Power 2/2013

power

Automaatio tuo tehoa Outokummun tuotantoon Suomen suurin sähköasemauudistus 7 Ulvilaan nousee 20 hehtaarin sähköasema Uusi ratkaisu sekaverkkoihin 16 Savon Voiman ja ABB:n pilottihanke on merkittävä avaus Älyä asumiseen 20 Adjutantissa asukas tietää, miten säästää sähköä

2 | 13 ABB Oy:n asiakaslehti

Pääkirjoitus

05 2|13 power

Kätevyyttä savukaasumittauksiin Naantalin kivihiilivoimalan uusi savukaasujen mittausjärjestelmä on toimintavarma.

07

Sähkön solmukohta uusiksi Ulvilassa Suomen kaikkien aikojen suurin sähköasemauudistus etenee Ulvilassa ABB:n tekniikalla ja taidolla.

Energiansäästöä arkeen

Tauno Heinola Toimitusjohtaja ABB Oy

Tiedätkö, mihin kaikkeen sähköä kodissasi kuluu ja kuinka paljon? Espoon Mäkkylässä sijaitseva Adjutantti on uuden ajan älykkäillä ratkaisuilla varustettu kerrostalo, jonka asukkaat tietävät. Adjutantin asunnoissa on muun muassa reaaliajassa sähkönkulutusta seuraava näyttö sekä kotona/poissa-kytkin. ”Moni Adjutantin asukas on yllättynyt siitä, mihin sähköä kuluu”, ABB:n Harri Liukku kertoo sivun 20 artikkelissa. Jos tieto lisää tuskaa, niin se myös kannustaa fiksuun sähkönkäyttöön ja keventää sähkölaskua. Rakennusten energiankulutuksen leikkaaminen on yksi tärkeimmistä keinoista kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen.

Energiamarkkinaviraston mukaan sähkönjakelun keskeytyksistä aiheutui Suomessa asiakkaille 417 miljoonan euron haitta vuonna 2011. Jakeluverkon haltijat puolestaan maksoivat vakiokorvauksia noin 47 miljoonaa euroa.

Verkkopuolella eletään uuden ajan kynnyksellä.

Kesällä voimaan astuvan uuden sähkömarkkinalain tavoitteena on, että pitkät sähkökatkot ovat historiaa vuonna 2028. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää muun muassa älyn lisäämistä verkkoon sekä kaapeleiden kaiva-

mista maahan. Maakaapeloinnilla on kuitenkin nurja puolensa, loisteho ja maasulkuvirta lisääntyvät. Tämän taklaamiseksi ABB toteuttaa parhaillaan pilottihanketta Savon Voiman kanssa. Hankkeesta enemmän sivulta 16 lähtien.

Harva mieltää ABB:tä ohjelmistotaloksi, mutta sitäkin me olemme. Tässä numerossa kerromme, miten olemme yli kahden vuosikymmenen ajan olleet muuttamassa tietoa tehoksi Outokummun Tornion terästehtaalla.

Teollisuusympäristössä automaatio merkitsee tehoa tuotantoon, energiatehokkuutta, kustannustehokkuutta, kilpailukykyä ja ympäristömyönteistä tuotantoa.

Tämän kesän retkikohteeksi suosittelen Hyvinkään Asuntomessuja. Kohteessa Kivenherra esittäytyvät ABB:n ratkaisut energiatehokkaaseen asumiseen. Talo on varustettu muun muassa valaistusta, lämmitystä ja viilennystä ohjaavalla taloautomaatiolla, invertterimme muuntavat talon aurinkopaneeleissa syntyvän tasasähkön verkkoon sopivaksi vaihtosähköksi ja sähköauto ladataan ABB:n latausasemalla.

Aurinkoista kesää!

power 2| 13 t ABB:n asiakaslehti t 30. vuosikerta t Julkaisija: ABB Oy, Viestintä Päätoimittaja: Jaana Nikkari, 010 22 44627, jaana.nikkari@fi.abb.com t Toimituskunta: Anders Gästgifvars, Heidi Hautala, Marja Hawas, Jonna Helenius, Antti Vuorivirta, Taina Lahtinen, Miia Lintunen, Leena Munde, Irene Saarnio, Matti Vaattovaara t Tilaukset ja osoitteenmuutokset: www.abb.fi/asiakaslehti, p. 010 22 23123 t Toimitustyö ja konsepti: Zeeland t Paino: SP-Paino, 2013 t Painosmäärä: 11 200 t ISSN: 1799-5213

2

ABB power 2 | 13

Sisältö

10

Automaatio niputtaa tiedon Tornion jaloterästehtaan tuotantotehokkuuden salaisuus

20

Adjutantti edustaa tulevaisuutta Asukkaiden mielestä kerrostalon älykkäät ratkaisut kannustavat järkevään sähkönkäyttöön.

Uutiset

Tämä lehti julkaistaan myös sähköisenä Issuu-pal-

4

velussa osoitteessa issuu.com haulla ABB Suomi.

6 6

Uutta energianhallintaan Pienjännitekatkaisija Emax 2 Taloautomaatio esillä asuntomessuilla Kivenherrassa KNX-taloautomaatio Azimuth-kahvalle palkinto Ohjauskahva voitti muotoilupalkinnon

Lisäksi

slideshare-merkillä merkityt jutut

esityksinä tai pdf:nä osoitteesta slideshare.net/ ABBSuomi. Lehden edelliset numerot on arkistoitu abb.fi-sivustolle. Samasta paikasta voit myös lukea kaikki lehden jutut.

Asiantuntija 14

Räätälöityä yhteistyötä Myyntijohtaja Aki Kulmala kertoo, miten toimiva yhteistyö koneenrakentajien kanssa syntyy.

Kestävä kehitys 19

Tasavirrassa on konesalien tulevaisuus ABB:n tasavirtaratkaisut tuovat konesaleille merkittäviä säästöjä.

Mitä ihmettä 23

Robotit koulutuksessa Robottikouluttaja Juha Mainion hyppysissä asiakkaat oppivat tekemään töitä robottien kanssa.

ABB power 2 | 13

Tuoteuutisia

Uuden sukupolven pienjännitekatkaisija energianhallintaan ABB on tuonut markkinoille maailman ensimmäisen pienjännitekatkaisijan (Emax 2), johon on integroitu energianhallintatoiminnallisuuksia.

Uusi ilmakatkaisija sisältää suojareleen, jossa on integroitu tehonsäädin. Säädin mittaa ja arvioi energian kulutusta sekä säätelee kuormia käyttäjän määrittämien asetusten mukaisesti.

Tämä auttaa myös estämään sähkökatkoksia. Älykkäästä päätöksenteosta vastaavat integroitu säädin ja ohjelmisto.

Katkaisijassa on myös kommunikointimoduuli, jonka avulla voidaan jakaa kulutukseen ja verkon toimintavarmuuteen liittyvää tietoa suoraan älyverkon ja muiden protokollien kanssa.

Mikäli kaikki nykyiset perinteiset katkaisijat korvattaisiin uudella innovaatiolla, voitaisiin saavuttaa jopa 5,8 miljoonan megawattitunnin (MWh) vuotuinen energiansäästö. Määrä vastaa 1,4 miljoonan eurooppalaisen kotitalouden sähkönkulutusta vuodessa. Säästö vähentäisi hiilidioksidipäästöjä 4 miljoonaa tonnia tai yli miljoonan auton päästöjä vuodessa.

Lisätietoja: Petri Rönnholm, p. 050 33 22097

Hyödyt: + lisää toiminnallisuutta energianhallintaan + auttaa estämään myös sähkökatkoksia

RF-kytkimet langattomaan ohjaukseen

Vahti-Jussi® uudistui

Uudet RF-tuotteiden langattomat kytkimet mahdollistavat valojen, markiisien ja kaihtimien ohjaamisen paikoista, minne tavallisia sähköjohtoja ei käytännössä ole mahdollista vetää joko asennusteknisistä tai ulkonäkösyistä. Esimerkiksi lasiseinien tai remonttikohteiden kytkinongelmat voidaan ratkaista RF-tuotteilla.

Langattomat napit ja vastaanottimet voidaan liittää KNX-järjestelmään RF-portin kautta. Portti tukee jopa 24 kanavaa, niin vastaanottavaa kuin lähettävääkin.

KNX-taloautomaatioon yhteensopivien Vahti-Jussi®-liiketunnistimien muotoilu ja väritarjonta on uudistunut.

Perinteisen valkoisen värin lisäksi valittavina ovat alumiinin, antrasiitin tai ruskean sävyt sekä valkoinen malli mustalla linssillä.

Vahti-Jussi® MasterLINEn valvontaalue on 70, 110, 220 tai 280 astetta.

