ABB Näköala #2 2018

Näköala PIONEERING TECHNOLOGY LEADER #2 2018

Energiamurroksen edelläkävijänä MATTI VAATTOVAARA ABB:N MY YNTI- JA MARKKINOINTIJOHTAJA USKOO, ETTÄ ENERGIAMURROKSEN HA ASTEET K Ä ÄNTY VÄT VIELÄ MENESTYKSEKSI. SÄHKÖISEN LIIKENTEEN LÄPIMURTO VUONNA 2045 K AIKEN LIIKENTEEN EUROOPASSA PITÄISI OLLA PÄ ÄSTÖTÖNTÄ. TÄMÄN VUOKSI LIIKENNE SÄHKÖISTY Y VAUHDILLA. KALASATAMA ON ÄLYKKÄÄN SÄHKÖN KOTI PILOTTIALUE ON GLOBA ALISTIKIN MERKITTÄVÄ.

11/10/2018 10.11

2

N Ä KÖ A L A # 2 2 0 1 8 PÄ Ä K I R J O I T U S

28

– Kalasatama on tulevaisuuden energiaratkaisujen edelläkävijä. Globaalisti kiinnostavia hankkeita on alueella useita.

— Suomi on raskaan teollisuuden piilaakso

S

uomi on yksi maailman teollistuneimpia maita ja todellinen raskaan teollisuuden Piilaakso. Lähes 800 kilometrin mittainen länsirannikko Torniosta Turkuun muodostaa raskaan teollisuuden tuotantolaitosten ketjun, joka yhdessä Kaakkois-Suomen vastaavan keskittymän ja pohjoisten alueiden kaivosteollisuuden kanssa hakee vertaistaan jopa maailmanlaajuisesti. Myös suurin osa Suomen viennistä muodostuu raskaan teollisuuden ja sitä tukevan teknologiateollisuuden tuotteista.

Meneillään olevassa neljännessä teollisessa vallankumouksessa tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen ovat suomalaisen teollisuuden yhteisiä haasteita, joihin ratkaisuja tulee hakea hyväksi havaitulla yhteistyöllä. Matalan kynnyksen mutkaton yhdessä kehittäminen ja korkea osaaminen ovat valtteja, joita meidän tulee vaalia teollisen murroksen muutoshaasteissa.

ABB hakee parhaillaan ratkaisuja Suomen teollisuuden nostamiseksi uudelle tasolle osana Reboot IoT Factory -hanketta. Siinä suomalaisen valmistavan teollisuuden ekosysteemi tekee digiloikkaa yhdessä hyödyntämällä IoT-alan vahvaa yritys- ja tutkimussektoria. Hankkeessa rakennetaan suomalaisvoimin tulevaisuuden edelläkävijäratkaisuja teolliseen tuotantoon ja tutkitaan digitalisaation ja tekoälyn hyödyntämistä tuotantotehon optimoimiseksi käyttämällä hankkeeseen osallistuvien yritysten tehtaita innovaatioalustoina. Aidosti globaa-

lina, maailman kaikilla mantereilla ja yli 100 maassa toimivana yhtiönä ABB tarjoaa myös kansainvälisiltä kentiltä kerrytetyn osaamisen ja parhaat ratkaisut suomalaisten asiakkaidemme käyttöön.

Mennyt poikkeuksellisen lämmin kesä on tuonut ajatukset ilmastonmuutoksen seurauksista lähelle suomalaisten elämää ja arkea. Teknologian valjastaminen ilmastonmuutoksen hillitsemiseen on työtä, jossa ABB on ja haluaa olla mukana. Työmme huomioitiin tänä vuonna sijoituksena Fortune-lehden arvostetulla Change the World -listalla tunnustuksena uraauurtavista ponnisteluistamme sähköisen liikenteen edistämisessä. Työ paremman maailman rakentamiseksi jatkuu.

Pekka Tiitinen Toimitusjohtaja ABB Oy

Näköala 2| 18 • ABB:n sidosryhmälehti • Julkaisija: ABB Oy • Päätoimittaja: Satu Perälampi • Tilaukset ja osoitteenmuutokset: www.abb.fi/asiakaslehti • Toimitustyö ja konsepti: Avidly • Paino: K-Print • ISSN: 2489-8074 Näköala ISSN 2489-9178 (verkkojulkaisu)

ABB_Nakoala_2_2018_kannet.indd 2

S I S Ä LTÖ

3

16

– Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä pitää pitkäjänteistä yhteistyötä yliopistojen ja yritysten välillä erittäin tärkeänä.

— Sisältö 10 Edelläkävijänä energiamurroksessa Matti Vaattovaara näkee menestyvien edelläkävijöiden joukossa niin sähköverkkojen ja sähköntuotannon kehittäjät kuin sähkön käyttäjätkin.

12 Kittilän kultakaivos toimii jatkuvan kehityksen periaatteella Uusi malminnostokone tulee tehostamaan kaivoksen tuotantoa ja parantamaan energiatehokkuutta. Yhteistyökumppanina on ABB. 18 Sähköisen liikenteen läpimurto näköpiirissä Muutamassa vuodessa Suomeen on rakennettu varsin kattava latauspisteverkosto.

24 Maailman merillä Esittelyssä kahdeksan ABB:n ratkaisua meriliikenteeseen.

27 Tuotekehitystä paahteessa ja pakkasessa ABB kehittää aurinkovoimalaboratoriossaan työkaluja ilmastonmuutoksen torjuntaan.

8

30 Tavoitteena nolla tapaturmaa ABB:llä turvallisuuskulttuuri on viety huipputasolle vuosien pitkäjänteisellä työllä.

32 Fysiikan työpaja innostaa tekniikan opiskeluun Espoon Kuninkaantien lukion oppilaat vierailivat ABB:n fysiikan luokassa Pitäjänmäellä.

– Niinimäen perheen asuntomessutalo muuttui kodiksi, jossa kotiautomaatio auttaa arjessa.

36 Matkalla maailmalle Steven Jannasch matkustaa Intiaan ABB:n International Internship -harjoitteluohjelman kautta.

38 Sadassa päivässä uuteen iskuun Global Health Challenge innosti ABB:läiset tavoittelemaan parempaa terveyttä.

– Anne Kostiainen luottaa Lean-johtamismenetelmään.

Sen avulla taajuusmuuttajien ohjelmistoja kehittävä tiimi saa rohkeutta luovuudelle.

22

4

N Ä KÖ A L A # 2 2 0 1 8 U U T I S I A

— Uutta ABB:ltä AFS-kontaktorit lisäävät nopeutta suunnitteluun

Maailman ensimmäinen digitaalinen jakelumuuntaja – TXpert TXpert on digitaalinen ratkaisu, joka mittaa ja tallentaa tietoja. Sen avulla pystytään tekemään jakelumuuntajan suorituskyvystä kertovia analyyseja. Analyysien avulla voidaan vähentää huoltokustannuksia ja välttää yllättäviä käyttökatkoja.

Anturit ja muut rakenteelliset osat integroidaan jakelumuuntajaan sen valmistuksen yhteydessä eli ylimääräistä kaapelointia ei tarvitse tehdä. TXpertin integroidut mittaus- ja laskentatoiminnot takaavat tarkat tiedot. Aikasynkronoinnin avulla tilastollisen päättelyn ja ennakoivan analytiikan tekeminen on helppoa.

TXpert tukee laajaa valikoimaa erilaisia tiedonsiirtovälineitä, protokollia ja ohjelmistotyökaluja. TXpert mittaa muun muassa virta- ja jännite- sekä muuntajaöljyn lämpötila-, paine-, kosteus- ja vetyarvot. TXpert on osa ABB AbilityTM -ratkaisuvalikoimaa.

ABB:n uudet koneturvallisuussovellusten AFS-kontaktorit nopeuttavat koneiden turvalaskelmien tekemistä ja laitteiden suunnittelua sekä tarjoavat laiterakentajille runsaammin erilaisia toteutusmahdollisuuksia.

Keltaisen kiinteäksi asennetun apukosketinlohkon koskettimet ovat joko pakko-ohjattuja tai toimivat peilikoskettimina pääkoskettimille, ja tarjoavat näin luotettavan tilatiedon valvontajärjestelmälle.

AFS-kontaktorin ohjauskelan toimintaa ohjaa sisäinen elektroniikka. Se toimii varmasti ja luotettavasti myös ohjauspiirin häiriöiden aikana.

Uuden tuotesarjan mukana lanseerataan myös täysin uusi kelavaihtoehto turvalogiikan 250 mA 24 VDC transistorilähdön ohjaukselle.

Uusi Sentry-turvarelesarja sopii kaikkiin turvasovelluksiin

ABB EQmatic – uusi tuotesarja energianseurantaan ABB on kehittänyt uuden EQmatic-sarjan, jonka tuotteita voidaan käyttää energian ja muun mittausdatan loggaukseen, visualisointiin ja analysointiin. Tuotteet toimivat itsenäisesti, ja ne tarjoavat nettipohjaisen käyttöliittymän.

Sarjan tuotteisiin sisäänrakennetuilla analysointi- ja raportointityökaluilla voidaan seurata ja tunnistaa energiankulutusta ja energiansäästökohteet.

Muista valokaarivikasuojaus Syksyllä uudistuneessa SFS6000-standardissa suositellaan valokaarivikasuojausta kiinteistöjen ryhmäkeskuksiin.

Valokaarivikasuojaa on hyvä käyttää turvaamaan esimerkiksi makuuhuoneita, koulujen luokkahuoneita, sairaaloita, museoita ja vanhainkoteja sekä hirsimökkejä ja puutaloja. ABB:n uusi valokaarisuoja on itsetestaava, ja suojan tilan näkee etupaneelin led-ilmaisimesta.

Uusi muotoilu läsnäolotunnistimissa ABB:n uusien läsnäolotunnistimien matala muotoilu sopii vaativimpiinkin kohteisiin. Tunnistimia etäohjataan joko IR-lähettimen tai -sovelluksen kautta.

Uudessa mallistossa vaihtoehtoina ovat perinteinen releohjaus, LED-lampuille optimoitu e-contact tai DALI.

Sentry on ABB:n uusi turvarelesarja, joka kattaa kaikki turvasovellukset. Malliston turvareleet ovat helppokäyttöisiä ja tarkkoja.

Niissä on integroitu LED-näyttö ja tarkat ajastintoiminnot. Releet ovat erinomainen valinta sekä koneenrakentajille että kunnossapitoon.

Sentry-mallisto koostuu neljästä päätyypistä: BSR-, SSR-, TSR- ja USR-turvareleistä.

Niiden suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota asennuksen yksinkertaisuuteen ja tarpeettomien seisokkien vähentämiseen. Käyttäjät voivat valita joko manuaalisen tai automaattisen palautuksen. Myös releiden irrotettavat liittimet nopeuttavat johtimien kytkemistä ja vaihtamista.

N Ä KÖ A L A # 2 2 0 1 8 U U T I S I A

6

—

Laivan navigointi automatisoidusti ABB:n uuden ABB AbiltyTM Marine Pilot Control -automaattipaikoitusjärjestelmän avulla laivojen navigointitehtävät voidaan automatisoida. Näin komentosillan miehistö voi keskittyä laivan yleiseen valvontaan ja paikannukseen. Uusi järjestelmä on helppo yhdistää laivassa jo oleviin laitteisiin. Se on myös helppo asentaa ja huoltaa.

Uuden järjestelmän avulla laivaa voidaan ohjata ohjaussauvalla kaikilla nopeuksilla laituroimiseen saakka. ABB AblityTM Marine Pilot Control käyttää algoritmeja, jotka optimoivat laivan ohjaamiseen liittyvät komennot kaikissa tilanteissa.

Laivojen luokituslaitos Lloyd’s Register on myöntänyt järjestelmälle Approval in Principle -sertifikaatin.

Uuden järjestelmän kehitystyössä on hyödynnetty ABB:n uusia testaus- ja simulointijärjestelmiä Helsingin Vuosaaressa.

— ABB Ability™ Fingridin sähköasemalle ABB uudistaa pääkaupunkiseudun merkittävimpiin kuuluvan sähköaseman uusimmalla ABB Ability™ -teknologialla. Uudistus tukee Fingridiä digitalisoitumisessa ja parantaa 800 000 asiakkaan sähkönsaannin luotettavuutta.

Uusi 400 kilovoltin Länsisalmen sähköasema toimii palkitussa lasilla verhoillussa rakennuksessa. Osana uudistusprojektia ABB korvasi vanhan ulkona sijaitsevan ilmaeristeisen kytkinlaitoksen innovatiivisella ja kompaktilla 400 kilovoltin kaasueristeisellä kojeistolla.

GIS-laitteiston kokonaistoimituksen lisäksi ABB asentaa asemalle modulaarisen kojeiston valvontajärjestelmän. Sen ansiosta katkaisi-

joiden kuntoa voidaan valvoa reaaliaikaisesti. Uusi sensoriteknologia auttaa Fingridiä verkko-omaisuuden digitalisoinnissa, ja se tekee Länsisalmesta Fingridin uudenaikaisimman GIS-sähköaseman.

ABB FIA FORMULA E CHAMPIONSHIP VUONNA 2019

15.12.

AD DIRIYAH

12.1.

MARRAKECH

26.1.

VAHVISTETAAN MYÖHEMMIN

16.2.

MEXICO CITY

10.3.

HONG KONG

23.3.

SANYA

UUTISIA

7

— ABB ja Nobel Media kumppanuuteen ABB ja Nobel Media julkistivat kansainvälisen kumppanuuden, jonka myötä ABB liittyy valikoitujen Nobel International Partner -yritysten joukkoon.

Nobel Median tehtävä on kertoa Nobel-palkinnosta inspiroivien tapahtumien, digitaalisen median, messujen ja muiden aktiviteettien kautta. Aiheina ovat Alfred Nobelin perintö ja Nobel-palkinnon saajien saavutukset. Aktiviteeteilla ja tapahtumilla, kuten Nobel Prize Dialogue -tilaisuuksilla, Nobel Media tavoittaa opiskelijoita, päättäjiä ja muita kiinnostuneita tahoja ympäri maailman.

