Ilmarinen 1/2014

MARTTI MIKKOLA: AINEETON OMAISUUS PITÄÄ SUOJATA

OSA-AIKAELÄKKEELLE?

24

22

HEIDI HAMMARSTEN: EN: MOTIVAATIO RATKAISEE

31

“Ilmarinen on entistä kiinnostuneempi kiinteistö- ja infrastruktuurisijoituksista, koska ne antavat sijoituksille hyvän inflaatiosuojan.“ – Timo Ritakallio, Ilmarinen s. 14

ILMARINEN1/14

19

JUMPPAA AIVOILLESI

Aivotutkija Ville Ojasen vinkit aivojen huoltoon

Sisältö

Yrittäminen, työhyvinvointi, vastuullisuus

1/14 Zinnkellerin Nina ja Wolfgang Wiegand tietävät kuinka palvelutaito periytyy.

8 TAKAISIN KOTIIN JANNE VIHAVAINEN, TAKSIYRITTÄJÄ

15

KUNNON REMONTTI

4 Aineettoman omaisuuden arvo Aineeton omaisuus on monelle yritykselle kultaakin kallimpaa.

Miten sen voi suojata?

24

Kausityöntekijän vakuuttaminen 5 Kuinka paljon on 30 miljardia euroa? 6 Ilmarisen palvelut tilitoimistoille 13 Lyhyesti: Eläkevakuutuksen niksit, TyEListä YELiin, miten se meni? Suomalaisten eläkeiän odote 28

2

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

Pääkirjoitus Parempaa elämää, ole hyvä.

ILO IRTI ONNISTUMISISTA! Julkaisija: Ilmarinen Päätoimittaja: Päivi Sihvola Toimitusneuvosto: Päivi Hansio, Eeva Hukka, Kati Huoponen, Anna Hyrske, Esa Jääskeläinen, Milla Kauppila, Jaakko Kiander, Sari Leppävuori, Heidi Mannio, Mari Merilampi, Mika Paananen, Jukka Welling Palautteet ja juttuvinkit: DVLDNDVOHKWL#LOPDULQHQ ĺ Toimitus & ulkoasu: Maggie Oy | Zeeland Painopaikka: Erweko Oy ISSN-L 1239-050X, ISSN 1239-050X (painettu), ISSN 2323-1165 (verkkojulkaisu) Painos: 79 000 Painettu maaliskuussa 2014.

Yhteystiedot: Käyntiosoite: Porkkalankatu 1, Helsinki Postiosoite: 00018 Ilmarinen Puhelin: 010 284 11

uurin osa naisyrittäjistä kokee työn iloa joka päivä. Tämä kävi ilmi kyselystä, jonka teimme vastikään yhdessä Suomen Yrittäjänaisten kanssa. Naisyrittäjät näkevät myös paljon vaivaa terveytensä ja jaksamisensa eteen. Useimmat kertoivat ajattelevansa myönteisesti, harrastavansa liikuntaa ja saavansa tukea ystäviltä ja läheisiltä. Moni naisyrittäjä kiinnitti huomiota myös terveelliseen ruokavalioon ja kunnon yöuniin. Nämä kaikki ovatkin oikeita ja tärkeitä asioita.

Omasta arjen jaksamisesta kannattaakin pitää huolta, koska etenkin yksinyrittäjät ovat usein tiukilla. He eivät voi jakaa kasvavaa työtaakkaa työkavereiden kesken, vaan joutuvat venymään ja hoitamaan ekstratyötkin useimmiten itse.

Selkein yhteys jaksamiseen on tutkimuksemme mukaan kuitenkin riittävällä vapaaajalla ja ehkä yllättäenkin, onnistumisten juhlistamisella. Tutkimuksen naisyrittäjistä joka neljäs piti vapaa-aikaansa riittävänä ja onnistumisia juhli vain joka viides. Tämä joukko kuitenkin jaksoi merkittävästi muita yrittäjänaisia paremmin. Tämä on mielestäni tärkeä havainto, josta me kaikki voimme ottaa oppia – yrittäjät ja palkansaajat ikään ja sukupuoleen katsomatta. Riittävään vapaa-aikaan kannattaa panostaa, mutta myös onnistumisten juhlistaminen auttaa jaksamaan. Otetaan siis ilo irti onnistumisista!

Mielenkiintoista tietoa yrittäjien jaksamisesta ja työhalukkuudesta saimme myös toisesta viimeaikaisesta tutkimuksesta.

Vastikään eläkkeelle jääneistä eniten työhaluja tuntuu näet olevan yrittäjillä: heistä peräti kolme neljästä haluaisi jatkaa työtä eläkkeelläkin. Myös jaksamisen suhteen yrittäjäeläkeläiset ohittivat kirkkaasti palkansaajat: 70 prosenttia eläkkeelle jääneistä yrittäjistä tuntisi jaksavansa töissä edelleen hyvin.

S

Eläke- ja vakuutusasiat: 010 195 000 Asiakastietojen muutokset: YDNXXWXVSDOYHOX#LOPDULQHQ ĺ Ilmarisen yhteistyökumppani on OP-Pohjola-ryhmä.

Hoida eläkevakuutusasiat netissä – näin otat Ilmarisen verkkopalvelun käyttöösi Maksuttoman verkkopalvelun käyttäjätunnukset saat asiakaspalvelustamme numerosta 010 195 000. r Tilaa kaikille työeläkeasioita hoitaville henkilöille omat tunnukset. r Verkkopalvelu on osoitteessa ilmarinen.fi/vakuutuspalvelu r Jos tilitoimisto hoitaa eläkevakuutusasiasi, voit antaa heille suostumuksen verkkopalvelun käyttöä varten. r Yrittäjän palvelu on käytettävissä henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla.

Pidä huolta itsestäsi ja nauti onnistumisistasi.

Siitä syntyy työn iloa!

Kati Huoponen työhyvinvointijohtaja, Ilmarinen

AUTA MEITÄ TEKEMÄÄN YHÄ PAREMPAA LEHTEÄ

Mielipiteesi on tärkeä, koska kehitämme lehteä jatkuvasti ja toivomme, että se tarjoaa sinulle arkipäivän työkaluja.

Haluamme kuulla näkemyksiäsi lehdestä myös jatkossa.

Risuja, ruusuja, juttuvinkkejä, kehittämisideoita?

Kerro ne sähköpostitse DVLDNDVOHKWL#LOPDULQHQ ĺ

TERHI PAAVOLA

4

Innostus

TAKAISIN

Rantasalmelle Tänään on ollut mielenkiintoinen päivä. Olen työvuorolistan mukaan ajovuorossa ja minulla piti olla vain yksi pidempi keikka. Mutta sitten tulikin puhelinsoitto, ja pian lähden toiselle keikalle Mikkeliin. Puhelinsoitot tietävät tavallisesti hyviä asioita.

2

MIKSI LÄHDIT HELSINGISTÄ RANTASALMELLE YRITTÄJÄKSI?

Päätökseen oli monia syitä. Olen ollut kuljetusalalla palkkatyössä reilut 20 vuotta. Viimeksi toimin Veolia Transport Finland Oy:ssä toimitusjohtajana ja päätin, että kun saamme yrityksen kannattamaan, on minun aika lähteä.

Näin kävi vuonna 2012. Samaan aikaan lapseni lähtivät opiskelemaan, Rantasalmella vapautui taksilupa ja kunnan järjestämä monipalveluliikennekin tuli tarjouskilpailuun. Kun olimme vaimoni kanssa jo rakentaneet paikkakunnalle omakotitalotasoisen vapaaajanasunnon, tuntuivat palaset loksahtavan paikoilleen. Soitin vielä ystävälleni, jonka olen 4-vuotiaasta asti tuntenut, että lähtisikö hän minulle kumppaniksi. Kun sain luotettavan kaverin mukaan, päätös yrityksen perustamisesta syntyi helposti.

3

MILLAISTA YRITTÄMINEN ON?

Olen yrittäjäperheestä ja nähnyt tätä elämää jo pienestä pitäen. Nautin asiakkaiden kohtaamisesta ja ihmisten kanssa olemisesta. Ei tunnu pahalta lähteä töihin eikä olla töissä pitkiäkään päiviä.

KUKA

Janne Vihavainen Janne Vihavainen toteutti monen unelman.

Nyt elämässä on aikaa niin yrittämiselle kuin harrastuksille. Mies muutti Helsingistä kotipaikkakunnalleen Rantasalmelle ja perusti yrityksen nimeltä Vihavaisen Taksi Oy.

4

PARASTA TYÖSSÄSI?

Työ on vapaata ja liikkuvaa. Saan suunnitella omat päivä- ja viikkorytmini. Hienoa on se, että saan itse päättää yritykseni asioista.

Saan päättää, millaisilla autoilla ajetaan ja millainen brändi yrityksellä on. On tärkeää, että yritykseni tunnetaan laadukkaista autoista ja luotettavista kuskeista. Voin myös vaikuttaa henkilökunnan tunnelmaan. On tärkeää jutella erilaisista asioista myös omalla porukalla.

KUVA: PAULA MYÖHÄNEN

1

MILLAINEN TYÖPÄIVÄSI ON TÄNÄÄN OLLUT?

WWW. ILMARINEN .FI

MITEN KAUSITYÖNTEKIJÄ PITÄÄ VAKUUTTAA? Ilmarisen palveluasiantuntija Jan Leander kertoo, miten kausityöntekijän eläkevakuutukset pistetään kätevästi kuntoon.

1 2 3 4

MILLOIN KAUSITYÖNTEKIJÄ PITÄÄ ELÄKEVAKUUTTAA? Kausityöntekijä on yleensä sesonkiaikaan palkattu määräaikainen lisäapu. Yleisin esimerkki on kesätyöntekijä. Työntekijän eläkelaki (TyEL) edellyttää vakuuttamisen. Koska kaikki 18–67-vuotiaana ansaitut ansiot kartuttavat tulevaa eläkettä, kaikkien ansioiden vakuuttaminen on tärkeää. Pienistä puroista syntyy suuri joki.

Kausityöntekijät vakuutetaan samalla tavalla kuin muutkin työntekijät. Jos kausityöntekijä ansaitsee enemmän kuin 56,55 €/kk, hänet on vakuutettava TyELin mukaan.

MITEN ELÄKEVAKUUTTAMINEN TAPAHTUU, JOS TYÖNANTAJALLA ON JO TYEL-SOPIMUSVAKUUTUS? Vuosi-ilmoittaja lisää kausityöntekijät vakuutukseen ja päivittää tarvittaessa vakuutusmaksun perustana olevaa ennakkopalkkasummaa. Työntekijän lisäys onnistuu helpoiten verkossa Ilmarisen Vakuutuspalvelussa.

Kuukausi-ilmoittaja lisää kausityöntekijöiden tiedot sen kuukauden ilmoitukseen, johon kausityöntekijöiden ensimmäiset ansiot on merkitty. Kuukausi-ilmoitus tehdään aina sähköisesti esimerkiksi Ilmarisen Vakuutuspalvelussa.

Kysymys & vastaus

5

ENTÄ JOS TYÖNANTAJALLA EI OLE TYEL-SOPIMUSVAKUUTUSTA? Jos työnantajalla ei ole vakinaisia työntekijöitä ja/tai kun kausityöntekijöiden yhteenlaskettu palkkasumma ei ylitä 8 100 euroa puolessa vuodessa, suosittelemme ensisijaisesti tilapäisen työnantajan TyELvakuutusta, joka on hoidettavissa vaivattomasti Ilmarisen tilapäisen työnantajan vakuutuspalvelussa (ilmarinen.fi/tilapainentyonantaja).

Mikäli kausityöntekijöille maksetaan yli 8 100 euroa puolessa vuodessa tai kausityöntekijöiden palkkaus on jatkuvaa, heidät vakuutetaan TyEL-sopimusvakuutuksella. Sopimusvakuutus tulee tehdä kuukauden sisällä työsuhteiden alkamisesta ja senkin tekeminen onnistuu helpoiten Ilmarisen verkkosivuilla.

