Esselloo 3/2012

SLO:n asiakaslehti 3/2012

Projektikohteena PääkirjaSto kaiSa 7 Fortum ja Elenia Verkko: Sähkönjakelu varmistetaan maakaapeloinnilla 20

Helsingin Energia uudistaa ulkovalaistusverkostoa

15

Oulun Energia Urakointi Hyvällä suunnittelulla valaistusprojekteihin

16

Telekarelia ja Relacom rakentavat kuitua Pohjois-Karjalaan

26

CoreLine – tehokas ja edullinen toimistovalaisin CoreLine-ledivalaisimet ovat useisiin käyttökohteisiin soveltuvia toimistovalaisimia, joilla on erinomainen hinta-laatusuhde. CoreLine on saatavana uppo- ja pinta-asennettavana versiona, saatavana on lisäksi ripustussarja. Käyttökohteita ovat mm. toimis tot, käytävät, myymälät ja muut julkiset tilat. CoreLine kor vaa 3x ja 4x18 W:n sekä 2x36 W:n TL-D-loistelamppuvalaisimet. CoreLine-valaisimet ovat erit täin matalia – korkeus on alle 40 mm! www.philips.fi/lighting

03/2012 Voitto Pulkkinen

Sisällys Helsingin yliopisto sai erinomaiset tilat pääkirjastolle Pukevan entisestä tavaratalosta. Projekti oli haastava sekä julkisivun toteutuksen, korjausrakentamisen että sähköurakoinnin näkökulmasta. Uuteen Kaisa-taloon ovat kirjaston asiakkaiden lisäksi tyytyväisiämyö sp rojektilaiset.

Kuva

Pääkirjasto Kaisa

7

Oulun Energia Urakointi

Vastaa valaistuksen haasteisiin hyvällä suunnittelulla

16 Kuva

Oulun Energia Urakointi on tehnyt tiivistä yhteistyötä SLO:n kanssa valaistusprojekteissa.

Uusin yhteinen hanke on Oulun joulukadun valaistus. Uusia haasteita valaistuskuvioihin tuo myös kuntauudistus.

SITO Fortum ja Elenia Verkko

Sähkönjakelu varmistetaan maakaapeloinnilla

20 Kuva

Tuomas Sauliala

Viranomaiset ovat tiukentamassa vaatimuksiaan sähköverkon rakentamiseen, sähkökatkoihin varautumiseen sekä katkojen korvaamiseen. Fortumin jakeluverkkojohtaja Sami Kurunsaari kertoo yhtiön toimenpiteistä.

Telekarelia ja Relacom Finland rakentavat

Kuitua Pohjois-Karjalaan

26 Kuva

Miska Korpelainen

Telekarelia toteuttaa valtiollista Laajakaista kaikille 2015 -hanketta yhteistyössä Relacomin kanssa Pohjois-Karjalassa.

Millainen rooli yhtiöillä on valtion osittain rahoittamassa hankkeessa? Miten hankkeen toteuttaminen poikkeaa tavallisesta projektista?

Pääkirjoitus .......................................... 5 Pääkirjasto Kaisa ................................. 7 SLO Uutiset ...................................... 14 Ammattilainen: Olli Markkanen, HelenUlkovalaistus, Helsingin Energia .............................. 15 Oulun Energia Urakointi: Vastaa valaistuksen haasteisiin hyvällä suunnittelulla ........................ 16 Fortum ja Elenia verkko: Sähkönjakelu varmistetaan maakaapeloinnilla ............................. 20 Telekarelia ja Relacom Finland rakentavat Kuitua Pohjois-Karjalaan 26 MJV-Servicellä hyvät kasvun näkymät ............................... 30 Tilasto ............................................... 32 Uutisia ............................................... 33 Teknologia Tajuusmuuttajien monet käyttökohteet..................................... 34 Tilaajan vastuu laajeni ...................... 35 Tuotteet ............................................. 36 Kannen kuva Tuomas Sauliala Kuvassa Helsingin yliopiston pääkirjasto Kaisaan muuttivat kirjat ja opiskelijat.

esselloo 3

InVerto LED

RefLED 7,5W GU10 350lm

• • • • • •

• • • • •

Erittäin korkealaatuinen LED-valaisin ulko- ja sisäkäyttöön Vankka rakenne Hyvä valotehokkuus Värilämpötilat: lämmin valkea 3000K ja valkea 4000K Saatavissa seinä-, katto- ja ripustettava malli Värit: musta, valkoinen, hopea ja ruoste

Todellinen 50W verkkojännitteisen halogeenin korvaaja Pitkä käyttöikä 25 000 tuntia Avautumiskulmat 25° ja 40° Valmistettu Belgiassa Värilämpötilat: kodikas valkea 2700K, lämmin valkea 3000K ja valkea 4000K • Saatavissa myös himmennettävä versio

46 mm

Syl-Lighter LED 14W

LumiStrip LED-valonauha

• • • • •

• • • • • •

Erittäin matala runko IP44 roiskevesitiivis Värilämpötilat: lämmin valkea 3000K ja valkea 4000K Hyvä valotehokkuus Monipuolinen yleisvalaisin myös kosteisiin tiloihin

Saatavissa Standard- ja erittäin valotehokas PRO-malli IP20 kuiviin tiloihin ja IP67 kosteisiin tiloihin Värilämpötilat: lämmin valkea 3000K, valkea 4000K sekä RGB Saatavissa myös värillisenä: sininen, punainen, vihreä ja keltainen Helppo asentaa Toimitetaan 5 metrin keloissa

Uusi 98-sivuinen Valo-Opas on ilmestynyt!

Havells Sylvania Finland Oy Sirrikuja 3 A, 00940 Helsinki • Puhelin 09 5421 2100 • Faksi 09 5421 2130 Uudistuneet sivumme rakentajille ja saneeraajille: sylvania.fi

SLO Oy, Ritakuja 2, PL 88, 01740 Vantaa, puh. 010 28311, fax. 010 283 2010, www.slo.fi

Pääkirjoitus

TOIMITUSNEUVOSTO Puheenjohtaja Mika Höijer, Risto Forssell, Guy Hellman, Ilkka R. Manner, Jouko Pulli , Matti Savolainen, Allan Sothmann, Ari Turunen, Sami Kokkomäki TOIMITUS Päätoimittaja Sari Bamberg, sari.bamberg@slo.fi Palaute: esselloo@slo.fi Julkaisija: SLO Oy Taitto: Zeeland Branding Oy Kirjapaino: Erweko Painotuote Oy OSOITTEENMUUTOKSET Muutokset yhteystiedoissa pyydämme ilmoittamaan lähimpään toimipisteeseen tai pääkonttoriin. Osoitetarrassa olevan kaksiosaisen numerosarjan ilmoittaminen nopeuttaa ja helpottaa rekisteritietojen päivitystä.

TOIMIPAIKAT Puh. 010 283 * • Helsinki, Konala • Helsinki, Hermanni • Espoo, Suomenoja • Hämeenlinna • Iisalmi • Joensuu • Jyväskylä • Kajaani • Kemi • Kokkola • Kotka • Kouvola • Kuopio • Lahti • Lappeenranta • Lohja • Mikkeli • Oulu • Pori • Porvoo • Rauma • Riihimäki • Rovaniemi • Salo • Savonlinna • Seinäjoki • Tampere, Kalkku • Tampere, Sarankulma • Turku • Tuusula • Vaasa • Vantaa, Koivuhaka • Vantaa, Tuupakka • Varkaus

*2500 *2550 *2600 *2650 *3740 *3750 *3600 *3980 *3940 *3540 *3840 *3800 *3700 *2700 *3860 *2750 *3880 *3900 *3240 *2800 *3460 *2850 *3960 *3440 *3770 *3560 *3222 *3200 *3400 *2950 *3500 *2900 *2330 *3790

SLO Eesti AS Kesk-Sõjamäe 3A, EE-11415 Tallinn, Eesti, +372 627 2272, www.slo.ee SLO Latvia SIA Malēju iela 1A, LV-1057 Rīga, Latvia, +371 6 7114444, www.slo.lv UAB SLO Vilkpėdės g. 4, LT-03151 Vilnius, Liettua, +370 5 215 00 70, www.slo.lt

SLO on osa kansainvälistä Sonepar-yhtymää, joka on maailman johtava sähkötukkualan yritys.

ISSN-L 0789-709X ISSN 0789-709X ISSN 2243-4763

On ilmoja pidellyt – vaan ei vielä ilmajohtoja

M

ikä syksy! Ja yleiset talousuutiset ovat suoraan verrattavissa menneiden kuukausien ilmoihin.

Valoa syksyn pimeyteen tuo SLO:n asiakkaiden kanssa esimerkiksi toteutetut valaistusprojektit. Yksi ainutlaatuisimmista projekteista on Helsingin yliopiston Tila- ja kiinteistökeskuksen apulaisjohtaja Aimo Hämäläisen johdolla ja Amplitin kanssa yhteistyössä toteutettu pääkirjasto Kaisan sähköistys- ja valaistusurakka.

Helsingin Energia taas uudistaa kaupungin ulkovalaistusverkkoa. Oulun Energia Urakointi rakentaa Oulun joulukadun valaistusta ja valmistuu kuntaliitoksen myötä uusiin valaistusprojekteihin.

Viranomaisten tiukentuviin vaatimuksiin sähkönjakelun varmistamiseksi vastaa Fortum investoimalla maakaapelointiin. Fortumin Suomen sähkönsiirtoverkon toiminnoista vastaava jakeluverkkojohtaja Sami Kurunsaari vauhdittaa toimenpiteitä kaikilla alueilla. Elenia Verkon toimitusjohtaja Tapani Liuhala on rakentanut sääolosuhteita kestävää verkkoa nyt jo vuosikymmenen ensimmäisten Suomessa riehuneiden euromyrskyjen jälkeen.

Telekarelia ja Relacom vievät Pohjois-Karjalassa eteenpäin valtion laajakaistahanketta. Sillä suunnalla on mahdollisista saada myrkyistäkin jatkossa tietoa nopeammin - mikäli sen laatuisia palveluita yhteiskunnassa halutaan kehittää.

Myrskyää tai ei, on SLO valmistautunut niin elohopealamppu- ja valaisinpylväsvaihtoihin kuin kaapelitoimituksiin. Yli 100 000 sähköja teletarvikkeen valikoimasta löytyy tarvittaessa muutakin hätävaraa.

Sari Bamberg, sari.bamberg@slo.fi

www.osram.fi www.osram.com

UUTUUS

OSRAM PARATHOM® CLASSIC A 320° Advanced -LED-lamput eivät jätä pimentoon!

OSRAM PARATHOM® CLASSIC A 320° Advanced -LED-lamput antavat laajalti valoa kuten hehkulamput. Lamput ovat himmennettävissä ja niiden keskimääräinen elinikä on jopa 30 000 tuntia.

Saatavilla on valontuotoltaan 40W, 60W ja 75W perinteisiä hehkulamppuja vastaavat lamput.

OSRAM myöntää lampuille 4 vuoden takuun.

Tarkemmat tiedot himmennettävyydestä www.osram.com/dim Takuuehdot osoitteessa www.osram.com/guarantee

!

Helsingin yliopiston pääkirjasto Kaisa Fabianinkatu 30, 00100 Helsinki

Kaisa-talon rytmikkääseen ikkunarivistöön tuo sopivaa vastakohtaa kaareva ikkuna. Kuva on Fabianinkadun puolelta.

Teksti

Sari Bamberg Kuvat

Tuomas Sauliala

Helsingin yliopisto sai erinomaiset tilat pääkirjastolle Pukevan entisestä

Kolme erilaista näkökulmaa:

tavaratalosta. Projekti oli haastava sekä julkisivun toteutuksen, korjausrakentamisen että sähköurakoinnin

Rakennuttaja

Apulaisjohtaja Aimo Hämäläinen Helsingin yliopisto, Tila- ja kiinteistökeskus

näkökulmasta. Uuteen Kaisa-taloon ovat kirjaston asiakkaiden lisäksi tyytyväisiä myös projektilaiset.

Sähköurakoitsija

Projektipäällikkö Tomi Alanen Amplit Oy

Sähkötarviketukkuliike

Key Account Manager Esa Kankaanpää SLO Oy

Lue lisää sivuilta 8-11 esselloo 7

h

elsingin yliopiston tavoitteena oli luoda tiedekirjastosta opiskelijoiden ja tutkijoiden arvostama tutkimus-, opiskelu- ja työskentely-ympäristö, jossa moderni teknologia ja arkkitehtuuri tukevat kirjastoon sijoitettujen tieteenalojen perus- ja erikoispalveluja. Kaisa-taloon muutti neljän tiedekunnan kirjastot sekä opiskelijakirjasto, näin kirjaston asiakkailla on käytössään entistä laajemmat kokoelmat.

Yliopiston Tila- ja kiinteistökeskusta kiinnosti kohteen sijainti erinomaisella paikalla ydinkeskustassa muiden yliopistorakennuksien läheisyydessä. Myös tilat tarjosivat oivallisia mahdollisuuksia uusiin järjestelyihin, joilla voitiin parantaa kirjaston palvelutasoa.

Jo selvitysvaiheessa entinen tavaratalo ja sen pysäköintitilat osoittautuivat ylivoimaisesti parhaaksi ratkaisuksi, koska hyvin hyödynnettävää tilaa oli riittävästi: alimmat kerrokset suunniteltiin kirjavarastoiksi, sisääntulokerros ja keskikerrokset kokoelmille ja ylin kerros lehtilukusaliksi, kampuksen olohuoneeksi.

8 esselloo

Sisätiloihin toteutettu geometrinen valokuilu vangitsee katseen ja oikean pintamateriaalin löydyttyä heijastaa kauniisti valoa.

esselloo 9

Rakennuttaja

Apulaisjohtaja Aimo Hämäläinen Helsingin yliopisto, Tila- ja kiinteistökeskus

K

eskitymme yliopistolla suunnittelun alkuvaiheeseen huolellisesti, myös tässä projektissa kartoitimme kirjaston henkilökunnan tarpeita ja mielipiteitä, sillä kirjaston perustehtävä, tiedon etsintä ja tarjonta, oli tehtävä aikaisempaa helpommin.

Kirjastolla on valtava kirjakokoelma, joka tarkoittaa hyllyinä 30 kilometriä. Lainausten määrä on 2,5 miljoonaa vuodessa.

Myös korjausrakentamisprojektin alkutilanne oli haasteellinen, sijaitsihan vanha tavaratalo purettavine pysäköintikerroksineen vaikeassa rakentamispaikassa aivan Helsingin ydinkeskustassa metron läheisyydessä. Keskustassa rakentaminen ja korjaaminen voi toisinaan olla yllättävän vaikeaa. Vaikeuksien vähentämiseksi rakensimme työmaaparakin Kirkkokadulle, joka toimikin koko projektin ajan hyvin.

Energiatalouden parantaminen

Helsingin yliopisto rakentaa ja uudistaa strategiansa mukaisesti kiinteistöjään mahdollisimman muuntuviksi ja energiatehokkaiksi.

