Esselloo 2/2013

SLO:n asiakaslehti 2/2013

9,?(4 3((1,5:0 ;<6;(5565 :<64,,5 ;LO[HHUQVO[HQH 1\ZZP 7HYRRHSP! 6U [pYRLpp ZHHKH :\VTLLU \\KLUSHPZ[H [LVSSPZ\\[[H

Uusi valaistus viimeistelee Kuopion torin

Savon Kuituverkko rakennuttaa Savoon sataa megaa

Sähköalan yrittäjyyttä toisessa polvessa: Sähköryhmä Muukka

Maailman parhaat LED-kaksoset: 7,5W ja 5,5W DIM

1 Todelliset 50W halogeenin korvaajat GU10 350lm 1 Pitkä käyttÜikä 25 000 tuntia 1 Avautumiskulmat 25° ja 40° 1 VärilämpÜtilat 2700K, 3000K ja 4000K 1 Valmistettu Belgiassa 12V LED 450lm

Koodi

Snro

Kuvaus

Havells Sylvania Finland Oy 0 #**#%,$ ," 0 / #(!) " - &&+ +.&- (# )' Suomenkieliset www-sivut sylvania.ďŹ

!

1 !

1 !

1 "#'' !

1 "#'' !

1

7

Kuva

Uusi valaistus viimeistelee Kuopion torin ilmeen

Timo Hartikainen

:PZpSS`Z Kuopion kuuluisa tori käy läpi suurta muutosta, sillä vuonna 2009 alkaneessa mittavassa kehittämishankkeessa Kuopion kaupunki laajentaa torin pysäköintilaitoksen lisäksi kävelykatukeskustaa. Kaiken komeuden harmonisoi torille suunniteltu valaistus uusine valaisimineen ja pylväineen.

18 Kuva

Uusi teollisuudenala kasvaa

Pääkirjoitus .......................................... 5

Rexam laajensi tuotannon Suomeen

Kuopion torin uusi valaistus ................ 7

Monikansallinen Rexam on valmistanut tammikuusta alkaen alumiinisia tölkkejä Mäntsälässä. Tehtaan viisivuoroinen tuotanto asettaa kovia vaatimuksia materiaalihallinnon saatavuudelle. SLO tukee tarpeen mukaan tuotekoulutuksessa sekä sähkötarvikkeiden ja komponenttien hankinnassa.

Tuomas Sauliala

Savon Kuituverkko rakennuttaa Savoon sataa megaa

23 Kuva

Pohjois-Savon kuntien omistama tietoverkkoyhtiö Savon Kuituverkko käynnisti ensimmäisten laajakaistahankkeiden rakentamisen alueellaan huhtikuussa. Savon Kuituverkon toimitusjohtaja Pekka Laukkarinen: – Teimme Voimatelin kanssa sopimuksen Kiuruveden ja Vesannon alueiden rakentamisesta.

Timo Hartikainen

Sähköalan yrittäjyyttä toisessa polvessa

Sähköryhmä Muukka: Luottamus on tärkein

26 Kuva

Pepe Makkonen

Sähköryhmä Muukassa on menossa sukupolvenvaihdos. Vuonna 1993 perustetun perheyrityksen toimitusjohtajana Aki Muukka vastaa asiakas- ja yhteistyökumppanisuhteista sekä 25 henkilön organisaatiosta.

SLO Uutiset ...................................... 12 Uusissa sähköliittymissä vaaditaan ylijännitesuojausta ............ 14 Ammattilainen: Petri Parvinen, myynnin johtamisen professori, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Myyntityön siedettävä vaikeus .......... 17 Rexam laajensi tuotannon Suomeen ........................................... 18 Savon Kuituverkko rakennuttaa Savoon sataa megaa ........................ 23 Sähköryhmä Muukka: Luottamus on tärkein ....................... 26 Uutisia .............................................. 29 Teknologia: Tasajännitteellä tehoa ja laatua sähkönjakeluun.................................. 30 Säädökset ......................................... 31 Tuotteet ............................................. 32

Kansi Rexamin tehtaanjohtaja Jussi Parkkali Kuva Tuomas Sauliala

esselloo 3

www.osram.com

UUTUUS

OSRAM PUNCTOLED® I ja II - tyylikäs alasvalosarja PUNCTOLED®-valaisinsarjoista löytyy helposti asennettavat alasvalot sekä kotiin että vaativampaankin kohteeseen. Valaisimien valon väri on lämmin valkoinen 3 000K. Valaisintoimitus sisältää OPTOTRONIC®-virtalähteen.

PUNCTOLED ED®-valaisimet ova ovat himmennettävissä vaihekulmasäätimellä.

!

4-0 0Z 3JUBLVKB 1- 7BOUBB puh. 010 28311, fax. 010 283 2010, www.slo.ďŹ

Pääkirjoitus

TOIMITUSNEUVOSTO Puheenjohtaja Mika HĂśijer, Risto Forssell, Guy Hellman, Sami Kokkomäki Ilkka R. Manner, Jouko Pulli , Matti Savolainen, Allan Sothmann, Ari Turunen TOIMITUS Päätoimittaja Sari Bamberg, sari.bamberg@slo.ďŹ Palaute: esselloo@slo.ďŹ Julkaisija: SLO Oy Taitto: Zeeland Oyj Kirjapaino: Erweko Painotuote Oy OSOITTEENMUUTOKSET Muutokset yhteystiedoissa pyydämme ilmoittamaan lähimpään toimipisteeseen tai pääkonttoriin. Osoitetarrassa olevan kaksiosaisen numerosarjan ilmoittaminen nopeuttaa ja helpottaa rekisteritietojen päivitystä.

TOIMIPAIKAT Puh. 010 283 * t )FMTJOLJ ,BNQQJ t )FMTJOLJ ,POBMB

t )FMTJOLJ )FSNBOOJ t &TQPP 4VPNFOPKB t )Ă&#x160;NFFOMJOOB

t *JTBMNJ

t +PFOTVV

t +ZWĂ&#x160;TLZMĂ&#x160;

t ,BKBBOJ

t ,FNJ

t ,PLLPMB

t ,PULB

t ,PVWPMB

t ,VPQJP

t -BIUJ

t -BQQFFOSBOUB

t -PIKB

t .JLLFMJ

t 0VMV

t 1PSJ

t 1PSWPP

t 3BVNB

t 3JJIJNĂ&#x160;LJ

t 3PWBOJFNJ

t 4BMP

t 4BWPOMJOOB

t 4FJOĂ&#x160;KPLJ

t 5BNQFSF ,BMLLV t 5BNQFSF 4BSBOLVMNB t 5VSLV

t 5VVTVMB

t 7BBTB

t 7BOUBB ,PJWVIBLB t 7BOUBB 5VVQBLLB t 7BOUBB NZZOUJL t 7BSLBVT

SLO Eesti AS ,FTL 4Ă&#x153;KBNĂ&#x160;F " && 5BMMJOO &FTUJ +372 627 2272, www.slo.ee SLO Latvia SIA MalĆ?KV JFMB " -7 3ĆŻga, Latvia,

XXX TMP MW UAB SLO VilkpĆĄdĆĄT H -5 7JMOJVT -JFUUVB

XXX TMP MU

SLO on osa kansainvälistä Sonepar-yhtymää, joka on maailman johtava sähkÜtukkualan yritys. *44/ - 9 *44/ 9 *44/

Mahdollisuuksia on

M

ikäli talouskasvu jää nollaan tänä vuonna Suomessa, on markkinamme vaikea esittäytyä kansainvälisille investoijille mielenkiintoisena kohteena. Vaan toisin kävi kaikki Mäntsälässä - SLO:n historiaan liittyvälle valaisintehdasrakennukselle. Kansainvälinen tÜlkinvalmistaja Rexam näki Suomessa kasvavan markkinan, tehtaan erinomaisen sijainnin ja suomalaisen, osaavan tyÜvoiman. Ja uutta teollisuuden alaa me Suomeen tarvitsemme.

Positiivista on myÜs se, että Savon Kuituverkko aloitti alueellaan tänä keväänä laajakaistarakentamisen Voimatelin kanssa yhteistyÜssä. Kun kuntia yhdistetään ja palveluyksikÜitä keskitetään, saadaan Suomessa tuotettua edes verkkopalveluita haja-asutusalueella nopeammin kuin aikaisemmin. Jos palveluita ei vielä oikein ole, tarjoaa palveluiden kehittäminen tyÜtä konsulteille.

Samoin on tärkeää huomata, että sähkÜalalla yrittäminen periytyy seuraavalle sukupolvelle. Mikäli perinteiset konepajayritykset ja suuret pÜrssiyhtiÜt eivät saa vientiä vetämään vastaa SähkÜryhmä Muukka tulevaisuudessakin PK-tason tyÜllistämisestä Haminassa.

Hallituksen ei tarvitse harkita talouden elvytystä kovin pitkään eikä hakea esimerkkejä kovin kaukaa, sillä homeisia päiväkoteja, kouluja, vanhainkoteja sekä asuin- ja toimistorakennuksia on jokaisella paikkakunnalla.

Epävarmuus taloudessa pakottaa yritykset ja organisaatiot etsimään uusia yhteistyÜmahdollisuuksia ja kehittämään toimintatapoja, palveluita ja tuotteita. Samaan aikaan on kylvetty myÜs Suomen kasvun siemen.

Sari Bamberg, sari.bamberg@slo.ďŹ

Uuden sukupolven Vahti-Jussi®-liiketunnistimet Teknistä toimivuutta

Perinteinen Vahti-Jussi® uudistuu. Uusi nykyaikainen muotoilu yhdistettynä huippuluokan tekniseen toimivuuteen takaa sopivuuden jokaiseen tarpeeseen. Valvontakulmia on tullut enemmän ja niitä on aina 700 - 2800:een. Liiketunnistimissa on myös RF-versio langattomaan ohjaukseen sekä KNX-taloautomaatioon sopivat mallit. Väriksi voi valita perinteisen valkoisen lisäksi alumiinin, antrasiitin tai ruskean. Uutuutena myös mustalla linssillä varustettu valkoinen liiketunnistin. www.abb.fi/asennustuotteet

ABB Oy PL 16, 06101 Porvoo Puh. 010 22 11 www.abb.fi/asennustuotteet

Uusi valaistus viimeistelee Kuopion torin ilmeen

Näkymä Tulliportin kadulta kuuluisalle Kuopion torille huhtikuussa. Ensimmäisessä vaiheessa pystytetyt erikoismustat pylväät ja valaisimet luovat uutta ryhtiä torille. Fagerhultin Stockholm-valaisimet ja Tehometin Kuopio-pylväät tulevat reunustamaan sekä toria että läheisiä torille johtavia katuja. Samaa mattamustaa linjaa jatkavat torille valitut penkit, pyörätelineet ja runkosuojat.

Teksti

Sari Bamberg Kuvat

Timo Hartikainen

Kuopion kuuluisa tori käy läpi suurta muutosta, sillä vuonna 2009 alkaneessa mittavassa kehittämishankkeessa Kuopi-

Kolme erilaista näkökulmaa: Rakennuttaja

toksen lisäksi kävelykatukeskustaa. Torin

Projektipäällikkö Hanna Väätäinen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut Kuopion kaupunki

historiallinen kauppahalli on jo kokonaan

Sähköurakoitsija

saneerattu. Kaiken komeuden harmonisoi

Sähköyksikön päällikkö Keijo Kaarnalehto Kuopion kuntatekniikkaliikelaitos

on kaupunki laajentaa torin pysäköintilai-

torille suunniteltu valaistus uusine valaisimineen ja pylväineen.

Valmistaja Liiketoimintapäällikkö Tommi Tegelsten Fagerhult Oy, ulkovalaistus

esselloo 7

Kuopion kävelykeskustan valaistusprojektin muodostivat edessä Kuopion kaupungin hankkeen projektipäällikkö Hanna Väätäinen, vasemmalla Kuopion kuntatekniikkaliikelaitoksen sähköyksikön päällikkö Keijo Kaarnalehto, takana SLO:n Kuopion konttorin aluemyyntipäällikkö Juha Luostarinen ja oikealla Fagerhultin ulkovalaistuksesta vastaava liiketoimintapäällikkö Tommi Tegelsten. Taustalla Kuopion kuuluisa vuonna 1885 valmistunut ja uusrenesanssia edustava kaupungintalo.

8 esselloo

T

orin ensimmäiset muutostyöt aloitettiin katuverkostosta vuonna 2009, jolloin toria kiertävät yksisuuntaiset kadut muutettiin kaksisuuntaisiksi. Seuraavana keväänä alkoi torin pohjoisen osan alla sijaitsevan pysäköintilaitoksen laajentaminen koko torialueen mittaiseksi. Vuonna 2012 oli vuorossa Haapaniemenkadun muuttaminen joukkoliikennekaduksi ja kävelykeskustan laajentaminen. Torille ajetaan jatkossa sisään Puijonkadulta ja ulos Haapaniemenkadulta.

Kaupungin tavoitteena on avata joukkoliikennekatu syksyllä 2013.

Vuonna 2012 aloitettiin torin kiveystyöt uusimalla ensimmäiseksi torin keskikäytävä.

Pohjoisessa ylätorilla on vanhaa käsintehtyä nupukiveä ja etelässä alatorilla uutta, sileää kiveystä. Kesällä valmistuu torin eteläinen osa.

Viimeiset osat Kauppakadun kävelykadusta Puijonkadulta Vuorikadulle valmistuvat vuonna 2014.

Vanhan kauppahallin julkisivusaneeraus valmistui viime vuonna ja 10. toukokuuta 2013 kaupunkilaiset pääsivät tutustumaan sisätiloihin. Uusi kauppakeskus Apaja yhdistää kävelykeskustan, pysäköintilaitoksen ja kauppahallin toisiinsa. Torilla myynti painottuu eteläosaan ja järjestettävät tapahtumat pohjoisosaan. Uutta ihasteltavaa kaupunkilaisilla on myös loppuvuonna, jolloin tori ympäristöineen saa virallisen jouluvalaistuksen.

Rakennuttaja Projektipäällikkö Hanna Väätäinen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut Kuopion kaupunki

O

len toiminut kävelykatukeskustan suunnittelun projektipäällikkönä vuodesta 2009. Tehtäväviini kuuluvat suunnittelun organisointi, kiinteistöneuvottelut ja hankkeesta tiedottaminen. Kävelykatukeskustan projektin lisäksi työhöni kuuluu liikennesuunnittelu ja pysäköintiin liittyvät toiminnot.

¹=HSHPZPTPLU QH W`S]pPKLU ]HSPU[H VSP TPLSLURPPU[VP ULU WYVZLZZP ¹

Usean vuoden urakka

Kuopion kaupungin kävelykatukeskustan kehitysprojektissa on ollut tavoitteena rakentaa kuntalaisille entistä elinvoimaisempi ja viihtyisämpi kaupunkikeskusta, joka tarjoaa monipuolisia palveluja ja virikkeitä. Samoin tavoitteena on tehdä keskustaan saapuminen helpoksi sekä jalan, julkisilla kulkuneuvoilla että omalla autolla.