MITEN ILMARINEN VOI AUTTAA VAKUUTTAMISESSA? Ilmarisen verkkosivulta löytyy tilapäisille työnantajille infoa ja myös vakuutuksen ottaminen onnistuu helposti tätä kautta. Autamme ja neuvomme mielellämme yrittäjää myös numerossa 010 195 000. Lisätietoa löytyy myös Yrittäjän tietopankki -osiosta.

ZZZ LOPDULQHQ ð Saat lisätietoa aiheesta Ilmarisen asiakaspalvelusta puh. 010 195 000 sekä verkkosivuilta.

JAN LEANDER palveluasiantuntija Ilmarinen

WWW. ILMARINEN .FI

6

Tietokulma

SIJOITUSSALKKUSI ILMARISESSA? Ilmarisella on eläkkeiden turvaamista varten 32 miljardia euroa. Summa on niin suuri, että VLWà RQ YDLNHD KDKPRWWDD .XQ MDDPPH PLOMDUGLD } KHQNLOÓOOH VDDPPH MRNDLVHOOH ,OPDULVHOWD Q\W WDL WXOHYDLVXXGHVVD HOà NHWWà VDDYDOOH KHQNLOÓOOH NXYLWWHHOOLVHQ VLMRLWXVVDONXQ

Euroja 32 270 200 000 HenkilÜä* 903 574 Euroa per henkilÜ Ŏ SIJOITUSTEN HAJAUTTAMINEN KANNATTAA. JOS RAHAT JAETTAISIIN KUVITTEELLISEEN SIJOITUSSALKKUUN, NE JAKAUTUISIVAT ALLA OLEVAN SUHTEEN MUKAISESTI:

b}

Noteeratut osakkeet

32,0 %

0XLGHQ \KWHLVĂ“MHQ MRXNNRODLQDW

8 178,51 â‚Ź

-XONLV\KWHLVĂ“MHQ MRXNNRODLQDW

4 928,53 â‚Ź

6XRUDW NLLQWHLVWĂ“VLMRLWXNVHW

3 428,54 â‚Ź

Lainasaamiset

1 964,27 â‚Ź

Pääomasijoitukset

1 607,13 â‚Ź

Noteeraamattomat osakesijoitukset

1 178,56 â‚Ź

3,3 %

Muut sijoitukset

1 178,56 â‚Ź

3,3 %

Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset

749,99 â‚Ź

.LLQWHLVWĂ“VLMRLWXVUDKDVWRW

607,14 â‚Ź

Hedge-rahastosijoitukset

464,28 â‚Ź

+\Ă“G\NHVLMRLWXNVHW

0â‚Ź

22,9 %

9,6 % 5,5 % 4,5 %

TIESITKĂ–, ETTĂ„...

Ilmarisen rahastot kasvoivat 3 miljardia euroa vuonna 2013. Sijoitustuotoista käytettiin noin 60 miljoonaa eläkkeiden maksuun.

0,0 %

.-*. 2(-4++ Ŏ $41. 3(+(++à (+, 1(2$22 Et säästä rahaa eläkettäsi varten, vaan sinulla on vakuutus, joka turvaa eläkkeesi. Jos kuitenkin jakaisimme Ilmarisen sijoitusomaisuuden kaikkien niiden kesken, jotka saavat nyt tai tulevaisuudessa Ilmarisesta eläkettä, summa olisi noin 35 000 euroa.

Tämä on tietenkin ajatusleikki, koska kenelläkään ei ole 35 000 euron tiliä Ilmarisessa. Kysymys kun ei ole säästämisestä vaan vakuuttamisesta.

Koko vakuuttamisen idea on se, että jaamme riskiä suuren joukon kesNHQ VHQ VLMDDQ HWWà MRNDLQHQ KHQNLOÓ kantaisi sen yksin. Jos kantaisimme HVLPHUNLNVL W\ÓN\Y\WWÓP\\GHQ ULVNLQ yksin, jokaisella meistä pitäisi olla Và à VWÓVVà ULLWWà Yà VWL UDKDD WRLPHHQWXlon turvaamiseen koko loppuelämäksi.

1à LQ VLLQà NLQ WDSDXNVHVVD HWWà W\ÓN\ky menisi jo nuorella iällä.

(PPH P\ÓVNà à Q WLHGà NXLQND YDQhaksi itse kukin elää ja kuinka paljon SLWà LVL ROOD UDKDD Và à VWÓVVà MRWWD NRNR loppuelämän aikainen toimeentulo olisi turvattu. Kun on vakuutus, kenenkään ei tarvitse huolehtia siitä, onko ehtinyt säästää riittävästi vaikka elinvuosia kertyisi 100 tai ylikin.

*) TyEL-vakuutettujen määrä: 529 000 henkilÜä, YEL-vakuutettujen lukumäärä: 60 612 henkilÜä, eläkkeensaajien lukumäärä: 313 962 henkilÜä.

Juuri nyt suunnittelen...

LIIKU JA VOI HYVIN!

KUVA: JUNNU LUSA

Liikunta- ja hyvinvointikeskus Aplicon toimitusjohtaja Jutta Österberg-Hurme haluaa innostaa ihmisiä liikkumaan ja voimaan hyvin.

LOHJALAISEN JUTTA ÖSTERBERG-HURMEEN Liikunta- ja hyvinvointikeskus Aplico on kymmenen vuoden aikana kasvanut vauhdilla. Kun Jutta osti entisen työpaikkansa Naisten Salin liiketoiminnan, tilaa oli 800 neliötä ja ryhmäliikuntatunteja viikkokalenterissa 15. Nyt Aplicolla on omat 2 700 neliön tilat ja kalenteriin on saatu lähes 100 viikkotuntia.

Liikunta-ala onkin mennyt kymmenessä vuodessa eteenpäin. ”Laitteet kehittyvät, samoin tekniikka”, Jutta kertoo.

Samaan aikaan myös ihmisten kiinnostus on herännyt ja vaatimustaso kasvanut. Nyt halutaan yksilöllisempää ohjausta ja uusia hittitunteja. ”Miehet ovat löytäneet ohjatun ryhmäliikunnan. Senioriryhmiä kysytään yhä enemmän. Ihmiset haluavat liikkua 5–10 hengen pienryhmissä. Ja personal trainerit ovat yhä halutumpia.”

Ikävä kyllä myös arki on yhä kiireisempää ja monien on vaikea löytää aikaa liikunnalle.

Juuri tämän vuoksi Jutta uskoo liikuntakeskusten palvelurooliin. ”Yritystäni kehitetään palvelunäkökulmasta. Liikuntakeskus ei ole vain paikka ja laitteet, se on yksilöllistä palvelua, liikuntaan motivointia ja ihmisten huomioon ottamista. Tätä työtä tehdään ihminen ihmiselle.

Haluamme auttaa, antaa vinkkejä, uusia ideoita ja motivaatiota.”

Jotta yritystä voi tämän filosofian pohjalta kehittää eteenpäin, nuori yrittäjä panostaa hyvään tiimityöhön. ”Minä en saa tätä yksin aikaiseksi. Oikeat ja osaavat ihmiset ovat kaiken perusta. Ja kun teemme tällä porukalla sitä työtä, mistä pidämme ja mihin meidän sydämemme palaa, viihdymme työssämme ja saamme lisää puhtia ja intoa. Näin hyvä tiimihenki vain kasvaa. Ja loppupelissä siitä hyötyy nimenomaan se palvelua hakeva asiakas.”

7 TERHI PAAVOLA

8

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

ISÄLTÄ TYTTÄRELLE TEKSTI HELEN MOSTER KUVAT JANNE LEHTINEN

Suomen kuuluisin saksalaisravintola valmistautuu omistajanvaihdokseen. Wolfgang Wiegandin elämäntyö pysyy perheessä. Onneksi, sanovat asiakkaat ja toivottavat Nina Wiegandin tervetulleeksi.

UN ASTUN OVESTA

sisään, tunnistan hänet heti. Ravintoloitsija itse istuu pitkän pöydän päädyssä taittelemassa serviettejä. Iso mies tuhraa aikaansa sellaiseen?

Kyllä, ainakin tässä ravintolassa.

Wolfgang Wiegand, 69, ei vaikuta hienohelmalta vaan juurevalta yrittäjältä. Hän tietää, että pikku yksityiskohdilla, vaikkapa taitavasti taitelluilla lautasliinoilla, ravintolasaliin syntyy oikea tunnelma. Asiakkaan on viihdyttävä ja tunnettava olonsa tervetulleeksi heti salin nähdessään.

Helsingin Kruunuhaassa sijaitseva Zinnkeller tuntee asiakkaansa. Usein samassa pöydässä, jossa herr Wiegand nyt askartelee ja joka osoittautuu monien kantapöydäksi, istuu lähikulmilla asuvia kanta-asiakkaita. Jutellaan niitä näitä, rentoudutaan, vietetään hetki ravintoloitsijan seurassa.

Kun Wolfgang Wiegand perusti Zinnkellerin vuonna 1980, se oli ”Krunikan” ensimmäinen etninen ravintola. Paikalle tupsahtanut meri-

kapteeni povasi tulokkaalle puoli vuotta elinaikaa. Hän erehtyi: nyt Zinnkellerin palkkalistoilla työskentelee 12 vakituista työntekijää ja heidän lisäkseen liuta kiireapulaisia. Liikevaihtoa syntyy yli miljoona euroa vuodessa. Olutta kuluu tynnyreittäin päivässä. Neljän hanaoluen ja 25 pullooluen valikoimasta tuntuu löytyvän jokaiselle oma suosikki.

Valtaosa henkilöstöstä puhuu saksaa, ainakin salin puolella, jossa saksankieliset vieraat kuuluvat kanta-asiakkaisiin. Mutta kyllä suomalaisetkin arvostavat Zinnkellerin braatvursteja ja maitopossua. Kesäisin myös turistit ohjautuvat hiljaisen kantakaupungin läpi tuhtien ruokaannosten ääreen.

Nyt on perjantai-iltapäivä, rauhallinen hetki.

Lounaspöytä, ravintolan keskipiste, odottaa raivausta. Yksittäisiä asiakkaita astuu sisään. Kaksi ystävätärtä rupattelee kahvikuppien ääressä.

Tuttu miesasiakas tilaa vehnäoluen ja nappaa iltapäivälehden kainaloonsa. Keittiöstä kantautuu napakka pauke: kokki nuijii wieninleikettä.

WOLFGANG WIEGAND ON SIIRTÄNYT servietit sivuun tehdäkseen tilaa Nina Wiegandille, ainokaiselleen. Vierekkäin istuvat isä ja tytär,

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

9

nykyinen ja tuleva ravintoloitsija. Wolfgang Wiegand kouluttautui hotelli- ja ravintola-alalle Saksassa 1960-luvulla ja muutti Suomeen työn perässä vuonna 1971. Nina, 42, suoritti majoitus- ja ravintola-alan esimiestutkinnon kaksi vuotta sitten Omniassa Espoossa. Zinnkellerissä hän on työskennellyt vuodesta 1996 lähtien. ”Minulle soitettiin mökille ja pyydettiin auttamaan sairaustapauksessa. Jäin sille tielle”, Nina naurahtaa.

Zinnkeller oli tuttu jokaista haarukkaa ja kolpakkoa myöten, sillä Nina oli jo koululaisena autellut keittiössä ja asiakaspalvelussa.

Helsingin saksalaisen koulun käytyään Nina kouluttautui lastentarhanopettajaksi. Ei hänestä ainakaan ravintoloitsijaa pitänyt tulla. Mutta kohtalo sekoitti korttipakan. Nyt hän saapuu Meritullinkatu 25:een aamukahdeksalta joka aamu sunnuntaita lukuun ottamatta. Työpäivän hän päättää neljän maissa.

Isä Wolfgang saapuu kymmenen korvilla ja lopettaa työvuoronsa iltakuudelta. ”Teen toimistotöitä, käyn läpi tilauksia ja auttelen siinä, missä tarvitaan”, hän luettelee. Mahdotonta kuvitellakaan, että konkari vetäytyisi kokonaan oloneuvokseksi. ”Ravintolabisnes ei ole helppo ala”, Wiegand toteaa ja tarkoittaa, että hänellä on paljon opetettavaa tyttärelleen.

