-ing 2/2012 by Avidly Agency

Valvomo tietää mitä kiinteistöissä tapahtuu

Hyvinkään Willa elävöitti kaupungin

YIT rakentaa Pietarin paraatipaikalle

Ouluun uusi moderni painotalo

www.yit.fi YIT:n sidosryhmälehti 2/2012

Tilanero-konsepti ratkaisee modernin toimiston haasteet.

Tulevaisuuden työtila elää 6

Jukkasjärven jäähotelli on maailman suurin jäästä rakennuttu hotelli. Hotelli rakennetaan joka vuosi syksyllä uudestaan.

Lue lisää Jäähotellista www. icehotel.com

Jukkasjärven hotelli ”Jääkaunotar"

oka syksy lämpötilan laskettua – 3 °C:een Jukkasjärven hotellin väki ryhtyy rakentamaan hotelliaan. Tornionjoesta sahattuja muhkeita jäälohkareita on säilytetty kesän yli juuri tätä tarkoitusta varten. Työn tuloksena Ruotsin Kiirunan kunnassa sijaitsevaan Jukkasjärven kylään nousee 5 000 neliömetrin jäähotelli, joka tavallisesti saadaan avattua joulukuussa. YIT on solminut hotellin kanssa kolmivuotissopimuksen jäähdytysja lämmityslaitteiden huollosta ja kunnossapidosta. – Koko jäähotellissa on 23 jäähdytysyksikköä tuotantotiloissa, Arctic Centerissä ja jäälohkarevarastossa. Käytössä on myös 16 lämpöpumppua, Thomas Rönnberg Luulajan YIT:stä kertoo. Hotellin sisällä drinkkejä ei tarvitse jäähdyttää, vaan käytössä on lämmittimiä, joilla juomia – ja vieraitakin – estetään jäätymästä. Hotellin johdon tavoitteisiin kuuluu, että vuoteen 2015 mennessä hotellin hiilidioksidipäästöt ovat negatiiviset. Ensimmäisessä vaiheessa henkilöstöä on koulutettu säästämään energiaa. – Seuraava askel on investoida laitteisiin, joilla voimme tuottaa omaa energiaa uusiutuvasta energianlähteestä, jäähotellin markkinointipäällikkö Dan Björk kertoo. Jo tätä nykyä 80 prosenttia hotellin rakennuksista lämmitetään maalämmöllä. – Emme ole toimittaneet hotelliin vielä mitään uutta, mutta toivomme, että joitakin uusinvestointeja tehdään, Rönnberg kertoo. Huhtikuussa alkaa 900 jäätonnin sulaminen, eikä jäätä kesäkuussa näy. Mutta syksyllä hotelli tekee paluun, entistäkin ehompana. Teksti Risto Pakarinen Kuva Jukkasjärven jäähotelli

YIT:n sidosryhmälehti 2/2012

Tutustu uuteen Tikkurilaan: osallistu nimikilpailuun ja tule mukaan rakentamaan uutta Tikkurilaa!

Porvoon vesitornista elinkaarimallin päiväkoteihin 100-vuotisjuhlavuotemme on jo kääntynyt loppupuolelle. Se on ollut muistorikas monin eri tavoin. Olemme rakentaneet sadassa vuodessa ihmisille paljon hyvää elinympäristöä monen kehitysprojektin myötä. Vuonna 1912 rakennettu Porvoon vesitorni oli aikansa ihailtu teräsbetonirakentamisen monumentti YIT:n osaamisesta. Nyt teemme elinkaarimallin mukaisia päiväkoteja Porvooseen. Juhlavuoden aikana olemme toteuttaneet ja lanseeranneet useita uusia innovaatioita. Hyvä esimerkki ovat Tilanero-toimistotalot, jotka ovat rantautumassa Helsingin Kalasatamaan. Yhdessä asiakkaan kanssa suunnitellun uuden konseptin tavoitteena on ollut tarpeenmukaisuus, muuntojoustavuus ja energiatehokkuus. Tavoitteisiin kuuluu myös työhyvinvoinnin edistäminen – paras työympäristö on ystävällinen sekä ihmisille että luonnolle. Suomen YIT Kiinteistöteknisten palvelujen hankekehityspäällikkö Jani Orava sanoo, että Tilanero pystyy tarjoamaan jokaiselle työntekijälle jotain ainutlaatuista. Myös vanhojen rakennusten laadukas korjaaminen ja saneeraus ovat YIT:n vahvuuksia. Erityisesti vanhat arvotalot vaativat kulttuurihistoriallista tuntemusta, sillä niiden merkitys on yhteiskunnallisestikin suuri. Korjausrakentamisella on hyvät tulevaisuudennäkymät, sillä arvokiinteistöjen määrä on kasvussa. Kaupunki- ja aluekehittämisen esimerkkeinä ovat Hyvinkään keskustan kehittäminen ja Kauppakeskus Willa, jossa on yli 100 liikettä ja Tikkurilan toimisto- ja liikekeskus, joka puolestaan rakentuu loistavien liikenneyhteyksien varteen. Asemakeskus tulee olemaan keskeinen lentoaseman ja pääradan välisessä matkustamisessa. Arkkitehtuuri onkin tyylikäs suomalainen osa kansainvälistä juna- ja lentomatkustamista. Monipuolinen, kolmikerroksinen kauppakeskus sekä toimistotornit tarjoavat yli 16 000 neliötä ainutlaatuista toimistotilaa. Tikkurilan asemakeskus on yksi Energianero-kohteistamme. Lue lisää Energianerosta osoitteesta www.yit.fi/energianero. 10-vuotissynttäreitään viettävä YIT:n kiinteistövalvomo pitää huolen ympäri vuorokauden siitä, että kaikkien 500 kiinteistön talotekniset järjestelmät – lämpö-, vesi-, ilmastointi- ja sähkölaitteet – toimivat energiatehokkaasti ja moitteettomasti. Lisäksi ulkomaantoiminnoista löytyy lukemattomia hyviä esimerkkejä YIT:n monipuolisesta toiminnasta elinkaarimalli- ja energiatehokuusratkaisuineen. Esimerkiksi eksoottinen Jukkasjärven jäähotelli Kiirunassa, Ruotsissa rakennetaan joka vuosi uudelleen. YIT huoltaa hotellin jäähdytys- ja lämmityslaitteet. Venäjällä, Keski-Euroopassa, Pohjoismaissa ja Baltian maissa toiminta jatkuu innovatiivisena asiakkaiden tarpeiden pohjalta.

”Tilanero pystyy tarjoamaan jokaiselle työntekijälle jotain ainutlaatuista.”

Hyödyllisiä ja antoisia lukuhetkiä!

Eija Sandberg Päätoimittaja

YIT on merkittävä eurooppalainen kiinteistöja rakennusalan sekä teollisuuden palveluyritys. Rakennamme, kehitämme ja ylläpidämme hyvää elinympäristöä Pohjoismaissa, Venäjällä, Baltian maissa sekä Keski-Euroopassa. Vuonna 2011 YIT:n liikevaihto oli noin 4,5 miljardia euroa. Konsernin henkilöstömäärä on noin 26 000. YIT:n osake noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä.

34 Miltä sijoittajan tulevaisuus näyttää?

Uudet tilat painolle Kalevan uusi painotalo vastaa nykyajan vaatimuksiin.

Keskelle Pietaria YIT rakentaa ja korjaa Pietarin historiallisessa keskustassa.

18 Kehitysyhteistyö on osa YIT:n historiaa.

Hyvinkään Willa Hyvinkäälle nousi uusi kauppakeskus.

www.yit.fi/yit100 Tutustu YIT:n historiaan juhlavuoden sivustollamme.

Kiinteistöt valvonnan alla YIT:n valvomo tietää, mitä kiinteistöissä tapahtuu.

11 Arvokiinteistön korjausrakentaminen kannattaa.

www.yit.fi/palvelut/ yritysinformaatio/media -ing-lehden ja muut YIT:n julkaisut löydät yhdestä osoitteesta.

Porvoon sata vuotta Porvoon vesitorni rakennettiin sata vuotta sitten. Nyt kaupunkiin nousee päiväkoteja.

Tilanero on nerokas Toimistotila on nyt energiatehokas, muunneltava ja yksilöllinen.

www.yit.fi Löydä tarvitsemasi tieto YIT:n palveluista ja ajankohtaisista uutisista.

Engineering for Living – YIT:n sidosryhmälehti 2/2012

PEFC/02-31-120

Julkaisija: YIT Oyj, PL 36 (Panuntie 11), 00621 Helsinki, puh. 020 433 111, www.yit.fi Päätoimittaja: Eija Sandberg Toimitusneuvosto: Kirsi Hemmilä, Sari Malka, Elena Vanhanen, Katja Tiitinen, Tuija Vilhomaa Tuottaja: Terhi Paavola, Maggie Oy Taitto: Maggie Oy / Zeeland Kannen kuva: YIT Painopaikka: Erweko Oy Paperi: Edixion ISSN: 1795-7850 (painettu), 2323-1300 (verkkojulkaisu) ISSN-L: 1795-7850 Lue -ing verkossa: www.yit.fi/julkaisut Osoitelähde: YIT:n asiakas- ja osakasrekisteri Osoitteenmuutokset: postit@yit.fi tai leena. hemmila@yit.fi. Anna palautetta ja juttutoiveita: eija.sandberg@yit.fi Seuraava -ing ilmestyy toukokuussa 2013.

Painotuote 441 032

Tilanero-toimistossa työympäristöä on helppo muokata uudenlaiseksi yrityksen tarpeiden mukaan.

Toimiston nerokas tilaratkaisu Tilanero-konsepti kehitettiin yhdessä asiakkaiden kanssa. Lopputuloksena syntyi monitilatoimisto 2.0 TeKSTI Pertti Suvanto kUVAT YIT ja OLLI Urpela

YIT

Suomen rakentamispalvelujen pääkaupunkiseudun toimistorakentamispalveluiden johtaja Jarkko Pakkala ja myyntijohtaja Tuula Klemetti ovat silmin nähden innoissaan. YIT:n markkinoille tuoma uusi, joustava ja muunneltava Tilanero-konsepti on täsmävastaus työnteon kulttuurin suureen murrokseen. Kun aiemmin toimistomaailman ääripäitä olivat suljetut huone- ja rauhattomat avotoimistot, nykyisin puhutaan niin sanotusta monitilatoimistoista, jotka taipuvat tietotyön muokkaaman työyhteisön vaatimuksiin. Tilojen muutostarpeet saattavat seurata nopeasti toisiaan, jopa useita kertoja vuodessa. Talotekniikka ja rakennuksen kiinteät ratkaisut – kuten väliseinät ja kuilut – estävät toimistoympäristössä usein tilojen muutostöiden tekemisen joustavasti. Tilanero-konseptilla tarkoitetaankin toimistoa, jossa työympäristöä on helpompaa muokata uudenlaiseksi yrityksen muuttuvien tarpeiden myötä. Yhteen toimitilaan voidaan joustavasti toteuttaa erilaisten työtehtävien vaatimia tilakokonaisuuksia, joissa vain mielikuvitus on rajana – eivät rakenteet tai talotekniikka. Toimisto elää vaivatta organisaation mukana.

Laintaulut asiakkailta Tuula Klemetti sanoo, että Tilanero-konsepti sai alkunsa vuonna 2011 asiakkaiden tarpeista ja näkemyksistä. Kuva optimitoimistosta piirtyi selkeänä erikokoisten ja eri toimialoilta tulevien yritysten kanssa järjestetyissä workshopeissa ja ryhmäkeskusteluissa. Mutta sellaisia tiloja ei Suomessa ollut vielä rakennettu. – YIT:n vahvuus on laaja asiantuntijuus ja osaaminen rakentamisen koko skaalalla. Haastoimme kiinteistötekniikan mukaan, he innostuivat ja lähdimme yhdessä hakemaan ratkaisuja asiakkaiden toiveisiin. Hankkeeseen liittyvässä visuaalisessa puolessa tukena olivat arkkitehdit SARC:in toimistosta. – Tilanero-konsepti vaatii paljon talotekniikalta. Teknisiä ratkaisuja on yhdistelty uudella innovatiivisella tavalla. Kun käytetyt ratkaisut ovat jo aiemmin koeteltuja, on järjestelmien toimivuuskin taattua. Klemetti kertoo, että konseptin taustalta löytyy kolme laintaulua, jotka ohjasivat suunnittelua: tarpeenmukaisuus, muuntojoustavuus ja energiatehokkuus, jolla on myös paljon asiakkaille tärkeitä myönteisiä ympäristövaikutuksia. Lähtökohtana oli lisäksi tieto siitä, että työntekijöitten hyvinvoinnin ja tyytyväisyyden lisääntyessä myös yrityksen tuottavuus ja kannattavuus paranevat. – Työntekijöiden tulee viihtyä toimitiloissaan. Tavoitteena oli edistää työhyvinvointia monin eri tavoin. Siinä myös onnistuimme. Parhaimmaksi mahdolliseksi optimoitu työympäristö on ystävällinen sekä ihmisille että luonnolle.

Palikat yhteen aina tarpeiden mukaan Jarkko Pakkala havainnollistaa YIT:n taloteknisen ratkaisun neroutta kynällä ja paperilla. Perinteinen toimisto perustuu usein kahden käytävän ratkaisuun, jossa työpisteet ja toiminnot ovat kiinteissä ”riveissä” reunoilla ja keskellä. Tilanero perustuu rastereihin, jotka täyttävät kerrostilan. Työpisteiden ja toimintojen sijoitus rastereihin mahdollistaa eri toimistolayoutien vapaan soveltamisen. Talotekniikka tuodaan jokaiseen rasteriin. Tavoitteena on maksimoida olosuhteet miellyttäviksi. Perinteisten jäähdy-

Kalasatamaan tuleviin toimistotaloihin räätälöidään Tilanero-konseptin mukaiset toimitilat. 8

Tuula Klemetti on sitä mieltä, että työntekijöiden tulee viihtyä toimitiloissa.

tyspalkkien sijaan ilmanvaihto ja jäähdytys hoidetaan tarpeellisella määrällä kattoon asennettavia monitoimipäätelaitteita. Niiden toimintaa ohjataan YIT-automaatiojärjestelmällä. Näin olosuhteet saadaan oikealle tasolle työpisteittäin. Tilanero-konseptissa lämmitys hoituu lattialämmityksen kautta. Lämmitysverkostoa voidaan hyödyntää myös massaan varaavana lattiaviilennyksenä. Valaistuksenohjaus perustuu tarpeenmukaisuuteen. Vakiovalo- ja läsnäolo-ohjaus pitää huolen, että energiatehokkuus toteutuu myös valaistuksessa. Avokonttoreista tutut "pylväsviidakot" ovat poissa eivätkä pistorasiat määrittele työpisteiden sijoittelua. Sähkö- ja ATKkaapeloinnit ovat rasterissa pääosin lattia-asennuksina. Datakapasiteettia jakava WLAN-verkko vähentää näkyvää ATK-kaapelointia entisestään. – Konsepti voidaan jakaa eri osa-alueisiin eli palikoihin, jota yhdistelemällä voidaan löytää asiakkaalle paras ja soveltuvin ratkaisu. Lopputuloksena saadaan erilaisia toimivia Tilaneroratkaisuja yrityksen tarpeiden mukaan: esimerkiksi pyöreitä neuvottelutiloja, yksittäisiä työhuoneita, avotiloja, työpisteiden

Pitkittäiset pöytärivit ohjaavat liikevirtaa toimistossa. Tilat ovat avarat ja toimivat.

