n e n i na 2/2015
YRITTÄJÄNAISTEN JÄSENLEHTI 7€
Johanna Soilu
palkittiin rohkeudestaan
Tuunaa sosiaaliturvasi kuntoon
YRITTÄJÄ,
TURVAAMME MENESTYKSESI.
Omaisuudesta ja työntekijöistä huolehtiminen on tärkeää – mutta se ei riitä. Yrittäjänä sinun tulee huolehtia myös omasta turvastasi. Näin varmistat, että perheesi talous kestää ja yrityksesi toiminta jatkuu kaikissa tilanteissa. Ota yhteyttä, niin katsomme yhdessä kanssasi läpi sinun tilanteesi ja teemme siihen sopivan ratkaisun. Lähimmän toimistosi tiedot löydät osoitteesta www.lahitapiola.fi
2/2015
nainen
Tässä numerossa LEHDEN TOIMITUS Suomen Yrittäjänaiset Vuorikatu 4 00100 Helsinki Puh. 040 522 0077 www.yrittajanaiset.fi PÄÄTOIMITTAJA Heli Järvinen heli.jarvinen@yrittajanaiset.fi TOIMITUSNEUVOSTO Anne Hedemäki Heli Järvinen Tiina Koski Marja-Leena Magga Maria Ruuska TOIMITUS Kaskas Media maria@kaskasmedia.fi Juttuvinkit Anne Hedemäki anne.hedemaki@yrittajanaiset.fi TAITTO Sinikka Jönsson Vinttikonttori Oy sinikka.jonsson@vinttikonttori.fi ILMOITUSVARAUKSET Anne Hedemäki Puh. 040 522 0077 anne.hedemaki@yrittajanaiset.fi
Puheenjohtajan ja toimitusjohtajan terveiset 5
YRITTÄ
nainen 2/2015
JÄNAIS
TEN JÄ SENL
Johanna Soilu
EHTI 7€
palkittiin rohkeudest aa
n
Uutiset 6
Yrittäjänaiset vierailivat tasavallan presidentti Sauli Niinistön luona.
Henkilökuvassa: Johanna Soilu 8
Malli- ja muotialan yrittäjä voitti Kultainen Oras -palkinnon rohkealla ja ennakkoluulottomalla asenteellaan.
Yrittäjänaispäivillä tuuletettiin päät 10
Forssan yrittäjänaispäiville saapui lähes 200 yrittäjänaista ympäri Suomea. Viikonlopun aikana puhuivat muun muassa pääministeri Alexander Stubb ja toimittaja Anna Perho.
Tuunaa sosiaalitur kuntoon vasi
Kannessa Johanna Soilu Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen
Kellä YEL, sillä onni – näin tuunaat sosiaaliturvasi kuntoon 14
Yrittäjän kannattaa varautua ikäviin yllätyksiin korkealla YEL-maksulla, vakuutuksilla ja sijoituksilla.
Sairaus vei työkyvyn 16
Yllättävä sairastuminen vei hotelliyrittäjä Katriina Pilppulan työkyvyn vuodeksi. Kattava YEL-vakuutus ja osaava henkilökunta olivat yrittäjän turvana.
Kentän kuulumisia 18
Kentällä palkittiin vuoden yrittäjänaisia ja juhlittiin 70-vuotiaita naisyrittäjäjärjestöjä.
MEDIAKORTTI www.yrittajanaiset.fi KIRJAPAINO Punamusta Oy ISSN 0356-5254 (painettu) ISSN 2324-089X (verkkojulkaisu) JAKELU 9 000 kappaletta jäsenistölle, päättäjille, yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille Suomen Yrittäjänaiset (SYN) on valtakunnallinen etujärjestö, joka ajaa yrittäjänaisten taloudellisia ja yhteiskunnallisia etuja. Yrittäjänainen-lehti ilmestyy vuonna 2015: 22.9. ja 24.11.
/yrittäjänaiset @yrittäjänaiset
LähiTapiolan Pasi Aakula ja Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö ELOn Anne Tamminen lahjoittivat Kultainen Oras -kannustuspalkinnon jyväskyläläiselle Johanna Soilulle.
3
Suunnitelmissa seuraava kasvuaskel? Finnvera voi rahoittaa yritystä, joka laajentaa toimintaansa, aloittaa viennin tai suuntaa uusille markkinoille. Kysy lisää puhelinpalvelustamme 029 460 2580 tai katso www.finnvera.fi.
Sinikka Jönsson • 0400-469 691 Sinikka.Jonsson @Vinttikonttori.fi
TOIMITUSJOHTAJAN TERVEISET
P UHE E NJOHTAJAN TE RV E IS E T
Mitä tekisit, jos et pelkäisi? Sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoa pöyhivässä seminaarissa puhunut valtakunnansovittelija Minna Helle totesi suomalaisten naisten sijoittuvan OECD:n koulutusvertailussa neljännelle tilalle, kun miehet ovat sijalla 14. Helle piti myyttinä sitä, etteivät naiset halua johtajiksi, ja siksi se pitää murtaa. Sama ajatus peilautui myös muissa puheenvuoroissa: naiset kyllä uskaltavat ottaa riskin ja pystyvät tekemään nopeita päätöksiä. Seminaarissa todettiin monella suulla, että kun naisia nousee keskijohtoon, heistä sukeutuu myös johtajia. Joku alustajista täräytti myös suoraan kysymyksen: mitä tekisit, jos et pelkäisi? Olen pohtinut tuota ja opintojen valinnan merkitystä naisen työuraan, ja tästedes aion hurrata estoitta niille naisille, jotka rohkaisevat toisia naisia tarttumaan työelämän haasteisiin. Tutkija Tuija Koivusen mukaan Suomi on saanut EU:lta sapiskaa siitä, että työelämämme on revennyt liian tiukasti naisten ja miesten aloihin. Sekin tuli selväksi, että asiantuntijapestien lisäksi naisten kannattaa hakeutua työuran alussa myyntihommiin ja tulosvastuullisiin tehtäviin, jotta firman bisneslogiikasta tulee selvää pässinlihaa. Suomen työelämän eriytyminen vaikuttaa siihen, että vanhemmuudenkulut leikkaavat meillä ison loven naisvaltaisten alojen työnantajien kukkaroon. Se on iso tulppa naisvetoiselle yrittämiselle ja kyykyttää nuoret naiset pätkätöihin. Siksi vaalien jälkeen hallitusohjelmaan tulee kirjata selkeä päätös, että eduskunta tasaa myös meillä vanhemmuudenviulut. Vain näin suomalaiset firmat voivat kilpailla yhä tiukemmin osaamiseen pohjautuvilla kansainvälisillä markkinoilla.