ABB:n ja Nobel Median kumppanuuden tavoitteina ovat tiedon jakaminen, ihmisten

inspiroiminen tieteisiin ja huomion kiinnittäminen aikamme suurimpiin haasteisiin. ABB tuo kumppanuuteen vahvaa kokemusta tutkimuksesta ja innovaatioista.

Seuraava Nobel Prize Dialogue -tilaisuus on Chilen Santiagossa tammikuun puolivälissä 2019. Se kokoaa yhteen Nobel-palkinnon saajia, maailman johtavia tiedemiehiä, poliittisia päättäjiä ja ajatusjohtajia ympäri maailman.

—

ABB toiseksi suosituin työnantaja ABB on tekniikan ja luonnontieteiden opiskelijoiden toiseksi suosituin työnantaja. Vuosittaisessa Universumin työnantajakuvatutkimuksessa korkeakouluopiskelijat arvioivat ihannetyönantajiaan ja työelämäodotuksiaan.

Sähkötekniikan opiskelijat sijoittivat ABB:n kiinnostavimmaksi yritykseksi.

—

Formula E -sarjan viides kausi starttaa joulukuussa Uusi ABB FIA Formula E -kausi käynnistyy 15.12. SaudiArabian Ad Diriyahissa. Paikka on Unescon maailmanperintökohde, ja siellä ajetaan nyt Formula E -kisa ensimmäistä kertaa.

Vuoden 2019 puolella Formula E -kilpailuja ajetaan kaikkiaan 11 kaupungissa eri puolella maailmaa. Kesällä Formula E -sirkus saapuu Euroopaan, ja osakilpailuja on luvassa esimerkiksi Rooman, Pariisin ja Berliinin kaduilla.

13.4.

ROOMA

27.4.

PARIISI

ABB on sähköisen Formula E -sarjan nimikkosponsori.

Sarja edistää sähköisten ajoneuvojen ja latausinfrastruktuurin kehittämistä. Sponsorisopimus allekirjoitettiin vuoden 2018 alussa.

Formula E -sarjaa on ajettu vuodesta 2014. Kesällä 2018 päättyneen kauden voitti Audin tiimi ja kuljettajista voittajaksi kruunattiin Teceetah-tiimin ranskalaiskuski JeanEric Vergne.

11.5 MONACO

25.5 BERLIINI

9.6 VAHVISTETAAN MYÖHEMMIN

13.–14.7 NEW YORK

8

N Ä KÖ A L A # 2 2 0 1 8 T U L E VA I S U U D E N T E K N I I K K A

“Rutiinit syntyvät nopeasti. Kuukaudessa olemme ehtineet tottua kotiautomaatioon niin, että ilman olisi vaikea elää”, Niinimäet toteavat.

—

T U L E VA I S U U D E N T E K N I I K K A

9

Tämän päivän arkea tulevaisuuden kodissa Porilaisessa Niinimäen perheessä asuntomessuhulinan jälkeinen arki on alkanut huolettomasti. Messukohteisiin kuulunut omakotitalo suunniteltiin nuoren, kasvavan perheen muuttuviin tarpeisiin.

TEKSTI SAANA JAAKKOLA KUVA JUSSI PARTANEN

K

oti sai Villa Hohde -nimensä kimaltavista yksityiskohdistaan. Kodin asumisviihtyvyyttä lisää moderni kodinohjausjärjestelmä ABB-free@home. Ida ja Jussi Niinimäen esikoinen Nikolas sekä pariskunnan itse suunnittelema koti syntyivät samoihin aikoihin.

Uudet elämäntilanteet muuttavat suhtautumista tärkeisiin kysymyksiin, kuten asumisen helppouteen ja turvallisuuteen. Kodinohjausjärjestelmä on lisännyt Niinimäen perheessä kumpaakin.

Kodin toiminnot kännykässä Sähköautomaatioalan ihmisenä Jussille oli selvää, että uuteen kotiin tulee keskitetty kodinohjaus.

Asennuksen ja käyttöönoton helppous yllätti jopa ammattilaisen iloisesti.

“Ohjeita ei tullut juuri luettua, kun oli niin kova into saada järjestelmä toimintakuntoon. Käyttöönotto onnistuikin todella helposti ilman hankalien ohjelmistojen ja lisenssien kanssa pelaamista”, hän kertoo.

ABB-free@home sallii 64 laitteen kytkemisen järjestelmään. Niinimäen perheessä on käytössä lähes koko kapasiteetti, 58 laitetta. Kaukosäätiminä toimivat kännykät, tabletti ja seinään kiinnitetty kosketuspaneeli.

“Oikeastaan kaikki ne toiminnot, mitä ohjata voi, ovat meillä ohjattuja”, Jussi ja Ida kertovat.

“Uusien ominaisuuksien lisääminen ja turhien poistaminen onnistuu onneksi helposti milloin tahansa.”

Etäohjauksen monet hyvät puolet Syksyllä asennetun erillisen murtohälytinjärjestelmän lisäksi Niinimäkien kotia valvovat perheen kaksi koiraa, Milli ja Mokka. Turvallisuuteen liittyy muitakin näkökulmia, joihin kotiautomaatio tuo helpotusta.

“Voimme esimerkiksi ohjelmoida valot syttymään säännöllisin väliajoin ja simuloida näin kotonaoloa, vaikka itse olisimme matkoilla. Jos hana pettää, kosteusvahti antaa automaattisen hälytyk-

sen ja sulkee pääventtiilin”, Jussi kertoo esimerkkejä.

Kodin energiatehokkuudesta kiinnostunut Jussi toivoisi saavansa liitettyä järjestelmään veden ja lämmön lisäksi energiamittarien kilowattituntien ja ilmalämpöpumpun analogiatulojen automaattisen seurannan.

“Lämpötilojen tarkkailu termostaateista onnistuu, mutta myös rossipohjan lämpötilaa olisi kiva seurata”, hän tarkentaa.

Kotiautomaatioon tyytyväiset Niinimäet arvostavat pienistä yksityiskohdista syntyvää asumismukavuutta. Talvipakkasilla auton saa lämmitykseen ulos astumatta, ja ulkovalot toimivat astrokellon mukaan.

Järjestelmään voi myös ohjelmoida erilaisia tiloja kodin toiminnoille ja valaistukselle. "Yhdellä napin painalluksella saamme ihanteellisen tunnelman vaikkapa elokuvien katselulle tai tunnelmalliselle illalliselle", Ida kiittää. "Myöskään päivän päättyessä ei enää tarvitse sammutella valoja, valitsemme vain yötilan."

“Rutiinit syntyvät nopeasti. Kuukaudessa olemme ehtineet tottua kotiautomaatioon niin, että ilman olisi vaikea elää”, Niinimäet toteavat. n

NÄIN KOTIAUTOMAATIO YLEISTYY SUOMESSA Kodinohjauksen suosio on kääntynyt reilussa vuodessa selvään nousuun. Rakennusteollisuuden toimialajohtaja Harri Liukku ABB:ltä arvioi kysynnän tuplaantuvan kolmen vuoden kuluessa.

Mitkä asiat vaikuttavat eniten kotiautomaation yleistymiseen?

1. Kotiautomaation vakiintuminen isojen valmistajien talopaketteihin.

2. Kotien digitalisoituminen: kodinkoneet ja tekniset laitteet digitalisoituvat ja tarve yhdistävälle järjes telmälle kasvaa.

3. Kuluttajien kasvava tietoisuus ja halu parantaa asumisen turvallisuutta, energiatehokkuutta ja mukavuutta.

4. Loma-asunnot: mökille kaivataan samaa turvalli suutta ja mukavuutta kuin kotiin.

— Ida Niinimäen mukaan kodinohjausjärjestelmää on erittäin helppo käyttää.

10

N Ä KÖ A L A # 2 2 0 1 8 TA PA A M I N E N

”Automaatio etenee yhä syvemmälle verkkoon.

Uusissa älykkäissä sähköverkoissa ohjauspisteitä on muutaman kymmenen sijaan tuhansia.”

ENERGIAMURROKSEN EDUT

1. Uusiutuva energia säästää ympäristöä ja parantaa energiaomavaraisuutta.

2. Kuluttaja voi myös tuottaa sähköä.

3. Digitalisaation avulla investoinnit hyödynnetään

tehokkaasti ja kysynnän joustosta tulee kannattavaa.

mahdollistavat puhtaan liikkumisen ilman massiivisia investointeja infrastruktuuriin.

Tarjolle tulee uusia liiketoimintamahdollisuuksia energian tuottamiseen ja kuluttamiseen sekä järjestelmän hallintaan.

4. Tarjolle tulee hiljaisia ja tehokkaita sähköautoja, jotka 5.

TA PA A M I N E N

11

—

Edelläkävijänä energiamurroksessa Parhaimmillaan energiamurroksen tuomat haasteet kääntyvät menestykseksi. ABB:n myynti- ja markkinointijohtaja Matti Vaattovaara näkee menestyvien edelläkävijöiden joukossa ABB:n asiakkaat – niin sähköverkkojen ja sähköntuotannon kehittäjät kuin sähkön käyttäjätkin.

TEKSTI MARIANNA SALIN KUVA TIMO KAUPPILA

K

un Matti Vaattovaara opiskeli 1990-luvun alussa sähkövoimatekniikkaa ja ydinfysiikkaa, Suomen energiajärjestelmää pidettiin esimerkillisenä: kustannustehokas ja huoltovarma, vaikkakin tuonnista riippuvainen. Suomalaista sähkön ja lämmön yhteistuotantoa tultiin ihastelemaan ulkomailtakin. Myös energiantuotannon ja sähköverkon automaatio oli jo silloin korkealla tasolla.

Nyt, myyntijohtajana ABB:llä, Vaattovaara osallistuu tuon mallikkaan energiajärjestelmän suureen remonttiin. Hän puhuu energiamurroksesta, joka käynnistyi, kun Euroopassa havahduttiin hiilidioksidipäästöjen vauhdittamaan ilmastonmuutokseen ja alettiin tähdätä uusiutuvaan energiantuotantoon.

Eri maiden tukema tuulivoima on laskenut hintoja pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. ”Kuluttajat kiittävät, mutta matala hinta ei motivoi sähköntuottajia investoimaan. Kun fossiilista sähkön ja lämmön yhteistuotantoa ja lauhdevoimaa ajetaan alas, tilalle ei nousekaan vastaavia biovoimalaitoksia, vaan pelkkiä lämpökattiloita”, Vaattovaara sanoo. Hänen mukaansa lähivuosien suuri arvoitus on, riittääkö sähkö kovimpina pakkaspäivinä. ”Olemme hyvin riippuvaisia tuontisähköstä jo nyt. Ydinvoimaa tulee kyllä lisää, mutta riittääkö se korvaamaan menetettyä muuta tuotantoa?”

Kysyntäjousto tasapainottaa Energiajärjestelmän tasapaino on perinteisesti varmistettu säätämällä sähkön tuotantoa kulutuksen mukaan, mutta uusiutuvan energian tuotantoa ei voi samalla tavalla säätää, eikä ydinvoimatuotantokaan ole joustavaa. ”Voi ollakin järkevämpää säätää kulutusta. Omakotitalon lattialämmitys on hyvä esimerkki kuormasta, jonka ei tarvitse olla jatkuvasti päällä, koska se varaa lämpöä joksikin aikaa”, Vaattovaara sanoo.

Hän odottaa, että käynnissä olevat kokeilut johtavat markkinamalliin, joka kannustaa kuluttajia joustamaan, ja teknologiaan, joka kääntää kytkimiä tilanteen mukaan kuluttajan puolesta. ”Esimerkiksi Helsingin Kalasatamaan on asennettu ABB:n kehittämää kotiautomaatiota, joka tarjoaa tässä vaiheessa asumisen mukavuutta ja turvallisuutta. Lisäksi automaatio luo valmiudet kysyntäjoustoon. Teollisuudessa puolestaan korkeatasoinen sähköistys ja automaatio luovat joustomahdollisuuksia. Toisaalta moni tehdas on haluton joustamaan, sillä tärkeämpää on hyödyntää omat, satojen miljoonien tuotantoinvestoinnit maksimaalisesti.

Sähkö on perushyödyke, jonka varma saatavuus edullisesti ja ennustettavin kustannuksin on olennaista.”

Lisää älyä sähköverkkoon Ennen pitkää joustoa tarjoavat myös energiavarastot, kuten sähköautot akkuineen. ABB osallistuu kehitykseen latausjärjestelmien toimittajana. ”Uusimmat laturit voivat ladata jopa 200 kilometriä ajomatkaa kahdeksassa minuutissa. Latausnopeus on olennaista, jotta sähköautojen käyttö voi lisääntyä”, Vaattovaara toteaa. ABB edistää myös tuuli- ja aurinkovoimaloiden kehitystä sähköteknisin ratkaisuin. ”Aurinkopaneelit alkavat olla niin edullisia, että niiden asentaminen houkuttelee myös kotitalouksia. Näin energiantuotanto hajautuu yhä pienempiin yksiköihin, mikä on otettava huomioon myös sähköverkoissa.” ABB osallistuu niin kansainvälisten siirtoyhteyksien kuin paikallistenkin sähköverkkojen vahvistamiseen ja suojaamiseen. ”Automaatio etenee yhä syvemmälle verkkoon.

Uusissa älykkäissä sähköverkoissa ohjauspisteitä on muutaman kymmenen sijaan tuhansia. Näin mahdollistetaan paikallinen tuotanto ja viat voidaan rajata nopeasti hyvin pienelle alueelle häiriöt minimoiden.” n

12

N Ä KÖ A L A # 2 2 0 1 8 A S I A K A S C A S E

— Kultakaivoksen rikastamolla valtava kuulamylly hoitaa toisen vaiheen jauhatuksen. ABB on vastannut kuulamyllyn sähkökytkennöistä.

T

ietokoneiden näytöille päivittyy dataa, grafiikkaa ja informaatiota. Niiden yläpuolella sijaitsevilla näytöillä pyörii valvontakameroiden live-kuvaa alueelta.