Havaintoetäisyys on 12 metriä eteen ja 4 metriä sivuille asennuskorkeuden ollessa 2,5 metriä. Liiketunnistin asennetaan pintaan.

Lisätietoja: Kari Pulkkinen, 050 33 57542

Lisätietoja: Kari Pulkkinen, 050 33 575 42

Hyödyt: + langattomuus + portti tukee jopa 24 kanavaa

4

ABB power 2 | 13

Hyödyt: + KNX-taloautomaatioon sopiva + laaja valvonta-alue ja havaintoetäisyys

Figure

Yli 95 %:n käytettävyys savukaasumittauksiin Teksti Jukka Viskari Kuva Naantalin voimalaitos

Naantalin voimalaitoksen automaatioasentaja Kari Varjus on nähnyt 31 vuodessa monenlaisia mittalaitteita.

Uusin tuttavuus on käytettävyydessä omaa luokkaansa.

Turun Seudun Energiatuotanto Oy:n Naantalin voimalan sähköteho on 256 MW. Voimala on Turun seudun pääasiallinen kaukolämmön tuottaja.

Muutama vuosi sitten sinne hankittiin kaksi ABB:n ACX-analysaattorijärjestelmää savukaasujen typpimonoksidi- ja typpidioksidipitoisuuksien mittaamiseen.

Mittaustuloksia käytetään voimalan tuotannon optimoimiseksi. ”On erittäin tärkeää, että hiili palaa kattilassa mahdollisimman hyvin loppuun”, laitoksen tekninen päällikkö Satu Viranko sanoo.

”Kattiloita voidaan ajaa eri tavoin riippuen polttoaineesta ja halutusta tuotantotehosta. ABB:n järjestelmät mittaavat polttoprosessia. Näin voimme havaita polttoaineen laadunvaihtelusta tai epätasaisesta jakautumisesta johtuvat muutokset.”

Ei mittari vaan järjestelmä Kaasujen analysoinnin yhteydessä puhutaan usein mittareista. ”Me puhumme ACX:stä järjestelmänä.

Sitä voidaan soveltaa prosessi- ja päästömittauksiin jopa kuudelle komponentille: hiilimonoksidille, typpimonoksidille, rikkidioksidille, hiilidioksidille, hapelle ja VOC (volantile organic compound) -yhdisteille. Käyttöliittymä, konfigurointi ja kalibrointi ovat kaikissa samat”, tuotepäällikkö Raimo Ahola ABB:ltä sanoo.

Asennus kytkentöineen ja näytelinjoineen onnistuu vuorokaudessa. Voimalaitos asensi järjestelmän itse, ja puolen päivän käyttökoulutuksen jälkeen se oli käyttövalmis.

”ABB:n analysaattorijärjestelmä on valmis paketti. Kaikki yksiköt on asennettu kunnossapidon kannalta helposti, ja prosessiin liittyvän mittaussondin huollontarve on vähäinen. Kosteuden erottaminen näytteistä toimii nyt hyvin. Käyttökatkokset ovat poistuneet”, Kari Varjus kertoo. ”Teetimme äskettäin mittauslaitteiden vertailumittaukset. ABB:n laitteet olivat luokassaan toimintavarmoja ja tarkkoja.

Käytettävyys on yli 95 prosenttia.”

Laajemman huollon järjestelmä tarvitsee vain kerran vuodessa.

FAKTA ACX NAPAKASTI +

+ + + + +

jatkuva, luotettava jopa kuuden komponentin mittaus (CO, NO, SO2, CO2, O2 ja VOC) automaattinen kalibrointi useimmissa sovelluksissa käyttö kätevästi ulkoa ja etäohjattuna tilaa säästävä, standardoitu malli helppo huoltaa ja pitää kunnossa monipuoliset IT-liitäntärajapinnat

ABB power 2 | 13

5

Uutiset

Dodge-kytkimet nyt Suomesta

Helpotusta sähköautojen lataukseen

ABB tarjoaa nyt myös Suomessa moottoreiden mukana laadukkaita metrimittaisia ABB Dodgen akselikytkimiä. Valikoimasta löytyy suuri määrä erilaisia joustavia ja metallisia kytkimiä. ABB Dodgen kytkimet ovat olleet USA:ssa suosittuja jo useiden vuosikymmenien ajan. Kytkimet toimitetaan suoraan ABB:n Euroopan keskusvarastosta.

ABB laajentaa sähköisten ajoneuvojen latausratkaisujen tarjontaa parantamalla pikalatausasemien toiminnallisuutta ja lisäämällä palveluita, jotka tukevat uutta Combined Charging System (CCS) -standardia. CCS-yhteensopivat pikalatausasemat yksinkertaistavat latausinfrastruktuurin rakennetta ja edistävät eri automerkkien käyttämien latausstandardien yhteensopivuutta.

Laajennettu latausinfrastruktuuri, jossa on pilvipalveluun perustuva liitettävyyspalvelu, on kokonaisvaltainen ratkaisu sähköautojen latauspalveluntarjoajille. Se sopii vaivattomasti yhteen kaikkien latausstandardien (CCS, CHAdeMO) kanssa, eikä vaadi kallista ohjelmistointegrointia tai testausta. Latauspalveluntarjoajat voivat liitettävyyspalvelun avulla muokata pikalatausasemaverkkoa sen mukaan kuinka monta eri lataustavan sähköautoa alueella on. Pikalatausasemiin perustuvalle latausverkostolle on osoitettavissa latauspalveluun liittyvä ansaintalogiikka, joka palvelee kaikkia eri lataustapoja.

Lisätietoja: Kimmo Kalaja, p. 050 33 29357

Lisätietoja: Jukka A. Mäkinen, 050 332 2255

Uudet ratkaisut Asuntomessuilla

Azimuth-kahvalle muotoilupalkinto

ABB esittelee ratkaisujaan Herrala-talojen kohteessa Kivenherra, nro 21 Hyvinkään asuntomessuilla 12.7.11.8.2013. Kivenherrassa on käytössä KNX-taloautomaatio, joka ohjaa valaistusta, lämmitystä, viilennystä ja tilavalvontaa. Kivenherran tiloissa on läsnäolotunnistimia ja painikkeissa tilanneohjauksia, joilla voidaan ohjata talon eri toimintoja. Esimerkiksi kotona/poissa-tilanneohjaus pudottaa lämmityksen alhaisemmaksi, katkaisee sähkön valituista pistorasioista ja valot eivät jää turhaan päälle, kun ollaan poissa talosta. Kohteessa on kattava energianmittausjärjestelmä, joka on toteutettu KNX-taloautomaatiolla.

ABB on toimittanut Kivenherraan myös aurinkopaneelien invertterit ja sähköauton latausaseman.

Kivenherrassa messuvieraat voivat tutustua myös IMPRESSIVO®-asennuskalusteisiin, Busch-priOn-sarjaanja BuschComfortTouch-ohjauspaneeliin.

Parempi Salmisaaren voimalaitos ABB on toimittanut Helsingin Energian Salmisaaren voimalaitokseen generaattorikatkaisijan ja -kiskoston uusinnan.

Uusinnassa voimalaitokselle asennettiin HECS-80S-generaattorikatkaisijajärjestelmä, jossa kaikki komponentit ovat saman koteloinnin sisällä.

Myös vaihe-eristetty putkikisko sekä generaattorin tähtipistekiskosto uusittiin. Uudistus toteutettiin laitoksen tehonnoston yhteydessä. Uuden kiskoston nimellisvirta on 8700 A, kun vanhan kiskoston nimellisvirta oli 7800 A. Uudistuksen yhteydessä HECS-80S-generaattorikatkaisijajärjestelmään lisättiin myös GMS600-kunnonvalvontajärjestelmä.

Järjestelmä valvoo generaattorikatkaisijan sähköistä ja mekaanista elinkaarta sekä huoltotarvetta.

Uuden järjestelmän huoltoväli on 15–20 vuotta.

Lisätietoja: Seppo Lehto, 050 3356 651

6

ABB power 2 | 13

ABB:n Azimuth-ohjaus kahva on voittanut arvostetun Red dot-muotoi lupalkinnon. Kahvalla ohjataan valtamerialuksen Azipod ®-ruoripotkurin pyörimisnopeutta ja kääntökulmaa ja se on olennainen osa aluksen etäohjauslaitteita. Uuden kahvan käytettävyys ja ergonomia ovat huippuluokkaa, ja kahva mahdollistaa tarkan ja turvallisen ohjauksen. Red dot on maailman laajin ja arvostetuin muotoilukilpailu.