Seija Estlander puheenjohtaja
Paukut uuteen eduskuntaan ja hallitukseen Kansa on puhunut, ja uudet edustajat on valittu viemään asioita eteenpäin seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Lehden ilmestyessä jo todennäköisesti tiedetään, mitkä puolueet istuvat hallituksessa. Yrittäjänaisten kannalta on hienoa, että kolmesta suurimmasta puolueesta sekä keskusta että kokoomus ovat ottaneet vahvan kannan vanhemmuudenkustannusten tasaamiseen. Ja kaikki kolme puoluetta haluavat edistää pienyrittäjyyttä. Hallitusneuvotteluilta on siis lupa odottaa käytännön toimia! Uudet työpaikat ja yrittäjyyden kannustimet tulevat tarpeeseen tilanteessa, jossa 600 000 työikäistä ja -kykyistä suomalaista on työelämän ulkopuolella. Ennen vaaleja vaadittiin ja luvattiin myös entistä vahvempaa yhteistyötä tällä kaudella. Kannattaa muistaa, että uudessakin hallituksessa ja eduskunnassa on monta puoluetta, joista jokainen toivoo Suomelle hyvää, mutta eri painotuksin ja keinoin. Yrittäjänaisten kannattaa jatkossakin tehdä yhteistyötä kaikkien kanssa. Puolueettomuus ei voi tarkoittaa politiikan ulkopuolelle jäämistä vaan aktiivisesti kaikkien kanssa toimimista. Suureksi ilokseni tulin itsekin valituksi uuteen eduskuntaan, jossa lupaan pitää vahvasti yrittäjänaisten puolia. Saatte olla varmoja, että kollegat kuulevat vanhemmuudenkustannusten tasaamisesta. Valinnastani huolimatta yrittäjänaisten edunvalvonta jatkuu vahvana, ja uuden vetäjän valinta käynnistyy lähiaikoina. Jos monipuolinen ja haasteellinen tehtävä kiinnostaa, seuratkaa jäsenpostiamme.
Heli Järvinen toimitusjohtaja
5
C o p y r ig ht © Ta s a v a l l a n p re s ide nt i n ka ns l ia
Yrittäjänaisten hallitus tapasi presidentti Niinistön
Yrittäjänaisten hallitus vieraili äskettäin tasavallan presidentti Sauli Niinistön luona Presidentinlinnassa. Vierailun aikana käytiin vilkasta keskustelua nykyisen taloustilanteen vaikutuksesta yrittämiseen. Keskeisenä puheenaiheena oli myös Yrittäjänaisten ensi vaalikaudelle asettama tavoite vanhemmuuden kulujen tasaamiseksi laajalta veropohjalta.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vastaanotti puheenjohtaja Seija Estlanderilta Yrittäjänaisten tervehdyksen. Naiset vasemmalta Marja-Leena Magga, Raija Tuominen, Susan Äijälä, Paula Kajava, Tiina Koski, Sirpa Pii-Keinonen, Kerttu Helynen, Riikka Reunamo ja Anne Hedemäki.
Järvinen ja Risikko eduskuntaan
6
Viime lehdessä esitellyistä Yrittäjänaisten kansanedustajaehdokkaista kaksi pääsi eduskuntaan. Seinäjoelta Vaasan vaalipiiristä Paula Risikko (kok.) sai huikeat 9 805 ääntä ja oli koko maassa kokoomuksen seitsemänneksi eniten ääniä saanut ehdokas. Lisäksi eduskuntaan äänestettiin Suomen yrittäjänaisten toimitusjohtaja Heli Järvinen (vihr.) Kaakkois-Suomen vaalipiiristä 3 586 äänellä. Kaikki ehdolla olleet Yrittäjänaiset pärjäsivät vaaleissa kohtalaisen hyvin. Erityisen hyviin tuloksiin pääsivät Risikon ja Järvisen lisäksi keskustan Riikka Moilanen Oulun vaalipiiristä 3 390 äänellä ja perussuomalaisten Tanja Hartonen-Pulkka Mäntyharjulta Kaakkois-Suomen vaalipiiristä 2 564 äänellä.
Porissa puhutaan edunvalvonnasta SuomiAreenan torilavalta kajahtaa torstaina 16.7. Tiukkaa keskustelua käydään vanhemmuuden kustannusten tasaamisesta sekä työelämän ja yrittämisen tasaarvosta. Keskustelussa ovat mukana muun muassa puheenjohtaja Seija Estlander ja Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Sirkka-Liisa Anttila. Keskustelun jälkeen pelataan leikkimielinen NiceBall-lentopalloturnaus Porin Herralahden kentällä. Tule mukaan joko pelikentälle tai kannustuskatsomoon. Joukkueissa pelaa liuta huippunaisia, mukana
on yrittäjänaisten lisäksi joukko kiinnostavia kansanedustajia. Peli on erinomainen tilaisuus tutustua uusiin kansanedustajanaisiin. Turnauksen tuomaroinnista vastaa Koiviston isku. Porin Yrittäjänaiset toivottaa puolestaan kaikki Porissa vierailevat yrittäjänaiset tervetulleiksi perinteiselle brunssille. JAB eli JazzAamuBrunssi pidetään perjantaina 17.7. Lue lisää Yrittäjänaisten SuomiAreena-ohjelmasta: www.yrittajanaiset.fi/suomiareena
Hei, me muutetaan! Yrittäjänaiset saa uudet toimitilat, kun liitto muuttaa kesäkuun alussa osoitteeseen Vuorikatu 4. Kyseessä on upea 1800-luvun talo, jonka liiketila ensimmäisessä kerroksessa on remontoitu Yrittäjänaisten tarpeiden mukaan. Jäsenille sijainti on helppo, sillä uudet toimitilat ovat samassa korttelissa entisten kanssa. Yrittäjänaisille muutos tarkoittaa siirtymistä omistustiloihin pitkän vuokrallaolon jälkeen. “Tämä on taloudellisesti iso investointi, mutta kun samalla myimme sijoitusasuntomme, tulee ratkaisu säästämään Yrittäjänaisilta jatkossa pitkän pennin. Saamme myös näkyvyyttä katutasossa sekä meille paremmin soveltuvat tilat”, puheenjohtaja Seija Estlander perustelee.
Helena tuli taloon Liiton työntekijät Anne Hedemäki ja Helena Pitkonen toivottavat jäsenet tervetulleiksi käymään uusiin tiloihin Vuorikatu neljään. “Odotamme uusien raikkaiden tilojen tuovan värikästä näkyvyyttä ja lisää viihtyvyyttä työhön”, naiset summaavat.
Muuton lisäksi toimistolle kuuluu hyvää, kun toimistosihteeri Helena Pitkonen on astunut mukaan hoitamaan laskutusta ja jäsenasioita. Pitkosella on pitkä kokemus järjestötyöstä sekä oman perheensä yritystoiminnasta. Uuden toimistosihteerin tavoittaa jatkossa toimistolta tutusta numerosta 040 522 2252 sekä sähköpostista toimisto@yrittajanaiset.fi.
77
Johanna Soilu perusti mallialalle yrityksen, jossa arvostetaan sisäistä kauneutta. Soilu palkittiin nuorten naisten Kultainen Oras -kannustuspalkinnolla.
