Ilmarinen 2/14 by Avidly Agency

SEMINAARIOPPIA MIKKELIN BETONI & VARHAINEN VÄLITTÄMINEN

DEBATTI: MIKSI TYÖTERVEYTEEN KANNATTAA SATSATA

AKI RIIHILAHTI ANTAA LUOVUUDELLE MAHDOLLISUUDEN

“Työn ilon voimin naisyrittäjät jaksavat painaa pitkää päivää. He työskentelevät keskimäärin 48 tuntia viikossa. Omaan ajankäyttöön kannattaakin kiinnittää huomiota” Jouni Vatanen, tutkija Ilmarinen – s. 14

ILMARINEN2/14 SAMAT SÄÄNNÖT KAIKILLA

Työnjohtaja Mahdi Khanbaein rakennustyömaalla asiat pysyvät järjestyksessä

Sisältö

Yrittäminen, työhyvinvointi, vastuullisuus

2/14

Työterveyteen kannattaa satsata

POSITIIVISUUS ENSIN PERTTI LIUKSIALA AUTOALAN YRITTÄJÄ

Työkokeilu toi avun Pirjo Kaipaiselle Mihin kaikkeen YEL-maksut vaikuttavat?

HYÖTYÄ SEMINAARISTA

Eläkkeelljäämisikä ja eliniänodote 6 Kun yksinyrittäjä jää äitiyslomalle 7 Työergonomia säästää rahaa 13 Lyhyesti: Eläkevakuuttamisen niksit, yhä enemmän työeläkekuntoutujia, yhä tyytyväisempiä asiakkaita28

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

Pääkirjoitus Parempaa elämää, ole hyvä.

ILAHTUNUT ASIAKAS TULEE TAKAISIN Julkaisija: Ilmarinen Päätoimittaja: Päivi Sihvola Toimitusneuvosto: Päivi Hansio, Eeva Hukka, Kati Huoponen, Anna Hyrske, Esa Jääskeläinen, Milla Kauppila, Jaakko Kiander, Sari Leppävuori, Heidi Mannio, Mari Merilampi, Mika Paananen, Jukka Welling Palautteet ja juttuvinkit: DVLDNDVOHKWL#LOPDULQHQ ĺ Toimitus & ulkoasu: Zeeland Painopaikka: Erweko Oy ISSN-L 1239-050X, ISSN 1239-050X (painettu), ISSN 2323-1165 (verkkojulkaisu) Painos: 77 000 Painettu elokuussa 2014. Yhteystiedot: Käyntiosoite: Porkkalankatu 1, Helsinki Postiosoite: 00018 Ilmarinen

lahdun kuluttajana tavattomasti, kun huomaan, että joku on oikeasti pohtinut mitä tarvitsen ja luonut ratkaisuja arkeni helpottamiseksi. Tunteeseen liittyy usein myös annos yllättyneisyyttä – tällaistakin voi palvelu olla! Ilahtumisen synnyttää usein pieni asia, kuten vaikkapa se, että minua palvelevasta henkilöstä välittyy halu kuunnella ja ymmärtää. Kyse ei kuitenkaan ole pienestä asiasta. Se, että jokainen asiakas lähtee jokaisesta palvelutilanteesta iloisesti yllättyneenä, vaatii yritykseltä paljon. Tällainen kokemus ei ole sattumaa, se on johdonmukaisen työn tulos. Asiakkaan ei tarvitse tietää, kuinka paljon yrityksen kulisseissa on hikoiltu sujuvien prosessien tai tuotekonseptien eteen. Hänen ei liioin tarvitse vaivata päätään sillä, millä tavoin yrityksen johto on huolehtinut henkilöstönsä osaamisesta, hyvinvoinnista tai työvälineiden toimivuudesta. Asiakkaalle tärkeää on se, että hän saa asiansa hoidettua sujuvasti ja niin että siitä jää hyvä mieli. Tässä voittavat kaikki: Asiakkaan hyvä mieli heijastuu henkilöstöön, jolle myönteinen palaute antaa vahvan energialatauksen. Yrityksen kassavirta vahvistuu, kun ilahtunut asiakas tulee takaisin. Samanlainen kehä toimii niin suurissa kuin pienissä yrityksissä toimialasta riippumatta. Miksi emme sitten saa jatkuvasti ja kaikkialla erinomaista palvelua? Ehkä siksi, että kyseessä on vaativa joukkuelaji, jossa jokaisen yksilön panos ratkaisee. Palvelukulttuuria ei voi kopioida, vaan se pitää rakentaa aivan itse. Ja juuri tämän vuoksi se tarjoaa myös pysyvää kilpailuetua. Tähän mekin uskomme.

Puhelin: 010 284 11 Eläke- ja vakuutusasiat: 010 195 000

Päivi Sihvola johtaja, viestintä ja henkilöstö, Ilmarinen

Asiakastietojen muutokset: YDNXXWXVSDOYHOX#LOPDULQHQ ĺ Ilmarisen yhteistyökumppani on OP-Pohjola-ryhmä.

Hoida eläkevakuutusasiat netissä – näin otat Ilmarisen verkkopalvelun käyttöösi Maksuttoman verkkopalvelun käyttäjätunnukset saat asiakaspalvelustamme numerosta 010 195 000. r Tilaa kaikille työeläkeasioita hoitaville henkilöille omat tunnukset. r Verkkopalvelu on osoitteessa ilmarinen.fi/vakuutuspalvelu r Jos tilitoimisto hoitaa eläkevakuutusasiasi, voit antaa heille suostumuksen verkkopalvelun käyttöä varten. r Yrittäjän palvelu on käytettävissä henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla.

AUTA MEITÄ TEKEMÄÄN YHÄ PAREMPAA LEHTEÄ

Mielipiteesi on tärkeä, koska kehitämme lehteä jatkuvasti ja toivomme, että se tarjoaa sinulle arkipäivän työkaluja. Haluamme kuulla näkemyksiäsi lehdestä myös jatkossa. Risuja, ruusuja, juttuvinkkejä, kehittämisideoita? Kerro ne sähköpostitse DVLDNDVOHKWL#LOPDULQHQ ĺ

TERHI PAAVOLA

Innostus

SUUPIELET YLÖS!

MISTÄ SAAT INTOA TYÖHÖSI?

”Oma mottoni on, että elämässä on kaksi turhaa päivää. Ne ovat eilinen ja huominen. Eilistä ei voi enää muuttaa ja huomisesta ei tiedä, mitä se tuo tullessaan. Tämä motto on ollut käytössäni sekä työelämässä että yrittäjänä. Kun ei murehdi huomista ja tekee tänään asiat hyvin ja keskittyneesti, se poikii hyvää myös huomiselle. Ajatus lähtee positiivisesta mielestä. Olen huomannut, että sitä, miten mielensä asettaa, voi treenata ja harjoittaa. Ihminen voi päättää, lähteekö sinne työpaikalle suupielet alaspäin vai ylöspäin. Positiivinen asenne ja hyvien puolien löytäminen on tärkeää. Siinä on vissi ero, miettiikö sitä, mitä minulla on vai sitä, mitä minulla ei ole. Myös fyysinen hyvinvointi heijastuu mielialaan. Kun pitää kropastaan huolta, pää pysyy kunnossa.”

KUVA: JUNNU LUSA

NOSTETAAN

MITEN YRITTÄJÄ JAKSAA HAASTAVALLA AUTOALALLA?

”Kun mieli on positiivinen, jaksaa myös työssä paremmin. Nyt pitää keskittyä siihen, että saadaan oma toiminta kannattavaksi. On toimittava niin kuin tilanne olisi pysyvä eikä voivoteltava, että muuttuisipa se paremmaksi. On oltava myös mittarit, joita seurata, ja reagoitava heti, kun mittarit heilahtavat. Johdan yritystäni edestä. Haluan olla ihmisten kanssa ja jutella. Haluan kuulla, mikä työntekijöiden mieltä painaa ja muistuttaa keskusteluissa heille, mikä kuitenkin on hyvin ja mistä kannattaa iloita.” MIKSI PIDÄT TYÖSTÄSI?

”Olen ihmisenä yrittäjämielinen. Kyllä yrittäjän palkinto on se, että omalla työllään ja toimillaan saa yrityksen kannattamaan. Viivan alle jäävä summa tuo mielihyvää ja kannustaa jatkamaan eteenpäin. Samalla tietysti on hienoa se, että omalla yrittämisellä saa työpaikkoja muille ja paljon hyvää sitä kautta aikaiseksi. Yrittäjyydessä miellyttää se, että minua ei sido mikään. On hienoa olla yrittäjä. Vaikka siihen ei Suomessa kannustetakaan, niin kyllä se hyvältä tuntuu.”

KUKA

Pertti Liuksiala Hämeenlinnalainen autoalan yrittäjä Pertti Liuksiala tekee työtä positiivisella asenteella. Hänen yrityksessään Auto-Ilveksessä etsitään asioista aina niiden hyviä puolia.

KUVA: X

WWW. ILMARINEN .FI

MITÄ KAIKKEA YEL-MAKSU KATTAA? YEL-vakuuttamisen asiantuntija Mari Sorvali kertoo, miksi YEL-maksua kannattaa maksaa enemmän kuin minimimaksun verran. MIKSI YEL-MAKSUA KANNATTAA MAKSAA?

YEL-työtulo on yrittäjän sosiaaliturvan perusta. YEL-työtulon mukaan määräytyvät niin eläkemaksut, yrittäjäeläke kuin sairausvakuutuksen päivärahatkin. Työtulon määrä vaikuttaa myös mahdollisuuteen saada osa-aikaeläkettä ja työttömyysturvaa.

MIHIN KAIKKEEN YEL-MAKSUT VAIKUTTAVAT?

2 3 4

Eläke karttuu kunkin vuoden keskimääräisestä YEL-työtulosta. Osa-aikaeläke on mahdollinen vain, jos työtulo on vähintään 14 861,18 euroa vuodessa (2014). Kela laskee YEL-työtulosta sairauspäivärahan ja vanhempainpäivärahan. Myös työttömyysturvan piiriin pääsy vaatii tänä vuonna vähintään 8 520 euron työtulon, mutta ensi vuoden alusta laskentatapa muuttuu. Lisätietoja muutoksesta löydät esimerkiksi osoittesta www.syt.fi.

MITEN YEL-MAKSU VAIKUTTAA ELÄKKEESEEN, SOSIAALITURVAAN JA TYÖKYVYTTÖMYYSTURVAAN? Kun YEL-työtulo on pieni, eläketurva ja Kelan sairauspäiväraha sekä vanhempainetuudet jäävät pieniksi. YEL-vakuutus antaa eläketurvan koko elinajaksi vanhuuden, työkyvyttömyyden ja perheenhuoltajan kuoleman varalle. YEL-eläke taas antaa yrittäjälle toimeentulon silloin, kun yrittäjätoiminta olennaisesti vähenee tai päättyy työkyvyttömyyden takia tai kun eläkkeeseen oikeuttava ikä täyttyy. Jos yrittäjää uhkaa työkyvyttömyys, hän voi saada ammatillista kuntoutusta. Omaisilla on perhe-eläketurva yrittäjän kuoleman jälkeen.

MIKSI YEL-MAKSUA KANNATTAA MAKSAA ENEMMÄN KUIN MINIMI? Työtulo on järkevää mitoittaa oikealle tasolle heti yrittäjyyden alussa, koska työtuloa ei voi korjata takautuvasti. Ensimmäistä kertaa yrittäjäksi ryhtyvä saa YEL-maksusta 22 prosentin alennuksen neljän vuoden ajan. Eläkemaksut voi vähentää verotuksessa, mikä helpottaa kustannuksia. Verovähennyksen jälkeen tosiasiallinen eläkemaksu esimerkiksi 40 000 euron työtulolla on lähes 40 prosenttia pienempi.

MITEN ILMARINEN VOI AUTTAA YEL-ASIOISSA?

Vakuutuspalvelu on maksuton verkkopalvelu Ilmarisen asiakasyrityksille ja yrittäjille. Vakuutuspalvelussa voi hoitaa lähes kaikki YEL- ja TyELasiat, mutta palvelua saa myös puhelimitse. YEL-vakuuttamisen lisäksi palvelemme yrittäjiä muun muassa eläkeasioissa, työeläkekuntoutuksessa, työhyvinvoinnissa, rahoituksessa ja toimitila-asioissa.

ZZZ LOPDULQHQ ð Saat lisätietoa aiheesta Ilmarisen asiakaspalvelusta puh. 010 195 000 sekä verkkosivuilta.

