JAAKKO KIANDER: SUOMALAINEN ELÄKE PÄRJÄÄ VERTAILUSSA
14
DEBATTI: AUTTAISIKO RUOTSIN MALLI YLI 55-VUOTIAIDEN TYÖLLISTÄMISESSÄ?
24
STARKIN RIIKKA TARKIAINEN: TYÖHYVINVOINTI ON JOKAISEN VASTUULLA
23
“Suomalaisissa yrityksissä on töissä ammattitaitoista, kokenutta ja hyvinkoulutettua henkilöstöä. Heidän osaamisensa ja ideansa pitäisi saada paremmin käyttöön parantamaan työn sujuvuutta.” – Marko Kesti, Mcompetence s. 20
ILMARINEN4/12
Subway-yrittäjä Markku Jyrkiäinen
INTO JA ROHKEUS AUTTAVAT KASVUUN 8 ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI
1
Sisältö
Yrittäminen, työhyvinvointi, vastuullisuus Tällä merkillä varustetut hyötyjutut löydät Ilmarisen verkkosivuilta.
WWW. ILMARINEN .FI
4/12 Paljonko työntekijästä maksetaan hänen elämänsä aikana eläkemaksuja? Ja paljonko siitä kertyy eläkettä? Katso esimerkki!
6
ON HIENOA HYÖDYNTÄÄ KAIKKEA OSAAMISTAAN.
7
SINIKKA LUMME, NESTE OIL
Näin teet vuosiilmoituksen verkossa. Ilmoitus on tehtävä 31.1. mennessä.
15
SEB-konserni on onnistunut pienentämään hiilijalanjälkeään. Miten se tehtiin? Mitä kiinteistöltä vaadittiin?
18 24
Työhyvinvointi Starkilla henkilöstö kehittää työtä ja Riikka Tarkiainen on mielissään.
23
Onnistuuko osa-aikaeläke? 5 Hyöty irti kehityskeskusteluista 13 Suomalainen eläkejärjestelmä menestyi OECD:n vertailussa 14 Lyhyesti: Työeläkemaksu 2013, varhennettu vanhuuseläke poistuu, työeläkkeet nousevat 28
2
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI
Pääkirjoitus Parempaa elämää, ole hyvä.
KILPAILU KEHITTÄÄ Julkaisija: Ilmarinen Päätoimittaja: Päivi Sihvola Toimitusneuvosto: Vappu Aura, Pirkko Auvinen, Päivi Hansio, Anna Hyrske, Milla Kauppila, Jaakko Kiander, Satu Malkamäki, Heidi Mannio, Mari Merilampi, Antti Miettinen, Mika Paananen Palautteet ja juttuvinkit: DVLDNDVOHKWL#LOPDULQHQ ĺ Toimitus & ulkoasu: Maggie Oy | Zeeland Painopaikka: Erweko Oy ISSN: 129-050X Painos: 86 000 Painettu joulukuussa 2012. Yhteystiedot: Käyntiosoite: Porkkalankatu 1, Helsinki Postiosoite: 00018 Ilmarinen Puhelin: 010 284 11 Eläke- ja vakuutusasiat: 010 195 000 Asiakastietojen muutokset: YDNXXWXVSDOYHOX#LOPDULQHQ ĺ Ilmarisen yhteistyökumppaneita ovat OP-Pohjola-ryhmä ja Pohjantähti.
iin taloudessa, tieteessä kuin urheilussakin jonkinasteinen kilpailu yleensä auttaa kehittymään paremmaksi. Kun yksin ei saa olla kukkulan kuninkaana, on pakko miettiä keinoja, miten olisi hiukan parempi kuin muut. Suomessa eläkkeitä hoitavat useat eri työeläkelaitokset, jotka kilpailevat asiakkaista keskenään. Kilpailukeinoina käytetään muun muassa palvelua, sijoitustuottoja ja toiminnan tehokkuutta. Lähivuosina kilpailukeinojen listaan on tulossa uusi tekijä: hinta. Uudistus on tervetullut. Tähän asti asiakkaat eivät ole riittävästi päässeet hyötymään toiminnan tehokkuudesta, kun palvelun hinta on kokonaisuudessaan määrätty ministeriöstä. Nyt on valmisteilla muutos, jossa ns. yhtiökohtainen hoitokustannusosa otettaisiin hintakilpailun välineeksi. Tällä tavoin yhtiö voisi selvästi vaikuttaa pieneen osaan eläkevakuutusmaksusta. Uudistus on ennen kaikkea asiakkaan etu. Mitä tehokkaampaan toimintaan me täällä Ilmarisessa kykenemme, sen paremman hinnan voimme tarjota asiakkaille. Tietenkään tämä ei saa merkitä sitä, että eläkkeet vaarantuisivat tai palvelun laadusta ryhdyttäisiin tinkimään. Tämän ovat lainsäätäjä ja viranomaiset huolellisesti turvanneet. Lisääntynyt kilpailu vie kehitystä eteenpäin. Me Ilmarisessa olemme jo pidemmän aikaa trimmanneet toimintaamme kilpailukuntoon: olemme kehittäneet palvelua, tehostaneet prosesseja ja uudistaneet järjestelmiä. Tämä työ jatkuu nyt entistä innokkaammin. Me olemme valmiina.
N
Harri Sailas toimitusjohtaja
Ilmarinen toivottaa rauhallista joulua ja menestyksekästä vuotta 2013! KERRO PALAUTTEESI
Mistä pidit, mistä et pitänyt Ilmarinen haluaa tarjota ttyön iloa ja naurua suomalaisille työpaikoille. työpaikoille Ryhdy sinäkin työpaikkanaurajaksi ja ot ota osaa Selkääntaputtelutalkoisiin. Selkääntaputtelutalkoisii Lähetä (työ)kaverille virtuaalinen selkääntaputus hyvästä suorituksesta tai tsempiksi tiukassa kurvissa – tai täysin ilman ketunhäntää kainalossa puhtaasti työhyväntekeväisyyden nimissä. Saatatpa samalla lunastaa kunnon selkähieronnan koko tiimille!
Ilmarisen lehti on uudistunut. Kehitämme lehteä jatkuvasti ja kehitystyöhön tarvitsemme lukijoiden apua. Kerro meille, mistä pidät Ilmarinen-lehdessä ja mitä haluaisit muuttaa. Ilmianna meille myös hyviä haastateltavia, mielenkiintoisia yrityksiä ja hyviä tyyppejä.
Palautteen antaminen on helppoa! Anna pikapalaute puhelimellasi QR-koodin avulla tai käy sivulla www.opinator.net/opi/ilmarinen. Vapaamuotoisen palautteen voit lähettää osoitteeseen @RH@J@RKDGSH HKL@QHMDM k
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI
3
THOMAS FREUNDLICH
4
Innostus
TOISTEN ONNISTUMINEN MOTIVOI Tero Ojanperä uskoo kasvuyritysten ekosysteemeihin MIKSI PIDÄN TYÖSTÄNI?
2 3
Se, että näkee toisten onnistuvan, on aina motivoinut minua. Nyt autan kasvuyrityksiä kaupallistamaan tuotteita maailmanlaajuisesti. On hienoa nähdä, että Suomesta lÜytyy ideoita ja tuotteita, jotka pärjäävät kansainvälisesti. MITEN ESTÄÄ SE, ETTEI TYÖSSÄ VÄSY, TAI ETTEI TYÖSTÄ PIDÄ LIIKAA?
Vaikea kysymys, kun tyÜ on niin hauskaa ja uusia asioita tulee koko ajan vastaan! Mutta muista riittävä liikunta ja uni. Anna myÜs itsellesi lupa irtautua rutiineista ja ota aikaa ajatteluun. MITEN JAKSAA ETEENPÄIN, VAIKKA YRITYSELÄMÄSSÄ VASTAAN TULEE VAIKEITAKIN ASIOITA? MISTÄ USKO YRITTÄMISEEN?
Ei tässä sen kummempaa ole kuin että notkon jälkeen huipulta on mukava katsella eteenpäin. Muistetaan myÜs vanha sääntÜ, että suurimmat rikkaudet on luotu kriiseissä. Vaikka Euroopan talous on vaikeuksissa, on täällä samaan aikaan syntynyt kasvuyritysten ekosysteemi, josta on hyvä ponnistaa. Nyt on oikea aika investoida Suomen kasvuun ja tulevaisuuden tyÜpaikkoihin. MITEN PYSYÄ KÄRRYILLÄ GLOBAALISSA BISNEKSESSÄ?
Ihmiset luovat bisneksen, joten verkostoidu laajalti ja luo jatkuvasti uusia kontakteja oppiaksesi uutta. Pistä sirpaletieto laajempaan perspektiiviin lukemalla paljon ja tyÜstämällä informaatiota aktiivisesti. Modernit viestintävälineet mahdollistavat yhteydenpidon myÜs ilman matkustamista.
4
MIKĂ„ PELEISSĂ„ ON JUURI NYT KUUMINTA HOTTIA?
Ihmiset ovat aina olleet kiinnostuneet pelaamisesta – muodot vain ovat muuttuneet. Uusinta uutta on niin sanottu platform-lähestyminen, jossa peli ei ole vain peli, vaan laajempi digitaalinen jakelualusta. Rovio on hyvä esimerkki tästä. Pitää myÜs muistaa, että pelit ovat osa laajempaa apps-taloutta, joka kehittyy huimaa vauhtia. Toinen kuuma trendi on pelillistäminen, eli pelimäisiä piirteitä tuodaan muihin sovelluksiin. Esimerkiksi oppimateriaali uudistuu tätä kautta. Appsit ja pelit eivät olekaan vain irrallisia ilmiÜitä, vaan vaikuttavat lähes joka toimialaan.
5
KUKA
Tero Ojanperä Vetää Vision+-pääomasijoitusrahastoa ZZZ YLVLRQSOXV ĺ MRND VLMRLWWDD GLJLWDDOLVLLQ NXOXWWDMDWXRWWHLVLLQ NXWHQ DSSOLNDDWLRLKLQ SHOHLKLQ MD YHUNNRSDOYHOXLKLQ VHNà DXWWDD QLLGHQ NDXSDOOLVWDPLVHVVD MD NDQVDLQYà OLVW\PLVHVVà 0RQLSXROLQHQ \OL YXRGHQ NRNHPXV PRELLOL DODOWD WRLPLQXW PP SLWNà à Q XVHLVVD 1RNLDQ MRKWRWHKWà YLVVà YLLPHNVL 1RNLDQ MRKWRNXQQDVVD YDVWDWHQ SDOYHOXOLLNHWRLPLQQDVWD 2MDQSHUà RQ YDOLWWX P\ÓV PDDLOPDQ VHLWVHPà QQHNVL}OXRYLPPDNVL KHQNLOÓNVL )DVW &RPSDQ\ OHKGHVVà 'LSORPL LQVLQÓÓULQ WXWNLQWR 2XOXQ \OLRSLVWRVWD Yà LWHOO\W WHNQLLNDQ WRKWRULNVL 'HOIWLQ WHNQLOOLVHVVà \OLRSLVWRVVD $ODQNRPDLVVD 1DLPLVLVVD NROPHQ ODSVHQ LVà +DUUDVWDD YHQHLO\à MD KLLKWRD
-8+$ 7Âł50ÂĄ/ÂĄ
1
WWW. ILMARINEN .FI
MILLOIN JA MITEN OSAAIKAELÄKKEELLE? Ikäraja nousee vuoden vaihteessa. MIKÄ LAKIMUUTOS? NYKYISIN OSA-AIKAELÄKKEELLE voi päästä aikaisintaan 60-vuotiaana. Lakia on nyt esitetty muutettavan niin, että ikäraja nousee yhdellä vuodella eli 61 vuoteen. Muutos koskee vuonna 1954 tai sen jälkeen syntyneitä. Toisin sanoen, jos olet syntynyt vuonna 1953, voit jäädä
Kysymys & vastaus
halutessasi osa-aikaeläkkeelle ensi vuonna 60 vuoden iässä. Jos olet syntynyt vuonna 1954, voit jäädä osa-aikaeläkkeelle aikaisintaan 61-vuotiaana. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2013, ja se koskee sekä työntekijöitä että yrittäjiä.
