power 1/2017

power

1 |17

Kuluttaja mullistaa sähkömarkkinat YuMi®-robotti pitää tuotannon virtaavana Ympäristöystävällinen Tallink Megastar on Itämeren tähti Jussi suosituimpana asennuskalustesarjana pian 30 vuotta

Millainen sähköverkko on vuonna 2030?

ABB Oy:n asiakaslehti

Sisältö

6

Aiemmin käsityönä tehty työvaihe on ABB:n YuMi® -robotin avulla saatu täysin automatisoiduksi GE Healthcaren Vallilan tehtaalla Helsingissä.

ABB Suomi Twitterissä! twitter.com/abbsuomi Tämä lehti julkaistaan myös sähköisenä Issuu-palvelussa osoitteessa issuu.com haulla ABB Suomi. merkityt Lisäksi slideshare-merkillä jutut löytyvät esityksinä tai pdf:nä osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi.

Lehden edelliset numerot on arkistoitu abb.fi/asiakaslehti-sivustolle. Samasta paikasta voit myös lukea kaikki lehden jutut.

ABB power 1| 17 • ABB:n asiakaslehti • 34. vuosikerta • Julkaisija: ABB Oy, Viestintä • Päätoimittaja: Jaana Nikkari, p. 010 22 44627, jaana.nikkari@fi.abb.com • Toimituskunta: Kirsi Jyrkönen, Miia Kaisanlahti, Anna Lehto, Leena Munde, Mika Männistö, Irene Saarnio, Annika Stendahl-Koho, Tarja Luopajärvi, Matti Vaattovaara • Tilaukset ja osoitteenmuutokset: www.abb.fi/asiakaslehti • Toimitustyö ja konsepti: Zeeland Family • Paino: Waasa Graphics 2017 • Painosmäärä: 9 000 • ISSN: 1799-5213

2

ABB power 1 | 17

Pääkirjoitus

power

Pekka Tiitinen Toimitusjohtaja Suomen ABB

10 Kuluttaja mullistaa sähkömarkkinat.

16 Tallink Megastar on tähti ympäristöystävällisyydessä.

20 Teräsyhtiö SSAB:n Hämeenlinnan tehtaalla toteutettiin kustannustehokas retrofit-asennus.

Uutiset 4

5

Loviisaan uudet generaattorikatkaisijat.

ABB on asentanut Loviisan ydinvoimalan kaikkiin neljään yksikköön uudet generaattorikatkaisijat.

Uutuusinvertteri aurinkosähkövoimaloille ABB TRIO 50.0 -invertteri yli sadan kilowatin järjestelmiin.

Aurinkosähkön tehopaketti ABB REACT yhdistää aurinkosähköinvertterin ja energiavaraston.

Figure 9

4. teollinen vallankumous Digitalisaatiossa on kyse neljännestä teollisesta vallankumouksesta.

Asiantuntija 14

ABB:n aluemyyntijohtaja Leevi Peltonen Jussi – maan suosituin asennuskalustesarja pian 30 vuoden ajan.

Kestävä kehitys 19

1|17

Suomen Hyötytuuli Oy rakennuttaa kymmenen 4 megawatin merituulivoimalaa.

Porin Tahkoluotoon nousee ensi syksyksi maailman ensimmäinen jääolosuhteisiin suunniteltu merituulipuisto.

Millainen on suomalainen sähköverkko vuonna 2030? Vaikka tulevaisuuden ennakoiminen on vaikea laji, päätimme tarttua haasteeseen – niin isojen muutosten äärellä suomalainen sähköverkko lähivuosikymmenten aikana on. Pariisin ilmastosopimus ja hallituksen ilmasto- ja energiastrategia ohjaavat voimantuotantoa kohti uusiutuvan tuuli- ja aurinkovoiman lisäämistä. Samalla muutama vuosi sitten uudistunut sähkömarkkinalaki asettaa entistä tiukemmat raamit sähkönjakelun luotettavuudelle.

Muutos on jo käynnissä: miljardien eurojen remontissa sähköverkkoa kaapeloidaan maahan ja verkkoa varustetaan älykkäällä teknologialla. ”Jos alueen verkossa on tällä hetkellä kymmenen tai sata ohjauspistettä, tulevaisuudessa niitä on tuhansia”, havainnollistavat asiantuntijat muutoksen mittakaavaa. Muutoksen tahtipuikkoja heilutamme lopulta me kuluttajat.

Näin Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi tekee mieli katsoa paitsi tulevaisuuteen, myös menneeseen. Oy Strömberg Ab on ollut sähköistämässä Suomea lähes ensimmäisestä sähkövalosta lähtien, rakentamassa kaupunkisähkölaitoksia 1910- ja 1920-luvuilla, sähköistämässä maaseutua ja teollisuutta, toimittamassa teknologiaa 1950-luvun vilkkaan vesivoimarakentamisen aikaan, kehittämässä tehoelektroniikkaa ja 1980-luvulla sähköverkkojen suojauksen ja ohjauksen ratkaisuja. ABB:n osana kehitys on edelleen kiihtynyt. Suomen ABB:llä on mittavia vastuita koko konsernin teknologian kehittämisessä. Älykkään sähköverkon, automaation ja uusiutuvan energian ratkaisut levittävät suomalaista osaamista kaikkialle maailmalle, vain muutamia esimerkkejä mainitakseni.

Suomalaisella osaamisella ja yhteistyöllä asiakkaidemme, akateemisen maailman ja tutkimuslaitosten kanssa olimme tuolloin ja olemme jälleen rakentamassa suomalaista energiajärjestelmää vastaamaan tulevaisuuden sähkönkäyttäjien tarpeisiin ja vaatimuksiin matkalla kohti kestävämpää tulevaisuutta.

ABB power 1 | 17

3

Uutiset

Loviisaan uudet generaattorikatkaisijat ABB on asentanut Loviisan ydinvoimalan kaikkiin neljään yksikköön uudet generaattorikatkaisijat. Ne korvaavat alkuperäiset, teknisen käyttöikänsä päähän tulleet katkaisijat. Uudistus parantaa ydinvoimalayksikköjen käytettävyyttä sekä turvallisuutta.

Uusina ominaisuuksina katkaisijoissa ovat online-kunnonvalvonta sekä lämpötilan mittaus kiskostosta. Niiden mitoituksessa on ennakoitu laitoksen tehon mahdollinen nosto: katkaisijoiden nimellisteho on 13 kiloampeeria. Huoltovälit

pitenevät nykyisestä noin seitsemästä vuodesta 20 vuoteen.

Fortum valitsi ABB:n projektiin korkean laadun ja luotettavuuden sekä aiempien hyvien yhteistyökokemusten perusteella. Oleellista oli kyky hoitaa asennukset erittäin haastavan aikataulun

puitteissa, työturvallisuudesta tinkimättä. ”ABB oli kilpailukykyisin teknis-taloudellisessa vertailussa. Meille oli tärkeää myös, että yhteyshenkilömme tunsi laitteet ja oli tavoitettavissa”, Group Manager Antti Inkala Fortumilta sanoo.

REX 521 -suojareleet mukaan päivitysohjelmaan ABB:n suojareleiden päivitysohjelma on laajentunut kattamaan REX 521 -suojareleet. Maintenance Exchange Unit tarjoaa avaimet käteen -päivityspalvelun. Sen avulla voi nopeasti ja vaivattomasti korvata vanhemmat, tuotannosta poistuneet suojareleet laitteen uusimmilla versioilla.

