ABB Oy:n asiakaslehti
—
TEEM A
Tulevaisuuden tehdas
Visio prosessiteollisuudesta
10
02|2017
2
S I S Ä LTÖ
ABB POWER
14
16 20 —
TEEM A : TU LE VA I SU U D EN TEH DA S
”Olisi aivan huikeaa nähdä robotti, joka osaa kaiken sen, mitä edelliset robotit ovat oppineet”
10
PÄ Ä K I R J O I T U S
0 2 | 17
3
—
TEEM A
02|2017
10 Tulevaisuuden tehdas
Neljä asiantuntijaa kertovat, miltä tulevaisuuden tehdas näyttää.
—
A S I A NTU NTI JA
14 Digimurroksen ytimessä
Simo Säynevirta vastaa ABB Ability™ -ohjelmistoalustan kehittämisestä.
—
R ATK A I SU
16 GIS-laitokset Turussa uusittiin Pienikokoisten GIS-laitosten eristekaasu vaatii erikoisosaamista.
—
CASE
20 Sairaalan tarkkaa sähköverkon valvontaa Oulun yliopistollinen sairaala luottaa MicroSCADAan verkon vikatilanteiden seuraamisessa. ABB Suomi Twitterissä! twitter.com/abbsuomi
Tämä lehti julkaistaan myös sähköisenä Issuu-palvelussa osoitteessa issuu.com haulla ABB Suomi. merkityt jutut löytyvät Lisäksi slideshare-merkillä esityksinä tai pdf:nä osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi. Lehden edelliset numerot on arkistoitu abb.fi/asiakaslehti-sivustolle. Samasta paikasta voit myös lukea kaikki lehden jutut.
Elämme parhaillaan neljännen teollisen vallankumouksen aikaa, jossa digitaalisuus ja robotiikka muuttavat vahvasti teollisuuden pelikenttää. Tulevaisuudessa teollinen tuotanto on ketterää, robotisoitua, digitaalista tietoa hyödyntävää ja joustavaa. Tuotantolinjat vaihtavat olemustaan markkinoiden signaalien mukaan ja 3D-tuotannon yleistyminen lisää joustoa entisestään. Voidaan puhua jopa täysin autonomisesta tehtaasta, joka ohjaa, korjaa ja kunnossapitää itse itseään tiedolla. Näin pohtii neljä asiantuntijaa tulevaisuuden tehtaan ja teollisen tuotannon luonnetta sivuilla 10–13. Tulevaisuuden visioissa yritysten ekosysteemi on globaali ja tuotanto älykästä ja hajautettua. Työyhteisö yhdistää koneet ja ihmiset, ja koneet inhimillistyvät. ABB:n YuMi®-robotilla on kaksi kättä, se näkee, aistii kosketuksen ja kykenee turvalliseen yhteistyöhön ihmisen kanssa. Tulevaisuudessa robotit inhimillistyvät entisestään. Ne ohjelmoidaan ajattelemaan inhimillisesti ja eettisesti. Resurssitehokkuus ja kestävän kehityksen mukainen teollinen tuotanto ovat tulevaisuudessa pikemminkin edellytyksiä kuin kilpailuetu tai hidaste. Tulevaisuuden ratkaisut ovat monin paikoin nykypäivää. Digitaalista tietoa on kerätty jo pitkään niin yksittäisistä tuotteista kuin kokonaisista järjestelmistä kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Suomen telakka- ja autoteollisuudenkin menestys pohjautuu juuri verkottumiseen ja ketteryyteen. Suomalainen startup-yritys Fimatec esitteli toukokuussa maailman ensimmäisen 3D-printterin, jolla kokonainen omakotitalo voidaan printata muutamassa tunnissa. ABB puolestaan lanseerasi alkuvuodesta Ability™-ohjelmistoalustan, joka verkottaa asiantuntijuutta ja osaamista sekä yli 180 tuotettamme yhteisen virtuaalisen sateenvarjon alle ja mahdollistaa täysin uudenlaisten ratkaisujen luomisen. Suomi on yksi ABB:n digiosaamisen keskittymistä. Teknologian kehittyminen on teollistumisen alkuajoista lähtien ollut se tekijä, joka luo hyvinvointia, kiihdyttää talouskasvua ja tuo vaurautta. Suomi on perinteisesti ollut otollinen maaperä uusien ratkaisujen kehittämiselle. Tämä perustuu pitkälti osaamiseen, innovatiivisuuteen ja ennakkoluulottomuuteen. Näitä meidän tulee vaalia myös jatkossa. Pekka Tiitinen Toimitusjohtaja ABB Oy
ABB power 2| 17 • ABB:n asiakaslehti • 34. vuosikerta • Julkaisija: ABB Oy, Viestintä • Päätoimittaja: Jaana Nikkari, p. 010 22 44627, jaana.nikkari@fi.abb.com • Toimituskunta: Ilona Haarlaa, Kirsi Jyrkönen, Miia Kaisanlahti, Anna Lehto, Leena Munde, Mika Männistö, Irene Saarnio, Annika Stendahl-Koho, Tarja Luopajärvi, Matti Vaattovaara • Tilaukset ja osoitteenmuutokset: www.abb.fi/asiakaslehti • Toimitustyö ja konsepti: Zeeland Family • Paino: Waasa Graphics 2017/• Painosmäärä: 9 700 • ISSN: 1799-5213
4
ABB POWER
UUTISET
— Uudet näytölliset termostaatit ABB:n KNX-taloautomaation tuotevalikoima täydentyy uusilla näytöllisillä termostaateilla. Uutuustermostaatit on tarkoitettu lämmityksen ja jäähdytyksen säätöön. Molemmissa malleissa on termostaattitoiminnon lisäksi viisi tuloa esimerkiksi perinteisten painonappien liittämiseen KNX-väylään. Termostaatit on varustettu väyläliitännällä. Toisessa uutuusmallissa on myös CO2-, ilmankosteus- ja ilmanpaineanturit. CO2- ja ilmankosteusanturissa on oma säätöpiiri esimerkiksi ilmanvaihtopellin ohjaamiseen.
Lisätietoja: Lars Sandström, p. 050 3354 269
— Mittauselektroniikan päivitys paransi valssaimen ajettavuutta Outokummun Tornion terästehtaan 1970-luvulla käynnistetty SZ1-kylmävalssain teki edelleen tasaista teräsnauhaa alkuperäisellä ohjausjärjestelmällään, mutta varaosien saatavuus alkoi muodostua ongelmaksi. “ABB:llä oli uusi säätöjärjestelmä ja laskentamalli, ja me innostuimme”, kertoo vanhempi työnjohtaja Pekka Vaara. Investointipäätöstä ABB:n uuteen Stressometer 8.3 FSA -ohjausjärjestelmään helpotti myös se, ettei kalliita mittarullia tarvinnut uusia. Koko päivitys tehtiin neljän päivän vuosihuollon aikana. “Seisakin aikana asennettiin uudet kamppeet ja testattiin niiden yhteensopivuus automaatiojärjestelmän kanssa”, Vaara kertoo. Parantunut laatu on uuden ohjausjärjestelmän tärkein hyöty. ABB:n mittausjärjestelmä ohjaa kylmävalssaimien hydraulisylintereitä niin, että asiakkaalle lähtevien teräsrullien tasomaisuus on
huippuluokkaa. Tasomaisuus on tärkeä laatukriteeri esimerkiksi teräksisten seinäelementtien valmistajalle. Pienikin aaltoilu näkyy lopputuotteen laadussa. Käyttöpäällikkö Marko Dunderin mukaan laatueroa vanhaan on vaikea havaita, sillä asiakkaat ovat kehuneet Outokummun tuotteiden tasomaisuutta markkinoiden parhaaksi jo ennen uudistusta. Uusi ohjausjärjestelmä myös helpottaa valssaamon operaattorien työtä. ”Muutos paransi valssaimen ajettavuutta. Uusi ohjausjärjestelmä ajaa valssien säätöjä entistä järkevämmin”, Dunder kertoo. SZ1-valssaimen uusi ohjauselektroniikka oli niin positiivinen kehitysaskel, että samaa uudistusta harkitaan Dunderin mukaan myös valssaamon 2- ja 3-valssaimille.