5
OSA-AIKAELÄKE KIINNOSTAA, MITEN TOIMIN? TARKISTA ILMARISEN VERKKOPALVELUSTA
täytätkö osa-aikaeläkkeen saamisen edellytykset. Selvitä eläkkeesi määrä jo etukäteen. Tee arviolaskelmapyyntö osa-aikaeläkkeestäsi Ilmarisen verkkopalvelussa www. ilmarinen.fi/elakepalvelu. Ennakkoarvio kannattaa tehdä korkeintaan yksi vuosi ennen arvioitua eläkkeelle siirtymistä. ILMARINEN.FI/OSA_AIKAELAKE
Neuvottele työnantajasi kanssa mahdollisuudesta jäädä osa-aikaeläkkeelle. Suurin osa työnantajista suhtautuu positiivisesti osa-aikaeläkkeeseen, mutta kaikilla toimialoilla ja tehtävissä osa-aikatyö ei ole mahdollista. Sovi työnantajasi kanssa osa-aikatyön työajasta ja ansioista sekä siitä, milloin jäät osa-aikaeläkkeelle.
JARI MATVEINEN osastopäällikkö, asiakaspalveluosasto
MILLOIN OSA-AIKAELÄKETTÄ HAETAAN? HAE ELÄKETTÄ TÄYTTÄMÄLLÄ JA ALLEKIRJOITTAMALLA OSA-AIKAELÄKEHAKEMUS.
Kun toimitat samanaikaisesti työnantajan täyttämän kokoaikatyön päättymisilmoituksen, nopeutat hakemuksen käsittelyä. Tarvittaessa pyydämme tiedot suoraan työnantajaltasi. Eläkehakemuksen ja päättymisilmoituksen löydät verkkopalvelustamme ilmarinen.fi/osa_aikaelake.
Lähetä hakemuksesi noin kuukausi ennen haluttua eläkkeen alkamisajankohtaa suoraan Ilmariseen. Varaa aikaa hakemuksesi käsittelylle, sillä osa-aikaeläkettä ei myönnetä takautuvasti. Eläkepäätöksen saat Ilmarisesta yleensä sen kuukauden aikana, jona eläkkeesi alkaa.
MISTÄ LISÄTIETOJA? ME ILMARISESSA AUTAMME!
Lisätietoja saat verkosta ilmarinen.fi/osa_aikaelake tai puhelimitse Ilmarisen asiakaspalvelusta puh. 010 195 000.
WWW. ILMARINEN .FI
6
Tietokulma
MILLAINEN ON ELÄKEPOTTINI? TyÜnantaja maksaa tyÜansioistani eläkemaksua. Saanko eläkkeenä sen, mikä minusta on maksettu eläkemaksuina? Kuinka pieneksi nuorempien sukupolvien eläke jää? Laskelma kertoo, että eläke on enemmän kuin eläkemaksut. Eläke on myÜs vakuutus tyÜkyvyttÜmyyden tai puolison kuoleman varalta. Jos 35-vuotias esimerkkihenkilÜ jää tyÜkyvyttÜmäksi , hänellä on oikeus tyÜkyvyttÜmyyseläkkeeseen. Suomessa eläketurva on lakisääteinen. Oikeus eläkkeeseen on taattu kaikille. Nuoremmat sukupolvet aloittavat tyÜelämän myÜhempään ja elävät pidempään. Jos he haluavat päästä samalle eläketasolle kuin
vanhemmat sukupolvet, he siirtyvät eläkkeelle vanhempina. Esimerkissä 27-vuotiaana tyÜt aloittanut jää eläkkeelle 67-vuotiaana. Laskelman mukaan sukupolvien väliset erot eläkkeissä eivät ole suuria. Nuoremmat sukupolvet saavat eläkettä pidempään, vanhemmat sukupolvet ovat maksaneet etenkin eläkejärjestelmän alkuvuosina eläkemaksuja vähemmän.
TYĂ–NTEKIJĂ„, 35 V. TĂśihin 27-vuotiaana
Eläkkeelle 67-vuotiaana
Elää 89-vuotiaaksi** Eläkettä yhteensä Ŏ *
Kertyneet tyÜeläkemaksut Ŏ  Bruttoansiot tyÜuralta 1,6 miljoonaa ₏*
Eläke  JJ
Palkka keskimäärin  JJ Jos sama henkilÜ jää tyÜkyvyttÜmäksi 51-vuotiaana
Bruttoansiot ĹŽ ÂŤ
TyÜeläkemaksut 
Eläke  JJ
Eläkettä yhteensä Ŏ 
TYÖNTEKIJÄ, 63 V. Eläkkeelle 63-vuotiaana Elää 84-vuotiaaksi**
TĂśihin 23-vuotiaana
Eläkettä yhteensä Ŏ 
Kertyneet tyÜeläkemaksut Ŏ  Bruttoansiot tyÜuralta 1,6 miljoonaa ₏* Palkka keskimäärin  JJ
Eläke  JJ
*vuoden 2012 tasossa | **keskimääräisen elinajanodotteensa mukaisesti Esimerkkien tyÜura on oletettu 40 vuoden mittaiseksi. Näin laskelma tehtiin: Eläkevakuutusmaksut ja eläkkeet on laskettu olettaen, että ansiot eivät muutu. Palkka- tai urakehitystä tai indeksiä ei ole huomioitu. TyÜeläkemaksuprosentin on sovittu nousevan 0,4 % vuodessa vuoteen 2017. Laskelmassa oletetaan, että se pysyy muuttumattomana siitä eteenpäin. Ns. elinaikakerroin eli sukupolvien yli kehittyvä eliniän odote on huomioitu. Kertoimen vaikutusta eläkkeeseen voi pienentää jatkamalla tyÜelämässä pidempään. Todellinen eläke määräytyy vasta henkilÜn jäädessä eläkkeelle, tässä esitetyt määrät ovat esimerkkejä.
RIITTA SIRÉN
Juuri nyt suunnittelen...
7 PIDEMPIÄ TYÖURIA, ENEMMÄN TYÖNILOA
Työhönsijoituskoordinaattorin työ ei ole ihan juniorin hommaa, vaan siinä tarvitaan kokemuksen tuomaa pelisilmää. Sinikan vuosien aikana solmimat verkostot ja ymmärrys yrityksen liiketoiminnasta ovat avainasemassa uudessa työssä. ”Koen työni varsin merkitykselliseksi sekä yksilöiden että yhtiön kannalta. Hienoa on, että saan hyödyntää kaikkea osaamistani”, Sinikka iloitsee. ”Koordinaattorin täytyy olla luotettava henkilö, joka osaa kysyä oikeat kysymykset ja jonka kanssa voi puhua vaikeistakin asioista”, hän jatkaa. Työkyvyttömyyseläkkeiden välttäminen hyödyttää kaikkia. Jos ihminen ei terveydellisten syiden vuoksi pysty jatkamaan nykyisessä tehtävässään, hän ei välttämättä ole työkyvytön. Työntekijä pyritään sijoittamaan uusiin tehtäviin koulutuksen, perehdytyksen ja tarvittaessa työkokeilun kautta. Aivan uudenlaisiin tehtäviin voi siirtyä myös ammatillisen kuntoutuksen avulla. Uuden toimenkuvan löytäminen vaatii joustavuutta ja ennakkoluulottomuutta puolin ja toisin. Työkyvyttömyyseläkkeelle joutumisen riskit on tunnistettava ajoissa. Prosessien ja mallien sekä sisäisten työmarkkinoiden tulee toimia, jotta työhönsijoitustoiminta olisi mahdollista. Neste Oilissa on toki Työhönsijoituskoordinaattorin aiemminkin tehty vastaavaa tehtävänä on laittaa toimintamallit ja prosessit kuntoon, työhönsijoitustoimintaa, mutta nyt malleja ja prosesseja kejotta työkyvyttömyysuhan hitetään järjestelmällisesti, yhteistyössä Ilmarisen ja muiden alla olevia saadaan sijoitettua tahojen kanssa. uusiin tehtäviin. Tärkein rooli on toimia yhdistävänä linkkinä ”Lisäksi meille on perustettu ohjausryhmä, jossa on eri osapuolten välillä. Toiminerilaisista lähtökohdista olevia ihmisiä. Ryhmästä saan tukea nalla halutaan myös helpottaa ja neuvoja tarvittaessa”, kertoo Sinikka. esimiestyöskentelyä. Hyvät Neste Oil on iso yhtiö, jossa on hyvin erilaisia toimintoja. työkalut sujuvoittavat koko prosessia. Yhtiössä tehdään paljon myös vuorotyötä ja esimerkiksi merityötä. Sinikka arvioi, että työhönsijoitustoiminta koskee yhtiössä vuosittain noin 10–20:tä henkilöä. Jo nyt on löydetty uusia mahdollisuuksia niille, joita työkyvyttömyys on uhannut. Keinoja on useita. Työntekijä voidaan siirtää esimerkiksi vuorotyöstä päivätöihin. Sinikka kertoo useista tapauksista, joissa uudelleensijoittamisesta on saatu todella hyviä kokemuksia: ”On upea nähdä, miten iloisia niin työntekijät kuin esimiehet ovat, kun henkilö saadaan onnistuneesti uuden uran alkuun.”
Uuden toimenkuvan löytäminen vaatii joustavuutta ja ennakkoluulottomuutta puolin ja toisin.
OLLI URPELA
Neste Oilin uuden työhönsijoituskoordinaattorin, yli 30-vuotisen uran talossa tehneen Sinikka Lumpeen tehtävänä on luoda toimiva järjestelmä työurien kehittämiseksi.
Yrittäjä Markku Jyrkiäiseltä itseltäänkin sujuu tarvittaessa Subwayleipien tekeminen.
8
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI
TEKSTI IIRO-PEKKA AIROLA KUVAT PENTTI VÄNSKÄ
INNOSTUKSESTA KASVOI LEIPÄPUU Pohjalaismiesten Subway-kipinä syttyi Jenkeissä ja roihahti Oulussa. Nyt heillä on ravintoloita ympäri Suomen.
ikä subi? Millä leivällä? Tuleeko juustoa, paahdetaanko? Täytettyjä leipiä tarjoavaan Subway-ravintolaan saapuva asiakas saa varautua kysymystulvaan. Hänellä on toden totta valinnan varaa. Tilanne on sikälikin poikkeava, että ateriaa ei valmisteta seinän takana keittiössä, vaan leipä kasataan suoraan asiakkaan silmien edessä. ”Mitä kasviksia tulee? Otatko mukaan vai syötkö täällä?” Subway-patonkeja valmistetaan asiakkaan toiveiden mukaan jo yli sadalla tiskillä ympäri Suomen. Sadas ravintola avattiin Kuopion Päivärannassa lokakuun lopussa, ja jo seuraavana päivänä starttasi seuraava upouusi Subway samaisen savolaiskaupungin Matkus-kauppakeskuksessa.
Subcomin omistavat pohjalaiset yrittäjät Markku Jyrkiäinen ja Petteri Lehtimäki. Kolmas osakas on Terhi Lehtimäki, joka nähdään Kuopion Päivärannassa avajaispäivänä tiiviisti myös palvelemassa asiakkaita. Kiirettä piisaa etenkin lounasaikoina, kun paikalle saapuvat nälkäisinä samassa rakennuksessa olevan automarketin sekä lukuisien erikoisliikkeiden työntekijät. Ruoka maistuu tietysti myös ostoksilla oleville ihmisille. Myös Jyrkiäinen on valmiina hyppäämään tarvittaessa tositoimiin, mikäli kiire kasvaa sietämättömäksi. ”Kaikkea tulee tehtyä, varsinkin Vaasassa. Jos tulee esimerkiksi sairauslomatapauksia, olen valmis tekemään hommia. Viimeksi toissa viikolla olin tiskin takana”, Jyrkiäinen kertoo. ”Ja pieniä huoltotehtäviä käyn tekemässä ravintolassa paikan päällä viikoittain.”
KUOPION UUSIEN RAVINTOLOIDEN taustalla on pohjanmaalainen Subcom Oy, jolle Päivärannan ja Matkuksen Subwayt olivat järjestyksessään 16:s ja 17:s. Yritys pyörittää paitsi muutama vuosi sitten Kuopion keskustassa avattua Subwayta, myös lukuisia ravintoloita Etelä-Pohjanmaalla, PohjoisPohjanmaalla, Tampereella ja Orimattilassa.
Suomen ensimmäinen Subway avattiin Helsingissä vuonna 2000. Nyt Suomessa on yli sata ravintolaa. Kaikkien aikojen ensimmäinen Subway avattiin Yhdysvalloissa vuonna 1965. Suomen Franchising-yhdistys valitsi Subway-ravintolan Vuoden franchising -ketjuksi 2012. Subway-ketjun työeläkevakuuttaja on Ilmarinen.
Kuopiossa maan valkoiseksi ja pakkanen on liukastuttanut kulkuväylät petollisiksi. Subwayn avajaisiin saapunut Jyrkiäinen kertoo, että oli pihalla autosta noustuaan lähellä liukastua. Hän selvisi kuitenkin säikähdyksellä ja pysyi jaloillaan. Hyvä niin, sillä kertaalleen loukkaantuminen on jo muuttanut miehen työuran suunnan.