Kyse on laajasta keskustan kehittämishankkeesta, johon kuuluvat ruutukaavakeskustan katuverkkomuutokset, eli yksisuuntaisia katuja muutetaan kaksisuuntaiseksi, sekä toripysäköinnin ja kävelykatujen laajennukset. Samassa yhteydessä saneerattiin torilla sijaitseva vanha kauppahalli. Lisäksi torin alle rakennetaan 1 700 neliömetriä uutta kauppakeskusliiketilaa. Kävelykatujen laajentamisen tavoitteena on rauhoittaa torin ympäristöä yksityisautoilulta ja tarjota omalla autolla keskustaan saapuville entistä paremmat pysäköintitilat. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 50 miljoonaa euroa, josta alatorin osuus on 35 miljoonaa, katujen kunnostukset 5-7 miljoonaa, torialueen kiveystyöt 2 miljoonaa, kauppakeskus Apajan rakentaminen 3 miljoonaa ja kauppahallin saneeraus 3 miljoonaa euroa.

Kaupunkikuvan suunnittelussa valaistuksella on tärkeä merkitys. Katu- ja yleisva-

laistuksessa lähtökohtana on turvallisuuden luominen kuntalaisille kaupunkiympäristössä liikuttaessa. Uutta ilmettä kävelykatukeskustaan haimme uusien valaisimien ja pylväiden lisäksi pylväisiin asennettavalla erikoisvalaistuksella. Lisäksi kaupunkilaiset ovat toivoneet jo pitkään torille jouluvalaistusta, joten valaistussuunnittelussa oli huomioitava myös juhlavalaistuksen vaatima tekniikka. Suojellun kauppahallin ympäristö muutettiin viihtyisämmäksi myös valaisemalla kuopiolaisille tärkeät Siskotyttö- ja Veljmies-patsaat kohdevalaisimin. Kauppahallin ympäristön valaistuksessa käytämme osin led-tekniikkaa.

Valinta oli vaikea prosessi

Valaisimien ja pylväiden valinta oli mielenkiintoinen prosessi. Valintojen tekeminen osoittautui yllättävän vaikeaksi, vaikka projektiryhmässämme oli koko joukko kovia asiantuntijoita. Projektiryhmäämme kuului kunnossapitopäällikkö, kaavoitusarkkitehti, kaupunginarkkitehti, suunnittelupäällikkö, rakennuttaja, pääsuunnittelija ja miljöösuunnittelija itseni lisäksi. Mietimme projektiryhmässä kohteeseen aluksi perinteistä valaisinta, mutta tutustuttuamme valaisinvalikoimiin hyväksyimme vaihtoehtoihin mukaan myös moderneja malleja.

Selasimme läpi lukuisia eri valaisinluetteloita ja tutustuimme Kuopiossa Valkeisen lammelle ja Koljonniemenkadulle asennettuihin valaisimiin. Perehdyimme myös erilaisiin ledivalaisinvaihtoehtoihin ja mietimme sekä suoraa ja epäsuoraa valaistusta. Välillä oikean valaisimien löytäminen tuntui mahdottomalta. Rajattuamme valikoimaa systemaattisesti valaisin valaisimelta, yhtenäistyi myös projektiryhmämme näkemys Kuopion keskustaan sopivasta valaisimesta ja päädyimme valinnassa Fagerhultin Stockholm-valaisimeen.

Valinta ei ollut helppo, mutta Stockholmvalaisin on muodoltaan modernilla tavalla klassinen, jolloin sen ilme kestää myös aikaa.

Torin valaistussuunnitelmaan sisältyi myös erikoisvalaistus, ja tutkimme sen toteuttamista lukuisilla eri pylväsvaihtoehdoilla.

Kartoitimme erilaisia pylväsvaihtoehtoja yhteistyössä valaistussuunnittelija Ari Tiilikaisen ja pylvästoimittaja Tehometin kanssa. Myös pylväissä riitti valinnan varaa eri spottivaihtoehtoineen. Pylvään valintaan vaikuttivat sen rakennetekniset ominaisuudet, erikoisvalaistuksen toteutettavuus sekä kaupunkikuvalliset seikat. Myös joukkoliikenteen huomioiminen asetti valaistukselle vaateita, jolloin päädyimme yhdenmukaiseen valaisinkorkeuteen torialueella kuutta vanhaa valaisinpylvästä lukuun ottamatta.

Asuinalueilla toteutamme valaistuksen perusratkaisuja, jolloin kunnossapidon näkökulmasta niiden huoltaminen ja ylläpitäminen on hallitumpaa. Keskustassa sen sijaan on tulevaisuudessakin erikoiskohteita kuten esimerkiksi Väinölänniemi ja muut kaupungin puistokohteet.

esselloo

Lähivuosien valaistus- ja rakentamisprojektit

Olemme Kuopiossa siinä mielessä hyvässä tilanteessa, että pystyimme toteuttamaan elohopeavalaisinvaihdot jo vuosina 2009 – 2011, jolloin vaihdoimme kaupungin 17 000 valaisimesta 11 300. Näin olemme päässeet hyötymään energiansäästöistä jo muutaman vuoden ajan ja keskittymään kävelykatuhankkeeseen.

Valaistuksen yleissuunnitelmassa pääpaino on katuvalaistuksessa ja alueiden yleisvalaistuksessa sekä keskeisimpien puistojen ja kaupungin kiinteistöjen julkisivuvalaistuksessa. Kävelykeskustan valaistussuunnitelmaan

kuuluu osana jouluvalaistuksen toteuttaminen. Aloitamme Puijonkadun pohjoisosan saneerauksen vuonna 2014, jolloin projekti saadaan marraskuun puoleen väliin mennessä valmiiksi.

Keskustan kehittämistä jatkamme edelleen kiinteistöhankkeilla ja rännikaturistikkojen saneerauksilla.

Yksi suurimmista tulevista hankkeista on uuden matkakeskuksen rakentaminen, jolloin infran rakentaminen alkaa jo kuluvana vuonna. Vuonna 2014 aloitamme Puijonkadun pohjoisosan saneerauksen, jolloin jatkamme

sovelletuin osin kävelykeskustan valaisinilmettä.

Mahdollisia muita tulevaisuuden hankkeita ovat torin pohjoisosan ja Maljalahdenkadun saneeraus. Kaupungille tulee ajankohtaiseksi myös Kuntolaakson alueen kehittäminen. Samoin turvaamme kaavoituksella elinkeino- ja asuntotuotannon kehittymisen. Myös kuntaliitokset tuovat mukaan oman positiivisen haasteensa Maaningan liittyessä Kuopioon vuonna 2015.

Sähköurakoitsija Sähköyksikön päällikkö Keijo Kaarnalehto Kuopion kuntatekniikkaliikelaitos

V

astaan Kuopion kuntatekniikkaliikelaitoksen sähköyksikön toiminnasta.

Kuntatekniikkaliikelaitos perustettiin vuonna 2011, ja sähköyksikkö siirtyi organisaatioon vuonna 2012 Kuopion Energia Liikelaitoksesta. Sähköyksikössä tuotamme sähkö- ja ulkovaloverkon sekä liikennevalojen rakentamis- ja ylläpitopalveluja.

Kuntatekniikka toimii pääurakoitsijana kävelykatukeskustan urakassa vastaten koko rakennusprojektista. Sähköyksikkö vastaa alueen sähkö- ja valaistusasennusten lisäksi eri järjestelmien koordinoinnista toimivan kokonaisuuden rakentamiseksi. Edellä mainitun lisäksi toteutamme alueella Kuopion Energian sähköverkon eri järjestelmien vaatimat muutosja asennustyöt. Koen uudessa organisaatiossa yhteistyön rakennusyksikön kanssa antoisaksi, sillä meillä on oivallinen mahdollisuus kehittää uusia toimintamalleja kunnallistekniikan rakentamisessa.

Kävelykeskustan urakasta tekee haasteellisen aliurakoitsijoiden määrän ja rakennettavien valaistus-, ohjaus- ja sähkönjakelujärjestelmien lisäksi tiukka aikataulu. Valaistuksen toteutuksen haastavuutta lisää erikoisvalaistuksen käyttö ja niihin liittyvät ohjausjärjestelmät.

Kävelykeskustan yleisvalaistus toteutetaan asentamalla kohteeseen yhteensä noin 150 kappaletta Fagerhultin Stockholm-valaisinta ja 100 Tehometin Kuopio-pylvästä.

Toteutamme kaupungille hyväksi todettuja valaistusratkaisuja. Valaistuksen investointilaskelmissa ja valintatilanteessa on otettava huomioon aina myös valaisimien kunnossapito sen elinkaaren aikana.

¹=HSHPZPTLU R\UUVZZHWP[V [\SLL O\VTPVPKH ZLU LSPURHHYLU HPRHUH ¹ kaupungeista on jo nyt kipurajoilla sekä valaistusinvestoinneissa että valaistuksen ylläpidossa.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaupunkien kunnossapito kattaa vain välttämättömimmät toimenpiteet.

Viimeisen kolmen vuoden aikana olen kohdannut valaisinpuolella monenlaisia valaisinyrittäjiä, varsinkin ledipuolen tarjonnassa.

Kaupungin valaistusta rakennetaan pitkällä tähtäimellä, joten markkinoiden halvimpaan valaisimeen en toivo kenenkään valaisinpäätöksistä vastaavan kunnissa kompastuvan.

Halvan valaisimen kohdalla ei mielestäni aina voida puhua edes valaisintekniikasta. Loppuasiakkaan kohdatessa ongelmia, saattaa koko valaisintoimittaja olla jo kadonnut markkinoilta. Tässä projektissa ei onneksi ole sellaisia murheita asioitaessa luotettavien toimijoiden kanssa.

Verkonrakentamisesta valaisinprojekteihin

Olen tehnyt SLO:n kanssa yhteistyötä jo pitkään työskennellessäni Kuopion Energian sähköverkko-osastolla. Pääosa yhteistyöstämme on ollut sähköverkonrakennukseen liittyvää. Ulkovalaistus on kuulunut aina kiinteästi omaan työuraani, joten yhteistyö SLO:n kanssa laajeni nopeasti myös valaistusprojekteihin. Urakoitsijana olemme olleet tyytyväisiä erityisesti SLO:n Valaisinpuolella monenlaista tarjoajaa aktiivisen koordinaattorin rooliin molemmilla Kaupungit ja kunnat ovat esimerkiksi eloho- alueilla. SLO:n tapa toimia on helpottanut sepeavalaisinvaihdoissa hyvin eri tilanteissa. Osa kä omaa että koko yksikön työtä.

10 esselloo

Kuopion kaupunki Perustettu: 1775 Pinta-ala: 3 165 km2 Väkiluku: 105 000 Elinkeinot: r Puu- ja elintarviketeollisuus r Matkailu r Palvelut Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut Henkilömäärä: 40 Organisaatioyksiköt: r Asemakaavoitus r Kunnallistekniikan suunnittelu r Viher- ja virkistysaluesuunnittelu Palvelut: r Hankesuunnittelu r Suunnittelu- ja rakennuttamisasiat Kuopion Kuntatekniikkaliikelaitos Henkilömäärä: 209 Liikevaihto: 30,2 milj. euroa Organisaatioyksiköt: r Rakennusyksikkö r Kunnossapito r Sähköyksikkö r Tutkimus- ja mittausyksikkö Palvelut: Infrarakentaminen ja -kunnossapito www.kuopio.fi

Valmistaja Liiketoimintapäällikkö Tommi Tegelsten Fagerhult Oy, ulkovalaistus

V

astaan liiketoimintapäällikkönä Fagerhult Oy:n ulkovalaistuksesta. Toimitamme ulkovalaisimia kiinteistö-, puisto- ja kaupunkiympäristöihin, mukaan lukien katu-, tie- ja aluevalaistus. Olen tyytyväinen, että Kuopion uusittu torialue saa myös arvoisensa ja näyttävän valaistuksen. Stockholmvalaisin on ajaton ja soveltuu sen vuoksi hyvin monenlaiseen ympäristöön. Kuopion uusi tori tulee olemaan varmasti yksi hienoimpia torialueita Suomessa.

ja kuntiimme sekä niiden lähiympäristöihin.

Stockholm-valaisinta voi ihastella mm. Naantalissa, Kotkassa, Limingassa, Turussa, Jyväskylässä, Vantaalla, Vaasassa, Kajaanissa ja nyt myös Kuopiossa.

Myös valaisimen erinomainen katuvalaistusoptiikka ja eri valonlähdevaihtoehdot tekevät siitä monikäyttöisen niin katujen ja kulkuväylien kuin puistojen ja parkkialueidenkin valaistukseen. Monipuoliseen Stockholmsarjaan kuuluu myös suurempi Stockholm 800, ripustettava Stockholm, Stockholm LED, Valaisimen ominaisuuksista puistovalaisin Stockholm Park sekä StockStockholm-valaisin on suunniteltu alun pe- holm-seinävalaisimet. Myös kunnossapidon rin katuvalaisimeksi ja sitä saa useammalla eri näkökulmasta Stockholm-valaisimet ovat eritoptiikalla ja valonlähteellä. Kuopioon valittiin täin helppoja huoltaa.

Fagerhultin tuotevalikoimassa Stockholmmonimetallivalaisimet 70W valonlähteellä ja perinteisellä kuristintekniikalla. Harkinnassa valaisin on ollut erittäin pidetty malli. Valaisioli myös ledi, mutta päätösten aikaan Stock- men suunnisteli ruotsalainen muotoilija Olle holm LEDiä ei ollut vielä saatavilla. Stock- Anderson jo 1980-luvun lopulla. Vuonna 1990 holm-valaisimen tunnusomainen piirre on sen valaisin sai ensimmäisen palkinnon Tukholhäikäisysuojalevyn alla oleva valoa läpäisevä man Energian järjestämässä Kaupungin valot vaippa. Tämä toimii sekä optisesti ohjaavana -valaistuskilpailussa. komponenttina että dekoratiivisena yksityiskohtana kaupunkivalaistuksessa. Fagerhult on Tuotekehityksestä lanseeraukseen käyttänyt samaa ideaa myös useissa muissa ul- Fagerhultilla on oma, erittäin aktiivinen tuotekovalaisinmalleissa. kehitysyksikkö ja valolaboratorio. Valaisimien Valaisimen yksinkertainen kauneus ja aja- muotoilusta vastaavat sekä Fagerhultin omat ton muotoilu yhdessä erittäin hyvien valais- että ulkopuoliset suunnittelijat. Täysin uuden tusominaisuuksien kanssa tekevät valaisimes- valaisimen suunnittelu ja kehitys vie keskita suositun. Valaisimen muotoilu on saanut määrin vuodesta kahteen, jonka jälkeen lanvaikutteita 1900-luvun varhaisista katuvalai- seeraamme tuotteen markkinoille.

Tuomme markkinoille vuosittain kymmesimista. Muotoilu tekee valaisimesta arkkitehtuurisesti sopivan useimpiin kaupunkeihimme niä eri valaisimia ja ulkovalaisimia noin pari-

Fagerhultin Stockholm-valaisin ja Tehometin Kuopiopylväs ovat tyylikäs pari.

