Yrittäjänainen by Suomen Yrittäjänaiset ry

n e n i na 4/2014

YRITTÄJÄNAISTEN JÄSENLEHTI 7€

n e n o p o N a j Kat on Vuoden yrittäjänainen

Yksi toimii toisin. ”Sinä aamuna huomasin pohtivani, että rengasmerkkejä taitaa olla maailmassa aika monta. Satoja varmaan, ellei tuhansia. Sitä sen sijaan en miettinyt hetkeäkään, saattaisinko kivuta istuimelle, jonka asiakkaani minulle tarjosi – korkealle pinolle uusia autonrenkaita. Laatumerkkiä, se mainittakoon. Hyvässä varainhoidossa on tärkeää, että tuntee asiakkaansa. Eikä ainoastaan hänen sijoittamisensa nykytilaa tai tavoitteitaan taloudenhoidolle, vaan muutakin. Kuten sen, kuinka hän päivänsä viettää tai mitä näkee työpaikkansa ikkunasta aamuisin. Täytyy tietää, mistä se varallisuus syntyy, josta yhdessä huolehditaan ja ymmärtää se pohja, jolle ratkaisunsa rakentaa. Niin, ja täytyy tietää, montako niitä rengasmerkkejä maailmassa oikein on. No.. se yksi ainakin. Ja aika monta muuta.”

Anu-Maarit Parni, LähiTapiola Private Banking

Palveluntarjoajat: Säästöhenki- ja sijoitusvakuutukset: LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Omaisuudenhoito ja sijoitusneuvonta: LähiTapiola Varainhoito Oy. Pankkipalvelut: S-Pankki Oy. LähiTapiola-rahastoja hallinnoi FIM Varainhoito Oy.

nainen

4/2014

Tässä numerossa LEHDEN TOIMITUS Suomen Yrittäjänaiset Kaisaniemenkatu 1 B a 74 00100 Helsinki Puh. 040 522 0077 www.yrittajanaiset.fi PÄÄTOIMITTAJA Heli Järvinen heli.jarvinen@yrittajanaiset.fi TOIMITUSNEUVOSTO Anne Hedemäki Heli Järvinen Tiina Koski Marja-Leena Magga Maria Ruuska TOIMITUS Kaskas Media maria@kaskasmedia.fi Juttuvinkit Anne Hedemäki anne.hedemaki@yrittajanaiset.fi TAITTO Sinikka Jönsson Vinttikonttori Oy sinikka.jonsson@vinttikonttori.fi

ÄNAIST

EN JÄS ENL

EHTI 7€

Katja Noponen on Vuoden yrittäjänain e

Puheenjohtajan ja toimitusjohtajan terveiset 5

Kannessa Katja Noponen Kuva: Maija Astikainen

Uutiset 6

Yrittäjänaisille ei herunut empatiaa eduskunnassa.

Liittokokouksessa väännettiin jäsenmaksusta ja pidettiin hauskaa 8

Yrittäjänaisten liittokokous kokosi lähes kaksisataa yrittäjänaista Tallinnan-laivalle lokakuun alussa.

Henkilökuvassa: Katja Noponen 12

Vuoden valtakunnallinen yrittäjänainen saa kylmiä väreitä joka kerta, kun hänen yrityksessään kuntoutettu ihminen palaa takaisin työelämään.

Terveys on huono säästökohde 14

Yrittäjillä on paljon ennakkoluuloja ja vähän tietoa työterveyspalveluista. Lue, miten niitä ostetaan järkevästi.

Palveluyrittäjät nostavat Espanjaa jaloilleen 16

Yrittäjänaiset tapasivat SYNin jäsenmatkalla muun muassa madridilaisen yrittäjänaisen Federica Barbaranellin.

ILMOITUSVARAUKSET Anne Hedemäki Puh. 040 522 0077 anne.hedemaki@yrittajanaiset.fi

Yhtiömuodolla on väliä 17

MEDIAKORTTI www.yrittajanaiset.fi

Hyvä sisko -palstalla yrittäjänainen kehuu kanssasiskoaan. Mikkeliläinen Anne Väre päätti kehua turkulaisen Mia Ristiojan.

KIRJAPAINO Punamusta Oy ISSN 0356-5254 (painettu) ISSN 2324-089X (verkkojulkaisu)

nainen 4/2014

YRITTÄJ

Yritystä kehittäessä on hyvä tietää oy:n ja tmi:n erot.

Hyvä sisko: Mia Ristioja 18

Kentän kuulumisia 19

Terveisiä kentältä lähettävät yrittäjänaiset Keski-Suomesta, Vantaalta ja Turusta.

JAKELU 9 000 kappaletta jäsenistölle, päättäjille, yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille Suomen Yrittäjänaiset (SYN) on valtakunnallinen etujärjestö, joka ajaa yrittäjänaisten taloudellisia ja yhteiskunnallisia etuja. Yrittäjänainen-lehti ilmestyy vuonna 2015: 24.2., 19.5., 22.9. ja 24.11.

/yrittäjänaiset @yrittäjänaiset

Yrittäjä, uskallatko yrittää ilman turvaa? Ota itsellesi työttömyysvakuutus SYT-kassasta www.syt.fi. - kassa

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa 3

Älä jää veroasioissa yksin. Liitä yrityksesi Veronmaksajien jäseneksi! Käännämme pykälät ymmärrettävään muotoon, neuvomme sinua ja pidämme puoliasi verojen määrästä päätettäessä.

Veronmaksajien jäsenenä saat • • • •

Verojuristin neuvot puhelimitse (pvm/mpm) Taloustaito- ja Taloustaito Yritys -lehdet Pääsyn verkkopalvelun tietopankkeihin Liittymislahjaksi Yrityksen verotietopaketti -kirjan

Hinta alk. 51 euroa* + liittymismaksu 18 euroa *1-9 hengen yritys Liity verkossa www.veronmaksajat.fi tai soita 03010 5511 klo 9-16

VKL-yritysjäsen-180x126.indd 1

19.8.2014 14.25

TOIMITUSJOHTAJAN TERVEISET

P UHE E NJOHTAJAN TE RV E IS E T

Yrittäjänaisten vaaliohjelma iskee kipupisteisiin

Työuria täytyy pidentää monilla tavoilla

Suomen luottoluokituksen lasku varjostaa pk-yritysten tulevaisuuden näkymiä ja lisää varmasti kierteitä ensi kevään eduskuntavaalikeskusteluihin. Yrittäjänaisten vaaliohjelma nostaa naisvaltaisten alojen ongelmat esiin. Sen kärkitavoitteita ovat vanhemmuudenkulujen tasaaminen yhteisvastuullisesti, yrittämistä kannustavan veropolitiikan edistäminen ja yrittäjien sosiaaliturvan petraaminen. Yrittäjänaiset ajavat vanhemmuudenkulujen tasaamista laajalta veropohjalta. Nykysysteemi kurittaa liikaa naisvaltaisten alojen yrittämistä sysäämällä ison osan kuluista äitien työnantajien niskaan. Lisäksi systeemi kampittaa nuorten naisten työllistymistä pysyviin työpaikkoihin. Yrittäjänaisten mielestä veropolitiikan tulee olla yrittämiseen ja työllistämiseen kannustavaa. Verourakan kärkeen niittaamme henkilöyritysten verohuojennuksen toteuttamisen ja yrittäjän verotaakan keventämisen siten, että yrittäjä pulittaa samansuuruisista tuloista saman verran veroa kuin palkansaaja. Lisäksi alvin alaraja tulee nostaa 50 000 euroon, ja nykyistä huojennusmallia on nostettava vastaavasti. Alvin alarajaan on tehtävä jatkossa säännöllinen indeksitarkastus. Työllistämisen kirittämiseksi alle 25-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden työntekijöiden työnantajamaksut on puolitettava. Kun vaalihumu on haihtunut, on aika parantaa yrittäjän sosiaaliturvaa. Valtaosa yrittäjistä on tänään yksinyrittäjiä ja pienyrittäjiä. Yrittäjän sosiaaliturvaa pitää viilata siten, että yrittäjän samasta tulosta maksama sosiaaliturva ei ole palkansaajan sosiaaliturvaa heikompi.