LUMISADE ON VÄRJÄNNYT
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI
9
Jyrkiäinen työskenteli aiemmin luokanopettajana, minkä jälkeen hän suoritti liikuntapaikkojenhoitajan erikoisammattitutkinnon. Työt kuitenkin loppuivat selkävammaan, jota ei voitu leikata. Lääkäri ilmoitti, että edessä on alan vaihto. ”Olin ollut pari viikkoa sairaalassa kuntoutuksessa, kun Petteri kysyi, lähdenkö kaveriksi perustamaan Subway-ravintolaa”, Jyrkiäinen muistelee. Tämä tapahtui vuonna 2005. Petteri Lehtimäki tutustui Subway-ravintoloihin. Se tapahtui, kun matkapuhelinteollisuudessa työskennelleen Lehtimäen jenkkikollega vei hänet lounaalle patonkiravintolaan. ”Tykkäsin konseptista ja tuotteista”, Lehtimäki kertoo. Lopullinen sysäys tuli heinäkuussa 2005, kun Lehtimäen silloiseen työkaupunkiin Ouluun avattiin ensimmäinen Subway-ravintola. Oulussa oli samaan aikaan asuntomessut ja pesäpallon Itä-Länsi-ottelu, ja jonot uuteen ravintolaan ulottuivat kadulle asti. Väenpaljouden nähnyt Lehtimäki tarttui luuriin, soitti Jyrkiäiselle ja sanoi, että oma Subway on avattava nyt jos koskaan. Vaasan liikkeen avajaisia vietettiin seuraavana vuonna. ”Ensimmäisessä liiketoimintasuunnitelmassa oli kolme ravintolaa: Vaasa, Seinäjoki ja Kokkola”, Lehtimäki valottaa. Suunnitelma piti Vaasan ja Seinäjoen osalta, mutta sen jälkeen latu avautui suuremmin. Yrittäjät saivat muun muassa mahdollisuuden ostaa samaisen Oulun ravinto-
TYÖMATKALLAAN YHDYSVALLOISSA
10
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI
lan, jonka avajaisten jonosta Lehtimäki aikanaan sai lopullisen kipinän omalle Subwaylle. Myös Kokkolaan tuli sittemmin Subway, mutta toisten yrittäjien perustamana. SUUNNITELMIA ON RUKATTU sittemmin moneen otteeseen, ja Subcomista on kasvanut 17 ravintolan ja 180 työntekijän kokonaisuus. ”Monen vuoden alussa on ollut tunne, että nyt tämä riittää, mutta vielä ei ole sellaista vuotta tullut”, Jyrkiäinen naurahtaa. ”Kyllä minä uskon, että siihen kahteenkymmeneen ravintolaan mennään”, uskoo Petteri Lehtimäki.
maailmanlaajuisesti suurin ravintola-alan franchising-ketju. Suomen Yrittäjien verkkosivuilla kerrotaan, että franchising rantautui Suomeen 1970-luvulla autonvuokraus- ja pikaruokaketjujen mukana. Tätä nykyä ketjuja on jo lähes kaikilla toimialoilla. Tunnettuja franchising-yrityksiä ovat muiden muassa R-kioski, Kotipizza ja Filmtown. Markku Jyrkiäisellä on näkemys, miksi franchising-yrittäjyys kiinnostaa. ”Se on tietyllä tavalla helpompaa. Markkinointi järjestyy itsestään, kun ketjulla on mainostoimisto. Lisäksi tuotteet ovat valmiina”, hän luettelee.
SUBWAY ON
tätä nykyä Subwayn kehitystä myös laajemmasta vinkkelistä. Vuoteen
PETTERI LEHTIMÄKI KATSOO
Fran nchising-yrittäm min nen on tiietyllä tavalla help pompaa. Markkkinointi järje estyy itsestään. Lisäksi tuotteet ovatt valm miina. MAR M AR RKK K KKU JY YRKI RKIÄIN RK ÄIN IIN NE EN N
2010 asti Lehtimäki toimi matkapuhelinalan töissä ja ravintola-alan yrittäjänä rinta rinnan, kunnes hänelle tarjoutui mahdollisuus siirtyä Subwayn maajohtajaksi. Lehtimäki tarttui siihen. Hän jos kuka tietää, miten Subwaylla Suomessa menee. Hyvin. Sadan ravintolan rajan rikkonut ketju laajenee Suomessa edelleen. ”Kymmenen seuraavaa on jo työn alla. Kasvutavoitteet ovat edelleen aggressiiviset ja kartoitus on käynnissä, missä kaupungeissa ja montako ravintolaa voisi olla viiden vuoden päästä.” Lehtimäen mukaan ketjulla on positiivinen ongelma siinä, että varsinkin hyville liikepaikoille yrittäjiksi haluavista on ylitarjontaa. Maajohtaja laskeskelee, että Subway-ravintolan perustaminen vaatii yrittäjältä liiketilasta riippuen noin 100 000–200 000 euron investointia. ”Yleensä ollaan lähempänä sitä sataatuhatta”, Lehtimäki ynnää.
YRITTÄJÄN VINKKI
YRITTÄJÄ MARKKU JYRKIÄISEN TOIVEET TYÖNTEKIJÖILLE q Palveluhenkisyyttä ja sosiaalisuutta pitää olla. q Asiakkaan kohtaaminen Subwayssa on pitkä tapahtuma, joten monta asiaa voi hoitaa hyvällä palvelulla. q Ravintola-alan koulutus ei ole välttämätöntä, mutta perusteet on hyvä hallita.
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI
11
Markku Jyrkiäisen, Petteri Lehtimäen ja Terhi Lehtimäen Subcom Oy avasi ensimmäisen Subway-ravintolan Vaasaan vuonna 2006. Tätä nykyä Subcom Oy pyörittää yhteensä 17:ää ravintolaa Etelä-Pohjanmaalla, PohjoisPohjanmaalla, Tampereella, Kuopiossa ja Orimattilassa. Työntekijöitä Subcomilla on 180.
Pikaruoka-ala ei ole sijoitus, vaan ravintolat saadaan kannattaviksi kovalla työllä. Jokaisen Subway-ravintolan on pärjättävä omillaan. PETTERI LEHTIMÄKI
Hän kuitenkin muistuttaa, että pikaruoka-ala ei ole mikään sijoitus, vaan ravintolat saadaan kannattavaksi kovalla työllä. Lehtimäki korostaa, että jokaisen Subwayravintolan on pärjättävä omillaan. ”Tulos ja liikevaihto tehdään euro ja asiakas kerrallaan.” PALJON ON MUUTTUNUT siitä, kun ensimmäinen Subway avattiin Helsingin Annankadulle vuonna 2000. Ketjun tunnettavuus on kasvanut, ja sille tarjotaan jo oma-aloitteisesti liikepaikkoja. Muun muassa Kuopion Päivärannan ravintolan synnyn taustalla on kauppakeskuksen oma yhteydenotto. Mutkia sen sijaan riitti ketjun aloittaessa Suomessa vuosituhannen taitteessa. Sille piti sorvata muun muassa omanlaisensa vakuutus. Taustalla on Subwayn kotimaan Yhdysvaltojen tarkka sopimusviidakko. Jenkeissähän pikaruokaravintoloita on haastettu oikeuteen ties millä verukkeella.
12
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI
”Toiminnan vastuuvakuutukset ovat erilaisia kuin Suomessa. Silloin sorvattiin ketjun vaatima erityisehtoinen vahinkovakuutus”, OP-Pohjolan asiamies Markku Sedbom muistelee. SUBWAYSTA ON KASVANUT myös merkittävä työllistäjä. Useimmin tiskin takana palvelee nuoria naisia, mutta tälle on yrittäjien mukaan selvä syy: Subway-ravintoloihin hakeutuukin töihin pääasiassa juuri heitä. Nuoret miehet ovat harvassa. Petteri Lehtimäen mukaan työntekijöiden saatavuus ei ole ongelma, vaikka Markku Jyrkiäinen näkeekin siinä alueellisia eroja. Rekrytoinnissa on omat haasteensa, kun hakijoina on paljon nuoria, opiskelijoita tai juuri koulunsa päättäneitä, joilla ei ole cv:ssä merkintöjä tai aiempia työnantajia, joille soittaa. ”Monelle olemme ensimmäinen vakituisempi työsuhde”, Lehtimäki muistuttaa. Uusia työntekijöitä koulutetaan muun muassa University of Subway -internetpalvelussa, jossa kerrotaan muun muassa perustietoa vuonna 1965 perustetusta yrityksestä ja sen tuotteista. Subwayssa voi myös edetä vuoropäällikön tai ravintolapäällikön tehtäviin. Kuopion Päivärannassa ravintolapäällikkö on Taina Heikkinen, varsin nuori nainen hänkin. Juuri Subwayssa aloittanut Heikkinen puhkuu tyytyväisyyttä uuteen tehtäväänsä. ”Oikein hyvältä on vaikuttanut. Tämä vaikuttaa haasteelliselta ja tässä on ison työnantajan edut”, Heikkinen tuumii, ennen kuin kiirehtii jälleen palvelemaan seuraavia nälkäisiä asiakkaita.
Ilmarisen ratkaisu
MITEN HYÖDYNNÄN KEHITYSKESKUSTELUJA? työpaikassani. Yrityksessämme on alle sata työntekijää. Firmassamme on käyty joitain kehityskeskusteluja, mutta ne eivät ole noudattaneet mitään yhtenäistä mallia eivätkä ne ole olleet säännöllisiä. Haluaisin nyt ryhtyä hyödyntämään kehityskeskusteluita apuna johtamisessa systemaattisemmin, mutta en tiedä, mistä saisin hyvän mallin. Tarvitsenko jotain lomakkeita avuksi? Minkälaisia asioita kehityskeskusteluissa tulisi käsitellä? OLEN SUHTEELLISEN TUORE ESIMIES
WWW. ILMARINEN .FI
MIKÄ ON KEHITYSKESKUSTELU? esimiehen ja työntekijän välistä kahdenkeskistä perusteellista keskustelua, joka keskittyy kuluvan vuoden tulosten läpikäyntiin, tulevan vuoden tavoitteiden asettamiseen sekä työntekijän oman kehittymisen arviointiin. Hyvä kehityskeskustelu on yksi tehokkaimmista strategian jalkauttamisvälineistä. Esimies saa kahdenkeskisessä istunnossa tilaisuuden varmistaa, että kukin alaisista on ymmärtänyt, mitä strategia juuri hänen työssään tarkoittaa. Onnistunut kehityskeskustelumalli perustuu selkeään prosessiin, keskustelua tukeviin lomakkeisiin ja hyvään esimiestyö-
KEHITYSKESKUSTELULLA TARKOITETAAN
hön. Silti parhaatkin prosessit ja työkalut vesittyvät, ellei yrityksen johtamiskulttuuri ole kunnossa. Tämän takia esimiesten omat kehityskeskustelut ovat avain yrityksen johtamiskulttuurin kukoistukseen Kehityskeskustelun on oltava vuorovaikutteinen, ja oleellinen osa keskustelua onkin tehdyn työn arviointi ja palautteen antaminen. Keskustelun ilmapiirin on oltava avoin ja rentoutunut, jotta se täyttäisi tarkoituksensa. Kehityskeskustelu on aina myös luottamuksellinen. Vain sellaiset keskustelun kuluessa esiin tulleet asiat kirjataan, joiden kirjaamisesta yhteisesti sovitaan.
MISTÄ APUA KEHITYSKESKUSTELUUN? APUA KEHITYSKESKUSTELUJEN KÄYMISEEN
löydät Ilmarisen verkkopalvelusta Esimiehen käsikirjasta. Käsikirjassa on kuvattu kehityskeskustelun käymisen malli, tavoitteet ja hyvät käytännöt. Palvelusta löydät myös kehityskeskustelua tukevan lomakkeen. Esimiehen käsikirjasta saat myös muuta hyödyllistä tietoa työsuhde- ja
henkilöstöasioista. Ilmarisen asiakkaat saavat Esimiehen käsikirjan maksutta käyttöönsä. Käsikirjan löydät Ilmarisen verkkopalvelusta: www.ilmarinen.fi/tyohyvinvointi. Jos et vielä omista tunnuksia työhyvinvoinnin verkkopalveluun, voit tilata ne sähköpostitse osoitteesta tyohyvinvointi@ ilmarinen.fi.
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI
13
14 Puheenvuoro
ELÄKEJÄRJESTELMÄMME PÄRJÄÄ VERTAILUSSA OECD:n raportista selviää, että Suomessa on varauduttu väestön ikääntymiseen monia muita maita paremmin.
