VAASAN YLIOPISTON KAUPPATIETEILIJÖIDEN LEHTI / 5 / 2017
1
/PÄÄKIRJOITUS/
Satavuotiaan kunniaksi M
iten sinä juhlistat satavuotiasta Suomea? Maamme on koko vuoden ajan tarjonnut mitä mahtavampia tapahtumia ja tempauksia juhlavuoden kunniaksi. Lisäksi kauppojen hyllyt notkuvat toinen toistaan omaperäisimpiä Suomi100-tuotteita. Onpa niille perustettu oma Instagram-tilikin, paskatsuomi100tuotteet. Itse olen päässyt osallistumaan Suomi100-juhlahumuun harmillisen vähän. Vuoden alussa ajattelin käyväni konserteissa ja muissa vuoden mittaan ahkerasti, mutta aika on ajalle ominaisella tavalla vain jotenkin hujahtanut ohi aivan liian nopeasti. Onneksi Warrantin Suomi100-gaala tarjoaa ainutlaatuisen elämyksen satavuotiastamme kunnioittaen. Gaalan lisäksi luulen itsenäisyyspäiväni kuluvan samanlaisissa merkeissä kuin kaikkina muinakin vuosina - sohvan nurkassa ensin Tuntemattoman ja sitten Linnan juhlien parissa. Perinteitä kunnioittaen. Kuten alkusanoista voinee päätellä, vuoden viimeisen Wykyzinen teemana on Suomen synttäreiden kunniaksi Suomi100. Sivuilta löydät warranttilaisten ja muidenkin ajatuksia Suomesta ja suomalaisuudesta. Onpa lehteen päätynyt hieman tekemistäkin - itsenäisyyspäivänä Linnan juhlia katsellessasi kisaa kavereiden kanssa ja nappaa lähettyvillesi Wykyzinen Linnan juhlat -bingo! Tämän numeron myötä saamme myös fiilistellä jo hitusen jouluakin. Esimerkiksi toimituksen lemppariglögin löydät sivulta 31. Vuosi on ollut itsellenikin varsinainen juhlavuosi, sillä olen saanut olla toteuttamassa pitkäaikaista toivettani osana Warrantin hallitusta. Haluan kiittää ihania hallitus(työ)kavereitani tästä upeasta vuodesta, josta varmasti riittää kerrottavaa kiikkutuolissa. Toivottavasti olemme toimituksen kanssa vieneet lehteä teidän lukijoiden mieleiseen suuntaan. Ojennan nyt päätoimittajan oikeuteni seuraajalleni Ainolle. Onnea ensi vuoden koitoksiin!
Iloista joulua sekä onnistunutta uutta vuotta toivottaen päätoimittajanne,
Sanni PerusTähtine.
2
/SISĂ„LTĂ–/
6
12
Kauppatieteellisen tiedekunnan kuulumisia - Jorma Larimo
Vaasan Ekonomit - Aimo Syri
18
20
22
24
Fascinating Finland
Sata vuotta Suomea
Suomi 200
Alumnien uratarinat
28
34
Suomiperkele! -gallup
Kirjasuositukset joululomalle
3
Päätoimittaja Sanni Tähtinen lehti@warrantti.org
N I
a
SA
a
V
E
a
EL
h
EA
p u t t a
IA
a
R
4
u
PH
Warrantti ry
N
warranttiry wykyzine
a
SO
Warrantti Wykyzine
R
JA
Julkaisija Warrantti ry Wolffintie 34 65200 VAASA puh.044 055 4419 wallitus@uwasa.fi www.warrantti.org
A
Kuvitus Sarianna Kallio-Könnö Heidi Kanniainen Sophea Kong Sanni Tähtinen NESU-Waasa ´17
EE
Kansikuva Sarianna Kallio-Könnö
N
Muut kirjoittajat Jorma Larimo Heidi Kanniainen / Suomen Ekonomit Aimo Syri / Vaasan Ekonomit Ida-Maija Kanerva Juuso Sallinen
E LL
Taitto Sanni Tähtinen
KA
Wykyzinen toimitus Arttu Ahonen Eleni Douhaniaris Helmi Kallio Sarianna Kallio-Könnö Sophea Kong Kalle Kurittu Janni Lohiraja Ilona Mäki Laura Pietilä Kirsi Rajala Neea Ruokonen Jenni Sinkkonen Aino Vilkki
T a s a -
H
a
y
r
v
v
i
o
n
a
v o i n t i a
S a l m i a k k i a
/TOIMITUS/
Mit채 Suomi merkitsee sinulle?
K o
P e r h e t t 채
t i a
A l k u p e r 채 i s y y t t 채
P u h t a u t t a
T
I
EN
M
r
a
v
h
a
d
l
o
L
l
l
u
i
l
o
s
i
n
u
s
n
t
u
o
t
u
n
a
k
k
s
a
i
u
a
n
I
M
A
N
EL
N
H
A
u
IN
A
SI
R
KI O N
JE
A
N
O IL
e
I N
t t a
T RT
A
I
N N
SA U A
R U
S i s u a
LA
A i t o u t t a
5
Kauppatiete
6
eellisen tiedekunnan
kuulumisia
S
yyslukukausi 2017 on ollut kauppatieteellisessä tiedekunnassa hyvin kiireinen. Tiedekunta on valmistautunut tulevaan rakennemuutokseen vuoden 2018 alussa, missä vanha tiedekunta jakautuu kolmeen kouluun (schooliin). Kaikkien kolmen tulevan koulun professorit ja muu henkilökunta ovat pitäneet useampia yhteisiä tilaisuuksia, missä tulevien koulujen henkilökunta on tutustunut toisiinsa ja missä on suunniteltu keskeisiä suuntalinjoja tulevalle toiminnalle. Etenkin tulevien johtamisen sekä markkinoinnin ja viestinnän koulujen osalta uusi rakenne tietää suurempia muutoksia ja haasteita, mihin koulut toivon mukaan pystyvät vastaamaan mielenkiintoisilla ja innovatiivisilla ratkaisuilla suomalaisessa yliopistomaailmassa. Syksyn aikana tiedekunnassa on täytetty lukuisia professuureja ja muutamia professuureja on lisäksi täyttöprosessissa. Loppuvuodesta käynnistyy vielä useampia tenure track -prosesseja, jotka pystytään toivon mukaan täyttämään kevään 2018 aikana. Tiedekunnan akkreditointirintamalla on myös ollut vilkasta, sillä pitkän valmistelun jälkeen AACSB-akkreditointipyrkimykselle saatiin kesällä 2017 vihreää valoa, ja akkreditointiprosessiin liittyvä AACSB:n nimeämä mentori vierailee yliopistolla tammikuussa 2018. Lisäksi vuoden 2017 loppuun mennessä tiedekunta toimittaa rahoituksen alan ohjelman uuteen viisivuotis EPAS akkreditointiin sekä strategisen business development -ohjelman akkreditointipyrkimykseen liittyvät raportit ja akkreditointeihin liittyvät arvioijien vierailut yliopistolla ovat maaliskuussa 2018. Tiedekunta on viime vuosina ylittänyt selvästi sille asetetut kandidaatti- ja maisteritutkintotavoitteensa. Myös kuluvana vuonna tiedekun-
ta näyttää pääsevän hyvin kandidaattitutkintojen osalta asetettuun tavoitteeseen (195 tutkintoa), todennäköisesti tavoite ylittyy jopa selvästi. Maisteritasolla 235 tutkinnon tavoitetta ei ehkä täysin saavuteta, johtuen osin viime vuoden erittäin selvästä tavoitteen ylittämisestä. Tohtoritutkintojen osalta tilanne näyttää sen sijaan erittäin hyvältä ja tavoitteena oleva 12 tohtoritutkinnon määrä tullaan erittäin todennäköisesti ylittämään jopa selvästi. Tohtoritutkintoja tulee etenkin johtamisen sekä kansainvälisen markkinoinnin aloilta. Tutkimuspuolella etenkin JUFO 3 tason julkaisujen määrä on selvästi kasvussa, joten kaikkiaan tiedekunta näyttää säilyttävän ja jopa vankistavan mahdollisesti asemaansa useiden mittareiden osalta Suomen kolmen kauppatieteellisen alan kärkiyksikön joukossa. Myös yhteistyötä Warrantin kanssa on pyritty jatkamaan pitämällä säännöllisesti yhteispalavereita sekä jatkamalla tiedekunnan tukea Warrantin ainejärjestöille. Tiedekunta on omalta osaltaan osallistunut Warrantin ja ylioppilaskunnan kanssa liikuntapuolen järjestelyihin liittyviin suunnitelmiin. Kauppatieteellisen tiedekunnan viimeisenä dekaanina toivon, että kauppatieteellisen alan hyvä kehitys viime vuosina sekä yhteistyö Warrantin kanssa jatkuu myös vuoden vaihteen jälkeen aloitettavassa uudessa organisaatiorakenteessa ja että ensi vuonna oleva yliopiston juhlavuosi sujuu joka suhteessa onnistuneesti.
Terveisin,
Jorma Larimo Kauppatieteellisen tiedekunnan dekaani
7
/WALLITUKSEN KUULUMISET/
Loppu häämöttää! “Sillä tämä ilta vedetään, proggist viimeistä...” Hallituskausi lähenee loppuaan, ja on aika kirjoittaa wallitus ‘17:n viimeiset jorinat Wykyzineen. Ilmassa on haikeutta, sillä vuosi on ollut sanoinkuvaamattoman upea, toisaalta myös uuvuttava samoissa määrin. Itse kukin odottelee loman alkamista ja akkujen täyttämistä seuraavaa vuotta varten. Hyvillä mielin ojennamme W-huoneen avaimet seuraajillemme. Paljon saimme aikaan, mutta paljon jää vielä toteutettavaksi seuraaville hallituksille. Tsemppiä ensi vuoteen, wallitus 2018!
PUHEENJOHTAJA: Tervehdys! Vuosi on mennyt nopeasti, ja hetki sitten valittiin jo uusi hallitus vuosimallia 2018. Suuret onnittelut vielä valituille. Nauttikaa ja ottakaa vuodestanne kaikki irti. Teillä on nyt mahdollisuus kehittää ja ylläpitää rakasta ainejärjestöämme. Minulla on ollut ilo ja kunnia olla osa tätä toimintaa. Vielä vahva rutistus vuoden loppuun, ja sen jälkeen annetaan tilaa uusille. VPJ/LIIKUNTA: Warrantin jalkapallovuoron osalta
on pelit pelattu tältä syksyltä ja kuningaslajin pariin palataan taas keväällä. Myös omat pelini alkavat olla pelattu Warrantin hallituksessa, ja on tullut aika tehdä tilaa uusille tekijöille. Tässä vaiheessa
8
haluaisin kiittää kaikkia niitä henkilöitä ja sidosryhmiä, joiden kanssa saanut työskennellä tämän vuoden aikana. On ollut ilo ja kunnia saada tehdä töitä rakkaan ainejärjestömme eteen ja olla kehittämässä toimintaa eteenpäin.
