Ilmarinen 3/2014

SIN SINIKKA NOPOLA: SOPIVASTI SOP VAIHTELEVA TYÖ VAI EI S STRESSAA

7

LIIKKUVA SEURAKUNTA SAA TYÖNTEKIJÄT AKTIIVISIKSI

MARIA CARLSSON TIETÄÄ, ETTÄ RUUHKAVUOSIEN AIKANA VOI AUTTAA

15

19

“Yrittäjän YEL-työtulo kannattaa asettaa oikealle tasolle. Sen tulisi vastata palkkaa, jolla ulkopuolinen tekisi työsi”, Jukka Welling, yhteysjohtaja Ilmarinen – s. 14

ILMARINEN3/14

8 Rautakauppias R autakauppias Hannu H annu L Lähdesmäki ähdesmäki uskaltaa u skkaltaa olla olla avuksi. avuksi.

ASIAKKAAN AUTTAJA

Sisältö

Yrittäminen, työhyvinvointi, vastuullisuus

3/14

24

Onko pakkoyrittäjyyttä olemassa?

4

19 Kotihyvinvoinnin puolesta puhuja Muista vuosi-ilmoitus ja tee se verkkopalvelussa.

NUORILLE TÖITÄ TIINA SUMMANEN SUONENJOEN K-SUPERMARKET

15 Liikettä työpaikoilla

5

Miten eläkeuudistus vaikuttaa 6 Kirjailijan työ on monipuolista 7 Tarjolla maksuttomia seminaareja 13 Lyhyesti: Eläkevakuuttamisen niksit, työeläkemaksut 2015, miksi kannattaa siirtyä kuukausimaksajaksi 28

2

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

Pääkirjoitus Parempaa elämää, ole hyvä.

ELÄKEUUDISTUS LUO USKOA TULEVAISUUTEEN Julkaisija: Ilmarinen Päätoimittaja: Päivi Sihvola Toimitusneuvosto: Päivi Hansio, Eeva Hukka, Kati Huoponen, Anna Hyrske, Esa Jääskeläinen, Milla Kauppila, Jaakko Kiander, Sari Leppävuori, Heidi Mannio, Mari Merilampi, Mika Paananen, Jukka Welling Palautteet ja juttuvinkit: DVLDNDVOHKWL#LOPDULQHQ ĺ Toimitus & ulkoasu: Zeeland Painopaikka: Erweko Oy ISSN-L 1239-050X, ISSN 1239-050X (painettu), ISSN 2323-1165 (verkkojulkaisu) Painos: 77 000 Painettu marraskuussa 2014.

Yhteystiedot: Käyntiosoite: Porkkalankatu 1, Helsinki Postiosoite: 00018 Ilmarinen Puhelin: 010 284 11

auan odotettu ja pitkään valmisteltu työmarkkinajärjestöjen sopu seuraavan eläkeuudistuksen sisällöstä valmistui syyskuun lopulla.

Jos eduskunta hyväksyy ratkaisun, astuvat uudet eläkelait voimaan vuoden 2017 alussa.

Ratkaisu antaa hyvän pohjan suomalaisen työn kilpailukyvyn rakentamiselle.

Uudistuksen tärkein osa on eläkeiän nousu. Vanhuuseläkkeen alaikäraja alkaa nousta nykyisestä 63 ikävuoden tasosta vuonna 2018. Tavoitetasolle ylletään vuonna 2027, kun vuonna 1962 syntyneen ikäluokan eläkeikä nousee 65 ikävuoteen. Vanhuuseläkkeen yläikäraja nousee samaan tahtiin 70 ikävuoteen. Lisäksi pitkään raskaassa työssä olleille rakennetaan uusi työuraeläke, jolle tietyin edellytyksin voi päästä edelleen 63 vuoden iässä.

Ikärajojen nousun lisäksi uudistus muuttaa myös eläkekarttumia. Nykyisistä korotetuista karttumista luovutaan asteittain ja tulevaisuudessa kaiken ikäisenä työstä eläkettä karttuu 1,5 prosenttia ansiotulosta. Muutosten lopputuloksena eläkkeiden taso ei alene, mutta töissä on jatkettava hieman nykyistä pidempään. Joissain tapauksissa uudistus voi jopa parantaa eläkkeitä.

Suomalaisten yritysten kannalta parasta uudistuksessa on työeläkemaksujen korotustarpeen poistuminen. Näillä näkymin vuodelle 2016 sovittu työeläkemaksujen keskimääräinen 24,4 prosentin taso on jäämässä pysyväksi maksutasoksi, jonka uskotaan riittävän pitkälle tulevaisuuteen. Tältä osin onnistuttiin siis purkamaan työvoimakustannusten nousupaineita ja lisäämään talouden ennustettavuutta.

K

Eläke- ja vakuutusasiat: 010 195 000 Asiakastietojen muutokset: YDNXXWXVSDOYHOX#LOPDULQHQ ĺ

Jaakko Kiander talous ja eläkepolitiikka, Ilmarinen

Ilmarisen yhteistyökumppani on OP-Pohjola-ryhmä.

Hoida eläkevakuutusasiat netissä – näin otat Ilmarisen verkkopalvelun käyttöösi Maksuttoman verkkopalvelun käyttäjätunnukset saat asiakaspalvelustamme numerosta 010 195 000.

Lue lisää Jaakko Kianderin ja muiden Ilmarisen asiantuntijoiden kirjoituksia Parempaa elämää -blogista. parempaaelamaa.org

r Tilaa kaikille työeläkeasioita hoitaville henkilöille omat tunnukset. r Verkkopalvelu on osoitteessa ilmarinen.fi/vakuutuspalvelu r Jos tilitoimisto hoitaa eläkevakuutusasiasi, voit antaa heille suostumuksen verkkopalvelun käyttöä varten. r Yrittäjän palvelu on käytettävissä henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla.

Nauru pidentää työikää. Näin sanotaan Työpaikkanaurajat by Ilmarinen facebook-sivustolla.

Käy katsomassa ja uskalla nauraa!

Käy katsomassa uusimmat eläkeuutiset. Seuraa Ilmarista twitterissä.

IRENE PAKKANEN

Innostus

SIITÄ VAAN

NUORIA NOSTAMAAN! Nuorisotakuu siivitti Tiina Summasen, 25, työllistymistä Suonenjoen K-supermarkettiin.

MITÄ TEIT AIKAISEMMIN?

1

Valmistuin merkonomiksi 2008 ja menin suoraan R-kioskille töihin. Välillä jäin äitiyslomalle. Olen työskennellyt myös baarimikkona ja järjestyksenvalvojana. Ihan ensimmäinen työpaikkani oli vanhempieni puutarhalla. Monitoiminainen siis.

JOUDUIT TYÖTTÖMÄKSI. MITEN PITKÄÄN SITÄ KESTI?

2

Reilun kuukauden. Aloin hakea aktiivisesti töitä, ja puutarha oli hätävarana. Näin pienellä kylällä puskaradio toimii tehokkaasti. Saat helpommin töitä, jos olet edellisessä paikassa tehnyt työsi hyvin.

MITÄ TEET, JA VASTAAKO TYÖ ODOTUKSIASI?

3

Olen kassavastaava. Kassatyön ohella vastaan veikkausmyynnistä ja RAY:stä, tilaan vaihtorahat kauppaan, tyhjennän pelikoneet sekä huolehdin nikotiinituotteista ja juomaosastosta. Haluan tehdä asiakastyötä, ja sitähän tämä on. Lisäksi täällä on todella hyvät työkaverit. Ei minusta ole yksin puurtajaksi.

MITEN VOIT VAIKUTTAA SIIHEN, ETTÄ ASIAKAS ON TYYTYVÄINEN?

4

Tässä minulla on tärkeä rooli, koska kassalta jää viimeinen mielikuva kaupasta, ja kassa voi olla ainoa asiakaspalvelutilanne koko kaupassa. Työssäni on osattava kohdata erilaisia ihmisiä. Olen iloinen, puhelias ja nauravainen ihminen, mistä on etua asiakastyössä.

K-RYHMÄ ON TYÖLLISTÄNYT yli 1500 nuorta K-kauppoihin ja Keskoon nuorisota-

kuun avulla. Yksi tuen käyttäjistä on suonenjokelainen K-kauppias Veli-Matti Kokko. ”Sanssi-kortin tuella saatoimme palkata Tiinan, vaikka henkilökuntaa oli periaatteessa riittävästi. Heti, kun tarvetta tuli, hänen vakinaistettiin.”

29-vuotias Kokko rohkaisee yrittäjiä palkkaamaan nuoria töihin. Alussa saatetaan tarvita enemmän neuvomista, mutta nuoret oppivat nopeasti. ”Nuoret on blokattu usein jo, kun työpaikka aukeaa. Työpaikkailmoituksissa haetaan aina sitä rautaista ammattitaitoa, mutta kuka sellaisena astuu työelämään? Jokainen hakee toki sitä parasta, mutta nuori voi olla juuri se tapaus.”

KUVA: PENTTI VÄNSKÄ

4

WWW. ILMARINEN .FI

VUOSI-ILMOITUS = OIKEA VAKUUTUSMAKSU Vuosi-ilmoituksen aika lähestyy jälleen. Voit tehdä ilmoituksen vaivattomasti Ilmarisen verkkopalvelussa.

Kysymys & vastaus MIKSI VUOSI-ILMOITUS ON TĂ„RKEĂ„?

1 2 3 4

Vuosi-ilmoituksella ilmoitetaan tyÜntekijÜiden tyÜsuhde- ja ansiotiedot edelliseltä vuodelta, jotta yrityksen tarkka vakuutusmaksu ja tyÜntekijÜille kertyneen eläkkeen määrä saadaan laskettua. Vuosi-ilmoitus tehdään tammikuun loppuun mennessä.

MITĂ„ TAPAHTUU, JOS VUOSI-ILMOITUSTA EI TEE TAMMIKUUN LOPPUUN MENNESSĂ„?

Vuosi-ilmoituksen myÜhästyminen voi korottaa vakuutusmaksua. Jos ansiotiedot myÜhästyvät vuosilaskennasta, maksu lasketaan arvion perusteella ja maksua korotetaan 10 prosenttia. Jos vuosi-ilmoitus on jäänyt tekemättä useampana vuonna, maksun korotus on 20–100 prosenttia.

MyÜhästymisen tai ilmoittamatta jättämisen takia yrityksen tilinpäätÜs viivästyy, tyÜntekijÜiden eläkkeiden laskenta voi estyä ja tyÜnantajan/vakuutuksen ennakkomaksut vääristyvät.

5

MITÄ TIETOJA VUOSI-ILMOITUKSESSA ILMOITETAAN? Vuosi-ilmoituksessa ilmoitetaan vakuutusnumero, tyÜntekijän henkilÜtunnus, sukunimi ja etunimet, TyEL-tyÜsuhteen alkamis- ja päättymispäivä sekä TyEL-vuosiansio euroina ja sentteinä. TyÜnantajan ja tyÜntekijän eläkemaksut määräytyvät palkan maksamisajankohdan maksuperusteiden mukaisesti.

LARS-ERIC HULDÉN asiantuntija Ilmarinen

MITEN VUOSI-ILMOITUKSEN VOI TEHDÄ KÄTEVÄSTI? Vuosi-ilmoituksen voi tehdä vaivattomasti Ilmarisen verkkopalvelussa, joka sopii hyvin niin pienten kuin suurten tyÜnantajien vakuutusasioiden hoitamiseen. Verkkopalvelun saa käyttÜÜn soittamalla asiakaspalvelunumeroon 010 195 000 tai täyttämällä verkkopalvelusopimuksen osoitteessa www.ilmarinen.fi.