JAAKKO KIANDER johtaja, talous ja eläkepolitiikka
SUOMALAINEN TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ on rahastoinut tulevia eläkkeitä varten yhteensä yli 140 miljardia euroa. Tästä summasta yksityisten työeläkeyhtiöiden osuus on noin 90 miljardia. Varat ovat kertyneet vähitellen viimeisen 50 vuoden aikana. Rahastoidut varat ovat suuret, mutta ovatko ne suuria muihin maihin verrattuina? Teollisuusmaiden yhteistyöjärjestön OECD:n tuoreen vertailun mukaan Suomen eläkerahastot olivat vuonna 2011 noin 75 prosenttia bruttokansantuotteesta. Luku on samaa luokkaa kuin Yhdysvalloissa ja jonkin verran OECD-maiden keskiarvon yläpuolella. Teollisuusmaat jakautuvat kuitenkin selvästi kahteen ryhmään eläkerahastojen suhteen. Toisaalta on vähemmistö, jolla on merkittäviä eläkerahastoja. Tähän ryhmään kuuluvat Suomi ja muut Pohjoismaat sekä Hollanti, Britannia ja Sveitsi. Useimmat Euroopan maat kuuluvat kuitenkin ryhmään, jossa mainittavia eläkerahastoja ei ole kartutettu. Tällaisia maita ovat muun muassa Espanja, Kreikka, Ranska ja Saksa. MONISSA MUISSA TEOLLISUUSMAISSA julkiset eläkejärjestelmät ovat verorahoitteisia jakojärjestelmiä. Ne joutuvat vaikeuksiin viimeistään siinä vaiheessa, kun väestön ikääntyminen alkaa merkittävästi heikentää huoltosuhdetta. Suomessa tähän muutokseen on sen sijaan alusta pitäen varauduttu eläkerahastoja kasvattamalla: eläkemaksuina on kerätty enemmän rahaa kuin eläkkeitä on maksettu, ja näin syntynyt ylijäämä on rahastoitu tulevaisuuden tarpeita varten.
on myös merkittäviä eroja maiden välillä. Korvaussuhteeltaan parhaat eläkkeet on eteläisen Euroopan maissa. Nämä ovat kuitenkin myös maita, joissa eläkerahastoja ei ole, joten hyvät eläkelupaukset ovat heikolla pohjalla. Monissa maissa, joissa eläkerahastot ovat suuria, julkisen vallan tarjoamat peruseläkkeet ovat vaatimattomia ja niitä täydennetään säästämiseen perustuvilla yksityisillä lisäeläkkeillä. Näiden eläkkeiden taso riippuu taas sijoitusten tuotosta.
ELÄKKEIDEN TASOSSA
ovat tässä katsannossa hyvin turvatut. Eläkkeiden taso on hieman OECD-keskiarvoa parempi ja niihin liittyvät riskit vähäisiä. Tästä on osoituksena, että eläkkeitä ei ole tarvinnut nykyisen finanssikriisin aikana leikata. Tämä on jo sinänsä huomattava saavutus, koska monissa muissa maissa on samaan aikaan jouduttu turvautumaan leikkauksiin. Yksi selitys vakauteen on se, että Suomessa on väestön ikääntymiseen varauduttu jo etukäteen eläkevarojen rahastoinnilla. Rahastointi mahdollistaa myös sen, sijoitusriskit eivät meillä ole eläkeläisten kannettavina vaan eläkelaitosten vastuulla.
SUOMALAISTEN ELÄKE-ETUUDET
TEKSTI SATU MALKAMÄKI KUVAT SINI PENNANEN
KOHTI VIHREÄMPÄÄ TOIMISTOA SEB-konserni lähti määrätietoisesti pienentämään hiilijalanjälkeään muutama vuosi sitten. Nyt ympäristötietoiset pankkilaiset tinkivät bisnesmatkoista, käyttävät portaita hissien sijaan ja syövät lähiruokaa. INANSSIPALVELUKONSERNI SEB:N
Helsingin toimiston dealing-salissa on marraskuisena iltapäivänä keskittynyt tunnelma. Vierailijan huomio kiinnittyy asiantuntijoiden lähes paperittomiin työpisteisiin: eikö pöytien kuuluisi notkua raporteista ja analyyseista, joiden avulla onnistuneita kauppoja tehdään? Yhtiön Suomen rahoitusjohtajan Pia Ali-Tolpan vastaus kysymykseen on ”ei”. ”SEB:llä on kunnianhimoiset tavoitteet hiilijalanjälkensä vähentämisessä, ja paperittomampi toimisto on yksi keino päästä tähän. Olemme erittäin säästeliäitä printtaajia”, hän naurahtaa. SEB on sitoutunut pienentämään hiilijalanjälkeään 45 prosentilla vuoden 2008 tasosta vuoteen 2015 mennessä. Käytännössä tämä tavoite tarkoittaa lukuisia isompia ja pienempiä arjen tekoja, joihin vaaditaan sitoutumista koko henkilöstöltä. ”Olemme vähentäneet bisnesmatkailua maasta toiseen ja hyödynnämme video- ja puhelinneuvottelutekniikkaa. Työsuhdeautoissa olemme siirtyneet vähä-
F
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI
15
SEB-konsernissa on vähennetty bisnesmatkailua ja siirrytty yhä enemmän videoneuvotteluhin. Niiden sujuvuus edellyttää hyviä teknisiä välineitä.
päästöisempiin malleihin, ja paperinkulutuksessa tingimme ILMARINEN OMISTAA Helsingin ydinkeskustan vanhan muun muassa printtaamalla kaksipuolisesti”, Ali-Tolppa arvokiinteistön, jossa SEB:n toimitiloja sijaitsee. Pia luettelee. Ali-Tolpan mukaan vuokranantajalla on ollut tärkeä rooli Hänen mukaansa näyttää siltä, että SEB energiansäästötalkoissa. pääsee tavoitteeseensa hiilijalanjäljen vähen”Haluamme toimia talossa, jossa on nykyaitämisessä. kainen talotekniikka. Esimerkiksi tässä kiinteis”Esimerkiksi työsuhdeautojen kohdalla tössä ilmastointi on päällä vain virka-aikaan ja pystyimme vähentämään päästöjä 15 projäähdytys toimii kaukokylmän avulla.” senttia vuonna 2011.” Lisäksi valaistus on automatisoitu siten, että Ali-Tolppa pitää onnistumiselle keskeivalot sammuvat illoiksi ja viikonlopuiksi sekä silsenä sitä, että ympäristönäkökulma ulottuu loin, kun tiloissa ei ole ihmisiä. konsernin strategiaan. ”Erilaisten toimien yhteisvaikutuksesta säh”Silloin asia saa ansaitsemansa painoarköenergian kulutuksemme on viime vuosina Pia Ali-Tolppa von ja heijastuu kokonaisvaltaisesti yhtiön vähentynyt huomattavasti”, Ali-Tolppa kertoo. toimintaan. Ympäristöasiat eivät voi olla Häntä ilahduttaa myös se, että SEB:llä on irrallisia muusta tekemisestä”, hän toteaa. mahdollisuus käyttää vihreää sähköä. ”On tärkeää, että vuokranantaja kuuntelee vuokralaiWWF:N GREEN OFFICE (Vihreä Toimisto) -ympäristöjärjessen toiveita ja näkemyksiä myös energiansäästökysymyktelmästä oli Ali-Tolpan mukaan iso apu, kun Suomen SEB sissä.” halusi muutama vuosi sitten lähteä edistämään vihreitä ASIAKKAAT JA MUUT SIDOSRYHMÄT arvostavat Ali-Tolpan arvoja toiminnassaan. mukaan entistä enemmän sitä, että yhteistyökumppanin ”Saimme systemaattista ohjausta ja hyviä vinkkejä. arvoihin mahtuu myös ympäristön kunnioittaminen. Lisäksi Green Office innosti henkilöstömme mukaan ener”Vastuullinen toiminta ympäristöasioissa on tätä päigiansäästötalkoisiin. Joka osastolta pääsi edustaja mukaan vää, ja me haluamme toimia sen mukaisesti. Vaikka toimihankkeeseen. Se helpotti asian jalkauttamista.” alamme ei ole niitä suurimpien hiilijalanjälkien tuottaVihreämpi arki tarkoittaa myös muun muassa kertakäytjia, voimme mekin tehdä osamme. Ja jos kaikki tekisivät töastioiden hylkäämistä ja jätteiden lajittelua. Ali-Tolpan samoin, vaikutus olisi vielä isompi!” mukaan hissien käyttö on huomattavasti vähentynyt. Ali-Tolppa on pannut merkille myös sen, että esimer”Ihmiset ryhtyivät ihan vaistomaisesti käyttämään portaita, kun energia-asiat olivat olleet meillä niin paljon esillä.” kiksi Green Officen mainitseminen rekrytointitilanteissa herättää kiinnostusta. Myös henkilöstöruokala lähti mukaan yhteistyöhön hii”Vihreät arvot voivat kaiken muun hyvän lisäksi myös lijalanjäljen pienentämiseksi. Pankkilaiset syövät tätä nykyä lisätä työnantajan houkuttelevuutta”, hän sanoo. paljolti lähiruokaa. 16
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI
Gallup
Mitä merkitystä sinulle on sillä, että työnantajasi pyrkii vähentämään yhtiön hiilijalanjälkeä? Mitä itse teet vähentääksesi työpaikkasi energiankulutusta? Miten työyhteisönne on suhtautunut yhteisiin energiansäästötavoitteisiin? Kannatan itse vihreitä arvoja, joten pidän tärkeänä, että myös työnantaja kunnioittaa kestävää kehitystä. Sammutan tietokoneesta virran yöksi, tulostan mahdollisimman vähän, kierrätän paperit ja biojätteen. Miina Harava, johdon assistentti, SEB
Työyhteisö on suhtautunut tosi hyvin! Muistuttelemme hyväntahtoisesti toinen toisiamme pikku laiminlyönneistä.
”Aluksi tuli vähän napinaa, kun pahvimukeista piti luopua, mutta siitäkin on toivuttu.” On kiva, että työnantaja pitää tärkeinä samoja asioita, mitä itsekin arvostan – kuten vihreitä arvoja. Tulostan mahdollisimman vähän, vaikka se juristin työn kannalta joskus onkin hieman haastavaa. Wille Lindgren, juristi, SEB
Yhteisiin energiansäästötavoitteisiin suhtautuminen on ollut mielestäni positiivista.
”Valoja ei tarvitse sammutella, koska ne sammuvat itsestään silloin, kun huoneissa ei ole ihmisiä.”
Vuonna 2011 Ilmarinen teki energiaa säästäviä investointeja 700 000 euron edestä.
PANOSTAMME KIINTEISTÖJEMME ENERGIATEHOKKUUTEEN Ilmarinen pyrkii kiinteistöjen huollossa ja käyttötavoissa määrätietoisesti ympäristön kannalta entistä vastuullisempiin toimintatapoihin. Tavoitteena on vähentää energiankulutusta yhdeksän prosenttia vuoden 2006 tasolta vuoteen 2016 mennessä. ”Se on kova tavoite siksi, että jo lähtötilanteessa kiinteistöjen energiankulutus oli hyvin hallittua”, kertoo Ilmarisen kiinteistöpäällikkö Heikki Niemi. Niemen mukaan tavoitteen saavuttamisessa on toistaiseksi edistytty suunnitelmien mukaan muun muassa uusimalla ja automatisoimalla kiinteistöjen talotekniikkaa kuten ilmastointia, jäähdytyslaitteita sekä valaistusta. Oman haasteensa asettavat arvokiinteistöt, joita Ilmarinen omistaa useita. ”Päänvaivaa syntyy, kun vanha, jopa suojeltu kohde kohtaa nykytekniikan. Aina ratkaisu on kuitenkin löytynyt.” Vihreiden arvojen lisäksi energiatehokkuus on järkevää myös puhtaan taloudellisesta näkökulmasta. ”Kantamalla vastuuta omistamiemme rakennusten energiatehokkuudesta saamme kiinteistöhuollon kulut kuriin, mikä taas näkyy parempina sijoitustuottoina. Ja tämä on tietenkin loppujen lopuksi Ilmarisen asiakkaiden etu”, Niemi kiteyttää. ILMARINEN ON SUOMEN MERKITTÄVIMPIÄ KIINTEISTÖSIJOITTAJIA
r
r
Omistuksessa lähes viisi tuhatta asuntoa ja yli miljoona neliötä toimisto- ja liiketilaa pääasiassa pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa. Kiinteistösijoitusten arvo 3,4 miljardia euroa eli 12 prosenttia koko sijoitusomaisuudesta. ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI
17
18
TEE VUOSI-ILMOITU Prosessi
On aika tehdä vuosi-ilmoitus! Näppärimmin teet sen verkossa. Vuosiilmoituksella varmistat, että tyÜntekijÜillesi kertyy oikea määrä eläkettä ja yrityksesi vakuutusmaksu on kunnossa.