Lisätietoja: Antti Matilainen, p. 010 22 22893

MDY-kiskosiltojen palokatkoille sertifikaatit MDY-kiskosiltajärjestelmä on ABB:n ratkaisu tehonsiirtoon pienjännitteellä <1kV muuntajalta pienjännitekojeistoon ja kojeisto-osien välillä. MDY-kiskojärjestelmän yhtenä oleellisena osana ovat eri tilojen väliset palo-osastoinnit. Kiskojärjestelmien palokatkojen vaatimukset ovat heinäkuun alussa kiristymässä ja ABB:n järjestelmän palokatkot on jo nyt sertifioitu huomioiden nämä kiristyneet vaatimukset.

Teollisuuteen sopivalle MDY-kiskojärjestelmälle on tehty VTT:n toimesta tarvittavat palokokeet ja järjestelmä on sertifioitu paloluokkaan EI120 SGS-Fimkon toimesta. Sertifioidut ja testatut palokatkot täyttävät myös heinäkuun alussa pakolliseksi tulevan CE-merkintävaatimuksen. Myös meriteollisuuden käyttöön tarkoitetut kiskojärjestelmien palokatkojen palokokeet on tehty VTT:llä. DNV:n sertifioima paloluokka on AO-60.

Ulvilan sähköasema

Taloautomaation uudet ratkaisut Asuntomessuilla ABB esittelee ratkaisujaan Herrala-talojen kohteessa Kivenherra, nro 21 Hyvinkään asuntomessuilla 12.7.–11.8.2013.

Kivenherrassa on käytössä KNX-taloautomaatio, joka ohjaa valaistusta, lämmitystä, viilennystä ja tilavalvontaa. Kivenherran tiloissa on läsnäolotunnistimia ja painikkeissa tilanneohjauksia, joilla voidaan ohjata talon eri toimintoja.

Kohteessa on kattava energianmittausjärjestelmä, joka on toteutettu KNX-taloautomaatiolla.

ABB on toimittanut Kivenherraan myös aurinkopaneelien invertterit ja sähköauton latausaseman.

Kivenherrassa messuvieraat voivat tutustua myös IMPRESSIVO®-asennuskalusteisiin, Busch-priOn-sarjaan ja BuschComfortTouch-ohjauspaneeliin.

Sähkön solmukohta uusiksi Ulvilassa Sähkö sirisee keskellä satakuntalaista metsää. Raivatulle alueelle on jo pitkään kasvanut tasainen tolppametsä. Lisää tolppia ja tekniikkaa on tulossa. Suomen kaikkien aikojen suurin sähköasemauudistus etenee Ulvilassa ABB:n tekniikalla ja taidolla.

Teksti Soila Ojanen Kuvat Fingrid ja Jussi Partanen

ähköisen sirinän aikaansaamiseksi tarvitaan 400 kilovoltin sähkökentän kytkinlaitteet.

110 kilovoltin uudella kentällä ei vielä kuulu pihaustakaan. Koronapurka-

S

uksen ääni tulee korkeajännitteisistä siirtojohtimista.

Tämän tietää ABB:n työmaapäällikkö Seppo Hakala Fingridin Ulvilan sähköasematyömaalla, Porin kupeessa.

ABB power 2 | 13

7

Ulvilan sähköasema

Sähköasemien uudistuksissa Ulvila on historiamme suurin hanke.

Sami Mäki projektipäällikkö, Fingrid

Ulvilan asema on yksi Suomen kantaverkon merkittävistä solmukohdista. Sen kautta syötetään kantaverkkoon muun muassa Olkiluodon ydinvoimalan yksiköissä tuotettu energia.

Alkuvuonna 20 hehtaarin alueella jylläsi vielä seitsemän kaivinkonetta maanrakennustöissä. Kolme täysperävaunullista rekkaa toi jatkuvalla syötöllä soraa ja mursketta. ”Laskeskelimme, että rekkalasti tuli portista 1 500 kertaa. Kun reitti tänne on tuollainen pikkutie, se yhden rekan alta sitten kerran sortuikin”, Hakala kertoo.

Osa laajaa hankekokonaisuutta Kantaverkkoyhtiö Fingrid investoi ja pitää sähköverkkoa kunnossa Suomessa. ”Ulvilan hanke liittyy laajaan hankekokonaisuuteen, jossa ikääntynyttä kantaverkkoa uusitaan ja vahvistetaan muun muassa Pohjanmaalla”, projektipäällikkö Sami Mäki Fingrid Oyj:stä kertoo.

Nyt rakennetaan myös Länsi-Suomen kantaverkon kehittämiseen liittyvä uusi Ulvilan ja Kristiinankaupungin välinen 400 kilovoltin voimajohto.

Ulvilassa uudistustyö mahdollistaa sekä pienten että suurten tuotantolaitosten sähkötuotannon kytkemisen kantaverkkoon.

Myös tuulivoiman syöttäminen verkkoon huomioidaan. Käyttövarmuuden lisääminen on tärkeä uudistusten syy. Se vaatii pitkän aikavälin suunnittelua.

8

ABB power 2 | 13

”Haluamme panostaa sähkömarkkinoiden toimimiseen. Sähköasemien uudistuksissa Ulvila on historiamme suurin hanke”, Mäki huomauttaa.

Työ on tilattu ABB:ltä avaimet käteen -periaatteella ja hommat etenevät suunnitelmien mukaan. ”Työmaalla on hyvä draivi päällä. Arvostan sitä, että työtä tekevät nimenomaan kokeneet ammattilaiset”, Sami Mäki sanoo.

Yhteistyö tärkeää Ulvilan sähköasema on tullut teknisen käyttöikänsä loppupäähän. Sopimus uudistuksesta tehtiin lopulta kesäkuussa 2012.

Käytännössä uudistustyö Ulvilassa alkoi loppukesällä 2012. Syyssateet tekivät kiusaa töiden alussa, mutta aikataulu on saatu kurottua. Huhtikuussa 2013 alueen perustyöt maanrakennuksineen valmistuivat. Nyt aikataulussa on pysytty hyvin. ”Suomen kantaverkossa ei ole merkittäviä ongelmia. Täällä sähköverkostoa ylläpidetään ja sen hyvään kuntoon investoidaan”, projektipäällikkö Juhani Möksy ABB:ltä sanoo.

Uudistustyössä projektipäällikön tehtävä on hallita laaja kokonaisuus. ”Toteutuksen pitää vastata teknisesti sovittua. Suunnitelmat tehdään järjestelmäkohtaisesti ja ne lähetetään asiakkaan hyväksyntään ja kommenteille. Sitten seuraavat laitehankintojen tekeminen, raken-

Ulvilan sähköasema

taminen sekä asennukset, testaaminen ja käyttöönotto”, Möksy listaa.

Vanha sähköasema toimii yhä normaalisti, kun viereen tehdään uutta kenttää.

Samalle alueelle rakennetaan kaksi uutta valvomorakennusta. Lopullinen käyttöönotto tapahtuu asiakkaan määrittelemässä tahdissa.

Yhteyksien siirto vie muutamasta päivästä muutamaan viikkoon, mutta kukaan ei jää katkon takia ilman sähköä. Kytkentöjen ajaksi on suunniteltu varayhteydet. ”Toimiva yhteistyö asiakkaan kanssa on erittäin tärkeää. Neuvottelemme ja haemme aina optimaalisen ratkaisun”, Möksy kuvaa. ”Fingrid on vaativa asiakas, mutta se sopii meille. Tunnemme yhtiön erityisvaatimukset ja työt tehdään niiden mukaan.”

Huippuammattilaisten hanke Hankkeen pääsuunnittelijana toimii ABB:n Rauno Hirvonen, joka oli mukana jo tarjousvaiheessa keväällä 2012.

Aluksi ohjelmassa on ensiösuunnittelu eli näkyvän suurjänniterakentamisen osuus. Sen jälkeen siirrytään toisiosuunnitteluun eli toiminnallisten ratkaisujen tekemiseen.

Hirvosen työ painottuu toisiosuunnitteluun. Se tarkoittaa käytännössä muun muassa piirustusluetteloiden tekemistä, aikataulujen sovittelua sekä resurssien hankintaa ja organisointia.

Hankkeen suuruus vaikuttaa työhön monessa vaiheessa. ”Tarvitsemme paljon tekijöitä talon sisältä, mutta myös ulkopuolisia suunnittelijoita, tekijöitä ja konsultteja. Huippuammattilaisten kokoaminen hankkeeseen on iso ja vaativa työ”, Hirvonen kuvaa.