Ensimmäiset Tilanero-toimistotalot rantautuvat Kalasatamaan

alasataman toimistotalot Polttimo, Paahtimo ja Paja tulevat näyttämään suunnan työtilojen evoluutiolle. Ensisilmäyksen tilojen ainutlaatuisuudesta voi tehdä osoitteessa www.yit.fi/ tilanero. Vyöhykkeittäin avautuvat tilat kertovat moninaisista mahdollisuuksista, jotka ovat räätälöitävissä käyttäjän toiveiden mukaan. Tilat sopeutuvat erilaisiin työympäristön vaihteluihin. Keskitetyssä ratkaisussa pitkittäiset pöytärivit ohjaavat liikevirtaa toimistossa, tieto liikkuu vapaasti ja aaltomaisesti ihmiseltä ja yksiköltä toiselle. Hajautetussa tilassa pöytäryhmät ovat linkittyneet toisiinsa kohtaamisalueiden kautta muodostaen itsenäisiä yksiköitä. Hajotetussa tilaratkaisussa jokainen pystyy huomioimaan toisensa mahdollisimman hyvin ja tieto välittyy nopeasti ympärille. Kaikki voivat seurata ja osallistua samanaikaisesti toimintaan. Tuloksena on työtä tukevat avarat ja toimivat tilat, joissa tilatunnelma vastaa käyttötarkoitustaan: aulat ovat edustavia, työskentelytilat hiljaisia, taukotilat rentouttavia ja puhelinhuo-

Lue lisää www.yit.fi/ tilanero

neet äänieristettyjä. Liikuteltavaa neuvottelutilaa voidaan siirtää paikasta toiseen. Kevyet tilaratkaisut ovat tarpeiden ja toimintojen muuttuessa muokattavissa helposti ja edullisesti uudelleen. Uudet konseptit ovat paljolti rakennus- ja talotekniikkaa. YIT Kiinteistötekniiikan hankekehityspäällikkö Jani Orava sanoo, että hyvä akustiikka ja talotekniikan ratkaisuiden tuoma muunneltavuus nostavat tiloissa työn tekemisen uudelle tasolle. – Hyvillä olosuhteilla on tärkeä sijainsa työtyytyväisyydessä. Tilojen valaistus, lämpötila ja ilmanliike koetaan eritavoin. Tilanero tarjoaa parhaimmillaan myös yksilöllistä olosuhteiden hallintaa. Tilaneron ensiesiintyminen juuri Kalasatamassa ei ole sattuma. Helsingin sydämeen nouseva ainutlaatuinen, moderni ja urbaani merellinen alue houkuttelee dynaamisia yrityksiä. Hyvien liikenneyhteyksien ansiosta alue on tuhansien ihmisten unelmatyöpaikka. – Uudet konseptit sopivat Kalasatamaan hyvin. Alueelle sijoittunevat juuri ne yritykset, jotka miettivät työntekijöitten viihtyvyyttä ja tulevaisuuden työntekotapoja, Orava sanoo.

Tilaneron liikuteltavaa neuvottelutilaa voidaan siirtää paikasta toiseen.

ja käytävien siirtymisiä paikasta toiseen ja niin edelleen, Pakkala sanoo ja sijoittelee erilaisia vaihtoehtoja paperille. – Kun yrityksen tilatarpeet muuttuvat ja työskentelyalueita joudutaan muuttamaan, voidaan muutostyöt pääosin hoitaa jopa ilman remonttimiehiä. Tämä säästää merkittävästi aikaa ja rahaa ja on hyödyksi kiinteistönomistajalle myös silloin, kun vuokralainen vaihtuu tilankäyttötarpeiden muuttuessa, Klemetti jatkaa.

Yhteinen matka On sanottu, että toimitilat eivät ole vain työn mykkiä kulisseja. Ne ovat ulkoisen imagon rakennusaineita ja houkuttelevat luokseen osaavia ja luovia työntekijöitä. Ajan mittaan toimitilat juurtuvat monin tavoin osaksi yrityksen arkea ja rakentavat käsitystä yrityksen omaleimaisuudesta. Minkälaisille yrityksille Tilanero-konsepti sitten sopii? Klemetin ei tarvitse kauan vastausta miettiä. – Tilanero sopii kaikille yrityksille. Yrityksillä on erilaisia tarpeita. Jotkut tarvitsevat ihan oman työnsäkin takia huoneita, joissa käsitellään asioita, joita muut eivät voi kuulla, toiset taas innovatiivisia ja luovia ympäristöjä. Tämä antaa kaikille jotain, rajoja ei ole. Toimialaan kuin toimialaan tämä tuo uutta boostia ja piristettä. Klemetti kuvaa Tilaneroa uudenlaisena yhteisenä matkana, joka tehdään asiakkaan kanssa. Konsepti tarjoaa yksilöille ja ryhmille erilaisia tilavyöhykkeitä ja tilatyyppejä, jotka eivät ole stabiileja ja staattisia. Tilanero siirtää perinteisen kiinteistölähtöisyyden käyttäjälähtöisyydeksi, korostaa työympäristön mukavuustekijöitä ja tukee työpistelähtöisyyden sijasta työlähtöisyyttä. – YIT tekee yhteistyötä asiakkaan kanssa suunnittelun alkuvaiheesta lähtien. Kuuntelemme herkällä korvalla asiakkaan toiveita ja tarpeita, tuemme ja annamme ideoita. Pyrimme yhdessä räätälöimään heille juuri sellaiset tilat kuin he haluavat ja tarvitsevat, Klemetti lupaa. 10

Arvokiinteistöjen korjausrakentaminen kannattaa aina

rvokiinteistöksi voidaan kutsua rakennusta, jossa on jotain arkkitehtonisesti poikkeavaa. Se sijaitsee keskeisellä ja hyvällä paikalla, kenties kauniiden maisemien äärellä. Kunnostustyöt tehdään vanhaa kunnioittaen, modernisoinnin pilke silmäkulmassa. Arvokiinteistöissä on usein arkkitehtonisia yksityiskohtia, jotka halutaan säilyttää, mutta toisaalta myös nykyaikaistamista vaativia asioita. YIT on tehnyt pitkään yhteistyötä kiinteistösijoitusyhtiö HGR Property Partners Oy:n kanssa. Molemmilla on vahva osaaminen kiinteistöjen kehittämisestä ja vaativien kokonaisuuksien toteuttamisesta. Kiinteistöjen kehittämisen lisäksi osapuolet etsivät kohteita, ja miettivät kiinteistön käyttötarkoituksia. YIT huolehtii teknisestä puolesta ja itse korjaustöistä. Vanhojen rakennusten modernisointi esimerkiksi toimistorakennuksiksi vaikuttaa positiivisesti myös niiden ympäristöön: – Korjausrakentamisella on ehdottomasti myös yhteiskunnallinen ulottuvuus. Se pidentää rakennuksen ikää ja säilyttää kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. Usein korjaaminen myös tukee alueen kehitystä, sillä kiinteistöt pysyvät käytössä, kun alueelle saadaan parempia palveluita, yksikönjohtaja Timo Erkkilä YIT:stä sanoo.

1 Arvorakennuksen sisätilat on korjattu täysin, tietysti vanhaa kunnioittaen. 2 Noin sata vuotta vanha rakennus on Emil Fabrituksen ja Valter Jungin suunnittelema. Sen rakennusvuosi 1913. Rakennuksen kokonaispinta-ala on 6 895 neliömetriä. Rakennuksen sijainti on erinomainen, matkaa Ruoholahden ja Kampin metroasemille on noin 700 metriä.

TIMO ERKKILÄ

Korjausrakentaminen pidentää kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten elämää.

TUPAKKATEHTAASTA TOIMISTOKSI. Tupakkatehtaana elämänsä aloittaneen Ruoholahdenkatu 23 kiinteistön rakentaminen oli aikoinaan iso juttu. Nyt se haluttiin kunnostaa ja korjata vastaamaan paremmin nykyaikaisia vaatimuksia. Korjausrakentaminen vaatii aina huolellista suunnittelua. Kiinteistö on tutkittava hyvin, jotta peruskorjausvaiheessa vältyttäisiin suuremmilta yllätyksiltä. Ruoholahdenkadulla vesikatto rakennettiin kokonaan uusiksi, samoin katon tuuletukseen kiinnitettiin erityistä huomiota. Talon julkisivu huollettiin ja maalattiin kokonaisuudessaan. Talotekniikka nykyaikaistettiin ja kaikki sisäpinnat uusittiin. Ja, koska rakennuksessa oli koko peruskorjauksen ajan CWT Kaleva Travel vuokralaisena, piti heille taata mahdollisimman hyvä työskentelyrauha sekä liiketoiminnan tekemisen edellytykset. – Muutto on tutkitusti iso stressin aihe. Tätä lievittääksemme meille oli tärkeää viestiä henkilökunnallemme prosessin kulusta. YIT piti meidät mallikelpoisesti ajan tasalla. Nyt meillä on täysin uudistetut, avarat ja raikkaat tilat, henkilöstöjohtaja Terhi Utriainen CWT:ltä kehuu. Ruoholahdenkatu 23 kiinteistön kivijalkaan tulee päivittäistavarakauppa, mikä parantaa alueen palvelutarjontaa. TULEVAISUUDEN TRENDIT. Korjausrakentamisella on hyvät näkymät. Arvokiinteistöjen määrä kasvaa, kun halutaan mieluummin korjata kuin purkaa. Lisäksi uusia kohteita tulee lisää, nyt suojelun näkökulmasta katsotaan jo 1960–1970-luvun kiinteistöjen perään. Myös suojelupäätöksiä tehdään enemmän. – Uskon, että arvokiinteistöjen arvo säilyy. Näillä markkinoilla toimivat sijoittajat arvostavat pientä riskiä ja varmaa tuottoa. Vuokralaiset puolestaan saavat pitkäaikaisen vuokranantajan, Kari Helin HGR Property Partnersilta kertoo. 11

Teksti Matti A. Kallio kuvat YIT:N ja Peter Heleniuksen arkisto

1 Porvoon vanhan vesitornin myyntivaltti oli teräsbetonirakentamisen osaaminen. 2 Ylä-Haikkoon päiväkoti valmistui kesällä 2012. Päiväkoti on suunniteltu energiatehokkaaksi ja elinkaarimallin mukaan. 3 YIT tarjoaa Borealikselle kunnossapidon ja projektoinnin palveluja. Borealiksella tehtiin huoltotöitä suurseisokin aikana elo-syyskuussa.

Sata vuotta Porvoossa YIT on rakentanut Porvoota jo sadan vuoden ajan. Yhteiselo alkoi vesitornin rakentamisesta 1912. Nyt YIT rakentaa modernia Porvoota elinkaarimallin mukaisesti, vahvana tavoitteena energiatehokkuus.

yviä esimerkkejä YIT:n hankkeista Porvoossa ovat kolme uutta päiväkotia. Ne ovat ensimmäisiä Suomessa elinkaarimallin mukaan toteutettavia päiväkoteja. Elinkaarimallin tavoitteena on jakaa taloudellista vastuuta. Se tarjoaa kiinteistönpidolle avaimet käteen -palvelun sekä takaa päiväkotien kunnon ja käytettävyyden 20 vuodeksi. Mallissa Porvoon kaupungille ei synny ylimääräisiä kustannuksia eikä korjausvelkaa uusien päiväkotien käytöstä. Porvoon päiväkodeista Ylä-Haikkoon päiväkoti on valmistunut kesällä 2012 ja ensimmäiset lapset pääsivät uusiin tiloihin

elokuun alussa. Omenatarhan päiväkoti valmistuu joulukuussa 2012 ja Porvoon jokilaakson päiväkoti kesällä 2013. Päiväkodit on suunniteltu energiatehokkaiksi. Niiden rakenneratkaisut, lattialämmitys, maalämpö ja aurinkokeräimet sekä LED-tekniikalla toteutettu valaistus tuovat säästöjä käytön aikana. Päiväkotien ilmanvaihtoa ohjaa läsnäolotunnistinjärjestelmä. Päiväkotien lisäksi YIT:llä on Porvoossa rakenteilla myös asuinrakennuksia Haikkooseen sekä Porvoon Lääkäritalo. Porvoon Lääkäritalo valmistuu syksyllä. Sen suunnittelussa on otettu huomioon niin esteettömyys kuin tilojen toiminnot. – Haikkooseen rakennamme rivitaloa. Porvoon länsirannalla meillä on alkamassa Taidetehdasta vastapäätä uusi kerrostalohanke. YIT on laatimassa yhdessä kaupungin kanssa kaavamuutosta myös Näsin alueelle, jonne rakennamme uutta rakennuskantaa, YIT Asuintalot Uusimaa yksikönjohtaja Esa Turkka summaa. Suomen rakentamispalvelujen hankekehitysjohtaja Hannu Soikkeli YIT:ltä toteaa, että Porvoo on YIT:lle osa yhtiön historiaa, nykyhetkeä ja huomispäivää.

– Pystymme hyödyntämään kokemuksiamme muissa elinkaarihankkeissamme kuten Jyväskylään toteutettavasta Huhtasuon koulu- ja päiväkotikeskuksesta, Soikkeli kertoo.

Turvallisuutta ja toimintavarmuutta

Porvoossa on hyvä asua. Porvoon kaupunginjohtajan Jukka-Pekka Ujulan mukaan Porvoon kaupungin tavoitteena on, että Porvoon alueelle rakennetaan runsaat 2 400 uutta asuntoa seuraavan neljän vuoden aikana. Tästä uusien asumisoikeus- ja vuokra-asuntojen osuus on noin 720 kappaletta. – Vuokra-asuntojen rakentaminen on kuitenkin melko pientä valtakunnallisesti ajatellen ja tähän saakka toimi on ollut kaupungin harteilla. Kehittäjien ja rakennusyhtiöiden rooli tässä on varmasti kasvamassa, Jukka-Pekka Ujula pohtii. – Meitä ohjaavat keskustan kehittämisessä kaupunkikuvalliset arvot, jotka perustuvat yhtälailla kulttuurihistoriallisille kuin tämän päivän tarpeille. Niissä vaikuttavat teknologia ja se, mitä ihmiset asumisessaan arvostavat, Ujula täsmentää. – Teimme jokin aika sitten muuttoliikeanalyysin ja tutkimme, millainen muuttaja on ja miten hän haluaa asua. Uudet muuttajat etsivät lähinnä pientalovaltaisia alueita, Ujula kertoo. – Tarkastelemme tilannetta pitkällä tähtäimellä ja siinä Public–private partnership (PPP) toimelle on mitä suurimmassa määrin tilaa, toki aina kilpailuttamisen kautta. Yhteistyökumppanilta vaaditaan tietenkin luotettavuutta, asiantuntemusta ja referenssitaustaa. Toisaalta hyvällä kumppanilla pitää olla myös sopivissa määrin nälkää kokeilla uutta. Hyvä yhteistyökumppani tuo mukanaan uutta ajattelua, Jukka-Pekka Ujula summaa.