Releiden päivitys on kustannustehokas tapa pidentää suojausratkaisun

käyttöikää. Laitekannan päivittäminen ajantasaiseen teknologiaan parantaa sähkönjakelujärjestelmän jatkuvakäyttöisyyttä sekä varmistaa ABB:n tukipalveluiden kattavan saatavuuden myös tulevaisuudessa.

Palvelussa suojarele päivitetään uusimpaan versioon tuotteesta ajantasaisilla ohjelmistoilla ja valmiiksi konfi-

guroituna asiakkaan omilla asetuksilla.

Uuden laitteen asennus on nopeaa ja helppoa, eikä asennusvaiheessa tarvita uusia kytkentöjä tai konfigurointeja. Päivityspalvelu kattaa uuden suojareleen toimituksen, asennuksen, testauksen ja vanhan laitteen kierrätyksen.

Lisätietoja: Timo J. Niemi, p. 050 334 2195

UniGear Digital + synchro-check = kustannustehokasta ja helppoa UniGear Digital -keskijännitekojeistoissa Relion® 615- ja 620 suojareleiden uudet ominaisuudet tuovat uusia hyötyjä. Relion® 615- ja 620 -suojalaitteiden uusimmat versiot tukevat nyt IEC 61850 9-2 LE -prosessiväylän kanssa synchro-check-toiminnallisuutta myös sensoriaplikaatioille.

Uutuus yksinkertaistaa laitteistojen rakennetta sekä vähentää kaapelointeja.

4

ABB power 1 | 17

IEC 61850 9-2 LE mahdollistaa synchrocheck-toiminnallisuuden hyödyntämisen helposti ja kustannustehokkaasti sekä varmistaa luotettavan tiedonsiirron sähköverkon automaatiojärjestelmien välillä.

Synchro-check-ominaisuus varmistaa, että kahden sähköverkon jännitteet on täydellisesti synkronoidut ennen verkkojen yhdistämistä. Toiminto on erityisen tärkeä hajautetussa energiantuotannos-

sa, ja sitä tarvitaan muun muassa silloin, kun osa sähköverkosta on jäänyt saarekkeeksi esimerkiksi verkkovian vuoksi.

Uutuuden myötä lopputulos on moitteettomasti toimiva digitaalinen kojeisto ja luotettava sekä tehokas sähkön jakelu.

Lisätietoja: Timo Vedenjuoksu, p. 050 334 2542

Uuutiset

Uusi InLine II -jonovarokekytkinsarja InLine II -sarjan ZLBM-jonovarokekytkimiä on saatavissa 160–630 A virroille.

Ne ovat teknisesti luotettavia ja testattuja käytettäviksi vaativissakin olosuhteissa. ZLBM-jonovarokekytkimet soveltuvat erityisen hyvin puistomuuntamoihin ja kaapelijakokaappeihin, kuten ABB:n MJS-kaappiin.

Uusi kytkin on tukevarakenteinen ja turvallinen käyttää. Kansi avautuu erittäin suureen kulmaan, jolloin sulakkeen vaihto on turvallista ja helppoa. Kytkimen kannessa olevien liukuikkunoiden kautta myös jännitteen mittaus on turvallista suorittaa.

Kodin ohjausta kosketusnäytöllä

Lisätietoja:

ABB-free@home kodinohjaus onnistuu näppärästi kosketusnäytöllä. Uudella 4,3 tuuman kosketusnäytöllä voi ohjata jo 16:ta eri toimintoa. Näyttö toimii myös huonetermostaattina, ja liittämällä siihen lattia-anturin sitä voi käyttää joko lattiatai yhdistelmätermostaattina.

Kari Karvonen p. 050 332 2017

Lisätietoja Kari Pulkkinen, p. 050 33 57542

Uutuusinvertteri aurinkosähkövoimaloille ABB TRIO 50.0 -invertteri on suunniteltu yli sadan kilowatin järjestelmiin.

TRIO 50.0 on kolmesta moduulista muodostuva String-invertteri. Moduulirakenteen ansiosta invertteri on nopea asentaa ja helppo ottaa käyttöön.

DC-input- ja AC-output-moduuleissa on useita vaihtoehtoja erilaisiin hajautetun topologian aurinkovoimaloihin. PV-paneelien String-monitorointi voidaan toteuttaa Modbus-

Sääasema kodin ohjaukseen

kaapeloituna VSN700-dataloggerin kautta Aurora-pilvipalveluun.

Lisätietoja: Jukka Mäkinen, p. 050 33 22255

ABB-free@home-sääasema auttaa kodin ohjauksessa. Sääaseman avulla voi ohjata esimerkiksi kodin lämmitystä ja ilmanvaihtoa paikallisen säätilanteen mukaan.

Esimerkiksi talvella autolämmitys kytkeytyy päälle sitä aikaisemmin. mitä kovempi on pakkanen. Lisäksi sääaseman näytöltä voi seurata ulkolämpötilaa, valoisuutta, tuulen nopeutta ja säätilaa.

Lisätietoja Kari Pulkkinen, p. 050 33 57542

Aurinkosähkön tehopaketti ABB REACT yhdistää aurinkosähköinvertterin ja energiavaraston.

Tuote soveltuu kohteisiin, joissa kaikki tuotettu aurinkosähkö halutaan kuluttaa omaan käyttöön. Tuotannon ja kuormien tasapainoa voi seurata invertterin näytöstä tai päälaitteen kautta.

Yksivaiheiseen REACTiin voidaan kytkeä 1–3 akkua, joiden enimmäiskapasiteetti on 6 kWh. Akun ansiosta päivällä tuotettu energia voidaan käyttää illalla. Energiavarasto tukee myös sähköverkkoa päivittäisen kuorman vaihdellessa. Erikoistilan-

Virtaviivaisemmat vikavirtapistorasiat

Lisätietoja:

Jussi- ja Impresivo-sarjojen vikavirtapistorasiat ja -suojat ovat uudistuneet. Uusissa tuotteissa liittimet ovat korvanneet johtimet. Vikavirtapistorasioissa myös ulkonäkö on muuttunut. Ne ovat matalampia ja muistuttavat enemmän tavallista pistorasiaa. Tuotteiden tekniset arvot ovat samat kuin aikaisemmissa tuotteissa, mutta ne on entistä helpompi asentaa muuttuneen rakenteen ansiosta.

Jukka Mäkinen, p. 050 33 22255

Lisätietoja Tiina Pasi, p. 050 33 54226

teissa REACT voi toimia itsenäisesti saarekkeena.

ABB power 1 | 17

5

Paikalla Teksti Thomas Freundlich Kuvat Jarmo Teinilä

Automaatioinsinööri Frederick Teye vastasi sovelluksen suunnittelusta ja ohjelmoinnista.

®

YuMi pitää tuotannon virtaavana GE Healthcaren Vallilan tehtaalla Helsingissä ABB:n YuMi-robotti kokoaa mittakammioita, joita käytetään anestesiakaasuja analysoivissa TPX-sensorimoduuleissa. Aiemmin käsityönä tehty työvaihe on robotin avulla saatu täysin automatisoiduksi.

6

ABB power 1 | 17

GE Healthcare, YuMi, konenäkötoteutus, ABB RobotStudio

obotti vastaa mittakammion linssien ja kaasupillien liimauksesta, komponentin kuivatuksesta virtausuunissa sekä tiiviystestauksesta. Robottisolussa YuMi poimii tarttujien kameroita hyödyntävän konenäkötoteutuksen avulla pilliaihiot, linssit ja mittakammioiden runkokappaleet, kokoaa komponentin UV-liimaamalla ja siirtää sen uuniin kuivatettavaksi. Lopuksi robotti testaa valmiin kappaleen tiiveyden ja siirtää sen seuraavaan kokoonpanovaiheeseen viereisessä työpisteessä. ”Olihan tämä ensimmäiseksi projektiksi aika kunnianhimoinen toteutus”, kertoo GE Healthcaren tuotantotekniikan esimies Teuvo Reinikainen. ”Työvaiheessa käsitellään pieniä hienomekaanisia komponentteja, joten se vaatii suurta tarkkuutta. YuMi-robotin avulla samassa solussa on mahdollista toteuttaa useita aiemmin erillisiä työvaiheita.”

