksi otit aikaa itsellesi? 2. Mitä teit? 3. Mikä merkitys sinulle on sillä, että voit välillä pitää hengähdystauon arjen kiireiden keskellä?

Anna Valio 1. Viime sunnuntaina 2. Katsoin Netflixiä ja laitoin kasvonaamion. 3. Sillä, että saa olla hetken yksin ja stressaamatta mistään, on iso merkitys.

henri jurva 1. Kesälomalla 2. En mitään ihmeellistä, chillailin ja otin rauhassa 3. On tärkeää ottaa hengähdystaukoja, koska niiden jälkeen jaksaa hoitaa asioita paremmin.

jonna patrikainen 1. Koulu ei ole alkanut vielä kunnolla tälle syksylle, joten viime aikoina on ollut paljon aikaa itselle. 2. Kun otan aikaa itselleni, käyn salilla tai lenkillä. 3. Pään nollaamisen jälkeen saa tehtyä asioita tehokkaammin.

Lassi Vehviläinen 1. Sunnuntaina 2. Makoilin riippumatossa 3. Hengähdystauko auttaa paljon, koska silloin saa olla stressivapaa eikä tarvitse miettiä mitään.

Milja Nojosaho ja Susanna Peltonen 1. Viime viikonloppuna / Kesällä 2. Katsoin leffoja kotona / Katsoin leffoja ja olin vain rauhassa 3. On kiva saada välillä nollata pää opiskelusta / Samat sanat

26 | WYKYZINE

[ YRITYSSUHTEET ]

Yrityksiä ja itsensä ylityksiä Näin vuosijuhlaviikon hulinoiden jälkeen juolahti mieleeni ajatus. Ajatus siitä, mitä ainejärjestömme tosiasiassa olisikaan ilman rakkaita yhteistyökumppaneitamme ja Warrantin yritysyhteistyötä? Mitä yritysyhteistyö todella tarjoaa ja mahdollistaa kaikille meille Warrantin jäsenille? Niinkun moni tietää, meillä on jäsenetuja mm. kuntosalille, ravintolaan ja saamme nauttia w-huoneella Löfsbergin kahvia. Mistä muusta hyödymme tapahtumasponsorointien lisäksi? Annahan kun kerron! Ensinnäkin, SINÄ voit löytää itsellesi jo fuksivuonna työpaikan. Miten tämä onnistuu? Lähde mukaan johonkin case-iltaan, excursiolle ja seuraa ehdottomasti Warrantin Duunipörssiä. Ensi vuoden alussa alkaa taas jokavuotinen kesätyöpaikan etsintä - ole valppaana. Duunipörssistä löytyy myös esimerkiksi ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoille suunnattuja työpaikkoja, niin koko- kuin osa-aikaisiakin! Myös viikkotiedotteeseen on koottu viikon työpaikka- ja traineeilmoitukset. Heittäydy ja lähde kokeilemaan rajojasi yritysten case-tilaisuuksiin. Kerron tässä omakohtaisen esimerkin heittäytymisestä ja sen palkitsevuudesta. Se ajoittuu vuosijuhlaviikolle Academic Workin case-iltaan. Tehtävänämme siellä oli harjoitella pienryhmissä ”pitchausta” eli itsensä napakkaa ja lyhyttä esittelyä, tiivistävää ja myyvää esitystä työnantajalle. Tämän jälkeen halukkaat saivat esiintyä muille osallistujille. Itse, ensin hieman ujostellen, päädyin lopulta pienen kannustuksen ja hihastanykimisen kera estraadille. Heitin hatusta, yhtään sen enempää etukäteen miettimättä, napakan pitchin. Hyvinhän se meni, vaikka jännitti. Tuli hyvä fiilis siitä, kuinka taas uskalsin ylittää itseni. Ja uskokaa tai älkää: tämän jälkeen minulle tarjottiin työpaikkaa Account Managerina. Yrppä on tänä vuonna järjestänyt esimerkiksi excursion Helsinkiin Meltwaterin ja Accenturen toimistoille, sijoitusillan Vaasan Osuuspankin kanssa sekä kisälliaamiaisen PwC:n kanssa. Palautekyselyn perusteella osallistujat ovat arvostaneet sitä, kuinka käytännön- ja työelämäläheisiä tapahtumat ovat olleet. He myös yllättyivät siitä, kuinka paljon eri työmahdollisuuksia tietyissä yrityksissä onkaan. Parasta, mitä näiden tapahtumien jälkeen olen kuullut, on se, että osallistuja piti vierailusta niin paljon, että lähetti päivän jälkeen työhakemuksen sinne. Tule siis mukaan caseiltoihin ja excursioille. Niissä pääset haastamaan itseäsi ja kehityt. Yllätyt siitä, kuinka hyvin osaatkaan heittäytyä tilanteeseen ja kuinka rohkea oletkaan. Ja sitähän jokainen työnantaja arvostaa meissä Warranttilaisissa kyltereissä rehellisyyden, avoimuuden, kannustavuuden ja yhteisöllisyyden lisäksi. Näillä mennään ja homma toimii, yrityssuhdevastaanne