1 Kirjaudu palveluun osoitteessa: LOPDULQHQ Ă° vakuutuspalvelu
2 Valitse vasemmalla olevasta valikosta: Ansio- ja vuosiilmoitukset. 6DDW QĂ \WĂ“OOH W\Ă“QWHNLMĂ“LGHQ W\Ă“VXKGHWLHGRW
TARVITSETKO APUA? Ei tunnuksia tai tunnus hukassa? Verkkopalveluun kirjaudutaan käyttäjätunnuksilla. Ne voit tilata palvelunumerosta } } WDL Và KNÓSRVWLWVH YDNXXWXVSDOYHOX#LOPDULQHQ ĺ Ohjeita? 2KMHLWD LOPRLWXNVHQ WHNRRQ OÓ\Gà W YHUNNRSDOYHOXVWDPPH RVRLWWHHVWD ZZZ LOPDULQHQ ĺ YXRVL LOPRLWXV 0\ÓV DVLDkaspalvelumme numerossa } } DXWWDD PLHOHOOà à Q
1Ă \WĂ“OOĂ HVLWHWĂ Ă Q NHUUDOODDQ W\Ă“VXKGHWWD 6HXUDDYDW W\Ă“VXKGHWWD VDDW esille klikkaamalla: Seuraavat.
Vuosiansiot voit ilmoittaa KHWL NXQ QH RYDW WLHGRVVDVL
Voit korjata antamiasi tietoja kirjoittamalla uuden tiedon entisen tilalle ja klikkaamalla: Tallenna ja lähetä.
8XVL W\Ă“QWHNLMĂ " 7\Ă“VXKGHWLHGRW OLVĂ Ă W klikkaamalla: Uusi tyĂśsuhde.
-RV ROHW LOPRLWWDQXW DQVLRWLHGRW NXXNDXVLWWDLQ VLQXQ HL WDUYLWVH WHKGĂ HULOOLVWĂ YXRVL LOPRLWXVWD
WWW. ILMARINEN .FI
US VERKOSSA 3
Anna työntekijöiden vuoden 2012 ansiot sarakkeessa Ansio 2012. Jos työsuhde on päättynyt, anna päättymispäivä sarakkeessa Päättyi.
MUISTA MYÖS NÄMÄ VUODEN AIKANA Eläkevakuutusasiat sujuvat mutkattomasti ja pysyvät kunnossa, kun muistat hoitaa muutamat asiat vuoden aikana YHUNRVVD RVRLWWHHVVD ZZZ LOPDULQHQ ð YDNXXWXVSDOYHOX
KESÄ
SYKSY
Kesätyöntekijöiden palkat vaikuttavat palkkasummaan ja ennakkomaksuihin. Ilmoita kesätyöntekijöiden ansiot ja työsuhdetiedot sekä tarkista samalla ennakkopalkkasumma.
Tarkista ennakkopalkkasumma kuluvalle vuodelle ja muuta palkkasummaa tarvittaessa.
KEVÄT
Näin varmistat, että saat laskunne oikeansuuruisina ja ne vastaavat yrityksenne todellisia palkkamenoja.
Kesä Syksy
Saat kevään aikana vuosilaskelman, jossa on verrattu maksamianne ennakkomaksuja todellisiin palkkatietoihin. Vuosilaskelman lopputuloksena voitte saada joko palautusta tai lisämaksua.
Kevät Talvi
4
Tallenna antamasi tiedot jokaisella sivulla erikseen klikkaamalla: Tallenna ja lähetä.
Jos vuonna 2012 ei ole lainkaan palkanmaksua tai olet ilmoittanut tiedot jo aiemmin, lähetä tieto kohdasta Vakuutuksen tiedot > Lähetä viesti. Voit lähettää vuosi-ilmoituksen myös palkkahallintosi tiedostona kohdasta Tiedoston lähetys. Ansiotiedot voit ilmoittaa sähköisesti myös Aditron Personec linkki -palvelun, Itellan TYVI-palvelun sekä Logican TYVI-palveluiGHQ MD SDONND ĺ Q NDXWWD
Henkilökohtaiset työeläkeotteet valmistuvat toukokuussa. Otteelta näet edellisen vuoden loppuun mennessä kertyneen eläkkeesi ja saat arvion vanhuuseläkkeestäsi. Tarkista ote ja tee mahdolliset korjauspyynnöt osoitteessa ZZZ LOPDULQHQ ð W\RHODNHRWH
Tee tammikuun aikana vuosi-ilmoitus eli ilmoita työntekijöiden tarkat ansiotiedot. Näin varmistamme, että henkilöstöllenne kertyy oikea määrä eläkettä.
ILMOITATHAN YRITYKSESI TYÖNTEKIJÖIDEN ANSIOTIEDOT 31. TAMMIKUUTA MENNESSÄ.
TEKSTI SAMI KELHÄ KUVAT MIKKO KÄKELÄ
Hiljainen signaali on tehokas työkalu Henkilöstön hiljaisen tiedon hyödyntäminen vähentää sähläystä ja lisää tehokasta työaikaa. Näin yrityksen tuottavuutta voidaan merkittävästi parantaa, sanoo tutkija ja kouluttaja Marko Kesti. iplomi-insinööriksi koulutuksen saanut Marko Kesti on työurallaan toiminut teollisuudessa asiantuntijana sekä johtotehtävissä. Johtoryhmän jäsenenä toimiessaan Kesti havahtui huomaamaan, että henkilöstövoimavaroja ei hyödynnetä yrityksissä riittävästi. ”Ajatteluni jalostui koskemaan niin sanotun hiljaisen tiedon parempaa hyödyntämistä organisaatioissa. Tämän idean hyödyntämiseksi ja tuotteistamiseksi päätin perustaa oman yrityksen Mcompetencen vuonna 2001. Yrityksen strategiseksi päämääräksi muodostui halu kehittyä Suomen parhaaksi henkilöstötuottavuuden asiantuntijayritykseksi”, Marko Kesti sanoo. Organisaatioiden kehittämistä on tutkittu paljon, mutta tutkimustuloksia on ollut vaikea hyödyntää käytännössä. Yritykset ovat kaivanneet selkeää mallia, jonka avulla henkilöstövoimavarat voidaan linkittää liiketoiminnan ja kilpailukyvyn parantamiseen. ”Yritysten johdossa ei vielä täysin ymmärretä henkilöstövoimavarojen merkitystä liiketoiminnalle. Suomalaisissa yrityksissä on töissä ammattitaitoista, kokenutta ja hyvin koulutettua henkilöstöä. Heidän osaamisensa ja ideansa pitäisi saada paremmin käyttöön parantamaan työn sujuvuutta ja ilmapiiriä.”
D
TYÖNTEON ISO ONGELMA on sähläys. Esimerkiksi toimimattomat tietojärjestelmät, hukassa olevat tiedostot ja tiedon kulussa olevat katkokset aiheuttavat sähläämistä.
20
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI
”Sähläys kuulostaa terminä ikävältä, mikä on oikeastaan vain hyvä asia: työyhteisöt haluavat päästä siitä eroon. Sähläystä aiheuttavat ongelmat on syytä nostaa avoimeen keskusteluun ja etsiä niihin ratkaisu. Samalla kun ratkaistaan ongelmia, saadaan onnistumisen elämyksiä ja hyvää fiilistä työpaikalle.” Marko Kestin mukaan tehollisen työajan osuus on tyypillisesti noin 50–60 prosenttia kokonaistyöajasta. Noin 40 prosenttia kuluu siis muuhun kuin tuottavaan työhön. Ensimmäinen 20 prosenttia menee lomaillessa, sairastaessa tai opiskellessa, loppu 20 prosenttia kuluu suurimmaksi osin sähläykseen. ”Jos saisimme osan sähläykseen kuluvasta ajasta käytettyä teholliseen työntekoon, työnjälki paranisi, töissä olisi viihtyisämpää ja pärjäisimme kansainvälisessä kilpailussa paremmin”, Marko Kesti linjaa. Sähläystä vähennetään ja työntekoa tehostetaan parhaiten erilaisilla työelämän innovaatioilla. Työelämän innovaatioilla ei tarkoiteta perinteistä, kankeaa ja byrokraattista aloitetoimintaa, vaan systemaattista kehittämistä läpi organisaation, missä työyhteisöt itse toteuttavat pieniä parannuksia työn ääressä. ”Professori Pauli Juuti on todennut, että jokainen työntekijä on oman työnsä maailman paras asiantuntija. Tutkimukseni mukaan työntekijöiden ideoita hyödyntämällä ja sähläystä vähentämällä on mahdollista saada viisi tehokasta työpäivää lisää jokaista työntekijää kohden vuodessa.” Yrityksen liikevaihtoa nostavat virtuaaliset työpäivät saadaan kehittämisen myötä useana vuonna perätysten käyttöön. Tehokkaaseen työntekoon vapautuva aika tarkoittaa vuosittain noin 1 000–2 000 euron lisäystä liikevoittoon jokaista työntekijää kohti.
180 000 EURON SĂ„Ă„STĂ–T
Jos saisimme osan sähläykseen kuluvasta ajasta käytettyä teholliseen tyÜntekoon, tyÜnjälki paranisi, tÜissä olisi viihtyisämpää ja pärjäisimme kansainvälisessä kilpailussa paremmin.
Ilmarinen on kehittänyt yhdessä Mcompetencen kanssa ainutlaatuisen laskentamallin muun muassa sairauspoissaolojen ja tyÜelämän laadun liiketoimintavaikutusten analysointiin. Laskentamallin avulla tyÜhyvinvoinnin ja taloudellisen menestyksen välinen yhteys selkeytyy ja henkilÜstÜn kehittämistä voidaan arvioida tuottavana investointina. Laskentamallin avulla voidaan esimerkiksi todeta, että yhden prosenttiyksikÜn vähennys sairauspoissaoloissa tuo Ű DTQNM RĔĔRSŅS 500 hengen yrityksessä ja antaa samalla yritykselle mahdollisuuden kasvattaa liikevaihtoa yli 1,3 miljoonalla eurolla. �Kehittämämme laskentamalli avaa henkilÜstÜtuottavuuden merkityksen selkeinä lukuina asiakasyritystemme johdolle. Laskentamallin käyttÜ tuo selkeitä ja mitattavia säästÜjä, sillä sen ansiosta henkilÜstÜresursseja johdetaan tehokkaammin ja kehittämistoimenpiteet kohdennetaan paremmin�, sanoo Ilmarisen asiakkuuksista vastaava johtaja Timo Aro.
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI
21
Henkilöstötuottavuuden laskenta mahdollistaa suunnitelmallisen ja tavoitteellisen kilpailukyvyn parantamisen.
luotaavat yrityksen tilaa. Marko Kesti väitteli lokakuun lopussa organisaatioiden tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamisesta hiljaisten signaalien avulla. Hiljaiset signaalit ovat toimintaa ohjaavia ideoita, jotka kumpuavat henkilöstön kokemuksista. ”Hiljaiset signaalit -kyselyssä henkilöstöltä kysytään kehittämistarpeista, jotka ovat organisaation menestymisen kannalta olennaisia. Työntekijöille tehdystä kyselystä selviää esimerkiksi, TYÖAIKAJAKAUMA onko henkilöstön mielestä kehittämisen painopiste tärkeintä kohdistaa määrän nostamiseen vai laadun parantamiseen. 11 % Lomat Kehittämisen kohteet voivat liittyä esimiestoimintaan, toimintakulttuuriin tai työproPoissaolot 8% Koulutus 0,5 % sesseihin. Yrityksen työntekijöistä osa voi Työn opastus 3 % esimerkiksi kokea, että yhteisiä palavereita Oma kehittäminen 0,5 % järjestetään riittävästi, mutta niiden laatu Muu ei ole tyydyttävä, kun taas osa kaipaa lisää 23 % työaika palavereja. Kehittämiskohde on siis sama, mutta kehittämisen toimenpide on eri”, kertoo Marko Kesti. Hiljaiset signaalit -tutkimuksella saatua tietoa visualisoidaan tarkoitusta varten kehitetyn matemaattisen mallin avulla. Tehollinen työaika Tutkimuksen avulla saadaan selville kyselyn kohteena olevalle työyhteisölle oikea kehittämisen suunta, jolloin työyhteisö voi itsenäisesti sopia tehtävistä toimenpiteistä – ulkopuolista konsulttia ei kyselyn tulosten tulkitsemisessa tarvita. Hiljaisten signaalien käyttö parantaa työhyvinvointia, koska kaikki kehittäminen lähtee henkilöstöstä ja heidän ideoistaan. Kun henkilöstö kokee voivansa vaikuttaa, motivaatio työntekoon paranee. Turhan sähläyksen väheneminen nostaa myös työtyytyväisyyttä. ”Kuukauden sisällä hiljaiset signaalit -mittauksen toteuttamisesta järjestetään ideointipalaveri, jossa sovitaan yhdessä sähköiseen järjestelmään kirjattavat toimenpiteet. Koko organisaatiolle avoimesta järjestelmästä näkyy, mistä työyhteisöryhmästä idea on lähtöisin, tehtävät toimenpiteet, vastuuhenkilöt ja aikataulu. Onnistuneesta innovaatiotoiminnasta voidaan jakaa kollektiivinen HILJAISET SIGNAALIT
54 %
22
Aika työhön 77 %
23 %
”Olemme saaneet selkeän näytön, että työelämän innovaatiot ja mitattu työelämän laatu korreloivat yrityksen liikevaihdon ja henkilöstötuottavuuden kasvun kanssa”, sanoo Marko Kesti.