— 110 kV:n säädettävä reaktori Sähkö-Virkeät Oy:lle ABB toimittaa Sähkö-Virkeät Oy:lle säädettävän reaktorin eli rinnakkaiskuristimen. Säädettävän reaktorin avulla voidaan vähentää verkon maakaapeloinnista johtuvaa kapasitiivista loistehoa kompensoimalla se induktiivisella. Reaktori asennetaan Inhan sähköasemalle Ähtäriin. Kokonaistoimitus sisältää myös maanrakennustyöt, 110 kV:n kytkinkentän sekä reaktorin ohjauksen ja suojauksen. Reaktori otetaan käyttöön lokakuun lopussa.
Investoinnin takaisinmaksuajaksi on laskettu alle kaksi vuotta. ”Valitsimme ABB:n muun muassa siksi, että pystymme integroimaan reaktorin SCADA-järjestelmäämme”, sanoo Eero Raiskinmäki Koillis-Satakunnan Sähköstä. Sähkö-Virkeät on Keuruun Sähkön ja Koillis-Satakunnan Sähkön yhteinen alueverkkoyhtiö.
UUTISET
0 2 | 17
— Turkuun sähköautoille Terra-pikalatausasema Turun linja-autoasemalla on maaliskuussa otettu käyttöön ABB:n toimittama 50 kW Terra-pikalatausasema sähköautoille. Se on liitetty osaksi kattavaa Virtapiste-latausverkostoa. ”Halusimme parantaa latauspalvelumme laajuutta ja toimintavarmuutta keskusta-alueella. Meillä on latauspisteitä seitsemässä eri paikassa ympäri kaupunkia, ja linja-autoaseman piste on yksi käytetyimmistä”, Antto Kulla Turku Energialta sanoo. Suuren sulakekoon ansiosta Terrassa voi ladata kahta autoa samanaikaisesti. Tarjolla on kaikki kolme latausstandardia, eli CCS:n ja Chademon lisäksi Type 2. Toimintavarmuutta parantaa erityisesti Terran redundantti rakenne. ”Terrassa on viisi tasavirtalähdettä, minkä ansiosta latauspalvelu voidaan paremmin turvata mahdollisissa erilaisissa vikatilanteissa”, Jukka A. Mäkinen ABB:ltä kertoo. — ABB on toimittanut yli 5 000 Terra-asemaa noin 50 maahan.
Käyttömukavuutta Terraan tuovat esimerkiksi uudentyyppiset liityntäkahvat sekä kosketusnäyttö, jolta voi seurata lataustapahtuman etenemistä.
5
— Tieto orastavista muuntajavioista nyt myös mobiilisti Muuntajissa kosteus ja vetykaasun muodostuminen ovat yleisimmät alkavan vikaantumisen indikaattorit. ABB:n älykäs CoreSense-anturi analysoi muuntajien vety- ja kosteuspitoisuutta reaaliajassa ja kertoo jo alkuvaiheessa olevat muuntajaviat. Hyöty verrattuna perinteisiin DGA-kaasuanalyyseihin on ilmeinen: muuntajien huoltotarpeet voidaan ennakoida ennen kuin viat ehtivät muodostua todelliseksi ongelmaksi. Haasteena voi kuitenkin olla tiedonkulku. Verkkokaapelien vetäminen syrjäisille muuntajille ei ole järkevää. Pilottiprojektissa tämä ratkaistiin yhdistämällä CoreSenseen ABB:n langaton ARG 600 -tiedonsiirtoyhteys. CoreSensen keräämä tieto kulkee muuntajalta 3G-mobiiliyhteyttä pitkin valvomonäytölle asti. ”Tällä ratkaisulla kyetään edullisesti parantamaan sähköverkon toiminnan luotettavuutta ja optimoimaan huoltokustannuksia”, Marko Kivimäki ABB:ltä summaa. Lisätietoja: Marko Kivimäki, p. 050 33 44511
— ABB investoi hajautetun sähköntuotannon verkkohallintaan ABB on investoinut kanadalaiseen johtavaan verkonhallintaohjelmistojen kehittäjäyritykseen Enbala Power Networksiin. ABB:n ja Enbalan strategisessa hankkeessa kehitetään uusi hajautettujen energianlähteiden hallintajärjestelmä (Distributed Energy Resource Management System, DERMS). Sen avulla hajautettu tuotanto saadaan integroitua verkkoon niin, että se pysyy tasapainossa ja toimii tehokkaasti ja turvallisesti. Järjestelmän ansiosta verkkoyhtiöt, energia-alan palveluyritykset ja verkko-operaattorit voivat hallita tehokkaasti hajautettujen energianlähteiden koko elinkaarta ja myös kuluttajat voivat toimia entistä aktiivisempina osapuolina verkossa. ABB ja Enbala kehittävät myös uusia ratkaisuja hajautettujen integroimiseksi ABB:n mikroverkkoihin.
— ABB vahvistaa digitaalista ABB Ability™ -tarjontaansa 3D-teknologialla ABB on ostanut espanjalaisen startupin, joka on johtava innovaattori 3D-skannausmenetelmissä. Kauppa laajentaa ABB:n digitaalista ABB Ability -tarjontaa. Barcelonalainen NUB3D tarjoaa valkoisen valon 3D-skannaussensoriteknologiaa, jolla laadunvarmistus voidaan optimoida tuotannossa. Sensorit havaitsevat viat tuotetuissa komponenteissa erittäin suurella tarkkuudella. Yhdistämällä NUB3D:n vision ja maailmanluokan 3D-osaamisen ABB pystyy luomaan avaimet käteen -periaatteella automaattisen tarkastusja laadunvarmistusjärjestelmän ilmailutekniikan, autoteollisuuden laitevalmistajien sekä muovi- ja metalliteollisuuden tarpeisiin.
6
PA I K A L L A
ABB POWER
—
T E K S T I : J A A N A A H L B L A D, K U VAT: T E R O I K Ä H E I M O N E N
Aurinkosähkö liikuttaa verkkokauppaa Posti kerää aurinkoenergiaa satojen trukkien käyttöön Vantaalla. Voimala on yksi Suomen suurimmista. Silmänkantamattomiin pitkiä käytäviä ja ruskeita pahvilaatikoita. Postin palveluvarasto Vantaalla tarjoaa hyllytilaa ja kuljetuslogistiikkaa esimerkiksi verkkokaupan tarpeisiin ja tavaratalojen tempauksiin. Trukit puikkelehtivat maalis-lokakuussa aurinkosähkön voimin – rakennuksen katolla 1920 aurinkopaneelia on valmiina tuottamaan sähköä satojen trukkien lataukseen sekä liki sadantuhannen neliömetrin kokoisen hallin valaistukseen. Posti Kiinteistöt Oy:n ylläpitopäällikkö Hannu Simola kertoo, että aika oli kypsä aurinkovoimalan hankintaan.
01
”Mietimme uusiutuvan energian hyödyntämistä muutaman vuoden, ja nyt laitteiston hinta tehoon nähden alkoi olla järkevä. Aurinkosähköllä on Postille myös imagollinen arvo. Haluamme edistää ympäristöystävällistä toimintaa.” Aurinkovoimala asennettiin rakennuksen katolle joulukuussa 2016. Postin voimala on yksi Suomen suurimmista. Sen nimellisteho on 500 kilowattia ja laskennallinen vuosituotto 450 000 kilowattituntia. Postille se tarkoittaa viiden prosentin säästöä ostosähkössä vuosittain.
0 2 | 17
PA I K A L L A
7
— "Säästämme asiakkaan rahaa" ”Meidän yhteistyömme ulottuu niin kauas historiaan kuin se aurinkosähköinverttereiden kohdalla voi ulottua”, kuvailee Markus Andersen Naps Solar Systemsin ja ABB:n yhteistä matkaa.