Sebastian

Lauri Iso-Markku: Ota opiskelusta kaikki irti, mitä saat! TEKSTI: JENNI SINKKONEN

Kahdeksan vuotta sitten suuntasi Lauri Iso-Markku tiensä Nummi-Pusulasta kohti Vaasan yliopistoa rahishärkä -haaveet mielessään. Pääainevalintoja tehtäessä markkinointi veti kuitenkin lopulta pidemmän korren, ja vuonna 2015 Lauri valmistui markkinoinnin ekonomiksi. Viisivuotisen opiskelutaipaleensa aikana Lauri ehti olla mukana niin Warrantin hallituksessa, perustamassa VES:iä, järjestämässä Contact Rekrymessuja kuin NESU-semmaakin. Opiskeluiden aloittaminen Vaasassa oli Laurille hyppy tuntemattomaan; Vaasassa ei ollut ennestään yhtään tuttua, ja sijaintikin piti tarkistaa kartalta. Hetkeäkään Lauri ei kuitenkaan ole päätöstään katunut ja omalta mukavuusalueelta poistuminen kannatti. Vaasassa parhaana asiana Lauri pitää ehdottomasti koko kylteriyhteishenkeä. ”Kun tuli aamulla (tai päivällä, riippuen oliko Fontanassa kuinka myöhään) tritoniaan tai W-huoneelle, siellä oli aina liuta kavereita odottamassa”, muistelee Lauri. Saatuaan gradunsa valmiiksi päätti Lauri hakea suoraan myynti- ja markkinointipäällikön tehtäviin. Duunitorille haettiin juuri tuolloin myynti- ja asiakaspäällikköä, ja sieltä paikka sitten Laurille napsahtikin. Duunitori oli Laurin ensimmäinen oikea työpaikka valmistumisen jälkeen, joskin opiskeluaikanaan kävi hän kesäisin kartuttamassa arvokasta myyntikokemusta muun muassa Fortumin myyntineuvottelijana. Nyt, kolme vuotta myöhemmin, Lauri työskentelee edelleen Duunitorilla. Myynti- ja asiakkuuspäälli-

28 | WYKYZINE

kön tehtävistä Lauri eteni avainasiakaspäälliköksi, ja tällä hetkellä hän toimii asiakkuusjohtajana sekä on yrityksen osakkaana. Asiakkuusjohtajana Lauri tekee avainasiakastyötä yhdessä avainasiakaspäälliköiden kanssa johtaen tätä kokonaisuutta. Lisäksi Lauri vastaa merkittävästä osasta Duunitorin liiketoimintaa. Työssä korostuu tietynlainen ennakkoluulottomuus, rohkeus, hyvä empatiakyky ja tunneäly. Myös liiketoimintaymmärrystä vaaditaan, mutta se, miten osaa kohdata erilaisia ihmisiä ja asettua toisen asemaan, vie jo pitkälle. Jo lyhyessä ajassa Lauri on edennyt urallaan merkittävästi, ja myös Duunitori yrityksenä on kasvanut kolmen vuoden aikana hurjasti. Yrityksen menestyminen ei ole yhden miehen ansiota, siihen tarvitaan koko tiimiä puhaltamaan yhteen hiileen. ”Huippumyynti on vähän kuin huippu-urheilua: hyvin systemaattisella treenaamisella sä pääset niihin huipputuloksiin ja kun sä teet oikeita asioita päivästä toiseen hyvin systemaattisesti, niin se on se menestystekijä.” Lauri kiteyttää. Nykyisiä opiskelijoita Lauri kehottaa olemaan avoimin mielin ja ottamaan opiskelusta kaiken irti. Kannattaa lähteä vaihtoon ja olla mukana ainejärjestötoiminnassa, mutta kannattaa oikeasti myös lukea ja keskittyä kursseihin. ”Pitäkää kyltereiden ja Warrantin lippu korkealla!” muistuttaa vielä Lauri, jolle vanhempana tieteenharjoittajana Warrantti on edelleen lähellä sydäntä.