Robotin toteuttama kokoonpanotyö sisältää peräti kahdeksan eri vaihetta, aina osien poiminnasta valmiin komponentin eteenpäin siirtämiseen asti. ”Ei tämä olisi perinteisellä robotilla onnistunut mitenkään yhdessä pisteessä”, sanoo Reinikainen.

R

Tuotanto virtaa jatkuvasti Mittakammion kokoonpanon automatisoinnin suurin etu on, että anturimoduulin tuotantoprosessi saadaan toimimaan jatkuvasti, ja vältetään komponenttien eräytyminen eri työvaiheiden välillä. Konenäkötoteutuksen ansiosta koottavia osia ei tarvitse asetella poimittavaksi, mikä nopeuttaa osien keräilyä. Automatisointi myös parantaa työntekijöiden ergonomiaa ja säästää tilaa työpisteissä. ”YuMi sinänsä olisi voinut olla asennettuna käyttöön ilman ylimääräisiä turvaratkaisuja, mutta robotin tarttujissa käytettävät pinsetit ovat sen verran teräviä, että vetokaappi oli tarpeellinen työturvallisuuden kannalta. Lisäksi kaappia tarvitaan liiman kuivatuksessa syntyvien höyryjen poistoon”, Teuvo Reinikainen kertoo.

GE Healthcare sai ABB:ltä koulutuksen YuMi-robotin ohjelmointiin, ja toteutti sen jälkeen mittakammion kokoonpanosovelluksen itse. ”Hyödynsimme suunnitteluvaiheessa myös ABB RobotStudio -ohjelmistoa, joka mahdollisti robotin liikkeiden ja robottisolun mekaniikan mallintamisen etukäteen. Lopullinen hienosäätö tehtiin sitten robotin kanssa”, kertoo automaatioinsinööri Frederick Teye, joka vastasi sovelluksen suunnittelusta ja ohjelmoinnista.

YuMi® ABB IRB 14000 YuMi on uusimman sukupolven kaksikätinen teollisuusrobotti, joka on suunniteltu toimimaan turvallisesti samassa työpisteessä ihmisen kanssa. Robotin molempiin käsiin on valittavissa servotarttuja useina eri konfiguraatioina, jotka sisältävät servotarttujan, yhden tai kaksi alipainetartuntaa ja kameran konenäkösovelluksia varten. Tarttujat voidaan myös jättää pois asiakkaan tarpeista riippuen.

YuMi-robotin servotarttujan liikkeet ja puristusvoima ovat suoraan ohjattavissa robotin ohjelmakoodilla ilman erillisiä lisälaitteita tai -sovelluksia. Robotin hyötykuorma on molemmilla käsillä 500 g ilman tarttujaa, tai tarttujan

kanssa noin 250 g. GE Healthcaren sovelluksessa robotin molemmissa käsissä on servotarttuja yhdellä alipainetartunnalla sekä kameralla.

YuMi soveltuu erityisesti kokoonpanoteollisuuden käyttöön. Kaksikätinen rakenne mahdollistaa tehokkaan tilankäytön osana olemassaolevia tuotantoprosesseja, ja turvallinen yhteistyö ihmisen kanssa avaa laajat mahdollisuudet uudenlaisille automaatiototeutuksille. http://abb.com/products/robotics/ industrial-robots/yumi

ABB power 1 | 17

7

Paikalla

Uusia käyttökohteita näköpiirissä GE Healthcare on ollut erittäin tyytyväinen YuMi-robottiin ja on jo tilannut Vallilan tehtaalle toisen samanlaisen robotin. ”Uusi YuMi tulee hapenmittausyksiköidemme kokoonpanolinjalle tekemään kuumaliimausta”, kertoo GE:n Vallilan tehtaan tuotantopäällikkö Pekka Huovinen. ”Työvaihe tehdään tällä hetkellä käsin, mutta YuMi-robotin avulla pystymme yhdistämään käsityötä ja automaatiota samaan työpisteeseen.”

YuMi-robotin monipuoliset ominaisuudet ja helppo sijoitettavuus ovat jo tuoneet lisääkin ideoita tulevaisuutta ajatellen. ”Mietinnässä on jo YuMi-robottien käyttäminen komponenttien keräilyssä”, Huovinen kertoo. ”Tuotantolinjallamme valmistetaan toistakymmentä eri versiota samoista tuotteista, joten kaksikätinen robotti sopisi tällaiseen tarkkuutta ja virheettömyyttä vaativaan tehtävään loistavasti.”

GE Healthcare GE Healthcare on osa General Electric -konsernia (NYSE: GE) ja sen pääkonttori on Chicagossa, Yhdysvalloissa. GE Healthcare palvelee terveydenhuollon ammattilaisia ja heidän potilaitaan yli 100 maassa.

GE on kehittänyt Suomessa potilasmonitoreita yli 45 vuoden ajan. GE:n Suomen päätoimipiste Helsingin Vallilassa on yksi GE:n johtavista potilasmonitoroinnin tuotekehityksen ja markkinoinnin keskuksista. Vallillan toimipisteessä suunnitellaan ja kehitetään myös anestesiaan liittyviä ratkaisuja ja terveydenhuollon tietojärjestelmiä. GE:n Helsingin tehtaalta lähtee vuosittain 150 000 tuotetta yli 140 maahan. GE Healthcare työllistää Suomessa noin 800 ihmistä, joista 250 työskentelee tuotannossa. www.gehealthcare.fi

Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi

8

ABB power 1 | 17

GE Healthcaren Frederick Teye ja Teuvo Reinikainen sekä ABB:n Tapio Lindevall ovat tyytyväisiä YuMin tekemään työhön.

Figure

Microsoft, digitalisaatio, 4.teollinen vallankumous

ABB ja Microsoft yhdessä kohti 4. teollista vallankumousta Digitalisaatiossa on kyse neljännestä teollisesta vallankumouksesta, joka mullistaa entiset toimintamallit ja uuden luomisen kellotaajuuden. Näin sanoo ABB:n Juho Vuorio.

BB:n yhteistyö Microsoftin kanssa tarkoittaa turvallisia ja tehokkaita ratkaisuja, joissa yhdistyy kahden alansa huipun osaaminen. ”Meneillään olevat energian ja neljän-

A

nen teollisen vallankumouksen vaikutukset asiakkaillemme, ja ABB:lle, ovat valtavat”, Juho Vuorio arvioi.

ABB:n arvion mukaan digitalisaation mahdollistamat hyödyt eri asiakassegmenteissä ovat pääosin vielä valjastamatta.

”Tämä tarkoittaa globaalilla tasolla 20 miljardin dollarin vuotuista liikevaihtopotentiaalia. Se vastaa yli puolta ABB-yhtymän vuoden 2015 liikevaihdosta, joten hyvin merkittävästä mahdollisuudesta on kyse”, Juho Vuorio sanoo.

”Seuraava askel on kehittää yksi maailman suurimmista teollisuuden pilvipalvelualustoista perustuen asennettuun laitekantaamme, joka sisältää yli 70 miljoonaa verkkoon liitettyä laitetta ja yli 70 000 digitaalista ohjausjärjestelmää.”