KOPO: Kopon puolesta haluan kiittää ja kumartaa antoisasta vuodesta. Yhteistyö niin edunvalvontajaoston jäsenien, dekaanin, rehtorin, opintopäällikön, muiden kopojen, kyllin kuin tietenkin myös oman wallituksen kanssa on ollut todella tärkeää ja palkitsevaa. Oma vuoteni kopona on ollut hyvin tapahtumari-
kas. Kopovuoteeni sisältyi isoja kyselyitä, kuten edunvalvontakysely sekä Warrantin jäsenkysely ja erilaisia projekteja, joita olen järkännyt sekä yksin että kyllimme kanssa. Oli ilo saada niin monelta warrattilaiselta palautetta koskien sekä koulutusohjelmaa että itse wallituksen toimintaa. Teidän palautteenne on todellakin ollut suureksi avuksi kehityksen kannalta, joten jatkakaa samaan tapaan!
SIHTEERI-TIEDOTTAJA: Fiilikset tähän aikaan
vuodesta ovat hyvinkin ristiriitaiset. Wallitus vuodelle 2018 on juuri valittu ja vasta nyt alkaa pikkuhiljaa valjeta, että omalta osalta hallitushommat alkavat olla loppusuoralla. Tekemistä toki riittää vielä paljon muutaman kuukauden ajan, mutta valitettavasti aika menee silmänräpäyksessä. Täytyy siis nauttia vielä loppuvuodesta täysillä ja lähteä innolla kohti uusia haasteita keväällä, kun vaihto-opiskelut koittavat!
YRPPÄ: Yrityssuhteilla on ollut takana vauhdikas syksy, mutta vielä on pari juttua tekemättä ennen kuin raketit ovat taivaalla ja vuosi 2017 paketissa! Excursio Brysseliin meni kaikin puolin mainiosti, johtuen tietenkin mukana olleesta timanttisesta porukasta! Jaostoon on saatu draftattua uudet jäsenet, ja heidän kanssaan on mielekästä jatkaa yrpän menestyksekästä kulkua kohti tulevaisuutta. TALOUS: Vaikka talousvastaavan vuosi on jo pitkällä, ei tässä vaiheessa voi vielä alkaa hölläillä vaan tekeminen jatkuu täysillä, kunnes raketit paukkuvat taivaalla ja vuosi vaihtuu. Siinä vaiheessa on aika siirtää valtikka (kirjanpito-ohjelma
ja excel) seuraajalleni. Kun saamme hänen kanssaan tilinpäätöksen tehtyä, on minun aika kääntää katseeni muualle. Suunta voi olla esimerkiksi lenkkipolku tai luennot, joita olen lahjakkaasti tämän vuoden laiminlyönyt…
PROJEKTI: Aikamoisella ryminällä on menty koko syksyn ajan. Hämeenkadun approt olivat taas kerran hitti, kuten myös yleisön toiveesta jo toista kertaa järjestetyt hohtavat GLOW-Poikkarit. Edustustehtäviä muiden ainejärjestöjen vuosijuhlilla riittää vielä koko loppuvuoden, rennot kotiviikonloput, see you next year? Uudet ihanat jaostolaiset ovat jo liittyneet mukaan protskuperheeseen, ja tällä hetkellä työn alla ovat vielä häikäisevät Dazzling future –shownight jossa esiintyjänä nähdään Evelina, sekä juhlavuoden kruunaava Suomi100-Gaala. KULTSI: Kultsissa on ihmetelty ja iloittu uusista jaostolaisista, ja tuleva vuosi näyttääkin fenomenaaliselta! Tapahtumatarjontaamme mahtuu vielä tämän vuoden puolella maistuvainen sushi-kurssi, sekä elokuvailta hienoissa puitteissa kulttuuritalo Fannylla. Kulttuurivastaavan vuosi on ollut välillä lennokas, välillä kivinen, mutta nyt näyttää kivasti siltä, että tuleva Warrantin kulttuuritarjontamme on turvattu uuden kulttuurivastaavan ja uutukaisen Wallituksen valitsemisen myötä! Loistava tulevaisuus edessä häämöttää meillä kaikilla! Terveisin,
Wallitus ´17 9
Henkilökohtaiset urapalvelut
Oikeusturva- ja vastuuvakuutus
UUSI LISÄPALVELUPAKETTI
KylteriPlus Maksimoi mahdollisuutesi ja räätälöi oma palvelukokonaisuutesi!
Nuoret Ekonomit -kiertueen tilaisuudet
KylteriPlus on maksullinen lisäpalvelupaketti, jolla kylterijäsen voi laajentaa palveluvalikoimaansa missä tahansa opintojensa vaiheessa. Palvelupaketin hinta on 25 €/lukuvuosi. Saat sillä käyttöösi henkilökohtaiset urapalvelut sekä oikeusturva- ja vastuu-
10
Kauppalehti ja Kauppalehti Optio
vakuutuksen. Lisäksi saat laajemman Kauppalehti-edun, Kauppalehti Option sekä kutsun Nuoret Ekonomit-kiertueen tilaisuuksiin jo kylterinä – opintojen vaiheesta riippumatta. KylteriPluspalvelupaketti maksetaan tilauksen yhteydessä. Tarkemmat tiedot: ekonomit.fi/kylteri.
/KYLLIN HYVÄÄ/
Tuleva vuosi jo mielessä! N
iin se vaan syksy on vierähtänyt kovaa vauhtia ja pian on aika toivottaa uusi vuosi tervetulleeksi. Näin vuoden vaihteen kynnyksellä alkaa mieleen tulla jo ensi kevät ja kesäkin. Ei ehkä ensimmäisenä ne vapaapäivät aurinkoisella terassilla vaan se pientä päänvaivaakin aiheuttava kesätyönhaku. Vielä se ei tunnu ajankohtaiselta, mutta yleensä vuoden vaihteen jälkeen se tulee yllättäen, yhtäkkiä ja vauhdilla, emmekä ole täysin valmiita asiaan. Tänä vuonna voit kuitenkin muuttaa asian ja aloittaa valmistautumisen nyt. Työnhakuun liittyy vuodesta toiseen CV:n viilausta, hakemuskirjeiden kirjoittamista sekä LinkedInprofiilin päivitystä. Lisäksi seuraavana tulevat puhelin-, video- ja muut haastattelut, joihin kaipaa harjoitusta. Koskaan näissä asioissa ei ole valmis, mutta aina voi kehittää itseään eteenpäin. Suosittelen kaivamaan CV:n käsiin jo tänään ja päivittämään sen tämänhetkisen tilanteen mukaiseksi, sillä tammikuu tulee nopeammin kuin osaamme odottaakaan.
palkasta; “Mainetta ja mammonaa – Mikä on arvokasta sinulle ja työnantajalle?” Kirsikkana kakun päälle haluan vielä mainita loistokkaasta KYPÄstä, joka tulee taas 25.-26.1.2018! KYPÄ eli kylteripäivät on kaksipäiväinen seminaari- ja juhlatapahtuma, johon kerääntyy noin 500 kylteriä ympäri Suomen. Parempaa verkostoitumis-tapahtumaa saat etsiä, joten vahvista paikka itsellesi 4.12.! KYPÄä ja ensi kevättä odotellen, mahtavaa vuoden loppua kaikille! Kyllinne,
Heidi
Työnhakuun liittyvissä asioissa Suomen Ekonomeilla on paljon tarjottavaa sinulle opiskelijana. Kun laitat perusasiat kuosiin, pääset jo hyvään vauhtiin. Luovuus ja omana itsenä oleminen auttaa vielä askeleen eteenpäin työnhaussa. Ekonomit tarjoaa paljon juuri näihin työnhaun peruselementteihin webinaareja ja muuta opastusta. Näitä löydät kirjautumalla jäsenpalveluun osoitteessa ekonomit.fi. Lisäksi, jos haluat ammattilaisen lukevan CV:si ja hakemuskirjeesi sekä miettivän yksityiskohtaisesti kanssasi, mitä voisi muokata paremmaksi, suosittelen Ekonomien henkilökohtaista urapalvelua. KylteriPlus-jäsenenä sinulla on mahdollisuus varata aika osoitteesta ajanvaraus.ekonomit.fi ja saat vinkkejä juuri sinun ongelmakohtiisi. Jos et ole vielä KylteriPlus-jäsen, mutta haluat henkilökohtaista sparrausta, voit hankkia jäsenyyden osoitteessa ekonomit.fi/kylteriplus. Suosittelen varaamaan ajan uraneuvontaan saman tien, jotta vältyt mahdollisilta kevään ruuhkilta kaikkien yrittäessä saada apua samaan aikaan. Vinkkinä myös: KylteriPlus jäsenet pääsevät osallistumaan 13.2.2018 järjestettävään suosittuun Nuoret Ekonomit -tapahtumaan, jossa puhutaan
11
/VAASAN EKONOMIT/
Suomi (seuraavat) 100 vuotta S
uomen itsenäistyminen, itsenäisyyden säilyttäminen, Tuntematon sotilas, paperiteollisuus, teknologia, Nokia, Rovio… maamme nousu Euroopan ja koko maailman hyvinvointivaltioiden kärkijoukkoon. Paljon on tapahtunut 100 vuoden aikana, kovasti sukupolvet töitä tehneet ja valtavasti saaneet aikaan. Kiitos heidän, tämä vuosi 2017 on muistelemisen ja juhlapuheiden vuosi.
Enhän vain ole muinaisjäännös? Viime kesällä sain lapsiltani lahjaksi T-paidan, mustan sellaisen ja rintamuksessa suurella oranssi teksti ”Muinaisjäännös”. Herätti muissa aika paljon hilpeyttä. Tulkitsin sen myös kehotuksena, pois alta pappa täältä tulee uusi sukupolvi. Koska me vanhemmat olemme jo konservatiiveja olkaa te (ainakin hieman) radikaaleja. Haastakaa muutokseen, ottakaa vastuuta ja olkaa valmiit rakentamaan Suomea seuraavat 100 vuotta. Se taitaa olla teidän vuoro.