Ilmarisen verkkopalvelun lisäksi ansiotiedot voi ilmoittaa sähkÜisesti 7\YL SDOYHOXLGHQ MD SDONND ĺ SDOYHOXQ NDXWWD 7XWXVWX ZZZ DGLWUR ĺ OLQNNL ZZZ W\YL ĺ ZZZ W\YL SDOYHOX ĺ MD ZZZ SDONND ĺ

ZZZ LOPDULQHQ ð Saat lisätietoa aiheesta Ilmarisen verkkosivuilta.

SALME ELEMO asiantuntija Ilmarinen

WWW. ILMARINEN .FI

6

Tietokulma

ELÄKKEELLE, MUTTA MILLOIN? Eläkeuudistusesityksen mukaan uudet eläkeikärajat tulevat voimaan vuonna 2017. Ikärajoja nostetaan 3 kuukautta per syntymävuosiluokka. Vuonna 2027 eläkkeelle jäädään aikasintaan 65-vuotiaana. Silloin eläkkeelle jäävät vuonna 1962 syntyneet.

Mutta eläkeikärajan nouseminen ei jää tähän. Sillä vuonna 2030 eläkeikä ja odotettavissa oleva elinikä kytketään toisiinsa niin, että työn ja eläkkeen suhde säilyy vuoden 2025 tasolla.

Uudistuksessa eläkettä karttuu kaikille 17-vuotiaasta lähti-

en 1,5 prosenttia palkkasummasta. Ja jos jatkaa työssä yli vanhuuseläkeiän alarajan, saa myös lykkäyskorotusta 0,4 prosenttia kuukaudessa.

Myös elinaikakerroin säilyy. Viisi vuotta ennen vanhuuseläkeiän alarajaa jokainen saa arvion, kuinka paljon elinaikakerroin haukkaa eläkkeestä. Samalla kerrotaan tavoite-eläkeikä. Se tarkoittaa kuinka paljon lisätyöskentelyä vähentämätön eläke edellyttäisi.

ESIMERKKILASKELMIA VANHUUSELÄKKEESTÄ Syntymä- Palkka vuosi nyt €/kk

1960

3 200 €

1967

3 500 €

1977

4 750 €

1987

2 600 €

1994

2 200 €

Nykylain mukaan Vuoden 2017 eläkeuudistuksen mukaan Nykylain mukaan Vuoden 2017 eläkeuudistuksen mukaan

Eläkkeen alaikäraja

Alkamisvuosi

63 v

2023

2 000 €

64 v 6 kk

2024

2 198 €

63 v

2030

2 266 €

2032

2 436 €

65 v 6 kk

Nykylain mukaan

63 v

2040

3 296 €

Vuoden 2017 eläkeuudistuksen mukaan

66 v 8 kk

2043

3 751 €

Nykylain mukaan

63 v

2050

1 962 €

2054

2 306 €

2057

1 767 €

2062

2 148 €

Vuoden 2017 eläkeuudistuksen mukaan

67 v 6 kk 63 v

Nykylain mukaan Vuoden 2017 eläkeuudistuksen mukaan 20

30

68 v 40

50

60

70

Eläketurvakeskus

KOKEI L ITSE E

6

Eläke €/kk

Laske arvio eläkeuudistuksen vaikutuksesta omaan eläkkeeseesi.

Laskurin löydät verkkopalvelusta ZZZ LOPDULQHQ ĺ

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

Juuri nyt suunnittelen...

7 KUVA: WSOY, CHARLOTTA BOUCHT

TERHI PAAVOLA

MONTA RAUTAA TULESSA Uusi kirja ja runsaasti runsa lukijoiden tapaamisia.

Lisäksi mielessä h hautuu jo uusia juttuja. Sinikka Nopolaa kirjailijan työ ei kuitenkaan stressaa.

SINIKKA S SIN IKKA NOPOLAL IKK NOPOLALLA LALLA A ON O KIIRE KIIREINEN SYKSY. ”Syyskaudella on hauskaa tavata luki lukijoita, k joita, joten eesiintymisiä s in si i tymisiä k kertyy. Kun yleisö on vastaanottavaista, saa itsekin energi g aa ja jopa ideoi ita uusin kirjoihin.” energiaa ideoita Vaikka työtä riittää ää, kirjailija ei tunne stressiä. riittää, ”Työ ei stressaa, koska siinä on sopivaa vaihtelua, kun kirjoitan sekä yksin että siskoni sisareni kanssa kirjamme ja näytelmämme lause lausisk s oni kanssa. Hiomme m sisa seelta yhdessä.

Istumme vierekkäin, ja toinen naputtelee.” se eelta yhd h essä. Istumm m e vier V Vi ime ke k sänä nä S inikka Nopol Viime kesänä Sinikka Nopola seurasi myös kahden Tiina-siskonsa käsikirjoittamansa kuvauksia. Sinikan mukaan luovassa työssä myös ”vain jo oit itta tama m nssa el eelokuvan okuv uvan n kuvauk oleminen” olem ol emin inen en” on tärke tärkeää. k äää. ”Usein ”U Use sein in h huomaan, uomaan uo a , et että ajoi ajoittainen laiskottelu, vaikkapa lojuminen kylvyssä, tuottaa ajasta menee tietenkin neuvotteluihin ohjaajien ja tuot tu otta taaa ajatuksia. ajat aj atuk uksiia. a Osa aja tuot tu o ta ot taji jien en k anss an ssaa sekä n tuottajien kanssa näytelmien harjoituksiin. Myös elokuviemme kuvaamisia vaam va amis i ia is i ole olemme lemm mmee seur seuranneet, vaikka emme tietenkään ohjaajien työhön puutukaan.” puut pu utuk ukaa aan. n”

ja ideointia suunnitella etukäteen, onkin kinkkisempi Sinikka Nopola luottaa luovassa työssä myös alitajunk ki s mp se m i ju juttu. Sini ttaan. ta aan an. ”Aiheen laittaa hautumaan kuin ruuan uuniin. Alitajunta on ih” ”A iheeen voi laitta ih meellinen m me elli el line n n juttu, sse kypsyttää kirjan tai näytelmän osin kuin itsestään.

Erikoisin E Er ikoi ik oisi sin esimerk esimerkki tästä on ensimmäinen ”hämäläiskirjani” Ei tehrä numeroo. Se oli muhinut päässäni noin kymmenen vuotta, ttästä täst ästä ny n numero olisin pudottanut valmiin kirjan hihastani, muutamasja ssyntyi ynty yn t i kuin oli vuonna 2003.” s viikossa sa vii iikossa vuon

SE, VOIKO VOIKO LU LUOVAA LUOVA O AT TYÖTÄ

syntyvät sekä yksin että yhdessä Tiina Nopo p polan olaan kanssa k ns ka n sa ideoidessa. id ”Usein jompikumpi meistä keksii kirjan nimen n ni ime m n ku kuten viimeisimmän v Riston: Risto Räppääjä ja Sevillan ssaituri. sa itur it uri. i T oinen taas saattaa keksiä juonen, kuten Tiina elokuvaan Toinen E Eila ila,, Ra R mpe ja Likka. Tai sitten kehittelemme juonen yhdessä.

Eila, Rampe Usei Us ein n jonku Usein jonkun kirjan hahmolla on esikuva, mutta ei välttämättä.

S Si t sijoittaa myös omia ominaisuuksiaan henkilöihin, sekä tä Sitä miehiin, mieh mi ehiiin, na naisiin että lapsiin.”

UUSIEN U USIEN KI KIRJOJEN IDEAT KIRJOJE

KUVA: KUV K KU UV U VA A:: XX XXX X XXXXXX XX X XXX XXX X XX X X XX X XXXXX XXX XXX X XX X X

TÄNÄ VUONNA VU ILMESTYNEET: Eilan, Rampen ja Likan parhaat.

Tiina No Nopolan kanssa: Risto Räppääjä ja Sevillan saituri (kuvitus Christel Rönns), Simo, Sonia ja ujo mummo (kuvitus Linda Bondest Bondestam), Heinähattu, Vilttitossu ja Littoisten riiviö sekä Heinäha Heinähattu, Vilttitossu ja iso Elsa uudelleen kuvitettuina (Salla Savolain Savolainen). Elokuva Eila, Rampe ja Likka saa ensi-iltansa 26.12., ohjaus o Taru Mäkelä. Timo Koivusalon ohjaaman Risto Räppääj Räppääjä ja Sevillan saiturin ensi-ilta on helmikuussa 2015.

TEKSTI HELEN MOSTER KUVAT JANNE LEHTINEN

Rautakaupan menestyksen salaisuus on

PAIKKA JA PALVELU

Asiakas viittilöi innokkaasti. Onko sellaista ruuvia, joka tekee tässä kohtaa tällaisen mutkan? Hetken päästä kauppias hoksaa ja hakee hyllystä oikean tuotteen. Rauta-Jaakosta ei tarvitse lähteä tyhjin käsin.

8

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

R

AUTAKAUPAN ISOKIRJAIMINEN nimikyltti

vetää vääjäämättä katseet puoleensa. RautaJaakko seisoo ylhäisessä yksinäisyydessään entisessä toimistorakennuksessa Espoon ja Vantaan rajalla. Täällä Hämevaarassa ollaan kaukana isoista marketeista ja hehtaarinkokoisista pysäköintipaikoista. Ympärillä avautuu hektisen teollisuusalueen sijaan rauhallinen omakotiasutusalue, viereisellä kadulla tehdään tietöitä.

”Tähän lähelle aletaan pian rakentaa uusia taloja”, kauppias Hannu Lähdesmäki kertoo. Häntä kiinnostaa kaikenlainen rakentaminen, sillä se merkitsee asiakkaita ja kassan kilinää. Vantaan Viisaritiellä Rauta-Jaakko on pitänyt kauppaa vasta vuoden päivät, ja vaikka vanhat asiakkaat ovatkin seuranneet perässä ja uusia on tullut lähiseudulta, kaupanoven soisi käyvän tiuhempaan.

Rauta-Jaakolla on takanaan vaiherikas historia. Liike aloitti vuonna 2001 Rajatorpantiellä Vantaalla, mistä se siirtyi pariksi vuodeksi Konalaan Helsinkiin. Siellä kauppa kävi tahmeasti,

joten kauppias vaihtoi kulmia. ”Myymälän kolme tärkeintä asiaa ovat paikka, paikka ja paikka”, Lähdesmäki tiivistää pilke silmäkulmassa. Tällä hetkellä tulevaisuus näyttää lupaavalta. Ympäristössä vireillä olevat rakennusprojektit tuovat sopivasti vipinää alan yrittäjille.

Yhtäkkiä ovi käy ja liikkeeseen astuu rivakkaliikkeinen nuori mies. Mikko Nykänen Rewest Oy:stä on tullut hakemaan rassia. ”Viemärinavausjousta siis”, kauppias selventää. Nykänen työskentelee kiinteistöhuoltoliikkeessä teknillisenä kiinteistönhoitajana, ja omat työkohteet sijaitsevat lähellä Rauta-Jaakkoa.

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

9

Yhdessä asunnossa on mennyt viemäri tukkoon, ja nyt tarvitaan pikaisesti oikea työkalu. Se löytyy hetkessä. Kauppias auttaa, mutta Nykänenkin tuntee paikat, sillä hän kuuluu kollegoineen kanta-asiakkaisiin.

Nykäsen poistuttua liikkeeseen laskeutuu hetkeksi keskipäivän rauha.

KIRKKAAN SYYSPÄIVÄN VALO SIILAUTUU tasaisesti isoista

ikkunoista liiketilaan, joka herättää ensikertalaisessa aitoa hämmästystä. Onpas avaraa! Ei olisi ikinä ulkoapäin katsoessa uskonut.

