Power 3/2013 Juhlavuoden erikoisnumero

Juhlavuoden erikoisnumero

power

125 vuotta sähköistä sankaritarinaa Miten taajuusmuuttajatekniikka kehitettiin? 14 Helsingin metrosta kaikki alkoi Tiikeritiimi vei 90 % tarjoamistaan kaupoista Aasiassa 17 ABB:n Aasian valloitus alkoi 1990-luvun alussa Pakkastalvi sai aikaan Azipodin 24 Propulsiolaite valloitti 30 vuodessa maailman meret

ABB Oy:n asiakaslehti

3 | 13

Pääkirjoitus

14 3|13 power

Taajuusmuuttajan kehittäjä DI Martti Harmoinen kehitti1970-luvulla Strömbergillä taajuusmuuttajatekniikkaa.

Tauno Heinola Toimitusjohtaja ABB Oy

17

Tiikeritiimin matkassa ABB:n Aasian myyntitiimi onnistui 1990-luvulla niin hyvin, että se nimettiin Tiikeritiimiksi.

Tuskin osasi Gottfrid Strömberg itsekään aavistaa, millaisen menestystarinan alkusävelet tuli soittaneeksi perustaessaan neljän miehen konepajansa Helsingin Kamppiin vuonna 1889. Suomessa elettiin tuohon aikaan hyvin toisenlaista arkea: pirteissä kärysivät päreet ja sähkövalo teki vasta tuloaan.

Vahvalla teknisellä osaamisella, sinnikkyydellä ja uskolla omaan tekemiseen Strömberg loi nimestään tavaramerkin, joka tänäkin päivänä yhdistyy suomalaiseen ammattitaitoon ja laatuun.

Tässä lehdessä juhlistamme Strömbergin ja ABB:n 125-vuotista tarinaa Suomessa.

ABB:n synnyn myötä vuonna 1988 ovet kirjaimellisesti avautuivat maailmalle. Tänään maailmanlaajuiset markkinointi- ja myyntikanavat ovat Suomen ABB:lle vahvuus, joka

tuo hyvinvointia laajemminkin suomalaiseen yhteiskuntaan.

ABB:n menestys perustuu edelleen strömbergiläisiin arvoihin: laatuun, suomalaiseen insinööriosaamiseen ja vahvaan panostukseen tutkimukseen ja tuotekehitykseen. ABB on Suomen suurimpia tuotekehittäjiä ja globaalin ABB-yhtymän maista juuri se, josta löytyy tuotekehityksen terävin kärki monissa tuoteryhmissä.

Myös tulevaisuuden menestystarina kirjoitetaan Gottfrid Strömbergin reseptillä: avoimella ja ennakkoluulottomalla yhteistyöllä asiakkaiden ja akateemisen maailman kanssa, sekä rohkeudella ja tinkimättömyydellä tarjota asiakkaille maailman parhaita ratkaisuja. Se on Strömbergin perintö, jota viemme suurella sydämellä eteenpäin.

power 3| 13 t ABB:n asiakaslehti t 30. vuosikerta t Julkaisija: ABB Oy, Viestintä Päätoimittaja: Jaana Nikkari, 010 22 44627, jaana.nikkari@fi.abb.com t Toimituskunta: Marja Hawas, Jonna Helenius, Tua Kauppala, Taina Lahtinen, Miia Lintunen, Leena Munde, Irene Saarnio, Simo Suoranta, Matti Vaattovaara, Antti Vuorivirta t Tilaukset ja osoitteenmuutokset: www.abb.fi/asiakaslehti, p. 010 22 32050 t Toimitustyö ja konsepti: Zeeland t Paino: SP-Paino, 2013 t Painosmäärä: 14 500 t ISSN: 1799-5213

Sisältö

20

Elektroniikkaa releisiin ABB:n releitä on kehitetty ajatteleviksi jo 1960-luvulta lähtien.

24

Azipodin historia Azipod-ruoripotkuri on valloittanut maailman meret.

Kaikki sai alkunsa hyisenä pakkastalvena.

Uutiset

Tämä lehti julkaistaan myös sähköisenä Issuu-pal-

4

velussa osoitteessa issuu.com haulla ABB Suomi.

Taitava herra Strömberg Gottfrid Strömberg oli tee-se-itse-mies

Lehden edelliset numerot on arkistoitu abb.fisivustolle. Samasta paikasta voit myös lukea

5

Miten kaikki alkoi?

Strömbergin historiaa pähkinänkuoressa

kaikki lehden jutut.

Kestävä kehitys 9

Älykästä tekniikkaa koteihin Strömberg ja ABB ovat kehittäneet suomalaisiin koteihin älykästä tekniikkaa 1960-luvulta lähtien.

Asiantuntija 14

Vallankumouksellista tekniikkaa Diplomi-insinööri Martti Harmoinen kertoo, miten taajuusmuuttaja kehitettiin.

Mitä ihmettä 27

Laboratorio Ö Störmbergin tuotevalikoimasta löytyy yllättäviä tuotteita radiosta diskovaloihin.

ABB power 3 | 13

Figure

Mies tavaramerkin takana Teksti Jaana Nikkari Kuva ABB

”Saanen nöyrimmästi ilmoittaa aikovani tässä kaupungissa avata ja harjoittaa sähköliikettä…” Näin juhlavasti kuului 25-vuotiaan Axel Gottfrid Strömbergin elinkeinoilmoitus, jonka hän antoi Helsingin kaupungin maistraatille heinäkuun 24. päivänä vuonna 1889. Tuosta ilmoituksesta alkoi Strömbergin, sittemmin ABB:n, tarina Suomessa.

Suomalaisen sähköteollisuuden pioneeri, uranuurtaja, insinööri, sähköteknisen opetuksen luoja, perusyrittäjä ja ”kiharapää Gottfrid”. Kaikkea tätä ja paljon enemmän oli Axel Gottfrid Strömberg, joka jätti tuleville sukupolville paitsi sukunimensä myös sähköteknisen teollisuuden. Hänet tunnettiin sinnikkäänä yritysmiehenä ja vahvana tekniikan osaajana, joka ei hurmannut lennokkailla mainospuheilla, vaan rakensi yritystoimintansa perustan kotimaiseen vankkaan laatuun ja luotettavuuteen. ”Suosi suomalaista, tavara on hyvä”, kuului Strömbergin koruttoman ytimekäs mainoslause yritystoiminnan alkuvuosina.

Strömberg itse oli tuttu näky tehtaan lattialla. Tee-se-itsemiehenä hän osasi ja teki tehtaassa kaikkea tarpeen vaatiessa ja opasti työntekijöitä kädestä pitäen. Jokaisen tuli tehdä työnsä kuin Strömberg olisi sen itse tehnyt.

Strömberg valmisti itse alusta loppuun asti kehittämäänsä D-tyypin Dynamoa viidentoista vuoden ajan, vuodesta 1890 suurlakkovuoteen 1905 saakka, yhteensä 500 konetta.

Se oli kone, jolla Ström-

berg loi nimensä. Kun koneen kyljessä luki Strömberg, asiakas oli luottavaisella mielellä.

Vaikeuksista voittoon Yritystoiminnan alkuvuodet olivat vaikeita. Työ- ja rahapula oli krooninen. Strömberg laati kustannusarvioita ja laskelmia, teki tarjouksia, matkusti hitailla junilla ja hevoskyydeillä tapaamaan sähkölaitoshankkeiden päättäjiä, puhui ja perusteli, mutta kauppa ei käynyt. Strömberg ei saanut suuria tuottoisia urakoita, mutta jotain kuitenkin. Vuonna 1893 Strömberg kirjoitti: ”Täällä vallitsee absoluuttinen hiljaisuus, ei myydä mitään, mutta palkat on kuitenkin maksettava.” Asiakkaille lähtikin usein toivomuksia ja vetoomuksia pikaisesta maksusuorituksesta ”sillä en ole mikään erityisen pääomarikas yritys”.

Samanaikaisesti Strömberg koulutti Suomen ensimmäiset sähköinsinööriikäluokat Polyteknillisessä opistossa.

Niistä riitti kymmeniksi vuosiksi pätevää työvoimaa niin opetustyöhön kuin kasvavan suomalaisen sähköteollisuuden avaintehtäviin.

Strömberg rakensi suomalaista sähköteollisuutta kolmen ja puolen vuosikymmenen ajan, vuoteen 1924 saakka. Sinä aikana Suomi itsenäistyi, valaistiin ja alkoi käydä sähköllä. Strömberg oli luonut yrityksen, joka oli ja on kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu.

Lähteet: Strömberg – Mies josta tuli tavaramerkki, Raimo Seppälä, 1997 Raimo Seppälän haastattelu tässä lehdessä sivulla 12

4

ABB power 3 | 13

Ensimmäisen dynamon synty

Hyvä työ ja parhaat raaka-aineet

Gottfrid Strömberg (1863–1938) oli suomalaisen sähköteollisuuden ja sähkötekniikan opetuksen uranuurtaja. Jo 17-vuotiaana koulupoikana Strömberg rakensi dynamon ja sai sillä aikaan sähkövalon kesällä 1881 – vuotta aikaisemmin kuin Suomen ensimmäinen sähkölaitos valaisi Finlaysonin tehtaan Tampereella. Strömbergin kehittämä Suomen ensimmäinen tasavirtakone oli itsemagnetoiva tasavirtadynamo, jännite 65 volttia, virta 8 ampeeria. p

Strömbergin perhe asui tuolloin Varkaudessa, jossa Gottfridin isä työskenteli ruukin johtajana. Gottfrid hyödynsi muutamia vuosia aikaisemmin keksittyä kaarilamppua, jonka kahteen hiilikärkeen hän johti sähkövirran.

Kun Strömbergin itse rakentama lamppu ensimmäisen kerran hehkui valoaan Varkaudessa, alkoi ostajia ja käyttötarkoituksia löytyä. Ruukin sirkkelisahuri totesi: ”Jos tuota valloo myytäsj, minnäj ostasin markalla puteliin. Sillä oisj hyvä tuulastoo.” Näin kertoo kirjassaan Gottfrid Strömbergin elämäkerran kirjoittaja Raimo Seppälä.