Te k s t i : K r i s t i i na Ma r k ka ne n Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen
Mukavuusalueelta Kun Johanna Soilu täytti helmikuussa 30 vuotta, hänelle järjestettiin yllätyssynttärit. Ne olivat poikkeuksellisen mukava yllätys yrittäjälle, joka tuottaa täyspäiväisesti tapahtumia muille. “Ei minulle ikinä järjestetä mitään, kun olen aina se, joka järjestää”, Soilu nauraa. Soilu bongattiin nuorena kadulta mallintöihin ja hänestä povattiin jopa Miss Suomea. Lopulta hän kyllästyi alan ulkonäkökeskeisyyteen, sillä hän ei pidä ulkoista kauneutta niin tärkeänä. Muoti- ja mallimaailma ansaitsi hänestä arvostusta, mutta kaipasi kipeästi muutosta. Siksi Soilu perusti Fashion Unit -yrityksen alkuvuodesta 2009. Se on muotitapahtumien tuottaja ja mallitoimisto, joka tarjoaa lisäksi työelämälähtöisiä tyyli- ja esiintymisvalmennuksia sekä yrityksille että yksityishenkilöille. Fashion Unitissa pyritään kehittämään ensisijaisesti ihmisten minäkuvaa ja edistämään hyvinvointia. Valmennuksen avulla asiakkaat ovat saaneet itsevarmuutta ja elämäniloa, joiden kautta he ovat pystyneet ylittämään itsensä.
Käveleviä käyntikortteja yrityksille Kuudessa vuodessa yritys on saavuttanut satojen tuhansien eurojen liikevaihdon ja laajentanut toimintaansa Jyväskylästä muun muassa Lahteen ja Helsinkiin. Kasvu perustuu Soilun mukaan siihen, että pysytään aitoina ja tehdään sydämellä. “Pyrin olemaan uskollinen tekemisilleni ja arvoilleni, kuten ihmisläheisyydelle. Kun uskoo omaan tekemiseen, muutkin alkavat uskoa siihen.” Samaan ajatukseen perustuvat Fashion Unitin My Style - ja My Business -koulutukset. Niissä keskitytään arjen ja työelämän osa-alueisiin pukeutumisesta esiintymisvarmuuteen sekä yrityksen näkyvyydestä yrittäjän edustustaitoihin. “My Business -yrityskoulutuksen päämäärä pähkinänkuoressa on luoda henki-
8
löyritykselle käyntikortti. Siinä käsitellään esimerkiksi yrityksen arvomaailmaa ja sitä, miten yrittäjä esittää itsensä pukeutumisellaan”, Soilu kertoo. “Yrityksen ei tarvitse olla muotiliike, vaan mikä tahansa, joka haluaa voida ja näkyä paremmin.”
mielenkiinnon Arabiemiraateissa”, Soilu kertoo. Messuilla Soilu solmi hyödyllisiä kontakteja. Hän kaavailee, että kansainvälinen yhteistyö alkaisi mahdollisesti ensi vuonna. Suunnitelmissa on järjestää tapahtumia esimerkiksi kauppakeskuksiin.
Hyvällä tiimillä ulkomaille
Katse eteenpäin haasteista huolimatta
Fashion Unit työllistää yhteensä viisi täysipäiväistä ja osa-aikaista työntekijää. Yrityksen järjestämissä tapahtumis-
Soilun periksiantamattomuus ja jatkuva halu poistua mukavuusalueelta paremman tuloksen saavuttamiseksi ovat syitä, miksi hänet palkittiin Kultainen Oras -kannustuspalkinnolla. Palkinto jaettiin Yrittäjänaispäivillä Forssassa. Kultainen Oras on Suomen Yrittäjänaisten ja LähiTapiolan joka toinen vuosi jakama kannustuspalkinto rohkealle, ennakkoluulottomalle ja omaperäiselle nuorelle yrittäjälle. “Mukavuusalueelta poistuminen omassa elämässäni on lähinnä sitä, että olen rehellinen itselleni ja löydän oikeanlaisen väylän tehdä asioita. Etten aina lähde helpoimpaan vaihtoehtoon, vaan etsin uudenlaisen tavan tehdä”, Soilu pohtii. Soilu on paiskinut töitä yrityksensä eteen niin paljon kuin on pystynyt. Menestyksestä huolimatta välillä on tuntunut siltä, että vastoinkäymisiä on enemmän kuin onnistumisia. “Työmäärä on niin valtava, että 24/7työrytmin pitäisi voida olla 26/7”, hän nauraa. “Kun toiminta on isoa, myös haasteet ovat isoja, olivat ne sitten taloudellisia tai henkisiä. Epäonnistumisista kuitenkin oppii enemmän kuin siitä, että onnistuisi aina. Ja oppiminen taas on tärkeämpää kuin epäonnistumisten syiden märehtiminen.” Siispä Soilu jättää märehtimisen muille. “Saan paljon irti siitä, että teen hyvää. Kun hyvän pistää kiertämään, niin se kyllä tulee takaisin.”
sa saattaa parhaimmillaan olla yli kolmesataa keikkatyöntekijää malleista teknikoihin. “Hyvä tiimi on ykkösasia. Yhteishenki ja tekemisen meininki ovat äärettömän tärkeitä”, Soilu korostaa. “Haluan edesauttaa muiden tekemistä ja olla osa jotain, joka todella toimii. Kaikki työntekijät menestyvät kun yritys menestyy.” Koska Fashion Unitin tiimi on levittäytynyt ympäri Suomea ja kansainvälistyy, toimiva sisäinen viestintä on tärkeää. Pikaviestipalvelut Whatsapp ja Skype ovat pelastaneet monta päivää. Vuosi sitten Soilu yrityksineen kävi Fashion Forward -messuilla Arabiemiraateissa. Silloin alkoivat yhteistyösuunnitelmat paikallisten kanssa. “Ainahan sitä ajattelee, että jos haluaa kansainvälistyä, pitäisi mennä Venäjälle tai Ranskaan etenkin Pariisiin, kun muodista puhutaan. Mutta suomalainen sitkeys ja ennakkoluulottomuus herättivät
poistuminen palkitaan
Johanna Soilu,30, Jyväskylä • Ryhtyi yrittäjäksi vuonna 2009 • Perheeseen kuuluu avomies ja parin kuukauden ikäinen Toivo- poika. “Ollaan saatu yksi sydän lisää Fashion Unitiin.” • Jyväskylän Yrittäjien hallituk sen varapuheenjohtaja, valittu Jyväskylän vuoden yrittäjäksi vuonna 2011 • Yrittäjänaisten jäsen
Johanna Soilu palkittiin hiljattain Suomen Yrittäjänaisten ja Lähitapiolan Kultainen Oras -palkinnolla. “Kannustan yrittäjiä yhteistyöhön ja luottamaan itseensä. On elettävä tässä ja nyt”, sanoo onnellinen voittaja sylissäään alkuvuodesta syntynyt Toivo-vauva.