02
”Palveluvarasto ja samassa kiinteistössä sijaitseva koneellinen pakettilajittelu toimivat tauotta, joten saamme kaiken aurinkosähkön omaan käyttöön. Ostamme lopun tarvittavan sähkön markkinoilta sataprosenttisen hiilineutraalina.”
— ”Haluamme edistää ympäristöystävällistä toimintaa.” Vuosi kertoo tarkemmin Haastattelupäivän aamuna Vantaan Viinikkalassa on tukevasti pilvistä, mutta kevätauringon säteily on silti riittävän voimakasta tuottaakseen energiaa, kertoo logistiikkakeskuksen sisällä sijaitseva ohjauslaitteisto. Uusinta teknologiaa edustavat TRIO-invertterit toimitti ABB, paneelit ja muut järjestelmän osat Naps Solar Systems, joka suoritti projektin avaimet käteen -otteella. ”Järjestelmän toimintaa seurataan kokonainen vuosi, ennen kuin siitä tehdään tarkempaa analyysiä. Jos kokemukset ovat hyvät, voimme ajatella aurinkovoimalaa muihinkin kiinteistöihimme”, sanoo Hannu Simola. Hänen mukaansa Postin logistiikkakeskuksella on suhteellisen edullinen sähkösopimus, mutta aurinkovoimalaa puolsi muutama seikka. — 01 Napsin Markus Andersen ja Postin Hannu Simola pitävät aurinkovoimaa järkevänä investointina. — 02 Postin logistiikkakeskuksen aurinkovoimalassa on ABB:n TRIO-invertterit.
”Kiinteistö on oma, se on strategisesti tärkeä ja aiomme olla siinä pitkään. Lisäksi rakennuksessa on paljon hyödynnettävää kattopinta-alaa.” Simolan mukaan aurinkosähköjärjestelmä on maksanut itsensä takaisin alle 15 vuodessa. Napsin myyntijohtaja Markus Andersen kertoo, että yleinen hintataso tämän kokoluokan hankkeissa on tuhat euroa asennettua kilowattia kohden.
Naps on toimittanut aurinkopaneelit ja ABB invertterit muun muassa energiayhtiö Helenin voimalaan Suvilahteen sekä HSY:lle, Pohjoismaiden suurimpaan jätevedenpuhdistamoon Viikinmäkeen. Myös ABB:n omassa testivoimalassa Helsingin Pitäjänmäessä ja invertteritehtaan katolla Virossa on Napsin toimittama järjestelmä. Andersenin mukaan molemmat yhtiöt ovat tehneet pioneerityötä aurinkosähkön alalla Suomessa, joten ne myös tunnetaan hyvin. ”Kun kyseessä on vaativa asiakas ja vaativa projekti, niin Napsin ja ABB:n yhdistelmä on paras. Säästämme yhdessä asiakkaan rahaa”, myyntijohtaja Andersen summaa.
Viisisataa kilowattia tarkoittaisi siis noin puolta miljoonaa euroa. Sade huuhtoo pölyt Logistiikkakeskuksen katolla 32 paneelikenttää kurottaa etelän ja lounaan väliin. Niiden välissä on hyvin tilaa kävellä ja tarkastaa paneelien kuntoa ajoittain. Lumia ei tarvitse luoda eikä painepesuria käyttää, kun sade yleensä huuhtelee lasipinnan riittävän kirkkaaksi. Mahdolliset paneelien aiheuttamat heijastukset simuloitiin tietokonemallilla, sillä aurinkovoimala sijaitsee Helsinki-Vantaan lentoaseman vieressä. Heijastukset eivät lentoliikennettä häiritse. Hannu Simola on urakkaan ja lopputulokseen tyytyväinen. ”Aikataulussa pysyttiin ja laitos lähti käyntiin kertaheitolla. Nyt jäämme mielenkiinnolla odottamaan mittaustuloksia kuluvalta vuodelta.”
8
ABB POWER
PA I K A L L A
— "Nyt on hyvä suunta" Aurinkopaneelien hinta on laskenut kymmenesosaan kymmenen vuoden takaisesta. Naps valmistuttaa paneeleja Virossa ja tuo niitä myös Aasiasta. Laitteiden lisäksi – tai oikeastaan ensisijaisesti – yritys myy asiantuntemusta.
Kesämökeiltä teollisuushalleihin Aurinkosähkölle hymähdeltiin Suomessa melko pitkään. Kun vaihtoehtoisten energiaratkaisujen tutkimus- ja kehityskohteena öljy-yhtiö Nesteellä vuodesta 1982 toiminut Neste Advanced Power Systems (NAPS) aloitti monien käänteiden jälkeen omillaan vuonna 2004, aurinkosähköä hankittiin lähinnä kesämökkien tarpeisiin. Suomen suurin aurinkopaneelisto löytyi vuonna 2003 Tampereelta kaupparakennuksen katolta. Voimalan huipputeho oli 39 kilowattia. Vertailuna Saksassa Münchenin messukeskuksen katolla aurinkovoimala oli jo tuolloin huipputeholtaan yli kaksi megawattia. Naps Solar Systemsin toiminta on noussut viime vuosina uuteen liitoon, kun Suomessa kauppa-, teollisuus- ja logistiikka-alat ovat ottaneet aurinkosähkön mahdollisuudet tarkkaan mietintään. "Yritykset tähtäävät aurinkosähköjärjestelmän hankinnalla energiansäästöön. Kaikki aurinkovoimalan tuottama energia jää ostamatta verkosta", muistuttaa Napsin myyntijohtaja Markus Andersen.
”Vahvuutemme on järjestelmätuntemus ja 36 vuoden harjoittelu avaimet käteen -toimituksissa. Osaamme varoa sudenkuoppia, ja se on nykyisten ja uusien asiakkaiden etu”, Andersen kuvailee. Hänen mukaansa aurinkosähköjärjestelmien markkinoilla on tällä hetkellä paljon sitä kuuluisaa pöhinää. ”Avaimet käteen -järjestelmätoimitukset ammattimaisille kiinteistönomistajille ovat vaativaa asiantuntijatyötä. Kun myydään järjestelmää, jonka elinkaari on 30 vuotta, laadukkaan toteutuksen tärkeys korostuu.” Napsilla työskentelee yhteensä viitisenkymmentä asiantuntijaa Suomessa ja Virossa. Yrityksen omistavat pääomasijoittaja sekä toimiva johto. Työkenttänä ovat pääasiassa Pohjoismaat ja Saksa. Liiketoiminta on muuttunut pienistä saarekejärjestelmistä isompiin kiinteistökattoihin, mutta verkkoon kytkettyjen laitteiden markkina on vasta aluillaan. Markus Andersenin mukaan Napsin tavoite on lähivuosina täyttää kauppojen sekä teollisuus- ja logistiikkarakennusten katot. ”Nyt alkaa realisoitua se, mistä kaikki nämä vuodet on puhuttu.” Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi
— 40 vuotta lähitähden ymmärrystä ABB on ollut mukana aurinkosähköjärjestelmissä aivan alusta saakka ja verkkoon kytketyissä järjestelmissä 1980-luvulta lähtien. Aurinkosähköinvertteri muuntaa aurinkopaneeleissa tuotetun tasasähkön sähköverkkoon soveltuvaksi vaihtosähköksi. ABB:n valikoimasta löytyy aurinkosähköinvertteri kaikkiin kokoluokkiin, kotijärjestelmiin ja megawattien voimaloihin. Omia inverttereitä yhtiö on valmistanut kymmenen vuotta.
POSTIN AURINKOVOIMALAAN VALITTIIN UUSINTA INVERTTERITEKNOLOGIAA. ”TRIO 50 -string-invertterit ovat optimaalisia muun muassa keskisuuriin voimaloihin, joissa aurinkopaneelit voidaan asentaa samaan ilmansuuntaan samalla kaltevuudella ja kytkeä sarjoihin. Postin voimalan tuotannossa sellainen ratkaisu on kustannustehokkain”, kertoo tuotepäällikkö Jukka Mäkinen ABB:ltä. ABB toimii aurinkosähkön ja muiden uusiutuvan energian tuotantomuodoissa aktiivisesti. ”Toimitamme kaikki paneelien ja sähköverkon välillä tarvittavat pääkomponentit, ja olemme siinä maailman suurimpia toimijoita”, Mäkinen tiivistää.
