power 3/2014

power

3 | 14 ABB Oy:n asiakaslehti

Älykkään sähkön Kalasatama Selkeä tuotannonohjausjärjestelmä tuo uutta potkua margariinitehtaalle 6 Bunge Finlandin Raision tehtaalla tuotantoa ohjaa cpmPlus OEE Laivan tasavirtasähköverkko säästää polttoainetta ja huoltokustannuksia 16 Dina Starilla tehdyt mittaukset todistivat teorian oikeaksi Länsimetrosta rakennetaan maailman turvallisin metro 20 Valvontajärjestelmä ja savukaasunpoisto turvallisuuden takaajina

Pääkirjoitus

04

Nopeaa latausta Vantaalla Volkswagenilla Vantaalla sähköautot pikaladataan Terra 53 CT -pikalatausasemalla.

power

Tauno Heinola Toimitusjohtaja ABB Oy

06

Margariinia täydellä teholla Bunge Raision margariinitehdas on ottanut käyttöön uuden cpmPlus OEE -tuotannonohjausjärjestelmän.

3 |14 YK:n ilmastopaneeli asetti marraskuussa tiukan tavoitteen: fossiilisista polttoaineista tulee päästä kokonaan eroon vuoteen 2100 mennessä. Suomen oma tavoite on olla hiilineutraali yhteiskunta vuoteen 2050 mennessä. Melko kovia tavoitteita – vai ovatko sittenkään?

Elämme valtavien ympäristöhaasteiden ja samalla historiallisen energiamurroksen aikaa. Maapallon tulevaisuuden turvaaminen edellyttää, että teemme asiat toisin kuin on ollut tapana. Insinöörityö synnyttää jatkuvasti uusia ratkaisuja, joilla ympäristöä voidaan säästää talouden tavoitteista tinkimättä. Asiat vain tehdään toisin.

Hyvä esimerkki tästä on Helsingin Kalasatama, missä uusimmat älykkäät ratkaisut realisoituvat ihmisten, yritysten ja ympäristön hyväksi. Innovaatioita löytyy niin kiinteistöistä ja kodeista kuin infran perusrakenteista: sähköverkosta, lämmityksestä

ja jäähdytyksestä, jätehuollosta ja liikenteestä. Kalasatama on kaupunkirakentamisen uusi standardi.

ABB on mukana maailmaa muuttavissa projekteissa, joilla haetaan uutta lähestymistä energiankulutuksen leikkaamiseen ympäristön hyväksi. Meriliikenteessä tuloksena on polttoaineenkulutuksen, ympäristörasituksen ja käyttökustannusten pienentäminen. Tässä numerossa esittelemme laivojen tasavirtaratkaisun, joka leikkaa alusten polttoaineenkulutusta parhaimmillaan jopa 27 prosenttia.

Askel kohti parempaa maailmaa on myös närpiöläisen kurkunviljelijän ratkaisu hyödyntää ABB:n muuntajan hukkalämpö kasvihuoneen lämmitykseen.

Pieni askel ihmiskunnalle, suuri säästö kasvihuoneviljelijälle.

Antoisia lukuhetkiä!

ABB power 3| 14 s ABB:n asiakaslehti s 31. vuosikerta s Julkaisija: ABB Oy, Viestintä Päätoimittaja: Jaana Nikkari, p. 010 22 44627, jaana.nikkari@fi.abb.com s Toimituskunta: Marja Hawas, Jonna Helenius, Tua Kauppala, Jaana Laukkanen, Leena Munde, Irene Saarnio, Simo Suoranta, Matti Vaattovaara, Antti Vuorivirta s Tilaukset ja osoitteenmuutokset: www.abb.fi/asiakaslehti, p. 010 22 22775 s Toimitustyö ja konsepti: Zeeland s Paino: SP-Paino, 2014 s Painosmäärä: 12 100 s ISSN: 1799-5213

2

ABB power 3 | 14

Sisältö

20 10

Suomen fiksuin kaupunginosa Helsingin Kalasataman älyverkkoratkaisut herättävät mielenkiintoa ympäri maailmaa.

Uutiset 4

5

Turvallinen metro Espoon Matinkylään matkaava länsimetro rakennetaan maailman turvallisimmaksi.

Uudenlainen robotti IRB 1200 -robotti on näppärä ja tilaasäästävä robottimalliuutuus. Älyverkkoa pilotoidaan Vaasassa Vaasassa pilotoidaan uusinta älykkään sähköverkon teknologiaa.

Tämä lehti julkaistaan myös sähköisenä Issuu-palvelussa osoitteessa issuu.com haulla ABB Suomi. Lisäksi slidesharemerkillä merkityt jutut esityksinä tai pdf:nä osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi.

Lehden edelliset numerot on arkistoitu abb.fi-sivustolle. Samasta paikasta voit myös lukea kaikki lehden jutut.

Asiantuntija 14

GIS-suurjännitekojeistot huoltoon Seppo Lehdolla on yli 25 vuoden kokemus GIS-huolloista.

Kestävä kehitys 19

ABB Suomi Twitterissä! twitter.com/abbsuomi

Kurkkuja energiatehokkaasti Närpiöläisessä kasvihuoneessa kurkut kasvavat osin hukkalämmön avulla.

Mitä ihmettä 23

Nippuside sopii kaikkialle Thomas & Bettsin kehittämä nippuside sopii käyttöön kuin käyttöön formula-autoista saunavihdan tekoon.

ABB power 3 | 14

3

Uutiset

Kompakti robottiuutuus ABB on esitellyt uuden pienten teollisuusrobottien mallisarjan, joka on suunniteltu erityisesti materiaalinkäsittelyn ja työstötekniikan sovelluksiin. Liikkuvuutensa ja pienen kokonsa ansiosta IRB 1200 -robotti mahdollistaa robottisolussa jopa 15 prosentin tilansäästön ja 10 prosenttia nopeamman työkierron aiempiin malleihin verrattuna.

IRB 1200 -robotin muotoilu on erittäin kompakti. Uutena ominaisuutena robotin kakkosakseli on suoraan ykkösakselin yläpuolella, mikä lisää ulottuvuutta ja mahdollistaa työkappaleen käsittelyn hyvin lähellä robottia. Sähkö-, signaali- ja paineilmakytkennät voidaan tilan säästämiseksi sijoittaa myös robotin jalustan pohjaan.

IRB 1200 -malli on saatavana kahtena versiona. 700 millimetrin ulottuvuudella varustettu malli pystyy käsittelemään 7 kilon hyötykuormaa ja 900 millimetrin versio puolestaan 5 kilon. Robotti voidaan asentaa mihin asentoon tahansa, ja sen normaali tiiviysluokitus on IP 40. IP 67 -suojaus on saatavana tilauksesta.

Lisätietoja: Jari Hyytiäinen, p. 050 33 56270

Pikalatausta Vantaalla Volkswagenin toimipisteessä Vantaalla on voinut syyskuun puolivälistä alkaen ladata sähköautonsa nopeasti ABB:n Terra 53 CT -pikalatausasemalla. Asemalla voi samanaikaisesti ladata kahta sähköautoa AC 3~- ja CCS-standardien mukaan. Pikalataus kestää noin 5–20 minuuttia. Latausaika vaihtelee akun kapasiteetin, ulkolämpötilan ja varaustason mukaan.

ABB:n latauspalveluasemien kehitys etenee. Lokakuussa julkistettiin eCarTechissä Münchenissä merkittäviä lisätoimintoja ABB:n Terra 23/53 -pikalatausasemiin. Jatkossa latauspalveluliiketoiminnan aloittaminen on entistä helpompaa uudentyyppisen maksutaparatkaisun ansiosta. Uutuus on päivitettävissä Terra 23/53 -malleihin. Uusi web-pohjainen Driver Care on ratkaisu, jonka avulla julkisen latauspalveluaseman käytettävyys ja käyttöaste voidaan maksimoida.