Silmiin pistää avaruuden lisäksi siisteys. Tavaroita ei loju siellä täällä, mikään ei roiku puolihuolimattomasti hyllystä.

Päinvastoin: sähkötarvikkeet, maalausvarusteet ja poranterät sekä tuhannet muut pikkuesineet muodostavat selkeän, helposti hahmotettavan tavarapaljouden.

Tekee mieli kuljeskella hyllyjen välissä ja tutkailla yksittäisiä vempaimia. Tajuan, miten huonosti tunnen työkalujen nimiä. Miten ilkeän mennä liikkeeseen, kun en osaa edes sanoa, mitä haluan?

”Täällä ei tarvitse päteä”, Lähdesmäki lohduttaa ja kertoo käyttävänsä joka päivä kynää ja paperia asioiden selvittämiseksi. ”Kun ei tarkalleen tiedetä, mitä on tultu ostamaan, niin piirretään.” Naiset viihtyvät kaupassa kuulemma hyvin. Miehet varmasti vieläkin paremmin, vaikka epäilenkin, että tuskin kaikki kaksilahkeisetkaan osaavat kertoa, mikä ero on kuusikolo- ja ohjausruuvilla. Entä kuinka monen ei-nikkarin perussanavarastoon kuuluvat lieriösokat ja poravasarat?

Nippeleiden ja nappeleiden tunteminen on hyvän rautakauppiaan osaamisen ydin. Yhtä tärkeää on kuunteleminen.

On kuunneltava tarkasti ja selvitettävä asiakkaan ongelmat. Asiakas on saattanut tulla ostamaan pientä kaappia, mutta lyhyen juttutuokion päästä käy ilmi, että asunnossa onkin tekeillä kylpyhuoneremontti. Kauppias voi antaa neuvoja tarvikkeiden hankinnassa ja tarvittaessa vinkkejä sopivista työmiehistä.

Nautin suunnattomasti siitä, että asiakkaan ongelma tulee ratkaistuksi.

HANNU LÄHDESMÄKI, KAUPPIAS

10

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

Hyvä asiakaspalvelu on paitsi kuuntelemista myös kyselemistä. Jos asiakas ostaa maalipurkin, Lähdesmäki kysyy, onko kotona oikeat siveltimet, ohenteet ja maalarinteippiä. Kun asiakas päivittelee naulojen hurjalta vaikuttavia pakkauskokoja, kauppias vakuuttaa, että asiakas myös tarvitsee sen verran omaan projektiinsa. ”Kysyn kaikenlaista, jotta asiakkaan ei tarvitse turhaan juosta edestakaisin”, kauppias perustelee. Väkisin hän ei kuitenkaan 200 naulaa myy, jos asiakas tarvitsee 20.

RAUTA-JAAKON ASIAKKAAT TULEVAT tekemään ostoksensa varta vasten kaup-

Täällä tuntee olevansa ihminen.

JARI SAARI ASIAKAS

piaan kanssa. Osa käy vain kääntymässä, osalla ei ole minkään maailman hoppua.

Markettimentaliteetti on selvästi kaukana; täällä ei piilouduta hyllyjen väliin ja pälyillä vaivautuneena kattoa, kun myyjä lähestyy. Moni haluaa jutella ja vaihtaa kuulumisia.

Yksi hyvän juttutuokion arvostajista on ruuviostoksille tupsahtanut Jari Saari. ”Täällä tuntee olevansa ihminen”, hän sanoo ja ylistää hetken päästä kauppiaalle viimekertaista ostostaan: ”Se lamppu on älyttömän hyvä!”

Kultaseppä ja korutaiteilija on kuin kotonaan, eikä ihme, sillä hän on ollut Rauta-Jaakon asiakas koko yrityksen olemassaolon ajan. On kuulemma pakko rupatella ja kertoa vitsejä kauppiaan mielen piristykseksi. Mieluummin härskinpuoleisia, mutta tänään hän kertoo pyynnöstä yhden painokelpoisen: ”Mies luuli olevansa hevonen ja hakeutui psykiatrin juttusille.

Psykiatri kysyi, kuinka kauan mies on tuntenut niin. Jo ihan varsasta saakka, mies vastasi.”

Kaikkia naurattaa, myös yrittäjä Jorma Hämäläistä Helsingin Laatusaneeraus Oy:stä.

Hän kertoo käyvänsä kauppiaan luona melkein joka päivä. ”Ostan pienrautaa ja työkoneita, ja jos jotain ei löydy, niin Hannu tilaa”, Hämäläinen kertoo. Tänään tarvelistalla olivat kiinnityslevyt ja ruuvit. ”Tykkään pienistä rautakaupoista. Löydän heti tavarat, koska tiedän tavaroiden paikat.” Isoissa marketeissa hän käy kuulemma kaksi kertaa: ensimmäisen ja viimeisen kerran.

Asiakaspalvelulla on merkitystä, vakuuttavat kaikki kolme miestä yksituumaisesti. Ja sillä, että kauppias ja asiakas voivat vaihtaa luottamuksellisesti kuulumisia puolin ja toisin – niin ammatillisia kuin yksityisiäkin. Se käy melkein terapiasta. ”Yrittäjiähän me kaikki ollaan”, Lähdesmäki sanoo. Moni Rauta-Jaakon asiakkaista on tosiaan yrittäjä, moni myös vanhempi teese-itse-rakennusmies, joka on tottunut saamaan palvelua ja vaihtamaan pari sanaa kaupanteon lomassa.

”Rautakauppa on visainen ala, joka vaatii neuvontaa”, RautaJaakon toimitusjohtaja Hannu Lahdesmäki sanoo. Ja neuvoja on tarjolla. Jari Saari saa neuvoja lampun ostossa. Myös Ensio Tuominen on tyytyväinen palveluun. Apuna rautakaupassa häärii TET-harjoittelija Risto Laine.

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

11

Paula Mäki-Petäys saa henkilökohtaista palevelua Rauta-Jaakosta. Tavarat tuodaan autoon asti.

ASIAKASPALVELU on kuitenkin taitolaji,

eivätkä suinkaan kaikki asiakkaat tule juttelemaan. Kokenut kauppias näkee useimmiten heti, tarvitseeko sisään tulija palvelua vai haluaako hän tehdä hankintansa omassa rauhassa. ”Yksi huutaa jo ovella, onko täällä myyjää, toinen puolestaan vilkuilee seinille”, Lähdesmäki kertoo. Joskus palvelu voi suorastaan ärsyttää. Ja aina löytyy sellaisia, joita ei voi miellyttää.

Rauta-Jaakon toimitusjohtajan asiakastuntemus on parantunut vuosien mittaan, mutta yhä hän miettii esimerkiksi sitä, milloin voi sinutella ja milloin on parasta teititellä. Korvaan särähtää, kun parikymppinen myyjänkloppi sinuttelee jossain kahdeksankymppistä rouvaa.

Lähdesmäki uskoo, että kuka tahansa voi oppia asiakaspalvelua ainakin jossain määrin, jos vain on halua ja kykyä. Itse hän ollut rautakauppias koko työuransa ajan. ”Tämä on eräällä tavalla kutsumusammatti. Nautin suunnattomasti siitä, että asiakkaan ongelma tulee ratkais-

tuksi. Se tuo henkistä tyydytystä, ei pelkästään se, että kassaan tulee rahaa. ” Pientavararautakaupassa asiantuntijuus jopa korostuu. Kauppiaan on oltava perillä tarvikkeista ja materiaaleista, uusista kehityssuunnista sekä mielellään siitäkin, mistä asiakas löytää ammattilaisia kodin isoihin ja pieniin remontteihin.

HENKILÖKOHTAINEN PALVELU on kilpailuvaltti. Se synnyttää luottamusta.

Rauta-Jaakossa luottamus tarkoittaa laadukkaita tuotteita ja edullisia nettohintoja, joustavuutta maksuliikenteessä ja avuliaisuutta.

Syksyn myötä liikkeeseen saapuvat painavat sepelisäkit, ja kauppias tietää pääsevänsä kantopuuhiin. ”Suurin osa miehistä on nykyään selkävaivaisia”, Lähdesmäki vitsailee. Ei hänelläkään karhun voimia ole, mutta siitä huolimatta hän kantaa sepelit ja kiuaskivet nurisematta auton takakonttiin.

Erinomainen kauppias, sanovat asiakkaat. Positiivinen palaute tuo voimia kantopuuhiin – ja pienyrittäjän arkeen.

RAUTA-JAAKKO HANNU LÄHDESMÄEN vuonna 2001 perustama rautatavarakauppa sijaitsee Viisaritie 2:ssa Vantaalla. Nimi viittaa siskon samannimiseen poikaan. Pohjois-Espoossa asuva Lähdesmäki, s. 1960, on ainoa kokopäiväinen työntekijä. Vankan ammattitaidon omaava Tuija Lasonen työskentelee osa-aikaisena. Lähdesmäki aloitti rautakaupassa Lahden K-raudassa, josta siirtyi Mikkelin. Työskenteli ennen oman yrityksen perustamista 13 vuotta Helsingissä Rauta- ja Konetarve Oy:ssä NRSNOĔĔKKHJJŅMĔ VVV Q@TS@ I@@JJN j

12

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

ASIAKASPALVELUN AVAIMET

1

Kaiva esiin asiakkaan tarpeet.

Ammattilaiset tietävät, mitä etsivät, maallikot eivät aina.

2

Sovita myyntierät asiakkaan tarpeiden mukaan. Älä myy 200 naulaa, jos 20 riittää.

3

Kehitä asiakastuntemustasi.

Jos asiakas ei halua palvelua, jätä hänet rauhaan.

4

Paranna omaa asiantuntemustasi. Hanki riittävästi tietoa tarvikkeista ja materiaaleista.

5

Tee töitä luottamuksen eteen.

Muista, että kerran voit pettää ketä vain, mutta pitkäkes toiset asiakassuhteet perustu vat luottamukseen.

Potkua tuottavuuteen Ilmarisen maksuttomista seminaareista!

Ilmarisen ratkaisu TYÖKALUJA TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMISEEN

Ilmarisen maksuttomat työhyvinvointiseminaarit tarjoavat monipuolisia vaihtoehtoja työyhteisöjen kehittämiseen. Tarvitset vain vähän aikaa.

WWW. ILMARINEN .FI

RATKAISU

UUTTA JA IKIVIHREÄÄ

ILMARINEN ON JÄRJESTÄNYT asiakasyrityksilleen

VUODEN 2015 ohjelmassa on seitsemän aihekoko-

maksuttomia työhyvinvointiseminaareja jo usean vuoden ajan. Tavoitteena on tukea työyhteisöjen pitkäjänteistä kehitystyötä ja edistää työhyvinvointia suomalaisilla työpaikoilla. Seminaarit ovat osoittaneet vetovoimansa, sillä kysyntää riittää. Vuoden 2015 valikoimasta löytyy sekä jo ikivihreitä kestosuosikkeja että ajan henkeen istuvia uutuuksia. Vetäjinä toimivat alojensa parhaat asiantuntijat. Luvassa on jälleen käytännönläheistä tietoa, konkreettisia kokemuksia, vertaistukea ja verkostoitumista.

naisuutta, joita pyöritetään vuoden aikana noin 40 tilaisuudessa. Seminaareissa puhutaan työhyvinvoinnin johtamisesta tuloksen tekijänä, ihmisten johtamisen perusteista, ajankäytön tehostamisesta, yhteisöllisyydestä menestystekijänä sekä tulevaisuuden työstä. Tämän ajan nousujohteisena teemana on työyhteisösovittelu.