FIGURE
0 2 | 17
—
9
T E K S T I : L AU R A C A N K A R , K U VA : A B B
3–6 minuuttia tai 15 sekuntia Kestävän kehityksen mukaiseen sähköiseen bussiliikenteeseen panostetaan edelläkävijäkaupungeissa juuri nyt. ABB:n erilaisilla latausratkaisuilla bussin voi ladata päätepysäkillä joko 3–6 minuutissa tai pysäkkien pikalatauksella 15 sekunnissa. Pyrkimys melun ja päästöjen vähentämiseen on saanut edistyksellisimmät kaupungit Suomessakin jo ottamaan ensimmäiset askeleet joukkoliikenteen sähköistämisen suuntaan. Yli 100 vuotta liikkumisen ratkaisuja tarjonnut ABB on aktiivisesti mukana viemässä harppauksin kehittyvää alaa ja sen ekosysteemiä eteenpäin tavoitteenaan olla johtava laitetoimittaja. ”Latausratkaisumme on kehitetty tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden ja muiden avainosapuolten kanssa, ja ne on testattu perusteellisesti ennen markkinoille tuontia”, sanoo Thierry Lassus, Head of e-Bus initiative ABB:ltä. OppCharge-latausasemilla vahva jalansija Modulaarinen OppCharge on ABB:n suosituin latausratkaisu. Se soveltuu sekä hybridi- että täyssähköbussien lataukseen, koska se pohjautuu avoimiin rajapintoihin ja standardeihin. ”OppCharge-lataus kestää ainoastaan 3–6 minuuttia ja se tapahtuu päätepysäkeillä samanaikaisesti, kun bussi ottaa matkustajia kyytiin”, Lassus kertoo. Euroopan suurin, yli 100 sähköbussin käyttämä latausverkosto Belgian Charleroissa toteutetaan ABB:n OppCharge-ratkaisulla. Lisäksi järjestelmiä on tilattu tai toimitettu muun muassa Ruotsiin, Kanadaan ja Luxemburgiin. Flash charging kestää vain 15 sekuntia Intensiivisimmille bussireiteille, joissa aikataulu ei salli jäädä päätepysäkille lataamaan ABB on kehittänyt oman teknologian, jolla latausaika jaetaan reitin varrelle. ”Bussia ladataan latauspysäkeillä korkealla teholla 15 sekunnin ajan, jotta se pääsee etenemään taas muutaman pysäkinvälin”, Lassus kertoo. Vuoden 2018 alusta Geneven vilkkain bussilinja käyttää ABB:n flash charging -teknologiaa, joka on ollut
— ABB:n OppCharge-latausasemat ABB on toimittanut OppCharge-latausasemia muun muassa Belgiaan, Luxemburgiin, Kanadaan ja Ruotsiin. Niiden teknologia noudattaa kansainvälisiä sähköisten liikennevälineiden pikalatauksen IEC 61851-23- ja OppCharge-standardeja. Tämä takaa, että sähkösuunnittelu ja turvallisuusjärjestelmät ovat EU-säännösten mukaiset. Yhteisen standardin ansiosta latausasemia voivat käyttää kaikkien valmistajien bussit riippumatta siitä, ovatko ne hybridejä vai täyssähköbusseja. Modulaarisen rakenteen ansiosta lataustehoksi voidaan valita tarpeen mukaan joko 150, 300 tai 450 kW. Järjestelmien arkkitehtuuri ja toimintaperiaatteet on suunniteltu palvelemaan sähköisen liikenteen nopeasti kehittyvää ja laajenevaa ekosysteemiä myös tulevaisuudessa.
kaupungissa demokäytössä jo vuodesta 2014 lähtien. ABB:ltä löytyvät latausratkaisut myös kehäreittejä ajaville busseille sekä johdinautojen sähköistämiseen. ”Bussiliikenteen sähköistämisen suuri aalto on jo alkanut, ja lähivuosina tahti vain kiihtyy”, Lassus sanoo. ”Kaikki ratkaisumme ovat jo kaupallisessa vaiheessa, joten olemme täysin valmiit alan buumiin”, hän toteaa.
10
TEEMA
—
A B B P O W E R 0 2 | 17
Tulevaisuud tehdas T E K S T I : M A R I A N N A S A L I N , K U VAT: T I M O K AU P P I L A
Tulevaisuuden tehdas on osa ekosysteemiä, joka keksii toinen toistaan parempia keinoja hyödyntää digitaalisen tiedon tulvaa. Taitavasti jalostettu tieto tarjoaa tuotannolle tehoa, kestävyyttä ja joustoa.
A B B P O W E R 0 2 | 17
TEEMA
en — 01 ABB on avannut Pitäjänmäelle Helsinkiin asiakkaiden tarvitsemaa testikäyttöä varten digitaalisen palvelumuotoilun laboratorion.
01
11
12
TEEMA
A B B P O W E R 0 2 | 17
03
— 03 Marjukka Virkki vastaa huollosta ja kunnossapidosta Suomen ABB:llä. — 04 Simo Säynevirta vastaa ABB Ability -ohjelmistoalustan kehittämisestä ja tuotannosta globaalisti. — 05 Ismo Nousiainen vastaa tuotannosta Metsä Fibressä, joka rakentaa parhaillaan uutta biotuotetehdasta Äänekoskelle. — 06 Risto Kuivanen vastaa VTT:llä Tulevaisuuden tehdas -liiketoiminnan kehittämisestä.
On helppoa visioida tulevaisuuden tehokasta prosessiteollisuutta, jossa automaatiojärjestelmä ohjaa jokaista kattilaa, pumppua ja venttiiliä. Ilmeisesti liiankin helppoa. ”Rakensimme sellaisen sellutehtaan Äänekoskelle jo vuonna 1985. Tehdasta ohjataan nyt noin 100 000 parametrillä”, toteaa Metsä Fibren tuotantojohtaja Ismo Nousiainen. Automaatiojärjestelmän päälle on sittemmin rakennettu prosessia optimoivia järjestelmiä, ja sellaisia tulee syksyllä valmistuvaan biotuotetehtaaseenkin. Nousiaiselle tulevaisuuden tehdas on nykypäivän tehdas, jota parannetaan jatkuvasti. ”Uskon, että lähitulevaisuudessa kunnonvalvonta lisääntyy. Meillä on jo nyt kokemusta siitä, että esimerkiksi laitteiden värinätasosta on pystytty ennustamaan laakereiden elinikää.” Tällaisen työn Nousiainen jättää mieluusti muille yrityksille. Hän näkee tulevaisuuden tehdasympäristön ekosysteeminä, johon kukin toimija tuo asiantuntemuksensa ja hyötyy siitä omalla tavallaan. Joustoa ja elinikää 3D-tulostamalla VTT:n kehityspäällikkö Risto Kuivanen odottaa, että yritysten ekosysteemi leviää teollisen internetin avulla globaaliksi ja samalla hajaantuu tuotanto, etenkin kappaletavaratuotanto. ”Yritykset haluavat valmistaa tuotteitaan esimerkiksi lähellä asiakasta tai jopa kuljetuksen aikana”, Kuivanen sanoo. Hän ennustaa täysin digitaalisia tilaus-toimitusketjuja, joihin viimeisen puuttuvan palan tarjoaa 3D-tulostus.