Yhtäkkiä pöytäämme leijuu vahva kastikkeen tuoksu. Vesi herahtaa kielelle. Mitä ruokalistalla onkaan tänään? Villisikaa ja jänistä. Ai niin, nyt on riistaviikko.

Keittiön ja salin välillä käy jatkuva huiske. Tunnistan yhden miestarjoilijan, eikä ihme, sillä hän on työskennellyt Zinnkellerissä jo 20 vuotta. Olen tunnistavinani myös naisen, joka astuu ulkoa sisään kuin kotiinsa. Nina rientää tervehtimään häntä. Hän on Ninan äiti Ulla Wiegand, Wolfgang Wiegandin ensimmäinen vaimo. Hän käy auttamassa aina tarvittaessa.

10

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

Wolfgang ja Nina Wiegand eivät ole vielä sopineet tarkkaan, milloin sukupolven vaihdos tehdään.

Heillä ei ole kiirettä.

Kodikas ilmapiiri ei synny pelkästään perhesiteistä, vaan välittömyydestä ja läsnäolon tunnusta, siitä, että jokainen asiakas otetaan huomioon. Asiakkaan palveleminen on juuri sitä asiantuntemusta, jota isä haluaa siirtää tyttärelleen. ”Meidän on herätettävä asiakkaiden luottamus ja osoitettava ystävällisyyttä”, Wolfgang Wiegand tiivistää. ”Ystävällisyys on Ninan vahvuus”, isä supattaa tyttärensä selän takana ja jatkaa: ”Ninassa on karismaa.”

Asiakaspalvelu ei kuitenkaan riitä ravintolan johtamiseen. Lisäksi on johdettava työntekijöitä, tehtävä tilauksia ja osattava lukea tasekirjoja. Tämä kokonaisuus on isän ja tyttären yhteistä työsarkaa. Zinnkellerin erikoisuus on lisäksi se, että se tilaa oluensa ja viininsä Saksasta. ”Minulla on paljon opittavaa Saksasta teh-

Ravintola-ala on rankka bisnes, ja siksi autan vielä.

WOLFGANG WIEGAND

Ulla Wiegand käy auttamassa Zinnkellerissä aina silloin kun tarvitaan. Ninan äiti on asiakkaillekin ”vanha tuttu.”

Keittiömestari Timo Ruosteoja pitää työpaikkansa sujuvasta yhteistyöstä.

NÄIN SUKUPOLVENVAIHDOS ONNISTUU – Wolfgang ja Nina Wiegandin vinkit

1 Kokki Eemeli Järvinen ja keittiöapulainen James Carter valmistelevat illan ruokia.

tävien tilausten kanssa”, Nina kertoo. Suomalaiset tilaukset hän kyllä hallitsee. Älä hoppuile SUKUPOLVENVAIHDOS ON PITKÄ PROSESSI, joka vaatii aikaa kypsyäkseen. Wiegandit eivät ole lyöneet vielä tarkkaa päivämäärää lukkoon. Asiakkaille ja omalle henkilöstölle on toki kerrottu, että pian pomo on frau Nina herr Wiegandin sijaan. Onhan se muutos, etenkin seniorille. ”Miltähän se tuntuisi ottaa käskyjä vastaan Ninalta”, Wiegand miettii. Ei varmastikaan kovin helppoa.

2

Älä kiirehdi. Anna ajan työskennellä puolestasi. Kun etenet harkitusti, voit punnita asioita eri näkökulmista, kehittää uusia ideoita ja esittää toiveita.

Jos haluat ottaa yrityksen haltuusi, sinulla on oltava vahva kiinnostus alaa kohtaan. Ole vakuuttunut siitä, että teet oikean päätöksen itsesi suhteen, et ainoastaan miellyttääksesi vanhempiasi.

3

Ole avoin ja valmis kohtaamaan epävarma tulevaisuus.

4

Muista ottaa huomioon henkilöstö, sillä se on yrityksesi arvokkain pääoma. Panosta hyvään yhteistyöhön.

5

Perusta päätöksesi varmalle pohjalle. Jos haluat vaihtaa yrityksesi suuntaa, tee se hitaasti niin, että pääset itse mukaan. Vältä turhaa varovaisuutta.

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

11

JUHA PEURALA / BAR 15 q Q@UHMSNK@XQHSSĔIĔMĔ XKH UTNSS@ q SXŅKKHRSĔĔ J@HJJH@@M MNHM GDMJDĔ q SXJX SNHLHMS@@ LL KHHJTMS@HKS@OĔHUĔ /QNUHMRRHQNBJ I@ OHJJTINTKTS q SXŅMSDJHIŅHRSĔ M@HRH@ I@ LHDGHĔ

SUOMEN ILOISIMMAN YRITTÄJÄN VINKIT q 1@J@RS@ OXXSDDSSŅLĔRSH J@HJJD@ LXŅR HSRDĔRH q .KD @HSN I@ HKNHMDM q 3@UNHSSDKD NMMDKKHRTTSS@ q $KĔ GDSJDRRĔ q .S@ LDMMDDRSĔ O@Q@R HQSH q I@SSDKD ONRHSHHUHRDRSH STKDU@RS@ q .S@ U@RSTT HSRDRSĔRH

SAKSALAINEN ZINNKELLER 6NKEF@MF 6HDF@MC RXMSXH $QETQSHRR@ 2@JR@R

R@ 5HDSSH K@ORTTSDMR@ I@ MTNQTTSDMR@ $RRDMHRRĔ ,TTSSH DMRHLLĔHRDM JDQQ@M 2TN

LDDM I@ ODQTRSH 9HMMJDKKDQHM UTNMM@ RTT $RONNRR@ JTSDM -HM@ 6HD

F@MCJHM INJ@ RXMSXH 3TQTRR@ -HM@KK@ NM JNKLD K@RS@ 9HMMJDKKDQHRRĔ SXŅRJDMSDKDD 6NKEF@MF I@ -HM@ 6HDF@MCHM KHRĔJRH SXŅM

SDJHIĔĔ INHRS@ M@HRH@ I@ LHDGHĔ 1@UHMSNK@M U@GUTTCDS NU@S RDRNMJHQTN@S RDJĔ R@JR@K@H

RDS NKTDS I@ UHHMHS 6NKEF@MF 6HDF@MCHM SNHMDM Q@UHMSNK@ $ 3 "G@QKHD RHI@HSRDD '@TJHK@GCDRR@ $R

ONNRR@ 2HSĔ INGS@@ 6HDF@MCHM U@HLN -HM@ /@KNLĔJH 6HDF@MC ZZZ NROXPEXV ð ]LQQNHOOHU ZZZ HWFKDUOLH ð

Wolfgang Wiegand omistaa edelleen 100 prosenttia Zinnkellerin osakkeista. Ennen osakekannan luovuttamista entisen ja tulevan omistajan on käytävä perusteelliset keskustelut kirjanpitäjän, verottajan, eläkelaitoksen ja vakuuttajan kanssa; on haettava tietoa omalta kattojärjestÜltä MaRalta. �Ninan on otettava selvää veroista ja vakuutuksista, perehdyttävä yrityslainsäädäntÜÜn ja taseeseen�, isä korostaa. Jo nyt isä on sälyttänyt yhä enemmän vastuuta tyttärelleen, ja tytär tekee yhä useampia päätÜksiä itsenäisesti.

Mutta lopulliseen kapulanvaihtoon on vielä aikaa. Niin kauan kuin mahdollista Wolfgang Wiegand nauttii hyvästä tyÜilmapiiristä, joka perustuu pitkälti Ninan, vuoropäällikkÜ Stephanie Sammekin ja keittiÜmestari Timo Ruosteojan sujuvaan yhteistyÜhÜn. �Tulen joka aamu motivoituneena ja hyvillä mielin tÜihin�, ravintoloitsija sanoo.

Iltapäivä alkaa vaihtua illaksi. Ravintolan ovi käy entistä tiuhemmin.

Sisään tulee pyÜrätuoliasiakkaita. Kaverit odottavat. Ennen kuin Nina lähtee kotiin hoitamaan seuraavaa tyÜmaataan, lapsiperheen huushollia, tilaan ateriani. Ei jänistä tällä kertaa, vaan maksaa. Se sulaa suussa. Hiljennyn nauttimaan.

Asiantuntija-apua sukupolvenvaihdokseen YRITTĂ„JĂ„KSI SIIRTYVĂ„N HENKILĂ–N ON JĂ„RJESTETTĂ„VĂ„ vakuuttaminen

yrittäjän eläkelain (YEL) mukaisesti seuraavan kuukauden alusta alkaen, kun osake-enemmistÜ (yli 30 %) on siirtynyt hänen nimiinsä. HenkilÜn on oltava johtavassa asemassa ja tyÜskenneltävä yrityksessä. Ensimmäistä kertaa YELin piiriin tulevalle myÜnnetään 22 prosentin maksualennus neljältä ensimmäiseltä vuodelta. Maksun perusteena on tyÜtulo, jonka voi arvioida esimerkiksi sen mukaan, mitä omasta tyÜstä pitäisi maksaa, jos tyÜhÜn pitäisi palkata ulkopuolinen tyÜntekijä.

Jos vanha omistaja luovuttaa koko osakekantansa, hän kuuluu sen jälkeen tyÜntekijän eläkelain (TyEL) piiriin. Jos hän sitä vastoin jättää itselleen yli 30 prosenttia osakekannasta, hän on edelleen yrittäjä. Verotuksen ja vakuutusten suunnitteleminen on tärkeä osa onnistunutta sukupolvenvaihdosta. Ilmarisen asiantuntijat auttavat lÜytämään parhaat eläkeratkaisut.

12

(+, 1(2$- 2( * 2+$'3( [ 666 (+, 1(-$- %(

Ilmarisen ratkaisu TYÖKALUJA TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMISEEN WWW. ILMARINEN .FI

PALKKAISINKO TILITOIMISTON? Miten hoitaisimme TyEL- ja YEL-asiat sekä vuosi- ja kuukausi-ilmoitukset mahdollisimman vaivattomasti?

Haluaisimme myös säästää kuluissa.

RATKAISU TILITOIMISTOT VOIVAT HOITAA yrittäjän puolesta kaikki TyEL- ja YEL-vakuuttamiseen liittyvät asiat ilmaiseksi Ilmarisen verkkopalveluiden kautta. Tilitoimisto pääsee Ilmarisessa vakuutettujen yritysten vakuutustietoihin kätevästi yksillä tunnuksilla ja yhdellä kirjautumisella. Tilitoimiston ei tarvitse olla Ilmarisen asiakas.

Ilmarisen verkkopalvelut sopivat kaikille yrityksille ja yrittäjille. Vakuutuspal-

veluja voivat käyttää kaikki tilitoimistotyöntekijät ja työnantajan valtuuttamat edustajat sekä yrittäjät itse.

Verkkopalvelun käyttö edellyttää asiakkaan antamaa kirjallista suostumusta.

Suostumuksen voi ilmoittaa verkkopalvelusopimuksella, johon löytyy linkki Ilmarisen nettisivuilta.

MITÄ ILOA VERKKOPALVELUSTA? joten asioita voi hoitaa milloin tahansa yrittäjän tai tilitoimiston parhaaksi katsomalla ajalla.

TyEL-vuosi-ilmoituksen ja kuukausiilmoituksen tekeminen on helppoa ja nopeaa. Erillisiä lomakkeita tai muita papereita ei tarvitse postittaa. Tilitoimisto voi lähettää asiakkaidensa ilmoitustiedostoja koko vakuutuksen osalta, eikä jokaisen

PALVELU ON KÄYTÖSSÄ 24/7,

työntekijän palkkatietoja tarvitse näpyttää erikseen. Homma toimii nopeasti aikaa ja vaivaa säästäen.

Palvelusta saa helposti urakka-, työtulo- ja muita todistuksia eri tarpeisiin.

Lisäksi yrittäjä voi tehdä halutessaan maksusopimuksen ja saada TyEL- ja YEL-maksuille lisää maksuaikaa.