Ulrich Spiesshofer ABB-yhtymän pääjohtaja

Käytettävyyttä • Nopeutta • Tuottoa

ABB power 1 | 17

9

Teema

Kuluttaja mullistaa sähkömarkkinat Sähkömarkkinat S ähkömarkkinat u uudistuvat udistuvat lähivuosina lähivuosina p perin erin p pohjin. ohjin.

Sähkön kuluttaja-tuottajat ohjaavat murrosta, ja verkkoyhtiöt varustautuvat siihen automaatiolla.

Teksti Marianne Salin Kuvat Ari Mäkelä

10

ABB power 1 | 17

”Mittarin seuraava versio on entistä älykkäämpi etäpääte osana verkkoyhtiön tietojärjestelmää.”

Pertti Järventausta, professori, Tampereen teknillinen yliopisto

Sähkö on niin halpaa ja hinnanvaihtelut niin pieniä, ettei kulutuksen ohjaus juuri kiinnosta, eivätkä perustuotannon investoinnit kannata”, harmittelee sähköverkkoyhtiö Elenia Oy:n toimitusjohtaja Tapani Liuhala. Kuluttajan näkökulmasta tilanne vaikuttaa kyllä vallan mainiolta. Yhä useampi tuottaa itse sähköä aurinkopaneeleilla ja lämpöä maalämpöpumpulla, ja kun nämä eivät riitä, sähköverkosta saa edullista täydennystä. Vai saako sittenkään?

Liuhala pelkää, että jo seuraava pitkä pakkaskausi saattaa herättää tuotantotukien ja verohelpotusten ohjaamat sähkömarkkinat hyvin raa´alla tavalla, sähkökatkoin. ”Ehkä markkinat alkavat ohjata toiminnan kehitystä sitten, kun sähkö ei maksa kesällä mitään ja talvella euron kilowattitunnilta”, Liuhala kärjistää.

”

Huomio tehoon eikä energiaan Suomen energia- ja ilmastotavoitteiden mukaan uusiutuvien energialähteiden osuus

Tapani Liuhala, toimitusjohtaja, Elenia Oy

nousee 2020-luvulla yli puoleen. Tämä tarkoittaa sitä, että säästä riippuvan tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto kasvaa ja vaatii tuekseen säätövoimaa. Säätövoimaa tarjoava polttovoimalaitos ei kuitenkaan kannata entiseen tapaan etenkään kesällä. Vastaavasti myös ydinvoima tarvitsee säätövoimaa, jonka toteuttamiseen erilaiset kuormat ja energiavarastot tarjoavat edullisen vaihtoehdon kalliin, vain säätövoimaksi rakennettavan tuotantokapasiteetin sijaan.

Sähkön tuotantopiikkien rinnalle kohoaa myös uudenlaisia kulutuspiikkejä muun muassa kotien lämmityksestä ja sähköautojen latauksesta. Vuositasolla energian tuotanto ja kulutus voivat osua helpostikin yksiin, mutta tunnin tai pikemminkin sekuntitason sisällä tasapainoa on entistä vaikeampi tavoittaa. Sitä on silti hallittava, jotta sähkövoimajärjestelmän taajuus pysyy haluttuna ja järjestelmä toimintakykyisenä ”Meidän on muutettava koko ajattelumalli. Energian sijaan pitäisi mitata ja hallita hetkellistä tehoa”, professori Pertti Järventausta Tampereen teknillisestä yliopistosta toteaa.

Kerrostalo tuottaa, kuluttaa ja varastoi Suuret teollisuusyritykset ovat osallistuneet tehotasapainon ylläpitoon jossain määrin jo pitkään joustamalla kuormissaan molempiin suuntiin. Liuhala ja Järventausta odottavat, että urakkaan osallistuu ennen pitkää jokainen kuluttaja, jopa yksittäinen kerrostaloasukas, osana talon tai korttelin muodostamaa kokonaisuutta.

Järventaustan visiossa esimerkiksi kerrostalon ilmanvaihtokonetta säädetään siksi aikaa, kun hissi liikkuu, eikä sähköverkossa näy minkäänlaista tehopiikkiä. Akut ja lämminvesivaraajat varastoivat talon tuottamaa aurinkoenergiaa ja maalämpöä, ja lämmitys katkeaa saunomisen ajaksi. ”Varsinkin uusien talojen rakennusvaiheessa ohjaus on valtavan helppo järjestää, eikä se hyötyihin verrattuna juuri maksakaan”, Liuhala sanoo. Hän kannustaa rakentajia miettimään myös maalämpöpumpun mitoitusta. ”Pienellä lisäinvestoinnilla pumppu riittäisi kovallakin pakkasella, eikä suoran sähkölämmityksen osuus kasvaisi.”

Joustamisesta houkuttelevaa kuluttajalle ABB:n myyntijohtaja Matti Vaattovaara epäilee kuluttajan kiinnostusta monimutkaiseen, omaa aktiivisuutta vaativaan tehonohjaukseen. ”Ihmiset ovat tottuneet Suomen sähköistämisestä alkaen siihen, että sähkön kuluttaminen on helppoa. Eikö sähköyhtiön pitäisi varmistaa jatkossakin, että sähköä riittää kaikissa olosuhteissa kohtuulliseen hintaan?” Vaattovaara kysyy.

Liuhala kertoo, että Elenialla luonnostellaankin jo ”virtuaalista voimalaitosta”. Sen osana kuluttaja-tuottaja tekee sopimuksen verkkoyhtiön kanssa, joka sitoutuu joustavuutta edistäviin asennuksiin ja sallii ohjauksen kuluttajan kodissa. Tällöin teho riittää paremmin ja asiakas välttää markkinoiden hintapiikit.

ABB power 1 | 17

11

Teema

”Jos alueen verkossa on nyt kymmenen tai sata ohjauspistettä, tulevaisuudessa niitä on tuhansia.”

Matti Vaattovaara Myyntijohtaja, ABB Oy

Jos järjestely ei kuluttajaa kiinnosta, hinta, erityisesti tehon hinta, saattaa karata korkealle. ”Rakennusmääräykset on saatava vielä sellaisiksi, että suunnittelijat lähtisivät automaattisesti tukemaan joustavuutta mahdollistavien ratkaisujen toteuttamista”, Järventausta huomauttaa.

Etäohjattavia sähkölaitteita kodeissa on jo nyt, ja erityisen hyvän lähtökohdan suomalaisille tarjoaa älykäs sähkömittari. ”Mittarin seuraava versio on entistä älykkäämpi etäpääte osana verkkoyhtiön tietojärjestelmää. Sitä käytetään verkon kunnossapitoon ja ohjaukseen, ja se on valmis kanava myös joustoille”, Liuhala sanoo.

12

ABB power 1 | 17

Verkon etäohjaus yhä tärkeämpää Vaattovaara uskoo, että erinomainenkin tehonohjaus vaatii tuekseen sähköverkon, joka paikkaa tehon satunnaista vaihtelua joustamalla jännitteen suhteen.

Tämä puolestaan edellyttää komponentteja, jotka mittaavat ja ohjaavat jännitettä. ”Verkkohan ei itsessään jousta, mutta siinä on syytä olla joustavia elementtejä, jotka stabiloivat verkkoa ja varmistavat sähkön laadun”, Järventausta summaa.