Insinööri Gottfrid Strömberg avasi vuonna 1889 Helsinkiin sähköliikkeen.

Strömbergillä oli mielessään joukko uudistuksia, joiden avulla hän aikoi valmistaa parempia tasavirtadynamoita ja sähkövalaistuslaitoksia kuin senaikaiset kilpailijat.

Uuden yhtiön tunnuslause oli ”Hyvä työ ja parhaat raaka-aineet”.

Gottfr. Strömbergin sähköliikkeen toimitiloina palveli Helsingissä Eerikinkadulla sisäpihalla sijainnut huone. Siellä korjattiin ja huollettiin dynamoita. Dynamokoneet Strömberg rakennutti John Stenbergin konepajassa. Oma dynamotehdas aloitti toimintansa vuotta myöhemmin Eerikinkadun ja nykyisen Kalevankadun kulmassa.

Työntekijöitä oli Strömbergin itsensä lisäksi neljä.

Ensimmäisinä vuosina tärkeimpiä asiakkaita olivat saha-teollisuus sekä kiinteistöt kaupun-geissa ja maaseu-dulla. Strömber-gin suunnittelematt sähkökoneet edus-tivat aikansa huip-pua ja saivat palkin-toja kansainvälisissää näyttelyissä.

Kojeita suurimpaan vesivoimalaan

Ensimmäiseen maailmansotaan mennessä Suomeen oli rakennettu yhteensä vain kymmenkunta vesivoimalaitosta.

Strömberg oli aloittanut sähkölaitoksia varten kehitettyjen G-tyypin tasavirtageneraattoreiden valmistamisen jo 1900luvun alussa. Vaihtovirtageneraattoreiden valmistus vesivoimaan käynnistyi kymmenisen vuotta myöhemmin. Vesivoimatuotannon käännekohta osui 1920-luvulle, jolloin käynnistettiin Suomen suurimman vesivoimalaitoksen rakentaminen Imatralle.

Strömberg pääsi mukaan voimalaitoksen koje- ja instrumenttitoimituksiin sekä myöhemmin siirtoverkoston rakentamiseen.

Sodanjälkeinen teollistuminen vaati valtavasti energiaa ja varsinainen vesivoiman rakentamisen buumi Suomessa koettiin 1950- ja 60-luvuilla. Nykyisin Suomessa on yli 220 vesivoimalaitosta, joiden yhteenlaskettu teho on noin 3 200 megawattia.

Imatra on edelleen vuosituotannoltaan Suomen suurin vesivoimalaitos. Sen tuotanto vastaa yli 220 000 kotitalouden vuotuista sähkönkulutusta.

ABB on tänä päivänä voimantuotannon sovellusten markkinajohtaja ja toimittanut 2000-luvulla Pohjoismaissa reilusti yli sata vesivoimalaitosten automaatio- ja sähköistysjärjestelmää.

ABB power 3 | 13

5

Tarinoita 125 vuoden varrelta

Sörnäisistä Pitäjänmäkeen

Marraskuussa 1933 tulipalo tuhosi Strömbergin Sörnäisten tehtaan muutamassa tunnissa raunioiksi. Tulipalon jälkeen yhtiökokous päätti, että uudisrakentaminen keskitetään Pitäjänmäelle. Sörnäisten tehdasalue todettiin ahtaaksi tulevia laajennustarpeita silmällä pitäen.

Yhtiö oli siirtänyt osan toiminnastaan vuonna 1898 Sörnäisten rantatien varteen valmistuneesta tehtaasta Pitäjänmäkeen jo aikaisemmin 1910-luvulla. Pitäjänmäen valimorakennus valmistui vuonna 1916 ja ensimmäinen konehalli vuonna 1919.

Pitäjänmäelle uuteen arkkitehti Arthur Gauffinin suunnittelemaan tehtaaseen yhtiö pääsi muuttamaan vuonna 1934.

Mukana Koneen ja Nokian synnyssä Gottfrid Strömberg oli mukana myös Koneen ja Nokian alkuvaiheissa.

Strömberg osti vuonna 1910 Koneliike Tarmon ja antoi sille nimeksi Kone Oy. Vuonna 1924 talousvaikeuksissa oleva Strömbergin yhtiö myi omistamansa Koneen osakkeet. Ostajana oli insinööri Harald Herlin.

Samalla kun sähkö yleistyi, tarvittiin myös päällystettyä sähköjohtoa.

Strömberg hankki osake-enemmistön ainoas-ta kotimaisesta kaapelivalmistajasta Suomen Punomatehtaasta vuonna 1916. Vuonna 1922 kaapelitehdas myytiin nokialaiselle Suomen Gummitehdas O/Y:lle, jonka liiketoiminta myöhempinä vuosikymmeninä – kuten tunnettua – laajeni kumin ja kaapeleiden ohella muillekin aloille.

6

ABB power 3 | 13

Sisulla merenkulun historiaa

Vuonna 1939 tehtiin Suomessa historiaa, kun merijäänmurtaja Sisu laskettiin vesille. Alus oli ensimmäinen Suomessa rakennettu merijäämurtaja. Strömbergillekin Sisu oli päänavaus, sillä Strömberg valmisti murtajaan sähkögeneraattorit ja kolme potkurimoottoria.

Dieselmoottoreiden pyörittämät sähkögeneraattorit tuottivat virtaa potkurimoottoreille. Sisussa oli kolme potkuria, kaksi takana ja yksi edessä. Kukin moottori oli teholtaan 990 kilowattia. Vertailun vuoksi – uusimpien jäänmurtajien tehot ovat 2 x 7,5 megawattia.

Sähköisellä käytöllä potkureille saatiin riittävästi vääntömomenttia ja moottorit jaksoivat pyörittää potkureita myös jäissä.

ABB:n Antti Lehtelän mukaan dieselsähköistä voimansiirtoa käytettiin pitkään ainoastaan jäissä kulkevissa laivoissa. Vasta 1980- ja -90-luvuilla ideaa kopioitiin muihinkin laivatyyppeihin.

Tänä päivänä maailman meriä seilaa satoja aluksia, jäänmurtajista luksusristeilijöihin, jotka hyödyntävät ABB:n meriteollisuuden ratkaisuja.

Pitäjänmäeltä Pohjanmaalle Strömbergin tuotanto laajeni Pitäjänmäeltä ja Sörnäisistä Pohjanmaalle, kun kojeiden ja pienmoottoreiden valmistus alkoi uudessa Vaasan tehtaassa vuonna 1944.

30 vuotta tuulivoimateknologiaa

Strömberg toimitti ensimmäiset generaattorit tuulivoimaloihin jo 1980-luvun alkupuolella. Yhteistyötä tehtiin tanskalaisten uranuurtajien kanssa. ”Alusta lähtien tuulivoimassa käytetty generaattorisovellus oli vaativa ja erikoinen”, kertoo vuonna 1985 Strömbergille töihin tullut Peter Skeppar. ”Alussa tuulivoimalat olivat pienikokoisia yksityisten ihmisten ja yritysten omia myllyjä, puhuttiin kilowateista. Nyt voimalat ovat teollisuuslaitteita ja liikutaan megawateissa.”

Nykykehitys on vienyt tuulivoimaloita kohti yhä räätälöidympiä ratkaisuja. Generaattoreihinkin vaaditaan erikoisrakenteita ja designia.

Erityisesti taajuusmuuttajateknologia on muuttanut tuulivoimaloita yhä tehokkaammiksi ja luotettavammiksi. ”Esimerkiksi säätömahdollisuudet ovat paremmat kuin vanhoissa myllyissä. Tästä on hyötyä, kun sähkön laatuvaatimukset ovat tiukentuneet. Taajuusmuuttajatekniikalla pystytään tasoittamaan myös tuulivoimaloiden sähköntuotantoa ja tukemaan sähköverkkoa ongelmatilanteissa.”

Tarinoita 125 vuoden varrelta

Täysosuma toisella puolella palloa

Vuosina 1999–2001 australialainen pakkauspaperiyhtiö Visy Paper rakensi ensimmäisen uuden sellutehtaan Australiaan 25 vuoteen. Uuteen tehtaaseen toimitettiin laajin ABB:n koskaan sellu- ja paperiteollisuuteen toimittama kokonaisuus. ”ABB vastasi tehtaan automaatiosta, sähköntuotannosta ja sähköistyksestä.

Kun ajatus oli, että sama toimittaja ensin tuottaa tehtaalle sähkön, sitten jakaa sen ja lopuksi pohtii, miten sähköä kuluu, tuli ABB:n tehtäväksi tehtaan sähköistyksessä kaikki höyryturbiinilaitoksesta valaistukseen asti”, ABB:n projektia Australiassa vetänyt Jorma Näsinkoski kertoo.

ABB:n kokonaistoimituksen onnistumisesta kertoo se, että vuonna 2007 asiakas tilasi samalla toimitusmallilla erittäin laajan automaatio- ja sähköistystoimituksen tehtaan tuotannon tuplaamiseksi. ”Visy-projektin kokonaistoimitus osoitti, että kun järjestelmät integroidaan kunnolla, on tieto helposti saatavilla ja edistää tehtaan tehokasta ajamista.”

Moottorimaailman uudisraivaaja

Aina ei tarvitse keksiä uutta tekniikkaa keksiäkseen uutta tuotetta. Hyviä esimerkkejä ovat ABB:n kestomagneetti- ja synkronireluktanssimoottorit, joissa käytettävät tekniikat oli tunnettu jo kauan ennen näiden moottoreiden syntyä. ”Se, että pystyy tekemään olemassa olevasta tekniikasta toimivan tuotteen, on iso juttu”, tuotekehitysjohtaja Jouni Ikäheimo ABB:ltä sanoo.