Kysymys & vastaus

5 MARI SORVALI asiantuntija Ilmarinen

WWW. ILMARINEN .FI

Tietokulma

SUOMALAINEN ON ELÄKKEELLÄ PIDEMPÄÄN Suomalaiset elävät yhä pidempään. Se on hieno saavutus! Mutta kun elinajanodote kasvaa, myös eläkepäiviä kertyy yhä enemmän. Jotta eläkekustannukset eivät tämän vuoksi karkaisi käsistä, on kehitetty elinaikakerroin. Jos keskimääräinen elinikä jatkaa nousuaan, elinaikakerroin pienentää kuukausieläkkeitä.

82,3

83,3

60,9

61,3

61,5

61,6

90,0

81,2

60,4

62,4

80,0

59,1

87,7

79,0

58,8

62,2

77,7

84,3

76,9 58,8

ELINAJANODOTE * JA ELÄKKEELLESIIRTYMISIÄN** ODOTE

1996 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 2055 2060 2065 2070 2075

90,0

Lähde: Eläketurvakeskus * elinajanodote 0-vuotiaalle ** eläkkeellesiirtymisiän odote 25-vuotiaalle

62,4

60,9

Elinajanodotteen noustessa elinaikakerroin pienentää kuukausittain maksettavaa eläkettä. Jos eläkkeelle siirtyvä haluaa säilyttää sen eläkkeen tason, jonka olisi ansainnut eläkeiän mukaisesti ilman elinaikakerrointa, hänen on työskenneltävä pidempään. Siihen kannustaa myös superkarttuma, joka kerryttää eläkettä 63 ikävuoden jälkeen.

81,2

MITEN ELINAIKAKERROIN TOIMII?

Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa elinaikakertoimen vuosittain. Vuodesta 2009 eteenpäin elinaikaluku joko pienenee tai suurenee kuolevuuden muutoksen mukaan. Elinajan pidentyessä elinaikaluku kasvaa. Jos elinaika lyhentyy, myös elinaikaluku pienenee. Tänä vuonna elinaikakerroin on 0,97552. Se pienentää vuonna 1952 syntyneiden tänä vuonna tai sen jälkeen alkavia työeläkelain mukaisia vanhuuseläkkeitä noin 2,4 prosenttia.

KUUSI VUOTTA Tämän hetkisten laskelmien mukaan suomalaiset olisivat vuonna 2075 yli kuusi vuotta pidempään eläkkeellä kuin vuonna 2015. Eläkkeellejäämisiän oletetaan nousevan nykyvauhdilla vain vajaa kaksi vuotta, mutta ikää on kertymässä noin yhdeksän vuotta lisää.

ELINAIKAKERROIN OTETTIIN SUOMESSA KÄYTTÖÖN VUONNA 2010. Miten elinaikakertoimen ja eläkeikärajojen käy tulevaisuudessa, se selviää tämän syksyn aikana, kun työmarkkinaosapuolet saavat neuvottelunsa eläkeuudistuksesta valmiiksi. Nyt valmistellaan vuonna 2017 voimaan tulevaa eläkeuudistusta. 2015 2075

$KĔJDTTCHRSTJRDM DSDMDLHRSĔ UNH RDTQ@S@ DRHLDQJHJRH NRNHSSDDRR@ DK@JDTTCHRSTR j

Juuri nyt suunnittelen...

KUN YRITYS JÄÄ MAMMALOMALLE Valokuvaaja-yrittäjä Outi Lehtinen on tulossa äidiksi. Samalla kun hän itse jää äitiyslomalle, pitää myös yritys taukoa. ”LUOVALLA ALALLA ÄITIYSLOMALLE JÄÄMINEN on sikäli kinkkinen juttu, että yksinyrittäjän ei kannata palkata sijaista itselleen. Asiakkailla on luottamus juuri minun työhöni”, Outi miettii. Outin yritys Aalto photography on toiminut Tampereen alueella vuoden verran. Valokuvausalan opinnot herättivät Outin kiinnostuksen yrittämiseen, ja kun hän huomasi, että asuntokuvauksille on markkinarakoa, hän pisti yrityksen pystyyn. ”Hyville asuntokuville on tarvetta. Olen huomannut, että kun tekee työnsä hyvin ja pitää sen minkä lupaa, asiakkaiden ja yrittäjän välille syntyy vahva luottamus. Asuntokuvausten lisäksi olen tehnyt myös esimerkiksi lapsi- ja hääkuvauksia. Töitä on ollut tarjolla hyvin ja kalenterini on ollut täynnä.” Toki tuoretta yrittäjää hieman mietityttää, unohtavatko asiakkaat hänet äitiysloman aikana. ”En ole murehtinut tätä asiaa. Luotan siihen, että markkinoille paluu aikanaan onnistuu.” OUTI ON MYÖS SUUNNITELLUT,

että hän tekisi hieman töitä äitiyslomansa aikana. ”Tiedän, että jotkut yrittäjänaiset pitävät lyhyen äitiysloman ja tekevät heti paljon töitä. Tällaista ratkaisua en ole kuitenkaan ajatellut. Voisin tehdä töitä muutamana päivänä kuukaudessa. Mutta miten se onnistuu, ratkeaa sitten, kun lapsi on syntynyt ja näen, miten arki sujuu.” niin mukavasti, että pientä puskurirahastoa on kertynyt tulevaa äitiyslomaa varten. Eikä nuori nainen ole muutenkaan huolissaan toimeentulostaan. ”Olen vähän etukäteen laskenut tulevaa äitiyspäivärahaani, mutta en ole ollut huolestunut. Minulle oli heti yrityksen perustamisvaiheessa selvää, että maksan YEL-maksut todellisten työtulojeni mukaan. Yrittämisessä on omat riskinsä, joten on turha jättääYEL-maksut minimiin. Haluan turvata maksuillani sekä eläkepäiväni että mahdolliset sairastumiset. Ja myös nämä iloiset perhetapahtumat.” ”Lapsen saaminen on niin onnellinen tapahtuma, että se menee kaiken edelle. Luotan siihen, että asiat järjestyvät.”

KUVA: OUTI LEHTINEN

TÖITÄ ON OLLUT NYT

7 TERHI PAAVOLA

MONELLA KIELELLÄ

Rakennusyhtiö Muhonen remontoi alihankkijoineen historiallisia kohteita monikulttuurisella porukalla. Kun asenne on kohdallaan, syntyperä ei ole mikään juttu.

TEKSTI KIRSI RIIPINEN KUVAT MATTI IMMONEN

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

Lauri Rissasen työhuoneen seinille levittyvät Sederholmin talon urakan yksityiskohtaiset piirustukset.

Lämpötila kohoaa ullakolla aurinkoisina päivinä. Vesipullo on pidettävä lähellä.

EDERHOLMIN TALO Helsingin Senaatintorin kupeessa on huppujen ja rakennustelineiden peitossa. Talo on kantakaupungin vanhin rakennus, valmistunut vuonna 1757. Sitä on toki remontoitu ennenkin, eikä aina järin onnistuneesti. Nyt Rakennusyhtiö Muhonen kunnostaa sitä entiseen loistoonsa Museoviraston tarkkojen ohjeiden mukaan. Kun kypärät on saatu päähän, työnjohtaja Mahdi Khanbaei vie kierrokselle remontin keskelle. Ensimmäinen kuukausi talossa on mennyt lähinnä arvokkaiden ja säilytettävien osien suojaukseen. Lattioita peittävät siistit levyt, samoin portaikkoa ja osaa seinistä. Muovia tarvitaan suojaamaan purkutöiden pölyltä. Iranista kotoisin oleva Khanbaei on ollut Suomessa 15 vuotta ja puhuu sujuvaa suomea. Suomen lisäksi työmaan läpi kulkeva kuulee viroa, englantia ja venäjää. Vain pieni osa rakennuksella nyt olevista ihmisistä on Muhosen omaa henkilökuntaa. Valtaosa rakennusmiehistä on alihankkijoiden palkkalistoilla. Heistä jokaisella on oltava näkyvissä kulkulupa. Ilman sitä ei rakennukselle edes pääsisi, sillä sisään töihin tullaan portista, joka aukeaa kulkuluvalla. Isot kyltit portin ympärillä kertovat, että ”Me toimimme näin”. Sen alle on kirjattu kymmenen kohdan pelisäännöt, joissa mainitaan muun muassa, että töihin tuleva saa ensimmäisenä päivänä työnjohdolta kulkuluvan ja perehdytysopin. Kulkuväylät on pidettävä vapaina ja turvallisina ja kypärän ja muiden henkilösuojainten on oltava käytössä. Samat säännöt kerrotaan myös viroksi, venäjäksi, ruotsiksi ja englanniksi. Rakennusyhtö Muhosen toimitusjohtaja Jouni Järvenpää kertoo, että esimerkiksi purkutöiden aikaan väki on rakennustyömailla pääasiassa ulkomaalaista, mutta kun siirrytään erikoisosaamista vaativiin tehtäviin, vaikkapa lattianpäällystykseen, lähes kaikki saattavat olla Suomesta. PORTTIEN SISÄPUOLELLA AULASSA on kulunvalvontalaite, johon kirjaudutaan. Siitä näkee, ketä on paikalla.

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

”Meitä on tässä vaiheessa vasta viitisenkymmentä, mutta määrä nousee vielä satoihin. Siinä vaiheessa logistiikka on koetuksella”, Khanbaei kertoo. Helsingin keskusta ei ole logistiikan kannalta koskaan helppo, mutta Sederholmin talossa tarvitaan tavallistakin yksityiskohtaisempaa suunnittelua pienen sisäpihan takia. Sinne saadaan kerrallaan vain pieni määrä rakennustarvikkeita ja purkulavoja. Toimitusjohtaja luottaa väkensä ammattitaitoon tässäkin urakassa. ”Pyrin palkkamaan töihin itseäni fiksumpaa porukkaa, niin yritys pärjää. Khanbaein lisäksi esimerkiksi

TYÖNANTAJAN MUISTILISTA

Maksa ulkomaalaisesta työntekijästäsi Suomen lakisääteiset maksut.

Jos työntekijällä on A1-todistus, maksut maksetaan todistuksen antaneeseen maahan. A1-todistus osoittaa, minkä maan sosiaaliturvaan työntekijä kuuluu.

Kysy onko työntekijälläsi muita työnantajia. Se voi ratkaista maan, johon maksut maksetaan.

4 5

Selvitä kyseisestä maasta maksuvelvoitteet ja maksujen määrät (esimerkiksi Virossa Maksu- ja tolliametista). Jos palkkaat työntekijöitä muualta kuin EUalueelta, tarkista vakuuttamisvelvollisuutesi. 3HDSN@ UDQJNRR@ DSJ j 3XŅDKĔJDO@KUDKTS 4KJNL@@MSXŅM U@JTTSS@LHMDM Lähde: Eläketurvakeskus

RAKENNUSYHTÖ MUHONEN q Pääkaupunkiseudun suurin yksityisomisteinen korjausrakennusliike. q Korjausrakentamisessa neljän vuosikymmen kokemus, perustettu 1989. q Henkilökunta noin 50 ihmistä. q Oma henkilöstö suomalaisia.

Toimitusjohtaja Jouni Järvenpää luottaa väkensä ammattitaitoon.

työmaajohtaja Lauri Rissanen on erittäin kokenut ja pätevä työssään.” Käydään moikkaamassa myös häntä. Rissasen toimisto on siirtynyt remontin ajaksi yhteen Sederholmin talon huoneista, ja sen seinälle on levitetty rakennuksen piirrokset. Paperitöitä, niitä riittää. Tilaajavastuu on hyvä juttu, vakuuttavat Järvenpää ja Rissanen. Rakennusyhtlö Muhosen kaltaiset isot yhtiöt eivät kerta kaikkiaan voi eivätkä halua ylenkatsoa velvoitteitaan. Järvenpää toivoo, että säännösten avulla saataisiin kuriin myös kuitittomat urakoijat. Tilaajavastuun miinuspuolella on kustannusten kasvu, sillä se teettää lisää paperitöitä ja vaatii yhä enemmän tietohallintojärjestelmältä. Ohjelmia joudutaan uusimaan. Heinäkuun alussa voimaan tullut rakennustoiminnan tiedonantovelvollisuus puolestaan velvoittaa jokaista rakentamispalvelujen tilaajaa ilmoittamaan kuukausittain verohallinnolle, keneltä se on tilannut töitä. Myös jokaisesta työmaalla työskentelevästä on ilmoitettava tiedot työsuhteen laadusta, oli kyse sitten omasta tai alihankkijan ihmisestä. ”Meidän kuuluu tarkistaa, että jokaisen alihankkijan asiat ovat kunnossa”, Rissanen kertoo.