Sosiaali- ja terveysministeriön laskujen mukaan nykyinen hyvinvointivaltiomme perustuu sen varaan, että työurat kestäisivät 40 vuotta. Todellisuudessa tämä toteutuu vain noin 40 prosentilla työntekijöistä. Kun ihmiset vielä elävät koko ajan edellistä sukupolvea pidempään, on tavoite pidentää työuria ymmärrettävä. Uuden eläkeratkaisun myötä vanhuuseläkeikä nousee portaittain 65 vuoteen, mutta yksioikoinen numeromuutos ei itsessään tuo päivääkään lisää työuriin. Ratkaisu on erityisen ongelmallinen raskaissa ammateissa toimiville, kuten kolmivuorotyötä tekeville sairaanhoitajille, palomiehille tai vaikkapa teurastajille. Työuria pidennettäessä tarvitaan paljon monimuotoisempia ratkaisuja. Suomessa on tällä hetkellä 350 000 työtöntä. Heidän lisäkseen työllistämisen tukitoimien piirissä on 100 000 ihmistä. Tämän suuren joukon työllistäminen hyödyttäisi rahapulassa rimpuilevaa maata kahdella tavalla: toisaalta heille ei enää tarvitsisi suunnata korvauksia ja lisäksi he alkaisivat tuottaa verotuloja. 27 000 uuden työpaikan on laskettu tarkoittavan valtiolle miljardin euron lisätuloja. Valitettavasti suunta on nyt toinen: 27 000 työtöntä tarkoittaa vastaavasti miljardin euron lisämenoja! Lisäksi kymmenettuhannet työkyvyttömyyseläkkeellä olevat haluaisivat kyselyjen mukaan tehdä töitä ainakin osaaikaisesti. Eikö olisi kaikille inhimillisempi ratkaisu työllistää työtä haluavia ihmisiä ja päästää pitkän työuran tehneet kunniakkaasti eläkkeelle? Malliksi työuranpidentäjästä käy myös toimistomme oma Marjukka Parmes, joka ensin teki töitä 68-vuotiaaksi asti ja nyt eläkkeeltä paikkaa vielä sairauslomalaisia.

Seija Estlander puheenjohtaja

Heli Järvinen toimitusjohtaja

”Naisten asema ei

Te k s t i j a k u v a t : Maria Ruuska

parane vaikenemalla”

Työmarkkina-asiantuntijoilta ei herunut empatiaa pienyrittäjille eduskunnan naisverkoston tilaisuudessa. Eduskunnan naisverkosto kutsui syyskuussa koolle Suomen Yrittäjänaisten, EK:n, SAK:n, STM:n, VATTin ja THL:n edustajat keskustelemaan vanhemmuuden kustannuksista. Keskustelu kävi vilkkaana. EK:n sosiaaliturva-asiantuntija Johan Åström ja SAK:n ekonomisti Ilkka Kaukoranta olivat kerrankin harvinaisen yksimielisiä. Heidän mielestään vanhemmuuden kustannusten tasausjärjestelmää on kehitetty viime vuosina jo riittävästi, eikä tarvetta muutoksille ole. Sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston päällikkö Outi Antila ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Minna Salmi olivat pitkälti heidän kanssaan samoilla linjoilla. Salmi tosin nosti ansiokkaasti esiin yrittäjäkentän sukupuolittuneisuuden: monet naiset työskentelevät työvoimaintensiivisillä aloilla, kun taas miehiset alat ovat useammin pääomavaltaisia. Naisvaltaiset alat maksavat sekä enemmän henkilöstökuluja että päälle vielä vanhemmuuden kustannukset. Työmarkkinajärjestöjen herroissa tämä ei kuitenkaan herättänyt empatiaa.

”Kulujen tasaaminen parantaa naisten asemaa” Suomen Yrittäjänaisten puheenjohtajan Seija Estlanderin ja toimitusjohtaja Heli Järvisen kanssa samoilla linjoilla vanhemmuuden kustannusten tasaustarpeesta oli kuitenkin yksi asiantuntija.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen totesi, että vanhemmuuden kulut pitäisi korvata ”jopa yli sataprosenttisesti” naisia työllistäville yrityksille, koska naisten asema työelämässä on jo muutenkin haavoittuvaisempi. Pariskunnista nainen on usein se, joka on valmis muuttamaan miehen työn perässä ja heille kasaantuu myös perheiden muuta hoivavastuuta esimerkiksi isovanhemmista. SAK:n Kaukorannan mukaan yrityksille koituvasta vauvalaskusta jatkuvasti toitottaminen lisää nuorten naisten syrjintää työmarkkinoilla. Vartiaisen mukaan moinen on naiivia ajattelua. Naisten asema työmarkkinoilla ei ratkea sillä, että asiasta vaietaan. ”Yritysten välinen terve kilpailu nyt vain pakottaa miettimään kuluja. Pyrkimys vanhemmuuden kulujen suurempaan tasaamiseen parantaa naisten asemaa”, Vartiainen summasi. Ja ne tarvittavat valtion lisäresurssit kulujen tasaamiseen syntyisi Vartiaisen mukaan naisten kasvaneesta työllisyysasteesta.

Tarkka laskelma raskauspoissaoloista tarpeen SYNin Seija Estlander muistutti omassa puheenvuorossaan monista Suomea samanaikaisista kohdanneista rakennemuutoksista ja siitä, miten ne jylläävät työmarkkinoita uusiksi. Viime vuosina suurin osa uusista työpaikoista on syntynyt juuri pienyrityksiin, joita meillä ei ole kansantaloutena varaa jättää ahdinkoon.

Järvinen esitteli asiantuntijajoukolle liiton tekemän laskelman työntekijän lapsesta yrittäjälle koituvista kuluista, ja se herätti kiinnostusta. Summa on lähes 17 000 euroa lasta kohden. Keskusteluun nousi taas se seikka, ettei Suomessa edes tiedetä, miten paljon raskaus keskimäärin tuottaa työnantajalle sairauspoissaolokuluja. Järvisen mukaan määrä olisi helppo laskea, jos siihen olisi poliittista tahtoa. Tarkka käsitys poissaolojen määrästä auttaisi vanhemmuuden kulujen tasauskeskustelussa eteenpäin. STM:n Outi Antila tuntui heräävän tajuamaan epäkohdan ja sanoikin, että tätä asiaa olisi hyvä selvittää kunnolla ennen kuin seuraavaa hallitusohjelmaa tehdään. Lopuksi Estlander nosti vielä esille, että Suomessa olisi hyvä selvittää, voisiko niin sanottu Ruotsin malli toimia myös Suomessa. Ruotsissa vanhemmuuden kulut korvataan yrityksille rahastosta, jota kaikki tuloveroa maksavat yhdessä rahoittavat. Uudet ruotsalaiset kun hyödyttävät tasapuolisesti kaikkia – niin työnantajia kuin työntekijöitäkin.

