Yrittäjänainen 4/2015 by Suomen Yrittäjänaiset ry

n e n i na 4/2015

YRITTÄJÄNAISTEN JÄSENLEHTI 7€

Kahdeksan tarinaa jaksamisesta

Airi Kallio on Vuoden yrittäjänainen

4/2015

nainen

Tässä numerossa LEHDEN TOIMITUS Suomen Yrittäjänaiset Vuorikatu 4 00100 Helsinki Puh. 040 522 0077 www.yrittajanaiset.fi PÄÄTOIMITTAJA Marju Silander marju.silander@yrittajanaiset.fi VIESTINTÄTOIMIKUNTA Anne Hedemäki Tiina Koski Marja-Leena Magga Maria Ruuska Marju Silander TOIMITTAJA Kaskas Media maria@kaskasmedia.fi TAITTO Sinikka Suutarinen Vinttikonttori Oy sinikka.suutarinen@vinttikonttori.fi ILMOITUSVARAUKSET JA JUTTUVINKIT Anne Hedemäki tiedotus@yrittajanaiset.fi

NAIS YRITTÄJÄ

nainen 4/2015

NLE TEN JÄSE

HTI 7€

Kahdeksan tarinaa jaksamisesta

Airi Kallio on Vuoden yrittäjänainen

Puheenjohtajan ja toimitusjohtajan terveiset 5 Uutiset 6

SYN toteutti kyselyn jäsenille sääntelystä. Maan hallitus lupasi tasata vauvalaskua. Kolmea yrittäjänaista onnisti arvonnassa.

Henkilökuvassa: Airi Kallio 8

Porvoolainen Airi Kallio valittiin Vuoden yrittäjänaiseksi. Hän on tunnettu restaurointi ja ravitsemus- ja elämyspalvelujen tuottaja.

Kannessa Airi Kallio Kuva: Vilja Pursiainen

Seija Estlander jatkaa puheenjohtajana 10

Savonlinnan liittokokouksessa valittiin liitolle uusi hallitus ja hyväksyttiin muun muassa ensi vuoden toimintasuunnitelma.

Näin minä huolehdin itsestäni 12

Seitsemän yrittäjänaista kertoo, miten he pitävät jaksamisestaan huolta kiireisessä arjessa.

Uupumuksen uudistama: Sari Savela 14

Uupumus hiipi yrittäjän elämään hitaan huomaamattomasti. Toipuminen kesti kauemmin, kuin hän kuvitteli.

YEL on yrittäjän eläketurvan perusta 16

Kun YEL-työtulo on tarpeeksi korkea, välttyy monilta ikäviltä yllätyksiltä.

MEDIAKORTTI www.yrittajanaiset.fi

Lakimuutos tekee tapaturmavakuutuksesta vapaaehtoisen 17

KIRJAPAINO Punamusta Oy ISSN 0356-5254 (painettu) ISSN 2324-089X (verkkojulkaisu)

Kentän kuulumisia ja hyviä käytäntöjä 18

JAKELU 9 000 kappaletta jäsenistölle, päättäjille, yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille Suomen Yrittäjänaiset (SYN) on valtakunnallinen etujärjestö, joka ajaa yrittäjänaisten taloudellisia ja yhteiskunnallisia etuja. Yrittäjänainen-lehti ilmestyy vuonna 2016: 23.2., 17.5., 20.9. ja 22.11.

YEL-työtulon suuruus vaikuttaa tulevaisuudessa tapaturmavakuutukseen. Jos pidät YEL-tasosi alhaalla, heijastuu se tapaturmatilanteessa vakuutuskorvauksiin. Ympäri Suomea palkittiin ahkeria ja rohkeita yrittäjänaisia. Turkulaiset tekivät mainion tyttökalenterin ja esittelyvideon.

Gustavelund, aina jotain uutta!

Tapahtumien keskipiste.

• Rantaravintola • Yökerho • Hotelli • Seurusteluravintola • Lounaspaikka • Konsertit • Tanssit • Perhejuhlat • Vapaa-aika • Kokoukset • Mitä ikinä keksitkin

/yrittäjänaiset

Kaikki yhdessä-

@yrittäjänaiset

Kirkkotie 36, Tuusula • www.gustavelund.fi

TOIMITUSJOHTAJAN TERVEISET

P UHE E NJOHTAJAN TE RV E IS E T

Kova myllytys toi tulosta

Mennään yhdessä!

Kiitän koko sydämestäni teitä jäseniä, että saan jatkaa Savonlinnassa käytyjen vaalien jälkeen liittomme puheenjohtajana. Tahdon vaikuttaa siihen, että Suomen talouden rakenteissa tapahtuneet valtavat muutokset ja väestön eläköityminen noteerataan päättäjien pöydissä entistä paremmin. Naiset ovat Suomen talouden ja yhteiskuntaelämän suuri voimavara, jota ei kannata sivuuttaa. Myös pk-yritysten rooli suomalaisten työllistäjänä ja osaamisen merkitys kilpailuvalttina pitää ottaa Suomen tulevaisuutta mietittäessä huomioon. Me yrittäjänaiset olemme tyytyväisiä siihen, että monia vaaliohjelmamme kärkitavoitteita päätyi kovan myllytyksen seurauksena Juha Sipilän hallitusohjelmaan. Näitä ovat etenkin se, että Suomesta leivotaan veropolitiikalla työntekoa ja yrittämistä kannustava maa. Lisäksi vuositolkulla ajamamme vauvalaskun tasaaminen otti askeleen eteenpäin, kun äidin työnantaja saa kertakorvauksena 2 500 euroa lapsesta. Paljon on kuitenkin vielä edunvalvontaurakkaa edessä etenkin sosiaaliturvan puolella. Meidän on saatava jäsenistömme tietoisuuteen se fakta, että yrittäjän elämänturvan perusta on yrittäjän itse määrittelemät YEL-tulot. Meidän on ajettava myös yhteisvoimin muiden yrittäjäjärjestöjen kanssa sitä, että yrittäjän sosiaaliturvan porsaanreiät tilkitään. Ongelmat liittyvät yrittäjän määritelmään ja takuueläkkeeseen. Työttömyyden iskiessä yrittäjäksi voidaan tulkita samassa taloudessa asuva yrittäjän perheenjäsen. Näin siksi, etteivät viranomaiset aina tiedä, kuka on yrittäjä. On kohtuutonta, että satoja euroja YEL-maksuja maksaneen pienituloisen yrittäjän rahat solahtavat kankkulan kaivoon, kun takuueläke hoitaa automaattisesti hommat. Yhteen hiileen puhaltavin terveisin ja riemullista joulunaikaa toivottaen!

