Ilmarinen 4/2013

Kuntaliiton Reijo vuorento: kuka hoitaa kuntien tehtävät?

Irmelin tie eläkkeelle

24

18

Aki Riihilahti pohtii mistä kumpuaa työnilo

31

“Eläketurvakeskuksen julkaiseman laskelman mukaan mitään suurta työeläkemaksujen korotustarvetta ei vuoden 2016 jälkeen näyttäisi olevan.“ – Jaakko Kiander, Ilmarinen s. 14

Ilmarinen4/13

Ravintolayrittäjä Juha Peurala uskoo hymyn voimaan

Suomen iloisin yrittäjä!

8

Sisältö

Yrittäminen, työhyvinvointi, vastuullisuus

4/13 15 Miten huonoista tavoista pääsisi eroon? Charles Duhigg muuttaa maailmaa tapa kerrallaan.

lähellä asiakkaita seppo härkönen, kauppias

4

7 Palvelua huoltoasemille

Postiivinen yt Kasvuyritys Haltianissa kirjainpari yt tarkoittaa myös hyviä asioita.

20

Miksi siirtyä TyEListä YELiin 5 Työtulon vaikutukset sosiaaliturvaan 6 Helposti uusinta tietoa työhyvinvoinnista 13 Lyhyesti: Muista vuosi-ilmoitus, helpompaa asiointia verkossa, Vuoden vanhusteko 2013, työeläkemaksut 2014 28

2

Ilmarisen asiakaslehti | www.ilmarinen.fi

Pääkirjoitus Parempaa elämää, ole hyvä.

KIITOS AUTTAA YRITTÄJÄÄ JAKSAMAAN Julkaisija: Ilmarinen Päätoimittaja: Päivi Sihvola Toimitusneuvosto: Päivi Hansio, Eeva Hukka, Kati Huoponen, Anna Hyrske, Esa Jääskeläinen, Milla Kauppila, Jaakko Kiander, Sari Leppävuori, Heidi Mannio, Mari Merilampi, Mika Paananen, Jukka Welling Palautteet ja juttuvinkit: asiakaslehti@ilmarinen.fi Toimitus & ulkoasu: Maggie Oy | Zeeland Painopaikka: Erweko Oy ISSN-L 1239-050X, ISSN 1239-050X (painettu), ISSN 2323-1165 (verkkojulkaisu) Painos: 79 000 Painettu joulukuussa 2013.

Yhteystiedot: Käyntiosoite: Porkkalankatu 1, Helsinki Postiosoite: 00018 Ilmarinen Puhelin: 010 284 11 Eläke- ja vakuutusasiat: 010 195 000 Asiakastietojen muutokset: vakuutuspalvelu@ilmarinen.fi Ilmarisen yhteistyökumppaneita ovat OP-Pohjola-ryhmä ja Pohjantähti.

rittäjien jaksaminen omassa arjessaan on yhteiskunnallisestikin ajateltuna merkittävä asia. Meille niin sanotussa normaalissa työsuhteessa työskenteleville henkilöille ihan itseisarvona pidetyt asiat, kuten vuosiloma, säännöllinen työaika ja työkaverit, eivät olekaan itsestäänselvyys yrittäjille. Palaute omasta työstä on myös yrittäjille tarpeellinen oman työtehon ja jaksamisen kannalta.

Teimme alkusyksyllä työhyvinvointiin liittyvän kyselyn yrittäjäasiakkaillemme. Kyselyn tuloksista selvisi, että pidemmälle lomalle viime kesänä ehti taantumasta johtuen vain kourallinen yrittäjiä. Siksi kannustuksen rooli yrittäjien arjessa on tärkeä jaksamiseen vaikuttava asia. Siinä missä työntekijä odottaa palautetta ja kannustusta kollegoiltaan ja esimieheltään, asiakkaalta tullut kiitos nousee tärkeään osaan yrittäjän silmissä.

Minä tunnen itseni kerran kuukaudessa hemmotelluksi nauttiessani luottokampaajani Jennan hoidoista. Hänen ammattitaitonsa ja innostuksensa omaan työhönsä heijastuu erinomaisena asiakaskokemuksena kiireisistä työpäivistä huolimatta. Useimmilla meistä on vastaavia kokemuksia pienyrittäjien vastuuntuntoisesta työskentelystä ja he ansaitsevatkin lämpimät kiitokset työstään. Voi, kun aina muistaisimme kiitoksemme myös kertoa!

Haastavista ajoista huolimatta yrittäjät ymmärtävät, että vahva yritys tarvitsee tuekseen hyvinvoivan yrittäjän. Hyvinvoiva yrittäjä kannustaa myös omia työntekijöitään liikkumaan, tarjoaa mielenkiintoista työtä ja pitää yllä hyvää työilmapiiriä avoimesti keskustelemalla ja mikä tärkeintä – työpaikkahuumorin kukoistaessa.

Ilmarinen etsi syksyn ajan Työpaikkanaurajat-sivullaan Facebookissa Suomen parhaimmalla asenteella varustettua pienyrittäjää. Kaikkiaan kilpailuun ilmiannettiin yli 1 250 yrittäjää ja lähes 40 000 suomalaista äänesti kampanjassa omaa suosikkiaan.

Kampanjan voittajaksi äänestettiin tiukassa finalistiäänestyksessä yrittäjä Juha Peurala, joka pyörittää Seinäjoella Bar 15 -nimistä ravintolaa. Miten Juha on onnistunut hurmaamaan asiakkaat ja samalla huolehtimaan omasta ja työntekijöidensä jaksamisesta? Kerromme tässä lehdessä tarkemmin Juhasta ja hänen mahtavasta palveluasenteestaan.

Kiitos yrittäjille hyvästä ja tärkeästä työstä!

Y

Kati Huoponen työhyvinvointijohtaja, Ilmarinen

Auta meitä tekemään yhä parempaa lehteä

Ilmarinen-lehteä on mukana tekemässä yli kymmenen yrittäjää.

Valokuvaaja Matti Immonen on yksi heistä. Matti on toiminut yrittäjänä vuodesta 2007. Hänen mielestään parasta yrittäjyydessä on se, että kaikki on todellakin mahdollista.

Mielipiteesi on tärkeä, koska kehitämme lehteä jatkuvasti ja toivomme, että se tarjoaa sinulle arkipäivän työkaluja.

Haluamme kuulla näkemyksiäsi lehdestä myös jatkossa.

Risuja, ruusuja, juttuvinkkejä, kehittämisideoita?

Kerro ne sähköpostitse asiakaslehti@ilmarinen.fi tai soita 010 284 2503/Milla Kauppila.

Lisäksi soitamme jokaisen lehden ilmestymisen jälkeen muutamille lehden lukijoille ja kysymme palautetta lehdestä.

Ole siis valmiina, puhelimesi voi soida!

Terhi paavola

4

Innostus

Hymyilevä kauppias

1

Miksi pidät työstäsi?

2

Millainen kauppias haluat karigasniemeläisille

3

Millaista kaupankäynti Karigasniemellä on?

4

Miten pidät huolta omasta jaksamisesta?

Asiakkaiden vuoksi. He tuovat minulle aurinkoisen mielen. Me olemme täällä Karigasniemellä kuin yhtä perhettä. Kauppiaana toimiminen on minulle sellainen sydämen asia. Kauppiaaksi täytyy syntyä, sellaiseksi ei voi opiskella. On niin hieno tunne, kun samat ihmiset ovat käyneet kaupassa koko ikänsä ja tunnen heidän lapsensa ja lapsenlapsensa. Siitä tulee sydämeen lämmin tunne.

olla?

Rehellisyys maan perii. Se on tärkeää minulle. Haluan olla myös auttavainen kaikin tavoin. Asiakkaani voivat tulla luokseni kysymään apuja ja neuvoja milloin vaan.

Olen heidän tukenaan niin hyvissä kuin vaikeissa hetkissä. Pienellä paikkakunnalla on pakko välittää kaikista. Meillä kaupassa kuuluu nauru, asiakkaita tervehditään ja halataan. Minun käykin usein sääliksi kauppiaskavereita etelässä, eihän siellä asiakas edes tiedä, kuka on kauppias!

Kyllä meillä tavaravalikoima poikkeaa etelän kaupoista. Me teemme täällä rajakauppaa. Paikalliset ihmiset saavat lihat, kalat ja marjat omasta takaa.

Poromiehelle ei poroa kannata myydä. Mutta 90 prosenttia asiakkaistamme on norjalaisia ja meidän valikoimamme on mietitty heidän tarpeidensa mukaan. Meille saatetaan ajaa kaupoille 250 kilometrin päästä. Kaikkiaan kauppamatkaa kertyy siis 500 kilometriä. Kyllä siinä pitää palvelun olla paikallaan.

Vapaa-aikaa on valitettavan vähän, koska teen töitä 13 tuntia päivässä seitsemänä päivänä viikossa. Joka toinen päivä pidän tunnin paussin ja käyn lenkillä.

Harrastuksiini kuuluu kalastaminen ja tunturimökillä yksin oleminen. Jaksamiseen tarvitaan ihmisten läheisyyttä, hyvinvointia ja rakkautta. Ne lataavat paristoja. Menestystä ei tarvitse aina rahassa mitata, kyllä tässä ammatissa se tulee jostakin ihan muusta.

Kuka

Seppo Härkönen Suomen Iloisin yrittäjä -kampanjassa kauppias Seppo Härkönen sai tuhansia ääniä, vaikka hänen kotipaikallaan Karigasniemellä on vain satakunta taloutta.

Salaisuus Sepon menestykseen löytyy innosta tehdä kauppiaan työtä. ”Olen seissyt lihatiskin takana 40 vuotta eikä ole yhtenäkään aamuna tuntunut töihin lähtö vaikealta.”

www. ilmarinen .fi

TyEListä YELiin – miten ja miksi?

Ilmarisen palveluasiantuntija Anette Oravakangas kertoo, mitä yrittäjän pitää tehdä viimeistään nyt.

1

Miten työeläkelainsäädännön yrittäjämääritelmän muutos koskee minua? Omistan yrityksestä yli 30 prosenttia.

YELin määritelmä muuttui jo vuoden 2011 alusta alkaen. Uusien säännösten mukaan YELin piiriin kuuluu yrittäjä, joka omistaa osakeyhtiön osakkeista yksin yli 30 prosenttia ja työskentelee yrityksessä johtavassa asemassa. Aiemmin omistusraja oli yli 50 prosenttia, ja alle puolet omistaneet vakuutettiin TyELin mukaan.

Johtavassa asemassa yrityksessä työskentelevänä kuulut YELin piiriin myös siinä tapauksessa, että omistat osakkeista perheenjäsenten kanssa yhdessä yli 50 prosenttia. Yrittäjillä on ollut kaksi vuotta järjestelyaikaa hoitaa muutos. Uuden määritelmän mukaisesti sinun tulee siirtyä YELin piiriin viimeistään 1.1.2014.

2

Mitä minun pitäisi nyt tehdä, koska asia on jäänyt hoitamatta?

3

Meillä on perheyritys, josta myös vaimo omistaa 30 prosent-

4

Onko muutoksesta minulle jotain etua?