Kestomagneettimoottoreiden kehitystyö lähti liikkeelle, kun 1990-luvun lopulla keksittiin, että kestomagneettimoottori yksinkertaistaisi paperikonekäyttöjä. ”Asiakkaat huomasivat, että kyseessä on järkevä investointi. Se yksinkertaisti paperikonekäyttöä, ja myös hyötysuhde saatiin paremmaksi.”

Myös synkronireluktanssimoottorin kehitystyö aloitettiin 1990-luvulla. ”Koska taajuusmuuttaja on tärkeä osa pakettia, oli ABB:n taajuusmuuttajaosaamisella ratkaiseva merkitys synkronireluktanssimoottorin kehitystyössä.” ”Sekä kestomagneetti- että synkronireluktanssimoottoreiden lanseeraukset ovat merkittäviä virstanpylväitä moottorikehityksessä, ja saattaa olla, että ne ajan saatossa osoittautuvat jopa fundamentaalisiksi muutoksiksi. Samalla suunnittelemme myös täysin uutta.”

Palkinnon arvoinen innovaatio

Vuonna 2009 kolme idearikasta ABB:läistä sai palkinnon itseltään Ruotsin kuninkaalta. Vesa Kajander, Jouni Ikäheimo ja Bengt Welin saivat Marcus Wallenberg -säätiön palkinnon paperikoneiden suorakäyttöjärjestelmän kehittämisestä.

Uusi teknologia toi monia hyötyjä. Vaihteettomana koneet tarvitsivat vähemmän tilaa. Samalla häviöt vähenivät,koneen sähkökäyttöjärjestelmän ohjattavuus ja koneen ajettavuus paranivat.

ABB power 3 | 13

Suomalaisia tähtituotteita ja teknologioita

60-luku

Suojarele Suojarele havaitsee sähköverkon vikatilanteet ja ohjaa katkaisijaa eristäen viallisen osan verkossa. Suojaustoiminnallisuus edistää katkotonta sähkönsaantia ja turvaa ihmishenkiä sekä omaisuutta.

Suojarele viestii verkon tilasta käytönvalvontajärjestelmään helpottaen verkon hallintaa ja vianpaikannusta. Suojareleiden kehitys alkoi Suomessa vuonna 1965.

80-luku

90-luku

Käytönvalvontajärjestelmä

Vedenalainen muuntaja

Käytönvalvontajärjestelmä valvoo ja

Vedenalainen muuntaja mahdollistaa öljyn- ja kaa-

ohjaa siirto- ja jakeluverkkoja. Energian

suntuotannon useiden kilometrien syvyyksistä.

siirto tarvitsee verkon hallintajärjestel-

Teho syötetään suurjännitteellä kaapelia pitkin ja

män toimiakseen tehokkaasti ja luotetta-

muuntaja pudottaa sen sopivaksi merenpohjan

vasti. Kehitys alkoi 1982.

käyttölaitteille. Ensimmäinen vedenalainen muuntaja otettiin käyttöön tammikuussa 1999.

2000-luku Kestomagnetoidut sähkökäytöt KestomagneettiteknoloAzipod ®-ruoripotkurilaite

gia mahdollistaa moottorin

Azipod-potkurikäytöllä voidaan saavut-

tai generaattorin koon pienentämisen ja hyötysuhteen

taa noin 10 prosentin polttoainesäästö Collaborative Production Management Älykäs ohjelmistoalusta niputtaa eri järjestelmistä saatavan tiedon yhteen ja mahdollistaa järjestelmien keskinäisen vuorovaikutuksen. Sitä hyödynnetään prosessi-, kaivos-, meri- ja energiateollisuuden sovelluksissa. Ensimmäiset järjestelmät toimitettiin voimalaitoksiin vuonna 1969.

perinteisellä akselilinjalla toimivaan pro-

kasvattamisen. Suuritehoisten kestomagnetoi-

pulsioon verrattuna. Azipod-propulsion

tujen käyttöjen kehitys alkoi 1997 ja kaupalliset

muita hyötyjä ovat paremmat jäissä-

toimitukset vuonna 2000.

kulku- ja ohjailuominaisuudet. AzipodAurinkosähköinvertteri

idea syntyi vuonna 1987.

Aurinkosähköinvertteri on aurinkosähköjärjestelmän sydän ja aivot. Se muuttaa aurinkopaneelien tuottaman tasasähkön verkkokelpoiseksi vaihtosähköksi.

Vuonna 2009 tuotiin markkinoille kokoluokaltaan 250 kW:n laite.

EMMA™-energianhallintajärjestelmä ®

Taajuusmuuttaja Taajuusmuuttaja on ”kaasupoljin” sähköverkon ja moottorin välillä.

Säätämällä sähkömoottoreiden pyörimisnopeutta portaattomasti taajuusmuuttajalla voidaan leikata moottorin energiankulutusta jopa yli 50 prosenttia. Vaihtovirtakäyttöjen kehitys alkoi vuonna 1969.

ABB Full Service -palvelu

Energiankäytön seu-

ABB Full Service ® on strateginen sopi-

ranta- ja hallintajärjes-

muskumppanuus, joka auttaa asiakasta

telmä (EMMA™ Advisory Suite) soveltuu energian-

parantamaan tuotantolaitoksensa tuotantotehokkuutta suunnitelmallisen,

kulutuksen ja -käytön jatkuvaan optimointiin ja

systemaattisen ja hallitun kunnossapi-

sitä voidaan hyödyntää niin yhden aluksen kuin

don kehittämisen keinoin. Ensimmäinen

kokonaisen laivaston energiatehokkuuden opti-

sopimus solmittiin vuonna 1989.

moinnissa. Se parantaa laivojen energiatehokkuutta sekä vähentää polttoainekustannuksia ja kasvihuonepäästöjä. EMMA tuotiin markkinoille vuonna 2011.

8

ABB power 3 | 13

Kestävä kehitys

Ajattelevasta hellasta älykkääseen kotiin Teksti Jaana Nikkari Kuva ABB

1960-luvulla suomalaiskodeissa ruoka valmistui ”ajattelevalla” liedellä.

2010-luvulla kotien ”älykäs” taloautomaatioteknologia ohjaa kestävään ja energiatehokkaaseen sähkön käyttöön. Strömbergin, sittemmin ABB:n, tuotteet ja teknologia ovat olleet osa suomalaisten kotien arkea lähes 80 vuotta. ”Suomalaisella perheenemännällä on nyt mahdollisuus amerikkalaistyylisiin keittiöratkaisuihin.” Näin lausuttiin Strömbergin perhelehdessä vuonna 1959, kun elettiin sähköliesibuumin kuumimpia vuosia.

Strömberg oli juuri tuonut markkinoille Strömberg-loistolieden, jonka hienouksia olivat ”ajatteleva” Regla-levy, automaattinen kellokatkaisija, uunin valaistus ja kaksinkertainen uuni-ikkuna.

Vajaassa kolmessa vuosikymmenessä sähkö oli asettunut asumaan suomalaiskoteihin. Yksi läpimurron pioneereista oli nimenomaan Strömbergin sähköliesi.

Ensimmäinen Strömbergin liesimalli tuli markkinoille vuonna 1936. Tuohon aikaan sähköhella oli vielä ylellisyyttä, johon suhtauduttiin jopa hiukan epäillen. Sitä pidettiin kalliina ja hitaana ja sähkökatkojen pelättiin hankaloittavan ruoanvalmistusta.

Edullista pyykinpesua Myös 2010-luvulla ABB:n ratkaisut ovat osa suomalaiskotien arkea. Yhä useammassa kodissa asuu ABB:n ”älykäs” tekno-

logia, joka mahdollistaa sähkön tuottamisen auringosta ja tuulesta, ohjaa energiankulutusta kestävämpään suuntaan ja säästää kukkaroa. Taloautomaation avulla voidaan ohjata muun muassa kodin valaistusta, lämmitystä ja ilmanvaihtoa. Parhaassa tapauksessa sähkölaskusta leikkaantuu kolmannes.

Yhteiskunnan jatkuvan sähköistymisen

myötä sähkönkulutus jatkaa kasvuaan.

Huomisen arkipäivää on sähkönkulutuksen ohjaus. ABB tekee työtä ratkaisujen kehittämiseksi niin, että tulevaisuudessa kodeissa voidaan hyödyntää edullisen sähkön tunnit – vaikkapa sitten pyykkikoneen pyörittämiseen.

Lähteet: Strömberg-perhelehti, 1/1959, Sähkötekniikan Taitaja, Kaj Hoffman, 1989

1936

1955

1972

1980

2009

2011

Sähköliesien tuotanto käynnistyy.

7400 m²:n liesitehdas valmistuu Vaasaan.

Miljoonas Strömbergliesi valmistuu.

Strömberg myy liesituotannon.

KNX-taloautomaatioja asennustuotteet osaksi ABB:tä yrityskaupan myötä.

Musiikkitalo – yksi suurimmista KNX-kohteista Pohjoismaissa.

ABB power 3 | 13

Teema

Suomen sähköistäjä

Lasse Sillanpää kehitysinsinööri, Tornion terästehdas

10

ABB power 3 | 13

Teema

Sörmäisten rantatie 1898

Tehdassali 1920-luvulla

Reikäkorttiosasto

Oy Strömberg Ab sähköisti Suomea lähes ensimmäisestä sähkövalosta lähtien. Strömberg tarjosi vahvaa ja koeteltua laatua ja piti minkä lupasi.

Teksti Pertti Suvanto Kuvat ABB ja Olli Urpela

uonna 1880 itseoppinut 17-vuotias koulupoika Gottfrid Strömberg rakensi Suomen ensimmäisen tasavirtakoneen ja sai dynamollaan vuotta myöhemmin kaksi sähkökaarilamppua syttymään Varkauden ruukkikylässä. Koneen jännite oli 65 volttia ja virta kahdeksan ampeeria. ”Lamppujen kajo levittäytyi mykistyneen yleisön edessä monien metrien päähän”, kertoo tietokirjailija ja Aamulehden emerituspäätoimittaja Raimo Seppälä.