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI
palkkio. Jos idean toteuttaminen ei tapahdu sovitussa aikataulussa, järjestelmä käynnistää automaattisesti työyhteisökohtaisen varhaisen välittämisen mallin.” näkyy tuloksessa. Marko Kestin yritys Mcompetence on toteuttanut yrityksissä hiljaisia signaaleja luotaavia tutkimuksia ja samalla seurannut, miten signaaleista poikineet ideat ja tekemiset ovat päätyneet yritysten tuloskorteille ja miten henkilöstötuottavuus on yrityksissä parantunut. ”Olemme saaneet selkeän näytön, että työelämän innovaatiot ja mitattu työelämän laatu korreloivat yrityksen liikevaihdon ja henkilöstötuottavuuden kasvun kanssa. Ilmarisen kanssa tehdyissä henkilöstötuottavuuslaskennoissa olemme myös löytäneet tälle korrelaatiolle selityksen: työelämän laadun parantaminen vähentää sähläystä ja auttaa työntekijöitä keskittymään tehokkaaseen työntekoon. Henkilöstötuottavuuden laskenta mahdollistaa suunnitelmallisen ja tavoitteellisen kilpailukyvyn parantamisen henkilöstövoimavaroja kehittämällä.” Hiljaisia signaaleja voidaan mitata niin pienissä kymmenen hengen yrityksissä kuin isoissa konserneissakin. Tuottavuuden vipuvaikutus on suurimmillaan isoissa organisaatioissa, eli tuottavuuden tehostuminen kertautuu näissä moninkertaisesti. Marko Kestin elämään tuovat tasapainoa henkisesti antoisan, mutta myös vaativan työn ohella perhe-elämä ja liikunnan harrastaminen sekä lasten valmentaminen telinevoimistelussa. ”Itse aloitin telinevoimisteluharrastuksen kypsässä 39 vuoden iässä. Aivan kuten organisaatioidenkin kehittämisessä, pitkäjänteinen harjoittelu tuottaa tuloksia – nyt menee spagaatit molempiin suuntaan”, Kesti kertoo hymyillen.
TYÖELÄMÄN LAADUN PARANEMINEN
YHTEINEN IDEOINTI PARANTAA TYÖHYVINVOINTIA JA PALVELUA RAKENNUSTARVIKEYRITYS STARKKI
työllistää Suomessa noin 1 000 ihmistä. Ketjun 22 yksikössä palvellaan rakentajia ja remontoijia 19 eri paikkakunnalla. Starkissa on pieni henkilöstövaihtuvuus ja pitkiä työsuhteita. Starkki onkin tehnyt Mcompetencen ja Ilmarisen kanssa pitkäjänteistä henkilöstönkehittämistyötä. ”Yhteistyö Mcompetencen kanssa alkoi vuonna 2005. Etsimme silloin yhteistyökumppania tutkimaan, miten päivitetty strategiamme on organisaatiossa sisäistetty. Mcompetencen kanssa tehty kysely räätälöitiin meidän tarpeitamme varten ja laajeni luotaamaan myös henkilöstön kehittämisajatuksia. Starkin johto sitoutui hankkeeseen voimakkaasti”, kertoo Starkin henkilöstöpäällikkö Riikka Tarkiainen. Kolmena ensimmäisenä vuonna hiljaisia signaaleja luodattiin vuosittain läpi koko yhtiön. Kyselyjen kautta esiin nousseet ongelmakohdat ja kehitysehdotukset käytiin läpi yksiköittäin yhteisissä keskustelutilaisuuksissa. ”Näissä workshopeissa henkilökuntamme mietti, miten parhaista ideoista saataisiin toteutuskelpoisia. Toteutettaviksi ideoiksi valikoituvat sellaiset asiat, joihin kyseisessä yksikössä on mahdollista vaikuttaa.”
Workshopin lopuksi eri ideoista äänestettiin ensiksi toteutukseen pääsevät. Kaikki ideat kirjattiin myös avoimeen tietojärjestelmään, missä ideoihin saattoi tutustua ja niitä voi kommentoida. Tietojärjestelmä myös hälytti, jos ideat eivät edenneet sovitussa aikataulussa. ”Ensimmäisenä vuonna kehitysehdotukset saattoivat koskea hyvin konkreettisia asioita, kuten sadeasujen laatua. Toisena vuonna ideat kosStarkin Paavo Mustonen ja kivat enemmän liiketoimintamme Riikka Tarkiainen ovat tyytyväisiä prosesseja, kuten esimerkiksi myyntityöpaikkansa työhyvinvointiin. prosessia. Kolmantena vuonna kehittäminen jalostui koskemaan esimerkiksi tiedon kulun parantamista ja turhan sähläyksen vähentämistä”, Riikka Tarkiainen muistelee. Hiljaisten signaalien luotaaminen on tuonut Starkkiin toimintakulttuurin, jossa henkilöstö pääsee aidosti vaikuttamaan omaan työhönsä. Henkilöstön omien kehitysajatusten toteuttaminen myös sitouttaa ja tekee työn merkityksellisemmäksi. Systemaattinen kehittäminen näkyy asiakkaille parempana ja sujuvampana palveluna. ”On upeaa nähdä, miten henkilöstö aidosti innostuu ja haluaa kehittää työtä ja työympäristöä. Ja yksi asia on varmasti tullut kaikille starkkilaisille selväksi: työhyvinvointi on jokaisen vastuulla, ei pelkästään esimiesten”, Riikka Tarkiainen painottaa. Henkilöstölähtöinen kehittäminen on tuonut Starkille myös konkreettista taloudellista hyötyä, joka on Mcompetencen ja Ilmarisen kehittämällä laskentamallilla tehty näkyväksi, liiketoiminnan kehityksen ennustamista helpottavaksi tiedoksi.
On upea nähdä, miten henkilöstö aidosti innostuu ja haluaa kehittää työtä ja työympäristöä. RIIKKA TARKIAINEN
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI
23
TEKSTI SARI OKKO KUVAT JANNE LEHTINEN, SHUTTERSTOCK
Kuka työllistäisi yli 55-vuotiaan? Vallalla olevien mielikuvien mukaan yli 55-vuotiaat ovat vanhoja työmarkkinoille. Mutta ovatko ennakkoluulot turhia? Mitä asialle pitäisi tehdä, kun työuria haluttaisiin pidentää, mutta yritykset eivät halua palkata ikääntyviä työntekijöitä? Olisiko Ruotsin mallista apua?
24
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI
halukkuudesta palkata 55 vuotta täyttäneitä lähtivät keskustelemaan henkilövuokrausyhtiö Suomen Seniorivälitys Oy:n omistaja Mauri Koskenniemi sekä Suomen Pienyrittäjien puheenjohtaja ja liikkeenjohdon konsulttina toimiva yrittäjä Harri Jyrkiäinen. Työnantajat eivät halua työllistää 55+-vuotiaita työntekijöitä. Tutkimusten mukaan pienet yritykset ovat erityisen haluttomia.
YÖNANTAJIEN
MAURI KOSKENNIEMI: Valitettava tosiasia on, että yt-neuvottelujen tuloksena ensimmäisenä lähtevät yli 50-vuotiaat. Yksi syy on taloudellinen: pitkään yrityksessä työskenneellä on yleensä niin korkea ansiotaso, ettei häntä kannata pitää. Toinen syy on asennevamma: HR-osastojen kolmikymppisten työntekijöiden perspektiivistä viisikymppiset ovat liian vanhoja. HARRI JYRKIÄINEN: Kaiken kaikkiaanhan pienyrittäjät ovat äärimmäisen nihkeitä palkkaamaan ketään. Ensimmäisten työntekijöiden palkkaamisen kynnys on pienyrittäjälle todella korkealla. Sen sijaan, että puhutaan työurien pidentämisestä, pitäisi mieluummin puhua siitä, miten saataisiin pidettyä nykyinen aktiiviväestö työelämässä. KOSKENNIEMI: Suurin este eläkeläisten palkkaamiseen ovat työnantajakustannukset. Eduskunta on täynnä eläkeläisiä, mutta yrityksiin heitä ei palkata. Senioreilla on paljon sellaista tietotaitoa ja osaamista, jota ei käytetä hyväksi. Ammattiyhdistysliike saisi katsoa peiliin ja hoitaa homman siten, että pienyrittäjillä olisi mahdollisuus palkata ihmisiä työttömyysputkesta ja pitää vanhemmat ihmiset töissä. JYRKIÄINEN: Suomalaisilta yrityksiltä puuttuu kasvualusta. Ajatellaan vaikka kahta kukkaruukkua. Toinen puutarhuri iskee kukan ruukkuun ja olettaa, että siinä
”Kun ihminen täyttää 65 vuotta, hänet heitetään työelämän roskakoppaan”, Harri Jyrkiäinen pohtii.
”Kun yrityksessä on laaja kirjo eri ikäisten osaamista, se on imagolle hyvä asia”, Mauri Koskenniemi sanoo.
Ruotsissa valtio tulee eläkeläisten työllistämistä. Tuki näkyy esimerkiksi siten, että työeläkemaksu puolittuu. MAURI KOSKENNIEMI
se kituuttaa. Toinen puutarhuri hoitaa, kastelee ja lannoittaa kasvia saaden sen kukoistamaan. Suomen hallitus harjoittaa ensimmäisen puutarhurin kaltaista toimintaa. Kasvualustaa pitäisi luoda, jotta saisimme yritykset kasvamaan ja kansainvälistymään, mitä kautta syntyisi myös työpaikkoja. KOSKENNIEMI: Työllistimme vielä vuosi sitten paljon eläkeläisiä kotitalouksiin. Sitten nousi keskustelu kotitalousvähennyskelpoisuuden alentamisesta. Mitä tapahtui? Kysyntä loppui kuin seinään. Tai ei kysyntä loppunut, mutta se siirtyi harmaan talouden puolelle. Ruotsissa valtio tukee eläkeläisten työllistämistä voimakkaasti. Tuki näkyy esimerkiksi siten, että työeläkemaksu puolittuu eikä sairaseläkevakuutusmaksuja ole. JYRKIÄINEN: Seniori-ikäisistä löytyy varmasti hyödyntämätöntä potentiaalia, tietotaitoa, osaamista, kokemusta ja näkemystä, jota moni yrittäjä ja yritysjohtaja kaipaavat. Jäykkä työlainsäädäntö tekee jopa mahdottomaksi hyödyntää tätä osaamispotentiaalia.
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI
25
”Seniori-ikäisistä löytyy varmasti hyödyntämätöntä osaamista ja kokemusta, jota moni yritys kaipaa”, Harri Jyrkiäinen toteaa.
Moni pienyrittäjä olisi valmis palkkaamaan henkilöstöä, mutta työlainsäädäntö estää sen. Tällaista palautetta saan kentältä. HARRI JYRKIÄINEN
SUOMEN PIENYRITTÄJÄT on perustettu vuonna 2005. Yhdistyksen tavoitteena on pienyritysten ja -yrittäjien sekä yrittäjien perheiden aseman ja toimintaedellytysten kehittäminen Suomessa. SENIORIVÄLITYS on
pääkaupunkiseudulla toimiva kokeneen työvoiman välittämiseen erikoistunut henkilöstöpalveluyritys. Vuonna 2011 perustettu yritys on laajenemassa koko maan kattavaksi.