Kysymys & vastaus

5

Koska aikaa on vain vuodenvaihteeseen asti, kannattaa toimia ripeästi. Vielä ehtii! Muutoksen voi tehdä Ilmarisen verkkosivuilla tai soittamalla asiakaspalveluumme. TyELiin perustuvan työsuhteesi tulee päättyä joulukuun loppuun mennessä, eli se hoituu luontevasti vuosi-ilmoituksen yhteydessä.

tia. Hän ei työskentele yrityksessä, vaikuttaako muutos häneenkin?

Koska vaimosi ei työskentele yrityksessä, hänen ei tarvitse tehdä asialle mitään.

Uutena YEL-vakuutettuna saat niin sanotun aloittavan yrittäjän 22 prosentin alennuksen vakuutusmaksuista neljän vuoden ajaksi, mikä on merkittävä etu.

www.ilmarinen.fi Saat lisätietoa aiheesta Ilmarisen asiakaspalvelusta puh. 010 195 000 sekä verkkosivuilta.

anette oravakangas palveluasiantuntija Ilmarinen

6

www. ilmarinen .fi

Tietokulma

Tiedätkö, miten työtulosi vaikuttaa sosiaaliturvaan?

Yrittäjän työtulo on sosiaaliturvan perusta. Työtulon määrä vaikuttaa suoraan niin äitiyspäivärahaan, sairauspäivärahaan kuin työttömyysturvaan.

Esimerkki 1: Yksinyrittäjä Ella 32 v jää äitiyslomalle

Ella on pitänyt työtuloaan varsin pienenä.

Raskaaksi tultuaan Ella haluaa nostaa työtuloa reippaasti saadakseen parempaa äitiysrahaa, sillä hän tietää, että Kelaa voi pyytää laskemaan päivärahan viimeisen puolen vuoden tulojen mukaan.

Äitiyslomalle jääminen ei ole syy työtulon korotukselle. Suositeltavaa on, että työtulo pidetään oikealla tasolla, jolloin myös vanhempainpäiväraha määräytyy oikein.

äitiysraha €/arkipäivä

Vanheimpainraha €/arkipäivä

135,00 € 112,50 € Työtulotaso:

95,46 €

45 000 €/v

Työtulotaso:

27,00 €

9 000 €/v äitiysloma alkaa

Esimerkki 2: Yrittäjä Seppo 56 v jää sairaslomalle

23,77 €

30 päivää

95,46 €

23,77 €

56 päivää

87 päivää

“Yrittäjähän ei koskaan sairastu”. Näin Seppo oli aina ajatellut. Eräänä päivänä Sepon piti kuitenkin myöntää, ettei ajatus pitänyt paikkaansa.

Jos yrittäjä arvioi työtulonsa liian alhaiseksi, elintaso saattaa tippua, koska vuotuisesta työtulosta laskettava päiväraha jää liian pieneksi. Jos työtulo muuttuu vuoden aikana, Kela laskee päivärahan keskimääräisen vuotuisen työtulon perusteella. Jos Seppo jää pitkäaikaiselle sairaslomalle, päivärahaa maksetaan noin vuoden ajan, ja tämän jälkeen hän voi hakea työkyvyttömyyseläkettä, johon työtulo niin ikään vaikuttaa.

105 päivää

Yrittäjän kannattaa pitää huolta siitä, että eläkevakuutuksen pohjaksi valittu YEL-työtulo vastaa työpanosta. Usein käy niin, että yrittäjä arvioi tason liian matalaksi, mikä sitten kostautuu, kun tarkastellaan sosiaaliturvaa elämäntilanteen muuttuessa.

Päivärahatiedot ovat ohjeellisia.

Työtulotaso:

30 000 €/v

Työtulotaso:

7 304 €/v Sairasloma alkaa

Sairauspäiväraha 1 799 €/kk

Sairauspäiväraha 438 €/kk

Oma YEL -t n tark yötulot istaa ason aika voi pan Kirjaud ajoin. ww kkitunn u w u Yrit .ilmarin ksilla: täjä > Ty en.fi> ötul o

kuva: junnu lusa

Juuri nyt suunnittelen...

Palvelun paikka Tulevaisuuden huoltamokäynti on hengähdyshetki arjen keskellä. Näin uskoo Tamoilsin toimitusjohtaja Henri Leinonen. Vuoden St1-kauppiaaksi valittu Leinonen toi Suomeen palvelutankkauksen ja loi samalla uuden ammattikunnan.

Kun kuljettaja kaartaa huoltoasemalle, asiantuntevat palvelumestarit ovat valmiina huolehtimaan auton jokapäiväisistä tarpeista. He tankkaavat autoon optimaalista menovettä, täyttävät tarvittaessa lasinpesunestesäiliön, huolehtivat moottoriöljystä sekä vaihtavat sulat tuulilasinpyyhkijöihin. Asiakas voi jatkaa matkaa vailla huolta auton ajokunnosta.

Kyseessä ei ole tuulahdus menneisyydestä, vaan nykyarki toimitusjohtaja Henri Leinosen huoltoasemilla. 18 vuotta alalla toimineen Leinosen mukaan palvelutankkauskonsepti syntyi vastauksena asiakkaiden toiveisiin. ”Kilpailu alalla kiristyy vuosi vuodelta ja pohdimme erottautumiskeinoja. Samaan aikaan yhä useampi asiakas haikaili vanhan ajan palvelun perään mittarikentällä. Silloin välähti: miksi emme toisi palvelua takaisin?”

St1:n johto ja Leinonen kävivät Euroopassa tutustumassa huoltamoiden palveluun ja räätälöivät mallin suomalaiseen tyyliin sopivaksi. Noin kaksi vuotta sitten huoltamokauppiaiden ja St1-huoltamoiden kanssa lanseeratun Shell Palvelutankkauksen suosio on lyönyt Leinosen ällikällä. ”Tälle oli selvästi tarve. Perustimme verkkoon palautekanavan.

Palautetta lukiessa tulee aina hyvälle mielelle. Viime jouluna eräs kanta-asiakas lahjoitti palvelumestarille joulukuusen kiitokseksi avusta autoilun arjessa.”

Palvelutankkaus ei ole rahastuskeino. Kaikki tuotteet maksavat saman hinnan palveltuina kuin itse myymälän hyllystä haettuina. Palvelumestari antaa asiakkaalle poletin, jonka kassalle antamalla asiakas voi halutessaan maksaa palvelusta yhden euron. Hyvä maine kiirii kauas. Shell Palvelutankkaus löytyy Leinosen huoltamoiden lisäksi jo 35:ltä Shell- ja St1-asemalta ympäri Suomen. ”Parasta on, että olen voinut työllistää uusia ammattilaisia. Perustimme kokonaan uuden ammattiryhmänimikkeen: palvelumestarin. Jokainen palvelumestari käy läpi koulutuksen tehtäväänsä. Tiivis paketti sisältää sekä teknistä tietoa autojen toiminnasta että etenkin asiakaspalvelupuolta”, Leinonen kertoo.

Tyytyväinen Leinonen ei kuitenkaan lepää laakereillaan. ”Tavoitteenamme on alan paras palvelu ja tyytyväisten kokemusten myötä asiakasmäärän kasvu. Kehitämme palvelutankkauskonseptin tarjoamaa jatkuvasti. Suomessakin on opittu vaatimaan palvelua. Se on pelkästään hyvä asia.”

7 Heli satuli

Peuralan ohje elämänmurjomille kuuluu lyhyesti: ”Ota vastuu onnellisuudestasi ja omista tekemisistäsi. Elä niin, että pystyt joka päivä katsomaan naamaasi peilistä. Ja positiiviset asiat esiin vaikka kaivamalla!”

TEKSTI outi rantala kuvat mikko lehtimäki

Tarttuvan iloinen

asenne Seinäjokelainen ravintolayrittäjä Juha Peurala voitti Ilmarisen Facebook-äänestyksessä Suomen iloisimman yrittäjän tittelin.

Myönteinen elämänasenne on lapsuudenkodin peruja.

8

Ilmarisen asiakaslehti | www.ilmarinen.fi

uha Peuralan perusilme

on hymy. Kun ihmisellä on lähes jatkuvasti hymy naamallaan, hänen seurassaan on muiden helppo tuntea olonsa mukavaksi ja rennoksi. ”Myönteinen elämänasenne kumpuaa varmaan kasvatuksestani. Meillä korostettiin toisten ihmisten huomioon ottamista, samanarvoisuutta ja auttamista.

Isä ja äiti olivat molemmat sosiaalisia ja tulivat aina hyvin juttuun ihmisten kanssa.”

Vanhemmat kannustivat myös harrastamaan. Peurala on nuoresta asti harrastanut jalkapalloa ja muita joukkueurheilulajeja. Musiikki eri muodoissaan on myös kuulunut hänen harrastuksiinsa lapsesta lähtien.

Urheilu ja terveelliset elämäntavat auttavat häntä pysymään kunnossa ravintolatyön epäsäännöllisyydestä huolimatta.

Perheellä on suuri merkitys kaikessa hyvinvoinnissa ja jaksamisessa. Peuralan perheeseen kuuluvat Tiinavaimo, joka on myös yrittäjä, sekä lapset: 10-vuotias Iivo, 7-vuotias Feeli, 3-vuotias Aaron ja 1,5-vuotias Ossian. Nelilapsisen perheen isällä on mahdollisuus olla päivittäin vaimon ja lasten kanssa. ”Normaali työpäivä alkaa illalla kahdeksalta ja neljän aikoihin aamuyöstä pääsen nukkumaan. Maanantait ja tiistait pidän vapaata. Herään yleensä puolenpäivän aikaan ja haen lapset hoidosta ja koulusta.”

Elämä ei ole ollut pelkästään hymyä ja hyvää tuulta, vaan myös menetyksiä ja vaikeuksia. Niistä suu-

rimpia ovat olleet isän ja veljen kuolemat sekä unelmakodiksi remontoidun vanhan rintamamiestalon homeongelmat, jotka olivat viedä koko perheen terveyden. ”Tottahan vaikeuksiakin elämässä tulee. Niistä selviytymiseen voi vaikuttaa omalla asenteella, miten asioihin suhtautuu. Täytyy ottaa faktat faktoina: on asioita, joihin on mahdotonta itse vaikuttaa.” on ollut yrittäjänä yli 15 vuotta.

Nuorena miehenä hän sai mahdollisuuden ryhtyä ravintolayrittäjäksi ja tarttui ennakkoluulottomasti mahdollisuuteen. Oma yritys antoi työpaikan ja toimeentulon, ja suunnitelmat opiskeluista jäivät.

Bändiharrastus sysäsi liikkeelle idean rokkibaarista, jossa lavalle saisivat nousta vähän tuntemattomammat lähiseudun bändit – paikkakunnan kuuluisan rocktapahtuman, Provinssirockin, alkuperäiseen henkeen. ”Oli itselle kova haaste saada ravintola toimimaan.

Ainoa koulutus minulla on lukion jälkeen käyty armeijan johtajakoulutus. Yrityksen pyörittämiseen sain apua ja neuvoja parilta kokeneemmalta yrittäjältä. Aktiivisesti on silti itsekin pitänyt olla asialla.”