Kilpilahden teollisuuspuisto on Pohjoismaiden suurin öljynjalostuksen ja kemianteollisuuden keskus. Sen merkittävimmät toimijat ovat Neste Oil Oyj ja Borealis Polymers Oy. YIT tarjoaa sekä Neste Oilille, että Borealikselle kunnossapidon ja projektoinnin palveluja. Turvallisuus 3 ja kunnossapito ovat keskeisessä roolissa kun puhutaan prosessinkäytettävyydestä ja käyttövarmuudesta. Syksy on ollut Kilpilahdessa kiireistä aikaa. Borealiksella alkoi 28.8. huoltotöistä johtuva suurseisokki. Huoltotöissä työskentelee oman väen lisäksi parhaimmillaan noin 1 500 ulkopuolista urakoitsijaa. Kun Borealiksen seisokki päättyy, siirtyy osa henkilöstöstä Neste Oilin jalostamon seisokkiin. Suuret huoltotyöt vaativat tarkat suunnitelmat sujuakseen turvallisesti ja aikataulussa. Yllätyksiin on myös varauduttava, sillä prosessilaitteita avatessa voi paljastua merkittävästi työ- tai varaosamäärää kasvattavia tekijöitä. Ei ole sattumaa, että seisokit ovat peräkkäin eikä samanaikaisesti. Tällä varmistetaan resurssien riittävyys sekä parannetaan tehokkuutta ja logistiikkaa.

Valvomopalvelut – sormi kiinteistön pulssilla

YIT:n kiinteistövalvomo huolehtii, että kiinteistön kuin kiinteistön talotekniset järjestelmät toimivat moitteettomasti ja energiatehokkaasti. Tämä näkyy lompakossa.

unaista, punaista, punaista. 100 hälytystä pamahtaa jättikokoiselle näytölle muutamassa minuutissa. Vain hetkeä aiemmin asiantuntija Juha-Pekka Paalo sanoi, että tänään on poikkeuksellisen rauhallinen päivä. Nyt se on ollutta ja mennyttä. Olemme YIT:n valvomossa, jonka LVIS-asiantuntijat valvovat 500 kiinteistön taloteknisiä järjestelmiä läpi vuorokauden. Palvelut kattavat kaikki lämpö-, vesi-, ilmastointi- ja sähkölaitteet. – Jaaha, konesalin jäähdytys ei pelitä ja lämpötila nousee. Sama asia toisessakin konesalissa, tilanne muuttuu kriittisemmäksi, Paalo toteaa analysoidessaan ilmanvaihtokoneita näytöltä. Hän ratkoo hälytyksiä kiirejärjestyksessä.

Teksti Katja Alaja Kuvat Janne Lehtinen 14

”Vianmääritys ja korjaus onnistuu etänä 90 prosentissa kaikista hälytystapauksista.” Ville Posti, Valvomon päällikkö

Asiantuntija Timo Joutsenkunnas toimii valvomossa päivystäjänä.

Katso video vimeo.com/ yit/videos

Paalo on todella rauhallisen ja leppeän oloinen – onhan hän ollut vastaavissa tilanteissa lähes kymmenen vuoden ajan. Superkiireisen päivän aikana voi tulla jopa 2 000 hälytystä ja 100 niihin liittyvää puhelinsoittoa. Kuumina kesäkuukausina ilmanvaihtokoneiden toiminta häiriintyy helposti ja hälytyksiä tulee jopa 20 000 kuukaudessa. Ovi kolahtaa ja sisään astuu edellä mainittujen konesalien kohdemanageri eli asiakaspäällikkö Mika Parvela. Hän ja Paalo tutkivat tilannetta. Seuraa sarja toimenpiteitä: jäähdytysprosessin säätämistä, puhelinsoittoja asiakkaalle ja huoltomiehelle, huoltomiehen lähettäminen yhteen kohteeseen. Yhdellä monitorilla on lehden uutissivusto auki. Ruudulle ilmestyy uutinen, joka selittää hälytysmäärää. Kaukolämpöputki on poksahtanut rikki Helsingin keskustassa. Konesalien tilanne on kuitenkin hallinnassa, sillä varajäähdytykset on saatu toimimaan. Valvomon päällikkö Ville Posti on tyytyväinen valvomon toimintaan. – Esimerkiksi näissä konesaleissa on todella tiukat vasteajat, joiden puitteissa meidän asiantuntijoidemme pitää saada asiat kuntoon. Etäkäytöllä suoritettava taloteknisten järjestelmien ongelmien ratkominen onnistuu näiltä kavereilta, sillä heillä on insinööritausta ja LVI-alan koulutus. He tietävät heti, mistä aloittaa vian etsiminen, jos patteriverkosto hälyttää tai ilmanvaihtokone lakkaa toimimasta.

Energiapihi ote tuo säästöä YIT:n kiinteistövalvomon järjestelmään on kytketty yli 500 kiinteistön taloteknisiä järjestelmiä eri puolilta Suomea. Näistä puolet on erilaisia liikekiinteistöjä ja puolet asuinkiinteistöjä. Joukossa on muun muassa terästehdas, lääketehtaita, kauppakiinteistöjä, palvelinsaleja ja opiskelija-asuntoloita. Valvomo myös kerää tietoa järjestelmien toiminnasta, ja asiantuntijat 16

Valvomo juhlii 10-vuotissyntymäpäiviään Valvomopalvelut ovat kehittyneet laitehälytysten valvomisesta kattaviksi ylläpitopalveluiksi. Kaikki sai alkunsa vuonna 2002, kun kaksi YIT:n suurta sopimusasiakasta halusi, että heidän laitehälytyksiään aletaan valvoa keskitetysti. Siitä kahden vuoden päästä YIT toi valvomopalvelut kaikkien asiakkaiden ostettaviksi, ensimmäisenä Suomessa. YIT kehitti oman valvontajärjestelmänsä, johon kiinteistöjen talotekniikkajärjestelmät liitetään. Vuonna 2006 valvomopalvelut laajenivat laitteiden säätämiseen etäyhteyksien avulla ja raportoinnin hyödyntämiseen, ja vuonna 2008 valvomopalvelut olivat jo osa kiinteistöjen energianhallintaa. Kaksi vuotta sitten kiinteistövalvomo muutti Helsingistä YIT:n Torpantien toimipisteeseen Vantaalle. Tänä vuonna valvomo laajeni, kun YIT:n Energiayksikkö yhdistyi siihen.

Mika Parvela, Juha-Pekka Paalo ja Ville Posti hoitavat rauhallisen varmasti valvomon hälytykset.

Turhat hälytyskäynnit historiaa

säätävät laitteiden arvoja niin, että kiinteistöissä on asiakkaiden haluamat olosuhteet. – Asiakkaat odottavat, että järjestelmien optimointi tuo energian ja rahan säästöä. Keinoja energian käytön hillitsemiseen löytyy. Huolehdimme, että asiakkaan kiinteistöjen talotekniikkaa ajetaan tarpeenmukaisesti. Säädämme esimerkiksi ilmanvaihdon aikaohjelmia vastaamaan kiinteistön käyttöaikaa ja varmistamme lämmön talteenoton toiminnan, Posti kuvailee. Optimointia haluavat asiakkaat tilaavat YIT:ltä energiakatselmuksen, jonka pohjalta laaditaan energianhallintasuunnitelma. Suomen suurin työeläkeyhtiö ja sijoittaja, Varma, on yksi energiatehokkuutta hakevista YIT:n asiakkaista. YIT on tehnyt Varmalle energiakatselmuksen ja energiahallintasuunnitelman sekä toteuttaa jälkimmäistä valvomalla, säätämällä ja huoltamalla 55 kiinteistön laitteita. Varma on solminut YIT:n kanssa ServiFlex-sopimuksen kiinteistöjen ylläpidosta. Yritys voi valita sopimukseen haluamansa palvelut lämmityksestä paloturvallisuuteen. Palveluja on peräti 80. – Energiakatselmuksessa selvisi monenlaisia tehostamisen kohteita. Jossakin kohteessa ilmanvaihtokone oli käsisäädöllä ja kävi koko ajan, vaikkei se ollut tarpeen, ja toisaalla patteriverkosto kaipasi säätämistä. Pelkästään erilaiset pienet säädöt ovat vähentäneet merkittävästi energian tarvetta. Asiat ovat menneet myös siltä osin hyvin, että kiinteistöjemme vuokralaisilta ei ole tullut kielteistä palautetta esimerkiksi sisälämpötiloista, vaan käyttömukavuus on koettu hyväksi, aluepäällikkö Aarne Markkula Varmasta sanoo. Varma on sitoutunut hiilijalanjäljen pienentämiseen ja osallistuu työ- ja elinkeinoministeriön energiatehokkuusohjelmaan. Vuonna 2011 eläkevakuutusyhtiö asetti tavoitteeksi vähentää energiankulutusta kuudella prosentilla kuudessa vuodessa.

Ennen kuin Varma tilasi valvomopalveluja, sillä oli paljon turhia hälytyskäyntejä kiinteistöissä – viime kädessä paljon turhia kustannuksia. – Suuri asia on se, että kiinteistöjen hälytyskäyntien määrä virka-aikana ja erityisesti sen ulkopuolella on saatu laskemaan. Säästöä on tullut. Sekin on hyvä asia, että YIT:n kuukausittaisissa hälytysraporteissa on tiedot kaikista tehdyistä toimenpiteistä ja voimme hyödyntää niitä. Toisin oli ennen, kun lähinnä huoltomiehet tiesivät vioista, Markkula painottaa. Ville Postin mukaan valvomon työntekijät pystyvät säätämään laitteet usein etätyönä valvomosta, jolloin huoltomiestä tai erityisasiantuntijaa ei tarvitse lainkaan lähettää paikan päälle. – Vianmääritys ja korjaus onnistuu etänä 90 prosenttisesti kaikista hälytystapauksista. Varman Aarne Markkula on ollut tyytyväinen Valvomo-palveluihin ja yhteistyöhön. – Palvelu ja yhteistyö ovat vastanneet odotuksiamme ja energiasäästötavoitteiden osalta jopa ylittänyt ne. Alussa meni luonnollisesti jonkin verran aikaa siihen, että YIT sai asennettua tarvittavan tekniikan kiinteistöihimme ja että opimme tuntemaan toistemme toimintatavat käytännössä. Avointa keskustelua on käyty, Markkula kokee. Kun perusasiat toimivat hyvin, Markkula uskoo, että jatkoyhteistyössä keskitytään kiinteistökohtaisten raporttien entistä tehokkaampaan hyödyntämiseen. Mittaroidun talotekniikan pohjalta löydetään mahdollisia investointikohteita ja huoltotarpeita. – Tarpeenmukainen huolto tarkoittaa sitä, että talotekniikan mittaustuloksia analysoidaan ja seurataan, ja sen pohjalta voidaan määrittää, milloin mikäkin järjestelmä kannattaa huoltaa. Se tehostaa ylläpidon toimintaa, Posti kiteyttää.

”Kiinteistöjen hälytyskäyntien määrä on saatu laskemaan. Säästöä on tullut.”

KENIAAN VESIHUOLTOA JA TERVEYDENHOITOA. Vesihuollon kehittämisprojekti käynnistettiin 1980luvun alussa myös Keniassa. Projektin toteutti YIT:n ja Finnconsult Oy:n muodostama Kefinco-työyhtymä. Tavoitteena oli tuhansien kaivojen ja kymmenen pienen vesilaitoksen rakentaminen Kenian länsiosiin kahden vuosikymmenen kuluessa. Lisäksi kunnostettiin jo toiminnassa olleita vesilaitoksia. Vesihuollon kehittämistä täydensi samalla Länsi-Kenian alueella toteutettu terveydenhoitoprojekti. Projektissa rakennettiin terveyskeskuksia, parannettiin alueen puhtaanapitoa ja kehitettiin terveydenhoitoa. Suomalaisia työntekijöitä oli 1980-luvun puolivälissä paikan päällä 21 henkeä, joista puolet YIT:läisiä. Kun myös perheenjäsenet otettiin lukuun, suomalaisten joukko oli suuruudeltaan lähes 50. Perheet asuivat alueen keskuspaikkaan Kakamegaan rakennetulla pientaloalueella.

TeKSTI Timo Herranen Kuvat YIT arkisto

KEHITYSYHTEISTYÖSSÄ AFRIKASSA YIT:n projektivienti ulkomaille käynnistyi jo yli 50 vuotta sitten. YIT:llä oli kaukomailla myös vaativassa ympäristössä toteutettuja kehitysyhteistyöhankkeita. YIT:n tärkeimmät kohdemaat Itä-Afrikassa vuosina 1972–1995 olivat Tansania, Kenia ja Somalia. Projekteja oli myös Egyptissä, Mosambikissa, Sambiassa ja Tshadissa. Afrikan ulkopuolella kehitysyhteistyön kohteena oli Vietnam. YIT:n ulkomaantoiminnan lähtökohta oli toimitusjohtaja Ragnar Kreugerin metsästysretki itäiseen Afrikkaan 1950-luvun puolivälissä. Safarilla Kreuger havaitsi tulevansa hyvin toimeen erilaisessa kulttuurissa ja toisenlaisessa ympäristössä elävien ihmisten kanssa. Havainnon rohkaisemana YIT lähti etsimään rakennusprojekteja kaukomailta.

TOIMITUSPROJEKTEJA USEISIIN MAIHIN. Vesihuollon kehittämisen ohella YIT:n kehitysyhteistyöhankkeisiin kuului erilaisia toimitusprojekteja. Projektit käsittivät suunnittelun, materiaalin ja laitteistojen toimitukset sekä asennusvalvonnan. Vuosina 1976–1977 YIT toimitti sambialaiseen oppilaitokseen halli- ja tilaelementtejä sekä tansanialaiseen tehtaaseen jätevedenpuhdistamon. Uusia toimitusprojekteja tuli 1980-luvun puolivälin jälkeen. Somaliassa YIT aloitti työyhteenliittymän puitteissa kahden sähkölaitoksen sekä jakeluverkon rakentamisen. Uudeksi tilaajaksi tuli Suomen Punainen Risti, jolle toimitettiin veripalveluasema Somaliaan ja jolle tehtiin synnytyssairaalan kunnostus Tšadissa. Vuosikymmenen lopulla vielä kaksi uutta maata tuli YIT:n kehitysyhteistyöprojektien kohteiksi. Egyptissä toteutettiin useita vesihuoltolaitosten laitteistourakoita ja Mosambikiin toimitettiin pientaloalue. 18

KEHITYSYHTEISTYÖN PÄÄTTYMINEN. 1990-luvun alussa talouslaman seurauksensa Suomella ei ollut mahdollisuutta jatkaa kehitysapua aikaisempaan tapaan. YIT:n viimeiset kehitysyhteistyöprojektit päättyivät ennen vuosikymmenen puoliväliä. YIT suuntautui uusille toimialoille ja uusiin maihin lähialueellaan. Projekteista olisi kuitenkin syytä muistaa ainakin se, että niihin osallistuneet toimivat YIT:n parhaiden perinteiden mukaisesti: rohkeasti vieraisiin oloihin mennen ja tullen hyvin toimeen vieraissa kulttuureissa elävien ihmisten kanssa. Näin saavutettiin tuloksia monenlaisista vaikeuksista huolimatta. Ragnar Kreuger varmasti antoi arvon kehitysyhteistyössä mukana olleille YIT:läisille.