Jokaiselle kiinteistölle asetetaan ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimukset, ja tekniikan ja toimintojen energiankulutusta seurataan tarkasti.

10 esselloo

”Valaisimien sekä koneiden ja laitteiden yhdenmukaistamista toteutan myös jatkossa.”

Aimo Hämäläinen, Helsingin yliopisto

Kaisa-talossa oli mahdollista hyödyntää luonnonvaloa suurien ikkunapintojen avulla ja näin vaikuttaa energian kulutukseen. Pilkingtonin erikoisikkunoiden avulla on saavutettu mitä parhaimmat olosuhteet valon hyödyntämiseksi ja hyvällä aurinkosuojauksella liiallisen lämmön ja häikäisyn ehkäisemiseksi.

Pyrin tässä projektissa sekä valaistuksessa että koneissa ja sähkökeskuksissa yhtenäisyyteen. Näiden asioiden mallintamista vien eteenpäin myös tulevissa yliopiston kiinteistöhankkeissa. Tavoitehintaurakasta vastannut Amplit selvitti esimerkiksi eri valaistusvaihtoehtoja laskelmineen yhdessä SLO:n kanssa.

Päädyimme valaistuksessa käyttämään kotimaisen valaisintoimittaja Elektrovalon räätälöityjä valaisinratkaisuja, jolloin valaisimen sisään rakennettiin sekä läsnäoloanturi

että turvavalo. Valaisin toimii normaalina valaisimena, mutta jos sähköt katkeavat, valaisin jää palamaan. Kirjahyllyalueilla valaisimet toimivat aikaisempaa pienemmällä 20 % valoteholla, mutta syttyvät täyteen tehoon tarvittaessa läsnäoloanturin avulla. Kohteen yli 5 000 lampun määrää voisi olla tuskallista hallita, jos valaisimet olisivat hyvin erilaisia.

Valaistuksen ohjausjärjestelmäksi valitsimme Dalin, joilloin järjestelmää on helppo ohjelmoida ja ohjata tarvittaessa jopa valaisinkohtaisesti. Kirjaston ilmastointia varten jokaisessa kerroksessa on pääsääntöisesti kaksi konehuonetta. Tuloilmaa ja poistoilmaa var-

ten on omat pystykuilut kerroksissa sijaitsevia konehuoneita varten, jolloin ratkaisuista on saatu hyvin selkeä. Ohjaamme ilmastoa alueittain ja mittaamme energiaa sekä alueittain että toiminnoittain. Tiedämme tarkalleen millainen ilman laatu, valaistus ja energiankäyttö eri tiloissa on. Automaatio ei olisi mielestäni onnistunut yhtä hyvin perinteisellä keskitetyllä, kaiken kattavalla järjestelmällä.

Ohjaukseen on saatu selkeyttä ja järjestelmien elinkaaret hallintaan eriyttämällä automaatio-, valaistus- ja energianmittausjärjestelmä.

Hyvällä työilmapiirillä on merkitystä

Minulle on tilaajana tärkeää, että haastavassa ja raskaassa projektissa vallitsee hyvä ilmapiiri. Se vaikuttaa työmaalla kaikkeen. Projektissa kaikilla toimijoilla on yhteinen tavoite ja ainutlaatuinen tilaisuus yhdistää erilaista asiantuntijuutta ja osaamista. Yhteistyö tuottaa aina uusia asioita, jotka kehittävät organisaatiota edelleen.

Tässä projektissa meillä oli hyvin positiivinen ilmapiiri koko projektin ajan.

Kaisa-talo, Helsingin yliopiston pääkirjasto Kokonaispinta-ala: 27 500 m2 Arkkitehti: Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy Pääurakoitsija: SRV Rakennus Oy Rakennuttajakonsultointi: Idepro Oy Rakennesuunnittelu: Finnmap Consulting Oy Sähkösuunnittelu: Pöyry Finland Oy Sähköurakoitsija: Amplit Oy Urakkasopimukset: 150 kpl Rakennuskustannukset: 53 milj. euroa Opiskelijamäärä: 22 000 Opettajat: Yli 1 000

esselloo 11

Sähköurakoitsija

Projektipäällikkö Tomi Alanen Amplit Oy

A

mplit Oy vastasi tavoitehintaurakkana Kaisa-talon sähkö- ja turvaurakasta pääurakoitsija SRV:lle ja yliopistolle.

Tavoitehintaurakka vaikutti suuresti rooliimme projektissa. Tehtävämme oli ohjata suunnittelua ja etsiä asiantuntijana parhaita vaihtoehtoja ja ratkaisuja. Parhaan mahdollisen ratkaisutavan etsiminen tarkoitti yliopistolle juuri tähän kiinteistöön sopivinta tuotetta tai järjestelmää. Amplit kilpailutti kaikki tuotteet, tarvikkeet ja järjestelmä ja esitteli vaihtoehdot loppukustannuksineen yliopistolle.

”Työmaalla oli poikkeuksellisen hyvä henki.

Paras koko työurani aikana.”

Tomi Alanen

Projektinohjaushaasteita

Projektinohjauksen näkökulmasta haasteita oli paljon. Ensinnäkin kohde oli suuri, 30 000 bruttoneliötä. Suuruus jo yksinään lisää kokonaisuuden hallinnan haastetta: resurssien, tarvikkeiden ja raportoinnin. Lisäksi kohde sijaitsi ydinkeskustassa. Työvoiman siirtäminen keskustaan on helppoa hyvien metro-, rautatie- ja bussiyhteyksien vuoksi, mutta tarvikkeiden logistiikassa tilanne on toinen.

Usein keskustan kohteissa kaikki asennettava tavara on tuotava keskelle työmaata, sillä täältä ei juuri löydy vuokrattavia varastoja eikä säilytystiloja. Onneksi pystyimme hyödyntämään tässä kohteessa sekä yliopiston että SLO:n kanssa hyväksi todettuja käytäntöjä.

Toiseksi tavoitehintaurakka on vaativa urakkamuoto, sillä sitoutuuhan yrityksemme tuottamaan erilaisia palveluita tilaajille. Projektissa on kuitenkin aina helpompi toimia silloin, kun osapuolet tuntevat toisensa. Olen vetänyt Amplitissa useita tavoitehintaurakoita, ja myös Helsingin yliopisto oli tuttu aikaisemmista, yhteisistä projektikohteista. Näin tiesin jo entuudestaan, että tilaajalle tärkeitä asioita ovat mm. energiatehokkuus ja elinkaariajattelu. Samoin SLO on monivuotinen Amplitin kumppani, joka pystyy tukemaan urakoitsijaa tarvittaessa erilaisin palveluin.

Kolmannen haasteen muodostivat muutokset, joita työmaalla joudutaan aina tekemään, ja tässä projektissa muutosten määrä oli suuri. Neljännen haasteen toi tiukka aikataulu. Kohde valmistui kuitenkin aikataulussa

12 esselloo

ja se myös luovutettiin tilaajalle aikataulussa.

Yleisölle Kaisa-talo avattiin syyskuun alussa.

Vaihtoehtojen kartoittamiseen varattava aikaa

Helsingin yliopisto on edelläkävijä energiatehokkuudessa, johon suurelta osin on vaikuttanut Aimo Hämäläisen perehtyneisyys alueeseen. Tämä näkyy hyvin pitkälle viedyissä yliopiston kiinteistöjen korjauksia, uudistamista ja huoltamista käsittelevissä suunnitelmissa. Samoin Kaisa-talossa vaatimukset energiatehokkuudelle olivat luonnollisesti kovat.

Meidän tehtävämme Amplitissa oli turvata, että paperille piirretyistä ajatuksista ja suunnitelmista valmistuu toimiva kokonaisuus.

Esimerkiksi valaistukseen yliopisto tarvitsi erilaisia vaihtoehtoja vertailutietoineen. Mietimme yhteistyössä SLO:n kanssa parhaiten konseptiin soveltuvia vaihtoehtoja ja tutkimme esimerkiksi eri loisteputkivalaisimien käyttöikiä ja niiden elinkaarivaikutuksia, joiden pohjalta teimme lopulliset laskelmat. Esittelimme yliopistolle erilaiset vaihtoehdot. Näin päätös juuri tähän kohteeseen sopivimmista vaihtoehdoista oli helpompi tehdä. Tapanani onkin sanoa, että suunnitelman mukaisessa ehdotuksessa on hyvä pysyä, mutta myös vaihtoehdot hyvä kartoittaa. Jo pelkästään valaistusalue kehittyy yhden vuoden sisällä todella paljon.

SLO:lta tukea tavoitehintaurakkaan

Yhteistyömme SLO:n kanssa on hyvin monipuolista. Tarvitsimme tässä tavoitehintaurakassa asennustarvikkeista, kaapeleista, johtokanavista ja valaisimista selkeät ja kilpailukykyiset tarjoukset ajallaan. Myös parhaiden tuotteiden etsintä oli astetta helpompaa valaistusalueeseen perehtyneen asiantuntijan kanssa.

Toteutimme SLO:n kanssa puskurivaraston SLO:n keskusvarastoon Vantaalle, johon siirsimme tilatut tavarat tietyksi ajaksi odottamaan työmaalle toimittamista. Työmaatoimitus sovittiin tehtäväksi kerran viikossa tiettyyn kellonaikaan aamulla. Tässä projektissa työmaakohteeseen pystytettiin oma logistiikkakeskus, josta SLO varasi toimitusajan. Pääsimme etenemään projektissa suunnitellussa aikataulussa, sillä tavarantoimituksessa ei ollut ongelmia, eikä tavarapaljous työmaalla hidastanut työntekoa.

Poikkeuksellisen hyvä työmaahenki

Tässä kohteessa oli poikkeuksellisen hyvä työilmapiiri kaikkien toimijoiden kesken: SRV:n, muiden aliurakoitsijoiden ja yliopiston. Sanoisin, että se oli paras koko työurani aikana. Työmaakokouksiin oli aina mukava mennä. Toki eteen tuli myös hankalia asioita, mutta niihin löydettiin aina ratkaisu. Suuri kiitos työmaakokousten vetämisestä kuuluu puheenjohtaja Teppo Salmenkivelle, SRV:n Kimmo Salmelalle ja yliopistolle konsulttina toimineelle Ola Malmbergille.

”Tavoitehintaurakka on vaativa urakkamuoto.

Asiakkaalle on löydyttävä kohteeseen paras mahdollisen ratkaisu.”

Tomi Alanen, Amplit Oy

Sähkötarviketukkuliike

Key Account Manager Esa Kankaanpää SLO Oy

S

LO oli suuressa työmaakohteessa kahdessa roolissa. Kartoitimme Amplitin kanssa esimerkiksi erilaisia vaihtoehtoja valaistuksen toteuttamiseen. Yliopistolle oli tärkeää olla tietoinen markkinoilla olevista vaihtoehdoista laskelmineen. Lisäksi toimimme Amplitille puskurivarastona koko projektin ajan, eli keräsimme keskusvarastoon lyhyeksi aikaa tuotteita, jotka myöhemmin kuljetettiin työmaalle projektisuunnitelman mukaisesti.

Ominaista projektille olivat suuret kertatoimitukset, jolloin tavallinen varastomäärä tuotteita ei riittänyt. Valikoiman riittävyydestä oli pidettävä hyvää huolta koko projektin ajan, jolloin jouduimme ennakoimaan tuotemääriä. Toimitimme tavarat kerroksittain ja lohkoittain. Kohteessa oli yhteensä 11 kerrosta ja kymmeniä lohkoja, joista neljä lohkoa sijaitsi maan alla.

Muutoksen hallinta suurin haaste

Suurin haaste projektissa oli muutosten suuri määrä. Esimerkiksi valaisintilauksia kertyi yli 40 kappaletta. Muutosten hallinnan kulmakivinä olivat SLO:n sähköinen Online-tilausjärjestelmä vakiotuotteille ja kirjalliset sähköpostilla välitetyt erikoistuotteiden tilaukset.

Haasteelliseksi muutoksen teki nimenomaan se, että jokaisen valaisinluettelon muutoksen vaikutus oli käytävä aina läpi jo toimitettuihin ja toimittamattomiin kerroksiin.

Työmaalle tehtiin aina kirjallinen yhteenveto muutoksesta.

Poikkeavuudet projektissa

Kohde oli esimerkiksi valaisintoimituksen osalta siinä mielessä mielenkiintoinen, että valaisinvalmistajaksi valittiin kotimainen Elektrovalo. Tämä mahdollisti joustavasti monet valaisinratkaisut muutoksineen. Voidaankin sanoa, että tässä projektissa valaisinvalmistaja sopeutui työmaavaatimuksiin, eikä työmaa valaisinvalmistajan vaatimuksiin. Esimerkiksi valaisimien asennusvaiheessa muutettiin vielä valaisimien kiinnitystapaa, jotta se palvelisi kohdetta ja tilaajaa paremmin.

Ydinkeskustan sijainnin vuoksi kohteeseen toteutettiin oma työmaalogistiikka, jota pyöritettiin tarkasti. Aika monessa keskustakohteessa olen ollut mutta mielestäni tämä kohde toimi aikaisempiin projekteihin verraten parhaiten.

Apulaisjohtaja Aimo Hämäläinen Helsingin yliopiston Tila- ja kiinteistökeskuksesta (keskellä) on erittäin tyytyväinen koko Kaisa-talon konseptiin: muotokieleen, materiaaleihin, sähkötöihin, valaistukseen, ohjausjärjestelmään ja toteutusporukkaan.

– Tämän kohteen sähköistysurakassa yksi tärkeimmistä asioista oli päätös pyrkimykseen yhdenmukaisuudesta sekä valaistuksessa että koneissa ja laitteissa. Tällaiseen toteutukseen tulisi päästä myös muissa yliopiston kohteissa. Vasemmalla valaistuskonsultoinnista ja tarviketoimituksista vastannut SLO:n Key Account Manager Esa Kankaanpää ja oikealla sähköistyksestä ja turvasta tavoitehintaurakkana vastannut projektipäällikkö Tomi Alanen Amplit Oy:stä.

esselloo 13

Uutiset

.

SLO Iisalmi sai uudet tilat

S SLO Oulu täytti 50 vuotta SLO Oy:n Oulun myyntikonttori täytti 50-vuotta elokuussa.

Myyntikonttorin perustaminen Ouluun oli historiallinen. Tänään SLO Oulun konttorilla on näkyvä asema Pohjois-Pohjanmaalla.

LO Oy:n Iisalmen myyntikonttori muutti uusiin toimitiloihin elokuussa 2012. Uusi kiinteistö sijaitsee Parkatin teollisuusalueella hieman yli viiden kilometrin päässä edellisestä toimipaikasta.

– Uudessa myyntikonttorissa on tilaa 60 neliötä enemmän kuin edellisessä, eli yhteensä 672 neliötä. Asiakkaat ovat olleet uusin tiloihin ja konttorin sijaintiin tyytyväisiä. Tänne on lyhyt matka kaikista ilmansuunnista, kertoo myyntipäällikkö Pertti Halonen.