Järjestömme on uuden edessä monien järjestöjen tavoin. Jäsenistömme ikääntyy, yrityksiä lopetetaan ja uusien yritysten perustajat eivät aina löydä jäseniksi. Uskon, että vetovoimamme kasvaa, kun saamme ensi vuoden toimintasuunnitelmaan kirjatut uudistukset, kuten Yrittäjänainen-lehden raikastuksen, helppokäyttöiset verkkosivut ja vuorovaikutteisen jäsenrekisterin maaliin. Tuomalla jäsenillemme uutta ja hyödyllistä yrittämistä koskevaa tietoa ja viestimällä tehokkaammin vaikuttamistyöstämme, vahvistamme samalla tunnetta Yrittäjänaisten mahtavasta verkostosta. Uuden jäsenrekisterin, Membookin, viimeiset testaukset ovat käynnissä. Saamme helpotusta järjestömme hallinnointiin, kun opimme ensin uusille tavoille. Aikaisemmin yhdistys on hallinnut jäsenten tietoja. Membookin myötä jäsenet alkavat itse hallita omia jäsenyyksiään. Lisänä saamme uuden jäsenviestintäkanavan. Odotan Membookilta paljon! Jäsentietojen siirtäminen ajoittuu vuodenvaihteeseen. Lähetämme teille viestin, jossa pyydämme kaikkia jäseniä kirjautumaan uuteen järjestelmään ja päivittämään itse omat tietonsa ajan tasalle. Olethan kuulolla! Syksyni on sujunut vilkkaasti ja on ollut mahtavaa tavata teitä yrittäjänaisia eri puolilla Suomea. Kiitos erittäin mukavista hetkistä ja lämpimät onnittelut kaikille Vuoden Yrittäjänaisiksi valituille! Haluan luoda katseen uuteen vuoteen hallitusvaihdosten kynnyksellä. Tehdään ensi vuodesta entistä innostavampi järjestötoiminnan vuosi kolmen K:n periaatteella: kunnioitamme, kuuntelemme ja kannustamme toisiamme. Meissä yrittäjänaisissa on valtava positiivinen voima ja draivi. Annetaan sen näkyä jatkossa entistä paremmin myös ulospäin! Iloa yhdistystoimintaan ja loppuvuoteen toivottaen,

Seija Estlander puheenjohtaja

Marju Silander toimitusjohtaja

Yrittäjänaisten kysely paljasti, että työllistämiseen liittyvä sääntely vaikeuttaa eniten jäsenten yritystoimintaa. Päiväkotiyrittäjä oli aluksi nääntyä säädösten alle, mutta pitää nyt säädöksiä työntekijöiden ja lasten hyvinvointia edistävinä.

Hyvä paha sääntely Te k s t i : A n na l i i na N i i t a mo Kuva: Heidi Ruhala

Sääntely tarkoittaa yhteisten pelisääntöjen noudattamista, mutta se ei ole aina selkeää. Hyvä sääntely varmistaa, että alalle ei esimerkiksi tule epämääräisiä toimijoita, ja että yritykset toimivat turvallisesti. Huono sääntely on epätarkoituksenmukaista ja vaikeaselkoista. ”Meidän täytyy tulla toimeen sääntelyn kanssa ja sen on oltava johdonmukaista ja perusteltua”, Yrittäjänaisten toimitusjohtaja Marju Silander sanoo. Yrittäjänaiset toivoo sääntelyltä ennakoitavuutta ja viranomaisilta yhtenäisiä ja selkokielisiä ohjeita. ”Sääntely on lisääntynyt viime vuosina, ja katseet kohdistuvat nyt Suomen hallituksen norminpurkutalkoisiin, joiden tavoitteena on purkaa turhaa sääntelyä”, Silander sanoo. Sääntelyn purkamisen toivotaan edistävän talouskasvua ja helpottavan yritysten mahdollisuuksia tarjota uusia työpaikkoja.

Kysely paljasti sääntelyn sudenkuopat Yrittäjänaisten tekemä kysely paljasti monen yrittäjän kokevan, että sääntely sysää heidät monimutkaiseen lupaviidakkoon ja hankaloittaa liiketoimintaa kohtuuttoman paljon. Kyselyn mukaan yrittäjiä puhuttaa eniten työllistämiseen ja työsopimuksiin liittyvä sääntely. Ammattiliitoilta toivotaan palkkamalttia ja hallitukselta työaikojen vapauttamista ja työnantajakustannusten alentamista. Töitä kyllä riittäisi, jos palkkaaminen olisi edullisempaa. Monien mielestä aukioloajat pitää vapauttaa ja jättää yrittäjän omaan harkintaan. Erilaisten lupien, auktorisointien ja todistusten hankkiminen on kallista ja vie aikaa. Monet yrittäjät kokevat, että lupavaatimukset on tehty suurille toimijoille, eikä pieni yritys pysy niiden perässä. Samaan aikaan yrittäjä painii byrokraattisen kielen ja ristiriitaisilta tuntuvien ohjeiden kanssa.

Päiväkotiyrittäjät sukkuloivat sujuvasti sääntelyviidakossa Päiväkoti Ankkalampi – Ankdammen on hyvä esimerkki sääntelyn kanssa toimeen tulemisesta. Heidi Ruhala ja hänen silloinen yhtiökumppaninsa perustivat ensimmäisen päiväkotinsa Lauttasaareen vuonna 2010. Tänä päivänä Ruhalalla on kaksitoista pientä päiväkotia, joissa on yhteensä 300 paikkaa ja 75 vakituista työntekijää. Byrokratia tuli naisille heti tutuksi. ”Viranomaissääntelyyn perehtyminen vei aluksi paljon aikaa ja välillä mietimme, voivatko samat säännöt koskea kaltaistamme pien-

tä alle 30-paikkaisen päiväkodin toimijaa kuin kunnallisia yli 100 lapsen päiväkoteja”, Ruhala kertoo. Päiväkotiin vaikuttavat säädökset koskevat esimerkiksi henkilöstön määrää ja pätevyyttä sekä toimitiloja. On määritelty tarkkaan, kuinka monta neliömetriä wc:tä täytyy olla lasta kohden. Tiloissa täytyy olla myös ilmastointi, jotta lapset ja työntekijät pysyvät virkeinä. ”Vaikka säädöksiä tuntui alkuun olevan paljon, kaikki säädökset ja vaatimukset ovat olleet toimintaa tukevia. Ne edistävät lasten ja työntekijöiden terveyttä ja hyvinvointia sekä parantavat turvallisuutta.”

Sääntelyyn perehtymiseen kannattaa Ruhalan mukaan käyttää aluksi aikaa ja kysellä viranomaisilta epäselvyyksistä. Tänä vuonna päivitetty varhaiskasvatuslaki pitää päiväkotiyrittäjät valppaana. Lakimuutoksia täytyy seurata ja säätää toimintaa niiden mukaan. Yritys on kasvanut nopeasti, mutta sääntely ei ole estänyt kasvua yli kaupunkirajojen. ”Viranomaisia tavatessa pitää vain muistaa, missä kaupungissa on”, Ruhala naurahtaa.

Vihdoinkin helpotusta äitien työnantajille Juha Sipilän hallitus julkaisi syyskuussa osana kilpailukykypakettia esityksen, jossa nuorten naisten työllistymistä edistetään maksamalla 2 500 euron kertakorvaus työnantajalle perhevapaista aiheutuvien kustannusten tasaamiseksi. Työnantaja saa rahan, jos työntekijä palaa samalle työnantajalle. Vaikka asia ei ole kirjattu hallitusohjelmaan, Sipilän esityksellä arvioidaan olevan vahva tuki. Lopullista päätöstä odotetaan vielä. Esitys otettiin yrittäjänaisten keskuudessa ilolla vastaan. ”Esitys on askel oikeaan suuntaan, mutta se ei vielä kata kuitenkaan kaikkia äitiyslomista aiheutuvia kuluja”, sanoo helsinkiläisen siivousalan yritys Cleanmarin omistaja Mari Laaksonen.

”Kyllä se vähän madaltaa nuoren naisen rekrytointikynnystä, kun tietää, että kaikki kulut raskaudesta eivät kaadu omaan niskaan”, hän jatkaa. Suomen Yrittäjänaisten toimitusjohtaja Marju Silander on samoilla linjoilla. ”Esitys on työvoitto vuosien vaikuttamistyöstä. Epäkohta on nyt tunnustettu ja voimme seuraavaksi siirtyä vaikuttamaan korvauksen määrään ja siihen, miten korvaukset kerätään.” Yrittäjänaisten nettisivuille on tulossa vielä ennen joulua laskuri, johon voi käydä laittamassa työntekijän kuukausipalkan ja laskuri laskee, kuinka paljon äitiysloma aiheuttaa tietyin taustaoletuksin työnantajalle kuluja.