YIT ja ARE Oy rakensivat 1988–1990 sähköverkkoa Somalian maaseudulle sekä kaksi voimalaitosta Baidoan ja Kismayon kaupunkeihin.

PUMPPUKAIVOJA JA VESILAITOKSIA TANSANIAAN. YIT:n ensimmäinen kehitysyhteistyöprojekti toteutettiin Tansanian kaakkoisosassa Finnwater Consulting Engineers -yhtymän puitteissa. Tehtävänä oli maan eteläosien vesihuollon kehittäminen vesivaroja kartoittamalla sekä käsipumppukaivoja ja pieniä vesilaitoksia rakentamalla. Projekti toi puhtaan talousveden 600 000 tansanialaisen ulottuville. Vesilaitoksia tarvittiin siellä, missä pohjavesi oli niin syvällä, ettei sen tavoittaminen kaivoja kaivamalla onnistunut. Kitangarin vesilaitos otettiin käyttöön 1980-luvun puolivälissä, ja se palveli 200 000 asukasta yli sadassa kylässä. Vettä jaettiin vesiposteissa. 19

Hyvinkää sai täyden palvelun kauppakeskuksen Kauppakeskus Willa kohotti Hyvinkään kaupalliset palvelut uudelle tasolle. TeKSTI Terhi Sell kUVAT Eija Sandberg ja Matti Kallio

Kauppakeskus Willassa toimii yli sata liikettä. Willa on osa Hyvinkään keskustakorttelia. 20

ähes 50 000 asukkaan Hyvinkään kaupalliset palvelut kohosivat kokonaan uudelle tasolle, kun kauppakeskus Willan ensimmäinen vaihe avattiin keväällä 2012. YIT:n kehittämässä ja rakentamassa Willan ensimmäisessä osassa toimii lähes 40 liikettä, veturiyrityksinä Citymarket- ja Anttila-tavaratalot. Lokakuussa 2012 kokonaisuus täydentyy yli sadan liikkeen kokoiseksi kauppakeskukseksi, kun Willan toinen vaihe valmistuu. Asiakkaat ovat jo ottaneet kauppakeskus Willan omakseen ja viikoittainen kävijämäärä on vakiintunut noin 60 000 kävijään.

Kaiken lähtökohtana keskustasijainti Aivan torin, keskustakirjaston ja Wanhan villatehtaan kupeeseen noussut kauppakeskus Willa toteuttaa kaikkien osapuolten pitkäaikaisen tavoitteen: Hyvinkää on nyt saanut kaupungin ydinkeskustaan sijoittuvan täyden palvelun kauppakeskuksen. – Kaupungilla on ollut jo pitkään linjana, että kun hypermarketit sijoitetaan keskustaan, myös erikoiskauppa sijoittuu sinne. Näin pidetään kaupunkikeskusta elävänä, tekniikan ja ympäristön toimialajohtaja Jyrki Mattila Hyvinkään kaupungilta summaa. Keskustasijainti ja siitä johtuva kauppakeskuksen erinomainen saavutettavuus oli tärkeää myös YIT:lle heti hankekehityksen alkumetreiltä saakka. Willan vaikutusalueella asuu 175 000 ihmistä. – Aiemmin Hyvinkään asukkaiden ostovoima valui suurelta osin naapurikuntiin ja pääkaupunkiseudulle. Willan avaamisen myötä tilanne muuttui täysin. Nyt odotamme ostoseurojen virtaavan Hyvinkäälle päin laajemmaltakin alueelta, YIT:n Uudenmaan ja Kanta-Hämeen toimitilapalvelut -yksikön johtaja Heikki K. Hannukkala toteaa. Kattavien kaupallisten palveluiden lisäksi keskustakortteliin sijoittuu peräti 1 600 autopaikkaa, joista kauppakeskus Willassa on noin 400. Ne sijaitsevat maanalaisessa parkkihallissa, mikä lisää asiointimukavuutta ja edelleen parantaa osaltaan kaupunkikeskustan vetovoimaa. – Maan alla autot, maan päällä ihmiset, toimialajohtaja Jyrki Mattila linjaa.

Kauppakeskuksen myötä Hyvinkäälle syntyi runsaasti uusia palvelualan työpaikkoja. Kauppakeskus Willa on vaikuttanut merkittävästi Hyvinkään keskustan elävöittämiseen. Kauppakeskus ja sen viereinen keskusta-alue ovat nyt erinomaisia paikkoja yleisötapahtumien järjestämiseen. Willan valmistumisen myötä Hyvinkään keskustakortteliin rakennettiin myös korkeatasoisia uusia asuntoja. Lisäksi Jyrki Mattila nostaa esiin Willan työllistävän vaikutuksen. – Kauppakeskuksen myötä Hyvinkäälle syntyi runsaasti uusia palvelualan työpaikkoja, myös osa-aikatöitä esimerkiksi opiskelijoille.

Monta tahoa, yhteinen intressi Uuden kauppakeskuksen kehittäminen on monimutkainen projekti, joka vaatii aikaa, pääomia ja erityisosaamista. – Hanke alkoi jo keväällä 2005, kun YIT hankki omistukseensa vanhan kiinteistön Hyvinkään keskustasta. Sen jälkeen olivat vuorossa hankesuunnittelu, kaavamuutokset valituskierroksineen sekä itse rakentaminen. Willa-hanke on vaatinut meiltä ennen kaikkea pitkäjänteisyyttä, Heikki K. Hannukkala YIT:stä muistelee.

Kauppakeskus Willa toimii energiavastuullisesti. Ympäristönäkökulma on vaikuttanut esimerkiksi sähkösopimukseen. Kauppakeskuksen sähkö on vihreää.

Lue lisää www.yit.fi/ willa

Kauppakeskuksen energiatehokkuudesta hyötyvät myös vuokralaiset, pienempinä ylläpitokustannuksina.

Isossa hankkeessa ratkaisevan tärkeää on myös yhteistyökyky lukuisien eri osapuolten välillä. – Willan tapauksessa kaikki sujui nappiin, vakuuttavat kuin yhdestä suusta sekä Jyrki Mattila että Heikki K. Hannukkala. Hannukkala kiittelee varsinkin Hyvinkään kaupungin erinomaista asennetta. – Koko hankkeen ajan oli se tunne, että meillä on yhteinen intressi. Kaupunki uskoi vahvasti siihen, että kokonaisuus toteutuu. Kauppakeskus Willan rakentamisen myötä Hyvinkää on entistä vahvempi maakunnallinen seutukeskus. – Meillä on tonttivarannot valmiina 15 vuodeksi ja odotamme asukasluvun kasvavan vuosittain noin puolesta prosentista prosenttiin. Olemme itsenäinen kaupunki, jossa kaikki osa-alueet ovat nyt kunnossa: asuminen, työpaikat, virkistys- ja harrastusmahdollisuudet sekä viimein myös kaupalliset palvelut, summaa Jyrki Mattila silminnähden tyytyväisenä. Myös Heikki K. Hannukkala uskoo Hyvinkään menestykseen. – Olemme edelleen monessa mukana ja kiinnostuneita kehittämään vahvasta kaupungista vieläkin elinvoimaisempaa, hän toteaa.

Willan energiavastuullisuus huipputasoa Kauppakeskus Willa on rakennettu ja toteutettu energiavastuullisesti. YIT on vastannut kohteen suunnittelusta, toteutuksesta ja nyt ylläpidosta. 22

Talotekniikka toimii ympäristön hyväksi – Tämä katkeamaton ketju mahdollistaa, mutta myös edellyttää ratkaisuja, joissa on otettu huomioon kiinteistön elinkaaren kaikki vaiheet, kertoo Willan kiinteistöpäällikkö Eeva Kareinen YIT:n Kiinteistöteknisistä palveluista. Kauppakeskuksessa kiinteistön energiatehokkuudesta hyötyvät paitsi ympäristö, myös vuokralaiset pienempien ylläpitokustannusten muodossa. Kauppakeskuksessa vieraileville asiakkaille tämä näkyy pitkäaikaisina, kannattavina vuokrasuhteina sekä pienempinä hintojen korotuspaineina. – Pienemmän energiankulutuksen kautta voimme olla tukemassa kestäviä ratkaisuja. Ympäristöasioihin voidaan vaikuttaa myös erilaisilla sopimuksilla; vihreä sähkö on meidän valintamme, Eeva Kareinen sanoo. Energiatehokkaat ratkaisut vaativat käyttäjiltä sitoutumista yhtenäisiin toimintatapoihin esimerkiksi tilakohtaisten lämmityslaitteistojen säätöjen, valaistuksen ohjauksen tai hanojen vesivirtaaman rajoitusten suhteen. – Meiltä kiinteistön ylläpitäjiltä energiavastuullisuus vaatii käyttäjien perehdyttämistä ja opastamista, jotta ratkaisut olisivat kaikkien ymmärrettävissä ja käyttö oikeanlaista, Kareinen toteaa.

Kauppakeskuksen energiatehokkuuden hallinnassa avainasemassa on nykyaikainen talotekniikka säätömahdollisuuksineen, aikaohjelmineen ja erilaisine antureineen. Kiinteistön toimintaa ja teknisten laitteiden käyttöä seurataan ja optimoidaan jatkuvasti. Energiavastuullisesti rakennettu kauppakeskus Willa kätkee sisäänsä lukuisia oivaltavia ratkaisuja, jotka auttavat pääsemään erinomaiseen energiatehokkuuteen olosuhteista tinkimättä. – YIT on vastannut tässä kohteessa kaikista talotekniikan osa-alueista, jolloin koko talotekniikka on helpompi saada toimimaan yhtenä kokonaisuutena, Willan kiinteistöpäällikkö Eeva Kareinen kiittelee. Willan energiatehokkaat talotekniset ratkaisut liittyvät niin valaistukseen, lämmitykseen kuin ilmanvaihtoonkin. Esimerkiksi pysäköintihallissa optimoidaan ilmanvaihdon tehokkuus pakokaasuantureiden avulla. Samalla luonnollisesti varmistetaan pakokaasun poistuminen autohallista. Pysäköintihallin ajoramppi pysyy talviaikaan sulana kaukolämmön paluuputkesta otettavalla lämmöllä, joka muuten jäisi hyödyntämättä. K-Citymarketin kylmäkoneiden lauhdelämpö ohjataan esilämmittämään tuloilmakojeiden sisään ottamaa ulkoilmaa. Suuri osa kauppakeskuksen kokonaisenergiankulutuksesta käytetään valaistukseen. Siksi sopivilla säädöillä voidaan saavuttaa merkittäviä ympäristöhyötyjä. – Willan autohalliin asennettiin valaisinohjausjärjestelmä, jossa liiketunnistimet ohjaavat valaistusta alueittain. Jos tietyllä alueella ei ole liikettä viiteen minuuttiin, pudotetaan valaistusteho 20 prosenttiin. Mikäli liikettä ei ole, neljänkymmenen minuutin kuluttua valaistus sammuu kokonaan, kertoo projektipäällikkö Risto Saviranta YIT:n Kiinteistöteknisistä palveluista.

Länsimetro etenee

L Narva College – rakennus, joka huomataan

nnen toista maailmansotaa opinahjon paikalla sijaitsi Narvan kaupungin pörssi. Idea uudisrakennuksen julkisivun arkkitehtiratkaisusta perustui taannoisen pörssirakennuksen muotoon. Uusi oppilaitos olisi teoriassa nivoutunut tiiviisti yhteen entisen rakennuksen kanssa. Oppilaitosrakennus on käytännössä kuin peilikuva tai negatiivi pörssin julkisivusta. – Ratkaisun näkyvin detalji on betonielementeistä tehty ulkoneva kieleke, joka kohoaa julkisivun yllä 45 asteen kulmassa, kertoo AS YIT Ehituksen työmaapäällikkö Kristjan Lood. Muuten jo kadonneen pörssitalon perustuksen ja kellarin lattioiden jäänteet entisöitiin ja säilytettiin oppilaitoksen rakennustyössä. DETALJEJA. Rakentajalla riitti haastetta betonirungon valmistamisessa eri muotoisiksi ja eri kulmiin. Käytännössä se tarkoitti, että kutakin muottia voitiin käyttää vain kerran. – Valutöissä käytetyissä PERImuoteissa timpurilla riitti töitä, Lood kertaa.

UUTISIA

Tarton yliopiston Narvan oppilaitoksen uudisrakennus Nettopinta-ala: 4830,5 m² Käyttötyyppi: IV luokka Erikoispalokuorma: alle 600 MJ/m² Rakennuksen suunnitelman mukainen käyttöikä: 100 vuotta

Rakennuksessa on myös vaakatasoinen katto-osuus, mutta Kristjan Loodin mukaan Wienerbergerin kivestä eri kallistuskulmiin ladotun katon teko ei ollut yksinkertaista. Oppilaitoksen sisätiloihin ilmettä on saatu kalkkikivellä, tammella ja kalkkirappauksella. Sisäpuolen kookkaat lasijulkisivut korostavat avaran tilan estetiikkaa. Rakennuksessa on myös avoin näkymä sen siivestä toiseen. Narvan oppilaitoksen rakennuksessa kaikki on keskenään eri kulmassa. Mitään standardiratkaisuja ei voitu käyttää, kun uutta sovitettiin yhteen vanhan kanssa. Kaiken kaikkiaan lopputulokseen voi olla tyytyväinen. – Voimme olla ylpeitä komeasta loppu tuloksesta, työmaapäällikkö myöntää.

änsimetron rakennustyöt Ruoholahdesta kohti Espoon Matinkylää etenevät hyvää vauhtia. Nopeimmillaan metro voi liikennöidä Matinkylään jo vuoden 2015 syksyllä. YIT on vahvasti mukana rakentamassa uutta metrolinjaa. YIT on tehnyt tai tekemässä niin työtunneleiden louhintaurakoita, metrotunneleiden ja asemien louhintaurakoita kuin maanrakennusurakoita. Esimerkiksi Keilaniemessä louhitaan parhaillaan metrotunnelia, asemaa sekä kuiluja. Keilaniemessä urakka on valmis tämän vuoden lopussa. Myös Niittykummussa louhitaan metroasemaa, metrotunnelia sekä kuiluja. YIT on toteuttanut Länsimetron eri vaiheiden urakoista jo neljä, ja toteuttaa parhaillaan kahta. YIT on hankkeen suurin yksittäinen urakoitsija.

