Kylterin kommentti

Seoli helmikuun ensimmäinen aamupäivä, kun kävin peukalollani läpi rivi riviltä tiettyä muistiota puhelimessani. Päästessäni listan loppuun, sain haettujen työpaikkojen määräksi yhteensä kolmekymmentäviisi. Hakuaikojen ollessa edelleen käynnissä yritin päästä irti turhautuneisuudesta, jonka vastaanotettujen haastattelukutsujen lukumäärä sai minussa aikaan. Nolla kutsua, nolla rejektiä. Kolmekymmentäviisi mahdollista kutsua, kolmekymmentäviisi mahdollista rejektiä.

Kilpailu kesätyöpaikoista on tiukkaa. Kilpailu hyvistä kesätyöpaikoista on älytöntä. Ensimmäisten työhakujen määräajan päättyessä seison Åbo Akademin ruokajonossa, kun vastaanotan ystäväni kanssa samanaikaisesti sähköpostin. ”0,2 prosenttia”, sanoo kaverini näppäiltyään numerot laskimeen ja luettuaan viestin, jossa ker- rotaan työhakemusten määrä tiettyyn tehtävään. 455:stä hakijasta valituksi tulemisen mahdollisuuksien kuuleminen saa mieleni käymään ylikierroksilla, kun CV:ni olematon oman alan työhistoria välähtää silmissäni. Syke nousee ja kädet alkavat hiota muistellessani lähettämääni työhakemusta, jonka kustomoin kyseistä paikkaa varten muutamalla sanavaihdoksella ja keskeisten virkkeiden uudelleenjärjestelyllä.

Helsingin Sanomat julkaisi 9.1.2023 rekrytoinnin ammattilaisten vinkkejä pätevään työhakemukseen. Artikkelin mukaan esimerkiksi oman motivaation ilmaisu sekä selkeä ”pihvi” tekstissä ovat keskeisiä onnistuneessa hakemuksessa. Motivaation pukeminen sanoiksi vaikkapa vakuutusyhtiön asiakaspalveluun hakiessa voi kuitenkin koetella moraalia, eikä olemattomalla oman alan kokemuksella ole varaa tarjoilla sisäfilettä hopea- lautasella. ”Oman alani tulevaisuuden asiantuntijaksi” sekä ”haastavistakin asiakaspalvelutilanteista selviäväksi” pukeutuva hakemukseni on halpa jauhelihapihvi, jota puraistessa voi maistaa epätoivon kitkeryyden.

”Paras tilanne on se, että henkilö oikeasti kokee sopivansa tehtävän vaatimuksiin. Ei vain katso, mitä työnantaja haluaisi kuulla ja kirjoita sen mukaan”, yksi artikkelissa haastatelluista asiantuntijoista kertoo.

Olen samaa mieltä. Kannattaa hakea työpaikkoja, joissa uskoo pärjäävänsä, ja joihin kokee sopivansa. Kaksi edellistä kahvilan asiakaspalvelussa vietettyä kesää eivät kuitenkaan nosta rimaani hirveän korkealle. Jos olisin tarpeeksi ahkera käyttääkseni aikaa esimerkiksi koodauksen opettelemiseen vapaa-ajalla, kertoisin osaamisestani. Jos olisin voittanut Talousguru-kilpailun tai katsonut vie- restä yritystä pyörittäviä vanhempia, kertoisin osaamisestani. Mutta olen tavallinen kuolevainen, toisen vuosikurssin warranttilainen. HR-henkilö tuijottakoot CV:täni ja ottakoon faktat faktoina. Kolme vuotta esimerkiksi taloushallinnon parissa työskennelleen ihmisen kannattaa luonnollisesti korostaa hakemuksessaan osaamistaan, kun hän hakee vastaavasta tehtävästä vaativampaa paikkaa. Ollessani oman alan kokemusta vailla oleva opiskelija, jonka kursseista voisi suurimman osan opetella itsenäisesti Youtubesta, olen lukiolaisduunien, oman persoonankuvauksen ja motivaation sanoittamisen varassa. Kirjoitan hakemukseen juuri sitä mitä toivon työnantajan haluavan kuulla, jotta saan sen yhden mahdollisuuden. Yhden niistä kolmestakymmenestäviidestä, jotta oman osaamiseni ilmaiseminen ei jää yhden A4:n varaan.