Yrittäjänaiset esittelivät vaaliteemoja kansanedustajille

Rauhallista Joulunaikaa ja Onnea Vuodelle 2015! Tänä vuonna olemme lahjoittaneet joulutervehdysvarat UN Women -järjestölle naisten yrittäjyyden tukemiseen.

Tavataan Forssassa Seuraavat Yrittäjänaispäivät järjestetään 10.–12.4.2015 Eerikkilän urheiluopistolla ja niitä emännöivät Forssan Seudun Yrittäjänaiset.

”Pään tuuletuspäivillä naiset päästetään irti luontoon ja energian lähteille. Tulkaa siis sankoin laumoin verkostoitumaan ja keräämään hyviä vinkkejä kollegoilta. Tulkaa hengähtämään, lataamaan akkuja ja voimaantumaan. Tulkaa ottamaan kantaa, kertomaan ja jakamaan mielipiteitä. Tulkaa nauttimaan, tulkaa kokemaan ylpeyttä siitä, että juuri me olemme yrittäjänaisia”, hehkuttaa puheenjohtaja Tiina Lepola. Seuraa tapahtumaa: facebook.com/tuulettajat ja forssanyrittajanaiset.fi

Yrittäjänaiset kävivät eduskunnassa esittelemässä kansanedustajille liiton eduskuntavaalitavoitteita. Vanhemmuudenkulujen ja yrittäjän sosiaaliturvan lisäksi keskustelua syntyi muun muassa arvonlisäveron alarajasta. Rajan nosto tukisi varsinkin käsityöläisiä. Kansanedustajista paikalla oli kuvassa esiintyvien Mirja Vehkaperän (kesk.) ja Sari Sarkomaan (kok.) lisäksi noin 30 eri puolueiden kansanedustajaa. Yrittäjänaisista mukana olivat toimitusjohtaja Heli Järvisen ja puheenjohtaja Seija Estlanderin lisäksi Helsingin Yrittäjänaisten puheenjohtaja Milli Lahtinen, Vuoden yrittäjänainen Katja Noponen ja kuvan ottanut järjestösihteeri Anne Hedemäki.

Isäntäperheeksi vaihto-oppilaalle? Etsimme isäntäperheitä vaihto-oppilaillemme jotka tulevat Suomeen tammikuussa ja elokuussa 2015. (ohjelma kestää joko 5kk tai 10kk)

Tutustuminen uuteen kulttuuriin antaa sekä vaihto-oppilaalle että isäntäperheelle ikimuistoisen ja kansainvälisen kokemuksen. Vaihto-oppilas tulee uudeksi perheenjäseneksi, käy koulua ja on osa arkipäivää. Hänellä on kuukausiraha omia kulujaan varten sekä kattava matkavakuutus. Ota yhteyttä jo tänään ja kysy lisätietoja ohjelmasta: TR-Kielimatkat info@trkielimatkat.fi puh: 010 666 5800

www.kielimatkat.net

Yrittäjänaisten liittokokous keräsi yhteen Tallinnan-laivalle lähes kaksisataa yrittäjänaista ympäri Suomea.

Jäsenmaksun Te k s t i j a k u v a t : Maria Ruuska

nostoehdotus kaatui

Vuosittaiset Yrittäjänaisten liittokokouspäivät pidettiin lokakuun alussa Helsinki–Tallinna-risteilyllä. Perjantai-iltana vuorossa oli liittokokous ja juhlaillallinen. Lauantaina yrittäjänaisilla oli mahdollisuus vierailla aamulla Tallinnassa ja iltapäivällä laivalla perehdyttiin muun muassa työttömyysturvaan, työhyvinvointiin ja naurettiin koomikko Iso A:n eli Anitta Ahosen jutuille.

Moni pelkäsi jäsenkatoa Liittokokouksessa jäseniä puhutti erityisesti SYNin hallituksen esitys liiton jäsenmaksun korotuksesta 10 eurolla. Korotusehdotus perustui siihen, että liiton kirjanpitäjä on jo vuosia kehottanut nostamaan jäsenmaksua. ”Verovähennyskelpoista jäsenmaksua ei ole korotettu vuosiin. Samaan aikaan kaikki kulut ovat ympärillä nousseet”, sa-

noo SYNin toimitusjohtaja Heli Järvinen. Jäsenet ottivat ehdotukseen aktiivisesti kantaa. Moni pelkäsi, että korkeampi jäsenmaksu voisi tiputtaa vanhoja jäseniä ja tehdä jäsenhankinnasta entistä vaikeampaa. Moni ihmetteli myös korotustarvetta tilanteessa, jossa liitto teki juuri selkeästi positiivisen tuloksen. “Hyvä tulos johtuu siitä, että hallinnosta on säästetty viime vuosina todella paljon. Se on pidemmän päälle kuitenkin kestämätön tie. Täytyy muistaa, että meillä on käytössä toimistolla tällä hetkellä sama kolmen hengen työpanos kuin aikana, jolloin meillä oli tuhat jäsentä vähemmän ja paljon vähemmän jäsenpalveluita”, Järvinen jatkaa.

tällä kertaa Raija Tuominen Oulusta, Susan Äijälä Tampereelta, Tiina Koski Forssasta ja Marja-Leena Magga Sodankylästä. He kaikki tulivat uudelleen valituiksi. Varajäseniksi valittiin Pauliina Valtonen Turusta, Merja Loutti Raumalta, Sirpa Granholm Nurmijärveltä ja Riikka Reunamo Porista. Tilaisuuden päätteeksi Suomen Yrittäjänaiset ja OP-Pohjola julkistivat Vuoden yrittäjänaisen, joka on valmennus- ja kuntoutusalan yrittäjä Katja Noponen Espoosta.

Hallitus pysyi ennallaan Kokouksessa valittiin SYNille myös ensi vuodeksi uusi hallitus. Erovuorossa olivat

SYNin hallitus ryhmäkuvassa vasemmalta Susan Äijälä Tampereelta, Tiina Koski Forssasta, Marja-Leena Magga Sodankylästä, puheenjohtaja Seija Estlander Helsingistä, Anne Väre Mikkelista (takana) ja hänen vieressä Sirpa Pii-Keinonen Jyväskylästä ja edessä Estlanderin vieressä Raija Tuominen Oulusta, Kerttu Helynen Rovaniemeltä ja Paula Kajava Kuusamosta.

Toissa vuonna Helsingin Yrittäjänaisiin liittynyt Anne Jatkola oli liittokokouksessa mukana ensimmäistä kertaa. Hän on ammatiltaan lukkoseppä ja pyörittää Helsingissä lukkoliikettä. ”Olen tavannut Helsingin Yrittäjänaisten tapahtumissa todella mukavia ihmisiä eri aloilta. Tuntuu, että olen saanut rahoilleni vastinetta.”