S

LO:n Oulun myyntikonttori perustettiin 1.8.1962 tukemaan kaapelituotannon aloittamista paikkakunnalla ja palvelemaan Pohjois-Suomen kasvavaa asiakaskuntaa. Konttori aloitti toimintansa SLOYhtymään kuuluvan Kaapeliteollisuus Oy:n tiloissa Limingantullin alueella Samalle alueelle valmistuivat myös myöhemmät konttorit vuosina 1969 ja 1999.

Toimitusjohtaja Mika Höijer toteaa ensimmäisen maakuntakonttorin perustamisen Ouluun olleen SLO:n historiassa merkityksellinen monella tavalla.

- Esimerkiksi silloin luotiin perusta yhtiön myyntikonttoriverkostolle ja asiakaspalvelumallille. Tänään SLO:lla on alueella vahva markkinaosuus. Asiakkaat arvostavat edelleen SLO:n tapaa toimia paikallisesti.

Pohjois-Suomen aluejohtaja Esko Pernu kertoi juhlapuheessaan monipuolisesti Oulun toiminnan aloittamisesta sekä konttorin muutoksista vuosikymmenten aikana.

- Oulussa toiminta lähti ripeästi käyntiin hyvällä henkilöstöllä. Myös juuri aloitettu kaapelituotanto sai aikaan kysyntää. Samaan aikaan Pohjois-Suomessa rakennettiin mm.

Kemijoen voimalaitosta ja asuntoja. Myös teollisuus investoi alueelle. Sähköliikkeiden Oy:llä oli 1970-1980 -luvuilla sähkötukkukaupan ohella vahvaa teollista tuotantoa. 1990-luvun alussa vaikeasta taloustilanteesta huolimatta, SLO:lla oli mahdollisuus investoida pohjoisen uusiin myyntikonttoreihin: Rovaniemeen ja Kemiin, toteaa Pernu puheessaan.

14 esselloo

SLO Iisalmi Ratapellonkatu 1, 74120 Iisalmi Puh. 010 283 3740, faksi 010 283 3741

Nimityksiä Pohjois-Suomen aluejohtaja Esko Pernu käsitteli puheessaan monipuolisesti Oulun konttorin historiaa asiakkaille ja yhteistyökumppaneille suunnatussa juhlatilaisuudessa elokuussa.

SLO:ssa toimintaa kehitetään pitkäjänteisesti. Tänään SLO Oulun konttorilla on näkyvä asema Pohjois-Pohjanmaalla.

SLO Oulu Kallisensuora 5 90400 Oulu Puh.: 010 283 3900 faksi: 010 283 3901 Avoinna: ma-pe klo 7-16

Insinööri Jouko Eronen on nimitetty SLO Oy:n Lahden konttorin myyntipäälliköksi 8.10.2012.

Avainasiakasmyyjä Petri Kallonen on nimitetty SLO Oy:n Kouvolan myyntikonttorin myyntipäälliköksi 15.8.2012 alkaen.

Tom Peltola on nimitetty SLO Oy:n keskusvaraston päälliköksi 23.7.2012 alkaen.

Ammattilainen

Olli Markkanen, yksikön päällikkö, HelenUlkovalaistus, Helsingin Energia

Helsingin ulkovalaistusverkko uusiutuu vauhdilla:

Valaisimet vaihtoon ja keskukset uusiksi 1. Kuinka laajasta valaistusverkosta Helsingissä vastaatte?

HelenUlkovalaistus-yksikön vastuulla on Helsingin julkinen ulkovalaistusverkko, jonka laajuus on lähes 85 000 valopistettä. Vastaamme kokonaispalveluna verkon suunnittelusta, rakentamisesta, ylläpidosta ja taseesta.

listen projektien ja uudisrakentamisen lisäksi 3 000 valaisimen vuositahtiin.

2. Kuinka suuri osuus ulkovalaistusverkosta täytyy uudistaa lähivuosien aikana? Entä missä Helsingissä mennään elohopealamppuvalaisinvaihdoissa?

Meillä on käynnissä kaksi isoa projektia laajan perusrakentamisen lisäksi: elohopeaprojektissa vaihdamme lähes 50 000 valaisinta ja jakokaappiprojektissa uusimme tai uudistamme verkon kaikki 1 750 keskusta. Projektit käynnistyivät pari vuotta sitten, ja elohopeaprojektissa olemme vaihtaneet noin 20 000 valopistettä. Elohopeaprojekti valmistuu viiden vuoden päästä ja jakokaappiprojekti ensi vuonna. Valaistusverkko on kasvanut kaupungin laajetessa jo pitkän aikaa noin 1 000 valaisimen vuosivauhtia.

Vanhaa valaistusverkkoa on saneerattu, eli käytännössä rakennettu uusiksi edel-

4. Millaisia haasteita ulkovalaistuksen uudistaminen tuo?

Koventunut rakentamistahti luo paineita kaikille osapuolille: omalle organisaatiolle, urakoitsijaresursseille ja logistiikkaketjulle. Kaikki prosessit on jouduttu viilaamaan siten, että kiivas rakentamistahti on mahdollistunut.

3. Mikä on rahoitustarve vuositasolla, jotta uudistukset ovat mahdollisia?

Investointibudjettimme on hieman yli toistakymmentä miljoonaa euroa.

5. Millaisia asioita mielestänne hyvässä ulkovalaistussuunnitelmissa on otettava huomioon? Entä millaisin keinoin pahimmat sudenkuopat ovat vältettävissä?

Ulkovalaistussuunnitelmat on perinteisesti jaettu kahteen eri ryhmään: kaupunkikuvallisia vaatimuksia palvelevan erikoisvalaistuksen ja perusvalaistuksen suunnitelmiin. Viime vuosina tämä jako on hämärtynyt. Tärkeimmät tekijät ovat pimeän ajan kulkemisen ja kulkijan turvallisuuden tunteen huomioon ottamisen lisäksi ekologisuus ja ekonomisuus, siinä järjestyksessä. Valaistuksessa ekologisuus on luontevasti myös ekonomisuutta, koska elinkaaritarkastelussa energiakustannukset ovat määrääviä.

Valaistuksella tulee olla ohjaava vaikutus – kulkijan tulee tietää missä on ja minne mennä.

Myös sähkötekninen suunnittelu ja kunnossapidon tarpeet on suunnittelussa otettava huomioon. Pahin sudenkuoppa on suunnitel-

la kiireellä sinne päin. Suunnitelmat tulee tehdä huolella ja ajoissa. Omista tulevista tekemisistään tulee tiedottaa katualueen haltijalle ja muille infraverkoille. Silloin kaikki toimijat saadaan mukaan ja yhteiskaivuilla saadaan merkittäviä säästöjä.

Tehdään kohteet ”kerralla kuntoon”, eikä kiusata kadun käyttäjiä ainaisilla kaivuilla.

6. Millaisilla keinoilla ulkovalaistuksessa on pyrittävä energiansäästöön?

Kaikilla keinoilla. Käyttämällä tehokkaampia valonlähteitä ja optiikoita. Olemme kehittäneet uudenlaisen katuvalokeskuksen, jolla voimme ohjata lähtöjä erikseen. Toisaalta olemme myös uudistamassa ohjausjärjestelmäämme siten, että myös valaisinpistekohtainen hallittu ohjaus kuten himmentäminen on mahdollista. Nyt joudumme tekemään himmennykset esiohjelmoidulla releillä, jolloin kaikki säästöt eivät ole mahdollisia.

7. Kuinka suuren energiansäästön Helsinki on laskenut saavutettavan näillä vaihdoilla?

Vuosituhannen vaihteessa yksi valopiste kulutti noin 200W ja nyt 161W. Parin vuoden päästä enää noin 140W. Kehitämme ulkovalaistusverkkoamme varsin kovalla tahdilla. Ala kehittyy edelleen, jolloin käyttöön saadaan entistä parempia ja energiatehokkaampia tuotteita. Tehot tulevat putoamaan jatkossakin.

8. Kuinka paljon Helsingin ulkovalaistuksessa käytetään LED-valaisimia?

Erilaisia LED-valaisimia on 500 kappaletta. Suurin kohde on Herttoniemessä, jossa on noin 100 kappaletta LED-valaisimia. World Design Capital -vuosi tuo nyt syksyllä haastavia ja näyttäviä erikoisvalaistuskohteita, joissa on käytetty myös LED-tekniikkaa. Kohteiden toteutukset ovat aivan uudenlaisia ja itseänikin jännittää kuinka hyvin ne lopulta onnistuvat.

Teksti Kuva

Sari Bamberg Tuomas Sauliala

esselloo 15

SLO:n Ossi Ontero (vas.) ja Oulun Energia Urakoinnin Jari Säkkinen tarkastivat katuvalaistuskohteen Kainuuntielllä, jonne asennettiin Siteco-valaisimia pyörätieoptiikalla.

16 esselloo

Samoin uudelle Ritaharjun kaupunkialueelle asennettiin Siteco-valaisimia.

Oulun Energia Urakointi Oy

Vastaa valaistuksen haasteisiin hyvällä suunnittelulla Oulu Energia -konserniin kuuluva Oulun Energia Urakointi perustettiin viime vuonna. Valaistusprojekteissa yhtiö on tehnyt tiivistä yhteistyötä SLO:n kanssa. Uusin yhteinen projekti, Oulun joulukadun valaistus, valmistuu marraskuussa.

Teksti

Sari Bamberg Henkilökuvat

O

Petteri Löpponen Oulun jouluvalosuunnitelmat

ulun Energia Urakointi Oy tarjoaa palveluja sähköverkkojen, katuvalaistuksen, liikennevalojen, kameravalvontajärjestelmien sekä televerkkojen suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon.

Myyntipäällikkö Jari Säkkinen vastaa yhtiön tuotealueiden ja palvelujen kehittämisestä.

Perinteisen sähköverkkojen rakentamisen lisäksi yhtiössä on investoitu suunnitelmallisesti tietoliikenneosaamisen kasvattamiseen.

Viime vuonna Oulun Energia Urakointi palkkasi lisää asiantuntijoita kuitutekniikkaan ja liikenneverkkoihin.

Yhtiön ensimmäisen toimintavuoden merkittävimpiä projekteja olivat Oulun kau-

SITO

pungille ja Oulun Elinkeino-, ympäristö- ja liikennekeskukselle toteutettu tietoliikenneverkkohanke, eri sähköverkkohankkeet sekä Oulun alueella toteutetut valaisinpylväsasennukset. Henkilöstö osallistui myös Tapani- ja Hannu-myrskyjen aiheuttamien vaurioiden korjaamiseen Satakunnassa.

Kuntauudistus kasvattaa valaistusverkon haasteita

Jari Säkkisen kertoo yhtiön nykyisellä liiketoiminta-alueella olevan noin 30 000 valaisinpistettä, joita Oulun Energia Urakointi ylläpitää ja huoltaa.

Myyntipäällikkö Jari Säkkinen kertoo 1.1.2013 voimaan astuvan kuntauudistuksen lisäävän haastetta valaistussuunniteluun. – Vanhan Oulun kaupungin ulkovalaistussuunnitelma valmistui hyvissä ajoin jo muutama vuosi sitten. Uuden Oulun osalta on kartoitettu nyt Oulunsalo. Tehtävää riittää myös valaisimien massavaihdoissa. Olemme olleet hyvin tyytyväisiä SLO:lta saamaamme tukeen valaistusprojekteissa.

– Elohopealamppuvaihdoissa olemme vielä alkutekijöissä. Lähivuosien haasteena on yli 20 000 elohopealampun vaihtaminen. Tähän mennessä olemme saneerauskohteissa vaihtaneet noin 1 000 elohopealamppua. Työhön tarvitaan suunnitelmallisuutta ja hyvä yhteistyökumppani, toteaa Säkkinen.

Muutama vuosi sitten tehtiin Oulun kaupungille valaistuksen yleissuunnitelma, jossa Oulun Energia oli mukana. Silloinen budjettiarvio oli noin 19 miljoonaa euroa.

– Valaisimien vaihtaminen on kaupungille erittäin suuri investointi, johon on varauduttava huolellisesti ja riittävän aikaisin. Nyt on perattava läpi kaupungin 1960- ja 1970-luvulla rakentamat alueet, jotta saamme mahdollisimman tarkan kuvan valaisimien lisäksi myös pylväiden kunnosta. Mikäli pylväs joudutaan vaihtamaan, lisäävät kaivaukset kustannuksia.

Uusia haasteita sekä kaupungille että Oulun Energia Urakoinnille tuo kuntauudistus, sillä Haukiputaan, Kiimingin, Oulun, Oulunsalon ja Yli-Iin kunnat sopivat kesäkuussa 2010 kuntajaon muuttamisesta, jolloin nykyiset kunnat yhdistyvät uudeksi kunnaksi 1.1.2013.

– Olemme kartoittaneet tähän mennessä Oulunsalon ja laatineet alueelle valaistusselvityksiä ja -suunnitelmia, jolloin tiedot on samalla talletettu valmiiksi verkkotietojärjestelmään. Paljon työtä on vielä edessä, sillä on uuden Oulun kartoittamisen lisäksi on tarkennettava kaupungin vanhoja alueita. Positiivista on, että kuntauudistus antaa mahdollisuuden yhtenäistää nykyisiä valaistusalueen käytäntöjä ja luoda tarvittaessa uusia.

esselloo 17

Myllyojan testikenttäalue

Oulun kaupungin tilauksesta Oulun Energia Urakointi rakensi Myllyojalle testikenttäalueen, jonne sijoitettiin yli 100 valaisinta 20 eri valaisintoimittajalta.

– Mukana on sekä perinteistä valaisinta että leditekniikka. Tavoitteena on tutkia markkinoilla olevia valaisimia ja näiden energiankulutusta sekä valaisimien mahdollisia muutoksia käytön aikana, taustoittaa Säkkinen.

– Jo yksistään ledivalaisimen tekninen toteutus on hyvin monimuotoista. Esimerkiksi valonjaon toteuttaminen voidaan tehdä hyvin erilaisin ratkaisuin. Teknisten ratkaisujen eroavuudet taas vaikuttavat hintoihin. Lisäksi ledivalaisimet kehittyvät nopeasti; tämän vuoden malli on kahden vuoden päästä jo vanhentunutta tekniikkaa, toteaa Säkkinen.

Testialueella saatuja tietoja mm. valaisimen muotoilusta, valaistusominaisuuksista,

valonväristä, valaistusvoimakkuudesta, häikäisystä, katuvalaistusluokista sekä valaisimien mahdollisista vaikutuksista hyödynnetään Oulun kaupungin katuvalaistuksen suunnittelussa.

Haastava jouluvalaistusprojekti

Oulu kaupunki on uudistanut Rotuaarin aluetta kahtena peräkkäisenä kesänä. Tänä

vuonna uudistetaan myös alueen jouluvalaistus. Haastava, 100 000 euron projekti vaatii monen asiantuntijan yhteistyötä.