Rakennustyömaan tärkeimmät pelisäännöt ovat heti sisääntulossa suomeksi, viroksi, englanniksi, venäjäksi ja ruotsiksi. SE, ONKO TYÖNTEKIJÄ ULKOMAALAINEN tai suomalainen, ei rakennuksilla ole mikään juttu. Muhonen käyttää alihankkijoinaan ainoastaan Suomessa rekisteröityjä yrityksiä. Palkat ja eläkkeet hoidetaan yhtenäisten sääntöjen mukaan. Monikulttuurisuus on muutenkin rakennustyömaiden arkipäivää. Ullakkokerroksessa Meelis Kulbert ja Üllar Meerbach vahvistavat rakenteiden betonipalkkeja. Khanbaei kehuu edellisen päivän työtä ja erityisesti sitä, miten huolellisesti miehet olivat lajitelleet purkujätteet. Sergei Rodtsenkon kanssa vaihdetaan kuulumisia vasaraporaurakassa. Kyllä, lämpötila ullakolla kohoaa ja vettä on juotava paljon. Syntyperä ei vaikuta myöskään turvallisuuskysymyksiin. Työmailla käytetään TR-mittausta, jossa tarkistetaan työsuojelun näkökulmasta kaikkien työskentely, telineet, koneet, kulkusillat, putoamissuojaus, sähköt ja järjestys. Muohosella on myös Inspectan myöntämä laatujärjestelmän sertifikaatti. ”Meillä on ollut todella vähän tapaturmia suhteutettuna siihen, että työmaillamme on jatkuvasti 300–400 ihmistä. Todennäköisesti meitä auttaa myös se, että korjausrakentaminen ei ehkä ole yhtä riskiherkkää kuin uudisrakentaminen. Toisaalta jos asioista ei pidettäisi huolta, meidän-

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

'DKRHMFHM JDRJTRS@M KNFHRSHHJJ@ G@@RS@@ QDLNMSNHI@S 'HRSNQH@KKHRDRR@ JNQSSDKHRR@ Q@JDMMTRS@QUHJJDHKKD NM UĔGĔM SHK@@ INSDM INJ@HMDM SXŅU@HGD RTTMMHSDKK@@M S@U@KKHRS@JHM GTNKDKKHRDLLHM

kin työmaalla jotakin raskasta voisi tipahtaa niskaan tai joku voisi pudota.” Työmaan siisteys ei siis ole aivan pikkujuttu, ja sitä korostetaan myös viidellä kielellä sisääntulossa olevissa julisteissa. ”Jokaisen työhön kuuluu jälkien siivoaminen, eikä täällä voida ajatella, että tuohon en koske, koska se on toisen jälkiä. Kolmen tytön isänä mieleen tulee toisinaan, että samanlainen meininki pitäisi ulottaa myös kotona pyöriviin tyttöjen vaateröykkiöihin”, Järvenpää hymyilee ja virnistää. MUHONEN PYRKII RAKENTAMAAN hyvien alihankkijoiden kanssa kumppanuuksia, mutta toisaalta koetetaan pitää pientä kiertoa ja

TILAAJAVASTUU q +@JH SHK@@I@M RDKUHSXRUDKUNKKHRTTCDRS@ I@ U@RSTTRS@ TKJNOTNKHRS@ SXŅUNHL@@ JĔXSDSSĔDRRĔ DCHRSĔĔ XQHSXRSDM UĔKHRSĔ S@R@UDQS@HRS@ JHKO@HKT@ I@ SXŅDGSNIDM MNTC@SS@LHRS@ q 2D UDKUNHSS@@ XQHSXJRDS U@QLHRS@L@@M DSSĔ MHHCDM J@MRR@ UTNJQ@SXŅSĔ I@ @KHG@MJHMS@RNOHLTJRH@ SDJDUĔS XQHSXJRDS SĔXSSĔUĔS NL@KS@ NR@KS@@M K@JHRĔĔSDHRDS UDKUNHSSDDMR@

(+, 1(2$- 2( * 2+$'3( [ 666 (+, 1(-$- %(

löytää uusia hyviä tekijöitä. Kilpailutukset kuuluvat pelin henkeen. Jotta isot urakat saadaan toimimaan, niiden vetäjien on oltava päteviä ammattilaisia. Järvenpää valitsee työnjohtajat tarkkaan, sillä heidän roolinsa on ratkaiseva. ”Ei riitä, että lopputulos on kunnossa. Myös varsinainen prosessi on hoidettava hyvin. Esimerkiksi häiriöt, kuten rakennustyömaalta kuuluva meteli, on pidettävä kohtuullisina.” Historiallisissa paikoissa, kuten täällä Sederholmin talossa, on tietysti aivan omat kommervenkkinsä, kun katselmuksia tehdään yhdessä Helsingin kaupungin edustajien ja Museoviraston kanssa. Työn palveluluonne on monelle rakennusalaa opiskelleelle yllätys. ”Koulussa on opiskeltu rakennusalaa mutta työpaikalla huomataan, että ollaan pikemminkin tilausleipomossa, jossa pitää osata palvella.” Järvenpää toimi aiemmin rakennustarvikkeita maahantuovassa yrityksessä ja loi sitä varten uuden kenttämyyntiorganisaation. ”Mietin jo silloin, mikä saa itsenäistä työtä tekevät ihmiset panemaan parastaan. Tuo pohdinta on siirrettävissä myös tänne. On täysi mahdottomuus valvoa jokaisen urakan jokaista vaihetta. Tarvitaan siis hyvää työnjohtoa, joka valuttaa esimerkillään mallia alaspäin.” Työn jälki ei siis ole kiinni siitä, mistä päin maailmaa ihminen tulee vaan miten hyvin hänet perehdytetään työhönsä ja miten hän omaksuu työpaikan asenteet.

TYÖERGONOMIA SÄÄSTÄÄ AIKAA Hartiat jumittavat, hiirikäsi vaivaa ja jalkoja jomottaa. Mistä apu? Ilmarisen ylilääkäri Seppo Kettunen kertoo, miten työergonomialla voidaan vaikuttaa seisoma-, istuma- ja päätetyötä tekevien hyvinvointiin.

Ilmarisen ratkaisu TYÖKALUJA TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMISEEN WWW. ILMARINEN .FI

KUVA: SHUTTERSTOCK

ONGELMA TUKI- JA LIIKUNTAELINSAIRAUDET ovat suurin kipua, sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä aiheuttava sairausryhmä. Jopa yli miljoonalla suomalaisella on jokin pitkäaikainen tukija liikuntaelinten sairaus. Väestön ikääntymisen myötä sairastamisen riski kasvaa edelleen. Erilaista työtä tekeviä vaivaavat erilaiset ongelmat. Seisomatyötä tekevillä kuormittuvat luonnollisesti eniten alaraajat sekä alaselkä. Tyypillisiä vaivoja ovat nivel- ja jännevaivat, kuten jalkapohjajännekalvon tulehdus. Ylipaino ja nivelrikkoalttius voivat pahentaa ongelmia. Istumatyössä kuormittuu alaselän lisäksi erityisesti niska-hartia -seutu. Samat ongelmat vaivaavat myös päätetyötä tekeviä, koska työ on usein paikallaan olevaa ja vähän liikettä vaativaa. Päätetyöntekijöiden yleisiä vaivoja ovat myös yläraajavaivat ja erilaiset jännetulehdukset, kuten hiirikäsi, tenniskyynärpää tai jopa olkapään jäätyminen.

MITÄ TEHDÄ? TYÖPAIKALLA TÄRKEÄSSÄ ROOLISSA on työterveyshuolto. Jos olet epävarma työpisteesi eli pöydän, tuolin ja näyttöpäätteen ergonomisesta asettelusta ja säätämisestä, pyydä apua fysioterapeutilta. Sähköiset työpöydät mahdollistavat työasentojen vaihtelun istumisesta seisomiseen, ja satulatuoli aktivoi selkälihaksia. Työvälineistä löytyy monia vaihtoehtoja niin ikään hiirille ja näppäimistöille. Ennaltaehkäisy on parempi vaihtoehto kuin vaivojen hoitaminen, mutta tarvittaessa myös erilaisia tukia löytyy avuksi hiirikäteen tai tenniskyynärpäähän.

LISÄÄ LIIKUNTAA pitää huolta oman työnsä tauottamisesta, vaikka ajatustyö vie helposti mukanaan. Työpäivän aikana järjestetyt taukojumpat ovat hyväksi, mutta myös omatoiminen pienikin liikkuminen kannattaa. Hae esimerkiksi kahvi automaatilta, joka on vähän kauempana, rentouta matkalla hartioita, venyttele kevyesti. Joillakin työpaikoilla järjestetään jo kävelypalavereita, mutta monet työasiat, kuten puhelut, voi myös usein hoitaa kävellessä. Vapaa-ajan liikkumisesta on aina hyötyä myös työssä jaksamisessa.

JOKAISEN KANNATTAA

MIKSI? TYÖERGONOMIAAN SIJOITTAMINEN on tutkitusti kaikkien etu jo pelkästään siksi, että se säästää turhilta kivuilta ja säryiltä. Työnantajan ja koko yhteiskunnan kannalta sairauspoissaolojen ja ennenaikaisten työkyvyttömyyseläkkeiden välttäminen on merkittävä taloudellinen kysymys.

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

14 Puheenvuoro

ILO TUO VOIMIA ILMARINEN TUKEE PAREMPAA työelämää. Niinpä teimme yhteistyössä Yrittäjänaisten kanssa kyselyn naisyrittäjille. Kysyimme, millaista on yrittäjän arki ja miten yrittäjänainen jaksaa. Tulokset herättivät minut. Uskon niiden kiinnostavan myös sinua. KYSELYN MUKAAN naisyrittäjistä suurin osa (84 %) kokee päivittäin työn iloa. Se auttaa heitä jaksamaan elämän kuprujen yli. Työn iloa lisää mielekäs työ. Tämä kertoo siitä, että kannattaa aktiivisesti tehdä innostavia asioita enemmän ja epämieluisia asioita vähemmän.

vahvalla panoksella. Ennen kaikkea naisyrittäjät ajattelevat myönteisesti ja tukeutuvat läheisiinsä. Useimmat myös muistavat pitää huolta kunnostaan, syövät terveellisesti ja nukkuvat hyvin. Yllättäen parhaiten jaksavat muistavat kaiken muun lisäksi myös juhlistaa onnistumisiansa. Muita paremmin jaksavat myös yrittäjät, joille jää mielestään tarpeeksi vapaa-aikaa.

NAISYRITTÄJÄT TUKEVAT OMAA JAKSAMISTAAN

JOUNI VATANEN tutkija Ilmarinen

Parhaiten jaksavat muistavat myös juhlistaa onnistumisiaan.

naisyrittäjät jaksavat painaa pitkää päivää. He työskentelevät keskimäärin 48 tuntia viikossa. On mielenkiintoista, että yrittäjät, joilla on työntekijöitä, tekevät pidempää päivää kuin yksinyrittäjät. Omaan ajankäyttöön kannattaakin kiinnittää huomiota ja jakaa vastuuta aina silloin, kun se on mahdollista. Useilla naisyrittäjillä asiat ovat onneksi hyvin ja joka toinen osaa tasapainottaa arkensa työ- ja yksityiselämän välillä. Mutta ikävä kyllä ne, jotka ovat eniten pulassa, eivät ehdi hengähtää eivätkä panostaa omaan jaksamiseensa.

TYÖN ILON VOIMIN

kädestä kiinni. Maksuttomia tukikeinoja ovat esimerkiksi Ilmarisen seminaarit ja Yrittäjänaisten kuntoutus. Näistä tukikeinoista moni naisyrittäjä haluaisikin tietää enemmän. Eniten tukea tarvitsevat eivät kuitenkaan löydä tarvitsemaansa VIISI VINKKIÄ tietoa. Siksi toivon, että jokainen tämän jutun luPAREMPAAN TYÖELÄMÄÄN kenut keskustelisi jaksamisesta yhden kollegan tai tuttavan kanssa ja pyytäisi häntä jakamaan tietoa Huolehdi omasta kunnostasi. eteenpäin. Laitetaan hyvä kiertämään! TUKEA SAA, JOS OSAA OTTAA

1 2

Nauti onnistumisistasi.

Vietä riittävästi vapaa-aikaa läheisten tai harrastusten parissa.

Hae tukea ajoissa.

Tue kaveria ja kannusta. panostamaan jaksamiseen

Lisätietoa tutkimuksesta ja seminaareista löydät Ilmarisen verkkosivuilta.

TEKSTI PÄIVI KAPIAINEN-HEISKANEN KUVAT PAULA MYÖHÄNEN

MIKKELIN BETONI PIDENSI TYÖURIA Mikkelin Betoni lähti pari vuotta sitten kehittämään varhaisen välittämisen mallia. Ideana oli karsia turhat sairauspoissaolot, pidentää työuria ja lisätä siten yrityksen kannattavuutta. Apua varhaisen välittämisen mallin kehittämisessä saatiin Ilmarisen seminaareista.