37-vuotias Peurala

Peurala työskentelee yhä baaritiskin takana. Toimistopöytä ei ole hänen paikkansa, vaikka senkin ääressä yrittäjän on maltettava jonkin verran viettää aikaa, että kaikki toimii.

Vuosien mittaan Peurala on saanut luotua rennon ja houkuttelevan rokkibaarin. Markkinointikeinoista paras on ollut puskaradio, joka on tehnyt hyvää maineen ryhdistämiselle. Hyvä meininki ilta illan perään on sopiva tavoite rokkibaarille.

Alkuvuosien tapaan

Ilmarisen asiakaslehti | www.ilmarinen.fi

9

”Ihmisethän lähtevät ravintolaan viihtymään ja etsimään hyvää tunnelmaa, hakemaan hyvää mieltä. Meillä saa kyllä joka pisteellä hymyn, ulko-ovelta ja narikasta tiskille asti.”

Peuralan luotsaaman Bar 15:n eli Warttibaarin henkilökunta ottaa asiakkaat vastaan hymyllä ja kohtelee kaikkia tasapuolisesti ystävällisellä asenteella. Ihmisestä huokuva asenne onkin yksi tärkeimpiä kriteerejä rekrytoitaessa uutta henkilökuntaa. ”Uusia ihmisiä töihin ottaessani olen luottanut enemmän intuitioon kuin statistiikkaan. Ja jos joku hyvä tyyppi suosittelee, ajattelen, että sen työnhakijankin on pakko olla hyvä tyyppi.”

Yrittäjän itsensä lisäksi baarin puolella työskentelee kaksi osa-aikaista työntekijää. Osa-aikaisina työskentelevät myös ovimiehet, vaatesäilytyksen työntekijät, miksaaja ja bookkaaja. Yksi omasta väestä hoitaa lisäksi siivoamisen. Kaikki noin 20 työntekijää ovat tuttuja, eikä Peurala ole käyttänyt vuokrafirmojen palveluja.

Peurala järjestää säännöllisesti työntekijöilleen työkykyä ylläpitävää toimintaa. ”Kerran vuodessa pidämme liikuntailtapäivän, ja olemme osallistuneet myös ravintoloiden väliseen jalkapalloturnaukseen.

Pikkujoulut ja Provinssirock kuuluvat myös vuoden vakio-ohjelmaan, johon koko henkilökunnalla on mahdollisuus osallistua.”

Baaritiskillä käydään usein läpi syvällisiä elämän kysymyksiä.

Valohenkilö Jenni Katajamäki valmistautuu työiltaansa.

10

Ilmarisen asiakaslehti | www.ilmarinen.fi

Asiakkaat Iina Ponsa, Kimmo Kaunisharju ja Timo Aulen ovat sitä mieltä, että Juha Peurala ansaitsi Suomen iloisin yrittäjä -tittelin.

Bar 15 on Jouni Alhon kantapaikka.

Työpaikan ilmapiiri pysyy hyvänä, kun asioista voi puhua avoimesti ja ilmaista ajatuksensa suoraan. On tärkeää, että työnantajaa on helppo lähestyä. ”Kun keskustelut käydään hyvällä fiiliksellä, osoitetaan arvostusta toisen työtä kohtaan. Henkilökunta pystyy vaikuttamaan omiin työvuoroihinsa: koska vuorot tehdään yhdessä, niin ne myös suunnitellaan yhdessä.”

Peurala pitää työtään baarissa enemmän auttamisena kuin juottamisena. Joka päivä töihin lähtiessään hän hiljaa mielessään päättää auttaa jotakin ihmistä. ”Ja joka ilta tulee töissä se hetki, kun tiedän, että tässä on se minun autettavani. Tämä on myös sellainen pieni psykologin virka.”

Baaritiskillä käydään usein läpi syvällisiä elämän kysymyksiä. Ihmiset tulevat joskus ravintolaan isonkin henkisen painolastin kanssa. Silloin on hyvä, kun voi asioita vatvoa jonkun kanssa, jolla on aikaa. ”Olen hyvä esittämään ne tyhmät kysymykset. Joskus asia on niin hankala, että ratkaisua on vaikea löytää. Silloin tapaan sanoa, että ota menneestä hyvät asiat irti ja lopeta tulevan murehtiminen.”

Peuralan ohje elämänmurjomille kuuluu lyhyesti: ”Ota vastuu onnellisuudestasi ja omista tekemisistäsi. Elä niin, että pystyt joka päivä katsomaan naamaasi peilistä. Ja positiiviset asiat esiin vaikka kaivamalla!”

Valohenkilö Eve Kaskela pitää huolta, että tunnelma rock-baarissa on kohdallaan myös valojen osalta.

Ilmarisen asiakaslehti | www.ilmarinen.fi

11

pahimmiksi kilpailijoiksi television ja internetin. Hän itse viettää hyvin vähän aikaa minkään ”ruudun” ääressä. Vaikka Suomen iloisin yrittäjä -tunnustus tuli Facebook-äänestyksenä, niin Peuralalla ei itsellään ole Facebook-tiliä. ”Tykkään enemmän näistä face-to-face-kohtaamisista.”

Peurala arvelee, että liiallinen ruudun tuijottaminen tylsistyttää ja vie päivästä enemmän aikaa kuin olisi tarpeen. Ruudun vaikutusta tai ei, mutta hänestä ihmisillä on usein turhan kova tarve hypätä seuraavaan asiaan ennen kuin edellinen on tullut käsiteltyä. ”Pitää olla tavoitteita ja unelmia, mutta sinne mennään askel kerrallaan. Pyrin ajattelemaan ja esittämään asiat positiivisesti, niin silloin lopputulemankin on mahdollista olla positiivinen.”

Hän ei ole herkkä stressaantumaan, mutta jos stressi meinaa yllättää, hän pakenee luontoon. ”Nautin olla puiden seassa, missä ei ole kovaa jalan alla.

Samasta syystä varmaan viihdyn myös jalkapallokentällä. Kaikki vaikuttaa kaikkeen – kun itsellä on hyvä olla ja tuntee tekevänsä oikein, se vaikuttaa ympäristöönkin. Omista ajatuksista vastuunottaminen on tärkeää.”

Peurala nimeää ravintolayrittäjän

juha peurala / bar 15 • ravintolayrittäjänä yli 15 vuotta • työllistää kaikkiaan noin 20 henkeä • tyky-toimintaa, mm. liikuntailtapäivä, Provinssirock ja pikkujoulut • työntekijöistä naisia 2-3 ja miehiä 14-15

Suomen iloisimman yrittäjän vinkit • Rakasta pyyteettömästi kaikkea, myös itseäsi • Ole aito ja iloinen • Tavoittele onnellisuutta • Elä hetkessä • Ota menneestä paras irti • Ajattele positiivisesti tulevasta • Ota vastuu itsestäsi

”On sitä hymyilty ennenkin”, nauraa Juha Peurala ja esittelee baarinsa mainossettiä varten otettua kuvaa.

Suomen iloisin yrittäjä valittiin ensi kertaa kertoo, että Suomen iloisimman yrittäjän valinnalla haluttiin muistaa niitä lukuisia pienyrittäjiä, joista suurin osa Suomen yrityksistä on. Yrittäjän on huolehdittava työhyvinvoinnistaan, mikä näkyy yrityksen toiminnassa muun muassa tyytyväisinä asiakkaina. ”Päätimme järjestää äänestyksen Facebookissa, jotta saisimme asian levitettyä mahdollisimman tehokkaasti. Halusimme nimenomaan, että asiakkaat levittävät tietoa, eivät yrittäjät itse.”

Suomen iloisimmaksi yrittäjäksi valittu seinäjokelainen Juha Peurala sai vain neljä ääntä enemmän kuin toiseksi sijoittunut karigasniemeläinen Seppo Härkönen. Molem-

Ilmarisen markkinointipäällikkö Mari Merilampi

12

Ilmarisen asiakaslehti | www.ilmarinen.fi

pien saaliina oli yli 5 000 ääntä. Härköstä äänestettiin yli valtakunnan rajojen, sillä kauppakeskus Härkösellä on asiakkaita myös Norjan puolella.

Asiakkaiden ilmoittamia yrittäjiä osallistui äänestykseen kaikkiaan 1 250 eri puolilta Suomea. Finaalissa oli kärkikaksikon lisäksi myös eläinlääkäri Outokummusta, korutaiteilija Vihdistä ja käsityöliikeyrittäjä Kokkolasta.

Palkintona kaikille finalisteille tuli roppakaupalla positiivista julkisuutta, mutta voittaja sai lisäksi 1 500 euron arvoisen työhyvinvointipaketin yritykselleen. ”Toivottavasti vastaava äänestys voitaisiin järjestää toistekin.

Haluamme joka tapauksessa jatkossakin muistaa suomalaisia yrittäjiä.”

Mistä saan tietoa ja asiantuntija-apua

yrityksen työhyvinvointiin?

Ilmarisen ratkaisu Työkaluja työhyvinvoinnin kehittämiseen

Olisin kiinnostunut kehittämään yritykseni työhyvinvointia, mutta yrityksemme ei ole budjetoinut aiheen koulutukseen suuria summia.

Lisäksi minulla ei ole aikaa matkustaa Helsinkiin erilliseen koulutukseen.

www. ilmarinen .fi

RATKAISU

MITÄ TARJOLLA

Lisäksi

Ilmarinen järjestää vuosittain ympäri

Ensi vuoden seminaarien aiheita ovat

Tietoa työhyvinvoinnista löydäT

työhyvinvointiseminaareja, joissa Ilmarisen omat ja muut alan parhaat asiantuntijat kertovat työhyvinvoinnin ajankohtaisista teemoista.

Seminaarit ovat hyviä tilaisuuksia saada käytännönläheistä tietoa sekä verkostoitua ja kuulla muiden yritysten kokemuksista. Tilaisuudet on suunnattu ensisijaisesti yritysten johdolle, henkilöstöstä ja kehittämisestä vastaaville henkilöille ja esimiehille. Tilaisuudet ovat Ilmarisen asiakkaille maksuttomia, yhteen tilaisuuteen voi osallistu yhdestä yrityksestä enintään kolme henkilöä.

esimerkiksi varhainen välittäminen 2.0, työhyvinvoinnin johtaminen ja ajankäytön tehostaminen. Tilaisuuksissa esiintyvät Ilmarisen työhyvinvointipäälliköiden lisäksi muun muassa Marja-Liisa Manka, Pekka Järvinen, Pauli Juuti, Pekka Pohjakallio ja Saku Tuominen.

Ensi vuoden seminaaripaikkakuntia ovat muun muassa Helsinki, Oulu, Joensuu, Rovaniemi, Turku, Vaasa, Jyväskylä, Mikkeli ja Kuopio.