Tehonvaihtelu ja joustava tehonohjaus haastavat siis sähköverkot, ja samaan aikaan verkoilta vaaditaan jopa entistä luotettavampaa toimintaa. Verkkoyhtiöt rakentavat säävarmoja verkkoja vaihtamalla ilmajohtoja kaapeleiksi ja lisäämällä

verkkoihin automaatiota, jotta viat voitaisiin nopeasti paikallistaa ja eristää. ”Jos alueen verkossa on nyt kymmenen tai sata ohjauspistettä, tulevaisuudessa niitä on ehkä tuhansia”, Vaattovaara arvioi. Hänen mukaansa käsillä on Suomen sähköistäminen 2.0.

Suomalaiskaupungeissa on toki vuosikymmenten kokemus kaapeliverkoista, mutta maaseudun pienet tehot ja pitkät etäisyydet asettavat uusia vaatimuksia verkon suunnittelulle ja komponenteille. ”En pidä maaseutua kuitenkaan isona riskinä. Uutta riskiä voi tulla pikemminkin siitä, että tehoelektroniikka lisääntyy verkossa ja myös muut komponentit muuttuvat. Silloin kasvaa myös komponentti-

”Kun sähköautoilu lisääntyy, akkuteknologia kehittyy sen mukana.”

Pertti Järventausta

vikojen osuus”, Järventausta sanoo. Toisaalta hän odottaa, että verkossa ja sen komponenteissa lisääntyvä äly tarjoaa uusia keinoja kunnonhallintaan.

Sähköauto tarjoaa sähkövaraston Elenia näyttää mallia verkon automatisoinnissa. Sen verkossa voidaan etäohjata jo valtaosaa muuntamoista ja vika-alueet eristetään automaattisesti muutamassa minuutissa. ”Painopiste on siirtymässä vikojen nopeasta korjaamisesta sähkönjakelun nopeaan palauttamiseen”, Liuhala kertoo. Kun tietyn alueen tai asiakkaan mikroverkko erotetaan vika-alueesta, voidaan hyödyntää sen omaa sähköntuotantoa

tai sähkövarastoa. Elenian laskelmissa esimerkiksi muuntamolle sijoitettu akku hipoo jo kannattavuuden rajaa joissakin tapauksissa.

Liuhala, Järventausta ja Vaattovaara uskovat, että sähkövarastoilla on merkittävä asema sähköverkossa vuoteen 2030 mennessä, vaikkei akkuteknologia ihan vielä vakuutakaan. ”Kun sähköautoilu lisääntyy, akkuteknologia kehittyy sen mukana”, Järventausta sanoo. Hän arvelee, että jo pelkästään ilmansaasteet ajavat suurkaupunkeja edistämään sähköautoilua vauhdilla, paikallisin päätöksin. Vaattovaara arvioi, että kelpo sähköauto on tarjolla 5–10 vuoden kuluttua ja silloin se on ensisijainen valinta

valtaosalle uuden auton ostajista. ”Minusta ratkaiseva käännekohta oli siinä, kun Saksan autoteollisuus päätti satsata sähköautoihin”, Liuhala toteaa.

Kolmikon mielestä sähköautoilun kasvattama sähkönkulutus on hallittavissa, kunhan paikallisiin tehopiikkeihin varaudutaan. ”Parhaimmillaan sähköautojen akuilla voidaan hallita nopeaa tehonvaihtelua molempiin suuntiin.”

Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi

ABB power 1 | 17

13

Asiantuntija Teksti Petja Partanen Kuva Ismo Henttonen

Moderni klassikko ABB:n aluemyyntijohtaja Leevi Peltonen kollegoineen on pitänyt Jussin maan suosituimpana asennuskalustesarjana pian 30 vuoden ajan.

Maan painetuimman sähkökytkimen asema on vankkumaton. ”Jussi-asennuskalustesarja tuli markkinoille maaliskuussa 1987, ja muutamassa vuodessa se alkoi kolkutella markkinajohtajan asemaa”, aluemyyntijohtaja Leevi Peltonen muistelee.

Peltonen hyppäsi menestyjän kelkkaan vuonna 1988, kun hänet nimitettiin asen-

Miljoonainvestointi uuteen tuotantolinjaan Lähes kaikki Jussi-sarjan tuotteet valmistetaan ABB:n Porvoon tehtaalla. 100 henkeä työllistävä tehdas valmistaa kaikkiaan noin 25 miljoonaa kytkintä, pistorasiaa, jatkoholkkia ja asennusrasiaa vuosittain. Uusi tuotantolinja Porvoossa kolminkertaistaa kytkinten vuosittaisen tuotantokapasiteetin.

ABB on ainoa Suomessa asennustuotteita valmistava yhtiö ja Porvoon tehdas yksi ABB:n automatisoiduimmista. Kymmenen vuoden aikana ABB on investoinut Porvoossa automaatioon yli 15 miljoonaa euroa. Investointien myötä tuottavuus on viidessä vuodessa parantunut 42 prosenttia.

Tuotannossa työskentelee kaikkiaan 43 robottia, niiden joukossa Suomen ensimmäinen kaksikätinen YuMi®-yhteistyörobotti sulassa sovussa ihmisten kanssa.

14

ABB power 1 | 17

nuskalusteiden markkinointipäälliköksi.

1980-luvun lopulla meni kovaa – niin Jussilla kuin koko Suomella. ”Se oli positiivista aikaa, liikevaihto kaksinkertaistui useana vuonna.”

Pian 30 vuotta täyttävän tuotesarjan kehitys lähti liikkeelle käytännön tarpeesta. Porvoon tehtaan asennuskalusteet olivat aluksi saksalaista suunnittelua. ”Tuli pian selväksi, että tuotteet pitää sopeuttaa Suomen markkinoille, asennuskulttuuri kun oli Suomessa niin erilainen”, Peltonen kertoo.

Kun tuotesuunnittelijoiden tuottamat vaihtoehdot testattiin markkinatutkimuksessa, voitti Jussin design ylivoimaisesti.

Siitä huolimatta Peltonen ja hänen kollegansa eivät osanneet arvata, että tuotesarja olisi markkinajohtaja vielä 30 vuotta myöhemmin. ”Toista vastaavaa sarjaa ei ole markkinoilla. Kilpailijat ovat samana aikana uusineet tuotesarjansa moneen kertaan.”

Jussi suunniteltiin jo alunperin pitkäikäiseksi, sillä se ei vaihda väriä ikääntyessään. ”Materiaali ei kellastu UV-säteilyn vaikutuksesta.”

Tänään Jussi-sarjan pitkän elinkaaren edut näkyvät saneeraustyömailla. ”Jos pistorasioita tai katkaisimia pitää uusia, saa tilalle samanlaisen.”

Toinen monille asiakkaille tärkeä seikka on kotimaisuus. Jussi-asennustuotteet valmistetaan edelleen Porvoossa, jossa avattiin juuri uusi, pitkälle automatisoitu tuo-

tantolinja. Myös tuotekehitykseen panostetaan tarmolla. ”Vaikka Jussi-sarja näyttää aivan samalta kuin vuonna 1987, on sen tekniikka uusiutunut moneen kertaan”, Peltonen muistuttaa.

Mikä on Jussin menestyksen salaisuus?

Peltosen mielestä ykkösasia on onnistunut, ajaton design. ”Trendit tulevat ja menevät, mutta Jussin muotoon ei kyllästy.”

Nyt Jussista on tullut jo klassikko. Pitkään kotien sähköistykseen sopivaksi sarjaksi mielletty Jussi hyväksytään tänään myös julkisiin rakennuksiin ja hotelleihin. Suomen lisäksi Jussiin törmää myös Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

Vuosikymmenten varrella muotoilusta on myös tullut entistä tärkeämpi myyntiargumentti. Vielä 1990-luvulla asennuskalusteista päätti sähköurakoitsija, tänään entistä useammin arkkitehti tai kohteen rakennuttaja.