9
“Suomalaisesta työelämästä pitää tehdä tasaarvoisempi. Ei ole sattumaa, että naiset käyttävät 94 prosenttia kotihoidontuesta”, sanoi Alexander Stubb puheessaan yrittäjänaispäivillä Forssassa.
Te k s t i j a k u v a t Ma r ia R u u s ka
Päät tuuletettiin
Eerikkilän urheiluopisto Forssan lähellä vilisi värikkäitä lenkkareita huhtikuun toisena viikonloppuna, kun opisto täyttyi yrittäjänaisista. Forssan Seudun Yrittäjänaisten järjestämille “Pään tuuletus päiville” saapui lähes 200 naista ympäri Suomea. Vuosittain järjestettävien yrittäjänaispäivien ohjelma oli jälleen runsas ja mielenkiintoinen. Perjantain järjestöpäivässä perehdyttiin muun muassa uuteen jäsenrekisteriin ja pohdittiin, miten edunvalvontatyötä voitaisiin yhtenäistää ja tehostaa koko maassa. Lauantaina nautittiin keväästä luontopolulla ja iltajuhlassa juhlittiin palkittuja sekä kuunneltiin pääministeri Alexander Stubbin puhe. Sunnuntaina toimittaja Anna Perho puhui itsensä johtamisesta ja arjenhallinnasta. “Sillä on paljon merkitystä, millä sävyllä puhuu arjessa itselleen”, Perho totesi viisaasti.
10 10
Yrittäjänaispäivien lauantain ohjelmaan kuului luontopolku, jonka varrella paikalliset yrittäjät esittäytyivät. Vasemmalta kuvassa Hannaliisa Haaramäki, Kirsti Louko, Sari Hagemeier, Oili Tolonen, Marita Ottela, Anne KallioLehtimäki ja Tuija Saastamoinen.
SYNin hallituksen puheenjohtaja Seija Estlander kiittää pääministeri Alexander Stubbia juhlapuheesta. Stubb ilahtui forssalaisten pääntuuletuspiposta.
Perjantaina pidetty järjestöpäivä kokosi yhteen ennätysmäärän yhdistysaktiiveja sekä liiton hallituksen ja toimiston väkeä. Edunvalvonnan yhteistä säveltä ei tarvinnut erikseen hakea, sillä paikalla olleilla jäsenillä oli varsin yhdenmukainen käsitys siitä, miten Yrittäjänaisten viestiä terävöitetään. Puheenjohtaja Seija Estlanderin johdolla ideoinnissa nousi esille selvä kolmen kärki: 1. Asiakysymyksiä ja haasteita on pidettävä esillä kaikissa tilanteissa. 2. Ajettavien asioiden ympärille on tuotava elämää tarinoiden avulla. 3. Tarvitaan räväkkää tekemistä, eli tempauksia ja mielenilmauksia, jotka herättävät ihmisten huomion.
Forssassa Vuoden toimihenkilöksi valittiin Pirjo Poikelus Tampereelta. Poikelus on ollut aktiivisesti mukana Tampereen Seudun Yrittäjänaisten toiminnassa vuodesta 2010 lähtien. Hän on ehtinyt vuosien varrella toimia hallituksen sihteerinä, rahastonhoitajana, jäsenrekisterinhoitajana ja tiedottajana. Lisäksi hän oli edistämässä yhdistyksen hanketta, jonka pyrkimyksenä on naisyrittäjyyden etujen parantaminen Namibiassa.
Vantaalaiset Ulrika Larpes ja Jaana Sarameri-Nenonen saapuivat Forssaan samalla autolla. He pitävät naisten keskinäistä verkostoitumista tärkeänä. “Täällä on tosi kiva vaihtaa kuulumisia eri alojen ihmisten kanssa ja puhua esimerkiksi jaksamisesta”, Sarameri-Nenonen sanoi. Larpes piti kovasti SYNin puheenjohtaja Estlanderin avauspuheenvuorosta, jossa hän korosti naisten yhteen hiileen puhaltamisen tärkeyttä. Estlander kannusti puheessaan yrittäjänaisia äänestämään vaaleissa toisia yrittäjänaisia.
Nuotiolla istuskelivat yhdessä SYNin hallituksen jäsen Marja-Leena Magga Sodankylästä ja Merja Sundberg ja Jaana Rännäri Kotkasta. Kotkalaiset yrittäjänaiset pitävät tiiviisti yhtä. Eerikkilään saapui sama yhdeksän hengen jengi, joka vietti edellisen viikonlopun Barcelonassa. Viime vuonna he kävivät Berliinissä. “Joka vuosi lähdemme jonnekin”, summasi Sundberg.
Vuoden yhdistykseksi valittiin Kankaanpään Yrittäjänaiset. Paikalla olivat Terhi Anttonen, Marita Luoma, Kaarina Hämäläinen ja EevaMaria Uusitalo. “Tunnustus lämmittää todella mieltä. Olemme tehneet viime aikoina paljon hyvin aktiivista jäsenhankintaa ja pyrkineet sen yhteydessä kuuntelemaan ihmisten toiveita. Olemme esimerkiksi monipuolistaneet jäseniltatarjontaamme”, summasi Kankaanpään yrittäjänaisten puheenjohtajana toimiva Luoma. Kankaanpään yrittäjänaiset viettää tänä vuonna 40-vuotisjuhlavuotta.
11
Alexander Stubb intoutui ennen lähtöään tervehtimään kaikki juhlapöydät vielä lävitse. Kuvassa yrittäjänaisia Pohjanmaalta, Kainuusta ja Kaakkois-Suomesta.
Kirsti Koro-Perähuhta saapui Virroilta Forssaan yksin. Vierellä pitkäaikainen yrittäjänaiskollega Milli Lahtinen Helsingistä. “Vaikka kukaan muu ei Virroilta lähtenyt tänne, löytyy yrittäjänaispäivillä heti aina kavereita. Pieni pään tuuletus ei ollut yhtään huono idea. Ja mikä parasta näissä tilaisuuksissa: miehiä ei todellakaan tarvita hauskanpitoon”, 31 vuotta taidegalleriaa pyörittänyt Koro-Perä- Yrittäjänaissukupolvet kohtasivat Forssassa, huhta summasi. kun SYNin kunniapuheenjohtaja Ulla Salmi piti huolta Johanna Soilun pienestä Toivopojasta äidin vastaanottaessa Kultainen Oras Yrittäjänaiset ympäri maata pääsivät tuulettamaan monta kertaa illan aikana. -kannustuspalkinnon.
12
Sunnuntaiaamuna urheilukentälle kokoontui väsynyt mutta onnellinen joukko forssalaisia. Yrittäjänaispäivien järjestelyt onnistuivat loistavasti. Ruoka oli erinomaista ja ohjelma rullasi koko viikonlopun saumattomasti. Forssan tiimiin kuuluivat: Leena Leppä-Lukkala, Teija Penttilä, Hannele Raita, Elina Kivimäki, Anu Niemi, Johanna Talikainen, Tiina Koski, Arja Yli-Liipola, Ulla Lövholm ja Tiina Lepola.