SLO toimittaa torin alueelle ja läheisille kävelykaduille ZIUFFOTÊ WBMBJTJOUB KB 100 pylvästä.

kymmentä. Yksi Fagerhultin uusimmista ulkovalaisimista on LED-valaisin Conledo, joka on suunniteltu kaupunki- ympäristöön. Conledossa optinen ohjaus luo led-valaisimille epätyypillisen ominaisuuden; se ei häikäise. Myös Conledo on muotoilultaan persoonallinen ja ajaton. Conledoa valmistetaan ainoastaan lediversiona ja sitä voi ohjata lähes kaikilla markkinoilla olevilla säätö- ja ohjaustekniikoilla.

Valasinprojektit SLO:n kanssa

Fagerhult ja SLO ovat toteuttaneet yhdessä lukuisia sisä- ja ulkovalaistusprojekteja yrityksille ja julkiselle hallinnolle. Esimerkiksi Stockholm-valaisimia olemme toteuttaneet yhteistyöprojekteina Sipoonrantaan ja Naantalin kaupungille. Muita valaisinprojekteja ovat olleet mm. Alberga Business Park, ABC Espoo, OP-Tapiola, Marttilan Kirjasto, Häijään Päiväkoti, Kannuksen vapaa-aikakeskus, Horsholms Hälsovårdcentrum, Hervannan kalliosuoja, Kanta-Sarvis, Kiuruveden palvelutalo, Runosmäen vanhainkodin kolmas vaihe ja Oulun keskustan seurakuntatalo.

Fagerhult-konserni Tilauskanta 2012: 3 122 milj. kruunua Henkilöstö: 2 200 Toiminta-alue: 17 maata Tuotteet ja palvelut: r Sisä-, ulko- ja liiketilojen valaistusratkaisut, valmistaminen ja markkinointi. Tuotevalikoimaan kuuluvat myös hoitoalan valaistusjärjestelmät sekä lääkintätekniset hoitolaitteet.

Fagerhult Oy Perustettu: 1994 Liikevaihto: 16 milj. euroa Henkilöstö: 32 Tuotteet : r Energiatehokkaat valaisimet ja valaistusratkaisut sisä- ja ulkotiloihin r Liiketilojen valaistuskonseptit r Hoitoalan valaistusjärjestelmät ja lääkintätekniset hoitolaitteet Palvelut: Valaistussuunnittelu, valaistuslaskenta, visualisointi ja elinkaarikustannuslaskelmat. www.fagerhult.se www.fagerhult.fi

esselloo 11

Uutiset

.

WVPUUB BTJBLBTQBMWFMVB ,PVWPMBTTB SLO Kouvolan myyntikonttori täytti 50 vuotta 10. kesäkuuta 2013.

SLO:n historiassa Kouvola oli toinen paikallinen myyntikonttori.

Sysäyksen uuden konttorin perustamiselle vuonna 1963 antoi alueen kasvava puu- ja paperiteollisuus.

S

LO Kouvolan myyntikonttori aloitti toiminnan 10. kesäkuuta vuonna 1963. Uuden myyntikonttorin perustamisen tavoitteena oli tehostaa palvelua Itä- ja Kaakkois-Suomen alueen kasvavalle puu- ja paperiteollisuudelle.

Toiminta alkoi Kouvolan keskustassa Käsityöläiskadulla, ja vuotta myöhemmin myyn-

SLO Kouvolan toimintojen kehittämisestä vastaavat myyntipäällikkö Petri Kallonen ja Keski-Suomen aluejohtaja Markku Kiukas.

tikonttori muutti Savonkadulle. Ensimmäiset omat toimitilat valmistuivat vuonna 1965 Asentajankadulle, ja tiloja laajennettiin vuonna 1972. Vuonna 1986 SLO Kouvola muutti Kaitilantielle ja vuonna 1988 nykyisiin 1 400 neliömetrin tiloihin Sepänkatu 4:n kiinteistöön Kuusaantie 12 läheisyyteen.

SLO Kouvolan suurimmat asiakasryhmät ovat sähköurakoitsijat, sähkölaitokset sekä alkuperäinen asiakasryhmä: teollisuus.

SLO:n Kaakkois-Suomen myyntikonttoriverkoston muodostavat neljä myyntikonttoria: Kouvola, Kotka Lappeenranta ja Mikkeli.

Yhteensä SLO:n myyntikonttoriverkoston kuuluu 36 myyntikonttoria.

2

3

Yhteystiedot SLO Kouvola Sepänkatu 4 45130 KOUVOLA Puh. 010 283 3800 Faksi 01 0283 3801 myynti.kouvola@slo.fi Avoinna ma-pe klo 7.00–16.00

Nimityksiä DI Malte Arlander on nimitetty SLO Oy:n henkilöstö- ja ICT-johtajaksi 1.5.2013 alkaen.

Jyrki Lehtonen on nimitetty automaatioasiantuntijaksi SLO Oy:n teollisuusmyyntiin 18.3.2013 alkaen.

12 esselloo

KTM Tuomas Ojanen on nimitetty Key Account Manageriksi (KAM) SLO Oy:n urakoitsijamyyntiin 19.3.2013 alkaen.

1

6

7

6

8

SLO esitteli SähkĂśn Kevättapahtumassa valintansa SLO:n järjestämä SähkĂśn Kevättapahtuma Helsingin Kaapelitehtaalla 22.â&#x20AC;&#x201C;23. toukokuuta 2013 esitteli sähkĂśalan uusimmat tuotteet â&#x20AC;&#x201C; SLO Valinnat.

Teksti

K

Sari Bamberg Kuvat

Pepe Makkonen

aapelitehtaalle rakennetussa näyttelyssä SLO:n asiakkaat tutustuivat yhteensä 80 sähkÜalan johtavan valmistajan tuoteuutuuksiin SLO:n valikoimassa (1) .

Seminaariosuudessa SLO:n toimitusjohtaja Mika HÜijer (2) kertoi sähkÜtukkukaupan kehittymisestä sekä SLO:n roolista laadukkaiden, turvallisten ja energiatehokkaiden tuotteiden valinnassa ja valikoiman rakentamisessa.

Aalto-yliopiston myynnin johtamisen professori Petri Parvisen (3) esityksen aiheena oli Asiantuntemuksen käyttÜ myyntipsykologiana. Parvinen avasi aihetta mm. eri liiketoimintamallien näkÜkulmasta sekä kuvasi verkkoyhteiskunnan ja tietojärjestelmien myynnille asettamia haasteita.

SLO:n omalla osastolla oli esillä mm. uusi SLO ONLINE -portaali (4) ja täyssähkÜauto CitroÍn C-Zero (5).

Toimittaja Laura Ruohola (6) vastasi tapahtumapäivien juontamisesta ja haastatteluis-

ta. Musiikista tilaisuudessa vastasi SLO:n oma ääni Anna-Kaisa Riitijoki yhtyeineen (7).

Suurtapahtuman iltaan toi taikuutta maagikko ja mentalisti Noora Karma (8).

SLO:n SähkÜn Kevättapahtuma on toiseksi suurin sähkÜalan tapahtuma Suomessa vuonna 2013. Tapahtumaan osallistui kahden päivän aikana yhteensä 1 600 sähkÜalan ammattilaista.

â&#x20AC;&#x201C; SähkĂśala tarjoaa uusia innovaatioita, KPJTUB WBMJUTFNNF 4-0 O TĂ&#x160;ILĂ&#x161; tele- ja automaatiotuotteen valikoimaamme laadukkaita, turvallisia ja energiatehokkaita tuotteita johtavilta valmistajilta. SLO:n valinnoilla haluamme olla asiakkaiden ja tavarantoimittajien halutuin yhteistyĂśkumppani sähkĂśalalla, totesi SLO:n toimitusjohtaja Mika HĂśijer puheenvuorossaan.

Mika HĂśijer

esselloo 13

Uusissa sähköliittymissä vaaditaan ylijännitesuojausta Teksti

Esa Tiainen Kuvat

Tuomas Sauliala ja STUL ry

Tuomas Sauliala

Elektroniikkaa sisältävien sähkölaitteiden määrä sekä asuinrakennuksissa että toimistokiinteistössä on kasvanut jatkuvasti viime vuosina eikä kasvu näytä hidastuvan, päinvastoin.

Näissä laitteissa sähkötekniset komponentit on pakattu hyvin pieneen tilaan, mistä seuraa se, että nämä sähkölaitteet ovat entistä herkempiä ylijännitteiden aiheuttamille vaurioitumiselle.

Kuva

Tekninen johtaja Esa Tiainen Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:stä on ollut mukana sähköasennusten standardoinnissa yli 20 vuoden ajan.

– Ylijännitesuoja täytyy asentaa sellaisiin uusiin sähköliittymiin, joiden muuntopiirin johtolähdössä on käytössä ilmajohtoja.

Sähköverkon kautta saapuvilta ylijännitteiltä suojaudutaan käyttämällä tyypin 2 ylijännitesuojaa.

akuutusyhtiöiden tilastoista onkin selkeästi havaittavissa, että erityisesti ukonilman aikana syntyvien ylijännitteiden aiheuttamat sähkölaitevahingot ovat lisääntyneet. Ylijännitteille herkkiä laitteita ovat lähes kaikki sähkölaitteet tänä päivänä, mutta erityisesti ne laitteet, jotka liitetään kahden verkon, esimerkiksi sähköverkon ja tietoliikenneverkon välille. Tällaisia laitteita ovat muun muassa modeemit, digiboksit ja televisiot.

V

Ilmajohdot alttiimpia salamaniskujen vaikutuksille

Suomessa sähköverkko on taajamien ulkopuolella rakennettu usein ilmajohtoverkkona.

Ukonilmalla salamaniskun todennäköisyys ilmajohtoon tai sen lähistölle on selkeästi suurempi kuin salamaisku maakaapelin läheisyyteen. Salamavirran saapuminen kiinteistön sähköverkkoon on todennäköisempää niissä liittymissä, jotka liittyvät muuntopiireihin, joissa on ilmajohtoverkkoa. Täysin poissuljettua ei ole kuitenkaan salamavirran saapuminen maakaapeliverkon kautta.

Rakennusten sähköasennukset on harvoin suojattu sähköverkon kautta saapuvilta salamavirroilta ja niiden aiheuttamilta ylijän-

nitteiltä, jotka voivat vahingoittaa rakennuksissa olevia sähkölaitteita. Ylijännitesuojaus ei ole ollut tähän saakka pakollista, mutta vuoden 2012 lopussa uusittu sähköasennuksia koskeva standardisarjan SFS 6000 edellyttää, että sellaisiin uusiin sähköliittymiin, joiden muuntopiirin johtolähdössä on käytössä ilmajohtoja, täytyy asentaa ylijännitesuoja. Tämä ylijännitesuoja sijoitetaan yleensä liittymän pääkeskukseen, esimerkiksi tonttikeskukseen, ja se suojaa sekä rakennuksen kiinteästi asennettuja sähkölaitteita että pistotulpilla liitettyjä laitteita. Jos pääkeskus sijaitsee kauempana rakennuksesta, ylijännitesuojat voidaan sijoittaa sinne tai vaihtoehtoisesti itse rakennuksessa olevaan ryhmäkeskukseen. Pitkät pääjohdot pääkeskuksen ja ryhmäkeskuksen välillä pienentävät ylijännitesuojan suojausvaikutusta, jolloin tällaisissa tapauksissa voi olla perusteltua sijoittaa ylijännitesuoja ryhmäkeskukseen. Jos ylijännitesuoja sijoitetaan pääkeskukseen, se voidaan sijoittaa joko ennen tai jälkeen mittauksen.

Ylijännitesuojan ensisijainen tarkoitus on suojata rakennuksessa olevia herkkiä sähkölaitteita, mutta sillä voi suojata myös kWhmittarin.

Artikkelin kirjoittaja Tuomo Lindh työskentelee Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tutkija-opettajana. – Lappeenrannan teknillisen yliopistolle rakennetaan tämän vuoden aikana aurinkovoimala, jonka tehoksi tulee 220 kW. Näin pystymme yliopistolla demonstroimaan ja dokumentoimaan paneelien eri asennustapoja.

esselloo 15

Käytännössä edellä mainittu ylijännitesuojaus on tarpeellinen taajaman ulkopuolella ja esimerkiksi hyvin varustetuissa lomaasunnoissa. Myös kohteissa, joissa suojaus ei ole pakollista, kannattaa suojauksen tarvetta harkita.

Vanhatkin sähköasennukset voidaan suojata

Vaatimus ylijännitesuojauksesta ei ole takautuva, eli se ei koske aiemmin rakennettujen sähkölaitteistojen suojausta. Ylijännitesuojat voidaan kuitenkin asentaa myös aiemmin rakennettujen sähkölaitteistojen ja sähkölaitteiden suojaksi. Vanhemmissa asennuksissa saattaa joutua tekemään myös muutostöitä keskuksessa ja tarvittaessa asentamaan maadoituselektrodin. Monesti jälkikäteen asennettaessa suojille ei löydy asennuspaikkaa riittävän lähelle keskuksen vaihe-, nolla- tai PE-kiskoja tai ne joudutaan asentamaan erilliseen koteloon keskuksen ulkopuolelle.

Tällaisissa asennuksissa suojaus ei toimi optimaalisesti lisääntyneen johdinpituuden takia.

Rakennusten suojaus

Rakennukseen tai rakennuksen lähelle osunut salama voi sytyttää rakennuksen palamaan.

Rakennukset voidaan suojata lähistölle osuvilta salamaniskuilta rakennukseen tehtävillä ukkossuojausrakenteilla. Suojaus perustuu siihen, että salamavirta ohjataan hallitusti ukkosjohtimen välityksellä maahan, jolloin salama ei aiheuta rakennukselle tuhoja. Rakennuksen ukkossuojausjärjestelmä muodostuu katolla olevista sieppausrakenteista, esimerkiksi antennista, alastulojohtimista ja maadoituselektrodista. Ukkosuojauksen kannalta paras maadoitus on rengasmaisesti

rakennuksen ympäri kiertävä lenkki. Rakennusten suojausta suoralta salamaniskulta ei myöskään määräyksissä yleensä edellytetä.

Silloin kun rakennukseen tehdään suojaus suoralta salamaniskulta, kannattaa varmistaa, että myös sähkölaitteiden suojaus toteutetaan. Vaikka ukkosjohdin johtaa salamavirran turvallisesti maahan, samalla se aiheuttaa rakennuksen sähköverkkoon ylijännitteitä, joilta suojaaminen edellyttää ylijännitesuojan rakennuksen sähkökeskukseen. Tällöin tulee käyttää tyypin 1ylijännitesuojaa, joka pystyy selviytymään suuremmista purkausvirroista.

Valmistajien luetteloissa on ylijännitesuojan valintaa varten sekä perustietoja että yksityiskohtaista tuotetietoa materiaalitietoineen.

Uusissa rakennuksissa Suomessa käytetään yleensä TN-C-S-järjestelmää, jossa liittymisjohto tuodaan rakennukseen TN-C-järjestelmänä ja muutetaan asennuksen alussa TNS-järjestelmäksi. Tällöin ylijännitesuojaus asennuksen liittymiskohdassa toteutetaan kuvan 2 mukaisesti. Sopiva valinta sähköteknisten järjestelmien suojaksi on yleensä 12,5 kA purkauskyvyn suoja: liitäntätyyppi on A (3 + 0).