– Tällaisessa toteutuksessa tarvitaan paljon erilaista teknistä asiantuntemusta ja kaikkien asiantuntijoiden näkemykset ovat tärkeitä. Arkkitehti Marjut Kauppinen SITO Oy:stä suunnitteli joulukadun valaistuksen, me vastaamme urakoinnista ja SLO valaisin-

Oulun keskustan kävelykatualueen juhlavalaistuksen keskeinen teema on Oulun tierna-aika. Suuret pyramidit, tähdet ja valomatot koristavat Kirkkokatua marraskuusta helmikuuhun. Katutasolla juhlavaa tunnelmaa vahvistavat valaisinpylväiden koristeet. Kuvan näkymä on Saaristokadulta tuomiokirkon suuntaan.

Sähköistä toimitilat nopeasti muunneltaviksi - helposti Bachmann sarjan uusin tulokas Desk 2 Innovatiivista muotoilua ja muunneltavuutta.

Modernissa Desk 2:ssa on vaihdettavat moduulit, joiden avulla tuotetta pystytään muokkaamaan käyttötarkoituksen mukaan nopeasti ja mikä parasta, todella helposti. Sarjaan on saatavilla kaikki tietotekniset komponentit, kuten Cat, USB, HDMI, VGA+audio jne.

Desk 2 kiinnittyy pöytiin sekä tasoihin helposti ja auttaa pitämään johdot poissa pöytäpinnoilta.

Gycom Finland Oy Puh 09-2525 2100. Fax 09-2525 2177. myynti.palvelu@gycom.com www.gycom.fi

18 esselloo

Mukavaa työpäivää!

konsultoinnin lisäksi tavarantoimituksista.

– Haasteellisen projektista tekee jo alue, sillä Rotuaarissa on vanhaa rakennuskantaa, jolloin rakennamme sähkönsyötön seinille.

Myös vaijerien vetäminen on hieman ongelmallista.

– Tämän vuoden joulukatuvalaistuksesta on tulossa todella massiivinen, sillä valaistuksessa on käytetty hyvin suuria elementtejä.

Esimerkiksi lentävät matot ovat kooltaan 10 x 10 metriä ja pyramidin pituus on 12 metriä.

Lisäksi asennamme kadulle kuusi kappaletta suuria tähtiä ja 16 kappaletta valaisinpylväskoristeita, joiden korkeus on 2,5 metriä.

– Valaistuksen erikoisprojekteissa tarvitsemme tukea, ja olen erittäin tyytyväinen, että SLO on aina tarvittaessa pystynyt kiinnittämään henkilön projekteihimme. Projektiyhteistyössä on korostunut sähköammattilaisen tuki myös muissa tuoteasioissa.

Luonnollinen valinta

Valaistusprojektiyhteistyöstä kuituverkkoihin

Oulun Energia on tehnyt SL:n kanssa parin vuoden ajan yhteistyötä valaistusprojekteissa.

Jari Säkkinen näkee yhteistyötarpeita valaistuksen lisäksi myös jakeluverkoissa ja kuiduissa.

– Keräämme mielellämme tietoa ja kokemusta uusista tuotteista ja ratkaisuista.

SLO:n talvisin järjestämät koulutukset ovat olleet meille tärkeitä. SLO:n myyntihenkilöstön yhdessä eri tuotealuepäälliköiden kanssa suunnittelema koulutus pitää meidät sopivalla tavalla ajan hermolla. Joudumme jatkossa miettimään miten hoidamme esimerkiksi kaapelilogistiikan. Myös turvateknisiin ratkaisuihin perehtymistä tulee jatkaa. Samoin ledeissä tapahtuu koko ajan jotakin, luettelee Säkkinen tulevia haasteita – Ennen seuraavia koulutuksia on kuitenkin saatava asennettua jouluvalot kaupunkilaisille. Tervetuloa Ouluun ihastelemaan projektin lopputulosta.

lämpöpumpulla säästät energiaa ja ympäristöä Yli 100 lämpöpumppumallia vesikiertoiselle keskuslämmitykselle. Ilma-vesilämpöpumppuja 60 kW:iin asti, maalämpöpumppuja 130 kW:iin asti. Dimplex lämpöpumpuilla voit sekä lämmittää että viilentää huoneistoa.

Voidaan käyttää toimivan öljykattilan rinnalla tai ainoana lämmönlähteenä. Lämpöpattereihin lähtevän veden lämpötila jopa +75°C.

Käyttösähkö aurinkoenergialla Oulun Energia Urakointi Oy 2011 Vastaa sähköverkkojen, katuvalaistuksen, liikennevalojen, kameravalvontajärjestelmien sekä televerkkojen rakentamisesta ja ylläpidosta.

Liikevaihto: 12 M€ Henkilömäärä: 64 Palvelut: Sähköverkkojen, katuvalaistuksen, liikennevalojen, aluevalaistuksen sekä televerkkojen suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito. www.oulunenergia.fi

Aurinkosähköjärjestelmämme soveltuu mainiosti kaikkiin kohteisiin, niin pienempiin asuinrakennuksiin kuin suuriin kiinteistöihin. Uusiutuvalla energialla voidaan kattaa huomattava osa rakennuksen sähköntarpeesta – myös pilvisinä päivinä.

Oy Glen Dimplex Nordic Ab Mestarintie 30, 06150 PORVOO www.glendimplex.fi

esselloo 19

Fortum Local Network Finland Distribution ja Elenia Verkko Oy

Sähkönjakelu varmistetaan myrskyiltä turvaan maakaapeloinnilla Viranomaiset ovat tiukentamassa vaatimuksiaan sähköverkkoyhtiöiden sähköverkon rakentamiseen, sähkökatkoihin varautumiseen sekä katkojen korvaamiseen.

Millä tavalla Fortum ja Elenia Verkko toteuttavat suunnitelmiaan sähkönjakelun varmistamiseksi?

Teksti

Sari Bamberg Henkilökuvat

Tuomas Sauliala Maakaapelointikuvat

E

nergiamarkkinavirasto on määritellyt menossa olevalle sähköverkkoyhtiöiden valvontajaksolle vuosille 2012–2015 uusia suuntaviivoja sähkön jakelun varmuuden parantamiseen sekä linjat verkkopalvelun hinnoittelulle. Verkonhaltijoita ohjataan erillisillä laatu-, innovaatio- ja investointikannustimilla oma-aloitteisesti kehittämään sähkönsiirron laatua.

Tammikuussa 2012 elinkeinoministeri Jyri Häkämies antoi työ- ja elinkeinoministeriölle (TEM) tehtävän selvittää toimia sähkökatkojen riskien pienentämiseksi ja palvelun parantamiseksi. Keskeisimpiä selvitettäviä asioita ovat asiakastiedottamisen parantaminen, maakaapeloinnin edistäminen sekä maantielain muuttaminen.

Toukokuussa TEM ehdotti sähkönjakelun varmuuden parantamiseksi ja sähkökatkojen vaikutusten lievittämiseksi mm. maakaapelointiasteen nostoa, tienvarsikaapeloinnin helpottamista sekä johtokatujen reunapuiden tehostettua hoitoa. Lisäksi ministeriö ehdotti sähkökatkoihin varautumisen kehittämistä sekä sähkökatkoista maksettavien korvausten korottamista asiakkaille.

Sähköverkon luotettavuus

Fortumin Distribution –liiketoimintadivisioona omistaa, käyttää ja kehittää alueellisia ja paikallisia sähköverkkoja ja toimittaa sähköä yhteensä 1,6 miljoonalle asiakkaalle Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Yhtiön sähköverkkojen yhteenlaskettu pituus on noin 156 000 kilo-

20 esselloo

Tomi Parkkonen

metriä, josta Suomen osuus on 77 400 kilometriä.

Fortumin Suomen sähkösiirtoverkon toiminnoista vastaava jakeluverkkojohtaja Sami Kurunsaari toteaa haasteiden tulevan sekä sähköverkkojen määrästä että pitoajoista.

– Yhtäkkiset, nopeasti toteuttavat muutokset ovat haastavia, sillä verkkojen käyttöikä on kuitenkin 40–50 vuotta, johon myös tuleva valvontamalli ohjaa yhtiöitä. Mikäli verkko-

”Ensisijainen toimintatapamme on maakaapelointi.”

Sami Kurunsaari

jen toimitusvarmuutta lähdetään radikaalisti parantamaan, on myös toimien oltava hyvin suunniteltuja ja kohdennettuja.

Fortum investoi jatkuvasti verkon uudistamiseen, ylläpitämiseen ja luotettavuuden parantamiseen. Yhtiö lanseerasi helmikuussa VahvaVerkko-hankkeen, jonka tarkoituksena on parantaa sähkönjakelun luotettavuutta nopeutetusti.

- Olemme lisänneet myös verkkoautomaatiota, jotta häiriötilanteissa verkon vaurioituneet osat saadaan nopeasti rajattua kunnossa olevasta sähköverkosta ja asiakkaille saadaan palautettua sähköt nopeammin.

Asensimme asiakkaille viime vuonna 160 000 sähkömittaria ja vuoden 2013 loppuun mennessä uusi mittari asennetaan yhteensä 580 000 asiakkaalle, kertoo Fortumin Suomen sähkösiirtoverkon toiminnoista vastaava jakeluverkkojohtaja Sami Kurunsaari.

esselloo 21

Yhtiön tavoitteena on puolittaa sähkökatkojen määrä ja kaksinkertaistaa säävarman jakelun piirissä olevien asiakkaiden määrä vuoteen 2020 mennessä. Tällä hetkellä noin 200 000 asiakasta on säävarman sähkönjakelun piirissä ja vuosien 2012–2014 aikana noin 90 000 asiakasta siirretään sen piiriin.

– Olemme halunneet vauhdittaa toimenpiteitä kaikilla jakelualueilla. Olemme esimerkiksi käyneet läpi noin 100 kriittistä sähköasemalähtöä ja kaapeloimme ilmajohtoja maan alle niiden läheisyydessä. Samoin olemme lisänneet verkon automatiikkaa. Tehostamme myös ennakoivaa kunnossapitoa kuten esimerkiksi vierimetsien hoitoa. Saneeraustilanteissa taas siirrämme linjoja metsästä teiden varsille, kertoo Kurunsaari.

Kesällä Fortum kuvasi helikoptereista suurjännite- ja keskijänniteverkkoaan 3D-tekniikalla, jolloin ilmajohtoverkkojen riskipaikoista saatiin tarkka, kolmiulotteinen profiili.

Kuvausten jälkeen voidaan aloittaa mahdolliset raivaukset ja korjaukset. Sateisen kesän vuoksi kuvauksia jatketaan myös ensi vuonna.

Huolellista valmistautumista yhteistyökumppaneiden kanssa

– Investoimme merkittävästi kaikille alueillemme Suomessa vahvan verkon rakentamiseksi. Vuositasolla olemme investoineet sähköverkkoomme Suomessa noin 100 miljoonaa euroa. Ensisijainen toimintatapamme on maakaapelointi. Jotta yhteiskunnassa voidaan toteuttaa tällainen rakennemuutos, asettaa sen meidän lisäksemme uudenlaisia vaatimuksia myös yhteistyökumppaneillemme.

– Tarvitsemme sähköverkon säävarmuuden rakentamiseen arvoketjun kaikkia osapuolia. Hankkeiden toteuttamiseksi on huomioitava myös urakoitsijakumppaneiden määrä ja kasvavat materiaalihankinnat.

Kurunsaari toteaa olevansa tyytyväinen tapaan, jolla VahvaVerkko-hanke lähti liikkeelle.

– Hankkeemme on erittäin kunnianhimoinen, mutta oli ilo todeta, että myös yhteistyöverkostomme oli valmiina. Kerroimme sidosryhmille tavoitteistamme ja ajatuksistamme, jolloin heidän oli mahdollisuus valmistautua omalta osaltaan hankkeeseen. SLO on ollut aina hyvin kehitysmyönteinen ja aktiivinen toimija arvoketjussamme. Olemme edenneet tiukassa aikataulussa hyvin ja samalla tahdilla jatkamme.

- On mielenkiintoista nähdä, miten säätelyn ohjauksessa otetaan kantaa esimerkiksi toimitusvarmuuskriteereiden tulkintaan ja toteuttamisen. Sama koskee myös aikarajoja ja kaavojen määräytymistä taajama-alueiksi, toteaa Sami Kurunsaari.

Kurunsaari muistuttaa, että verkon kehittämisen pohdintaa on tehtävä koko ajan, jotta erittäin pitkän aikavälin haasteisiin voidaan vastata myös teknologioiden ja tehokkaiden pitoaikojen näkökulmasta.

Fortum-konserni 2011 Liikevaihto: 6 161 Liikevoitto: 2 402 Henkilöstö keskimäärin: 11 010 Palvelut: • Sähkön ja lämmöntuotanto, myynti ja jakelu • Voimalaitosten käyttö- ja kunnossapitopalvelut sekä energiaan liittyvät muut palvelut Liiketoimintarakenne, divisioonat: • Power: sähköntuotanto, tuotannonohjaus ja trading-toiminta sekä asiantuntijapalvelut sähköntuottajille • Heat: Sähkön ja lämmön yhteistuotanto, kaukolämpö- ja kaukokylmäntoiminta sekä yrityksien lämpöratkaisut • Russia: Sähkön ja lämmöntuotanto ja myynti Venäjällä.

• Electricity Solutions and Dirstribution: Fortumin sähkön vähittäismyynti ja sähkönsiirto. Divisioona koostuu kahdesta liiketoiminta-alueesta: Distribution ja Electricity Sales.

22 esselloo

Electricity Solutions and Distribution Division 2011 Distribution Liikevaihto: 973 milj. euroa Liikevoitto: 295 milj. euroa Osuus Fortumin liikevaihdosta: 14 % Henkilöstö 898 Asiakkaat: 1,6 milj. Pohjoismaissa ja Virossa Toiminta-alue: Suomi, Ruotsi, Norja ja Viro Sähköverkko: Fortumin sähköverkkojen yhteenlaskettu pituus on noin 156 000 km Sisaryritykset: Electricity Sales www.fortum.com

Opetus vuosikymmen aikaisemmin Teksti

Sari Bamberg Henkilökuvat

Tuomas Sauliala

E

lenia Verkko Oy jatkaa uudella brändillä sähköverkkopalveluita Hämeessä, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa sekä Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Aikaisemmin yhtiö tunnettiin Vattenfall Verkkona ja lyhyen aikaa myös LNI Verkkona. Elenia Verkon sisaryrityksiä ovat Elenia Lämpö Oy ja Elenia Asiakaspalvelu Oy. Elenia Verkon toimitusjohtaja Tapani Liuhala toteaa sekä asiakkaiden että yhteiskunnan odotuksien sähkön toimitusvarmuudeksi kasvaneen. Entistä tärkeämmäksi asia nousi viime vuoden vaihteen myrskyjen ja lumikuormien vuoksi.

– Kaikki päätökset sähkönjakelun varmuuden vahvistamiseksi ovat oikeansuuntaisia. On kuitenkin huomioitava, että jokainen kehitysaskel tuo aina uusia vaatimuksia, Liuhala toteaa.