LISÄKSI VERKKOPALVELUN KAUTTA

tilitoimisto voi ilmoittaa myös tilapäisen työnantajan palkanmaksusta. Palvelussa tilitoimisto ilmoittaa työntekijän ja työnantajan tiedot sekä maksetut palkat.

Palvelun avulla myös Ilmarisen asiakkaaksi tuleminen on helppoa, koska tilitoimisto voi tehdä eläkevakuutushakemuksen asiakkaan puolesta sähköisesti.

Niin ikään vakuutuksen siirtäminen toisesta eläkeyhtiöstä Ilmariseen onnistuu palvelussa kätevästi.

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

13

14

SIJOITUSSTRATEGIA VARMISTAA ONNISTUMISEN PITKÄLLÄ TÄHTÄIMELLÄ työtä, ja turvattavana ovat tulevien sukupolvien eläkkeet. Tästä syystä on luontevaa, että Ilmarisen sijoitustoiminnan tavoitteet ulottuvat vuosien päähän.

ELÄKESIJOITTAMINEN ON HYVIN PITKÄJÄNTEISTÄ

Puheenvuoro

ALOITIMMEKIN PUOLITOISTA VUOTTA SITTEN POHDINNAN, millainen Ilmarisen sijoitussalkun tulisi olla vuonna 2020. Lähdimme liikkeelle analysoimalla maailman johtavien eläkerahastojen sijoitusstrategioita ja tapaa hoitaa sijoituksiaan. Näin saimme hyvää vertailupohjaa oman toimintamme kehittämiselle.

”Sijoitusstrategia 2020”, jonka Ilmarisen hallitus hyväksyi kesällä 2013. Sen mukaan Ilmarisen sijoitustoiminnan pitkän aikavälin tavoitteena on edelleen saada eläkevaroille neljän prosentin reaalituotto (eli tuotto inflaation jälkeen) määritellyllä riskitasolla. Vuodesta 1997 laskettuna Ilmarisen hoitamat eläkevarat ovat muuten tuottaneet reaalituottoa keskimäärin tasan neljä prosenttia vuodessa.

TYÖN TULOKSENA SYNTYI

TIMO RITAKALLIO varatoimitusjohtaja Ilmarinen

SIJOITUSSTRATEGIA 2020:N MUKAAN

vähennämme tämän vuosikymmenen aikana korkosijoitusten osuutta salkussamme ja toisaalta lisäämme hyvän inflaatiosuojan antavia kiinteistö- ja infrastruktuurisijoituksia.

Myös osakesijoitusten määrä kasvanee jonkin verran.

Suomalaisten sijoitusten osuus tulee olemaan jatkossakin selvästi merkittävin.

jalostimme myös Ilmarisen sijoittamisen teesit, jotka vahvistavat sijoitusorganisaatiomme yhteistä sijoitustoiminnan arvopohjaa. Sijoittamisen teesit ovat tärkeitä myös Ilmarisen hallinnon, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien näkökulmasta, koska niiden avulla voimme selkeästi kertoa, miten Ilmarinen sijoittajana toimii.

PROSESSIN AIKANA

MAAILMANTALOUDEN PAINOPISTEIDEN MUUTTUESSA myös Ilmarisen sijoitussalkun maantieteellinen hajautus muuttunee. Suomalaisten sijoitusten osuus on jatkossakin selvästi merkittävin. Tänään se on lähes kolmannes kaikista Ilmarisen sijoitusvaroista.

USKOMME, ETTÄ ILMARISEN HOIDOSSA olevien eläkevarojen määrä kasvaa vielä pitkään ja siksi onkin tärkeää, että meillä on selkeä ja yhdenmukainen kuva keskeisten sidosryhmiemme kanssa siitä, miten me näitä varoja toisaalta hoidamme ja toisaalta minkälaista sijoitustuottoa me näille varoille tavoittelemme.

ONNISTUNUT SIJOITUSSTRATEGIA VARMISTAA

parhaiten sijoitustoiminnan onnistumisen

pitkällä tähtäimellä.

Lue lisää Sijoitusstrategia 2020:sta ja sijoittamisen teeseistä: ZZZ LOPDULQHQ ð

KUNNON REMONTTI

Steris Finn-Aqualla kuntoremontti liikuttaa talon väkeä terveempään elämään. Myönteiseltä yllätykseltä ei ole vältytty: kevään kuntotesteihin mennään aiempaa paremmassa yhteishengessä.

TEKSTI CAMILLA LEHTINEN KUVAT SINI PENNANEN

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

15

Tieto todellisesta kunnosta on tärkeää.

TIISA RUOSLAHTI

Veli-Pekka Jääskeläinen ja Teemu Kähkönen osallistuvat keppijumppaan.

Petri Huhti on tyytyväinen kuntoremontin tuloksiin.

OUNASAIKAAN STERIS FINN-AQUAN

käytävillä kuulee vakavaäänisiä keskusteluja. Yrityksen työntekijät pohtivat, voiko vihreää salaattia sittenkään korvata porkkanaraasteella, miten eilinen peli meni tai moneltako nähdään jumpassa.

Tislaimia ja höyrynkehittimiä valmistavassa yrityksessä vallitsevaa terveysintoilua selittää työyhteisön kuntoremontti. Puolen vuoden mittaisen projektin aikana niin toimiston väki kuin tuotannon työntekijätkin yrittävät kohottaa kuntoaan liikkumalla. Tavoitteena on voida ja jaksaa paremmin.

Kuntoremonttitalkoisiin Steriksellä ryhdyttiin ennen kaikkea henkilöstön alati nousevan keski-iän vuoksi. 150 hengen joukosta löytyy paljon yli 55-vuotiaita työntekijöitä. ”Meillä on osaavaa henkilökuntaa, joka on ollut talossa pitkään ja jonka toivomme jatkavan vielä kauan töissään”, toimitusjohtaja Petri Huhti kertoo.

L

yrityksen johto huomasi, että liikuntaa säännöllisesti harrastavilla työntekijöillä oli muita vähemmän sairauspoissaoloja.

Siksi päätettiin lähteä fyysisen kunnon kohotustalkoisiin.

Hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen otettiin avuksi alusta alkaen työterveyshuolto. ”Terveydenhuollon ammattilaiset keräsivät ansiokkaasti tietoa henkilöstön työoloista sekä kunnon lähtötasosta”, sanoo Steriksen henkilöstöpäällikkö Tiisa Ruoslahti.

Taustoituksen jälkeen työntekijät kuntotestattiin.

Testattavat jaettiin kahteen tasoryhmään. Molemmilta ryhmiltä mitattiin tärkeäksi todettuja asioita: lihaskuntoa, hapenkulutusta, kehon koostumusta, liikkuvuutta sekä tasapainoa.

Viime syksynä tehtyihin testeihin osallistui johdon suureksi iloksi yli puolet henkilöstöstä. Myönteinen yllätys oli myös testien tulos: ihmiset olivat odotettua paremmassa kunnossa.

Huhti ja Ruoslahti kiittelevät Sonera Stadiumilla tehtyjä yksilöllisiä mittauksia sekä niistä saatua palautetta luentoineen. ”Testien tuoma tieto todellisesta kunnosta on ollut tärkeää. Esimerkiksi minua se on kannustanut myös matalasykkeiseen liikuntaan”, tennistä ja koripalloa harrastava Ruoslahti sanoo.

POHTIESSAAN KEINOJA JAKSAMISEN TUKEMISEKSI

16

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

olla hiljaista. Steriksen pienellä salilla on silloinkin toimintaa, porukka treenaa vatsalihaksia ja rentouttaa hartioita.

Joulukuussa avattu oma pieni kuntosali syntyi kahteen vähällä käytöllä olleeseen huoneeseen. Kuntotestauksien tulosta tämäkin remontti. ”Meistä oli tärkeää tarjota tukea ja keinoja liikkumiseen alku- ja lopputestien välillä”, Huhti kertoo.

KUNTOSALEILLA TAPAA RUOKA-AIKAAN

Jo se, että työyhteisöön saadaan hyvä henki, vaikuttaa vahvasti tuottavuuteen.

TOIMITUSJOHTAJA PETRI HUHTI

”Ajatuksena oli tehdä matalan kynnyksen paikka, jonne on helppoa tulla ennen tai jälkeen töiden. Haluttiin tarjota mahdollisuus, ei pakkoa”, Ruoslahti sanoo.

Kunnonkohotusta Steriksellä tuetaan myös liikuntaseteleillä. Lisäksi rahaa on varattu henkilöstön perustamien liikunta- ja harrastekerhojen tueksi, kuten jääkiekon puulaakijoukkueelle.

Kannustimeksi lanseerattiin vielä ”Suurin parantaja” -kilpailu. Leikkimielisessä kisassa kolme ansiokkainta oman tasonsa petraajaa voittaa vapaapäiviä.

TUOTANTOHALLISSA JOUKKO SINIHAALARISTA

väkeä huhkii hyvässä tunnelmassa – keppijumpan parissa. Tänään jo toistamiseen kuvaajan pyynnöstä, yleensä harjanvarret saavat kyytiä aamukahvien jälkeen. ”Aloitimme kymmenminuuttisen jumpan parilla kerralla viikossa, mutta testien jälkeen pojat pyysivät sitä päivittäiseksi”, kertoo jumpan vetäjä Anssi Liukola, joka työskentelee Steriksen kunnossapidossa.

Luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna toimiva Liukola on pannut merkille, että ihmiset puhuvat aiempaa enemmän terveyteen liittyvistä asioista. Ja myönteisempään sävyyn. ”Liikuntaa on lisätty, kun tiedetään, että tehdään itselle hyvää. Viime viikollakin saatiin keppijumppaan uusi osallistuja, joka ei aiemmin ole liikkunut juuri lainkaan”, hän sanoo.

Huhtikuun lopputestien jälkeen tiedetään tarkemmin henkilöstön fyysisen kunnon paranemisesta. Henkisessä hyvinvoinnissa nähdään selvä parannus jo nyt. Yhteenkuuluvuuden tunne on lisääntynyt. ”Kaikki rullaa niin mukavasti, ettei voi kuin nauttia. Nyt viedään kimpassa venettä eteenpäin”, Liukola sanoo koko talon yhteiseksi kasvaneesta projektista.

Kuvaannollisen veneen lisäksi kuntoremonttiin liittyy oikeakin vene: ensi kesän Sulkavan soudussa nähdään Steriksen oma joukkue. Liikuntamatka näyttää siis jatkuvan hyvään tahtiin lopputestien jälkeenkin.

Kuntopyörällä Lauri Jokinen.

STERIS FINN-AQUA Steris Finn-Aqua valmistaa ja kehittää tislaimia, höyrynkehittimiä, autoklaaveja sekä biovaarallisten jätevesien sterilointilaitteistoja.

Yrityksen asiakkaina ovat lääkevalmistajat ja tutkimuslaitokset.

Tuusulassa sijaitseva yritys kuuluu yhdysvaltalaiseen Steris-konserniin.

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

17

Harva meistä liikkuu riittävän monipuolisesti.

STEFAN WESTERBACK, SONERA STADIUM

Tulokset syntyvät pitkässä juoksussa ”KROPPA ON SIKÄLI KIITOLLINEN, että elämäntapamuutokset näkyvät siinä melko pian.”

Näin kannustaa parempaan elämään hyvinvointijohtaja Stefan Westerback Sonera Stadiumilta.

Mutta miten niitä muutoksia saa järkevällä tavalla aikaan? ”Keskeistä on riittävän pitkä aika. Tutkimusten mukaan vasta puolentoista vuoden mittainen elämäntapamuutos tuo pysyviä muutoksia.”

Hyvään kuntoremonttiin niin yksilö- kuin yhteisötasollakin tarvitaan Westerbackin mukaan suunnittelua. ”Tuloksekas kunnonkohotus on tehty yksilöllisesti, oman kuntotason ja terveydentilan sekä oman työnkuvan mukaan”, hän sanoo.