”Tällä hetkellä 3D-tulostuksen arvo globaalisti on muutaman promillen, mutta se kasvaa 30 prosenttia vuodessa. 10–15 vuoden kuluttua sen osuus on jo merkittävä”, Kuivanen arvioi. Huollosta ja kunnossapidosta Suomen ABB:llä vastaava Marjukka Virkki valmistautuu digitaalisiin varaosavarastoihin. ”3D-tulostamalla voitaneen aikanaan tuottaa varaosia tarpeen mukaan myös hyvinkin vanhoihin laitteisiin ja siten ylläpitää tehtaan eri kerrostumia”, Virkki sanoo. Kun laitteiden elinikää voidaan pidentää myös ennakoivalla huollolla, on selvää, että ainakin osa tulevaisuuden tehtaista on hyväkuntoisia tehdasvanhuksia. Nousiainen ennustaa uuden biotuotetehtaan iäksi 35–40 vuotta. Tuona aikana sellusta valmistetaan paperin ja kartongin ohella materiaaleja, joita ei ole välttämättä vielä edes keksitty. Nousiainen ei pidä kuitenkaan todennäköisenä, että sellun tuotantoa säädettäisiin kunkin käyttökohteen mukaan. ”Tärkeintä on, että sellua tuotetaan resurssitehokkaasti ja sellun käyttäjä saa sujuvasti tarkat tiedot raaka-aineen laadusta optimoidakseen omaa prosessiaan.”
— Tulevaisuuden tehdas on nykypäivän tehdas, jota parannetaan jatkuvasti.
TEEMA
0 2 | 17
Tehdas vaihtaa suuntaa ketterästi ABB:n Simo Säynevirta visioi tehtaan, joka vaihtaa ketterästi suuntaa, kun markkinat antavat signaalin. Hän näkee ketteryyttä jopa prosessiteollisuudessa, mutta ennen kaikkea kappaletavaratuotannossa, joka palvelee entistä hektisempiä kuluttajamarkkinoita. Hän uskoo, että pitkään toivottu massaräätälöinti onnistuu tulevaisuuden tehtaassa kannattavasti joustavien valmistusmenetelmien, kuten 3D-tulostuksen ja robottien, ansiosta. Itse asiassa hän odottaa, että kokonaiset tuotantolinjat järjestäytyvät tarvittaessa ketterästi uudelleen. ”Tuotanto konfiguroidaan uudeksi hetkessä ohjelmistojen avulla. Tämä edellyttää sitä, että uusi tuotantolinja rakennetaan alusta alkaen helposti muunneltavaksi, modulaariseksi”, Säynevirta toteaa. Joustavuus on jo tuttua elektroniikkateollisuudesta, ja yksittäisiä robotteja ohjelmoidaan uudelleen alalla kuin alalla. Kuivanen odottaa, että tekoäly kehittyy erityisesti koneoppimisen osalta, jolloin robotit pystyisivät lisäämään tuottavuuttaan itsekseen, robottikollegoiltaan oppimalla. ”Olisi aivan huikeaa nähdä robotti, joka osaa kaiken sen, mitä edelliset robotit ovat oppineet”, Kuivanen toteaa. Säynevirta soveltaa oppimisen ideaa muihin laitteisiin ja prosesseihin. Hän korostaa, että esimer-
13
kiksi taajuusmuuttajan käyntiä koskeva tieto kertoo parhaimmillaan koko prosessin tilasta. ”Mahdollisuuksia aukeaa lisää, kun tietoa voidaan kerätä entistä laajemmin koko prosessista. Yhdestä laitoksesta ei tule koskaan tilastollisesti merkittävää, mutta jos samassa yrityksessä on niitä kolme, pystytään ennakoimaan mallien avulla asioita, joita kyseisessä laitoksessa ei ole vielä koskaan tapahtunut”, Säynevirta sanoo. Kaikki tieto talteen ja taitavasti käyttöön Vielä jokin aika sitten oli valittava tarkasti, mistä laitteesta tai prosessista tietoa halutaan kerätä. Nyt teollinen internet voi siirtää dataa pilveen pihtaamatta, sopivaa sovelluskohdetta odottamaan. Säynevirran mukaan nyt on valittava tarkasti, miten massasta poimitaan olennainen tieto ja viritetään se päätöksen tueksi niin tuotannossa kuin liiketoiminnassakin. Hän painottaa käyttäjälähtöistä suunnittelua, oli kohteena sitten robotti tai tuotantoa ohjaava järjestelmä. ”Tutkijat puhuvat jo, että ihmisen ja järjestelmän välille pitäisi syntyä tunnetason yhteys, jotta työ tuntuisi mielekkäältä.”
Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi
ABB:N VISIOISSA TULEVAISUUDEN TEHDAS ON
04
JOUSTAVA
3D-tulostimet ja robotit tuottavat massaräätälöityjä tuotteita.
KETTERÄ
Tuotantolinja konfiguroidaan uudelleen markkinoiden mukaan.
TEHOKAS
Jatkuva analyysi auttaa kehittämään automaatiota.
KESTÄVÄ
Ennakoiva huolto ja kunnossapito lisäävät käyttövarmuutta ja tehtaan elinkaarta.
05
HELPPOKÄYTTÖINEN
06
Kollaboratiivinen robotti toimii ihmisen työparina.
YTIMESSÄ
Tukipalvelut hoitaa ekosysteemi eli yritysverkosto.
FIKSU
Laitteista ja prosesseista kerätty tieto ohjaa tuotantoa ja palvelee koko liiketoimintaa.
14
ASIANTUNTIJA
ABB POWER
—
T E K S T I : M A R I A N N A S A L I N , K U VA : T I M O K AU P P I L A
Digimurroksen ytimessä — 01 Simo Säynevirta vastaa ABB Ability -ohjelmistoalustan kehittämisestä ja tuotannosta globaalisti. Hän on työskennellyt ABB:llä teollisten ohjelmistojen parissa jo 24 vuoden ajan.
Mikä on ABB Ability™? ABB Ability on ohjelmistoalusta, joka kerää asiakkaittemme käyttämät ohjelmistoratkaisut yhteen. Mukana on jo yli 180 ABB:n ratkaisua, joista voidaan koota kullekin asiakkaalle sopiva yhdistelmä. Tavoitteena on tuottaa asiakkaalle lisäarvoa digitaalisin keinoin mahdollisimman nopeasti. ABB Ability -alustan avulla asiakas voi esimerkiksi skaalata uuden ohjelmiston hetkessä kaikkiin tehtaisiinsa globaalisti. Mitä uutta ABB Ability tarjoaa nopeuden lisäksi? ABB Ability tuo hieman piiloon jääneet ratkaisut esille ja asiakkaiden hyödynnettäviksi. Pystymme tuomaan entistä helpommin yhdellä toimialalla suositun ratkaisun muiden toimialojen käyttöön. Asiakkaat pääsevät myös entistä sujuvammin käsiksi kiinnostaviin ratkaisuihin, joita on kehitetty alun perin yhdessä maassa tai yhdellä markkina-alueella. Mikä on ABB Ability -alustan asema globaalien pilvipalvelujen joukossa? ABB:n uusia ohjelmistoja ja älykkäitä tuotteita hankkiva asiakas saa jatkossa aina ABB Ability -alustan, ja siihen voidaan liittää myös vanhat ohjelmistot sekä tarvittaessa myös muiden osapuolien laitteita ja järjestelmiä. Uskon, että ABB Ability -alustasta tulee yksi teollisen internetin isoista ekosysteemeistä, jotka kokoavat lukuisia ratkaisuja yhteen ja pystyvät verkottumaan keskenään. Kuka omistaa ABB Ability -alustan käsittelemän tiedon? Asiakas omistaa tietonsa silloinkin, kun käytössä on ABB Ability -alustan pilvipohjainen osuus, ja asiakas valitsee, kuka tietoja saa käyttää. Voimme esimerkiksi kerätä tietoa asiakkaan moottorista ja parantaa tiedon avulla juuri kyseisen moottorin käyttöä, tai jos saamme luvan, voimme hyödyntää tietoja myös uusien moottoreiden kehittämisessä. Miksi ABB Ability on tärkeä juuri nyt? Maailma muuttuu ennennäkemättömällä vauhdilla. Esimerkiksi energiajärjestelmä uusiutuu voimakkaasti, ja sen hallinta edellyttää edistyksellisiä digitaalisia ratkaisuja. Teollisuudessa
puolestaan automatisaation ja robotisaation taloudelliset ja laadulliset hyödyt ovat ilmeiset. Se, joka ei hyödynnä niitä, jää väistämättä jälkeen kehityksestä. Millainen on Suomen asema digimurroksessa? Meillä on erinomaisen hyvää teknologiaosaamista sekä maailman älykkäin sähköverkko ja innovatiivisimmat energiamarkkinat. Toisaalta, teollisuutemme elinehto on tehokkuus ja ketteryys, mikä luo meille tarpeen olla digitalisaation edelläkävijöitä ja yhdistää eri toimijoiden voimat älykkäillä järjestelmillä. Käynnistymässä on positiivinen kierre. Miksi ABB Ability -alustan kehittämistä johdetaan Suomesta käsin? Suomi on erittäin hyvä paikka kehittää ohjelmistoratkaisuja. Suomen ABB on kehittänyt jo pitkään prosessitiedon käsittelyyn liittyviä menetelmiä ja ohjelmistotekniikkaa sekä kerännyt erinomaista osaamista eri teollisuuden aloilta. Uutta sykettä tekemiseen tuo se, että ohjelmistokehitykseemme tulee ihmisiä myös peliteollisuudesta, joka on menestynyt hienosti Suomessa. Se, miten pelejä kehitetään mitatun tiedon perusteella, soveltuu itse asiassa suoraan teollisuuteen. Sykli on vain nopeampi.