Seminaarissa perehdytään mm. siihen, miten jokaista työyhteisöä koskettavista konflikteista päästään sovittelun keinoin rakentaviin ratkaisuihin ja opitaan ymmärtämään sovittelun hyödyt syvemmän yhteistyön välineenä. Uusinta uutta teemaa edustaa trendikäs ja kaivattu aihe: Lean-johtaminen, työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittäjänä.

KENELLE? SEMINAARIT ON SUUNNATTU kaikenkokoisille yrityk-

SAKU TUOMINEN 925 Design

MARJA-LIISA MANKA Docendum

HEIKKI PÖRI Lean Culture

PEKKA POHJAKALLIO 925 Design

KUVA: SHUTTERSTOCK

sille, myös pienyrityksille ja yrittäjille. Seminaarit ovat Ilmarisen asiakkaille maksuttomia (arvo 750 €/hlö), joten ne ovat myös aidosti taloudellinen vaihtoehto.

Osallistujan ei tarvitse varata muuta kuin aikaa, joka maksaa itsensä osaamisen ja tietoisuuden kehittymisen muodossa takaisin. Kohderyhmänä ovat ensisijaisesti yritysten johto, esimiehet sekä henkilöstön kehittäjät.

Seminaariohjelmassa kohderyhmät on aina erikseen määritelty, minkä avulla on helppo varmistaa itselleen sopiva tilaisuus. Tilaisuuksia järjestetään ympäri Suomea: Helsingissä, Turussa, Tampereella, Mikkelissä, Lappeenrannassa, Kuopiossa, Joensuussa, Vaasassa, Oulussa ja Rovaniemellä. Yhteen tilaisuuteen voi osallistua yrityksestä maksimissaan kolme henkilöä.

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

13

14 Puheenvuoro

TYÖTULOLLA ON VÄLIÄ YRITTÄJÄN YEL-TYÖTULOSTA puhutaan paljon, mutta tuskin koskaan liikaa. Aina sitä on hyvä pa-

lauttaa mieliin ja muistuttaa sen tärkeydestä. Juuri nyt asia on ajankohtainen siksikin, että yrittäjän työttömyysturvaan on suunnitteilla muutoksia.

KUN YRITTÄJÄT OVAT URANSA alkutaipaleella, harva ajattelee eläkettä – mitä nuorempi yrittäjä,

sitä vähemmän se on mielessä. Eläkkeen kerryttäminen kannattaa kuitenkin alusta alkaen, sillä jokainen vuosi merkitsee. Kyse on pikemminkin pitkäkestoisesta maratonista kuin räjähtävästä sadan metrin spurtista tai loppukiristä.

JUKKA WELLING yhteysjohtaja Ilmarinen

Eläkkeen kerryttäminen on pikemminkin maratonjuoksu kuin sadan metrin spurtti.

TYÖTULO KANNATTAA asettaa oikealle tasolle.

Sen tulisi vastata palkkaa, jolla ulkopuolinen tekisi työsi. Ensimmäistä kertaa yrittäjäksi ryhtyvää kannustetaan oikealle tasolle myöntämällä YEL-maksusta 22 prosentin alennus neljän vuoden ajalle.

TUTKIMUSTEN MUKAAN YRITTÄJIÄ askarruttavat riskit, kuten oma terveys ja jaksaminen.

Henkilöriskejä paremmin varaudutaan kuitenkin usein koviin asioihin vakuuttamalla mm. toimitilat ja autot.

KOSKA YRITTÄJÄKIN VOI sairastua tai jäädä työttömäksi, on hyvä tietää, että YEL-työtulo vaikuttaa eläkkeen lisäksi myös muuhun sosiaaliturvaan. Työtulo linkittyy moneen asiaan, kuten työttömyysturvaan ja sairauspäivärahaan sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaan. Yrittäjäeläkkeeseen liittyy myös perhe-eläke. Yrittäjä voi niin ikään vakuuttaa itsensä tapaturman varalta.

ENSI VUODEN ALUSTA yrittäjän työt-

tömyysturvaan on tulossa muutoksia.

Tähän asti yrittäjä on kuulunut työttömyysturvan piiriin, kun työtulo on ollut 8 520 euroa vuodessa, mutta raja nousee 12 326 euroon. Tämänkin takia työtulon oikea taso on hyvä varmistaa vielä tämän vuoden puolella, sillä muutosta ei voi tehdä takautuvasti.

SEN LISÄKSI, että työtulot ovat kohdil-

laan ja vakuutukset kunnossa, kannustan yrittäjiä huolehtimaan omasta jaksamisestaan, vaikka lomailu tuntuisi välillä jopa mahdottomalta. Totuus kuitenkin on, että jos yrittäjän moottori piiputtaa, koko yritys alkaa yskiä.

MUISTATHAN TÄMÄN! 1 2

3

Pidä huolta siitä, että työtulosi on ajan tasalla ja se vastaa työpanostasi.

Työtulon tarkistaminen on helppoa.

Voit tehdä sen kätevimmin omilla verkkopankkitunnuksillasi QHWWLVLYXLOODPPH ZZZ LOPDULQHQ ĺ Ilmoitathan YEL-työtulomuutoksestasi työttömyyskassaan itse. Ilmarinen hoitaa tiedon Kelalle automaattisesti.

TEKSTI JAANA AHLBLAD KUVAT HEIDI-HANNA KARHU

HOKSAUTTAJAT Pastori Mikko Mäkelä ja projektipäällikkö Mikko Mäntylä aikovat liikuttaa tuhansia ihmisiä pienten oivallusten avulla.

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

15

ORTAIKOSTA SAAPUU MIES sokeripala kaulassa ja oranssi nystyräpallo kädessä.

Pastori Mikko Mäkelä elää niin kuin opettaa: pienillä muutoksilla työpäivästä saa liikunnallisemman. Kerrosten välin pääsee lihasvoimin ja pallo selän takana muistuttaa oikeasta istuma-asennosta. Ja sitä istumista on Mäkelän työpaikalla Kirkkohallituksessa vähennetty oikein roimasti.

Miksi istua, kun voi seistä tai kävellä? Mitä voisi tehdä toisin liikunnallisuuden lisäämiseksi? Tällä ajatuksella kirkon liikuntaja urheiluvastaavana toimiva Mikko Mäkelä ja projektipäällikkö Mikko Mäntylä Suomen NMKY:n urheiluliitosta lähtivät kehittämään Liikkuva seurakunta -hanketta. Noin vuoden ikäinen hanke on otettu pilottiseurakunnissa hyvin vastaan.

P

16

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

Ideaa epäilevä saattaa lähteä kerran kokeilemaan ja todeta, että käveleminen tehostaa kokouksen mittaa.

MIKKO MĂ„NTYLĂ„, PROJEKTIPĂ„Ă„LLIKKĂ–

�Mielikuvitus on lentänyt vapaasti, kun eri puolilla maata on ideoitu aiempaa aktiivisempia tyÜtapoja. Kentältä on saatu kuvallista viestiä esimerkiksi kehityskeskustelusta, joka on käyty soudellen Keiteleen aalloilla�, Mikko Mäkelä kertoo.

Liikkuva seurakunta -hankkeessa on mukana 10 seurakuntaa. Kaikkiaan kirkolla on 20 000 tyÜntekijää, joita Mäkelä ja Mäntylä haluavat liikuttaa. Tarkoituksena ei ole puskea kaikkia maratonille, vaan hoksauttaa kukin tekemään hiukan enemmän kuin nyt. Vaikka kävelemään yksi kierros rakennuksen ympäri, kun saapuu autolla tÜihin. �Liikkumattomuus on kansantauti. Haluamme tämän hankkeen kautta lisätä tyÜntekijÜiden kokonaisvaltaista hyvinvointia�, projektipäällikkÜ Mäntylä sanoo.

KIRKKOHALLITUS ON PROJEKTISSA mukana omalla

esimerkillään. Muutto uusiin tiloihin viime kesänä toi mukanaan korkeudeltaan säädettävät tyÜpÜydät kaikille tyÜntekijÜille.

�PÜydän saa napin painalluksella alas istuma-asentoa varten, joten se vaihtoehto on edelleen olemassa. Osa istuu osan päivää, jotkut ovat käytännÜssä lakanneet istumasta tyÜpisteellään ollenkaan. Eräs asiantuntijamme on laskenut istumisensa vähentyneen 25 tunnilla viikossa�, Mäkelä kertoo.

Ja silloin kun istutaan, selän taakse voi asettaa Mäkelän hankkiman nystyräpallon, joka tukee parempaan ryhtiin.

Helsingin Etelärannassa on myÜs päätetty pitää ainakin osa palavereista seisoma- tai kävelykokouksina. Sellaisena osa tästäkin haastattelusta järjestetään läheisessä puistossa. �Ideaa epäilevä saattaa lähteä kerran kokeilemaan ja todeta, että käveleminen tehostaa kokouksen mittaa ja virkistää kummasti kokoustajaa. Siitä se innostus lähtee ja leviää�, Mikko Mäntylä uskoo.

Kävelykokouksen käytännÜn haasteet ovat hänen mukaansa ratkaistavissa: isommat ryhmät jakautuvat 2-4 hengen joukkoihin ja aika ajoin pysähdytään kirjoittamaan muistiinpanoja. Ja pukeutuminen luonnollisesti sään mukaisesti.

Mäkelän ja Mäntylän mukaan esimerkiksi kehityskeskustelu sopii hyvin kävelypalaveriksi: toisille ihmisille vierekkäin keskustelu sopii jopa paremmin kuin kasvokkain.

LIIKKUVA SEURAKUNTA -HANKKEELLA halutaan liikun-

TYĂ–PĂ„IVĂ„STĂ„ TULEE LIIKKUVAMPI, KUN s RVD NRNRXNVLVWD SLGHWĂ Ă Q VHLVWHQ s RVD NRNRXNVLVWD VLLUUHWĂ Ă Q NĂ YHO\NRNRXNVLNVL XONRLOPDDQ s W\Ă“SDSHUHLWD VĂ LO\WHWĂ Ă Q NDXHPSDQD W\Ă“SLVWHHVWĂ s PXLVWDD PXXWDPDQ OLLNNHHQ WDXNRMXPSDQ s NĂ YHOHH SRUWDLWD s W\Ă“PDWNDOOD MĂ Ă SDULD S\VĂ NNLĂ DLNDLVHPPLQ SRLV EXVVLVWD s NĂ YHOHH UDNHQQXNVHQ \PSĂ UL NXQ WXOHH DXWROOD WĂ“LKLQ

nallistaa tyÜntekijÜiden lisäksi myÜs seurakuntalaiset – joita on merkittävät neljä miljoonaa. Esimerkiksi rippikouluissa ja seurakunnan päiväkodeissa liikunta on aina ollut osa toimintaa, mutta nyt sen merkitystä halutaan korostaa.

Seurakunnat tarjoavat maksuttomia liikuntaharrastuksia ja monilla seurakunnilla on myÜs oma liikuntasali, joka saattaa vain odottaa lÜytäjäänsä. �Toiminnan täytyy tapahtua matalan kynnyksen periaatteella. Jos ohjaajat eivät tee päätyÜkseen liikunnanohjausta, heitä varten tulee laatia vinkkejä helpoista leikeistä ja peleistä. TyÜmaailmassa asia on samoin. Pidetään mielessä, että ihmiset ovat erilaisia ja että kaikille tulee antaa mahdollisuus osallistua ja innostua. Puhutaan liikunnasta, ei urheilusta�, projektipäällikkÜ Mäntylä summaa.

Mäntylä tähdentää, että toiminnan muuttumiseen tarvitaan tunnetason muutos.