Kolme vuosikymmentä liikunnan parissa toiminut Westerback suosittelee kuntotestien hyödyntämistä, sillä tieto omasta tasosta motivoi liikkumaan oikealla tavalla – lähtötasosta riippumatta. ”Esimerkiksi himojuoksijan testeissä voi paljastua heikko lihaskunto. Hyvin harva meistä liikkuu riittävän monipuolisesti.”

Ilman kannustusta muutoksen aikaansaaminen on vaikeaa.

Eri alan liikunta- ja terveysammattilaisten ohjeet ovat kullanarvoisia mutta yhtä tärkeää on ympäristön tuki. Työkaveri auttaa muistuttamalla näytön edessä istujaa nousemaan välillä ylös.

Kotonakin malttaa syödä terveellisen päivällisen, kun koko perhe syö samaa ruokaa.

Loppupelissä vastuu jää silti itselle. ”Kukaan muu kuin sinä ei voi liikkua puolestasi”, Westerback sanoo.

18

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

SONERA STADIUM Sonera Stadium tunnetaan jalkapalloseura HJK:n kotikenttänä, mutta sen ovet aukeavat myös tavalliselle kuntoilijalle.

Helsingin keskustassa sijaitsevassa liikuntakeskuksessa tehdään erilaisia kuntokartoituksia sekä järjestetään liikunta- ja lajikokeilupäiviä ja luentoja.

Ilmarisen asiakkailla on mahdollisuus käyttää Stadiumin palveluita erillisen sopimuksen mukaan.

TEKSTI KIRSI RIIPINEN KUVAT PETRI BLOMQVIST

Tehokkaampaa RAKSUTUSTA Aivoja kannattaa huoltaa ja jumpata siinä missä kroppaakin. Aivot palautuvat nopeasti, kun nukumme riittävästi, tapaamme hyviä tyyppejä ja opimme säätelemään energiasyöppöjä.

Omat aivoni eivät enää tähän aikaan raksuta.”

Kollegan lausahdus kolmen maissa iltapäivällä pysäytti pohtimaan, mikä työpäivässä mättää, jos aivot väsähtävät kesken palaverin. Voisimmeko tehdä jotakin, jotta ne jaksaisivat raksuttaa pidempään?

Psykologi ja aivotutkija Ville Ojasella on huojentavaa kerrottavaa. Kyllä, me voimme tehdä paljonkin omien aivojemme tsemppaamiseksi. Aivot kestävät ja joustavat, mutta jotta ne raksuttavat, niiden kunnosta kannattaa pitää huolta siinä missä fyysisestäkin kunnosta.

Aivojen toimintaan vaikuttavat lukuisat pienet asiat, joista moni on tuttu yleisistä hyvinvoinnin perusasioista: terveellinen ruoka, riittävä uni ja liikunta. Kun perusta on kunnossa, aivojen toimintaa päästään hienosäätämään tehokkaammaksi.

ANOKAA MUUT, MITÄ MIELTÄ OLETTE.

S

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

19

Nykyihmisen on tärkeää oppia kiinnittämään uhkien sijaan huomiota omiin kykyihin ja mahdollisuuksiin.

Ojanen muistuttaa, että aivomme toimivat edelleen kuin kivikauden ihmisellä. Informaatioähkystä on puhuttu kyllästymiseen asti, mutta aivoillemme se on aito ongelma. Aivojen homma on ollut kerätä tietoa ympäriltä, mutta tuhansia vuosia sitten tiedon tulva oli huomattavasti pienempi.

Aivot tarvitsevat säännöllisesti lepoa, taukoja, jolloin ei tarvitse pinnistellä. Se on hyvin haasteellista nykymaailmassa, jossa työ tunkee vapaalle ja illan tunnit ovat loppua kesken, kun pitää ehtiä kuskata lapsia ja harrastaa.

Aivomme toimisivat tehokkaimmin, jos voisimme keskittyä yhteen asiaan kerralla. Suureksi avuksi olisi myös tieto siitä, mitä oikeasti olemme tekemässä, miksi teemme sen näin ja miten se liittyy työn kokonaisuuteen.

Näiden sijaan me säntäilemme asiasta toiseen. Tekemisen merkitys ja asioiden ymmärtäminen unohtuvat matkan varrella.

Aivomme ovat kivikautiset myös öisin – ikävä kyllä. Syvä uni on ollut ihmisen historiassa vaarallista aikaa, sillä tuona aikana peto on saattanut hyökätä kimppuun.

Monelle nykyihmiselle tutut öiset heräilyt ja kevyt uni ovat meille luontaisia, vaikka päivien kiivas tahti vaatisi kunnollista lepoa. Mutta kun stressi on päällä, aivot hälyttävät vaarasta eivätkä päästä uneen. Eikä ole mikään ihme, jos iltapäiväkokouksessa ei huonosti nukutun yön jälkeen synny briljantteja ajatuksia. Aivot eivät ole päässeet palautumaan.

”Palautumisen ytimessä on kyky tunnistaa ja säädellä tunteita. Osaammeko sanoa, millaisella fiiliksellä olemme tai mihin energiamme valuu? Kykenemmekö vaikuttamaan siihen, mihin suuntaan mentaalinen energiamme kulkee, sisään vai meistä ulos?”

Jotta aivomme jaksaisivat, energia ei saisi ylen määrin karkailla. Tähän voimme itse aktiivisesti vaikuttaa. Jos rutiinit ahdistavat, kannattaa kehittää keinoja, joilla jonkin osan niistä voi tehdä toisin. Mikäli joku kollegoista tuntuu vievän voimat, voi pohtia, voisiko hänen seurassaan viettää vähemmän aikaa. Mielikuvistakin on apua.

Kun joku vyöryttää päälle valitusvirttä, väliin voi kuvitella pleksin tai ruusuilta tuoksuvan aidan.

Aivot saavat lisää voimaa hyvän mielen asioista. Ojanen huomauttaa, että erityisen hyvin voimapuolella toimivat mieluisat ihmiset. Hyvät tyypit ovat sellaisia, että jo vilaus heitä saa paremmalle mielelle. Pienet kahvihetket heidän seurassaan kesken työpäivän antavat voimaa koko iltapäiväksi.

Viikonloppuja ja lomia tarvitaan myös unirästien purkamiseen. Uniongelmiin kannattaa puuttua mahdollisimman pikaisesti ja muistaa myös vanhat hyvät konstit: Kirjoita huolesi muistiin ja varaa kalenterista aika niiden pohtimiseen. Liiku. Tee mukavia asioita ja vietä aikaa mieluisten ihmisten kanssa.

mentaalista energiaa, johon ratkaisevasti vaikuttaa se, miten asennoidumme asioihin. Osaammeko nähdä arjessa positiivisia puolia vai kiinnitämmekö huomiota siihen, mikä on pielessä?

KIVIKAUDELTA MEIHIN

PALAUTUMISEEN TARVITAAN UNEN LISÄKSI

Aivojen jumppa 1,5 kiloa rasvaa ja vettä, mutta myös paljon muuta: aivot tuottavat meille kokonaisen subjektiivisten kokemusten maailman.

Aivot kiittävät seuraavasta: 20

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

1

on jäänyt myös takertuminen uhkakuviin. Ihminen joutui aiemmin kamppailemaan kirjaimellisesti henkensä edestä. Noihin uhkiin verrattuna nykyiset uhkamme ovat laimeita, mutta aivoille kovia paloja.

Tuki energiasyöpöt.

Mieti, mikä vie henkistä energiaasi ja miten voisit muuttaa näitä tilanteita.

2

Pidä pitkin päivää hyvän mielen taukoja. Vaihda muutama sana mieluisan ihmisen kanssa, ihaile talvista maisemaa, keitä kuppi hyvää kahvia tai teetä.

Jotta aivomme jaksaisivat, meidän täytyisi opetella tyynnyttämään mielemme. Niin kauan kuin uhkakuvat pysyvät mielessämme, hukkaamme aivojen energiaa. Kun osaamme huokaista ja nojautua rennommaksi tuolissa, aivojen verenkierto vilkastuu ja, kas kummaa, pystymme taas ajattelemaan tehokkaasti ja löytämään tilanteeseen ratkaisun.

Biologia on ikävä kyllä meitä vastaan: uhkakuvat istuvat meissä monin verroin sitkeämmässä kuin myönteiset asiat.

Pelkäämme epäonnistumisia, sillä luonto ei ole kannustanut meitä riskinottoihin, nehän tarkoittivat kivikaudella kuolemanvaaraa. ”Nykyihmisen olisi tärkeää oppia kiinnittämään uhkien sijaan huomiota omiin kykyihin ja mahdollisuuksiin.”

Pessimistien ei kannata luovuttaa, sillä myönteistä suhtautumista on mahdollista treenata. Liikkeelle pääsee vaikka listaamalla mielessään asiat, joista on kiitollinen.

Ojanen kertoo, että hänelle yrittäjänä vaikeita paikkoja, siis uhkakuvia, ovat myyntitilanteet. Hän tietää tämän ja virittämällä virittää itsensä tavanomaisesta kriittisen realistin mielentilastaan positiivisemmalle tuulelle. Hyvä fiilis tarttuu asiakkaaseen ja auttaa kauppojen tekoa. sitä helpompi omista aivoista on pitää huolta. Ojasen omia työpäivän aivoruiskeita ovat paikanvaihdokset. Kun läppärin kanssa siirtyy välillä vaikka kahvilaan, aivot virittyvät. Hänelle sopii hyvin myös työnteko junassa, sillä konkreettinen eteenpäin meno vauhdittaa työtä.

Nykyinen työ perustuu yhä enemmän vuorovaikutukseen, asioita tehdään ja ratkotaan yhdessä. Aivot jaksavat paremmin tuntiessamme, että yhdessä ollessamme olemme kaikki aidosti läsnä.

Jos palaverien aikana kollegat räpläävät puhelimiaan ja puhuvat toistensa päälle, emme pysty virittäytymään laadukkaaseen tekemiseen tai asioiden ratkomiseen.

On yleistä syyttää muita ihmisiä tai olosuhteita siitä, että ottaa päähän. Ojanen kysyy miksi. Tuntemuksemme ovat omien aivojemme tuottamia kokemuksia. Emme pysty vaikuttamaan siihen, että taivaalta vihmoo räntää, mutta voimme vaikuttaa siihen. kuinka annamme sen vaikuttaa itseemme. ”Voimme valita, mihin suuntaan aivojemme energia liikkuu, voimaannummeko vai hukkaammeko mentaalista energiaamme. Ja miten suhtaudumme asioihin.”

Edellisessä rakennusalan koulutuksessa Ojanen pyysi kuulijoitaan listaamaan kolme asiaa, joilla voi vaikuttaa

Mitä järkeä on työpäivässä, jos koko ajan ottaa aivoon.

MITÄ PAREMMIN ITSENSÄ TUNTEE,

AIVOJEN VIRITTÄMINEN JA HUOLTO kuuluu kaikille. Ojanen on kouluttanut muun muassa rakennusalan ihmisiä. Tutkimuksissa on huomattu, että työmaan tapaturmat lisääntyvät, jos rakennusmiehet eivät keskity kunnolla tekemäänsä tai jos heitä syystä tai toisesta ottaa päähän. Onnettomuuksien ehkäisemiseksi on siis tärkeää, että ihmiset oppivat huomaamaan tuntemuksensa. ”Olen koulutuksieni aikana kysynyt osanottajilta, mitä järkeä on työpäivässä, jos koko ajan ottaa aivoon tai jos ei keskitytä siihen, mitä ollaan tekemässä.”

3

Pyri järjestämään työpäiväsi niin, että voit keksittyä yhteen asiaan kerrallaan. On aivan ok sulkea sähköposti ja panna puhelin äänettömälle.

4

omiin aivoihin. Yhteisen tuumailu jälkeen ensimmäiseksi nostettiin puhuminen, joka on myös Ojasen mielestä kaikkein tehokkain keino. Jos lähellä ei ole kollegaa, jonka kanssa heittää hetki läppää, kannattaa ottaa puhelin ja kilauttaa kaverille.

Toiseksi hyväksi keinoksi mainittiin ympäristön siistiminen. Pahaa tuulta voi purkaa jynssäämiseen ja harjanvarteen.