Ensi vuonna liittokokous järjestetään Savonlinnassa. Savonlinnan Seudun Yrittäjänaisista paikalla olivat takana vasemmalta Reija Turunen, SYNin toimitusjohtaja Heli Järvinen, puheenjohtaja Alina Kallio ja Rita Muhonen sekä edessä Marianne Minkkinen ja sihteeri Sari Naukkarinen. ”Kokouksen paras päätös oli se, että jäsenmaksu pysyy ennallaan”, summasi Seinäjoen yrittäjänaisten puheenjohtaja ja tilitoimistoyrittäjä Pirkko Raninen (oik.). Samoilla linjoilla oli myös sisustussuunnittelija Hannaliisa Haaramäki. ”Yhdistysten tilanteet ovat niin erilaisia, että on hyvä, että he pystyvät päättämään jäsenmaksun suuruudesta tilannekohtaisesti”, Raninen jatkoi. Liittokokouksen lopuksi laulettiin vielä Paula Koivuniemen Aikuinen nainen -kappaletta mukaillen Yrittäjänaisen laulu. Kuvassa laulavat helsinkiläiset Jaana Tommiska ja Marita Koskinen.

”Liiton tapahtumista lähtee aina kotiin täynnä energiaa”, totesi turkulainen hautaustoimistoyrittäjä Taina Kannus (vas.). Hän oli reissussa ompelija Miia Aaltosen ja pikaruokayrittäjä Mari Kodisojan kanssa.

Kuusamosta liittokokoukseen saapuivat Saara Leivo (vas.) Marjo Määttä, Katja Virta, Paula Kajava ja Sirpa Kämäräinen. ”Kannatimme kymmenen euron korotusta, koska vuosien mittaan kaikki kulut vähitellen nousevat. SYNin jäsenmaksu on silti edelleen melko alhainen”, jäsenmaksun korotuksen puolesta puheenvuoron kokouksessa pitänyt Leivo summasi.

Älä laukkaa kuin ravihevonen 1. Inspiroidu

Miten työhön saa lisää imua, jos motivaatio tuntuu kadonneen, liittokokouksessa puhunut työhyvinvoinnin asiantuntija Riitta Puumala?

Työ imee itseensä, kun koet onnistuvasi asettamissasi tavoitteissa. On tärkeää, että työsi ja tehtäväsi ovat mielestäsi riittävän haastavia ja monipuolisia, jotta jaksat pysyä energisenä ja innostuneena. Sen takia on tärkeää, että omat lähtökohtasi ovat kunnossa. Muista, että kaikki vaikuttaa kaikkeen: fyysiset, sosiaaliset tai psyykkiset ongelmat heijastuvat työhön. Ihmisestä tulee helposti kuin ravihevonen, joka juoksee laput silmillä ja yrittää pakkomielteisesti päästä tavoitteeseensa. Aina välillä kannattaa pysähtyä ja miettiä, mitä olen tekemässä ja mikä on seuraava etappini.

2. Arvosta omaa ja muiden työpanosta Palkan lisäksi arvostusta voi osoittaa jokapäiväisen työn yhteydessä. Yrityksessä järjestelmällinen tiedonkulku ja palautteen antaminen ovat erittäin tärkeitä, jotta kaikki siellä toimivat tietävät, missä mennään. Vuorovaikutustaitojaan voi aina kehittää harjoittelemalla, ja siihen voi myös hankkia apua. Uskalla olla

Te k s t i : M i ka e l a R e me s

avoin. Tuo esiin asioita, pohdi vaihtoehtoja ja harkitse eri ratkaisuja. Jos sinulla on alaisia, tue heidän työtään ja näytä, että arvostat heidän panostaan. Alaisten kannustaminen tukee heidän jaksamistaan ja saa heidät ymmärtämään työnsä tärkeyden.

3. Muista oikeudenmukaisuus raha-asioissa Kohtuullinen korvaus tehdystä työstä ja saavutetuista tavoitteista lisäävät innostusta. Yksityisyrittäjähän voi itse päättää, millä tavalla palkitsee itseään saavuttaessaan tavoitteitaan. Mikäli sinulla on alaisia, luota siihen, ettei sinun tarvitse hoitaa kaikkea alusta loppuun itse. Uskalla jakaa vastuuta ja maksa kannustavaa palkkaa työtaakan mukaan, sillä hyvä kiertää: kun alaiset huomaavat, että heidän työpanoksellaan on merkitystä, he panevat itseään enemmän likoon ja tekevät parempaa tulosta. Riitta Puumala työskentelee Härmän kuntokeskuksessa.

Ota koppi tulevaisuudesta 1. Turvaa etukäteen vaikeiden aikojen toimeentulo

3. Koska 26 000 jäsentä eivät voi olla väärässä

Työttömyysturvan avulla hallitset riskejä. Koskaan ei voi tietää, mitä maailmassa tapahtuu. Vaikka olisit kuinka hyvä yrittäjä, yllättävät seikat, kuten markkinatilanne tai tapaturma, voivat aiheuttaa sen, ettei toimintaa voi jatkaa. Jos sattuu jotain, ja yritys kaatuu, ainakin henkilökohtainen ja perheesi toimeentulo on turvattu.

Mediassa liikkuu paljon urbaaneja legendoja siitä, kuinka yrittäjällä ei ole oikeutta työttömyysturvaan. Tämä ei pidä paikkaansa. Kun olet ollut 15 vuotta kassan jäsen, saat oikeuden jopa 500 päivän ansiopäivärahaan. Päivärahakaudella voi myöskin opiskella. Jos TE-toimiston kanssa sopii opinnoista, ajalta voidaan maksaa ansiopäivärahaa jopa korotettuna. Ihmisillä on myös se käsitys, että jäsenyys on hirveän kallista. Taustalla kummittelee aika 20 vuotta sitten, jolloin järjestelmää perustettiin ja jäseniä oli vähän. Silloin jäsenmaksutkin olivat aika kovia. Nykyään 25 000 euron vakuutustasolla jäsenmaksu on reilu 30 euroa kuukaudessa.

2. Vain työttömyyskassan jäsen voi saada ansio sidonnaista päivärahaa

Miksi yrittäjän kannattaa huolehtia työttömyysturvastaan, kassanjohtaja Merja Jokinen?

Jos yritystoimintasi loppuu, yritys menee konkurssiin tai pitää lopettaa kannattamattomana, voit saada Kelan maksamaa peruspäivärahaa noin 700 euroa kuukaudessa. Ansiopäivärahaa saat reippaasti enemmän. Työttömyyskassan jäsenenä saamasi ansiosidonnainen tuki määräytyy vakuutus- tai tulotason mukaan. Keskimääräinen työttömyyskassassa itsensä vakuuttanut jäsen, jonka vuosittainen tulotaso on noin 25 000 euroa, saa itselleen reilut 1300 euroa kuukaudessa. Ero on siis huomattava.

Merja Jokinen työskentelee Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassassa.

Yrityksille

Enemmän tyytyväisiä asiakkaita. Vähemmän käteisen käsittelyä.

Nyt avausmaksu

0€

ja raportointipalvelu maksutta (norm. 50 € + 50 €)

Tee kaupankäynnistä helpompaa ja ota käyttöön Sonera Maksupäätepalvelu. Kannettava Verifone VX680 3G -maksupääte sopii myös lähimaksamiseen ja istuu pienikokoisena käteen kuin käteen. Laitteessa on värillinen kosketusnäyttö. Kiinteä kuukausihinta 52,90 € (alv. 0 %) sisältää kaiken tarvittavan eli maksupäätteen, ohjelmistot, lisenssit, maksutapahtumien välityksen ja varmennuksen sekä langattoman tiedonsiirron Soneran matkapuhelinverkossa. Laite toimitetaan käyttövalmiina suoraan yritykseesi.