Meidän yhteinen Vaasan Ekonomit Suomen Ekonomien 25:sta alueellisesta ekonomiyhdistyksestä seitsemän on ylittänyt jo 80 vuoden iän. Meillä Vaasan Ekonomeissakin tämä tapahtui tänä vuonna. Haastan teitä myös tässä asiassa, yhteisen ekonomiyhteisömme rakentamisessa. Kun näette minut, tulkaa nykäisemään hihasta ja sanokaa; Herää pappa, meillä olisi ideoita ;)
Aimo Syri Puheenjohtaja Vaasan Ekonomit
12
OPISKELIJAALENNUKSET NTIN A R R A W illa! t r o k a j i l o p i s ke
HOHTOKEILAUS Su-to 20€/rata/tunti Pe-la 32€/rata/tunti Biljardi 6€/tunti Lisäksi muita etuuksia WWW.CINEMABOWLING.COM
Kauppapuistikko 18, 65100 Vaasa, puh. 0207 19 19 19 (8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min)
13
/NESU-WAASA/
NESU-PALSTA
Viimeiset kuulumiset NESU-puheenjohtajana
K
aikki kiva loppuu aikanaan. Näinhän se menee, haikeaa, mutta toisaalta ihanaa. Vuosi on ollut kerrassaan mahtava ja olen saanut NESU-puheenjohtajana kaksi upeaa hallitusta. Warrantti ry:n hallitus sekä NESU-Waasan hallitus. Nämä ihmiset ovat tehneet opiskeluvuodesta mielettömän. LUUV U<3 Vuosi alkoi tammikuussa villisti NESU-Dageneilla, jossa pääsimme NESU-Waasan kanssa tutustumaan etenkin toisiimme, mutta myös muiden NESU:jen hallituksiin. Helmi-maaliskuu meni minun osaltani NESU Spring Conferencen järjestämiseen. Vaasa täyttyi viikoksi värikkäistä haalareista eikä menoa ja meininkiä puuttunut. Keväällä järjestimme vielä Wykysitsit ja Wappusitsit. Syksy taas alkoi nohevasti Kylteriäisten ja kastajaisten merkeissä. Kiertelimme ekana päivänä myös ekan illan bileitä. Lokakuussa olikin sitten Dompalla välisitsit hieman fiinimmällä teemalla, jossa ihmiset pääsivät pukeutumaan pikkumustiin. Viimeiset sitsit järjestettiin lauantaina 18.11.2017 Fontanassa maailmanlopun teemalla. Sitsit menivät hyvin ja sitsaajia oli huimat 159. Hallituksenvaihtositseillähän on paljon perinteitä, joita myös tänä vuonna noudatettiin. Jaettiin playmateja (kts. Warrantti ry:n nettisivuilta), plasuun lisättiin myös vanhojen pöytä ja uuden hallituksen kaste ‘’othellon’’ merkeissä. Uusi hallitus oli tarjoilemassa ja vuoden 2018 NESU-puheenjohtaja Saska Seppänen toastasi minun ja vuoden 2016 NESU-puheenjohtajan Tuomas Jaakkolan kanssa. Maailmanlopun teema oli saanut myös ihmiset pukeutumaan, vaikka aluksi pohdittiinkin, että pukeutuukohan kukaan. Luovuutta oli kuitenkin näkyvissä. NESU-Waasa 2017 taival päättyi perinteiseen palkitsemisiltaan. Palkitsemme siis jokaisen meitä auttaneen aktiivin. On ollut hienoa huomata, kuinka paljon aktiiveja tänä vuonna on ollut mukana. Suuri kiitos kuuluu siis myös teille aktiivit, sillä ei tämä kaikki olisi edes mahdollista ilman teitä. Toivon myös, että Vaasan aktiivisuus näkyy yhä enemmän muissa ulkkarikaupungeissa. Älkää siis odottako, vaan lähtekää katsomaan millaista olisi sitsata muualla. Myös Helsingissä järjestetään kevään NESU-conference, joten ethän pelkää kysyä, mikäli se kiinnostaa. Annamme varmasti lisäinformaatiota kevään semmasta, jonne kuka tahansa voi hakea! Uusi hallitus aloittaa toimintansa tammikuussa 2018. Uuteen hallitukseen kuuluvat Ellinoora Lassila, Vaula Korhonen, Juulia Järvinen, Pekka Hyvärinen sekä Pyry Mustajärvi. Tsemppiä siis tulevaan ja nauttikaa vuodesta. Ennen kaikkea NESU-Waasa 2017 kiittää kuluneesta vuodesta.
Kiitos ja kumarrus,
Ida-Maija Kanerva NESU-Puheenjohtaja 2017
14
Fiiliksiä Maailmanloppu-sitseiltä
15
Mitä suomalaisuus on? K
ysyessäni ihmisiltä, mitä Suomesta tulee mieleen, sain lukuisia vastauksia. Lappi, Muumit, sauna, sisu, salmiakki, Jean Sibelius, Alvar Aalto. Maailmalla suomalaiset ovat tunnettu hieman hiljaisena kansana, joka ei liialti pidä melua itsestään. Olemme todella hyviä kuuntelijoita – kuuntelemme tarkkaan, mitä muilla on sanottavana ja mietimme hetken ennen kuin tuomme ajatuksemme esiin. Ehkä tämän takia maailmalla on kuva, että olemme taitavia ongelmanratkaisijoita. Suomalaisuus on ainutlaatuinen kokemus jokaiselle. Niin suomalaisilla kuin ulkomaalaisillakin on näkemyksiä ja kokemuksia suomalaisuudesta. Olen harmikseni huomannut, että erityisesti viime aikoina vastakkainasettelun näkökulma on nostanut päätään tässä keskustelussa. Me ja te. He ja me. Matkustaessani viime kesänä raitiovaunussa Helsingissä, eräs henkilö alkoi puhua halveksuvasti vieressäni istuneelle nuorelle pojalle. Hän oli valinnut uhrinsa ihonvärin perusteella. Kävi ilmi, että nuorukainen oli syntynyt Suomessa. Hän oli ja koki itsensä suomalaiseksi siinä, missä minä ja sinä. Toisaalta, saako hän kokea suomalaisuuden hyvät puolet, jos hän saa osakseen tällaista käytöstä? Miksi tänä päivänä kukaan joutuisi puolustelemaan suomalaisuuttaan? Toivon, ettemme antaisi ulkonäön perusteella muodostuneiden ennakkokäsitysten vaikuttaa käytökseemme. Toivon, että antaisimme jokaisen Suomesta ja suomalaisuudesta kiinnostuneen tutustua kulttuuriimme rauhassa, antaa hänen muodostaa käsitys, joka on vapaa ennakkoluuloista ja ennakko-oletuksista. Käsitys, joka ajan myötä syvenee saunasta ja salmiakista johonkin suurempaan kuvaan. Me kaikki muovaamme tätä kuvaa. Millaisen Suomi-kuvan haluamme antaa? Mutta ennen kaikkea, millaisen Suomi-todellisuuden haluamme rakentaa? Olen itse ollut ulkosuomalainen ja muuttanut Suomeen 18 Kreikassa asutun vuoden jälkeen. Olen saanut osakseni hyvää kohtelua. Ihmiset ovat kiinnostuneet tarinastani positiivisessa mielessä. He ovat pitäneet erilaisuuttani rikkautena. Juuri sen ansiosta olen saanut rakentaa identiteettini yhtä vahvasti suomalaisuuden kuin kreikkalaisuudenkin varaan. Sen ansiosta olen kokenut molempien kulttuurien kauneuden. Istuessani tuona kesäisenä päivänä ratikassa, havahduin, ettei tämä ollut se Suomi-todellisuus, jossa haluan kenenkään elävän, se todellisuus, jonka päälle kukaan rakentaisi identiteettiään. ”Olen pahoillani, että jouduit kohtaamaan näin loukkaavaa käytöstä. Kaikki eivät ajattele samoin. Älä välitä.” Niin hän sanoi tekevänsä ja jatkoimme kukin tahoillemme.
16
TEKSTI: ELENI DOUHANIARIS
17
Fascinating Finland A
s Finland is celebrating its 100th year of independence this year we wanted to find out how foreigners feel about Finland. Who would be better to answer that question than the University’s exchange students who have had the true Finnish experience here chasing the Northern lights and drinking Salmari.
All of the exchange students had stayed in Finland for about three months and they all had come here to study business. We found out that among many other things Finland is known abroad from its beautiful clean nature and world-class education system.
3 first things that come to your mind when you think about Finland? Mao Kotani, 19 Japan
Björn Lassen, 24 Germany
Andrea Macchini, 24 Luxembourg
1. Moomins 2. Marimekko 3. Snow
1. Language is one of the hardest in the world 2. It’s similar to Sweden and other Nordics 3. Santa claus is from Lapland
1. The coldness 2. Finns are not so open 3. Salmiakki
What is the weirdest thing about Finland? “The prices of alcohol… You have to be rich to get drunk here!”(Andrea) The exchange students also found Finns pretty quiet, but loyal to each other. They were surprised that finns don’t talk that much and answer shortly to questions. “Girls are more talkative and even approach you in the club which would never happen in Germany ”(Björn) The fact that we are so used to these cold temperatures also confused them.“The girls wear tights and skirts - I could never do that in these temperatures. ”(Mao) They also found out that here in the university we have a lot of tasks to do - group work, reports, everything. They all agreed that they didn’t have so many deadlines back home, only one exam per course.
The best parts of living in Finland? Mao found finnish sauna relaxing and lovely. All had seen the northern lights. They had been checking when it is a good probability to see them and waited for hours. When they saw them - it left them speechless. It is one of the reasons why they came here. The finnish education system got a lot of positive feedback. Even though they found all those deadlines a bit stressful, it also makes sure you study effectively during the course.
18
Surprising things about Finland? “Finnish rap actually isn’t that bad!” “Finnish people dress differently. The style is advanced, here in the stores you can buy something that comes to the shops way later in Germany. Nordic people have great fashion.” “In Japan big, baggy clothes are trendy. Finnish people dress in tighter clothes than in Japan.”
What would you tell your friends back home about Finland? “Try to see the Northern lights!” “There are blond girls everywhere.” “Tall handsome blond men.”
Finnish snacktime! To finish the interview we made the exchange students taste some food that we thought was typical of Finland. As we were kind enough not to completely torture them with mämmi and mustamakkara, everybody had a smile on their face as they left. Here’s what they thought about the treats: Hartwall omenalimonadi (Traditional black apple lemonade) “Tastes like bubblegum!” Karjalanpiirakka (Karelian pie) “Weird! Actually it’s pretty good.” “Wouldn’t buy this myself.” Fazer turkinpippuri “Tastes like Salmari without alcohol...what’s the point.”It brings back childhood memories.” Ruissipsi (Rye chips) Andrea and Björn liked, but Mao didn’t. The chips got a surprisingly positive reaction. Hopea toffee (Liquorice fudge) “Strange texture” “It really sticks in my mouth.” “Reminds me of Christmas” “After salmiakkipippuri, everything tastes like chocolate.” Fazerin sininen (Milk chocolate) Not surprisingly, it got an extremely positive reaction from all. Everyone found it pretty similar to other chocolates they had tasted. Winner of the tasting!
TEKSTI: NEEA RUOKONEN & LAURA PIETILÄ
19
Sata vuotta Suomea T
ulevan joulukuun kuudes päivä on maa ehtinyt kiertää auringon satakunta kertaa sitten sen päivän, kun eduskuntamme päätti pienen tuumailun päätteeksi hyväksyä hallituksen esityksen siitä, että astuisimme rakkaan itänaapurimme hellästä huomasta itsenäisten kansakuntien joukkoon. Sellaisena olemme myös tuon samat sata vuotta pysyneet, vaikka mainittu naapurimme myöhemmin vienoja vastalauseita asiaan liittyen esittikin. Oksankohtia tämänkin kansan katajasta toki löytyy, mutta huolimatta siitä, että Finnlandsierung päätyi saksankielisiin tietosanakirjoihin asti, olemme kuitenkin, enemmän tai vähemmän, onnistuneet pitämään kiinni länsimaisista sivistyksen ja kehityksen arvoista – oli sitä sukkasandaalikomboja Kanariansaarilla tutkaillessa vaikea hyväksyä tahi ei. Se on jotain, josta on syytä olla ylpeä. Vaan millaisia muutoksia mahtuu satavuotisen valtion historiankirjoihin; miltä näytti Suomi itsenäistymisen aikoihin? Olemmeko lopulta kuitenkaan kulkeneet oikeaan suuntaan, vai tehneet lopulta hirvittäviä virheitä, joita harhautuneet revisionistit ovat erehtyneet pitämään edistyksenä? Ottakaamme selvää. Lienee itsestään selvää, että osa mahtavaa valtakuntaa ollut Suomi oli hyvin erilainen paikka verrattuna maata viljelevään rehupunttikansaan, joka imperiumin autuaaksi tekevän vaikutuksen järvisestä maastamme kaikottua meistä muotoutui.