Liuhala kertoo yhtiön saaneen todellisen sysäyksen toimintatapojen muutokseen jo yli kymmenen vuotta sitten loppusyksystä 2001, jolloin Pyry- ja Janika-myrskyt runtelivat laajalti sähköverkkoa erityisesti Hämeessä, Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa. Tuolloin aloitetun mittavan kehitystyön perustalta yhtiö on toiminut TEMin nyt esittämien linjausten mukaisesti jo pitkään. Elenian asiakkaalle sähkökatkoksen pituus saa olla enimmillään kuusi tuntia, jonka jälkeen Elenia maksaa asiakkaalle omaa, vapaaehtoista hyvitystä katkosta. Näin yhtiössä on toimittu vuodesta 2009 lähtien.

Myös asiakasviestintää on kehitetty määrätietoisesti. Jo vuodesta 2008 alkaen asiakkaat ovat saaneet tiedon sähkökatkosta tekstiviestinä. Sama reaaliaikainen tieto on nähtävissä myös yhtiön verkkosivuilla. Toimitusjohtaja Liuhala myöntää asiakasviestinnässä olevan edelleen parannettavaa, mutta muistuttaa yhtiön tehneen suunnitelmallista työtä viimeisen kymmenen vuoden aikana viestinnän parantamiseksi.

Toimenpiteitä varmuuden parantamiseksi

Elenia on investoinut viime vuosikymmenen puolivälistä tähän päivään lähes 250 miljoonaan euroa sähköverkkopalveluunsa. Tulevina vuosina investoinnit nousevat 60–70 miljoonaan euroon vuodessa. Nopeita parannuksia toimitusvarmuuteen on tehty lisäämällä sähköverkon automaatiota, esimerkiksi rakentamalla kauko-ohjattavia erotinasemia sekä

- Linjasimme jo vuonna 2009, että toteutamme sääolosuhteet kestävää verkkoa vain maakaapeloituna. Elinkaariajattelun näkökulmasta sen kustannukset ovat vuosien myötä laskeneet muiden verkonrakentamisratkaisujen kanssa samalla tasolle, toteaa Elenia Verkon toimitusjohtaja Tapani Liuhala.

ottamalla käyttöön kokonaan automaatisoitu vianerotus.

Jos Elenian verkkooon tulee esimerkiksi 20 kilovoltin johtoon vika, hoitaa automatiikka vikapaikan erottamisen. Vaurioitumattomiin verkon osiin saadaan asiakkaille sähköt takaisin heti, ja asentajat voivat keskittyä vian korjaamiseen. Myös vuosina 2004–2008 asiakkaille asennettuja älykkäitä mittareita yhtiö hyödyntää vikatilanteissa. Mittareilta saadaan tieto missä sähköt puuttuvat ja vikapartiot pääsevät ripeämmin paikalle. Älykkäät mittarit tuottavat tietoa myös sähkön laadusta. Tietoa sähköverkkonsa kunnosta Elenia on hankkinut vuodesta 2006 lähtien lentokuvausten 3D-kamerateknologiaa hyödyntäen. Verkon raivaukset voidaan kohdentaa tehokkaasti sinne missä on tarve, kun kuvausten tuloksia voidaan analysoida ympäri vuoden aiemman maastossa tarkastelun sijaan.

– Nämä ovat esimerkkejä Smart Gridistä, älykkäästä sähköverkosta. Olemme vieneet sisäistä kehitysprosessia pitkäjänteisesti eteenpäin, jotta pääsemme eroon myrskyjen aiheuttamista pitkistä katkoksista. Uusimme

1960–1970-luvuilla rakennetun maaseudun sähköistystä järkevästi, Liuhala kertoo.

- Sääolosuhteita kestävän verkon rakentamiseksi olemme tarvinneet monia eri yhteistyötahoja kuten yliopistoja, laitetoimittajia, urakoitsijoita ja SLO:ta kumppaneiksemme.

Tehtävämme on katsoa pitkälle tulevaisuuteen, sillä ilmastomuutoksen aiheuttamat poikkeukselliset sääolosuhteet tulevat jatkossa vain lisääntymään, Liuhala perustelee.

Yhtiölle oli tärkeä löytää ratkaisu, jotta vanhoja linjoja ei rakenneta samalla tavalla uudelleen. Liuhalan mukaan vuodesta 2009 yhtiö on rakentanut kaiken verkon, sekä uuden että saneerattavan, ainoastaan maakaapeloituna.

– Toimitusvarmuus on jo nyt vahvasti sanktioitu. Energiamarkkinaviraston valvontamalli mahdollistaa sekä porkkanan että kepin käytön. Muutokset ovat tervetulleita, mutta porkkanaa tarvitaan enemmän. Sähkönjakelun varmuus korostuu entisestään ja palvelumme on vastuun kantamista yhteiskunnan toimivuudesta. Viime myrskyn jälkeen tämä ymmärretään laajalti. Myös sujuvan

esselloo 23

Turvallista tunnelmaa yövaloilla

Exxact pistorasia alavalolla:

valaistus opastaa häntä, ja tuo turvallisen olon sinulle.

Exxact-opastusvaloilla luot turvallisuutta yön pimeyteen. Pehmeä valo saattelee kulkijan mukavasti määränpäähänsä. Voit käyttää opastusvaloja myös osana sisustusta.

www.schneider-electric.fi/exxact

Yksiosainen pistorasia on varustettu käytännöllisellä alaspäin osoittavalla valolla, jota ohjaa hämäräkytkin.

arjen rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi sähkö on se tärkein asia.

– Valvontamenettelyssä on vielä seikkoja, jotka vaativat käsittelyjä, kuten esimerkiksi vierimetsien hoito. En ole aivan vakuuttunut siitä, että ehdotetun muotoiseen hoitoon kannattaa panostaa. Johtokadut on hoidettava hyvin ja raivattava kuten tähänkin asti, mutta etukäteen metsän puolelta arvattavien ja raivattavien pitkien puiden kaatumista lumikuorman vuoksi en pidä järin kustannustehokkaana. Urakka olisi myös mittava hoidettavaksi, koska tilanne muuttuu vuosittain ja Pirkanmaalla ja Etelä-Suomessa lumikuormaongelmaa ei ole edes joka vuosi. Ymmärrän kyllä, että asia kannattaa tutkia.

– Eleniassa olemme linjanneet vuonna 2009, että toteutamme sääolosuhteet kestävää verkkoa suunnitelmallisesti vain maakaapeloituna. Myös kokonaiskustannus sähköverkon elinkaarella on kilpailukykyinen. On kuitenkin selvää, että jos viranomaiset haluavat nopeuttaa sääolosuhteita kestävän verkon rakentamista, tarkoittaa se myös kustannusten nousua. Olen varma siitä että, jos rajut myrskyt riepottelevat yhteiskuntaa kymmenenkin vuoden välein, kysytään vuonna 2021 alan toimijoilta, jotka eivät ole huolehtineet säävarman verkon rakentamisesta, miksi sitä ei ole tehty.

Kohti vuotta 2027

Liuhalan mukaan Elenian keskeisimmät haasteet ovat investointiohjelman läpiviennissä ja asiakaspalvelun parantamisessa edelleen.

– Tehtävämme on tuottaa asiakkaille hyvää verkkopalvelua, joka kattaa sähkön saannin varmuuden ja päivittäisen palvelun yhteydenpitoineen.

Elenia hakee myös uusia tapoja toimia eri aloilta palvelu- ja yhteistyökonsepteina.

– Elenialla on arvokas sähköverkko, joka on korvausinvestointivaiheessa. Maakaapelointi ja palvelu tulee toteuttaa aikaisempaa tehokkaammin. Tällaiset asiat ovat mahdollisia vain uusien ratkaisujen ja yhteistyökumppanuuksien avulla. Olemme esimerkiksi testanneet Eltelin kanssa maakaapeloinnin uutta rakennustapaa tien sisäluiskaan, mikä mahdollistaa aikaisempaa nopeamman ja kustannustehokkamman kaapeloinnin.

– Otimme ilolla vastaan TEM:n raportin maakaapeleiden asentamisesta tienvarsiin, Tavoitteemme on ollut jo vuosikausia, että maakaapelit tulisi normaalien sähköturvallisuusmääräysten mukaan saada asentaa tien sisäluiskaan. Olemme perustelleet asiaa sillä, että yhteiskunnassa yhteiseen infrakäyttöön otettu maantie pitäisi hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla myös sähköverkon ja tietotekniikan asentamiseksi.

– Tienvarteen asennettava maakaapeli on myös turvallisuusasia. Se on silloin poissa

yksityisten mailta, jossa niiden seuranta on haasteellista. Tietysti ymmärrän Tiehallinnon huolen esimerkiksi tieliikennemerkkien asentamisesta, mutta varmasti siihenkin on löydettävissä turvallinen ratkaisu.

Liuhala uskoo, että yleiset pelisäännöt maakaapelirakentamiseen löytyvät, mutta myös testihankkeita on tehtävä riittävästi, jotta niiden avulla voidaan saada kokemusta perustaksi tehdä päätöksiä yhteisiksi menettelytavoiksi Suomessa.

– Uusiessamme kymmenen vuotta sitten omia toimintatapoja haimme prosessiimme myös logistiikkakumppania. SLO oli parhaiten valmis uusiin toimintatapoihin. Vuosien mittaan SLO on pystynyt kehittämään yhteistyötä tuomalla kokonaisjohtamisjärjestelmään mukaan omaa osaamistaan ja parhaita käytäntöjä. Ylivoimaisuus ja parhaat tavat toimia syntyvät yhdessä rakentamalla. Tärkeintä on ymmärtää kokonaisuus. Ja fiksuista kehitysideoista on koko ketjun hyödyttävä.

Verkonrakentaminen haastaa ja luo mahdollisuuksia

– Verkonrakentaminen haastaa uudella tavalla meidät kaikki alalla toimijat. Olemme yhtiönä onnistuneet uusien ajatusten ja toimintamallien kanssa aikaisemminkin. Näistä hyvä esimerkkejä ovat älykkäät mittarit ja sään kestävät verkkoratakisut kuten esimerkiksi puistomuuntamot maaseudulle. Haluamme tehokkaasti soveltaa olemassa olevaa teknologiaa, joka kehittyy koko ajan.

– Myös Elenian urakoitsijakumppaneille säävarman verkon rakentaminen on valtava mahdollisuus kehittyä ja erikoistua. Maakaapelirakentamiseen siirryttäessä muuttuu myös osaamisen tarve. Maarakennuksen osuus kokonaisrakentamisessa on jo kasvanut ja kasvaa edelleen. Samalla myös perinteistä osaamista tarvitaan, sillä ilmajohtoja riittää vielä pitkään.

Elenia Verkko Oy Liikevaihto: 211 milj. euroa Henkilökunta: 168 Palvelut: • Sähköverkon ja -liittymien rakentaminen • Sähköverkon toimivuuden valvonta, korjaus ja uudistaminen • Sähkönkulutuksen mittaaminen Asiakkaat: 408 000 kotitalous- ja yritysasiakasta Toiminta-alue: Häme, Pirkanmaa, KeskiSuomi sekä Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaa Sähköverkko: yli 62 000 km Sisaryritykset: Elenia Lämpö Oy ja Elenia Asiakaspalvelu Oy www.elenia.fi

- Alalla keskustellaan vilkkaasti maakaapeloinnin kalleudesta. Ratkaisuksi on esitetty esimerkiksi yhden sentin korotusta sähkön siirtohintaan. Sähköverkkoon verrattuna korotus on hyvin pieni. Myös asiakkaat ovat valmiita maksamaan hieman enemmän, sillä kotien rakentaminen muuttuu ja sähköntoimitusvarmuus korostuu. Nollaenergiatalojen tulee olla toimintavarmoja, toteaa Liuhala.

esselloo 25

Kuitua PohjoisKarjalaan Telekarelia toteuttaa valtiollista Laajakaista kaikille 2015 – hanketta yhteistyössä Relacomin kanssa Pohjois-Karjalassa. Millainen rooli yhtiöillä on valtion osittain rahoittamassa hankkeessa? Miten hankkeen toteuttaminen poikkeaa tavallisesta projektista?

Teksti

Sari Bamberg Kuvat

26 esselloo

Miska Korpelainen

- Yhteiskunnan palvelut siirtyvät tulevaisuudessa verkkoon, joten valokaapeliin perustuvilla laajakaistatoteutuksilla tulee olemaan teknisesti ja taloudellisesti merkittävä rooli, muistuttaa Telekarelian verkkopalvelujohtaja Markku Pajarinen työmaakäynnillään.

esselloo 27

Telekarelia on toteuttanut laajakaistaprojekteja pääosin Pohjois-Karjalassa.

Seuraavat kohteet ovat Kontiolahdella ja Outokummussa.

jälkilaskennan perusteella hankkeiden kannattavuus saisi olla parempi.

Markku Pajarinen, telekarelia oy

S

uomea rakennetaan valokuidulla, jotta yhteiskunnassa pystytään vastaamaan tulevaisuuden tietoliikennetarpeisiin.

Valtio rahoittaa 100 megan laajakaistayhteyden saatavuutta 66 miljoonalla eurolla, EU:n Manner-Suomen maaseutuohjelma 25 miljoonalla eurolla ja kunnat 40 miljoonalla.

Kuntien maksuosuudeksi tulee joko 8, 22 tai 33 prosenttia kuntatekijöistä riippuen. Hankkeen tukikelpoisiin kustannuksiin on saatavissa tukea enintään 66 prosenttia. Teleyritykset saavat tukea näihin kustannuksiin vähintään 34 prosenttia.

Telekarelia Oy on mukana toteuttamassa valtiollista Laajakaista kaikille 2015 -projektia (LK2015) alkuperäisen toiminta-ajatuksensa pohjalta edistäen alueen elinoloja ajanmukaisilla tietoliikennepalveluilla.

Verkkopalvelujohtaja Markku Pajarinen kertoo Telekarelian olevan ainoa operaattori Itä- Suomessa, joka toteuttaa Laajakaista kaikille -hankkeita.

28 esselloo

– Huolehdimme kokonaisuudesta, eli suunnittelemme verkon, hankimme materiaalit, investoimme, rakennutamme, dokumentoimme ja operoimme. Välitämme kaikkia palveluja myös kuituosuuskunnille.

Hankkeen rakennuttaminen ei Pajarisen mielestä poikkea paljonkaan perinteisestä rakentamisesta. Kannattavuuslaskelmiin yhtiö ottaa mukaan vain Telekarelian rahoitettavaksi jäävän osuuden.

Uusia asiakkaita

Telekarelia rakennuttaa tuettuja laajakaistahankkeita pääosin Pohjois-Karjalassa. Tähän mennessä yhtiö on toteuttanut esimerkiksi pilottihankkeen Lieksa-Nurmeksessa sekä hankkeet Liperissä ja Kontiolahden RomoHeinävaarassa. Tänä vuonna laajakaistahankkeet viedään läpi myös Kontiolahdella ja Outokummussa.