Lisää tietoa Soneran Maksupäätepalvelusta:

• www.sonera.fi/maksupaate • Sonera Kaupat ja Soneran valtuuttamat yrityskauppiaat • Myyntipalvelu 0800 134134

Vuoden yrittäjänaiseksi valittu Katja Noponen ryhtyi toimitusjohtajaksi 26-vuotiaana. Tänään hän luotsaa yhtä maan suurimmista valmennusyrityksistä.

Käänteentekevä Espoon Turuntien varrella sijaitsevassa yrityskylässä sataa kaatamalla, mutta kuntoutus- ja valmennusyritys Katja Noponen Oy:n kynnyksellä vastassa on aurinkoinen toimitusjohtaja. Vuoden yrittäjänainen johdattelee konttoriin, jonka tunnelma on tauluineen ja muhkeine sohvineen kaukana TE-toimistosta. Juvalta kotoisin oleva Katja Noponen, 38, ilmoitti kavereilleen 16-vuotiaana ryhtyvänsä yrittäjäksi. Sairaanhoitaja-psykoterapeutiksi opiskellut nainen lunasti lupauksensa kymmenen vuotta myöhemmin, kun silloisen työpaikan, pienen koulutusalan yrityksen, toiminta keskeytyi toimitusjohtajan sairastumiseen. Hän kiinnostui markkinamahdollisuuksia kartoittaessaan erityisesti osatyökykyisistä. Puolen vuoden sisään firman perustamisesta innokas nuori yrittäjä oli jo palkannut viisi työntekijää. Pilottiprojekteista julkishallinnon kanssa tuli hyviä tuloksia. Eläkeyhtiöt kiinnostuvat palveluista ja ehdottivat yhteistyötä. Pian mukaan tulivat myös vakuutusyhtiöt ja suuret yritykset. Nykyään asiakkaat tulevat usein suoraan yritysten henkilöstöhallinnosta tai työterveyshuollosta. ”Ovellamme saattaa seistä jauhoille allergisoitunut leipuri, joka ei pysty enää työskentelemään entisessä työssään. Tällöin uravalmentaja etsii henkilölle uuden ammatin kartoittamalla, mitä hän pystyy edelleen tekemään, auttamalla konkreettisesti urasuunnittelussa ja työhön paluussa.”

Uusi ammatti kykyjen mukaan Katja Noponen Oy:n suurin tulonlähde on ammatillinen kuntoutus. Se eroaa lääkinnällisestä kuntoutuksesta keskittymällä ihmisen fyysisten ominaisuuksien sijaan jäljellä olevaan työkykyyn. Kohderyhmänä ovat henkilöt, joilla on vamma, sairaus tai tapaturman aiheuttama loukkaantuminen, joka estää heitä työskentelemästä nykyisessä ammatissaan.

Yleensä valmennettavilla on edessään kaksi vaihtoehtoa: joko uuden ammatin opiskelu tai suora työllistyminen uuteen työhön. Noponen uskoo, että yrityksen ratkaisukeskeinen lähestymistapa on avain hyviin tuloksiin. ”Emme keskity siihen, millaisia vaivoja, sairauksia tai vammoja kenelläkin on, vaan siihen, mikä on ihmisen jäljellä oleva työkyky ja mitä kukin pystyy tekemään.”

Yritys saa asiakkailtaan jälkikäteen kiitteleviä viestejä. ”Valmentajille satelee kukkia ja jopa samppanjapulloja, sillä valmennettavien elämä muuttuu niin dramaattisesti parempaan suuntaan.” Tänä päivänä Katja Noponen Oy toimii yli 30 paikkakunnalla. Noponen myöntää laajenemiseen liittyvän vastuun jakamisen olleen pitkä oppimisen tie. Oli totuttava siihen, ettei joka paikassa voi olla läsnä. ”Onneksi meillä on hieno johto, joka tuntee minut hyvin. En enää stressaa asioista, vaikka olenkin joskus vähän kontrollifriikki”, hän nauraa.

Kilpailu ei luo paineita Viime vuodet ovat olleet yritykselle taloudellisesti suopeita ja asiakkaiden kanssa on tehty hyvää tulosta. ”Kilpailua alalla on, mutta olemme ainoa toimija tällä volyymilla ja kokoonpanolla. Uskon kilpailuvalttimme olevan korkea laatu. Yli 70 prosenttia asiakkaistamme palautuvat työelämään, mikä on todella kova tulos.” Tärkeintä Noposelle on, että hänen yrityksensä tuottaa ihmisille hyviä etenemispolkuja.

”Olen unelma-ammatissani. Tuntuu, että työlläni on suuri merkitys ihmisille, elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle. Parasta ovat tavalliset arkipäivät, jolloin saamme vietyä eteenpäin yhdenkin ihmisen elämää. Joka kerta, kun tarina päättyy onnellisesti, saan kylmiä väreitä.” Katja Noponen on saanut monia tunnustuksia. Hän on ollut niin vuoden nuori yrittäjä kuin nuori johtajakin. Suomen Yrittäjänaisten ja OP-Pohjolan valinta Vuoden yrittäjänaiseksi on mieluinen siksi, että naisten yrittäjyys saa tunnustusta. Noponen toivoo voivansa olla esimerkkinä siitä, että nainenkin voi olla kasvuyrittäjä. Hän myöntää alkuaikoina törmänneensä vähättelyyn ja tytöttelyyn, mutta ei antanut sen lannistaa. ”Epäilijät innostivat minua näyttämään kynteni. Jos joku erehtyi pitämään yrittäjyyttäni naisten puuhasteluna, se kaatoi vain lisää bensaa liekkeihin.”

Perhe sai odottaa Menestys on vaatinut priorisointia. ”En olisi voinut ajatella perheen perustamista ensimmäiseen kymmeneen vuoteen. Nyt minulla on vajaa 2-vuotias lapsi ja itse järjestämieni tukitoimien avulla perheen pyörittäminen on mahdollista.” Naisten yleistyminen yritysjohdoissa edellyttää Noposen mukaan kulttuurin muutosta. ”Nainen on aina ollut se, joka menee ensisijaisesti neuvolaan ja vanhempainiltoihin sekä hoitaa kotityöt. Jos nainen tahtoo pärjätä yrityselämässä, hänen on näytettävä taitonsa ja otettava paikkansa.” Noponen näkee yrityksessään kasvupotentiaalia, mutta tiedostaa, että Suomen markkinat ovat pienet. ”Mikään ei estä miettimästä, voisimmeko jonain päivänä myös kansainvälistyä. En vielä ole ikäloppu, joten tässä kerkeää vaikka mihin. Kun aikaisin aloittaa, ehtii tehdä paljon.”