Ylijännitesuojiensuojauksen kuntoa, tilaa ja toimintakykyä on valvottava eri tavoin. ViYlijännitesuojat Ylijännitesuojat on mitoitettu kestämään alliset ylijännitesuojat on ilmaistava ja suojien toistuvia toimintoja. Ylijännitesuoja voi rik- aktiiviosat on vaihdettava tarvittaessa. koutua, jos syöksyaallon energia ylittää suoAsennuksen eristysresistanssin mittajan mitoitusenergian. Suojan rikkoutuessa uksessa syöttöpisteeseen, sen läheisyyteen sen sisältävä virtapiirin osa voi jäädä joko tai jakokeskukseen asennetut ylijännitesuoavoimeksi tai oikosulkuun. Edellisessä tapa- jat on erotettava, jos niitä ei ole mitoitettu uksessa ylijännitesuojaus ei enää toimi, eikä eristysmittauksessa käytettävälle jännitteelle. vioittunutta suojaa havaita ilman lisälaitetta. Sähköverkon suojissa on tyypillisesti aina paiJälkimmäisessä tapauksessa suoja kuormittaa kallinen vikaindikointi (esimerkiksi vihreä/ järjestelmää, ja oikosulkuvirta voi aiheuttaa punainen tilaikkuna tai merkkivalo) ja optiopalovaaran, mikäli ylivirtasuojausta ei ole to- na saatava (rinnakkaismalli) hälytyskosketin, jolla vikatieto voidaan siirtää valvomoon. teutettu asianmukaisesti.

Kuva 2: Toteutettu ylijännitesuojaus asennuksen liittymiskohdassa.

16 esselloo

Ammattilainen Petri Parvinen, myynnin johtamisen professori, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

MyyntityÜn siedettävä vaikeus Teksti

Petri Parvinen Kuva

Tuomas Sauliala

1. SähkÜalalla myyntityÜ koetaan perinteisesti vaikeaksi. Mikä myynnissä meidät haastaa ja tekee siitä niin vaikeaa?

Kun ostajat ja asiakkaat ovat saman alan ammattilaisia, syntyy tilanne jossa myyjällä ei välttämättä ole ylivoimaista osaamista, tietoa tai asiantuntemusta. Tällaisessa tilanteessa kannattaa miettiä, onko vaikkapa kuunteleva, miellyttävä, sosiaalinen tai nÜyrä myyntityyli itse asiassa helpompi.

2. Miten eri liiketoimintamallit - projekti, tuote, palvelut ja ratkaisut - vaikuttavat myyntiin käytännÜssä?

Projektiliiketoiminnassa suhdetoiminnan osaaminen on äärimmäisen tärkeää. Myyjä ei voi tuntea asiakasta liian hyvin tai viettää hänen kanssaan liikaa aikaa â&#x20AC;&#x201C; kaikki sosiaaliset siteet ovat hyvästä. Toisaalta projektien joukossa on aina ns. ikuisuus- ja painajaisprojekteja, jotka pitäisi ymmärtää olla myymättä. Rajojen asettaminen on tärkeää, jotta jatkoprojektien myymisestä voi tulla hyvä bisnes. Projekteissa on myĂśs erittäin tärkeä ymmärtää, osaako asiakas käyttää ostamaansa oikein â&#x20AC;&#x201C; tällaisen hyĂśdyntämisen, neuvojen, kouluttamisen pitäisi olla osa projekteja. Mikäli projekteissa käytetään kumppaneita tai jakelukanavia, niiden luotettavuus on ensisijaisen tärkeää, koska pääsopimuskumppani saa lopulta aina huudot huonoista kumppaneista.

Tuotebisneksessä voitontuotanto perustuu volyymiin. Lisämyyntiin keskittyminen on erittäin tärkeää, samoin kuin sellaisten asiakkaiden kalasteleminen, jotka saattavatkin tilata kymmenen sijaan sata kappaletta tuotetta.

Hyvin tehty tuotteistustyÜ on a ja o sille, että suuremman tilauksen kohdalla kateprosentti vain kasvaa, ei pienene. Sama pätee hinnoitteluun, paljousalennusten psykologia on vaikeaa ja moni myyjä hallitsee ne huonosti.

Tuotemyynnissä asiakkaan ostotilanne ratkaisee kaupat â&#x20AC;&#x201C; meneekĂś ostaminen kätevästi ja niin kuin se on suunniteltu? Partnerien (esim. asennus- tai käyttÜÜnottokoulutus) ja jakelijoiden valinnassa tärkeintä on kapasiteetti.

Jos bisnes perustuu skaalautuvuuteen ja yhä suurempiin toimituseriin, on kumppanien pysyttävä pelissä mukana, ettei homma jää siitä kiinni.

Jatkuviin suhteisiin ja palvelusopimuksiin perustuvassa myynnissä luottamus on ylivoimaisen tärkeää, mutta myyjä ei saa alistua asiakkaalle. Myyjän pitää pystyä investoimaan osaamiseen, ihmisiin, koneisiin, laitteisiin ja järjestelmiin, jotka osoittavat asiakkaalle avioliittokelpoisuutta ja sitoutumista jatkuvaan toimintaan. Kumppanin lĂśytämisestä vain on kysymys â&#x20AC;&#x201C; täydellinen sitoutuminen tiettyyn

kumppaniin johtaa alistamiseen avioliitossa.

Hyvän jatkuvan suhteen myyntityÜ tähtää aina suhteen syventämiseen, ei siihen että sopimus uusitaan ja suhde polkee paikallaan. Myyjän täytyy ymmärtää yrittää muuttaa suhdetta proaktiivisesti ennen kuin vaikeuksia ilmenee tai homma lässähtää.

Ratkaisumyynnissä tärkeintä on muistaa hinnoitella homma siten, että myyjä saa enemmän katetta koska ongelma ratkeaa. Eli ratkaisun täytyy olla enemmän kuin osiensa summa myÜs myyjän tilipussissa. Tämä vaatii piilevien tarpeiden ja ongelmien penkomista ja tunnistamista sekä kykyä innostaa asiakas rohkeisiin ratkaisuihin. Vakioratkaisuthan ovat kaikkien tiedossa.

menna, mutta kuitenkin sellaisessa välissä jota ei voi käyttää tehokkaaseen myyntityÜhÜn.

Hyvä myyjä pohtii kaupantekotilanteita omalla ajallaan ja reagoi tositilanteessa nopeasti.

Hyvä myyjä tuntee rajan kuinka moneen asiakkaaseen pystyy laadukkaasti ja viivytyksettä olemaan yhteydessä.

Ongelmia ei haudota, vaan niihin tartutaan tuttavallisesti sekä asiakkaiden että kollegoiden kanssa.

Hyvä myyjä osaa irtautua asiakkaasta.

Hyvä myyjä asettaa oma-aloitteisesti itselleen henkilÜkohtaisia tavoitteita.

Hyvä myyjä hakeutuu oma-aloitteisesti sellaisiin haasteisiin, tuoteryhmiin ja asiakkuuksiin, joissa on suhteessa paras ja omimmillaan.

3. Mitkä ovat mielestänne suomalaisten organisaatioiden perinteiset sudenkuopat myynnin johtamisessa? â&#x20AC;?Mä oon vaan tĂśissä täällä.â&#x20AC;? / â&#x20AC;?Ken kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa.â&#x20AC;? /â&#x20AC;?En etsi valtaa, loistoa.â&#x20AC;? / â&#x20AC;?Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla.â&#x20AC;? / â&#x20AC;?Tota kokeiltiin jo 80-luvulla, ei toiminut.â&#x20AC;? â&#x20AC;?Hyväksi myyjäksi synnytään.â&#x20AC;?

Tämän lisäksi liian tiukasti ja pieniin osakokonaisuuksiin jaetut tuotevastuu- ja alueorganisaatiot, joissa Suomen kokoisessa pienessä maassa myynnin johtaja, asiakas tai myyjä ei voi valita myyjä-ostaja-paria henkilĂśkemian perusteella vaan â&#x20AC;?järjestelmäâ&#x20AC;? pakottaa kaksi toistensa kanssa huonosti tai keskinkertaisesti toimeen tulevaa ihmistä asioimaan keskenään. .JULĂ&#x160; JTNJU KB UFFTJU PIKBBWBU NFJUĂ&#x160; myynnissä jatkossa?

Toivottavasti eivät mitkään, ne ovat liiketaloustieteen kirous. Myyntipsykologioiden opetteleminen, henkilĂśkohtaisten sosiaalisten taitojen kehittäminen, päivittäisen yritteliäisyyden lisääminen kollegoiden kanssa ja silmän pitäminen pallossa riittävät aivan hyvin. .JUFO LVWBJMJTJUUF IZWĂ&#x160;O NZZKĂ&#x160;O PNJOBJsuuksia?

Hyvällä myyjällä on ennen kaikkea kyky innostua ja innostaa kollegoitaan ja asiakkaitaan.

Hyvä myyjä on kiinnostunut tyÜstään, pitää tulosohjauksen tuomasta selkeydestä ja tapaa mieluummin asiakkaitaan kuin kollegoitaan.

Hyvä myyjä ryhtyy nopeasti seuraavaan tehtävään kaupan saatuaan ja pyrkii järjestämään kontaktit asiakkaaseen helpoimmalla ja nopeimmalla tavalla.

Oman tyÜn tehokkuuden johtamiseen liittyy se, että myyntitapahtumaa tukevat hallinnolliset toimenpiteet tehdään heti eikä huo-

esselloo 17

Uusi teollisuudenala kasvaa

Rexam laajensi tuotannon Suomeen Teksti

Sari Bamberg Kuvat

Tuomas Sauliala

Monikansallinen Rexam on valmistanut tammikuusta alkaen alumiinisia tölkkejä Mäntsälässä. Tehtaan viisivuoroinen tuotanto asettaa kovia vaatimuksia materiaalihallinnon saatavuudelle. SLO tukee tarpeen mukaan tuotekoulutuksessa sekä sähkötarvikkeiden ja komponenttien hankinnassa.

Tehtaanjohtaja Jussi Parkkali: –– Nopean alun jälkeen keskitymme hoitamaan ne asiat kuntoon, jotka olemme luvanneet, sopineet ja ennustaneet. Toukokuussa se UBSLPJUUJ NJMKPPOBO UÚMLJO WBMmistusta vuorokaudessa.

18 esselloo

rittiläisen Rexam-konsernin visiona on olla maailman paras kuluttajapakkauksia valmistava yritys. Rexam sijoitti 80 miljoonaa euroa Philipsin entiseen valaisintehtaaseen Mäntsälässä. Tyhjänä seisonut tehdas sijaitsi logistisesti hyvällä paikalla lähellä Rexamin asiakkaita, kansainvälisiä ja kotimaisia panimoita. Uudellamaalla onnistui myös helpommin nopealla aikataululla uusien henkilöiden rekrytointi. Näin Rexamin tuotanto täysin saneeratussa kiinteistössä Mäntsälässä käynnistyi 15. tammikuuta tänä vuonna.

Rexam Beverage Can Mäntsälän Oy:n tehtaanjohtaja Jussi Parkkali vastaa Mäntsälän tehtaan toiminnoista: turvallisuuden, tuotannon, laadun, talouden ja henkilöstön johtamisesta. Myynti sen sijaan kansainvälisessä konsernissa hoidetaan Ruotsista. Aikaisemmin Jussi Parkkali työskenteli lasiteollisuudessa Pilkingtonilla.

– Tuotanto lähti kahden viikon koekäytön jälkeen odotusten mukaisesti käyntiin. Avattuamme ensimmäisen linjan tammikuussa valmistimme tölkkejä miljoona kappaletta vuorokaudessa. Tavoitteemme on ollut nostaa tuotantoa asteittain: huhtikuussa tuotanto oli 1,3 miljoonaa tölkkiä vuorokaudessa ja toukokuussa 1,5 miljoonaa.

B

- Alumiini saapuu Mäntsälän tehtaalle valtavan kokoisina rullina, joista levy juoksutetaan koneelle mörssättäväksi. Yksi rulla painaa 10 000 kiloa, kertoo Anna Nampajärvi.

Ainutlaatuinen hanke

Valmius tuotannon laajennukseen

Rexam työllistää ensimmäisessä vaiheessa Mäntsälän tehtaalla on 97 työntekijää, joista tuotantotehtävissä työskentelee 80.

– Olen erittäin tyytyväinen siihen, että olemme onnistuneet rekrytoimaan tehtaalle oikean asenteen omaavia ammattilaisia.

Uuden tehtaan käynnistäminen vaatii henkilökunnalta aina joustavuuden lisäksi omaaloitteisuutta ja erityisesti paineensietokykyä, muistuttaa Parkkali.

– Ainutlaatuista on, että olemme kaikki aloittaneet keskinäisen yhteistyön samasta lähtöpisteestä. Kaikki on uutta: työnantaja, tavoitteet, toimintatavat, työkaverit että työskentelytilat. Paineet tehtaan aloitusvaiheessa ovat aina kovat, mutta henkilökuntamme on ollut erittäin sitoutunut yhteiseen tavoitteeseen, jolloin jokaisen on tarttuva mitä erilaisimpiin tehtäviin asioiden hoitamiseksi.

Ja kaikesta paineesta huolimatta, tai juuri se vuoksi, meille on muodostunut erityisen hyvä yhteishenki täällä Mäntsälässä, kertoo Jussi Parkkali.

Kansainvälisessä yrityksessä Rexamin yrityskieli on englanti. Henkilöstöä on koulutettu eri tehtäviin Egyptissä, Englannissa, Itävallassa, Ruotsissa, Tanskassa, Tšekissä ja Venäjällä.

Rexam on varautunut investoimaan Mäntsälään myös toisen tuotantolinjan, silloin tehtaalle rekrytoidaan 20 uutta osaajaa.

– Jo nyt näyttää siltä, että Mäntsälään on kannattavaa rakentaa toinen tuotantolinja.

Toisen linjaston investointi monikansallisessa yrityksessä on sidottu pääoman tuoton tavoitteisiin. Erittäin positiivista on, että kysyntä kasvaa edelleen, eli nyt on vain optimoitava kuinka paljon Suomeen kannattaa tuoda tölkkejä ja kuinka paljon valmistaa niitä.

– Tuotevalikoimaamme kuuluu tällä hetkellä 33 senttilitran kokoinen tölkki, mutta myös 50 senttilitran tölkin tuotantokoko on mahdollinen. Samoin pint-koko.

– Paineet tuotannossa ovat kovat. Tehdas toimii viiden vuoron voimin, eli tuotannon on pyörittävä suunnitellulla tavalla 24 tuntia vuorokaudessa.

– Keskitymme nykyisellä henkilöstöllä hoitamaan ne asiat minkä olemme luvanneet, sopineet ja ennustaneet. Vuoden lopussa lupaukset tarkoittavat 2,5 miljoonan tölkin valmistusta vuorokaudessa.

Rexamin asiakkaita Suomessa ovat mm.

Carlsberg-ryhmään kuuluva Sinerbrychoff sekä kotimaiset panimot Olvi ja Laitilan Wirvoitusjuomatehdas.

Kupit matkaavat kohti seuraavaa vaihetta: vetämistä tölkin muotoon.

esselloo

Rexamin varastossa tölkit lähdössä panimoihin, vasemmalla SLO:n Petri Ritvanen, Rexamin Anne Nampajärvi ja Tommi Talvitie sekä SLO:n Teijo Pasanen.