Samaan aikaan rakennetaan uudistustyöhön tarvittavia laitteita, muun muassa laite- ja relekaappeja. Myös niiden testaus on monivaiheista. Laitteet testataan ensin perusteellisesti ABB:n Vaasan tehtailla. Sieltä ne toimitetaan Ulvilaan, missä ne tarkastetaan jälleen. ”Tarkastuksissa varmistetaan muun muassa johdotukset ja kaappien toiminnallisuus. Suojareleet asennetaan ja niiden toiminta testataan. Asiakas on paikalla tarkkailemassa testien sujumista”, Hirvonen kertoo.

Työn sujuminen aikataulussa on monen tarkkaan mietityn yksityiskohdan summa.

Työ valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä.

Tarkasti asennuksissa Ulvilassa paistaa aurinko, vaikka viima tuntuu niskassa. Työmaapäällikkö Seppo Hakala kertoo, että isolla alueella on kymmenkunta miestä hoitamassa suuren erottimen asennusta. Erottimet ja katkaisijat ovat aseman tärkeitä komponentteja, joilla säädellään sähkön reittejä.

Jokaisen uuden maston alle kätkeytyy massiivinen betonimötikkä, joka varmistaa sen paikallaan pysyvyyden.

Komponentit saadaan mastojen päälle nosturilla. ”Nosturin liikettä ohjataan sentin tarkkuudella – sinne ylös 30 metriin”, Hakala kertoo.

Suunnittelija Nils Österholm ja Seppo Hakala seuraavat laiteasennuksen etenemistä. Nopeasti selviää, että miehet ovat kiertäneet lähes koko maailman sähköasemia rakentaessaan. Perustekniikka on sama joka maassa. ”Muistatko, kun teimme hommia Mombasassa”, Hakala huikkaa Österholmille.

Yhä toiminnassa oleva alue näyttää siltä kuin maasta kasvaisi pieniä Eiffel-torneja.

Vanhan tekniikan kohtalona on purkaminen, kun uudet kentät ovat valmistuneet ja saatu käyttöön.

FAKTA Ulvilan sähköasema uudistuu - ABB toteuttaa uudistuksen avaimet käteen -periaatteella.

- Siihen kuuluvat 400 kV:n, 110 kV:n ja 20 kV:n kentät prosessilaitteineen.

- Primäärijärjestelmien ja valvomorakennuksien sekä ohjaus- ja suojausjärjestelmien rakentamisen lisäksi hanke sisältää käytöstä poistettavien sähköasemarakenteiden ja laitteistojen purkamisen.

- 400 kV järjestelmien toimitus, asennus ja käyttöönotto ovat valmiit 2013 loppupuolella.

- 110 kV ja 20 kV järjestelmien toimitus, asennus ja käyttöönotto ovat valmiit 2014 loppupuolella.

- Laajennuksen jälkeen asema on lähes 20 hehtaarin kokoinen.

- Koko uudistus on valmis 2014 loppuun mennessä.

ABB power 2 | 13

9

Automaatiolla tieto muuttuu tehoksi

10

ABB power 2 | 13

Outokumpu

Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi

Edistynyt automaatio ja kymmeniä erilaisia tietojärjestelmiä yhdistävä ratkaisu on yksi Outokummun Tornion jaloterästehtaan tuotantotehokkuuden salaisuuksista.

Paljon on tapahtunut 20 yhteistyövuoden aikana.

Teksti Mika Kulju Kuvat Kai Tirkkonen

utokummun Torniossa sijaitseva jaloterästehdas on suomalaisen teollisuuden peruskiviä, huippuosaamisen malliesimerkki ja maailman suurimpia lajissaan.

Massiivisen tehdaskokonaisuuden hallitsemiseksi käsitellään valtavia määriä tietoa ja siinä onnistuminen edellyttää tietojärjestelmiä integroivia ratkaisuja.

Prosessiautomaation kehitys onkin ollut Tornion tehtaalla tärkeässä roolissa erityisesti viimeisten kymmenen vuoden aikana. ”Sulatolle tehtiin ensimmäinen suuri muutos automaatiojärjestelmään vuonna 2003. Nyt automaatiojärjestelmät, kunnonvalvonta ja liiketoimintaprosessien ohjausjärjestelmät ovat yhdistettävissä toisiinsa ajantasaisesti”, avainasiakaspäällikkö Arto Alalääkkölä ABB:ltä sanoo. ”Toimittamissamme järjestelmissä integraatio onkin ollut tärkeimmässä roolissa. Teknisen perustan ohjelmistopalveluillemme muodostaa ABB:llä kehittämämme ohjelmistoalusta”, Alalääkkölä jatkaa.

Kaikkiaan ABB on tehnyt yhteistyötä Outokummun Tornion tehtaan kanssa yli kahdenkymmen vuoden ajan. Vuosien aikana tietojärjestelmien kehitys on mullistanut tuotantoprosessin valvonnan ja elinkaariajattelun.

Entisaikaan periaate oli, että laitteet asennettiin ja niille laskettiin parinkymmenen vuoden käyttöikä. Sen jälkeen laitteet olivat käytännössä toiminnassa niin kauan kuin ne kestivät.

Nykyään laitteet ovat älykkäitä ja kestäviä, vaikka tietotekniikka ja sen sovellukset muuttuvatkin nopeissa sykleissä.

O

ABB power 2 | 13

11

Outokumpu

01

Virtualisointi luo mahdollisuuksia, joiden ansiosta emme ole enää laiteriippuvaisia.

Tommi Pennanen tietojärjestelmien palvelutasopäällikkö, Tornion terästehdas

Kunnossapito ei ole enää perusautomaatiota, kyse on etäyhteyksien hyödyntämisestä.

Lasse Sillanpää kehitysinsinööri, Tornion terästehdas

12

ABB power 2 | 13

Ajat ja roolit muuttuvat Muutoksen huomaa erityisesti kunnossapidossa. Tornion terästehtaan kylmävalssaamon kehitysinsinööri Lasse Sillanpää aloitti Outokummulla automaation työnjohtajana yli 30 vuotta sitten. Pääosa miehen pitkästä urasta on sujunut kunnossapidon parissa. ”Kunnossapito ei ole enää perusautomaatiota, vaan kyse on entistä enemmän etäyhteyksien hyödyntämisestä. Yhteistyö toimittajan kanssa on huomattavasti tiiviimpää kuin ennen.”

Prosessin vikojen paikallistaminen on muuttunut paljon. Nopea paikallistaminen säästää aikaa ja rahaa. ”Seisova linja maksaa. Aiemmin vian etsiminen vei aikansa. Nyt ongelma pystytään paikallistamaan heti ja tuotantokatkokset jäävät selkeästi lyhyemmiksi. Kun tieto siirtyy nopeasti tietokantoihin, myös laatua voidaan valvoa entistä tarkemmin.

Kun tietoa on saatavissa nopeasti, on prosessin parantaminen helpompaa,” kylmävalssaamon kehityspäällikkö Juha Lappeteläinen toteaa.

Myös työntekijöiden tehtävänkuvat ovat muuttuneet. Ennen esimerkiksi käyttö- ja kunnossapitomies olivat selkeästi eri tehtävissä, nyt roolit ovat sekoittuneet. Nykyosaaja on yhdistelmä näitä molempia. ”Automaation tuomat edut on ymmärretty. Tietysti muutokset ovat raskaassa

teollisuudessa hitaita. Tulevaisuudessa toimittajan kokonaisvaltainen palvelukonsepti tulee olemaan entistäkin tärkeämmässä roolissa”, Arto Alalääkkölä sanoo.

Haitat kuriin ennen niiden syntymistä Automaatio on myös ympäristön etu.

Tämä nähdään terästehtaan toiminnassa jatkuvasti. ”Älykkäät laitteet mittaavat ympäristön päästöjä tehokkaasti. Näin tilanteisiin pystytään reagoimaan nopeasti ennen kuin todellisia haittoja edes ilmaantuu. Päästöt saadaan kiinni jo tehtaan sisällä”, Sillanpää korostaa.

Automaation edistysaskeleiden ja tietojärjestelmien kehityksen ansiosta hallitsemattomat tuotannon seisokit ovat jääneet historiaan. Myös operatiivisten kustannusten laskulla on merkitystä. ”Toimintaympäristö on nyt haastavampi kuin 10–20 vuotta sitten. Laitteiden on toimittava suunnitellusti, jotta asiakas saa tilaamansa tuotteen aikataulussa”, Lappeteläinen sanoo.