Elämän-
TYÖN JUHLAA!
Kun haluatte huomioida pitkäaikaisen työntekijän ansiot, on Keskuskauppakamarin ansiomerkillä yksiselitteinen sanoma – kiitos!
Helsingin yrittäjänaiset toivottivat räp-esityksen siivittämänä kollegansa tervetulleeksi Helsinkiin ensi huhtikuussa. Starat stadissa -teemalla järjestettävät päivät pidetään 15.–17.4.2016. Kuvassa ylhäällä vasemmalta: Meri Eskola, Jaana Tommiska, Tuija Kauppinen, Marita Koskinen ja Kaisa Tipuri. Alhaalla Milli Lahtinen, Paula HjeltPutilin ja Riitta Eriksson.
Forssalainen yrittäjä Tiina Koski kertoi yrittäjätarinansa lauantaina. Suomen yrittäjänaisten hallituksessa istuva Koski omistaa miehensä VeliMatti Kosken kanssa lähiruokaan erikoistuneen Mokker Meija Oy:n, joka pyörittää mm. ravintolatoimintaa Eerikkilän urheiluopistossa. Viikonloppuna yrittäjänaiset pääsivät nauttimaan useaan otteeseen Koskien antimista.
Saman merkin ovat saaneet tämän maan arvostetuimmat henkilöt presidenteistä yritysjohtajiin ja yrittäjistä työntekijöihin. Elämäntyömerkillä voitte kunnioittaa pitkää työuraa, vaikka se olisi kertynyt useamman eri työnantajan palveluksessa.
Hopeinen elämäntyömerkki
Paitsi elämänpituisesta työurasta, voi ansiomerkkiä anoa myös vuosimerkkinä esim. 10 tai 20 vuoden palveluksesta.
Hopeinen elämäntyömerkki myönnetään vähintään 20 vuoden työstä elinkeinoelämässä. Elämäntyömerkki on parhaimmillaan myös kannuste jatkaa työelämässä. Kultainen elämäntyömerkki Kultainen elämäntyömerkki myönnetään vähintään 30 vuoden mittaisesta elämäntyöstä. Kultaista elämäntyömerkkiä voi hakea joko kullattuna, hopeisena tai 18 karaatin kultaisena.
Kysy lisää ja käy osoitteessa ansiomerkit.fi
Te k s t i j a k u v i t u s : Joonas Aitonurmi
Mira Merikanto varautuu ikäviin yllätyksiin tarpeeksi korkealla YEL-maksulla, sijoituksilla ja vakuutuksilla. Listasimme keinoja, joilla voit tuunata sosiaaliturvaasi paremmaksi.
Kellä YEL, sillä Tarpeeksi korkea YEL-taso, sijoitukset ja hyvät vakuutukset ovat Mira Merikannon turva vanhuuden ja pahojen päivien varalle. Merikanto perusti tilitoimisto Sukkelan vuonna 2013, mutta aloitti yrittämisen ompelijana omalla toiminimellä jo 23-vuotiaana vuonna 2002. Vuonna 2006 hän perusti käsityöliike Tikatan, joka on tätä nykyä myyty. Sosiaaliturva-asiat eivät huolettaneet yrittäjäperheen kasvattia ennen yrittäjäksi ryhtymistä. Ne rupesivat mietityttämään vasta, kun Merikanto alkoi suunnitella perheen perustamista seitsemän vuotta sitten. “Vakuutusyhtiön yhteyshenkilö neuvoi silloin nostamaan YEL-maksua, sillä äitiyspäiväraha maksetaan YEL-työtulon perusteella ”, kertoo Merikanto.
“Perussääntönä on, että YELiä pitäisi maksaa sellaisten tulojen mukaan, mitä saisi samasta työstä, jos menisi itse palkkatöihin tai palkkaisi ammattitaitoisen työntekijän”, kertoo Tamminen. “Oikein mitoitettu YEL-työtulo tuo myös eläkepäiville säännöllisen tulon koko loppuiäksi. Vapaaehtoinen eläkevakuutus on usein mitoitettu päättymään johonkin tiettyyn ikään”, hän jatkaa.
Yrittäjän ja perheen turvaksi
Merikanto maksaa tällä hetkellä 25 000 euron työtulon mukaan. Hänellä on myös sijoituksia ja muita vakuutuksia. Merikannon YEL oli suurempi silloin, kun hän perusti perhettä. Sijoittamisen Merikanto aloitti noin kahdeksan vuotta sitten. Hän lähti liikkeelle pienimuotoisesti. Tänään varainhoitaja pankissa huolehtii rahastosijoituksista. “Minulle sopii, että ulkopuolinen taho auttaa ja neuvoo sijoitusten hoitamisessa. Sijoitukset tuovat turvaa ja pelivaraa monenlaisiin ongelmatilanteisiin ja niistä jää jotakin myös eläkevuosille”, Merikanto sanoo. Merikannolla on myös ylimääräinen sairauskuluvakuutus ja vakuutukset kuoleman ja työkyvyttömyyden varalle.
YEL-työtulo on yrittäjän tapaturmavakuutuksen ja työttömyysturvan sekä Kelan maksamien etuuksien ja eläkkeen perusta, joka on pakollinen sekä pää- että sivutoimisille yrittäjille. Jokainen yrittäjä määrittelee itse kuitenkin työtulon suuruuden – moni hyvin alakanttiin. Oikein mitoitettu YEL-työtulo on yrittäjän sosiaaliturvan kulmakivi, muistuttaa Anne Tamminen työeläkeyhtiö ELOsta. YEL-maksut vaikuttavat yrittäjän eläkkeeseen, työttömyysturvaan, turvaan sairauden tai työkyvyttömyyden varalta. Perhe-eläke tuo lisäksi turvaa yrittäjän omaisille, aviopuolisolle ja lapsille.
14
Sijoituksia tulevaisuuteen
“Haluan, että perheeni ja minä olemme hyvin vakuutettuja. Toivottavasti mitään onnetonta ei tapahdu ja rahat menevät kankkulan kaivoon, mutta maksan mielelläni mielenrauhasta.”