– Ennakkolaskelmissa tavoitteemme on, että ainakin joka toinen talous hankealueelta

Telekarelia Oy Liikevaihto: 12,7 milj. euroa Henkilöstö: 40 Palvelut: • Tietoliikenneverkkojen rakentaminen ja ylläpitäminen • Puhelin- ja tietoliikennepalvelut Toiminta-alue: Pohjois-Karjala Telekarelia Oy kuuluu PPO-konserniin ollen yksi sen suurimmista tytäryhtiöistä. www.telekarelia.fi

saadaan asiakkaaksemme. Hyvällä markkinointi- ja myyntityöllä olemme kuitenkin saaneet tähän saakka yli kuusi taloutta kymmenestä asiakkaiksemme.

Telekarelian toteuttaman Laajakaista kaikille -hankkeen liittymän liittymiskustannus asiakkaalle on 499 tai 650 euroa alueesta riippuen. Liittymämaksulla saa valokuituliittymän kiinteistöön maksimissaan 100 metrin päästä kuiturungosta. Asiakkaan tulee hankkia Telekarelialta lisäksi kuitupäätelaite ja tarvittavat palvelut.

Asiakkaille palvelut Telekarelian verkoista toteutuvat samanarvoisina, oli verkko valtion

tukema tai markkinatalouden voimin rakennettu. Telekarelian liittymissä palveluihin kuuluvat perinteisten laajakaistatuotteiden lisäksi muun muassa laajakaistatv eli televisio re-tv-palvelulla ja videovuokraamolla, VoIPpuhelut, valvonta- ja vahtipalvelut sekä muut erikoispalvelut.

Yllätyksiä ennakkolaskelmissa ja tukirahoissa

Pajarisen mielestä Telekarelian jo toteuttamien verkkojen jälkilaskennan perusteella hankkeiden kannattavuus saisi olla parempi.

– Ennakkolaskelmissa emme osanneet

arvioida oikein viranomaisille tehtävän työn valtavaa määrää, mustia alueita emmekä kaikkia tukikelvottomiksi luokiteltavia eriä. Myös tukirahan hitaus on yllättänyt, hän toteaa.

– Joudumme myös joustamaan toimialueellamme aikataulutavoitteissa vuotta 2015 silmällä pitäen.

Vauhtia on ollut pakko hidastaa, koska tukirahan saaminen maksuun vie liian paljon aikaa.

Mukana LK2015-hankkeissa ympäri Suomea Relacom Finland tukee alueellisia teleoperaattoreita ja seutuverkkoyhtiötä LK2015-projekteissa. Yhtiö on solminut yhteistyösopimuksen Telekarelian kanssa laajakaistaprojektien toteuttamisesta.

Relacom suunnittelee laajakaistaprojekteja ja rakentaa kaistaa yhteistyössä Telekarelian kanssa Pohjois-Karjalassa. Relacomin tytäryhtiö Orbion Consulting tarjoaa tarvittaessa asiantuntija-apua hankkeiden valmisteluun.

Palvelupäällikkö Heikki Nylander Relacomista muistuttaa, että projektit ovat laajoja kokonaisuuksia, jolloin euroissa puhutaan useista miljoonista. Useat rakennuttajat ovat kääntyneet Relacomin puoleen, jolloin yritykset ovat pystyneet vastaamaan hankkeen vaatimuksiin yhdistämällä osaamista ja resursseja.

Relacom on mukana laajakaistahankkeissa eri puolella Suomea.

Kannattavuuden eteen on tehtävä töitä

Nylander toteaa, että laajakaistahankkeen verkonrakentamisessa ei projektiluontoisena

työnä ole merkittävää eroa liiketaloudellisesti toteutettuihin verkkoihin.

Hänen mukaansa kilpailutilanne molemmilla tavoilla toteutettujen verkkojen rakentamishankkeissa on erittäin tiukka, jolloin kannattavuuden eteen on tehtävä töitä todella paljon, jotta yhtiön työprosessi olisi mahdollisimman tehokas. Tässäkään suhteessa hankkeiden välillä ei ole merkittävää eroa.

Kysyttäessä LK2015 tavoitteiden toteutumisesta, Nylander toteaa tiettyjen aktiivisten toimijoiden, kuten Telekarelian, olleen omilla alueillaan esimerkillisiä tien näyttäjiä. Valtakunnallisesti katsottuna Nylanderin mielestä hankkeita ei ole kuitenkaan saatu siinä laajuudessa käyntiin, että LK2015 olisi realistisesti toteutettavissa määrävuoteen mennessä.

Relacom Finland Oy 2011 Liikevaihto: 78 milj. euroa Henkilöstö: 750 Palvelut: Verkkojen ja järjestelmien rakentaminen, asentaminen ja ylläpito.

Toiminta-alue: Ruotsi, Tanska, Norja ja Puola www.relacom.fi

esselloo 29

MJV-Servicellä hyvät kasvun näkymät Teksti

Sari Bamberg Kuvat

Tuomas Sauliala

MJV-Service Oy on keskittynyt tuottamaan teollisuudelle sähkö- ja automaatiopalveluja.

Yhtiön asennusliiketoiminta kasvoi nopeasti, ja toimitusjohtaja Markus Klemola näkee mahdollisuuksia kasvuun kokonaistoimitusten lisäksi muillakin alueilla. Suomalaisen teollisuuden murroksesta huolimatta.

MJV-Service Oy Perustettu: 2010 Henkilömäärä: 11 Palvelut teollisuudelle: Sähkö- ja automaatiolaitteistojen modernisoinnit, muutokset, prosessit sekä tuotantolaitosten huollot ja kunnossapidot.

Omistaja: JVC Sähkö, Markus Klemola Sisaryritykset: JTL-Control Oy ja MJV-Sähkö www.mjvs.fi

30 esselloo

M

JV-Service Oy on erikoistunut toimittamaan eri teollisuuden aloille monipuolisia sähkö- ja automaatiopalveluja, kuten sähkö- ja automaatiolaitteistojen modernisoinnit, muutokset, prosessit sekä tuotantolaitosten huollot ja kunnossapidot.

Myös ennakoiva-, korjaava-, ylläpitävä- ja parantava kunnossapito kuuluu palveluihin.

Yritys kuului aikaisemmin JTL- Control Oy:hyn, joka oli erikoistunut teollisuuden automaatiojärjestelmien ja sähkökeskusten suunnitteluun, valmistukseen, asennukseen sekä huoltopalveluihin. Markkinoilla kuitenkin asennuspalveluiden kasvunäkymät olivat otolliset, jolloin oli aika eriyttää yrityksen toimintoja ja muodostaa uusi yritys vuonna 2010.

Perustamisen jälkeen MJV-Service on kasvattanut asennuspalveluliiketoimintaa nopeasti.

Toiminnan alussa yrityksen palveluksessa työskenteli viisi henkilöä ja tänään 11.

MJV-Service toimii pääosin Etelä-Suomessa ja yhteistyössä sisaryhtiöiden kanssa esimerkiksi Lahden alueella. Menossa on monta suurta projektia, jolloin kohteita on myös muualla Suomessa. Kansainvälisten asiakkaiden myötä projekteja on jonkin verran myös ulkomailla esimerkiksi Italiassa, Kiinassa ja Saudi-Arabiassa.

Palveluilla eroa kilpailijoihin

Toimitusjohtaja Markus Klemola toteaa, että kahden viimeisen vuoden aikana MJV-Servicellä on ollut mahdollisuus toteuttaa myös kokonaistoimituksia sekä nykyisille että uusille asiakkaille.

– Henkilökunnallamme on erittäin vahva ammattitaito. Osa henkilöstöstämme on vastannut tietyistä asiakkaista pitkään, jolloin yrityksellemme on luonnollisesti kertynyt erikoisosaamista. Eräiltä teollisuuden aloilta kokemusta on kertynyt lähes 30 vuotta, jolloin esimerkiksi kiireellisillä tehdaskäynneillä, joissa prosessi on pysähtynyt, voimme yleensä luottaa siihen, että löydämme tilanteeseen ratkaisun.

– Tämän kokoisena yrityksenä olemme myös joustava. Voimme tarjota asiakkaillemme sekä täysimittaista palvelua avaimet käteen -periaatteella sekä projektinhoidossa että kokonaistoimituksissa, tai auttaa tarvittaessa myös perinteisimmissä tehtävissä kuten kaapelien vedossa tai pistorasioiden asennuksissa.

Yhteistyöverkoston tuki tärkeä

Markus Klemola toteaa, että hyvä asiakaspalvelun ylläpitäminen tarkoittaa myös toimivan yhteistyöverkoston rakentamista.

– Tämä on siinä mielessä vaikea ala, että esimerkiksi tehtaalle vikailmoituskeikalle lähdettäessä ei koskaan tiedä mitä on vastassa. Silloin on toimittava nopeasti. Toisinaan on tilanteita, että on helpompi käydä paikan päällä lähimmässä SLO:n myyntikonttorissa

kuin tutkia verkossa olevia tuotevaihtoehtoja itsekseen tai kertoa puhelimessa myyjälle kaikki asiaan vaikuttavat osatekijät.

– Kokenut teollisuusmyyjä tuntee tuotteet ja osaa muutamasta vaihtoehdosta esittää tilanteeseen soveltuvaa tuotetta. Olemme MJVServicessa olleet tyytyväisiä siihen, että SLO:lla on laaja teollisuuden valikoima. Myös yhteistyö SLO:n yhteyshenkilö Anssi Kauppisen kanssa on pelannut hyvin.

– Kiiretilanteissa on tärkeää, että myyjä ymmärtää heti mistä on kysymys, osaa tehdä tarvittaessa tarkentavia lisäkysymyksiä ja ehdottaa muutamasta tuotevaihtoehdosta sopivinta. Sellaista myyntiä ei enää joka paikasta saa.

– Myös liiketoiminnan tahti on kiristynyt.

Tarjouspyynnöt saattavat tulla pari päivää ennen tilausajankohtaa. Näin ollen tärkeää saada tarjoukset oikein ja siinä ajassa kuin niistä on sovittu.

”konsultoivaa myyntiä ei enää joka paikassa saa.”

lä valmis ammattilainen. Työnantajana en voi lähettää nuorta yksin analysoimaan asiakkaan pysähtynyttä valmistusprosessia. Työhön kasvaa vasta kokeneemman tekijän esimerkillä ja tuella. Yrittäjälle tämä ei ole kuitenkaan helppo yhtälö toteuttavaksi.

– Lisäksi nuorten henkilöiden perehdyttämiseen on varattava riittävästi aikaa. Perehdytykseen on laadittava suunnitelma, jonka aikana nuorelle on tarjottava ensin helpompia töitä, joissa hänellä on mahdollisuus kasvaa ja joiden jälkeen hän voi edetä yhä vastuullisempiin töihin kuten vikakorjauksiin ja prosessipuolen sähköistyksiin. Projekti projektilta ammattitaito sitten kasvaa. MJV-Servicessa nuoren henkilön perehdyttäminen kestää puolesta vuodesta kahteen vuoteen.

Markus Klemola tietää tämän omasta kokemuksestaan, sillä hän aloitti sähkötöissä Lohja Rudus Oy:llä ja toimi monta vuotta työnjohtajana ABB:llä. Nykyisessä roolissa henkilöstöasioita on kehitettävä koko yrityksen tasolla.

– Minulla on ollut kuitenkin onni löytää sen tyyppisiä kavereita, jotka sopivat porukkaamme. Tällä hetkellä meillä on menossa jonkinasteinen uuden sukupolven sisäänajo, joka itsessään on haastavaa, mutta opettavaista.

Nuoret tuovat uuden tuulahduksen yritykseen, ja keskustelunaiheet kokevat melkoisen päivittymisen. Tapaamme koko porukalla myös vapaa-ajalla silloin tällöin.

Tulevaisuuden näkymät

Klemola näkee myös kehitettävää tiiviissä yhteistyössä.

– Tuupakan noutomyymälä saisi olla laajempi. Myös teollisuusalueen tuotteita olisi hyvä olla enemmän esillä. Asialla on merkitystä nuoremmille asentajillemme, jotka haluavat usein tutustua tuotteeseen ennakolta, koska eivät oikein ole varmoja millaista tuotetta ovat hakemassa.

Kokeneemmat asentajat taas soittavat yhteyshenkilölle ja keskustelevat tuoteratkaisuista puhelimitse. Lisäksi asentajiemme mukaan SLO:n myyntikonttoreissa on usein ruuhkaa.

Toisaalta omasta kokemuksestani tiedän, että henkilöstön mitoittaminen on toisinaan hankalaa.

Rekrytoinnin haasteita

Markus Klemola on kahden viime vuoden aikana haastatellut useita henkilöitä etsiessään sopivia ammattilaisia kasvuyritykselle. Hänen mukaansa oikean henkilön löytäminen on vaikeaa, vaikka auki oleviin työtehtäviin saa hakemuksia keskimäärin 50 – 60 kappaletta kahdessa viikossa.

– Tässä työssä on pystyttävä itsenäisesti hoitamaan tehtäviä ja tekemään päätöksiä.

Ei 18-vuotta täyttänyt sähköasentaja ole vie-

Markus Klemolan mukaan tänä vuonna MJV-Service on pystynyt edelleen kasvattamaan liikevaihtoaan. Viime vuonna yritys teki yli 10 % tuloksen.

– Tällä hetkellä olen erittäin tyytyväinen henkilökunnan määrään ja osaamiseemme.

Nyt meillä on menossa neljä suurempaa toimitusta, eli loppuvuodelle on tulossa vielä paljon laskutusta.

Tulevaisuudessa MJV-servicen tavoitteena on tarjota teollisuudelle nykyisten peruspalveluiden lisäksi kokonaistoimitusten konsultointia. Asiakkailla on yhä lisääntyviä tarpeita myös kunnossapidolle.

– Pitkän tähtäimen suunnitelmiin kuuluu rekrytoida muutama konsultti lisää hoitamaan kokonaistoimituksia. Lisäksi toimintaamme on mahdollista laajentaa esimerkiksi hydrauliikkaan ja pneumatiikkaan tarkoittaen kunnossapitoa laajemmin. Myös maantieteellisesti voisi olla luontevaa laajentua Länsi-Suomeen, jossa osa asentajistamme asuu. Pohjois-Suomeen tai ulkomaille emme kuitenkaan määrätietoisesti lähde etsimään uusia markkinoita ja asiakkaita. Ulkomaan projektit vaativat onnistuakseen selkeän myyntikonseptin ja valtavasti aikaa.

Täällä kotimaassa meillä riittää sopivia haasteita vielä pitkään.

esselloo 31

Tilasto.

Rakennuslupien kuutiomäärä kasvoi heinäkuussa lähes 3 prosenttia vuoden takaisesta

Myönnetyt rakennusluvat, liukuva vuosisumma milj. m3 60 55 50 45 40

Vuoden 2012 heinäkuussa rakennuslupia myönnettiin yhteensä 1,8 miljoonalle kuutiometrille, joka on 2,8 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen rakennus- ja asuntotuotantotilaston ennakkotiedoista.