Investoinnit jakaantuvat pitemmälle aikavälille Kehitys ei luo haasteita pelkästään prosessiautomaatiota hyödyntäville tehtaille, vaan myös toimittajille. Terästehtaan tietojärjestelmien palvelutasopäällikkö Tommi Pennasen mukaan tietoturvan merki-

Tulevaisuudessa toimittajan kokonaisvaltainen palvelukonsepti on entistä tärkeämpi Arto Alalääkkölä avainasiakaspäällikkö. ABB 02

03

tys korostuu, kun järjestelmää hallitaan kokonaisuutena. Riskienhallinta syventää yhteistyötä toimittajan kanssa, sillä tietoturvan pitää aina olla askeleen uhkaa edellä. Pennasen puheissa korostuvat kuitenkin ennen kaikkea mahdollisuudet. ”Virtualisointi luo mahdollisuuksia, joiden ansiosta emme ole enää laiteriippuvaisia. Aiemmin tietokoneen elinikä oli noin kolme vuotta ja palvelimen ehkä viisi vuotta. Nykyään alusta on valvottu ja toiminta on joustavampaa”, Pennanen kuvaa.

Järjestelmien kehittymisen ansiosta kustannukset jakaantuvat entistä pitemmälle aikavälille, sillä ”iättömissä” elinkaariratkaisuissa suuria investointeja ei tarvitse tehdä kerralla.

04

Olennainen tekijä ajattelutavan muutoksessa juontaakin juurensa itse prosessista. Jättimäisiä linjoja ei ole taloudellisesti järkevää uusia kokonaisuudessaan, joten olemassa olevia prosesseja pyritään tehostamaan. ”Tulevaisuus näyttää siltä, että järjestelmän päivityksiä tehdään säännöllisesti koko elinkaaren ajan. Samalla uusien järjestelmien käyttöönotto helpottuu, koska kaikkea ei tarvitse uusia kerralla. Vaiheittainen käyttöönotto mahdollistaa vanhojen ja uusien järjestelmien ajamisen rinnakkain.”

Kun tietoa on saatavissa nopeasti, on prosessin parantaminen helpompaa.

Juha Lappeteläinen kehityspäällikkö, Tornion terästehdas

01 Outokumpu toimittaa ruostumatonta teräsnauhaa ja nauhalevyjä.

02 Ruostumattoman teräsnauhan pinta ja tasomaisuus viimeistellään viimeistelyvalssaimella.

03 Jaloterässulatto.

04 Valukone.

Tuottavuuden optimointia raportointijärjestelmällä ABB sai vuonna 2012 valmiiksi sähkö-,

ABB toimitti samassa yhteydessä

yhteistyössä asiakkaan rikastusprosessin

automaatio- ja instrumentoinnin kokonais-

myös rikastamon täydellisen raportointi-

toimituksen Kylylahti Copper Oy:n Luikon-

järjestelmän. ABB:n 800xA-automaatio-

ammattilaisten kanssa.

lahden rikastamolle. Kylylahti Copper Oy on

järjestelmään täysin integroitu cpmPlus-

toiminnan jatkuvaa optimointia sekä tuot-

australialaisen Altona Mining Ltd:n suoma-

raportointijärjestelmä tuottaa laitoksen

tavuuden kehittämistä. ABB on toimittanut

lainen tytäryhtiö, jonka kaivos toimii Polvi-

vuoro-, vuorokausi-, kuukausi- ja vuo-

vastaavanlaisia järjestelmiä myös useille

järvellä ja rikastamo Luikonlahdessa

siraportit. Toimituksen määrittely tehtiin

muille toimialoille.

Raportointijärjestelmä edistää laitoksen

ABB power 2 | 13

13

Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta.

Osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi

Ei pelkkä komponenttitoimittaja Pilvenpiirtäjän hissi tai uuden voimalaitoksen järeä dieselmoottori. Niiden ja monen muun koneen laadun on omalta osaltaan takaamassa ABB:n toimittama teknologia. Myyntijohtaja Aki Kulmala ABB:ltä kertoo, mistä toimiva yhteistyö koneenrakentajien kanssa syntyy.

Teksti Jukka Nortio Kuva Timo Kauppila

Kuvaile ABB:n ja koneenrakentajien yhteistyötä.

– Koneenrakentajat osaavat omat tuotteensa, kuten paperikoneet tai satamanosturit. Meidän erikoisosaamistamme on jonkin komponentin tai osakokonaisuuden, kuten moottorin, taajuusmuuttajan tai ohjausautomaation, kehittäminen koneenrakentajien tuotteisiin. Nykyisin teemme yhä useammin räätälöityä yhteistyötä, emme toimita pelkästään komponentteja. Rakennamme yhteistyössä erilaisia kokonaisratkaisuja ja kehitämme esimerkiksi tilaus-toimitusprosesseja sekä verkostoja takuu-, huolto- ja varaosapalveluissa.

Mitä etuja yhteistyö tuo koneenrakentajille?

– Yhteistyön avulla koneenrakentajat varmistavat, että heidän ratkaisunsa ovat kilpailukykyisiä, energiatehokkaita, luotettavia ja kustannustehokkaita. Olemme tukena jo tuotteiden suunnitteluvaiheessa. Näin varmistetaan mahdollisimman hyvä lopputulos ja asiakkaalle mahdollisimman suuri hyöty. Myös ABB:n globaali läsnäolo on asiakkaan etu. Huolto- ja varaosapalvelua löytyy kaikkialla maailmassa.

Valikoimamme on laaja aina muuntajista ohjausautomaatioon ja mekaanisesta voimansiirrosta taajuusmuuttajiin ja robotteihin.

14

ABB power 2 | 13

Minkälainen on tyypillinen asiakkaanne?

– Suomalaiset koneenrakentajat tekevät tyypillisesti järeitä ja laadukkaita koneita, kuten esimerkiksi nostureita, teollisuuspumppuja ja -puhaltimia tai kaivosteollisuuden työkaluja. Merkittävä asiakasryhmä on myös laivanrakennusteollisuuden valmistajat. Laatu on valttia myös maailmalla ja varmasti paras keino erottautua kilpailijoista. Korkealaatuinen kone rakentuu keskenään toimivista laadukkaista komponenteista, mutta laadukas asiakaskokemus sisältää myös toimivat tukiprosessit.

ABB:n tyypillinen asiakas on koneenrakentaja, joka haluaa toimia yhteistyössä suomalaisen tuotekehityksen kanssa ja myydä omia tuotteitaan globaalisti.

Ohjelmistot ovat merkittävässä roolissa koneissa. Miten ABB kehittää ohjelmisto-osaamista asiakkaan kanssa?

– Yhteistyötä tehdään jo koneiden suunnitteluvaiheessa, kun asiakas määrittelee, mitä ominaisuuksia koneelta vaaditaan.

Tässä vaiheessa päätetään esimerkiksi, kuinka suuri osa koneen älystä on taajuusmuuttajassa ja kuinka paljon konetta ohjaa erillinen ohjelmoitava logiikka. Trendinä on, että taajuusmuuttajille sälytetään yhä suurempi osa älystä.

Miten yhteistyö asiakkaiden kanssa on muuttunut viime vuosina?

– Palvelut ovat tulleet yhä tärkeämmiksi.

Erityisesti elinkaaripalvelut, joilla sitoudumme ylläpitämään koneita tai osia niistä.

Koneenrakentajien kanssa tehtävä palveluyhteistyö on kokonaisuutena aika uusi asia.

Yhdessä luodaan kilpailuetu Yhteistyö ABB:n ja koneenrakentajan välillä lähtee liikkeelle, kun asiakas on määritellyt, minkälaisia ominaisuuksia koneelta ja sen komponenteilta vaaditaan.

Seuraavaksi selvitetään asiakkaan asiakaskunnan tarpeet: esimerkiksi minkälaisia tarpeita pilvenpiirtäjien rakennuttajilla on hisseille. Tähän vaiheeseen ABB:llä on tarjolla toimialaerikoistuneita asiantuntijoita, joilla on vuosikymmenten kokemus kyseisestä toimialasta.

Seuraavaksi selvitetään, onko ABB pelkästään komponenttitoimittaja vai rakennetaanko syvempää yhteistyötä. Kiinteämpi kumppanuus merkitsee esimerkiksi yhteistyötä tuotekehityksessä tai maailmanlaajuisen tukiverkoston rakentamista.

Samalla päätetään minkälaiset ABB:n tuotteet sopivat rakenteilla olevaan koneeseen ja tarvitaanko räätälöintiä.

ABB:n

Asiantuntija

Myyntijohtaja Aki Kulmala johtaa 30 hengen myyntitiimiä, joka tarjoaa koneenrakentajille ABB:n valmistamia komponentteja. Akin oma erikoisosaaminen liittyy energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseen.

ABB power 2 | 13

15

Ratkaisu

Loisteho kuriin sekaverkoissa Maaseutuverkon maakaapeloinnilla on ”nurja puolensa”, se lisää verkon loistehoa ja maasulkuvirtaa, minkä vuoksi jännitteen pysyminen laadukkaana on haasteellista.