On syksyinen arkipäivä Kittilän kultakaivoksen rikastamon ohjaamossa. Matti Severinkangas kollegoineen valvoo Kittilän Kiistalan kylässä sijait-

sevaa Euroopan suurimman kultakaivoksen rikastusprosessia, jonka toimintaa ohjaa ABB Ability™ System 800xA -automaatiojärjestelmä. ”Täältä rikastamon ohjaamosta pystymme periaatteessa ohjaamaan koko kaivosalueen toimintoja”, Seppo Voutilainen, Kittilän kaivoksen varatoimitusjohtaja ja projektinjohtaja toteaa.

ASIAK ASC ASE

13

—

Euroopan suurin kultakaivos louhii energiatehokkaasti yli kilometrin syvyydessä Kymmenvuotias Kittilän kultakaivos toimii jatkuvan parantamisen periaatteella. Parhaillaan kaivokselle rakennetaan yli kilometrin syvyistä kaivoskuilua. Kuiluun tuleva malminnostokone tehostaa kaivoksen tuotantoa ja parantaa energiatehokkuutta. Yhteistyökumppanina on ABB. TEKSTI LIISA KUITTINEN KUVAT KAISA SIRÉN

Yhdellä näytöistä toimii ABB:n Vtrin-järjestelmä.

Se on datan visualisointityökalu, joka kerää yhteen monenlaista tarpeellista tietoa rikastamosta. ”Sen avulla saamme koottua tietoa kaivoksen toiminnasta esimerkiksi erilaisiksi raporteiksi”, Voutilainen kertoo.

Näkymätöntä kultaa esiin Kultakaivoksen rikastamo on paikka, jossa kulta erotetaan maan alta louhitusta kivestä.

Kittilän kultakaivoksella rikastustyö on erityisen haastavaa, sillä kaivoksen louhima kulta on refraktorista eli näkymätöntä. Se on kapseloitunut mineraalihilan sisälle, ja sen irrottaminen vaatii

14

N Ä KÖ A L A # 2 2 0 1 8 A S I A K A S C A S E

— Kaivostoimialan johtaja Petri Vuolukka ABB:ltä (vas.) ja avainasiakaspäällikkö Hannu Pakola kyselevät rikastamon työntekijöiltä kuulumisia.

He haluavat vastata kaivoksen tarpeisiin ja olla yhteistyökumppanina mukana kehittämässä tulevaisuuden kaivosta. Taustalla Matti Severinkangas valvoo rikastamoa.

runsaasti erikoistekniikkaa ja useita eri työvaiheita.

Ensin louhittu kiviaines murskataan ja jauhetaan. Sitten se vaahdotetaan ja puhdistetaan.

Tämän jälkeen rikaste syötetään autoklaaviin eli 22,5 metriä pitkään teräksiseen koneeseen, missä se märkäpoltetaan eli painehapetetaan. ”Painehapetuksella kulta vapautetaan muotoon, jossa se voidaan liuottaa”, Seppo Voutilainen selventää.

Rikastamoon nostetaan maan alta vuosittain valtavat määrät malmia, ja nyt määrää ollaan kasvattamassa entisestään. Meneillään on rikastamon laajennus, jonka ansiosta vuotuinen malminkäsittelymäärä nostetaan 1,6 miljoonasta tonnista kahteen miljoonaan tonniin. ”Vaikka tuotantoa tehostetaan, kaivoksen ikä ei lyhene”, Voutilainen huomauttaa.

Kaivos laajenee ja syvenee Rikastamon laajentaminen on osa kaivosyhtiö Agnico Eagle Finlandin uutta, laajempaa strategiaa, joka julkaistiin alkuvuodesta. Sen mukaisesti Kittilän kultakaivos laajenee ja syvenee tulevina vuosina.

Tätä varten Agnico Eagle teki toukokuussa ABB:n kanssa kaupat malminnostokoneesta, joka nostaa tulevaisuudessa malmia yli kilometrin syvyydestä. Nostokonetta varten kaivosyhtiö rakentaa alueelle kaivoskuilun.

Nostokoneen ja kaivoskuilun ansiosta kaivosyhtiö pääsee tulevaisuudessa käsiksi kultaesiintymän syvimpiin, vielä hyödyntämättömiin osiin. ”Kuilu avaa meille malmivarannot aina 1,4 kilometriin saakka”, Seppo Voutilainen kertoo.

Nykyprosessissa maan alta louhittu malmi kuljetetaan maan päälle rikastamoon kuorma-autoilla.

Ylöspäin suuntautuvat kuorma-autokuljetukset

KITTILÄN KULTAKAIVOS n Vuonna 2008 toimintansa aloittanut Euroopan suurin

kultakaivos sijaitsee Kiistalan kylän kupeessa Suuri kuusikon alueella 50 kilometriä Kittilän keskustasta koilliseen. n Kaivoksen omistaa kaivosyhtiö Agnico Eagle Finland Oy, joka on kanadalaisen kullantuottajan Agnico Eagle Mines Limitedin tytäryhtiö. n Kaivoksen tiedossa olevat malmivarat ovat noin 27 mil joonaa tonnia, ja nykyisillä tuotantomäärillä kaivoksen suunnitelmat ulottuvat vuoteen 2035 saakka. n Kaivos työllistää noin 900 henkeä, joista yli 50 prosent tia on kittiläläisiä ja noin 90 prosenttia lappilaisia. n Ensimmäisinä toimintavuosina malmia louhittiin avo kaivoksessa. Marraskuusta 2012 lähtien louhintaa on tehty ainoastaan maan alla.

vievät paljon aikaa ja kuluttavat runsaasti energiaa.

Malminnostokoneen ansiosta prosessi nopeutuu ja kaivos pääsee eroon paljon energiaa kuluttavasta kuorma-autoliikenteestä. Samalla päästöt ja trafiikki kaivoksessa vähenevät. Näin sekä tuotanto- ja energiatehokkuus että työturvallisuus paranevat. ”Kaikki tämä muuttaa meidän työtapojamme positiivisesti”, Seppo Voutilainen sanoo.

Hukkalämpö hyötykäyttöön Kaivostoiminta vaatii paljon energiaa. Yksi eniten energiaa vievistä toiminnoista on maanalaisen kaivoksen tuuletus. Myös rikastamo eri työvaiheineen vie runsaasti energiaa, samoin happilaitos, joka tuottaa happea kaivoksen prosesseja varten. ”Käytämme energiaa pienen kaupungin verran”, kuvailee kunnossapitopäällikkö Kari Siirtola. ”Kiven rikkominen ei ole helppoa”, muistuttaa Seppo Voutilainen.

Energiatehokkuuden jatkuva parantaminen onkin yksi Kittilän kultakaivoksen periaatteista, ja energiatehokkuutta on kasvatettu jatkuvasti

ASIAK ASC ASE

15 — Kittilän kaivos aikoo nostaa kullantuotantoaan noin 8 000 kiloon eli yli 300 kultaharkkoon vuodessa. Kuvan kultaharkot eivät ole oikeita, niitä pääsevät näkemään vain harvat.

— Varatoimitusjohtaja Seppo Voutilainen esittelee maanalaista kaivosta havainnekuvan avulla. Tunneliverkostoa on louhittu jo 100 kilometriä.

Kaivoskuilun avulla kaivosyhtiö pääsee tulevaisuudessa entistä syvemmälle.

— Kari Siirtola kertoo, että kultakaivos käyttää energiaa pienen kaupungin verran.

yhteistyössä ABB:n kanssa.

Vuodesta 2012 lähtien happilaitoksen hukkalämpö on otettu talteen ja sillä on lämmitetty maanalaisia tunneleita. Nykyään kaikki kultakaivoksen rakennukset lämpenevät hukkalämmöllä. ”Ensimmäisenä vuonna, kun otimme happilaitoksen hukkalämpöä talteen, säästimme 900 tonnia nestekaasua”, Kari Siirtola kertoo.

Energiaa on säästetty myös älykkäillä tuuletusjärjestelmäratkaisuilla. Käyttöön on otettu ABB:n VOD (Ventilation On Demand) -automaatio, joka ohjaa tuuletusta maanalaisessa tunneliverkostossa sinne, missä töitä kulloinkin tehdään ja missä on tuuletustarvetta. ”Automaation avulla olemme saaneet valtavia säästöjä”, Siirtola sanoo.

Voutilaisen ja Siirtolan mukaan energiaa säästävät ratkaisut näkyvät energiankulutuksessa ja sitä kautta suoraan viivan alla.

Kaivos uskoo kumppanuuteen Kittilän kultakaivoksen nykyinen toimintasuunnitelma yltää vuoteen 2035. Seppo Voutilaisen ja Kari Siirtolan mukaan kaivoksen pitkä toiminta-aika tarkoittaa, että toimintaa on kehitettävä kaiken aikaa. ”Kaivos laajenee koko ajan. Jos mitään ei tehdä, se johtaa jatkuvaan energiankulutuksen kasvuun”, Voutilainen sanoo.

Pitkä toiminta-aika tarkoittaa myös sitä, että kaivosyhtiö tarvitsee rinnalleen luotettavia yhteistyökumppaneita, jotka eivät pelkästään toimita laitteita tai järjestelmiä, vaan myös pitävät huolen laitteiden ja järjestelmien kehittämisestä ja huollosta kumppanuus- ja elinkaariajattelun mukaisesti. ”Meille tärkeää on, että saamme tukea silloin, kun sitä tarvitsemme”, Voutilainen toteaa.

ABB:n kanssa tehtyyn yhteistyöhön Voutilainen ja Siirtola ovat tyytyväisiä. Avainasiakaspäällikkö Hannu Pakolaan on saatu yhteys aina, kun on tarvinnut, ja tukea on tullut hänen kauttaan nopeasti. ”Se on asia, jota arvostamme”, Voutilainen sanoo.

Hannu Pakola ja kaivostoimialan johtaja Petri Vuolukka ABB:ltä ovat tyytyväisiä luottamukselliseen kumppanuussuhteeseen ja siihen, että ABB on kumppanina ollut mukana kaivostoiminnan jatkuvassa kehittämisessä. ”Olemme automatisoineet toimintoja tuotannon ohessa jatkuvasti. Koko ajan on meneillään kehitysprojekti”, Pakola kertoo.

Petri Vuolukan mukaan ABB haluaa olla myös jatkossa luotettava kumppani, joka pystyy tarjoamaan uusia ratkaisuja ja innovaatioita kaivoksen tulevaisuuden tarpeisiin. ”Seuraavaksi haluaisimme miettiä yhdessä kultakaivoksen väen kanssa, minkä tyyppiset digitaaliset ratkaisut soveltuisivat heidän ympäristöönsä.

Jokainen kaivos on ympäristönä hieman erilainen, sillä kaivosten prosessit poikkeavat toisistaan.

Siksi ratkaisuja pitää katsoa aina tapauskohtaisesti.” n

YHTEISTYÖ ABB:N KANSSA ABB on toiminut Kittilän kultakaivoksen yhteistyökump panina alusta lähtien ja toimittanut kaivokselle kymme nen vuoden aikana monenlaisia ratkaisuja, tuotteita ja palveluja liittyen kaivoksen automaatioon, sähköistyk seen, sähkönjakeluun ja instrumentointiin. Se on myös kehittänyt ratkaisuja liittyen innovatiiviseen energian hallintaan.

Toukokuussa ABB teki kultakaivoksen kanssa sopimuk sen malminnostokoneesta. Nostokone on parhaillaan suunnitteluvaiheessa. Se otetaan käyttöön vuoden 2021 alussa.

16

N Ä KÖ A L A # 2 2 0 1 8 PÄ ÄT TÄ J Ä

—

Malliesimerkki pitkäjänteisestä yhteistyöstä Yhteistyön pitkäjänteisyys on erityisen tärkeää murroskohdissa, joissa etsitään keinoja nostaa jalostusastetta uusilla innovaatioilla. Näin sanoo Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä.

TEKSTI RISTO PENNANEN KUVAT TIMO KAUPPILA

PÄ ÄT TÄ J Ä

P

itkäjänteinen yhteistyö yritysten kanssa on yliopistoille elintärkeää ja tuottaa lukemattomia hyötyjä niin yliopistoille, yrityksille kuin koko yhteiskunnalle. Mitä jos tämänkaltainen yhteistyö yhtäkkiä kiellettäisiin? ”Meiltä katoaisi varmastikin osittain fokus, eikä tutkimus välttämättä vastaisi enää tärkeisiin kysymyksiin,” vastaa Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä.

Kysymys on teoreettinen, mutta vastaus kertoo oleellisen yhteistyön merkityksestä. Kun yliopiston tutkijat ja opiskelijat käyvät jatkuvaa keskustelua yritysten kanssa, he näkevät konkreettisesti yritysten tulevaisuuden haasteet. Haasteisiin vastaaminen puolestaan mahdollistaa sekä yritysten että koko yhteiskunnan kilpailukyvyn kasvattamisen.

Tällä hetkellä tärkeitä teemoja ovat muun muassa digitalisaatio, tekoäly, uudet materiaalit ja muotoilu. Mikään yksittäinen teema ei kuitenkaan ratkaise kilpailukykyä, vaan tärkeintä on saada eri osaajat keskustelemaan keskenään. Siihen keskusteluun yliopisto on oiva kanava.

Esimerkiksi muotisuunnittelijat ja metsäalan osaajat tekevät Aallossa yhteistyötä kehittääkseen uusia biomateriaaleja, joilla vaateteollisuus voi ratkaista puuvillan tuotantoon liittyviä ongelmia, jotka pahenevat väestönkasvun vuoksi. ”Tuloksena syntyy innovatiivisesti puuraakaaineesta valmistettuja tekstiilikuituja, jotka tarjoavat kestävän biopohjaisen ratkaisun haastavaan globaalisti kasvavaan tekstiilien kysyntään”, sanoo Niemelä.