Tämä tapahtui vuotta aiemmin kuin Pohjolan ensimmäiseksi sähkövaloksi usein mainostettu Tampereen Finlaysonin tehtaan hehkulamppuvalaistus syttyi.

Seppälän mukaan niistä tuikuista alkoi suomalaisen sähköteollisuuden ja sähkötekniikan opetuksen uranuurtajan poikkeuksellinen elämäntyö. Oy Strömberg Ab:n vaikutukset näkyvät edelleen vahvasti suomalaisessa yhteiskunnassa.

Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund nyökkäilee vieressä. ”Sähkö on ollut yksi maailman merkittävimmistä keksinnöistä ja lähti oikeas-

V

1889

taan liikkeelle 1800-luvun lopulla valaistuksesta, joka oli sosiaalinen innovaatio.

Gottfrid Strömberg pääsi mukaan teollisen mullistuksen saumaan. Hän uskalsi ottaa kiinni uudesta ja näki sen tulevat mahdollisuudet”, Lund sanoo.

Ne toimivat varmasti Suomi kulki alusta saakka eurooppalaisen sähköistyksen eturintamassa. Sen keskeisin tukijalka oli Strömberg-yhtiö.

Valmistuttuaan insinööriksi ja opiskeltuaan Saksassa Gottfrid Strömberg perusti vuonna 1889 sähköliikkeensä Helsingin Kamppiin. Liiketoiminnan ydin olivat tasavirtakoneet, asuin- ja liikekiinteistöjen valaistuskeskukset sekä asennukset.

Hänen suunnittelemansa laitteet edustivat aikansa huippua ja saivat palkintoja kansainvälisissä näyttelyissä.

Seppälä ja Lund sanovat, että Strömbergin tuotteisiin liittyi jo alusta asti laatu. Tuotemerkkiä ja laatua pidettiin synonyymeinä. ”Strömbergin generaattorit ja sähkömoottorit saattoivat olla painavampia ja kömpelömmin muotoiltuja kuin ulkomais-

1894

ten kilpailijoiden laitteet, mutta ne toimivat varmasti, niiden huolto oli aina lähellä ja varaosat saatavilla”, Seppälä sanoo.

Kotiläksyjen kautta ulkomaille 1900-luvulla Oy Strömberg Ab:n tuotanto siirtyi Helsingin Sörnäisiin. Suomessa sähköä tuotettiin paikallisissa sähkölaitoksissa, jotka olivat asunto-, kortteli- tai yrityskohtaisia. Maassa toimi jo satoja sähkölaitoksia. Myös pieniä vesivoimalaitoksia rakennettiin. ”Sähkön ylivoimaisuus rakennusten, satamien ja katujen valonlähteenä sekä ennen pitkää teollisuuden koneiden käyttövoimana oivallettiin nopeasti. Alalle rynnisti useita kotimaisia ja ulkomaisia yrittäjiä. Mutta kotimaisista vain yksi – vahvin – säilyi”, Seppälä sanoo.

1910- ja 1920-luvuilla Oy Strömberg Ab rakensi kaupunkisähkölaitoksia ja sähköisti maaseutua. Vaihtovirta löi itsensä läpi sähköistyksissä. Vuonna 1925 maaseutusähkölaitosten määrä oli kasvanut 450:een.

1910-luku

1920-luku

Gottfrid Strömberg

Strömberg aloitti viennin toimittamalla dyna-

Strömberg rakensi

Vaihtovirta löi itsensä läpi säh-

perusti sähköliik-

mot Venäjän valtion amiraliteetin ja ulkomin-

kaupunkisähkölaitoksia ja

köistyksissä. Puuhiomoista ja

keensä Helsingin

isteriön uudisrakennuksiin. Vuosisadan vai-

sähköisti maaseutua.

sellutehtaista tuli tärkeimmät

Kamppiin.

hteessa tuotanto keskittyi Sörnäisiin.

asiakkaat.

ABB power 3 | 13

11

Teema

Raimo Seppälän ja Peter Lundin mukaan Strömbergin merkitys Suomelle on Nokiaa suurempi.

Strömberg aloitti teollisen muuntajien valmistuksen. Puuhiomoista ja sellutehtaista tuli yritykselle tärkeimmät asiakkaat. ”Strömberg ymmärsi kotimarkkinoiden merkityksen – vasta kotiläksyjen jälkeen mennään ulkomaille. Liiketaloudellisesti se oli hyvin edistyksellistä ajattelua. Niinhän muun muassa japanilaiset ovat aina toimineet”, Lund sanoo.

Esimerkiksi Venäjän pohjattomille markkinoille myytiin tavaraa silloin, kun kotimarkkinoilta liikeni. Mutta kun kauppa Suomessa hiljeni, toinen tukijalka olikin Venäjällä. ”Ensimmäinen maailmansota oli merkittävä vaihe. Strömberg kehitti muun muassa Saksan vastaisen rintaman sähköpiikkilanka-aitoihin posliinin sijasta paperimassasta eristeitä, jotka eivät hajonneet niin helposti luotisateessa. Niillä rahoilla hän rakensi kolmikerroksisen tehtaan Pitäjänmäkeen”, Seppälä kertoo.

Sotien jälkeen sähköistämisen veturi Talvisotaan mennessä Suomi oli lähes saavuttanut maailman kärkimaat teollisuuden käyttövoiman sähköistyksessä.

1930-luvun lopulla oli sähköistetty puolet Suomen maaseudun talouksista ja lähes kaikki kaupunkikodit.

Sodan päätyttyä Suomen sähköistäminen jatkui. Strömberg nousi Suomen kymmenen suurimman teollisuusyrityksen joukkoon. Niin sanottu HZ-oikosulkumoottori kohosi yhtiön päätuotteeksi.

Vaasan tehtaiden toiminta alkoi vuonna 1944. Pienjännitekojeista tuli merkittävä tuoteryhmä. Strömberg osallistui huomattavalla panoksella Suomen sotakorvauksiin muuntaja-, moottori-, generaattori- ja kojetoimituksin.

Sodassa Suomi oli menettänyt kolmanneksen rakennetusta tai rakenteilla olevasta vesivoimakapasiteetistaan. Vilkas

vesivoimalaitosten rakentaminen alkoikin 50-luvulla. Strömberg räätälöi tehtaillaan suuria generaattoreita. Suurjännitekojeiden ja kojeistojen tuotekehitys alkoi Vaasan ja Pitäjänmäen tehtaiden yhteyteen rakennetuissa tutkimuslaboratorioissa.

Teknillisen korkeakoulun ensimmäiset sähkötekniikan professorit olivat Gottfrid Strömbergin oppilaita. Peter Lundin

”Toivottavasti uudet strömbergit ottavat mallia siitä, mitä Römperi meille perintönään jätti.”

Raimo Seppälä Tietokirjailija

1930-luku

1940-luku

1950-luku

Tuotanto siirtyi

Sodan päätyttyä Suomen sähköistäminen jatkui. Ström-

Vilkasta vesivoimalaitosten rakentamisen aikaa.

Sörnäisistä

berg nousi Suomen kymmenen suurimman teollisuus-

Strömberg räätälöi suuria generaattoreita.

Pitäjänmäen

yrityksen joukkoon. HZ-oikosulkumoottori kohosi yhtiön

Suurjännitekojeiden ja kojeistojen tuotekehitys

teollisuusalueelle.

päätuotteeksi. Vaasan tehtaiden toiminta alkoi vuonna

alkoi Vaasan ja Pitäjänmäen tehtaiden yhtey-

1944. Pienjännitekojeista tuli merkittävä tuoteryhmä.

teen rakennetuissa tutkimuslaboratorioissa.

12

ABB power 3 | 13

Teema

01

02

03

”Yritys lähti liikkeelle yhden pojan ajatuksista. Kun kaikki käy hyvin, niin tässä ollaan.

On oltava yksinkertaisesti jossain maailman paras.”

01 Helsingin osaston laskutus vuonna 1951 02 Vanha moottoritehdas Vaasassa 03 Sähköaseman kaukokäyttö vuonna 1983

Peter Lund Professori, Aalto yliopisto

mukaan korkeakoulu sekä Oy Strömberg Ab ja siitä eteenpäin ABB ovat vuosikymmenten saatossa tehneet erittäin läheistä yhteistyötä. Hän kutsuu sitä strategiseksi kumppanuudeksi. ”Strömbergin ja ABB:n merkitys sähkötekniikassa ja opetuksen kehittämisessä on ollut poikkeuksellisen keskeinen. Teemme vaikeita asioita. Strömberg ja ABB ovat olleet puolestaan vaativia asiakkaita. Se on aina ollut loistava symbioosi. Molemmat kannustavat toisiaan.”

Suomelle Nokiaa suurempi merkitys 1960- ja 1970-luvuilla tehoelektroniikka tuli mukaan Strömbergin tuotekehitykseen.

Yrityksessä tehtiin aktiivista vaihtosähköteknologian tuotekehitystyötä. Taajuusmuuttajat oikosulkumoottoreiden nopeuden säätöön nousivat viennin lippulaivaksi.

1980-luvulla Strömberg kehitti sähköverkkojen suojaukseen ja ohjaukseen mik-

roprosessoripohjaisen suojarelejärjestelmän sekä täysdigitaaliset sähkökäytöt teollisuudelle. Ensimmäinen Full Service®-sopimus ja Azipod®-idea näkivät päivänvalon.

ABB syntyi vuonna 1988. Suomen ABB:n – jonka ydin Oy Strömberg Ab on – vienti kasvoi painopisteenään sähkövoima- ja automaatioteknologia. Energiatehokkuus, sähköverkkojen luotettavuus ja tuotantotehokkuus korostuvat tuotteissa, palveluissa ja järjestelmissä. ”Kun nyt puhutaan esimerkiksi älykkäistä sähköverkoista, virtuaalisista sähkölaitoksista, hajautetusta sähköntuotannosta, informaatioteknologiasta, joka yhdistyy energiaan – ne kaikki ovat pääosin lähtöisin 1990-luvun alkupuolelta ABB:n ajatuksista. Teknillinen korkeakoulu, myöhemmin Aalto-yliopisto, on toiminut mukana uuden teknologian aallossa”, Lund sanoo. ”Yritys lähti liikkeelle yhden pojan ajatuksista. Kun kaikki käy hyvin, niin tässä ollaan. On oltava yksinkertaisesti jossain

maailman paras. Kaikki muu sitten järjestyy. Strömbergin ja ABB:n merkitys Suomelle on historiallisessa perspektiivissä ollut jopa suurempi kuin Nokian”, Lund jatkaa.