ABB:n ratkaisu haasteeseen on hajautettu kompensointi yhdistettynä älyverkkotoimintoihin.

Savon Voiman kanssa käynnistetyssä pilottihankkeessa etsitään vakioituja verkkoratkaisuja, joilla turvataan laadukas ja luotettava sähkönjakelu sekaverkossa, joka koostuu sekä maakaapeli- että avojohtoverkosta.

Hanke voi olla merkittävä avaus taajama- ja hajaasutusalueiden verkkojen tulevaisuuden tavoiteverkoille.

Jussi Antikainen suunnittelupäällikkö, Savon Voima Verkko Oy

16

ABB power 2 | 13

Ratkaisu

Teksti Pertti Suvanto Kuvat ABB ja Vastavalo

avolaisessa järvimaisemassa on alkamassa mittava verkostohanke. Kahden seuraavan vuoden aikana Lapinlahden ja Ahmon sähköasemien yli 50 kilometrin pituinen 20 kV:n runkoyhteys maakaapeloidaan ja 48 muuntamoa saneerataan.

Sähköasemien välille rakennetaan myös

S

valokuituyhteys. Samalla verkoston perusparannustyöhön liittyvä 90 kilometrin pienjänniteverkko saneerataan maakaapeliksi.

ABB ja Savon Voima ovat käynnistäneet tutkimus- ja kehityshankkeen sähkön toimitusvarmuutta, turvallisuutta ja tehokkuutta parantavien ratkaisujen kehittämiseksi Savon Voima Verkon keskijännite-

verkossa. Tavoitteena on luoda uusia verkostoratkaisuja, jotka varmistavat sähkönjakelun jakeluverkoissa. Taajama-alueisiin liittyy tyypillisesti myös haja-asutusalueen avojohtoverkkoja, joten verkoista muodostuu sekaverkkoja. Kenttäkokeet Lapinlahden ja Ahmon alueilla alkavat jo alkusyksystä 2013.

ABB power 2 | 13

17

Ratkaisu

”Kompensointi aiheuttaa sekaverkkoihin uusia haasteita, joiden hallitsemiseksi tarvitaan uudenlaisia suojaus- ja laiteratkaisuja. . Kaapelointi etenee ja avojohdot vähenevät, mutta kokonaisuus säilyy sekaverkkoina varmasti hamaan ikuisuuteen”, Virtanen sanoo.

Sekaverkot lisääntyvätkin Suomessa nopeaa vauhtia. Keskijänniteverkon maakaapelointiaste oli vuonna 2011 vain noin 12 prosenttia. Kaapeloinnin lisääntyessä ylimääräisen loistehon kuluttaminen Fingridin voimansiirtoverkon puolella saattaa tulla kalliiksi. Niinpä verkkoyhtiön kannattaa kompensoida loisteho itse.

ABB on kehittänyt uuden laiteyhdistelmän, joka sisältää jakelumuuntajan sekä loistehon ja maasulkuvirran kompensoinnin.

”Kaapelointi etenee ja avojohdot vähenevät, mutta kokonaisuus säilyy sekaverkkoina varmasti hamaan ikuisuuteen.”

Esa Virtanen tutkimusjohtaja, ABB

Tutkimusjohtaja Esa Virtanen ABB:ltä sanoo, että kaapeliverkko on kuin suuri kondensaattori, joka kevyellä kuormalla tuottaa ylimääräistä tehoa. ”Maakaapelointi lisää loistehoa, minkä vuoksi jännitteen pysyminen laadukkaana on haasteellista. Lisäksi maasulkujen aikana kosketusjännitteet kasvavat.”

Myyntipäällikkö Jarkko Holmlund ABB:ltä kertoo, että avojohdot tuottavat vain vähän loistehoa ja maasulkuvirrat ovat pieniä. ”Kaapeliverkossa vastuksettoman maasulun vikavirta on noin 50-kertainen yhtä laajaan avojohtoverkkoon verrattuna.

Kosketusjännitteiden pitäminen sallituissa rajoissa on siksi erityinen haaste.”

Hajautettua kompensointia Pilottihankkeessa kehitetään ABB:n tuotteita ja teknologioita hyödyntäen uusia energiatehokkaita ratkaisuja loistehon ja maasulkuvirran kompensoimi18

ABB power 2 | 13

seksi. Savon Voiman verkkoon asennetaan 5–6 hajautetun kompensoinnin laitteistoa, joissa samaan rakenteeseen on integroitu sekä loistehon että maasulkuvirran kompensointikuristimet.

Yhdistelmälaite soveltuu erityisesti hajaasutusalueiden ja taajamien 20 kV:n kaapeliverkkoihin. Laite voidaan sijoittaa myös jo olemassa oleviin muuntamoihin, jolloin saadaan teknisesti ja taloudellisesti optimoitu ratkaisu.

Holmlundin mukaan hajautuksen ideana on, että loisteho kompensoidaan mahdollisimman lähellä syntypaikkaa. ”Näin siirtohäviöt pienenevät ja jännite pysyy tasapainossa. Samalla hajautuksella voidaan estää maasulkuvirtojen tarpeeton kasvu ja turvata kompensoinnin onnistunut toiminta maasulkujen sammuttamisessa.

Kompensointilaitteet parantavat myös henkilöturvallisuutta, kun kosketusjännitteet alenevat.”

Sekaverkkoihin etsitään vakioituja ratkaisuja Virtasen ja Holmlundin mukaan tutkimus- ja kehityshanke luo osaamista uudentyyppisille sekaverkoille, joissa keskustaosassa on maakaapelia, mutta joihin jää myös avojohtohaaroja. Kaupunkiverkot ja avojohtoverkot ovat vakioiduissa ratkaisuissaan jo pitkällä, toisin kuin sekaverkot. Nyt samanlaisia nyrkkisääntöjä haetaan uudenlaiselle verkkokokonaisuudelle.

Kohti tulevaisuuden tavoiteverkkoa Sopimuksen mukaisesti ABB kehittää myös Lapinlahden ja Ahmon sähköasemien välisen verkoston verkostoautomaatiota vyöhykekonseptin mukaisilla ratkaisuilla.

Oppia haetaan avojohtoverkon ratkaisuista. Kaukokäytöllä voidaan rajata myös kaapeliverkon vika mahdollisimman suppealle alueelle, sillä hankealueelle rakennetaan niin sanottu ketjutettu muuntamotopologia.

Savon Voima Verkko Oy on verkkopituudella mitaten Suomen neljänneksi suurin jakeluverkonhaltija. Yhtiöllä on verkkoa noin 25 000 kilometriä.

Savon Voima Verkko Oy:n suunnittelupäällikkö Jussi Antikainen kertoo, että vyöhykekonsepti on heille jo aiemmista hankkeista hyvin tuttu. Verkkoyhtiö on ottanut jo lukuisia askelia kohti älyverkkoa. Pilottihankkeessa varaudutaan älykkyyden lisäämiseen sähköverkossa. Siinä tutkitaan muun muassa kaapeliverkon vianpaikantamista. ”Avojohtoverkoissa on verkkokatkaisija-asemia ja kaapeliverkkoon kehitetään uutta ”älykästä” muuntamoa, jonka mittausten avulla saadaan tietoa sähkönlaadusta ja kuormitustiedoista. Mittaustietojen avulla voidaan päätellä, missä vika sijaitsee, ja parhaassa tapauksessa vika pystytään havaitsemaan jopa ennen sen muuttumista pysyväksi. Tämä edellyttää myös muuntamoiden välisen tietoverkon rakentamista valokuiduilla.”

Antikainen sanoo, että Savon Voimalla on pitkäaikainen suhde ABB:hen. Lujaa ammattitaitoa ja luottamusta arvostetaan puolin ja toisin. ”Olemme saaneet paljon aikaan yhdessä. Hanke on herättänyt melkoista mielenkiintoa muissa verkkoyhtiöissä. Se voikin olla merkittävä avaus taajama- ja haja-asutusalueiden verkkojen tulevaisuuden tavoiteverkoille.”

Kestävä kehitys

Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi

Konesalien aurinkoinen tasavirtatulevaisuus Suomi on tuhansien järvien ja satojen konesalien maa. Yksi konesali voi kuluttaa energiaa yhtä paljon kuin pikkukaupunki.

Energiaa ja ympäristöä säästävä tulevaisuus on tasavirtaratkaisuissa.

Teksti Jukka Viskari

Länsimaissa konesalit kuluttavat useita prosentteja energiantuotannosta. Koska IT-palveluiden kysynnän kasvulle ei näy loppua, kasvaa myös konesalien energiakakku noin 10 prosentilla vuosittain.