Sitä paitsi työnteko on mukavampaa ja turvallisempaa, kun ympärillä on siistiä.

Kolmanneksi keinoksi porukka mainitsi noitumisen, millä ei tarkoitettu pelkästään kiroilua. Loitsuamisella ja itselleen mantroja latelemalla saa tsempattua itseään jaksamaan.

Muistuta itseäsi kokonaiskuvasta. Miksi teet tätä, miten se liittyy organisaatiosi tehtäviin?

5

Terveet elämäntavat ovat toimivien aivojen perusta.

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

21

22

OSA-AIKAELÄKKEEN ASKELEET Osa-aikaeläkkeelle voi jäädä joustavasti syntymävuodesta riippuen 60 tai 61 vuotta täytettyään. Ilkka jäi osa-aikaeläkkeelle 61-vuotiaana ja jaksoi sen ansiosta työelämässä pidempään kuin 63-vuotiaaksi.

Prosessi

KOHTA 61 VUOTTA TÄYTTÄVÄ ILKKA

on viihtynyt saman työnantajan palveluksessa lelutehtaalla jo 29 vuotta. Jotta Ilkka jaksaisi paremmin pidempään, hän päättää hakea osa-aikaeläkettä.

Ilkka tilaa ennakkolaskelman osa-aikaeläkkeen suuruudesta Ilmarisen verkkosivuilta www.ilmarinen.fi/elakepalvelu.

ILKKA KESKUSTELEE asiasta esimiehensä kanssa. He sopivat osatyöajan palkasta, toimenkuvasta ja aloitusajankohdasta.

Ilmarinen vastaanottaa Ilkan hakemuksen.

Koska eläkehakemuksessa on mukana työsuhdeilmoitus, tietoja ei tarvitse kysellä Ilkan työnantajalta. Se nopeuttaa käsittelyä.

HELMIKUU ILKKA TÄYTTÄÄ JA ALLEKIRJOITTAA Ilmarisen verkkosivuilta löytyvän osa-aikaeläkehakemuksen. Hän liittää hakemukseen työantajan täyttämän kokoaikatyön päättymisilmoituksen, josta selviää Ilkan osa-aikainen palkka ja aloituspäivämäärä.

Hakemus ja ilmoitus löytyvät kohdasta www. ilmarinen.fi Etusivu > Julkaisut ja lomakkeet > Lomakkeet > Eläkehakemukset.

60-VUOTIAS YRITTÄJÄ-IIRIS 22

Yrittäjä voi työntekijän tapaan jäädä osa-aikaeläkkeelle. Ikärajat, ehdot ja hakemuslomake ovat samat, mutta yrittäjän pitää muistaa muutama asia.

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

Iiriksen tilitoimistoyritys on siirtymässä seuraavalle sukupolvelle. Iiris puolittaa työpanoksensa ja YEL-työtulo pienentyy samoin. YEL-vakuutusmaksu on 24,8 % osa-aikatyön työtulosta (vuonna 2014).

LISÄTIETOJA VVV HKL@QHMDM k tai puh. 010 195 000

Ilmarinen tekee eläkepäätöksen, sillä osa-aikaeläkkeen ehdot täyttyvät. Päätöksen saa yleensä sen kuukauden aikana, jona eläke alkaa. Ilmarinen postittaa eläkepäätöksen Ilkalle.

ILKKA ILMOITTAA NYT VEROTTAJALLE siirtyvänsä osa-aikaeläkkeelle.

Verottaja laskee uuden veroprosentin ja lähettää verokortin suoraan Ilmariseen.

Ilmarinen alkaa maksaa eläkettä Ilkan pankkitilille.

Juttuun on haastateltu Ilmarisen palveluasiantuntija Jarmo Myyrää

ILKAN TYÖPAIKALLA ON KIIRE. Lelut on saatava valmiiksi joulusesonkia varten.

Työnantaja pyytää Ilkkaa siirtymään kahdeksi kuukaudeksi kokoaikaisesti töihin. Ilkka suostuu.

Hän ilmoittaa Ilmariselle asiasta.

Ilmarinen keskeyttää eläkkeenmaksun. Ilmarinen jatkaa osa-aikaeläkkeen maksamista saman tien, kun Ilkka ilmoittaa siirtyvänsä takaisin osaaikatyöhön. Osa-aikaeläkkeen voi keskeyttää korkeintaan kuuden kuukauden ajaksi. Pitemmän keskeytyksen jälkeen eläkepäätös on haettava uudelleen.

Osa-aikaeläke on puolet kokoaikatyön ja osa-aikatyön ansioiden erotuksesta.

MAALISKUU

ELOKUU

ILKKA ALOITTAA OSAAIKAELÄKKEENSÄ.

Eläkepäivinä kalenteriin merkitään treffit uimahalliin lastenlasten kanssa.

ILKKA VOI SIIRTYÄ VANHUUSELÄKKEELLE 63–68-vuotiaana lähettämällä vanhuuseläkehakemuksen Ilmariseen. Vanhuuseläkkeen alkamiseen mennessä kertynyt eläke lasketaan kokoaikatyöstä ja osa-aikaeläkkeen aikana karttuvasta eläkkeestä. Kokonaiseläke on näiden yhteismäärä.

Mutta sen aika ei ole vielä. 63–68-vuotiaana Ilkalle kertyy eläkettä 4,5 % vuosiansioista. Superkarttuma on tehokas kannustin. Ehkä Ilkka jatkaa näin 68-vuotiaaksi asti? Nyt Ilkasta tuntuu, että työ ja vapaa-aika ovat tasapainossa.

Iiris voi siirtyä vanhuuseläkkeelle oman valintansa mukaan 63–68-vuotiaana. Yrittäjätoimintaa voi jatkaa myös vanhuuseläkkeellä. Pakollinen YELvakuutus kuitenkin lakkaa sen alkaessa.

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

23

TEKSTI SARI OKKO KUVAT JAAKKO MARTIKAINEN KUVITUS SUVI SEGERCRANTZ

24

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

ONKO AINEETON OMAISUUS

PK-YRITYKSEN ARVOKKAIN OSA?

Pitäisikö pienyrittäjänkin pitää huolta yrityksensä aineettomasta omaisuudesta? Mitä se on ja koskeeko se myös palveluyrityksiä? Mitä iloa huolenpidosta seuraa? Ja nostaako hyvin hoidettu aineeton omaisuus myös yrityksen arvoa?

UTI PAKARINEN on rahoituskelpoisuutta, auttanut yrityksiä aineettoyrittäjä ja toimitusjohman omaisuuden suojaamisessa, luennoinut ja koutaja, omien sanojensa luttanut. mukaan joka paikan KUN YRITTÄJÄ JA ASIANTUNTIJA ISTUVAT sumuisena höylä. Yrityksen Outi perjantai-iltapäivänä saman pöydän ääreen, kohtaaperusti, koska koki minen ei ole ensimmäikulutustuskaa ja nen. Mikkola on autkyllästyi kertatanut Pakarista tämän käyttökulttuuriin yrityksen aineettoman ja vaatteiden huonoon laatuun. ”Ajattelin, omaisuuden suojaamiettä joko teen asialle jotakin tai hyväksyn sessa sekä toiminnan tilanteen.” kehittämisessä.

Pari vuotta sitten Pakarinen päätti toimia ”Kaikilla yrityksillä ja perustaa yrityksen. Hänellä oli jo valmiiksi on aineetonta omaivestonomin eli vaatetusalan sekä tradenomin suutta. Pk-yritysten eli kaupallisen alan tutkintotausta ja molemAinoma Oy:n Martti Mikkola omaisuudesta keskipien alojen työkokemusta. määrin 80 prosenttia Ensimmäinen ajatus oli kehittää vaaon aineetonta. On pelkästään järkevää tuntea yritemerkki, joka tarjoaisi tyksen aineeton omaisuus ja pitää siitä huolta, sillä naisille luottovaatteita hoidettu omaisuus karttuu”, Mikkola aloittaa. laadukkaasti ja eettisesti. ”Pk-yritysten menestymisellä puolestaan on Idea kasvoi myöhemmin vaatevalmennukseen. Nyt suuri merkitys koko yhteiskunnalle jo niiden suuren Kude Design tarjoaa sekä määrän takia. Suomessa on noin 27 600 yritystä, joista alle 10 henkilön yrityksiä on 94 prosenttia ja tuotteita että palveluja. alle 50 henkilön yrityksiä peräti 99 prosenttia.”

Ainoma Oy:n toimitusjohtaja Martti SUURET YRITYKSET OVAT JO PITKÄÄN SUOJANNEET Mikkola on työskennelKude Designin toimitusaineettoman omaisuutensa erityisesti patenteilla lyt viimeiset viisitoista johtaja Outi Pakarinen. ja tavaramerkeillä. Pk-yritykset ovat pärjänneet vuotta aineettomaan Mikkolan mukaan 2000-luvulle asti kotimaan omaisuuteen liittyvien asioiden, innovaatioiden markkinoilla aineettomasta omaisuudesta erityisesti ja pk-yritysten parissa. Hän on arvioinut tuhanhuolehtimatta, mutta enää se ei onnistu. sien keksintöjen, liikeideoiden ja alkavien yritysten

O

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

25

”Tilanne on muuttunut. Pienet suomalaiset yritykset pyrkivät kansainvälisille markkinoille ja ulkomaiset yritykset toimivat Suomessa. Kilpailu on entistä rajumpaa eivätkä entiset herrasmiessopimukset enää päde.” ”Pk-yritykset joutuvat huolehtimaan vähintäänkin siitä, etteivät ne loukkaa toisten oikeuksia, sillä tietämättömyys ei vapauta vastuusta. Tällaista kehitystä ei pitäisi katsoa rasitteeksi vaan nähdä se mahdollisuutena.”

PAKARINEN MIETTI ALUSTA ASTI

Muodollista aineetonta omaisuutta eli IPR:ää ovat muun muassa patentit, hyödyllisyysmallit, tavaramerkit, mallit, verkkotunnukset, toiminimet ja tekijänoikeudet.

Näillä suojataan epämuodollista aineetonta omaisuutta.

Tavaramerkin haltija saa päättää, kuka voi kaupallisesti hyödyntää brändiä. Osaamista, tutkimusta ja tuotekehitystä voidaan suojata patenttien ja hyödyllisyysmallien avulla, kun suojaamisen edellytykset täyttyvät.

Designin suojamuoto on malli, luovan työn tekijänoikeus. ”Jokaisella yrittäjällä on osaamista, joka kannattaa suojata. Jos ei ole, ei pidä ryhtyä yrittäjäksi”, Mikkola hymyilee.

Kaikilla yrityksillä on aineetonta omaisuutta, joka kannattaa suojata.

TUOTEMERKKIÄ ja tekijänoikeusasioita. ”Graafikon kanssa suunnittelimme yrityksen ilmeen. KUDE®-tavaramerkin suojasin nimiini jo ennen kuin yritys oli perustettu. Samoin vaMARTTI MIKKOLA rasin yrityksen verkkotunnukset.”

MIKKOLA PUHUU REVIIREISTÄ, joiden kautta aineettoman ”Juuri näin”, Mikkola innostuu. ”Juuri tässä on alkaomaisuuden merkitys yrityksen elinkaaren eri vaiheissa van yrityksen perussetti: toiminimi, verkkotunnukset ja on Pakarisellekin hyvin avautunut. Alkava yritys paaluttaa tavaramerkit. Lisäksi kannattaa hyödyntää tekijänoikeitselleen reviirin, ”tekee kasvimaalle aidan”. Aitaaminen utta.” tapahtuu IPR:n avulla.

Aineeton omaisuus eli Intellectual Property (IP) jakautuu epämuodolliseen ja muodolliseen. Epämuodollista ovat esimerkiksi osaaminen, brändi, maine, kertynyt kokemus, suhteet ja verkostot. Näillä asioilla on yrityksen menestymisen kannalta suuri merkitys. Niillä ei kuitenkaan ole oikeusvaikutusta eli esimerkiksi brändin loukkaamisesta ei voi käräjöidä.