20 esselloo

Tukea alkuvaiheeseen

Sähkökunnossapidosta vastaava Tommi Talvitie aloitti Rexamin palveluksessa elokuussa 2012. Tehtaan palveluksessa työskentelee yhteensä seitsemän sähkömiestä.

– Rexamin standardin mukainen linjasto perustuu amerikkalaiseen Rockwell -tuotannonohjausteknologiaan. Myös Siemenslogiikkaa käyttäviä tehtaita on olemassa Euroopassa, taustoittaa Talvitie.

Sähkötarvike- ja kemikaaliostoista vastaava ostaja Anna Nampajärvi oli alkuvaiheessa yhteydessä suoraan valmistajiin.

– Tilasimme aluksi tavaraa itse. Ensimmäinen yllätys oli, että kansainvälinen tuotemerkki oli monelle tavarantoimittajalle tuntematon. Toiseksi tuumakoko tuntui tuottavan hankaluuksia. Kolmanneksi vaihtoehtoja ei oikein osattu ehdottaa ja neljänneksi varastot osoittautuivat tarjonnaltaan kovin niukoiksi. Kun vielä viidenneksi Mäntsälän sijainti tuntui hiertävän toimittajien sisäisiä aluejakoja, turhauduin potentiaalisena asiakkaana.

Samaan aikaan Tommi Talvitie kuuli kollegaltaan Rexamin Tanskan yksikössä pi-

detyistä tuotekoulutuksista, joille oli tarvetta myös Mäntsälässä.

– Tarvitsimme taajuusmuuttajiin koulutusta. Kun tavarantoimittaja pyysi ottamaan suoraan yhteyttä SLO:hon, alkoi koko yhteistyötarpeemme kaiken kiireen keskellä konkretisoitua. Tapasimme Annan kanssa SLO:n Teollisuuden aluemyyntipäällikkö Teijo Pasasen marraskuussa, jolloin suunnittelimme aluksi taajuusmuuttajakouluksen ja kolmen viikon päästä vierailimme SLO:n keskusvarastossa Tuupakassa.

- Meillä oli tärkeää saada tuotekoulutusta esimerkiksi taajuusmuuttajista heti alussa, kertoo sähkökunnossapidosta vastaava Tommi Talvitie.

- Marraskuussa yhteistyön alkaessa tuimme Rexamia korvaavien tuotteiden hankinnassa, jolloin ratkaisut on löydettävä nopeasti. Olemme SLO:lla rakentaneet myös teollisuuden tarpeisiin laajan valikoiman: ABB, Omron, Siemens ja Telemekaniikka vain muutamia esimerkkejä mainitakseni, kertoo yhteistyön taustoista SLO:n EteläSuomen teollisuusasiakkaista vastaava Teijo Pasanen.

Tommi Talvitie kertoo alumiinin prosessoinnista Teijo Pasaselle.

esselloo 21

1BMWFMVB UVOUJB WVPSPLBVEFTTB

Nampajärven mukaan suurin hyöty yhteistyöstä SLO:n on kanssa ollut valmistajien laaja edustus.

– Korvaavien tuotteiden löytyminen toiminnan alussa oli meille todella suuri haaste.

Lisäksi oston sisäisiä toimintoja helpottaa suppeamman toimittajamäärän hallinnointi tuotemerkkeineen.

– SLO toimittaa nyt Mäntsälään korvaavia tuotteita ja komponentteja Suomesta ja Euroopasta. Palvelun on toimittava 24 tuntia vuorokaudessa, sillä teemme tehtaalla keskeytymätöntä kolmevuorotyötä lyhyitä huoltoja

Tommi Talvitien mukaan tehtaalla on nyt jonkin verran varastossa taajuusmuuttajia ja koteloita sekä komponentteja, joita tarvitaan harvemmin.

Käsivaraston rakentaminen – Tarvitsemme oman varaston lisäksi Mäntsälässä on työn alla tehtaan käsivaraston luotettavan kumppanin. Emme pysty varastoimaan kaikkia tuotteita omissa, varsin kokoaminen.

– Nyt on meidän tehtävämme selvittää rajoitetuissa tiloissamme. Tavoitteenamme takuuseen menevien tuotteiden ja kompo- on korvata lähinnä sähkömekaanisia komnenttien osuus sekä tehtaalle toimitetut va- ponentteja, ei itse ohjausjärjestelmiä tai väyliä, raosat. Vasta tämän jälkeen pääsemme kiinni sanoo Talvitie. nimikkeistön laajuuteen ja sen kehittämiseen, kertoo Nampajärvi. sekä kolmea joulun pyhäpäivää lukuun ottamatta. Tärkeintä meille on tuotteiden saatavuus ja toimitusvarmuus.

2VY]HH]PLU [\V[[LPKLU S `[`TPULU [VPTPUUHU HS\ZZH VSP Z\\YP OHHZ[L (UUH 5HTWHQpY]P

Tölkit matkalla kohti reunan leikkaamista eli ’trimmausta’

Rexam-konserni r Brittiläinen tölkkien ja kuluttajapakkausten valmistaja r Liikevaihto 2012: 4,3 miljardia puntaa r Henkilömäärä: 11 000 r Toiminta-alue: 24 maassa r Tehtaat: 67 kappaletta Euroopassa, Aasiassa, Afrikkassa ja Amerikassa

Ostaja Anna Nampajärvi aloitti Rexamin palveluksessa viime elokuussa ja vastaa sähkötarvikkeiden ja kemikaalien hankinnasta. – Tuotanto pyörii ympäri vuorokauden, joten tärkeintä meille on tuotteiden saatavuus.

22 esselloo

r Asiakasreferenssit: AB InBev, Carlsberg, Hansen Beverages, Hornell, Red Bull, Anadolu Group, Coca-Cola, Heineken, PepsiCo ja Shincariol www.rexam.com

Savon Kuituverkko rakennuttaa

Savoon sataa megaa Teksti

Sari Bamberg Kuvat

Timo Hartikainen ja Tuomas Sauliala

Pohjois-Savon kuntien omistama tietoverkkoyhtiö Savon Kuituverkko käynnisti ensimmäisten laajakaistahankkeiden rakentamisen alueellaan huhtikuussa. Voimatel rakentaa vuoden 2013 aikana Kiuruveden ja Vesannon alueet.

S

misen, voimme vain arvailla seuraavia. Keskeisin haaste sekä meillä että muilla toteuttajilla on ollut löytää järkeviä rahoituskeinoja ja -lähteitä. Alussa on tärkeää saada liiketoiminta käyntiin ja kerryttää liikevaihtoa, jotta rahoittajille voidaan osoittaa seuraavankin kierrosten tukeminen järkeväksi. Kesää ja loppuvuotta odotamme mielenkiinnolla; pääsemme silloin mittamaan olemmeko projekteissa siinä vaiheessa kuin alun perin suunnittelimme, ker-

Kuva

Timo Hartikainen

avon Kuituverkko Oy aloitti toimintansa kaksi ja puoli vuotta sitten.

Ensimmäiset asiakkaat yritys kytki kuntien sisäiseen verkkoon tämän vuoden alkupuolella ja käynnisti ensimmäiset laajakaistahankkeet alueellaan huhtikuussa.

– Yrityksen käynnistäminen on aina mielenkiintoista, mutta tavattoman työlästä. Alkuvaiheessa ei voi tietää kaikkia eteentulevia haasteita, ja nyt aloitettuamme kuiturakenta-

too Savon Kuituverkon toimitusjohtaja Pekka Laukkarinen aloittavan yrityksen haasteista.

Savon Kuituverkko toimii projektiorganisaationa työllistäen toimintansa alussa noin 4-5 henkilöä. Yritys ostaa ulkopuolisilta sekä verkonsuunnittelun, rakentamisen että palvelutuotannon tehden yhteistyötä mm. Voimatel Oy:n kanssa.

– Haja-asutusalueiden laajakaistapalvelut tuovat puolet yrityksemme tulevasta liikevaihdosta ja omistajakuntien tietoliikennepalvelut sekä perinteinen verkko-operaattoritoiminta toisen puolen. Uskon, että tällaisilla uusilla toimijoilla on jatkossa rooli haja-asutusalueiden kuiturakentamisen lisäksi myös taajamien sekä omakotitalokiinteistöjen ja taloyhtiöiden laajakaistapalveluiden toteuttajana.

Savon Kuituverkon toimitusjohtaja Pekka Laukkarinen: – Uskon, että kuiturakentamisen haasteet ovat pääosin edessäpäin, sillä pientalojen kuitutarpeesta hoidetaan vasta ensimmäisiä prosentteja 100 megan hankkeessa. Todellista saatavuutta ei ole vielä suuremmissakaan taajamissa. Tänä kesänä aloitamme kuidun rakentamisen, ja tuomme runkoyhteydet mahdollisimman lähelle asiakasta. Joten savolaiseen tapaan projektihan on aloittamista vaille valmis.

esselloo 23

julkista tukea käynnistyville hankkeille noin kahdeksan miljoonaa euroa. Lisäksi tarvitaan Tähän mennessä Savon Kuituverkko on saanut muuta pitkäaikaista rahoitusta ja käyttäjiltä laajakaistarakentamiseen yhteensä 5,5 miljoo- perittäviä liittymismaksuja. naa euroa valtiolta ja EU-tukipäätĂśksinä. PekOsalle EU-tukea saavista kunnista ELYka Laukkarinen pitää realistisena rakentamisen keskukset maksavat korvausta osittain jo raaikatauluna vuosia 2013 â&#x20AC;&#x201C; 2016. kentamisen aikana. â&#x20AC;&#x201C; On vaikeaa arvioida lopullista tarvetta markâ&#x20AC;&#x201C; Tukirahojen saamisessa voi olla viiveitä, kinoilla. Jos kaikki laajakaistahanketoimijat mutta en usko, että viive johtuu pelkästään pystyvät viemään projekteja eteenpäin suun- viranomaisista. Tuen maksuvaiheessa toimijoinitelmiensa mukaisesti, saadaan alkuperäisistä den tulee esittää yksiselitteiset laskelmat ja dohankkeista reilusti yli puolet toteutettua Poh- kumentoidut asiakirjat verkonrakentamisesta. jois-Savossa. Kuntien taloudellisen tilanteen Suurin tyĂś meille toimijoille on osoittaa mikä kehittymisellä on oma painoarvonsa; onko verkossa on tukikelpoista ja mikä ei. Tukipäärahaa investoida kuituverkkoon. tĂśsprosessi on hieman vaikeasti avautuva meille â&#x20AC;&#x201C; Valtion ja EU-tukiasioissa olemme koh- alalla pitkään toimineillekin. tuullisen hyvässä tilanteessa, sillä meillä on â&#x20AC;&#x201C; Savon Kuidussa yhtenä rahoittajanamme tällä hetkellä valmiit tukipäätĂśkset 15 hank- toimii Finvera, jolle valtion tukipäätĂśs toimii keen osalta. Tuet kattavat sekä tämän että ensi lyhytaikaisen rahoituksen vakuutena. Muuvuoden rakentamisen. MyĂśs uusia hankkeita ten joutuisimme yrityksenä toimimaan kovin on tukipäätĂśsvaiheessa, ja uskon myĂśs niihin etupainotteisesti pitkäaikaisella lainalla, jolloin valtion tukirahan riittävän. siinäkin olisi omat haasteensa. Toki nyt näyttää - Näen hieman huolestuttavampana niiden siltä, että seuraavan rahoituskierroksen rakentoimijoiden tilanteen, jotka ovat noin vuoden taminen on paljon helpompaa. omaa aikatauluamme jäljessä. â&#x20AC;&#x201C; Suuria hankkeita on lähdĂśssä liikkeel- Haja-asutusalueen ominaispiirteitä le esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla, Lapissa Laukkarinen muistuttaa, että verkon suunnitja Pohjois-Karjalassa, mutta riittääkĂś valtion telun ja rakentamisen näkĂśkulmasta on tärkeää tuki kaikille hankkeille, se jää nähtäväksi. Val- saada kaikki mahdollisimman pitkälle tulevaition tuen ehtona on kuntien rahoitusosuus, eli suuteen kerralla valmiiksi. jos laskemme sen mukaan, olemme saamassa Tuki ja rahoitus laajakaistarakentamiseen

9HRLUUHTTL [pUp ]\VUUH R\P[\]LYRRVH RPSVTL[YPp 7LRRH 3H\RRHYPULU â&#x20AC;&#x201C; Etäisyydet haja-asutusalueella ovat suhteellisen pitkiä, jolloin laitetilojen määrää on minimoitava ja kaapelit on mitoitettava riittävällä kuitumäärällä. Rakentaminen on muutoin taajamarakentamista helpompaa, koska haja-asutusalueilla liikenteen määrä on vähäisempää ja näillä alueilla ei juurikaan ole muita kaapelointeja, jotka hidastavat rakentamista. â&#x20AC;&#x201C; Haja-asutusalueella ympärivuotisesti asutut kiinteistĂśt on usein vanhempien teiden varsilla. Verkkoreittejä optimoimalla ja siirtämällä runkoverkkoa pienempien teiden varsiin saadaan parannettua liittymistiheyttä. Kysyntää tuntuu olevan myĂśs oman kiinteistĂśkaapelin urakointiin, koska asiakkailla on maaseudulla omaa konekalustoa ja mahdollisuus tätä kautta saada liittymismaksua pienemmäksi.

Aikataulusta ja alueista

Ensimmäisessä vaiheessa Savon Kuituverkko rakentaa pääosin Sisä-Savon ja Ylä-Savon alu-

Voimatel rakentaa laajakaistaa kokonais- tai osatoimituksina

esselloo

Voimatel toteuttaa laajakaistahankkeita kokonaistoimituksina tai osatoimituksina asiakastarpeen mukaisesti. Kokonaistoimitukset sisältävät kaiken verkon rakentamisen suunnittelusta dokumentointiin materiaalitoimituksineen.

Voimatelin toimitusjohtaja Sami Huusko ja SLO:n sähkĂśnjakelu ja tele -liiketoiminnasta vastaava johtaja Allan Sothmann ovat tyytyväisiä yhteistyĂśhĂśn. â&#x20AC;&#x201C; Asiakkaan näkĂśkulmasta SLO:lla on ollut tahto kehittää omaa toimintaansa haasteellisessa toimintaympäristĂśssä vuosien mittaan yhä parempaan suuntaan, eli kustannustehokkaampaan materiaalien hankintaan ja täsmällisempiin toimituksiin, toteaa Huusko vieraillessaan SLO:n pääkonttorissa ja keskusvarastossa toukokuussa.

Tietoverkoista vastaava liiketoimintajohtaja Olavi Heiskasen mukaan tuettujen verkkojen rakentaminen tiukkoine kilpailutuksineen ei poikkea esimerkiksi kannattavuudessa muista rakentamiskohteista, mutta verkon raportointi on hänen mukaansa haastavampaa.

Tuomas Sauliala

V

oimatel Oy vastaa sähkĂś- ja televerkkojen suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta sekä teollisuuden kunnossapidosta Suomessa. YhtiĂśn suurimpia asiakkaita ovat Savon Voima, DNA, Elisa, Elenia ja Fortum. â&#x20AC;&#x201C; Voimatelin kasvu on viimeisten vuosien aikana ollut vahvaa. Toimimme asiakkaiden sekä palvelu- ja materiaalitoimittajien kanssa yhdessä ketjussa. Kaiken toimintamme on perustuttava asiakastarpeiden täsmälliseen hoitoon ja kustannustehokkaaseen toteutukseen, kertoo Voimatelin toimitusjohtaja Sami Huusko.