Lukijakysely Kyselyyn vastanneiden kesken arvotut kolme lahjakorttia voittivat: Raija Kumpulainen, Iisalmi Pirjo Mylläri, Rovaniemi Satu Haukka, Varkaus

Kiitoksia kaikille vastanneille ja onnea voittajille!

Rauhallista Joulunaikaa

ja Onnea Vuodelle 2016 tänä vuonna olemme lahjoittaneet joulutervehdysvarat syöpäsäätiön roosa nauha -keräykselle naisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tukemiseen.

Vuoden valtakunnallinen yrittäjänainen Airi Kallio on visiönääri, joka entisöi historiallisia taloja avoimiksi juhlatiloiksi, kahviloiksi ja ravintoloiksi.

Menneisyys edell On asioita, joita ei voi rakentaa tyhjästä. On myös aloja, joilla tyhjästä ei voi rakentaa mitään. Restauroinnin ammattilainen Airi Kallio tietää, millaista on rakentaa yritys vanhan – mahdollisesti huonokuntoisen – pohjan päälle. Kun rappioitunut 1800-luvun lopun Ravintola Kappeli Loviisassa ei jättänyt Kalliota rauhaan, yrittäjä päätti kunnostaa rakennuksen arvolleen kuuluvaan kuntoon. Viisi vuotta ja kuusikymmentä rekkalavallista roskaa myöhemmin Kappeli palautui vuonna 2013 alkuperäiseen hohtoonsa. Aikoinaan rakennuksessa oli soittanut Sibeliusten sisarusten trio – Linda pianossa, Christian sellossa ja Janne viulussa. Kallion ansiosta juhlat ja musiikki palasivat Kappeliin häiden ja muiden tilaisuuksien merkeissä. ”Kukaan muu ei olisi huolinut rakennusta. Restauroiminen on Suomessa pitkälti yksityisten toimijoiden harteilla.” Kallio on tehnyt pitkäjänteistä työtä kunnostaessaan kulttuurihistoriallisia kohteita kaikille avoimiksi tiloiksi. Suomen Yrittäjänaiset ja OP Ryhmä palkitsivat Kallion Vuoden valtakunnallinen yrittäjänainen -tittelillä Savonlinnan liittokokouspäivillä lokakuussa. Valintaan vaikutti liiketoiminnallisen menestyksen lisäksi Kallion panos vanhan Porvoon kehittämiseen.

sä myydään vuoden ympäri sadasta kahteensataan viikossa. Kallio mieltää itsensä visionääriksi, jonka yrityksen liiketoiminta muodostuu sekä historiallisista rakennusaineista että ajan ja trendien seuraamisesta. ”Yrittäjän pitää elää ajassa. Jos on vielä muita edellä, menestyy. Kun 35 vuotta sitten perustin Tee- ja Kahvihuone Helmen Porvooseen, tee tuli nimeen ennen kahvia, koska minulla oli visio.”

Hengähdys historiallisen epookin keskellä

”Tee oli aikoinaan kullan hintaan verrattavissa oleva ylellisyystuote, jonka vuoksi on jopa sodittu.” TeeHelmen kalleimman teen – japanilaisen Gyokuron – kilohinta on 400 euroa. Myös parilla eurolla saa erinomaista teetä, jonka kiireinen ostaa mukaansa take away -teenä. Sekä neljän euron että neljänsadan euron teelle löytyy asiakas. Yrittämisen haasteet tulevat ylemmältä taholta. “Esimerkiksi 3,80 euron cappuccinokupista yrittäjälle jää 35 senttiä. Suomessa yrittäjyydelle on asetettu kovat vaatimukset ja verot.” Kallio onkin ilahtunut hallituksen päätöksistä, joilla tuetaan pienyrittäjyyttä ja kannustetaan nuoria yrittämiseen. Koke-

Restaurointimaalarimestariksi opiskellut Kallio on entisöinyt Porvoon alueella viisi rakennusta, joista kolme toimii Kallion yritysten liiketiloina. Restauroinnista on muodostunut kahvilaliiketoiminnan ydin: tee- tai kahvihetki historiallisen epookin ympäröimänä. ”Hetki on kokonaisvaltainen elämys. Puolet lautasesta, mitä syöt ja juot, on restauroidun talon tunnelmaa.” Porvoon Tee- ja Kahvihuone Helmi on jo valtakunnallisesti tunnettu legenda. Aikakausisisustuksen lisäksi vetonaulana ovat Runebergin tortut, joita Helmes-

Yrittäjäkasvatusta pitäisi popularisoida Yrittäjä itse ei ole juonut elämässään kupillistakaan kahvia. Ei siis ole yllättävää, että Kallio avasi poikansa Leo Kallion kanssa Helsinkiin helmikuussa teekauppa TeeHelmen.

neen yrittäjän mielestä yrittäjäkasvatusta pitäisi popularisoida. ”Yrittäjänaisista kertova tosi-tv-sarja voisi valottaa nuorille naisille, millaista on olla yrittäjä risuineen ja ruusuineen. Yrittäjyyskasvatusta tulee jakaa tietona samalla tapaa kuin puhutaan kuntoilusta tai monikulttuurisuudesta.”

Vierivä kivi ei sammaloidu Vaikka Kallion elämäntehtävä on menneen loiston ja sen tapojen, tunnelman ja tiedon elvyttäminen, yrittäjänä hän katsoo aina tulevaisuuteen. ”Emme voi yrittäjinä jäädä paikoillemme itsetyytyväisinä. Vierivä kivi ei sammaloidu: yrittäjän tulee kehittää itseään, uusiutua, seurata kilpailijoita ja trendejä. On oltava nopea käännöksissään.” Toisen polven yrittäjä itse oppi yrittäjyyden ja teenjuonnin kotoaan ja tämä perintö elää nyt seuraavassa sukupolvessa. Neljä vuotta sitten Kallio siirsi toimitusjohtajuuden nuorimmalle pojalleen Leolle, joka on ollut ripeä kehittämään muun muassa teebisnestä vuonna 2008 avatun nettikauppa TeeHelmi.fin avulla. ”Leo tutkii teetä koko ajan. Hänellä on teestä itseäni suurempi tietopankki. Hän haluaa entisestään syventää osaamistaan ja päästä teeakatemiaan opiskelemaan.” Eläkkeelle Kallio ei silti aio koskaan jäädä. Suomalaisen kulttuurihistorian pelastamisessa riittää työtä ja visioitavaa. Oman kulttuurihistorian tunteminen ja kunnioittaminen on Kalliolle ensisijaista. ”Meidän pitää mennä menneisyys edellä tulevaisuuteen. Toivon ihmisten ymmärtävän työni arvon historiallisten rakennusten säilyttämisessä vielä sadankin vuoden kuluttua.”

”TeeHelmen teekummina toimivaa Helena Petäistöä ja minua yhdistää kaksi asiaa: vanhat talot ja hyvä tee”, Kallio paljastaa.

Te k s t i : I i r i s A nt t a l a i ne n Kuva: Vilja Pursiainen

lä tulevaisuuteen Airi Kallio, 62, Porvoo • Perusti vuonna 1983 Tee- ja Kahvihuone Helmi -yrityksen • Palkittiin hiljattain Vuoden valtakunnallisena yrittäjä- naisena • Perheeseen kuuluu kolme aikuista poikaa

Liittokokousviikonloppu sisälsi juhlahumua ja tärkeitä päätöksiä. Seija Estlander jatkaa liiton puheenjohtajana.

Yrittäjänaiset valloittivat

Savonlinnan

Te k s t i j a k u v a t : Ma r ia R u u s ka

Ylös, ulos ja vaikuttamaan. Liittokokousviikonloppu kokosi Savonlinnaan lähes 150 yrittäjänaista nauttimaan toistensa seurasta syysauringossa ja tekemään tärkeitä päätöksiä liiton tulevaisuudesta. Lauantaina tutustuttiin savonlinnalaisten yrittäjien yrityksiin ja Olavin linnaan ja illalla juhlistettiin Vuoden yrittäjänaista Airi Kalliota ilallisella. Sunnuntaina oli itse liittokokouksen vuoro.