Asiantuntemus, osaaminen ja tarpeet kohtaavat. Yrittäjä Outi Pakarinen saa konsultti Martti Mikkolalta neuvoa ja tukea yrityksensä aineettoman pääoman turvaamiseen.

26

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

Toimiva yritys suunnittelee ja laajentaa reviiriään sekä sitoo osaamisen ja kehitystyön tulokset yritykseen.

Uudella ”kasvimaalla” yrittäjän markkinointi on kuin maan lannoittamista. Jos aita ei ole kunnossa, naapurin lampaat syövät satosi tai kilpailija kerää hyödyn markkinoinnistasi. ”Toimiva yritys voi käydä IPR:llä kauppaa, sillä rahan ja suojatun aineettoman omaisuuden välillä vallitsee vaihtokelpoisuus. Monet parhaiten kannattavat yritykset keskittyvätkin IPR:n lisensointibisnekseen.”

Miten hyvin suomalaiset pk-yritykset keskimäärin suojaamisen arvon sitten ymmärtävät? ”Koko ajan paremmin, ja nuori polvi vanhempiaan paremmin”, Mikkola sanoo. ”Martti neuvoi minua ottamaan haltuun verkkotunnukset ja rekisteröimään tavaramerkin. Tavaramerkin voi rekisteröidä jo ennen yrityksen perustamista, sillä sen voi siirtää yrityksen nimiin myöhemminkin”, Pakarinen korostaa. helpoimmin käyttämällä jotakin palveluntarjoajaa. Toiminimen ja tavaramerkin voi rekisteröidä Patentti- ja rekisterihallituksessa, joko marssimalla paikalle tai hoitamalla asian verkkopalvelussa. ”Moni alkava yrittäjä pohtii, kannattaako käyttää rahaa näihin asioihin, kun rahareikiä tuntuu olevan joka puolella. Eivät nämä asiat kuitenkaan niin kalliita ole, etteikö niistä kannattaisi maksaa. Suojaamattomuudesta seuraavat riskit voivat tulla monin verroin kalliimmiksi.

Investoidut rahat saa takaisin ajan myötä.”

VERKKOTUNNUKSEN PYSTYY HANKKIMAAN

Outi pitää aineettoman omaisuuden suojaamiseen ja alkavan yrityksen neuvontaan liittyvää asiantuntemusta ensiarvoisen tärkeänä. ”Aika sirpaleista on tiedon saanti, jos sen hankkiminen jää yksin aloittelevan yrittäjän varaan.” ”KYSE ON USKOTTAVUUDESTA. Kun liiketoimintasuunnitelmassa voi kertoa, että aineeton omaisuus on suojattu ja nämä asiat ovat kunnossa, se tuo vakuuttavuutta”, Outi sanoo.

Martti on samaa mieltä. ”Suojaus saa yrityksen näyttämään hyvältä, kun aineeton julkisivu on kunnossa. Aluksi suoja tuo turvaa ikäviltä yllätyksiltä, myöhemmin se auttaa menestymään paremmin. Voidaan myös sanoa, että yrittäjä saa yrityksen myydessään elämäntyöstään paremman hinnan.” ”Kun saan nimeä, kiinnostus yritystäni, tuotteitani, palveluitani ja osaamistani kohtaan kasvaa. Tällöin myös riskit kasvavat. Kude on nyt niin hyvin suojattu, ettei kukaan pysty samanlaisella tuote- ja palvelupaletilla tulemaan liian lähelle. Jos joku kuitenkin haluaa ryhtyä tuottamaan vaikka Kude-merkkisiä maatalouskoneita, niin se ei häiritse”, Outi nauraa. ”Kun menestyt, suojaamisen arvo nousee. Jos asioita ei ole aikanaan hoidettu, riidan tullen voi olla jo myöhäistä”, Martti summaa.

Aineettoman omaisuuden suojaaminen tuo aloittavalle yritykselle turvaa.

OUTI PAKARINEN

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

27

28

Muista nämä

MITĂ„ SE ON TYĂ–NANTAJALLE?

ELĂ„KEVAKUUTTAMINEN

ILMOITUS- JA MAKSUTAVAT

VUOSILASKELMA

Yrityksellä on kaksi vaihtoehtoista tapaa maksaa tyÜeläkemaksut ja ilmoittaa ansiot: 1. Palkat ilmoitetaan kuukausittain ja TyELmaksut maksetaan kuukausittain toteutuneiden palkkojen mukaan. Tämä tapaa sopii hyvin yrityksille, joiden palkanmaksu vaihtelee kuukausittain.

2. Palkat ilmoitetaan kerran vuodessa ja TyEL-maksut maksetaan ennakkomaksuina palkkasumma-arvion mukaan. Tämä sopii hyvin yrityksille, joilla toiminta on tasaista ja ennustettavaa läpi vuoden.

Edellisen vuoden toteutuneiden palkkojen perusteella teille lasketaan lopullinen maksu eli tehdään vuosilaskelma. Vuosilaskelman lopputuloksena voitte saada joko palautusta tai lisämaksua.

VUOSI-ILMOITUS

Jos olette valinneet ilmoittavanne TyELvakuukseenne ansiot vuosi-ilmoituksella, ilmoitatte tammikuun loppuun mennessä edellisen vuoden toteutuneet ansiot ja tyÜsuhteet eli teette vuosi-ilmoituksen. Vuosiilmoituksella varmistatte, että tyÜntekijÜillenne kertyy oikea määrä eläkettä ja yrityksenne vakuutusmaksut ovat oikean suuruisia.

KUUKAUSI-ILMOITUS

Jos olette valinneet ilmoittavanne TyEL-vakuutukseenne ansiot kuukausi-ilmoituksella, ilmoitatte seuraavan kuukauden 5. päivään mennessä edellisen kuukauden toteutuneet ansiot.

ENNAKKOPALKKASUMMA

Ennakkopalkkasumma on yrityksenne tyÜntekijÜiden vuotuinen palkkasumma. On tärkeää pitää ennakkopalkkasumma oikealla tasolla, jotta saatte laskunne oikean suuruisena ja vältytte vuosi-laskennan yhteydessä mahdolliselta lisämaksulta. Ennakkopalkkasumman voitte tarkistaa ja muuttaa tarvittaessa verkkopalvelussa.

PALKKAATKO KESĂ„TYĂ–NTEKIJĂ–ITĂ„?

KesätyÜntekijÜiden palkat vaikuttavat ennakkopalkkasummaan. Ilmoittakaa kesätyÜntekijÜiden tyÜsuhteet ja palkat vakuutukseenne ja tarkastakaa samalla ennakkopalkkasumma verkkopalvelussamme.

TYĂ–ELĂ„KEOTE

TyÜeläkeotteella on yksityisen ja julkisen puolen alojen tyÜsuhteesi ja ansiosi. Näiden perusteella lasketaan tuleva tyÜeläkkeen määrä. Siksi sen tarkastaminen on tärkeää.

Otteen voi katsoa ja tarkastaa osoitteessa HKL@QHMDM k SXNDK@JDNSD.

Verkkopalvelumme lÜydät osoitteesta HKL@QHMDM k U@JTTSTRO@KUDKT.

MITĂ„ SE ON YRITTĂ„JĂ„LLE?

TYĂ–TULO

TYĂ–ELĂ„KEOTE

Yrittäjän sosiaaliturvan perustan muodostaa tyÜtulo. Se on tyÜpanoksesi arvo eli se kuinka paljon palkkaa maksaisit henkilÜlle, joka tekisi oman tyÜsi. TyÜtulon perusteella määräytyy muun muassa. Kelan sairauspäiväraha sekä aikanaan sinulle maksettavan eläkkeen määrä. Eläkkeen määrään vaikuttavat myÜs yrittäjänäoloaika sekä maksetut vakuutusmaksut. Tietoa tyÜtulon määrittämiseen lÜydät HKL@QHMDM k SXNSTKN.

TyÜeläkeotteella on koottu yksityisen ja julkisen puolen alojen tyÜsuhteesi ja ansiosi. Näiden perusteella lasketaan tuleva tyÜeläkkeesi ja siksi sen tarkastaminen on tärkeää. Otteen voit katsoa ja tarkastaa osoitteessa HKL@QHMDM k SXNDK@JDNSD.

YEL-MAKSUT JA VEROVĂ„HENNYS

YEL-maksut ovat verotuksessa kokonaan vähennyskelpoisia omassa, puolison tai yrityksen verotuksessa. Lue lisää HKL@QHMDM k XDKL@JRT.

TYĂ–HYVINVOINTI

Huolehdi itsestäsi, että jaksat paremmin. Hyvinvointi syntyy innostuksesta, hyvästä tyÜn ja vapaa-ajan tasapainosta. TyÜhyvinvoinnin tyÜkalut lÜydät HKL@QHMDM k SXNGXUHMUNHMSH. Osallistu tyÜhyvinvointiseminaareihin HKL@QHMDM k SHK@HRTTCDS.

TYĂ–NTEKIJĂ„T

Kun palkkaat vakituisen tyÜntekijän, sinun pitää ottaa TyEL-vakuutus. Lue lisää HKL@QHMDM k SXDKU@JTTSTR. Jos palkkaat kausityÜntekijÜitä, voit vakuuttaa heidät tilapäisesti HKL@QHMDM k SHK@O@HMDMSXNM@MS@I@.

JOS TILITOIMISTO HOITAA ELÄKEVAKUUTUSASIANNE, voitte antaa heille suostumuksen verkkopalvelun käyttÜä varten.

Suostumuslomakkeen saa osoitteesta HKL@QHMDM k U@JTTSTRO@KUDKT. Lisätietoja saatte myÜs asiakaspalvelustamme 010 195 000.

Lue lisää aiheesta sivulta 13.

OP-Pohjola on Ilmarisen MYYNTIYHTEISTYÖKUMPPANI ILMARINEN KESKITTÄÄ TYÖELÄKEVAKUUTUSTEN myyntiyhteistyÜn jatkossa kahden sijaan yhdelle kumppanille eli OP-Pohjolalle. MyyntiyhteistyÜn keskittäminen tarkoittaa sitä, että Ilmarisen ja Keskinäinen VakuutusyhtiÜ Pohjantähden yhteistyÜ päättyy.

Ilmarisen asiakkaiden eläkevakuutuksiin muutoksella ei ole vaikutusta vaan ne jatkuvat normaalisti. Asiakkaiden ei tarvitse tehdä mitään. �Yhden myyntiorganisaation malli antaa meille mahdollisuuden kehittää asiakkaillemme entistä parempia palveluita kustannustehokkaasti. Tämä on yksi keino pienentää hallintokuluja�, sanoo Ilmarisen asiakkuusjohtaja Timo Aro. Aron mukaan etenkin sähkÜisten palveluiden kehittäminen kustannustehokkaalla tavalla kaikille asiakkaille helpottuu, kun Ilmarisella on jatkossa vain yksi jakelutie.

Lyhyesti Lyhyesti

60,9

TOIMITILAVUOKRAUS UUDISTUI – TAVOITTEENA PAREMPI PALVELU Ilmarinen alkaa itse hoitaa omistamiensa toimitilojen vuokrausta suoraan asiakkaiden kanssa. �Haluamme tarjota toimitila-asiakkaillemme nopeaa, laadukasta ja henkilÜkohtaista palvelua – sellaista, jota asiakkaat tutkitusti toivovat�, sanoo vuokrauspäällikkÜ Ville Laurila.

Uusi toimitilamalli koskee pääkaupunkiseudun toimitiloja. Uudistuksen myÜtä Ilmariseen on palkattu kuusi uutta henkilÜä, muun muassa asiakkuuspäällikÜitä.

Muutos ei edellytä Ilmarisen nykyisiltä vuokra-asiakkailta mitään toimenpiteitä.

Ilmarisella on omistuksessaan yli 130 liikekiinteistÜä ja toimitilaa.

Valtaosa niistä sijaitsee pääkaupunkiseudulla ja muissa kotimaan kasvukeskuksissa.

Yrittäjä, siirrytkÜ TyEL:istä YEL:iin?