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

Parhaimmillaan varhainen välittäminen pidentää työuria ja katkaisee uhkana olleet sairauspoissaolokierteet, mistä syntyy pk-yrityksille myös merkittäviä säästöjä.

ikkelin Betonilla on työntekijöitä noin 150 ja lisäksi palkataan kausityöntekijät. Muutaman vuoden kuluttua 50 vuotta täyttävässä yrityksessä yksi työntekijöistä on työskennellyt peräti 41 vuotta Mikkelin Betonilla. Lisäksi yrityksessä on useita 30, 20 ja 10 vuotta kestäneitä työsuhteita. Kolme vuotta sitten yritys kirjasi ylös viisi arvoa. Ykkösasiana vaalitaan yhteistyötä asiakkaiden kanssa kumppanuussopimuksin. Toiseksi parannetaan jatkuvasti

MIKKELIN BETONI OY MIKKELIN BETONI OY TOIMII Mikkelissä, Vierumäellä ja Nummelassa. Betonielementtejä valmistetaan hissikuiluista ulkoseiniin ja ontelolaattoihin. Vuonna 1967 perustetun yrityksen historiassa näkyvät niin lamat kuin fuusiokin. Keväällä 1996 yritys siirtyi MBO-kaupalla nykyisille kolmelle omistajalle. Yksi omistajista, toimitusjohtaja Markku Vähä-Mustajärvi

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

toimintaa, mikä kattaa niin energiatehokkuuden, ekologisuuden kuin työturvallisuuden. ”Luomme yhteistyössä työntekijöiden kanssa uudenlaista kulttuuria, jonka avulla parannamme työturvallisuutta ja työssäjaksamista entisestään. Vuoteen 2020 mennessä tavoitteena on 0 tapaturmaa, ja meillä menikin Mikkelissä jo yksi vuosi ilman tapaturmia”, toimitusjohtaja Markku Vähä-Mustajärvi kertoo. Kolmanneksi yritys kantaa vastuuta eli haluaa ennakoida ja tiedottaa hyvin. Neljäntenä yritys korostaa pitkien työsuhteiden tärkeyttä. Työntekijät saavat kehittyä ja

arvioi, että niihin aikoihin jopa joka 10. asuinkerrostalo valmistui mikkeliläisyhtiön elementeistä. ”Sinnikkyyttä vaativaa maratonjuoksua tämä on. Lamat näkyvät vakavaraisenkin yrityksen tuloksessa. Toisaalta rakentaminen on ikuista ja työpaikat ovat aika varmoja. Globaalia kilpailua ei ole, sillä betonia ei kannata tehdä kaukana tai kuljettaa tuoreena yli sataa kilometriä.”

Pidämme huolta osaajistamme, sillä ilman kokemusta ei synny pitkiä työuria. MARKKU VÄHÄ-MUSTAJÄRVI,TOIMITUSJOHTAJA

Näytelmän keinoin Varhaiseen välittämiseen Ilmarinen järjesti Kuopiossa Varhaisen välittämisen seminaarin toukokuun lopulla. Antoisaa seminaariaamupäivää vauhdittivat Stella Polariksen näyttelijät. JUKKA NIIRANEN, FINNPILOT PILOTAGE OY:

kouluttautua ja heitä myös palkitaan. Työpaikkatyytyväisyyttä tarkkailevat ulkopuoliset asiantuntijat. ”Pidämme huolta osaajistamme, sillä ilman kokemusta ei synny pitkiä työuria. Jos työsuhteet ovat lyhyitä, perehdytykseen menee paljon voimia ja työtapaturmien riski kasvaa.” Viides arvo eli kannattavuus syntyy, kun muut palikat ovat kohdallaan. viime vuosina joukolla Ilmarisen järjestämiin Varhaisen välittämisen seminaareihin. Seminaareista saatu kipinä sai aikaan, että alkuvuonna 2012 yritykseen valmistui oma Varhainen tukitoimintamalli. Mikkelin Betonissa ei haluta, että työntekijät joutuvat sairauslomakierteisiin tai työkyvyttömyyseläkkeelle ennen aikojaan. Yritys kehittää turvallista ja toimivaa työympäristöä, jossa riskit tunnistetaan ja ehkäistään ajoissa. Toimitusjohtaja laskee, että turhien tapaturmien ja sairauspoissaolojen puolittaminen säästää yritykseltä ylimääräisiä vakuutusmaksuja noin 200 000 euroa eli usean ihmisen palkat. Etenkin alle yhdeksän päivän poissaolot ovat yritykselle suuri menoerä, joten niiden syihin halutaan puuttua. Varhainen puuttuminen edellyttää tiivistä yhteistyötä työterveyshuollon, työpaikan esimiesten, ylimmän johdon, työsuojeluhenkilöstön ja työntekijöiden edustajien välillä, eikä työntekijän yksityisyys saa kärsiä. ”Jos työtekijällä alkaa sairauspoissaoloja olla tiuhaan, esimies keskustelee tilanteesta työntekijän kanssa luottamuksellisesti ja keskustelusta tehdään pöytäkirja. Useimmiten syyt poissaoloihin ovat asiallisia. Alussa työntekijät saattoivat ihmetellä, että mikäs tilaisuus tämä on. Nyt käytäntö on tuttu, vaikkei montaa keskustelua ole tarvinnut käydä”, työnjohtaja ja työsuojelupäällikkö Kari Laamanen sanoo. Sairauspoissaoloille yritys on määritellyt hälytysrajat. Pitkä poissaolo on yli 30 vuorokauden yhtenäinen jakso. Toistuviksi lyhyiksi lasketaan yli neljä 1–3 päivän poissaoloa neljän kuukauden aikana sekä erilaisiin diagnooseihin, kuten mielenterveys-, tukija liikuntaelinsairauksiin, liittyvät poissaolot. Työterveyshuolto määrittelee, onko diagnoosin ja sairauslomien määrässä tai pituudessa epäsuhtaa. YRITYKSEN ESIMIEHET OVAT OSALLISTUNEET

”Näytelmän avulla näki, kuinka vaikeita tilanteita voi käsitellä positiivisen kautta. Asiat etenevät myönteisessä hengessä. Omassa samantasoisten työntekijöiden yhteisössä saadut opit on helppo viedä käytäntöön. Ristiriitojen ratkaiseminen on osa varhaista välittämistä.”

JAANA SUOMI, CRAMO FINLAND OY:

”Parasta ja työhöni soveltuvinta olivat Stella Polariksen esimerkit arjen tilanteista, miten keskustella vaikeistakin asioista suoraan. Ei vain sairuslomista, vaan muustakin, kuten työntekijän työtyytyväisyydestä. Sillä on varmasti vaikutuksensa työntekijän motivaatioon ja jaksamiseen.”

ARJA AIRAKSINEN, KUOPION SETTLEMENTTI PUIJOLA RY:

”Draaman keinoin huumorilla päästiin vastaanottavaiseen tunnelmaan. Välittäminen on muutakin kuin työajan seurantaa. Sadan vaihtuvan työntekijän yhteisössä esimies joutuu laittamaan itsensä likoon ja oppia tarvitaan aina.”

ANNA-KAISA MUSTAPARTA, OPSET OY:

”Seminaarin keskustelevuus antoi luentoa enemmän. Tiedonjako ja vertaistuki ovat tärkeitä. Positiivisen kautta, ei syyttäen -ohje jäi parhaiten mieleeni. Oli mukava huomata, että olen toiminut työelämän tilanteissa oikein.”

JUHO HYNYNEN, SAVON KULJETUS OY:

”Käsittelytapa näyttelijöiden kautta vei viestin paremmin perille. Näin teoria vääntyy käytäntöön, vaikka olosuhteet ovat aina erilaiset. Tarvitsen työmaapäällikön työssäni varhaisen välittämisen taitoja nyt vielä enemmän, kun tulin nimetyksi työsuojeluvaltuutetuksi.”

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

Kysymys on aidosta kiinnostuksesta, ei vahtimisesta. EERO NISKANEN,TEHDASPÄÄLLIKKÖ

”Sairausloman aikana esimies soittelee poissaolijalle ja kyselee, koska tulet kuntoon. Kysymys on aidosta kiinnostuksesta, ei vahtimisesta. Aiempina vuosina meillä ei ollut tällaista yhteydenpitoa ja työnjohtajien ja työntekijöiden välinen yhteys oli välillä poikki”, toimitusjohtaja tuumii. ”Vaatii suomalaisille tyypillisen ajattelutavan muutosta, kun on puututtava syvemmältä toisen asioihin. On tärkeää, että toinen osapuoli aistii, että kyse on välittämisestä. Täällä tämä on onnistunut hyvin”, tehdaspäällikkö Eero Niskanen kertoo. pyritään etsimään uusia työtehtäviä. ”Yksi työntekijöistämme huomasi, ettei tehdashallin pöly sovi hänelle. Ilmarisen kanssa yhteistyössä hän kouluttautui nosturikuskiksi.” Pekkasen perheestä Mikkelin Betonille tuli ensin isä ja sitten hänen poikansa, kaksoisveljet. Vuonna1996 elementtityöntekijänä aloittanut Marko Pekkanen sairastui viime vuoden lopulla ja joutui kahden kuukauden sairauslomalla. Herkistyminen pölylle esti paluun elementtihalliin. Pekkaselle löytyi töitä pyöräkuormaajan kuljettajana, joten hän hankki trukkikortin. ”Viimeisten kahden vuoden aikana tämä on muuttunut työyhteisönä. Johto on tullut työntekijöitä lähemmäs, vuorovaikutusta on paljon ja tieto kulkee”, hän sanoo. Mikkelissä työsuhteet ovat perinteisesti pitkiä ja henkilöstö motivoitunutta. Elementtien tekoa ei opeteta koulussa, vaan työ opettaa. Mikkelin Betoni valmistaa nykyään graafista betonia ja väripintabetonia, johon voi siirtää erilaisia kuvia. ”On tärkeää saada nuorille viestiä, että tälläkin työllä voi elää. Oppisopimuskoulutuskin voisi lisätä kiinnostusta alaan”, toimitusjohtaja tuumii. JOS TERVEYSHAITTOJA ILMENEE,

OPPIA ILMARISEN SEMINAAREISTA MIKKELIN BETONIN ESIMIEHET ovat kouluttautuneet varhaiseen välittämiseen muun muassa Ilmarisen järjestämissä seminaareissa. Ilmarinen järjestää työhyvinvointiin liittyviä seminaareja ympäri Suomen. Tilaisuuksien anti on suunniteltu niin, että siitä on käytännön hyötyä erikokoisille yrityksille. Varhaisen välittämisen seminaari on ollut

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

yksi suosituimmista seminaareista, mutta aiheita on myös muita. Esimerkiksi tänä syksynä voi opiskella ihmisten johtamisen perusteita, ajankäytön tehostamista ja yhteisöllisyyttä. Seminaarit ovat Ilmarisen asiakkaille maksuttomia. Tietoa seminaareista löydät osoitteesta: LOPDULQHQ ð WLODLVXXGHW

TEKSTI TUULEVI ASCHAN KUVAT PAULA MYÖHÄNEN

KESTÄÄKÖ SELKÄ? Työkokeilu auttoi työhön paluussa

Ajojärjestelijä Pirjo Kaipainen ja toimitusjohtaja Timo Lahti kiittävät kilpaa työkokeilua. Sen avulla Pirjo palasi pitkältä sairauslomalta takaisin työhönsä. ikkelin Autokuljetus Oy tuottaa ja myy osakkaina olevien kuljetusyrittäjien kanssa asiakkaille erilaisia kuljetuspalveluita sekä tekee maa- ja kiviaineskauppaa. Pirjo Kaipainen hoitaa yrityksen ajovälitystä ja päivittäistä asiakaspalvelua. Pirjon selkävaivat alkoivat vaivihkaa keväällä 2013. Ensin selkä vihloi vähän. Ongelma paheni viikko toisensa perään ja lopulta tuolista nouseminen kävi mahdottomaksi. Työkaverin vuosiloman aikana Pirjo yritti sinnitellä töissä hammasta purren, kipulääkkeiden voimin. Lopulta kivut veivät myös yöunet. Pirjo varasi ajan työterveyteen. Lääkäri tutki selän, määräsi kipulääkkeet ja kirjoitti viikon sairauslomaa. Vaivan vain pahetessa Pirjo haki sairauslomaa viikko kerrallaan lisää.

Mikkelin Autokuljetus Oy:n ajojärjestelijä Pirjo Kaipainen palasi keväällä töihin pitkältä sairauslomalta.

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

Toimitusjohtaja Timo Lahti ja Pirjo Kaipainen ovat tehneet yhdessä töitä yli 30 vuotta. Niinpä hiljainen tieto ja hioutuneet rutiinit saavat hommat luistamaan.