Kuinka osoittaa olevansa

hyvä työntekijä?

Työelämään pääsy voi tuntua monestakin opiskelijasta hankalalta. Varsinkin työnhakutilanteissa pitäisi tuoda itseään sekä omaa osaamistaan esille ja yrittää olla parempi kuin muut hakijat. Kuinka suuressa roolissa itsensä esille nostaminen todellisuudessa on työelämässä? Kysyimme Duunitorin Laurilta, Lauri vastasi. TEKSTI: JENNI SINKKONEN

Duunitori on yksi suosituimmista työelämämedioista, joka on varmasti tuttu suurelle osalle opiskelijoistakin. Millainen on tyypillinen työntekijä, jota Duunitoriin ilmoituksiaan jättävät yritykset hakevat? Kaikki yritykset hakevat hyvää tyyppiä, mutta hyvä tyyppi voi tarkoittaa montaa eri asiaa. Kun firmat hakee hyvää tyyppiä, he hakevat heidän yrityskulttuuriinsa sopivia henkilöitä. Sillä on todella suuri merkitys, miten uusi ihminen sopeutuu olemassa olevaan yrityskulttuuriin ja siellä jo työskenteleviin henkilöihin. Kuinka paljon ja miten työnhakijan on tuotava itseään esille työnhakuprosessissa, jotta työnantajat kiinnostuisivat hänestä? Työnhakijana taistellaan huomiosta. Kaikki lähtee siitä, miten haet yritykseen. Napakka CV ja hyvin mietitty työhakemus korostuvat. Pelkkä hyvän hakemuksen jättäminenkään ei välttämättä riitä. Usein rekrytoijat arvostavat sitä, että heihin ollaan suoraan yhteydessä hakemukseen liittyen. Näin hakija voi nostaa pisteitään rekrytoijan silmissä ja helpottaa pääsyään haastatteluun. Voiko työnhakija tuoda itseään esille liikaa tai väärällä tavalla? Millainen on oikea/paras tapa nostaa itsensä esille?

Kaikki eivät kuitenkaan pidä itsensä esille nostamisesta. Onko työelämässä mahdollisuutta pärjätä ilman, että tuo itseään jatkuvasti esille? Itsensä esille tuominen korostuu hakemisvaiheessa, mutta työelämässä itsessään ei jatkuvasti tarvitse olla framilla. Introvertit ihmiset pärjäävät hyvin elleivät paremminkin tietyissä asioissa. Itsensä framille nostaminenkin voi olla monenlaista, eikä sen tarvitse olla itsensä hehkuttamista ja esille tuomista. Yksinkertaisimmillaan se on sitä, että hoitaa omat työtehtävänsä hyvin. Ja tämä myös huomataan. Miten tällaiset henkilöt, jotka eivät ehkä osaa tuoda itseään esille niin hyvin, voisivat parantaa mahdollisuuksiaan esimerkiksi työnhakuprosessissa? Työnhaku saattaa jännittää ja tuntua todella epämiellyttävältäkin, mutta joskus vain täytyy purra hammasta ja uskaltaa mennä omalle epämukavuusalueelle, ottaa se luuri käteen ja soittaa sinne yritykseen. Eikä rekrytoijalle soittaminen todellisuudessa ole sen suurempi asia. Ja sitten, kun sen unelmatyön saa, se palkitsee. Missään nimessä ei kannata tyytyä tekemään sellaista työtä, josta ei tykkää.