Erityisen paljon sähköasennusten ulkonäköä pohtivat pientalorakentajat. ”Kuluttajamessuilla päätöksentekijä on usein perheen nainen”, Peltonen kertoo.

Vieläkö Jussi on voimissaan 30 vuoden kuluttua, 60-vuotispäiviään juhlimassa? ”Hyvä kysymys. Edellytykset ainakin ovat hyvät”, Peltonen pohtii.

Jussi-sarjan TOP5myyntiargumentit Leevi Peltonen, aluemyyntijohtaja 1. Ajaton design 2. Varma valinta ”Jussi-sarjaa on kehitetty 30 vuotta asiakkailta saadun palautteen pohjalta. Lastentaudit ovat historiaa.”

3. Kattava sarja: ¨Jussi sopii kaikkiin uudis- ja saneerausasentamisen tarpeisiin niin uppo-, kuin pinta-asennuksiin ja sarjassa on laaja valikoima erilaisia elektroniikkatuotteita.¨ 4. Helppo asennettavuus: ”Jussi on nopea ja helppo asentaa. Useimmilla sarjan uudistuksilla on haettu juuri helppoa asennettavuutta.”

5. Kattavasti saatavilla: ”Jos tarvitset Leevi Peltonen vaihtoi vapaaajantuotteiden ja uistimien markkinoinnista sähkötarvikkeisiin vuonna 1988, ja sillä tiellä on pysytty. ”Muutaman vuoden jälkeen mietin miksi näiden pistorasioiden kanssa touhuan. Syynä ovat edelleen hyvät asiakassuhteet – ja työkaverit.”

jonkun tuotteen, se on helposti saatavilla tukuista ja noutopisteistä. Tehtaalla kiinnitämme erityistä huomiota toimitusvarmuuteen.”

ABB power 1 | 17

15

Ratkaisu

Energiatehokkuutta Itämerelle Tallinkin laivaston uusin jäsen, Megastar, on tähti myös ympäristöystävällisyydessä.

Teksti Laura Cankar Kuvat Tallink Silja

16

ABB power 1 | 17

Megastar, LNG, sähköinen propulsio, Octopus

allink Shuttle Megastar, varustamon ensimmäinen LNG-alus, aloitti liikennöinnin Helsingin ja Tallinnan välillä tammikuussa 2017. Polttoainevalinnan lisäksi Megastarissa on panostettu ympäristöystävällisyyteen kautta linjan. Laivan tekniset valinnat on tehty niin, että sen energiankulutusta on mahdollista optimoida joka tilanteessa.

ABB:n Megastarille toimittama laaja ratkaisukokonaisuus sisältää voimantuotannon, sähköisen propulsiojärjestelmän sekä Octopus-energianhallintajärjestelmän. Yhdessä vähäpäästöisen LNG:n kanssa näiden merkitys laivan energiatehokkuudelle on merkittävä. Megastarin arvioidaan olevan jopa 30

T

prosenttia tehokkaampi kuin muut samoissa olosuhteissa kulkevat, vanhemmilla teknologioilla varustetut alukset.

Propulsion merkitys korostuu lyhyillä reiteillä Itämerellä laivojen reitit ovat tyypillisesti lyhyitä. Tasaista ajoa on reitillä kohtalaisen vähän ja laivat vierailevat päätesatamissaan tiheästi. Tämäntyyppisessä ajossa laivan ketteryydellä ja säädettävyydellä on suuri vaikutus polttoaineen kulutukseen.

Myös sähköisen, taajuusmuuttajilla toteutetun propulsiojärjestelmän tuoma joustavuus nousee arvoonsa.

Sähköisessä propulsiossa potkurien nopeutta voidaan säätää tarpeen mukaan.

Jos täysiä tehoja ei tarvita, niiden pyörimisnopeutta voidaan laskea. Näin pystytään toimimaan jatkuvasti hyvällä hyötysuhteella. Perinteisellä propulsiojärjestelmällä potkureita pyöritetään vakionopeudella ja työntöä säädetään potkurin lapakulmalla. Tällöin osateholla hukataan jopa 10–20 prosenttia nimellistehosta pelkkään veden ”vatkaamiseen”. ”Sähköisen propulsion edut korostuvat erityisesti lyhyillä reiteillä”, sanoo projektipäällikkö Tapio Valminen ABB:ltä. ”Sen ansiosta laivaa voidaan operoida aina energiatehokkaasti kaikilla nopeusprofiileilla toisin kuin mekaanisissa ratkaisuissa, jotka on optimoitu vain jollekin tietylle nopeudelle.”

Tallink Megastar Tallink Megastar on valmistettu Turun Meyerin telakalla. 49 000 tonnia painava alus on 212 metriä pitkä ja se on suunniteltu 2800 matkustajalle.

ABB power 1 | 17

17

Ratkaisu

Sähköinen propulsio tuo myös lisää matkustusmukavuutta. Laivan käynti on huomattavasti hiljaisempi ja tasaisempi kuin perinteisessä mekaanisessa laivassa.

Octopus neuvoo taloudellisimman ajotavan reaaliajassa Tärkeä osa ABB:n energiatehokkuutta parantavan teknologian toimitusta Megastarille on älykäs energianhallintajärjestelmä, Octopus. Se mittaa jatkuvasti laivan olosuhteita ja energiankulutustilannetta ja kerää laajasti tietoa siitä, miten laiva eri tilanteissa käyttäytyy. ”Octopus on kiinteästi integroitu osaksi ABB:n toimitusta, joka toimii saumatto-

Megastar valmistettiin Turun Meyerin telakalla.

18

ABB power 1 | 17

masti yhteen kokonaisuutena. Myös laivan instrumentoinnit on suunniteltu niin, että Octopusista saadaan paras hyöty irti”, Valminen sanoo.

Kerääntyneen tiedon perusteella Octopus pystyy auttamaan laivan käyttöhenkilöstöä siten, että he voivat ajaa alusta mahdollisimman pienellä polttoaineen kulutuksella.

Se voi esimerkiksi neuvoa laskemaan dieselmoottorin tehoja tai jopa sammuttamaan sen kokonaan, mikäli sen tuottama teho ei välttämättä ole tarpeen.

Trimmi kuntoon Yksi tärkeimmistä polttoaineen kulutukseen vaikuttavista tekijöistä on laivan ajo-

asento eli trimmi: se, miten syvällä laivan keula on suhteessa perään. Octopus pystyy dynaamisesti ajon aikana antamaan konkreettisia ohjeita, joita noudattamalla ajoasento on koko ajan mahdollisimman edullinen. ”Erityisesti lyhyillä matkoilla tilanteet muuttuvat nopeasti ja henkilöstölle on ehkä haastavaa pysyä ajan tasalla siitä, miten laivaa kannattaa milläkin hetkellä ajaa.

Octopus on tässä suuri apu”, Valminen sanoo.

Tallink Megastar on valmistettu Turun Meyerin telakalla. 49 000 tonnia painava alus on 212 metriä pitkä ja se on suunniteltu 2800 matkustajalle.

Kohti parempaa maailmaa

Teksti Virpi Hautamäki Kuva Jussi Partanen

Luotettavaa sähkönsiirtoa huoltotarpeiden ennakoinnilla Tuulivoiman tuotanto suuntautuu tulevaisuudessa yhä enemmän merelle.