TYÖELÄKELAIN YRITTÄJÄMÄÄRITELMÄ MUUTTUI VUONNA 2011. Uusien säännÜsten mukaan YEL:in piiriin kuuluvana yrittäjänä pidetään osakeyhtiÜssä johtavassa asemassa tyÜskentelevää osakasta, joka omistaa yksin yli 30 prosenttia tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa yli 50 prosenttia osakeyhtiÜn osakkeista. Johtavassa asemassa tyÜskentelevä osakas kuuluu YEL:n piiriin myÜs, jos hänellä on yksin yli 30 prosenttia tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa yli 50 prosenttia osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Aiemmin omistusraja oli yli 50 prosenttia ja alle puolet omistaneet vakuutettiin TyEL:in mukaan.

Muutos on tehtävä viimeistään 30.6.2014. KäytännÜssä muutos hoidetaan joko tekemällä YEL-vakuutuksen verkkosivuillemme ilmaQHMDM j U@JTTSTRG@JDLTRO@KUDKT S@H RNHSS@L@KK@ @RH@J@RO@KUDKTTLLD puh. 010 195 000.

YEL-vakuutus tulee laittaa alkamaan 1.1.2014 eli TyEL:iin perustuvan tyÜsuhteen tulee päättyä 31.12.2013. TyÜsuhteen päättymistiedot voi ilmoittaa luontevasti vuosi-ilmoituksella.

Joulukuussa ilmestyneessä asiakaslehdessä kerroimme virheellisesti, että muutos tulee tehdä 1.1.2014 mennessä.

29

-VUOTIAANA ELĂ„KKEELLE

ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTOJEN MUKAAN suomalaiset jäivät tyÜeläkkeelle keskimäärin 60,9-vuotiaina. Tilastojen mukaan eläkkeellesiirtymisiän odote pysyi viime vuonna samana kuin edellisvuonna.

Vuonna 2013 eläkkeellesiirtymisiän odote 25-vuotiaille oli 60,9 vuotta ja 50-vuotiaille 62,6 vuotta.

Vuonna 2013 eläkkeelle siirtyneiden määrä nousi edellisestä vuodesta. TyÜeläkkeelle siirtyi 73 300 henkilÜä. TyÜeläkkeelle siirtyneistä suurin osa eli 70 prosenttia siirtyi suoraan vanhuuseläkkeelle.

Osa-aikaeläkkeelle siirtyneiden määrä kasvoi ja tyÜkyvyttÜmyyseläkkeelle siirtyneiden määrä pysyi samana.

TyĂśuran pituus Suomessa on vuoden 2013 lukujen perusteella 34 vuotta.

Omaan tyÜuraan perustuvalla tyÜeläkkeellä Suomessa on noin 1,3 miljoonaa ihmistä.

Kaikki eläkeneuvotteluista TYÖMARKKINAKESKUSJÄRJESTÖJEN VÄLISET neuvottelut tyÜeläkejärjestelmän uudistamiseksi ovat käynnissä. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 2017 alussa.

Uudistusta valmistelevien osapuolten yhteiseksi tietokanavaksi on avattu nettisivusto osoitteessa www.elakeuudistus.fi.

Sivustolla kerrotaan muun muassa uudistuksen tavoitteista, joita ovat tyÜeläkejärjestelmän rahoituksen ja riittävän eläketurvan sekä sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden turvaaminen. MyÜs tyÜurien pidentyminen on uudistuksen keskeinen tavoite.

Eläkeuudistus.fi-sivustolla on tietoa siitä, mitä tyÜeläke sisältää tällä hetkellä ja miten järjestelmä on kehittynyt tähän mennessä.

Sivuston ylläpidosta vastaa Eläketurvakeskus.

30

4,1

Lyhyesti Lyhyesti

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2013: TIESITKÖ, ETTÄ

MILJARDIA

VUONNA 2013 ILMARINEN MAKSOI viime vuonna kaikkiaan 4,1 miljardia euroa eläkkeitä. Viime vuosi oli ensimmäinen vuosi, kun Ilmarinen maksoi enemmän eläkkeitä kuin eläkemaksuja maksettiin Ilmariseen.

Erotus oli noin 60 miljoonaa euroa. Samaan aikaan llmarisen eläkevarat kasvoivat kuitenkin noin kolme miljardia euroa.

Lue lisää Ilmarisen tilinpäätöksestä sivuilta http://vuosikertomus.

HKL@QHMDM j

Kuvassa Ilmarisen Timo Aro, 2@MNjMHMKSĔ Katre Sharifpour, Sebastien Delarive ja Sari Ek-Petroff sekä Maija Eklöf HENRY Ry:ltä.

Sanofinin hanke voitti Henkilöstöteko-palkinnon Our Purpose/Tarkoituksemme -hanke voitti Ilmarisen ja Henkilöstöjohdon ryhmän HENRY ry:n Henkilöstöteko 2013 -kilpailun.

Our Purpose/Tarkoituksemme hanke loi Sanofinille yhteisen näkemyksen toiminnan tarkoituksesta ja onnistumisen kulmakivistä. Tavoitteena oli parantaa hyvinvointia, viestintää ja henkilöstön kehittymistä, tuoda esille jokaisen roolia yrityksen menestymisessä ja parantaa sitoutumista.

Koko henkilöstö osallistui hankkeeseen eri foorumeilla, mutta päärooli oli organisaation eri osista kootuilla työryhmillä.

Tuomariston mielestä voittajahanke on hieno esimerkki koko henkilöstöä koskevasta muutosprosessista. Hankkeesta välittyi johdon aito halu kuunnella sekä kyky tehdä sen perusteella tarvittavat toimenpiteet. Hankkeen kautta koko henkilökunnalla on ollut mahdollisuus kohtaamisiin, keskusteluihin ja kokemusten vaihtamiseen. Hankkeesta näkyy yhdessä tekemisen voima. Jokaisen rooli on ollut tärkeä.

LÄÄKEYHTIÖ SANOFININ

Finalistit esittäytyivät ja Henkilöstöteko 2013 palkittiin 11.2.2014 Henkilöstöteko-seminaarissa Helsingissä. Kilpailun finalistikolmikossa olivat mukana myös Pilkington Automotive Finlandin Yläjärven tehdas ja Turun yliopisto.

Valinnalla halutaan kannustaa organisaatioita kehittämään työyhteisöä sekä hyvinvointia työpaikoilla. Voittanut hanke saa 10 000 euron Ilmarinen-palkinnon. Ilmarinen-palkinnon jakoi Ilmarisen asiakkuuksista vastaava johtaja Timo Aro. Henkilöstöteko on hanke, jonka mitattavat vaikutukset organisaation toimintaan ovat jo nähtävissä ja jolla on kokonaisvaltaista merkitystä organisaation henkilöstön työhyvinvointiin sekä liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamiseen. Lisäksi arvioinnissa huomioidaan teon tai hankkeen innovatiivisuus, esimerkillisyys, ajankohtaisuus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus.

Ei ne edut, vaan se motivaatio

Heidi Hammarsten

31

Suomen parhaista työpaikoista. Listalla oli runsaasti pieniä asiantuntijayrityksiä, mutta myös Alkoa ja Ikeaa.

AAS ON JULKISTETTU LISTAUS

T

KUVA: OLLI URPELA

VARSINKIN ASIANTUNTIJAYRITYKSISTÄ kertovat jutut ovat usein keskittyneet houkutteleviin henkilöstöetuihin: on ilmaisia aamiaisia, työsuhde-Jopoja, leffalippuja, kuohuviiniä, hierontapalveluita, liikuntaa työajalla, ties mitä kateutta herättävää.

Tarkoittaako tämä siis sitä, että hyvinvoiva työyhteisö syntyy lellimällä työntekijät pilalle? Ei suinkaan.

varsin yksimielisiä siitä, että mehevinkään porkkana, siis ulkoinen palkitseminen, ei motivoi ihmistä tekemään parastaan työssä. Hyvää jälkeä syntyy ja tekijä itse on tyytyväinen silloin, kun ajuri on sisäinen motivaatio.

Sisäisellä motivaatiolla taas on kolmenlaisia rakennuspuita. Ensinnäkin ihminen tarvitsee vapautta ja vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä.

TUTKIJAT OVAT NYKYISIN

TOINEN OSA SISÄISTÄ MOTIVAATIOTA LIITTYY osaamiseen. Ihminen nauttii, kun tuntee hallitsevansa työnsä hyvin, saa asioita aikaan ja myös kehittyy työssään. Parhaimmillaan hän yltää innostavaan flow-tilaan.

merkityksellistä. Tämä vaatii sitä, että organisaatiolla, jolle työtä tehdään, on muukin tarkoitus kuin tuottaa rahaa omistajille. Toisaalta yksilön on myös nähtävä oma merkityksensä organisaation isossa kuvassa.

Sisäinen motivaatio on myös siitä mainio asia, että se synnyttää parempaa tuottavuutta. Reippaimmat väittävät, että kahdesta yhtä pätevästä työntekijästä innostunut voi olla jopa tuhat kertaa tuottavampi kuin se, joka on vain tekevinään. Tieteellisemmätkin tutkimukset löytävät kymmenien prosenttien suoriutumiseroja innostuneiden ja rutiinisuorittajien välillä.

KOLMANNEKSI TYÖN ON OLTAVA

parhaiden työpaikkojen listalle ja pääsee julkisuuteen, nämä sisäisen motivaation tekijät ovat aina kunnossa. Niistä huolehtiminen vaatii enemmän työtä ja vaivaa kuin näkyvien etujen tarjoaminen.

Jopoista ja aamiaisista vain on helpompi kertoa.

JOS TYÖPAIKKA YLTÄÄ

SYY-SEURAUSSUHDE MENEE SIIS NÄIN päin: fiksu yritys tukee ihmisten sisäistä motivaatiota, tuottavuus nousee ja yrityksellä on varaa kivoihin henkilöstöetuihin.

HEIDI HAMMARSTEN

Kirjoittaja on toimittaja-yrittäjä, joka on erikoistunut johtamiseen ja työelämään.

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

31

Tilaisuudet

YHTEISÖLLISYYDELLÄ MENESTYKSEEN Miksi ahkeruus ja älykkyys eivät riitä?

Miten edistää työhyvinvointia ja sitä kautta tuloksellisuutta? Entä millainen on moderni pomo tai aktiivinen työyhteisötaitoinen työntekijä?

YHTEISÖLLISYYTEEN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ POHDITAAN Ilmarisen järjestämässä Yhteisöllisyydellä menestykseen -seminaarissa. Seminaarin pääpuhujana on Marja-Liisa Manka.

Työhyvinvoinnin professori Marja-Liisa Manka on tunnettu ja palkittu. Hänet on palkittu niin Vuoden Yhteiskuntatieteilijänä kuin hyvän työelämän puolesta puhujana. Manka on kirjoittanut lukuisia työhyvinvointia käsitteleviä kirjoja.

Marja-Liisa Manka on viime vuosina puhunut työyhteisön yhteisöllisyyden merkityksestä. Hän uskoo, että innostus, aloitteellisuus ja oppimiskyky ovat tulevaisuuden menestystekijöitä.

ILMOITTAUTUMISET JA LISÄTIETOJA WWW.ILMARINEN.FI /TILAISUUDET

YHTEISÖLLISYYDELLÄ MENESTYKSEEN Ti 13.5.

Tampere, 8.30–16.00 To 18.9.

Oulu, 8.30–16.00 Ti 4.11.

Kuopio, 8.30–16 Ti 25.11.

Mikkeli, 8.30–16

TUTUSTU ILMARISEN MONIPUOLISEEN TAPAHTUMATARJONTAAN! TIESITKÖ!

Ilmarinen järjestää ympäri Suomea työhyvinvointiseminaareja ajankohtaisista teemoista. Tilaisuudet on suunnattu ensisijaisesti yritysten johdolle, henkilöstöstä ja kehittämisestä vastaaville henkilöille ja esimiehille. Tilaisuudet ovat Ilmarisen asiakkaille maksuttomia, yhteen tilaisuuteen voi osallistua yhdestä yrityksestä enintään kolme henkilöä.