Liika on aina liikaa. Itseään saa kehua ja pitääkin tuoda esille ne hyvät asiat, mutta sitä ei kannata tehdä ylimielisyyden ja röyhkeyden kautta. On monia tapoja tuoda itseään esille, eikä välttämättä ole sitä yhteä oikeaa tapaa. Paras tapa on kuitenkin tehdä se aidosti. Aitous toimii ja se vie jo pitkälle.

[ KOLUMNI ]

Rajansa kaikella

Sophea Kong on neljännen vuoden johtamisen pääaineopiskelija, joka aloitti Wykyzinen toimituksessa vuosi sitten aikomuksenaan vain valokuvata.

ykypäivänä on suorastaan suotavaa ilmaista omaa persoonallisuuttaan estottomasti individualismin hengessä. Ajatuksen taustalla on kulttuurimme rakenteisiin niveltynyt käsitys itsensä toteuttamisesta, jossa omien mieltymysten ja unelmien toteuttaminen on asetettu elämän keskiöön. Onnellisuudesta on tullut itseisarvo jota tavoitellaan kaikin keinoin. Merkitys elämälle löytyy yhteiskunnan asettamassa onnellisuusnarratiivissa usein aineellisista asioista ja siitä, miten pärjäämme suhteessa muihin ihmisiin. Moni kokee olevansa nykyään valmis ihminen, jolla ei ole tarvetta uuden oppimiselle. Usko omiin kykyihin ja mielipiteisiin on niin vahvaa, että muiden ihmisten kohtuullisetkin odotukset ja vaatimukset koetaan uhkana omalle minuudelle. Ennen vanhaan sosiaalistuminen oli kuitenkin yhteisön vastuulla ja yhteisö myös vastasi ihmisten merkitysten tarpeista. Emme tietenkään elä enää sääty-yhteiskunnassa, jossa fatalismi oli määräävä tekijä ihmisten elämässä: jos synnyit talonpoikana, kuolit myös talonpoikana. Uskallan myös väittää, että asiat ovat nykyään paremmin. Talonpoika sai kuitenkin elämälleen merkitystä tuottamalla ruokaa aatelistolle ja papistolle. Nykyään tuo merkitys löydetään käpertymällä sisäänpäin, sillä oman elämän kannalta ei ole merkitystä mitä muut ajattelevat. Vain sillä on merkitystä miten itse sisimmässään tuntee kokevansa asiat riippumatta siitä, miten mielekästä se on itselleen tai muille. Järki on saanut väistyä tunteiden tieltä. Nyky-yhteiskuntaa voisikin luonnehtia tunneyhteiskunnaksi, jossa markkinaehtoisuus ja ihmisten välineellistäminen tunkeutuvat jopa intiimeimpiinkin suhteisiin. Ihmissuhteista on tullut väliaikaisia ja vaihtuvia. Suhteilla on oikeutuksensa vain, jos itse kokee hyötyvänsä niistä sen sijaan, että pitäisi niitä itsessään tavoiteltavana asiana. Mainokset ovat hyvä esimerkki siitä, miten tunteista on tullut tärkeä osatekijä kaupankäynnissä. Mieleeni palautuu L’orealin klassikkomainoksen hokema “Because I’m Worth It”. Kyseinen mainos ilmaisee hyvin itsekeskeisyyden eetoksen: omalle toiminnalle ei tarvita perusteluita, ja itsetunto mielletään riippumattomaksi muiden mielipiteistä. Kaikki lähtee itsestämme. Tai jotain. Usein puhutaan siitä, että milleniaalit ovat itsekeskeisyyden ruumiillistuma. En kuitenkaan jaksa uskoa siihen, että itsekeskeisyyden määrä olisi oikeasti kasvanut, sillä ihmisen luonne ei ole muuttunut alkuajoista. Sen sijaan ympäristö on muuttunut, ja tavat toteuttaa itseään ovat moninaisemmat kuin koskaan. Vaikka itsekeskeisyys on saanut ikävän leiman nykyaikana, tervettä itsekeskeisyyttä tarvitaan silti joissain määrin. Väitän, että tietynlainen itsekeskeisyys parantaa ihmissuhteita. Liian epäitsekäs ihminen saattaa ajautua huonojen valintojen kautta huonoihin ihmissuhteisiin, koska he eivät osaa arvostaa itseään tarpeeksi. Liian epäitsekäs ihminen on myös kovin empaattinen, jota pidän hieman ongelmallisena ja ristiriitaisena. Empatiasta on tullut halpaa sentimentaalisuutta, ja empatia kuvastaa internetin aikakaudella enemmän omiin kyyneliinsä rakastumista kuin syvällistä liikuttumista. Pidän tästä huolimatta äärimmilleen vietyä itsekeskeisyyttä haitallisempana. Jokainen meistä haluaisi asioiden menevän omalla tavallamme. Ongelmia ilmaantuukin siinä vaiheessa, kun joudumme muiden ihmisten kanssa tekemisiin.