Lisätietoja: Jukka Mäkinen, p. 050 33 22255

Suojareleiden päivitys muutamassa tunnissa Suojareleen uusiminen on aiemmin ollut työläs prosessi, joka on kestänyt useita viikkoja. ABB:n uusi Relay Retrofit Program lyhentää releiden uusimiseen tarvittavan ajan.

Ohjelma sisältää kaikki tarvittavat laitteet, asennustyökalut ja ohjelmistot, joiden avulla valitut suojarelemallit voidaan vaihtaa uusiksi Relion® 615-sarjan suojaus- ja ohjauslaitteiksi vain muutamassa tunnissa. Ohjel4

ABB power 3 | 14

man migraatiotyökalu mallintaa ja siirtää olemassa olevan suojareleen parametrit uuteen suojareleeseen tehden siitä täydellisen kopion. Uusi suojarele voidaan sovittaa kojeistoon helposti leikkaustyökalun tai peitelevyn avulla. Suojareleiden päivitys mahdollistaa kojeistojen elinkaaren jatkamisen pitkälle tulevaisuuteen.

Lisätietoja Olli Rintamäki, p. 050 33 42563

Tuoteuutuudet

IMPRESSIVO®kalusteet saneerauskohteisiin Uudet IMPRESSIVO®-pinta kalusteet sopivat saneerauskohteisiin. Tuotteita on kolmea Impressivo-perusväriä.

Siisti asennusjälki saadaan käyttämällä listapistorasioita, jolloin johdot saa helposti piilotettua jalkalistan taakse. Niiden avulla on helppo toteuttaa sähköremontti niin, että jälki on tyylikäs ja nykyaikainen.

Lisätietoja: Ari Hartikainen, p. 050 33 54225

Uusi Next Level -strategian ABB julkaisi syyskuussa uuden Next Level -strategian ja taloudelliset tavoitteet vuosille 2015–2020.

Uuden strategian ytimessä on johtavan sähkövoima- ja automaatioportfolion kestävän arvonluonnin kasvattaminen ja nopeuttaminen.

Strategian mukaisesti yhtiö tulee siirtämään painopisteen kannattavaan orgaaniseen kasvuun, kilpailukyvyn vahvistamiseen ja riskien pienentämiseen. Markkinafokusta terävöitetään vähentämällä regioonien määrä kahdeksasta kolmeen.

Lue lisää: www.abb.fi

Menestyksen tekijät Tänä vuonna tuli kuluneeksi 125 vuotta siitä, kun Strömberg, ABB:n edeltäjä Suomessa, perustettiin.

Juhlavuoden kunniaksi ABB kutsui asiakkaita ja yhteistyökumppaneita Menestyksen tekijät -juhlaseminaariin kuulemaan ja keskustelemaan sähkövoiman ja automaation ajankohtaisista ilmiöistä ja trendeistä.

Lähes 500 seminaarivierasta pääsi kuulemaan muun muassa Olli Rehniä ja ABB:n pääjohtajaa Ulrich Spiesshoferia, joka avasi seminaariväelle ABB:n tuoretta strategiaa vuosille 2015–2020. Seminaariesitykset löytyvät osoitteesta www.abb.fi hakusanalla Menestyksen tekijät.

Älykkään sähköverkon pilottialue Vaasaan Vaasassa sijaitsevassa Sundomin kylässä testataan ja pilotoidaan uusinta älykkään sähköverkon teknologiaa.

Maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen älyverkkopilotin tavoitteena on parantaa sähkönjakelun luotettavuutta. Hanke luo edellytykset myös tuuli- ja aurinkovoiman hyödyntämiselle.

Sundomissa sähköverkko on muuttumassa haja-asutusalueen verkosta kaupunkimaisemmaksi. Verkossa yhdistyvät sekä maakaapeloidut osuudet että avojohtoverkko. ABB testaa Sundomissa uusinta verkon automatisoitua vianhallintatekniikkaa. Yksi tärkeimmistä ominaisuuksista on maasulun vianhallinta, jota tarvitaan verkon maa-

kaapelointiasteen lisääntyessä. Lisäksi tavoitteena on rakentaa ratkaisut, jotka tukevat uusiutuvien energiantuotantomuotojen, kuten tuuli- ja aurinkovoiman hyödyntämistä alueella.

Pilottihankkeessa mukana ovat ABB, Vaasan Sähkö -konserni, Anvia ja Vaasan yliopisto.

Uusi ovipuhelinjärjestelmä ABB-Welcome M -ovipuhelinjärjestelmä sopii niin uudisrakentamiseen kuin saneerauskohteisiin. Se voidaan asentaa omakoti-, rivi- ja kerrostaloihin tai erityistä turvallisuutta vaativiin kohteisiin. Ovipuhelimen muotoilu on selkeä, kompakti ja moderni.

Ovipuhelinjärjestelmä on helppo kytkeä ja ottaa käyttöön. Tuotteen voi asentaa sekä upotettuna että pintaan.

Ulkoyksikkö on testattu simuloiduissa olosuhteissa ja sen on kestettävä jopa 70 asteen kuumuutta, 40 asteen pakkasta, suolaista meri-ilmaa, rankkasateita ja pitkäaikaista UV-säteilyä haalistumatta.

Videosisäyksikön ulkonäkö sopii yhteen IMPRESSIVO®-asennuskalusteiden kanssa. Yksinkertaisten toimintojen ja selkeiden symbolien ansiosta näyttöä on helppo käyttää.

Sisäyksikkö voi olla myös ainoastaan

kuuloke, jossa on monipuoliset toiminnot, kuten automaattinen oven avaus, ovien tilatarkistus, toisen lukon avaaminen tai vartijan kutsuminen.

Lisätietoja: Kari Pulkkinen, p. 050 33 57542

ABB power 3 | 14

5

Tuotannonohjausjärjestelmä

”Vanha järjestelmä oli työläs. Piti juosta eri paikkaan, avata koneet ja lukea virheiden viivakoodeja”, tuotantoassistentti Anette Wallenius kertoo. Wallenius on ollut tukipilari ja linkki tuotannon suuntaan.

6

ABB power 3 | 14

Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi

Margariinitehtaan sykemittari Suomen ainossa margariinitehtaassa Raisiossa vanha tuotannonohjausjärjestelmä piti pekkaspäiviä enemmän kuin teki töitä.

Uuden järjestelmän myötä omaa tekemistä kyetään haastamaan, kun asiat voidaan mitata.

Teksti Sini Silvan Kuvat Jussi Vierimaa

aisiossa tuotannonohjausjärjestelmä toimii tehokkuuden johtamisessa kuin sykemittari urheilijalla. Vauhtia ja tehoa mittaamalla järjestelmä tarjoaa mahdollisuuden kehittää suorituskykyä ja kuntoa eli tehtaan tuotantoa kustannustehokkaammaksi ja kilpailukykyisemmäksi. ”Vanhassa järjestelmässä tekniikka vanheni, se oli enemmän pekkaspäivillä kuin toimintakunnossa. Uudelta järjestelmältä odotamme paljon”, tekninen päällikkö Mika Tammi Bunge Finlandista kertoo.

Vanhan järjestelmän käyttökokemuksesta oli kuitenkin etua. ”Se helpotti paljon uuden suunnittelua ja uuteen järjestelmään siirtymistä. Pystyimme hyötymään entisestä ja ottamaan siihen uusia osia.”

ABB:n myyntipäällikkö Juha Välimaa sanookin, että vaikka cpmPlus OEE -tuotannonohjausjärjestelmästä on olemassa tietty peruspaketti, käytännössä jokainen järjestelmä räätälöidään. ”Me emme myy näitä hyllytavarana, vaan asiakkaiden tarpeisiin muokattuna avaimet käteen -järjestelmänä.”

R

Käyttökelpoista tietoa Vanha järjestelmä saattoi raportoida useita kymmeniä erilaisia teknisiä häiriöitä, jotka johtuivat koneen logiikasta. Rik-

kinäiset viivakoodinlukijat olivat päivittäisiä ongelmia.