Te k s t i : M i ka e l a R e me s Kuvat: Maija Astikainen

uraohjus Katja Noponen, 38, Espoo Harrastaa: Kun on kasvuyritys ja kotona pieni lapsi, arjen harrastukset jäävät minimiin. Vaihdan mielelläni maisemaa esimerkiksi viikonloppureissun merkeissä, kun sellainen on mahdollista. Vapaa-ajalla: Tätäkään ei ole liikaa. Jos yöllä herään, ajattelen ensimmäisenä työasioita ja saatan vilkaista työsähköposteja. Olen todella urahenkinen, mutta nautin siitä. Unelmoi: Työelämän unelmat ovat ensisijaisia. Totta kai on materialistisia unelmia, mutta yhtä lailla tavoittelen yrityksen kasvua, hyvää tulosta ja yritykselle jatkossakin markkinajohtajan asemaa.

Katja Noponen haluaa toimia esimerkkinä siitä, että nainenkin voi olla kasvuyrittäjä.

Te k s t i : K r i s t i i na Ma r k ka ne n

Terveys on huono säästökohde

Työterveyshuolto on työnantajan vastuulla ja hyvinhoidettuna rekrytointivaltti. Moni yksinyrittäjä ei tiedä, että työterveyspalveluja voi hankkia myös vain itselleen. 1. Miten alle kymmenen henkeä työllistävän yrityksen kannattaa hoitaa työterveydenhuolto, Työterveyslaitoksen kehittämispäällikkö Helena Palmgren? ”Tärkeintä on miettiä yhdessä työterveydenhuollon palveluntarjoajan kanssa, minkälaisia toiveita, tarpeita ja tahtotiloja yrityksellä on, ja mitä työterveyshuollolta odotetaan. Työterveyshuollon ammattilainen on velvollinen antamaan alusta lähtien tietoa ja neuvoja yrittäjälle tai työnantajalle, jotta tämä tietää, mitä on ostamassa. Kannattaa sopia neuvottelu, kysyä hintoja ja tehdä tarjouspyyntöjä. On hyödyllistä pitää neuvottelu työpaikalla. Tällöin voidaan käynnistää yhteistyö työterveyshuollon kanssa saman tien ja selvittää esimerkiksi työolojen terveysvaikutuksia, joihin työterveyshuollon toimet perustuvat. Näin säästyy aikaa ja kustannuksia. Työterveyshuollon palveluista tehdään aina kirjallinen sopimus. Siihen kirjataan palvelujen laajuus, eli sisältyykö työterveyshuoltoon lakisääteisten palvelujen lisäksi työterveyspainotteinen sairaanhoito. Työterveyspainotteisessa sairaanhoidossa huomioidaan henkilön työ olosuhteineen ja niiden vaikutus sairauteen ja siitä toipumiseen.

2. Mitä ostan, kun ostan työterveyshuollon palveluita? ”Moni ostaa palveluita, joiden sisältö on ostohetkellä epäselvä. Ihmiset ovat usein epätietoisia työterveyshuollon tarkoituksesta. Mielikuva työterveydestä sairaanhoitona on väärä. Se on ensisijaisesti ennaltaehkäisevää toimintaa, jonka tarkoitus on yksinkertaisesti ylläpitää työkykyä ja hyvinvointia työpaikalla. Sairaanhoitopalvelut eivät kuulu lakisääteiseen työterveydenhuoltoon, vaan niiden järjestäminen on vapaaehtoista. Ennaltaehkäisevä työterveyshuolto koostuu työpaikkaselvityksestä, terveystarkastuksista, konsultaatiosta ja seurannasta. Työterveyshuolto arvioi työn ja työympäristön riskitekijöitä ja olosuhteiden vaikutuksia terveyteen. Se selvittää henkilöstön terveys- ja työkykytilanteen terveystarkastuksissa. Työterveyshuolto ja yritys tekevät yhdessä toimintasuunnitelman tietojen pohjalta. Systemaattista ja yksilöllistä terveyden ja työkyvyn seurantaa ei saa minkään muun terveyspalvelun kautta. Työterveyden ammattilainen pitää huolen, ettei ketään unohdeta: hän kutsuu terveystarkastukseen, laatii yhdessä asiakkaan kanssa henkilökohtaisen terveyssuunnitelman ja ohjaa tarvittaessa hoitoon tai kuntoutuk-

seen. Seuranta ja jatkuva työkyvyn tuki jäävät uupumaan, jos hankkii vain muutamia yksittäisiä palveluita silloin tällöin.”

3. Kuinka paljon työterveyshuolto maksaa? ”Työterveyshuoltopalvelut voi hankkia terveyskeskuksesta, kunnallisten liikelaitosten tai osakeyhtiöiden työterveyshuollosta, työterveysyhdistyksiltä tai lääkärikeskuksista. Työterveyslaitoksen sivuilla on listattu maakunnittain työterveyspalveluiden tarjoajat, jotka palvelevat erityisesti yrittäjiä ja pieniä yrityksiä. Kolmannes yrittäjistä pitää työterveydenhuoltoa liian kalliina, muttei oikeastaan tiedä, kuinka paljon se maksaa. Luullaan, että hinta lähenee satasia, jopa tonneja kuussa. Todellisuudessa yrittäjän lakisääteisen työterveyshuollon ja vapaaehtoisen sairaanhoidon vuotuiset kustannukset olivat vuonna 2010 noin 280 euroa per yrittäjä. Siitä jäi Kelan korvausten jälkeen yrittäjän maksettavaksi noin 85 euroa. Kelan korvauksen yli menevän osan voi vähentää verotuksessa.”

”Ravintolatyössä työterveyden tarpeita on jatkuvasti” Inarilainen Ritva Aikio työllistää yrityksessään Ravintola Sarrit itsensä lisäksi yhden vakituisen työntekijän ja kahdesta kolmeen kesätyöntekijää. Työterveyshuolto hoidetaan yhdessä MedInari Oy:n kanssa. Kaiken kattava sopimus palvelee vakituisia työntekijöitä ja kesätyöntekijät saavat ennaltaehkäisevän työterveydenhuollon edut. “Perustaessani yritystäni MedInarin toimitusjohtaja, yrittäjänainen hänkin, otti minuun yhteyttä työterveydenhuollon tiimoilta. Sitä ennen en tiennyt ollenkaan, mitä työterveyshuolto sisältää. Sopimukseeni kuuluvat sekä ennaltaehkäisevät palvelut että sairaanhoitopalvelut. Lisäksi se kattaa erikoislääkärikäynnit, joille työterveydestä lähetetään”, Aikio summaa. Kerran puolessatoista vuodessa oma sairaanhoitaja käy työpaikan kauttaaltaan läpi. Yleislääkärin vastaanotto, laboratoriopalvelut ja röntgenkuvat terveyskeskuksessa kuuluvat myös sopimukseen.“Jos huomaan aamulla olevani kipeä, pääsen labraan saman tien. Ravintolatyössä työterveyden tarpeita on jatkuvasti, ja niihin on vastattu oikein hyvin”, Aikio sanoo. Pulmia aiheuttavat lähinnä etäisyydet: erikoislääkärit ovat kaukana, Rovaniemellä tai Oulussa. Työterveyspalvelujen tarjonta on parantunut Inarissa, sillä aiemmin lähin palveluntarjoaja oli satojen kilometrien päässä. Aikion ravintolan työterveyskustannukset ovat keskimäärin 1500 euroa vuodessa. Kela korvaa kaikista kuluista suunnilleen 60 prosenttia. “Vuosimaksu on 30 euroa per henkilö. Olin kuullut kauhujuttuja työterveydenhuollon kalleudesta, joten summa tuntuu kohtuulliselta.”