Erilaisten osaajien kohtaamisia Aallossa rakennetaan monella tavalla. Esimerkiksi Aallon Design Factoryyn yritykset voivat tuoda omia haasteitaan, joihin opiskelijat kehittävät ratkaisuja. Aalto Startup Centerissä yritykset voivat puolestaan kohdata suoraan toisia innovatiivisia yrityksiä. Aalto-ekosysteemissä syntyykin vuosittain jopa sata uutta yritystä, mikä on noin puolet suomalaisten yliopistojen piirissä syntyneistä startupeista.

Kaikkiaan Aalto-yliopisto tekee yhteistyötä noin 1600 yrityksen ja yhteisön kanssa.

Samat tavoitteet ABB:n kanssa ABB:n ja Aallon yhteistyö on malliesimerkki pitkäjänteisestä yhteistyöstä, jonka juuret ulottuvat kymmenien vuosien päähän. Laajimman yhteistyösopimuksen ABB ja Aalto solmivat vuonna 2015, jolloin muun muassa tutkimus- ja rahoitusyhteistyö tiivistyi merkittävästi. ABB on tarjonnut Aallon käyttöön esimerkiksi laitteitaan ja ohjelmistojaan, toimittanut yliopistolle teknisiä laitteita ja onpa yhtiön edustaja hoitanut kolme vuotta Aallon Adjunct Professor -tehtävää. ”ABB on ollut meille loistava, maailmanluokan kumppani pitkään. Energiatehokkuus on valtavan tärkeä globaali kysymys. Lisäksi digitalisaatio on molemmille keskeinen painopistealue”, sanoo Niemelä.

Isoilla yrityksillä on luonnollisesti pienempiä

17

”Tärkeät asiat syntyvät ihmisten välillä. Siksi mahdollistamme Kampuksella kohtaamisia, jotka vaikuttavat enemmän kuin yksittäinen luento tai projekti”, sanoo Ilkka Niemelä.

parempi mahdollisuus panostaa yliopistoyhteistyöhön. Toisaalta valtaosa yhteistyöstä käynnistyy pienillä askeleilla, joihin pienemmilläkin yrityksillä on mahdollisuus. Oleellisinta on pitkäjänteisyys ja mahdollisuus luottamukselliseen keskusteluun. ”Tärkeät asiat syntyvät ihmisten välillä. Siksi mahdollistamme kampuksella kohtaamisia, jotka vaikuttavat enemmän kuin yksittäinen luento tai projekti”, Niemelä toteaa. n

VAHVA TIETOJENKÄSITTELYTUTKIMUKSEN OSAAJA n Tekniikan tohtori. n Aalto-yliopiston rehtori 1.7.2017 alkaen. n Aiemmin mm. Teknillisen korkeakoulun tietojenkäsittely tekniikan professori ja Aalto-yliopiston vararehtori. n Johtanut aiemmin tutkimusryhmää, joka on kehittänyt automaattisen päättelyn ja rajoiteohjelmoinnin mene telmiä laskennallisesti vaativien ongelmien ratkaise miseksi. n Toiminut kansainvälisissä tutkimustehtävissä National ICT:ssä Australiassa, Universität Koblenz-Landaussa Saksassa ja SRI Internationalin Artificial Intelligence Centerissä Yhdysvalloissa.

— Yliopistojen ja yritysten yhteistyöllä on mahdollista synnyttää disruptiivisia asioita kustannustehokkaasti”, sanoo Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä.

18

N Ä KÖ A L A # 2 2 0 1 8 A J A S S A

—

Sähköisen liikenteen läpimurto näköpiirissä EU:n ilmastopolitiikassa liikenteen päästöjen vähentämisellä on oleellinen rooli. Fossiilisista polttoaineista pyritään eroon vuoteen 2030 mennessä, ja vuonna 2045 kaiken liikenteen pitäisi olla päästötöntä. Painopiste tukitoimissa on siirtymässä yksityisautoilusta julkiseen liikenteeseen.

TEKSTI LAURA CANKAR KUVAT OLLI URPELA, MIKKO LEHTIMÄKI JA TIMO KAUPPILA

E

U:n päästövähennystavoitteet ovat kovat ja toimenpiteet sen mukaiset”, luonnehtii liikenneneuvos Saara Jääskeläinen Liikenneja viestintäministeriöstä. Tällä hetkellä kenties järein markkinoiden ohjauskeino EU:ssa on suunnattu autonvalmistajille. Vuoteen 2020 mennessä EU:ssa myytävien ajoneuvojen päästöt saavat olla maksimissaan keskimäärin 95 grammaa kilometriä kohden. ”Velvoite on todella ankara. Käytännössä se tarkoittaa, että autonvalmistajien on sanktioiden uhalla valmistettava ja myytävä sähköautoja, vaikka tappiolla”, Jääskeläinen sanoo.

Tarjonta luo kysyntää Pakko on siis paras muusa, myös sähköautoilun edistämisessä. Vuonna 2019 markkinoille vyöryykin

monipuolinen paletti ladattavia ajoneuvoja, kun tämänhetkinen tarjonta täydentyy esimerkiksi perheille soveltuvilla malleilla sekä suosituilla crossovereilla. ”Hinnaltaan ja malliltaan sopivien autojen puute on ollut esteenä sähköautojen yleistymiselle, mutta uskon, että muutos tapahtuu, kun tarjonta monipuolistuu ja hintataso sen myötä todennäköisesti laskee. Myös käytettyjen sähköautojen markkina muodostuu pikkuhiljaa”, Jääskeläinen jatkaa.

Suomessa nykyisellä, lähinnä auto- ja ajoneuvoverotukseen perustuvalla ohjauksella teille on saatu noin 10 000 sähköistä ajoneuvoa. Näistä noin viidennes on täyssähköautoja ja loput hybridejä, joiden määrä on tiukassa nousukiidossa: niiden myynti on kasvanut yli 100 prosenttia parina vuonna peräkkäin. Yritykset toimivat sähköautoilun edel-

A JASSA

läkävijöinä hankkimalla hybridejä työsuhdeautokäyttöön. ”Minusta sähköautoilun asenteellinen läpimurto Suomessa on jo tapahtunut”, Jääskeläinen toteaa.

Latauspisteverkosto jo kattava Myös latausinfrastruktuuriin liittyvä sähköautoilun muna-kana-ongelma on saatu meillä hyvälle mallille. Muutamassa vuodessa Suomeen on rakennettu jo varsin kattava latauspisteverkosto. Maassa toimii kaksi valtakunnallista latausoperaattoria, ja esimerkiksi suurimmat vähittäiskauppaketjut ovat kaikki lähteneet tarjoamaan latauspalveluita toimipisteissään. ”Kun 20 000 latauspisteen tavoite vuodelle 2020 julkistettiin, sitä pidettiin pähkähulluna. Nyt tilanne on kuitenkin se, että tämä tavoite on kohta jo

19

saavutettu. Seuraavaan etappiin, 250 000 latauspistettä vuonna 2030, on tietysti vielä matkaa”, Jääskeläinen toteaa.

Painopiste siirtymässä julkiseen liikenteeseen Tilastojen mukaan 83 prosenttia julkisista matkoista tehdään bussilla, ja näistä 90 prosenttia on alle 10 kilometrin mittaisia. EU:n komissiolta onkin tiukkoja tavoitteita tuloillaan kaupunkiliikenteen sähköistämiseksi. ”Julkisen sektorin puhtaiden hankintojen direktiiviehdotuksessa Suomelle asetettu tavoite on, että vuonna 2020 kaupunkiliikenteestä peräti 46 prosenttia on vähäpäästöisiä busseja”, Jääskeläinen kertoo.

Helsinki ja Turku ovat jo ottaneet sähköbussit käyttöön, ja Jääskeläinen toivoo muihinkin

— Liikenneneuvos Saara Jääskeläisen mukaan liikenteen sähköistymisen painopiste on nyt siirtymässä julkiseen liikenteeseen.

20

N Ä KÖ A L A # 2 2 0 1 8 A J A S S A

Suomen kaupunkeihin lisää liikehdintää sähköisen liikenteen edistämiseksi. ”Sähköbussit ovat loistava liikkumismuoto kaupungeissa. Ne eivät haise, melua eivätkä tuota lähipäästöjä, ja niillä on todella mukava matkustaa”, hän kannustaa.

Sähköllä ainutlaatuisia etuja Trendikkäitä biopolttoaineita Jääskeläinen pitää hieman ongelmallisina. Ne eivät toki ole fossiilisia, mutta niidenkin polttamisesta syntyy joka tapauksessa päästöjä. ”Lisäksi biopolttoaineisiin liittyy se perustavanlaatuinen haaste, että niiden raaka-aineita ei vain ole riittävästi ennustettuun kysyntään nähden”, hän huomauttaa.

Jääskeläinen näkee sähkön parhaaksi tulevaisuuden liikenteen käyttövoimaksi monista syistä.

Sähkömoottorin energiatehokkuus on ylivoimainen verrattuna polttomoottoreihin, ja esimerkiksi automatisoitu ajaminen ja liikenteen palveluistuminen (MaaS eli Mobility as a Service) edellyttävät sähköisiä ratkaisuja. ”Lisäksi sähköautoja voidaan käyttää tulevaisuudessa kaksisuuntaisesti energiavarastoina, eli sähköinen liikenne kyetään ainutlaatuisella tavalla kytkemään tulevaisuuden energiajärjestelmään aktiiviseksi elementiksi, jonka avulla voidaan tasoittaa sähköenergian kysyntäpiikkejä”, Jääskeläinen sanoo.

”Sähkömoottorin energiatehokkuus on ylivoimainen verrattuna polttomoottoreihin, ja esimerkiksi automatisoitu ajaminen ja liikenteen palveluistuminen edellyttävät sähköisiä ratkaisuja.” ”Mielenkiinnolla odotankin, minä jouluna voin paistaa jouluruoat oman sähköautoni sähköenergialla.”

Juttuun on haastateltu myös ABB:n myyntijohtaja Juha Muhosta sekä tuotepäällikkö Jukka A. Mäkistä. n

— Johtava markkinaasema

Nro 1 sähköautojen latausjärjestelmissä

> 8 000 latausasemaa

ympäri maailman

100 %:n yhdistettävyys: ABB Ability TM pilvipohjainen ratkaisu tarjoaa reaaliaikaiset tiedot etäohjaukseen ja ennakoi vaan ylläpitoon

— Sähköauton latauslaitteen edut ABB:n latausasemat tarjoavat

99 %: n käytettävyyden

10–12

minuutin latausajalla 300 lisäkilometriä

3–6 minuutin lataus linja-autoille

2,6 miljoonaa tonnia vähemmän CO2päästöjä vuodessa, vastaa noin 10:tä miljoonaa autoa

A JASSA

—

Sähköisen liikenteen kehityksen etulinjassa ABB on vahvasti mukana viemässä sähköisen liikenteen kehitystä eteenpäin niin Suomessa kuin globaalisti.

ABB:n uraauurtava työ sähköisen liikenteen edistämisessä huomioitiin tänä vuonna 8. sijalla Fortune-lehden Change the World -listauksessa. Listalle valitaan yhtiöitä, joiden innovatiivisella työllä on merkittävä yhteiskunnallinen vaikutus ympäri maailman. ”Liikenteen sähköistyminen on tosiasia. Olemme edelläkävijänä edistämässä sitä ja erittäin iloisia siitä, että työmme on huomattu”, toteaa ABB:n myyntijohtaja Juha Muhonen.

ABB kehittää ja valmistaa kasvihuonepäästöjä vähentäviä sähköisiä ratkaisuja laajasti niin tie-, raide- kuin meriliikenteeseenkin.

Markkinajohtaja tieliikenteen latauksessa Sähköautojen latausjärjestelmissä ABB on globaali markkinajohtaja. Tällä hetkellä suurimmat kasvualueet ovat rivi- ja kerrostalojen pysäköintilatausjärjestelmissä, HPC (High Power Charging) -latauksessa sekä sähköbussien HVC (Heavy Vehicle Charging) -latauksessa.

Suomen vahva sähköverkko soveltuu älykkääseen sähköautojen yön yli lataamiseen, joka onnistuu ABB EVLunic -latausrasialla. Päiväaikaan latausta täydentävät ABB Terra -pikalatausasemat, joita on huoltoasemilla ja kauppojen pysäköintialueilla. Ne varmistavat matkan jatkumisen sähköllä.

Kaupunkibussien latauksessa ABB on todellinen edelläkävijä. Esimerkiksi Norjaan ja Ruotsiin on toimitettu latausjärjestelmiä, jotka lataavat bussin kuudessa minuutissa päätepysäkillä. ”Portfolioomme kuuluu myös ABB AbilityTM -pohjainen ohjelmisto, jolla voidaan valvoa itse lataustapahtumaa sekä bussin lataustasoa ja näin parantaa sähköbussiliikenteen luotettavuutta”, Muhonen sanoo.

Meriliikenteen merkitys yllättävän suuri Noin 90 % maailman rahdista kulkee meriteitse. ”Yksittäinen laiva voi tuottaa elinkaarensa aikana jopa 50 miljoonan auton päästöt”, Muhonen havainnollistaa.

Huomattava osa laivojen päästöistä syntyy satamissa, kun laivat tuottavat oman sähkönsä dieselillä. ”Tarjoamme eri taajuuksilla toimivia maasähköjärjestelmiä sekä satamiin että laivoihin”, Muhonen kertoo.

Raideliikenne lisääntyy kaupungeissa ”Olemme kehittäneet vetureihin energiatehokkaan voimalinjan, joka pystyy tallentamaan jarrutuksissa käytettyä energiaa ja syöttämään sen takaisin ajolinjaan. Tämä on käytössä esimerkiksi pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä olevissa Flirt-vetureissa”, Muhonen sanoo.

Suomen kaupungeissa sähköinen raideliikennekin on vahvassa kasvussa. Tampereella raitiotien rakennustyöt ovat jo täydessä vauhdissa, ja ABB toimittaa Tampereelle sähkönsyöttöasemat ja niihin liittyvän automaation. ”Teemme nyt ensimmäisiä toimituksia, ja oma osuutemme on valmis ensi vuoden loppuun mennessä.” n

21

22

N Ä KÖ A L A # 2 2 0 1 8 M I N U N T YÖ PA I K K A N I

— Anne Kostiaisen mielestä Lean toimii erityisesti luovan tiimin johtamisfilosofiana.

