Verkostopuolustus

Harri Ohra-aho: Verkostopuolustus tarvitsee tuekseen kyberpuolustuksen S Y K S Y

2011

P u o l u s t u s v o i m i e n j o h ta m i s j ä r j e s t e l m ä k e s k u k s e n SI D o SR Y HMÄ l e h t i

Hallitusti hajautettu Vuoden 2012 alussa PVJJK toimii uudessa organisaatiossa. Tavoittena on yhä sujuvampi johtaminen sekä asiakkaan hyvä palvelu.

6

Aiheita: Olen unohtanut salasanani. Mitä teen? 2

Hallinnolliset palvelut Logicalle. Nyt keskitytään ydintoimintaan

tehokäyttöön

20

16

Reserviläiset pääsotaharjoituksessa

12

Kollaboraatiovälineet

Mitä TUVE tuo tullessaan? Entä mitä turvarakentaminen tänä vuonna tarkoitti

22

PALVELUPISTEEN

5

Kysymyksiä, joihin PVJJK:n palvelupisteessä vastataan usein.

o1

Olen unohtanut PV Webmail (@mil.fi) salasanani, tai kirjautuminen ei muuten onnistu. ”Sähköpostin salasanan palautus onnistuu palvelupisteeseen soittamalla, tai CISSI-työpyynnöllä.

Uusi salasana toimitetaan normaalisti asiakkaan PVAH-postiin ja käyttäjä vaihtaa sen seuraavan sisäänkirjautumisen yhteydessä.”

o2

Tietokoneeni näytön näkymä on kääntynyt ylösalaisin. Mitä teen? ”Näppäinyhdistelmä AltGr+nuolinäppäin kääntää näytön asentoa haluttuun suuntaan. Pitämällä pohjassa näppäimistön painiketta AltGr ja nuoli ylöspäin, kääntyy näyttö oletusasentoonsa.”

Juha kotiranta Mikkelin palvelupiste

o3

MS Office Installer käynnistyy aina, kun avaan PVAH-liitetiedoston tai käynnistän Officen. ”Asiasta luodaan CISSI-työpyyntö, jossa selviää työasemanne nimi ja käyttäjä. Työpyynnön perusteella Palvelupiste uusii käyttäjäprofiilin työasemasta etäyhteydellä.”

o4

Tarvitsen lisäkäyttöoikeuksia joukko-osastoni verkkolevylle.

Miten ne saan? ”Joukko-osaston käyttövaltuusryhmä vastaa verkkolevyn käyttöoikeuksista. Käyttövaltuusryhmä luo työpyynnön lisäkäyttöoikeuksien toteuttamisesta.”

o5

PALVELUPISTE

818080

Olen unohtanut Sametimesalasanani tai salasana ei kelpaa. ”Käyttäjä vaihtaa ja valitsee itse salasanansa PVAH:n osoitekirjasta. Osoitekirjasta etsitään oma profiili kirjoittamalla nimi ”Etsi kohdetta” kenttään. Avataan profiili kaksoisklikkaamalla nimeä ja valitaan ylävalikosta ”Muokkaa henkilöä”. Kohtaan Internetsalasana ilmestyy painike ”Anna salasana”, jonka valitsemalla pääsee salasanan luomaan. Salasana on käytettävissä tunnin kuluttua vaihdosta.”

Sisällysluettelo:

6

01 11

Verkostopuolustus

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuKsen sidosryhmälehti

Uusi organisaatio mahdollistaa hajautetun toimintamallin PVJJK:n uusi organisaatio hyödyntää yhä vahvemmin tietojärjestelmiä. Näin työtä voidaan tehdä yhä hajautetummalla mallilla, silti organisoidusti. Millainen uusi organisaatio on ja miten se toimii?

12

Keskittymistä ydinosaamiseen

Logica hoitaa jatkossa puolustusvoimien hallinnolliset palvelut. Näin PVJJK:ssa pystytään yhä paremmin keskittymään juuri ydinosaamiseen.

16

Maistuisiko virtuaalikahvi?

Kollaboraatiovälineet ovat jo ahkerassa käytössä puolustusvoimissa. Mutta miten niitä voidaan käyttää tehokkaasti ja niin, että kaikki osallistujat saadaan innostumaan?

21

MUITA AIHEITA

PVJJK lukuina: historia ja tulevaisuus 4

Kohti lisensoitujen ohjelmisto­ tuotteiden hallintaa 22

PVJJK:n uusi organissaatio kartalla

Mitä Tuve tuo tullessaan?

22

24

Turvallisuus­ rakentamisen vuosi 2011 23

Viestejä Pyörremyrskyssä

Tietotekniset viestikomppaniat varmistivat Pyörremyrsky-sotaharjoituksessa viestien varman perille menon. Miltä sotaharjoituksen ensimetrit tuntuivat ja millaisia odotuksia reserviläisillä oli? verkostopuolustus / PVJJK 3

780 virkaa

Uudennäköinen PVJJK Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskuksen organisaatio muuttuu 1.1.2012.