Nyt esimerkiksi pakkauskoneen ongelmiksi on selkeytetty neljä eri häiriötyyppiä: rasiansyöttö, kannensyöttö, oblaatti ja saumaus. Näin kunnossapito tietää välittömästi mitä tehdä. ”Aikaisemman järjestelmän pitkällä häriölistalla yhdellä häiriöillä vuorokaudessa ei ollut mitään statistista arvoa. Dataa ei pystytty hyödyntämään”, Välimaa painottaa.

Nyt voidaan keskittyä ongelman syyhyn. ”Päästään kiinni siihen, mitä tulisi parantaa, jotta tuotantotehokkuus paranisi. Myös kunnossapidon tehokkuutta voidaan mitata.

Pystytään mittaamaan esimerkiksi vasteajat sille, miten kunnossapito ehtii paikalle ja kuinka kauan korjaus vie aikaa. Tuotantokatkosten perussyyt saadaan luotettavasti näkyviin.” ”Eihän teknisistä häiriöistä koskaan päästä täysin eroon, mutta voimme pienentää niiden määrää. Korjausinvestoinnille löydetään laskennalliset perusteet.”

Tuotannon kokonaistehokkuuden jäljillä ABB:n cpmPlus OEE eli Collaborative Production Management – Overall Equipment Effectiveness -järjestelmä mittaa tuotannon tehokkuutta. Kun tuotannossa on kappalemääräinen tavoite, järjestelmä laskee tuotantomäärät ja suhdeluvun, mikä kertoo tuotannon tehokkuuden. Samalla raportoidaan mahdollisia tuotannon häiriöiden syitä. Järjestelmän perusfilosofia on laskea OEE-luku, joka tulee kolmen osatekijän eli käytettävyyden, nopeuden ja laadun, yhdistelmänä.

Suuntaa kehitystyölle Järjestelmän tuottama aikajana värikoodeineen kertoo paljon. Kun linja käy oikein, valo palaa vihreänä. Häiriö näyttää punaista. Koodit kertovat myös, mitä etua on tuotannollisten taukojen suunnitelmallisuudesta.

ABB power 3 | 14

7

Tuotannonohjausjärjestelmä 01 Bunge Finlandin Mika Tammi esittelee ABB:n Juha Välimaalle käyttöliittymän kosketusnäyttöä.

02 Bunge Finland Oy:n tehdas Raisiossa on Suomen ainoa margariinitehdas. Tehtaan volyymi on 24 miljoonaa kiloa vuodessa ja päätuotteet ovat Keiju- ja Sunnuntai-margariinit.

Tehtaalla on 83 työntekijää. Markkinat ovat Suomessa, muissa Pohjoismaissa ja Virossa.

03 Bunge Finland on joustava, pieni tehdas. Kun tuotelinjoilla tehdään suuri määrä vaihtoja, hukataan rahaa, ellei järjestelmä mittaa tuotantoa.

Järjestelmän tuottamilta tehokkuusluvuilta ja erityisesti linjakohtaisilta luvuilta odotetaan paljon. Ne kertovat myös tekijöille, miten työ sujuu. Järjestelmällä voidaan haastaa omaa väkeä, kun asiat voidaan mitata. ”Meillä on nyt hyvä alusta, johon voidaan lisätä moduuleja, päivittää järjestelmää ja saada lisäarvoa myös tulevaisuudessa”, Tammi toteaa.

Viivan alus ratkaisee Yksi esimerkki lisäarvosta on mahdollisuus laskea pullotusosaston sähkönkulutus erikseen. Peruslähtökohta on se, että kun markkinat ja kilpailu ovat kovia, on tiedettävä todelliset kustannukset. ”Haluamme nähdä, miten kehitymme.

Jos ja kun tehokkuusluvut paranevat, tiedämme nopeasti, miten se vaikuttaa meidän tulokseemme. Ratkaisevaa on se, mitä jää viivan alle. Järjestelmän avulla haluamme parantaa kilpailukykyämme”, Tammi sanoo.

Järjestelmä taipuu moneen ”Tuotannonohjausjärjestelmä on tarpeen

01

02

03

niin nousu- kuin laskusuhdanteessa. Noususuhdanteessa on tärkeää saada tuotteita ulos jatkuvasti ja mahdollisimman paljon.

Laskusuhdanteessa pyritään tuottamaan sen verran kuin markkinat vetävät, mahdollisimman pienin kustannuksin”, ABB:n Juha Välimaa pohtii.

ABB:n tuotannonohjausjärjestelmä toimii teollisuuden alasta tai tuotantotyypistä riippumatta. ”Erotumme kilpailijoista sillä, että teemme järjestelmän loppuun asti. Hieromme yksityiskohdat niin, että kokonaisuus toimii”, Välimaa toteaa.

Pilvipalvelu helpottaa asiakasta ABB:n cpmPlus OEE -järjestelmä eroaa perinteisestä versiosta siinä, että aiemmin kauppaan kuului niin laiteserveri kuin siihen liittyvät ohjelmistot. Asiakkaan vastuulla oli pitää laite kunnossa.

Nyt kokonaisratkaisu tarjotaan leasing-sopimuksena.

Palvelulla tuotetaan OEE-luvut ja haluttu data tarpeiden mukaan. ABB vastaa palvelun tuottamisesta ja hoitaa kokonaisuuden pilvipalvelun kautta. Asiakkaalla on järjestelmään käyttöliittymä. ”Kun meille tulee ongelma, ABB vastaa pilvipalvelimen huollosta”, Bunge Finlandin tekninen päällikkö Mika Tammi kertoo. Leasing-sopimus sopii hyvin amerikkalaisomisteiselle tehtaalle. ”Tuottavuuteen liittyvissä investoinneissa takaisinmak-

8

ABB power 3 | 14

suvelvoite on meillä 1,5–2 vuotta, mikä on kova tavoite.

Leasing-sopimuksen myötä kynnys toteuttaa tällaisia hankkeita on matalampi.”

Uusi järjestelmä helpottaa ja nopeuttaa työtä. Se toimii kosketusnäytöllä ja on kokonaisuudessaan käyttäjäystävällisempi. ”Usein uusi järjestelmä runnotaan läpi: tällainen tuli ja ensi viikolla pitää näkyä tuloksia. Nyt on koettu tärkeäksi, että työkalusta tulee käyttäjäystävällinen. Kun uusi järjestelmä helpottaa oikeasti työtä, vastaanotto on myönteinen”, Tammi toteaa.

Jotta järjestelmästä on hyötyä, sen pitää olla kaikilla tasoilla hyväksytty. Vain sillä tavoin se tuottaa haluttua dataa.

Figure

1.

Maailman

Ruotsalainen energiayhtiö E.ON valitsi uudistettavan Ledingen vesivoimalaitoksen katkaisijaksi maailman ensimmäisen hiilidioksidia eristeenä käyttävän suurjännitekatkaisijan.

Teksti Johanna Haveri Kuvat ABB ja Shutterstock

BB uusii E.ON-energiayhtiön Sollefteån lähellä sijaitsevan Ledingen vesivoimalaitoksen sähköistys- ja automaatiojärjestelmät. Uudistuksella lisätään laitoksen tehokkuutta ja toimintavarmuutta. ”Päivitetty automaatiojärjestelmä antaa laitokselle tarkempaa seurantatietoa järjestelmästä ja koko laitoksen tilasta, mikä helpottaa huoltoa ja ylläpitoa. Samalla myös niiden kustannukset pienenevät”, projektipäällikkö Christian Hästbacka ABB:ltä kertoo.

E.ON valitsi kestävän kehityksen linjaustensa mukaisesti Ledingen voimalaan ABB:n kehittämän LTA 72.5 -suurjännitekatkaisijan, joka on maailman ensimmäinen hiilidioksidia eristeenä hyödyntävä katkaisija. ”Katkaisijassa on käytetty eristeenä hiilidioksidikaasua, joka on kasvihuonekaa-

A

suna moninkertaisesti ympäristöystävällisempää kuin aiemmin käytetty SF6-kaasu.