-, QSPKFLUJ

Kuva

Pohjoissavolainen yhtiÜ Voimatel tekee yhteistyÜtä Savon Kuituverkon kanssa vastaten laajakaista LK2015 -projektissa verkonsuunnittelusta ja rakentamisesta sopimuskumppanille.

een kunnissa. Savon Kuituverkko ja Voimatel sopivat huhtikuussa valokuitutekniikalla toteutettavien laajakaistaverkkohankkeiden rakentamisesta Kiuruveden ja Vesannon alueille kesän 2013 aikana.

Lisäksi Savon Kuitu rakentaa tänä vuonna verkkoa Siilinjärvellä, Maaningalla, Pielavedellä, Keiteleellä, Tervossa ja Tuusniemessä. Yhtiö on mukana myös operaattoreiden yhteisessä hankkeessa, jolloin kuituverkkoa rakennetaan Kuopiosta Keiteleelle.

– Jos kaikki menee hyvin kesän osalta ja syksyn kelit ovat suotuista, rakennamme kuituverkkoa noin 600 kilometriä. Samansuuntaisia projekteja olemme suunnitelleet myös seuraaville vuosille. Tarvetta olisi varmasti enemmänkin, mutta meille se on ehdoton vuositason maksimimäärä.

reettisesti nähdä miten kuitua rakennetaan ja kuinka nopea verkko käytännössä on ennen kuin sen itse hankkii.

Pienemmissä kunnissa liittymien myynnin hoitavat paikalliset edustajat ja asiamiehet.

Puhelinmyyntiä tehokkaamin asiat hoituvat esimerkiksi kylätilaisuuksissa ja eri tahojen kanssa yhteistyössä tehtävinä kampanjoina ja markkinointitoimina.

– Myynnissä ja markkinoinnissa paikallistuntemus on tärkeä asia: alueet, kylät, tiet ja ihmiset tulee tuntea. Asiat on hoidettava hieman erilailla kuin esimerkiksi suurilla operaattoreilla tuote- ja kampanjamarkkinoinnissa.

- Henkilökohtaisesti toivon, että hankkeen tulosten seurannassa eri tahot huomioisivat tukipäätösmäärien lisäksi myös tyytyväisten asiakkaiden määrät. Uusi tekniikka mahdollistaa myös uusia palveluja alueille.

Myynti ja markkinointi haasteellista Materiaaleista

Materiaaleissa Savon Kuituverkko hyödyntää hyväksi havaittuja teknisiä ratkaisuja. Suurimmat kustannukset tulevat maanrakennuksesta.

Tekniikan valinnassa yhtiön on otettava huomioon myöhemmin palveluun liitettävät asiakkaat, jolloin kytkennät on hoidettava mahdollisimman helposti ja nopeasti.

– Kuuntelemme herkällä korvalla urakoitsijoiden näkökantoja uusimmista tuotteista,

Savon Kuituverkko Oy Pohjois-Savon kuntien perustama ja omistama tietoverkkoyhtiö Perustettu: 2011 Henkilömäärä: 4 Palvelut: r Valokuituverkon rakentaminen Pohjois-Savoon r Kuntien ja kuntatoimijoiden hallinnollisen maakuntaverkon rakentaminen Toiminta-alue: Pohjois-Savon maakunta www.savonkuitu.fi

– Olemme rakentaneet tuettua laajakaistaverkkoa vuodesta 2011 alkaen, joten kokemusta on kertynyt jo melkoisesti. Verkon rakentaminen jatkuu kiivaana myös jatkossa, sillä rakentaminen alkoi 1-2 vuotta alkuperäisestä aikataulusta myöhässä. Tämä lisää osaltaan rakentamisen volyymia sekä kuluvana vuonna että seuraavan kahden vuoden aikana, toteaa Heiskanen.

Voimatelin suurimpia asiakkaita vuonna 2013 ovat Savon Kuituverkko ja Verkko-osuuskunta Kuuskaista. Lisäksi yritys on mukana pienempien verkkoyhtiöiden hankkeissa.

Voimatellin liiketoimintajohtaja Olavi Heiskanen vastaa laajakaistaverkkohankkeiden rakentamisesta Savon Kuidulle Kiuruvedellä ja Vesannolla.

Timo Hartikainen

Voimatel Oy

Kuva

Savon Kuituverkossa aikaa on käytettävä myös yleisen tiedon jakamiseen kuituverkon rakentamisessa. Suurella alueella liittymien myynti ja markkinointi tuovat omat haasteensa.

– Kuluttajilla on vahva usko siihen, että Suomi on langattoman tekniikan maa, jolloin helposti unohtuu, että ilman kattavaa ja hyvin toimivaa kuituverkkoa, eivät langattomatkaan yhteydet toimi. Savolainen kuluttaja ei poikkea muista suomalaisista ainakaan siinä, että on vähintäänkin epäileväinen ja haluaa konk-

koska heidän tehtävänsä on vastata materiaaleista ja logistiikasta.

– Meidän tehtävämme on katsoa Savon Kuidussa kokonaisuutta, jolloin tärkeiksi asioiksi nousevat varmat ratkaisut tarjotessamme verkon kapasiteettia eteenpäin. Tämän vuoksi käytämme suurempia urakoitsijoita, joka ovat sitoutuneita rakentamiseen ja palvelutuotantoon kunnossa olevin laatukriteerein ja työmenetelmin.

Liikevaihto 2012: 74,5 milj. euroa Liikevoitto: 1,9 milj. euroa Henkilömäärä: 500 Palvelut: r Sähkö- ja televerkojen suunnittelu, rakentaminen, dokumentointi ja ylläpito r Teollisuuden kunnossapito Toimipisteet: 25 Toiminta-alue: Suomi www.voimatel.fi

esselloo

Luottamus on tärkeintä Teksti

Sari Bamberg Kuva

Pepe Makkonen

Sähköryhmä Muukassa on menossa sukupolvenvaihdos ja vuonna 1993 perustetun perheyrityksen toimitusjohtajana Aki Muukka vastaa asiakas- ja yhteistyökumppanisuhteista sekä 25 henkilön organisaatiosta.

T

oimitusjohtaja Aki Muukka kertoo viime vuoden olleen Sähköryhmä Muukassa hyvin työntäyteinen ja vaikuttaen positiivisesti liikevaihdon kehittymiseen.

– Haemme yrityksenä 4,1 miljoonan euron liikevaihdolla maltillista kasvua, mutta suuriin toimenpiteisiin emme ryhdy sukupolvenvaihdoksen aikana, jolloin hoidettavia asioita on muutenkin paljon. Perheyritykselle vuosikymmenten aikana ansaittu luottamus on tärkeä arvo, josta on pidettävä hyvää huolta.

– Alan tulevaisuuden näkymät ovat mielestäni hyvät, sillä Kymenlaaksossa on menossa

paljon erilaisia rakennushankkeita, ja myös rajan läheisyys tuo mukanaan uusia investointeja, joten työtä riittää varmasti jatkossakin.

Toimimme pääosin Kymenlaaksossa, mutta meillä on projektityömaita myös rannikkoseudulla esimerkiksi Porissa ja Oulussa.

Vahvuuksista markkinoilla

Sähkö- ja automaatiotöiden lisäksi Sähköryhmä Muukka on erikoistunut vaativiin projekteihin, kuten räjähdysalttiiden alueiden sähköistyksiin ja keskijännitetöihin. Yrityksellä on S1-ryhmän urakointioikeudet.

Toisen polven sähköalan yrittäjä Aki Muukka: - Olemme Sähköryhmä Muukassa investoineet parin viimeisen vuoden aikana pääosin kalustoon, eli kahteen nostokoriautoon, joita tarvitsemme verkosto- ja valaistusprojekteissa. Autot ovat telineitä kätevämpiä myös huoltotöissä: suurten ja korkeiden hallien paloilmaisimia huollettaessa ja muussa kunnossapidossa, eli yllättävän paljon kalustolle on ollut kysyntää.

– Haminassa ja muualla rannikkoseudulla erikoistuminen satamaprojekteissa tarkoittaa esimerkiksi kemian terminaalien ja transistoterminaalien sähköistykseen liittyvää osaamista. Viime aikoina olemme toteuttaneet yhä suurempia urakoita sekä paikallisille teollisuusja energiayhtiöille että esimerkiksi Fortumille perusurakoinnin toimistosaneerauksien ja katuvalaisinasennusten lisäksi, kertoo Aki Muukka yrityksen vahvuuksista.

Osaamisen kehittäminen jatkuvaa

Muukka on henkilöstön ammattitaitoon hyvin tyytyväinen, mutta kertoo yhä enemmän yrityksen toiminnassa olevan tarvetta monipuolistaa osaamista.

– Koulutuksemme ovat keskittyneet pääosin työturvallisuuteen, sillä kansainvälisillä yrityksillä on paljon satamien turvallisuuteen liittyviä ennakkotoimenpidevaatimuksia sekä raportointia ja seurantaa koskevia asioita, joista tulee huolehtia. Näin asiakassopimukset osaltaan muuttavat henkilöstömme työn kuvaa ja vaatimustasoa.

SLO on räätälöinyt Sähköryhmä Muukalle esimerkiksi keskijänniteverkkokoulutusta. Tulossa on myös sähköiseen tilaamiseen liittyvä SLO ONLINE -koulutus.

7LYOL`YP[`RZLSSL ]\VZPR`TTLU[LU HPRHUH HUZHP[[\ S\V[[HT\Z VU [pYRLp HY]V QVZ[H VU WPKL[[p]p O`]pp O\VS[H – Lähdin automaatioinsinöörinä itsekin uudelleen koulunpenkille, opiskelen nyt vahvavirtatekniikkaa Mikkelin ammattikorkeakoulussa.

Tehokasta projektien hallintaa

Sähköryhmä Muukka on tehnyt yhteistyötä SLO:n kanssa yrityksen perustamisvuodesta 1993 lähtien, myös yrityksen nykyinen toimitusjohtaja Aki Muukka on ollut tyytyväinen SLO:n tapaan hoitaa asioita.

– Yhteistyömme on tiivistä ja koskee käytännössä projektien hallintaa, jolloin SLO:n

G<?D<vv CvDG{v K8CFFE G<?D<vv CvDG{v K8CFFE <E<I>@8K<?FB8JK8 Jv?B{CvDG{v LLJ@@E A8 M8E?F@?@E K8CF@?@E

K8IAF8 J@ 88CC< 8J@8BB vE v AF KvE

Kotkan myyntikonttorin Kari Pylväläinen kartoittaa meille vaihtoehtoja ja ratkaisuja. Logistisesti meille sopii parhaiten toimintamalli, jolloin tilaamme tuotteet suoraan projektityömaille ja kunnossapitoprojekteissa autokuljetus huolehtii kaikki tuotteet ja tarvikkeet kerran viikossa konttoreillemme Haminassa ja Kotkassa.

Kuvassa SLO:n Kotkan myyntipäällikkö Pekka Sunila, Sähköryhmä Muukan toimitusjohtaja Aki Muukka ja SLO:n Kaakkois-Suomen aluejohtaja Markku Kiukas. – Kuten monelle muullekin yrittäjälle, myös meille tärkeimpiä asioita ovat luottamus, sitoutuneisuus ja toimitusvarmuus, toteaa Aki Muukka SLO:n kanssa tehtävästä yhteistyöstä.

PXc` > Æ \e\i^`Xk\_fbbllkkX aX Xjld`jdlbXmllkkX CM@1e capk pkk\`j`jj c dd`kk`d`jj b pk\$ k e pdg i`jk pjk m cc`jk bXjm` cap # afk\e e\ c dd`kk m k g\_d\ e dlbXmXjk`% C d$ d`kk`d\k fmXk \e\i^`Xk\_fbbX`kX aX c dd e$ j k fe kXibbX# \`b e``jj jpeep _lbbXc d$ g % <c\bkife`e\e k\idfjkXXkk` j jk )' \e\i^`XX mXe_f`_`e Y`d\kXcc`k\idfjkXXkk\`$ _`e m\iiXkkleX% K\idfjkXXkk` g`k c dg k`cXe f`b\XeX '#) Xjk\\e kXibbll[\ccX llj`ddXe k\be``bXe Xej`fjkX% C dd`kk`d\k \`m k fc\ bfjbXXe c``Xe blld`X bfjb\kkXm`bj`% C`j bj` g cp b`\ik m _\dd e# \`b gX_XX _XalX jpeep% CM@ XekXX c dd`kk`d`cc\ (' mlf[\e aX j\e j _b `j`cc\ fj`cc\ ) mlf[\e kXblle% MX`_[X mXe_Xk j _b c dd`kk`d\k epk llj``e

I\kk`^ C dg Fp Gl_1 '0$.)-0 ('+' nnn%cm`gif[lbk\i%Ô

esselloo 27

Luotettava ja kilpailukykyinen

kaapelointijärjestelmä INFRALAN®-kaapelointijärjestelmän tuotteet on helppo soveltaa kaikkiin kalustesarjoihin.

Tuotteistosta löydät kaiken tarvitsemasi tietoverkon toteuttamiseen.

Suojattu CAT6A-kaapelointiratkaisu sopii vaativien toimisto- ja liikerakennusten kaapelointiratkaisuksi. Asuntotuotannon kaapelointiratkaisuksi sopivat suojaamattomat CAT6-komponentit.

RJ45-liittimet asennat helposti ja nopeasti.

Liittimen kytkentä ei vaadi erikoistyökalua.

Liittimet ovat pienikokoisia ja sopivat ”keystone” aukotettuihin rasiakalusteisiin ja paneeleihin.

RJ45-liitinpaneelit sopivat kaikkiin 19” asennuskiskoparilla varustettuihin kytkentäkaappeihin tai koteloihin. Laajasta paneelivalikoimasta löydät ratkaisun kaikkiin asennusympäristöihin.

Kysy lisää myynnistämme tai SLO:n myyntipisteistä kautta maan!

Oy Nylund-Group Ab, Tietoverkot ja Valaistus Vaihde (myynti) puh. 010 217 0300, asiakaspalvelu puh. 010 217 0310 asiakaspalvelu@nylund.fi, www.nylund.fi

Uutisia.

Fingrid perustamassa Suomeen yhteispohjoismaista tasepalveluyhtiötä

Suomen Cleantech-liiketoiminta kasvoi 15 % vuonna 2012

Kuva

Shutterstock

Fingridille tulee sähkömarkkinalakiin ehdotettujen muutosten myötä uusia tehtäviä kuten sähkökaupan ja taseselvitysten tiedonvaihdon kehittäminen. Ruotsin kantaverkkoyhtiö Svenska Kraftnät, Norjan kantaverkkoyhtiö Statnett ja Fingrid ovat jo perustamassa yhdessä tasepalveluyhtiötä, jonka sijoituspaikka on Suomi.

Euroopassa ei ole ennen ollut vastaavanlaista eri maiden yhdessä organisoimaa tasepalveluyhtiötä.