35 30 25 20 2001

2003

2005

2007

2009

2011

Heinäkuu 2012 1,8 milj. m , vuosimuutos 2,8 % Liukuva vuosisumma 37,8 milj. m3, vuosimuutos -11 %

Inflaatio

Teollisuustuotannon vuosimuutos kuukausittain

6,0 5,0

2012

Lähde: Tilastokeskus

3

130 Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi

120

4,0 3,0

110

2,0 100

1,0 0,0

Trendi

90

-1,0

Kuluttajahintaindeksi

-2,0

80 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Elokuu 2012 2,7 %

Lähde: Tilastokeskus

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Heinäkuu 2012 1,2 %

Lähde: Tilastokeskus

Kuparin ja alumiinin markkinahinta

Kuluttajien luottamusindikaattori saldoluku

€/ton 8000

20

7000

Kupari

6000

*

5000

10

4000 3000 Alumiini

2000

0

1000 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 * keskiarvo 10/1995–09/2011 Syyskuu 2012 3,4

32 esselloo

Lähde: Tilastokeskus

2008

2009

2010

Syyskuu 2012 kupari 6 274,85 e/ton Syyskuu 2012 alumiini 1 597,14 e/ton

2011

2012 Lähde: LME/SLO

Uutisia.

VTT:n mukaan jokapaikan tietotekniikka ja esineiden ja asioiden internet ovat kasvussa. Etäluettavat mittarit yleistyvät ja mahdollistavat mm. uudenlaisen hinnoittelun.

Koneiden ja laitteiden etäohjaus leviää yhä pienempiin laitteisiin. Älykkäät rakennukset ohjaavat itse toimintaansa, ja etäterveydenhuollon sovellukset lisääntyvät väestön ikääntymisen myötä.

VTT kehittää uID (universal Identification) -teknologiaa, joka mahdollistaa tuotteiden, komponenttien ja elintarvikkeiden yksilöllisen tunnistamisen ja seurannan. Esineisiin voidaan liittää tietoa tietoa niiden elinkaaresta. OPENS-ohjelmassa (Open Smart Spaces) mm. laitteiden Smart M3-yhteentoimivuusalustalla kodin tai toimiston erilaiset laitteet ja esineet voivat keskustella keskenään.

Sähköautoille kaavaillaan valtakunnallista latausverkkoa

Anneli Strandén

VTT: Jokapaikan tietotekniikka tulossa

Sonera on kokeillut Helsingin Haagassa valokuitukaapelin asentamista mikro-ojitustekniikalla. Kaapeli asennetaan asfalttiin sahattavaan kapeaan uraan, minkä vuoksi kaivanto valmistuu yhdessä päivässä. Perinteisellä menetelmällä työ kestäisi viikon.

Soneran kokeilu herätti kiinnostusta Helsingin ja Espoon viranomaisissa. Helsingissä aiotaan helpottaa mikro-ojituksen lupamenettelyä, kun tekniikan soveltuvuudesta on saatu kokemuksia useammalta talvelta.

Harri Helminen Tampereen Puhelimen toimitusjohtajaksi Tietoliikennetekniikan DI Harri Helminen on nimitetty Tampereen Puhelimen uudeksi toimitusjohtajaksi alkaen 3.12.2012. Hän siirtyy tehtävään Digiasta. Tampereen Puhelimen nykyinen toimitusjohtaja Veli-Matti Viitanen siirtyy SSP Yhtiöiden toimitusjohtajaksi.

Neo Industrialin toimitusjohtajaksi Jari Salo Jari Salo on nimitetty Neo Industrialin toimitusjohtajaksi 8.10.2012 alkaen. Hän siirtyy yhtiön palvelukseen ValuCastin konsernijohtajan tehtävästä. Nykyinen toimitusjohtaja Markku E. Rentto siirtyy yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi.

Lähde Esmerk

Kuva

Sonera kokeillut valokuitukaapelia mikro-ojitustekniikalla

Suomeen halutaan luoda valtakunnallinen sähköautojen latausverkko. Eri puolille Suomea tulisi lataustolppien verkosto, joka olisi autoilijan käytettävissä riippumatta asuinpaikasta tai omasta sähköyhtiöstä.

Tällä hetkellä Suomessa on noin 150 sähköautojen lataustolppaa, mutta määrä on tarkoitus kasvattaa alkuvaiheessa tuhanteen. Valtakunnallista latausverkkoa valmistelee sähköisen liikenteen hanke Eera.

Kehitteillä on myös maksumalli, jossa asiakas voisi yhdellä maksukortilla ladata sähköä kaikista latauspisteistä. Sähköyhtiöt voisivat vastata latauspisteiden rakentamisesta.

Ensimmäinen sähköautojen pikalatauspiste on avattu Espoossa

ABC-ketju, Fortum ja Nissan rakentavat Etelä-Suomeen 20 sähköautojen pikalatauspistettä. Pikalatauspisteiden tehoksi on noin 50 kilowattia. Auton akku täyttyy 80-prosenttisesti puolessa tunnissa.

Espoon Nihtisillassa on avattu osana hanketta ensimmäinen julkinen pikalatauspiste, jossa voi ladata sähköauton maksutta. Aluksi lataus on ilmaista, mutta vastaisuudessa lataus maksaa kaksi euroa. Sähkönjakelijat haluavat koota kokemuksia pikalatauksesta.

Espoon pikalatauspisteen avannut elinkeinoministeri Jyri Häkämies arvelee Suomen kurovan parhaiden sähköautomaiden etumatkaa nopeasti kiinni, koska Suomi on älykkäiden sähköverkkojen kehittämisessä maailman johtavia maita. Standardoitujen latauspisteiden pitäisi olla yhteiskäytössä kuten pankkiautomaatit. Häkämiehen mukaan sähköautoilijat voisivat myydä ylimääräistä sähköään verkkoon.

esselloo 33

Teknologia.

Teksti ja kuvat

Antti Hedman ja Aki Kulmala

Taajuusmuuttajien monet käyttökohteet

Sähkömoottorit käyttävät noin 65 % teollisuuden kuluttamasta sähköstä. Siitä huolimatta alle 10 %:a näistä moottoreista ohjataan taajuusmuuttajalla. Taajuusmuuttajat alentavat moottorin nopeutta käyttökohteen todellisia vaatimuksia vastaavaksi.

Tämä vähentää energiankulutusta monissa tapauksissa 50 % ja ääritapauksissa jopa 90 %.

Taajuusmuuttaja on elektroninen laite, jota käytetään tavallisen vaihtovirtamoottorin pyörimisnopeuden ja momentin säätämiseen. Sähkömoottori vuorostaan tuottaa tehoa kuormalle, kuten esimerkiksi puhaltimissa, pumpuissa tai kuljettimissa.

Mahdollisuudesta säätää sähkömoottorin nopeutta ja momenttia sekä kuormaa on esimerkiksi seuraavia etuja: • Energiansäästö. Taajuusmuuttajan avulla käyttäjä voi vähentää tai lisätä moottorin nopeutta tarpeen mukaan sen sijaan, että moottori toimisi koko ajan täydellä nopeudella.

• Optimaalinen prosessin säätö. Taajuusmuuttajat mahdollistavat nopeamman prosessin, momentin ja tarkkuuden. Niiden avulla prosessin nopeutta voidaan kasvattaa nimellisarvosta.

• Vähemmän huoltotarvetta. Mahdollisuus säätää sähkömoottorin nopeutta ja momenttia vähentää moottorin ja käytettävien koneiden kulumista. Esimerkiksi mahdollisuus kasvattaa prosessin nopeutta hitaasti poistaa äkillisen kuormituksen, joka saattaa ajan myötä vaurioittaa käytettävää moottoria ja konetta.

• Tehokas järjestelmän päivitys. Taajuusmuuttajan avulla järjestelmä on mahdollista toteuttaa ilman venttiilejä, rattaita ja hihnoja; jopa ilman erillistä automaatiota.

Lisäksi taajuusmuuttaja vähentää verkon kuormitusta käynnistystilanteessa.

ABB:n mikrotaajuusmuuttajat ACS310 ja ACS355 tarjoavat ratkaisun erilaisiin sovelluskohteisiin, joissa kaivataan pientä, mutta suorituskykyistä taajuusmuuttajaa. Niiden monipuoliset ohjelmisto-ominaisuudet antavat käyttäjälle mahdollisuuden vähentää ohjausjärjestelmän kuormitusta, mutta toi-

34 esselloo

Taajuusmuuttaja ACS355 soveltuu moniin erilaisiin koneenrakennuksen tarpeisiin.

Kuvassa ACS355 ja ACS355 IP66

saalta mahdollistavat myös helpon liitettävyyden automaatiojärjestelmään kenttäväylän tai perinteisen I/O:n avulla.

ACS310-taajuusmuuttaja pumppuja puhallinkäyttöön ACS310 on tarkoitettu pumppu- ja puhallinsovelluksiin. Pumppujen ja puhaltimien käyttöön tarkoitetut erikoisominaisuudet lisäävät energiatehokkuutta ja vähentävät käyttökustannuksia ja hiilidioksidipäästöjä. Tällaisia ominaisuuksia ovat mm. integroidut PID-säätimet ja PFC-ohjaus (pumppu- ja puhallinohjaus), jotka ohjaavat taajuusmuuttajan toimintaa paineen, virtauksen tai muun ulkoisen suureen perusteella. ACS310 sisältää myös suojausominaisuuksia, kuten pumpun puhdistus.

Tämä estää pumppuja ja putkia tukkeutumasta aloittamalla peräkkäiset eteen- ja taaksejuoksutukset, joiden asetukset on määriteltävissä käyttökohteen vaatimusten mukaan.

Paineohjattu pumppujärjestelmä pyrkii kasvattamaan syötetyn veden painetta ohjetasolle pumppu- ja vedenkäsittelylaitoksilla. ACS310-taajuusmuuttajan PFCmakrotoiminto (pumppu- ja puhallinohjaus) on kätevä, kun käytetään useita pumppuja rinnakkain samanaikaisesti, ja tarvittava virtaus muuttuu. Siinä on myös PID-säädin, joka auttaa ylläpitämään tietyn asetustason säätämällä ohjauslähtöjä, mikä on erittäin

kätevää optimoitaessa säätöä monimutkaisissa prosesseissa. Lepo ja kiihdytys -toiminto havaitsee hitaan pyörimisnopeuden ja pyörittää pumppua paineen lisäämiseksi ennen sammuttamista. Painetta seurataan jatkuvasti ja pumppaus jatkuu, kun paine laskee asetetun raja-arvon alle.

Pinnankorkeussäädössä taajuusmuuttajaa käytetään säätämään säiliöiden täyttämistä ja tyhjentämistä. Säiliöitä voidaan käyttää veden ja muiden nesteiden syöttämiseen mm. sellun- ja paperinvalmistusprosesseissa. Taajuusmuuttajan avulla voidaan seurata pinnan korkeutta, ja putkien puhdistustoiminnolla estetään kiintoainejäämien muodostuminen pumpun juoksupyöriin ja säiliön seinämiin. Säiliöt ovat usein ahtaissa paikoissa, mikä asettaa rajoituksia taajuusmuuttajan kaltaisille komponenteille.

ACS310-taajuusmuuttajien kompakti koko ja monipuoliset asennustavat mahdollistavat helpon asennuksen ja tilojen hyötykäytön uusissa ja modernisoitavissa kohteissa.

ACS355-taajuusmuuttaja koneenrakennukseen ACS355 on suunniteltu täyttämään monien erilaisten koneiden vaatimukset. Taajuusmuuttajassa on erittäin kompakti ja yhdenmukainen rakenne, ja sovellusmakrojen ja Assistant-ohjauspaneelin ansiosta sen käyttöönotto käy nopeasti. Laitteessa on myös integroitu jarrukatkoja ja Safe Torque

Säädökset

Muutokset rakennusalalla 1.9.2012 alkaen

Tilaajan vastuu laajeni Hallitus antoi tammikuussa toimintaohjelmaan 2012–2015 liittyvän periaatepäätöksen tehostetusta harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnasta.

Rakennusalalla muutokset astuivat voimaan 1.9.2012 alkaen koskien lakeja: • tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä • julkisista hankinnoista • veronumerosta ja rakennusalan veronumerorekisteristä.

Off (SIL3) -toiminto, joiden avulla ACS355 soveltuu monipuolisiin koneenrakennuksen tarpeisiin. Kattavien kenttäväyläliityntöjen ansiosta ACS355 on helppo liittää osaksi suurempia kokonaisuuksia. Näitä taajuusmuuttajia käytetään mm. elintarviketeollisuuden, materiaalienkäsittelyn, nostojärjestelmien, tekstiiliteollisuuden, painoteollisuuden sekä kumin, muovin ja puun käsittelyn sovelluksiin.

Pakkauskoneet tarvitsevat usein taajuusmuuttajan saavuttaakseen korkean toistoja tarkkuustason pakkaamisessa. Täten ACS355 sopii pakkaustehtäviin, koska se antaa optimaalisen tarkkuuden staattiseen ja dynaamiseen nopeudensäätöön.

Sekvenssiohjelmoinnin ansiosta taajuusmuuttaja voi suorittaa toimintosarjoja, joilla vähennetään ohjelmoitavan logiikan (PLC) tarvetta. Ohjelmiston ominaisuuksia ovat mm. ajastin, jarrun ohjaus ja hidas käyttö, jotka kaikki ovat käteviä pakkauskoneissa.

ACS355 on saatavilla myös korkealla suojausluokalla (IP66) varustettuna. Tämä malli on suunniteltu käytettäväksi sylinterien, sekoittimien, pumppujen, puhaltimien ja kuljetushihnojen kanssa, etenkin jos laite on alttiina pölylle, kosteudelle ja puhdistusaineille. Tyypillisiä korkean suojausluokan käytöstä hyötyviä teollisuudenaloja ovat elintarvike-, tekstiili-, keramiikka-, sellu- ja paperiteollisuus, sekä vesi- ja jätevesi-, paino-, kumi- ja muoviteollisuus.

1.9.2012 alkaen • Tilaajilla ja hankintayksiköillä on ollut entistä paremmat mahdollisuudet varmistaa sopimuskumppaneiden luotettavuus ja työehtojen noudattaminen.

• Jokaisella rakennustyömaalla työskentelevällä henkilöllä on oltava työmaalla näkyvissä henkilötunniste, johon on merkitty myös veronumero.

Jatkossa tilaajan on entistä useammissa tilanteissa pyydettävä sekä uusilta että vakiintuneilta sopimuskumppaneilta tilaajavastuulain mukaiset selvitykset ja todistukset, joita ovat esimerkiksi yrityksen: • rekisteröinti • eläkevakuuttaminen • verojen maksaminen • sovellettavaan työehtosopimus • tapaturmavakuutus.