“Olemme onnistuneet pitämään kiinni länsimaisista sivistyksen ja kehityksen arvoista – oli sitä sukkasandaalikomboja Kanariansaarilla tutkaillessa vaikea hyväksyä tahi ei” Enää ei venäläinen virkamieskoneisto huolehtinut siitä, että suomalainenkin saattoi haaveilla kansainvälisen kielitaidon myötä vaikkapa Mustanmeren kauniilla rannoilla talvehtimisesta – tästä seuranneen sadon korjaamista voi surumielisenä edelleen seurata lihapullia ja muusia mainituilla etelänmatkoilla suomeksi tilaavien raukkojen kautta. Imperiumin ajanmukainen ja tyylikäs pukumuoti on sekin vaihtunut legginseihin ja hihattomiin t-paitoihin. Itsenäistymisen aikainen elintarvikepula piti puolestaan huolen siitä, että kansa ei päässyt laiskistumaan liikaa. Suomen mentyä rakentamaan kaikkiin kansalaisiin katalat sormensa ulottavan sosiaaliturvajärjestelmän, korkeintaan laman aikaan Veikko Hurstin leipäjonossa kököttäneet joutuivat seuraavan aterian saamista pohtimaan – täysin vastoin ihmisolennon evolutionääristä luonnetta. Notkuvat hyllyt ovatkin saaneet ylipainoepidemian räjähtämään käsiin, minkä seurauksia yleinen terveydenhuoltojärjestelmä on joutunut korjailemaan ilman, että nämä yksilöt ovat joutuneet kantamaan todellista vastuuta heikkoluontoisuudestaan asianmukaisten hoitomaksujen kautta. Tasa-arvoasioiden osalta itsenäinen Suomi lähti niissäkin väärille poluille. Kaikille taattu yhtäläinen oikeus ja velvollisuus perusopetukseen on jotain, josta vuoden 1917 torpparipenska saattoi vain haaveilla, kuten on sopivaa. Missä painavat isiemme ja äitiemme teot, jos lähes mistä tahansa lähtökohdista voi nousta yhteiskunnan huipulle saakka ilman, että siihen on mitään perinnöllistä oikeutusta? Ja taloudellinen tasa-arvo se vasta suomalaisen pahimmat piirteet tuokin pintaan – ymmärrettäväähän se olisi piikkilanka-aitojen takana piileksivää oligarkkia kadehtia, mutta me onnistumme nyrpistämään nenäämme naapurin liian kalliille ruohonleikkurillekin. Onneksi näyttää siltä, että näiden asioiden osalta olemme ehkä suuntaamassa kohti uutta huomista. Kestävä ja puoluepoliittisesti monipuolinen demokratiamallimme on taannut sen, että päätökset kestävät pitkään, ja niistä riittää purnattavaa. Poikkeuksellisen vähäinen järjestäytynyt rikollisuuskin kielii siitä, ettemme osaa toimia tehokkaasti edes lain ulkopuolella operoidessamme. Onneksi edes Kekkonen pyrki osoittamaan diktatuurimallin tehokkuuden, mutta emmepä siitäkään osanneet ottaa onkeemme. Naisillekin päätimme antaa ensimmäisinä Euroopassa äänioikeuden jo ennen itsenäistymistä, ja kuten aikalaiset povasivat, on se pitkälti pilannut maailman. Tätä toksista kehitystä on ollut pitkälti tukemassa maailman riippumattomin oikeuslaitos ja vapain lehdistö; kun kuka tahansa voi vetää johtopäätökset vapaasti tarjolla olevien mediakanavien kautta, horjuu kansallinen yhtenäisyys väistämättä ilman pravdan ohjaavaa vaikutusta. Seiskaa tuskin tarvitsee edes mainita. Nyt juhlapäivän kynnyksellä onkin oiva paikka pohtia, haluammeko jatkaa valitsemallamme tiellä, vai kenties kokeilla jotain uutta lähestymistapaa. Kumpi on oikea ratkaisu – mene ja tiedä.
20
TEKSTI: KALLE KURITTU
Vanhan ajan tietäjät -ristikko Nyt on aika kaivaa sinun sisäinen 100-vuotiaasi ja muistella menneitä, hyviä aikoja. Testaa tietosi vanhojen esineiden ja sananlaskujen avulla.
Vaakaan: 1. Vanhan ajan ”reppu”: tuohi-___ 2. ”Ei parta pahoille kasva, turpa___ joutaville.” 3.” Moni kakku päältä kaunis, vaan on ___ sisältä.” 4.”Aikainen ___ madon nappaa.” 5.”Ei nimi ___ miestä, jos ei mies nimeä.” 6. ”Aika aikaansa ___, sanoi pässi kun päätä leikattiin.” 7. ”Nuttu nurin päin ___ oikein päin.”
Pystyyn: 8. ”Maasta se pienikin ___.” 9. ”Tyhmä työtä ___, viisas pääsee vähemmällä.” 10. Vanhan ajan tupakka. 11.”Oma ___kullan kallis.” 12. ”Parempi pyy ___ kuin kymmenen oksalla.” 13. Vanhan ajan sänky. 14. ”Vanhassa vara ___.” KOONNUT: ILONA MÄKI
21
N
äin itsenäisyyden juhlavuonna katse kääntyy luonnollisesti taaksepäin maamme historiaan ja ihmisiin, jotka antoivat elämänsä puolustaen ja rakentaen yhtä kaikkien aikojen parhaista yhteiskunnista. Pessimistisimmälläkin tavalla ilmaistuna Suomea kuvataan monesti ”maailman vähiten epäonnistuneeksi valtioksi”. Oli mittari sitten koulutus tai korruptio, Suomi keikkuu yleensä listan paremmassa päässä, ja siitä saamme olla nöyrästi kiitollisia. Kuitenkin vähintään yhtä tärkeää kuin muistella miten tähän on päästy, on pohtia mihin olemme menossa. Ajattelinkin ottaa itselleni helpon tehtävän ja ennustaa, miltä Suomi näyttää sadan vuoden päästä. Ensimmäinen villi veikkaukseni on, että tämä on lähes mahdotonta. Suomi, kuten koko muukin maailma, tulee muuttumaan seuraavan sadan vuoden aikana huomattavasti radikaalimmin kuin itsenäistymisestä tähän päivään. Vuosisata sitten niin sähkö, polttomoottori kuin puhelin olivat jo suhteellisen laajassa käytössä ja ihmiset asuivat samoissa paikoissa (joskin hieman eri lailla jakautuneena) syöden pitkälti samaa ruokaa kuin nykyisin. Sata vuotta sitten elänyt saattaisi jonkin verran hämmästellä Internettiä, mutta langaton tiedon lähettäminen ei olisi hänelle täysin vieras konsepti – keksittiinhän radio jo 1800-luvun lopussa. Jos joku meistä taas pudotettaisiin keskelle vuoden 2117 yhteiskuntaa, voi olla, että meidän olisi vaikeaa tunnistaa ympäröiviä ihmisiä lajitovereiksemme. Seuraavat sata vuotta ovat paitsi kehityksen nopeuden, myös sen suunnan kannalta äärimmäisen arvaamattomia. Ilmastonmuutos, ydinvaltojen kasvaneet jännitteet ja totaalinen riippuvuutemme teknologiasta ovat kaikki uhkia, jotka saattavat pahimmillaan aiheuttaa käytännössä katsoen maailmanlopun. Elämme paradoksaalisesti maailmassa, joka samaan aikaan on turvallisempi kuin koskaan ennen, ja saattaa hajota käsiin silmänräpäyksessä. Antaakseni ennustelulleni edes jotain pohjaa, lähden kuitenkin liikkeelle konservatiivisesti olettaen, että aivan hurjimmat ennustukset teknologian kehitysnopeudesta tai kuumottavimmat dystopiat eivät käy toteen, ja keskityn muutamaan
22
mielivaltaisesti valittuun alueeseen, joissa näen jonkinlaisia trendejä. TALOUS JA TEKNOLOGIA Mooren lain mukaisen eksponentiaalisen teknologisen kehityksen luulisi jo nyt kiihdyttävän talouksiemme kasvua ennennäkemättömällä tavalla, mutta hiukan yllättäen työvoiman tuottavuus, jatkuvan kasvun tärkein ajuri, on virallisten mittareiden mukaan itseasiassa kasvanut 70-luvulta lähtien huomattavasti hitaammin kuin edeltävinä kahdeksana vuosikymmenenä. Kuuluisa talouspessimisti Robert Gordon onkin sitä mieltä, että nykyinen digitalisaatio ei yksinkertaisesti pärjää merkityksellisyydessään toisen teollisen vallankumouksen innovaatioille. Siinä missä sähkö, polttomoottori ynnä muut laukaisivat lähes vuosisadan mittaisen nopean kasvun kauden, tietokoneiden ja Internetin tuoma lyhyt pyrähdys 90-luvun puolivälistä 2000-luvun alkuun on hänen mukaansa nyt auttamatta takana päin. Gordon saattaa olla oikeassa siinä, että 70-luvulta nykypäivään kestänyt niin sanottu kolmas teollinen vallankumous jää pahasti edeltäjänsä varjoon, mutta optimistisemmat futuristit puhuvatkin jo neljännestä teollisesta vallankumouksesta. Tämän seuraavaan aallon keskeisiä ajureita ovat esimerkiksi tekoäly, bioteknologia ja esineiden Internet, jotka yhdessä mm. mahdollistavat valtavien älykkäiden järjestelmien toiminnan ja sumentavat rajaa koneiden ja organismien välillä. Yhä edistyksellisempi automaatio ja ihmisen mahdollisuus parannella itseään teknologian avulla asettavat vakavan haasteen jopa Suomen kaltaisen hyvinvointiyhteiskunnan vakaudelle: Mitä tuumii roboteille työnsä menettänyt kansanosa, jos ne omistava eliitti alkaa varojensa avulla muovata itsestään yli-inhimillisiä kyborgeja?