Rahalla saa, mutta YELillä pääsee Merikanto on huomannut kirjanpitäjänä, että moni asiakas haluaa keskustella omasta eläketurvastaan. Merikanto auttaa asiakkaitaan hahmottamaan YELiä osana omaa taloutta ja eläketurvaa. “Keskustelussa sosiaaliturvasta unohdetaan erilaisten elämäntilanteiden ja liiketoiminnan vaikutus. Paljon omaisuutta omistaville pienin YEL-maksu voi olla järkevää, mutta useimmin YELmaksua maksetaan aivan liian vähän suhteessa haluttuun sosiaaliturvaan ja eläkkeen tasoon.” Vapaaehtoiset vakuutukset ja muut toimet vahvistavat yrittäjän sosiaaliturvaa. Ilman mittavaa muuta omaisuutta tai suuria vapaaehtoisia eläkevakuutuksia YELin taso on erityisen tärkeä. Huonosti hoidettu YEL johtaa pahimmillaan vanhuusköyhyyteen. “Eläkkeellä voi vierähtää vuosikymmeniä ja ilman riittävää eläkettä elämiseen tarvitaan iso omaisuus. Esimerkiksi noin 50 000 euron säästöt eivät riitä kuin muutamaksi vuodeksi”, muistuttaa Merikanto.
onni Näillä keinoilla parannat sosiaaliturvaasi Työttömyyskassa Työn touhussa työttömyys ja siihen varautuminen voivat tuntua hyvin kaukaisilta asioilta. Silti niihin kannattaa varautua. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan (SYT) jäsenenä yrittäjä saa oikeuden ansiosidonnaiseen päivärahaan 15 kuukauden jäsenyydellä ja yrittäjyydellä. Yrittäjä voi saada päivärahaa, jos hänen yritystoimintansa on kokonaan lopetettu tai hänen työllistymisensä yrityksessä on päättynyt. Päivärahaa saadakseen yrittäjän on ilmoittauduttava työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon, jossa tutkitaan yritystoiminnan tai työllistymisen päättyminen. Ansiosidonnaisen suuruuteen vaikuttaa YEL-työtulon suuruus.
Sijoitukset “Loistava tapa kartuttaa varallisuutta on piensijoittaminen. Rahastot ovat huolettomia ja joustavia ratkaisuja ja niitä on varovaisista rohkeisiin sijoituksiin”, kertoo Keski-Uudenmaan OP:n sijoituspäällikkö Merja Mustonen.
“Rahastosijoittamiseen voi lähteä hyvinkin pienillä sijoituksilla. Olemme säännöllisesti yhteydessä asiakkaisiimme ja neuvottelemme yhdessä jatkosta. Monet haluavat vuosittain nostaa hieman sijoituksiaan.” Eläke saattaa tuntua yrittäjästä kaukaiselta, mutta ilman riittävää panostusta se saattaa jäädä pieneksi. Sijoituspäällikkö Merja Mustonen pitää sijoittamista rahastojen lisäksi myös esimerkiksi kiinteistöihin tai taiteeseen hyvänä ratkaisuna. “Monille tulee hieman yllätyksenä, että myös yrityksen varoja voidaan sijoittaa, koska tilillä rahoja ei kannata makuuttaa. Korkotaso on tällä hetkellä matala, ja yritys voi myös ostaa vaikka asunnon sijoitusasunnoksi.”
Vakuutukset “Vakuutukset ovat yrittäjän sosiaaliturvan kannalta olennaisia. Eläketurvan lisäksi yrittäjän on tärkeää turvata myös työaika”, kertoo Pohjola Vakuutuksen vakuutuspäällikkö Sirpa Arffman.
“Vakuutuksilla pyritään korvaamaan menetettyjä kuluja, tuomaan taloudellista turvaa ja parantamaan mahdollisuuksia päästä takaisin työhön kiinni.” Arffman nostaa yrittäjän vakuutuksien kärjeksi eläke- ja tapaturmavakuutuksen lisäksi hoitokuluvakuutuksen. “Hoitokuluvakuutus on tärkeä, jotta yrittäjä saa oikea-aikaista ja laadukasta hoitoa koko hoitopolun ajan. Yrittäjillä henkilöriskit korostuvat, sillä heille aika on rahaa.” OP:n Omasairaala on tuki- ja liikuntaelinvaivoihin erikoistunut yksityissairaala Helsingissä ja on osa vakuutusten tuomaa turvaa tapaturmien ja sairauksien hoidossa. “Omasairaalan Työmestari-palvelussa pyritään nopeuttamaan työhönpaluuta ja lyhentämään työkyvyttömyyttä”, kertoo Pohjola Vakuutuksen ryhmäpäällikkö Sanna Nissi-Kaunisto Työhönpaluu ja kuntoutus -ryhmästä. “Asiakkaan kanssa käydään yhdessä läpi työhönpaluun esteet ja opastetaan sekä autetaan kuntoutumisessa.”
15
Te k s t i : K i ra Ke i n i Kuvitus: Joonas Aitonurmi
Työkyvyttömyyteen Hotelli- ja ravintolayrittäjä Katriina Pilppula sairastui vuosi sitten syöpään, joka vei hetkeksi jopa kävelykyvyn. Kuntoutuksen myötä työkyky on osittain palautunut. Hyvin hoidettujen YEL-maksujen ansiosta sairastuminen ei johtanut talousahdinkoon. Kaikki alkoi oudoista kivuista ylävartalossa. Olo oli ollut epämääräisen särkyinen ja väsynyt jo muutaman kuukauden ajan. Fysioterapiastakaan ei löytynyt apua vaivoihin. Katriina Pilppula, 47, on jyväskyläläisen Hotelli Yöpuun sekä sen yhteydessä toimivan ravintola Pöllöwaarin omistaja ja toimitusjohtaja. Kun Pilppula vuosi sitten maaliskuussa tunsi jälleen eräänä aamuna särkyä rintakehässään, päätti hän lähteä lääkäriin. Sängystä noustessaan hän halvaantui. ”Tuntui kuin kehooni olisi johdettu tuhat volttia. Huusin apua, ja perheeni soitti ambulanssin”, Pilppula muistelee. Sairaalassa magneettikuvasta selvisi, että selkärangan neljännessä nikamassa oli kasvain. Kyseessä oli krooninen luuytimen syöpäsairaus, multippeli myelooma. Pilppula oli 46-vuotiaana varsin epätyypillinen potilas, koska kyseessä on yleensä iäkkäiden ihmisten sairaus. Tautiin ei ole pysyvää parannuskeinoa, mutta oireita voidaan lievittää lääkehoidoilla.
Halvaantuminen vei työkyvyn Vakavin ongelma ei kuitenkaan ollut itse myelooma. Kasvain selkärangassa aiheutti Pilppulalle selkäydinvamman, ja sen takia hän halvaantui rintakehästä alaspäin. Pilppula vietti kolme kuukautta Keski-Suomen keskussairaalassa. Ennuste oli huono. ”Aluksi ei edes tiedetty, jäänkö henkiin. Kun kyseessä oli vakava krooninen sairaus ja paha halvaantuminen, ei kukaan pystynyt sanomaan, miten minun käy. Lääkärin mukaan oli varauduttava
16
siihen, etten enää nousisi omille jaloilleni”, Pilppula sanoo. Tilannetta oli vaikea sisäistää. ”Ajattelin, että tämä ei koske minua. Kaikki tuntui niin epätodelliselta. Vaikka ymmärsin, mitä lääkäri sanoi, en voinut uskoa, että hän puhui minusta.” Tunto ja liikkeet alkoivat parin kuukauden jälkeen palautua. Sairaalajakson jälkeen Pilppula vietti toiset kolme kuukautta Helsingissä kuntoutuksessa. Viime syksynä hän pääsi takaisin kotiinsa Jyväskylään, jossa kuntoutus jatkuu yhä. Nykyään Pilppula pystyy jo jonkin verran kävelemään itse kyynärsauvojen ja rollaattorin avulla. Halvauksen aiheuttanut myelooma ei tällä hetkellä oireile.