Aluehallintovirasto voi määrätä tilaajalle korotetun laiminlyöntimaksun, jos tilaaja on tehnyt liiketoimintakiellossa olevan tahon sopimuksen tai jos tilaaja on ollut tietoinen, sopimuskumppani ei aio noudattaa lakisääteisiä velvoitteitaan. Maksu on vähintään 16 000 ja enintään 50 000 euroa.

Jatkossa kaikkien hankintayksiköiden on urakkasopimuksessa edellytettävä rakennusurakoitsijalta työsuhteen vähimmäistyöehtojen noudattamista. Vähimmäistyöehdot määräytyvät lain ja työehtosopimusten mukaisesti ja liittyvät esimerkiksi palkkaukseen, työaikoihin ja lomiin.

Hankintayksiköt määritellään julkisista hankinnoista annetussa laissa.

Opas tilaajavastuusta ja veronumerosta Työ- ja elinkeinoministeriö ja Verohallinto ovat laatineet oppaan tilaajan selvitysvelvollisuudesta rakennusalalla sekä rakennustyömailla käytettävästä veronumerosta suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, viroksi ja venäjäksi. www.tem.fi/esitteet www.vero.fi/veronumero Lähde Työ- ja elinkeinoministeriö

esselloo 35

Tuotteet.

InVerto LED – pelkistetyn muotokielen LED-valaisimet ulkoja sisäkäyttöön Havells Sylvanian InVerto LED on täysin uusi tuoteperhe erittäin korkealaatuisia LED-valaisimia ulko- ja sisäkäyttöön.

Vankka alumiinirunko sekä laadukkaasti viimeistelty pintakäsittely täyttää vaativimmankin asiakkaan tarpeet.

Laadukkaat LED-komponentit sekä parhaasta alumiinista valmistetut heijastimet takaavat loistavat valaistusarvot sekä erinomaisen valonjakautumisen valaistaville pinnoille.

Saatavissa on kahta eri seinävalaisinmallia, alaspäinsekä ylös- että alaspäin valoa suuntaavat mallit, kattovalaisin sekä riipustettavavalaisin. Värilämpötilavaihtoehdot ovat lämmin valkea 3000K ja viileä valkea 4000K erinomaisella värintoistoindeksillä 85. Vakiovärit ovat musta, valkoinen, hopea ja ruoste. Tilausväreinä saatavissa oranssi, punainen, vihreä ja sininen. Saatavissa myös himmennettävät 1-10V mallit. Jakorasian päälle sopiva asennustapa helpottaa asennusta.

Lisätietoja: tuotepäällikkö Esa Kuusela puh. 010 283 2309 tai esa.kuusela@slo.fi

Inverto LED riippuvalaisin hopea, -kattovalaisin ruoste, -ylös/alasvalaisin valkoinen, -seinävalaisin musta.

Syl-Lighter LED – yhdenmukainen valaistus helposti koko tilaan

Havells Sylvanian Syl-Lighter LED -valaisimet sopivat matalan rakenteensa ansiosta erityisen hyvin mataliin asennustiloihin ja leveän valonjaon ansiosta loistavasti yleisvalaistukseen.

IP44-kotelointiluokka laajentaa käyttöalueen kosteisiin tiloihin mm. kylpy- ja kodinhoitohuoneisiin, sekä ulkokäyttöön suljetuissa kattorakenteissa.

Saatavana kolme eri tehoa ja halkaisijaa. Värilämpötiloina 3000K ja 4000K. Valaisin toimitetaan elektronisella liitäntälaitteella, jossa 30cm:n välijohto pikaliittimellä.

Syl-Lighter LED on nyt saatavissa suoraan SLO:n varastosta. Varastovalikoimaan kuuluu 3000K versiot. Muut mallit tilaustuotteina.

Lisätietoja: tuotepäällikkö Esa Kuusela puh. 010 283 2309 tai esa.kuusela@slo.fi

36 esselloo

Pentura Mini LED – tasainen valo, huomaamaton valaisin Philipsin uusi Pentura Mini LED on siro ja pienikokoinen kalustevalaisin. Valaisin antaa erittäin tasaista valoa ja sillä on hyvä värintoisto. Asennus on helppoa ja nopeaa, sillä kaikki asennustarvikkeet sisältyvät toimitukseen. Valaisimen käyttöikä L70 on 30 000 tuntia, värinlämpötila 3000 K tai 4000 K. Pentura Mini LED –valaisimen käyttökohteita ovat esim. syvennykset, hyllyvalaistus ja epäsuora valaistus mm. myymälöissä, näyttelytiloissa ja kodin valaistuksessa.

Pentura Mini LED –valaisimet ovat SLOn varastovalikoimatuotteita.

Lisätietoja: tuotepäällikkö Tero Niittymäki puh. 010 283 2353 tai tero.niittymaki@slo.fi

Velox – LED -uutuudet asuntovalaistukseen Alppiluxin Velox LED -valikoima pitää sisällään alasvalot yleisvalaistukseen sekä spotit, nauha ja listat työtasojen valaistukseen.

Tuotteet soveltuvat erinomaisesti myös erilaisiin kotien korostusja erikoisvalaistustarpeisiin.

ALS 3x3D Tehokas, himmennettävä LED-alasvalo, joka soveltuu yleisvalaisimeksi kuiviin ja kosteisiin tiloihin. Leveä 60° avautumiskulma. Erillinen liitäntälaite sis. toimitukseen.

Valovirta: 350lm (valaisin), himmennettävä * Ottoteho: 8,4W Värilämpötila; 4000K * ks. soveltuvat himmentimet www.alppilux.fi ALS 3x1 Kätevä, suunnattava LED- alasvalo, joka soveltuu kuivien tilojen korostusvalaistukseen.

Avautumiskulma 20°.

Valovirta: 210 lm (valaisin), suunnattava Ottoteho: 4W Värilämpötila: 4000K

ALS250FLEXD Joustava ja tehokas LED-nauha työtasojen ja vitriinien valaistukseen. Himmennettävissä 100-10 % omalla säätimellä. Pistotulpallinen 12V-virtalähde. Pituus 2,5 m.

Valovirta: 490lm/m Ottoteho: 9,6W/m, 24W Värilämpötila: 3000K

ALS32SET Asennusvalmis sarja tyylikkäitä spottivalaisimia erilaisiin työtaso- ja korostusvalaistus tarpeisiin.

Sarja sisältää 3 valaisinta, 24V-virtalähteen, välijohdot ja haaroittimen.

Valovirta: 3x127lm (valaisin) Ottoteho: 8W Värilämpötila: 3000K ALS300TD Helposti asennettavat LED- listat työtasojen ja vitriinien valaistukseen. Tuotteissa helppokäyttöinen, portaittainen kosketushimmennys. 12V-virtalähde pistotulpalla sisältyy toimitukseen.

Valovirta: 250lm (300mm lista) ja 400lm (500mm lista) Ottoteho: 3W/5W Värilämpötila: 3000K

Lisätietoja: tuotepäällikkö Esa Kuusela puh. 010 283 2309 tai esa.kuusela@slo.fi

PARATHOM® CLASSIC A 320° Advanced LED -lamput

320° energiatehokasta valoa Osramin monikäyttöiset ja kestävät PARATHOM® CLASSIC A 320° Advanced -LED-lamput antavat hehkulamppujen tavoin laajasti valoa ja niitä voidaan käyttää himmentimien kanssa. Lamput ovat erittäin pitkäikäisiä ja kustannustehokkaita; niiden keskimääräinen elinikä on jopa 30 000 tuntia ja ne kuluttavat energiaa 80 % vähemmän kuin perinteiset hehkulamput.

Lamppuja on saatavilla 8W, 12W ja 14,5W -versioina, jotka vastaavat valontuotoltaan 40W, 60W ja 75W perinteisiä hehkulamppuja.

Valon väri on lämmin valkoinen (2700 K). OSRAM myöntää lampuille 4 vuoden takuun.

Lisätietoja: tuotepäällikkö Esa Kuusela puh. 010 283 2309 tai esa.kuusela@slo.fi

Kattoon integroitavat CE-sarjan miniläsnäolo- ja liikeilmaisimet ESYLUX Mini-ilmaisimilla maksimaalinen toiminto minimaalisella näkyvyydellä C-sarjaan verrattuna muunnetun, kompaktimman rakenteensa ansiosta se on täydellinen integraatio kaikkiin ripustettuihin sisäkattoihin, jolloin ainoastaan ilmaisimen linssiosa on näkyvissä. CE-sarjan tuotteet on helppo asentaa: Teho-osa ja anturi ovat jo integroitu, erillisiä osia ei tarvitse asentaa työvaiheessa. Lisäksi ilmaisimet asennetaan vakiotyökalujen ja tuttujen asennuskaarten kanssa. Suunnittelu vakioporalle (68), asennusystävälliset pistokiristysliitokset, välitön käyttövalmius tehdasasetuksen avulla sekä helppo, kuormitukseton ohjelmointi ”blue mode” -tekniikalla mahdollistavat aikaa ja kustannuksia säästävän asennuksen. CE-sarjan tunnistusalue on 360° ja tunnistusetäisyys joko 8 tai 24 metriä.

Lisätietoja: tuotepäällikkö Tero Niittymäki puh. 010 283 2353, tero.niittymaki@slo.fi tai SLO-myynti

Mikä on BlueWay? BlueWay on Sonepar-konsernin kestävän kehityksen tunnus. Annamme valikoimassamme etusijan tuotteille, joiden valmistus tai käyttö säästää ympäristöä ja tukee kestävää kehitystä. Selkeästi ympäristöystävälliset tuotteet nimeämme BlueWay-tuotteiksi, joiden valinnassa huomioidaan energiansäästö, kierrätettävyys, pakkaustapa, valmistusmateriaalit ja tuotteen elinkaari.

esselloo 37

Delcon-releet nyt SLO:lta Delcon-välireleet tunnetaan markkinoilla korkeasta laadusta ja luotettavuudesta. Delcon-releillä on ratkaistu automaatioteollisuuden signaalinsiirron ongelmia jo vuosikymmeniä.

DELCON Oy ja SLO Oy ovat solmineet yhteistyösopimuksen Delcon-releiden jakelusta.

Delcon-releet ja tarvikkeet ovat nyt laajasti SLO:n myyntiohjelmassa ja tilattavissa myynnistämme ja verkkokaupastamme.

Varastoimme yleisimpiä Delcon-releitä ja asennustarvikkeita SLO:n tunnetulla toimitusvarmuudella seuraavaksi päiväksi. Tuote- ja varastointivalikoimaa myös täydennetään koko ajan asiakastarpeiden mukaan.

Lisätietoja: tuotepäällikkö Petri Laitinen puh. 010 283 2315 tai petri.laitinen@slo.fi

Sormatin kiinnitystarvikkeet nyt kattavasti SLO:n keskusvarastovalikoimassa Kotimaisen kiinnikevalmistaja Sormat Oy:n luotettavia ja turvallisia kiinnitystarvikkeita nyt laaja valikoima saatavilla SLO:sta. Lisätietoja kiinnitystarvikkeista www.sormat.fi

Lisätietoja: tuotepäällikkö Ari Lehkosuo puh. 010 283 2308 tai ari.lehkosuo@slo.fi

Ouneva OTL-eristetty voimakaapeliliitin

Jussi- ja Impressivokalusteille LED-Säädin

ABB Jussi- ja Impressivo-kalusteet täydentyvät RL-tyyppisillä säätimillä, jotka on kehitetty yhteistyössä Philipsin kanssa.

Ounevan OTL-yleisliittimiä käytetään virtajohtimien kytkentään kojeistoissa ja sähkölaitteissa.

Pakkaus sisältää liittimet vaihejohtimien, sekä nolla- ja suojamaadoituksien kytkemiseen.

• Soveltuu sekä alumiini- että kuparijohtimille • Asennetaan DIN-kiskoon • Liitin voidaan tarvittaessa avata ja asentaa uudelleen • Asennusta helpottaa liitosrasvalla valmiiksi käsitelty kontaktipinta

Lisätietoja: tuotepäällikkö Ari Lehkosuo puh. 010 283 2308 tai ari.lehkosuo@slo.fi

38 esselloo

LED-säätimet soveltuvat Philipsin LED-lamppujen säätöön Kiertonuppisäädin on 2-johtimisesti kytkettävä versio, jolloin ei tarvita N-johdinta. Säätimien tehoalue on 2-100 VA. Saatavilla Jussi-kalusteena sekä Impressivo-kalusteisiin valkoisena, alumiininja antrasiitin värisenä sekä teräs-sarjaan.

Viimeisimmät tiedot himmennettävistä MASTER Led-lampuista löydät osoitteesta: www.philips.fi/masterledlamps

Lisätietoja: tuotepäällikkö Ari Lehkosuo puh. 010 283 2308 tai ari.lehkosuo@slo.fi

Ota Ohjat! huOmaa tOdeLLisuus!

Säädä, hallitSe ja

säästä 20% energiaSta

LVI:n termostaateilla säästät 20% energiakuluissa LVI:n elektroniset termostaatit säätävät nopeasti ja tehokkaasti ihanteellisimman sisätilojen lämpötilan jota voi toivoa. Ja samalla ne säästävät 20% energiakuluissa. Nyt on aika päivittää lämmittimiin LVI:n modernin järjestelmän standardit ja kestävyys. Säästä vielä lisää energiaa uudella TempCo ohjausjärjestelmällä lämmittimissä jotka on täytetty ympäristöystävällisellä kasviöljyllä. TempCo on helppo asentaa ja sitä on helppo ohjata tekstiviestillä. Voit saada tekstiviestin jos sähkökatkos on kestänyt pidempään kuin kolme minuuttia, kun lämpötila talossa laskee tai kun varashälytin laukeaa. TempCo ohjausjärjestelmällä säästät energiaa mukavuudesta tinkimättä. Vaihda vanhat sähkölämmittimesi nyt ja säästät energian lisäksi myös luontoa.

Lue lisää www.lviprodukter.fi

TempCo Clock

TempCo GSM

TempCo Connect

* Verrattuna sähkölämmittimiin joissa on bi-metallitermostaatti, perustuu teknisen yksikön testeihin.

Rettig Lämpö Oy

Kauppakartanonkatu 7 A 62

00930 Helsinki

Puh: 09-7269 1040

info@lviprodukter.fi

www.lviprodukter.fi

Vain paras

on kyllin

hyvää

SLO myy laatutoimittajien laatutuotteita voidakseen varmistaa asiakkaidensa onnistumisen ja alan jatkuvan kehityksen. Tekniikan monimutkaistuessa, erilaisten järjestelmien lisääntyessä ja ekologisten vaatimusten kasvaessa on yksittäisten tuotteiden korkealla laadulla entistä ratkaisevampi rooli. SLO:n tuotevalikoima kattaa kaikki sähköalan tarvitsemat tuotteet täydennettynä valikoiduilla erikoistuotteilla. Maailman johtavien tavarantoimittajien kilpailukykyisten, laadukkaiden tuotteiden ansiosta asiakkaat saavat aina käyttöönsä parhaat ja sopivimmat sähkötarvikkeet. slo.fi