—

Luovuuden vahvistaja Anne Kostiainen vetää Pitäjänmäellä tiimiä, joka vastaa ABB:n taajuusmuuttajien ohjelmistojen kehittämisestä. Hänen tiimissään on kymmeniä alan asiantuntijoita. ”Pidän huolta, että huippuammattilaisemme saavat loistaa", hän kiteyttää oman roolinsa.

TEKSTI TERHI PAAVOLA KUVAT TIMO KAUPPILA

A

nne Kostiaiselle oman tutkimus- ja kehitystiimin ihmisten tunteminen on tärkeää, sillä hän käyttää johtamisfilosofianaan Lean-ajattelua. Hänen mielestään Lean toimii erityisen hyvin juuri nyt, kun tietoa on tarjolla joka puolella ja muutoksia tapahtuu nopealla sykkeellä. ”Lean-johtamisen suurin arvo on itseohjautuvuus. Tiimi saa valtuuksia päättää itse ja toimia omien päätöstensä mukaan. Kun maailma on verkostoitunut, ennustamaton ja monimutkainen, Leanin hyödyt tulevat esiin”, hän perustelee.

Erityisen tärkeää rohkeus on juuri tuotekehitystyössä. ”Tiimini on arvattava tulevaisuuden tarpeita. Me rakennamme ja kehitämme uusia ekosysteemejä. Siksi meidän on oltava rohkeita ja uskallettava kokeilla.

Esimies ei voi kontrolloida, tietää ja osata kaikkea.”

Anne Kostiaisen mielestä Lean-johtamisen avulla myös kaikkien tiimiläisten luovuus pääsee esille. ”Asiantuntijaorganisaatiossa esimies voi olla kapeikko. Näin käy, jos päätökset menevät aina yhden henkilön kautta. Silloin esimiehestä voi tulla tulppa, luovuus kärsii ja päätöksistä tulee aina samannäköisiä. Se ei toimi, kun pitää luoda ja kehittää jotakin uutta”, hän sanoo.

Tukea ja turvaa Esimiehen rooli on Anne Kostiaisen mielestä luoda turvalliset puitteet ja tietyt rajat, joissa toimitaan. ”Viihtyvyys, turvallisuus ja luovuus kulkevat käsi kädessä. Mielestäni on tärkeää nähdä jokainen työpaikalla omana itsenään. Olen tiimin valmentaja. Minun tehtäväni on hakea ideoita, olla läsnä ja hoitaa infrastruktuuria”, hän sanoo.

Anne Kostiaisen kalenterissa on lähes

joka päivälle puolen tunnin ”kahvilla”merkintä. ”Varaan jokaiselle tiimiläiselle kerran kuussa puolen tunnin kahvihetken. Sen aikana juttelemme asioista, jotka tuntuvat sillä hetkellä tärkeiltä. Keskustelulla ei ole agendaa eikä tavoitetta, siinä ei täytetä kaavakkeita. Haluan oppia tuntemaan tiimiläiset ja nähdä heidät kokonaisina, en vain työntekijöinä. Haluan kuunnella ja olla läsnä – ja olla kaikille tasapuolinen.”

Teollinen murros näkyy erityisesti ohjelmistoalalla, jossa asiantuntijoista on osin jo pulaa. Tämän vuoksi on pidettävä huolta, että ammattilaiset viihtyvät työssään. ”Juuri nyt on osattava rekrytoida oikeanlaisia osaajia ja annettava heille

23

M I N U N T YÖ PA I K K A N I

”Viihtyvyys, turvallisuus ja luovuus kulkevat käsi kädessä. Mielestäni on tärkeää nähdä jokainen työpaikalla omana itsenään.”

työrauha ja mahdollisuus päästä näyttämään oma osaamisensa.”

Globaalina yrityksenä ABB näyttäytyykin mielenkiintoisena työnantajana. ”ABB tarjoaa hyvät etenemismahdollisuudet. Toimimme kansainvälisesti, ja tämä työpaikka on näköala kaikkialle maailmaan. Lisäksi ABB:llä arvostetaan oppimista, joten täällä omien taitojen päivittäminen ja uuden oppiminen on sekä mahdollista että välttämätöntä.”

Piilohumanisti Anne Kostiainen on koulutukseltaan diplomi-insinööri. Ennen nykyistä pestiään hän toimi tuotekehityksessä muun muassa Nokialla. Myös ABB-ura alkoi tuotekehitystyössä, ja kun hänen esimiehensä siirtyi toisiin tehtäviin, häntä

pyydettiin pienen tiimin esimieheksi. ”Se oli minulle jännittävä paikka ja uudenlainen avaus. Olin tiimin nuorin ja lisäksi ainoa nainen. Muut tiimiläiset olivat minua korkeammin koulutettuja ja pitkään talossa olleita. Olen kiitollinen, että minuun luotettiin, sillä huomasin työn sopivan minulle. Minussa olikin asunut ”piilohumanisti”, joka oli kiinnostunut ihmisistä. Uudessa roolissani sain yhdistää teknisen taustani ja ihmisjohtajuuden. Olen saanut olla aina oma itseni, ja se on nähty täällä vahvuutena”, hän sanoo.

Kokkausta, joogaa ja lenkkeilyä Vapaa-ajallaan Anne Kostiainen tekee mielellään ruokaa. ”Myös ruuanlaitossa yhdistyvät luo-

vuus ja tekninen osaaminen. Kokatessa näkee heti työnsä tuloksen, ja hyvä ruoka on ihana jakaa ystävien kanssa. Minusta on hauska tuunata erilaisia reseptejä – teen siis vähän samaa kuin työssäni: muokkaan vanhoja struktuureja ja koen onnistumisen iloa.”

Ihmisten kanssa työskentely vaatii vastapainoksi hiljaisuutta. ”Koska työni on hyvin sosiaalista, introverttipuoleni kaipaa myös rauhoittumista. Silloin joogaan tai käyn lenkillä.

Jotta pystyn olemaan läsnä toisille, minun on pystyttävä olemaan läsnä myös itselleni. On muistettava kuunnella myös itseään.” n

24

8

N Ä KÖ A L A # 2 2 0 1 8 L I S TA

TEKNIIKKAA MAAILMAN MERILLÄ —

Meriliikenteen hiilidioksidipäästöjen on laskettu olevan noin 800 miljoonaa tonnia vuodessa. Luku tarkoittaa reilua kahta prosenttia kaikista hiilidioksidipäästöistä. Päästöjen vähentäminen, sähköistyminen ja automatisointi ovat meriliikenteen trendejä juuri nyt. ABB on vahvasti mukana kehittämässä yhä puhtaampaa tekniikkaa maailman merille.

L I S TA

25

1 2

VIRGIN VOYAGES -LUKSUSRISTEILIJÖIHIN AZIPOD®-PROPULSIOJÄRJESTELMÄ JA ABB:N SÄHKÖVOIMANTUOTANTO Sir Richard Bransonin uudet, vain aikuismatkustajille tarkoitetut Virgin Voyages -risteilijät on suunniteltu ympäristöä ajatellen. Karibian maisemissa kulkevissa laivoissa vältetään turhaa muovin ja kertakäyttötuotteiden käyttöä. Lisäksi laivojen sisustuksessa on käytetty kierrätysmateriaaleja.

ABB toimittaa varustamon kolmeen risteilijään sähkövoimantuotanto- ja Azipod®-järjestelmät. 2 700 matkustajalle suunnittelut luksusristeilijät varustetaan voimantuotantoratkaisulla, joka sisältää generaattorit, sähkönjakelukojeistot, jakelumuuntajat ja kauko-ohjausjärjestelmän Azipod®-yksikköjen ohjaamiseen komentosillalta.

Laivueen ensimmäinen alus valmistuu vuonna 2020.

LAIVAT LIIKKEELLE PÄÄSTÖTTÖMÄLLÄ POLTTOKENNOJÄRJESTELMÄLLÄ ABB ja Ballard Power Systems kehittävät yhteistyössä polttokennojärjestelmää sähköisen merenkulun käyttöön. Yritysten yhteistyö keskittyy matkustajalaivojen polttokennojärjestelmien kehittämiseen. Ajatus on, että ratkaisu rakennetaan moduuliksi, joka on helppo asentaa laivaan.

Ballard on jo kehittänyt maalle asennettavia PEM (eli Proton Exchange Membrane Fuel Cell) -polttokennojärjestelmiä. PEM-polttokenno muuntaa vedyn kemiallisen energian sähköksi.

Kun vety tuotetaan uusiutuvista raaka-aineista, koko energiaketju on puhdas.

3

ETÄVALVONTAA MAAILMAN MERILLÄ 24/7 Laivat merillä seilaamassa luotettavasti ja turvallisesti – siinä tehtävä, jota ABB Ability™ Collaborative Operations -keskus on toteuttanut vuoden ajan. Etävalvontakeskus seuraa satoja laivoja ympäri maailmaa 24/7. ABB:n asiantuntijat Norjassa, Singaporessa, Floridassa ja Helsingin Vuosaaressa ratkovat asiakkaiden tilanteita merillä laivojen ollessa liikkeessä. Kattavan datan avulla voidaan sekä selvittää vikoja yhdessä laivan henkilöstön kanssa että torjua ongelmia ennen kuin ne ehtivät syntyä.

Automatisoinnin ansiosta laivojen huoltokäyntien määrää on pystytty vähentämään jopa 70 prosenttia.

4

OCTOPUS ANALYSOI FUTURISTISEN VESITAKSIN MENOA Genevejärvellä ja Pariisia halkovalla Seinejoella esitelty SeaBubbles-vesitaksi hämmästyttää futuristisella ulkomuodollaan. Äänettömästi ja päästöttömästi liikkuva alus hyödyntää ABB Ability™ Marine Advisory System OCTOPUS -ohjelmistoratkaisua. Ratkaisu auttaa alusten kehittäjiä keräämään ja analysoimaan dataa vesiliikenteen optimoimiseksi.

SeaBubbles on koekäytössä. Sen liikkuminen perustuu katamaraaneista tuttuun tekniikkaan. Yhteen vesitaksiin mahtuu viisi ihmistä, ja parhaimmillaan se saavuttaa 15 solmun huippunopeuden.

N Ä KÖ A L A # 2 2 0 1 8 L I S TA

26

5

KOHTI AUTONOMISTA MERENKULKUA ABB:n ”Electric. Digital. Connected.” -strategian mukaan merenkulku kehittyy kohti sähköisiä akustoja, korkeaa automaatioastetta ja autonomiaa. Automaatio ja autonomia tarkoittavat sitä, että laivojen tekniikkaa pystytään valvomaan, huoltamaan ja korjaamaan yhä enemmän etävalvonnan kautta. Lisäksi paremman automaation avulla laivastojen kustannukset ja päästöt pienenevät ja turvallisuus paranee.

ABB on perustajajäsenenä mukana myös vuonna 2016 toimintansa aloittaneessa One Sea -ekosysteemissä, jossa toimialojen globaalit johtajat tiiviissä yhteistyössä edistävät itseohjautuvaa meriliikennettä.

One Sea -ekosysteemillä on maailman ensimmäinen kaikille avoin testialue Jaakonmerellä Eurajoen edustalla.

6

TAVOITTEENA PÄÄSTÖTÖN LAIVA VUONNA 2025 ABB Marine & Ports -liiketoimintayksikkö on tehnyt yhteiskuntasitoumuksen merenkulun energiankulutuksen ja päästöjen minimoinnista.

Sitoumuksen tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä ABB on luonut ja toteuttanut kilpailukykyisen teknologian täysin päästöttömään laivaan. ABB:n Marine & Ports -yksikkö kehittää sähköistys- ja automaatioratkaisuja meriteollisuuden tarpeisiin Helsingin Vuosaaressa ja Haminassa. Yhteiskuntasitoumus on pitkän aikavälin tahtotila tulevaisuuden Suomesta. Sitoumusten avulla halutaan edistää kestävää kehitystä. Marine & Ports -yksikkö on mukana myös Suomen meriteollisuuden Responsea – vastuullinen meriturvallisuus -verkostossa. Verkoston 14 jäsentä ovat jo tehneet yhteiskuntasitoumuksen. Yhteiskuntasitoumuksiin voi tutustua osoitteessa sitoumus2050.fi

7

AZIPOD®-PROPULSIOJÄRJESTELMÄLLÄ VARUSTETUN LAIVAN AJOA SIMULAATTORILLA ABB Marine & Ports -liiketoimintayksikön koulutuksista vastaavan Marine Academyn koulutuksissa voidaan muun muassa simuloida Azipod®-järjestelmällä varustetun laivan ajoa ja verrata operointia perinteiseen potkurijärjestelmään. Kesällä 2017 avatussa ABB AbilityTM Customer Innovation Centerissä voidaan tukea asiakkaan polkua koko elinkaaren ajan.

8

ABB:N AZIPOD®-TEKNIIKAN JA AKER ARCTICIN DASLAIVAKONSEPTIN VOIMALLA ENNÄTYSVAUHTIA NORJASTA ETELÄ-KOREAAN Laivalla Norjan Hammerfestista Etelä-Koreaan 19 päivässä.

Onko se mahdollista? Kyllä, kun laiva kulkee matkan pohjoista reittiä Koillisväylää pitkin ja laivaa ohjataan vaikeissa olosuhteissa perä edellä. ABB:n Azipod®-propulsiotekniikan avulla Christophe de Mergerie -tankkeri onnistui pitämään keskinopeuden 14 solmussa paikoin jopa metrin paksuisessa jäässä. 300 metriä pitkä ja 50 metriä leveä tankkeri on Sovcomflot-nimisen venäläisvarustamon ensimmäinen alus, joka on suunniteltu kulkemaan paksussa jäässä. Varustamolta on tulossa kaikkiaan 15 tämänkaltaista alusta, ja niiden tarkoitus on kuljettaa kaasua Venäjän arktisilta alueilta ympäri vuoden.