Seppälä sanoo, että Gottfrid Strömbergin yrittäjäntyön juurille on kasvanut suomalainen ABB, mutta myös Nokia ja Kone – molemmat ovat lähteneet liikkeelle Strömbergin tytäryrityksistä. Alusta asti Gottfrid Strömberg etsi kansainvälisiä yhteyksiä ja näki yh teis työn välttämättömyyden. Hän itse puhui ja kirjoitti sujuvasti viittä kieltä, oli Philipsin veljesten perhetuttu ja ui kuin kala vedessä Euroopan rikkaissa teollisuuspiireissä. Melkoinen saavutus salotöllin pojalta. ”Viimeisinä vuosikymmeninä on todella toteutunut Strömbergin yrityksessään tavoittelema yhteistyö yli rajojen. Toivottavasti myös muualla uudet strömbergit ottavat mallia siitä, mitä Römperi meille perintönään jätti”, Seppälä päättää.

1960-luku

1970-luku

1980-luku

1988 syntyi ABB

Tehoelektroniikka

Aktiivista vaihtosähkötekno-

Strömberg kehitti sähköverkkojen

Kolmessa vuodessa suomalaisten

mukaan

logian tuotekehitystyötä. Taa-

suojaukseen ja ohjaukseen mik-

ABB-yhtiöiden vienti yli kaksinkertais-

tuotekehitykseen.

juusmuuttajat oikosulkumoot-

roprosessoripohjaisen suojarele-

tui. Automaatioratkaisut tulivat perin-

toreiden nopeuden säätöön

järjestelmän sekä täysdigitaaliset

teisen sähkövoimatekniikan rinnalle.

ja viennin lippulaivaksi.

sähkökäytöt teollisuudelle.

ABB power 3 | 13

Metrosta maailmalle 1970-luvulla Strömbergillä kehitettiin vallankumouksellinen taajuusmuuttajatekniikka, joka mahdollisti ensimmäistä kertaa vaihtovirtamoottorin portaattoman nopeudensäädön.

DI Martti Harmoinen oli kehittämässä moottorikäyttöä, joka nousi Helsingin metrosta teollisuuden menestystuotteeksi.

Teksti Thomas Freundlich Kuvat ABB ja Junnu Lusa

14

ABB power 3 | 13

ABB:n

Asiantuntija

ABB power 3 | 13

15

Asiantuntija

Strömbergillä oli jo 1960-luvulla onnistuttu kehittämään hyvin toimiva tasavirtamoottorin nopeudensäätö, mutta tasavirtamoottorin käyttöalue oli rajoitettu.

1970-luvun alussa yhtiö käynnisti vuosia kestäneen laboratoriotutkimusohjelman, joka tähtäsi vaihtovirtamoottorin taajuusmuuttajan synnyttämiseen. ”Tiesimme, että yleiskäyttöinen oikosulkumoottorin nopeudensäätö olisi merkittävä keksintö, jolla olisi valtavat markkinat. Mutta siihen tarvittiin taajuusmuuttaja, jonka tekninen toteuttaminen olikin paljon vaikeampaa kuin osasimme kuvitella”, kertoo Martti Harmoinen, joka vastasi taajuusmuuttajan kehitysprojektista Strömbergillä 1970-luvulla.

Vaikeuksista voittoon Taajuusmuuttajan kehittämisessä tarvittiin laajaa teknistä osaamista, moottorin käyttäytymisestä, tehopuolijohteista ja tehopiireistä ohjauselektroniikkaan, jäähdytykseen ja valmistustekniikkaan. ”Tehopiirien toiminta oli varmaan Akilleen kantapää monilla kilpailijoillamme. Niihin me syvennyimme ja ne me hallitsimme”, Harmoinen toteaa.

Vaihtovirtakäytön kehittäminen oli lähes uhkarohkea yritys.

Teknisten haasteiden keskellä selkeä päämäärä loi uskoa. ”Jo projektin alussa oli selvää, että nyt yritämme luoda todella uutta.”

Yksi keskeisistä onnistumisista oli päätös rakentaa taajuusmuuttaja PWM (Pulse Width Modulation) -konseptin pohjalle.

Siinä moottorin käyntinopeutta säädetään vaihtovirtapulssin leveyttä muuntelemalla. Samaa tekniikkaa on sittemmin sovellettu yleisesti myös muiden valmistajien taajuusmuuttajissa.

dessa jopa yleisnimenä. ”Muutkin valmistajat puhuivat SAMIsta tarkoittaessaan omia taajuusmuuttajiaan!”

SAMI valloittaa teollisuuden Usean vuoden peräänantamattoman kehitystyön jälkeen taajuusmuuttaja oli vihdoin 1980-luvun alussa valmis. Laite ristittiin SAMIksi (Strömbergin Asynkroni Moottori Invertterikäyttö). Ensimmäisiä käyttökohteita oli Helsingin upouusi metro, joka avattiin matkustajille vuonna 1982.

SAMIn ansiosta sähkömoottorin nopeudensäätö yleistyi nopeasti eri sovelluksissa.

SAMI otettiin käyttöön muun muassa Loviisan ydinvoimalan polttoaineen vaihtokoneen ohjausjärjestelmässä.

Tulevina vuosina laitteesta tuli niin suosittu, että SAMI-termiä käytettiin teollisuu-

Oikeilla raiteilla Vaihtovirtakäytön kehittäminen Helsingin metroon 1970-luvulla oli lähes uhkarohkea yritys. ”Sellaista tekniikkaa ei ollut missään. Yhdysvalloissa oli yritetty, mutta epäonnistuttu”, muistelee Martti Harmoinen.

Tänä päivänä ABB on maailman johtava taajuusmuuttajavalmistaja, jolla on tehdastuotantoa 10 maassa. Suomen ABB:llä on maailmanlaajuinen vastuu liiketoiminnasta ABB-yhtymässä. Vuonna 2012 ABB:n asennettu taajuusmuuttajakanta säästi sähköä noin 355 terawattituntia, mikä vastaa 85 miljoonan EU-kotitalouden vuotuista sähkönkulutusta.

Nyt eläkepäiviä viettävä Martti Harmoinen oli mukana kehittämässä vaihtovirtakäyttöä Helsingin metroon.

16

ABB power 3 | 13

Heikki Kalamies ja Ari Tervo neuvottelevat thaimaalaisten asiakkaiden kanssa messuilla Singaporessa 1996.

Tiikeritiimi ahmimassa Aasian-kauppoja Heikki Kalamiehen vetämä tiimi napsi 1990-luvun alussa Thaimaassa projektikauppoja siihen malliin, että silloinen ABB:n pääjohtaja Percy Barnevik nimesi ahkerat myyntimiehet ’Tiger Teamiksi’.

Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki ja Heikki Kalamiehen kotialbumi

e oli riemastuttava hetki, kun näimme Barnevikin kirjoittaneen meistä Tiikeritiiminä.

Olimme ylpeitä itsestämme.

Näin muistelee Heikki Kalamies.

Tiikeritiimin ytimen muodostivat Kalamiehen lisäksi Juhani Alamäki ja Kaj Tuominen, joka johti Vaasaan perustettua ABB Electrification -organisaatiota. Kalamies nimitettiin organisaation viennin johtoon 1989.

Uusi organisaatio asetti itselleen huikeat tavoitteet: piti murtautua Aasian markkinoille sellu- ja paperiteollisuuden projekteissa ja myydä asiakkaille niin laajoja kokonaisuuksia kuin mahdollista.

Sähköistyksiä myyvällä projektiorganisaatiolla ei ollut kovinkaan paljon kokemusta kaukoviennistä. Sitä oli harjoiteltu lähinnä Saudi-Arabiaan

S

yhteistyössä Wärtsilän kanssa sekä muutamiin Afrikan maihin. Kalamies oli ollut mukana kummankin mantereen projekteissa.

Hyvä strategia, valtava tahtotila Kalamiehellä on tallella muistioita vuosien varrelta. Hän kertoo hämmästyneensä jälkeenpäin papereita tutkiessaan siitä, miten suunnitelmallisesti Aasiaan lähdettiin.

Asiakkaista ja markkinoista kerättiin systemaattisesti tietoa, vaikka se oli paljon työläämpää aikana ennen internetiä. Aasian valloitus aloitettiin Thaimaasta ja sieltä edettiin Indonesiaan ja Kiinaan. ”Strategian lisäksi onnistumisemme johtui siitä, että meillä oli valtava innostus ja draivi päällä. Päätimme onnistua

ABB power 3 | 13

17

02

01

01 Uskonto on tärkeä osa thaimaalaisten elämää. Phoenixin tehtaan päämuuntajan käyttöönottoa edelsi sarja uskonnolisia rituaaleja.

02 Onnistuneet projektit johtivat uusiin.

ABB:n Thaimaan maajohtajan Bill Valentinen ja Thai Paperin toimitusjohtajan kädenpuristus vahvistaa sopimuksen jatkokaupasta.

03 Heikki Kalamies on kuvassa oikealla, Kaj Tuominen allekirjoittaa sopimusta toimitusjohtaja P. K. Paulin kanssa. Mr Nangia on kuvassa vasemmalla ja ABB:n automaatioekspertti Christer Bertell takana vasemmalla.

emmekä laskeneet kauppojen eteen tehtyjä tunteja. Jos piti puskea läpi yön tai viikonlopun, niin sitten puskettiin”, Kalamies sanoo.

Yöunet jäivät monesti lyhyiksi. Kalamies muistaa pitäneensä välillä huolta siitä, että Juhani Alamäki nukkuisi edes kolme tuntia, jottei laskelmiin pääsisi pujahtamaan virheitä.