Vaikka lääkkeet kovenivat, olo paheni. Kivut viilsivät lannerangan korkeudelta vasenta jalkaa pitkin isovarpaan tyveen. ”Lopulta köpötin kotona villasukat jalassa ja vedet silmissä. Kipu ei hellittänyt, vaikka popsin vahvoja kipulääkkeitä kuin nameja”, kuvaa Pirjo tuskaisia kesäkuukausia. Kun syy ei selvinnyt röntgenkuvista, Pirjo meni fysiatrian erikoislääkärille. Hän tunnisti oireet ja laati lähetteen magneettikuviin. Niistä selvisi tuskaiset hermosäryt aiheuttanut välilevyprolapsi. Lannerangan välilevyn pullistumana tunnettu harmi on selkärangan alempien nikamien välissä olevan rakenteellinen vaiva, jossa välilevyn pehmeä sisältö pullistuu selkäydinkanavaan ja aiheuttaa hermokipua. PIRJO KAIPAINEN EI TYYTYNYT pelkkään kivunhoitoon, vaan alkoi kuntouttaa itseään ammattilaisten ohjeilla. Kun kolmiolääkkeet estivät ajamisen, hän kutsui veljensä kyytimieheksi. Fysioterapiasta ei ollut juuri apua. Selkärankaa rentouttavissa nikamatuolihoidoissa Pirjo kulki kahdesti viikossa. Kun sekään ei auttanut, fysiatri lähetti Pirjon luu- ja tukielinsairauksiin erikoistuneen ortopedin juttusille. Lääkäri teki leikkauspäätöksen. Vaikka operaatiota olisi voinut odottaa tekemättä mitään, Pirjo lisäsi ohjelmaansa fysiote-

Pirjon selkävaivat alkoivat

rapeutin suositteleman, lihaskuntoa ylläpitävän ohjatun vesijuoksun kahdesti viikossa. Se helpotti oloa. Akupunktiokin auttoi. ”Sitten huomasin, ettei enää tarvinnutkaan vahtia kellosta, koska saisin ottaa seuraavan kipulääkkeen. Unikin alkoi löytyä”, muistelee Pirjo. Hän alkoi epäillä leikkauksen mielekkyyttä ja otti asian puheeksi lääkärin kanssa. Tämä ehdotti tilanteen tarkkailua ja veti Pirjon pois leikkausjonosta. Lopulta tuskainen vaiva parani pikkuhiljaa konservatiivisilla hoidoilla eli kipua lääkitsemällä ja lihaskunnosta huolehtimalla. Myöhemmin Pirjo aloitti vielä fysiopilateksen kerran viikossa. PIENESSÄ, VIIDEN TYÖNTEKIJÄN YKSIKÖSSÄ pitkä sairausloma sekoitti pakkaa siitäkin huolimatta, että työkaverit ottivat vastuuta Pirjon työtehtävistä. Pystymetsästä sijaista oli vaikea löytää kokemusta vaativaan tehtävään.

Diagnosoitiin välilevyprolapsi

Pirjo jatkoi kipulääkkeiden voimin

2013 HELMI 20

MAALIS

HUHTI

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

TOUKO

KESÄ

HEINÄ

ELO

SYYS

Seurasimme kaikki, miten Pirjon selkĂ¤ reagoi.

MIKĂ&#x201E; TYĂ&#x2013;KOKEILU? TyĂśkokeilu on tyĂśpaikalla tapahtuvaa tyĂśelĂ¤kekuntoutusta. Se toimii pehmeĂ¤nĂ¤ laskuna takaisin tyĂśelĂ¤mĂ¤Ă¤n pitkĂ¤n sairausloman jĂ¤lkeen. TyĂśkokeilu kestĂ¤Ă¤ yleensĂ¤ 1â&#x20AC;&#x201C;3 kuukautta, mutta harkinnanvaraisesti sitĂ¤ voidaan jatkaa jopa 6 kuukautta.

TIMO LAHTI

TyĂśkokeilun ajalta Ilmarinen maksaa tyĂśkokeilijalle kuntoutusrahaa, joka on tyĂśkyvyttĂśmyyselĂ¤ke 33 prosentilla korotettuna. Ilmarinen ottaa tyĂśkokeilijalle myĂśs tapaturmavakuutuksen. Jos tyĂśnantaja maksaa palkkaa tyĂśkokeilun ajalta, kuntoutusraha voidaan maksaa myĂśs tyĂśnantajalle. Jos tyĂśsuhde on voimassa, ensisijaisesti omalla tyĂśpaikalla selvitetĂ¤Ă¤n mahdollisuutta vaihtaa tyĂśtehtĂ¤viĂ¤ tai muokata toimenkuvaa. Jos tyĂśsuhdetta ei ole, tyĂśkokeilu voidaan jĂ¤rjestĂ¤Ă¤ myĂśs uudessa tyĂśpaikassa. Sopivan tyĂśkokeilupaikan etsiminen edellyttĂ¤Ă¤ tyĂśntekijĂ¤n omaa aktiivisuutta. Apua ja lisĂ¤tietoja saat Ilmarisen verkkosivuilta ja asiakaspalvelusta puh. 010 195 000 tai VVV HKL@QHMDM k JTMSNTSTR

â&#x20AC;?Tilanne yllĂ¤tti meidĂ¤t kaikki, sillĂ¤ olemme sĂ¤Ă¤styneet pitkiltĂ¤ sairauslomiltaâ&#x20AC;?, kertaa toimitusjohtaja Timo Lahti reilun vuoden takaisia tapahtumia. Marraskuussa 2013 neljĂ¤ kuukautta sairastanut ja koko sen ajan itseĂ¤Ă¤n kuntouttanut Pirjo palasi tyĂśterveyslĂ¤Ă¤kĂ¤rin pakeille. Vaikka selkĂ¤ oli parempi, kunnossa se ei kuitenkaan ollut. TĂśihin palaaminen sairaus- ja vuosiloman jĂ¤lkeen arvelutti ankarasti. â&#x20AC;?Kun tyĂśterveyslĂ¤Ă¤kĂ¤ri mainitsi tyĂśkokeilusta, aloin itsekin selvittĂ¤Ă¤ asiaa. Soitin Ilmarisen asiantuntijalle ja sain saman tien selkeĂ¤t ohjeet ja kehotuksen lĂ¤hettĂ¤Ă¤ hakemus.â&#x20AC;? TyĂśterveyslĂ¤Ă¤kĂ¤ri Susanna Siitari kirjoitti lausunnon hakemuspapereiden liitteeksi. PĂ¤Ă¤tĂśs tuli kahdessa viikossa. â&#x20AC;?Se oli hirmuisen iso helpotusâ&#x20AC;?, 32 vuotta saman tyĂśnantajan palveluksessa tyĂśskennellyt Pirjo hymyilee ja muistuttaa moneen kertaan â&#x20AC;?Olen tĂ¤stĂ¤ mahdollisuudesta todella kiitollinen!â&#x20AC;? niin Pirjo kuin tyĂśkaveritkin. â&#x20AC;?Alussa hermostutti niin, ettĂ¤ hartiatkin menivĂ¤t jumiinâ&#x20AC;?, muistelee helmikuussa 2014 tĂśihin palannut nainen. Vaikka tyĂśpaikka ja tehtĂ¤vĂ¤t olivat tuttuja, selĂ¤n kestĂ¤misen kertoisi vasta arki. â&#x20AC;?Jos olisin kotona istunut tyĂśtuolissa seitsemĂ¤n tuntia pĂ¤ivĂ¤ssĂ¤, en olisi saanut selvitettyĂ¤ jaksamistani samalla lailla. Varsinkin kiire ja stressi pahentavat kipujaâ&#x20AC;?, Pirjo tietĂ¤Ă¤. Pirjon paluu huoletti myĂśs Timo Lahtea. HĂ¤n ei halunnut luottoihmisen tulevan sairaana tĂśihin ja pĂ¤Ă¤tyvĂ¤n uudelle sairauslomalle. Pirjon pitikin toipua kunnolla, sillĂ¤ pienen yrityksen toiminnalle kouliintuneen ammattilaisen taidot merkitsevĂ¤t paljon. Hiljainen tieto ja hioutuneet rutiinit saavat hommat luistamaan. â&#x20AC;?TyĂśtĂ¤ helpottaa, kun tietĂ¤Ă¤ kuinka toinen toimiiâ&#x20AC;?, kiteyttĂ¤Ă¤ Timo, joka on tyĂśskennellyt Pirjon kanssa yli kolmekymmentĂ¤ vuotta.

ENSIMMĂ&#x201E;ISELLĂ&#x201E; TYĂ&#x2013;VIIKOLLA JĂ&#x201E;NNITTIVĂ&#x201E;T

TIMO LAHTI HYMĂ&#x201E;HTĂ&#x201E;Ă&#x201E; TIEDON PUUTTEEN vuoksi epĂ¤illeensĂ¤ tyĂśkokeilua aluksi. KĂ¤ytĂ¤ntĂś yllĂ¤tti positiivisesti. Pirjo aloitti tyĂśkokeilun nelituntisella pĂ¤ivĂ¤llĂ¤. Kuukauden jĂ¤lkeen pĂ¤ivĂ¤Ă¤ pidennettiin kuuteen tuntiin, jota jatkettiin kuukauden verran. SiitĂ¤ Pirjo siirtyi normaalimittaiseen tyĂśpĂ¤ivĂ¤Ă¤n.

Tehtiin pĂ¤Ă¤tĂśs tyĂśkokeilusta

â&#x20AC;?Alussa se oli sellaista tunnustelua puolin ja toisin. Seurasimme kaikki, miten Pirjon selkĂ¤ reagoi ja mitkĂ¤ tyĂśt onnistuvat. Kukaan meistĂ¤ ei tiennyt, voisiko hĂ¤n jatkaa aiempia tehtĂ¤viĂ¤Ă¤nâ&#x20AC;?, kuvailee Timo Lahti. HĂ¤n muistuttaa tyĂśkokeilun olevan tyĂśnantajalle riskitĂśn tapa testata tyĂśkuntoa pitkĂ¤n sairausloman jĂ¤lkeen. TyĂśolot ja -paineet ovat vain tyĂśpaikalla ja siellĂ¤ niiden vaikutus pitĂ¤Ă¤ myĂśs selvittĂ¤Ă¤. TyĂśkokeilu antaa siihen rauhan. â&#x20AC;?PitkĂ¤n sairastamisen jĂ¤lkeen heti alkava kokopĂ¤ivĂ¤tyĂś voi johtaa sairauslomien ja tyĂśnteon kierteeseen. Paitsi tyĂśntekijĂ¤lle myĂśs tyĂśnantajalle se on raskasta sekĂ¤ henkisesti ettĂ¤ taloudellisestiâ&#x20AC;?, huomauttaa Timo. Timo Lahti suosittelee tyĂśkokeilua lĂ¤mpimĂ¤sti. â&#x20AC;?NykyisessĂ¤ taloustilanteessa tunnollinen tyĂśntekijĂ¤ saattaa venyĂ¤ liikaa ja ryhtyĂ¤ puolikuntoisena tĂśihin tyĂśpaikan menettĂ¤misen pelossa. Se ei palvele ketĂ¤Ă¤nâ&#x20AC;?, hĂ¤n muistuttaa. TyĂśterveyshuollon, vakuutusyhtiĂśn ja tyĂśntekijĂ¤n vĂ¤lisen saumattoman tietojen vaihdon merkitystĂ¤ Timo korostaa. TyĂśterveyshuollon lausunnolla on iso rooli. VakuutusyhtiĂś taas tarjoaa tyĂśnantajalle ja tyĂśntekijĂ¤lle taloudellisen mahdollisuuden toteuttaa sairastamisen jĂ¤lkeinen tyĂśhĂśn paluu inhimillisesti ja ihmisen kokoisesti.

Pirjo palasi tĂśihin ja teki nelituntista pĂ¤ivĂ¤Ă¤

irjo kuntoutti itseĂ¤Ă¤n

Pirjo siirtyi kuusituntiseen tyĂśpĂ¤ivĂ¤Ă¤n

Pirjo siirtyi normaaliin tyĂśaikaan

2014 LOKA

MARRAS

JOULU

TAMMI

HELMI

MAALIS

HUHTI

TOUKO

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

22 Prosessi Heli Satuli

VAIHTUUKO VUOSILOMA SAIRAUSLOMAKSI? ILKAN SORMI menee sijoiltaan kesken tennispelin. Ilkka hakeutuu viipymättä lääkärille. Lääkäri määrää Ilkalle kaksi viikkoa sairauslomaa.