M I TÄ I H M E T TÄ

27

—

Tuotekehitystä paahteessa ja pakkasessa

ABB:n aurinkoinvertterilaboratorion laajennus tuo lisää vauhtia seuraavan laitesukupolven tuotekehitykseen. Laboratoriossa kehitetään työkaluja ilmastonmuutoksen torjuntaan.

TEKSTI PETJA PARTANEN KUVAT OLLI URPELA

K

esä 2018 oli Helsingissä ennätyksellisen lämmin. ABB:n aurinkovoimalaboratoriossa on sen sijaan elokuisena aamuna alkamassa aurinkoinvertterin kylmäkäynnistyskoe. Laboratorion säähuoneen lämpömittari näyttää lukemaa -40°C. ABB keskitti vuonna 2016 voimalaitosmittakaavan aurinkoinvertterien kehitystyön Helsingin Pitäjänmäelle. Nyt laboratoriota jo laajennetaan.

“Laajennus tuli ajankohtaiseksi kasvavien markkinoiden myötä. Nyt pystymme vastaamaan markkinoiden haasteisiin entistä paremmin", kertoo aurinkoinvertterien tuotehallinnasta vastaava johtaja Jyrki Leppänen ABB:ltä.

Laboratoriossa kehitetään työkaluja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Tuotekehittäjillä on kiire, sillä aurinkosähköasennusten vuotuinen kasvu on hurja; joillakin markkinoilla se on lähes 50 prosenttia. Voimalaitoskokoluokan laitteiden kysyntää on vauhdittanut aurinkosähköjärjestelmien hintojen lasku. Monilla maapallon alueilla aurinkosähkö on jo halvin energiantuotannon muoto. Vuonna 2016 aurinkovoiman tuotantokapasiteetti maailmassa ylitti 300 gigawattia. Samaan aikaan voimaloiden koot kasvavat. Myös uudet invertterisukupolvet ovat aina edeltäjiään tehokkaampia, vaikka ulkomitat pysyvät entisellään.

ABB:n aurinkovoimalaboratoriossa käynnissä oleva laajennus kaksinkertaistaa laboratorion testauskapasiteetin. Laajennuksen jälkeen laboratori-

ossa voidaan testata huomattavasti nykyistä tehokkaampia, jopa 8 megawatin tehoisia aurinkoinverttereitä. Testauskapasiteettia tarvitaan paitsi uusien laitteiden kehitystyössä myös silloin, kun nykymallistoa viedään uusille markkinoille. Viranomaisten vaatimukset verkkolaitteiden käyttäytymiselle vikatilanteissa vaihtelevat maittain. Laitteiden toiminta pitää todentaa kunkin maan viranomaismääräyksiä vastaavaksi.

Laboratorion ylpeys on säähuone.

Valvomosta käsin huoneen kosteutta ja lämpötilaa voidaan säätää kaikkia maapallolla esiintyviä olosuhteita vastaaviksi, paukkupakkasista aina 100 asteen autiomaapaahteeseen. Nyt säähuoneen kassakaappimaisen oven takana odottaa testausvuoroaan nykymalliston 2 megawatin tehoinen ABB PVS980 -aurinkoinvertteri. Kun ovi suljetaan ja jännite kytketään, ei ihmisillä ole tilaan asiaa. Tietoa testaajille välittävät mittaushuoneesta tuleva satojen johtojen kimppu. Valtava datavirta kertoo invertterin eri komponenttien lämpötilat, virrat ja jännitteet.

Miksi aurinkoinvertterien tuotekehitys tehdään Suomessa? Selitys on yksinkertainen: ylivoimainen osaaminen. Aurinkoinvertterien perustekniikka pohjautuu taajuusmuuttajiin, joita on kehitetty Helsingin Pitäjänmäellä jo vuosikymmeniä. n

— Aurinkovoimalan vaihtosuuntaaja eli invertteri muuntaa aurinkopaneelien tasasähkön sähköverkkoon soveltuvaksi vaihtosähköksi. ABB:n Pitäjänmäellä sijaitsevan aurinkovoimalaboratorion säähuoneessa voidaan simuloida kaikkia mahdollisia olosuhteita, joissa ympäri maailmaa toimitettavat invertterit toimivat.

28

—

N Ä KÖ A L A # 2 2 0 1 8 A S I A K A S C A S E

Energialaboratorio Kalasatama ABB ja HELEN ovat pilotoineet Helsingin Kalasatamassa useita tulevaisuuden energiaratkaisuja. Moni kokeiluista on etenemässä kaupunkirakentamisen standarditekniikaksi.

TEKSTI PETJA PARTANEN KUVAT OLLI URPELA

KIINTEISTÖAUTOMAATIO ABB:n toimittama huoneistoautomaatiojärjestelmä on osa älykästä sähköverkkoa. Se sallii kysyntäjouston ja antaa asukkaille mahdollisuuden seurata omaa energian- ja vedenkulutustaan ja ohjata sähkölaitteita vaikka lomamatkoilta. Järjestelmän avoin rajapinta taas mahdollistaa uusien energia-, turvallisuus- ja mukavuuspalvelujen liittämisen järjestelmään.

“Kalasatama on merkittävä pilottihanke, jota voidaan hyödyntää kaikkialla Suomessa, kun uusiin taloihin suunnitellaan älykkyyttä ja ohjattavuutta”, Vaattovaara kertoo.

Kalasataman pilottikorttelissa toteutettu ABB:n KNX-huoneistoautomaatiojärjestelmä on monistettu jo useisiin muihin alueen kortteleihin.

VALMIUS KYSYNTÄJOUSTOON Kalasatamaan on rakennettu valmiuksia sovittaa energiankulutus entistä vaihtelevampaan tuotantoon. Kiinteistöautomaatio mahdollistaa kotitalouksien kulutuksen älykkään ohjauksen, ja vastaavaa älyä on tulossa Kalasataman liiketiloihin.

“On paljon sellaisia kuormia, joita voidaan ohjata halvemman sähkön tunneille ilman, että siitä tulee haittaa kiinteistön toiminnalle. Samalla mahdollistetaan uusiutuvan energian lisääminen”, Matti Vaattovaara toteaa. Digitekniikan myötä energiankulutus on helppo tehdä näkyväksi ja saada asukkaat mukaan energiansäästötalkoisiin. Kun on tietoinen omasta energiankulutuksestaan, voi kulutusta ohjata halvimpiin ajankohtiin ja tasata omalta osaltaan sähkönkulutuksen kysyntäpiikkejä.

RENGASVERKKO

DIGITAALISET UNIGEAR DIGITAL -KOJEISTOT

Kalasataman uuden sähköaseman yhteyteen rakennettiin maailman ensimmäinen suljettu keskijännitteinen rengasverkko. Perinteisesti keskijänniteverkkoa syötetään yhdestä pisteestä ja vikatilanteessa syöttöpistettä vaihdetaan nopeasti. Suljettua rengasverkkoa sen sijaan syötetään samanaikaisesti kahdesta eri suunnasta. Samaa ratkaisua käytetään korkeajänniteverkoissa varmistamaan täysin katkeamaton sähkönsyöttö vikatilanteissa. “Tämä on aivan ainutlaatuista maailmassa. Sitä varten tarvittiin paljon tuotekehitystä”, Matti Vaattovaara kertoo.

Alueen uusi älykäs digitaalinen sähköasema liittää Kalasataman valtakunnanverkkoon – ja on täynnä ABB:n verkkoteknologiaa päämuuntajasta aina tehoa kiinteistöille jakaviin Unigear Digital -keskijännitekojeistoihin.

Uudet suojausratkaisut mahdollistavat kriittisten kiinteistöjen syötön suljetusta rengasverkosta. Digitekniikan tuoma älykkyys on valttia erityisesti vikatilanteissa: väylätekniikalla keskenään kommunikoivat sähköverkon komponentit lyhentävät mahdolliset sähkökatkot murto-osaan nykyisestä tai estävät ne kokonaan.

Uusi rengasverkko syöttää sähköä alueen kriittisimpiin kiinteistöihin, joissa lyhyetkin sähkökatkot tulisivat kalliiksi.

“Helen on tällä hetkellä yksi maailman luotettavimpia sähkönjakelijoita. Keskijännitteen rengasverkko on oikeastaan ainoa tapa viedä sähköjakelu vielä korkeammalle tasolle."

Älykäs jakeluverkko pystyy myös kytkemään kuormia pois niin, että kriittisimpien kohteiden sähkönsyöttö turvataan alueen oman sähköntuotannon ja sähkövaraston avulla.

ASIAK ASC ASE

H

elsinki hyödyntää uutta Kalasataman kaupunginosaa tulevaisuuden kaupunkirakentamisen laboratoriona. Moni Kalasataman kokeiluista liittyy tavalla tai toisella energiaan.

“Energiamarkkinoilla on tapahtumassa suuria muutoksia, ja uusi urbaani Kalasatama on osa Helsinkiä seuraavat sadat vuodet. Halusimme että Kalasataman energiajärjestelmä kestää aikaa”, kertoo myyntijohtaja Matti Vaattovaara ABB:ltä.

Tulevaisuudessa energian kuluttajille on luvassa nykyistä aktiivisempi rooli. He voivat toimia myös uusiutuvan energian tuottajina, ja uusi teknologia

29

mahdollistaa oman energiankäytön reaaliaikaisen seurannan ja ohjauksen.

“Kalasataman asukkaat voivat jo nyt olla aktiivisia toimijoita energiamarkkinoilla”, Vaattovaara sanoo.

Hyvä uutinen on myös se, että uuden älykkään verkkoteknologian ansiosta Kalasataman asukkaat voivat olla keskivertosuomalaista varmempia siitä, että sähköä tulee kodin pistorasioista tilanteessa kuin tilanteessa.

“Kalasatamassa tehtyjä kokeiluja ja kehitystyötä hyödynnetään jo monessa muussa kohteessa”, Vaattovaara kertoo.

HIILIVOIMALA SIIRTYY HISTORIAAN Kalasataman kupeessa sijaitseva Hanasaaren voimala mustine hiilikasoineen edustaa edellisen vuosituhannen keskitettyä energiantuotantoa. Se korvataan vuoteen 2024 mennessä biolämmöllä ja muulla uusiutuvalla energialla.

Samalla vapautuu rakennusmaata kasvavan kaupungin tarpeisiin.

SÄHKÖVARASTO Sähkövaraston avulla aurinkosähköä voidaan käyttää esimerkiksi päivällä tuotetun aurinkoenergian varastoimiseen ja öiseen sähköautojen lataamiseen. Kalasatamaan vuonna 2016 valmistuneen energiavaraston teknisenä esikuvana konsepti on kehitetty ABB:n, HELENin ja Fingridin yhteistyönä.

Toistaiseksi aurinkosähköstä ei ole ylitarjontaa. Kalasataman akuston tärkein tehtävä on toimia tasapainottavana komponenttina sähköverkon taajuuden nopeassa säädössä. Kun vaihtovirran taajuus laskee, sähkövarasto luovuttaa tehoa verkkoon. Kun taajuus taas nousee yli 50 hertsin, tehoa imetään sähkövarastoon. Nopeasti säätyvä energiavarasto toimii siis hyvänä tukena vesivoimalaitoksille valtakunnallisen tehotasapainon varmistamisessa.

SUVILAHDEN AURINKOVOIMALA Päästötön aurinkosähkö on tänään nopeimmin kasvava uusiutuvan energian tuotantomuoto. Kalasataman sähköverkkoon voidaan kytkeä taloyhtiöiden ja yksittäisten asukkaiden pientuotantoa. Kalasataman suurin uusiutuvan energian tuottaja on vuonna 2015 käynnistetty Helenin Suvilahden 320 kWp:n aurinkovoimala. ABB:n toimittamat aurinkoinvertterit muuttavat voimalan tuottaman tasasähkön verkkoon soveltuvaksi vaihtovirraksi. ABB:n voimalaitoskokoluokan invertterien tuotekehitys on Suomessa.

SÄHKÖAUTOJEN LATAUS Tulevaisuudessa yhä useampi Kalasataman asukas ajaa sähköautolla. Tämä asettaa uusia vaatimuksia asuinalueen sähkönjakelulle. “Tarvitaan sekä hidasta yön yli latausta kotona että nopeita pikalatauspisteitä”, Vaattovaara kertoo. Huomattavassa osassa Kalasataman autopaikoista varaudutaan sähköautojen kotilataukseen. Automaation avulla latauskuormaa voidaan jakaa älykkäästi niin, että ehkäistään tehopiikki illan kalleimpina tunteina, mutta kaikkien autojen akut ovat täynnä aamuun mennessä. Pikalatausta taas tarvitaan keskellä päivää ja pitkillä matkoilla, kun ei ole aikaa odotella. ABB:n toimittama 50 kilowatin pikalatauspiste otettiin käyttöön jo kuusi vuotta sitten Helsingin ydinkeskustassa. Sähköautojen voimakkaan lisääntymisen vuoksi latauspisteiden määrä tulee kasvamaan voimakkaasti, myös Kalasataman alueella.

N Ä KÖ A L A # 2 2 0 1 8 I L M I Ö

30

—

Turvallisesti kaikkialla maailmassa TEKSTI: HELI SATULI KUVA: OLLI URPELA

ABB:N TYÖTURVALLISUUDEN PERIAATTEET

1. Mieti hetki, ennen kuin teet.

2. Puutu heti, jos huomaat turvallisuusriskin.

3. Varmista riittävä koulutus, perehdytys,

oikeat työvälineet ja vastuut.

mään käytäntöjä.

4. Raportoi havainnoista, ideoi ja auta kehittä5. Vie turvallisuusajattelu mukanasi myös vapaa-

ajallesi.

ILMIÖ

31

Sähköasemien työmaat ovat täynnä vaaranpaikkoja, ja sadat monimuotoiset projektit eri puolilla maailmaa ovat iso haaste työturvallisuudelle. ABB:llä tehdään systemaattista työtä turvallisuuden varmistamiseksi.