RUOKA Kuten sanottua, sata vuotta sitten perustallaajan lautasmalli ei eronnut nykyisestä juuri muuten, kuin pienemmän kokonsa puolesta. Tämä on kuitenkin asia, jonka on radikaalisti muututtava, mikäli mielimme jatkaa planeettamme asuttamista. Ruoan, etenkin lihan, tuotanto kuormittaa ympäristöämme enemmän kuin minkään muun kuluttamamme tuotteen. Maapallon väkiluvun jatkaessa kasvuaan pitkälle horisonttiin, ja kehittyvien maiden kavutessa kohti länsimaista elintasoa, tilanne tulee vain kärjistymään. Ravinto-ongelman ratkaiseminen onkin ehkä aikamme tärkein dilemma. Suomessa onkin jo otettu rohkaisevia askeleita kestävämpään suuntaan nyhtisten, härkisten ja sirkkojen ynnä muiden muodossa. Hieman kaukaisemmassa tulevaisuudessa saattaa ateriamme koostua koeputkikarjalanpaistista ja kotibioreaktoreissa kasvatetuista perunoista. Itse lyön rahani jälkimmäisten menestykselle, sillä ne eivät vaadi yhtä suurta asennemuutosta kuin edelliset, ja teknologian kehittäminen voi hyvinkin olla helpompi tehtävä kuin ihmisten asenteiden muuttaminen. IHMINEN Ray Kurtzweil, tekno-optimisti vailla vertaa, uskoo, että joukossamme kävelee jo nyt kuolemattomia ihmisiä. Hänen mukaansa niinkin pian kuin 2030 lääketiede tulee joka vuosi lisäämään enemmän kuin vuoden elinajanodotteeseemme. Vaikka Kurtzweilin ennuste on melko kunnianhimoinen, alkaa sitä mahdollisesti toteuttava ajattelumalli jo nyt murtautua valtavirtaan: yhä useampi tutkija näkee ikääntymisen vain sairautena muiden joukossa, ja pyrkii löytämään siihen parannuksen. Oma hieman varovaisempi veikkaukseni on, että moni meistä tällä hetkellä parhaassa opiskeluiässä olevista tulee näkemään vuoden 2117. Satummehan myös asumaan yhdessä terveydenhuollon kärkimaista. Kasvavan eliniän odotteen lisäksi suhteemme
teknologiaan tulee muuttamaan käsitystämme itsestämme. Tekoäly saattaa piankin tehdä meistä turhia suurimmassa osassa nykyisistä töistä, mutta entäpä kun se tekee meistä turhia myös yksityiselämässämme? Esimerkiksi historioitsija Yuval Noah Harari esittää mahdollisuuden, että ei-välttämättä-edes-kauhean-kaukaisessa tulevaisuudessa erilaiset algoritmit saattavat tehdä meitä itseämme koskevia päätöksiä paljon meitä paremmin. Jo nyt esimerkiksi Netflix ja Spotify suosittelevat meille aikaisempien mieltymyksiemme mukaista mediasisältöä ja sosiaalinen media pommittaa meitä yksilöllisesti kohdennetuilla mainoksilla. Ei ole kaukaa haettua, että pian joku palvelu tarjoaa meille datamme perusteella elinikäisen kumppanin, ammatin (jos sellaisia vielä on) ja harrastuksen, sekä kertoo meille, haluammeko syvällä sisimmässämme edetä urallamme, matkustella vai perustaa perheen. Ja koska me homo sapiensit satumme olemaan etenkin itseämme koskevissa kysymyksissä melko epäluotettavia toimijoita, olisi meidän typerää olla tarttumatta tällaiseen tarjoukseen. SUOMI Nyt Suomi100-juhlahumun keskellä tällaista on ehkä täysin hereettistä sanoa, mutta olen yllättynyt, jos Suomi pääsee viettämään 200-vuotis syntymäpäiviään. Globalisaatio on tullut jäädäkseen, ja alati pienenevässä maailmassa on vaikeaa nähdä mitään muuta kestävää kehityssuuntaa kuin sen syventyminen. Juuri nyt tuntuu siltä, että kansallisvaltiot taistelevat viimeisten hengenvetojensa edestä, mutta mikäli ihmiskunta mielii eteenpäin, kuten esimerkiksi erään Elon Muskin vision mukaan moniplaneettaiseksi lajiksi, on niiden annettava kuolla rauhassa. Kansakuntien jääräpäisyyden huomioon ottaen en usko, että olemme aivan vielä vuosisadan päästä saavuttaneet yhtä globaalia hallintoa, mutta ihmettelen, jos Euroopan Unioni ei ole joko vahva liittovaltio tai postapokalyptinen autiomaa. Toivon ja uskon, että Suomi tulee vuonna 2117 olemaan yhä luonnonkaunis, vapaa ja tasa-arvoinen paikka elää. Itsenäinen se vain ei tule olemaan. TEKSTI: ARTTU AHONEN
23
/ALUMNIEN URATARINAT/
matti salo - ei niin perinteinen opinpolku Salo sai työuransa kannalta ratkaisevan puhelun opiskelukaveriltaan, joka soitti työpaikkansa illanvietosta ja houkutteli hänet töihin. “Pikahaastattelu puhelimessa ja varsinainen haastattelu reilua viikkoa myöhemmin. Menin Helsinkiin yöjunalla, enkä tainnut nukkua lainkaan”, hän kertoo. Puurtaminen pro gradu –tutkielman parissa pysähtyi kuin seinään, kun nuori kauppatieteilijä sai jalan oven väliin finanssimaailmassa ja aloitti vuonna 2001 Helsingin pörssissä johdannaismeklarina.
Kesken jäänyt tutkielma jäi kuitenkin kummittelemaan ja vuonna 2004 gradu otettiin uudelleen työn alle. Ahertaminen poiki tulosta. Edessä häämötti kauan odotettu valmistuminen yliopistosta. “Valmistumista juhlistettiin kohtalotoverin kanssa oikein lentämällä puvut päällä Finskillä Vaasaan, juhlapuheet kuunneltiin ja juhlakaffet juotiin yliopiston ruokalassa”, Salo muistelee.
”Sukujuuret olivat Pohjanmaalla, ja Vaasa sikäli tuttu paikka, josta oli jäänyt hyvä ja aurinkoinen kuva.”
M
atti Salo ei halunnut jäädä opiskelemaan kotipaikkakunnalleen Ouluun ja pohti hetken eri opiskelupaikkakuntia, kunnes päätyi lopulta lukiokaverinsa innoittamana Vaasan yliopistoon. “Valitsin rahoituksen. Se oli siihen aikaan kuuminta hottia, ja sijoittaminen sekä markkinat olivat kiinnostaneet itseä aina”, Salo kertoo suuntautumisestaan.
Opiskelutoiminta on oleellinen osa opiskelijan elämää. Oman aikansa muun muassa ylioppilaskunnan edustajistossa ja PoPossa viettäneenä Salo peräänkuuluttaa yhteisöllisyyttä ja verkostoitumista. Opiskeluaikana solmitut ystävyyssuhteet ovat kestäneet tähän hetkeen asti ja hän kannustaakin pitämään huolta kavereista ja tutuista.
24 SOPHEA KONG TEKSTI:
Salo toimii tällä hetkellä Nordea Private Bankingissa yksikönjohtajana. Hänen roolinsa esimiehenä on rakentaa olosuhteet, jossa omalla työyhteisöllä on oikeanlaiset puitteet menestyä työssään. Työhön kuuluu rekrytointia, ihmisten kehittymisen tukemista ja jokapäiväistä esimiehen työtä. Pankkialalla kytevä muutos asettaa myös vaatimuksia asiakaspalvelun laadulle. Asiakkaiden vaativat asenteet ja asiakastyytyväisyyden kehittäminen takaavatkin sen, että työssä riittää haasteita ja innostavuutta.
Salo kuvailee itseään tavanomaisena rahoituksen opiskelijana, joka piti valtavirran mukaisesti pehmeitä pääaineita melko turhina. Sittemmin iän tuoma kypsyys pakotti hänet muuttamaan näkemyksiään: hän hakee tällä hetkellä johtamisoppia Hankenin Executive MBA -ohjelmasta ja kokee juuri johtamisen erityisenä mielenkiinnon kohteena.
Tulevia kauppatieteiden maistereita hän kehottaa olemaan rohkeita, oma-aloitteisia ja panostamaan hyvään ulosantiin. Hän neuvoo myös omiin kokemuksiin pohjautuen suorittamaan opinnot kerralla loppuun asti, sillä kesken jääneiden opintojen uudelleen aloittaminen on työläämpää kuin luulisi.
Veronika Vankova vaikeuksien kautta voittoon V
eronika Vankova, elämästä nautiskelija, valmistui Vaasan yliopistosta syksyllä 2015. Pääaineenaan Vankovalla oli kandivaiheessa markkinointi, joka oli hänelle selkeä valinta. Numerot ja kaavat eivät oikein koskaan olleet Vankovan heiniä, ja markkinointi vastasikin eniten mielikuvaa luovasta, ulospäinsuuntautuneesta sekä ihmisten parissa tehtävästä työstä. Maisterivaiheessa Vankova päätyi IB-maisteriohjelmaan, sillä hän oli aina ollut hyvin kansainvälinen ja valinta tuntui antavan eniten mahdollisuuksia kansainvälistä työuraa ajatellen. Tänä päivänä Vankova työskentelee Keskolla rakentamisen ja talotekniikan B2B-liiketoiminnan kehityksessä ja on erikoistunut verkkokaupan kehittämiseen. Käytännössä Vankova tekee konseptointia, eli suunnittelee palvelua liiketoiminnan tarpeiden pohjalta sekä huolehtii siitä, että designereiden ja ohjelmoijien tekemä toteutus vastaa näitä tarpeita. ”Työ on todella monipuolista ja on antoisaa työskennellä ison asiantuntijatiimin kanssa”, Vankova kuvailee. Työuran aloittaminen ei kuitenkaan sujunut täysin ongelmitta. Valmistuessaan Vankova oli työharjoittelussa Finprolla Chilessä. Palattuaan Suomeen keväällä 2014 työpaikkoja oli vain rajoitetusti tarjolla, ja Vankova olikin seuraavan kesän työttömänä. Syksyllä Vankova sai työpaikan pienestä pelifirma start-upista, jossa töitä riitti kuitenkin vain seuraavaan juhannukseen asti. Jälleen Vankovalle oli tiedossa työtön kesä, kunnes loppukesästä hän sai paikan Onnisen eCom-traineeohjelmasta ja työllistyi Onniselle, josta myöhemmin tuli osa Keskoa. Opiskeluaikanaan parhaimpina asioina Vankova piti ihmisiä. ”Oli mahtavaa, kun oli niin paljon kavereita ja hyviä tyyppejä, joiden kanssa sai viettää aikaa”, kertoo Vankova. NESU-hallitusvuosi ja useat, eri puolilla Suomea juhlitut sitsit sekä vaihto-opiskelujaksot olivat Vankovalle mieleenpainuvia, ikimuistoisia seikkaluja. Myös kaikille varmasti jo tutuksi tulleet oppimispäiväkirjat sekä tentit, joihin ei koskaan aloitettu lukemaan liian aikaisin, jäivät Vankovan mieleen, tosin vähemmän positiivisessa merkityksessä.
nestyä. Vankova oppi lisäksi sen, että välillä on ihan ok mennä myös sen helpomman kautta. Kannattaa priorisoida itselleen oikeasti tärkeitä asioita. ”Kuulostaa kliseeltä, mutta tämä pätee mielestäni niin opiskeluun kuin kaikkeen muuhunkin työelämässä ja vapaa-ajalla”, toteaa Vankova.