Tutustu seminaaritarjontaan lehden takakannessa ja ilmoittaudu mukaan ajoissa osoitteessa www.ilmarinen.fi/tilaisuudet

myös nettisivuilta www.ilmarinen.fi/tyohyvinvointi. Työhyvinvoinnin sivuilla on tietoa esimiehenä toimimisesta, osaamisen kehittämisestä, työyhteisötaidoista, varhaisesta välittämisestä ja työhyvinvoinnin johtamisesta. Työhyvinvoinnin sivuilta löydät myös kätevät oppaat ja työkalut, jotka tukevat esimiesten ja työyhteisöjen työtä. Verkkopalvelusta löytyvien työkalujen avulla on myös mahdollista linkittää työhyvinvoinnin kehittäminen ja johtaminen osaksi yrityksen strategiaa.

Suomea

ilmarinen.fi/tilaisuudet

Ilmarisen asiakaslehti | www.ilmarinen.fi

13

14 Paremmat tulevaisuudennäkymät Puheenvuoro

Jaakko Kiander johtaja, talous ja eläkepolitiikka Ilmarinen

väestön ikärakenne ja oletus työllisyyden kehityksestä. Eläketurvakeskuksen syksyllä julkaiseman laskelman mukaan oletus suomalaisten eliniän pitenemisestä on muuttunut aiempaa varovaisemmaksi ja samalla oletus työllisyyden kehityksestä aiempaa positiivisemmaksi. Näiden muutosten vuoksi tuleva eläkemeno on muuttunut pienemmäksi kuin aiemmin oli arvioitu ja vastaavasti palkkasumma suuremmaksi. Yhdessä nämä muutokset tarkoittavat sitä, että eläkemenojen osuus palkkasummasta muodostuu pienemmäksi. Siitä huolimatta eläkemenojen osuus nousee 2030-luvulla yli 30 prosenttiin palkkasummasta.

Eläkemenojen kehitykseen vaikuttavat

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että eläkevakuutusmaksut nousisivat näin korkeiksi. Suomalainen työeläkejärjestelmä on osittain rahastoiva. Se tarkoittaa, että eläkemenojen nousuun on varauduttu rahastoimalla eläkevaroja, joiden tuotolla voidaan tasoittaa maksukehitystä.

Nyt julkaistun arvion mukaan

Oletus suomalaisten eliniän pitenemisestä on muuttunut aiempaa varovaisemmaksi.

työeläkemaksujen kestävä taso olisi noin 25 prosenttia palkoista. Tällä hetkellä työeläkemaksu on keskimäärin 22,8 prosenttia palkoista.

Keskusjärjestöjen neuvottelemassa työmarkkinaratkaisussa on alustavasti sovittu maksun nostamisesta 24,4 prosenttiin vuoteen 2016 mennessä. Uuden laskelman valossa tämä taso olisi jo lähellä pitkän ajan kestävää tasoa. Mitään suurta maksujen korotustarvetta ei siis vuoden 2016 jälkeen näyttäisi olevan.

Tulevaisuuteen kurottavat laskelmat ovat herkkiä oletuksille. Uudessa laskelmassa ei ole muutettu aiempaa oletusta siitä, että rahastoiduille työeläkevaroille saataisiin myös tulevaisuudessa keskimäärin 3,5 prosentin suuruinen reaalinen vuosituotto. Viimeisten 20 vuoden aikana tässä on onnistuttu, mutta tulevaisuus on varsin epävarma.

että suomalaisten työurien pidentyminen hiipuu eikä keskimääräisen eläkeiän oleteta nousevan. Oletus on varsin varovainen eikä siinä ole huomioitu, että elinaikakertoimen vaikutuksen voimistuessa yhä useammat voivat päätyä myöhentämään eläkkeelle jäämistään.

Laskelmassa myös oletetaan,

Laskelma uusitaan joka toinen vuosi, ja tulokset muuttuvat aina jonkin verran. Toteutunut kehitys antaa yleensä aiheen korjata laskelman taustaoletuksia johonkin suuntaan.

TEKSTI Joanna Sinclair KUVAT Olli urpela

Onnistunut muutos alkaa

yhdestä tavasta

hdysvaltalainen toimittaja Charles Duhigg tutkii tapojen merkitystä teoksessaan “The Power of Habit.

Why We Do What We Do in Life and Business” (Tapojen voima.

Miksi toimimme kuten toimimme elämässä ja bisneksessä). Kirja antaa työkaluja omien tapojen ymmärtämiseen ja vinkkejä tapojen muuttamiseen sekä yksilöille että yrityksille.

Pitkän uran The New York Timesin tutkivana toimittajana luonut, Pulitzer-palkittu Duhigg taitaa tarinoiden punomisen salat. Mies kertoo saaneensa kimmokkeen tapatutkimuksista kertovalle kirjalleen juttumatkalla Irakissa. Duhigg kohtasi siellä yhdysvaltalaismajurin, joka uskoi tapojen voimaan.

Majuri oli huomannut, että irakilaisten keskuudessa levottomuudet alkoivat paikoilla, joissa oli iltaisin katuruokakojuja. Ihmiset kokoontuivat päivän päätteeksi yhteen, jäivät kojujen luo syömään ja vähitellen joukossa tyytymättömyys kasvoi mellakaksi. Majuri poisti ruokakojut ja kaikkien yllätykseksi levottomuudet vähenivät merkittävästi.

Y

Ilmarisen asiakaslehti | www.ilmarinen.fi

15

Duhigg tutustui tapatutTimesin toimituksessa syömässä aina iltapäivisin kello kimukseen tosissaan. Hyvä niin, sillä innokkaan asiaan kolmen aikaan lounasravintolassa keksi. Pahe ei tunnu paneutumisen seurauksena syntynyt teos on mielenkiinsuomalaisesta ensilukaisulla kummoiseltakaan, mutta toista luettavaa niin muutostyötä luotsaaville yritysjohtaDuhigg puhuukin amerikkalaisesta rasva-sokeripomjille kuin kehityshaluisille yksilöille. Kirja on menestynyt mista, jossa on helposti yli 600 kaloria. Vaimo alkoi parhaiten myyvien kirjojen listoilla ympäri maailmaa. huomautella miehelleen kertyneistä kiloista ja jotain piti Duhigg osoittaa aivotutkimuksen ja esimerkkien tehdä. avulla, millainen voima tavoissa piilee. Tavat ohjaavat toiPahan tavan katkaisemiseksi Duhigg jakoi keksinsyömintaamme paljon vahvemmin, kuin moni äkkiseltään misrutiininsa osiin. Hänelle ärsyke oli kellonaika, käytös uskoisi. Tapojen voimakas pinttymistaipumus johtuu siitä, oli keksin syöminen ja palkkio oli työkavereiden kanssa että ne synnyttävät neurologisen juttelu työpaikan kahvilassa. Tapasilhimon. Duhigg selventää asiaa mukan vaiheet oivallettuaan Duhigg kertomalla muun muassa MIT:n lopetti kahvilassa käynnin ja meni yliopistossa tehdyistä tutkimuksen sijaan aina kello kolmelta jutsista, joissa tapojen ja rutiinien telemaan toviksi jollekin kollegalle. syntykaava todettiin labyrinttiin Kymmenen minuutin kuluttua hän charles duhigg päästettyjen koerottien avulla. palasi tyytyväisenä takaisin työpisKokeet osoittivat, että rottien teelleen ja jatkoi hommia. Keksien aivot reagoivat uusiin tilanteisiin kolmivaiheisesti, muosyöminen jäi, eikä vaimokaan enää huomautellut hoikisdostaen tapasilmukan: ärsyke-käytös-palkkio. Ihmisaituneelle miehelleen laihdutustarpeesta. vot toimivat pitkälti samalla tavalla. Silmukan toistuessa Duhiggin mukaan tapojen muuttamiseen on eräs tarpeeksi usein uudesta käytösmallista muodostuu ajan kanssa rutiini, jota emme kyseenalaista. Tapa on syntynyt. ehdoton sääntö: muuta yksi tapa kerrallaan. ElämäntaDuhigg avaa tapasilmukan kertomalla omasta pahees- paremonttia tai isoa organisaatiomuutosta ei saa tehdä ahnehtien, usein onnistumisen edellytys on keskittyminen taan. Hänellä oli tapana käydä työpaikallaan New York

Majurin esimerkin jälkeen

Maailma muuttuu tapa kerrallaan.

16

Ilmarisen asiakaslehti | www.ilmarinen.fi

ja yhteisöihin, Duhiggin viesti käy entistä kiinnostavammaksi. Hän kertoo alumiiniyritys Alcoan tarinan 1980-luvun lopusta.

Tappiokierteeseen ajautunut yritys nousi ahdingostaan uuden toimitusjohtajan Paul O’Neillin myötä. Hän uskoi tapojen voimaan. O’Neill tiesi, miten vaikeaa organisaatiomuutos on ja etteivät ihmiset muutu käskemällä.

Niinpä hän aloitti suureksi tietämänsä muutostyön keskittymällä vain yhteen asiaan: työturvallisuuteen.

O’Neill loi Alcoaan tapasilmukan. Jos työturvallisuudessa tapahtui pienikin rike, osaston esimiehen tuli laatia asiasta vuorokauden sisällä raportti, jossa kerrottiin, miten tilanne voitaisiin jatkossa välttää. Uusi tapa pakotti Alcoan esimiehet perehtymään aiempaa tarkemmin työprosesseihin.

Tämä poiki ennen näkemättömän määrän uusia ideoita ja kehitysehdotuksia.

O’Neillin esittelemästä työturvallisuusmallista tuli avaintapa, jonka avulla koko organisaatio käänsi kelkkansa uuteen kasvuun. Työturvallisuusraporttien myötä yrityksen laatu parani, tuottavuus kasvoi huimasti ja menot saatiin kuriin. Kun O’Neill jätti paikkansa Alcoan johtajana vuonna 2000, oli yrityksen nettotulos viisinkertaistunut vuodesta 1987, jolloin hän käynnisti organisaatiomuutoksensa luomalla yhden uuden tavan.

Kun siirrytään yksilötasolta yrityksiin

Charles Duhigg puhui marraskuussa 925 Festivaaleilla Helsingissä.

vain yhteen asiaan. Aloita yksi hyvä tapa, ja toista sitä niin monta kertaa, että siitä tulee rutiini, johon ryhdyt automaattisesti.

Joillakin tavoilla näyttää Duhiggin mukaan olevan erityinen voima. Hän käyttää näistä tavoista nimitystä ”keystone habits”, jonka voi suomentaa vaikkapa avaintavaksi. Jos saat tällaisesta avaintavasta rutiinin, Duhigg vakuuttaa, että siitä seuraa kokonainen positiivisten tapojen ketju muillakin elämän osa-alueilla.

Jos esimerkiksi Duhiggin tapa syödä iltapäivisin makeaa tuntuu tutulta, mutta sinulle suurin palkinto ei ole työkaverin kanssa juttelu vaan sokeri, niin apu voi löytyä ruokapäiväkirjasta. Duhiggilla kertoo tutkimuksessa, jossa 1 600 ihmistä piti ruokapäiväkirjaa kaikista syömisistään noin kerran viikossa. Alku oli hankala. Asia unohtui, ensi-innostuksen jälkeen moni ei olisi jaksanut kirjata syömisiään – mutta ne ihmiset, jotka onnistuivat tekemään ruokapäivän pitämisestä säännöllisen tavan, olivat kuuden kuukauden kuluttua tutkimuksen aloittamisesta laihtuneet kaksi kertaa enemmän kuin tutkimusverrokit.