Hän pyytää vuosilomansa keskeytystä. Lain mukaan työntekijällä on oikeus saada pyynnöstään lakisääteinen vuosilomansa siirrettyä jo ensimmäisestä sairauspäivästä lukien. Oikeus keskeyttää loma ilman karenssipäiviä koskee vain lakisääteistä vuosilomaa eli 24:ää tai 30:tä lomapäivää vuodessa. Muiden lomapäivien ja lomarahavapaiden osalta voidaan noudattaa seitsemän vuorokauden karenssia.

ILKKA SOITTAA ESIMIEHELLEEN.

LEIPURI ILKKA päättää lomailla Portugalin auringon alla tennistä pelaillen.

lääkärintodistuksen ja lähettää sen esimiehelleen sähköpostitse. Työnantaja tekee todistuksen pohjalta lopullisen päätöksen työkyvyttömyydestä suhteessa työntekijän työtehtäviin. Jos työnantaja päättää vastoin lääkärinlausuntoa, täytyy tähän olla painavat perusteet. Mikäli on syytä epäillä esimerkiksi ulkomaisen lääkärintodistuksen luotettavuutta, esimies voi ohjata työntekijän työterveystai erikoislääkärin vastaanotolle Suomessa. Nyt lisäselvityksiä ei tarvita.

ILKKAA SKANNAA

palkanlaskennasta, että Ilkka on lakisääteisellä vuosilomalla. Asia on helppo varmistaa, sillä Munkkisen leipomossa työntekijöiden vuosilomalain perusteella ansaitut lakisääteiset lomat pidetään lomakirjanpidossa erillään muista lomapäivistä.

ESIMIES TARKISTAA

Ilkalle ja ilmoittaa vuosiloman keskeytyneen. Työnantaja maksaa Ilkalle sairauspäiviltä sairausajan palkkaa työsopimuslain ja työehtosopimusten säännösten perusteella.

ESIMIES SOITTAA

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

Munkkisen leipomossa on lomasesonki. Yrityksen työntekijät Irmeli, Mikko ja Ilkka rentoutuvat kukin tahoillaan. Mutta miten menetellään, kun sairaus tai loukkaantuminen yllättää kesken loman? Munkkisen leipomossa käytännöistä on sovittu seuraavasti.

Osa vuosilomasta siirtyy pidettäväksi myöhemmin.

ILKKA PALAA TÖIHIN

sairauslomansa loputtua. Työkyvyttömyyden perusteella siirretty vuosiloma ei pidennä työntekijän jo alkanutta lomaa, vaan vuosilomapäivät siirtyvät pidettäväksi myöhemmin.

määrätä, milloin siirretty loma pidetään. Ilkka sopii yhdessä esimiehensä kanssa siirretyn vuosiloman ajankohdasta. Nyt Ilkkaa odottaa kaksi viikkoa vuosilomaa lokakuussa, mutta tällä kertaa ilman tennistä.

TYÖNANTAJALLA ON OIKEUS

NÄISSÄ TAPAUKSISSA VUOSILOMAA EI SIIRRETÄ MUNKKISEN MYYMÄLÄSSÄ TYÖSKENTELEVÄ IRMELI lomailee Virossa. Hän sairastuu migreeniin. Irmeli ei ota yhteyttä esimieheensä eikä mene lääkäriin. Lain mukaan loman siirtämisen edellytyksenä on työntekijän pyyntö, joka on tehtävä ilman aiheetonta viivästystä. Pyynnön lisäksi työnantaja edellyttää aina lääkärintodistusta. Irmeli jatkaa näin ollen vuosilomaansa normaalisti ja palaa sen jälkeen töihin.

TOIMISTOTYÖNTEKIJÄ MIKKO puuhastelee mökillään Paraisilla. Hän nyrjäyttää nilkkansa. Mikon esimieskin on lomalla. Leipomossa on kuitenkin sovittu esimiesten kesken loma-aikojen päivystysvuoroista. Lisäksi jokainen työntekijä tietää, miten ja kenelle lomalla sairastumisesta ilmoitetaan sekä minkälaista selvitystä edellytetään. Mikko soittaa päivystävälle vastuuhenkilölle, joka neuvoo Mikkoa menemään lääkäriin. Lääkäri ei määrää Mikolle vamman vuoksi sairauslomaa. Mikko ilmoittaa asiasta esimiehelle. Mikon loma ei keskeydy. Esimies toivottaa pikaista paranemista. ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

TYÖTERVEYTEEN KANNATTAA SATSATA Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Tarvitaanko lakisääteisen perusturvan lisäksi myös vakuutuksia? Ovatko työterveyteen satsatut eurot pelkkä kuluerä vai todellinen investointi?

TEKSTI SARI OKKO KUVAT OLLI URPELA KUVITUS SHUTTERSTOCK

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

Musiikkitalon valoisan kahvilan pöytään istuu kolme alansa asiantuntijaa. Omassa yrityksessään KOHO Consultingissa konsulttina toimiva Anja Koho on tehnyt pitkän uran työterveyspalvelujen johtajana. Hän on myös kirjoittanut teoksen Vaikuttava työterveystoiminta – opas yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyöhön. Sirpa Nygrén toimii hallintojohtajana potilasturvallisuuteen ja terveydenhuollon laatuun keskittyvässä Labquality Oy:ssä. Yrityksen 40 työntekijän työterveyshuolto on keskitetty Lääkärikeskus Aavaan, minkä lisäksi yrityksellä on laaja terveysturvavakuutus Pohjola Vakuutus Oy:ssä, jota pöydänpäässä istuva yhteyspäällikkö Jyrki Vähämäki edustaa.

ÄNÄÄN PUHUTAAN SIITÄ,

miten ja miksi pienten ja keskisuurten eli pk-yritysten kannattaa järjestää työterveyshuoltonsa. Se ei ole samantekevää, koska pk-yrityksissä toimivien ihmisten määrä on Suomessa suuri: pienten ja keskisuurten yritysten osuus liki 264 000 yrityksestä on lähes 99 prosenttia. Ei siis ole samantekevää, miten työterveyshuolto hoidetaan. ”Työterveyshuollon palvelujen ulkopuolelle jää tällä hetkellä runsas kolmannes pienistä eli alle 50 henkilöä työllistävistä yrityksistä sekä kaksi kolmasosaa yrittäjistä”, Anja Koho tietää. ”Koska Suomen yrityskanta on jatkossakin mikroyritysvaltaista, työterveyshuollon tarjoajien kannattaa panostaa pienyrittäjien työterveyshuoltoon nyt ja myös tulevaisuutta ajatellen. Yritykset,

joilla on tarjota työterveyspalvelut työntekijöilleen, ovat kilpailukykyisiä, menestyviä ja haluttuja työnantajia.” Miksi sitten työterveyteen liittyvät asiat jäävät usein huonolle tolalle? Kyse voi olla joko resurssien tai tiedon puutteesta – tai molemmista. ”Pienissä yrityksissä ja yrittäjien keskuudessa ei välttämättä olla tietoisia työntekijöiden työterveyteen, työturvallisuuteen ja työkyvyn turvaamiseen liittyvistä velvollisuuksista. Yrityksissä ei ole aina riittävästi tietoa myöskään siitä, mitä työterveyshuollolla

Kaikilla työntekijöillä pitäisi olla yhtäläiset oikeudet työterveyshuoltoon. ANJA KOHO

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

oikeasti tavoitellaan, mitä hyötyä siitä on ja minkälaista osaamista palvelujen ohjaamisessa ja ostamisessa tarvitaan. Myös ajan ja rahan puute koetaan haasteeksi”, Koho sanoo. Sirpa Nygrén on samaa mieltä. ”Pk-yrityksissä ei aina ole omaa HR-henkilökuntaa, joka hoitaisi työterveyteen liittyvät asiat, vaan joku hoitaa ne oman työn ohessa. Vaikka kiinnostusta ja halua kehittää asioita olisikin, aika ja osaaminen eivät välttämättä riitä asioiden selvittämiseen, vertailuun ja perusteltuun päätöksentekoon.” MENNÄÄN VIELÄ PERUSASIOIHIN. Työterveyshuollon

järjestäminen työntekijöille on työantajan lakisääteinen tehtävä. Työantajina toimivat yrittäjät ovat velvollisia järjestämään vähintään laissa säädetyt työterveyshuoltopalvelut, jotka määräytyvät yrityksessä tehtävän työn, työolosuhteiden ja työjärjestelyiden sekä henkilöstöön liittyvien tekijöiden perusteella. Työterveyshuolto auttaa yrittäjää huolehtimaan omasta ja henkilöstönsä terveydestä ja työkyvystä sekä tukee yrityksen menestymistä. Yrittäjälle itselleen työterveyshuolto on vapaaehtoinen. ”Lakisääteisiin vakuutuksiin kuuluvat tapaturmavakuutus ja työeläkevakuutus. Tämän lisäksi tulevat vapaaehtoiset vakuutukset esimerkiksi sairauksien, työkyvyttömyyden ja matkustamisen varalle”, Jyrki Vähämäki Pohjolasta muistuttaa.

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

On järkevää, että sairaudet saadaan hoidettua nopeasti ja tehokkaasti. SIRPA NYGRÉN

”Henkilöstö on yrityksen voimavara ja uhka. Vakuuttaminen kannattaa, sillä suurin osa eli 82 prosenttia sairauspoissaoloista johtuu nimenomaan sairauksista. Vapaa-ajan tapaturmien osuus on 14 ja työtapaturmien 4 prosenttia. Siksi vain lakisääteinen vakuutus ei yksinään tuo riittävää tehokkuutta.” Vähämäen mukaan yrityksillä on poissaolopäiviä vuodessa henkilöä kohti keskimäärin 11, mikä aiheuttaa noin 3 300 euron kustannukset. ”Henkilökunnan sairastaminen tulee kalliiksi, mutta tehokas hoitoketju nopeuttaa

töihin palaamista. On myös huomioitava, että vakuutukset kattavat muutakin kuin vain fyysiset sairaudet, esimerkiksi psykoterapian.” Nygrén peräänkuuluttaa hyvää ja pitkäjänteistä kumppanuutta työterveyshuollon kanssa. Hän suosittelee työpaikkaselvitystä, joka toteutetaan työnantajan ja työterveyshuollon ammattilaisten yhteistyössä ja jonka perusteella tehdään johtopäätökset työolosuhteiden terveyteen ja työkykyyn vaikuttavista keskeisistä tekijöistä ja tarpeista. ”Meillä on lakisääteistä laajempi työterveyshuolto sekä vapaaehtoiset terveysturvavakuutukset. Olemme tähän ratkaisuun tyytyväisiä, sillä on niin työnantajan kuin työntekijänkin kannalta tärkeää, että sairaudet saadaan hoidettua nopeasti ja tehokkaasti.” ”Jos työntekijä tarvitsee olkapääleikkauksen, hän ei ole työkykyinen, ennen kuin asia on saatu kuntoon. Jono kunnalliseen hoitoon voi kestää jopa puoli vuotta. Vakuutuksen ansiosta työntekijä pääsee

VÄHÄMÄKI OTTAA ESIMERKIN.

Perusasiat kannattaa laittaa kuntoon vaikka asiantuntijan avulla. ANJA KOHO

nopeasti erikoislääkärin leikattavaksi. Työn tehokkuuden kannalta vakuutus on investointi, ei kustannuserä.” ”Vakuutuksella on sekin käytännön merkitys, ettei työntekijä tarvitse esimerkiksi työmatkalla sairastuessaan omaa rahaa, kun lääkäripalvelut voi maksaa kortilla. Toimivat ratkaisut korostuvat niin ikään yrityksissä, joissa on paljon ikääntyvää henkilökuntaa. On huomioitava sekin, että vakuutuksen käyttöönotosta seuraa usein kustannuspiikki, kun hoidetaan niin sanotusti vanhat vaivat pois. Pitkällä aikavälillä tämä on kuitenkin etu”, Nygrén lisää. ”Monissa pk-yrityksissä raha on tiukassa, joten perusterveydenhuollon pitäisi pystyä tarjoamaan riittävät palvelut. Työpaikan tarjoamat vapaaehtoiset palvelut ovat hieno lisäetu, mutta usein vain etuoikeutetuille mahdollisia. Myös valtakunnallisesti mahdollisuudet vaihtelevat. Pääkaupunkiseudulla tarjontaa on muuta maata enemmän, ja sen mukana myös kysyntää. Kaikilla työntekijöillä pitäisi olla yhtäläiset oikeudet työterveyshuoltoon”, Koho toteaa. ”Koska moni pienyritys jää työterveyshuollon ulkopuolelle, alle 20 henkilön yrityksille on kehitetty sosiaali- ja terveysministeriön, työmarkkinaosapuolten, Työterveyslaitoksen, Kelan ja muiden asiantuntijoiden toimesta kohdennettu työterveyshuollon toimintamalli, jonka avulla selkeytetään työterveyshuollon hankintaa, sisältöä ja toimintaprosesseja. Malli on hyvä askel oikeaan suuntaan.” ovat samaa mieltä siitä, että työterveyshuollon ja vakuuttamisen järjestämisessä tulee aina lähteä kunkin yrityksen kannalta kustannustehokkaimmasta palvelukokonaisuudesta. ”Aina kannattaa selvittää, mitä perustyöterveyshuolto korvaa ja mihin vakuutuksia tarvitaan. Päällekkäisyyksiä pyritään välttämään. Vakuutuksissa on eroja, joten vertailu kannattaa. Halvin vaihtoehto ei välttämättä ole se paras mahdollinen”, Vähämäki toteaa. ”Työntekijöiden taholta voi tulla villejäkin toiveita työterveyshuollon suhteen. Työnantajan kannattaa miettiä, kuinka järkevää on ottaa mukaan vaikkapa kattava hammashoito tai monetko silmälasit vuodessa korvataan. Suosittelen työterveyshuoltoon panostettujen eurojen vaikuttavuuden arviota”, Nygrén sanoo. ”Käytäntö on varsin kirjava ja vaihtoehtoja on paljon. Aina työnantaja ei voi tietää, mitä ostaa. Perusasiat kannattaa laittaa kuntoon vaikka asiantuntijan avulla ja sitten hankkia päälle vaikka mitä kivaa, jos yrityksen bisnes sujuu ja budjetti kestää”, Koho hymyilee.