26
KOSKENNIEMI: Törmäämme usein tilanteeseen, jossa olemme löytäneet tehtävään sopivan eläkeläisen. Hän ei kuitenkaan voi tienata tiettyä tasoa ylittävää summaa kuukaudessa, koska lainsäädäntö estää sen. Tämä on selkeä työllistämisen este, mutta siihen ei puututa. JYRKIÄINEN: Yli 80 prosenttia uusista työpaikoista syntyy pk-sektorilla. Suomessa on yli 300 000 yritystä, joista pk-yrityksiä on noin 98 prosenttia. Pk-yrittäjät tuottavat Suomen bruttokansantuotteesta arviolta 70-75 prosenttia ja työllistävät Suomen työvoimasta noin 60–70 prosenttia. Siltikään tätä Suomen yhteiskuntaa ylläpitävää moottoria ei kuunnella. JYRKIÄINEN: Omassa työssäni oli jokin aika sitten tilanne, jossa yritys halusi myyntiin lisää kokemusta. Yrittäjä löysikin pian potentiaalisen, tarmokkaan, kyvykkään ja osaavan 60-vuotiaan kandidaatin. Nainen tuli rekrytointihaastatteluun, jossa hän kertoi pitävänsä ihmeenä sitä, että ylipäätään pääsi haastatteluun. Yleensähän homma menee siten, että hakemus lentää roskiin suoraan syntymävuoden perusteella, vaikka cv olisi kuinka vakuuttava. Viikonlopun asiaa mietittyään työnhakija kuiten-
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI
kin ilmoitti, ettei sittenkään ryhdy hommaan. Työ olisi vaativaa ja hakija saisi lähes palkkaa vastaavan korvauksen olemalla työttömänä. KOSKENNIEMI: Törmäsimme jokin aika sitten tilanteeseen, jossa eräässä suuressa yrityksessä tarvittiin vahvaa talousalan osaajaa, pitkää kokemusta ja tietotaitoa, jota ei koulunpenkiltä löydy. Valitettavasti yrityksen HRhenkilö sanoi, että osaaja ei sitten saisi olla yli 40-vuotias. JYRKIÄINEN: Kun ihminen täyttää 65 vuotta, hänet heitetään käytännössä katsoen työelämän roskakoppaan. Tänä päivänä meillä on kuitenkin paljon yli 65-vuotiaita tai jopa yli 75-vuotiaita, joiden henkinen vireys on kunnossa, ja he hakevat itselleen aktiviteettiä. KOSKENNIEMI: Ruotsissa työnantajakustannukset on ratkaistu mainiosti. Vuosina 1946–1984-syntyneiden työssä olevien työnantajamaksu on 31,42 prosenttia. Vuonna 1945 tai sitä aikaisemmin syntyneiden työnantajamaksu on vain 10,21 ja vuonna 1985 tai myöhemmin syntyneiden 15,49. Malli kannustaa palkkaamaan sekä eläkeläisiä että nuoria. Ruotsissa on myös yrityksiä, jotka työllistävät vain eläkeläisiä, koska lainsäädäntö antaa siihen mahdollisuuden.
Ikäihmisten työllistämiseksi Suomen lainsäädäntö pitäisi saada kuntoon. Myös asenneilmastoa on syytä tuulettaa. MAURI KOSKENNIEMI
LÄHDETÄÄN MURTAMAAN MYYTTEJÄ
Ikääntyneillä ihmisillä on paljon sairauspoissaoloja, eivätkä he jaksa nykyrytmissä. KOSKENNIEMI: Ei pidä paikkaansa. Jaksaminen riippuu työstä. Eläkeläisen paras paikka ei välttämättä ole liukuhihnalla, mutta monissa muissa tehtävissä hän pärjää mainiosti. JYRKIÄINEN: Jos ihminen pitää itsensä kunnossa niin fyysisesti kuin psyykkisesti, niin kyllä hän seisoo hihnalla vaikka 75-vuotiaaksi. Ikääntyneet eivät opi uusia asioita, eivätkä pysy kärryillä esimerkiksi nykytekniikan kanssa. KOSKENNIEMI: Kaikki meille tulevat työhakemukset tulevat sähköpostitse. Eläkeläisillä ei välttämättä ole omaa tietokonetta, mutta he käyvät sitten vaikkapa kirjaston tietokoneella. Monet ryhtyvät eläkeläisinä opiskelemaan ja tekemään jopa väitöskirjoja. JYRKIÄINEN: Tutkimustulosten mukaan ihminen on kuolinvuoteelle asti oppimiskykyinen. Kokemukseen perustuva oppiminen voi luoda ihan uudenlaisia innovaatioita. Ikääntyneet eivät ole motivoituneita, koska he odottavat vain eläkkeelle pääsemistä. JYRKIÄINEN: Voi olla, että joillakin ainoa motivaattori on kuusikymppisenä eläkkeelle pääsy. Tämä johtuu esimerkiksi siitä, että ihminen on tehnyt liian pitkän uran samoissa työtehtävissä. Jokainen leipiintyy välillä. Motivaatio ei ole iästä kiinni. KOSKENNIEMI: Voi olla niinkin, että eläkkeelle pääsyä odottanut ihminen toteaa parin kuukauden kuluttua eläkkeen alkamisesta, ettei tästä tule mitään. He ovat usein valmiita muutokseen ja ryhtymään vaikkapa iltapäiväkerhon ohjaajaksi aiemmasta urasta riippumatta.
TUTKITTUA TIETOA
Eläketurvakeskus on tutkinut työnantajien halukkuutta työllistää nykyistä enemmän 55 vuotta täyttäneitä ja vanhuuseläkeikäisiä. Myönteisesti suhtautuvien toimipaikkojen osuus on hieman kasvanut vuoden 2004 tutkimuksesta. ”Kyllä” vastanneita on molempina tutkimuskertoina ollut neljäsosa toimipaikoista, mutta ”mahdollisesti” vastanneiden osuus on kasvanut. Vuonna 2011 kolmasosa toimipaikoista arvioi mahdollisesti voivansa työllistää ikääntyneitä ihmisiä nykyistä enemmän, kun vuonna 2004 toimipaikoista neljäsosa oli samaa mieltä. Vastaavasti kielteisesti ikääntyneiden työllistämiseen suhtautuvien osuus on pienentynyt. Vuonna 2011 selvästi alle puolet katsoi, ettei ikääntynyttä työvoimaa voida käyttää nykyistä enempää. Kiinnostusta työn tarjoamiseen 63 vuotta täyttäneille on joka kymmenennessä toimipaikassa. Halukkuutta pysyvän työn tarjoamiseen vanhuuseläkeikäisille on vähemmän kuin osaaikaisen tai tilapäisen työn tarjoamiseen. Vajaa kymmenen prosenttia olisi halukas työllistämään vanhuuseläkeikäisiä pysyvästi. Tilapäistä tai osa-aikaista työtä olisi valmis tarjoamaan joka kolmas toimipaikka.
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI
27
28
Lyhyesti Lyhyesti
Työeläkemaksut ennallaan
TyEL-maksu on vuonna 2013 keskimäärin 22,8 % palkoista eli sama kuin vuonna 2012. Työeläkemaksulla kustannetaan sekä nykyisiä että tulevia työeläkkeitä, eli osa maksusta rahastoidaan. Keskimääräisessä maksussa on otettu huomioon hyvitys ja muut alennukset. Hyvityksen määräksi on arvioitu keskimäärin 0,4 prosenttia palkoista (tänä vuonna 0,3 %). Liian korkeina kerättyjen työkyvyttömyysmaksujen oikaisujen johdosta vuoden 2013 maksuun tehdään alennus, jonka suuruus on 0,4 prosenttia palkoista. Maksun laskennassa käytettävä perustekorko pysyy ennallaan.
Perittävä keskimääräinen työeläkemaksu % palkoista Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Tasausosa Muut osat Asiakashyvitykset Yhteensä Alennus Maksu keskimäärin
2012 2,9 1,0 18,3 0,9 -0,3 22,8
2013 2,9 0,9 18,9 0,9 -0,4 23,2 -0,4 22,8
22,8
Työnantajan ja työntekijän maksuosuudet % palkoista (Asiakashyvitykset ja muut alennukset on huomioitu) Alle 53-vuotiaan työntekijän osuus 53 vuotta täyttäneen työntekijän osuus Työnantajan osuus keskimäärin
2012 5,15 6,50 17,35
2013 5,15 6,50 17,35
Pientyönantajan maksu Pientyönantajan TyEL-maksu on 23,4 prosenttia palkoista, kun siinä on huomioitu oikaisujen johdosta tuleva maksun alennus. Maksua voi alentaa vakuutuskohtainen asiakashyvitys. Tilapäisen työnantajan TyEL-maksu on 23,8 prosenttia palkoista. Tilapäinen työnantaja ei saa asiakashyvityksiä eikä maksun alennuksia. Yrittäjän YEL-maksu Alle 53-vuotiaiden yrittäjien YEL-maksu on 22,50 prosenttia ja 53 vuotta täyttäneiden maksu 23,85 prosenttia eli maksut ovat samat kuin tänä vuonna. Suurilla yrityksillä omat työkyvyttömyyseläkkeet vaikuttavat maksuun Kun yrityksen vuoden 2011 palkkasumma ylittää 1 879 500 euroa, maksuun vaikuttaa sen työkyvyttömyysriskiin perustuva maksuluokka. Vuoden 2013 maksuun vaikuttavat yrityksen omat vuosina 2010 ja 2011 myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet ja osatyökyvyttömyyseläkkeet. Työnantajat on jaettu 11 maksuluokkaan. Kuntoutustuet eivät vaikuta maksuluokkaan. Jos kuntoutustuen saajalle myönnetään myöhemmin työkyvyttömyyseläke, otetaan se siinä vaiheessa huomioon maksuluokkaa määrättäessä. Työnantajilla, joiden palkkasumma on välillä 1,8795–30,072 miljoonaa euroa, yrityksen oma maksuluokka vaikuttaa maksuun vain osittain, tätä suuremmilla yrityksillä täysimääräisesti. Maksuluokka neljä on perusluokka, johon kuuluvilla yrityksillä työkyvyttömyysmeno on keskimääräisellä tasolla. Asiakashyvitysten lisäksi suurimmilla yrityksillä maksua pienentävät myös maksutappioalennus ja hoitokustannusosan suuruusalennus.
VARHENNETTU VANHUUSELÄKE POISTUU Varhennettu vanhuuseläke eläkemuotona poistuu työeläkejärjestelmästä kokonaan, mikäli hallituksen esitys menee läpi. Nykyisin varhennetulle vanhuuseläkkeelle voi jäädä 62-vuotiaana. Lakimuutos tarkoittaa, että vanhuuseläkkeelle voi jäädä jatkossa aikaisintaan 63-vuotiaana, mikä on vanhuuseläkkeen alaikäraja työeläkejärjestelmässä. Kansaneläkejärjestelmässä varhennettu vanhuuseläke säilyy, mutta sen ikäraja nousee 63 vuoteen. Muutos koskee vuonna 1952 ja sen jälkeen syntyneitä.
Työeläkelakia muutetaan myös niin, ettei työttömyysturvan lisäpäivärahaa saavilla pitkäaikaistyöttömillä ole enää mahdollisuutta jäädä 62-vuotiaana varhennusvähennyksellä vähentämättömälle vanhuuseläkkeelle. Lisäksi takuueläkkeestä annettua lakia ehdotetaan muutettavan niin, että vanhuuseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä saavalla olisi oikeus takuueläkkeeseen aikaisintaan 63-vuotiaana. Nämä muutokset koskevat vuonna 1958 ja sen jälkeen syntyneitä. Myös osa-aikaeläkkeen ikäraja nou-
see yhdellä vuodella 61 vuoteen. Lue tästä lisää sivulta 5. Lakimuutosten tavoitteena on pidentää työuria. Ehdotukset perustuvat hallitusohjelmaan ja työmarkkinakeskusjärjestöjen keväällä tekemään työurasopimukseen, jonka toimenpiteet hyväksyttiin hallituksen kehysriihessä. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta 2013.
Lyhyesti Lyhyesti
ILMARISEN VERKKOPALVELUT
on nyt yhdessä osoitteessa: www.ilmarinen.fi/palvelut
Työeläkkeet nousevat ensi vuonna 2,8 prosenttia Työeläkkeet nousevat ensi vuonna noin 2,8 prosenttia vuoden 2012 tasosta. Työeläkeindeksi on 2475. Työeläkeindeksillä tarkistetaan maksussa olevat työeläkkeet. Työeläkeindeksiä laskettaessa palkkojen muutoksen osuus on 20 prosenttia ja hintojen muutoksen 80 prosenttia. Palkkakertoimeksi vahvistettiin 1,327. Sen nousu on vajaat 2,8 prosenttia. Palkkakertoimella tarkistetaan vuosiansiot eläkkeen alkamisvuoden tasoon tulevaa työeläkettä laskettaessa. Palkkakertoimessa palkkojen muutoksen osuus on 80 prosenttia ja hintojen muutoksen 20 prosenttia.