30 vuoden käyttöikänsä aikana LTA-katkaisijan lasketaan vähentävän kasvihuonekaasujen päästöjä jopa 18 prosenttia, mikä perustuu SF6-kaasun korvaamiseen hiilidioksidilla”, Hästbacka arvioi.

Vesivoiman osuus on noin 80 prosenttia maailman uusiutuvasta energiantuotannosta. Suurimmat vesivoiman rakentamispotentiaalit ovat kehittyvissä maissa. Sen sijaan teollistuneissa maissa lähivuosien vesivoimalaprojektit ovat pääosin nykyisten laitosten uudistamisia.

Vesivoiman merkitys kasvaa uusiutuviin energialähteisiin perustuvan energiantuotannon kasvaessa. Sääoloista riippuvaiset tuuli- ja aurinkoenergia tarvitsevat rinnalleen vesivoiman kaltaista nopeasti säädettävää energiantuotantoa, jotta sähköverkon tasapaino säilyy.

LTA 72.5 -suurjännitekatkaisijan käyttöikä on 30 vuotta. 30 vuoden aikana se vähentää kasvihuonepäästöjä jopa 18 prosenttia, kiitos hiilidioksidin.

ABB power 3 | 14

9

Kalasatama

Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi

– Rakenteilla oleva asuinalue Helsingin itäisessä kantakaupungissa – Alueella noin 2000 asukasta, 2030luvun alkuun mennessä noin 20 000 – Työpaikkoja odotetaan noin 8000 – Kestävä kehitys suunnittelun ajurina – Helenin, ABB:n ja Fingridin älykkäät energiajärjestelmät avainroolissa

10

ABB power 3 | 14

– Kierrätyksessä jätteitä hyötykäyttävä järjestelmä – Alueella korostuvat arjen toimivat ratkaisut ja fiksujen asukkaiden rooli niiden suunnittelussa ja käyttöönotossa – Alueella panostetaan vahvasti julkisen tiedon avaamiseen ja avoimen datan hyödyntämiseen

Lähde: Fiksu Kalasatama

Tätä on Kalasatama

Kaupunkirakentamisen uusi standardi

Helsingin Kalasatamaan syntyy älykäs kaupunginosa, joka toimii ihmisten, yritysten ja ympäristön hyväksi.

Teksti Risto Pennanen Kuvat SRV ja Olli Urpela

atunnainen jalankulkija törmää Helsingin Kalasatamassa älykkäisiin ratkaisuihin lähes joka korttelissa. Asukkaat pudottavat jätteet maanalaiseen putkistoon, älykontissa testataan itsepalvelukirjastoa ja ihmiset varaavat yhteiskäytössä olevia sähköautoja matkapuhelimella.

Lisää innovatiivisuutta löytyy asunnoista, joiden asukkaat voivat muun muassa hallinnoida sähkön ja veden käyttöä älyratkaisuilla. Uudenlaiset infrastruktuurin perusrakenteet tuovat mukavuutta ja luotettavuutta ilman, että ihmiset edes huomaavat niitä. ”Lisäksi tällä kestävän kehityksen alueella on välitön yhteys luontoon, vaikka se on vain 1,5 kilometrin päässä ydinkeskustan kauppatorilta. Kun kaikki nämä elementit yhdistyvät, syntyy maailman hienoin asuinalue”, Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen sanoo.

Alueen kehittäjät pitävät Kalasatamaa kansainvälisenä suunnannäyttäjänä. ”Uskon että Kalasatamasta muodostuu kaupunkirakentamisen uusi standardi, jonka rakenteita pidetään 20 vuoden päästä itsestäänselvyyksinä”, toimitusjohtaja Pekka Manninen Helsingin Energiasta toteaa.

S

ABB power 3 | 14

11

Kalasatama

”Helsinki on jo nyt kuuma nimi startup-maailmassa, ja uskon Kalasataman toimivan alustana täysin uusille innovaatioille ja yrityksille.”

Jussi Pajunen Helsingin kaupunginjohtaja

Vanhat haasteet, uudet ratkaisut Kalasataman suunnittelussa on vastattu ihmiskunnan ja suurten kaupunkien tuttuihin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, ruuhkautumiseen ja yhteisöllisyyden puutteeseen. Uudella alueella vanhoja haasteita on voitu ratkoa luovasti.

Kalasatamaan on suunniteltu älykkäi-

tä ratkaisuja, jotka osaltaan mahdollistavat uusiutuvan energian tuotannon lisäämisen paikallisesti ja laajemminkin. ”Tällaista kokonaisuutta on ollut vaikea hallita perinteisillä ratkaisuilla. Kalasatamassa tämän mahdollistavat muun muassa uudet automaatioratkaisut verkossa ja kiinteistöissä, tai vaikkapa alueelle suunniteltu energiavarasto, joka on älykkään sähköverkon sydän”, myyntijohtaja Matti Vaattovaara ABB:ltä kertoo.

Kalasataman energiaratkaisuissa älyä on tuotu sekä energian tuotantoon, jakeluun että kulutukseen. Tämä lisää sekä joustavuutta että luotettavuutta. ”Koko Helsingin energiaratkaisu perustuu erittäin energiatehokkaiden tuotantotapojen, kuten sähkön ja lämmön yhteistuotannon sekä uusiutuvien energiamuotojen integroimiseen fiksuksi ja tehokkaaksi kokonaisuudeksi”, Manninen sanoo.

Sähkön merkitys on kaikessa toiminnassa yhä suurempi, joten lyhyetkin katkot

ovat entistä haitallisempia. Siksi Helsingin sähköverkkoon on tehty monia luotettavuutta parantavia ratkaisuja. Helenin hyödyntämä yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto on ollut pitkään kansainvälinen malliesimerkki tehokkaasta energiantuotannosta. Yhtiö on yhdistänyt pakettiin vielä kaukojäähdytyksen. ”Kaukojäähdytyksen avulla voimme kuumana kesäpäivänä kerätä aurinkolämpöä niin paljon, että saamme lämmitettyä sen avulla käyttöveden noin 250 000 ihmiselle.

Vastaavan aurinkolämpömäärän keräämiseen olisi tarvittu 22 hehtaaria aurinkokeräimiä”, Pekka Manninen kertoo. Älykkäät ratkaisut parantavat koko kaupungin energiatehokkuutta. Kalasatamassa uusin tulokas on Suvilahden aurinkovoimala, josta tulee valmistuessaan Suomen suurin. Aurinkovoimala toimii nimikkopaneeli-periaatteella: kuluttajat voivat ostaa oman nimikkopaneelinsa sähköntuotannon ilman suuria alkuinvestointeja.

Kalasataman älykkäät ratkaisut

Tuotanto: Ekotehokas kaukojäähdytys Hajautetun, uusiutuvan energiatuotannon lisääminen 12

ABB power 3 | 14

Jakelu: Sähkövarasto Kauko-ohjattava muuntamo Rengasverkko

Kulutus: Kiinteistön kysyntäjoustovalmiudet Sähköautojen latausmahdollisuudet

”Sähkön merkitys on kaikessa toiminnassa yhä suurempi, joten lyhyetkin katkot ovat entistä haitallisempia. Siksi verkkoon on tehty monia luotettavuutta parantavia ratkaisuja.”

Pekka Manninen toimitusjohtaja, Helen

Fiksu kalasatama on eräänlainen alusta innovaatiolle, joita emme tänään osaa kuvitellakaan, pohtivat Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen, energiayhtiö Helenin toimitusjohtaja Pekka Manninen ja ABB:n myyntijohtaja Matti Vaattovaara.

Helsingin Energian tavoitteena on hiilidioksidineutraali tulevaisuus 2050. Tähän tarvitaan uusia ratkaisuja, uutta teknologiaa ja uusiutuvia energialähteitä.

Mahdollisuus uusille yrityksille Ratkaisuja kehittäville yrityksille Kalasataman kaltaiset pilotit ja vaativat asiakkaat ovat tärkeitä. ”ABB:lle ne ovat kehityksen kulmakivi.

Uskon, että myös rakennusteollisuus löytää näiden kautta uusia mahdollisuuksia omalle tuotekehitykselleen”, Matti Vaattovaara sanoo.