YEL-vakuutus ja henkilökunta yrittäjän tukena Sairastuminen oli hotelliyrittäjälle vaikea paikka. ”Olihan se kauhea shokki. Toimitusjohtajana olen ollut läsnä yrityksen arjessa koko ajan, joten tämä oli iso järkytys myös henkilökunnalle ja asiakkaille. Onneksi mieheni oli ollut hotellin toiminnassa mukana jo pari vuotta, joten hän otti toimitusjohtajan tehtävät hoitaakseen. Ilman mieheni ja lasteni tukea en olisi nyt tässä.” Pilppulan yllättävä sairastuminen ei vaikuttanut yrityksen toimintaan. Hän kehuu pitkäaikaista ja ammattitaitoista henkilökuntaansa, jonka ansiosta hotellin toiminta jatkui ennallaan. Yksityisyrittäjälle tilanne olisi ollut vaikeampi. ”Minulla oli onnellinen tilanne, koska pystyin jakamaan vastuun ja osan töistäni henkilökunnan kesken”, Pilppula sanoo.
Pilppulan turvana oli luotettavien työntekijöiden lisäksi myös hyvä YEL-turva. ”Vakuutuksesta oli suuri hyöty. Olin vakuuttanut oman työni realistisesti. Ilman sitä en olisi saanut kunnollista toimeentuloa mistään”, Pilppula toteaa. ”Mitä järkeä on yrittäjyydessä, jos itselleen ei pysty maksamaan palkkaa ja kunnollista eläkettä? En ollut koskaan miettinyt, mitä tekisin, jos jotain sattuisi, mutta vastoinkäymisiin on valmistauduttava. Olisihan voinut käydä niinkin, että en olisi enää palautunut työkykyiseksi – pahimmillaan siinä olisi mennyt uusiksi loppuelämä.”
Paluu työelämään piristi Halvauksesta on kulunut nyt hieman yli vuosi. Katriina Pilppula palasi työeläkeyhtiön tarjoaman työkokeilun kautta osaaikaisesti töihin maaliskuun alussa. Kokeilun ajalta hän saa kuntoutusrahaa, ja sen aikana katsotaan, miten työhön paluu sujuu. Lisäksi pohditaan, miten työntekoa tulevaisuudessa jatketaan. Pilppulan työnkuva ei palautunut aivan ennalleen: kuntoutus jatkuu vielä ainakin vuoden, joten mies hoitaa edelleen toimitusjohtajan tehtävät. Pilppula keskittyy siihen asti yrityksensä myyntipalveluihin. Miltä työhön palaaminen on tuntunut? ”Olen jaksanut mielestäni hyvin, sillä työ ei ole fyysisesti kovin raskasta. Toki on haikeaa, että entiseen ei voi palata, eikä kaikkia haluamiaan hommia voi tehdä, mutta on ollut ihanaa päästä takaisin töihin! Työ on yrittäjälle niin keskeinen osa elämää. Onneksi olen kuntoutunut sen verran, että paluu oli mahdollista”, Pilppula vastaa.
ja takaisin
“Kremppoihin kannattaa varautua etukäteen” Fysioterapiayrittäjä Marita Ottela selvitti Satakunnan ammattikorkeakoululle tekemässään opinnäytetyössä, saavatko yrittäjänaiset riittävästi tukea työkyvyn heikentyessä. Ottela pyörittää omaa fysioterapiayritystä Kurikassa. Hän sai selville, että vakuutus- ja työeläkeyhtiöt levittävät huonosti tietoa palveluistaan yrittäjille. ”Harva meistä yrittäjänaisista kunnolla tietää, minkälaista tukea työeläkeyhtiöltä voi saada. Useat yrittäjät eivät tiedä, että työkyvyn heikentyessä esimerkiksi uudelleenkouluttautuminen voi onnistua työeläkeyhtiön kautta, ja päätyvät maksamaan koulutuksen itse.” Ylimääräiset sairausvakuutusturvat ovat Ottelan mielestä hyviä, mutta mitä
vanhempi yrittäjä on, sitä kalliimmaksi ne tulevat. Työttömyysturva ja muut vakuutukset kannattaa hoitaa kuntoon nuorena. ”Monesti nuori yrittäjä ajattelee, että vakuutuksista ei saa mitään takaisin. Kun vaivoja ilmenee, ei vakuutuksia enää niin vain otetakaan. Jos kyseessä ei ole tapaturma vaan esimerkiksi iän tuoma rappeuma, ei tukea saa ilman kunnon työttömyysturvavakuutusta oikeastaan mistään. Etenkin, jos sairauspäivärahaoikeus on jo käytetty loppuun.” Ottelan mukaan ainoa tapa varautua odottamattomaan on vakuutusyhtiöiden kanssa oman yrityksen toiminnasta neuvotteleminen. Vakuutusyhtiön työntekijät osaavat tarkentaa sitä, minkälainen turva yrittäjällä olisi hyvä olla.
”Joskus mietin, olisimmeko valmiita maksamaan parempia työeläkemaksuja, jos tietäisimme tarkemmin, milloin ja mihin niiden antamaa turvaa tarvitsemme ja saamme.”
Marita Ottelan mukaan vakuutusja työeläkeyhtiöiden kannattaisi tiedottaa paremmin palveluistaan.
17
Kuva: Elisa Clarén
Vuoden mittainen kuntoutusprojekti yhdisti
Tuusulaan syntyi uusi yhdistys Naistenpäivän kynnyksellä Tuusulaan perustettiin uusi yrittäjänaisten paikallisyhdistys. Sen perustajajäsenet Minna Wallenius, Mita Lausamo ja Kati Aaltonen kokivat, että kunnassa tarvittaisiin uutta hyvää yrittäjähenkeä levittävää naisten yhteenkokoajaa. Yhdistys luo paikallisille naisille arvokkaan vertaistukiverkoston ja järjestää koulutus- ja virkistystapahtumia jäsenilleen. Puheenjohtajana toimiva Wallenius toivottaa kaikki alueen naiset lämpimästi mukaan yhdistyksen toimintaan.
Testattu on!
Viime maaliskuussa valittiin kymmenen yrittäjänaista mukaan Kelan ASLAK-kuntoutukseen. Eri elämäntilanteista ja eri puolilta Suomea tulevia naisia yhdisti erilaiset kuntoutusta vaativat krempat. Kuntoutusprojekti kesti vuoden, ja siihen kuului neljä viikon kuntoutusjaksoa. Kuntoutuksessa mukana olleet yrittäjänaiset muodostivat heti tiiviin ryhmän, joka on pitänyt aktiivisesti yhteyttä myös kuntoutusjaksojen ulkopuolella. Viime syksynä naiset kokoontuivat viikonlopuksi erään ryhmän jäsenen luokse Savonlinnaan, ja myös tulevia yhteisiä tapaamisia on suunniteltu. Viimevuotisen kuntoutusryhmän jäsen Kaisu Vahtokari Porin Yrittäjänaisista suosittelee kuntoutusta lämpimästi kaikille. Lisätietoja erilaisista kuntoutusvaihtoehdoista voi tiedustella suoraan Kelasta. Yrittäjänaisten jäsenille on tarjolla kuntoutuskursseja eri puolilla Suomea. Lisätietoja: yrittajanaiset.fi/kuntoutukset.