Vankovan viisi vinkkiä opiskelijoille: • • •
• •
Yliopistoajat opettivat Vankovalle, että asioiden eteen on tehtävä töitä, jos haluaa onnistua ja meTEKSTI: JENNI SINKKONEN
Pidä kouluhommissa mielessäsi, miten ne voivat hyödyttää sinua tulevaisuudessa. Yritä yhdistää omat mielenkiinnonkohteesi opiskeluun, esimerkiksi opinnäytetyön aiheena. Ota ilo irti opiskelutapahtumista ja verkostoidu, sillä nykyiset opiskelukaverisi tulevat olemaan kanssasi samaan aikaan työelämässä, ja siellä kontaktit ovat tärkeitä. Mahdollisista työttömyysjaksoista ei kannata lannistua, mutta liity IAET-työttömyyskassaan jo opiskeluaikanasi. Hyödynnä vaihto- ja työharjoittelumahdollisuudet, jos ne yhtään kiinnostavat. Ne voivat antaa ihan uusia näkökulmia siihen, mitä voisit valmistuttuasi tehdä!
25
Onnea ja menestystä opiskelija!
Onnea jaonmenestystä Opiskeleminen paras investointi itseesi ja opiskelija! tulevaisuuteesi. Nordea on kumppanisi myös opintojesi ajan. Liity nyt opiskelija-asiakkaaksi hyödynnä etusi. Opiskeleminen on paras investointijaitseesi ja tulevaisuuteesi.
Nordea on kumppanisi myös opintojesi ajan.
Kysy lisää ja soita 24/7 0200 3000 (pvm/mpm). Liity nyt opiskelija-asiakkaaksi ja hyödynnä etusi. Lisätietoja myös chatin välityksellä nordea.fi ja verkko- tai mobiilipankissa.
Kysy lisää ja soita 24/7 0200 3000 (pvm/mpm). Lisätietoja myös chatin välityksellä nordea.fi ja verkko- tai mobiilipankissa. 26
norde a .fi Nordea Bank AB (publ), Suomen sivuliike, Nordea Bank AB (publ), Ruotsi
/KERHOKURKKAUS/
O
letko aina unelmoinut töiden jättämisestä ja maailman ympäri matkaamisesta ennen kuin eläkeläisten bingoturnaukset jo kutsuvat? Tai ehkä haluat eläköityessä suunnata katseesi suoraan Black Jack –pöytään ja skipata koko bingon kahvipaketti- ja konjakkipullopalkintoineen. Ehkä ajatus varhaiseläkkeestä ei kiinnosta, mutta entä unelmiesi urheiluauto tai toinen koti jostain, missä on lämmintä läpi vuoden? Monille pelkkä palkkatöiden tekeminen ei välttämättä tule mahdollistamaan Ferrarin ostoa tai toista kotia Ranskan Rivieralta puhumattakaan eläköitymisestä ennen 50-vuotispäivää. Suurimmalle osalle passiivisten tulojen hankkiminen on paras tapa välttää uuvuttavan pitkä työura, pölyiset bingopöydät ja toteuttaa mahdolliset unelmat. Warrantti Invest on Warrantin jäsenille perustettu kerho, jonka tarkoitus on rohkaista opiskelijoita säästämään, kehittää heitä sijoittajina ja auttaa samanhenkisiä opiskelijoita verkostoitumaan keskenään. Kerho sopii kaikille johdannaisiin sijoittavista bitcoin-miljonääreistä vasta sijoittamista harkitseviin noviiseihin. Tarkoituksenamme on järjestää sijoittamisesta kiinnostuneille opiskelijoille arvoa tuottavaa toimintaa riippumatta opiskelijoiden osaamistasosta. Haluamme auttaa Warrantin jäseniä kehittymään sijoittajina ja auttaa niitä opiskelijoita aloittamaan, jotka näin eivät ole vielä tehneet. Tarjoamme myös vaihtoehdon Fonan terassilla verkostoitumiselle järjestämällä after work -tyyppisiä iltoja, joissa jäsenet pääsevät kuuntelemaan ja ottamaan osaa sijoitusaiheisiin keskusteluihin ja verkostoitumaan samanhenkisten ihmisten kanssa il-
man taustalla raikaavia Ysärin hittejä. After workkien lisäksi haluamme auttaa opiskelijoita kehittymään sijoittajina tarjoamalla sijoitusaiheisia luentoja yliopistomme kovimmilta professoreilta, sekä muilta alan ammattilaisilta. Näiden lisäksi ensi keväälle on suunnitteilla excursio sijoitusalan yhtiöön Helsingissä. Vaikka sanotaan, että kahden oluen jälkeen ajattelusta tulee luovampaa, sijoittaminen ja brenkku harvoin sopivat yhteen. Emme halua, että muutaman shotin jälkeen olet sijoittamassa kaikkia perintörahojasi Sotkamo Silveriin tai kryptovaluuttoihin kuultuasi niiden potentiaalista toiselta vähintään yhtä päissään olevalta opiskelijalta, joka kuulostaa yhä enemmän sijoitusgurulta jokaisen juomasi shotin jälkeen. Tästä syystä tapahtumiimme ei varsinaisesti kuulu alkoholi. After workit ovat poikkeus, mutta niissäkään kupin ottaminen ei ole varsinainen ohjelmanumero. Sinun ei tarvitse tietää, onko Teslan osake ylihinnoiteltu päästäksesi mukaan - emme tiedä mekään! Entä onko Nokian osake halpa? Kuinka suuren palan voisit omistaa Louis Vuittonista ostamalla yhtiön osakkeita sen käsilaukkujen sijaan? Entä mikä on paras sijoitus, ULTA, Sephora vaiko niiden myymä kosmetiikka? Tule pohtimaan asiaa kanssamme! Warrantti Investin tarkoitus on ennen kaikkea tutustuttaa opiskelijat sijoittamisen maailmaan ja sen merkittäviin hyötyihin sekä kehittää jokaista jäsentä sijoittajana. Terveisin,
Warrantti Invest
27
Suomiperkele! -GALLUP RICKI HILTUNEN 2. vuosikurssi Tuta 1) Perkule 2) Sukat sandaaleissa 3) Kun uutisissa esiintyy suomalainen kansainvälisesti menestynyt firma
JESSE RÄSÄNEN 1. vuosikurssi 1) Stadilainen ”sit” eli katkaistu ”sitten” 2) Vihaan vieraita perinteitä, en suomalaisia 3) Aina
28
NORA MAXHUNI 3. vuosikurssi IB 1) Vastustuskyky 2) Lanttulaatikkoa 3) Silloin, kun Suomi täyttää 100 vuotta
O
i maamme, Suomi synnyinmaa… Olemme tunnetusti suorasanaista ja toisinaan murjottavaa kansaa, joten Wykyzine halusi tehdä rehellisen gallupin juhlavuotemme kunniaksi. Kysyimme opiskelijoiltamme kolme kysymystä isänmaahamme liittyen: 1) Mikä on suomen kielen typerin sana? 2) Mitä suomalaista perinnettä vihaat? 3) Milloin olet ollut ylpeä suomalaisuudesta?
HELI KARHI 1. vuosikurssi 1) Pöperö 2) Naapurit eivät aina reagoi tervehdykseen 3) Ollessani töissä Espanjassa huomasin, että meille itsestäänselvät asiat eivät aina hoituneet yhtä sujuvasti
VILLE GLÖERSEN 2. vuosikurssi Laskentatoimi & rahoitus 1) Äijänkäppänä 2) Turhaa valittamista 3) Silloin, kun ajattelen hyvinvointivaltion tuomia mahdollisuuksia
TEKSTI: AINO VILKKI KUVAT: SOPHEA KONG
ANNA ALAJOKI 3. vuosikurssi Johtaminen 1) Hullunkurinen 2) Mämmin syönti 3) Lukiessa ulkomaanuutisia ymmärtää, että Suomessa on asiat hyvin
29
Toimitus testaa Joulun glögit
30
TEKSTI: HELMI KALLIO KUVAT: SARIANNA KALLIO-KÖNNÖ
K
okoonnuimme toimituksen kanssa lokakuisena pimeänä iltana maistelemaan hieman glögejä. Joulutunnelmaa nostattamiseksi suljimme verhot sateiselta Vaasalta ja keskityimme joululaulujen ja piparien siivittämänä glögien makujen saloihin. Kaikki glögimme olivat alkoholittomia korrektin tuloksen ja vertailtavuuden takaamiseksi.
MARLI GLÖGI
Varmasti jokaiselle tuttu ja turvallinen glögi-vaihtoehto on perinteinen Marlin glögi, jota myydään tiivisteenä. Sen tuoksu, väri sekä koostumus vastaavat juuri sitä mitä ollaan lapsena totuttu juomaan kirpeänä pakkaspäivänä pulkkareissun ratoksi. Maultaan tämä glögi on hyvin makeaa, ainakin ohjeen mukaan valmistettuna. Onneksi tiivisteen pitoisuuden voi itse annostella haluamallaan tavalla. Arvosanakseen tämä perinteinen glögi sai 3.75/5.
KEVYTGLÖGIJUOMA RIITAN HERKKU
Tämä glögi herätti huomion erikoisella tuoksullaan, joka toi toimituksen mieleen mm. kanelin, puunkuoren ja pihkan. Glögipurkin kyljestä nappasimme tiedon, että valmistuksessa on käytetty variksenmarjaa, joka kieltämättä antoi mustikkaisen maun juomaan. Koostumukseltaan Kevytglögijuoma oli vetistä ja litkumaista, mitä emme pitäneet hyvän glögin ominaisuutena. Glögi sai kuitenkin kehuja koreasta tölkistään, joka on valmistettu uusiutuvasta puukuidusta. Tässä glögissä on lisäksi käytetty fenyylialaniinia, jonka kuuluisi Wikipedian mukaan heikentää kivun tunnetta, torjua ahdistusta ja nostattaa mielihyvää. Suosittelemmekin varaamaan tätä glögiä vuoden viimeisiä tenttejä varten. Arvosanakseen tämä kevyt glögijuoma sai 2.25/5.