A

BB:n Grid Integration -yksikkö toimittaa sähköasemia ympäri maailmaa. Asentajat työskentelevät työmailla sekä korkeissa paikoissa että kaivannoissa. Työhön kuuluu myös raskaita nostoja, ja sähköjännite on läsnä koko ajan.

Vaativista olosuhteista huolimatta viime vuonna ABB:n toiminnoissa Suomessa tapahtui 0,37 sairauspoissaoloon johtanutta tapaturmaa 200 000:ta työtuntia kohti. Viidessä vuodessa tapaturmien määrä on laskenut 37 prosenttia. ”Tavoitteemme on joka päivä nolla tapaturmaa”, toteaa yksikön turvallisuus- ja ympäristöpäällikkö Päivi Koskela.

Kaikkien vastuulla Hyvä kehitys on Päivi Koskelan mukaan järjestelmällisen turvallisuustyön ansiota. Se perustuu turvallisuuskoulutukseen, joka on pakollinen koko ABB:n henkilöstölle. Tämän lisäksi kaikissa yksiköissä järjestetään kyseiselle liiketoiminnalle olennaisen tärkeää koulutusta turvallisuustekijöistä ja -toimintatavoista. Grid Integration -yksikön koulutuksiin sisältyy säännöllisesti uusittava työturvallisuuskortti sekä sähkötyöturvallisuus- ja ensiapukoulutus.

ABB:llä turvallisuusteema on esillä monin tavoin: vuosittain vietetään globaalia terveys- ja turvallisuusviikkoa, on turvallisuusteemakohtaisia kampanjoita ja jokaiselle kirjataan kehityskeskustelussa turvallisuuteen liittyvä tavoite. Myös kaikki tilaisuudet alkavat turvallisuusaiheella. ”Meidänkin yksikössämme tiimipalaverit alkavat aina turvallisuusasioilla”, toteaa yksikön controller Pirkko Nordström.

Kokouksissa käsitellään tilastoja, läheltä piti -tilanteita ja sitä, miten varmistetaan, ettei samanlainen tapaturma toistu enää koskaan missään.

Turvallisuus on jatkuvaa oppimista, ja kaikkia myös kannustetaan tekemään turvallisuushavaintoja.

Kun tiimit vierailevat työmailla tutustumassa sähköasemaan, samalla tehdään turvallisuuskierroksia ja -havaintoja.

Pirkko Nordström tarkkailee työympäristönsä liikennettä ja raportoi havaitsemistaan turvallisuusriskeistä. ”Turvallisuus kuuluu jokaiselle työtehtävästä riippumatta. Päivittäinen turvallisuustyö auttaa pysymään valppaana ja puuttumaan tilanteisiin heti.”

Terveenä kotiin Sähköasemaprojekteissa turvallisuustyön merkitys korostuu. Moni Grid Integration -yksikön työmaa sijaitsee kehittyvissä maissa, joissa turvallisuuskulttuuri ja olosuhteet ovat erilaiset kuin Suomessa.

ABB:llä turvallisuuskulttuuri on viety korkealle tasolle vuosien pitkäjänteisellä työllä. ”Kunkin maan tilanteeseen perehdytään ja varaudutaan, mutta ABB:n turvallisuusvaatimuksista ei tingitä missään olosuhteissa”, yksikönjohtaja Anders Zittra painottaa.

Myös asiakkaat ovat yhä kiinnostuneempia turvallisuudesta. Projekteissa turvallisuustyö alkaa jo tarjousvaiheessa. Avainsana on ennakointi. Riskienarvioinnilla tunnistetaan kohteen riskit ja määritellään ennaltaehkäisevät toimet jokaiselle työvaiheelle. Ennakkosuunnitelma kattaa koko projektin keston ja kaikki siihen osallistuvat työntekijät. ”Varmistamme esimerkiksi sen, että sähkölinjan alla on turvallista työskennellä”, kertoo Päivi Koskela.

Perehdytys on keskeinen elementti. Vastuualueiden, turvallisten työtapojen ja oikeiden työvälineiden käytön on oltava selvää jokaiselle. Yhteinen tavoite on, että kaikki pääsevät työpäivän jälkeen terveinä kotiin.

Ennen työn aloitusta työntekijän on myös pysähdyttävä hetkeksi ja käytävä toimenpide läpi ennen aloittamista. Jos hän epäilee turvallisuusriskiä, työtä ei tehdä. Viikoittaisten turvallisuuskierrosten lisäksi työmailla järjestetään auditointeja.

Koskelan mukaan turvallisuustyö ei lopu projektin luovutukseen. ”Huolehdimme myös, että kohteen huolto ja kunnossapito sujuvat asiakkaalta turvallisesti ja helposti."

Positiivisuuden kautta ABB:llä tavoitteena on, että turvallisuustietoisuus lisääntyy ja osaaminen kasvaa jatkuvasti. Tapaturmien lisäksi on Päivi Koskelan mukaan hyvä käsitellä onnistumisia ja hyviä ratkaisuja. Turvallisuus vaatii sitoutumista ja aikaa, joten on tärkeää kiittää, kannustaa ja erityisesti kuunnella, sillä parhaat turvallisuusideat syntyvät usein työmailla.

"Turvallisuus ei ole irrallinen asia, joka napsautetaan tarvittaessa päälle ja pois. Meille se on osa jokapäiväistä tekemistä. Kun turvallisuusajattelua treenaa joka päivä töissä, toimii sen mukaan automaattisesti myös vapaa-ajalla", summaa Anders Zittra. n

32

N Ä KÖ A L A # 2 2 0 1 8 Y H D E S S Ä

—

Fysiikan työpaja innostaa tekniikan opiskeluun ABB:n fysiikan luokka on jo 20 vuoden ajan tarjonnut yläkoululaisille ja lukiolaisille mahdollisuuden konkreettiseen tekniikan kokeilemiseen ja oppien syvälliseen ymmärtämiseen.

TEKSTI LOTTA VAIJA KUVAT OLLI URPELA

K

un ABB:n Lauri Intke kertoo innostuneensa tekniikasta kesätyössään ABB:llä, lukiolaiset höristävät selvästi korviaan. Helsingin Pitäjänmäellä sijaitsevassa ABB:n fysiikan luokassa on juuri alkanut lukiolaisryhmän vierailu.

Pian siirrytään työpajan puolelle, mutta ensin kuunnellaan Intken uratarina loppuun. ”Tein aikanaan Teknillisen korkeakoulun diplomityöni ABB:lle.

Nykyisin teen töitä Drives-liiketoimintayksikössä taajuusmuuttajien parissa. Kuinka moni tietää, mikä on taajuusmuuttaja?” Intke kysyy. Muutama käsi nousee vähän ujosti.

Ujous karisee pian, kun oppilaat pääsevät fysiikan luokan puolelle. He tarttuvat rohkeasti välineisiin ja tutustuvat työohjeisiin. Opettaja Hannu Keskitalo luonnehtii ryhmää itseohjautuvaksi ja toimeliaaksi. Fysiikan luokassa on tarkoitus valita kolmesta neljään työtä yhdessä ja itsenäisesti tehtäväksi. Tällä kertaa tutustutaan ainakin kylmäfysiikkaan, aurinkoenergiaan ja force plate -anturilla toteutettaviin ponnistusvoiman mittauksiin.

Vastapainoa teorialle Tämänkertaiset vieraat ovat Espoon Kuninkaantien lukiosta, pitkän fysiikan lukijoita kaikki. Vierailu on osa aineen työkurssia. ”Tavallisella fysiikan kurssilla ei kokeita tehdä tähän tahtiin. Työkurssilla kokeita tehdään kaikkiaan kahdeksan, joista neljä voimme tehdä täällä”, Saara Laasonen kuvailee ja jatkaa: ”Tykkään käytännön töistä, ne tuovat kivaa vaihtelua pänttäämiselle.”

Kurssikaveri Niklas Back on samaa mieltä: ”Fysiikka on mukavan konkreettista, ja kokeiden avulla on hauskaa päästä havainnoimaan asioita. Teoreettinen puoli kun ei aina ole ihan helpointa ymmärtää.”

Aurinkopaneelin testaus on jo täydessä käynnissä

yhdessä työpisteessä. Kun paneeleihin suunnataan valoa, pitäisi pienen potkurin lähteä pyörimään. Oppilaat ovat keskittyneitä ja kunnianhimoisia: potkurin pieni pyörähdys ei selvästikään kelpaa.

Tavoitteena innostaa ja inspiroida nuoria Henkilöstöhallinnon harjoittelija Maarit Kylmälahti ABB:ltä koordinoi fysiikan luokan käytännön järjestelyjä. Fysiikanluokkatoiminta on osa monipuolista työnkuvaa opiskelijayhteistyössä, johon kuuluu lisäksi messuja, opintokäyntejä ja opiskelijatilaisuuksia. Kylmälahden mukaan fysiikanluokkatoiminta innostaa nuoria tekniikan pariin ja tukee ABB:n tavoitteita monella muullakin tavalla. ”Monimuotoisuus on meillä tärkeä teema, jota edistämme aktiivisesti. Haluamme, että nuoret – niin pojat kuin tytötkin – näkisivät ne kaikki monipuoliset mahdollisuudet, joita tällä alalla on. ABB on mukana myös muun muassa Teknologiateollisuuden valtakunnallisessa MyTech-ohjelmassa, joka tähtää siihen, että tekniikan alalle saadaan lisää innostuneita nuoria”, Kylmälahti kertoo.

Työpajat avaavat koululaisille käytännönläheisen näkymän yrityksen toimintaan ja tekniikan alaan. Kylmälahti on huomannut, kuinka nuoret innostuvat ja kyselevät usein ABB:stä työpaikkana ja kesätyömahdollisuuksista. ”Vaikka tuotteemme ja palvelumme ympäröivät ihmisten arkea jatkuvasti, on tämä monelle koululaiselle ensikosketus meihin yrityksenä. Ehkä tästä syttyy jollekin kipinä hakeutua tulevaisuudessa ABB:lle osaajaksi!”

Saara Laasonen vahvistaa Kylmälahden ajatukset. ”Todennäköisesti haluan opiskella jotain fysiikkaan ja tietotekniikkaan liittyvää. Olen täällä tänään saanut käsitystä ABB:stä, ja heti se rupesi kiinnostamaan yri-

YHDESSÄ

Nestemäisen typen tutkimus kiinnosti oppilaita jo etukäteen kovasti. Turvallisuus on etusijalla, ja kylmäfysiikan kokeet tehdään opettajan johdolla.

— Opettaja Hannu Keskitalo on huomannut, kuinka oppimisympäristön vaihdos virkistää ja inspiroi oppilaita. ”Omakin osaamiseni ja ymmärrykseni syvenee täällä vieraillessa joka kerta, vaikka asiat ja kokeet ovat jo ennestään tuttuja”, Keskitalo sanoo.

33

34

N Ä KÖ A L A # 2 2 0 1 8 Y H D E S S Ä

— Force Plate -anturilla mitataan 17-vuotiaan jääkiekkoilijan elastisuutta ja ponnistusvoimaa.

tyksenä. Lauri Intken uratarina rohkaisi uskomaan, että kunhan kiinnostusta riittää, ajan kanssa opinnot ja työmahdollisuudet kyllä selkiytyvät.”

Tulevaisuuden taitoja ja käytännön oppeja Espoon Kuninkaantien lukion opettaja Hannu Keskitalo valmistelee jo päivän odotetuinta osuutta: nestemäisellä typellä toteutettavia kylmäfysiikan kokeita. ”Tämän fysiikantyöpajan merkitys opetukselle on suuri. Olen jo 20 vuotta käynyt täällä joka vuosi eri oppilasryhmien kanssa. Puitteet ovat ainutlaatuiset ja juuri sopivat hyödynnettäviksi osana opetusta”, Keskitalo kehuu.

Hän uskoo, että fysiikan opinnoissa tarvittavat taidot ovat yleisestikin juuri sellaisia taitoja, joita tulevaisuuden osaajilta vaaditaan: soveltamista, asioiden syvällistä ymmärtämistä, erilaisten digitaalisten laitteiden käyttöä ja monipuolista kielitaitoa. ”Täällä ABB:llä koulussa opitut asiat yhdistyvät reaalimaailmaan. Asioita voi kirjastakin oppia, mutta itse tekemällä tieto omaksutaan paljon syvällisemmin.” n

— Henkilöstöhallinnon harjoittelija Maarit Kylmälahti on huomannut, että nuoret kiinnostuvat ABB.stä hurjasti, kun he pääsevät käymään yrityksessä.

FYSIIKAN LUOKKA n Fysiikan luokka -toiminta on osa ABB:n monipuolista yhteistyötä oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa. Tavoitteena on edistää nuorten kiinnostusta tekniikkaan ja teknisiin opintoihin. n Luokissa vierailee yläkoululaisia ja lukiolaisia. n Toimintaa on järjestetty jo 20 vuotta, ja fysiikan työpajoihin on osallistunut kymmeniä tuhansia koululaisia. n Toinen fysiikan luokka on Lappeenrannan Teknillisen yliopiston tiloissa ja toinen Helsingin Pitäjänmäellä, ABB:n konetehtaan yhteydessä.

T U LO S S A

35

Merkitse kalenteriisi myös: ENERGYWEEK, VAASA 18.–21.3.2019 https://www.energyweek.fi

Teollisuus 4.0 – miten digitaalisuus valtaa teollisuuden SMART FACTORY, 20.–22.11.2018, JYVÄSKYLÄ ABB:N OSASTO C 203 http://smart-factory.fi/ Millainen on tulevaisuuden tehdas? Aihetta tarkastellaan monesta eri näkökulmasta Jyväskylässä marraskuisilla Smart Factory -messuilla, joiden teemana on teollisuuden digitaalinen tulevaisuus.

Samaan aikaan Jyväskylän Paviljongilla järjestetään myös FinnMATERIA, kaivosteollisuuden, metallinjalostuksen, kiviainesteollisuuden ja maarakentamisen erikoismessut.

ABB on edelläkävijä teollisuuden digitalisoinnissa. Osastollamme ja tietoiskuissamme esittelemme tulevaisuuden älykästä tehdasta sekä ABB Ability™ -digitaalista kokonaisratkaisua.