Lisää yhteistyötä naisjärjestöjen välille Liiton puheenjohtaja Seija Estlander valittiin kokouksessa uudelle kaksivuotiskaudelle. Hänet haastoi puheenjohtajakilpaan liiton varapuheenjohtaja ja Rovaniemen Yrittäjänaisten puheenjohtaja Kerttu Helynen. Estlander voitti mittelön äänin 66–31. “Kärkitavoitteitani ovat yrittäjänaisten arkea liippaavan vaikuttamistoiminnan tehostaminen ja sosiaaliturvan petraaminen. Lisäksi tahdon syventää yrittäjäjärjestöjen ja naisjärjestöjen välistä yhteistyötä”, tuore puheenjohtaja summasi. Lue hallitukseen uusina jäseninä valittujen Kristiina Engströmin ja Tarja Lakkalan sekä jatkokaudelle valittujen Anne Issakaisen ja Sirpa Pii-Keinosen esittelyt viereiseltä sivulta.

Panoksia jäsenhankintaan ja -huoltoon Järjestelytoimikunta: takaa vasemmalta Ritva Peltonen, Helkamari Knaapi, Aino Kainulainen, Rita Muhonen, Reija Turunen. Edessä Alina Kallio, Sari Naukkarinen ja Marianne Minkkinen.

Yrittäjänaisten uusi hallitus. Vasemmalta alkaen Anja Mertanen (varajäsen), Tiina Koski, Merja Loutti (varajäsen), Tarja Lakkala, Sirpa Pii-Keinonen, Kristiina Engström, puheenjohtaja Seija Estlander, Susan Äijälä, Raija Tuominen, Anne Issakainen ja Marja-Leena Magga.

Toimitusjohtaja Marju Silander esitteli kokouksessa ensi vuoden toimintasuunnitelman. Liitto panostaa ensi vuonna erityisesti jäsenhuoltoon ja jäsenhankinnan uudistamiseen. Suunnitteilla on opas, joka sisältää käytännön vinkkejä paikallisyhdistysten toimintaan. Tarkoituksena on kehittää paikallisyhdistyksiin yhtenäisiä toimintamalleja. Savonlinnan Seudun Yrittäjänaiset tekivät erinomaista työtä päivien järjestämisessä. Ensi vuonna liittokokous järjestetään 24.–25.9. Salossa. Savonlinnalainen Yrittäjänaisten puheenjohtaja Alina Kallio luovutti kokouksen päätteeksi Oltermannin sauvan Salon Yrittäjänaisten Kristiina Holmbergille ja puheenjohtaja Marjukka Nurmelle.

Olen Sirpa Pii-Keinonen ja tulen Jyväskylästä. Yritykseni on SP Juhlapalvelut Oy, tutummin kahvila Muisto, joka sijaitsee Toivolan Vanhalla pihalla. Meillä on myös oma pieni leipomo, josta kahvilamme tuotteet tulevat. Parhaita hetkiä yrittäjänä ovat olleet ne, kun morsiuspukuliikeaikoinani tutustuin hääpareihin ja sain olla mukana heidän tähtihetkissään. Tiukin paikka yrittäjänä oli viime tammikuussa, kun vuonna 2004 perustettu yritykseni Juhlatalo Juurikkasaari teki konkurssin. Kuvittelin, ettei se osuisi kohdalleni, koska olen aina ollut kova tekemään töitä, mutta toisin kävi. Hallituksessa vahvuuteni on edunvalvonta-asioiden hoitamisessa. Olen ollut yksinyrittäjä ja työllistäjä ja siksi pidän tärkeänä, ettei liitto unohda kummankaan asioita.

Olen Tarja Lakkala ja tulen Rovaniemeltä. Yritykseni on Mika Lakkala Oy. Työskentelen yhdessä mieheni Mika Lakkalan kanssa. Olemme Finlandia Group Oyj:n partneriyritys. Minusta tuli yrittäjä avioliiton myötä. Parasta yrittäjäurallani on ollut hyvin toimiva yhteistyö mieheni kanssa. Arvostan kovasti myös muita työtovereitani Finlandiassa. Tiukin paikka yrittäjänä oli 15.9.2008, kun investointipankki Lehman Brothers meni konkurssiin. Silloin koko maailma näytti suistuvan syvään lamaan, kun pankit lakkasivat lainaamasta toisilleen rahaa. Hallituksessa aion ensimmäisenä nostaa pienten yrittäjänaisten itsetuntoa yrittäjinä ja kansalaisina. Sen jälkeen ajan yritystoimintaamme helpotuksia. Tulemme niin halvoiksi tälle yhteiskunnalle, kun emme saa mitään tukia toimintaamme ja sosiaaliturvastamme huolehdimme itse.

Olen Kristiina Engström ja tulen Turusta. Yritykseni on Engström Consulting. Neuvoja asiassa kuin asiassa ja yleensä pyytämättä. Paras hetki yrittäjäurallani oli, kun sain ensimmäisen osinkoni (pienen) ja päätin ostaa ainaisen säästämisen vastapainoksi itselleni timanttisormuksen. Tiukin paikka yrittäjänä oli, kun olin tehnyt pitkän ja kalliin vuokrasopimuksen, jota en saanut purettua. Konkurssi olisi ollut vaihtoehto, mutta niin kuin tiedätte, on luottotietojen ja etenkin maineen menetys usein kohtalokasta. Tiukkojen neuvottelujen, ystävien reippauden ja hyvän onnenkin ansiosta, tilaan löydettiin uudet vuokralaiset, jotka omistaja hyväksyi ja konkurssilta vältyttiin. Hallituksessa aion pitää korvat auki ja keskittyä ymmärtämään meneillään olevia projekteja. Luotan siihen, että oman mielipiteen avoin esiintuominen auttaa kaikkia. Olen Anne Issakainen ja tulen Mikkelistä. Yritykseni on vaateliike Nykynainen, joka täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Aloin seurustella rättikauppiaan pojan kanssa 14-vuotiaana ja siitä asti olen ollut alalla. Paras hetki yrittäjänurallani oli, kun eräs nainen asteli vuosia sitten liikkeeseeni ja kertoi saaneensa etelänmatkan lahjaksi. Hän ei ollut koskaan ollut matkalla aikaisemmin ja kaipasi apua pukeutumiseen. Esitellessäni vaatteita kuvailin hänelle matkan etenemistä vaihe vaiheelta. Kun nainen tuli kotiin maailmalta, hän toi minulle samppanjaa ja suklaata tuliaisiksi. Tiesin onnistuneeni asiakaspalvelussa. Tiukin paikka yrittäjänä oli, kun rakas ompelija-kollegani siirtyi kilpailijan palvelukseen, kun en voinut tarjota hänelle tarpeeksi tunteja liikkeessäni. Hallituksessa aion jatkaa ruohonjuuritason äänen kannattamista. Äitiyden kulut ovat minulle henkilökohtainen asia. En uskalla työllistää ketään alle 40-vuotiasta, koska yritystoimintani kaatuisi vauvalaskuun.

Yksi latautuu avannossa, toinen espanjan tunneilla. Kysyimme yrittäjänaisilta, miten he pitävät jaksamisestaan huolta.