30 | WYKYZINE

Paljon onnea Warrantti! TEKSTI JA KUVAT: ELLA VARTIA

ätä iltaa olen odottanut jo kauan. Kyseessä ovat minun ensimmäiset vuosijuhlani. Etukäteen minua on varoitettu pitkistä ja kuivista puheista, etikettivirheistä, tulevasta silliksestä ja viikonlopun jälkeisestä huonosta olotilasta. Olen jopa nähnyt painajaisen, jossa saavun vuosijuhlille myöhässä, hiukset laittamattomina ja vääränlaiset kengät jalassani. Nyt olen kuitenkin oikeassa paikassa oikeaan aikaa ja oikeanlainen asu päälläni.

han aluksi seremoniamestari lyö perinteisesti sauvaansa salin lattiaan huomion saadakseen. Toivotamme tervetulleiksi illan kunniavieraat, jonka jälkeen puolestaan sekä ainejärjestömme puheenjohtaja että vuosijuhlan emännät toivottavat kaikki muutkin saapuneet vieraat tervetulleiksi. Juhla on valmis alkamaan.

e, jotka ovat joskus käyneet sitsaamassa, tunnistavat yhtäläisyyksiä vuosijuhlilta. Vuosijuhlilla nimittäin lauletaan samoja lauluja, joita sitseilläkin. Illan arvokkuuden vuoksi, osa kappaleista ja niiden säkeistöistä on kuitenkin jätetty kokonaan pois. Illan ohjelmasta laulamisen lisäksi haluan nostaa esille ruokalajien väleissä pidetyt puheet. Ne olivat hauskoja, inspiroivia ja kaukana niistä pitkäveteisitä, jollaisiksi oletin niitä alun perin.

I V

llallinen päättyi Strampenin tanssilattialle, missä vieraat valssasivat bändin tahtiin. Tämän jälkeen tanssiminen siirrettiin jatkojen muodossa Fontanan ysärin puolelle. Pilkun saavuttua luvassa oli vielä jatkojen jatkot ennen seuraavana aamuna alkavaa sillistä. uosijuhlat erinomainen tapa vahvistaa Warrantin yhteisöllisyyttä sekä juhlistaa sen vuoden aikaisia saavutuksia sekä sen jäseniä. Sen tämänvuotisesta hienoudesta ja tunnelmasta haluan vielä kiittää vuosijuhlaemäntiä, Warrantin hallitusta sekä muita Warranttilaisia. Onneksi olkoon vielä kerran Warrantti 29v.!

32 | WYKYZINE

[ LUKIJALTA ]