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

17

”Liikunta on tutkitusti hyvinvoinnin avaintekijä.

Kun innostuu liikkumaan, alkaa myös kiinnittää ruokavalioon huomiota, nukkua paremmin ja niin edelleen. Mutta pelkällä tiedolla tunne ei muutu, vaan ihmisen pitää saada oma kokemus liikunnan vaikutuksesta.”

Kirkko painottaa, että jokaisella on oikeus nauttia liikunnasta. Tätä ajatusta jalkauttavat esimerkiksi diakonit, jotka ohjaavat vanhuksille erityistä sydänjumppaa. Myös jumalanpalveluksia voi järjestää liikunnallisella otteella, pastori Mäkelä esimerkittää.

PROJEKTIN ANTI on tähän asti koostunut pienistä oivalluksista ja suuremmista tempauksista. Esimerkiksi Lapualla järjestettiin syksyllä kokonainen liikuntaviikko, johon osallistuivat sekä työntekijät että seurakuntalaiset esikouluikäisestä eläkeläiseen. Tapahtumia oli toistakymmentä, joista eniten sitkeyttä vaati körttimaraton. Tapahtumissa oli mukana myös urheiluseurojen edustajia kertomassa omasta toiminnastaan.

Liikkuva seurakunta -projekti ei saa jäädä vain projektiksi, vaan sen opit täytyy saada istutettua arjen rakenteisiin, Mäkelä muistuttaa. ”Tärkeintä on saada ihmiset hoksautettua, että näin kätevästi liikuntaa voi lisätä osaksi viikkoa. Aivan kuin huomaamatta.”

Tärkeintä on saada ihmiset hoksautettua, että näin kätevästi liikuntaa voi lisätä.

MIKKO MÄKELÄ, PASTORI

18

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

YRITTÄJÄ, PYRI VAIHTELUUN Kiireisen yrittäjän kannattaa ympätä liikuntaa sinne, missä se tuntuu luontevalta. Mieti, voisiko työmatkaa tehdä kävellen tai pyörällä. Entä puhelinkeskustelu, hoituisiko se pienen kävelylenkin ohessa?

Jos istut paljon, seiso ja kävele sopivissa väleissä.

Jos työskentelet usein samantyyppisessä asennossa, pyri vaihtelemaan asentoa ja venyttelemään vastapainoksi.

Arkeen saa lisää askelia monella yksinkertaisella tavalla, kunhan oivaltaa liikunnan merkityksen ja hyödyn. Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Susanna Visurin mukaan yrittäjälle arkiliikunnan tärkein plussa on sen elvyttävä vaikutus. ”Tauottaminen ja fyysinen aktiivisuus saattavat parantaa työtehoa. Päivässä saa enemmän aikaan, kun elpyy ja kokee uutta energiaa.”

Työpäivän aikana harrastettu liikunta tarjoaa myös hetken työasioista irtautumiseen. Tunti vaikkapa kuntosalilla tai sulkapallokentällä virkistää sekä kehoa että mieltä. Päivän jälkeen palautumiseen auttaa monenlainen puuha, pääasia, että se on vaihtelua työn fyysisiin vaatimuksiin.

Visuri vinkkaa miettimään, mikä itseä motivoi.

Kiinnostaako kehon toimintojen mittaus tai tehtyjen treenien tilasto? Erilaisia mittalaitteita ja kännykkäsovelluksia löytyy paljon. Entä harjoitteletko mieluiten jotain tavoitetta kohti vai haluatko liikkua hyvässä porukassa? ”Kannustan yrittäjiä tutustumaan paikallisen yrittäjäjärjestön toimintaan. Osa järjestää jäsenilleen aktiivisesti liikuntaa, kuten kuntosalivuoroja ja ryhmäliikuntatunteja. Yksinyrittäville sen kautta saatava vertaistuki on myös kullanarvoista. Vain hyvinvoiva yrittäjä voi luotsata hyvinvoivaa yritystä.”

Visuri painottaa, että mutku ja sitku -ajattelusta pitää päästää irti. Tärkeää on myös olla itsensä paras ystävä. Jos pitkän päivän päälle liikunta tuntuu raskaalta ajatukselta, hengähdä ilta ja liiku huomenna.

TEKSTI KIRSI RIIPINEN KUVAT MILKA ALANEN

Borenius tukee ruuhkavuosina Miten työpaikka voi auttaa ruuhkavuosiaan eläviä? Vaikka millä tavalla – eikä se välttämättä edes maksa paljon. Asianajotoimisto Boreniuksen ruuhkavuosiprojekti on poikinut hyviä tuloksia.

M

aria Carlsson, Asianajotoimisto Boreniuksen partneri ja kahden lapsen äiti, muistaa hyvin töihin paluun toisen äitiyslomansa jälkeen. Hän olisi pystynyt luettelemaan arjessa pahiten stressaavat kohdat tuosta vain, vaikka hänet olisi herätetty kesken sikeimpien unien. Kyllä,

elämä oli kaoottista.

Töissä oli kohtalotovereita, ja samoihin aikoihin yritys menetti hyviä työntekijöitä. Kollega kertoi, että oli valvonut kaksi kuukautta vauvan itkujen takia, elämä oli yhtä sumua eikä hän jaksanut tiukkaa työtahtia.

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

19

Jotakin piti tehdä. Muutkin kuin pienten lasten vanhemmat tuntuivat kaipaavan helpotusta hektiseen tahtiin.

Vapaa-aikaa piti suunnitella myös ikääntyvien ja sairastelevien vanhempien takia, osalla iltoja ja viikonloppuja rytmittivät säännölliset harrastukset.

Pienten lasten vanhempia painoi syyllisyys, kun ei ehtinyt olla tarpeeksi lasten kanssa eikä konttorilla niin pitkään kuin olisi pitänyt.

Maria Carlsson pohtii, että etenkin laskusuhdanteissa keskustelu perheen ja työn sovittamista voi kuulostaa monen korvaan pehmoilulta. Hänen mukaansa asia on päinvastoin: työntekijöiden hyvinvointi jos mikä näkyy nimenomaan yrityksen kilpailukyvyssä ja viivan alla. ”Vielä toistaiseksi puhutaan työhyvinvoinnista, mutta aivan yhtä tärkeää on kotihyvinvointi. Asioiden rullaus kotona korreloi suoraan työssä onnistumiseen. Kun privaattipuolella asiat ovat kunnossa, sairauspoissaolot vähenevät, motivaatio nousee ja tehokkuus kasvaa.”

sitoutumista. Sen lisäksi yrityksen arvoissa pitäisi korostaa joustavuutta. Tämä tarkoittaisi esimeriksi sitä, ettei työnteossa ratkaisevaa ole, kuinka pitkää iltaa toimistolla istuu vaan saako tulosta aikaan. ”Arkeen piti saada myös konkreettista helpotusta.

Keräsimme yhteen aiheesta innostuneiden työryhmän, joka työsti ideoita.”

Henkilöstö sai kertoa, mikä auttaisi heidän elämäänsä.

Esille tulleiden ajatusten perusteella kilpailutettiin palveluntarjoajia ja listattiin intranetiin muun muassa lastenhoito- ja siivouspalvelun yhteystietoja. Ruokapalveluakin kokeiltiin, mutta siitä luovuttiin, sillä ruokaa saa tilattua kotiin helposti netistä. ”Yksi iso helpotus oli siirtää sisäisiä palaveriaikoja siten, että ihmiset ehtivät hakea rauhassa lapset päiväkodista.”

Ruuhkavuosiprojektista tehtiin pilotti, johon Tekes tuli mukaan. Ulkopuolisen mukaantulo pakotti Boreniuksen laatimaan selkeät tavoitteet ja mittarit tulosten seuraamiseen.

PILOTTI KESTI KOLME VUOTTA, mutta ohjelma tuli jäädäk-

IHMISTEN VAIHTUVUUS herätti Boreniuksella tilanteeseen.

Se haluttiin saada kuriin. Miten työpaikka voisi tukea ruuhkavuosiaan eläviä ihmisiä? ”Tarkoitus ei ollut keksiä kaikkia keinoja itse. Kyselimme laajasti kollegoilta eri maista, miten heillä on puututtu asiaan. Meille kerrottiin, että kyllä, käytössä on niin sanottuja work-life-balance-ohjelmia. Kun kysyin, miten se näkyy käytännössä, vastauksena oli syvä hiljaisuus.”

Ruuhkavuosiprojekti aloitti siis ilman muiden mullistavia ideoita ja määritteli ensin, että jotta uudenlainen työkulttuuri saataisiin syntymään, tarvittaisiin johdon täyttä

20

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

seen. Sitä kehitetään edelleen.

Miltä tulokset sitten tähän mennessä näyttävät? Saitteko vaihtuvuuden kuriin? ”Kun lukuja katsoo pikaisesti, näyttää, että vaihtuvuus olisi lähes samalla tasolla. Mutta kun lähtijöitä ja talossa pysyviä luokittelee, huomaa, että pääsimme kiinni kohderyhmään. Pienten lasten vanhemmat eivät vaihda entiseen tapaan työpaikkaa. Erityisen hyvin on saatu vähentymään naisten vaihtuvuutta.”

Toinen näkyvä tulos on miesjuristien vanhempainvapaiden lisääntynyt määrä. Mutta onko tämä työnantajan kannalta hyvä asia?

Vielä puhutaan työhyvinvoinnista, mutta yhtä tärkeää on kotihyvinvointi.

MARIA CARLSSON

TÄRKEIN TULOS NÄKYY ihmisten asenteissa. On ihan ok, että

Erityisen hyvin on saatu vähentymään naisten vaihtuvuus.

MARIA CARLSSON

”On erinomaisen hyvä asia, että pystymme edistämään tasa-arvoista työkulttuuria, että myös miehet ottavat enemmän vastuuta perheestä.”

Naisten osuus yrityksen johdossa on kasvanut, ja hyviä naisjuristeja tarvitaan myös tulevaisuudessa.

Tasa-arvoinen työkulttuuri on hyvä rekrytointivaltti – etenkin kun reilusti yli puolet esimerkiksi Helsingin yliopistosta valmistuneista juristeista on naisia.

ihmisillä on muutakin elämää kuin työ. Tämä pätee yhtä lailla pienten lasten vanhempiin, iäkkäistä vanhemmistaan huolehtiviin kuin vaikkapa vapaa-aikanaan jalkapalloa tuomaroiviin tai golfaajiin.

Boreniuksella on seurantaryhmä, joka edelleen kerää henkilöstön mielipiteitä. Ideoita saadaan yhä, ja niitä myös toteutetaan. Yksi uusista keinoista auttaa on tutor-palvelu kouluikäisten lasten vanhemmille. Tutorit auttavat lapsia vaikka iltapäivisin matikankokeisiin treenaamisessa.

Ja muutakin on tiedossa. ”Muutamme uusiin tiloihin Etelärantaan ensi vuoden helmikuussa. Sinne on tulossa lastenhuone, jonka taustalla on ajatus siitä, että perheet saavat näkyä konkreettisesti työpaikalla.”

Lastenhuoneelle on käyttöä esimerkiksi, jos koululaiset tulevat koulun jälkeen tapaamaan äitiään tai isäänsä. Vanhempainvapaalla olevat ja kollegojaan moikkaamaan tulevat voivat tarvita rauhallista paikkaa syöttää vauvaa.

Tärkeä parannus on myös uusi käytäntö auttaa vanhempainvapaalta palaavaa takaisin työhön. Heitä varten on muun muassa koulutettu mentoreita. Kaikki halukkaat saavat koneen ja nettiyhteydet introineen vanhempainvapaan ajaksi niin halutessaan. ”Idea ei ole suinkaan, että heidän pitäisi tehdä töitä, vaan että he voivat pitää meihin yhteyttä sen verran kuin haluavat.”