Kun perusrakenteet valmistuvat, syntyy merkittäviä mahdollisuuksia myös uusien palveluiden tuottajille. Kalasatama on

tässä mielessä alusta testata tulevaisuuden ideoita, joita edes alueen suunnittelijat eivät vielä tunnista. ”Helsinki on jo nyt kuuma nimi startupmaailmassa. Uskon Kalasataman toimivan alustana täysin uusille innovaatioille”, kaupunginjohtaja Jussi Pajunen kertoo. Älykkäät kaupunkiratkaisut ovat vahva ase myös kaupunkien välisessä kisassa, jossa kilpaillaan yritysten sijoittumisesta. Kaupunginjohtaja Pajunen muistuttaa, että Kalasataman kaltaiset ratkaisut tukevat sekä kansalaisten hyvinvointia että yritysten toimintaa. ”Tällaiset pilottiprojektit ovat tärkeitä, kun yritykset pohtivat, mikä on paras toimintaympäristö niille”, Pajunen sanoo.

”Tällaista kokonaisuutta on ollut vaikea hallita perinteisillä ratkaisuilla.

Teknologian kehitys asiakkaan uusien tarpeiden pohjalta on ABB:n tuotekehityksen ydin.”

Matti Vaattovaara Myyntijohtaja, ABB

Älyä koko energiaketjuun Helsingin Kalastaman energiaratkaisuissa fiksuinta on se, että älykkäät energiaratkaisut otetaan käyttöön koko ketjussa energian tuotannosta jakelun kautta kulutukseen. Yksittäiset investoinnit tukevat toinen toisiaan.

Tuotannossa älykkyys tarkoittaa esimerkiksi hajautetun, uusiutuvan energiantuotannon lisäämistä. Kalasatamaan rakennetaan parhaillaan Suomen suurinta aurinkovoimalaa. ”Kun auringon tai tuulen osuus kasvaa, vaihtelee tuotanto enemmän sääolosuhteiden mukaan. Siksi verkon tasapainon ylläpitäminen vaatii älykkyyttä verkkoon”, liiketoiminnan kehitysjohtaja Dick Kronman ABB:ltä sanoo.

Kalasatamassa tasapainottajaksi on suunniteltu muun muassa yli megawatin sähkövarastoa. Varasto auttaa pitämään kantaverkon taajuuden vakiona, tasaa tuotannon ja kulutuksen huippuja, tukee paikallisen sähköverkon varmuutta ja toimii myös varavoimana kriittisissä tilanteissa. Kauko-ohjattavalla muuntamolla voidaan vähentää sähkökatkon kesto kymmenykseen, kun vikapaikka pystytään paikallistamaan ja eristämään nopeasti.

Kalasataman keskusta varten on suunniteltu suljettu keskijänniterengasverkko. Näin voidaan varmistaa kriittisten kohteiden katkeamaton sähkönsyöttö myös keskijänniteverkon vikatilanteissa.

Kuluttajalle älykkyys lisää sekä käyttömukavuutta että tietoa omasta sähkönkulutuksesta lähes reaaliaikaisesti. Tieto sähkön- ja vedenkulutuksesta auttaa kuluttajaa valinnoissa. Asukas voi vaikuttaa omaan energian- ja vedenkäyttöönsä, kun palautteen näkee lähes samanaikaisesti. ”Turvallisuus lisääntyy oleellisesti, kun sähkökuorma ei jää vahingossa päälle”, toimialajohtaja Harri Liukku ABB:ltä sanoo.

Asukas voi esimerkiksi yhdellä kosketuksella kytkeä pois verkosta laitteet, jotka eivät saa jäädä päälle asunnosta lähdettäessä. Saman voi myös tehdä etänä.

ABB power 3 | 14

13

Asiantuntija Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi

Sertifioitua GIS-osaamista ABB toteuttaa säännöllisesti erittäin vaativia kaasueristeisten suurjännitekojeistojen ja voimalaitosten generaattorikatkaisijoiden huoltoja sekä asennuksia ja käyttöönottoja. Mies huoltojen takana on Seppo Lehto.

Teksti Thomas Freundlich Kuva Junnu Lusa

ehdon toimialaan kuuluvat muun muassa kaasueristeiset GISsuurjännitekojeistot (Gas-Insulated Switchgear). GIS-kojeistoissa käytettävä eristekaasu on huomattavasti ilmaa parempi sähköeriste, mikä mahdollistaa kojeiston rakentamisen turvallisesti pienempään kokoon. ”Tilansäästöstä on etua niin teollisuuden sovelluksissa, voimalaitoksissa kuin tiiviisti rakennetuissa kaupunkiympäristöissä”, Lehto sanoo. ”Viime vuosina GIS-kojeistojen kysyntä on kasvanut samalla kun niiden hinnat ovat laskeneet.”

ABB toteuttaa säännöllisesti isoja GIShuoltoja sähköverkko- ja voimayhtiöille 400 ja 110 kilovoltin kojeistoihin. Lisäksi huolletaan säännöllisesti voimalaitoksissa käytettäviä suurivirtaisia generaattorikatkaisijoita (GCB, Generator Circuit Breaker).

L

Pitkä koulutusputki Kaasueristeisten kojeistojen huolto vaatii poikkeuksellisen laaja-alaista asiantuntemusta. ”Laitteiden elinkaaret ovat useita vuosikymmeniä, joten täyshuollossa huollettavat laitteet ovat tyypillisesti vähintään 20 vuotta vanhoja. Tämä edellyttää kattavaa tietoa paitsi uusimmasta tekniikasta myös vanhemmista laitesukupolvista”, Lehto kertoo.

GIS-huollot edellyttävät aina tehtaan sertifiointia ja vuosien koulutusta. Parin kolmen vuoden perehdytyksen, teoriaja laitekoulutuksen sekä oman erityiskiinnostuksen pohjalta on mahdollista aloittaa varsinainen kouluttautuminen. ”Sertifiointi 14

ABB power 3 | 14

vastuulliseksi huoltoasiantuntijaksi kestää vähintään 6–8 vuotta,” kertoo Lehto, jolla on yli 25 vuoden kokemus alalta.

Kaasueristeisten kojeistojen huolloissa otetaan aina myös ympäristö huomioon. ”Eristekaasuna käytettävän SF 6-kaasun (rikkiheksafluoridin) talteenottoon tarvitaan huippukehittyneet laitteet ja erityiskoulutus.

Tavoitteena huollossa ovat aina 0-tason kaasupäästöt”, Lehto kertoo.

Huoltojen yhteydessä on hyvä mahdollisuus lisätä GIS-laitteistoon SF6-kaasun online-valvontajärjestelmä. Järjestelmän avulla sekä vähennetään tarkastuskäyntejä asemalla että pienennetään kaasupäästöjä, kun alkavaan vuotoon päästään heti kiinni ja korjaus voidaan tehdä suunnitellusti.

ABB:n uusissa 72,5–420 kV:n Compact GIS -tuotteissa SF 6-kaasun määrä on jopa 60 prosenttia pienempi aiempaan verrattuna. Tämä vähentää luonnollisesti osaltaan kaasupäästöjä tulevaisuudessa.

Jatkoa käyttöikään Täyshuoltojen lisäksi GIS-kojeistoille tehdään noin kahdeksan vuoden välein tarkistus- ja mittaushuoltoja. Huoltojen yhteydessä kojeistoihin tehdään parannuksia, joiden avulla niiden elinkaarta voidaan jatkaa.

Suomen sähköverkko laajeni nopeasti 1970-luvulla, joten suurjännitekojeistojen ja -generaattorikatkaisijoiden uusinnat ovat nyt ajankohtaisia verkko- ja voimayhtiöillä. ”Säännöllisellä ja asiantuntevalla huollolla ja uudistuksilla kaasueristeisten kojeistojen käyttöikä voi olla 50–60 vuotta.”

ABB on ollut edelläkävijä GIS-tekniikassa jo 1960-luvun puolivälistä alkaen.