Duhigg suosittelee tapojen tarkastelua, rutiinien järkevyyden kyseenalaistamista ja ryhtiliikettä kaikille, niin yksilöille kuin yrityksillekin. Toimittaja kiteyttää viestinsä tehokkaasti: ”Kun ymmärrät, että tapoja voi muuttaa, sinulla on vapaus – ja vastuu – tehdä niin.”

Duhigg osaa kannustamisen taidon, mutta yleistää mielellään hyvän esimerkkitarinan yleispäteväksi totuudeksi. Jos lukijalla on pahana tapana ärräpäiden päästely huonolla tuulella tai muu pienehkö pahe, hän saa taatusti Duhiggin opeista paljon uutta ajateltavaa.

Sen sijaan esimerkiksi uhkapeli-, alkoholi-, ruoka- tai lääkeriippuvuuteen sairastunut yksilö tuskin allekirjoittaa sen helppouden, jolla Duhigg markkinoi tapojen muuttamisen mahdollisuutta, sillä kirjailija niputtaa samaan syssyyn surutta vakavat addiktiot, pienet paheet ja organisaatiouudistukset.

Duhigg vetää muutaman mutkan suoraksi, mutta kirjan perusviesti on silti arvokas. Se luo intoa ja uskoa siihen, että harva meistä on loppujen lopuksi tapojensa vanki. Muutokseen pystyy niin yksilö kuin organisaatiokin, kun muistaa avaimen onnistuneeseen muutokseen: opettele tai poista yksi tapa kerrallaan.

Ilmarisen asiakaslehti | www.ilmarinen.fi

17

18

Jouhevasti eläkkeelle Vanhuuseläkkeelle jäädään valinnan mukaan 63–68-vuotiaana, mutta miten se tapahtuu?

Prosessi

Kirjanpitäjä Irmelin 63-vuotispäivä lähestyy joulukuussa. Irmeli on jo jonkin aikaa miettinyt eläkkeelle siirtymistä. Hän keskustelee työnantajansa kanssa tilanteesta ja pyöräyttää eläkeprosessin käyntiin.

Irmeli irtisanoutuu töistä, sillä eläkkeelle siirtyminen edellyttää työsuhteen päättämistä. Irmeli sopii työsuhteen päättymispäivästä irtisanomisajan huomioiden.

Jos Irmeli olisi ehtinyt 68 vuoden ikään, työsuhdetta ei tarvitsisi erikseen päättää.

Irmeli hakee eläkettä täyttämällä eläkehakemuksen netissä. www.ilmarinen.fi/ elakepalvelu

Koska hakemuksen kohdat on täytetty hyvin, lisätietoja ei tarvitse pyytää. Irmeli saa eläkeyhtiöltä kirjeen, jossa kerrotaan eläkehakemuksen käsittelystä.

Hakemus kannattaa tehdä noin kuukautta ennen eläkkeelle jäämistä.

marraskuu

Yrittäjä-Esko 63 v

Eläkeyhtiö vastaanottaa hakemuksen.

Hakemus laitetaan vireille.

Yrittäjä-Eskon YEL-vakuutus päättyy vanhuuseläkkeen alkaessa 63-vuotiaana. Yrittäjänä Eskon tulee huomioida muutama seikka: Yrittäjän YEL-vakuutus päättyy vanhuuseläkkeen alkaessa. Esko voi yrittäjänä vapaasti jatkaa aikaisempaa yrittäjätoimintaansa tai aloittaa uuden toiminnan. YEL-eläkevakuutuksen voi silloin ottaa vapaaehtoisesti ja kartuttaa näin lisää eläkettä. Eläkettä karttuu vanhuuseläkkeellä 1,5 prosenttia YEL-työtulosta vuodessa.

Uuden eläkkeen Esko voi hakea maksuun 68-vuotiaana.

Jos Esko ei kuitenkaan jää vanhuuseläkkeelle, vaan jatkaa työskentelyään yrittäjänä 68 vuoden ikään, hänelle karttuu eläkettä 4,5 prosenttia YEL-työtulosta vuodessa.

18

Ilmarisen asiakaslehti | www.ilmarinen.fi

Ilmarinen lähettää työnantajalle työsuhteen päättymisilmoituksen, jolla työantaja ilmoittaa työsuhteen päättymispäivän ja lopulliset ansiot työsuhteen päättymiseen saakka. Eläkepäätös tehdään näiden tietojen perustella. Valveutunut työnantaja ilmoittaa pyydetyt tiedot ripeästi.

Eläkeyhtiö voi nyt laskea Irmelin eläkkeen.

Jos Irmeli olisi jatkanut 68 vuoden ikään, tarvitaan palkkatiedot täyttämiskuukauden loppuun.

LISÄTIETOJA www.ilmarinen.fi/elakepalvelu tai puh. 010 195 000

Irmeli tilaa uuden verokortin www.vero.fi/verokortti tai puh. 020 697 000, koska eläkettä verotetaan eri tavalla kuin palkkatuloa.

Verotoimisto lähettää uuden verokortin suoraan eläkeyhtiölle.

Irmeli saa postitse eläkepäätöksen ja info-kirjeen, jossa kerrotaan, mitä pitää vielä huomioida.

joulukuu

Työnantajalta saatujen tietojen jälkeen eläkepäätöksen tekeminen on nopeaa. Irmelin tapauksessa hakemus jätettiin marraskuun lopussa ja eläke starttasi tammikuun alusta.

Ilmarinen lähettää Irmelille työeläkekortin automaattisesti noin kahden viikon sisällä eläkepäätöksen antamisesta.

Kortilla Irmeli voi mm. saada ansaitsemiaan alennuksia. (www.tyoelakekortti.fi)

Irmeli päättää nauttia vapaaherrattaren elämästä, matkustella, mökkeillä ja aloittaa vihdoinkin sen kauan haaveilemansa huonekalujen entisöintikurssin.

tammikuu

Koska Irmelillä riittää edelleen virtaa myös työelämää kohtaan, hän jatkaa työn tekemistä. Vanhuuseläkeläinen voi työskennellä rajoituksetta eikä työskentely vaikuta maksussa olevaan eläkkeeseen.

Vanhuuseläkkeen rinnalla tehdystä työstä karttuu uutta eläkettä 1,5 %, jonka voi hakea maksuun 68-vuotiaana.

Ilmarisen asiakaslehti | www.ilmarinen.fi

19

Heini Tuorila, Ville Ylläsjärvi, Esa Piukkula, PractiColin konsultti Anna-Maria Heikkinen ja Susanna Korteniemi ovat kaikki yhtä mieltä siitä, että henkilöstön on hyvä päästä vaikuttamaan yrityksen käytännöistä yhdessä johdon kanssa.

Kun

tarkoittaakin hyvää TEKSTI Mika Kulju KUVAT Kai Tirkkonen

20

Ilmarisen asiakaslehti | www.ilmarinen.fi

Oululainen Haltian Oy kasvaa kovaa vauhtia ja osoittaa, että kirjainpari yt voi tarkoittaa myös hyviä asioita. altian syntyi reilu vuosi sitten ja alusta saakka toimintaperiaatteisiin on kuulunut positiivisen työnantajamielikuvan luominen. Toimitusjohtaja Pasi Leipälän mukaan yhteishengen merkitys korostuu, kun toiminta on vielä kehittymisvaiheessa. ”Työntekijämäärän kasvu on ollut nopeaa, sillä olemme vuodessa kasvaneet viidestä perustajasta yli 50 omaan työntekijään sekä noin 15 alihankkijaan. Erilaisten käytäntöjen sopimisille on siis tarve”, korostaa Leipälä.

Leipälän mukaan nuorella yrityksellä on puolellaan se etu, että käytännöistä voidaan luoda heti alusta saakka yrityksen näköiset ja oloiset. ”Haluamme saada henkilökuntamme näkemyksen ja asiantuntemuksen yrityksen käyttöön. Haluamme myös tietää, minkälaiset käytännöt ovat henkilöstön mielestä hyviä erilaisissa tilanteissa. Haltianin koko henkilökunta on korkeasti koulutettuja asiantuntijoita, joten näkemystä ja vaikutushalua löytyy helposti”, Leipälä toteaa.

H

Ilmarisen asiakaslehti | www.ilmarinen.fi

21

Haltian hankki henkilöstöjohtamisen asiantuntijapalveluyrityksen PractiCol Oy:n, joka on ollut kumppanina käytännössä alusta saakka. ”Projektin aluksi tehtiin työpaikkaselvitys, jonka perusteella valittiin ensimmäiset kehityskohdat.

Tarpeen mukaan meitä on ollut konsultoimassa PractiColin Anna-Maria Heikkinen”, kertoo Leipälä.

PractiCol on keskittynyt toiminnan kehittämiseen ja johtamisen käytäntöjen rakentamiseen etenkin pienille ja keskisuurille kasvuyrityksille, joiden kilpailukykyä ja tuloksellisuutta on mahdollista parantaa henkilöstöjohtamisen keinoin. ”Haltianilla hyvän henkilöstöjohtamisen tärkeys ja sen yhteys liiketoimintaan on ymmärretty erinomaisesti”, kertoo PractiColin konsultti ja osakas Heikkinen. ”Meille on tärkeää, että rakennetut toimintamallit ja käytännöt toimivat yrityksen arjessa ja siksi jokaiselle asiakkaalle rakennetaan juuri sen tarpeisiin sovitettu palvelu”, Heikkinen jatkaa.

Haltianissa käytäntöjä kehitetään jatkuvasti vastaamaan kasvavan yrityksen tarvetta. Henkilöstökäsikirjasta löytyvät yhtiön yleiset perehdytys- ja toimintavinkit ja muun muassa käytännöt, millä tavalla yhtiön tilasta keskustellaan henkilöstön kanssa, käytännön ohjeet matkavarauksiin, matkalaskutuksiin, tietoturvaan ja työterveyspalveluihin. Yhteisesti sovittujen toimenpiteiden seuranta toimii, kun kaikille on selvää missä ja milloin asioita käsitellään. ”Henkilöstöetuja on kehitetty henkilöstön toiveiden mukaan, henkilöstön edustus on ollut mukana organisaatiota määritettäessä ja työsuojeluun on kiinnitetty huomiota”, listaa toimitusjohtaja Leipälä yhteisiä kehitystoimia.

Yhteistoiminnan kehittämisen avuksi

Meillä ei mene turhaa aikaa perusasioiden kertaamiselle kaikkiin tilanteisiin erikseen.

Työsuojeluvaltuutettu Tomi Hautala

Haltianin työsuojeluvaltuutettuna työskentelee

Luottamushenkilö Tommi Lepistö ja PractiColin konsultti Anna-Mari Heikkinen.

22

Ilmarisen asiakaslehti | www.ilmarinen.fi

vanhempi mekaniikkasuunnittelija Tomi Hautala, joka oli aikoinaan yrityksen ensimmäinen palkattu työntekijä.