Yhä laajempi eServiflexTM -palveluvalikoima

YIT

:n kehittämän eServiFlexin palveluvalikoima laajenee. YIT Germany GmbH ja RWE Energiedienstleistungen GmbH allekirjoittivat heinäkuussa strategisen yhteistyösopimuksen. Yhtiöt yhdistävät ydinosaamisensa ja pystyvät näin vastaamaan nopeasti ja kattavasti asiakkaiden energiapalvelukysyntään. eServiflex-palvelupaketin avulla voidaan lisätä kiinteistöjen energiatehokkuutta ja alentaa energiakustannuksia. Palvelutarjoomaan sisältyvät niin teknisten järjestelmien tehokkuustarkastukset ja toimintojen jatkuva optimointi kuin energiansäästötoimenpiteetkin.

OIKAISU ING 1.2012 jutuun: ”Hyvinkäälle uusi elinvoimainen kauppakeskus”. Tekstissä mainittu Asko Kuusisalo on kauppias, kun taas Terho Kalliokoski on Ruokakesko Oy:n toimitusjohtaja ja Kesko Oyj -konsernin johtoryhmän jäsen.

YIT toteuttaa Kehäradalle kaksi uutta asemaa

YIT

on valittu kahden Kehäradan aseman sisustusurakan toteuttajaksi. YIT toteuttaa sekä Vantaan Ruskeasannan että Kehäradan Aviapoliksen aseman urakat. Molemmat asemat sijoittuvat kymmenien metrien syvyyteen maan alle, joten urakoitsijalla on oltava kokemusta maanalaisesta rakentamisesta. YIT on toteuttanut myös Kehäradan aikaisempia rakennusvaiheita. YIT on louhinut Aviapoliksen ratatunnelit ja aseman sekä Ruskeasannan ajotunnelin. Kehärata on kaikkiaan 18 kilometriä pitkä rataosuus pääkaupunkiseudulla. Valmistuessaan kesällä 2015 se muodostaa tärkeän runkoyhteyden Vantaankosken asemalta lentoaseman kautta Tikkurilaan.

Panu-palvelukeskuksen tiesäätieto auttaa kunnossapitotoimenpiteissä.

PANU päivystää kellon ympäri

YIT

on avannut uuden asiakaspalveluun ja kelitietoihin keskittyvän palvelukeskuksen. Palvelukeskus PANU palvelee sekä kunnossapidon työmaita että katujen ja teiden käyttäjiä YIT:n urakkasopimuksiin kuuluvilla alueilla. PANU päivystää kaikkina vuorokauden aikoina ympäri vuoden. Teiden käyttäjät voivat esittää palvelukeskus PANU:lle kysymyksiä kunnossapitourakoista ja antaa palautetta. Palvelukeskus myös tiedottaa ja neuvoo kunnossapitoon liittyvistä toimenpiteistä. Palvelukeskus toimittaa myös kunnossapidosta vastaaville työmaille ajantasaista ja ennakoivaa kelitietoa.

Sen avulla kunnossapitotoimenpiteet saadaan käynnistettyä juuri oikeaan aikaan. Sääennusteista ja paikallisista kelitiedoista jalostettu kelinhallinta tehostaa kunnossapitotoimenpiteiden reagointinopeutta ja parantaa kustannustehokkuutta. – Tiesäätieto työstetään alueen kunnossapitotoimintaa ohjaavaksi ja tukevaksi tiedoksi. Tiesäätieto koostuu keliennusteesta ja paikallisista kelihavainnoista. Näiden avulla voidaan varoittaa urakkaa ennakkoon mahdollisesta kelin muutoksesta tai tehdä hälytyksiä ja toimenpidetarve-ehdotuksia, kertoo kelinhallinnasta vastaava palvelupäällikkö Henry Tennberg.

Suomen vastuullisin kesätyöpaikka

YIT

voitti toistamiseen ensimmäisen palkinnon Vastuullinen kesäduuni -kilpailussa. Suomen lasten ja nuorten säätiön ja Alma Median järjestämässä kilpailussa oli mukana kaikkiaan 45 yritystä. Vastuullinen kesäduuni 2012 -kampanjan tavoitteena oli kannustaa yrityksiä tarjoamaan nuorille laadukkaita kesätöitä ja samalla auttaa nuoria pääsemään kiinni työelämään. YIT on panostanut erityisesti nuorten perehdytykseen, työnohjaukseen ja työturvallisuuteen. Samalla nuorille on kuitenkin annettu mahdollisuus moni-

puolisiin töihin rakennus-, kiinteistötekniikan- ja teollisuuden aloilla. YIT palkkasi kesäksi 2012 lähes tuhat kesätyöntekijää Suomen liiketoimintoihin. Suuri osa nuorista työllistyi työmaille ja työkohteisiin. Kesätyöpaikkoja oli tarjolla kaikenikäisille ja koulutustaustaisille työntekijöille. Vastuullinen kesäduuni -kilpailuun osallistuneita työnantajia koskevat tiedot kerättiin suoraan nuorilta. Kysymykset koskivat nuorten tyytyväisyyttä sekä hyvän kesätyön periaatteita. Päätöksen voittajasta teki nuorten antamien pisteiden perusteella kilpailuraati.

Huippulaboratoriotyötä

KOTI Branikin 107 asunnon asuinrakennushanke valmistuu lähelle Prahan keskustaa.

KOTI Branik kiinnostaa prahalaisia perheitä

OTI Branik on YIT:n uusi asuinrakennushanke Tšekissä, Branikin viihtyisässä miljöössä lähellä Prahan ydinkeskustaa. Kohteeseen valmistuu 107 asuntoa. Korkeatasoisten asuntojen suunnittelussa on suosittu suomalaisen tyylin mukaisia, mahdollisimman toimivia ja tarkoituksenmukaisia ratkaisuja. Asunnoissa käytetään laadukkaita luonnonmateriaaleja, ja niissä on mahdollisuus myös omaan saunaan. KOTI Branik -kohde koostuu kuusikerroksisista rakennuksista, joissa on enimmäkseen kaksioita ja kolmioita. Kohde valmistuu rauhalliselle asuinalueelle vehreään ympäristöön. Prahan keskustaan

UUTISIA

alueelta pääsee autolla tai julkisilla kulkuneuvoilla puolessa tunnissa. YIT:N SUURIN ASUINRAKENNUSHANKE TšEKISSÄ. KOTI Branik on YIT:n viides asuinrakennuskohde Tšekissä ja tähänastisista suurin. KOTI Branikin pääkohderyhmä ovat perheet, jotka etsivät laadukasta asumista vehreältä alueelta, joka tarjoaa virkistäytymismahdollisuuksia hyvien palvelujen sekä kulkuyhteyksien välittömästä läheisyydestä. Rakennukset on sijoitettu suljetulle alueelle, jolla on ympärivuorokautinen valvonta. Näin asukkaiden yksityisyys ja turvallisuus varmistetaan, mikä on paikallisilla markkinoilla yksi kilpailueduista. Kohteen rakentaminen alkoi 2012 kesäkuussa, ja se valmistuu vuoden 2013 joulukuussa.

aksassa on useita biologisia tutkimuslaboratorioita. Joissakin näistä laboratorioissa työolosuhteet eivät ole sen vaarallisempia kuin keskimääräisessä huonetilassa. Mutta monen laboratorion toimintaan liittyy biologisia vaaroja. Vaarat on ryhmitelty jakamalla biologiset tekijät neljään ryhmään, joista tiukimmat vaatimukset koskevat IV-ryhmää. Laboratorioilta edellytetään IV-ryhmän vaatimusten täyttämistä, jos niissä käsitellään sellaisia vaarallisia ja vieraita aineita, joihin liittyy suuri pisaratartuntana työntekijään leviävän laboratoriotartunnan riski (kuten lassa- ja ebolavirukset). Laboratorion työntekijöihin ja ympäristöön kohdistuvien riskien hallitsemiseksi laboratorio on eristettävä rakennuksen muista alueista täysin, sen tulo- ja poistoilma on puhdistettava ja laboratoriotila pidettävä alipaineistettuna. YIT on asentanut ilmanvaihtojärjestelmät neljään saksalaislaboratorioon, joissa käsitellään IV-ryhmän mukaisia biologisia aineita. Järjestelmiin kuuluvat muun muassa erittäin tehokkaat, kaasutiiviit HEPA-suodattimet sekä kaasutiiviit ovet ja ovijärjestelmät alipaineen ylläpitämiseksi. YIT myös vastaa näiden tilojen ylläpidosta. YIT:n tehdassuunnittelun asiantuntijoiden ja tutkimuskeskusten kehitysinsinöörien tiiviillä yhteistyöllä on löydetty yksilölliset ratkaisut kuhunkin laboratorioon. Onnistuneiden projektien ansiosta YIT on ansainnut erinomaisen maineen tämän alan toimijoiden parissa.

Seuraavan sukupolven kirjasto Vilnaan

iettuan pääkaupunkiin on valmistunut Vilnan yliopiston uusi tiedeviestintä- ja informaatiokeskus, MKIC. Tämä Baltian maiden uudenaikaisin kirjasto on kokonaispinta-alaltaan lähes 14 000 neliömetriä. MKIC sijaitsee "Sunrise Valleyssä" (Saultėkio). Paikka on tunnettu opiskelijoiden tyyssijana, siellä sijaitsee Vilnan Gediminon teknillinen yliopisto sekä opiskelija-asuntoloita. Kirjasto edustaa arkkitehtonisesti poikkeuksellista muotokieltä. Se koostuu kolmesta erillisestä rakennuksesta, joista syntyy mielikuva kolmesta kivenlohkareesta. Arkkitehtoninen ratkaisu on muotoutunut rakennuksen käyttötarkoituksen ja paikan perusteella. Kirjasto sijaitsee idyllisellä luonnonalueella, ja sen suurten lasiseinien ansiosta kävijät pääsevät arkkitehdin ajatuksen mukaisesti nauttimaan ympäröivän puiston tarjoamista vaihtelevista näkymistä. Kirjasto tarjoaa nykyaikaiset tilat yli 600 kävijälle. Kirjastossa on konferenssikeskus, näyttelyhalleja ja lukusaleja, tilat akateemisiin tutkimusprojekteihin, lounasravintola ja avotila yleisötapahtumien järjestämiseksi. Rakennusinvestoinnin nettoarvo on yhteensä noin 20 miljoonaa euroa. YIT Kaustan toimitusjohtaja Kęstutis

Vanagaksen mukaan uusi kirjasto lukeutuu maan edistyksellisimpiin rakennushankeisiin. – Tämä on meille mieluisa projekti sen merkittävyyden vuoksi. Erityisen huomattavaksi hankeen tekevät sen poikkeukselliset arkkitehtoniset ja rakenneratkaisut. Tiedeyhteisölle kirjasto tulee olemaan merkittävä kiintopiste, Vanagas jatkaa. Kirjaston suunnittelussa ja rakenneratkaisuissa erityistä huomiota on kiinnitetty kirjojen suojaamiseen sekä tehokkaan toiminnan varmistamiseen

hätätapauksissa. Kirjastossa on nykyaikainen sammutus-, ilmanvaihto- ja pölynpoistojärjestelmä. Palveluvarusteluun kuuluu myös kirjojen lajittelu- ja kuljetuslaitteisto, joka on yksi kehittyneimmistä Euroopassa. Vilnan yliopiston tiedeviestintä- ja informaatiokeskus avaa ovensa yleisölle marraskuun lopussa. YIT vastaa myös saneeraustöistä Martynas Mažvydasin mukaan nimetyssä Liettuan kansalliskirjastossa, joka on maan johtavia tutkimuskirjastoja.

Kazan uudistuu kesäuniversiadeihin

atarstanin tasavallan pääkaupunkia Kazania kutsutaan ”Venäjän kolmanneksi pääkaupungiksi”. Kaupunki onkin yksi Venäjän federaation suurimmista talouden, kulttuurin ja tieteen keskuksista. Ensi vuonna Kazanissa järjestetään Kansainväliset kesäuniversiadit. Urheilijoiden harjoitukset ja kilpailut pidetään 64 eri kisa-areenalla, joista 30 on rakennetaan erityisesti tätä tapahtumaa varten. Urheilijat majoittuvat erillisessä Universiadikylässä. Universiadeihin osallistuvat näkevät uudistuneen Tatarstanin pääkaupungin. YIT on toteuttanut urakoita kaupungin merkittävissä rakennuksissa kuten

Kazanin Kreml, Kazanin urheilupalatsi sekä Kazanin raatihuone. Asuntorakentamiseen keskittyvä YIT Kazan rakentaa parhaillaan Kazanka-joen oikealle rannalle Sovremennik-nimistä asuinrakennuskompleksia. Sovremennikiin kuuluu yhdeksän kerrosluvultaan erikorkuista asuintaloa ja kolme pysäköintitaloa. Kompleksi sijaitsee kaupungin liikekeskustan tuntumassa universiadien merkittävien tapahtumapaikkojen – kampailulajien areenan ja vesiurheilukeskuksen vieressä. Lisäksi universiadeihin valmistuva stadion sijaitsee lähellä. Stadionia tullaan käyttämään myös jalkapallon MM-kisoissa vuonna 2018.

hyvää tekoa 100 hyvää tekoa

YIT toteuttaa juh lavuoden kunniak si 100 hyvää tekoa. Hyvät teot ovat arjen pieniä tekoja, jot ka tarvitsevat os aavan tekijän, ja jotka tehdään yhteise ksi hyväksi helpotta maan jokapäiväis tä elämää. Lue lisää : www.yit.fi.

YIT:n palvelupäällikkö Jan Brattelid ja käyttöpäällikkö Einar Solli ovat tyytväisiä uudistukseen.

YIT e-drift™ • Käytönohjaus- ja valvontajärjestelmä. • YIT:n kehittämä ja toimittama. • Mahdollistaa rakennuksen lämmityksen, ilmanvaihdon ja valaistuksen hallinnan. • Tarjoaa energiankulutuksen kokonaisnäkymän. • Tarkoituksena on saada energiankulutus hallintaan täysin.

Down Town hallinnassa

own Town -kauppakeskuksen käyttöpäällikkö voi istua missä vain ja hallita kauppakeskuksen valaistusta ja ilmanvaihtoa. Norjassa, Porsgrunnin kunnassa sijaitsevan Down Town -kauppakeskuksen kävijät eivät ostoksilla käydessään asiaa heti huomaa, mutta työntekijät ovat muutoksesta jo hyötyneet. Päänsäryistä raportoidaan vähemmän, ja työssä ollaan pirteämpiä. Aiemmin asiakkaat valittivat esimerkiksi kuumuudesta jouluruuhkassa, mutta nuo ajat kuuluvat menneeseen. Kauppakeskus on saanut valaistuksen ja lämmityksen valvonnan haltuun.