GIS-kojeistoja valmistetaan ABB:n tehtailla Saksassa ja Sveitsissä, mutta huoltopalvelut ovat lähellä kotimaisia asiakkaita. ”Suomessa on todella vankka osaaminen tällä alueella, joten huoltojen asennusvalvojia ei tarvitse tuoda ulkomailta.”

Seppo Lehdon Top 5 -lista Onnistumisen avaimet GIS-huoltoihin 01 Huippuosaaminen kotimaassa: sertifioidut asiantuntijat lähellä asiakasta.

02 Laaja-alainen laitetuntemus uusista ja vanhemmista laitesukupolvista. Kiinteät yhteydet tehtaisiin ja alan parhaisiin asiantuntijoihin.

03 Pitkä kokemus huolloista niin laitteiden uudistuksista ja yksittäisistä huoltotöistä kuin useiden vuosien huolto- ja uusintaprojekteista.

04 Valmiiksi mietityt ratkaisut asiakkaan tarpeisiin.

05 Jatkuva kehitys – aktiivista asiantuntijuuden kehittämistä ja monipuolista osaamista.

Asiantuntija isolla A:lla. Seppo Lehto vastaa ABB:n kaasueristeisten suurjännitekojeistojen ylläpidosta elinkaaren alusta alkaen. Asennukset, käyttöönotot ja huollot edellyttävät tehtaan sertifikaattia sekä laajaa erityisosaamista.

ABB power 3 | 14

15

Ratkaisu

Tasavirran uusi kulta-aika ABB:n innovaatio tuo tasavirtaverkon takaisin meriliikenteeseen. Alusten tasavirtasähköverkko säästää polttoainetta, ympäristöä ja huoltokustannuksia suurin lukemin.

Teksti Heli Satuli Kuvat ABB

äästöjen, käyttökustannusten ja polttoaineenkulutuksen vähentäminen ovat laivaliikenteen kolme ehdotonta päätavoitetta. ”Pohdimme, miten ABB voi auttaa saavuttamaan nuo tavoitteet ja parantamaan alusten hyötysuhdetta”, kertoo teknologiapäällikkö Klaus Vänskä ABB:ltä.

Tulevaisuuden ratkaisua etsittiin ABB:llä katsomalla pitkälle sähkövirran historiaan. ”Tiesimme, että tasavirtateknologiassa on potentiaalia, mutta sen hyödyt ylittivät odotuksemme moninkertaisesti. ABB:n kehittämä innovaatio nostaa koko aluksen käytettävyyden uudelle tasolle”, projektia teknologianäkökulmasta johtanut Vänskä toteaa innostuneena.

P

Kuudennes kulutuksesta pois Tasavirtasähköverkkoa on jo päästy testaamaan käytännössä. Mittaukset tehtiin Myklebusthaug Offshoren öljynporauslautan tukialuksella Dina Starilla. Testauksen suoritti dieselkoneita toimittava Pon Power.

Jotta tuloksista saatiin täysin vertailukel16

ABB power 3 | 14

poisia, alus ajoi läpi yhdenmukaisen aikaja käyttöprofiilin ensin samalla taajuudella kuin vaihtovirtasähköverkossa ja sen jälkeen tasavirtasähköverkossa. ”Dina Starilla polttoaineen ominaiskulutus laski parhaimmillaan 27 prosenttia.

Vuositasolla polttoainesäästöt ovat mittauksen mukaan 13 prosenttia. Lukemissa on toki aina pieniä aluskohtaisia eroja”, toteaa Vänskä.

Testeissä mitattiin polttoaineenkulutusta myös vaikeissa sääoloissa. Alus käyttää tällöin dynaamista asemointia, jossa tietokoneet säilyttävät aluksen asemoinnin ja suunnan automaattisesti pää- ja ohjailupotkureita hyödyntäen. Dynaamisessa asemoinnissa testi vahvisti polttoainetta säästyneen 14 prosenttia.

Haitalliset päästöt pienenivät vielä polttoaineenkulutustakin enemmän. Koska tasavirtasähköverkossa aluksen koneet on mahdollista säätää toimimaan koko ajan optimaalisesti, polttoaine palaa puhtaammin ja synnyttää näin myös suhteellisesti vähemmän päästöjä.

Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi

”Tasavirtateknologian hyödyt ovat sitä suuremmat, mitä enemmän alus ajaa vaihtelevilla tehoilla.”

Klaus Vänskä ABB

ABB power 3 | 14

17

Ratkaisu ”Tasavirtateknologia vastaa tuleviin kansainvälisiin ja paikallisiin päästörajoihin. ABB:n innovaatio ei ole kiertotie vaan aidosti uusi ratkaisu, joka auttaa kattavasti vähentämään meriliikenteen ympäristövaikutuksia”, huomauttaa Vänskä.

Kuin luotu uusiutuvalle energialle Toisin kuin vaihtovirtasähköverkon, tasavirran voi dieselin lisäksi liittää vaivatta melkein mihin tahansa energialähteeseen: akustoon, poltto- tai aurinkokennoon ja

Tasavirtasähköverkko auttaa ratkaisemaan meriteollisuuden kärkiongelmia. ABB:n innovaatio luotsaa laivaliikenteen uudelle aikakaudelle. jopa energiavarastoihin. Energiavarastojen käyttö parantaa entisestään aluksen energiatehokkuutta ja vähentää päästöjä.

Samalla laivan käytettävyys paranee esimerkiksi kiihdytettäessä. Suurin hyötyjä ovat jäänmurtajat, jotka tarvitsevat vääntövoimaa. Tasavirtasähköverkko onkin ylivoimainen vaihtoehto öljynporausaluksiin, autolauttoihin, hinaajiin sekä muihin työja huoltoaluksiin, jotka käyttävät vaihtelevia tehoja. Teknologia auttaa myös hitaasti kiihtyviä nesteytettyä maakaasua käyttäviä koneita pääsemään samalle tasolle dieselkäyttöisten kanssa. ”Tasavirtasähköverkko on kuin luotu hybridilaitteille, jotka tulevat väistämättä lisääntymään laivoissa”, lisää Vänskä.

Lisäksi tasavirtateknologia auttaa kutistamaan aluksen huoltokustannuksia jopa

ABB:n tasavirtasähköverkko on esimerkki innovaatiosta, joka syntyy, kun kehitystyön lähtökohdaksi otetaan ongelmanratkaisu.

kymmenillä prosenteilla. Innovaatiosta on iloa myös henkilökunnalle, sillä testien mukaan melutaso laivan konehuoneessa laskee 30 prosenttia.

Kiistatonta kilpailuetua Viime vuonna vesille laskettu 93-metrinen Dina Star on pilotointien jälkeen ensimmäinen alus, joka on varustettu ABB:n tasavirtateknologialla. Tasavirtasähköverkkoja voidaan tällä hetkellä asentaa vain suhteellisen pieniin aluksiin, sillä kaikille tehoalueille ei ole vielä saatavilla tarvittavia komponentteja. Innovaation käyttöönottoa hidastaa yllättäen myös kilpailun puute.

ABB on tasavirtasähköverkkojen edelläkävijä, eikä markkinoilla ole muita, jotka pystyisivät saavuttamaan saman toiminnallisen tason. Vänskän mukaan kiinnos-

tuneita yhteydenottoja on sen sijaan tullut kasvavalla trendillä. ”Tasavirtasähköverkon näytöt ja sen tarjoamat kilpailuedut ovat niin kiistattomia, että voimme liioittelematta puhua käänteentekevästä ratkaisusta laivaliikenteessä”, Vänskä kiteyttää.

Tasavirtaverkon hyödyt: − päästöjen väheneminen − käyttökustannusten väheneminen − polttoainekulutuksen väheneminen − tasavirran voi liittää mihin tahansa energalähteeseen − sopii hybridilaitteille − vähentää huoltokustannuksia − konehuoneen melutaso laskee

Tasavirtasähköverkko on aina optimi Nyky-yhteiskunta pyörii pitkälti vaihtosähköverkon piirissä. Sähkön alkuaikoina vaihto- ja tasavirtaverkot toimivat jonkin aikaa rinnakkain. Tasavirtasähkön siirto pitkien etäisyyksien päähän oli kuitenkin vaikeaa.