Federica Barbaranelli on ehtinyt nuoresta iästään huolimatta toimia jo 12 vuotta yrittäjänä. Hänen omien sanojen mukaan Federica & Co:n maailma rakentuu intohimosta, luovasta hulluudesta ja elämästä.

a k t a m n e Jäs panjaan Es

Hymyssä suin töihin

Te k s t i j a k u v a t : Raija Tuominen

Espanja nousee talousahdingosta viennin ja sinnikkäiden palveluyrittäjien voimin. Yksi heistä on sisustusyrittäjä Federica Barbaranelli. Kukkia, kenkiä, koruja, vaatteita, astioita ja huonekaluja ja kaiken yllä Espanjan aurinkoa siivilöivä bambuverho historiallisten kerrostalojen ympäröimällä sisäpihalla. Tässä idyllissä keskellä vilkkainta Madridia työskentelee Federica Barbaranelli, 34. Federica & Co -yritys myy sisustus- ja käyttöesineitä, antiikkia ja vintagea. Yrittäjä etsii myytävät tuotteet itse eri puolilta Eurooppaa löytääkseen uniikkeja ja mielellään kotitekoisia tavaroita. Espanjalaisten naisyrittäjien arki tuli tutuksi Suomen Yrittäjänaisten lokakuisella jäsenmatkalla Madridiin. Espanjan talous nousee hiljalleen talousahdingosta. Alamäki alkoi vuonna 2008, kun maan kiinteistökupla puhkesi. Edelleen puolet maan nuorista on työttöminä, ja valtiolla on lainaa lähes sata prosenttia bruttokansantuotteesta.

Menestys ei ole tullut helposti: ”Tuntuu, kuin olisin laivassa keskellä myrskyävää merta. Mutta jos ei taistele, ei elä. Vaikka tuntuisi kuinka raskaalta, tulen joka aamu hymyssä suin töihin.”

Espanjan talous kasvaa Espanjan talouden pohja on saavutettu, ja viimeisen vuoden aikana talous on kasvanut Suomea vauhdikkaammin. SYNiläisten tapaama suurlähettiläs Roberto Tanzi-Albin mukaan käänne on saatu aikaan muun muassa alentamalla palkkoja noin

kymmenen prosenttia. Parhaillaan maassa valmistellaan työreformia, jossa on tarkoitus lisätä vakituisia työpaikkoja erityisesti irtisanomissuojaa helpottamalla. Tällä hetkellä työnantaja joutuu maksamaan noin kuukauden palkan irtisanotulle työntekijälle jokaiselta työvuodelta irtisanomistilanteessa myös silloin, kun yritys lopetetaan. Myös Espanjan pankit on saneerattu. ”Työttömyys on kääntynyt laskuun, ja markkinoiden luottamus maahan on palautunut.”

Aktiivisuus vie eteenpäin Federica Barbaranelli oli vain 22-vuotias, kun hän aloitti yrittäjänä. Barbaranellin yritys on vuosien mittaan laajentunut ja on tänä päivänä osa kahdeksan putiikin yrityspihaa Salamancan kaupunginosassa Madridissa. Federica & Co työllistää yhteensä kuusi henkilöä. Kun kuuntelee nuoren yrittäjän tarinaa, huomaa pian, mistä nainen ammentaa: intohimosta. Yhtenä tärkeänä markkinointikeinona Barbaranelli järjestää kokkikursseja ja teemailtoja. Hän on onnistunut myös yhteistyössä median kanssa, sillä Federica & Co on saanut palstatilaa muun muassa Ellessä ja Voguessa. Sosiaalisessa mediassa viihtyvä yrittäjä näkee, että tänä päivänä uudet kanavat pitää hallita: pelkästään Facebookissa yrityksellä on yli 23 000 tykkääjää.

Federica & Co on osa kahdeksan yrityksen ja brändin yrityspihaa. Putiikeista voi vuokrata juhlapäähineen tai ostaa vaikkapa lasten vaatteita. Tilitoimistoyrittäjä Maarit Kuuselan mukaan tarttui uusi ”lemmikki”. Hänen vierellään ovat Leena Meriläinen ja Ritva Hytönen.

Toiminimi (Tmi) Te k s t i : K r i s t i i na Ma r k ka ne n

Kotipalveluyrittäjälle sopiva yhtiömuoto ei välttämättä sovellu kauneusalan freelancerille. Yritystä kehittäessä on hyvä tietää osakeyhtiön ja toiminimen erot.

Toiminimi sopii

kampaamoyrittäjälle

Missä vaiheessa kannattaa miettiä yhtiömuodon muuttamista osakeyhtiöksi, OP-Pohjolan lakimies Jarmo Vartiainen? Esimerkiksi silloin, kun yrityksen liiketoiminta laajenee. Tällöin johtoa ja tekemistä on hyvä erottaa toisistaan. Toimialasta riippumatta tappiovaara kasvaa yrityksen kasvun myötä, ja osakeyhtiömuoto voi olla silloin järkevämpi. Henkilöyhtiössä, kuten toiminimiyrityksessä, yhtiömies vastaa yrityksen veloista omalla omaisuudellaan, minkä vuoksi tappion yllättäessä menetykset voivat olla suurempia kuin osakeyhtiön omistajalla. Yrityksen kasvaessa hallinnoiminen vie enemmän aikaa. Omistusta, johtoa ja rahoitusta aletaan tehostaa. Osakeyhtiömuoto mahdollistaa tehokkaamman pääoman keräämisen.

Vaikuttaako yhtiömuoto yrityslainan saamiseen? Ei. Liiketoiminta ja ansaintalogiikka lähtevät liikeideasta ja sen kannattavuudesta. Yritystoimintaa arvioidaan kokonai-

suutena, etusijalla on lainan velanhoitokyky ja vasta sitten vakuudet.

Kannattaako mieluummin perustaa kommandiittiyhtiö kuin avoin yhtiö? Se, kumman perustaa, riippuu yrityksen toiminnan luonteesta ja laajuudesta sekä yhtiömiesten välisistä suhteista. Kommandiittiyhtiötä suositaan selkeän vastuunjaon vuoksi: äänetön yhtiömies rahoittaa, vastuunalainen yhtiömies johtaa. Avoimessa yhtiössä taas molemmat yhtiömiehet edustavat samaa yhtiötä ja tekevät töitä saman asian eteen. Jos henkilökemiat eivät toimi, voi tulla intressiristiriitoja.

Mikä yritysmuoto on riskialttein yrittäjän kannalta ja miksi? Rahoituksen näkökulmasta yritysmuodoissa ei ole eroja riskialttiudessa. Henkilöyritys on siten riskialttiimpi, että yrittäjällä on siinä henkilökohtainen velkavastuu. Osakeyhtiössä taas vastuu on rajoitettu ainoastaan sijoitetun pääoman määrään.

Toiminimen voi perustaa pääasiassa yksin toimiva henkilö, joka ei aio rakentaa laajaa liiketoimintaa. Toiminimen tulot ovat henkilökohtaisia. Sopii esimerkiksi taksifirmalle.

Avoin yhtiö (Ay) Perustamiseen tarvitaan vähintään kaksi yhtiömiestä. Heillä tulee olla yhteinen taloudellinen, jatkuva toimintatavoite. Avoin yhtiö ei tähtää heti suureen liikevaihtoon. Sopii esimerkiksi kotipalveluyritykselle.