Hautalan innostunut olemus kertoo, että Haltianissa yhteistoiminta tarkoittaa yhdessä tekemistä ja sopimista. ”Olemme saaneet aikaan paljon hyviä yhteisiä asioita.

Malliesimerkkinä voi sanoa yrityksen kesäjuhlat, joihin oli kutsuttu perheet mukaan. Järjestimme lapsille ohjelmaa ja pidimme porukalla hauskaa”, sanoo Hautala.

Hautalan mukaan mediassa tuodaan yleensä esille yhteistoiminnan negatiivisin puoli, vaikka todellisuudessa yt:n sisältö voi olla täysin jotain muuta: ”Aloitin työsuojeluvaltuutettuna kevättalvella ja on ollut erittäin mielenkiintoista oppia uutta. Työpaikalla olemme kiinnittäneet huomiota esimerkiksi ergonomiaan ja valaistukseen.”

Samoilla linjoilla on myös luottamushenkilö Tommi Lepistö, joka työskentelee RF-antenniasiantuntijana.

Lepistön mukaan yhteistoiminnasta on tullut luonnollinen osa toimintaa muun muassa ”vuosikellon” ansiosta.

Vuosikello määrittää, että tietyt yhteisesti sovittavat asiat tulee hoidettua systemaattisesti.

Lepistö toteaa, että hyvän ilmapiirin työpaikalla on monenlaisia positiivisia vaikutuksia: ”Kun työntekijä viihtyy työssään, tulee yleensä parempaa tulosta. Lisäksi hyvästä työpaikasta sana leviää, joten ilmapiirillä on merkitys myös rekrytoinnin kannalta.”

Haltian Oy

Haltian on alkuvaiheen innovatiiviseen konseptointiin erikoistunut täyden palvelun tuotekehitystalo, joka suunnittelee korkealaatuisia tuotteita globaalisti toimiville korkean profiilin asiakkailleen. ”Haltianin työntekijät ovat suurin kilpailuvalttimme. Harvasta tiimistä löytyy yhtä korkealuokkaista tuote- ja ohjelmistosuunnitteluosaamista”, kertoo toimitusjohtaja Pasi Leipälä.

Leipälän mukaan tarkoin valittu tiimi hallitsee kaikki viimeisimmät teknologiat ja uusimmat innovatiiviset työmenetelmät, ja pystyy täten suunnittelemaan isoja kokonaisuuksia aina kuluttajaratkaisuista pilviarkkitehtuureihin ja -sovelluksiin. ”Hyvin suunniteltu prosessimme tekee meistä tehokkaan kumppanin uusien ja erittäin laadukkaiden elektroniikka- ja ohjelmistotuotteiden suunnitteluun ja markkinoille saattamiseen”, sanoo Leipälä.

Toimitusjohtaja Pasi Leipälä uskoo, että henkilöstön motivaatio pysyy parempana, kun he voivat myös vaikuttaa yrityksen toimintatappoihin.

Sekä Hautalan että Lepistön puheista voi päätellä, että Haltian on onnistunut rakentamaan brändiään hyvinvoivan työyhteisön kautta. ”Työntekijöille on tarjottu esimerkiksi liikunta- ja kulttuuriseteleitä ja mahdollisuus hierontaan kerran kuukaudessa. Nämä ovat pieniä asioita, jotka kuitenkin ovat työntekijöille merkityksellisiä”, toteaa Hautala.

Konsultti Anna-Maria Heikkisen mukaan on sääli, että yhteistoiminta on monesti demonisoitu negatiiviseksi asiaksi. Heikkinen sanoo, että yhteistoiminnan toteuttaminen yrityksen arjessa on ennen kaikkea vuorovaikutusta, yhdessä kehittämistä ja osallistumista. Samalla luodaan yrityksen johtamiseen ketterää järjestelmällisyyttä. ”On tärkeää luoda kasvuyritykselle systemaattinen toimintatapa ja johtamisen kulttuuri. Yhdessä ne ovat tärkeä kilpailutekijä”, arvioi Heikkinen.

Leipälä pystyy täysin allekirjoittamaan Heikkisen sanomiset, sillä yhteistyö konsulttiyrityksen kanssa on tuottanut erinomaisia tuloksia: yhteistoiminnasta on tullut arkinen työkalu yrityksen johtamiseen. ”Meillä on tällä hetkellä olemassa perusrunko kaikkiin tarvittaviin käytäntöihin. Meillä ei mene turhaa aikaa perusasioiden kertaamiselle kaikkiin tilanteisiin erikseen. Käytännöt ovat kuitenkin joustavat, joten toiminta ei ole byrokraattista ja jäykkää”, korostaa Leipälä. ”Lisäksi henkilöstön motivaatio pysyy parempana, kun he pääsevät vaikuttamaan toimintatapoihinsa, eikä kaikki tule ns. ”ylhäältä annettuna”. Myös johto pääse helpommalla, kun annamme henkilöstön tehdä osan ideoinnista ja määrittelytyöstä”, päättää toimitusjohtaja Leipälä.

yhteistoiminta Yhteistoimintalakia sovelletaan sellaisissa yrityksissä, jossa työskentelee vähintään 20 työntekijää.

Yt-menettelyn tavoitteena on kehittää työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa yrityksessä tehtäviin päätöksiin, jotka koskevat heidän työtään, työolojaan ja asemaansa yrityksessä.

Tarkoituksena on myös tiivistää työnantajan, henkilöstön ja työvoimaviranomaisten yhteistoimintaa.

Yt-laki edellyttää, että yritys käsittelee yhteistoimintamenettelyssä henkilöstösuunnitelman ja henkilöstön koulutustavoitteet. Jokaisella työpaikalla on oltava nimetty työsuojelupäällikkö, jonka tulee olla riittävän perehtynyt oman alansa työsuojelusäännöksiin ja turvallisuuden kehittämiseen. Työsuojelupäällikkö huolehtii työsuojelun yhteistoiminnan järjestämisestä ja kehittämisestä.

Työpaikoilla, joilla työskentelee yli 10 työntekijää, työntekijöiden on valittava keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua. Yli 20 työntekijän yrityksessä on perustettava työsuojelutoimikunta.

Lähde: www.tem.fi

Ilmarisen asiakaslehti | www.ilmarinen.fi

23

24

Ilmarisen asiakaslehti | www.ilmarinen.fi

Kuka tuottaisi

kuntien tehtävät?

Kunnille on sälytetty liikaa tehtäviä käytettävissä oleviin resursseihin nähden. Miten tehtävät pitäisi jakaa? Kuinka paljon kuntien tehtäviä voitaisiin siirtää yrityksille? Mistä kunnille löydettäisiin lisää elinvoimaa?

TEKSTI sari okko kuvat matti immonen kuvitus hans eiskonen

Debatissa keskustelevat Suomen Kuntaliiton apualaisjohtaja Reijo Vuorento

K

untien lakisääteisten

tehtävien määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 1990.

Tehtäviä on tänä päivänä reilut 560, joiden lisäksi kunnilla on liki tuhat tehtävistä johtuvaa velvoitetta. Samaan aikaan julkisen sektorin varat hupenevat väestön ikääntyessä. ”Kehitys on kestämätön. Kunnallisia palveluita säädellään ylhäältä annetuilla normeilla siten, että ne monesti estävät uudet ideat, jouston ja luovuuden. Lakisääteiset tehtävät vievät kunnissa voimavarat kehittämistyöstä ja tehokkaasta elinkeinopolitiikasta, joilla luodaan kuntiin elinvoimaa”, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala lataa.

Suomen Kuntaliiton apulaisjohtaja Reijo Vuorento jakaa huolen. ”Kuntatalous on suurissa vaikeuksissa eivätkä kunnat pysty hoitamaan kaikkia tehtäviään nykyisillä voimavaroilla.

Kuntapalveluissamme on tällä hetkellä noin

ja Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala.

440 000 henkilöä, mikä on suunnilleen sama määrä kuin 20 vuotta sitten, vaikka tehtäväkenttä on reilusti laajentunut.” ”Nykyisessä tilanteessa on keksittävä yhä tehokkaampia tapoja kuntien vastuulla olevien palvelujen tuottamiseksi. Tämä vaatii väistämättä entistä parempaa markkinoiden toimivuutta eli sitä, että kuntien lisäksi palvelujen tuottajina on muitakin tahoja”, Kujala sanoo. ”Kunnissa ei ole edelleenkään riittäviä laskelmia oman palvelutuotannon hinnoista. Faktojen puutteessa päättäjät eivät pysty tekemään päätöksiä eivätkä vertailemaan kuntien, yritysten tai järjestöjen tuottamien palvelujen hintoja.”

Kujala antaisi kunnille mahdollisuuden avata palvelumarkkinoitaan yritysten tuottamiksi paljon vapaammin kuin tällä hetkellä on mahdollista, sillä laatu syntyy eri tuottajien välisestä reilusta ja avoimesta kilpailusta. Vaikka ulkoistamisen määrä on kasvanut, takapakkiakin on otettu.

Ilmarisen asiakaslehti | www.ilmarinen.fi

25

”Otetaan esimerkki: Ajokorttilain uudistuksen myötä optikon autoilijalle tekemä näkökyvyn 45-vuotistarkastus poistui. Nyt tarkastuksia ollaan siirtämässä julkiselle terveydenhuollolle, mikä heikentää optikkoliikkeiden toimintaedellytyksiä. Kunnilta muutos edellyttää merkittäviä investointeja niin laitteisiin kuin koulutukseen.” ”Tällainenkin kehitys kuuluu toki markkinoiden toimivuuteen, mutta vain siinä tapauksessa, että kunnan oma organisaatio pystyy tuottamaan palvelun laadukkaammin tai edullisemmin”, Kujala lisää. että kunnissa olisi heikko tuottavuus. Pohjoismaisessa vertailussa suomalaiset kunnat pärjäävät varsin hyvin ja tuottavat palvelut pienemmällä bkt-panostuksella kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa.

Vuorento on samaa mieltä siitä, että kuntien ja yritysten välistä yhteistyötä tarvitaan. Uudet tuotantotavat ovat tervetulleita ja pakottavat kunnatkin ikään kuin tarkistamaan omia toimintojaan ja ottamaan opiksi hyvistä käytännöistä. ”Kuntien ensisijaisena tehtävä ei ole luoda markkinoita, jotka toimisivat täysin markkinatalouden lakien mukaan, vaan varmistaa toimivat palvelut kuntalaisilleen.

Kunnilla on kokonaisvastuu. Esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimea ei voida ulkoistaa kokonaan, koska kunnilla on myös lakeihin perustuvaa viranomaisvastuuta.”

Vuorento ei allekirjoita sitä,

Kunnilla on kokonaisvastuu kuntalaisten hyvinvoinnista.

Tähän kuuluu myös hyvä yhteistyö yrittäjien kanssa.