Häviämistä inhoavalla Kalamiehellä oli oma kannustuslausekin Tiikeritiimille: ”Meidän ei tarvitse voittaa koko maailmaa, vain kilpailijamme projektissa.”

Strategiset valinnat ja päätökset purivat hyvin.

18

ABB power 3 | 13

Aina asiakkaan asialla Strategiseksi kohdealueeksi valittiin sellu- ja paperiteollisuus, koska sillä alalla organisaation kyvykkyydet ja osaaminen olivat erityisen vahvat. ABB voitti kilpailijansa usein siksi, että sillä oli asiakkaalle enemmän annettavaa: kokonaisratkaisu, ”Composite Plant”.

ABB tarjosi ratkaisun, joka sisälsi sähkönjakelun ja prosessisähköistyksen lisäksi usein myös linjakäytöt ja automaation, suunnittelun, projektinjohdon ja näihin liittyvät asennukset.

Kaikki hoitui yhdellä sopimuksella.

Kalamiehen mielestä silloin on parhaat mahdollisuudet saada kauppa syntymään, kun myyjä tuntee asiakkaansa tarpeet ja tarjoaa niihin vielä hiukan parempaa ratkaisua kuin asiakas osaa odottaa. ”Toimimme lisäksi eri tavalla kuin kilpailijamme. Kun muut lensivät neuvottelun jälkeen kotiin hiomaan uutta tarjousta, me raahasimme ABB:n Thaimaan konttorista printterin hotellihuoneeseen ja teimme uuden sähköistystarjouksen valmiiksi joskus jo seuraavaksi päiväksi. Usein meillä oli tilaus taskussamme, kun lensimme viikon kuluttua kotimaahan”, Kalamies kertoo.

03

Resurssipula vaivasi Tiikeritiimi oli hyvin tehokas. Se nappasi 1992–1994 yhdeksän kymmenestä Aasiassa tarjoamistaan kaupoista. Menestyksen myötä Vaasan organisaatio sai ABB:n sisällä globaalin vastuun sellu- ja paperiteollisuuden sähköistys- ja kokonaisprojekteista.

Vuosina 1994–1995 noin puolet yksikön tilausvolyymistä tuli viennistä.

Innostus levisi kautta organisaation, kaikki tiesivät viennin merkityksen. ”Sillä oli suuri merkitys senkin vuoksi, että samaan aikaan kotimaassa elettiin laman kourissa”, Kalamies sanoo.

Lama haittasi Tiikeritiimiäkin. Kauppoja solmittiin vauhdilla, mutta projektien toteutukseen oli välillä vaikea saada resursseja.

Yhteistyötä paikallisten kanssa Tiikeritiimi hyppäsi Aasiaan lähes kylmiltään, ilman vientiponnistuksiin varattuja resursseja.

Yhteistyö paikallisten ABB-yhtiöiden kanssa oli ensiarvoisen tärkeää, sillä paikallisten avulla Tiikeritiimi oppi ymmärtämään maan kulttuuria ja tapoja. ”Yhteistyö sujuu parhaiten silloin, kun on kiinnostunut myös ihmisten elämästä eikä keskity vain bisnekseen.

01 Heikki Kalamies on nyt eläkkeellä. Vielä vuonna 2012 hän työskenteli Etelä-Afrikan Johannesburgissa.

02 Tiikeritiimi teki ensimmäiset kauppansa Aasiassa Phoenixin tehtaalle Thaimaahan.

Noin 30 miljoonan Yhdysvaltain dollarin arvoinen tilaus vuonna 1992 merkitsi mittavia laitetoimituksia ABB:n Vaasan ja Helsingin tehtaille.

01

”Kysyin kiinnostaako asiakasta vaihtoehto, jos he voivat säästää miljoona dollaria.”

Heikki Kalamies

02

Minä olen aina halunnut ymmärtää, millä tavalla ihmiset ajattelevat ja toimivat”, Kalamies sanoo.

gian mielestä asiaa, hän keräsi tavaransa ja poistui paikalta sanaa sanomatta”, Kalamies naureskelee.

Yllätyksellisiä neuvotteluja Kalamiehen mukaan jokainen Aasian maa oli omanlaisensa. Thaimaan neuvotteluista hänelle on jäänyt mieleen erityisesti kaksi persoonaa: Phoenix-yhtiön intialainen projektijohtaja Mr Nangia ja ABB:n Thaimaan yhtiössä työskennellyt Rattana. ”Tiimissämme mukana ollut rouva Rattana oli mainio. Hän oli asiakkaan konttorilla kuin kotonaan, keitteli ja tarjoili kahvit ja autteli asiakasta muutenkin. Me saimme kokouksissa paljon tärkeitä tietoja”, Kalamies kehuu.

Neuvottelut arvostetun ja pelätyn Mr. Nangian kanssa päättyivät toisinaan yllättävästi. ”Jos kokouksissa ei puhuttu Mr. Nan-

Asialla oikealla hetkellä Tiikeritiimin ensimmäinen Thaimaan kauppa solmittiin Phoenix-yhtiön kanssa. Kauppaa edesauttoi Kalamiehen tartu tilaisuuteen -filosofia. Hän onnistui tuppautumaan mukaan ABB:n esittelykäynnille asiakkaan luokse, vaikka hänen nimeään ei ollut asiakkaalle etukäteen lähetetyssä ohjelmassa. Perillä Kalamies ujutti oman, ratkaisevan esittelykalvonsa piirtoheittimelle. ”Kysyin mustavalkoisella kalvollani, kiinnostaako asiakasta ABB:n sähköistysvaihtoehto, jos he voivat säästää miljoona Yhdysvaltain dollaria. Ja heitähän kiinnosti”, Heikki Kalamies muistelee.

Kalamiehen teesit 1.

2.

3.

4.

Meillä oli valtava into ja tahto saada asiat onnistumaan.

ABB:llä oli vahva osaaminen selluja paperiteollisuuden sähköistyksistä ja pistämätön konsepti, Composite Plant.

Pidimme hyvää huolta asiakassuhteista ja siitä, että sovitut asiat hoidettiin. ”Timing is everything.” Kaikella on

5.

aikansa kaupanteossa. Liikkeemme olivat harkittuja.

Onnistumisen takana olivat iskevä strategia, hyvä tiimityö ja oikeat avainhenkilöt sen toteutuksessa.

Heikki Kalamies työskenteli ABB:llä omien sanojensa mukaan 40 + 1 vuotta. 40 työvuoden jälkeen hän jäi eläkkeelle maaliskuussa 2011, mutta hänet kutsuttiin uudestaan palvelukseen

vuodeksi 2012. Tämän vuoden hän työskenteli komennuksella Etelä-Afrikan Johannesburgissa.

Kalamies toimi sähköistysprojektien myyjänä ja myytyjen projektien toteutuksista vastaavana. Viimeiset 25 vuotta hän työskenteli projektimyynnin eri toimintojen johto- ja esimiestehtävissä. Työtä hän teki esimerkiksi Aasian maissa, Brasiliassa, Chilessä, Argentiinassa, Australiassa ja Etelä-Afrikassa.

ABB power 3 | 13

19

Ratkaisu

Askeleen edellä Helsingin Pitäjänmäelle perustetaan 1960luvun alussa uusi liiketoimintayksikkö. Sen tehtävänä on keksiä, miten uutta teknologiaa, elektroniikkaa, voisi hyödyntää Strömbergin tuotteissa. Kun käytössä on Suomen suurin laboratorio – asiakkaiden sähköverkot – on lopputuloskin omaa luokkaansa.

Teksti Anne Kytölä Kuvat ABB:n arkisto ja Mikko Lehtimäki

Presidentti Urho Kekkonen vieraili relelaboratoriossa vuonna 1970. Keskellä kuvassa UKK:n kanssa keskustelemassa Olavi Neuvo ja Samuli Taimisto.

20

ABB power 3 | 13

ABB power 3 | 13

21

Ratkaisu

”ABB:llä oli käytössään Suomen suurin laboratorio, kun asiakkaat antoivat meidän testata releitä verkoissaan” Tapio Hakola Asiantuntija Strömbergillä ja ABB:llä, nykyisin eläkkeellä

Göran Wiklundin (vas.) kädessä on varhaistuotantoa 1960-luvun lopusta ja Tapio Hakolalla 1980-luvulla valmistettu SPAA 331C. Dick Kronman puolestaan kertoo kädessään olevan 615-sarjan kennoterminaalin sisältävän yhdessä purkissa kaiken tällä hetkellä tarvittavan älyn.

22

lektroniikan mukaantulo releisiin oli suuri mullistus. Ennen elektroniikkaa sähkölaitteita ja sähköverkkoa suojattiin vikatilanteilta liikkuvia osia sisältävillä sähkömekaanisilla releillä. Sähkömekaaniset releet olivat hitaita ja epätarkkoja, ja niiden valmistus vaati yhtä suurta huolellisuutta kuin kellosepän työ. Uusi teknologia helpotti suojareleiden valmistusta.

Releiden kehitystyössä vaikuttaneiden Göran Wiklundin, Tapio Hakolan ja Dick Kronmanin mielestä oli onni, ettei Strömberg koskaan valmistanut sähkömekaanisia releitä. ”Veikkaan, että kehitystyö olisi ollut hitaampaa, jos niitä olisi valmistettu. Nyt yritys pystyi aloittamaan puhtaalta pöy-

E

dältä”, liiketoiminnan kehitysjohtaja Dick Kronman ABB:ltä sanoo.

Tuotanto keskitettiin Vaasaan Uusien sähkölaitoselektroniikkaa sisältävien tuotteiden valmistus keskitettiin Vaasaan. Yhtiö valmisti Vaasassa esimerkiksi laivojen palohälytysjärjestelmiä ja teatterivalaistuksen ohjauslaitteita. Pitäjänmäellä yhtiö kehitti vuonna 1970 jopa oman tietokoneen, Strömberg 1000:n, teollisuuden prosessien ohjaamiseen. ”Kokeilimme ennakkoluulottomasti, mihin kaikkeen elektroniikkaa voi hyödyntää, ja johto suhtautui myötämielisesti kokeiluihimme”, työt releiden parissa vuonna 1969 aloittanut Göran Wiklund muistelee.