Monia on helpottanut myös käytäntö, että asioita ja asiakkuuksia jaetaan. Jos kotona iskee vatsatautiepidemia, konttorissa on kollega, joka pystyy paikkaamaan työrupeaman. ”Ihan kaikkia ideoita ei Boreniuksellakaan toteuteta.

Hauska idea oli myös oma toimistomummo, joka tarjoilisi pullaa ja jolle voisi käydä purkamassa mieltä. Ehkä sen vuoro on joskus myöhemmin.”

Oletko huomannut, että oma elämäsi olisi nykyään paremmin tasapainossa? ”Ehdottomasti.”

MITEN KALLIIKSI ruuhkavuosiprojekti firmalle tulee?

Maria Carlsson vakuuttaa, ettei ollenkaan niin kalliiksi kuin voisi äkkiseltään arvella. Esimerkiksi sisäisten palavereiden siirto päiväkotiaikataululle sopivaksi ei maksa mitään.

Eikä se, että tasapainoisen elämän teemaa pidetään mukana keskusteluissa ja että pidetään yhteyttä vanhempainlomalla oleviin sen verran kuin nämä itse sitä toivovat.

Esimerkiksi lastenhoitopalveluista firma maksaa osan, osan niiden käyttäjät.

Carlsson huomauttaa, että ruuhkavuosiprojekti ei istu parhaiten kvartaalibisnekseen, vaan se alkaa varsinaisesi kantaa hedelmää aikojen kuluessa. Näihin hedelmiin kuuluu esimerkiksi yrityksen maine työpaikkana, jossa otetaan huomioon myös työn ulkopuolinen elämä.

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

21

22

MITÄ VARHAISELÄKKEITÄ ELÄKEUUDISTUS TUO?

Prosessi

TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEELLÄ

TÖISSÄ Työkyvyttömyyseläkkeen taso nousee, kun sen määräytymisessä huomioidaan eläkekarttuma 65 ikävuoteen saakka.

Myös osatyökyvytömyyseläkkeelle jääminen on mahdollista.

TYÖURAELÄKE TÖISSÄ

Eläkeen määrä?

+

Jo karttunut eläke + tuleva aika*

U ELÄ USI KEL AJI

Raskas ja pitkä työura voi antaa mahdollisuuden hakeutua eläkkeelle jo 63-vuotiaana.

Edellytykset: 38 vuoden työura ja työterveyshuollon arvio työn raskaudesta ja työkyvyn alentumisesta.

Työuraeläkkeestä saa ennakkopäätöksen.

OSITTAINEN VANHUUSELÄKE TÖISSÄ Osittainen vanhuuseläke tuo nykyistä enemmän joustoa ikääntyvien työmarkkinoille. Osittaiselle vanhuuseläkkeelle voi jäädä myös osa-aikatyötätekevä.

22

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

U ELÄ USI KEL AJI

Eläkeen määrä?

Kertyneestä eläkkeestä voi ottaa käyttöön 25 % tai 50 %

Vuoden 2017 eläkeuudistusesitys muuttaa myös varhaiseläkkeitä. Työkyvyttömyyseläke säilyy periaatteessa entisenlaisena. Osaaikaeläke muuttuu joustavammaksi osittaiseksi vanhuuseläkkeeksi. Kokonaan uusi varhaiseläkelaji on työuraeläke.

65 vuotta

VANHUUSELÄKKEELLÄ

*)Tuleva aika: lasketaan vanhuuseläkkeeseen asti. Tulevalta ajalta eläkettä karttuu 1,5 prosenttia eli sama määrä kuin työssäoloajalta.

Kun vanhuuseläkeikä nousee, pitenee myös laskennallinen aika. Myös karttumaprosentti laskennalliselta ajalta nousee. Koska eläke alkaa aikaisemmin, sitä vähentää elinaikakerroin.

65 vuotta

63 vuotta

TYÖURAELÄKKEELLÄ

VANHUUSELÄKKEELLÄ

Mahdollinen jo 63-vuotiaana Eläkkeen määrä?

Karttuu samalla tavoin kuin työkyvyttömyyseläkkeessä, mutta ilman tulevan ajan osuutta.

61 vuotta

OSITTAISELLA VANHUUSELÄKKEELLÄ Mahdollinen jo 61-vuotiaana. (vuodesta 2025 alkaen 62-vuotiaana)

65 vuotta

VANHUUSELÄKKEELLÄ Koska eläke alkaa aikaisemmin, sitä vähentää sekä elinaikakerroin että varhennusvähennys.

Eläkkeen rinnalla tehdystä työstä karttuu uutta eläkettä.

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

23

MILLOIN OLEN PAKKOYRITTÄJÄ?

TEKSTI SARI OKKO KUVAT OLLI URPELA KUVITUS SHUTTERSTOCK

Kun työpaikka menee alta, vaihtoehtona on yhä useammin yrittäjyys. Jos ryhdyt yrittäjäksi muiden vaihtoehtojen puuttuessa, uusi rooli voi tuntua pakolta. Miten sen edessä selviytyisit ja voiko siitä kasvaa jotain hyvääkin?

24

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

T

UTKIJATOHTORI JENNI KANTOLA väitteli touko-

kuussa 2014 paljon tunteita herättävästä aiheesta ”Pakkoyrittäjien elämänhallinta”. Terminä pakkoyrittäjyys on yrittäjyystieteissä vakiintunut, mutta sen määrittely

keskusteluttaa edelleen. ”Termi pakkoyrittäjyys on saanut alkunsa motivaatiokeskustelusta, jonka mukaan yrittäjyys joko vetää tai työntää ihmistä yrittäjäksi eli hän kokee yrittäjyyden joko mahdollisuutena tai pakkona. Tänä päivänä asiaa ei enää nähdä yhtä mustavalkoisena, vaan puhutaan pakosta osasyynä”, Kantola sanoo. ”Jos joutuu yllättäen työttömäksi eikä onnistu löytämään muita vaihtoehtoja, yrittäjyys voidaan määritellä jopa pakoksi. Silti vastaavanlainen tilanne voi olla toiselle avain vapauteen, joka tarjoaa vihdoin sen irtioton paikan.”

Pakkoyrittäjälle on tyypillistä se, ettei hän yleensä ole harkinnut yrittäjyyttä, mikä käynnistyy usein pettymyksen kautta, kun työelämä ei tarjoakaan sopivaa paikkaa. Pettymys puolestaan heijastuu koko uraan ja erottaa pakkoyrittäjän ”tavallisesta” yrittäjästä.

Johtaja Rauno Vanhanen Suomen Yrittäjistä keventäisi pakkoyrittämisen vastentahtoiseksi yrittämiseksi, sillä työttömän ei ole Suomessa pakko ryhtyä yrittäjäksi. Totta kuitenkin on, että vajaa viidennes yrittäjistä on ryhtynyt yrittäjiksi, koska muita vaihtoehtoja ei esimerkiksi irtisanomisen takia ole ollut olemassa.

Nämäkin pakkoyrittäjät ovat kuitenkin valinneet mieluummin yrittäjyyden kuin työttömyyden.

MIKA MATTILA KOKEE OLLEENSA alun perin pakko-

yrittäjä tai vähintäänkin vastentahtoinen yrittäjä. Hän oli toiminut kymmenisen vuotta suuressa rakennusliikkeessä teollisuusputkiasentajana. Uudelleenkoulutuspäätös tuli astman takia 2007, jolloin tarkoituksena

Jos joutuu yllättäen työttömäksi, yrittäjyys voidaan määritellä jopa pakoksi.

JENNI KANTOLA

oli kouluttautua työnjohtajaksi. Tapaturman ja siitä seuranneen hoitovirheen takia Mattila joutui kuitenkin pitkälle sairaslomalle. ”Sairasloman ja kuntoutuksen jälkeen käänsin kelkkaa ihan kunnolla. Isännöitsijäksi ryhtyminen osoittautui Porin alueella kuitenkin lähes mahdottomaksi, joten päätin työnvalmentajan kanssa tähdätä asunto- ja toimitilavuokraukseen. Työkokeilulla aloitettiin, jonka perään alkoi oppisopimuskoulutus ja kaikki meni hyvin.

Luvassa oli vakituinen työpaikka, mutta toisin kävi: työnantajan lupauksista huolimatta työpaikkaa ei tullutkaan”, Mattila kertoo. ”Siinä sitä perheellinen mies ihmetteli, että työttömäksikö ryhdyn, ja puolivitsinä heitin jotain yrittäjyydestä. Siitä se sitten lähti. Ilmarinen tuki alkutaivaltani puolen vuoden yrittäjäkoulutuksella. Vapusta 2012 lähtien olen toiminut franchising-yrittäjänä vuokra-asuntojen välittämiseen erikoistuneessa OVV Asuntopalveluissa Porin ja Rauman alueella. Yllättävän hyvin pääsin heti siivilleni. Jo ensimmäisenä vuonna tuli vuoden OVV-yrittäjäpalkinto.”

Siinä perheellinen mies ihmetteli, että työttömäksikö ryhdyn.

MIKA MATTILA

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

25

Vanhasen mielestä Mattilan tarina kuulostaa menestystarinalta. Se myös vastaa Suomen Yrittäjien kyselytuloksia, joiden mukaan noin viidennes yrittäjistä on ajautunut yrittäjyyteen työpaikan menettämisen takia. ”Valtaosalle yrittäjyys on osoittautunut alun vastenmielisyydestä huolimatta lopulta hyväksi. Tutkimustietojen mukaan vain noin seitsemän prosenttia harkitsisi paluuta yrittäjästä palkansaajaksi, jos mahdollisuus tulisi”, Vanhanen toteaa.

Jenni Kantola haastatteli tutkimuksessaan pakosta yrittäjiksi ryhtyneitä henkilöitä ja heidän selviytymistarinoitaan.

Joukossa oli mm. siivous- ja kotipalvelualojen sekä rakennusalan yrittäjiä, valokuvaajia ja muita taiteen puolen edustajia eli aloja, joilla on ollut vallalla selkeä rakennemuutos, joka ei mahdollista palkkatyötä.

Vapaaehtoisesti en enää takaisin palkkatyöhön palaisi.

MIKA MATTILA

26

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

KANTOLA JAKAA PAKKOYRITTÄJÄT NELJÄÄN RYHMÄÄN.

Hukkuneet yrittivät, mutta lopettivat. Ajelehtijat kehittivät yritystoimintaa sitkeästi, mutta toimeentulo oli haastavaa ja epävarmaa. Purjehtijoilla oli paremmat edellytykset, sillä he toimivat usein vahvojen resurssiensa, koulutuksen ja verkostojen ansiosta luoden kukoistaviakin yrityksiä. Rantautuneet pärjäsivät keskinkertaisesti, mutta palasivat palkkatyöhön, kun mahdollisuus tuli.

Mattila kuuluu purjehtijoihin. ”En ollut koskaan aiemmin ajatellut yrittämisestä juuri mitään, ja ajatus yrittämisestä tuli ihan puskista. Nyt olen siinä vaiheessa, että vapaaehtoisesti en enää takaisin palkkatyöhön palaisi. Jos purjehtimista ajatellaan, niin vauhdissa ollaan, mutta matka on pitkä ja joskus varmasti myös karikkoinen.” ”Ihmisellä on luontainen tarve tehdä jotain. Olen kuullut lukuisia tarinoita, joissa ihmiset ovat tietynlaisen elämäntilanteen eteen joutuessaan löytäneet itsestään ihan uusia ominaisuuksia”, Rauno Vanhanen sanoo. ”Faktaa on, että yrittäjyys on kasvussa. Suurin työelämän muutos ilmenee nimenomaan yksinyrittäjien määrän selkeänä lisääntymisenä: kymmenessä vuodessa Suomeen on syntynyt 40 000–50 000 uutta yksinyrittäjää. Noin 260 000 suomalaisyrittäjästä noin 170 000 on yksinyrittäjiä. Tämä kertoo muun muassa siitä että työllistämiskynnys on korkea.”