TÄYTTÄ HALLINTAA. Vuoden 2007 tasoon verrattuna Down Town on alentanut vuotuista sähkönkulutustaan 1,5 miljoonalla kilowattitunnilla. YIT:n palvelupäällikkö Jan Brattelidin mukaan tähän on päästy pääasiassa kolmella toimenpiteellä: vaihtamalla ilmanvaihtolaitteisto, ottamalla valaistus hallintaan ja käyttämällä kokonaishallintajärjestelmää nimeltä e-drift™. Käyttöpäällikkö Einar Solli voi tietokonenäytön avulla valvoa muun muassa keskuksen valaistusvyöhykkeitä ja ilmanvaihtolaitteistoa ja myös hallita niitä tarpeen mukaan. Internet-pohjaista järjestelmää voidaan hallita mistä päin maailmaa tahansa. Niinpä loma Intiassa tai koti-ilta ei muodostu esteeksi edes silloin, kun kauppakeskus on auki koko yön. Valaistus ja ilmanvaihto ovat silloinkin hänen hallinnassaan. VALAISTUKSEN SÄÄTELY. Down Townin kauppakeskuksen johtaja Bent Rosenberg toteaa, että kauppakeskuksen sisäilma tuntuu paremmalta.

UUTISIA

– Asia on tärkeä asiakaskokemuksen kannalta, hän arvelee. Aiemmin valot paloivat kauppakeskuksessa kaiken aikaa, mutta nyt valaistus on jaettu vyöhykkeisiin ja valoja voidaan sytyttää ja sammuttaa tarpeen mukaan. Porsgrunn-joen varrella sijaitsevat 20 vuotta vanhat valomastot korvattiin nykyaikaisella LED-valaistuksella, nyt virrankulutus on vain kolmannes aiemmasta. – Down Town sijaitsee eräällä Telemarkin vilkkaimmista risteyskohdista. Valojen polttaminen läpi yön oli epätaloudellista, ja ympäristön kannalta se antoi toiminnastamme todella huonon kuvan. Onneksi tälle on nyt pantu piste, kauppakeskuksen johtaja toteaa. AIKAA JA RAHAA SÄÄSTYY. Remonttien suunnittelu alkoi vuonna 2008. Down Town investoi mainittuihin kolmeen päätoimenpiteeseen yhteensä 4,5 miljoonaa Norjan kruunua ja uuteen ilmanvaihtolaitteistoon 12 miljoonaa kruunua. – Säästämme paitsi sähkölaskussa myös korjaustöihin kuluvassa ajassa. Aiemmin meidän piti mennä fyysisesti paikan päälle, mutta nykyään koko ratkaisua voidaan hallita tietokoneella, Solli kertoo. Niin käyttöpäällikkö kuin kauppakeskuksen johtajakin uskovat työntekijöiden huomaavan muutokset parhaiten. – Aiemmin saatoin sammuttaa tuulettimen ilman, että kukaan huomasi mitään. Mutta nyt työntekijät soittavat kymmenessä minuutissa, jos lämpötila nousee liiaksi.

YIT VDSK – YIT:n uusi tuotantolaitos Moskovan oblastissa

oskresenskin kaupungissa, Moskovan alueella toimivalla betonielementtitehtaalla otettiin toukokuussa 2012 käyttöön uusimman tekniikan mukainen teräsbetonielementtien valmistuslinja. Linjastoon kuuluu kolme patterimuottia, joissa valmistetaan välipohjia ja sisäseiniä. Patterimuotteja käyttämällä tehdashallin lattiapinta-ala hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti ja muottien uudelleenvarustelu tarvittavien elementtien valmistamiseksi käy tehokkaassa aikataulussa. Uusi tuotantolinja tuottaa vuodessa elementtejä 100 000–120 000 asuntoneliömetrille. Nykyisellään tuotantokapasiteetti täyttää YIT:n asuntorakentamisen elementtitarpeen Moskovan alueella. YIT-konsernin toimitusjohtaja Juhani Pitkäkoski onkin korostanut

elementtitehtaan merkitystä YIT:n asuntotuotannolle. ASUNTOJA KYSYNTÄÄN. Teräsbetonielementtien valmistuksen lisäksi YIT VDSK rakentaa asuntoja ensisijaisesti Moskovan oblastin reuna-alueilla. Tällä hetkellä on käynnissä laajan asuinalueen rakentaminen Moskovan oblastin kaakkoisosassa, Jegorevskin kaupungissa. Alueelle rakennetaan uuden JuV2012-sarjan asuintaloja. JuV2012-sarjan talot tarjoavat laajan valikoiman asuntoja eri puolilla asuntorakennuskompleksia, jossa on yhteensä 18 porrasta. Vaikka asunnot ovat kompakteja, ne ovat avaran tuntuisia, sillä niiden huonekorkeus on keskimääräistä suurempi, 2,8 metriä. Lisäksi asunnoissa on lasitetut parvekkeet.

Uudenlaista toimistotilaaa Mehhatroonikum

allinnan Tehnopol-tiedepuiston alueella avattiin elokuussa yrityksille ja tiedeyhteisöille tarkoitettu toimistorakennus Mehhatroonikum. YIT:n virolaisen tytäryhtiön, YIT Ehituksen toteuttaman kuusikerroksisen rakennuksen vuokrattava pinta-ala on yhteensä 8 300 neliötä. Moderni Mehhatroonikum on rakennettu nykyvaatimusten mukaisesti energiatehokkaaksi ja sen tilajärjestelyt on tehty joustaviksi. Mehhatroonikumin pääkäyttäjiä ovat Metrosert, Mehhatroonika Assosiation ja Viron Patenttviraston tiedotuskekus ja EKTACO. Capital Mill OÜ on rakennuksen tuleva omistaja. Tallinnan Tehnopolin alueelle on kasvamassa teknologiayritysten ja tieteellisten yhteisöjen tiivis yritysalue. Tehnopolin alueella toimii yli 150 yritystä, muun muassa Skype.

Pääomamarkkinapäivät – ”Capital Market Day” – Saksassa

YIT

järjesti 25.9.2012 Saksan Aachenissa pääomamarkkinapäivän sijoittajille ja analyytikoille. Keski-Euroopan merkitys YIT:n liiketoiminnoissa on merkittävä. Tilaisuuteen osallistui lähes 40 sijoittajaa ja analyytikkoa Englannista, Ruotsista, Keski-Euroopasta ja Suomesta. Vieraat pääsivät tutustumaan myös YIT:n tutkimus- ja kehityskeskukseen,

jossa tutkitaan muun muassa uusia ilmanvaihtoon liittyviä ratkaisuja ja toiminnallisuuksia. YIT on asentanut ilmanvaihtojärjestelmät neljään saksalaislaboratorioon, joissa käsitellään IV-ryhmän (tiukin kontrolli) mukaisia biologisia tekijöitä ja vastaa myös näiden ylläpidosta.

N채kym채 Smolnaan YIT aloittaa asuntokorttelin rakentamisen Pietarin historiallisessa keskustassa l채hell채 Smolnan arkkitehtonista kokonaisuutta. Korttelista, jonka YIT Sankt-Peterburg toteuttaa Smolnan viereen, tulee YIT:n lippulaivakohde Pietarissa. Teksti Igor Arhipov KUVAT YIT Arkisto

1 Kolme historiallista rakennusta Smolnan valtakadun puolella peruskorjataan business-luokan asunnoiksi. 2 Uuden rakennuksen julkisivu toistaa tyylillisesti Nevan rantojen jykev채채 ja palatsimaista rakennuskantaa.

IT:n uusi kohde rakennetaan 2,9 hehtaarin tontille, jonka YIT Sankt-Peterburg -yhtiö hankki vuonna 2011. Uusi kohde sijaitsee Smolnan valtakadun, Sinopskaja-rantakadun ja Tulskaja-kadun rajaamassa korttelissa. Kortteli liittyy Smolnan luostariin sekä Smolnan instituuttiin, jossa toimii nykyisin Pietarin kaupunginhallitus. – Alueella on ainutlaatuinen sijainti kaupungin historiallisessa keskustassa. Esimerkiksi Smolnan kirkko on kuuluisan arkkitehdin, Bartolomeo Rastrellin, suunnittelema ja yksi tärkeimmistä Pietarin kaupunkikuvaa hallitsevista maamerkeistä, YIT Sankt-Peterburgin pääjohtaja Mihail Vozijanov vahvistaa. – Rakentaminen tällaiselle merkittävälle paikalle edellyttää rakentajalta erityistä vastuuta sekä hienovaraista suhtautumista ympäröivään historialliseen kaupunkimaisemaan sekä tietenkin mahdollisimman korkealaatuisia arkkitehtonisia ratkaisuja. Olemme alusta pitäen varmistaneet, että kohde vastaa kaavoitusnormeja ja kulttuuriperintökohteiden suojelua koskevia lainsäädännön vaatimuksia. Arkkitehtonista konseptia kutsuttiin laatimaan espanjalainen Ricardo Bofill. Hän on yksi johtavista nykyarkkitehdeista. Hänellä on laaja kokemus monissa Euroopan historiallisissa kaupungeissa toteutettujen kohteiden suunnittelusta.

Historiallista hienovararaisuutta YIT:n tontilla sijaitsevat 1800–1900-lukujen vaihteen historialliset rakennukset Smolnan valtakadun varrella säilytetään kokonaisuudessaan, vaikka ne eivät ole kulttuuriperintökohteita. Talot peruskorjataan ja niiden talotekniikka uusitaan. N. F. Nikitinin arkkitehtitoimisto on laatinut YIT SanktPeterburgin tilauksesta historiallis-kulttuurisen tukikaavan

3 Korttelista muodostuu viihtyisä asuinalue. Korttelin sisäpuolelle sijoitetaan päiväkoti. Viheralueita ja parkkipaikkoja toteutetaan vaadittua enemmän. 4 Tulskaja-kadun puoleinen julkisivu luo vaikutelman toisiinsa kiinni rakennetuista taloista. 5 YIT:n hanketta ympäröi Smolnan kaupunginosan vanha historiallinen arkkitehtuuri.

alueen kaavoitussuunnittelua varten. Kaavalle saatiin hyväksyntä Pietarin kaupungin historian ja kulttuurin muistomerkkien valtiollisen valvonnan, käytön ja suojelun komitealta (KGIOP). Korttelisuunnitelmaan sisältyvien rakennusten korkeus vastaa tiukasti normeja, jotka on määritelty Pietarin alueen kulttuuriperintökohteiden suojeluvyöhykkeiden maankäyttöohjelmissa. Niinpä asuinkompleksi ei korkeutensa suhteen tule erottumaan Pietarin historiallisesta panoraamasta eikä se kilpaile hallitsevasta asemasta Smolnan kirkon kanssa. Lisäksi julkisivun korkeus on tasattu räystäslinjaan. Tuleva rakennus on pietarilaisen Nevan rantakadun rakennusperinteiden mukainen ja luo rakennukselle palatsimaisen paraati-julkisivun ilmeen.

Kaavoituslogiikka ja vastuu Julkisivun arkkitehtoniset ja tyylilliset ratkaisut yhdistävät asuinrakennuskompleksin historialliseen kaupunkiympäristöön. Tulskaja-kadun puoleisen rakennuksen julkisivu on suunniteltu Pietarin historiallisen keskustan tyyliin sopivaksi. Värein ja arkkitehtonisin keinoin, kuten pienillä eroilla räystäskorkeudessa, luodaan mielikuva julkisivusta, joka koostuu useasta erillisestä toisiinsa liitetystä talosta. Näin asuinrakennuskompleksi ei tule erottautumaan pitkän julkisivunsa vuoksi eikä tule näyttämään yksitoikkoiselta. Projektin arkkitehtien merkittävä saavutus on ollut kahden monumentaalisen holvikaaren suunnittelu keskelle uuden rakennuksen julkisivuja Nevan rantakadun varrelle ja Tulskaja-kadun puolelle linjaan Smolnan kirkon kanssa. Tämän ansiosta korttelin sisäosat ikään kuin aukeavat ja Tulskaja-kadun

varrella olevan holvikaaren läpi näkyy osa Smolnan kirkkoa. Suunnitteluratkaisussa on huomioitu 1900-luvun puolivälin kaavoitusratkaisujen historialliset perinteet, jotka edellyttivät aukion muodostumista Bolshoi Ohtinskij -sillan läheisyyteen. Tulskaja-kadun puoleista rakennuslinjaa on sisennetty 15 metriä ja samalla jalkakäytävää on levennetty. Näin uuden rakennuksen eteen muodostuu puistokatu elävöittämään aluetta. Tulevaisuudessa tällä paikalla voi toimia esimerkiksi kesäkahviloita.

Kokonaisvaltaista laatua Asuinkortteli muodostaa toimivan ja viehättävän asuinympäristön. Alueen viherrakennussuunnitelma ylittää korttelille asetetut vaatimukset. Myös pysäköintipaikkoja tehdään enemmän kuin kaavoitusnormit edellyttävät. Kortteliin rakennetaan kaksikerroksinen maanalainen, yli 700 autopaikan pysäköintitila. Sen yhteispinta-ala on yli 20 000 neliömetriä. Asuinkompleksin sisäpihalle rakennetaan toimitilat päiväkodille. Asunnot kuuluvat tasoltaan business-, elite- ja lux-luokkaan. Kohteen asuinpinta-ala on kokonaisuudessaan 45 100 neliömetriä ja asuntoja on yhteensä yli 400. Asuinpinta-alasta 4 500 neliömetriä kuuluu peruskorjattaviin historiallisiin rakennuksiin Smolnan valtakadun varrella. Toimistotilat, joiden yhteispinta-ala on 5 300 neliömetriä, sijaitsevat korttelirakennusten ensimmäisessä kerroksessa. Kohde toteutetaan useammassa vaiheessa ja suunnitelmien mukaan se valmistuu kokonaisuudessaan vuonna 2017. Kohteen ensimmäinen vaihe käynnistyy tänä vuonna. Ensimmäisenä peruskorjataan Smolnan valtakadun puoleiset historialliset rakennukset.

Teksti Kirsi Riipinen Kuvat olli urpela

Millaisia faktoja ja ennusteita salkunhoitaja ja analyytikko arvostavat, kun he pohtivat osakkeiden ostamista?

VAATIMUKSENA LUOTTAMUS

YIT

:n näkymät ovat salkunhoitajan ja analyytikon mielestä paremmat kuin toimialalla keskimäärin. Hyvä yhtiö, jolla on hyvä markkinaasema sekä kannattavuus ja tase kunnossa. Nämä ovat tärkeät kriteerit, kun Fondita Rahastoyhtiön salkunhoitaja Markus Larsson pohtii yrityksen osakkeiden ottamista mukaan yhtiön rahastoon. Arvopaperi-lehti valitsi Fondita Rahastoyhtiön Suomen parhaaksi rahastoyhtiöksi tänä vuonna. – Toki paljon muutakin selvitetään. Meille on tärkeää, että yrityksellä on vahva omistus takana. Omistajana voi olla perhe tai teollinen tai jokin muu taho, joka hoitaa yhtiötä siten kuin kyse olisi omista rahoista, Larsson sanoo. Hän huomauttaa, että esimerkiksi valtion yhtiöissä pääomien tuotot yli ajan ovat heikkoja, ja erot hyvin hoidettuihin yrityksiin ovat varsin merkittäviä. 34

”Sijoittajalla pitää olla tunne, että yrityksessä tiedetään koko ajan, missä ollaan ja mihin ollaan menossa.”