— TO P 5 VAUHTIA DIGITALISAATIOON FIKSUSTI 01
Tunnista mahdollisuudet eli arvoa tuottavat ideat
02
Peilaa ideoita vision osatavoitteisiin ja valitse paras idea
03
Valitse toteutuskeino ketterien ratkaisujen joukosta
04
Toteuta paras idea, älä jumiudu suunnitelmiin
05
Opi kokeilusta ja palaa alkuun
0 2 | 17
ASIANTUNTIJA
15
Simo Säynevirran globaali tiimi on kerännyt teollisuuden ohjelmistot ABB Ability -alustalle. Sen avulla parhaat digitaaliset työkalut leviävät hetkessä toimialarajojen yli ja kautta maailman.
01
Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi
16
R AT K A I S U
A B B P O W E R 0 2 | 17
—
T E K S T I : L AU R A C A N K A R , K U VAT: J A S K A P O I KO N E N
Toimintavarmuutta ja pitkää ikää GISlaitoksille Turussa Kaasueristeiset suurjännitekojeistot (Gas Insulated Switchgear, GIS) vaativat monipuolista osaamista. ABB:n tietotaito otettiin laajasti käyttöön, kun Turussa uusittiin kaksi erilaista 110 kV:n sähköasemaa. — 01 ABB:n GIS-huoltoasiantuntija Hans Koskela oli mukana Turun projekteissa. — 02 Ilpoisten sähköaseman huollossa uusittiin ohjauspiirin komponetteja. — 03 Turku Energia Sähköverkkojen Harri Suma ja ABB:n huoltoasiantuntijat Tuomas Juvonen ja Hans Koskela pitivät Ilpoisten GIS-huoltoa onnistuneena.
Turun suurin sähköasema, Myllyahde, sijaitsee maan alla, Paavo Nurmen stadionin ja kesäteatterin välimaastossa. Sähköasema on suuressa, 70-luvulla louhitussa kallioluolassa, jonka sisäänkäynti on vilkkaan valtakadun varrella lähellä Aurajokea. Turku Energia Sähköverkot Oy valitsi ABB:n korvaamaan täysinpalvelleen ilmaeristeisen kytkinlaitoksen kaasueristeisellä GIS-laitoksella. Useampi asia kallisti vaakakupin ABB:n suuntaan: hinta oli kohdillaan ja tiimi oli tuttu sekä luottamuksensa ansainnut. Lisäksi Turussa on ollut jo 1980-luvulta lähtien käytössä ABB:n GIS-laitoksia ja niistä oli hyvät kokemukset. ”ABB:n elinkaaripalvelut GIS-laitoksille ovat korkeatasoiset. Sähköasema on 50 vuoden investointi, joten tarvitsemme varmuuden siitä, että tarvittavat huolto- ja kunnossapitopalvelut saadaan vuosikymmeniksi eteenpäin”, rakennuttamispäällikkö Jukka Suopajärvi Turku Energia Sähköverkot Oy:stä sanoo. Haasteellinen projekti Myllyahde on yksi Turun verkon keskeisistä solmukohdista, jossa yhdistyy neljä 110 kV:n korkeajännitelinjaa. Sen kautta kulkeva energiamäärä kattaa yli 70 000 kerrostaloasunnon vuosikulutuksen. Se tarkoittaa lähes kymmenesosaa koko Turun sähköntarpeesta. Myllyahteessa oli seitsemän perinteistä ilmaeristeistä kytkinkenttää, joista kaksi purettiin projek-
tin ensimmäisessä vaiheessa pois uusien kaasueristeisten tieltä. Tämä vaihe edellytti koko Myllyahteen toiminnan keskeytystä ja sähkönjakelua muiden sähköasemien kautta. Projektin seuraavassa vaiheessa ABB:n tiimi asensi GIS-kytkinkentät Myllyahteen luolaan. Sähköasema oli osittain toiminnassa, ja se nosti työn vaikeusastetta merkittävästi. ”Koska Myllyahteessa uusi laitos rakennettiin vanhan tilalle, asennus- ja purkutöitä tehtiin niin, että samassa tilassa oli korkeajännitteisiä sähkökomponentteja. Työturvallisuuteen oli kiinnitettävä korostetusti huomiota”, kertoo ABB:n GIStiimistä vastaava Seppo Lehto. Erityisosaamista vaativa eristekaasu Ilmaeristeinen kytkinkenttä on kooltaan kuin ekstrakorkea rintamamiestalo, kaasueristeinen on hevoskuljetusvaunun luokkaa. GIS-laitoksien pieni koko perustuu kojeistojen tiiveyteen sekä niiden eristekaasun, rikkiheksafluoridin (SF6), eristyslujuuteen, joka on korkeillakin jännitetasoilla erinomainen. ”Kääntöpuoli on, että SF6 on hiilidioksidia 20 000 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu. Sen käsittely vaatii laaja-alaista erityisosaamista, jotta päästöt voidaan minimoida”, sanoo Seppo Lehto. Suomessa ABB:n GIS-osaaminen on korkeatasoista, ja Lehto on syystä ylpeä GIS-tiiminsä pätevyydestä.
R AT K A I S U
A B B P O W E R 0 2 | 17
17
01
02
03
— Turku Energia Sähköverkot Oy
on osa Turku Energia -konsernia. Turku Energia on Varsinais-Suomen johtava sähkön ja lämmön myyjä ja siirtäjä. Toimintaan kuuluvat myös energiaverkostojen ja energiatuotantolaitosten kehittäminen, rakentaminen ja ylläpitäminen. www.turkuenergia.fi
”Parin kolmen vuoden perehdytyksen, teoria- ja laitekoulutuksen sekä oman erityiskiinnostuksen pohjalta on mahdollista aloittaa varsinainen kouluttautuminen. Kaikkiaan GIS-töihin sertifiointi kestää vähintään 6–8 vuotta”, kertoo Lehto. Laitteiden elinkaaret ovat useita vuosikymmeniä, joten täyshuollossa huollettavat laitteet ovat tyypillisesti vähintään 20 vuotta vanhoja. ”Tämä edellyttää kattavaa tietoa paitsi uusimmasta tekniikasta myös vanhemmista laitesukupolvista”, hän täydentää. Koska SF6 on ilmakehälle erittäin haitallinen kaasu, myös EU:n ympäristöviranomaiset ovat asettaneet omat pätevyysvaatimuksensa sen käsittelylle.