Laivoissa sähköä ei tarvitse siirtää pitkiä matkoja, mutta muun teknologian mukana myös niissä päädyttiin käyttämään vaihtosähkövirtaa.

Nyt ABB tuo tasavirtasähköverkon

18

ABB power 3 | 14

takaisin meriliikenteeseen vaihtovirran rinnalle.

Vaihtovirtajärjestelmässä kaikkien voimanlähteiden on pyörittävä samassa tahdissa kiinteällä nopeudella ja taajuudella. Vaihtovirran taajuus on laivaverkossa tavallisesti 60 hertsiä, eli virran suunta muuttuu 120 kertaa yhden sekunnin aikana. Laitteiden pyörimisnopeuden on vastattava tätä 60 hertsin taajuusverkkoa olosuhteista riippumatta. Tasavirtaverkossa puo-

lestaan taajuus on nolla, eli taajuudella ei ole merkitystä. Vaihto- ja tasavirtaverkon kesken ei ole hyötyeroja, jos laiva ajaa täysillä. Mutta laivan kulkiessa osateholla, vaihtaessa nopeutta ja pysähdellessä on tasavirtateknologia ylivoimainen. Tällöin koneita voidaan ajaa ajotilanteiden mukaan eri taajuuksilla. Kun aluksen moottorien kierrosnopeus voidaan säätää vapaasti, kulloinkin optimitaajuudelle, aluksen hyötysuhde paranee merkittävästi.

Kohti parempaa maailmaa

Muuntajan hukkalämmöllä vihreämpiä kurkkuja

Närpiöläisessä kasvihuoneessa haluttiin säästää energian hinnassa. Ratkaisu löytyi hukkalämmön hyödyntämisestä. Muuntajan kuormituksesta syntyvästä lämmöstä hyötyvät nyt kurkut. Samalla energialasku pieneni jopa 20 000 euroa vuodessa.

Teksti Johanna Haveri Kuva Shutterstock

ärpiöläinen kurkuntuottaja Oy Jan-Eric Sigg Ab päätti viime talvena toteutetun kasvihuonelaajennuksen yhteydessä investoida omaan sähköasemaan ja ostaa sähköä suoraan 110 kilovoltin verkosta. Pinta-alaltaan noin 6,7 hehtaarin suuruisessa kasvihuoneessa kurkkujen kasvatukseen käytetyn energian hinta on merkittävä kilpailutekijä. ”Kun tehoa tarvitaan paljon ja sähkön siirtohinta on korkea, investointi omaan sähköasemaan on pitkällä aikavälillä edullisempi ratkaisu”, kertoo Siggin konsulttina ja yhteyshenkilönä projektissa työskennellyt Tor Manngård.

Sähköasemaa suunniteltaessa päätettiin hyödyntää muuntajan kuormituksesta syntyvä lämpö kasvihuoneiden lämmittämiseen. Järjestelmässä 25 MVA:n muuntajan kuoressa kiertävän

N

öljyn lämpö otetaan talteen lämmönvaihtimen avulla ja syötetään maalämpöpumpulle, joka lämmittää kasvihuoneen lämminvesivaraajaa. Sähköasema otettiin käyttöön keväällä. ”Hukkalämmön hyödyntäminen on ekologisesti tärkeä asia ja pienentää Siggin energialaskua jopa 20 000 euroa vuodessa”, Manngård sanoo.

ABB:n tuoteasiantuntijan Heli Ristamäen mukaan Lämpöässä-nimisen yrityksen kanssa yhdessä toteutettu projekti on erinomainen esimerkki siitä, kuinka pitkälle kehitetyn ja korkealla hyötysuhteella toimivan muuntajan tehokkuutta voidaan parantaa tarkastelemalla asiakkaan tilannetta kokonaisvaltaisesti. ”Muuntajien häviölämpöjä voidaan hyödyntää monissa erilaisissa asiakaskohteissa”, Ristamäki sanoo.

ABB power 3 | 14

19

Case

Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi

Turvallista metromatkaa Matinkylään Teksti Camilla Lehtinen Kuvat Länsimetro ja Sami Soininen, Suomen TPP Oy

Länsimetroa rakennetaan kunnianhimoisesti maailman turvallisimmaksi. Väsymätön valvontajärjestelmä seuraa metroverkkoa vuorokauden ympäri. Pahimman varalta vartiossa on 32 savukaasunpoiston erikoismoottoria puhaltimineen.

20

ABB power 3 | 14

Savunpoistopuhallin painaa noin 6 000 kiloa. Puhaltimen moottori on rungon sisällä. Puhaltimen tuuletinpää on seinän toisella puolella.

rilaisiin vaaratilanteisiin varaudutaan uudella metrolinjalla, joka kulkee Helsingin Ruoholahdesta Espoon Matinkylään.

Vuonna 2016 käyttöön tulevan länsimetron rakentamisessa on otettu tarkoin oppia metro-onnettomuuksien arvioinneista meillä ja maailmalla.

Pääosassa metron turvallisessa liikennöinnissä on ajantasainen valvonta. Sen vuoksi asemien ja tunneleiden lisäksi kaikki automaattimetron vaunut varustetaan tallentavilla valvontakameroilla. Myös junien kulunvalvonnasta tulee jatkuvaa ja metrojen tilannenopeuksia seurataan keskeytyksettä.

E

Yksi yhtenäinen järjestelmä Tulevaa metrolinjaa junineen, tunneleineen ja asemarakennuksineen seurataan ympärivuorokautisesti valvomossa. Siellä kiinteistönvalvonnan ytimeksi tulee ohjausja valvontajärjestelmä nimeltä MicroSCADA Pro. Ohjelmisto on ollut käytössä nykyisessä metrossa jo 1990-luvulta lähtien, joten järjestelmästä löytyy vahvaa kokemusta.

Suomen suurin infrastruktuurihanke

– – – –

Metrolinjan pituus on noin 14 kilometriä välillä Ruoholahti–Matinkylä.

Tunneli sukeltaa syvimmillään 60 metriin välillä Ruoholahti–Lauttasaari.

Linjalla on 2 rinnakkaista tunnelia, joiden varrelle tulee 8 uutta asemaa.

Asemien välillä on 15 pystykuilua, joita käytetään ilmanvaihtoon, paineentasaukseen sekä hätäuloskäyntiin ja savunpoistoon.

– Rakentaminen on tarkoitus saada päätökseen vuoden 2015 lopulla.

– Vuonna 2020 valmistuu 7 kilometriä pitkä jatko-osuus välille Matinkylä–Kivenlahti.

ABB power 3 | 14

21

Case ”Länsimetron osalta järjestelmän suunnittelu on käynnissä ja käyttöönottoihin päästään ensi vuonna”, kertoo myyntipäällikkö Lasse Autio ABB:ltä.

Länsimetron valmistuttua uusi ja vanha järjestelmäosuus yhdistetään yhdeksi yhtenäiseksi valvomojärjestelmäksi. Se kattaa muun muassa ovien, hissien, liukuportaiden, valaistuksen ja matkustajien valvonnan, ohjauksen ja hälytystoiminnot. ”Järjestelmän kautta voidaan vaikkapa sammuttaa asemilta valot yöksi, sulkea junien ovet tai ohjata ihmisvirtoja liukuportaiden suuntaa vaihtamalla”, Autio kertoo muutamia käytännön esimerkkejä.

Ohjelmiston avulla voidaan myös kerätä ja raportoida suunnittelun tuleksi vaikkapa tietoa asemakohtaisista matkustajamääristä.

Neljäsataa astetta ja kaksi tuntia Suomessa on vältytty tunneleissa tapahtuneilta suuronnettomuuksilta – toisin kuin muualla maailmassa. Euroopassa yksi tunneliturvallisuuden keskustelunherättäjistä oli Sveitsissä vuonna 2001 sattunut St. Gotthardin tietunnelin suuronnettomuus. Siinä kaksi rekkaa törmäsi yhteen ja lastina olleet autonrenkaat syttyivät palamaan. Tunnelipalon savukaasuihin menehtyi 11 ihmistä.