Edeltävä pohdinta on toki subjektiivista oman stressin potemista. Todellisuudessa toiset ihmiset ovat toisia parempia kirjoittamaan työhakemuksia, oma-aloitteisempia hankkiakseen taitoja koulutuksen ulkopuolelta, ahkerampia soittamaan jokaiselle rekrytoijalle varmistaakseen, että oma nimi jää muistiin. Harmittavimpia tapauksia ovat silti kilpajuoksut, joiden häviön marginaalisuuden voi tuntea. Teit kaiken kuin oppikirjasta, mutta toinen hakija puhui ruotsia ”erinomaisesti”, sinä ”hyvin”. Olit juuri mitä työnantaja halusi, mutta niin oli joku toinenkin, joka pystyi aloittamaan työt kuukautta aiemmin. Entä jos kuva CV:ssäsi on surkea, koska et ole pyytänyt keneltäkään mielipidettä siitä? Ja uskaltaisko joku ystävistäsi kertoa sen? Elämä on epäreilua, ja työnhaku hyvä herätys todellisuuteen, jossa Canvan CV -pohja tai Hesarin artikkeli hyvästä työhakemuksesta auttavat alkuun, mutta eivät kohti itsenäisiä ratkaisuja tai tärkeitä valintoja.

Ja valinnat, ne pelottavat. Vuosi vuodelta yhä vakavammaksi käyvä päätös työsopimuksen allekirjoittamisesta taiteilee hyödyn optimoinnin ohuella narulla. Enkö aseta itselleni arvoa päättäessäni ottaa vastaan minkä ta- hansa oman alan työpaikan? Mitä jos tarjottu ei-niin-kiinnostava paikka on paras mitä kesään mennessä tulee vastaan? Siinä missä päätös esimerkiksi illan juhliin lähtemisestä voi tanssilattialta löydetyn rakkauden kautta muuttaa elämän silmänräpäyksessä, laittaa harkittu päätös toissijaisen työpaikan vastaanottamisesta pitkälle tielle, jonka järkevyyttä on vaikea heti seuraavana aamuna tarkastella uudestaan.

Vaihtoehtojen käyminen vähiin voi ajaa nurkkaan. Ehkä löydän itseni ensi kesänä toivomastani paikasta, unelmakesätyöstäni, joka on juuri sitä mitä halusin. Ehkä joudun tyytymään huonompaan vaihtoehtoon, joka kuitenkin varmistaa oman alan merkinnän työkokemukseen ensi vuotta varten. Kuten hyvin monelle, ei oma tämän kevään onnellisen lopun toteutuminen ole vielä selvillä. Mikäli kolmenkymmenenviiden hakemukseni työsarka kuitenkin tuottaa tulosta, varmistan että kuulet asiasta. Kerron siitä sinulle LinkedInissä.

Tekoäly ja Chat GPT - Ekonomin työmarkkinoiden

uhka vai mahdollisuus?

TEKSTI: LASSE LAPPI

KUVA: OPEN AI, DALL-E 2

Yksi

suurimmista mielenkiinnon kohteistani on asia, joka myös varaa yhden kärkipaikoista pelkojeni listalla. Nimittäin teknologia ja sen lähivuosina tuoma tekoäly. Pyysin haastateltavaksi Vaasan yliopiston kauppatieteiden alumnin, nykyisen tekoälyä tutkivan Silo AI:n hallituksen puheenjohtajan ja Aalto yliopiston tuotantotalouden työelämäprofessorin, Tero Ojanperän. Toivoin, että haastattelu antaisi minulle kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Ravintoa suurelle mielenkiinnolleni ja lepuutusta suurelle pelolleni. Haastattelun aiheena oli tekoälyn tulevaisuus ja Chat GPT.

Suurin osa opiskelijoista ja muistakin ihmisistä, jotka tavalla tai toisella ovat mukana internetin ja teknologian kasvavassa presenssissä, ovat kuulleet lähiaikoina yhteiskuntaamme rantau- tuneesta ilmiöstä nimeltä Chat GPT. Mikä on tämä kryptiseltä kuulostava nettipalvelu? Sen sijaan, että käyttäisin kallisarvoista aikaa tulevan kappaleen kirjoittamiseen, voin pyytää, josko Chat GPT voisi itse esitellä itsensä. Tulevan tekstin jätän täysin tekoälyn varaan, enkä tee yhtäkään muokkausta, korjausta tai lauseen uudelleenrakentamista. Näin lukijana näet, kuinka hyvin ilmainen nettipalvelu tavaa FSI:n listauksessa vaativimpien kiel- ten joukkoon kuuluvaa suomen kieltä.