Fondita Rahastoyhtiön salkunhoitaja Markus Larsson uskoo YIT:n kasvumahdollisuuksiin ja tuloksentekopotentiaaliin.

lisen paljon. Olemme nähneet yhtiössä kasvunmahdollisuuksia ja tuloksenteossa potentiaalia.

Huolto ja kunnossapito auttavat pärjäämään

Kasvua haetaan erityisesti kiinteistötekniikan huollosta, kunnossapitopalveluista sekä asuntorakentamisesta. Larssonin mielestä on hyvä, että – Meidän sijoitusfilosofiaamme kuuyritys keskittyy valituille alueille ja kasluu lisäksi selvittää yrityksen arvostus vattaa näillä asemaansa. Saksassa on sekä se, miten nykyinen arvostus istuu mahdollisuuksia vielä vaikka kuinka. tulevaisuuden näkymiin. Tutkimme myös Markkinaosuutta ja etenkin kannattahistoriaa ja aiempaa menestystä. Sitten vuutta tulee pyrkiä nostamaan tutuilla pohditaan, miltä kannattavuus näyttää markkinoilla edelleen. tulevaisuudessa. Tämän lisäksi hän kiittelee yhtiön Jos kaikki listan kohdat näyttävät strategiaa ja käytännön toimia huolto- ja hyviltä, yrityksen osakkeita voidaan kunnossapidossa. valita rahastoon. – Niiden avulla pärjää eri taloussuhSamanlaisen syynin kävi läpi myös danteissa, ne tasaavat muita heilahteluja. YIT, jonka osakkeita on ollut useita vuoMyös YIT:n Venäjän näkymät ovat sia Fondita Equity Spice (Suomi-rahasto) edenneet hyvään suuntaan ja lisäävät ja Fondita Nordic Small Cap -rahastoissa. kasvun mahdollisuuksia tulevaisuudessa. – YIT:n osakkeita on meillä suhteelSalkunhoitaja arvostaa paljon myös

Pohjolan analyytikko Matias Rautionmaalle yrityksen avoimuus ja läpinäkyvyys ovat tärkeitä.

YIT:lle palkinto sijoittajasuhteista YIT valittiin Euroopan parhaimmaksi sijoittajasuhteensa hoitavaksi yritykseksi. YIT sai palkinnon kansainvälisesti arvostetun Inside Investor Relations -lehden sijoittajakyselyn Rakentaminen ja materiaalit -sarjassa. Vuosittain 500 eurooppalaisille analyytikolle sekä salkunhoitajalle tehtävässä kyselyssä kartoitetaan sijoittajasuhteiden tasoa sijoituspäätöksiä tekevien näkökulmasta. YIT kehittää jatkuvasti sijoittajasuhteitaan. Yhtiön internet-sivuilla julkaistaan esimerkiksi IR-blogia, jossa puhutaan sijoittajia kiinnostavista, YIT:n toimintaan liittyvistä teemoista. Blogi löytyy osoitteesta: http://www.yitgroup.com/ investor_relations_blog Lue lisää www.yitgroup. com/investor_ relations_blog

avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Sijoittajan on helpompi nukkua yönsä, kun tietää, missä mennään. Yhtä tärkeää on luottamus. Kun kerrotaan, että tietylle kaudelle luvataan kymmenen prosentin kasvua, mahdollisista muutoksista raportoidaan hyvissä ajoin. – Sijoittajalla pitää olla tunne, että yrityksessä tiedetään koko ajan, missä ollaan ja mihin ollaan menossa. Jos luottamus syystä tai toisesta saa kolauksen, sijoittaja äänestää hyvin nopeasti jaloillaan. Suurimmat epävarmuudet sijoituskohteena liittyvät Larssonin mielestä yleisemminkin Suomessa ja Euroopassa investoimiseen. – Eurokriisin akuutin vaiheen ratkaiseminen palauttaisi luottamuksen tulevaisuuteen.

Varovaisen positiivista Euroopan sumuisia tunnelmia pohtii myös Pohjolan analyytikko Matias Rautionmaa.

– Rakentamisen suhdanne on monessa maassa kääntynyt laskuun. Eurokriisi näkyy yhtä lailla kuluttajien kuin yritysten luottamuksessa tulevaan. Talouskasvuarviot ovat kautta linjan maltillisia. Rautionmaa huomauttaa, että YIT:n toimiala on monta muuta toimialaa enemmän riippuvainen talouskasvusta. – YIT:n tilannetta parantaa Venäjä. Siellä rakentaminen näyttää pysyvän pirteämpänä. Toki maassa toimiminen sitoo pääomaa, mutta samaan aikaan näkymät ovat hyvät. – Myös YIT:n huolto- ja kunnossapitotoiminta tasaa suhdannevaihteluita tuomalla tasaista kassavirtaa. Tämä on hyvin positiivista. Myös Rautionmaalle yrityksen läpinäkyvyys ja avoimuus on tärkeää. Kun sijoituskohteita punnitaan keskenään, luottamus on yksi tärkeimmistä. – YIT on saanut monena vuonna palkintoja sijoittajasuhteiden hyvästä hoidosta. Seuraan rakennusalaa, ja myös omasta mielestäni yhtiö on tässä

toimialansa kärkipäässä. Entä miten neuvot asiakkaitasi? Uskaltaako rakennusalalle sijoittaa? – Hyvä kysymys. Alan näkymät ovat sumuiset, mutta kokonaisuutena suhtaudun silti melko neutraalisti rakennusalan tulevaan. Poliittisista päätöksistä riippuu nyt paljon. YIT:hen suhtaudun nyt tästä huolimatta varovaisen positiivisesti. Venäjän asuntorakentaminen vetää, ja kiinteistötekniikan kannattavuudessa on rutkasti parantamisen varaa. Rautionmaa muistuttaa, että Suomessa tilanne on edelleen parempi kuin monessa muussa Euroopan valtiossa. – Myös matala korkotaso suosii YIT:tä. Matalat korot tukevat asuntojen kysyntää. Mikäli korot äkkiä nousisivat korkealle, Venäjälle iskisi suuri lama ja öljyn hinta laskisi hurjasti, tilanne olisi aivan toinen ja suhtautumista rakennusalaan pitäisi pohtia uudestaan. Kovin todennäköisiltä uhilta nämä eivät tällä hetkellä vaikuta.

Kaleva -konserni Liikevaihto 65,7 milj. euroa (2011) Henkilöstöä 523 (2011) Palvelut sanoma- ja kaupunkilehtien kustantaminen, erilaiset sähköiset palvelut, kirjapaino- ja jakelupalvelut sekä mainostoimistopalvelut. Kaleva-konserniin kuuluvat Kaleva Oy, Forum24 Oy, Julkaisupalvelu Lounais-Lappi Oy, Plusmark Oy, Erweko Oy, Erweko Publicom Oy ja Oulun Jakelutoimisto Oy

UPOUUSI PAINOTALO OULUUN Teksti Eija Sandberg Kuvat Kai Tirkkonen

YIT toteutti Kaleva Oy:lle uuden modernin painotalon. Rakennus valmistui kesäkuussa, jolloin Kalevan tytäryhtiö Erweko pääsi ensimmäisenä muuttamaan hulppeisiin tiloihin. Raskas painokonelinja vaati erityisrakentamista. Nyt konelinja pysyy millin sadasosan tarkkuudella paikoillaan ilman tärinää. 36

UUDET TILAT 12 800 m2 | Bituminen vesikate 12 000 m2 | Lattian kuitubetonia 4 500 m2 | Koneperustusbetonia 800 m2 | Julkisivupeltiä 3 000 m2

Talousjohtaja Esko Jokelainen kertoo, että painokone mukaan lukien hankkeen kustannuksia kertyi noin 40 miljoonaa euroa.

aleva Oy on Pohjois-Suomen suurin media-alan yritys. Oulun toimitilat on rakennettu 1960-luvulla ja viimeksi hankittu painokone on toiminut 25 vuotta. Sanomalehtipainokoneen käyttöikä ja tilat alkoivat tulla tiensä päähän muutama vuosi sitten. – Teimme ennen investointipäätöstä kokonaistaloudellisen tarkastelun, jossa kartoitimme sitä, mikä on taloudellisin tapa toimia tästä eteenpäin, talousjohtaja Esko Jokelainen kertoo. Kalevalle jäi kaksi vaihtoehtoa, joko uudistaa ja ylläpitää vanhaa toimitaloa tai rakentaa kokonaan uusi sanomalehtipaino ja hankkia sinne täysin uutta teknologiaa. Investoiminen uuteen osoittautui paremmaksi vaihtoehdoksi. Kun investointipäätös oli tehty, valittiin kilpailutuksen jälkeen rakennuttajakonsultiksi Pöyry CM Oy. Myös kaikki rakentamiseen liittyvät urakat kilpailutettiin. – Selvää oli, että tuotantoa ei voisi missään vaiheessa keskeyttää rakentamisen aikana ja se, että vanhalla tontilla ei ollut tarpeeksi tilaa uudistusten toteuttamiseen, teknillinen johtaja Jukka Hurskainen kertoo. – YIT voitti tarjouskilpailun kokonaistaloudellisesti parhaana tarjouksena. YIT oli myöskin tuttu maineeltaan aiemmilta ajoilta. YIT oli tehnyt vanhoihin toimitiloihin useita korjaus- ja saneeraustöitä, talousjohtaja Jokelainen sanoo. Kaleva pystyy nyt huomattavasti tarkemmin optimoimaan kaikki kustannukset uusien tekniikoiden ansiosta. Tavoitteeksi uudelle kiinteistölle asetettiin muun muassa aikaisempaa parempi energiatehokkuus, alhaiset käyttökustannukset, sujuvat sisäiset prosessit ja tehostettu materiaalilogistiikka.

Haasteellinen painokoneen sijoittamisalusta. Erikoisin Kalevan painotalon vaatima rakenne oli uuden sanomalehtipainokoneen perustukset ja siihen kiinteästi liittyvän postituslaitteiden uusiminen ja sijoittaminen. – Uuden painokoneen perustus toteutettiin osaksi irti muusta rakennuksesta. Rotaatiokoneen perustukset porattiin peruskallioon 51:llä noin 12 metrin mittaisilla porapaaluilla. Porapaalun halkaisija on 400 millimetriä ja paalun sisältö 37

betonia. Paalujen päälle rakennettiin betoninen kaukalo, jonka sisään valettiin viisi metriä leveä, 42 metriä pitkä ja kaksi metriä korkea betoninen antura. Anturan tehtävänä on ottaa vastaan painokoneen tuotannon aikana syntynyt tärinä ja pitää painokone ja rakennus liikkumattomana, vastaava työnjohtaja Arto Hyvärinen YIT:ltä kertoo. Kiinteistön tilat ovat pääasiassa painotalon tuotantoon liittyviä tiloja: rotaatiosali, paperivarasto ja postitustilat sekä niihin liittyvät apu- ja tekniikkatilat sekä myös henkilöstön sosiaalitilat. Joitakin muutostöitä jouduttiin tekemään rakentamisen aikana. – Painotalon talotekniikka on vaativampaa kuin keskimäärin normaalissa teollisuuslaitoksessa. Kaikki tämä oli otettava myös huomioon rakentamisvaiheessa. Painokoneet ovat myös energiatehokkaampia kuin ennen, Hurskainen painottaa.

”Suomen oloissa Kalevan painolaitos on todella moderni painotalo.”

Painokone mukaan lukien kustannuksia kertyi noin 40 miljoonaa euroa. – Lehden tuotekehittelyyn on satsattu paljon ja tuotantoa voidaan nyt jakaa pidemmälle aikavälille. Aiemmin lehti painettiin yhdellä kertaa, lyhyessä ajassa. Painotorneja oli aiemmin kahdeksan, mutta nyt pärjätään vain neljällä ja painonopeus on 50 prosenttia nopeampaa, Hurskainen kertoo.

Tytäryhtiö Erweko myös uusiin tiloihin. Kalevan tytäryhtiö Erweko Oy, muutti uusiin tiloihin jo kesällä 2012 ja toiminta on täydessä vauhdissa. – Suomen oloissa Kalevan painolaitos on todella moderni painotalo. Erwekolla on Suomen ainoa 8-värikoneeseen asennettu rullapukki, joka lisää kilpailukykyä lehtien, luetteloiden ja muiden suurten töiden painamisessa, varatoimitusjohtaja ja tekninen johtaja Markku Suorsa hehkuttaa. – Erwekolla on uusi repron työnkulkujärjestelmä. Lisäksi jälkikäsittelyyn hankittiin uusi taittokone, suorateräleikkuri ja liimalinja.

1 – Olen ollut Erwekon puolelta edustajana jo rakennusprojektin suunnitteluvaiheessa. Painotalossa vaatimuksina oli riittävä tila yhdessä tasossa ja se, että tuotanto saatiin kulkemaan talon läpi joustavasti, teknillinen johtaja Markku Suorsa Erwekolta kertoo.

2 – Painotalon talotekniikka on vaativampaa kuin keskimäärin normaalissa teollisuuslaitoksessa. Kaikki tämä oli otettava myös huomioon rakentamisvaiheessa. Painokoneet ovat myös energiatehokkaampia kuin ennen, teknillinen johtaja Jukka Hurskainen painottaa.

Koska paperirullassa on 2–3 arkkipaperilavan verran paperia, voidaan koneella ajaa katkotta pidempään. Tekniikka sopii suuriin painoksiin ja työn tulos näkyy myös siten, että asiakkaamme saavat laadukkaita tuotteita toimitusvarmasti, laadukkaasti toteutettuna kilpailukykyiseen hintaan.

Erweko on keskittänyt palvelunsa. – Keskittämällä erilaiset tuotteet eri tuotantolaitoksiin saadaan tehokkuutta asiakkaan töihin ja samalla myös oma osaaminen syventyy entisestään, Suorsa sanoo. Oulun uusi tuotantolaitos on erikoistunut neliväritöiden volyymipainamiseen. Tuotannon joustava läpikulku ja uusi tekniikka lisäävät toimintavarmuutta ja -nopeutta. Painamisen laatu on yhtiössä ollut aina korkealla tasolla. – Olen ollut Erwekon edustajana jo rakennusprojektin suunnitteluvaiheessa. Painotalossa vaatimuksina oli riittävä tila yhdessä tasossa ja se, että tuotanto saatiin kulkemaan talon läpi joustavasti.

Lisäksi halusimme lattian vapaan käytön sekä lattian kantavuuden siten, että tuotantokoneita voidaan sijoittaa vapaasti konesaliin, Suorsa kertoo. Painotaloissa on erittäin tarkat vaatimukset ilmankosteudelle ja -lämpötilalle. Nämä huomioitiin suunnitteluvaiheessa. IV-koneissa on myös tehokkaat lämmöntalteenottolaitteet.