Tunneleiden turvallisuusvaatimuksiin onkin tehty vuosituhannen alun jälkeen tarkennuksia. Nykyään EU-direktiivit ja -normit säätelevät tarkoin muun muassa tunneleissa käytettävien savukaasupuhaltimien ja -moottoreiden teknisiä ominaisuuksia. ”Tiukin luokitus edellyttää puhallin-moottoriyhdistelmän toimivuutta 400 asteen kuumuudessa kahden tunnin ajan. Tällaiset yhdistelmät tulevat länsimetroon”, kertoo aluemyyntipäällikkö Varpu Hyssy ABB:ltä.

ABB:llä on tehty savukaasujen poistoon soveltuvien erikoismoottoreiden tuotekehitystä intensiivisesti kymmenen viime vuo-

Järjestelmän kautta voidaan vaikkapa sammuttaa asemilta valot yöksi, sulkea junien ovet tai ohjata ihmisvirtoja liukuportaiden suuntaa vaihtamalla.

Havainnekuva Matinkylän asemasta. Asema sijoituu kauppakeskus Ison Omenan eteläpäähän.

Matinkylän aseman läpi odotetaan kulkevan päivittäin noin 30 000 matkustajaa.

den ajan. Suomessa valmistettuja IEC LV M3BPW -moottoreita löytyy ympäri maailmaa juna-, metro- ja tietunneleiden savukaasujen poistoon tarkoitetuista isoista puhaltimista. ”Puhallinrungot on tehnyt johtava espanjalainen tuuletinvalmistaja ZITRON, jonka kanssa olemme tehneet hyvää yhteistyötä lukuisissa tunneliprojekteissa ympäri maailman. Olemme myös testanneet vaativia moottori-puhallinyhdistelmiä tulikokeissa erikoistestilaboratoriossa, ja ranskalainen Efectis on myöntänyt moottoreillemme sertifikaatit”, Hyssy sanoo.

MicroScada Pro valvoo ja ohjaa Suomessa kehitetty MicroSCADA Pro -ohjelmisto on kattava ohjausja valvontajärjestelmä. Sitä hyödynnetään paitsi kiinteistöjen myös jakeluverkostojen käytettävyyden ja luotettavuuden parantamisessa.

Ohjelmistotoimituksia on tehty ympäri maailman yli 10 000 kappaletta.

Järjestelmää käyttävät energiayhtiöt, teollisuus ja infra-ala eri puolilla maailmaa.

MicroSCADA Pro on käytössä suomalaisen raideliikenteen lisäksi esimerkiksi Delhin metrossa Intiassa, Bangkokin Skytrainissa Thaimaassa sekä Hai Van Pass -tietunnelissa Vietnamissa.

22

ABB power 3 | 14

Kuuden tonnin jättiläinen Länsimetroon asennettavien 32 savukaasujen poistoon tarkoitetun puhaltimen sisällä on 200 ja 315 kilowatin tehoisia ABB:n erikoismoottoreita.

Länsimetron ensimmäinen savukaasupuhallin moottoreineen asennettiin paikoilleen syyskuussa Ruoholahti–Lauttasaari -osuudelle. Asennettu yhdistelmä painaa kokonaisuudessaan järkälemäiset kuutisentuhatta kiloa.

Tulevassa länsimetrossa savunpoisto voidaan käynnistää viisi minuuttia sen jälkeen, kun palo on havaittu. Tulipalotilanteissa savu poistetaan kahta kuilua käyttäen: toisen kautta syötetään korvausilmaa tunneliin ja toisen kautta poistetaan savua.

Tunnelin yhdyskäytävät ylipaineistetaan, mikä pitää poistumistiet käytön aikana lähes savuttomina. ”Länsimetron savukaasunpoistomoottoreita käytetään vain onnettomuustilanteen sattuessa. Pakokaasujen poistoahan ei metrotunneleissa tarvita, kuten vaikkapa tietunneleissa, joissa moottorit ja ilmanvaihtotuulettimet ovat käynnissä jatkuvasti”, Hyssy sanoo. ”Toivommekin, etteivät nämä moottorit koskaan käynnisty muulloin kuin määräaikaishuoltojen aikaan”, hän lisää.

Mitä ihmettä?

Monipuolinen nippuside Teksti Terhi Paavola Kuva ABB

Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Johdinside, tuttavallisemmin nippuside, nippari, sähkömiehen ystävä – nimiä on monia, mutta niin on käyttötarkoituksiakin. Lähes 60 vuoden mittaisen historiansa aikana johdinside on ennättänyt aina Marsiin asti. un Maurus C. Logan vuonna 1956 pohti, miten niputtaisi uuden Boeingin lentokoneen johdot, hän tuskin tiesi, millaisen kultakimpaleen samalla työnantajalleen Thomas & Bettsille tuotti. Nykyisin johdinsiteitä käytetään mitä erilaisimmissa tarkoituksissa niin sähköasennuksissa kuin niksinikkareiden kehittämissä kotitarpeissa.

Syy monipuoliseen käyttöön on selvä.

Johdinside on nopea käyttää ja kestävä.

Sen asentaminen käy helposti. Tehokkuus on ratkaisevaa silloin, kun johtoja niputetaan päivittäin satoja, ellei tuhansia. Sähköasennuksia tehtäessä nopeus ja helppous ovat valttia. Vertailun vuoksi voi miettiä, kuinka paljon hankalampaa olisi sitoa joh-

K

tonippuja vaikkapa narulla, rautalangalla tai teipillä.

Johdinsiteiden pitävyys ja kestävyys ovat ominaisuuksia, joita on vuosien varrella tuotekehityksen avulla viety yhä pidemmälle. Nykyisestä tuoterepertuaarista löytyy johdinsiteitä, jotka kestävät säteilyä, tai teräsjohdinsiteitä, jotka kestävät yli 500 asteen lämpöä, paukkupakkasia tai joiden vetolujuus on kehitetty kestämään melkoisia voimia. Niinpä johdinsiteitä löytyy esimerkiksi Ferrarin Formula 1 -autoista, Fincantierin laivoista, Schindlerin hisseistä, Kinder-munien tuotantolaitteista… ”Johdinsiteitä käytetään paljon teollisuudessa. Esimerkiksi elintarviketeollisuutta varten on kehitetty polyamidijohdinside, joka sisältää metallisiruja. Näin pakkauslin-

Tiesitkö, että Thomas & Betts on nykyisin osa ABB-konsernia? jan metallinpaljastin huomaa, jos elintarvikkeisiin on jostakin syystä joutunut johdinsiteiden paloja, ja tuote voidaan helposti poistaa, ennen kuin se päätyy kuluttajan ruokapöytään”, Thomas & Betts -tuoteryhmästä Suomessa vastaava myyntipäällikkö Martin Silfverberg ABB:ltä kertoo.

Suosittu tietokilpailukysymys on, mikä on kauimmainen paikka, mistä johdinsiteitä löytää. Vastaus on Mars-planeetta. Marsin pinnalta näytteitä keräävässä mönkijässä on myös Thomas & Bettsin johdinsiteitä.

ABB power 3 | 14

23

Legoilla hyvää mieltä pikkupotilaille Vuosi 2014 on Suomen ABB:n 125-vuotisjuhlavuosi. Juhlavuoden kunniaksi ABB jatkaa joulutervehdyslahjoitustensa perinnettä ja lahjoittaa tänä vuonna 125 legorasiaa kunkin Suomen lastenklinikan pikkupotilaille Helsinkiin, Turkuun, Tampereelle, Kuopioon ja Ouluun.

ABB toivottaa asiakkailleen ja kaikille Suomen lastenklinikoiden potilaille läheisineen, klinikoiden henkilökunnalle sekä Lastenklinikoiden Kummeille hyvää joulua ja toivontäyteistä vuotta 2015!