1965

1967

1974

1982

1984

ABB valmistaa ensimmäisen staattisen, elektronisen releen Helsingin Pitäjänmäellä.

Elektroniikkatuotteiden kehitys ja valmistus keskitetään Vaasaan.

Ensimmäinen elektroninen rele tuodaan markkinoille.

Ensimmäiset digitaalitekniikkaa sisältävät releet tulevat markkinoille.

Maailmalle esitellään ensimmäinen mikroprosessoritekniikkaa sisältävä rele.

Markkinoille tuodaan ensimmäinen kommunikoiva suojarelesarja SPACOM sekä valvontaja ohjausjärjestelmä MicroSCADA.

ABB power 3 | 13

”ABB:n kehittämien tuotteiden avulla sähkökatkot jäävät lyhyiksi ja sähkönlaatu paranee” Dick Kronman liiketoiminnan kehitysjohtaja, ABB

Innovaatioita kahviautomaatilla Muutamaa vuotta myöhemmin tiimiin mukaan tullut Tapio Hakola korostaa eri työntekijäryhmien välisen kanssakäymisen ja kommunikaation merkitystä releiden kehityksessä.

Tuotekehitystyötä tehtiin pienessä, alle kymmenen hengen tiimissä, jossa oli helppo vaihtaa ajatuksia toisten kanssa. Juttusille oli helppo ryhtyä myös samassa rakennuksessa työskennelleiden markkinointi-ihmisten ja projektien parissa työskentelevien kollegojen kanssa. Tietojen vaihdosta syntyi uusia innovaatioita. ”SPACOM-kennoterminaalin sanotaan syntyneen kahviautomaatilla”, Tapio Hakola kertoo.

Suomen suurin laboratorio Asiakkailla on ollut tärkeä rooli ABB:n releiden kehityksessä. Luottamus on vienyt suomalaista teknologiaa ja osaamista eteenpäin. ”Meillä on ollut käytössämme Suomen suurin laboratorio, kun olemme saaneet käyttää asiakkaittemme verkkoja kenttäkokeisiimme”, Tapio Hakola sanoo.

Nykyään verkon toimintaa simuloidaan simulointiohjelmilla. Mutta kontaktit asiakkaisiin ovat edelleen ensiarvoisen tärkeitä. Tietoa asiakkaiden toiveista ja kokemuksista saadaan muun muassa ABB:n asiakaspäivillä. ABB on mukana myös useissa tutkimushankkeissa. ”Jos on tarpeeksi hyvät korvat maailmalla kulkiessa, sitä kyllä kuulee, onko asiakkaalla ongelmia, joihin ei ole vielä löytynyt ratkaisua”, Göran Wiklund lisää.

”Johto suhtautui kokeiluihimme myötämielisesti” Göran Wiklund Asiantuntija Strömbergillä ja ABB:llä, nykyisin eläkkeellä

ABB:n myötä maailmalle ABB:n releitä myydään yli 70 maahan. Ovet maailmalle aukenivat omistajanvaihdosten myötä.

Strömbergillä oli tarjota innovatiivisia tuotteita, joita ASEAlla tai BBC:llä ei ollut. ”Meille oli onnenpotku, kun ASEA Strömbergistä tuli vuonna 1988 fuusion myötä osa ABB:tä, sillä olimme saaneet uuden tuoteperheemme teknisesti valmiiksi vuonna 1987”, Tapio Hakola sanoo.

Kehitystyön tulokset levisivät ensin Pohjoismai-

hin, sitten Espanjaan, Italiaan ja muualle Eurooppaan, Venäjälle ja edelleen Aasiaan. ”ABB:ssä ymmärrettiin varhain Aasian markkinoiden tärkeys ja markkinointiin panostettiin. Asiakkaat saatiin vakuutettua hyvällä myyntityöllä ja teknisellä osaamisella”, Göran Wiklund kertoo ja antaa kiitosta erinomaisesta työstä esimerkiksi Malesiassa työskennelleelle Harvinder Singhille.

Tekniikka kulkee edellä ABB on aina ollut releiden tekniikassa edellä kilpailijoitaan. ”Kennoterminaaleista ruvettiin puhumaan yleisesti 1990-luvun lopussa. ABB oli tuonut oman kennoterminaalinsa markkinoille kymmenen vuotta aikaisemmin”, Dick Kronman sanoo.

Kaupalliset sovellukset laahaavat teknisen kehityksen jäljessä, koska asiakkaat eivät välttämättä aluksi koe tarvitsevansa uudistuksia. Insinöörien kehittämiä ratkaisuja olisi mahdollisuus hyödyntää paljon laajemmin kuin nyt tehdään.

Verkkojen älykkyys kasvaa Sähköä käytetään yhteiskunnassa koko ajan enemmän, ja sähkönjakelun on toimittava entistä luotettavammin. Sähköverkkojen älykkyys lisääntyy tietoliikenteen ja releiden kehittyessä. Tulevaisuuden releet kommunikoivat verkossa langattomasti keskenään. ”ABB on kehittänyt jo 1990-luvun lopulla ensimmäiset verkostoautomaation releet”, Dick Kronman kertoo.

Releiden sähköverkoista keräämän tiedon avulla pystytään esimerkiksi paikantamaan häiriötilanteeseen johtaneet syyt. ”Tietoa on olemassa jo nyt yllin kyllin, mutta se on jalostettava siten, että se on helposti asiakkaan hyödynnettävissä”, Dick Kronman sanoo.

Maailmanmarkkinoiden monimuotoisuus ja erilaiset standardit asettavat releiden kehitystyölle omat haasteensa. ABB vastaa näihin vaatimuksiin valmistamalla toiminnallisesti integroituja laitteita, jotka täyttävät eri markkina-alueiden asiakkaiden tarpeet.

1987

1990-luku

2004

2009

2011

Myyntiin tulee laitteita, joissa yhdistyvät sekä suojaus että valvonta.

painopiste siirtyy elektroniikasta ohjelmistointiin. Releiden toiminnot ohjelmoidaan niihin tietokoneella.

Markkinoille esitellään MicroSCADA Pro.

Ensimmäinen ABBkonsernin yhteinen relesarja Relion© tuodaan markkinoille.

ABB on toimittanut miljoona vikatilanteilta suojaavaa laitetta Vaasan tehtaalta releyksikön perustamisesta lähtien.

ABB power 2 3 | 13

23

Case - maailmalta

ÂŽ

Azipod – merten menestystarina

24

ABB power 3 | 13

Teksti Heli Satuli Kuvat ABB

On hyinen pakkastalvi vuosien 1986 ja 1987 taitteessa.

Etelä-Suomessakin koetaan 14 vuorokautta peräjälkeen yli 20 asteen pakkasia ja jäänmurtajat ovat kovilla. Tästä alkaa Azipod-ruoripotkurin tarina, joka vie arktisilta meriltä Karibian tropiikin aaltoihin.

Tuona talvena Merenkulkuhallituksen jäänmurtajat saivat pistää parastaan pitääkseen väylät kulkukelpoisina. Murtajien tehokkuus jätti toivomisen varaa, mutta sitäkin suurempi haaste oli niiden ohjailtavuus jäisellä merellä. ”Insinöörimme keskustelivat ongelmasta Merenkulkuhallituksen ja silloisen Wärtsilän Helsingin telakan kanssa. Haasteesta innostuttiin ja päätettiin lähteä yhdessä etsimään ratkaisua. Pohdinnat kiteytyivät ideaksi täysin uudenlaisesta propulsiolaitteesta”, kertaa markkinointijohtaja Antti Lehtelä ABB:ltä.

Nopeaa tuotekehitystä ABB uppoutui kehitystyöhön yhdessä Masa-Yardsiksi nimensä muuttaneen Helsingin telakan laivanrakennusammattilaisten kanssa. Suunnittelun päätavoitteena oli rakentaa luja ja yksinkertainen potkurilaite, jota olisi helpompi ohjailla kuin perinteistä akseli-peräsin-yhdistelmää. Useita patenttihakemuksia tehtiin jo samana vuonna. ”Yhteistyö oli ratkaisevan tärkeää. ABB:llä ei ollut vielä tuolloin kokemusta varsinaisesta laivatekniikasta. Masa-Yards puolestaan tarvitsi sähköisen propulsion suunnitteluun ABB:n sähköteknistä osaamista.”

Tuloksena syntynyt tuote nimettiin ytimekkäästi Azipod-potkurilaitteeksi. Azipodpotkurilaitteessa kiinteälapaista potkuria pyörittävä vaihtosähkökäyttöinen moottori sijaitsee laivan ulkopuolella olevassa erillisessä ohjailuyksikössä. Yksikkö pystyy kääntymään 360 astetta pystyakselinsa ympäri, joten se korvaa peräsimen. Azipod

tarvitsee näin vähemmän tilaa laivan sisällä kuin perinteinen sähköinen potkurimoottori akseleineen.

Voittokulku läpi laivanrakennusalan Yhteistyö auttoi myös prototyypin lanseerauksessa. Merenkulkuhallitus lähti ennakkoluulottomasti mukaan ja ABB sai koekaniiniksi väylänhoitoalus Seilin. Seili 1500 kW:n Azipod-ruoripotkuriyksikköineen laskettiin vesille vuonna 1990. Prototyypin käyttökokemukset ylittivät odotukset. Ruoripotkuriyksikkö oli tehokas, hiljainen ja polttoainetaloudellinen. Ennen kaikkea laivaa oli helppo ohjata kaikilla nopeuksilla. Azipod-yksiköt toimitettiin pian myös itävaltalaiseen jokijäänmurtaja Röthelsteiniin sekä suomalaisiin säiliölaivoihin m/t Uikkuun ja m/t Lunniin. ”Alussa kohderyhmänä olivat jäissä kulkevat alukset. Tajusimme pian, mikä valtava potentiaali Azipod-konseptissa piili.