Tykkää must lujaa beibi. Tiiättekö, kun ootte verkkareissa palauttamassa pulloja kello ysin jälkeen, jotta saa alennustuotteita tupla-alennuksella. Mä tiiän, että säkin oot tehny näin. Meillä on tämä elämä ja sitten meillä on se toinen elämä, jossa kerätään tykkäyksiä once-in-a-lifetime kokemuksilla somessa, jotta saadaan omaa markkina-arvoa nostettua tykkäyksillä. Yhteiskunnassamme huippuhetket jakaantuvat nykyään ennätysmäärällä tykkäyksiä omissa kuvissa. Tekohymy ja onnellisuus ovatkin muodostuneet jokapäiväisiksi arvoiksi arjessamme. Onko tämä egoismin huipentuma vai vain menestyvän ihmisen liikeidea? Egoismin huipentuma näyttäytyy minulle väistämättä alle 18-vuotiaana mimminä, joka meikkas sunnuntaina ittensä, voidakseen pistää huulet mutrulle ja ottaa kuvan, jotta seuraajat vois tykittää likejänsä. Kuulutko sä tähän luokkaan vai oliks sulla vaan niin hyvä päivä, et päätit hymyillä kameralle? Mutta en sitten tiedä onko se narsistinen keski-ikäinen, joka arvostelee näitä tyttöjä ja heidän kuviaan yhtään sen vähemmän egoistinen. Narsisti täyttää oman tyytymättömyytensä polkemalla muita alaspäin. Lehden teemana oli kuitenkin minäkeskeisyys, joten ei haukuta narsisteja vaan näitä minäkeskeisiä egoisteja. Egoismin määrittelynä on oman itsensä korostaminen. Jätän tän tähän beibi. Mutta ai että mä rakastan määritelmäni mukaisia egoisteja, ketkä osaa käyttää tykkäyksiään ilmentämään omaa markkina-arvoaan. He osaavat käydä kauppaa tällä itse luomallaan arvolla, mitä he voivat tarjota yrityksille sekä muille yhteistyökumppaneille. Nykypäivän yhteiskunnassa se egoistinen 18-vuotias mimmi voi tienata aivan pirusti sen tykkäyksillä. Tykkäykset ovatkin melkeimpä uusi valuutta, jolla voi tehdä rahaa. Some on rakennettu näin, että tykkäykset luovat vain lisää tykkäyksiä. Korkoa korolle, eiks je? Unohtakaa bitcoin – se meni jo. Loppujen lopuksi se mimmi voi olla aivan törkeen fiksu omalla egoistisella tavallaan, vaikka hän saisi arvostelua osakseen. Mutta enemmän mä arvostan sitä, joka osaa olla oma itsensä ja julkaisee sen kuvan itsestään hakemassa niitä tupla-alennuksia verkkareissa. HÄN osaa nauttia elämästä. Kirjoittajana tekstissä on narsistinen kolmannen vuoden rahishärkä

34 | WYKYZINE

[ YKSOPEDEILTÄ ]

Pääainekerhojen kuulumiset Mikä on YksOpedi? Keitä ovat nämä pääainekerhojen keulakuvat? Lue tältä palstalta YksOpEdien kuulumiset! *

Pietu Lyytinen, Wisio Moi! Oon toinen markkinoinnin YksOpEdeistä Pietu ja mulla on nyt menossa neljäs vuosi Vaasassa. Maisterin opintojen ohessa kehitellään yhdessä Wision ja markkinoinnin yksikön kanssa uusia ja monipuolisia tapoja liittää työelämävalmiuksia markkinoinnin opiskelijoiden arkeen. Tai yhtä juhlaahan tää meno markkinoinnissa on, eli tervetuloa kaikille innokkaille uusille opiskelijoille. Järjestetään joka kuukausi MarkCafe-hetki koululla, johon saa vapaasti tulla kuuntelemaan, keskustelemaan ja ideoimaan. Ps. parhaat trainee- ja työpaikat jaetaan ennen työpaikkailmoituksia, eli älkää ujostelko. Meidät YksOpEdit saa kiinni markkinointi@warrantti.org osoitteesta, kysykää MarkCafejen speksejä meiltä!

MARKKINOINTI

Markus Tuuli, Wisio Moikka, Olen Markus, kolmannen vuoden opiskelija ja toinen uusista markkinoinnin yksikön opiskelijaedustajista. Toimimme linkkinä markkinoinnin yksikön edustajien ja pääaineopiskelijoiden välillä. Näkyvin osa yksopeditoimintaa ovat pääainekerho Wision tapahtumat ja kuukausittain yksikön kahvihuoneessa järjestettävät Mark Café -tilaisuudet, joissa opiskelijoiden on mahdollisuus päästä juttelemaan rennossa hengessä mm. vierailijaluennoitsijoiden kanssa yksikön opettajien lisäksi. MARKKINOINTI

Eliisa Sivula, Bosse Hei, Olen Eliisa Sivula johtamisen pääaineen yksopedi. Ykopedina olen toiminut viime keväästä asti. Toiminnassani keskityn johtamisen pääaineopiskelijoiden edunvalvontaan ja pyrin kehittämään yhdessä johtamisen professorien kanssa muun muassa kursseja ja muuta tarjontaa. Mikäli olet kiinnostunut edunvalvontajaoston toiminnasta, tule ihmeessä kanssani järjestämään tapatumia johtamisen pääaineopiskelijoille.