Kuvassa oikealla Kaisu Vahtokari kuntoutuksessa tutustumiensa kollegoiden kanssa.
Tällä palstalla yhdistykset jakavat hyviä käytäntöjään.
Yhteistyötä Kokoustamisesta Tervetulotoivotus kaupungin kanssa kivaa yhdessäoloa uudelle yrittäjälle Rovaniemen Yrittäjänaisten puheenjohtaja Kerttu Helynen havaitsi kautensa alussa, että Rovaniemen kaupungin kehityksessä ei huomioitu yrittäjänaisten järjestöä. Asiasta huomautettiin kaupungin hallinnolle, ja nyt kehitysyhtiö Rovaniemen Kehitys Oy kohdistaa toimintojaan ja elinkeinojaoston varoja yrittäjänaisille. Yhteistyöhön kuuluu kesäkuinen Leidit laineilla -tapahtuma, jossa kehitetään yrittäjänaisten toimintaa. Helysen mukaan tavoite on tehdä Rovaniemestä Suomen yrittäjänaisystävällisin kaupunki.
18
Alahärmän Yrittäjänaiset ovat pitkään tehneet vuosikokouksistaan hauskoja tapahtumia. Keväisin kokouksen yhteydessä järjestetään retki johonkin lähikohteeseen. Syksyisin kokouksen jälkeen pidetään viini-ilta, jossa syödään yhdessä ja tutustutaan asiantuntijan valitsemiin viineihin. Perinne lähti halusta järjestää yhdistyksen jäsenille mieleistä yhteistä tekemistä. “Kokouksiin on helpompi saada ihmisiä mukaan, kun niihin liittyy yhdessäoloa muiden yrittäjänaisten kanssa”, kertoo puheenjohtaja Susanna Huhtala.
Kuhmon Yrittäjänaiset toivottavat alueen uudet yrittäjänaiset tervetulleeksi henkilökohtaisesti. Yhdistyksen pitkäaikainen perinne on viedä uudelle yrittäjänaiselle lahjaksi Yrittäjänaisten kynttilä. Samalla päästään tutustumaan puolin ja toisin, ja tuodaan yhdistys uuden yrittäjän tietoon. Varsinkin uusille paikkakuntalaisille vierailu on usein hyödyllinen. Puheenjohtaja Leena Erosen mukaan suurin osa yhdistyksen uusista jäsenistä hankitaan nimenomaan tervetuliaiskäynnin kautta.
Kentän kuulumisia
Lähetä meille lyhyt juttu ja kuva paikallisyhdistyksesi tapahtumasta! Pidä teksti napakkana, noin 1000 merkkiä on hyvä pituus. Lähetä aineisto osoitteella anne.hedemaki@yrittajanaiset.fi 18.8. mennessä, niin se ehtii seuraavaan lehteen.
Lahden Seudun Yrittäjänaiset juhli 70-vuotissyntymäpäiväänsä Lahden Seudun Yrittäjänaisten 70-vuotisjuhlaa vietettiin helmikuussa. Juhlassa jaettiin ansiomerkkejä tunnustuksena yksityisyrittäjyyden hyväksi suoritetusta ansiokkaasta toiminnasta. Hopeisen ansiomerkin sai Kaarina Jokinen. Pronssiset ansiomerkit saivat Katri Knuuttila, Eija Leppänen, Tiina SoiniNurminen, Jutta Ekholm-Eloranta ja Sinikka Marttila. Vuoden yrittäjänaiseksi julistettiin Kauneuspiste Armiidan yrittäjä, diplomikosmetologi Armi Parikka. Kuvassa vierellä on puheenjohtaja Ulla Tenho.
Silja Kaija on Someron vuoden yrittäjänainen Someron Yrittäjänaiset julisti kevätkokouksessaan parturi-kampaamoyrittäjä Silja Kaijan vuoden 2015 yrittäjänaiseksi. 50. juhlavuottaan viettävän yhdistyksen mukaan Kaija pitää omalla toiminnallaan yrittäjyyttä esillä ja vie sitä eteenpäin.
Sinikka Kilpikoski on vuoden Keski-Suomen yrittäjänainen Sinikka Kilpikoski valittiin Keski-Suomen Yrittäjänaisten syyskokouksessa vuoden 2014 yrittäjänaiseksi. Kilpikoski on fysioterapeutti ja väitellyt vuonna 2010 terveystieteiden tohtoriksi. Kilpikoski perusti yksityisen fysikaalisen hoitolaitoksen Vaajakosken Kuntohoito Ky:n vuonna 1976 ja työskentelee siellä toimitusjohtajana.
Riihimäen Yrittäjänaiset täytti 70 vuotta Riihimäen Yrittäjänaiset juhlisti maaliskuussa 70-vuotissyntymäpäiviään. Yksi tapahtuman kohokohdista oli yhdistyksen pitkäaikaisimman jäsenen Marju Jussilan ja sihteeri Tinka Kerttulan laatima kuvaesitys, jossa käytiin läpi huippuhetkiä yhdistyksen perustamisesta aina nykyhetkeen asti. Lisäksi tilaisuudessa jaettiin kultaiset ansiomerkit Seija Puhakalle, Suoma Hyttiselle ja Salme Valtalle, hopeinen ansiomerkki Pirjo Laaksonlaidalle sekä pronssinen ansiomerkki Sinikka Kokkoselle. Kuvassa vasemmalta Jussila, Laaksonlaita, SYNin puheenjohtaja Seija Estlander ja Puhakka. Eturivissä oikealta Sinikka Kokkonen, Valta ja Hyttinen.
19
a l l e m m n a a v a Sy v o n li n n Sa .–11.10. 10 Lauantai 10.10. Heittäyvy elämälle,
maastohiihdon A-maajoukkueen elämäntaidonvalmentaja opastaa
Huraha touhuun,
tarjolla hikeä, huvia tai historiaa
Pulaha kylypyyn, vesijumppaa ja höyryjä
Tie löytöjä ja makustele, jäsenyritykset esittäytyvät
Naatiskele ja tanssahtele, hyvää ruokaa ja paikallista musiikkia
Sunnuntai 11.10. Piätä tärkeistä assiista, liittokokous
YRITTÄJÄNAISET
Yrittäjänaisten liittokokouspäivät 10.–11.10.2015 Savonlinnassa Ilmoittaudu nyt: www.yrittajanaiset.fi/liittokokous