Haasteeseen ollaan heräämässä. Yhdysvaltojen hallitus on sulkemassa yli 1 000 energiatehotonta konesalia ja Greenpeace vaatii nettiyrityksiltä niin sanottuja green cloud -IT-palveluita.

Suomen valtit konesaleille ovat edullinen energia, viileä, vapaalle jäähdytykselle otollinen ilmasto, vakaa maaperä ja vakaat poliittiset olot sekä vahva teknologinen osaaminen.

Maailman tehokkain ABB:n teknologialla Pääosa konesaleista toimii vaihtovir-

ralla. ABB:n tasavirtaratkaisut tarjoavat tähän verrattuna selviä etuja. Hyvä esimerkki löytyy Zurichistä, jossa tietoteknologiayritys Green käynnisti viime vuonna maailman tehokkaimman tasavirtaa hyödyntävän konesalin. ABB:n tasavirtateknologiaa (Direct Current, DC) hyödyntävät ratkaisut säästävät Greenin konesalissa energiaa kymmenyksen ja investointikustannuksia 15 prosenttia vaihtovirtaratkaisuun verrattuna. ”Komponentteja on vähemmän kuin vaihtovirtaratkaisuissa. Pienempi tilan tarve säästää rakentamis- ja asennuskuluja noin viidenneksen. Käymme keskusteluja samankaltaisista ratkaisuista Suomessa”, sanoo Timo Kontturi ABB:ltä. Hän kehittää konesaleille suunnattua teknologia- ja palvelukokonaisuutta Suomessa.

Auringosta jäähdytystä Etelä-Suomessa aurinkosähkön vuosituotto on lähellä Pohjois-Saksan tasoa.

Paikalliset aurinkoenergiajärjestelmät soveltuvat etenkin kiinteistöjen jäähdytykseen. ”Kun aurinko paistaa, se tuottaa sähköä ilmastointiin. Suomessa olemme tehneet Tiedon kanssa hankeselvityksen konesalin yhteyteen rakennettavasta aurinkosähkövoimalasta. Aurinkoenergian hyödyntämisen voi aloittaa myös suppeammalla ratkaisulla, jota voidaan myöhemmin laajentaa”, sanoo Jari Konttinen, joka kehittää aurinkosähköjärjestelmien palveluita ABB:llä.

Aurinkopaneelien kehittämiseksi panos-

tetaan nyt vahvasti maailmanlaajuisesti. ”Tämä tulee nostamaan paneelien hyötysuhdetta ja laskemaan hintoja. Esimerkiksi monikerrosteknologia hyödyntää paremmin auringon säteilyn spektrin. Sähkön hinnan nousu voi myös tehdä itse tuotetusta aurinkosähköstä houkuttelevampaa”, arvioi Konttinen.

Vajaakäyttö kuriin Monissa konesaleissa hyödynnetään vain 10–20 prosenttia yksittäisten palvelimien kapasiteetista. Vajaakäyttö aiheuttaa paljon ylimääräisiä energiakustannuksia.

ABB:n Decathlon TM DCIM-ratkaisu (Data Centre Infrastructure Management System) integroi sähkönjakeluinfrastruktuurin, jäähdytyksen ja IT-laitteiden ohjauksen, säädön ja käytön. Näin energiankäyttöä voidaan optimoida reaaliaikaisesti. ”DCIM on konesalialan suurin muutos aikoihin. Kartoitus löytää usein keinot säästää 10–40 prosenttia konesalien energiakustannuksista”, Kontturi sanoo.

Tiesitkö?

Mikäli maailman konesalit siirtyisivät käyttämään tasavirtateknologiaa, siitä syntyvällä vuotuisella energiansäästöllä käyttäisi iPadia 70 miljoonaa vuotta.

ABB power 2 | 13

19

Espoon Adjuntantti

Ă&#x201E;lytalossa asutaan puhtaasti plussan puolella

20

ABB power 2 | 13

Espoon Adjuntantti Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta.

Osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi

Espooseen valmistunut älykerrostalo Adjutantti näyttää tietä tulevaisuuden asumiseen. Tässä talossa alkaa asukas väkisinkin vihertyä.

Teksti Heli Satuli Kuvat Sini Pennanen

Ulkoapäin Adjutantti näyttää kuin miltä tahansa tyylikkäältä kaupunkikerrostalolta. Suurilla lasitetuilla parvekkeilla heiluu tuulikelloja viherkasvien vieressä. Vain katolla kevätauringossa kylpevät aurinkopaneelit vihjaavat talon kätkevän sisäänsä jotain erikoista. Takapihalle pysäköity vihreä sähköauto herättää lisää kysymyksiä. ”Adjutantti tuottaa itse energiaa aurinkopaneelien avulla. Aurinkosähköä hyödynnetään esimerkiksi taloyhtiön sähköauton lataamiseen ja porraskäytävien valaisuun”, kertoo Adjutantin projektipäällikkö Satu Ryynänen Skanskalta.

Edelläkävijän elämää Eivätkä vuosi sitten valmistuneen kerrostalon erikoisuudet lopu siihen. Skanskan rakennuttama As Oy Espoon Adjutantti on ensimmäinen kerrostalo Suomessa, jossa jokaisesta asunnosta löytyy

Tätä on todella helppo käyttää. Tuossa piikissä meillä oli astianpesukone päällä ja tuossa käytiin saunassa.

- Asumisen laatu on parantunut paljon. Asunnossa on älyn ansiosta lukuisia arkea helpottavia ja nopeuttavia toimintoja, toteavat Mirva Forsström ja Jarno Hiltunen.

lähes reaaliaikainen sähkön-, veden- ja lämmönkulutuksen seuranta- ja ohjausjärjestelmä. Toiminnallisuudet on toteutettu yhteistyössä ABB:n, Fortumin ja Tampereen teknillisen yliopiston kanssa. ”Haluamme olla edelläkävijöitä energia- ja ympäristöasioissa. Siksi oli luontevaa lähteä pilottihankkeeseen rakennuttajaksi”, Ryynänen kertoo.

Taloautomaatioratkaisujen tavoitteena on ABB:n myyntijohtaja Harri Liukun mukaan tehdä ekotehokkuudesta yksinkertaista. ”Adjutantin asukas saa käsiinsä työkalut, joilla hän voi seurata ja hallita omaa energiankulutustaan. Jokaisesta asunnosta löytyy huoneistonäyttö. Huoneistokohtaiset tiedot kerätään talon kellarissa sijaitsevaan keskittimeen ja pilvipalveluiden kautta asukkaiden huoneistonäyttöön ja nettiin. Asukkaat voivat seurata kulutuslukemia myös verkkoportaalissa.

Kotona/poissa-kytkimellä asukas ohjaa valaistusta, järjestelmään kytkettyjä sähkölaitteita sekä asunnon lämmitystä.”

Arjen luksusta Seitsemännestä kerroksesta avautuvien esteettömien mäntymaisemien keskellä asuva Kari Kukka esittelee ABB:n huoneistonäyttöä. Pienen tabletin kokoi-

seen ruutuun piirtyy rivi palkkeja – huoneiston sähkönkulutus viimeisen vuorokauden ajalta tunnin tarkkuudella. ”Tätä on todella helppo käyttää.

Tuossa piikissä meillä oli astianpesukone päällä ja tuossa käytiin saunassa.”

Pari kerrosta alempana asuvan Mirva Forsströmin perheessä huoneistonäyttöä seurataan lähes päivittäin. ”Paras kaikista älyominaisuuksista on kuitenkin kotona/poissa-kytkin. Sen ansiosta voimme poistuessamme olla varmoja, ettei mitään jää päälle. Kun olemme pidempään poissa, saamme myös yhdellä napin painalluksella laskettua huoneiston lämpötilaa.”

Talo on Kukan mukaan täynnä pientä arjen luksusta. ”Huiskautan ulko-ovella avainkorttia ja ovi avautuu. Astun pari askelta sisään ja valot syttyvät rappukäytävään ja hissi saapuu odottamaan. Hiljainen energiapihi hissi vie automaattisesti omaan kotikerrokseen. Olemme paljon poissa matkoilla ja mökillä, joten kotona/poissa-kytkin helpottaa sekin arkeamme.” Älytalo tuo ympäristötietoisuutta ABB:n Liukun mukaan monelle on yllätys, mihin kaikkeen sähköä kuluu ja kuinka paljon. Kiinnittämällä huoABB power 2 | 13

21

Espoon Adjuntantti

miota omiin tottumuksiin, voi kulutusta pienentää jopa 30 prosenttia. Mittausja ohjausjärjestelmä toimii siis samalla ekotehokkuuskasvattajana.