Contact Center Suomi Asiakaspalvelukeskukseen voit olla yhteydessä kaikissa ABB:n tuotteisiin ja palveluihin liittyvissä kysymyksissä tai jos tarvitset tukea asiantuntijoiltamme.

Olemme tavoitettavissasi 24/7.

Puhelin: 010 22 21999 Sähköposti: contact.center@fi.abb.com

Puheenaiheena nyt ABB:n asiantuntijat avaavat blogeissaan globaalien megatrendien haasteita ja mahdollisuuksia. Blogien aiheet liittyvät niin energiamurrokseen, neljänteen teolliseen vallankumoukseen, liikenteen sähköistymiseen, digitalisaatioon, robotiikkaan, älykkääseen asumiseen kuin tuuli- ja aurinkovoimaan. Blogikirjoitukset löytyvät Suomen ABB:n kotisivujen (new.abb.com/fi) Puheenaiheena nyt -yläpalkista.

Uutiset suoraan sähköpostiisi Suomen ABB:n uutiskirjeet koostavat yhtiön ja alan tuoreimmat kuulumiset.

Julkaisemme suomenkielisiä uutiskirjeitä robotteihin, asennustuotteisiin sekä sähkönjakelulaitteiden ylläpitopalveluihin liittyen. Lisäksi Suomen ABB:llä on oma yhtiötasoinen uutiskirjeensä, joka koostaa niin teollisuuden, energia-alan kuin liikenteen ja insfrastruktuurialojen uutiset.

Uutiskirjeiden tilauslomakkeet löytyvät Suomen ABB:n kotivisujen (new.abb.com/fi) alareunan Uutiskirjelinkin takaa.

Kohti SmartCityä

VERKOSTO, 23.–24.1.2019, TAMPERE ABB:N OSASTO A 302 https://www.verkostomessut.fi/ Sähkö- ja tietoverkkoliiketoiminnan ammattimessujen kokoava teema on yhteisrakentaminen. Tammikuisessa tapahtumassa aiheina ovat erityisesti Smart City, työturvallisuus, kyberturvallisuus ja rekrytointi.

ABB esittelee sekä osastollaan että tietoiskuissaan älykkäitä ABB AbilityTM -ratkaisuja.

Seuraa meitä: www.abb.fi

www.twitter.com/@ABBSuomi

www.facebook.com/ABBSuomi

www.youtube.com/ABBSuomi

www.instagram.com/@abbsuomi

36

N Ä KÖ A L A # 2 2 0 1 8 U R A L L A

—

Matkalla maailmalle Sähköalaa Aalto-yliopistossa opiskeleva Steven Jannasch lähtee syyskuussa Intiaan ABB:n International Internship -harjoitteluohjelman kautta.

TEKSTI ANNAMARI TYPPÖ KUVAT TIMO KAUPPILA

UR ALL A

37

E

spoolaisella Steven Jannaschilla on edessään jännittävä syksy. Kolme kuukautta ABB:n Pitäjänmäen toimipisteessä kesäharjoittelijana työskennellyt Jannasch siirtyi syyskuussa tyystin toisenlaiseen työympäristöön, kun ABB:n International Internship -ohjelma vei hänet Intiaan.

International Internship on ABB:n Euroopan alueen uusi harjoitteluohjelma, johon sisältyy työskentelyä kahdessa maassa yhteensä puolen vuoden ajan. Aalto-yliopistossa opiskeleva Jannasch sai tiedon ohjelmasta oppilaitoksen työpaikkailmoituksia välittävältä kanavalta.

“Työskentely ABB:llä kiinnosti, koska täällä tehdään asioita, jotka yhdistyvät hyvin omaan opiskelualaani”, kertoo sähkötekniikkaa, elektroniikkaa ja sähkömekaniikkaa opiskeleva Jannasch. Mahdollisuus päästä töihin ulkomaille oli ehdottomasti tärkeä tekijä sekin.

Kansainvälinen kokemus kiinnostaa Globaalit yritykset ja työharjoittelumahdollisuudet ulkomailla kiinnostavat suomalaisia opiskelijoita, kertoo ABB:n oppilaitosyhteistyön asiantuntija Heidi Pääkkönen. Opiskelijat hakevat kesätyöpaikkoja ulkomailta myös oma-aloitteisesti, mutta harjoitteluohjelmat laajentavat mahdollisuuksien kirjoa ja helpottavat kansainvälisen kokemuksen hankkimista. Samalla ne ovat oiva keino saada jalka kiinnostavan yrityksen ovenrakoon.

Jannaschille työrupeama Intiassa on ensimmäinen kosketus elämään Euroopan ulkopuolella. Se, että kohdemaaksi osui juuri Intia, ei ollut hänen oma valintansa. Harjoittelukohteet nimittäin määräytyvät tarveperusteisesti: sinne mennään, missä kulloinkin on soveltuvalle osaamiselle käyttöä.

Jannaschin harjoittelupaikka sijaitsee Mumbaissa. Myös Bangaloressa piipahtamisesta on ollut puhetta. Matkaan Jannasch valmistautui haastattelemalla Intiassa aiemmin työskennelleitä työkavereitaan.

“He kertoivat, että ihmiset siellä ovat mukavia ja todella kohteliaita”, Jannasch sanoo.

Apua ja hyötyä on ollut myös ABB:n verkkokursseista, joilla perehdytään muun muassa matkustusturvallisuuteen.

“Nyt tiedän esimerkiksi, miten käyttäytyä erilaisissa vaaratilanteissa. Niitä neuvoja en toivottavasti tule tarvitsemaan, mutta on tärkeää osata toimia oikein, jos tarve tulee”, Jannasch toteaa.

Monipuolisen osaamisen talo Etukäteen Jannasch odotti ABB-ajaltaan mielenkiintoista työtä ja riittäviä haasteita. Odotukset ovat täyttyneet. Jannasch on saanut harjoitteluaikanaan tutustua älykkääseen ABB Ability™ Smart Sensor -ratkaisuun, joka on teolliseen internetiin perustuva ennakoivan kunnonvalvonnan ratkaisu sähkömoottoreille.

“Kaikkein parasta on ollut nähdä, miten tällaisen tuotteen kehitystyö etenee ja millainen määrä

ihmisiä työssä on mukana”, Jannasch kertoo.

“Olen perehtynyt laakereiden kunnonvalvontaan ja selvittänyt, mihin ABB:n sensori nykymuodossaan kykenee. Lisäksi olen pohtinut, mitä ratkaisuissa voisi tehdä toisin ja mitä kehittää.”

Työ ABB AbilityTM Smart Sensor -ratkaisun parissa jatkuu myös Intiassa, jossa on tarkoitus pureutua tarkemmin laitteen tulevaisuudennäkymiin ja kehitysmahdollisuuksiin.

ABB:läisten monipuolinen osaaminen on yllättänyt Jannaschin positiivisesti, vaikka isossa globaalissa talossa tietoa ja oikeita osaajia joutuukin välillä hiukan metsästämään.

"Oma-aloitteinen pitää olla. Esimerkiksi heti tehtävieni alkutaipaleella olin yhteydessä Yhdysvalloissa sijaitsevaan tutkimuskeskukseemme, jotta pääsin projektissani vauhtiin."

Työ ABB:llä kiinnostaa Jannaschia myös jatkossa. Sähköala tuntuu omalta.

“Sähköä on kaikkialla. Elämää ilman sähköä on vaikea kuvitella”, Jannasch kiteyttää. n

HARJOITTELUOHJELMILLA UUTTA OPPIMAAN n A BB:n International Internship -ohjelma käynnistyi vuoden 2018 alussa. Puoli vuotta kestävässä ohjelmassa työharjoittelu alkaa kotimaassa ja jatkuu sen jälkeen jossakin toisessa ABB-maassa. Suomi on ensimmäisten ABB-maiden joukossa pilotoimassa ohjelmaa. Mukana ovat myös Saksa, Sveitsi, Ruotsi ja Ranska. n International Internship -ohjelman tavoitteena on tehdä ABB:tä näkyväksi suuryrityksenä. Osallistujat pääsevät näkemään, mitä muissa ABB-maissa tehdään ja miten eri ABB-maiden työkulttuurit eroavat toisistaan.

Harjoittelijat kehittävät osaamistaan haastavissa teh tävissä ja saavat kokemusta kansainvälisessä ympäris tössä toimimisesta sekä uuteen yhteisöön asettumi- sesta. n A BB käynnistää lokakuussa myös toisen, European Sales Trainee -nimeä kantavan kansainvälisen harjoittelu ohjelman. Suomen ABB on mukana tässäkin ohjelmassa, joka on suunnattu vastavalmistuneille nuorille.

— Työharjoittelussaan Steven Jannasch on päässyt näkemään, miten ABB AbilityTM Smart Sensor -ratkaisua kehitetään.

38

N Ä KÖ A L A # 2 2 0 1 8 A B B M A A I L M A L L A

— Sadassa päivässä uuteen iskuun Global Health Challenge -haaste innostaa vuosittain ABB:läiset ympäri maailman tavoittelemaan parempaa terveyttä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. BU Marine & Ports Challengers -tiimin jäsenet neljästä eri maasta tsemppasivat toisiaan erinomaisiin tuloksiin.

A

BB osallistui kesällä toista kertaa kansainväliseen Global Health Challenge -haasteeseen, jossa seurataan päivittäistä aktiivisuutta. Haasteessa tavoitellaan kokonaisvaltaista mielen ja kehon hyvinvointia keräämällä askelia eri liikuntalajeista ja kiinnittämällä huomiota myös ravintoon ja uneen.

Tänä vuonna Suomen ABB:ltä lähti mukaan yli 1 300 osallistujaa, jotka kilpailivat noin 200 tiimissä.

BU Marine & Ports Challengers -joukkue koostui Marine & Ports -liiketoiminnan kollegoista Suomesta, Norjasta, Yhdysvalloista ja Singaporesta. ”Yksi monista jo viime vuonna Global Health Challengeen osallistuneista yksikkömme tiimeistä haastoi meidät mukaan, ja yhteisponnistus toi mukavaa lisäpotkua 100 päivän rupeamaamme”, kertoo liiketoimintayksikön talousasioista vastaava Sailamarja Kähkönen.

Aktiivisuus tuotti tulosta, ja tiimin keskimääräinen päivittäinen askelmäärä ylsi peräti 23 000:een. Askeleita kertyi monista lajeista.

“Pyöräily lisääntyi huimasti. Poljimme töihin ja teimme pitkiä pyörälenkkejä”, Sailamarja kuvaa.

Talvisin hiihtoa rakastava liiketoiminnan markkinoinnista ja viestinnästä vastaava Cecilie Heavens innostui haasteen aikana rullahiihdosta.

“Kesällä on kiva pyöräillä ja juosta.

Mutta erityisesti pidin rullahiihdosta, joka kuormittaa kehoa tasapainoisesti ja on aivan fantastista”, Oslossa asuva Cecilie sanoo.

Kohonneen kunnon ja parantuneiden yöunien lisäksi haaste on tehnyt eri

maissa työskentelevistä joukkueen jäsenistä aiempaa tiiviimmän ryhmän.

“Työskentelemme neljässä eri maassa, joten emme voineet treenata yhdessä joitakin yksittäisiä kertoja lukuun ottamatta. Sen sijaan jaoimme kokemuksia ja kuvia WhatsApp-ryhmässä ja opimme samalla tuntemaan myös toistemme yksityistä puolta”, Cecilie kertoo.

"Haaste toi meidät yhteen, ja kunto kasvoi. Kokemus oli kaikin puolin positiivinen", Sailamarja komppaa. n

GLOBAL HEALTH CHALLENGE n 100 päivän haaste alkaa toukokuussa ja päättyy elokuussa. n Mukana yli 1 500 yritystä ja 53 000 tiimiä eri puolilta maailmaa. n Haasteeseen osallistutaan 7 jäsenen tiimeissä. n Tavoitteena vähintään 10 000 askelta päivässä.

SUOMEN ABB:N TULOKSET n Yli 1 300 osallistujaa lähes 200 tiimissä. n 82 % osallistujista saavutti yli 10 000 askeleen päivätavoitteen. n Eniten askeleita saavuttaneen jouk kueen jäsenet keräsivät keskimäärin lähes 26 000 askelta päivässä. n Askeleita kerrytettiin haasteen aikana

yhteensä yli 1 000 000 km. n Osallistujien paino putosi yhteensä 314 kg. n 72 % koki stressin vähentyneen. n 52 % koki tehokkuutensa parantuneen. n 90 % osallistujista suosittelisi muille haasteeseen osallistumista.

ABB MA AILMALL A

39

BU Marine & Portsin kansainvälinen tiimi ylsi hyvinvointihaasteessa erinomaisiin tuloksiin. Vasemmalta Rune Lysebo, Jyri Jusslin, Antti Ruohonen, Sailamarja Kähkönen, Rune Braastad, Cecilie Heavens ja Mahesh Krishnappa.

11/10/2018 15.01

EVLunic on saatavilla sähkötukkuliikkeistä kautta Suomen.

— Smarter Mobility Lataa missä ja milloin vain Sähköautojen latausinfrastruktuuri on keskeinen osa tulevaisuuden liikennepalveluasemia. Latausasemat tulevat myös osaksi kotien ja työpaikkojen pysäköintiä.

ABB:n kehittämä EVLunic-latausjärjestelmä tarjoaa kustannustehokkaan ja turvallisen ratkaisun pientalojen, rivitalojen, kerrostalojen, kauppakeskusten ja parkkihallien pysäköintilataukseen ladattaville hybrideille, täyssähköautoille ja muille sähköajoneuvoille. Lataus tapahtuu vaivattomasti muun toiminnan ohella.

Tervetuloa tutustumaan tarkemmin korkealaatuiseen ja kustannustehokkaaseen EVLunic-latausratkaisuvalikoimaan! abb.com/smartermobility

ABB_Ad_Näkoalalehti_210x297_Final_Edit.indd 1 ABB_Nakoala_2_2018_kannet.indd 1

09/10/2018 14.17