Kesästä 2013 tulee ennätyksellinen laajakaistarakentamisessa Kesästä 2013 on tulossa laajakaistarakentamisessa kaikkien aikojen vilkkain Suomessa.

Viestintäviraston päällikön Päivi Peltola-Ojalan mukaan tukipäätösten määrä on paljon aiempaa suurempi, mikä johtuu valtion laajakaistatuen ehtojen helpottamisesta syksyllä 2012.

Tähän asti rakentaminen on edennyt kaavailtua hitaammin. Eri maakuntien väliset erot ovat suuret. Suomessa on myönnetty laajakaistatukea 16 milj. euroa 48 hankkeelle. Elyt ovat myöntäneet 7,6 milj. euroa 20 hankkeelle ja Viestintävirasto on myöntänyt 8,4 milj. euroa 28 hankkeelle. Parhaiten talkoot ovat edenneet Kainuussa ja Itä-Suomessa, kun taas Keski-Pohjanmaalla ja Hämeessä tilanne on heikoin.

VTT kehittänyt olosuhteisiin sopeutuvan katuvalaisimen VTT on kehittänyt himmennettävän led-katuvalaisimen, joka kuluttaa nykyistä valaistusjärjestelmää huomattavasti vähemmän energiaa. Uudet valaisimet mukautuvat olosuhteisiin sensorien ja langattoman ohjauksen avulla, jolloin niitä voidaan himmentää mm. luonnonvalon, ympäristöolojen (esim. lumi) ja tiellä liikkujien määrän mukaan. Valonjaon suunnittelussa on kiinnitetty huomiota häikäisyn hallintaan, valaisun tasaisuuteen sekä pientareiden riittävään valaisuun.

Tekesin, tutkimuslaitosten ja yritysten rahoittaman AthLEDics-projektin toteuttavat VTT ja Aalto-yliopisto yhteistyökumppaneinaan Alppilux, Helsingin Energia, Helsingin kaupunki, Jyväskylän kaupunki, Enerpoint, Ensto Finland, Hella Lighting Finland, Helvar, Herrmans, LumiChip, MTG-Meltron, Oplatek, Sabik, Senaatti-kiinteistöt, Valopaa sekä YIT. Lähde Esmerk

Cleantech-liiketoiminta oli vuonna 2012 yksi Suomen voimakkaimmin kasvaneista aloista. Alan yhteenlaskettu liikevaihto oli 24,6 miljardia euroa ja vuosikasvu 15 %. Tulos käy ilmi Cleantech Finlandin tuoreesta Ympäristöliiketoiminta Suomessa 2013 -tutkimuksesta.

– Suomalaiselle ympäristöteknologian osaamiselle on maailmalla kova kysyntä, ja yritykset ovat osanneet hyödyntää markkinapotentiaalin. Myös valtionhallinnon tasolla on panostettu voimakkaasti ympäristöliiketoiminnan kasvun tukemiseen. Cleantech on viime vuosina ollut Suomessa yksi harvoista kasvualoista ylipäätään, ja yksi todella harvoista, joilla kasvu on ollut vuosittain kymmenen prosenttia tai enemmän, työ- ja elinkeinoministeriön Cleantechin strategisen ohjelman strateginen johtaja Mari Pantsar-Kallio toteaa.

Cleantech-alalla odotetaan voimakasta kasvua myös kuluvalle vuodelle.

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisen ohjelman tavoitteena on kasvattaa cleantech-alan liikevaihto 50 miljardiin euroon ja luoda alalle 50 000 uutta työpaikkaa 2020 mennessä.

2012 tärkeimmät vientimarkkinat olivat Saksa, Kiina, Ruotsi, Ranska ja Venäjä. Parhaat kasvunäkymät lähivuosina löytyvät suomalaisyritysten näkemyksen mukaan Kiinasta, Venäjältä, Saksasta, Ruotsista ja Brasiliasta.

Energiatehokkuus on perinteisesti ollut Suomen vahvin cleantech-osaamisalue. 59 % cleantech-yrityksistä työskentelee energiatehokkuusratkaisujen parissa, ja nämä muodostavat yli kolmanneksen alan liikevaihdosta. Lähes puolella yrityksistä liiketoiminta liittyy myös uusiutuvan energian tuotantoon, siirtoon tai jakeluun.

– Suomelle on nyt etua siitä, että olemme sekä yritysten että yhteiskunnan tasolla jo vuosikymmeniä joutuneet etsimään keinoja pienentää lämmityskustannuksia sekä vaihtoehtoja kalliille tuontipolttoaineille. Tälle osaamiselle on nyt valtavat markkinat maailmalla, Cleantech Finlandin ohjelmajohtaja Santtu Hulkkonen lisää.

– Uusiutuvan energian osalta Suomella on kuitenkin vielä tekemistä, jotta saisimme kotimarkkinamme toimimaan tehokkaasti ja tällä tavoin varmistettua alan kansainvälisen kilpailukyvyn, Hulkkonen lisää.

Teknologia.

Teksti

Tommi Kasteenpohja, johtaja, tuotekehitys ja tuotehallinta Ensto Utility Networks Kuva

Ensto

Tasajännitteellä tehoa ja laatua sähkönjakeluun Sähkönkäytön lisääntyessä jakeluverkon siirtoteho joutuu koetukselle erityisesti harvaan asutuilla seuduilla, joilla siirtoetäisyydet kaukaisimmille asiakkaille saattavat olla hyvinkin pitkiä. Siirtohäviöiden laskema jännitetaso tai nopeasti kytkeytyvien kuormien aiheuttamat jännitevaihtelut eivät vastaa tämän päivän vaatimuksia laadukkaasta ja häiriöttömästä sähkönsaannista.

Mikäli kapasiteettinsa ylärajoilla toimivaan verkon haaraan ei tule enää lisää isoja kuormia, on sopivin ratkaisu jännitevaihteluihin lähellä käyttöpistettä sijaitseva jännitteenkorottaja. Se mittaa jännitettä jatkuvasti ja reagoi alenemaan nostaen jännitteen parhaimmillaan 40 millisekunnissa standardit täyttävälle tasolle. Jännitekorottaja voi toimia pysyvänä ratkaisuna tai sen voi siirtää myöhemmin toiseen paikkaan. Mikäli sähkönkäyttö edelleen kasvaa, on yleensä ainoa keino jakeluverkon osuuden uudistaminen vastaamaan kasvanutta tehonsiirtotarvetta.

Erityisesti uusiutuvan energiantuotannon, kuten aurinkopaneelien tai tuulivoimaloiden kytkeminen tasasähköverkkoon on helpompaa kuin vaihtosähköverkkoon.

30 esselloo

Kuusinkertainen teho nykyisillä johtimilla Enston kehittämä tasajännitejakelu (DClinkki) nostaa jakeluverkon haaran tehonsiirtokapasiteetin kuusinkertaiseksi ilman johtimien vaihtoa. Jos siirtotehoa ei tarvita lisää, voidaan sen sijaan kasvattaa siirtoetäisyyttä jopa kuusinkertaiseksi. DC-linkki-tuoteperheen tasasuuntaaja muuntaa vaihtojännitteen 1,5 kV tasajännitteeksi yhteyden syöttöpäässä. Sähkönkäyttöpaikan läheisyydessä sijaitsee vaihtosuuntaajalaitteisto, joka puolestaan muuntaa tasajännitteen takaisin hyvälaatuiseksi vaihtojännitteeksi normaalin sähkönkäytön tarpeisiin.

Erityisesti maaseudulla ja saaristossa järjestely tuo etua, kun etäisyydet ovat pitkiä.

Meillä yleisesti käytetyn AMKA-järjestelmän riippukierrekaapelit voidaan ottaa DC-linkin käyttöön sellaisinaan. Myös toimitusvarmuutta lisääviin uusiin maakaapelointeihin riittää pienjännitekaapeli, mikä säästää kustannuksia.

Järjestelmän tasajännitteeksi on valittu 1,5 kV (-750 V+750 V), jotta pysytään EU:n

pienjännitedirektiivin (LVD) puitteissa. Näin käytetään hyväksi sallitun tasajännitealueen suurin mahdollinen siirtokapasiteetti, mutta tuoteperheen osat voidaan toteuttaa teknisesti kevyinä ja kustannustehokkaina verrattuna keskijännitealueen vastaaviin. Tasajännitteen merkittävä etu on vaihtojännitettä pienemmät jakeluhäviöt, sillä käytännössä siirretään vain pätötehoa.

Kaikki tarvittava aitoon saarekekäyttöön DC-linkki tukee erityisesti saarekekäyttöä, joka voi toimia täysin irrallaan valtakunnanverkosta. Erona aiempiin tasajännitettä hyödyntäviin ratkaisuihin on uusi ajattelumalli, jossa tavoitteena ei ole kiinteä jakeluverkon osa tai vaihtojänniteasennusten täydellinen korvaaminen. Uusi ratkaisu muodostaa täydellisen DC selkärangan, johon sisältyy sähkön tuotanto, siirto, varastointi ja käyttö.

Erityisesti uusiutuvan energiantuotannon, kuten aurinkopaneelien, kytkeminen DC verkkoon on helpompaa kuin AC-verkkoon.

Asialla on suuri merkitys Suomen lisäksi kehittyvissä maissa, joissa on mahdollis-

Säädökset ta rakentaa paikallisia, energiaomavaraisia tasajänniteverkkoja. Luonnollisesti osa energiasta on varastoitava akkuihin, joiden hallinta on tärkeä osa saarekeverkon ohjausjärjestelmää. Akkujen energiaa voidaan käyttää sekä suoraan tasajännitteenä että vaihtosuuntaajan avulla normaalina vaihtojännitteenä.

Ainutlaatuinen ratkaisu suomalaisosaajilta Tasajännitteen hyötyjä ollaan jo ottamassa maailmalla käyttöön joissakin sovelluksissa kuten tietokonesaleissa, mutta DC-linkkiä vastaavaa jakeluverkkoihin keskittyvää konseptia ei tiettävästi kehitetä muualla kuin Suomessa.

Enston aloittamassa kehitysprojektissa on yhteistyökumppanina aihepiirin vahva osaaja Lappeenrannan teknillinen yliopisto.

Tiivis yhteistyö sisältää niin konseptikehitystä kuin mm. tietoliikenteeseen ja sähköturvallisuuteen liittyvien ratkaisujen valintaa.

AC/DC- ja DC/DC-rajapintojen toteutus on oleellinen osa kokonaishanketta.

Tasajännitejakelun hyötyjä ovat parempi sähkön laatu etäisissä käyttöpaikoissa, kuten saaristossa ja haja-asutusalueilla, sekä suurempi siirtoteho sähköntarpeen kasvaessa ajan myötä. Saarekekäyttö avaa mahdollisuuden entistä laajempaan omaan energiantuotantoon aurinkopaneeleilla, minkä lisäksi tehokkaat DC/DC-muunnokset lisäävät kiinnostusta tasajännitteen käyttöön esimerkiksi lämpimän käyttöveden lämmityksessä ja valaistuksessa.

Voikin ajatella, että reilun sadan vuoden takainen vaihto- ja tasajännitteen kilpailu valta-asemasta ei ole saanut sittenkään lopullista ratkaisua. Nykyisin yleistynyt AC-moottoreiden ohjaus taajuusmuuttajilla on hyvä esimerkki tehoelektroniikan kehityksestä, joka mahdollistaa tasajännitteen käyttämisen myös sähkönjakelussa.

Uusiutuvan energian pientuotanto, lisääntyvä sähkön käyttö ja pitkät siirtoetäisyydet jakeluverkossa tulevat lisäämään tasajännitteen käyttöä tulevaisuudessa. Suomalaiseen osaamiseen perustuva kokonaisratkaisu DC-linkki auttaa ottamaan tasajännitteen tarjoamat edut laajempaan käyttöön meillä ja kansainvälisesti.

Ylijännitesuojien rakenteen vaatimukset

SFS 6000 vuoden 2012 versio edellyttää, että sähköasennus, jossa on käytössä elektronisia laitteita ja jota syötetään ilmajohdolla, pitää suojata ilmastollisilta ylijännitteiltä ylijännitesuojilla.

Sähköverkkoon liitettäviä ylijännitesuojia (Surge Protective Devices SPD) koskee standardi EN 61643-11 Low-voltage surge protective devices - Part 11: Surge protective devices connected to low-voltage power systems - Requirements and tests. Tämä EN-standardi perustuu samannumeroiseen IEC-standardiin, mutta siihen on tehty myös muutoksia. Standardi tuntee tyypin 1, 2 ja 3 ylijännitesuojat.

Tyypin 1 ylijännitesuoja (merkintä laitteessa Type 1 tai T1 ja arvo Iimp kA:na) on tarkoitettu suojaamaan suorien salamaniskujen aiheuttamilta virroilta, ja se testataan aaltomuodoltaan 10/350 μs virralla Iimp. Tyypin 1 ylijännitesuojaa käytetään silloin, kun halutaan suojautua suorilta salamaniskuilta, esim. kun rakennuksessa käytetään ulkoista salamasuojausta. Purkausvirran Iimp arvon pitää olla vähintään 12,5 kA. Koska pulssin pituus on pitkä, on myös läpi menevä energia suuri.

Tyypin 2 ylijännitesuoja (Type 2 tai T2 ja arvo /n kA:na) on tarkoitettu suojaamaan sähköjohtoihin ja niiden lähelle iskeneiden salamoiden aiheuttamilta indusoituneilta virroilta, ja se testataan aaltomuodoltaan 8/20 μs virralla In. SFS 6000 vaatii käytettäväksi tyypin 2 suojaa. Purkausvirran /n arvon pitää olla vähintään 20 kA. Tyypin 1 ja 2 suojat voivat olla myös yhdistettynä samaan komponenttiin.

Tyypin 3 ylijännitesuoja (Type 3 tai T3 Uoc kV:na) on tarkoitettu suojaamaan yksittäisiä laitteita ja se voi olla rakenteellisesti yhdistettynä vaikka pistorasiaan.

Ylijännitesuojien rakenteelle on olemassa tarkat standardit ja kannattaa varmistaa, että laitteet tosiaan täyttävät ne.

Tapani Nurmi STUL ry

esselloo 31

Tuotteet.

Ylijännitesuojalla varustetut mittauskeskukset UTU:n mittauskeskuksissa käytetään Hagerin yhdistelmäylijännitesuojaa SPA400 (Snro 58 032 06), jonka toiminta perustuu kipinäväliin. Kipinävälitekniikan ansiosta saat käyttÜÜsi huomattavia etuja markkinoilla lÜytyviin varistorityyppisiin tuotteisiin verrattuna. Pitkän käyttÜiän lisäksi SPA400:ssa on hyvä ukkosvirtapiikkien (10/350Οs) purkauskyky 37,5kA asti. Samalla se toimii myÜs suojausluokkien T1- ja T2-lisäksi T3-tason hienosuojana alle 5 m päässä suojasta oleville laitteille.

Varistorituotteista poiketen kipinävälituotteena SPA400:aa ei tarvitse erottaa kuormapiiristä eristysvastusmittauksen ajaksi. Tämä on omiaan alentamaan asennuksesta aiheutuvia kustannuksia.

Kaikkiin UTU:n uusiin ulkomittauskeskuksiin beagle ja collie voidaan myÜs lisätä jälkikäteen Hager SPA400 -ylijännitesuoja. Boxer-mittauskeskuksiin ylijännitesuojien sopivuutta voi tiedustella SLO:lta.