VAALEA GLÖGI MARLIN Nimensä mukaisesti tämä glögi on väriltään vaaleaa, mikä herätti testaajis-
sa epäilyksen peikkoja. Glögin kuuluisi olla toimituksemme mukaan punaista, kuten Tampere sisällissodan aikaan. Annoimme kuitenkin vaalealle glögille mahdollisuuden vakuuttaa meidät maullaan. Ainakin vaalean värinsä ansiosta tämä glögi käy hyvin illanistujaisiin, sillä se ei sotke samoin kuin punainen ystävänsä. Hajunsa perusteella glögistä tulevat mieleen mm. mäntysuopa, saunatuoksut ja savinen saunatonttu. Koimme myös voimakkaita assosiaatioita liimaan ja spraymaaliin. Tölkin mukaan juoma sisältää omenaa ja inkivääriä, joiden ainutlaatuinen makuyhdistelmä ei muistuttanut lainkaan perinteisen glögin makua. Vaalea glögi ei tehnyt keneenkään vaikutusta värillään tai häiritsevällä maullaan. Lisäpisteitä kuitenkin ropisi hauskasta nippelitiedosta tölkin kyljessä. Tiesitkö että glögin juuret ulottuvat jopa 2000 vuotta taaksepäin antiikin Roomaan? Emme mekään. Arvosanaksi tälle vaalealle yllätykselle tiimimme antoi 2.25/5.
JUHLA GLÖGI
Odotuksemme olivat korkealla tämän glögin maun suhteen, sillä jo pelkästään sen nimi viittaa johonkin juhlalliseen ja ylevään. Koimme kuitenkin karvaan pettymyksen, sillä Juhla glögin maku on tunkkainen ja ummehtunut, muistuttaen kuitenkin kaukaa mustikan makua. Aivan kuin glögi olisi jätetty unohduksiin vanhaan kellariin ja annettu homehtua siellä. Tölkin ulkokuori on koristeltu Suomi 100- juhlaan liittyen Suomen lipuilla. Ehkä tämän teeman mukaisesti tämän glöginkin on annettu ummehtua 100 vuoden ajan hikisessä kellarissa, kuka tietää. Ainakin maku on sen mukainen. Onneksi toimiuksellamme oli matkassa mukana rusinoita ja mantelia, jotka jotenkuten saivat glögistä juomakelpoista. Tästä heräsi toimituksellamme makuehdotus Marlille: miksei valmistettaisi lakka tai tyrnimarjan makuista glögiä, kerta mustikka vaihtoehtoja on niin paljon. Arvosanaksi tämä kammotus sai 1.25/5.
BLOSSA BLÖGG- ALKOHOLITON (tällä kertaa)
Viimeisenä maistoimme Blossa blögg-glögiä, jota olimme odottaneet päästä maistamaan sen koristeellisen ja kutsuvan pullon takia. Lisäksi halusimme nähdä miten tämä ruotsalainen vaihtoehto pärjää suomalaisten kilpakumppaneidensa rinnalla. Onko tämä taas yksi asia, jossa ruotsalaiset ovat meitä parempia? Blossa glögi tuoksuu ja maistuu alkoholilta, vaikka tämä versio onkin täysin alkoholitonta. Maultaan glögi on yllättävän makeaa ja kuivaa. Väriltään juoma on oikein tummanpunaista, juuri sellaista kuin glögin kuuluukin olla. Lopputulos kuitenkin jäi laimeammaksi, kuin mitä kaunis ulkokuori antoi ymmärtää. Arvosanaksi annoimme 3/5.
31
/LUKIJAN LUOLA/
Joulun monet kasvot J
oko saa jälleen kaivaa Michael Bublén autotunella höystetyt jouluklassikot esiin vuoden verran paksuntuneen pölykerroksen alta? Ja milloin voi varastosta kantaa olohuoneeseen aidon muovikuusen, joka koristellaan isän kanssa vuosi toisensa jälkeen täysin identtisesti? Entä saako jo tänään mennä naapurille esiintymään tiernapoikana? Joulu on täynnä ihanaakin ihanampia perinteitä, yhdessäolon riemua sekä rauhoittumisen ja antamisen onnea. Joulun odotus kutkuttaa vatsanpohjassa enemmän kuin vessahätä ensimmäisillä sitseillä. Mutta mikä tekee joulusta niin mahtavan? Miten yksi ainoa juhla voi yhdistää ihmisiä ympäri maailman enemmän kuin yhteinen mökkiviikonloppu opiskelijoita? Kenties vastaus löytyykin joulun monimuotoisuudesta; joulussa yhdistyy niin lukemattoman moni juhla, että sillä on varmasti tarjota jokaiselle jotakin. Vaikka nykyaikainen käsitys joulusta onkin kristittyjen harras juhla, ei alkuperäisellä joululla ole mitään tekemistä kristinuskon kanssa. Suomessa sana joulu tulee muinaispohjoismaisesta sanasta jól, joka tarkoittaa keskitalven pakanallista juhlaa. Nykyihmiselle joulu sen sijaan saattaa olla ylempien uskomusten sijasta vain rauhoittumisen, lahjojen antamisen ja läheisyyden juhlapyhä. Näistä kauniista aatteista vähemmän nauttivat henkilöt puolestaan voivat juhlia vaikka itävaltalaisen perinteen mukaisesti Krampusyötä, pukeutumalla vuohidemoniksi ja hakkaamalla lapsia kepillä. Käsitti oma uskontosi siis Jeesuksen, ikuisen onnen, pakanalliset heimoveljet, itse paholaisen tai selvän opiskelijan - joulun perinteet kyllä kääntyvät juuri sinun aatteesi kannalle. Myös joulun suurin ilosanoman tuoja ja lapsien kaikkien aikojen lempihenkilö, Joulupukki, on ollut aikaisemmin hieman nykyisestä, hellyyttävästä möhömahasta poikkeava ilmestys. Esimerkiksi Suomes-
32
sa Joulupukkia edelsi mystinen mies nimeltä Nuuttipukki. Nuuttipukiksi pukeutuvat muuttuivat pukin kaltaiseksi olennoksi laittamalla päähänsä sarvet, yllensä turkin ja kasvoillensa naamion, ja kiersivät talosta taloon vaatimassa joulusta jääneitä alkoholijuomia. He mekastivat, aiheuttivat vahinkoa ja joskus myös humalassa ollessaan saattoivat pelotella lapsia. En toki sarvista ja vuohinaamarista tiedä, mutta kyllä meillä ainakin humalassa oleva, lapsia pelottava ja mekastava setämies kuuluu edelleen jokaiseen juhlaan. Täytyyhän suomalaisia perinteitä pitää yllä.
aatelisten ja porvarien mielestä pitkät pyhät laiskistivat palkollisia aivan liikaa. Onkin mukava huomata, että aitoa kylterihenkeä on pidetty Suomessa yllä jo yli 300 vuotta sitten.
Hollannissa sen sijaan paikallinen Joulupukki, Sinterklaas, kulki emämaasta käsin siirtomaissa apurinsa, Zwarte Pietin (suomeksi Musta Pekka), kanssa. Sinterklaas jakoi lapsille lahjoja ja risuja, tummaihoinen Zwarte Piet puolestaan sulloi tuhmat lapset säkkiin ja vei Espanjaan. Jätän tässä kohtaa tilaisuuden rasistiseen vitsiin käyttämättä. Tämä sama perinne muovaantui 1800-luvulla Yhdysvalloissa lahjasäkkiä kantavaksi, Pohjoisnavalla asuvaksi, punaisiin pukeutuvaksi ukoksi. Nykyisen, huomattavasti kiltimmän ja pulleamman olemuksensa Joulupukki kuitenkin sai vasta 1930-luvulla, kun Coca-Cola loi hahmon omaa mainoskampanjaansa varten. Siinäpä vasta kristillistä jouluhenkeä!
Henkilökohtaisesti minua ei joulun monimuotoisuus häiritse. Itselleni joulu on sekä perinteisten suomalaisten uskomusten, kristinuskon että nykyaikaisen kaupallisuuden juhla. Ja sellaisenaan ylivoimaisesti vuoden parasta aikaa. Töitä tekevänä opiskelijana se tarkoittaa vuoden ainoaa mahdollisuutta viettää viikonloppua pidempi pätkä vanhempien luona herkkuja notkuvan joulupöydän ääressä. Kaiken kiireen keskellä joulun pyhät ovat edelleen vuoden ainoat päivät, jolloin en suostu tekemään töitä. En ole koskaan ymmärtänyt käsitettä joulustressistä. Joulun kolme päiväähän ovat ainoa hetki, jolloin voin vain maata Petteri Punakuono –tykeissä ja äärettömän rumassa jouluneuleessä aamusta iltaan ja syödä jouluruokia ja suklaakonvehteja ilman kiirettä, ahdistusta – ja sitä muulloin läsnä olevaa stressiä. Joulun merkityksen huomaa helposti siitä, että se on aidosti onnellinen ja iloinen juhla jokaiselle, jonka kanssa rauhoitun nauttimaan pyhistä kuusen ympärille. Oli ikää sitten 2, 22 tai 82 vuotta.
Suomessa joulu onkin elänyt monenlaisia vaiheita muuttuessaan pakanallisesta juhlasta ensin kristilliseksi pyhäksi ja sen jälkeen nykyiseksi kapitalismin juhlaksi. Monia pakanallisia perinteitä, kuten joulukuusi, haudoille kynttilöiden vieminen sekä kekripukin korvannut joulukinkku onkin säilynyt joulun vietossamme. Kristinuskon rantautumisen myötä joulu puolestaan sai nykyisen muotonsa rauhoittumisen pyhänä. Itse asiassa vielä 1700-luvulla virallisia joulupyhiä olikin neljä. 27. joulukuuta oli Johanneksen päivä, ja 28. joulukuuta vietettiin neljäntenä joulupäivänä viattomien lasten päivää. Pyhien määrät kuitenkin supistettiin kahteen, sillä
Vuonna 1999 Suomen evankelis-luterilainen kirkko päätti kuitenkin ottaa Johanneksen päivän takaisin pyhäkalenteriin. Tosin, sitä vietetään vain niinä vuosina, kun se sattuu osumaan sunnuntaille – osoitus siitä, että nykyaikana kylterihenkikin on pehmentymään päin ja ylimääräisiä pyhiä osataan arvostaa. Kunhan ne eivät osu työpäivälle.
Joten minä ainakin aion kaivaa naftaliinistä sen Michael Bublén joulualbumin ja koristella kuusen täysin samalla tavalla kuin aina ennenkin. Sillä olivat joulun perinteet peräisin mistä tahansa, ovat ne nimenomaan perinteitä. Ja niiden vaaliminen se vasta onkin jouluhenkeä!
TEKSTI: JUUSO SALLINEN
www.finnkino.fi
Tuntitolkulla murtuneita mieliä V
uoden suurin elokuvanautinto – tai tuska, jos satut olemaan entinen lukiolainen, on tietenkin Tuntemattoman sotilaan uudelleenfilmatisointi. Uusi Tuntematon on spektaakkeli, johon on sysätty yli seitsemän miljoonaa euroa. Se on enemmän, kuin yhteenkään kotimaiseen elokuvaan koskaan ennen. Elokuva on saanut murskaavan arvostelun kaikilta. Katsojat kehuvat filmiä realistiseksi nykyaikaiseksi sotakuvaelmaksi, joka kunnioittaa Väinö Linnan mestariteosta esimerkillisellä tavalla. Tai no, Hesari haukkui elokuvan täysin turhaksi, mutta mistäpä elokuvasta Hesarin kulttuuritoimittajat muka pitäisivät? Ei siis muuta, kuin popparilaari kouraan ja nauttimaan suurimmasta suomalaisesta elokuvasta. Ja ihan tosissaan, laari on aina oikea mitta. Tuntematon kestää kolme pirun tuntia. Yhtä pitkään kuin Titanic. Kunnanhimoista.