Kommandiittiyhtiö (Ky) Yhtiö koostuu vastuunalaisista ja äänettömistä yhtiömiehistä, jotka vastaavat yrityksen veloista omalla omaisuudellaan tai sijoittamansa pääoman mukaisesti. Molempia yhtiömiehiä tulee olla kommandiittiyhtiössä vähintään yksi. Sopii kiinteistövälitykseen ja lyhytaikaisiin projekteihin.

Osakeyhtiö (Oy) Yhtiön omistus jakautuu osakkeisiin, ja osakkaat vastaavat yhtiön velvoitteista vain sijoittamallaan pääomapanoksella. Muoto mahdollistaa suurenkin yrityksen omistamisen pienissä osissa. Sopii kasvuun tähtäävälle start-up-yritykselle.

Osuuskunta (Osk) Osuuskunnan tarkoitus on sen jäsenten elinkeinon tukeminen. Minimijäsenmäärä on yksi, ja toiminta rahoitetaan maksamalla sääntöjen mukaiset osuudet. Esimerkiksi joukko luovien alojen ammattilaisia voi toimia yhteisen osuuskunnan kautta.

ä v y H sisko

Hyvä sisko on lehden palsta, jolla yrittäjänainen kehuu toista yrittäjäsiskoa. Kehu laitetaan myös kiertämään! Ainoa ehto on se, että sisko pitää löytää toisesta jäsenyhdistyksestä. Viime numerossa kehuttu Anne Väre valitsi hyväksi siskoksi turkispajayrittäjä Mia Ristiojan Turusta.

Mian pajaan tulee

asiakkaita Milanosta asti ”Turkulainen turkkuri Mia Ristioja on yrityksensä loistava käyntikortti. Hän kantaa itsensä tavalla, jolla saisi jätesäkinkin näyttämään hyvältä yllään. Turkkurina Mia tekee konkreettisesti hommia käsillään. Hän on kouluttautunut ja hankkinut pitkäjänteisesti erikoisammattiosaamista. Hän uskalsi jo 19 vuotta sitten lähteä ansaitsemaan leipäänsä kapealle sektorille, joka kaiken lisäksi jakaa mielipiteitä. Turkisala ärsyttää monia. Sen vuoksi Mian liikkeen seiniä on välillä tuhrittu hävyttömyyksillä. Silti hän siivoaa sinnikkäästi toisten aiheuttamat sotkut ja jatkaa valitsemallaan tiellä. Helpommallakin olisi voinut päästä, mutta Mia suhtautuu alaansa intohimoisesti. Sen huomaa tavasta, jolla hän kohtelee asiakkaitaan ja ylläpitää yritystään – luottamuksella ja vankkumattomalla ammattitaidolla. Sen lisäksi, että Mia valmistaa turkkeja itse alusta loppuun, hän keksii turkiksille uusiokäyttöä. Usein asiakkaat tulevat pajaan perintöturkin kanssa ihmetellen, mitä sille pitäisi tehdä. Mia tutustuu asiakkaaseen ja tuotteeseen ja ottaa selvää vaihtoehdoista. Vaikka taloustilanne on ollut tiukka, Mia uskalsi laajentaa toimintaansa ja avata myymälän pajansa yhteyteen. Hän myy valmiita uniikkiturkkeja, joita käydään ostamassa aina Milanosta asti. Mian jämpti ote näkyy oman yrityksen lisäksi Turun Yrittäjänaisissa, jonka puheenjohtajana hän saa joukkonsa liikkeelle ja innostaa muita.”

Kentän kuulumisia

Lähetä meille lyhyt juttu ja kuva paikallisyhdistyksesi tapahtumasta! Pidä teksti napakkana, noin 1000 merkkiä on hyvä pituus. Lähetä aineisto osoitteella anne.hedemaki@yrittajanaiset.fi 19.1. mennessä, niin se ehtii seuraavaan lehteen.

Keski-Suomen Yrittäjänaiset vierailulla Jämsässä

ine la Kupar Kuva Mil

Pieni joukko keskisuomalaisia yrittäjänaisia pääsi viettämään mieleenpainuvan päivän Jämsän Yrittäjänaisten kanssa. Päivä alkoi Pajalan kengästä, monipuolisesta jämsäläisestä perheyrityksestä. Sen jälkeen yrittäjänaiset joivat kahvit Tikkaus ja Tarvike- käsityöja lahjatavarakaupassa. ”Päivä jatkui tutustumiskierroksella idylliseen Witikkalan kartanoon. Kiertelimme myös tapaamassa keskustan yrittäjiä heidän liikkeissään. Kävimme myös Veli Ähtävän kotitaidenäyttelyssä Himoksella. Kuohuviinitarjoilu oli mukava yllätys!” Muistelee Milla Kuparinen mukavaa päivää. Lopuksi yrittäjänaiset nauttivat maukkaan päivällisen Ravintola Patapirtissä Uusi-Yijälän tilalla.

Vantaan Yrittäjänaisten hallitus valitsi vuoden yrittäjänaiseksi Hoivakoti Atzalean toiminnanjohtaja Tuija Uusitalon. Hän on toiminut alan yrittäjänä jo 16 vuotta. Muistisairaiden vanhusten hyvästä hoidosta huolehtiminen on Uusitalon kutsumus, jota hän on toteuttanut sitkeästi. Tehostettua palveluasumista tarjoavan Atzalean uusi toimitila, joka rakennettiin viime vuonna Vantaan Kaivokselaan, on osoitus siitä, että yksityisen hoivakodin menestykseen uskotaan Vantaalla. Uusitalo haluaa tarjota asiakkaiden tarpeista ja tunteista lähtevää yksilöllistä hoivaa, eikä ole tarttunut kansainvälisten ketjujen ostotarjouksiin. Hänet palkittiin hienosta työstään vantaalaisten ikäihmisten hyväksi syyskokouksessa.

Ku v a : Ta rja Jutil a

Tuija Uusitalo on Vantaan vuoden yrittäjänainen

us ina Kann Ku v a : Ta

Myyntimessuilla potkua yrittäjätoimintaan Turun Yrittäjänaiset järjestivät myyntimessut tapahtumakeskus Logomossa syyskuussa. Messuja, joihin pienetkin yritykset pääsevät mukaan, oli kaivattu Turussa. Koska isot messut ovat kalliita pienyrityksille, osallistuminen maksoi tällä kertaa vain kulujen verran. Sisäänpääsy oli ilmainen ja kävijöitä yli neljäsataa. Messut pidettiin Turun päivänä, jolloin kaupungilla tapahtui muutenkin paljon. “Vedimme 13 yrityksen muotinäytöksen kahdesti. Esityksessä kuultiin vain turkulaista musaa, ja mallit suoriutuivat upeasti. Otimme messujen suhteen riskin, mutta saimme kiitosta. Vaikka kaupanteko jäi vähempään, onnistunut tapahtuma toi hyviä kontakteja ja näkyvyyttä”, viestittää varapuheenjohtaja Taina Kannus Turusta.

Tarvitsetko rahoitusta yrityksen perustamiseen tai sen toimintaan? Finnvera voi rahoittaa aloittavaa tai toimivaa pienyritystä lainoin, takauksin ja pääomasijoituksin. Kysy lisää puhelinpalvelustamme 029 460 2580 tai katso www.finnvera.fi.