Porin Tahkoluotoon nousee ensi syksyksi maailman ensimmäinen jääolosuhteisiin suunniteltu merituulipuisto.

uomen Hyötytuuli Oy:n rakennuttaman puiston kymmenen neljän megawatin merituulivoimalaa tulevat tuottamaan energiaa arviolta 155 gigawattituntia vuodessa. ”Matala rannikko, hyvät tuuliolosuhteet sekä Tahkoluodon satama- ja teollisuusalueen valmis infrastruktuuri soveltuvat erin-

S

Merituulivoimala, 155 gigawattituntia/vuosi, talviolosuhteet

Suomen Hyötytuulen toimitusjohtaja Toni Sulameri pitää Porin Tahkoluodon aluetta erittäin sopivana merituulituotantoon.

omaisesti merituulivoiman tuotantoon”, Suomen Hyötytuulen toimitusjohtaja Toni Sulameri kertoo.

Talviolosuhteet vaativat erilaisia teknisiä ratkaisuja voimaloiden toimivuuden ja huoltovalmiuden turvaamiseksi. Etähallinta- ja varajärjestelmät minimoivat häiriöt sähköntuotannossa.

ABB toimittaa Tahkoluodon merituulipuistoon maalla sijaitsevan sähköaseman ja päämuuntajat, jotka toimivat sähkönsiirron solmukohtana tuulipuiston tuottaman sähkön ja paikallisen jakeluverkon välillä.

Merituulipuistot tarvitsevat tulevaisuudessa sekä maalla että merellä sijaitsevia sähköasemia, kun puistojen koko kasvaa ja ne siirtyvät rannikolta syvempiin vesiin. ”Haasteena on varmistaa sähkönsiirto kaukaa mereltä kansalliseen verkkoon mahdollisimman pienin häviöin”, myyntijohtaja Juha Muhonen ABB:ltä sanoo.

Tahkoluodon merituulipuisto on ABB:n kolmas hanke Suomen Hyötytuulen kanssa. ”Tutun ja luotettavan teknologiakumppanin kanssa on helppo asioida. Kun komponenttien varaosat ja tekninen osaaminen ovat helposti saatavilla, tuotannon jatkuminen varmistetaan mahdollisissa ongelmatilanteissakin”, Sulameri toteaa.

ABB:n Juha Muhonen ja Suomen Hyötytuulen Toni Sulameri.

ABB power 1 | 17

19

Case Teksti Tuula Ainasoja Kuvat Vilja Tamminen

Kustannustehokas retrofit Teräsyhtiö SSAB:n Hämeenlinnan tehtaan sinkityslinja 3:n kaikki 151 taajuusmuuttajaa uudistetaan. ABB vaihtaa taajuusmuuttajien vanhoihin kaappeihin uudet sisukset retrofit-asennuksena. Se tarkoittaa, että kaapit päivitetään muuten, mutta moottorikaapelit ja kojeistorakenteet säilyvät ennallaan. ämeenlinnan SSAB:n tehtaalla käynnistyi joulukuun alussa mittava taajuusmuuttajien modernisointi. ABB uusi viikon pituisen vuosihuoltoseisokin aikana SSAB:n sinkityslinja 3:n ensimmäiset kuusitoista taajuusmuuttajaa. Retrofitkonseptin mukaan vanhat ASC600-taajuusmuuttajat purettiin kaapeista ja tilalle asennettiin uudet moduulit. ”Taajuusmuuttajien uusinta sujui hyvin.

Aikataulussa ollaan pysytty ja työt ovat sujuneet muutenkin suunnitelmien mukaisesti”, uudistamisprojektia vetävä Tero Saarenmaa sanoo. Hän vastaa SSAB:n Hämeenlinnan tehtaan tuotantolinjojen sähkökunnossapidosta.

Taajuusmuuttajien uudistaminen suunniteltiin siten, että sinkityslinjan seisokit jäävät mahdollisimman lyhyiksi. Päädyttiin vaiheittain tehtävään retrofit-ratkaisuun, joka on mahdollista toteuttaa normaalin vuosihuoltoseisokin aikana. Aikataulun mukaan viimeiset modernit taajuusmuuttajat linjalle asennetaan vuonna 2021. ”Alkuvaiheen suunnittelu tehtiin yhdessä. Kävimme läpi kaikki tarpeet, selvitimme uusien laitteiden mitoituksen ja sovimme

H

20

ABB power 1 | 17

aikatauluista”, tekninen myyjä Harri Virtanen ABB:ltä sanoo.

Linjalle lisää käyttövarmuutta Linjan taajuusmuuttajat pitää uudistaa, koska laitteiden elinkaari alkaa olla loppuvaiheessa. Alkuperäiset ABB:n toimittamat ACS600-taajuusmuuttajat asennettiin lähes 20 vuotta sitten, kun sinkityslinja 3 otettiin käyttöön. ”Vanhojen taajuusmuuttajien varaosien saanti huononee jatkuvasti. Se hankaloittaa huoltoa ja laitekorjauksia”, Virtanen tähdentää.

Vanhoista taajuusmuuttajista jää SSAB:n sinkityslinjalle varaosia, joita käytetään tarvittaessa vielä jäljellä oleviin ACS600-taajuusmuuttajiin. Varaosien saannin turvaaminen onkin Saarenmaan mukaan yksi iso plussa vaiheittaisessa retrofit-asennuksessa. ”Tuotantolinjamme on käynnissä 24/7 viidessä vuorossa, häiriöitä ei saisi olla. Halusimme lisätä tuotantolinjan käyttövarmuutta ja ABB:n tarjoama taajuusmuuttajien retrofit-ratkaisu vakuutti meidät.”

Retrofit-menetelmän toimivuudesta käytännössä saatiin näyttöä jo vuonna 2014, kun ABB toteutti Hämeenlinnan tehtaalla

SSAB lyhyesti SSAB (Svensk Stål AB) on pitkälle erikoistunut, maailmanlaajuisesti toimiva teräsyhtiö, jolla on noin 16 000 työntekijää yli 50 maassa.

SSAB:n Ruotsissa, Suomessa ja Yhdysvalloissa sijaitsevien tuotantolaitosten vuosittainen terästuotantokapasiteetti on 8,8 miljoonaa tonnia.

Lisäksi yritys pystyy käsittelemään ja viimeistelemään erilaisia terästuotteita monessa maassa, esimerkiksi Kiinassa ja Brasiliassa.

SSAB ja Rautaruukki yhdistyivät vuonna 2014.

Suomessa SSAB:n suurimmat tehtaat sijaitsevat Hämeenlinnassa ja Raahessa.

Hämeenlinnan tehtaalla tuotetaan raaka-ainetta rakennus- ja autoteollisuudelle.

SSAB, Retrofit, taajuusmuuttaja, Hämeenlinna, sinkityslinja. ACS880

Mikä on retrofit?

ABB modernisoi taajuusmuuttajia retrofit-paketeilla. Taajuusmuuttajien modernisointi on kustannustehokas tapa lisätä tuottavuutta. ABB suosittelee käyttöikänsä loppua lähestyville SAMI STAR-, ACV700- ja ACS600-taajuusmuuttajille modernisointia retrofit-paketilla, joka sisältää suunnittelun, jälkiasennussarjan ja työn.

ABB:n insinöörit määrittävät nykyisen

taajuusmuuttaja-asennuksen ja suosittelevat asianmukaisesti mitoitettua retrofitpakettia, jolla korvataan taajuusmuuttajakaapiston kaikki nykyiset sisäiset osat uusilla nykyaikaisilla ACS880-sukupolven osilla. Monet sähköiset ja mekaaniset osat, kuten kaapistot ja kaapelit, voidaan käyttää uudelleen, joten retrofit on edullisempi kuin koko taajuusmuuttajan ja kaapiston vaihtaminen.