Perusasiat kannattaa laittaa kuntoon vaikka asiantuntijan avulla.

ANJA KOHO

Parasta yrittämisessä on se, että saa tehdä töitä omalla tavallaan.

MIKA MATTILA

Mattila on päässyt kynnyksen yli, sillä tällä hetkellä hän on paitsi yrittäjä, myös työnantaja. Palkkalistoilla on nyt yksi vakituinen työntekijä ja yksi on työkokeilussa. Ympyrä on sulkeutunut tai ainakin pyörähtänyt yhden kokonaisen kierroksen.

Vaikka yrittäminen on Mattilan mukaan tänä päivänä pakkopullan sijasta antoisaa ja makoisaakin, pelkkää ruusuilla tanssimista se ei sentään ole. Jännitystä aiheuttavat edelleen esimerkiksi markkinointi ja asiakkaiden hankinta. ”Paras keino on tehdä työ hyvin. Tulokset puhuvat puolestaan ja puskaradio hoitaa suosittelun. Parasta yrittämisessä on se, että saa tehdä töitä omalla tavallaan. On vastuuta ja vapautta, haasteita ja mahdollisuuksia.”

VANHASEN MUKAAN menestymiseen vaikuttavat pitkälti

yrittäjän henkilökohtaiset ominaisuudet. ”Rohkea ihmi-

nen on yleensä oma-aloitteinen ja tekemään ryhtyvä.

Laadukas tekeminen on puolestaan yksi menestymisen mittareista. Ja kun vielä löytää sellaista tekemistä, josta pitää, homman voi saada toimimaan”, Vanhanen toteaa.

Myös Mattila korostaa rohkeutta ja itseensä luottamista. ”Itse toimin aikoinaan ison työnantajan palveluksessa, niin sanotussa ei mitään hätää -työpaikassa. Hyppäys uusiin saappaisiin jännitti. Onnistumisten myötä into yrittämiseen on vain kasvanut.”

Pakkoyrittäjyyttä voi tarkastella myös toisesta päästä.

Aikoinaan yrittäjäksi vapaaehtoisesti ryhtynyt yrittäjä voi kasvaa ikääntymisen myötä pakkoyrittäjäksi. Voi olla, että ikääntyvä yrittäjä haluaisi ”päästä vähän helpommalla” ja siirtyä palkkatyöhön. ”On hienoa huomata, että meille syntynyt yrittäjien uusi sukupolvi, jossa luovuus, oma osaaminen ja rohkeus ovat pinnalla. Yrittämättömyyttä voidaan jopa ihmetellä! Työelämän muutosten keskellä keski-ikäiset ja suuret ikäpolvet ovat kuitenkin pakkoraossa, jossa palkkatyö karsiintuu suurien muutosten jyllätessä ja heidän osaamisensa, toimialansa ja työnteon näkemyksensä eivät taivu helposti yrittäjyyteen”, Kantola sanoo.

Vanhanen myöntää, että palkkatyöhön palaaminen on vaikeutunut. ”Vastentahtoista yrittäjyyttä voi tulla, kun yrittäjä saavuttaa eläkeiän. Jos yrityksen realisointi ei onnistu, moni jatkaa yrittämistä eläkkeen nostamisen ohella. Tänä päivänä on onneksi yhä enemmän myös palkkatyöstä eläkkeelle jääneitä, jotka ryhtyvät eläkepäivillään vapaaehtoisesti yrittäjiksi.”

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

27

28

Muista nämä

MITĂ„ SE ON TYĂ–NANTAJALLE?

ELĂ„KEVAKUUTTAMINEN

ILMOITUS- JA MAKSUTAVAT Yrityksellä on kaksi vaihtoehtoista tapaa maksaa tyÜeläkemaksut ja ilmoittaa ansiot: 1. Palkat ilmoitetaan kuukausittain ja TyELmaksut maksetaan kuukausittain toteutuneiden palkkojen mukaan. Tämä tapaa sopii hyvin yrityksille, joiden palkanmaksu vaihtelee kuukausittain.

2. Palkat ilmoitetaan kerran vuodessa ja TyEL-maksut maksetaan ennakkomaksuina palkkasumma-arvion mukaan. Tämä sopii hyvin yrityksille, joilla toiminta on tasaista ja ennustettavaa läpi vuoden.

VUOSI-ILMOITUS Jos olette valinneet ilmoittavanne TyELvakuukseenne ansiot vuosi-ilmoituksella, ilmoitatte tammikuun loppuun mennessä edellisen vuoden toteutuneet ansiot ja tyÜsuhteet eli teette vuosi-ilmoituksen. Vuosiilmoituksella varmistatte, että tyÜntekijÜillenne kertyy oikea määrä eläkettä ja yrityksenne vakuutusmaksut ovat oikean suuruisia.

KUUKAUSI-ILMOITUS Jos olette valinneet ilmoittavanne TyEL-vakuutukseenne ansiot kuukausi-ilmoituksella, ilmoitatte seuraavan kuukauden 5. päivään mennessä edellisen kuukauden toteutuneet ansiot.

VUOSILASKELMA Edellisen vuoden toteutuneiden palkkojen perusteella teille lasketaan lopullinen maksu eli tehdään vuosilaskelma. Vuosilaskelman lopputuloksena voitte saada joko palautusta tai lisämaksua.

ENNAKKOPALKKASUMMA Ennakkopalkkasumma on yrityksenne tyÜntekijÜiden vuotuinen palkkasumma. On tärkeää pitää ennakkopalkkasumma oikealla tasolla, jotta saatte laskunne oikean suuruisena ja vältytte vuosilaskennan yhteydessä mahdolliselta lisämaksulta. Ennakkopalkkasumman voitte tarkistaa ja muuttaa tarvittaessa verkkopalvelussa.

PALKKAATKO KESĂ„TYĂ–NTEKIJĂ–ITĂ„?

KesätyÜntekijÜiden palkat vaikuttavat ennakkopalkkasummaan. Ilmoittakaa kesätyÜntekijÜiden tyÜsuhteet ja palkat vakuutukseenne ja tarkastakaa samalla ennakkopalkkasumma verkkopalvelussamme.

TYÖELÄKEOTE TyÜeläkeotteella on yksityisen ja julkisen puolen alojen tyÜsuhteesi ja ansiosi. Näiden perusteella lasketaan tuleva tyÜeläkkeen määrä. Siksi sen tarkastaminen on tärkeää.

Otteen voi katsoa ja tarkastaa osoitteessa HKL@QHMDM k SXNDK@JDNSD.

Verkkopalvelumme lÜydät osoitteesta HKL@QHMDM k U@JTTSTRO@KUDKT.

MITĂ„ SE ON YRITTĂ„JĂ„LLE?

TYÖTULO Yrittäjän sosiaaliturvan perustan muodostaa tyÜtulo. Se on tyÜpanoksesi arvo eli se kuinka paljon palkkaa maksaisit henkilÜlle, joka tekisi oman tyÜsi. TyÜtulon perusteella määräytyy muun muassa Kelan sairauspäiväraha sekä aikanaan sinulle maksettavan eläkkeen määrä. Eläkkeen määrään vaikuttavat myÜs yrittäjänäoloaika sekä maksetut vakuutusmaksut. Tietoa tyÜtulon määrittämiseen lÜydät HKL@QHMDM k SXNSTKN. YEL-MAKSUT JA VEROVÄHENNYS YEL-maksut ovat verotuksessa kokonaan vähennyskelpoisia omassa, puolison tai yrityksen verotuksessa. Lue lisää HKL@QHMDM k XDKL@JRT.

TYÖELÄKEOTE TyÜeläkeotteella on koottu yksityisen ja julkisen puolen alojen tyÜsuhteesi ja ansiosi. Näiden perusteella lasketaan tuleva tyÜeläkkeesi ja siksi sen tarkastaminen on tärkeää. Otteen voit katsoa ja tarkastaa osoitteessa HKL@QHMDM k SXNDK@JDNSD. TYÖHYVINVOINTI Huolehdi itsestäsi, että jaksat paremmin. Hyvinvointi syntyy innostuksesta, hyvästä tyÜn ja vapaa-ajan tasapainosta. TyÜhyvinvoinnin tyÜkalut lÜydät HKL@QHMDM k SXNGXUHMUNHMSH. Osallistu tyÜhyvinvointiseminaareihin HKL@QHMDM k SHK@HRTTCDS.

TYÖNTEKIJÄT Kun palkkaat vakituisen tyÜntekijän, sinun pitää ottaa TyEL-vakuutus. Lue lisää HKL@QHMDM k SXDKU@JTTSTR. Jos palkkaat kausityÜntekijÜitä, voit vakuuttaa heidät tilapäisesti HKL@QHMDM k SHK@O@HMDMSXNM@MS@I@.

JOS TILITOIMISTO HOITAA ELÄKEVAKUUTUSASIANNE, voitte antaa heille suostumuksen verkkopalvelun käyttÜä varten.

Suostumuslomakkeen saa osoitteesta HKL@QHMDM k U@JTTSTRO@KUDKT. Lisätietoja saatte myÜs asiakaspalvelustamme 010 195 000.

Lue lisää aiheesta sivulta 13.

29

Lyhyesti Lyhyesti

TyÜeläkemaksut

2015 TyEL-maksu on vuonna 2015 keskimäärin 24 prosenttia palkoista eli 0,4 prosenttiyksikkÜä suurempi kuin tänä vuonna. Korotukset jaetaan puoliksi tyÜnantajien ja tyÜntekijÜiden kesken.

TYÖNANTAJAN JA TYÖNTEKIJÄN MAKSUOSUUDET % PALKOISTA (Asiakashyvitykset ja muut alennukset on otettu huomioon) Alle 53-vuotiaan tyÜntekijän osuus 53 vuotta täyttäneen tyÜntekijän osuus TyÜnantajan osuus keskimäärin

2014 5,55 7,05 17,75

2015 5,70 7,20 18

YRITTÄJÄN YEL-MAKSU Alle 53-vuotiaiden yrittäjien YEL-maksu 23,70 % tyÜtulosta (23,30 % 2014) 53 VUOTTA TÄYTTÄNEIDEN YRITTÄJIEN YEL-MAKSU 25,20 % tyÜtulosta (24,80 % vuonna 2014) PIENTYÖNANTAJAN TYEL-MAKSU 24,7 % palkoista. Maksua voi alentaa vakuutuskohtainen asiakashyvitys. Tilapäisen tyÜnantajan TyEL-maksu on 24,7 prosenttia. Tilapäinen tyÜnantaja ei saa asiakashyvityksiä eikä maksun alennuksia.

Vaihda ansioiden ilmoitustapa vuodelle 2015 KUUKAUSI-ILMOITTAMINEN on helpoin tapa huolehtia tyÜeläkevakuutusmaksuista.

Palkat ilmoitetaan kuukausittain seuraavan kuukauden 7. päivään mennessä. TyÜeläkemaksut maksetaan aina toteutuneiden palkkojen mukaan. Näin maksut ovat mahdollisimman oikean suuruisia, eikä tarkistusmaksuja synny.

Kuukausi-ilmoittajan ei tarvitse tehdä erillistä vuosiilmoitusta. Vaikka vuosi-ilmoitusta ei tehdä, edellisen vuoden lopullinen maksu lasketaan vuosilaskennassa.