KOHO, NYGRÉN JA VÄHÄMÄKI

Sairastaminen on kallista. Jokainen poissaolopäivä maksaa työnantajalle 300 euroa. JYRKI VÄHÄMÄKI

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

Muista nĂ¤mĂ¤

MITĂ&#x201E; SE ON TYĂ&#x2013;NANTAJALLE?

ELĂ&#x201E;KEVAKUUTTAMINEN

ILMOITUS- JA MAKSUTAVAT

VUOSILASKELMA

YrityksellĂ¤ on kaksi vaihtoehtoista tapaa maksaa tyĂśelĂ¤kemaksut ja ilmoittaa ansiot: 1. Palkat ilmoitetaan kuukausittain ja TyELmaksut maksetaan kuukausittain toteutuneiden palkkojen mukaan. TĂ¤mĂ¤ tapaa sopii hyvin yrityksille, joiden palkanmaksu vaihtelee kuukausittain. 2. Palkat ilmoitetaan kerran vuodessa ja TyEL-maksut maksetaan ennakkomaksuina palkkasumma-arvion mukaan. TĂ¤mĂ¤ sopii hyvin yrityksille, joilla toiminta on tasaista ja ennustettavaa lĂ¤pi vuoden.

Edellisen vuoden toteutuneiden palkkojen perusteella teille lasketaan lopullinen maksu eli tehdĂ¤Ă¤n vuosilaskelma. Vuosilaskelman lopputuloksena voitte saada joko palautusta tai lisĂ¤maksua.

VUOSI-ILMOITUS

Jos olette valinneet ilmoittavanne TyELvakuukseenne ansiot vuosi-ilmoituksella, ilmoitatte tammikuun loppuun mennessĂ¤ edellisen vuoden toteutuneet ansiot ja tyĂśsuhteet eli teette vuosi-ilmoituksen. Vuosiilmoituksella varmistatte, ettĂ¤ tyĂśntekijĂśillenne kertyy oikea mĂ¤Ă¤rĂ¤ elĂ¤kettĂ¤ ja yrityksenne vakuutusmaksut ovat oikean suuruisia. KUUKAUSI-ILMOITUS

Jos olette valinneet ilmoittavanne TyEL-vakuutukseenne ansiot kuukausi-ilmoituksella, ilmoitatte seuraavan kuukauden 5. pĂ¤ivĂ¤Ă¤n mennessĂ¤ edellisen kuukauden toteutuneet ansiot.

ENNAKKOPALKKASUMMA

Ennakkopalkkasumma on yrityksenne tyĂśntekijĂśiden vuotuinen palkkasumma. On tĂ¤rkeĂ¤Ă¤ pitĂ¤Ă¤ ennakkopalkkasumma oikealla tasolla, jotta saatte laskunne oikean suuruisena ja vĂ¤ltytte vuosi-laskennan yhteydessĂ¤ mahdolliselta lisĂ¤maksulta. Ennakkopalkkasumman voitte tarkistaa ja muuttaa tarvittaessa verkkopalvelussa. PALKKAATKO KESĂ&#x201E;TYĂ&#x2013;NTEKIJĂ&#x2013;ITĂ&#x201E;?

KesĂ¤tyĂśntekijĂśiden palkat vaikuttavat ennakkopalkkasummaan. Ilmoittakaa kesĂ¤tyĂśntekijĂśiden tyĂśsuhteet ja palkat vakuutukseenne ja tarkastakaa samalla ennakkopalkkasumma verkkopalvelussamme. TYĂ&#x2013;ELĂ&#x201E;KEOTE

TyĂśelĂ¤keotteella on yksityisen ja julkisen puolen alojen tyĂśsuhteesi ja ansiosi. NĂ¤iden perusteella lasketaan tuleva tyĂśelĂ¤kkeen mĂ¤Ă¤rĂ¤. Siksi sen tarkastaminen on tĂ¤rkeĂ¤Ă¤. Otteen voi katsoa ja tarkastaa osoitteessa HKL@QHMDM k SXNDK@JDNSD.

Verkkopalvelumme lĂśydĂ¤t osoitteesta HKL@QHMDM k U@JTTSTRO@KUDKT.

MITĂ&#x201E; SE ON YRITTĂ&#x201E;JĂ&#x201E;LLE?

TYĂ&#x2013;TULO

TYĂ&#x2013;ELĂ&#x201E;KEOTE

YrittĂ¤jĂ¤n sosiaaliturvan perustan muodostaa tyĂśtulo. Se on tyĂśpanoksesi arvo eli se kuinka paljon palkkaa maksaisit henkilĂślle, joka tekisi oman tyĂśsi. TyĂśtulon perusteella mĂ¤Ă¤rĂ¤ytyy muun muassa. Kelan sairauspĂ¤ivĂ¤raha sekĂ¤ aikanaan sinulle maksettavan elĂ¤kkeen mĂ¤Ă¤rĂ¤. ElĂ¤kkeen mĂ¤Ă¤rĂ¤Ă¤n vaikuttavat myĂśs yrittĂ¤jĂ¤nĂ¤oloaika sekĂ¤ maksetut vakuutusmaksut. Tietoa tyĂśtulon mĂ¤Ă¤rittĂ¤miseen lĂśydĂ¤t HKL@QHMDM k SXNSTKN.

TyĂśelĂ¤keotteella on koottu yksityisen ja julkisen puolen alojen tyĂśsuhteesi ja ansiosi. NĂ¤iden perusteella lasketaan tuleva tyĂśelĂ¤kkeesi ja siksi sen tarkastaminen on tĂ¤rkeĂ¤Ă¤. Otteen voit katsoa ja tarkastaa osoitteessa HKL@QHMDM k SXNDK@JDNSD.

YEL-MAKSUT JA VEROVĂ&#x201E;HENNYS

YEL-maksut ovat verotuksessa kokonaan vĂ¤hennyskelpoisia omassa, puolison tai yrityksen verotuksessa. Lue lisĂ¤Ă¤ HKL@QHMDM k XDKL@JRT.

TYĂ&#x2013;HYVINVOINTI

Huolehdi itsestĂ¤si, ettĂ¤ jaksat paremmin. Hyvinvointi syntyy innostuksesta, hyvĂ¤stĂ¤ tyĂśn ja vapaa-ajan tasapainosta. TyĂśhyvinvoinnin tyĂśkalut lĂśydĂ¤t HKL@QHMDM k SXNGXUHMUNHMSH. Osallistu tyĂśhyvinvointiseminaareihin HKL@QHMDM k SHK@HRTTCDS.

TYĂ&#x2013;NTEKIJĂ&#x201E;T

Kun palkkaat vakituisen tyĂśntekijĂ¤n, sinun pitĂ¤Ă¤ ottaa TyEL-vakuutus. Lue lisĂ¤Ă¤ HKL@QHMDM k SXDKU@JTTSTR. Jos palkkaat kausityĂśntekijĂśitĂ¤, voit vakuuttaa heidĂ¤t tilapĂ¤isesti HKL@QHMDM k SHK@O@HMDMSXNM@MS@I@.

JOS TILITOIMISTO HOITAA ELĂ&#x201E;KEVAKUUTUSASIANNE, voitte antaa heille suostumuksen verkkopalvelun kĂ¤yttĂśĂ¤ varten.

Suostumuslomakkeen saa osoitteesta HKL@QHMDM k U@JTTSTRO@KUDKT. LisĂ¤tietoja saatte myĂśs asiakaspalvelustamme 010 195 000. Lue lisĂ¤Ă¤ aiheesta sivulta 13.

Henkilöstötuottavuutta

Lyhyesti Lyhyesti

TUTKIMAAN LAPIN YLIOPISTOSSA ALKAA kolmen vuoden tutkimushanke ”Henkilöstötuottavuus ja älykäs, hyvinvoiva työelämä”. Hankkeen painopiste on hyvinvointi ja muuttuva työ. Tutkimuspäällikkönä toimii dosentti Marko Kesti. Hän uskoo, että tutkimushankkeesta seuraa paljon konkreettista hyötyä yrityksille. ”Suomessa ei vielä täysin ymmärretä henkilöstövoimavarojen ja – tuottavuuden merkitystä liiketoiminnalle”, Marko Kesti sanoo. Ilmarinen tukee tutkimushanketta. Ilmarinen on myös aikaisemmin tehnyt yhteistyötä Marko Kestin kanssa. Yhteistyössä on syntynyt esimerkiksi laskentamalli sairauspoissaolojen ja työelämän laadun liiketoimintavaikutusten analysointiin.

KULTTUURI & LIIKETOIMINTA PAREMMAN TYÖELÄMÄN PUOLESTA SAVONLINNAN OOPPERAJUHLAT ON KÄYNNISTÄNYT uuden kulttuurin ja liiketoiminnan yhteisliittymän, Inspired in Finlandin. Se on nelivuotinen ohjelma, jossa luovuus ja liike-elämä kohtaavat paremman työelämän puolesta. Ohjelma huipentuu Suomen satavuotisjuhlavuoteen. Ilmarinen on mukana ohjelmassa, joka keskittyy ensimmäisenä vuotenaan aktivoimaan nuoria, jotta he pohtisivat digitaalisuutta liike-elämän mahdollistajana.

Vakuutuslääkäreiden nimet verkkosivuilla löytyvät nyt Ilmarisen verkkosivuilta. Sivuilta löytyvät työkyvyttömyyseläke- ja kuntoutuspäätöksiä tekevien vakuutuslääkäreiden nimet. Ilmarisessa toimii kokopäiväisesti ylilääkäri ja kuntoutuslääkäri, lisäksi päätöksiä tekee kahdeksan sivutoimista lääkäriä. Korkein hallinto-oikeus päätti toukokuussa, että vakuutuslääkäreiden nimet ovat julkista tietoa.

ILMARISEN VAKUUTUSLÄÄKÄREIDEN NIMET

62%

YHÄ ENEMMÄN TYÖELÄKEKUNTOUTUJIA

TYÖELÄKEKUNTOUTUJIEN MÄÄRÄ KASVOI vuonna 2013. Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan viime vuonna 62 prosenttia kuntoutujista palasi takaisin töihin ja 14 prosenttia siirtyi eläkkeelle. Kuntoutujien keski-ikä on vuosien mittaan noussut. Viime vuonna se oli 47 vuotta. Diagnoosina oli useimmiten tukija liikuntaelinten sairaus. Työeläkekuntoutujia oli viime vuonna noin 13 000. Heitä oli lähes 2 000 enemmän kuin vuonna 2012. Kokonaiskustannukset olisi 106 miljoonaa euroa. Työeläkekuntoutuksen tehtävänä on edistää työhön paluuta tai työssä suoriutumista.

ROHKEAN TEHOKAS 925 FESTIVAL VIIME SYKSYNÄ SUOSION SAANUT 925 Festival saa jat-

koa. Syyskuussa Korjaamolla Helsingissä keskitytään luovaan ajatteluun, tehokkaampiin työtapoihin ja aktiiviseen johtamiseen. Festivalin teema onkin ajattele rohkeasti, työskentele tehokkaammin. Puhujina seminaarissa kuullaan muun muassa Heidi

Grant Halvorsonia Columbian yliopistosta ja Jason Foxia, joka on pelillistämisen asiantuntja. Mukana ovat myös muun muassa Pentti Korhonen Outotecistä, Atte Jääskeläinen Ylestä ja aivotutkija Ville Ojanen. Seminaarin järjestää 925 Desing. Ilmarinen toimii seminaarin yhteistyökumppanina.