ABB power 1 | 17

21

Case

Taajuusmuuttajakeskukset saavat uuden sisuksen, mutta niiden ohjaukseen voidaan käyttää jatkossakin nykyistä AC80-ohjausjärjestelmää.

Tero Saarenmaa on tyytyväinen siihen, ettei SSAB:n Hämeenlinnan sinkityslinjan tuotanto häiriinny taajuusmuuttajien uudistamisen vuoksi.

Retrofit-menetelmällä saadaan uuden sukupolven laitteet nopeasti käyttöön ilman ylimääräisiä tuotantokatkoksia.

pilottihankkeen. Sen onnistuminen helpotti SSAB:n päätöstä tilata koko linjan modernisointi. Kustannukset jaettiin vaiheittaisen toimituksen vuoksi usealle vuodelle.

Tehoja uudella tekniikalla Kun taajuusmuuttajien teknologia on ajan tasalla, voi ABB tarjota taajuusmuuttajille täyden tuen useiden vuosien ajaksi. ”Uuden tekniikan avulla taajuusmuuttajien tehoja voidaan joiltain osin nostaa.

Kun suunnittelimme projektia, huomioimme ennakoivasti, että jossain vaiheessa saattaa olla tarvetta lisätehoon”, Virtanen selvittää.

Sinkityslinjan taajuusmuuttajien uusinnassa tarkastettiin myös laitteiden mitoitus.

Uudet laitevalinnat tehtiin optimoiden, joten eri laitekokoja on nyt vähemmän kuin vanhan laitekannan aikana. Myös huolto helpottuu ja tarvittavien varaosien määrä vähenee.

Saarenmaa pitää kustannustehokkuuden ja lyhyiden seisokkiaikojen lisäksi tärkeänä, että ABB tarjosi täyden palvelun ratkaisua taajuusmuuttajien modernisointiin. Suunnittelun ja asennuksen lisäksi projekti sisäl22

ABB power 1 | 17

”SSAB:n erityistarpeena oli vuosihuoltoseisokin ajankohta, joka muuttui 2016 kesästä syksyyn tuotantotilanteen takia.

ABB mukautui hyvin aikataulumuutokseen ja sai järjestettyä tarvittavat resurssit myös uuteen ajankohtaan.”

Tero Saarenmaa SSAB

tää dokumentoinnin ja uusittujen laitteiden käyttöönoton. ”Meidän omat huoltoresurssit ovat rajalliset, joten ABB:n tarjoama avaimet käteen -palvelupaketti oli tervetullut vaihtoehto.”

Hyvä asiakassuhde perustuu luottamukseen Tero Saarenmaa ja Harri Virtanen ovat tehneet yritystensä edustajina pitkään yhteistyötä. Alkunsa yhteistyö sai jo parisenkymmentä vuotta sitten, kun ABB:llä Tampereella Virtanen vieraili ensimmäistä kertaa huoltoinsinöörinä Hämeenlinnassa Rautaruukin tehtaalla. Maailmanlaajuisesti toimivat teräsyhtiöt SSAB ja Rautaruukki yhdistyivät vuonna 2014.

Saarenmaa on ollut Rautaruukin leivissä vuodesta 2000 lähtien. ”Yhteistyö on sujunut aina hyvin. Avoin keskustelu on tärkeää, jos on joskus reklamaatioon aihetta. Meidän hyvä yhteistyömme ABB:n kanssa perustuu minusta siihen tosiasiaan, että olemme tärkeitä toinen toisillemme.” ”Molemminpuolinen luottamus on yksi tärkeimpiä asioita, jotta yhteispeli sujuu”, Virtanen tähdentää.

Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi

Mitä ihmettä?

Teksti Petja Partanen Kuvat Stresstech

Barkhausenin kohina, Stresstech, mittausanturi, teollisuusrobotti

Robottikäsi valvoo laatua Vaajakoskelaisen Stresstechin kaupallistamaan Barkhausenin kohinamittaukseen luottavat laadunvalvonnassaan niin Airbus kuin Ferrari. Mittausanturia liikuttaa ABB:n teollisuusrobotti. aksalaisfyysikko Heinrich Barkhausen havaitsi jo vuonna 1919 mielenkiintoisen ilmiön, jolle keksittiin hyötykäyttöä vasta paljon myöhemmin. Kun hän magnetoi teräskappaletta ulkoisella magneettikentällä, kappaleen magneettisuus muuttui portaittain. Hyppäykset voitiin muuttaa ääneksi, jota alettiin kutsua Barkhausenin kohinaksi.

Barkhausenin kohinaan perustuva mittausanturi on tarkin tapa havaita magneettisten metallien pinnan vaurioita. Anturi havaitsee sekä jännityksen että kovuuden muutokset – molemmat ovat tärkeitä tekijöitä kappaleen kestävyyden kannalta.

Barkhausenin havainnon onnistui ensimmäisenä kaupallistamaan mittalaitteeksi vaajakoskelainen Stresstech vuonna 1983.

Mittausjärjestelmän tieteellistä haastavuutta kuvaa se, ettei vielä vuonna 2017 yritykselle ole ilmaantunut kunnollista kilpailijaa. ”Meillä on hyvä etumatka”, yrityksen toimitusjohtaja Lasse Suominen sanoo.

Hyödyntäjiä ilmiöllä sen sijaan riittää.

Barkhausenin kohina-anturia käytetään esimerkiksi Airbusin, Boeingin, Mercedes-Benzin ja Ferrarin laadunvalvonnassa.

Barkhausen-kohinan mittauksessa tarvitaan vakaata kättä. Geometrialtaan monimutkaisten kappaleiden tarkastuksessa tuo käsi on lähes poikkeuksetta teollisuusrobotin. Autoteollisuudessa Stresstechin antureiden yleisin tarkastuskohde ovat hammaspyörät. ”Robotti on ainoa järkevä tapa tarkastaa hammaspyörän pintarakenne”, kertoo Suominen.

S

Nykyisin Stresstech luottaa ABB:n robottitekniikkaan. ”ABB:n robotit on helppo ohjelmoida ja tuki on hyvä”, listaa Suominen syitä ABB:n robotteihin siirtymiselle.

Stresstech on toimittanut Barkhausenin kohinaa mittaavia robottiyksikköjä noin 50

kappaletta ympäri maailmaa. ABB:n robotit liikuttavat Stresstechin mittausanturia esimerkiksi kuorma-autovalmistaja Scanian tehtaalla Ruotsissa, hammaspyörävalmistaja SEW:n tehtaalla Brasiliassa ja autoteollisuuden alihankkija Mahlen USA:n tehtaalla.

”Robotti on ainoa järkevä tapa tarkastaa hammaspyörän rakenne”, sanoo Stresstechin toimitusjohtaja Lasse Suominen.

ABB power 1 | 17

23

Tulevaisuuden sähköverkko 2030 ABB rakentaa kanssasi tulevaisuuden verkon Energiajärjestelmät ovat vahvassa murroksessa. Suomea sähköistetään uudelleen, nyt säävarmalla verkolla. Samaan aikaan uusiutuvan energian hajautettu tuotanto kasvaa voimakkaasti ja kuluttajasta on tulossa energiamarkkinoiden aktiivinen toimija.

Digitalisaatio etenee yhä syvemmälle jakeluverkkoon, automaation määrä kasvaa voimakkaasti. ABB:n automaatio on osa tehokasta, luotettavaa ja älykästä tulevaisuuden sähkönjakelua.