Tee yksi hyvä päätös joka päivä Te k s t i j a k u v a t : Ma r ia R u u s ka

Sulje tietokone viimeistään kahdeksalta “Yrittäjille suunnatulla Aslak-kuntoutuskurssilla opin, kuinka tärkeää on ottaa aikaa itselleen. Ryhmähenki oli mieletön. Vertaistuki oli äärimmäisen tärkeää, kun asetimme tavoitteita tulevaisuudessa jaksamiseen ja omaan hyvinvointiimme. Kuntoutus antoi pysähdyspaikan ja aikaa keskittyä omaan itseen juoksevien asioiden hoitamisen sijaan. Aslak-kurssiin kuului tärkeänä osana ohjattu ja tuettu työkyvyn ylläpidon suunnitteleminen, jossa jokainen kartoitti itselleen keinoja itsestään huolehtimiseen. Aslak-kuntoutus tapahtui yhteiskunnan tuella neljänä viikkona vuoden aikana. Se loi säännöllisyyttä ja mahdollisti oman toiminnan arvioinnin. Yksi tärkeimmistä asioista oman hyvinvoinnin kannalta on tehdä yksi hyvä päätös joka viikko. Se tekee 52 hyvää päätöstä vuodessa. Toinen on päätös sulkea tietokone joka ilta kello kahdeksalta. Kun ei tee töitä 24 tuntia vuorokaudessa, saa enemmän aikaan. Kolmas on säännöllisyys. Pienet hyvinvointiasiat eivät välttämättä vie paljoa rahaa tai aikaa, mutta niihin tarvitaan säännöllisyyttä. Kukaan muu ei pidä yrittäjästä huolta, paitsi yrittäjä itse.” Kati Halonen, PolyQuality Oy, Espoon Yrittäjänaiset Lenkki koirien kanssa rauhoittaa yöuneen ”Työskentelen paljon kotona ja teen usein lounasaikaan pidemmän lenkin kahden koirani kanssa. Se tuo kivasti energiaa päivään. Asun Kirkkonummella ja hiljattain törmäsimme pellolla kahteen hirveen. Siinä sitten ihastelimme toisiamme. Ohitus sujui onneksi hyvin. Saan energiaa työpäiviini harrastamalla kulttuuria. Käyn paljon teatterissa, museoissa ja elokuvissa. Hiljattain näin Espoon kaupunginmuseossa Gladiaattorit – Kuolema ja voitto Colosseumilla -näyttelyn. Se oli kiinnostavaa. Kulttuuriharrastuksista saa työhön uusia ajatuksia. Nykyään omasta hyvinvoinnista huolehtiminen menee rutiinilla, mutta on ollut aikoja, jolloin olen joutunut miettimään sitä paljonkin. Pyrin vaihtelemaan kotona työntekopaikkaa ja työasentoja, jotta ei tule jumeja. Teen iltaisin vielä pitkän lenkin koirieni kanssa. Se rauhoittaa yöuneen.” Anja Mertanen, Viestintätoimisto Lyhyesti Oy, Espoon Yrittäjänaiset

Yrittäjänaisten kesken pidetään huolta kollegojen voinnista ”Työskentelen osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittäjänä. Se tarkoittaa sitä, että minun pitää toimia esikuvana asiakkailleni. Yhteydenpito yrittäjänaisten kanssa edistää hyvinvointiani. Kun iso joukko naisia tekee kukin pienen jutun tahollaan, syntyy yhdessä isoja asioita. Marraskuussa järjestämme yrittäjänaisporukalla esimerkiksi jo perinteeksi muodostuneet naisten messut ja samana iltana juhlimme paikallisyhdistyksen 65-vuotisjuhlia. Jos huomaamme porukassamme, että joku ei voi hyvin, kysymme, mikä mättää. Moni ei huomaa, kun omat voimat ehtyvät. Voinnin kysely on välittämistä. Pidän fyysisestä kunnostani huolta lavis-tanssitunneilla kerran viikossa. Nautin kovasti myös perinteisistä lavatansseista. Tykkään käydä siellä äitini ja siskoni kanssa.” Päivi Könönen, HR-Consulting, Pohjois-Karjalan Yrittäjänaiset

Oma aika on tärkeää ”Työpäivät tuppaavat venymään usein 9–12 tuntiin. Tärkeintä jaksamiseni kannalta on se, että maltan lähteä töistä jumppaan muutaman kerran viikossa ja käydä lenkillä. Harrastan myös uintia, golfia ja käyn teatterissa sekä erilaisissa kulttuuritapahtumissa. Tykkään tehdä pihatöitä pienellä maapalallani. Perhe ja läheiset ihmiset antavat myös paljon voimaa. Hyvinvointiani lisää myös espanjan opiskelu. Tavoitteenani on, että pystyn lomamatkalla asioimaan espanjaksi. Iltaisin katson usein jonkun pitkän elokuvan. Nautin myös saksalaisten dekkarisarjojen katselusta. Töissä on tärkeää muistaa pitää kunnon ruokatauko. Usein poistun työpaikalta puoleksi tunniksi tai tunniksi. Vaikka päivät ovat pitkiä, tuntuu että minulla on ihan tarpeeksi vapaa-aikaa. En ehkä sitten tarvitse niin paljon yöunta. Teen töitä viikonloppuisin enää harvoin.” Aino Valta-Rönkkö, Kuopion Ykköstilit Oy, Kuopion Seudun Yrittäjänaiset Työ auttoi jaksamaan läpi vaikean sairauden ”Olen ollut kirjanpitoalan yrittäjänä lähes 22 vuotta ja yhtenäkään aamuna ei ole ärsyttänyt lähteä töihin. Kaksi vuotta sitten lokakuussa minulla todettiin rintasyöpä. Minulle oli sairausaikana tosi tärkeää, että teen töitä. Kotona olisin vain murehtinut tilannettani. Toki leikkausten ja sytostaattihoitojen aikaan piti tehdä vähän lyhyempää päivää. Mieheni taisi stressata syövästä paljon enemmän kuin minä. Päätin heti aluksi, että tästä selvitään. Hoidan jaksamistani lenkkeillen ja käyn avannossa. Olen huono nukkumaan ja oli helpotus, kun kerran radiohaastattelussa annettiin neuvo, että huonounisen kannattaa aloittaa päivä vähän myöhemmin, jos siitä on nukkumiselle hyötyä. Nukun paremmin, kun tiedän, ettei tarvitse herätä aikaisin aamulla, vaan voin aloittaa työt myöhemmin. Vaikka välillä on järkyttävä kiire, en vaihtaisi päivääkään yrittäjänä pois. Voin ehkä vähentää työntekoa, mutta eläkkeelle en jää ikinä.” Merja Loutti, Tmi Merja Loutti Kirjanpito- ja Tilipalvelu, Rauman Yrittäjänaiset

Opettele sanomaan ei ajoissa ”Kaksi vuotta sitten luovuin lounaskahvilastani. Voimat alkoivat ehtyä, joten piti hidastaa tahtia. Tein pitkää päivää ja pistin aina työntekijöideni hyvinvoinnin edelle. Onneksi tajusin tilanteeni ennen kuin paloin loppuun. Päätimme mieheni kanssa, että teen vähän aikaa vain pitopalvelukeikkoja, jos joku pyytää. Tajusin vasta lopetettuani kahvilahommat, miten väsynyt olin. Nyt alkaa taas olla virtaa ja mielenkiintoa tehdä asioita. Viimeisen kahden vuoden aikana olen käynyt hyvinvointiin liittyviä kursseja ja tehnyt paljon taidetta. Se on auttanut ja piristänyt. Aion palata taas tekemään töitä täyspäiväisesti, mutta lupaan kiinnittää enemmän huomiota hyvinvointiini. Olen opetellut sanomaan ei. Kaikkeen ei pidä, eikä kannata suostua. Ei-sanan sanominen sattuu aluksi, mutta kun siihen oppii, se ei enää tunnu pahalta.” Anne Virtanen, Lounasravintola Pyyrman tmi, Rauman Yrittäjänaiset