OSAKESIJOITUKSET NOSTIVAT ILMARISEN SIJOITUSTUOTTOA Ilmarisen sijoitussalkun tuotto tammisyyskuussa ylsi 5,3 prosenttiin. Sijoitusten markkina-arvo oli 29,1 miljardia euroa. ”Olemme sijoitustuottoon varsin tyytyväisiä, etenkin pääomasijoitusten ja ulkomaisten osakesijoitusten osalta. Sen sijaan suomalaisten osakesijoitusten tuotto oli selvästi muita markkinoita heikompaa”, sanoo varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio. Noteeratut osakesijoitukset tuottivat 5,8 prosenttia. Myös pääomasijoitukset tuottivat hyvin, 10,7 prosenttia, kuten myös korkosijoitukset, 4,9 prosenttia. Kiinteistösijoitukset tuottivat vakaan 3,8 prosentin tuoton. Yhtiön pitkän aikavälin reaaliset sijoitustuotot olivat syyskuun lopussa 3,6 prosenttia. Työeläke-maksun tulevaa kehitystä arvioidessaan Eläketurvakeskus käyttää 3,5 prosentin reaalista tuotto-oletusta. ”Pitkän aikavälin sijoitustuottojen tilanne näyttää osaltamme hyvältä. Vaikka raportoimmekin sijoitustuottojamme neljännesvuosittain, on muistettava, että työeläkesijoittaminen on hyvin pitkäjänteistä toimintaa ja ”kvartaalimme” pikemminkin 25 vuoden pituinen”, Ritakallio sanoo. Ilmarisen vakavaraisuus pysyi hyvällä tasolla ja vahvistui vuoden takaiseen verrattuna.
Ensi vuonna aloittavan yrittäjän eläkemaksu nousee Ensi vuonna aloittavat yrittäjät saavat YEL-maksustaan 22 prosentin alennuksen. Alennus koskee yrittäjätoiminnan neljää ensimmäistä vuotta, ja siihen ovat oikeutettu ne, jotka ryhtyvät yrittäjäksi ensimmäistä kertaa. Esitetty lakiehdotus nostaa hieman aloittavan yrittäjän eläkemaksua. Nykyisin aloittavan yrittäjän alennus on 25 prosenttia. Ennen vuodenvaihdetta aloittaneiden yrittäjien alennus pysyy 25 prosentissa, jos yritystoiminta jatkuu keskeytyksettä. Esimerkiksi yrittäjä, joka on
29
aloittanut yritystoiminnan ensimmäistä kertaa tammikuussa 2012, saa YEL-vakuutuksensa 25 prosentin alennuksella joulukuuhun 2015 saakka. Lainmuutos vähentää yrittäjien eläkelakiin liittyviä valtion kustannuksia. Valtio rahoittaa yrittäjäeläkkeet siltä osin kuin vakuutusmaksut eivät riitä eläkkeiden kustannuksiin. Laki tulee voimaan 1. tammikuuta 2013.
YRITTÄJÄ, TARKISTA TYÖTULOSI! Yrittäjänä vaikutat itse eläkkeesi määrään. Yrittäjän eläkkeen perustana on työtulo, joka vaikuttaa lisäksi mm. sairaus- ja vanhempainpäivärahan suuruuteen. Tarkista ja muuta työtulosi verkossa ilmarinen.fi/vakuutuspalvelu.
Lyhyesti Lyhyesti
Työkyvyttömyyspuskurit mitoitettu oikein Työeläkeyhtiöiden vakuutusmatemaatikot laskevat parhaillaan tulevien vuosien työkyvyttömyyspuskurin tarvetta, riittävyyttä ja käyttöä kevään työeläkemaksupäätösten pohjaksi. Puskurit lähtivät kasvamaan 90-luvun lopulla, kun työkyvyttömyyseläkkeelle jäi oletettua pienempi joukko työntekijöitä. Sittemmin puskureita on purettu maksunalennuksin. Esimerkiksi ensi vuodelle yritykset ja palkansaajat saavat tyel-maksun yleistä korotusta (0,4 %) vastaavan maksunalennuksen. Tämän syksyn aikana on myös esitetty arvioita, että pienten ja suurten työnantajien puskurit olisivat keskenään epäsuhtaiset. ”Uusimpien laskelmien mukaan olemme tasapainotilanteessa ja puskurit on suhteessa vakuutusriskiin oikeudenmukaisesti mitoitettu suurten ja pienten työnantajien välillä,” sanoo Reijo Vanne Työeläkevakuuttajat Telasta.
Ilmarinen palkitsi nuorten ja vanhusten yhteismusikaalin Ilmarisen ja Vanhustyön keskusliiton Vuoden vanhusteko -palkinnon on saanut vantaalainen Luovat nuoret -ryhmä. Ryhmä toteutti yhteistyössä paikallisten vanhusten kanssa Kultainen nuoruus -musikaalin. Musikaali syntyi, kun nuoret vierailivat vanhusten palvelukeskuksessa ja kokosivat heidän elämäntarinoitaan. Palkinto on suuruudeltaan 5 000 euroa ja se myönnettiin nyt viidennen kerran. Musikaalin tekemisestä oli iloa sekä nuorille että vanhuksille. ”On hyvin koskettavaa nähdä, miten kahden niin eri-ikäisen porukan yhteistyöstä kumpuaa iloa ja elämyksiä, jotka liikuttavat. Tästä voivat ottaa oppia ihan kaikki – erilaisuus ei ole uhka vaan rikkaus”, sanoo Ilmarisen viestintä- ja henkilöstöjohtaja Päivi Sihvola.
Ilmarinen pärjäsi jälleen työeläkeyhtiöiden välisessä kilpailussa asiakkaista vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä. Ilmarisen TyEL-vakuutusten nettomäärä kasvoi heinä-syyskuun asiakashankinnan myötä yli 540 kappaleella ja YEL-asiakaskanta lähes 450 vakuutuksella. Molempien vakuutusten määrä kasvoi merkittävästi viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. ”Tulos on hyvä ja olemme siihen tyytyväisiä. Olemme iloisia myös siitä, että asiakaspysyvyytemme on säilynyt erittäin hyvänä. Tämä osoittaa, että olemme tehneet asioita oikein ja asiakkailla on vahva luottamus Ilmariseen”, Ilmarisen asiakkuuksista vastaava johtaja Timo Aro sanoo.
Uusi Työn iloa -blogi KERTOO TYÖHYVINVOINNISTA Ilmarisen työhyvinvointia ja hyvää työelämää käsittelevä Työn iloa -blogi on julkaistu. Blogi on osa uutta Kollega.fi -verkkolehteä. Blogin tavoite on jakaa Ilmarisen laajaa kokemusta työhyvinvoinnista lukijoiden hyödyksi. Blogin kirjoittajina toimivat Ilmarisen ja kumppaniverkostomme asiantuntijat. Tutustu blogiin: www.kollega.fi/tyoniloa
ANTERO AALTONEN
30
ILMARISEN ASIAKASMÄÄRÄ VAHVASSA KASVUSSA
Enbuske
31
Netti vai helmitaulu? suomalaiset olivat netinkäytössä maailman parhaita. Jenkkien tv-kanavat ja kiiltäväpaperiset bisneslehdet ramppasivat tekemässä juttuja meidän erinomaisuudestamme. Mistä tämä johtui? Veikkaanpa, että yksi syy oli suomalainen keksintö: nettipankki. 90-luvun puolivälissä suuret massat oli yksinkertaisesti pakotettu pois konttoreista oman nettinsä ääreen. Silloin paheksuttiin pankkien palvelumaksuja, vaikka ne taisivat lopulta johtaa suomalaisten nettietumatkaan. Olihan se nyt järjetöntä, että pienimmässäkin kyläpahasessa oli kohtuupalkkaisia ihmisaivoja tekemässä työtä, jonka tietokone hoiti varmemmin ja halvemmin. 0-LUVUN LOPUSSA
9
edes arvostaa nettipankkisysteemiä, mutta on uskomatonta, miten hyvin se meillä toimii. Esimerkiksi Jenkeissä voit edelleen maksaa netissä usein vain oman pankkisi toiselle tilille. Jos haluat maksaa toisiin pankkeihin, se täytyy edelleen tehdä shekillä. Kyllä – shekillä – sillä paperiläpyskällä, jonka muistamme juuri ja juuri 70-luvulta. Kapitalismin ja tehokkuuden nimiin vannovassa maassa on satoja tuhansia ihmisiä tekemässä ihan työkseen käsillään sitä, minkä me suomalaiset olemme tehneet jo parisenkymmentä vuotta tietokoneella. Tämä parantaa työllisyyttä, sanoo joku. Totta kai se parantaa. Samalla logiikalla voisimme kieltää tietokoneet kokonaan ja siirtyä helmitauluihin. Silloin sitä työvoimaa vasta tarvittaisiinkin. Ja joka ainoan työsekunnin maksaa lopulta kuluttaja.
HARVA SUOMESSA OSAA
MIKSI JENKEISSÄ mikään systeemi ei sitten vakiinnu? Siksi, että jos siellä yritettäisiin sopia yhdestä standardista, aina löytyisi joku toinen mahdollinen edunsaaja, joka lupaisi toimittaa järjestelmät vielä paremmin kuin edellinen. Jatkuva kilpailu, joka yleensä on hyväksi taloudelle, saattaa johtaa myös siihen, että lopulta mikään järjestelmä ei vakiinnu. Kääntöpuolena Suomen hommassa on tietysti monopolisoituminen. Suomessa paljon pilkattu konsensus on meille joissakin asioissa hyödyllinen. MUISTAN, KUN MAKSOIN ensimmäisen kerran laskun tietokoneella. Jännitin, koska olin aiemmin tottunut asioimaan elävän pankki-ihmisen kanssa. Suurin pelkoni oli se, että joku todella nappaisi rahani välistä. Tai että ne katoaisivat jonnekin. Alkukankeus hävisi äkkiä ja pian netissä maksaminen oli yhtä itsestäänselvää kuin vessassakäynti.
nettiedelläkäviäjä. Kun Suomen nettipankki kehitettiin 90-luvun alussa, Viro oli vielä neuvostotasavalta, jossa todellakin laskettiin helmitauluilla. Nyt Virossa voi jopa äänestää netissä. Suomessa tähän ei ole lähdetty, sillä koko hommaa pidetään turvallisuusriskinä. Outoa, että olemme valmiita siirtelemään satojen tuhansien eurojen summia netissä, mutta pelkäämme yhden ainoan äänen päätymistä vääriin käsiin.
Suurin pelkoni oli se, että joku todella nappaisi rahani välistä. Tai että ne katoaisivat jonnekin.
TUOMAS ENBUSKE
KUVA VILLE JUURIKKALA
ENÄÄ SUOMI EI OLE
Kevään seminaaritarjonnassa on mukana kestosuosikkeja ja ajankohtaisia tyÜhyvinvoinnin uutuuksia. Tutustu ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa www.ilmarinen.fi/tilaisuudet! Tilaisuudet
Tule kehittymään
TYĂ–HYVINVOINTISEMINAARIT TyĂśyhteisĂśtaidoilla tyĂśhyvinvointiin Juha Wiskari
TyĂśhyvinvoinnin johtamisella tulosta Pauli Juuti Vaasa Tampere
21.3. 18.4.
Varhaista välittämistä 2.0 Ilmarisen tyÜhyvinvointipäällikÜt, Stella Polaris Rovaniemi Helsinki Turku Jyväskylä
14.2. 14.3. 11.4. 16.5.
12.2. 6.3. 10.4. 14.5.
Ajattelun johtaminen ja sen mahdollistaminen Arto Miekkavaara ja Mikael Sallinen Jyväskylä Helsinki Joensuu
KATSO TARKEMMAT TIEDOT JA ILMOITTAUDU OSOITTEESSA WWW.ILMARINEN.FI/TILAISUUDET
14.2. 12.3. 22.5.
Erinomaisuutta erilaisuuden johtamisella Matti Ylikoski Mikkeli Helsinki Tampere
19.3. 16.4. 21.5.
Uuteen aikaan – tyÜelämän ja sen rakenteiden suuri muutos Esko Kilpi
Ihmisten johtamisen perusteet Pekka Järvinen Kuopio Oulu Lappeenranta Turku
Seinäjoki Tampere Helsinki
5.2. 4.6. 6.6.
Helsinki
7.2.
AJANKOHTAISSEMINAARIT iAreena 2013: Lisää virtaa! Ikäihmisen kehon ja mielenhyvinvointi +HOVLQNL }