Sertifikaatit kunnossa. – Erwekossa kiinnitetään ympäristöasioihin erityistä huomiota. Kaikilla yksiköillämme on Joutsenmerkin käyttöoikeus. Lisäksi kaikilla yksiköillämme oikeus FSCja PEFC -puun alkuperäsertifikaattien

käyttöön, Suorsa sanoo. Yhtiöllä on yhteisiä taloteknisiä toimintoja samassa talossa toimivan Kalevan sanomalehtipainon kanssa. Myös raaka-ainelogistiikka ja kierrätysasiat on mietitty tarkasti etukäteen rakennuksen suunnitteluvaiheessa. – Kaatopaikkajätettä ei tule enää kuin nimeksi. Paperien leikkuujätteet leikkureista menevät putkia pitkin ilmakuljettimilla suoraan kierrätysastiaan. Toimistopaperit kierrätetään ja painolevyt menevät uusiokäyttöön. Energiajae kerätään omaan konttiinsa ja toimitetaan myös hyötykäyttöön. Ongelmajätteet hävitetään asianmukaisesti.

TeKSTI Merja Ojansivu kUVAT YIT ARKISTO

Uutta osa-aikaista asumista kaupunkien sykkeessä YIT rakentaa ensimmäiset Suites-huoneistot Tampereelle ja Lahteen.

Lahti Su Sibelius

erheen kanssa voisi olla mukavaa viettää kaupunkilomaa täysin varustellussa lomahuoneistossa keskellä kaupunkia. Entä kun työkomennus tai projekti vaatii oleskelua toisella paikkakunnalla hiukan pidempään? Tai jos putkiremontin vuoksi on muutettava majaa tilapäisesti? Hotellin sijasta tilavampi ja varustellumpi huoneisto on kodikkaampi vaihtoehto. Valmiiksi kalustettuun Suites-huoneistoon on helppo muuttaa useammaksikin kuukaudeksi. – Olemme jonkin aikaa pohtineet, että voisimme kehittää uutta osa-aikaista asumista tuomalla loma-asumisen konseptimme kaupunkien palvelujen ääreen, sanoo yksikönjohtaja Marko Oinas. Markkinoilla on selkeä tilaus hotelliasumisen ja vuokra-asumisen väliin si40

joittuvalle asumismuodolle. Maailmalla muutos on jo nähty. Kalustetuissa huoneistoissa viivytään vuorokaudesta useisiin viikkoihin. Pohdintojen tuloksena YIT:n kehittämä ja matkailukeskuksista tuttu Chaletskonsepti tuodaan nyt kaupunkiympäristöön. Ensimmäisten Suites-huoneistohotellien on suunniteltu valmistuvan 2014 Tampereelle ja Lahteen.

Kaupunkien parhaat paikat Tampere Suites -huoneistohotelli sijoittuu kaupungin ydinkeskustaan kylpylämäiseksi saneeratun Pyynikin uimahallin yhteyteen. Parvekemaisema avautuu Kirkkopuistoon, Hämeenpuisto on vieressä ja Särkänniemeen on alle kilometrin matka. Sijainti on juuri sitä, mitä Suites-huoneistohotellit haluavat tarjota asukkail-

leen. Ympäri vuoden vilkas keskusta ravintoloineen, kauppoineen ja teattereineen on kivenheiton päässä. Tampereelle valmistuu 87 huoneistoa. Kokoja on kolme, 32 neliön alkovillisista yksiöistä yli 60 neliön kahden makuuhuoneen saunallisiin kolmioihin. Kolme ylintä kerrosta on pysyvän asumisen mahdollistavia YIT Koteja. Hankkeen kokonaisarvo on 20 miljoonaa euroa. Lahti Suites nousee Vesijärven rannan tuntumaan Sibeliustalon viereiselle tontille. Paikan valtteja ovat ympäri vuoden vilkkaan kulttuuri- ja kokouskeskuksen tapahtumat, Vesijärvimaisemat, Salpausselän liikuntamaastot ja lyhyt kävelymatka keskustaan. Ensimmäisessä vaiheessa Lahteen valmistuu 61 huoneistoa sekä vastaanotto, ravintola ja liiketilaa. Hankkeen kokonaisarvo on noin 23 miljoonaa euroa.

KUVA OIKEALLA Tampere Suites valmistuu Pyynikin uusitun uimahallin yhteyteen.

Suiteshuoneistohotelli Lue lisää www.yitkoti.fi/ tamperelahtisuites

uites rakennetaan stalon viereen.

Marko Oinaksen mukaan saatavilla olleet hienot tontit vaikuttivat siihen, että ensimmäiset kohteet valmistuvat juuri Tampereelle ja Lahteen. – Suites-kohteiden on oltava kaupunkien keskustassa ja lähellä keskustan palveluita, Marko Oinas toteaa. Pääkaupunkiseudun läheisyys oli myös tärkeä valintakriteeri, sillä ison osan ostajista arvioidaan tulevan pääkaupunkiseudulta.

Tuhka muuttuu timantiksi Marko Oinaksen mukaan huoneistojen omistajat tulevat olemaan sekä yksityisiä että yrityksiä. – Suites- ja Chalets-huoneistot ovat hyviä sijoituksia yksityisillekin, sillä vuokrauspalvelun kautta osakkeen voi helposti vuokrata ulkopuolisille, Oinas

kertoo. Vuokrauksen ja vastaanottotoiminnan hoitaa YIT:n palvelukumppanina Forenom. – Tuhka muuttuu timantiksi, kun huoneiston tyhjillään oloaika tuottaakin vuokraa, jolla omistamisen kuluja saa katettua. Kaupungeissa huoneistoja tarvitaan ympäri vuoden, joten vuokratulokin on taattu. Omistajalle ja sijoittajalle huoneistohotelli on helppo ja vaivaton. Huoneistohotellin vuokraajakumppani hoitaa käytännössä kaiken vuokraukseen liittyvän. Sijoittajat antavat huoneistonsa kokonaan palvelukumppani Forenomin edelleen vuokrattavaksi ja voivat hyödyntää veroedun. Forenom tarjoaa osaan huoneistoista sijoittajille kiinteän vuokratuoton. Siivous- ja liinavaatepalvelut hoituvat Forenomin järjestäminä. Vuokrauspalveluun liittyvät Suiteshuoneistojen omistajat voivat lomailla muissa YIT:n Suites, Chalets & Villas -kohteissa puoleen hintaan. Oinaksen mukaan perinteinen hotellihuone on huoneistoa kustannustehokkaampi vaihtoehto yhdelle henkilölle päivän tai parin majoittumista varten. – Sen sijaan esimerkiksi pitempään kestävälle työkomennukselle tulevalle tai perheelle huoneisto on tilavampi ja mukavampi.

YIT:N SUITES-HUONEISTOHOTELLI on uusi osa-aikaisen asumisen malli. Huoneistot ovat täysin kalustettuja ja varusteltuja omistusasuntoja, jotka voi liittää vuokrauspalveluun. Konsepti on entuudestaan tuttu YIT:n matkailukeskuksiin rakentamista Chalets-loma-asunnoista. Suites-huoneistojen omistajat ovat yksityisiä ja yrityksiä. Omistaja voi antaa huoneistonsa joko kokonaan tai oman käytön ulkopuolella palvelukumppani Forenomin vuokrattavaksi. Forenom hoitaa myös vastaanotto-, siivous- ja liinavaatepalvelut. Forenom tarjoaa sijoittajille osaan huoneistoista kiinteän vuokratuoton. Tampereelle ja Lahteen valmistuvia huoneistoja on 32,5 neliön alkovillisista yksiöistä yli 60 neliön kahden makuuhuoneen saunallisiin kolmioihin. Tampere Suites-huoneistohotelli valmistuu kylpylämäiseksi uudistetun Pyynikin uimahallin yhteyteen. Lahti Suites-huoneistohotelli rakentuu Sibeliustalon viereen Vesijärven tuntumaan. Kohteiden on suunniteltu valmistuvan 2014. Niiden markkinointi alkoi syyskuussa 2012. YIT:n Chalets -konseptin mukaisia loma-asuntoja on jo yli 650. Valmiina tai rakenteilla niitä on Ylläksellä, Saariselällä, Levillä, Ukkohallassa, Rukalla, Vuokatissa, Lappajärvellä, Tahkolla, Sappeessa, Vanajanlinnassa, Vierumäellä ja Imatran kylpylän alueella.

EMI Music Finland

Popmuseo Tukholmaan Tuhkolman Djurg책rdeniin nousee rakennus, jonka suojista saavat sijansa ruotsalaisen musiikin Hall of Fame, esiintymisestradi, ravintola ja hotelli.

TeKSTI Risto Pakarinen kUVitus Shutterstock

Narcis Parfenti / Shutterstock

uotsista on lähtenyt maailmalle useita bändejä, mutta suurin niistä on ABBA. Kun ajatellaan, miten paljon musiikkia Ruotsi on maailmalle antanut, on ihme, ettei saavutuksia ole koottu näytille saman katon alle, popmuseoon. ABBA-museosta puhuttiin ja sitä suunniteltiin pitkään, mutta toteutukseen asti ei päästy. Tukholmaan avataan keväällä 2013 popmuseo, ruotsalaisen musiikin Hall of Fame. Uudisrakennustyömaa käynnistyi elokuussa 2012 ja rakennukseen tulee myös ravintola ja hotelli. Ruotsalaisen musiikin Hall of Fameen tulee museo, joka kattaa ruotsalaisen popmusiikin historian 1920-luvulta alkaen, varsinaisen mainehenkilöiden ja -tekojen gallerian sekä väliaikaisia näyttelyitä ja jopa pienen konserttipaikan. YIT vastaa rakennuksen sähköistyksestä, viemäröinnistä sekä lämpö- ja jäähdytysratkaisuista. YIT:n projektipäällikkö Robert Wikström kävi viime keväänä ulkomuseo Skansenilla sekä YIT:n kohteessa, joka sijaitsee vastapäätä tulevaa popmuseota. Käyntinsä aikana hän huomasi, että 1930-luvulta peräisin oleva ravintola oli purettu ja että YIT:n vanha tuttu yhteistyöyritys Arcona rakensi samalle paikalle uutta rakennusta. – Tontilla oli vain työmaamonttu, ja päätimme tiedustella hankkeesta tarkemmin Arconalta. En osannut aavistaa, että työn alla oli popmuseo, vaikka olinkin kuullut puheita ABBA-museon perustamisesta, Wikström kertoo. Yhteydenotto johti tarjouksen jättämiseen ja sopimukseen, joka julkistettiin kesäkuussa.

sen. Historiallisesti merkittävälle paikalle rakentamiseen liittyy merkittävä vastuu, Lindahl totesi lehdistötiedotteessa. YIT toimittaa kiinteistön lämpö-, jäähdytys-, sähkö- ja putkistoratkaisut. – Hankkeeseen kuuluvan ravintolan keittiöön tulee useita jätevesi- ja viemäriputkia. Hotellihuoneisiin, joita on 50 kappaletta, tulee saniteettitilat. Uloskäynnin eteen upotetaan lämmitysjohdot pitämään oven edusta sulana talvella. Sisäkattoon tulee jäähdytysyksiköitä, joiden avulla hallitaan sisälämpötilaa museon täyttyessä kävijöistä, Wikström kertoo. Syyskuun puoliväliin mennessä YIT:n tiimi oli päässyt alkuun viemäri- ja putkiasennuksissa sekä kellarikerrokseen sijoitettavien lämmitys- ja jäähdytysyksiköiden asennuksessa. Rakennuksen kohoamisen myötä lokakuussa päästiin aloittamaan sisätyöt. Kaiken on pelattava kunnolla Wikströmin mukaan rakentamisaikataulu on tiukahko, eli hankkeen päästyä käyntiin työt etenevät täydellä teholla Hall of Famen valmistumiseen asti. – Kyse on kokonaan tiimityöstä, toimistoa myöten ja projektipäällikkönämme on Conny Zetterman. Suunnitteluvaiheen laskennasta vastasi Östen Cederholm. Teemme yhteistyötä pomomme Dan Bergmanin kanssa, pallottelemme ideoita ja luomme ratkaisuja. Olemme tehneet porukalla hommia pitkään, Wikström toteaa tyytyväisenä. Ruotsin Hall of Fame ja varsinkin Arcona arvostavat sitä, ettei tämä ole YIT:lle ensimmäinen tämänkaltainen työmaa. Keskeistä valmistuvassa rakennuksessa on, että kaikki pelaa kunnolla. Tulevana vuonna myös Wikström jonottaa pääsyä museoon tutustuakseen ruotsalaisen populaarimusiikin tarinaan sotien välisistä ajoista glam rock -vuosien kautta aina The Hivesiin asti – tietysti unohtamatta ABBAa. – ABBAan liittyvät jutut kiinnostanevat kaikkia. Se oli edelläkävijä ja tienraivaaja monille myöhemmille bändeille. Vaikken mikään valtava ABBA-fani olekaan, niin mielestäni ABBA on Hall of Fameen valituista musiikintekijöistä merkittävin. Ilman ABBAa ei ehkä koskaan olisi ollut vaikkapa Roxettea, hän mainitsee. Ehkä Hall of Famen kautta voidaan viestiä ABBAlle se, mitä ABBA kertoi maailmalle: ”Thank you for the music”, eli ”kiitos musiikista”. – Miten meillä menisi ilman musiikkia? Millaista elämä oikein olisikaan ilman sitä?

ABBA on Hall Of Fameen valituista musiikintekijöistä merkittävin.

Rakennus hienolla paikalla – Uskon, että kumppanuutemme YIT:n kanssa takaa hankkeen korkealaatuisen toteutuksen. Sopimusten rakenne molemminpuolisine kannustimineen varmistaa sen, että teemme töitä yksissä tuumin, Arcona Conceptin toimitusjohtaja Björn Lindahl sanoo. Hanke on YIT:lle mukavan kokoinen ja asiakkaana hankkeessa on rakennuttaja Arcona. Erityisen merkityksen Hall of Fame -hankkeelle antaa se, että se sijaitsee Djurgårdenin suurella puistoalueella, Skansenin ja Gröna Lundin kupeessa. – Djurgården on tukholmalaisten kulttuuri- ja virkistäytymispuisto, ja haluamme tarjota kaupunkilaisille uuden kokemuk-

Ruka Ski Chalets Ruka Ski Chalets

Elämäsi sijoitus Ruka Ski Chalets valmistuu aivan Rukan tunturikylän ytimeen alkuvuonna 2013. Ruka Ski Chalets -loma-asunnossa voit keskittyä lomailuun. Huoneistot ovat täysin varusteltuja astioista huonekaluihin ja viihde-elektroniikkaan. Halutessasi voit antaa loma-asuntosi vuokrauspalveluun. Lisäksi käytössäsi on siivous- ja liinavaatepalvelut. Mikä parasta, pääset loma-asuntosi ovelta suoraan rinteisiin ja laduille! Mallihuoneistot ovat jo nähtävillä. Tutustu ja varaa oma loma-asuntosi! Kiinteistö Oy Ruka Chalets 1 Rukatunturintie 12 | 93825 Rukatunturi Huoneistokoot 46–89 m2

Myynti ja lisätiedot Marja Karvonen, puh. 050 390 6470 Raija Koistinen, puh. 040 519 6000 Anne Haapala, puh. 040 869 0922 yit.fi /loma-asunnot