ChatGPT on OpenAIn kehittämä suuri kielimalli, joka on tarkoitettu auttamaan ihmisiä vastaamaan kysymyksiin ja tarjoamaan tietoa. Se on kehitetty käyttäen tekoälyä ja syväoppimista, jotta se voisi vastata kysymyksiin mahdollisimman luotettavasti ja tarkasti. ChatGPT on yksi maailman suurimmista ja kehittyneimmistä kielimalleista, ja se on koulutettu yli miljardilla sanoilla ja dokumenteilla. Se on kykyä vastata laaja-alaisiin kysymyksiin aiheista, kuten historiasta, tekniikasta, taiteesta ja tieteestä. ChatGPT on erittäin hyödyllinen työkalu niille, jotka haluavat saada nopeasti ja tarkasti tietoa erilaisista aiheista. Se on myös hyödyllinen opettajille, tutkijoille ja muille, jotka tarvitsevat tietoa nopeasti ja tehokkaasti.

Edellisen kappaleen kirjoitti siis kokonaan Chat GPT. Aloitin lyhyen kanssakäyntimme jokseenkin ehkä töykeästi käskemällä: “Kirjoita 100 sanaa chat GPT:stä”. Jos haluat itse kokeilla, voit luoda käyttäjätunnuksen ilmaiseksi OpenAI:n kotisivuilla. Chat GPT on helppokäyttöinen ja sen osaaminen on hämmästyttävän laajaa. Kuulin Tero Ojanperältä uskomattoman tarinan henkilöstä, joka oli syöttänyt päiväkirjansa sisällöt ohjelmistoon ja saanut analyysin persoonallisuudestaan, hyvää neuvontaa elämään sekä uusia näkökulmia menneisiin henkilökohtaisiin tilanteisiin.

Olen itsekin viime viikkoina kysellyt tekoälyltä kaikenlaista. Käytin sitä lähteenä tehtävässä, jossa piti arvioida Supercellin globaalia kehitystä ja sitä avustaneita tekijöitä. Vastaus oli häkellyttävä. Sekunteissa näytölle syntyi 7 kohdan lista, jonka laatiminen olisi minulta vaatinut kymmenien artikkeleiden ja kirjoitusten lukemista Supercellistä ja sen kansainvälisestä kehityksestä. Chat GPT auttoi minua myös talousmatematiikan kurssitehtävissä. Jäätyäni jumiin haastavaan interpolointitehtävään, annoin tehtävänannon ohjelmistolle ja tehtävä ratkottiin miltei täydellisesti jokaisen välivaiheen kera.

En todellakaan kehota käyttämään tekoälyä plagiointitarkoituksiin. Työvälineenä se soveltuu parhaiten tietolähteeksi. Vastaukset myös vaihtelevat laadussa sekä luotettavuudessa. Kysyessä Ojanperältä ohjelmistosta saadun tiedon luotettavuudesta, vastaukseksi sain, että: “Vastuu on kuulijalla”. Hän oli myös vahvasti sitä mieltä, että tekoälyn kasvavassa käytössä pitäisi myös lähdekriittisyyden kasvaa. Tästä huolimatta viisas opiskelija ei missään nimessä sivuuta näin verratonta opiskeluvälinettä.

Onko tekoäly tulevaisuuden kauppatieteilijän uhka työmarkkinoilla?

Haastattelun mielenkiintoisimmat keskustelut syntyivät, kun kysyin tekoälyn kehityksen suunnasta ja sen vaikutuksista tulevaisuuden työmarkkinoihin. Ensimmäinen asia, joka kävi ilmi oli, ettei pelkoon mitä todennäköisimmin ole syytä. Tekoälystä ei ole Ojanperän mukaan tulossa meille kilpailijaa. Siitä tulee korvaamaton työkalu, jonka käyttöä viisaimmat ja ahkerimmat kauppatieteilijät sekä muutkin opiskelijat alkavat jo harjoittelemaan. Miten sitä voi parhaiten hyödyntää? Miten voin käyttää sitä työkaluna tehokkaasti? Jos tiivistäisin haastatteluni yhteen lauseeseen, se olisi: ”Työkalu ei voi korvata työtäsi, mutta ihminen, joka sen paremmin hallitsee, voi.”

On hyvinkin mahdollista, että tulevaisuudessa työelämän ammattitaitoja ei enää mitata tiedon määrällä tai numeroiden syvällisellä hallinnalla. Tulevaisuudessa työpanokseen vaikuttaisi paljon enemmän teknologian käytön kokonaisvaltainen hallinta. Mitä hyödyttää se, että näet muita nopeammin epäkohtia Excel-taulukoissa tai osaat täsmentää taseen nopeasti, kun tekoälyn hallitseva ammattilainen voi tehdä saman nopeammin, pienemmällä työmäärällä ja ilman inhimillisiä virheitä?

Juuri nyt paras asia, mitä kauppatieteilijä, tai minkä tahansa alan opiskelija voi tehdä, on opintojen ohella tekoälyn tutkiminen, siitä lukeminen ja sen käytön opetteleminen. Samoin neuvoo myös Ojanperä.