Masa-Yards oli tehnyt 1990-luvun puolivälissä kuusi Fantasia-sarjan risteilijää, joissa oli sähköpropulsio. Telakka sai kaksi lisätilausta, ja silloin yhdessä telakan kanssa päätimme, että tarjoamme näihin aluksiin Azipod-vaihtoehtoa. Tarjouksemme meni läpi ja saimme jalansijan risteilyaluksiin”, muistelee Lehtelä.

Azipod-konseptin hydrodynaamiset ominaisuudet olivat risteilijöissä omaa luokkaansa. Jo ensimmäisissä, 1998 valmistuneissa m/s Elationissa ja m/s Paradisessa laivojen hyötysuhde parani jopa yhdeksän prosenttia. Polttoaineen säästönä tämä tar-

ABB power 3 | 13

25

Azipodin merenkulun valloituksen avaimet t

t

t

t

t

Ohjailtavuus: kääntyy 360 astetta, hyvä ohjailtavuus kaikilla nopeuksilla, myös peruuttamalla Tilansäästö: säästää tilaa aluksen sisällä, kevyempi Mukavuus: hiljainen, vähemmän tärinää, helppo huoltaa, vaivaton asentaa Turvallisuus: hyvä ohjailtavuus, korkea viansietokyky Ympäristöystävällisyys: säästää jopa 20 % polttoainetta, uudet polttoainemuodot mahdollisia

Näistä laivatyypeistä löytyy Azipod + Risteilijät + Jäissä kulkevat alukset (jäänmurtajat, arktisten olosuhteiden tankkerit ja konttilaivat) + Matkustaja- ja autolautat + Jahdit + Tutkimusalukset + Huoltoalukset + Erityyppiset työlaivat (tuuliturbiinien asennuslaivat, nosturialukset jne.) + Öljynporauslautat

26

ABB power 3 | 13

koitti noin 40 tonnia polttoainetta laivaa kohti viikossa. Hyvät käyttökokemukset rohkaisivat jatkamaan kehitystyötä. Hydrodynaamista hyötysuhdetta parannettiin erityyppisiin laivoihin sopivaksi ja järjestelmän tehoja kasvatettiin.

2000-luvun alussa ABB kehitti myös pienitehoisen, työlaivoihin, matkustaja-aluksiin ja öljynporauslauttoihin soveltuvan Compact Azipod -tuotteen. Tuotevalikoima monipuolistui vauhdilla. Yksi innovaatioista oli hybridijärjestelmä CRP, jossa yhdistyvät perinteinen mekaaninen potkurijärjestelmä ja Azipod-ratkaisu. Tuloksena on vastakkain pyörivien potkureiden tuoma hyötysuhdeparannus. Vuonna 2006 koitti yksi Azipod-tuotteen tähtihetkistä, kun ABB sai tilauksen maailman suurimpaan risteilijään, Oasis of the Seas -alukseen.

semmissa laivatyypeissä. Jääosaamisella on tulevaisuudessakin tärkeä rooli. Azipod-järjestelmällä varustettu alus kulkee ketterästi sekä eteen- että taaksepäin. Siksi on mahdollista rakentaa alus, joka peruuttaessaan toimii kuten jäänmurtaja säästäen konetehoa ja polttoainetta. Avovedessä eteenpäin kulkiessaan alus käyttää energiatehokasta avovesikeulaa. Tekniikan ansiosta konttialukset kykenevät murtamaan 1,7 metrin paksuista jäätä ja läpäisemään 10 metrin syvyisiä jäävalleja.

Näin ollen kokonaan uusia merireittejä voidaan hyödyntää kaupallisesti ilman jäänmurtajia. Koillisväylä ja kiinnostus Venäjän arktisiin öljyvarantoihin ovat tuottaneet jo useita laivatilauksia. Lupaavia käyttökohteita ovat myös valtavat konttilaivat ja LNG-tankkerit.

Entistä energiapihimpi ja monipuolisempi ”2007 päätimme kyseenalaistaa kaikki vanhat ratkaisut. Aloitimme puhtaalta pöydältä tavoitteenamme rakentaa uuden sukupolven Azipod, joka vastaisi entistä paremmin asiakkaiden muuttuneisiin tarpeisiin”, kertoo Lehtelä.

Tuloksena syntynyt Azipod on entistäkin energiatehokkaampi, ketterämpi, ja ennen kaikkea helpompi huoltaa. Uuden sukupolven Azipod voi säästää polttoainekustannuksissa jopa 20 prosenttia perinteisiin potkureihin verrattuna. Energiatehokkuus on yksi tulevaisuuden laivanrakennuksen kulmakivistä. Tässä Azipod-ratkaisulla on etulyöntiasema muihin propulsiojärjestelmiin verrattuna.

Lehtelän mukaan uuden sukupolven Azipod-tuotetta tullaan käyttämään yhä erilai-

Asiakas ytimessä ABB huolehtii nykyisin toimituksistaan niiden koko eliniän. Azipod-yksikköjä on asennettu yli 250 kappaletta, lähes 120 alukseen ympäri maailman. Lehtelä muistuttaa, että aina löytyy kuitenkin parannettavaa. ”Azipodin tuotekehitys pyörii taukoamatta.

Käyttäjäkokemukset ovat liiketoiminnan ja tuotteiden kehitystyössä kaikkein arvokkaimpia.” ”Kehitystyön ytimessä on aina asiakas ja hänen tarpeensa. Kun Azipod näki päivänvalon, yhteistyö asiakkaan kanssa mahdollisti ennakkoluulottoman ajatustenvaihdon, ideoiden pallottelun ja kymmenet kokeilut.

Ammattilaiset valjastivat osaamisensa yhteisen tavoitteen eteen. Lopputulos oli parempi kuin meistä kukaan oli uskaltanut toivoa. Nyt asiakkaan rooli on erilainen, mutta edelleen yhtä tärkeä.”

”Diskovaloja” laboratorio Ö:n uumenista ”Missä on se mies, joka sanoi iltojansa ikäviksi?

Strömbergiläinen etsii häntä” näin mainostettiin Strömbergin 1940-radiomallia. Strömbergin historiaan mahtuu monia yllättäviäkin tuotteita.

Teksti Jaana Nikkari Kuva Jukka Muukkonen

adioita 1920-luvulta, 1960-luvulla tietokoneita ja 1970-luvulla diskovaloja. Strömberg on osallistunut sähkön hyödyntämiseen hyvin monipuolisesti läpi yrityksen koko historian. Yritys oli muun muassa mukana valmistamassa radioita jo radiotoiminnan alkuvaiheissa 1920-luvulla.

1960-luvulla ja 1970-luvun alussa Strömbergin toiminnassa tapahtui runsaasti

R

muutoksia, kun yhtiö pyrki sopeutumaan vapaakauppakauden käynnistymiseen ja kansainvälisen kilpailun lisääntymiseen.

Elektroniikkatuotannon alku sijoittuu 1960-luvulle ja se saavutti Strömbergillä heti merkittävän aseman. Vuosikymmenen taite toi mukanaan mielenkiintoisia aluevaltauksia, kuten värimusiikkilaitteistoiksi tai valouruiksi kutsutut ”diskovalot”. ”Näitä kokeiluja tehtiin laboratorio Ö:ksi kutsutussa tutkimuskeskuksessa”, muistelee Strömbergillä ja ABB:llä yli 40-vuotisen työuran tehnyt Tapio Hakola.

Strömbergin perhelehdessä vuodelta 1969 kerrotaan värimusiikkilaitteiston toimittamisesta moskovalaisen hotelli Rossijan kinokonserttisaliin näin: ”Värimusiikin tarkoituksena on myötäillä erilaisin väriefektein musiikki- ja teatteriesityksiä. Ohjauspulpetti muistuttaa urkuja, joissa on kaksi riviä näppäimiä sekä kytkentä- ja valvontalaitteet. Käyttäjä soittaa näppäimiä painellen eri värejä kankaalle mielivaltaisesti tai etukäteen laaditun ohjelman mukaan.” Toimitus sisälsi valaistuk-

sen himmentimet, ohjauslaitteet ja erivärisin suodattimin varustetut valonheittimet.

Tietokone 16 384 sanan muistilla Aivan oma lukunsa elektroniikkateollisuuden historiassa on Strömbergin oman tietokoneen suunnittelu ja valmistaminen 1960-luvun lopulla. Suunnittelu alkoi vuonna 1967, koska tietokonetta katsottiin tarvittavan teollisuuden prosessien ohjauksessa.

Ensimmäinen Strömberg 1000 -tietokone toimitettiin Anjalan paperitehtaaseen vuonna 1971. Muistin peruslaajuus oli 16 384 sanaa (á bittiä), josta se oli mahdollista laajentaa 131 072 sanaan. Kaupallista menestystä ”tonni-tietokoneesta” ei tullut, koska tuotantokustannukset pienissä sarjoissa kasvoivat liian suuriksi. Kaikkiaan tonni-tietokoneita valmistettiin kymmenkunta. ”Tonni-tietokonetta voidaan kuitenkin pitää nykyisten prosessiautomaatiojärjestelmien edeltäjänä”, Hakola muistuttaa.

Lähteet: Strömberg-perhelehti, lokakuu 1969, Sähkötekniikan taitaja, Kaj Hoffman

ABB power 3 | 13

27

Strömbergin komea näyttelyauto esitteli yhtiön tuotteita helsinkiläisille vuonna 1913.

ABB Suomessa 125 vuotta.

Strömbergin jalanjäljillä vuodesta 1889.

Nuoren insinöörin Gottfrid Strömbergin ensimmäinen verstas sijaitsi vaatimattomassa pihasaunassa Helsingin Kampissa. Verstaasta kasvoi vuosikymmenten saatossa Suomen suurimpiin lukeutuva teollisuusyritys.

Strömbergin tarina on osa ABB:n historiaa. YYY CDD Ƃ