18
R AT K A I S U
ABB POWER
05
04
Räätälöidyllä retrofit-ratkaisulla pidempi elinkaari Myllyahteen projektin jälkeen työlistalla oli nykykunnon varmistava, avaava huolto Ilpoisten GIS-laitokselle, jonka ABB oli toimittanut 1980luvun puolivälissä. Laitokset avataan kerran niiden elinkaaren aikana. Huoltotyöt kestävät noin 4–5 kuukautta. Suuri työ huollossa on eristekaasun käsittely. Kojeiston kaikki toisistaan eristetyt kaasutilat tyhjennetään ja kaasu otetaan talteen puhdistusta ja kosteudenpoistoa varten. Kun kojeistot on huollettu, kaasu palautetaan takaisin.
— ”Tavoitteina huolloissa ovat aina nollapäästöt”, Seppo Lehto sanoo. Normaalien huoltotoimenpiteiden, kuten tiivisteiden uusimisten ja kaasutilojen tarkastamisen lisäksi laitosta modernisoitiin. ABB tarjoaa nykyaikaisia, vanhoihin laitteisiin yhteensopivia komponentteja, joilla vanhentuneet voidaan korvata. Ilpoisissa esimerkiksi alkuperäiset keraamiset ylipainemurtolevyt korvattiin nykyaikaisilla metallisilla levyillä.
Näiden ns. retrofit-ratkaisujen avulla laitos saadaan päivitettyä ja samalla varmistetaan, että järjestelmän osilla on tuotetuki saatavilla. ”ABB:n kehitystyö on arvokasta. On hienoa, että saamme uusia tuoteratkaisuja vanhoihin laitteistoihin”, sähköverkkomestari Harri Suma Turku Energia Sähköverkoista kiittää. Modernisointi räätälöitiin tarpeen mukaan. Tärkeimmät päivitetyt aktiivikomponentit Ilpoisissa olivat katkaisijoiden ohjaimet. ”Aluksi oli ajatus vaihtaa sekä katkaisijat että niiden ohjaimet. Kun katkaisijat olivat täysin käyttökuntoiset, päädyimme vaihtamaan ainoastaan ohjaimet, joiden tuotetukikin on käytännössä loppu. Nyt vikaantumisherkät hydrauliset osat on korvattu tekniikaltaan uudemmilla”, Suma kertoo. Laitoksen modernisoinnilla sen käyttöikää venytettiin noin 10–15 vuotta.
Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi
— 04 GIS-laitokset modernisoidaan retrofit-ratkaisulla. — 05 Myös katkaisijaohjaimet uudistettiin.
0 2 | 17
KO H T I PA R E M PA A M A A I L M A A
19
—
T E K S T I J A K U VAT: T E R O I K Ä H E I M O N E N
Robotista tuli työkaveri ABB:n Porvoon-tehtaalla noin 110 ammattilaisen joukossa työskentelee Yumi®-robotti. Robotti pienentää työn kuormittavuutta ja vapauttaa arvokasta ihmisosaamista ajattelua ja luovuutta vaativiin työtehtäviin. Manuel Declunder syöttää hihnalle Kosti-pistorasian valkoisia runkoja, jotka jatkavat matkaansa linjaa pitkin YuMi-robotille. Paria sekuntia myöhemmin pistorasian insertti ja neljä kumitiivistettä ovat tarkasti paikoillaan. Declunder viimeistelee rasian, joka on valmis pakattavaksi ja lähetettäväksi asiakkaalle. Raineriksi nimetty YuMi-robotti on työskennellyt Porvoon-tehtaalla helmikuusta 2016 lähtien. Kyseessä on yksi maailman ensimmäisistä kaksikätisistä roboteista, jotka voivat työskennellä yhdessä ihmisen kanssa. Yumi onkin lyhenne sanoista ”You” ja ”Me” – sinä ja minä. Parantaa tuottavuutta ja kilpailukykyä Porvoossa on automaation ja robottien avulla saatu sairauspoissaolojen määrä laskettua yhdeksästä prosentista kolmeen prosenttiin. Robotit säästävät työntekijöitä toistuvilta ja kuluttavilta työvaiheilta ja parantavat tuottavuutta.
”Robotit ovat keino pysyä kilpailussa mukana myös tulevaisuudessa”, tuotantopäällikkö Keijo Kaukonen sanoo. Keskusteluun robotisaatiosta liittyy usein huoli työpaikkojen katoamisesta. Tähän Kaukonen suhtautuu päinvastaisella asenteella. ”Robotit itse asiassa lisäävät työpaikkoja kilpailukyvyn ja tuottavuuden kasvun kautta. Ne muuttavat ihmisten työnkuvaa enemmän suunnitteluun, ohjelmoitiin ja huoltamiseen. Työt kyllä muuttuvat, ja näin varmistamme myös työpaikkojen säilymistä Porvoossa.”
20
C ASE
ABB POWER
—
T E K S T I : J U H A - P E K K A H O N K A N E N , K U VAT: J A A N I FÖ H R
Sairaalan tarkkaa sähköverkon valvontaa MicroSCADA Pro auttaa Oulun yliopistollisen sairaalan sähköverkosta vastaavia sekä verkon vikatilanteiden reaaliaikaisessa seuraamisessa että huoltojen ennakoinnissa. 01 — 01 Oulun yliopistollinen sairaala kuuluu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin. Sairaalan yhteydessä toimii 13 kunnan yhteinen päivystysyksikkö. — 02 Sairaalainsinööri Sauli Kurttila ja huoltomestari Mika Joona ovat tyytyväisiä MicroSCADAn toimintaan. — 03 OYS:n sähköjärjestelmää ja varavoimageneraattoreita valvoo MicroSCADA Pro.
Valtaosin 1970-luvulla rakennetun, yli 220 000 neliömetrin alueelle levittäytyvän Oulun yliopistollisen sairaalan sähkönjakeluverkko muistuttaa kokoluokaltaan keskisuuren kuntataajaman verkkoa. Sairaalan huoltomestari Mika Joonan mukaan käytännössä sairaala on kuin oma sähkölaitos. Oulun yliopistollisella sairaalalla on tällä hetkellä oma 110/20 kV:n pääliittymä, jonka lisäksi varayhteytenä toimii Oulun Energian Oulun kaupungin keskijännitejakeluverkko. Sairaalan kaikkiaan 17 muuntopiirin takana on yli 1 350 yksittäistä 400 V:n sähkökeskusta. Järjestelmää on seurattu reaaliaikaisesti vuodesta 2008 lähtien ABB:n MicroSCADA Pro -käytönvalvontajärjestelmällä. Joona ja sairaalainsinööri Sauli Kurttila korostavat sen tarjoaman analytiikan merkitystä vikatilanteissa. Seurantamonitorin avulla saadaan yksiselitteisesti ja selkeästi selville vikapaikka. ”Meidän on aina ensin analysoitava vian syy. Jos pääsyöttö katkeaa verkon sisäisen vian takia, emmekä tiedä sitä ja kytkemme varasyötön päälle, on vaarana menettää varasyöttökin. Silloin voimme jäädä varavoiman varaan pitkäksikin aikaa. Osaavan huolto-organisaation paikallistuntemus ja nopeus korostuvat näissä tilanteissa”, Kurttila huomauttaa. Varavoimageneraattoreita valvoo MicroSCADA Pro. Kun jakelu häiriintyy, varavoiman on turvattava potilashoidon kannalta kriittisimpien tilanteiden ja esimerkiksi hissien ja valaistusten sähkö käytännössä sekunneissa. Häiriötilanteessa päivystäjän ensimmäinen toi-
menpide on tarkistaa MicroSCADAn näytöstä, että dieselgeneraattorit ovat käynnistyneet ja tahdistuneet sekä sähkönjakelu on jatkunut. Joonan mukaan analysointinopeuden tärkeys korostuu, jos vikatilanne tulee varallaoloaikana ja öisin – kuten usein vaikuttaa käyvänkin. ”Analysoimme tilanteen tapahtuma- ja hälytyslistojen kautta ja teemme päätökset jatkosta sen perusteella, onko vika meidän verkossa vai Oulun Energian päässä. Emme voi lähteä ratkomaan ongelmaa säkki päässä.” Joona huomauttaa, että seurantajärjestelmän tarjoaman tiedon on oltava ehdottomasti luotettavaa, sillä virheisiin ei ole varaa. ”Jos herää yksikin epäilys tiedon luotettavuudesta, on mentävä paikan päälle katsomaan, ja se vie näin isossa kompleksissa aikaa.” Sähkönjakelun hallittu palautus tärkeää MicroSCADA-käytönvalvontajärjestelmällä on toteutettu hallitusti myös 0,4 kV:n verkon sähkökatkosten jälkeistä tehojen palauttamista. Näin on vältytty mahdollisten yhtäaikaisten sysäysvirtapiikkien aiheuttamien pääkatkaisimien laukeamisilta . ”Uuden välinehuollon 1,8 MW:n höyrynkehittimet toimivat sekä voimanlähteenä että desinfioinnissa. Jos ne lähtevät yhtä aikaa päälle muuntopiirissä muiden sysäysvirtapiikkejä aiheuttavien laitteiden kanssa, on vaarana muuntopiirien pääkytkimien laukeaminen.” Ratkaisuna rakennettiin MicroSCADA Pron ohjaamana 400 V:n portaaseen kuormakatkaisijoille viivekytkennät. Niillä vältetään pääkatkaisijoiden
C ASE
0 2 | 17
02
03
21
22
C ASE
ABB POWER
laukeaminen heti sähkökatkostilanteiden jälkeen. Syksyllä suora yhteys kantaverkkoon Pääyhteys ja varayhteys vaihtuvat syksyllä OYS:n kahteen omaan 15 MVA:n, 110 kV/20 kV sähköliittymään Fingridin kantaverkosta. Liittymät uusitaan kasvavan sähkön huipputehon vuoksi ja tulevaisuuden muutosten tarpeisiin.