Lopullinen maksu lasketaan, kun joulukuun ansiot on ilmoitettu.

Ilmoitustapaa on mahdollista muuttaa kerran vuodessa. Nyt on oikea hetki tehdä muutos ensi vuotta varten ja helpoiten teet sen verkkopalvelussamme www. ilmarinen.fi. Toimithan marraskuun loppuun mennessä!

KUUKAUSI-ILMOITUKSEN VOIT TEHDĂ„ SĂ„HKĂ–ISESTI KOLMELLA TAPAA: s ,OPDULVHQ YHUNNRSDOYHOXVVD DQWDPDOOD WLHGRW KHQNLOĂ“LWWĂ LQ WDL OĂ KHWWĂ PĂ OOĂ WLHGRVWRQ 9HUNNRSDOYHOX RQ RVRLWWHHVVD ZZZ LOPDULQHQ Äş -RV VLQXOOD HL ROH YLHOĂ NĂ \WWĂ“Ă YDUWHQ WDUYLWWDYLD WXQQXNVLD VDDW QH DVLDNDVSDOYHOXVWD SXK 9RLW P\Ă“V YDOWXXWWDD WLOLWRLPLVWRVL KRLWDPDDQ HOĂ NHYDNXXWXVDVLDVL YHUNRVVD 6DDW OLVĂ WLHWRMD LOPDULQHQ Äş WDL SXK s 3HUVRQHF /LQNLQ &*, Q HQWLQHQ /RJLFD 6XRPL 2\

7<9, SDOYHOXQ WDL ,WHOOD7<9, SDOYHOXQ NDXWWD WLHGRV WRQD s 3DONND Äş SDOYHOXQ NDXWWD -RV ROHW YDOLQQXW DXWRPDDWWLVHQ OĂ KHW\VWDYDQ 3DONND Äş KXROHKWLL P\Ă&#x201C;V LOPRLWXVWHQ OĂ KHWWĂ PLVHVWĂ SXROHVWDVL

30

Lyhyesti Lyhyesti

TyEL-laskutuksen asiakaspalveluaika pitenee ILMARISEN KAIKKI TyEL-vakuutuksen liittyvät laskut on lähettänyt lokakuusta 2014 lähtien Ilmarisen palvelukumppani Lindorff Oy. Aikaisemmin Ilmarinen on lähettänyt laskut itse.

â&#x20AC;?Muutos ei vaikuta Ilmarisen asiakkaiden arkeen, vaan asiakkaamme voivat edelleen hoitaa muun muassa laskutusasioitaan verkkopalvelussamme ilmarinen.fi .

Puhelinpalveluumme (p. 010 195 000) voi myĂśs edelleen soittaa laskujakin koskevissa asioissa. Ohjaamme puhelinpalvelusta laskutukseen liittyvät puhelut suoraan Lindorffilleâ&#x20AC;?, Ilmarisen vakuutusjohtaja Tiina Nurmi kertoo.

Muutos parantaa Ilmarisen asiakaspalvelua, sillä laskutukseen liittyvä asiakaspalveluaika pitenee. Arkisin puhelinpalvelu on auki klo 8â&#x20AC;&#x201C;20 ja lauantaisin klo 9â&#x20AC;&#x201C;15.

LISĂ&#x201E;AIKAA LASKULLE? OLE YHTEYDESSĂ&#x201E; ILMARISEEN HYVISSĂ&#x201E; AJOIN

Lindorff on hoitanut lokakuusta 2014 lähtien laskutuksen

Miten se vakuutusturva menikään?

POTILAS â&#x20AC;&#x201C; TUNNETKO VAKUUTUSTURVASI? Kysytään sosiaali- ja terveysministeriĂśn uudessa esitteessä. Esite on tarkoitettu sosiaalivakuutukset etuuksia hakeville potilaille.

Esitteessä kerrotaan miten esimerkiksi tyÜkyvyttÜmyyseläkkeen tai tapaturmakorvauksen hakuprosessi kulkee.

Esite lĂśytyy suomeksi ja ruotsiksi sosiaali- ja terveysministeriĂśn MDSSHRHUTHKS@ RSL j DSTTJRHDM I@ JNQU@TJRHDM G@JDLHMDM

TULOSSA: Helpotusta rutiineihin! Seuraa verkkosivujamme.

lisäksi myÜs Ilmarisen myÜhästyneiden maksujen selvittelyä.

YhtiĂśstä ollaan yhteydessä, mikäli maksut ovat huomautuksenkin jälkeen maksamatta. Tästä Lindorff perii myĂśs perintäkulut. â&#x20AC;?Jos kaipaat lisäaikaa laskusi maksamiseen, ole yhteydessä Ilmariseen hyvissä ajoin ennen laskun eräpäivää.

Näin vältät mahdolliset perintäkulutâ&#x20AC;?, Tiina Nurmi neuvoo.

Maksuaikataulun muutoksista kannattaakin sopia reilusti etukäteen ilmarinen.fi:ssä tai soittamalla asiakaspalveluun.

Lindorff on johtava asiakassaatavien hallintapalvelujen tarjoaja Suomessa ja Pohjoismaissa. â&#x20AC;?Uskomme, että yhteistyĂś Lindorffin kanssa parantaa asiakaspalveluamme ja palvelukokemusta. Samalla se mahdollistaa Ilmarisen asiantuntijoiden keskittymisen perustehtäväänsä eli vakuutus- ja eläkeasioiden hoitoonâ&#x20AC;?, Tiina Nurmi päättää.

YRITTĂ&#x201E;JĂ&#x201E;N TYĂ&#x2013;TTĂ&#x2013;MYYSTURVA MUUTTUU ENSI VUODEN ALUSTA YEL-vakuutuksen vähimmäis-

tyÜtulo nousee 12 326 euroon vuodessa. Tähän asti vähimmäistyÜtulo on ollut 8 520 euroa vuodessa.

Yrittäjällä on oikeus Kelan peruspäivärahaan tai ansiosidonnaiseen tyÜttÜmyyspäivärahaan, jos tyÜssäoloehdot täyttyvät.

Vuoden 2015 alusta tyÜssäoloon luettavaa yritystoimintaa vaaditaan viimeisen neljä vuoden ajalta 15 kuukautta.

TyÜtuloa ei voi nostaa takautuvasti. Jos tyÜtulo jää alle 12 326 euron, kannattaa harkita sen nostamista tämän vuoden aikana.

Heidi Hammarsten

31

Hyvää palvelua vai tehokasta palvelua?

UN YRITYS ILMOITTAA että ”kehitämme palveluamme”, asiakas

K

osaa nykyisin säikähtää. Hän on oppinut, että kehittäminen voi tarkoittaa esimerkiksi toimipisteiden karsimista, tiedon etsimistä sekavilta nettisaiteilta, loputonta jonottamista puhelimessa tai asian siirtelyä ihmiseltä toiselle.

ASIAKASPALVELIJAT ON KYLLÄ koulutettu kysymään reippaasti: ”Kuinka voin auttaa?” Sillä ei kuitenkaan pääse pitkälle, jos heidän hyvyyttään mitataan pelkästään sillä, kuinka monta puhelua päivässä ehtii hoitaa.

Tai jos hänellä ei ole valtuuksia reagoida asiakkaan tilanteeseen, vaan kohtaamisen pitäisi edetä valmiin käsikirjoituksen mukaan. Tuollaisissa tilanteissa ei työmotivaatiokaan ole paras mahdollinen.

YRITYKSEN NÄKÖKULMASTA palvelun kehittäminen on liian usein tarkoittanut

samaa kuin palvelun tehostaminen. Mitä useampi asiakas uupuu puhelinjonossa, mitä nopeammin asiakkaat hoidetaan, mitä halvemman työvoiman maassa puhelimeen vastataan, sitä parempi.

TOINENKIN VAIHTOEHTO olisi olemassa: palvella asiakasta niin hyvin, että hän yllättyy iloisesti. Tulee hyvälle tuulelle, suosittelee yritystä kaverilleen, tulee toistekin tai ostaa saman tien lisää.

KUN SEMINAARIESITELMISSÄ kerrotaan huikean hyvästä palvelusta, esi-

MUTTA EI SUOMIKAAN täysin toivoton tapaus ole. Olen törmän-

nyt esimerkiksi osuuskauppaliikkeen ravintoloissa ystävällisiin tarjoilijoihin, jotka esittävät alkudrinkki- ja jälkiruokasuosituksia rennon luontevasti keskustellen. Se tuntuu oikeasti palvelulta eikä lisämyynniltä.

PALVELU VOI TUNTUA henkilökohtaiselta myös, vaikka välissä

olisi puhelin ja tietokone, kuten pankkini verkkotapaamisessa asiakasneuvojan kanssa. Tapaamisen jälkeen kysyttiin vielä erikseen, haluaisinko mieluummin saman yhteyshenkilön kaikkiin pankkiasioihini vai aiheen mukaan vaihtuvan asiantuntijan. Odotan kiinnostuneena, kuunnellaanko mielipidettäni.

Vaihtoehto on: palvella asiakasta niin hyvin, että hän yllättyy iloisesti.

KUVA: OLLI URPELA

merkit ovat yleensä ulkomailta. Eräs hehkutuksen kohteista on amerikkalainen verkkokauppa Zappos. Siellä asiakaspalveluhenkilökunnalle ei ole annettu valmista käsikirjoitusta eikä tavoitteita päivän puhelumäärästä. Ohjeita on kaksi: ole oma itsesi ja ratkaise asiakkaan ongelma. Zappos on oivaltanut, että tällä reseptillä saa sekä tyytyväiset asiakkaat että työssään viihtyvät asiakaspalvelijat.

Kirjoittaja on toimittaja-yrittäjä, joka on erikoistunut johtamiseen ja työelämään.

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

31

Tilaisuudet

IHMISTEN JOHTAMISEN PERUSTEET Ikivihreä, ajankohtainen ja valtavan suosittu. Tällainen on Ilmarisen Ihmisen johtamisen perusteet -seminaari. Seminaari on suunnattu uusille esimiehille ja esimiestaitojen perusteista kiinnostuneille.

Seminaaripäivän aikana pohditaan muun muassa sitä, mistä hyvä työmotivaatio ja -ilmapiiri syntyvät ja miten muutosta johdetaan. Seminaarin asiantuntijana toimii Pekka Järvinen.

Pekka Järvinen on kirjoittanut useita johtamiskirjojen bestsellereitä. Hänellä on pitkä kokemus esimiesten ja työyhteisöjen kouluttamisesta ja konsultoinnista. Koulutukseltaan Pekka Järvinen on organisaatiopsykologi ja psykologian lisensiaatti.

TUTUSTU ILMARISEN MONIPUOLISEEN TAPAHTUMATARJONTAAN! TIESITKÖ!

Ilmarinen järjestää ympäri Suomea työhyvinvointiseminaareja ajankohtaisista teemoista. Tilaisuudet on suunnattu ensisijaisesti yritysten johdolle, henkilöstöstä ja kehittämisestä vastaaville henkilöille ja esimiehille. Tilaisuudet ovat Ilmarisen asiakkaille maksuttomia ja yhteen tilaisuuteen voi osallistua yhdestä yrityksestä enintään kolme henkilöä.

ILMOITTAUTUMISET JA LISÄTIETOJA WWW.ILMARINEN.FI /TILAISUUDET

IHMISEN JOHTAMISEN PERUSTEET VIELÄ EHTII! Seminaarit vuonna 2015 5.2. Lappeenranta 12.2. Helsinki 4.3. Turku 14.4. Kuopio 9.9. Tampere 7.10. Vaasa 17.11. Helsinki