Mitä Tuntematon sitten tarjosi? Kolme tuntia surua ja lohduttomuutta sekä oivalluksen siitä, kuinka hemmetin turhaa sotiminen on. Varsinkin kun koko elokuvan tiedät, että sota on jo hävitty ja toivo ei ole. Elokuvan aikana pääset seuraamaan sitä, miten suomalaisten sankareiden rohkeus, sekä tyhmyys saa aikaiseksi. Raakuuksia, julmuuksia ja surua siitä, että tästä ei enää selvitä. Nuorena hyvinvointivaltion lapsena olen vieraantunut täysin sodasta ja sen tuomista kauheuksista. Enää en ole. Tuntematon asetti oman vinkumiseni aivan uusiin perspektiiveihin. Tällä hetkellä tuntuu maailmanlopulta se, että en saa tenttiä läpi tai Spss vittuilee päin naamaa. Jos olisin elänyt 60 vuotta sitten, olisin todennäköisesti joko kuollut tai kuolemassa johonkin harhalaukaukseen. Ehkä se gradukaan ei sittenkään ole niin paha juttu. Miljoonat oli käytetty hyvin. Käytännössä koko Suomen miesnäyttelijöiden paras kaarti on valjastettu kuolemaan. Tärkein vinkki katsojalle: älä kiinny kehenkään. Koska. Kaikki. Kuolee. Siinä sitten toivot, että jos nyt tästä suvannosta vielä selvittäisiin hengissä. Ei selvitä. Nenäliinapaketti reppuun mukaan. Myös rämpiminen korpimaisemissa, räjähdykset ja suot olivat ensiluokkaisia. Ei valitettavaa. Kyllä jokaisen suomalaisen pitää tämä elokuva nähdä. Ihan sen takia, että se nyt vain kuuluu meidän yleissivistykseen ja sitten voi lesoilla asiasta kahvipöydässä. Ja onhan elokuvassa ne Paula Vesalan kohutut tissit. TEKSTI: KIRSI RAJALA
33
Kirjasuositukset joululomalle Paula Hawkins: Nainen junassa
J
os tähän kirjaan et ole vielä aiemmin törmännyt, niin nyt voisi olla hyvä tilaisuus napata tämä mukaan vaikka seuraavalle junamatkalle kohti kotipaikkakuntaa. Kyseessä on siis muutama vuosi sitten julkaistu, paljon puhuttu Paula Hawkinsin trilleri Nainen junassa. Kirjan päähenkilö, Rachel, matkustaa päivittäin samalla paikallisjunalla ja seuraa junaradan viereisessä talossa asuvaa pariskuntaa. Yhtenä aamuna hän näkee junasta jotain poikkeuksellista, ja seuraavana päivänä pariskunnan nainen on kadonnut. Rachelilla on vakava alkoholiongelma ja hän menettää usein muistinsa juomisen yhteydessä. Näin on käynyt taas tuona samaisena iltana, kun pariskunnan nainen katoaa. Rachel haluaa auttaa, mutta päätyy lopulta sekaantumaan tapaukseen tarpeettoman paljon. Kirja antaa myös lukijalleen ajateltavaa ja herättää tämän sisäiset etsiväntaidot, kun jokainen henkilö näyttää vuorollaan syylliseltä. Kun tämän kirjan on kerran aloittanut ja päässyt vauhtiin, on sitä vaikea enää laskea käsistään.
SUOSITTELIJA: JENNI SINKKONEN
Henriikka Rönkkönen: Mielikuvituspoikaystävä ja muita sinkkuelämän perusasioita
S
eksiä, ihastumisia, yhdenillan juttuja, vaginapieruja ja pienimunaisia miehiä. Ronskista huumoristaan ja suorasanaisesta tyylistään tunnetun Rönkkösen ensimmäinen romaani on täynnä hävyttömyyttä ja realistista kuvausta sinkkuelämästä. Tarina lähtee käyntiin Rönkkösen erottua pitkästä suhteesta ja hänen tutustumisestaan jälleen sinkkuelämän pariin. Kirjassa pureudutaan sinkkuelämän arkeen räävittömin kuvauksin, joita ei useimmiten ääneen sanota: kuinka sitä istuu jännäkakalla ennen ensimmäisiä treffejä ja miten tulisi reagoida vaginapieruun kesken seksin. Punoitusta poskien seudulla voi ainakin herkimmille lukijoille olla siis luvassa. Pelkäksi pinnalliseksi huumoriksi tarina ei silti jää, vaan kirjassa käsitellään myös syvällisempiäkin asioita, kuten omaa epävarmuutta, itsensä hyväksymistä ja abortin tuomaa surua ja häpeää. Vaikka Rönkkösellä onkin paljon asiaa sinkkuelämästä, on teos onnistuttu pitämään kompaktin kokoisena. Kirjassa on nimittäin ainoastaan parisataa sivua, joten se on helppo ahmia vaikka junamatkalla. SUOSITTELIJA: HELMI KALLIO
34
Haruki Murakami: Wind-up Bird Chronicle
M
itä olisikaan Murakamin kirja ilman kissoja, klassista jazzia, mysteerinaisia ja rinnakkaismaailmoja?
Nykyhetken Japaniin sijoittuva Wind-up Bird Chronicle kertoo työttömäksi jääneestä juristista, Toru Okadasta, joka lähtee ratkomaan kissansa ja vaimonsa mystisiä katoamisia. Päähahmo on perusjamppa, jolta puuttuu päähenkilöihin tyypillisesti liitetyt ylikyvykkäät piirteet, mutta juuri tämä tekee hänestä helposti samaistuttavan. Viattomalta ja harmittomalta vaikuttava salapoliisitarina eskaloituu hyvinkin nopeasti oudoksi. Raja unen ja todellisuuden välillä hämärtyy, ja tarina ohjautuu ajoittain muistelemaan toisen maailmansodan aikaisia kauheuksia. Surrealismin ja anti-imperialistisen teeman yhdistäminen tuo väistämättä mieleen Teurastamo 5:n. Lieköhän kyseessä kirjailijan kunnianosoitus Kurt Vonnegutille, vai onko samankaltaisuus pelkkää sattumaa? Kirja käsittelee kuitenkin ennen kaikkea vastuunkantoa, yksinäisyyttä ja vieraantumista muista ihmisistä. En lähde tässä rajoitusten takia tekemään kaiken kattavaa analyysiä teemoista, mutta kirjailija onnistui mielestäni hyvin teemojen rakentamisessa. Esimerkiksi vastuunkannon merkitystä vihjailtiin Japanin sotatoimilla: japanilaista kansallista identiteettiä riivaa tietynlainen passiivisuus ja apaattisuus, joka näkyy myös Japanin kyvyttömyytenä kantaa täyttä vastuuta sotarikoksistaan. Toru on tämän kyvyttömyyden ruumiillistuma. Kirjaa lukiessani tuntui siltä, että varsinaista juonta ei ole. Tarina keskittyykin suurimman osan ajasta Torun eksistentiaaliseen kriisiin, ja lukija joutuu fragmentaarisesta kerrontatyylistä johtuen tekemään itse johtopäätöksiä. Juuri tämä unenomainen kerrontatyyli koukutti kuitenkin lukemaan kirjan loppuun. Murakami osoittaa kerronnassaan tarkkaa ihmisluonteen tuntemusta ja kykyä luoda uskottavia hahmoja huolimatta siitä, että hahmot ovat aivan muuta kuin normaaleja. Ensimmäisellä lukukerralla saa jo paljon irti, mutta Wind-up Bird Chronicle lukeutuu niihin kirjoihin jotka vaativat monia lukukertoja, jotta kirjan monimutkaiset yksityiskohdat lähtevät kunnolla avautumaan. Tämä arvostelu ei tee täyttä oikeutta kirjalle, mutta itselleni Wind-up Bird Chronicle on kuitenkin postmoderni kirjallisuuden ehdotonta kermaa SUOSITTELIJA: SOPHEA KONG
Stephen King: Mersumies
P
itkä matka jouluksi kotiin eikä lukeminen maistu? Kenties podet lievää matkapahoinvointia tai tenttikirjojen yliannostuksen lieviä sivuoireita. Testaa siis äänikirjaa! Alun hämmennyksen jälkeen lukijan ääneen tottuu ja tarina tempaa mahtavasti mukaansa. Itse olen aina ollut enemmän elokuvien ja sarjojen ystävä, kuin kirjoja ahmiva lukutoukka. Äänikirja oli siis ainakin itselle kirjaa miellyttävämpi vaihtoehto. Lisäksi kirjaa kuunnellessa voi tehdä vaikka mitä hyödyllistä! Mutta tämän moni tiesikin jo kiitos television tehokkaan mainonnan. Mutta itsellä sujui ainakin kesän työmatkat varsin rattoisasti murhamysteeriä ratkoessa. Mikäli sinuakin kiinnostaa murhurit ja selkärankaa hyytävä jännitys, voin suositella yhdysvaltalaisen kauhukirjailijan Stephen Kingin kirjaa Mersumies. Kirjan tapahtumat kuvaavat hämmentävän hyvin oikean elämän ikävyyksiä, jotka jääköön lukijan itsensä selvitettäviksi. Eläköitynyt rikosetsivä Bill Hodges päähenkilönä ei toki ole ehkä kaikkein samaistuttavin, mutta minuun teki vaikutuksen erityisesti tarinan pahis. Ja jos tarina tempaa todella mukaansa, onneksi kyseessä on trilogian ensimmäinen osa. Suosittelen lämpimästi tutustumaan niin äänikirjoihin kuin mersumiehen tarinaan! SUOSITTELIJA: ILONA MÄKI
35
Wallituksen
Wallitus: Koska emme osanneet itsekään käyttää niitä, tilasimme uusia kansia.
Wallitus: Olette oikeassa, PJ:lla on p*llu.
Wallitus: Ensi vuoden vuosijuhlien tulishow on noitarovio.
Wallitus: Gilho edeltäjilleenkin!
36
maistuu
kuten
Wallitus: Olisimme olleet korkeimmassa oikeudessa, mutta Vaasasta ei sitä löydy.
jodlaukset
Wallitus: Laskelmiemme mukaan nykyistä mitalimäärää ei saada jaettua ennen yliopiston lakkauttamista. Tule hakemaan omasi W-huoneelta!
Wallitus: Ruma mutta epäkäytännöllinen. Itse asiassa teema on keskieurooppalaista barokkia VPJJussien dynastian ajalta.
Wallitus: Wallitus ´17 toivottaa onnea ja tsemppiä ensi vuoden haasteisiin! <3
Wallitus: Talousvastaavalla on siis darra viitenä päivänä viikossa.
37
38
KOONNUT: ILONA MÃ&#x201E;KI
W
arrantti
toivottaa
rentouttavaa joulua sekä
kaikkea uutta ja ihanaa vuodelle 2018!
39
40