Personal trainer innostaa ja piiskaa sopivasti ”Pudotin painoani parikymmentä kiloa viitisen vuotta sitten. Sen jälkeen olen yrittänyt kovasti pitää kiinni terveellisestä ruokavaliosta. Ennen ei tullut syötyä aina kunnolla päivän aikana ja sitten kotiin päästessäni tyhjensin melkein koko jääkaapin. Yritän käydä säännöllisesti kuntosalilla ja shiatsussa. Minulla on henkilökohtainen personal trainer, jota tapaan välillä parikin kertaa viikossa. Työskentely hänen kanssaan on innostavaa. On hyvä, että joku katsoo vähän perään. Usein kun tulen töistä kotiin, 13-vuotias tyttöni on tehnyt jotain ruokaa minulle. Se on mukavaa. Työssäni on se hyvä puoli, että se ei kulje mukanani kotiin. Työjutut jäävät töihin, kun suljen liikkeen oven. Viikonloppuisin ja iltaisin teemme tyttäreni kanssa kaikkea mukavaa.” Jaana Hakkarainen, Parturi-kampaamo Trend, Pohjois-Karjalan Yrittäjänaiset

Te k s t i : I i r i s A nt t a l a i ne n

Ku v a t : Ja r mo Te i n i l ä

Uupumuksen uud Sari Savela uupui hitaan huomaamattomasti. Parantumisessa ja palautumisessa kesti moninkertaisesti kauemmin kuin Savela alunperin kuvitteli. ”Äiti sä huokailet koko ajan”, lapset huomauttivat jälleen. Sari Savelasta tuntui ettei hän saa henkeä. Toukokuussa 2012 yrittäjä, toimittaja ja valokuvaaja ymmärsi olevansa uupunut. Lasten ja miehen sairastelut, pitkäaikaisten työsuhteiden päättyminen ja ylimääräiset velvollisuudet olivat kasaantuneet liian suureksi taakaksi. ”Huokailu oli jonkinlaista hyperventilaatiota. Olin lukkiutunut ajatukseen, että uupumuksella tarkoitetaan työuupumusta.

Kuka tahansa uupuu, kun kuormittavia asioita on elämän eri osaalueilla liikaa liian pitkään. Tulee se viimeinen korsi, joka katkaisee kamelin selän.” Savelalle viimeinen korsi oli tärkeän työsuhteen päättyminen heti ulkomaanmatkalta paluun jälkeen. Palattuaan Savela ei enää saanut arjesta kiinni. ”Kaikki oli harmaata mössöä. Sain kuulla paljon, että näytän väsyneeltä. Vaikka nukuin paljon, se ei virkistänyt lainkaan. Olin kuin muumio, kalpea varjo entisestä.”

Tuttu terapeutti ohjasi lääkäriin Savela ajatteli aluksi, ettei tarvitse apua, sairauslomaa tai lääkkeitä uupumukseensa. Sitten hän yritti muistella, milloin viimeksi tunsi iloa ja innostusta, eikä muistanut. ”Asiat olivat puurtamista ja elämä sarja velvollisuuksia. Hyvätkin asiat tuntuivat raskailta. En jaksanut mitään kivojakaan ylimääräisiä asioita.” Savela haki tukea tutulta terapeutilta, joka ohjasi hänet lääkäriin. Uupumuksen lisäksi Savelalla diagnosoitiin keskivaikea masennus, jonka hoitoon hän sai mielialalääkityksen. ”Oli helpottavaa kuulla jonkun sanovan, ettei tämä ole kuvitelmaa – minulla on lupa tähän. En ole heikko luuseri tai laiska, kun en jaksa venyä enempää.” Sairausloman syyksi kirjattiin masennus, sillä virallisesti uupumus ei oikeuta sairauslomaan. Aluksi sairauslomaa tuli kuukausi, sitten toinen ja lopulta vielä neljä kuukautta. ”Ajattelin, että kuukausi riittää mainiosti, mutta toipuminen on yllättävän hidasta.”

Yrittäjä on sairastuessaan yksinäinen susi Kun Savela tiedosti ja hyväksyi oman tilansa, paraneminen alkoi. Yrittäjä raivasi elämästään kaiken, mikä saattoi kuormittaa ja keskittyi asioihin, jotka tuntuivat vähänkään hyvältä. Erityistä huomiota saivat hyvinvoinnin tukipilarit: uni, ravinto ja liikunta. Ainoa työhön liittyvä asia, jota Savela ei elämästään karsinut oli valokuvaus, jota hän opiskeli yrittäjän oppisopimuksella. ”Uupumusajasta tuli minulle luovuuden elpymisen ja löytymisen aikaa. Minua oli alkanut vaivata se, että kaiken pitäisi olla hyödyllistä, käytännöllistä ja järkevää. Uupumuksen kautta löysin hyödyttömyyden siunauksen.” Myös yrittämisen kääntöpuoli tuli sairastuessa esiin. Yksityisyrittäjänä Savela ei voinut vapaasti sairastaa, vaan käytännön asioiden, kuten tukien, kanssa oli oltava aloitteellinen. ”Yrittäjän tukiverkosto on paljon harvempi. Olin oikeutettu sairauspäivärahaan, koska olin maksanut YEL-maksuni. Sairauslomalla piti silti tehdä töitä, jotta laskut – muun muassa YELlaskun – sai maksettua. Tajusin kuinka suojaton, yksinäinen susi yrittäjä sairastuessaan on.”

distama Vähän päivässä on paljon viikossa Savela oli aiemmin yrittäjänä sortunut myös siihen, että työn ja vapaa-ajan välinen raja hämärtyi. Uupumus opetti Savelaa asettamaan rajat uudelleen ja jättämään kalenterin tarkoituksella väljäksi. ”Anopillani oli sanonta: vähän päivässä, paljon viikossa. Jos elämä on ahdettu liian täyteen asioita, kaiken tekee rutiininomaisesti eikä luovuudelle ja uusille ideoille ole tilaa.” Palautumisessa ja parantumisessa kesti lopulta kaksi vuotta – vuosi ja yksitoista kuukautta kauemmin kuin Savela alunperin ajatteli. ”En tiedä, palautuuko uupumuksen jälkeen täysin vai muuttuuko jotain pysyvästi. Varmaan muuttuu ja hyvä niin. Elämä jättää jälkensä, mistä toivottavasti on tullut ymmärrystä ja viisautta lisää. Uuvuttuani ymmärsin, että verkkaisemminkin ehtii. Havahdun ottamaan rauhallisemmin, jos alan taas huokailla.”

Sari Savela on kirjoittanut kokemuksestaan kirjan Uupumuksesta uuteen alkuun (Päivä 2015).

Miten yrittäjä välttää uupumuksen Selkeä ero työ- ja vapaa-ajalle Monet yrittäjät työskentelevät kotonaan, mikä helposti sekoittaa työ- ja vapaa-ajan toisiinsa. Yrittäjän on järjestettävä itselleen viikossa vähintään yksi vapaapäivä, jolloin työasioita ei saa edistää.

Maltilliset työajat

Kannattaa pohtia saako yli neljässäkymmenessä työtunnissa tehtyä pitkällä tähtäimellä enemmän kuin kolmessakymmenessä. Tehdyn työn määrä saattaa kasvaa, mutta oman hyvinvoinnin kustannuksella. Yrittäjä on yrityksensä tärkein voimavara, joten omasta hyvinvoinnista kannattaa pitää huolta.

Tunne itsesi ja aseta rajoja

Vastuuntuntoiset ja suorituskeskeiset uupuvat helpommin. Jos itsetunto rakentuu suoritusten varaan, on alttiimpi ylittämään jaksamisen rajan. Aseta itsellesi realistisia rajoja, kaikkeen ei voi venyä.