REIJO VUORENTO

26

Ilmarisen asiakaslehti | www.ilmarinen.fi

”Kun ulkoistettuja palveluita on otettu takaisin kuntaan, syynä on ollut usein osaoptimointi. Vaikka nykytilanteessa on parannettavaa, lähtökohtaisesti tilanne on kohtuullisen hyvä. Kun on syytä ulkoistaa, toivomme, että valinnoissa kannustettaan paikallista yrittäjyyttä.”

Kuntien ulkoistettujen palvelujen määrä on lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimäärin 8,2 prosenttia vuodessa. Vauhti ei ole Suomen Yrittäjien mukaan riittävä. ”Esimerkiksi kuntien sosiaali- ja terveysmenoista ostettujen palvelujen osuus on vain reilut 10 prosenttia.

Vaikka ei keskusteltaisikaan siitä, onko määrä paljon vai vähän, emme kuitenkaan voi puhua valtavasta yksityistämisbuumista”, Kujala toteaa.

Jos Kujalalta kysytään, miten saada tehokkaimmin tuotettua kuntien vastuulla olevat palvelut, vastaus on selvä: ”Reipasta ulkoistamista tarvitaan.”

Kujala näkee yhtenä ongelmana sen, ettei kunnilla ole toimivia palvelustrategisia linjauksia. ”Usein palvelustrategia on lähinnä nykytilan kuvaus. Se on hyvä lähtökohta, mutta siitä puuttuu tahtotila. Se ei kerro, miten palvelut tuotetaan:, mitä tehdään itse, mitä ostetaan tai mitä tehdään naapurin kanssa.”

”Jos haluamme turvata vähintäänkin nykyisen tasoiset hyvinvointipalvelut, on tehtävä iso reformi. Pitää uskaltaa pohtia kunnan, julkisen ja yksityisen sektorin vastuunjakoa, mutta myös yhteiskunnan ja yksilön välistä vastuunjakoa.”

”Ulkoistettuihin palveluihin liittyy usein enemmän valvontaa kuin kunnan itse tuottamiin. Laatukriteerit asettaa kunta, joka myös valvoo palveluiden toimivuutta.

Lisäksi valtionviranomaisena AVI valvoo yksityisiä palveluita”, Kujala lisää.

Kuntaliitto on moittinut hallitusta tehtävistä, joita kunnille on kasattu ilman täysimääräistä rahoitusta. Suomen Yrittäjät teki keväällä 2013 oman herättelevän keskustelunavauksen, jossa listattiin kovallakin kädellä kuntien tehtäviä: mitä poistaa, mitä siirtää, mitä ulkoistaa. ”On selvää, että kunnilla on liikaa tehtäviä suhteessa rahoitusmahdollisuuksiin. Emme kuitenkaan halua ottaa kantaa yksittäisiin tehtäviin tai siihen, mitä pitäisi poistaa tai ulkoistaa. Kunnilla on jo nyt hyvinkin laajat mahdollisuudet ulkoistamiseen. Pitkälti asia on kunnista itsestään kiinni”, Vuorento toteaa. ”Kunnalla on vastuu palvelujen saatavuudesta ja laadusta. Kun ulkoistetaan, kyse on kunnallisen toiminnan uudelleenjärjestämisestä ja tehostamisesta. Kunnan tehtävänä on pitää huolta siitä, että kaikki julkisen sektorin kanssa tehdyt sopimukset vastaavat tavoitteita.”

Vuorento ja Kujala sanovat,

että kunnilla ja yrittäjillä on kova kohtalonyhteys markkinoiden toimivuudesta.

Kyseessä on 20 miljardin euron markkinat, joilla pitäisi pystyä löytämään yhteiset intressit. Eri miltä ollaan siitä, miten markkinat jaetaan.

Suomen Yrittäjien pitkän aikavälin tavoitteena on, että puolet kuntien tehtävistä olisi kuntien itsensä tuottamia ja puolet ostettuja. Ja jos vielä tarkemmin pilkotaan, 25 prosenttia ostopalveluista voisi olla hankintalain ja 25 prosenttia palvelusetelin mukaista toimintaa. ”Prosenttiluvut ovat tuulesta temmattuja emmekä ota niihin kantaa. Tarvitsemme hyvää ja tiivistä yhteistyötä yrittäjien kanssa, mutta kuntien oma palvelutuotanto on kuitenkin se kivijalka, jota emme lähde murentamaan.

Kunnilla on oltava jatkossakin kokonaisvastuu ja oma palvelutuotanto. Ulkoistamista pitää tarkastella toimialoittain”, Vuorento vastaa. ”Olemme esittäneet, että kuntien palvelustrategia tulisi pakollisena lakiin. Tämäkin liittyy kuntien hengiltäsäätelyn estämiseen. Keväisen keskustelunavauksemme herättämä palaute kertoo siitä, että olemme oikealla tiellä.

Kunnan elinvoimasta on pidettävä huolta”, Kujala sanoo.

Vuorento on samaa mieltä: kohtalonyhteys vallitsee ja yrittäjyyttä voisi lisätä myös kunnan omassa tuotannossa.

Kunnat tarvitsevat lisää vaihtoehtoja ja valinnanvapautta.

Yrittäjien ja kuntien kohtalonyhteys on hankinta.

ANSSI KUJALA

Ilmarisen asiakaslehti | www.ilmarinen.fi

27

Tarkista työeläkeote Vuosilaskelma valmistuu Vakuuta kesätyöntekijät Tarkasta ennakkopalkkasumma Tarkasta työtulo

KEVÄT KESÄ SYKSY

Tee vuosi-ilmoitus TyEL-vakuutukseesi ansioiden ilmoitustavaksi vuosi-ilmoittamisen, täytyy ilmoitus tehdä tammikuun loppuun mennessä.

Kun edellisen vuoden maksetut ansiot on ilmoitettu, Ilmarinen tekee niiden perusteella vuosilaskelman.

Vuosiansioiden lisäksi tulee ilmoittaa työsuhteiden alkamiset ja päättymiset välittömästi tai vähintään neljännesvuosittain. Ansiot ilmoitetaan sen vuoden ansioksi, jona ne on maksettu. Vuosi-ilmoituksen teet kätevimmin verkkopalvelussa.

Jos olet valinnut

Vuosi-ilmoituksella ilmoitetaan:

1

työntekijöiden tarkat ansiot

2

tiedot alkaneista ja päättyneistä työsuhteista, jos ilmoituksia ei ole vielä tehty

Lue lisää vuosi-ilmoittamisesta ilmarinen.fi/vuosi-ilmoitus

Tarkista ennakkopalkkasumma jo vuodelle 2014 yrityksen kaikille työntekijöille vuoden aikana maksettavista palkoista. Ennakkopalkkasummaa käytetään ennakkomaksujen arvioinnin perusteena, kun työnantaja maksaa ennakkomaksunsa Ilmarisen lähettämän laskun mukaan. Ensimmäisen vakuutuskauden ennakkomaksut lasketaan vakuutuksen alkaessa ilmoitetun palkkasumman perusNäin otat verkkopalvelun käyttöösi: teella. Seuraavina vuosina ennakkomaksut arvioidaan edellisen vuoden toteutuneiden palkkojen Maksuttoman verkkopalvelun sekä arvioidun palkkakehityksen käyttäjätunnukset saat asiakaspalveperusteella.

Ennakkopalkkasumma on arvio

TALVI

lustamme numerosta 010 195 000.

Jos nykyinen arvio poikkeaa olennaisesti ensi vuoden arviosta, voit ilmoittaa uuden arvion kätevästi verkkopalvelussa. Palkkasummaarviota voi tarvittaessa muuttaa myös vuoden mittaan. Ilmoittamasi palkkasumman muutos vaikuttaa niihin ennakkomaksuihin, joista et ole vielä saanut laskua.

• Tilaa kaikille työeläkeasioita hoitaville henkilöille omat tunnukset.

• Verkkopalvelu on osoitteessa ilmarinen.fi/vakuutuspalvelu • Jos tilitoimisto hoitaa eläkevakuutusasiasi, voit antaa heille suostumuksen verkkopalvelun käyttöä varten.

• Yrittäjän palvelu on käytettävissä henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla.

Kuva: Antero Aaltonen

Ulkoilutoimintaa edistämässä

Vuoden 2013 vanhusteko Uudenkaupungin Ikäihmistenneuvoston kehittämä toimintamalli ”Yhdistysten jäsenet ulkoiluystävinä ikääntyneille” on palkittu vuoden 2013 vanhustekona.

Uudenkaupungin Ikäihmistenneuvosto halusi kehittää toimintamallin, jolla on mahdollisuus tavoittaa kaupungin koko ikääntyvä väestö. Neuvoston ikäihmisille tekemän kyselyn perusteella havaittiin, että ikääntyvät tuntevat paljon yksinäisyyttä ja monet haluaisivat saada vapaaehtoisena toimivan ystävän. ” Tarjoamme ulkoilu- ja ystävävapaaehtoisille kursseja ja tukea yhteisissä tapaamisissa. Tämä on tiivistänyt merkittävästi kolmannen sektorin keskinäistä yhteistyötä sekä yhteistyötä yhdistysten ja kaupungin vanhuspalvelujen välillä”, sanoo Uudenkaupungin Ikäihmistenneuvoston puheenjohtaja Anna-Liisa Nuutila.

Helpompaa asiointia verkossa Ilmarinen ja OP-Pohjola-ryhmä tarjoavat asiakkailleen yhteispalveluja myös verkossa. Asiakkaillamme on mahdollisuus jatkossa nähdä TyEL-vakuutustiedot osana yrityksen OP-verkkopalvelua. Laajennamme yhteispalveluja vaiheittain, ja ensi vuonna on mahdollista hoitaa pankki-, vahinkovakuuttamis- ja työeläkeasiat yhdellä kirjautumisella turvallisesti ja nopeasti. Keskittäminen siis helpottaa asiointia!

Eläkeläisten työnteko yleistynyt Yhä useampi eläkeläinen tekee myös töitä eläkkeen rinnalla. Eläketurvan tuoreen tilastoraportin mukaan eläkettä kartuttavaa työtä tekee vuositasolla 100 000 eläkkeensaajaa. ”Työnteko kuuluu yhä useamman eläkeläisen arkeen”, Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Jari Kannisto toteaa.

63–67-vuotiaiden työnteko on viime vuosina kasvanut tasaisesti. Vuoden 2007 lopussa työtä teki alle 40 000 vanhuuseläkeikäistä ja vuoden 2011 lopussa heitä oli jo yli 60 000. Heistä puolet jatkoi työssä yli vanhuuseläkeiän alarajan ilman eläkettä. Toisen puolen muodostivat 32 000 työssä käynyttä eläkeläistä.

Lukumääräinen kasvu selittyy pitkälti suurten ikäluokkien tulosta vanhuuseläkeikään.

Vanhuuseläkeläisillä on edelleen työkykyä ja osaamista, jolle on kysyntää työmarkkinoilla. He tekevät työtä usein osa-aikaisesti ja epäsäännöllisesti.

Työnteko osatyökyvyttömyyseläkkeen rinnalla on tavoitteiden mukaisesti yleistä. Tällöin työ on osa-aikaista ja säännöllistä. Kolme neljästä osaeläkettä saavasta tekee töitä.