Lisätietoja: tuotepäällikkĂś Ari Lehkosuo puh. 010 283 2308, ari.lehkosuo@slo.ďŹ tai SLO-myynti 4OSP

,/9 IVPOFZLTJLĂ&#x161;U ZIEJTUĂ&#x160;WĂ&#x160;U QFSJOUFJTFO TĂ&#x160;ILĂ&#x161;JTUZLTFO KB ,/9 UBMPBVUPNBBUJPO ABB:n KNX-huoneyksikĂśillä on helppo toteuttaa huonekohtaisia automaatioratkaisuja esimerkiksi hotellihuoneissa ja vanhusten asunnoissa.

Sarjassa on neljä erikokoista yksikkÜä, joissa on valmiina jo tehtaalla laitettu sovellusohjelma, mikä mahdollistaa käytÜÜnoton ja testauksen ilman KNX-osaamista. Valmiit sovellukset, suunnitteluesimerkit ja toimintakuvaukset on ladattavissa.

HuoneyksikÜissä on tulot esimerkiksi painonapeille ja rajakytkimille sekä lähdÜt laitteiden ohjaamiseen.

Perusominaisuudet t Valojen ja laitteiden kytkeminen t Markiisien ja sälekaihtimien ohjaaminen t Lämmityksen ja jäähdytyksen ohjaus, puhallinkon vektorinohjaus t Tilanneohjaukset

Schneider Electric: Exxact HKJ -hätäkutsujärjestelmä

Lisätietoja: tuotepäällikkĂś Ari Lehkosuo puh. 010 283 2308, ari.lehkosuo@slo.ďŹ tai SLO-myynti

Exxact USB 2.0 latauspistorasia

Inva-WC:n hätäkutsujärjestelmä Exxact-kalustesarjaan.

Kutsu -, kuittaus - ja merkinantopainikkeet sekä kuittauspainiketaulu enintään kuudelle hälytyspiirille. Voidaan kytkeä aikaisempiin HKJjärjestelmiin. Hälytyksen indikointiääni säädettävissä. 12 V AC/DC.

Rasiassa on kaksi liitintä kahden samanaikaisen laitteen latausta varten. t 230V AC liityntä â&#x20AC;&#x201C; ulostulo 5V, maks. 2 x 700mA tai 1 x 1400mA. t Ruuviliittimet â&#x20AC;&#x201C; uppoasennus c/c 60 mm kojerasiaan. t Pinta-asennuksessa käytetään 35 mm pintakoteloa. t Pistorasiassa ei ole latauksen valvontaa â&#x20AC;&#x201C; lataa vain laitteita, joissa on oma latauksen tunnistus/rajoitus. t Toimitetaan ilman peitelevyä â&#x20AC;&#x201C; täydennä asennus valinnaisella peitelevyllä.

Lisätietoja: tuotepäällikkĂś Ari Lehkosuo puh. 010 283 2308, ari.lehkosuo@slo.ďŹ tai SLO-myynti

Lisätietoja: tuotepäällikkĂś Ari Lehkosuo puh. 010 283 2308, ari.lehkosuo@slo.ďŹ tai SLO-myynti

32 esselloo

Valmiit aurinkosähköpaketit SLO:n tuotevalikoimaan Energiatehokkuusvaatimusten tiukentuessa ja energian hinnannousun johdosta aurinkosähköjärjestelmien kysyntä on kasvanut yksityisen ja julkisen sektorin toimitilarakentamisessa.

Tähän vastatakseen UTU on kehittänyt uuden modulaarisen, helposti laajennettavan aurinkosähkötuoteperheen toimitilojen sähkönsyöttöön. Aurinkosähköasennuksen avulla ulkopuolisen energian ostoa saadaan vähennettyä ja kiinteistöstä omavaraisempi energiantuotannon osalta sähköverkon sähkökatkosten aikana. Tuoteperhe sisältää 15 valmista helppoasenteista asennuspakkausta tehoalueelle 1,7 - 15 kW. Pakkaukset valitaan tehon ja asennuskohteen kattotyypin mukaan.

Asennuksen ja tilaamisen helpottamiseksi pakkaukset sisältävät valmiiksi aurinkopaneelit ja katon suuntaiset asennustelineet (A), liitäntäkaapelit ja -keskuksen (B) sekä vaihtosuuntaajan (C). Kuvassa oikealla.

UTU-aurinkosähköpakettien tärkeimpiä etuja: t kiinteistön lisäsähkönsyöttö turvallisesti ja kustannustehokkaasti t pakkaukset täyttävät sähkölaitosvaatimukset,- järjestelmä liitettävissä sähköverkkoon t vakioitu kiinnitysratkaisu aurinkopaneeleille, helppo asentaa eri kattopinnoille t modulaarisilla aurinkopaneelielementeillä sopiva ratkaisu eri tarpeisiin t soveltuu julkisen ja yksityisten sektorin toimitilojen ja teollisuuden tarpeisiin t räätälöitävissä erikoissovelluksiin laajan tuotevalikoiman ansiosta

Lisätietoja: tuotepäällikkö Ari Lehkosuo puh. 010 283 2308, ari.lehkosuo@slo.fi tai SLO-myynti

GEWISS ReStart Autotest − testausta ilman jännitesyötön katkosta

Lisätietoja: tuotepäällikkö Ari Lehkosuo puh. 010 283 2308, ari.lehkosuo@slo.fi tai SLO-myynti

KAMIC Light&Safety GEWISS ReStart Autotest -vikavirtasuoja tekee määräajoin vaadittavan toimintakunnon testauksen automaattisesti, aiheuttamatta jännitekatkosta testauksen aikana.

GEWISS ReStart Autotest -vikavirtasuoja on innovatiivinen keksintö, joka tekee määräajoin vaadittavan toimintakunnon testauksen automaattisesti (AUTOTEST), ja niin että se ei aiheuta jännitekatkosta testauksen aikana. Tämä ratkaisu soveltuu varsinkin kohteisiin, joissa vikavirtasuojia on runsaasti käytössä, esim. julkiset rakennukset. Automaattisen testauksen lisäksi tämä älykäs vikavirtasuojakytkin osaa virittää itsensä (RESTART) esimerkiksi verkkohäiriöiden aiheuttamilta turhilta katkoksilta. Ennen viritystä laite tarkistaa, että kuorman puolella on kaikki kunnossa. Tämä ominaisuus varmistaa kriittisten järjestelmien toiminnan varsinkin kohteissa, joissa vikavirtasuojakytkimiä on paljon ja niiden tarkistaminen ja uudelleen virittäminen manuaalisesti vie paljon aikaa.

GEWISS ReStart Autotest - malleja on saatavilla sekä 1- että 3-vaiheisille järjestelmille.

Mikä on BlueWay? BlueWay on Sonepar-konsernin kestävän kehityksen tunnus. Annamme valikoimassamme etusijan tuotteille, joiden valmistus tai käyttö säästää ympäristöä ja tukee kestävää kehitystä. Selkeästi ympäristöystävälliset tuotteet nimeämme BlueWay-tuotteiksi, joiden valinnassa huomioidaan energiansäästö, kierrätettävyys, pakkaustapa, valmistusmateriaalit ja tuotteen elinkaari.

esselloo 33

Nexans Easy-tuoteperhe laajenee Nexans laajentaa Easy-tuoteperhettään ja tuo markkinoille kaapeleita, joissa on ainutlaatuisia asennusta helpottavia ominaisuuksia.

Nexansin Easy-tuotteisto laajentuu kattaen kaikki normaaliin rakentamiseen tarvittavat kaapelit asennuskaapeleista voimakaapeleihin.

Voimakaapeleissa on valittavissa joko kuparisella tai alumiinisella johtimella varustetut vaihtoehdot.

Easy-tuotteiston kehittämisen punaisena lankana on ollut tehdä tuotteita, joiden asentaminen on helppoa käytön varmuudesta ja turvallisuudesta tinkimättä. Easy-kaapelit ovat helpon käsiteltävyyden lisäksi halogeenittomia, joka tarkoittaa vähäistä ja myrkytöntä savunmuodostusta palotilanteissa. Tällä ominaisuudella on suuri merkitys pelastustoiminnan onnistumisen kannalta ja myrkyttömyys suojaa myös kiinteistön jäljelle jääviä rakenteita.

Easy-tuoteperheessä on kaikki käytetyimmät asennuskaapelit nimellä HXJ Easy. Niitä käytetään aivan kuten MMJ-standardin mukaisia kaapeleita. Ohuet kuparijohtimiset voimakaapelit ovat nimeltään FXQ Easy ja niiden johdinkoot vaihtelevat 1,5 mm² - 16 mm² ja ne vastaavat samankokoisia MCMK-kaapeleita. Samoihin käyttökohteisiin voi valita myös alumiinijohtimisia voimakaapeleita, jotka ovat nimeltään AXQ Easy. Paksuimmissa eli 50 mm² ja sitä suuremmissa alumiinivoimakaapeleissa on vaipan kuorimista helpottava kevlarlanka, jota vetämällä vaippa halkeaa erittäin helposti juuri halutun matkan.

Lisätietoja: tuotepäällikkö Matti Heikkinen puh. 010 283 2335 matti.heikkinen@slo.fi tai SLO-myynti.

EASY-PERHEEN UUDET JÄSENET: )9+ &"4: ( o ( Halogeenivapaa ja talkiton asennuskaapeli, joka on erittäin helppo kuoria. Ei savunmuodostusta tai myrkyllisiä kaasuja palaessa. Käyttö kuin MMJ. '92 &"4: ( o ( Halogeenivapaa ja talkiton, erittäin helppo kuoria ja käsitellä.

Minimaaliset loukkaantumisriskit ja johdineristeeseen aiheutuvat viiltovauriot. Erillinen KeVi, ei konsentrista johdinta.

Käyttö kuin MCMK. "92 &"4: o ..¤ Halogeenivapaa alumiinivoimakaapeli. Erittäin helppo kuoria ja näin minimoida viiltohaavojen ja johdineristeiden vaurioitumisen riskin. Erillinen KeVi, ei konsentrista johdinta.

Käyttö kuin AMCMK. "92 &"4: o ..¤ Halogeenivapaa alumiinivoimakaapeli. Vaipan alla on kuorimislanka, jolla poistaa vaipan helposti. Ei viiltohaavoja tai johdineristevaurioita. Erillinen maajohdin, ei konsentrista johdinta. Pienempi halkaisija ja pienemmät taivutussäteet. Käyttö kuin AMCMK.

Cassini LED – Tyylikkyyttä yleisvalaistukseen

043". -6910*/5® MACRO ECO -valaisin – tyylikäs uutuus

Havells Sylvanian Cassini on tyylikäs yleisvalaisinsarja katto- ja seinäasennukseen. Valaisin antaa miellyttävän ja tasaisen valon, valaisten myös kevyesti asennuspintaa taaksepäin. Sarjassa on kaksi mallia. Tyylikäs ja arkkitehtoninen Cassini Planar LED, jossa pyöreään perusmuotoon on lisätty kerroksellisuutta kuvun kulmikkuudella. Cassini Radius LED edustaa taas perinteisempää ja pehmeämpää muotokieltä.

Molemmat mallit on saatavissa väreissä valkoinen (RAL9016) tai harjattu alumiini (RAL9006).

Haluttu valomäärä voidaan valita dip-kytkimellä tehoille 11,2W tai 22,4W. Vesi- ja pölytiivisrakenne laajentavat käyttömahdollisuuksia vaativiinkin olosuhteisiin. Valittavissa on värilämpötilansävyt lämmin valkea 3000K tai valkea 4000K erinomaisella värintoistoindeksillä. Valaisimissa on sisäänrakennettu LED-ohjain. Pitkä elinikä, 50 000 tuntia, mahdollistaa huoltovapaan ja kustannustehokkaan valaistusratkaisun.

Upotettava led-alasvalo on energiatehokas vaihtoehto pienloistelamppuvalaisimille.

Pitkäikäinen LUXPOINT® MACRO ECO -valaisin on helppo asentaa ja se soveltuu valaisemaan niin myymälöitä, toimistotiloja, kuin ostoskeskuksia. Valaisinta on saatavilla kahdessa kokoluokassa ja värilämpö-

Lisätietoja: tuotepäällikkö Esa Kuusela puh. 00 283 2309, esa.kuusela@slo.fi tai SLO-myynti

Lisätietoja: tuotepäällikkö Esa Kuusela puh. 010 283 2309, esa.kuusela@slo.fi tai SLO-myynti

KAARI LED -seinävalaisin Karluxin Kaari LED - seinävalaisin sopii erinomaisesti sekä ulkoettä sisäkäyttöön.

Valaisimen rakenne ja meteriaalit soveltuvat hyvin skandinaavisiin olosuhteisiin, eikä pakkanen häiritse käyttöä. Valaisin tuottaa kaunista valoa pitkään ja energiatehokkaasti. Valaisimen teho on 8W ja käyttöikä on 50 000 tuntia.

Tuotetiedot t Rakenne: Runko sähkösinkittyä terästä t Kupu: Iskunkestävää opaaliakryyliä t Asennus: pinta-asennus t Kytkentä: 3x2,5 -ot Kotelointiluokka: IP34 Lisätietoja: tuotepäällikkö Esa Kuusela puh. 010 283 2309, esa.kuusela@slo.fi tai SLO-myynti

esselloo

Kaikki tiedonsiirtokaapelit kiinteistön sisäverkkoihin

Kategoria 6, 6A, 7 ja 7A UC-tuoteperheet

Nousukaapelit DrakaHybrid CAT6 + 4xSML DrakaHybrid + Tellu 13

Sisä- ja ulkovalokaapelit FTMS, FZOMSU-SD, FY2RMSU

Antenniverkon kaapelit Tellu 13, Tellu 7

Ulkokaapelit SuperCAT 6, SuperCAT 6 ALPE Sisä- ja ulkokaapeli SuperCAT 7 LSHF

Erikoiskaapelit ToughCAT 7 Firetuf DATA Cat. 7

Laajasta valikoimastamme kaikki sisäverkon tietoliikennekaapelit asuin-, toimitila- ja teollisuuskiinteistöihin.

Yleiskaapelointiin kategorioiden 6, 6A, 7 ja 7A -kupariparikaapelit (UC400, UC500, UC900, UC1200 ja UC1500); ulkoasennuksiin SuperCAT 6 ja 7 -tuoteperhe sekä vaativiin olosuhteisiin esim. öljynkestoinen ToughCAT 7 MUD sekä palonkestoiset Firetuf DATA ja Firetuf FIBRE -kaapelit. Sisäverkon alue- ja nousukaapelointiin

www.prysmiangroup.com

DrakaHybrid-yhdistelmäkaapelit myös valmiiksi päätettyinä sekä Verticasa-kaapelointijärjestelmä ja antenniverkon kaapelointiin Tellu 13 ja Tellu 7. Valokaapelit sisäja ulkokäyttöön (FTMS, FZOMSU-SD, FY2RMS) sekä datakeskuksiin UC Fibre ja UC Future -tuoteperheet.

Standardit täyttävät, luotettavat ja yhteensopivat ratkaisut – kaikki kaapelit Prysmian Groupilta.