A K T I A Y R I T Y S P A LV E L U T

”Kasvua henkilökohtaisella neuvonannolla” Tarjoamme neuvoja ja pankkipalveluja, jotka edesauttavat yrityksesi ja perheesi arkea. Käymme yhdessä läpi suunnitelmasi liiketoiminnan kehittämiselle ja kasvun tarpeille. Näin löydämme parhaat ratkaisut yrityksellesi. Otamme vastuun siitä, että asiat etenevät sovitusti. Asiakkaamme kiittävät meitä ihmisläheisyydestä ja joustavuudesta. Haluatko kuulla lisää? Sovi tapaaminen. Tavoitat meidät sähköpostitse (yritys@aktia.fi) tai soittamalla yritysasiakaspalveluun puh. 010 247 6700. Tervetuloa Aktia Pankkiin!

YEL on yrittäjän eläketurvan perusta

Te k s t i : Iiris Anttalainen

Yrittäjän eläkkeen perusteena oleva YEL-työtulo kannattaa Näin välttyy monilta ikäviltä yllätyksiltä, jos kaikki asiat

ta työtulon vaikutuksista maksuihin sekä eläkkeeseen että sairauspäivärahaan. Kyse on ennemminkin pitkäjänteisestä maratonista kuin räjähtävästä sadan metrin spurtista.

eivät menekään suunnitellusti.

Voiko YEL-maksuihin saada joustoa?

pitää kunnollisella tasolla koko yrittäjäuran aikana.

Mikä YEL-vakuutus on ja ketä se koskee, Ilmarisen yhteysjohtaja Jukka Welling? YEL on yrittäjän eläkevakuutus, joka koskee 18–67-vuotiaita yrittäjiä. YEL-vakuutuksessa huomioidaan vanhuuseläkkeen lisäksi automaattisesti myös riskiturva kuten työkyvyttömyys ja perhe-eläke. Eläkkeen lisäksi se toimii siis pitkälti myös muun sosiaaliturvan perusteena. YELtyötulon mukaan lasketaan Kelan etuudet kuten sairaus- ja vanhempainpäiväraha. Työtulolla on myös yhteys työttömyyspäivärahaan ja ensi vuoden alusta yrittäjän tapaturmavakuutukseen.

Mitä yrittäjän tulee tietää YEListä? Yrittäjä määrittelee työpanoksensa perusteella YEL-työtulon, jonka mukaan sekä maksetaan eläkemaksut että kartutetaan

eläkettä. YEL-työtulon määrittelyssä voi miettiä, paljonko yrittäjä maksaisi vuosipalkkaa työstään ulkopuoliselle sijaiselle. Työtulon määrittämisessä auttaa myös Eläketurvakeskuksen työtulo-opas. Kun miettii kustannuksia, kannattaa muistaa, että YEL-vakuutusmaksut ovat verotuksessa täysimääräisesti vähennyskelpoisia.

Mikä on yrittäjän YELiä koskeva yleisin sudenkuoppa? Yleisin sudenkuoppa on, että työtulo on pidetty liian pienenä ja siihen havahdutaan liian myöhään, esimerkiksi vasta työkyvyttömyyden uhatessa tai lähellä vanhuuseläkeikää. Työtulo kannattaa pitää oikealla tasolla koko yrittäjätoiminnan ajan. YEL-työtulon voi helposti muuttaa verkkopalvelussa, jossa on myös laskurei-

Joustomaksumahdollisuus on olemassa, jolloin esimerkiksi loppuvuodesta voi maksaa suurempaa vakuutusmaksua ja siten parantaa eläketurvaa.

Miten muutoin kuin YELillä yrittäjä voi turvata selustansa? YEL on yrittäjän eläketurvan perusta, jota yrittäjä voi halutessaan vielä parantaa muilla keinoilla, kuten erilaisilla lisäeläke- ja sijoitustuotteilla. Voisi sanoa, että YEL-vakuutus on kermakakun pohja ja lisäeläkeratkaisut mansikat kakun päällä. Yrittäjän kannattaa huolehtia myös omasta jaksamisestaan, sillä yrittäjä on yrityksen tärkein voimavara. YEL-työtulon määrittämät etuudet ja turvat auttavat, jos jaksamista ei enää ole. Tutkimusten mukaan parhaiten menestyvät yrittäjät, jotka pitävät riittävästi vapaa-aikaa ja juhlistavat onnistumisia.

Valtakunnalliset yrittäjänaispäivät Starat Stadissa Helsingissä 15.–17.4.2016. Tervetuloa!

Lisätietoja ja ilmoittautumiset: yrittajanaiset.fi/stadi2016

Yrittäjän tapaturmavakuutuksesta tulee tärkeä osa yrittäjän sosiaaliturvaa. Muista siis turvata työ- ja vapaa-aikasi.

Te k s t i : I i r i s A nt t a l a i ne n

Lakimuutos vaikuttaa yrittäjien sosiaaliturvaan Tapaturmavakuutuslaki uudistuu ensi vuoden alussa. Mitä yrittäjän täytyy tietää uudesta lakimuutoksesta, OP Pohjolan vakuutuspäälikkö Sirpa Arffman? “Työajan tapaturmavakuuttaminen nivoutuu jatkossa tiiviisti työeläkevakuuttamiseen, jolloin myös yrittäjän tapaturmavakuutuksesta tulee tärkeä osa sosiaaliturvaa. Lakimuutoksen myötä vakuutusturvan suuruus kytkeytyy tiiviisti YEL-työtuloon. Työntekijöiden vakuuttamisperiaatteet pysyvät ennallaan. Osakeyhtiöiden osaomistajien asema muuttuu, eli henkilöt joiden omistus on yli 30–50 prosenttia, vakuutetaan jatkossa yrittäjien tapaturmavakuutuksella.”

Miten lakimuutos vaikuttaa yrittäjän sosiaaliturvaan? ”Yrittäjän sosiaaliturva perustuu vuosittaiseen työtuloon. Työeläkeyhtiöön ilmoitetun YEL-työtulon mukaan määräytyy esimerkiksi Kelan etuudet, kuten äitiys- ja sairauspäiväraha ja työeläke.

Lakimuutoksen myötä YEL-työtulon suuruus vaikuttaa suoraan myös tapaturmavakuutukseen. Eli jos pidät YEL-tasosi hyvin alhaalla, heijastuu se suoraan tapaturmatilanteessa vakuutuskorvauksiin. YEL-työtulo kannattaa siis määritellä vastaamaan tosiasiallista työpanosta, koska se vaikuttaa laajasti sosiaaliturvaan. Yrittäjän tapaturmavakuutusta ei kannata missään nimessä jättää ottamatta, koska mikään muu järjestelmä tai vakuutus ei korvaa esimerkiksi työtapaturman aiheuttamaa haittaa, ammatillista kuntoutusta tai tapaturmaeläkettä.”

Mitä yrittäjän pitää siis nyt tehdä? ”Yrittäjän, osaomistajan ja perheenjäsenten vakuutusturvan tarkistaminen on pistettävä pikimmiten kalenteriin. Yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet siirtyvät pakollisen tapaturmavakuutuksen piiriin, jos he tekevät töitä työsuhteessa, eli ovat palkansaajan asemassa. Yrityksessä ja perhesuh-

teissa on myös voinut tapahtua muutoksia, joilla on merkitystä omaan tai perheenjäsenten turvaan ja kustannuksiin. OP ottaa yhteyttä asiakkaisiinsa syksyn aikana ja vakuutusturva katsotaan yhdessä kuntoon. Yrittäjä voi olla myös itse aktiivinen ja hoitaa ensin YEL-työtulonsa oikealle tasolle työeläkeyhtiöön. Työtulotieto siirtyy vakuutusyhtiöön automaattisesti ja määrittää tapaturmavakuutuksen samalle tasolle.“

Kannattaako yrittäjän ottaa myös vapaa-ajan tapaturmavakuutus? “Yrittäjän kannattaa turvata myös vapaaaikansa tapaturmavakuutuksella. Suurin osa tapaturmista tapahtuu vapaa-ajalla ja niiden merkitys yritystoimintaan on usein suuri. Yrittäjillä on joskus haasteellista erottaa, tapahtuuko tapaturma työvai vapaa-ajalla. Yrittäjien tapaturmavakuutus on kattava tapaturmavakuutus. Vastaavaa turvaa ei voi saada muilla vakuutusratkaisuilla.”