Eläkeaikainen työ kartuttaa uutta eläkettä 1,5 prosenttia vuosiansioista.

Lyhyesti Lyhyesti

29

6,5%

OSAKKEET SIIVITTIVÄT ILMARISEN SIJOITUSTUOTON 6,5 PROSENTTIIN Ilmarisen sijoitussalkun tuotto tammi-syyskuussa oli 6,5 prosenttia eli 1,9 miljardia euroa.

Sijoitusten markkina-arvo oli syyskuun lopussa 31,5 miljardia euroa. ”Hyvän sijoitustuoton taustalla ovat pörssiosakkeet, jotka heinä−syyskuussa kehittyivät myönteisesti lähes kaikilla markkinoilla ja tuottivat erittäin hyvin.

Myös korkomarkkinoiden yllä häilynyt epävarmuus hellitti”, taustoittaa sijoitustoiminnasta vastaava varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio.

Ilmarisen osakesijoitukset tuottivat 14,1 prosenttia, josta listattujen osakkeiden tuotto oli 14,6 prosenttia. Suorat kiinteistösijoitukset tuottivat 3,7 prosenttia ja korkosijoitukset 3,2 prosenttia. ”Onnistuimme saamaan tässä haastavassakin korkomarkkinatilanteessa korkosijoituksillemme selkeästi positiivisen tuloksen. Sijoitusstrategiamme näyttää siis toimivan edelleen mainiosti”, Ritakallio sanoo.

Jonotusaika 20 sekunttia Ilmarisen asiakaspalvelu seuraa kokoajan puhelinpalveluun soittavien asiakkaiden jonotusaikoja ja soittajamääriä. ”Ilmariseen soittaneiden pienten yritysten ja yrittäjien keskimääräinen jonotusaika perjantaina 20.9.2013, vakuutusmaksujen eräpäivänä, oli 20 sekuntia”, kertoo asiakaspalvelun osastopäällikkö Jari Matveinen.

Ilmarisella on myös tuntuma siihen, kuinka pitkään eri asiakasryhmät malttavat jonottaa ja odottaa, että pääsevät läpi Ilmarisen asiakaspalveluun puhelimitse. ”Kokemuksemme mukaan yrittäjillä ei ole aikaa jonottaa minuuttia kauempaa. Sen sijaan esimerkiksi eläkeläisillä riittää malttia odottaa läpi pääsyä hieman pidempään”, Matveinen summaa.

30

Lyhyesti Lyhyesti

Työeläkemaksut 2014 TyEL-maksu on vuonna 2014 keskimäärin 23,6

eli 0,4 prosenttiyksikköä suurempi kuin tänä vuonna. Vuoden 2013 maksussa on liian korkeina kerättyihin työkyvyttömyysmaksuihin perustuva alennus, suuruudeltaan 0,4 prosenttia palkkasummasta. Vastaavaa alennusta ei vuonna 2014 anneta, joten perittävä keskimääräinen maksu on 0,8 prosenttiyksikköä suurempi kuin tänä vuonna

prosenttia palkoista

Keskimääräisessä maksussa on otettu huomioon asiakashyvitykset ja muut alennukset. Asiakashyvitysten määräksi on arvioitu keskimäärin 0,4 prosenttia palkoista (sama kuin tänä vuonna).

Maksun laskennassa käytettävä perustekorko laskee. Ensi vuoden alusta se on 4,50 prosenttia.

Perittävä keskimääräinen työeläkemaksu % palkoista

2013 2014 Vanhuuseläke

2,9

2,9

Työkyvyttömyyseläke

0,9

0,9

Tasausosa

18,9

19,3

Muut osat

0,9

0,9

Asiakashyvitykset

-0,4

-0,4

Yhteensä

23,2

23,6

Alennus

-0,4

Maksu keskimäärin

22,8

Työnantajan ja työntekijän maksuosuudet % palkoista

Pientyönantajan maksu

(Asiakashyvitykset ja muut alennukset on otettu huomioon)

pientyönantajan tYEL-maksu

2013

2014

Alle 53-vuotiaan työntekijän osuus

5,15

5,55

53 vuotta täyttäneen työntekijän osuus

6,50

7,05

17,35

17,75

Työnantajan osuus keskimäärin

Yrittäjän YEL-maksu Alle 53-vuotiaiden yrittäjien YEL-maksu

23,30%

(22,50 % vuonna 2013) työtulosta 53 vuotta täyttäneiden yrittäjien YELMaksu

24,80%

(23,85 % vuonna 2013) työtulosta

24,20%

23,6

palkoista.

(23,4 % palkoista vuonna 2013, kun alennus on otettu huomioon)Maksua voi alentaa vakuutuskohtainen asiakashyvitys.

Tilapäisen työnantajan TyEL-maksu on 24,2 prosenttia. Tilapäinen työnantaja ei saa asiakashyvityksiä eikä maksun alennuksia.

Suurilla yrityksillä omat työkyvyttömyyseläkkeet vaikuttavat maksuun. Kun yrityksen vuoden 2012 palkkasumma ylittää 1 936 500 euroa, maksuun vaikuttaa sen työkyvyttömyysriskiin perustuva maksuluokka.

Vuoden 2014 maksuun vaikuttavat yrityksen omat vuosina 2011 ja 2012 myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet ja osatyökyvyttömyyseläkkeet.

Työnantajat on jaettu 11 maksuluokkaan. Kuntoutustuet eivät vaikuta maksuluokkaan. Jos kuntoutustuen saajalle myönnetään myöhemmin työkyvyttömyyseläke, otetaan se siinä vaiheessa huomioon maksuluokkaa määrättäessä. Työnantajilla, joiden palkkasumma on välillä 1,9365– 30,984 milj. euroa, yrityksen oma maksuluokka vaikuttaa maksuun vain osittain, tätä suuremmilla yrityksillä täysimääräisesti.

Maksuluokka neljä on perusluokka, johon kuuluvilla yrityksillä työkyvyttömyysmeno on keskimääräisellä tasolla.

Asiakashyvitysten lisäksi suurimmilla yrityksillä maksua pienentävät myös maksutappioalennus ja hoitokustannusosan suuruusalennus.

Energia tarttuu

I

Aki Riihilahti

31

kun nauttii tekemisestä. Ihminen oppii helpommin, kun iloitsee asiasta. Ihminen on tuottavimmillaan, kun kokee työnsä merkitykselliseksi. Miksi sitten työnilo on niin vaikeaa saada ja mahdollistaa?

hminen tekee paremmin,

työpaikaltamme ihmisen, josta näkee jo kymmenestä metristä, että hänet on aamulla ikävästi yllättänyt kaatosade tai auringonpaiste. Joko tai, mutta joka tapauksessa sää on hänelle aina huono, kahvi kylmää ja valittaminen alkaa ennen hyvän huomenen toivotusta.

Jokaisella työpaikalla on tällaisia ihmisiä, jotka vievät energiaa.

Tunnistamme kaikki

Kuva: ville juurikkala

Jokaisella työpaikalla on myös ihmisiä, jotka katsovat silmiin, kiittävät kohteliaasti, antavat hyvää palautetta ja ovat aina valmiita auttamaan. Heille kertyy projekteja ja kavereita, ja hommat tulevat tavalla tai toisella aina ratkaistuiksi. Tällaiset energiaa työpaikoille tuovat ihmiset saavat raskainakin hetkinä pienen hymyn ihmisten huulille.

niin negatiivinen kuin positiivinenkin. Tämä ei tarkoita, että jokaisen pitäisi viettää päivänsä ihan airasamulineina, mutta edes osa hänen asenteestaan kantaa itseä ja muita ympärillä. Miten sitten pitää energiasta ja työnilosta kiinni, kun kaikilla tuntuu aina olevan niin paljon kiireitäkin?

Energia tarttuu,

että työyhteisön ja omat toimintatavat ovat tarkemmin suunniteltuja. Jos työaika menee tulipalojen sammuttamiseen ja tehtävien perässä juoksemiseen, on aika pysähtyä. On tärkeää määritellä suunta ja tavoitteet, ja keskittyä toimintojen ja osaamisen kehittämiseen näitä kohti. Yhtä lailla työniloon vaikuttaa, että työ, työvälineet ja toimintatavat on järjestetty niin, että aika ei mene puuhasteluun vaan tärkeimpien toimintojen tekemiseen. Kun kontrolli, prosessi ja työvälineet ovat selkeät, myös työ tuntuu järkevämmältä. Työnilo tulee pitkälti siitä, että näkee työn jäljen ja kokee tämän merkitykselliseksi. Ja ennen kaikkea saa tästä työpaikalla palautetta.

Kaikki alkaa siitä,

On vaikeaa pitää muista, jos ei ensin pidä itsestä.

on kuitenkin itsellä. On vaikeampi nauttia työstä, jos omat asiat eivät ole kunnossa.

On vaikea pitää muista, jos ei ensin pidä itsestä.

Vuosien saatossa meille kasautuu paljon velvollisuuksia, odotuksia, rutiineita ja tehtäviä, jotka täyttävät kalenterin. Oma aika jää usein viimeiseksi. Siksi olisikin tärkeää pitää kiinni omasta ajasta. Pitää itsestä, terveydestä, osaamisen kehittämisestä ja vapaa-ajasta kiinni. Silloin myös työ maistuu paremmalta. Ja on varmasti tuottavampaa.

Suurin vaikutus työniloon

Kumpi sinä olet? Ihminen joka tuo energiaa vai vie energiaa? Päätös on pitkälti omasi, ja se alkaa arjen pienistä valinnoista tänään. aki riihilahti

Kirjoittaja on Sonera Stadiumin toimitusjohtaja ja entinen ammattilaisjalkapalloilija.

Ilmarisen asiakaslehti | www.ilmarinen.fi

31

TEHOSTA AJANKÄYTTÖÄ -

Tilaisuudet

VÄLTÄ KIIRE

Miten vaikuttaa työn hallinnan tunteeseen? Entä miten lisätä työn imun tunnetta ja vähentää työpäivän pirstaloituneisuutta?

Millainen on minun oma ajankäyttöprofiilini? Entä miten muut ihmiset suhtautuvat aikaan?

Esimerkiksi näihin kysymyksiin etsitään vastausta Ilmarisen järjestemässä Tehosta ajankäyttöä – vältä kiire -seminaarissa. Seminaaripäivän aikana osallistujat saavat myös työkaluja oman ajankäytön hallintaan.

Seminaarin vetää verkostoasiantuntija Jari Vuorenmaa Management Institute of Finlandista. Hän auttaa asiantuntijoita ja esimiehiä kehittämään omaa ajankäyttöään ja organisaatioiden yhteistyön tehokkuutta. Jari on vetänyt reilusti yli 300 ajankäytön valmennusta kaikkiaan 26 eri maassa.

Tehosta ajankäyttöä – vältä kiire Jari Vuorenmaa Tampere 6.3.

Oulu 10.4.

Helsinki 8.5.

Helsinki 2.10.

Jyväskylä 8.10.

Turku 23.10.

Katso tarkemmat tiedot ja ilmoittaudu MUKAAN osoitteessa www.ilmarinen.fi /tilaisuudet