Lyhyesti Lyhyesti

3,4%

ELร KEVAROILLE 3,4 PROSENTIN SIJOITUSTUOTTO q (KL@QHRDM RHINHSTRR@KJTM STNSSN NKH UTNCDM DMRHLLฤ HRDKKฤ OTNKHRJNKK@ OQNRDMSSH@ DKH MNHM LHKI@QCH@ DTQN@ 2HINHSTRSDM L@QJJHM@ @QUN MNTRH JDRฤ

JTTM KNOTRR@ LHKI@QCHHM DTQNNM q t(KL@QHRDM DMRHLLฤ HMDM UTNRHOTNKHRJN RTITH NCNSTRSDM LTJ@HRDRSH /HCฤ M RHINHSTRSTNSSN@ NKNRTGSDHRHHM Mฤ GCDM JNGSTTKKHRDM@t R@MNN SNHLHSTRINGS@I@ Harri Sailas q t2TNLDM I@ JNJN $TQNNO@M S@KNTRJ@RUT NKH DMM@JNHST@ GDHJNLO@@ RDM RHI@@M 8GCXRU@KKNHRR@ S@KNTCDM DKOXLHMDM I@SJTH .R@JDJTQRRHDM JDGHSXR NKH GXUฤ ฤ J@HJHKK@ JDRJDHRHKKฤ L@QJJHMNHKK@ I@ JNQNS NKHU@S K@RJTRR@t 2@HK@R RTLL@@ S@L

LHย JDRฤ JTTM RHINHSTRXLOฤ QHRSล ฤ q (KL@QHRDM NR@JDRHINHSTJRDS STNSSHU@S OQNRDMSSH@ JNQJNRHINHSTJRDS OQN

RDMSSH@ I@ RTNQ@S JHHMSDHRSล RHINHSTJRDS OQNRDMSSH@ q (KL@QHRDM OHSJฤ M @HJ@Uฤ KHM RHINHSTRSTNSSN Rฤ HKXH GXUฤ KKฤ S@RNKK@ 1D@@KHMDM RHINHSTR

STNSSN UTNCDRS@ NKH OQNRDMSSH@ 3Xล DKฤ JDL@JRTM STKDU@@ JDGHSXRSฤ @Q

UHNHCDRR@@M $Kฤ JDSTQU@JDRJTR Jฤ XSSฤ ฤ OQNRDMSHM QD@@KHRS@ STNSSN NKDSTRS@ q t2HINHSTRSDM G@I@TSS@LHMDM L@@MSHDSDDKKHRDRSH I@ DQH NL@HRTTRK@IDHGHM @TSS@@ STQU@@L@@M DKฤ JDU@QNIDM OHSJฤ M @HJ@Uฤ KHM STNSNS 3ฤ Lฤ MGDSJHRDS S@KNTCDM G@@RSDDS JTSDM @KG@HMDM JNQJNS@RN S@H 2TNLDM S@KNTCDM GDHJJN SHK@MMD DHUฤ S RHSDM Oฤ ฤ RD GNQITSS@L@@M @RH@JJ@HCDLLD DKฤ JDSTQU@@t 2@HK@R R@MNN

Tyรถtulon muutos

TULOSTA TODISTUKSET VERKOSTA

kannattaa muutUBB KPT UZร QBOPT NVVUUVV KB ZSJUUร Kร UPJNJOUB MBBKFOFF NFSLJUUร Wร TUJ UBJ KPT UZร UVMP FJ PMF oikealla tasolla. :&- UZร UVMPO NVVUPLTFO WPJ UFIEร NJMMPJO UBIBOTB NVUUB UZร UVMPB WPJ NVVUUBB WBJO JMNPJUVTIFULFTUร FUFFOQร JO FJ UBBOOFIUJWBTUJ 5Zร UVMPO NVVUPTUB WPJ IBLFB 7BLVVUVTQBMWFMVTTB :SJUUร Kร U Qร ร TFWร U LJSKBVUVNBBO palveluun omilla verkkopankkitunnuksilla. 7BLVVUVTQBMWFMVTTB WPJ NZร T FUVLร UFFO BSWJPJEB UZร UVMPO NVVUPLTFO WBJLVUVLTJB WBLVVUVTNBLTVVO KB UVMFWBBO FMร LLFFTFFO -VF MJTร ร *MNBSJTFO UJMJOQร ร Uร LTFTUร TJWVJMUB http://vuosikertomus.ilmarinen.fi

VOIT TULOSTAA

ELร KEUUDISTUS โ MITร TAPAHTUU?

KEHITYSKESKUSTELULOMAKKEITA, @OTI@ SXล XGSDHRล M NR@@LHRJ@QSNHSTJ

YEL-VAKUUTUKSEN TYร TULO

ELร KEUUDISTUKSEN 2017 SISร LTร RATKEAA TODENNร Kร ISESTI Tร Nร SYKSYNร . SEURAA UUDISTUKSEN ETENEMISTร VERKOSSA WWW.ELAKEUUDISTUS.FI.

tarvitsemasi vakuutustodistukset helposti. Ilmarisen verkkosivujen Vakuutuspalvelut-osiosta voi tulostaa seuraavat todistukset: r WBLVVUVTNBLTVUPEJTUVT FMJ VSBLLBUPEJTUVT r WPJNBTTBPMPUPEJTUVT r UZร UVMPUPEJTUVT FTJNFSLJLTJ ,FMBB WBSUFO r NBLTFUUVKFO WBLVVUVTNBLTVKFO FSJUUFMZ FTJNFSLJLTJ WFSPUUBKBMMF 7BLVVUVTQBMWFMVVO ZSJUUร Kร U Qร ร TFWร U LJSKBVUVNBBO PNJMMB WFSLLP QBOLLJUVOOVLTJMMB 5Z&- WBLVVUVLTFO IPJUPB WBSUFO UBSWJUBBO Lร ZUUร Kร UVOOVLTFU

TYร KALUJA TYร HYVINVOINTIIN RDDM SXล JHQI@ GDMJHKล RSล QHRJHDM G@KKHMM@RS@ KNL@JD U@QG@HRDM Uฤ KHSSฤ LHRDM JDRJTRSDKT@ U@QSDM l DRHLDQJHJRH Mฤ Lฤ SXล J@KTS Kล XSXUฤ S (KL@QHRDM MDSSHRHUTHKS@ (KL@QHRDM SXล GXUHMUNHMMHM UDQJJNO@KUDKTTM NM JNNSST QTMR@@RSH DQHK@HRH@ JNMJ

QDDSSHRH@ SXล J@KTI@ XQHSXJRDM SXล GXUHMUNHMMHM JDGHSSฤ LHRDDM 3Xล J@KTS Kล XCฤ S NRNHSSDDRS@ HKL@QHMDM j XQHSXR SXล GXUHMUNHMSH 'XUHฤ UHMJJDIฤ O@QDLO@@M SXล DKฤ Lฤ ฤ M Kล XSXX LXล R 8NT3TADM 35 RSฤ

Aki Riihilahti

Luovuus kuuluu kaikille

käytettävän rahan määrä puolittuisi? Mitä toimialaa kukaan ei ole vielä sekoittanut omaasi? Montako tyhmää ideaa sinulta tulee viikossa? Luovuuden piikkiin pannaan usein epämääräisesti selityksiä, haasteita tai mahdollisuuksia. Miten voit herättää sisäisen jäbäleissönisi vai pitääkö työnantajan ulkoistaa tämä osaaminen työpaikan outohiuksisille vihreän teen juojille nurkkapöydässä? Totuus on, että luovuus ei ole vain luoviksi julistettujen etu-oikeus, kunhan annamme sille mahdollisuuden. Tässä muutamia keinoja: ITÄ TEKISIT, JOS YRITYKSESSÄSI

KUVA: VILLE JUURIKKALA

1. DON’T DIE WITH THE MUSIC STILL IN YOU. 2. ET VOI ONNISTUA, JOS ET USKALLA EPÄONNISTUA. Virheettömyys

ei ole edes tavoiteltavaa, sillä onnistuminen syntyy usein epäonnistuneiden yritysten ansiosta. Suomen menestyneimmistä yrityksistä Supercell juhliikin samppanjalla tällaista oppimisprosessia.

3. SUOSI AVOIMEMPIA TYÖTEHTÄVIÄ

Vastuu kasvattaa. Ihmisten osaamista ja työyhteisön potentiaalia ei saada koskaan täyteen käyttöön, jos työnteko menee rutiinien, mittareiden ja rajoitettujen tehtävien suorittamiseksi. Todennäköisesti etulinjasta löytyy enemmän ratkaisuja ja mahdollisuuksia kuin strategiasta. 4. TUTUSTU OMITUISIIN IHMISIIN

Oletko omasta mielestäsi hieman omituinen? Hyvä, jos olet. Omituisuudet kannattaa kohdata, eikä vain vältellen kerätä ympärille samalla tavalla ajattelevia ihmisiä. Hyvät työyhteisöt koostuvatkin erilaisista ihmisistä, osaamisista ja ennen kaikkea niiden roolittamisesta.

Ideoiden jakamisessa on läpimurron siemen.

5. JAA JA VERKOSTOIDU

Luovuus ei ole soolosuoritus. Ideoiden jakamisessa on läpimurron siemen. Kaikkea ei kannata tehdä itse, vaan verkostoitua erilaisten osaajien kanssa. Eikä kannata kainostellen rajoittua oman mielen tai toimialan vangiksi. Kasvu tulee usein täysin oman alan ulkopuolelta. 6. RUTIINIEN RIKKOMINEN

Mukavuudenhalu tylsistyttää. Kalenterin täyttäminen rutiineilla voi ajaa autopilotille, joka ohjaa väärään suuntaan. Kannattaa satsata jatkuvaan uuden oppimiseen ja haastaa itseään arjessa. Tärkeää on katsoa uteliaana, mitä tapahtuu ympärillä, ja jättää aikaa ajattelulle. Luovuus työyhteisössä ja henkilökohtaisessa elämässä on mahdollisuus sekä itselle että työantajalle. Ollaksesi luova sinun ei tarvitse siirtyä vihreä tee ja kampaus -osastolle, vaan voit aloittaa arjessa vaikkapa tekemällä tekstin alussa esitettyjä häiriintyneitä kysymyksiä. Kirjoittaja on Sonera Stadiumin ja HJK:n toimitusjohtaja ja entinen ammattilaisjalkapalloilija.

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

Tilaisuudet

TULEVAISUUDEN TYÖ TEHDÄÄN NYT Mitkä ovat tulevaisuuden työntekijän avaintaitoja? Millä tavoin omaa ajattelua voi kehittää? Entä miten saada aikaan enemmän, mutta väsyä vähemmän. Näitä kysymyksiin saa vastauksen Ilmarisen Tulevaisuuden työ tehdään nyt -seminaarissa. Seminaarin asiantuntijoina toimivat Katri Saarikivi ja Saku Tuominen tai Pekka Pohjakallio.

TUTKIJA KATRI SAARIKIVI TYÖSKENTELEE HELSINGIN YLIOPISTOSSA Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä. Katri on tehnyt pitkään töitä työ- ja organisaatiopsykologian alalla. Hänen tavoitteena on yhdistää tutkimustietoa oppimisen neurotieteen alalta näkemykseen siitä, millaiseksi työelämä tulevaisuudessa kehittyy. Saku Tuominen on tunnettu luovuuden ja innovoinnin puolestapuhuja sekä 925 Designin perustaja. Hän on kirjoittanut luovuudesta ja innovoinnista useita kirjoja. Pekka Pohjakallio on 925 Designin toimitusjohtaja. Hän on kirjoittanut yhdessä Saku Tuomisen kanssa kirjan Työkirja – työelämän vallankumouksen perusteet.

TUTUSTU ILMARISEN MONIPUOLISEEN TAPAHTUMATARJONTAAN! TIESITKÖ!

Ilmarinen järjestää ympäri Suomea työhyvinvointiseminaareja ajankohtaisista teemoista. Tilaisuudet on suunnattu ensisijaisesti yritysten johdolle, henkilöstöstä ja kehittämisestä vastaaville henkilöille ja esimiehille. Tilaisuudet ovat Ilmarisen asiakkaille maksuttomia ja yhteen tilaisuuteen voi osallistua yhdestä yrityksestä enintään kolme henkilöä.

ILMOITTAUTUMISET JA LISÄTIETOJA WWW.ILMARINEN.FI /TILAISUUDET

TULEVAISUUDEN TYÖ TEHDÄÄN NYT 18.11. Turku 20.11. Helsinki