Testattu on!

Tällä palstalla yhdistykset jakavat hyviä käytäntöjään.

Kapiokirstu Rovaniemellä PuheenNäkyvyyttä aloittaa joulun tiivistettiin johtajien musavideolla Yrittäjänaiset pistivät tuuleodotuksen yhteistyötä pulinafoorumi Turun maan ja toteuttivat täksi vuodekKapiokirstuarpajaiset on ollut 45vuotiaan Virtain Yrittäjänaisten varainhankinnan kulmakiviä alkuvuosista asti. Perinteiset arpajaiset tunnetaan paikkakunnalla hyvin ja ne kuuluvat joulun odotukseen. Pääpalkintona on vuodesta toiseen paikallisen Markku Kauraniemen käsin valmistama puukirstu, joka sisältää kotimaisia merkkituotteita.

Rovaniemen Yrittäjänaiset lähtivät kehittämään yhteistyötä, jotta eurot ja hyvinvointi saataisiin yhteisvoimin pysymään alueella. Tuloksena on tiivis ja vuorovaikutteinen yhteistyö Rovaniemen Kehityksen ja Rovaniemen Yrittäjien kanssa. Syntyi Likiliike-verkosto, jonka idea on pitää eurot liikkeellä niin, että ne pysyvät alueella.

Paikallisyhdistysten puheenjohtajille on perustettu Facebook-ryhmä nimeltä YN-puheenjohtajat. Ryhmä on tarkoitettu puheenjohtajien keskustelufoorumiksi ja ideapajaksi. Ryhmässä jaetaan uutisia ja kuulumisia puolin ja toisin. Foorumi palvelee vertaistukena, kun tarvitaan nopeasti vinkkejä vaikka jäsenasioiden hoitamiseen, yhdistystoiminnan kehittämiseen tai tilaisuuksien ideointiin.

si seinäkalenterin, jossa esitellään eri aloilla toimivien yrittäjänaisten ammatteja. PR-työ vietiin hiljattain seuraavalle tasolle, kun turkulaiset tekivät mainion musiikkivideon, joka esittelee yhdistyksen toimintaa ja sen jäsenten yrityksiä. Tsekkaa video osoitteessa: bit. ly/Ilmanmeitatylsaaois

Parempaa bisnestä? Tule kehittämään yritystäsi! Saat tuoreimman tiedon lisäksi tehokasta henkilökohtaista asiantuntijaohjausta ja konsultointia yrityksesi tarpeisiin. Skannaa Qr-koodi ja lue lisää.

Uuden yrittäjän valmennusohjelma

Yritystä suunnittelevalle tai yrityksen hiljattain perustaneelle suunnattu ohjelma tarjoaa täsmäoppia markkinointiin, talousasioihin sekä yrittäjänä kehittymiseen. Hiot suunnitelmiasi ja saat henkilökohtaista liiketoimintaohjausta joko pienryhmätyöskentelynä tai täysin verkossa ajasta ja paikasta riippumatta.

Kokeneen yrittäjän kehittämisohjelma

Käytännönläheinen kehittämisohjelma sinulle kokenut yrittäjä, joka haluat vahvistaa yritystoimintaasi suunnitelmallisesti. Eri puolella Suomea tapahtuvien tehokkaiden pienryhmätapaamisten lisäksi saat yrityskohtaista ohjausta kehittämistoimien toteuttamiseen.

Yritysneuvojan erikoisammattitutkinto

Yritysneuvojan erikoisammattitutkinto on tarkoitettu yritysneuvontaa tekeville henkilöille, sillä työ vaatii vahvaa osaamista. Vahvistat vuorovaikutustaitojasi ja yritystoiminnan kokonaisvaltaista osaamista. Kysy lisää Suvilta ja käynnistetään kehittämistyö. Suvi Peltokangas, p. 050 342 9346 tai meilaa suvi.peltokangas@syo.fi

Kentän kuulumisia

Lähetä meille lyhyt juttu ja kuva paikallisyhdistyksesi tapahtumasta! Pidä teksti napakkana, noin 1000 merkkiä on hyvä pituus. Lähetä aineisto osoitteella tiedotus@yrittajanaiset.fi 19.1. mennessä, niin se ehtii seuraavaan lehteen.

Vesialan yrittäjä palkittiin Mäntsälässä Kun Maija Vidqvist pisti vuonna 2003 pystyyn Teollisuuden Vesi -yrityksen, hän päätti tulla alansa ykköseksi Suomessa. Tänään hän on sitä. Yritys työllistää 11 henkilöä ja keskittyy tuotantolaitosten prosessivesien käsittelyyn ja puhdistamiseen. “Maija on rohkea ja sanoo asiat suoraan ja faktoihin perustuen vaikeissakin tilanteissa”, kuvailevat Mäntsälän Yrittäjänaiset yhdistystoveriaan, jonka he palkitsivat hiljattain yhdistyksen Salli-palkinnolla. Kuvassa Vidqvist ja Mäntsälän yrittäjänaisten puheenjohtaja Tuija Kivioja.

Kiinteistövälittäjästä Vuoden yrittäjänainen Nokialla Nokialla Vuoden yrittäjänaisena palkittiin kiinteistövälittäjä Raija Mäkelä. Hän omistaa miehensä Jouko Mäkelän kanssa vuonna 1994 perustetun kiinteistö ja rakennus Mäkelä Oy:n. Työuransa aikana Raija Mäkelä on ehtinyt tehdä joidenkin asiakkaidensa kanssa jopa seitsemät asuntokaupat. Se ei voi kertoa muusta kuin suuresta luottamuksesta asiakkaiden keskuudessa.

Tanssikouluyrittäjää juhlittiin Riihimäellä Riihimäen Vuoden yrittäjänaiseksi on valittu Minni Arposuo. Hän perusti ensimmäisen tanssikoulunsa Tanssistudio Dance Artin Riihimäelle vuonna 2001. Sittemmin yritys on laajentunut kahteen toimipisteeseen Hyvinkäälle. Aluksi yrityksen henkilökunta koostui kahdesta opettajasta. Tänä päivänä opettajia on 23, tanssiryhmiä noin 160 ja oppilaita yli 900. Arposuo on valmistunut tanssipedagogiksi. Hänen tanssistudiollaan voi suorittaa tanssin perusopetuksen yleisen oppimäärän.

Vuoden Ilona on Laura Tammisto Tampereen Seudun Yrittäjänaiset valitsivat Vuoden Ilonaksi Ilonan päivänä 9. lokakuuta aina iloisen ja aurinkoisen Studio Torkkelin yrittäjän, valokuvaaja Laura Tammiston. Hän ryhtyi valokuvausalan yrittäjäksi vuonna 2008, kun hän suoritti valokuvauksen perustutkintoa Visuaaliviestinnän instituutissa. Tästä syksystä lähtien hän on toiminut isänsä rinnalla Studio Torkkelin yrittäjänä.

Kun ideasi kantaa Olet saanut kipinän yrityksen perustamiseen. Olet valmis luotsaamaan yrityksesi kasvuun ja kansainvälisille markkinoille. Olet löytänyt yrityksen, jonka haluat ostaa. Kun sinulla on suunnitelma ja haluat näyttää maailmalle, ota yhteyttä meihin. Kysy lisää puhelinpalvelustamme 029 460 2580 tai katso nnvera.. Kun ideasi kantaa – hae rahoitusta meiltä.