Forsström myöntääkin muuttaneensa omaa käyttäytymistään aivan huomaamatta. ”Suihkun jälkeen näytöstä näkee, kuinka paljon vettä todella kului. Olen opetellut käymään suihkussa nykyään vain joka toinen päivä. Valitsimme kotiimme vähiten energiaa kuluttavat kodinkoneet ja uusia hankkiessamme kiinnitämme aina ensimmäisenä energiankulutukseen huomiota.

Emmekä pidä turhia valoja päällä.”

Oman kulutuksen seuranta on Kukan mukaan myös koukuttavaa. ”Tässä vihertyy itsekin ihan väkisin.”

Lisää älyä luvassa Liukun mukaan uudet talot rakennetaan niin tiiviiksi, että lämmitysenergian osuus energiankulutuksesta pienenee. Sen sijaan sähkönkulutus vain kasvaa yhteiskunnan jatkuvan sähköistymisen myötä. Sähkönkulutuksen ohjaus on huomisen arkipäivää.

ABB pyrkii kehittämään järjestelmää niin, että tulevaisuudessa asukas pystyy hyödyntämään halvan sähkön tunnit ja ohjaamaan esimerkiksi kodinkoneet pyörimään silloin. Näin tasataan sähkönkulutuspiikkejä. Jo kymmenen vuoden päästä taloi-

KNX-taloautomaatio mukautuu kunkin asukkaan tarpeisiin ja ottaa huomioon erilaiset elämäntilanteet.

- On samppanjapullon paikka aina, kun sähkölasku saapuu. Se on Adjutantissa asuessa kiitettävän pieni, seitsemännessä kerroksessa asuva Kari Kukka hymyilee. Karin puoliso Eija Venetkoski-Kukka on samaa mieltä.

hin rakennetaan ainakin valmiudet Adjutantin kaltaiseen järjestelmään. Ja saneerauskohteissa piilevät vielä isommat markkinat. Ryynänen on samaa mieltä. ”Rakennuksien energiatehokkuusmääräykset kiristyvät koko ajan. Samalla ihmisten ympäristötietoisuus lisääntyy. Konkreettisen energiasäästön mahdollistavat työkalut kasvattavat suosiotaan tulevaisuudessa.”

Patteritarve pyöreä nolla Koekaniinina olo ei tuottanut asukkaille kärsimystä. Päinvastoin. Kukan mukaan huoneissa on tasainen lämpötila ympäri vuoden ja mistään ei vedä. Talosta löytyy kuitenkin inhimillistä epätäydellisyyttä: se on asukkaiden mielestä melkein liian tiivis. ”Mittarimme on jatkuvasti minimitehoilla. Ilman pattereitakin lämpötila on talvella alimmillaan 21,5 astetta”, Forsström ihmettelee. Kari Kukka kiittelee samoin talon uskomatonta eristystä. ”Vähän kuin Välimeren rannalla asuisi.

Parvekkeellamme voi nauttia kahvit varhaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn.

Sisällä pärjää pakkasellakin shortseissa”, Kukka nauraa.

Nollatalo on täysi kymppi ABB kerää Adjutantin pilottiprojektista palautetta energiankäytön ohjausjärjestelmän edelleen kehittämiseksi. Myös Skanska kartoittaa asukkaiden kokemuksia älytalossa asumisesta.

Forsströmiltä ja Kukalta löytyy heti pari ideaa. Huoneistokohtaiseen näyttöön olisi hyvä saada tietoa myös pidemmän aikavälin kulutuksesta, sähkölaskun suuruudesta tai siitä, milloin sähkö on halvinta.

Myös lämmityssäädöissä olisi pientä hiomista. Aurinkopaneelien sähköntuotosta olisi siitäkin mielenkiintoista saada konkreettisia lukuja.

Kaiken kaikkiaan Adjutantti on tuonut asukkaiden arkeen pelkkää plussaa. ”Asumismukavuus on parantunut ilman vaivannäköä. KNX-taloautomaatio mukautuu kunkin asukkaan tarpeisiin ja ottaa huomioon erilaiset elämäntilanteet. Enemmän vain tällaisia”, Kukka rohkaisee.

As. Oy Espoon Adjutantti – Hyvän olon asumista älytalossa + Kahdeksankerroksinen talo Espoon Leppävaaran Mäkkylässä.

oven, sytyttää valot, kutsuu hissin ja vie

+ 2–4 huoneen asuntoja (53,5–121 m2),

kotikerrokseen.

suunnittelija arkkitehti Timo Vormala. + Osa Skanskan, Fortumin ja ABB:n

+ Jokaisessa asunnossa ABB:n KNXtaloautomaatiojärjestelmä, jolla omaan

tystä. Huoneiston lämpötilaa voi alentaa poissaolon ajaksi napin painalluksella. + KONEen energiatehokas hissi kerää jarrutuksesta energiaa takaisin sähköverkkoon. + Parasta A-energialuokkaa: lämpöhäviö-

kulutukseen voi vaikuttaa. Huoneistonäy-

tä estävät ikkunat, ovet ja eristys, tiiviit

tön kautta saadaan lähes reaaliaikaista

rakenteet, lämmön talteenotolla varustettu

joiden tuottamaa sähköä käytetään por-

tietoa sähkön, veden ja lämmitysenergian

ilmanvaihto, valaistuksessa led-valaisimia,

raskäytävien valaistukseen, ilmanvaihtoon

kulutuksesta.

energiatehokkaat kodinkoneet, vettä

Sustainable Urban Living -konseptia. + Katolla noin 120 neliötä aurinkopaneeleja,

ja sähköauton lataamiseen. + Talon järjestelmä tunnistaa käyttäjän

22

avainkortin perusteella, avaa ulko-

ABB power 2 | 13

+ Kotona/poissa-kytkimellä ohjataan valaistusta, sähkölaitteita ja asuntojen lämmi-

säästävät vesikalusteet, termostaatit jne. + Neljä sähköautojen latauspistettä.

Mitä ihmettä?

Mainio robottikouluttaja

Kuva Jarmo Teinilä

Teollisuusrobotin ohjelmointi on yllättävän helppoa. Uskoo ken tahtoo, mutta robottikouluttaja Mainio sen tietää. uotantolinja täynnä teollisuusrobotteja on huima näky, mutta miten robottia oppii ohjelmoimaan? ABB:n robottikouluttaja Juha Mainion työ vaatii monipuolista osaamista. ”Teknisen osaamisen lisäksi pitää viihtyä ihmisten kanssa. Täytyy kuunnella asi-

T

akasta ja antaa aikaa harjoitella”.

Kouluttajan on hyvä perehtyä asiakkaan lopulliseen sovellukseen. ”Kurssilla voi olla osallistujia monesta yrityksestä, joista kaikilla on omat prosessinsa. On tärkeä luoda yhteys siihen, miten opittua voi soveltaa omassa robottisolussa.”

Helposti alkuun Teollisuusrobotin ohjelmointi on helppoa.

Käyttäjälle riittää kahden päivän koulutus, ja ohjelmoinnissa pääsee alkuun nelipäiväisellä kurssilla. Edistyneemmille on tarjolla laajalti jatkokoulutusta. ”Peruskursseilla ei edellytetä aiempaa

kokemusta roboteista. Hyvin suosittuja ovat myös räätälöidyt kurssit asiakkaan haluamasta aiheesta”, Mainio kertoo.

Opittavaa riittää Robottikouluttajan työ vie usein luokan ulkopuolelle. Valmet Automotiven mittava robottitoimitus Uudessakaupungissa on pitänyt Mainion kiireisenä viime aikoina, ja erikoistuneemmille kursseille riittää kysyntää. ”Kiinnostavia alueita ovat muun muassa uudet SafeMove-turvaratkaisut sekä voimaohjaus, jotka mahdollistavat aiempaa läheisemmän työskentelyn robotin kanssa”, Mainio toteaa.

ABB power 2 | 13

23

Voiko uusiutuvaa energiaa liittää sähköverkkoon?

Vesi-, aurinko- ja tuulivoimaa on runsaimmin tarjolla syrjäseuduilla, kuten vuorilla, aavikoilla ja kaukana merellä. ABB:n johtavien sähkövoima- ja automaatioteknologioiden ansiosta uusiutuvaa energiaa voidaan integroida sähköverkkoihin, jotka ulottuvat pitkienkin matkojen päähän. Näin voidaan tavoittaa jopa 70 miljoonaa ihmistä. Hyödyntämällä uusiutuvia energialähteitä rakennamme älykästä sähköverkkoa ja autamme suojelemaan ympäristöä sekä ehkäisemään ilmastonmuutosta. www.abb.com/betterworld

Luonnollisesti.