— Yliopistosairaalalla on vuoteen 2030 ulottuva kehitysohjelma, jonka mukaan pääosin 1970-luvun kalustoon perustuva jakeluverkko uusitaan vaiheittain.
”Hallintatyökaluna pidetään MicroSCADA. Sähköverkon uusimisen myötä yhä enemmän jakelun turvaamisen kannalta strategisia osia saadaankin sen valvontaan. Sen käyttöä tullaan lisäämään myös varavoimatarpeen osalta”, Kurttila linjaa. Sähköverkon komponenttien käyttökunto ajoissa tietoon ABB:n myyntipäällikkö Lasse Autio kertoo, että sähköverkon ohjaus- ja valvontajärjestelmä MicroSCADA Pron ensisijainen tehtävä on vikaaikojen lyhentäminen sekä minimointi. ”Jos käytöstä vastaavan valvottavana on useita eri varavoimakoneita, kojeistoja ja muuntamoita laajassa kiinteistökokonaisuudessa, ilman tätä järjestelmää on hyvin vaikea tietää, mikä reaaliaikainen tilanne on”, Autio sanoo. MicroSCADA Pro tarjoaa myös mahdollisuuden syventää sähköverkon näkyvyyttä ja ymmärrystä sen huoltotarpeesta. Järjestelmästä saa tiedon esimerkiksi yksittäisten komponenttien käyttö-
— MicroSCADA Pro
on Suomen ABB:llä kehitetty ja edelleen kehitettävä ohjaus- ja valvontajärjestelmä. Järjestelmä valvoo Suomessa Oulun yliopistollisen sairaalan ja Helsingin Meilahden sairaala-alueen kriittisiä sähkönjakeluverkkoja. Järjestelmä on käytössä Suomessa ja globaalisti muun muassa verkkoyhtiöissä, teollisuudessa, sairaaloissa, tietokonekeskuksissa, tietunneleissa ja monissa muissa kohteissa. Toimituksia on maailmanlaajuisesti yli 12 000.
kerroista ja -ajoista. Aution mukaan tämä parantaa ennakoivan huollon suunnittelua. ”Voi olla, että jotain kytkimistä ei ole käytetty hyvin pitkään aikaan. Kun sitä tarvitsee käyttää, sen toiminta voidaan varmistaa etukäteen, kun jumiutumisriski tiedostetaan.” Autio vinkkaa, että MicroSCADA Pro -järjestelmään kannattaa liittää kaikki keski- ja pienjänniteverkon sekä varmentavan verkon älykkäät komponentit ja myös esimerkiksi uusiutuvien tuotantomuotojen laitteet. ”Näin syntyy kiinteistöalalla tuttujen rakennusautomaatiojärjestelmien rinnalle kiinteistön sähköautomaatiojärjestelmä, joka ohjaa tarvittaessa huoltoa ja parantaa sähkönjakelun luotettavuutta.”
Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi
M I TÄ I H M E T TÄ?
0 2 | 17
23
—
T E K S T I : P E T J A PA R TA N E N
Miljoona volttia maahan ABB:n salamasuojaus turvaa rakennukset historiallisesta puukirkosta huippumoderniin sairaalaan. Kesäinen ukonilma on paitsi vaikuttava luonnonilmiö, myös entistä suurempi uhka täynnä tietotekniikkaa oleville rakennuksille.
”Ne tarjoavat huomattavasti passiivista ukkosenjohdatinta laajemman suojausalueen”, Ilves kertoo.
ABB:n salamasuojausjärjestelmiä on viime vuosina myyty erityisesti häiriöiden kannalta kriittisiin kohteisiin: logistiikkakeskuksiin, sähköasemille ja kauppakeskuksiin. ABB:n myyntipäällikkö Petri Ilves kertoo, että parhaillaan käynnissä on useampi sairaalan salamasuojausprojekti. ”Teollisuudessa lasketaan nykyisin, mitä maksaisi esimerkiksi tuotannon keskeytyminen salamaniskun vuoksi”, Ilves kertoo.
ABB tarjoaa salamasuojaukseen paitsi komponentit myös teknisen osaamisensa. Usein projekti aloitetaan IEC-standardin mukaisella riskiarvioinnilla, joka selvittää rakennuksen vaatiman salamasuojausluokan.
Ilmatieteen laitoksen salamapaikantimet havaitsevat kesän mittaan 140 000 salamaa. Vaikka salamaniskun todennäköisyys yksittäiseen rakennukseen on äärimmäisen pieni, on salamaniskun miljoonan voltin jännite ja kymmenientuhansien ampeerien virta luonnonilmiö, jolta kannattaa suojautua. ABB:n valikoimiin kuuluvat perinteisten järjestelmien lisäksi aktiiviset vastaanottoelementit, jotka muodostavat ukonilmalla sähkökentän voimistuessa salamavirralle perinteistä mastoa voimakkaamman purkauskanavan.
”Me toimitamme kokonaisen järjestelmän: suoritamme riskiarvioinnin yhdessä asiakkaan kanssa, mallinnamme kohteen ja suunnittelemme järjestelmän, joka täyttää riskiarvioinnin vaatimukset.” ABB:n salamasuojaus suojaa muun muassa HUSin tulevan lastensairaalan potilaita ja herkkiä laitteita. Toista ääripäätä edustaa alun perin 1600-luvulla rakennettu Oulun Turkansaaren museokirkko, jonka historiallista ulkomuotoa ei haluttu pilata ukkossuojauksella. ”Aktiivisen salamasuojauksen suojausalue on niin laaja, että se voitiin asentaa erilliseen mastoon, irti suojattavasta kohteesta”, Ilves kertoo.
— Let’s write the future Luodaan tulevaisuus yhdessä yhteistyöhön kykenevien robottien kanssa Tehtaissa ja tuotantolaitoksissa ympäri maailmaa työskentelee yli 300 000 ABB:n robottia, joiden avulla tuottavuus voidaan viedä uudelle tasolle. Robotit ovat osa integroitua ekosysteemiä: ihmisten, asioiden ja palveluiden internetiä (teollinen internet). Yhteistyöhön kykenevä YuMi®-robotti edistää tuotannon vallankumousta, jossa ihmiset ja robotit tekevät työtä yhdessä luoden aivan uusia mahdollisuuksia. Lue lisää: abb.com/future