JOHTAMINEN

Linnea Lappi, W accounting Hei! Tänä syksynä olemme järjestäneet laskentatoimen pääaineopiskelijoiden Kick Off-tilaisuuden, jossa pääsimme kuulemaan SAS-analytiikan nykyisestä tilanteesta ja tulevaisuuden uramahdollisuuksista. Loppusyksystä järjestämämme LaskisKahvit. Haemme myös keväälle uusia, aktiivisia opiskelijaedustajia, nykyisen siirtyessä muihin tehtäviin. Mikäli CV-merkintä ja opiskelijaedustus kiinnostaa, ota ihmeessä yhteyttä!

LASKENTATOIMI

Matias Pihlajamaa Moi! Olen Matias ja olen neljännen vuoden kansiksen opiskelija ja toimin opintojen ohessa kansiksen yksopedina. Kansiksen opiskelu saattaa olla aika tenttipainoitteista, joten yksopedina on hieno mahdollisuus vaikuttaa kursseihin ja yksikön toimintaan muutenkin. Joten jos teillä on jotain kysyttävää kansikseen liittyen, tulkaa rohkeasti nykäisemään hihasta!

TALOUSTIEDE

Jonna Patrikainen, Momentti Olen neljännen vuoden talousoikeuden opiskelija ja olen nyt toiminut yksopedina vuoden verran. Talousoikeus pääaineena tarjoaa valmiuksia yhdistää liiketoiminta ja juridiikka, kuten sopimusten suunnittelu, rahoitukseen liittyvät oikeudelliset asiat sekä verosuunnittelu. Maisterivaiheessa on mahdollisuus valita neljästä eri syventävästä linjasta. Itse olen valinnut kansainvälisen talousoikeuden. Yksopedina tehtävänäni on toimia linkkinä opiskelijoiden ja talousoikeuden henkilökunnan välillä sekä järjestää tapahtumia pääaineopiskelijoille. Uusi yksopedi on tällä hetkellä haussa! TALOUSOIKEUS

Veikko Silvasti, W finance Miksi opiskelen rahoitusta? Pääainevalinta oli minulle helppo, sillä rahoitus ja taloustiede ovat minulle aitoja mielenkiinnon kohteita. Pääaineena rahoitus ja sivuaineena taloustiede on vahva combo joka antaa tukevat valmiudet siirtyä työelämään esimerkiksi pankkeihin, konsulttitaloihin tai yrityksiin treasuryn puolelle.

RAHOITUS

36 | WYKYZINE

* Tästä numerosta puuttuvat IB:n ja Tuotantotalouden yksiköiden kuulumiset, sillä ne eivät ehtineet mukaan ennen lehden lähtemistä painoon.

SARJAKUVA: HELMI KALLIO

MITÄ TAPAHTUU / MITÄ TAPAHTUU / Lue tältä a ukeamalta , mitä Warrantin tapahtumia et halua missata tu levina kuu kausina!

Yrpän New Yorkin excursio 22.-29.10.

K KA

NESU-Waasan Tanssii Härkien kanssa -sitsit 24.10. +

Tutti vs. Warrantti futisturnaus 23.10.

Poikkarit 24.10.

Wallitus-haku 15.-28.10. Jaostojen palkitsemisilta 30.10. Warrantin poikkitieteellinen säbäturnaus 29.10.

Kultsin kauhuleffailta 29.10.

UU / MITÄ TAPAHTUU / MITÄ TAPAHT 38 | WYKYZINE

/ MITÄ TAPAHTUU / MITÄ TAPAHTU MARR AS

KUU

Inspiroitunut Elo -kiertue 1.11. Wallitus haastikset 5.11.

KRNIN Capital Records x Warrantti Kick Off -tapahtuma 7.11.

Syyskokous 6.11.

Toimarihaku 12.-25.11. NESU-Waasan hallituksenvaihto -sitsit 17.11. +

Wiiniklubin sitsit 8.11.

Shownight 17.11.

Tapahtuma X by protsku 28.11.

Soleran vierailijatasting Wiiniklubi 21.11.

TUU / MITÄ TAPAHTUU / MITÄ TAPA 39

40 | WYKYZINE