Uutena johtajana samana päivänä aloittaa kommodori Timo Saastamoinen. Hän toimii tällä hetkellä PVJJK:n apulaisjohtajana. koostuu Esikunnasta, Verkostopuolustuksen kehittämiskeskuksesta, Hankeyksiköstä, Verkkoyksiköstä ja Palveluyksiköstä.

PVJJK:n uusi organisaatio

Kaikkiaan uudistuneessa PVJJK:SSa

fakta

tulee tekemään töitä noin 780 ihmistä.

Suurin yksikkö on Verkkoyksikkö, joka hajautuu kaikkiaan 11 paikkakunnalle ja jossa työskentelee yli 400 PVJJK:laista.

Johtamisjärjestelmäkeskuksen Esikunta toimii Jyväskylässä, Verkostopuolustuksen kehittämiskeskus Riihimäellä ja Hankeyksikkö Espoossa. Verkkoyksikön lisäksi myös Palveluyksikkö on hajautettu.

Sen toimintaa on Hämeenlinnan lisäksi Tampereella, Jyväskylässä, Mikkelissä ja Espoossa.

PVJJK:n historia Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskuksen (PVJJK) toiminta käynnistyi 1.1.2007. Johtamisjärjestelmäkeskus vaalii Puolustusvoimien Tietotekniikkalaitoksen ja sen edeltäjien perinteitä • Pääesikunnan tilastotoimisto, 1955–1961, Helsinki

Johtamisjärjestelmäkeskus mahdollistaa Puolustusvoimien johtamisen ja tehokkaan toiminnan 4

verkostopuolustus / PVJJK

• Pääesikunnan Tietokoneosasto, 1961–1968, Helsinki • Puolutuslaitoksen Tietokonekeskus, 1968–1974, Helsinki • Puolustusvoimien Atk-laitos, 1974–1997, Helsinki ja Tikkakoski • Puolustusvoimien Tietotekniikkalaitos 1997 Riihimäki ja Tikkakoski, 1997–2006 Helsinki, Espoo ja Jyväskylä

Pääkirjoitus Harri Ohra-aho Prikaatikenraali Johtamisjärjestelmäpäällikkö

Kohti kyberstrategiaa Ensimmäiset neljä kuukautta uudessa tehtävässä on avannut kiehtovan maailman puolustusvoimien keskeiseen operatiiviseen suorituskykyyn, johtamisjärjestelmäalaan. Toimialan ”nyrkki”, Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskus ja sen henkilöstö, luo perustan tälle suorituskyvylle. Vahvan lisän keskuksen toimintaan tulee lähitulevaisuudessa antamaan kyberpuolustusulottuvuuden entistä vahvempi painotus.

Tällä hetkellä osallistumme aktiivisesti kansalliseen kyberstrategiatyön laatimiseen.

Sen yhteydessä määritetään puolustusvoimien yhteiskunnallinen rooli ja toimivaltuudet kyberturvallisuudessa. Samalla puolustusvoimissa kirjoitetaan kyberkonseptia, jossa määritetään tietoverkkoihin liittyvät operatiiviset suorituskyvyt sekä tarkempi organisoituminen. PVJJK:lle tulee tässä yhteydessä yhä keskeisempi asema. syksy

2 0 1 1

Verkostopuolustus on Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskuksen (PVJJK) sidosryhmälehti.

Päätoimittaja PVJJK:n apulaisjohtaja, kommodori Timo Saastamoinen Tiedotussihteeri PVJJK:n tiedottaja Maija Kauppinen Lehden suunnittelu ja toteutus Maggie Oy / Zeeland www.maggie.fi Osoitteenmuutokset ja palaute lehdestä PVJJK:n tiedottaja Maija Kauppinen maija.kauppinen@mil.fi Paino JuvenesPrint, 2011.

ISSN-L1798-6672 ISSN1798-6672

Eräs tärkeä foorumi kybertoiminnallisuuksien kehittämiseen on kansainvälinen yhteistyö ja harjoitukset, johon myös PVJJK:n henkilöstö osallistuu. Tärkeimpänä ”Multinational Experiment 7, MNE 7”- harjoituskokonaisuus, jonka yhtenä painopisteenä on kyberulottuvuus. Kansainväliset harjoitukset tukevat sekä kansallista kyberstrategiatyötä että oman kyberkonseptin laatimista.

Lisäksi puolustusvoimissa on käynnissä tietoverkkosodankäynti-hanke, jolla rakennetaan kyberpuolustuksen suorituskykyä. Samalla tietoverkkopuolustuksen tilannekuvaa ja -tietoisuutta kehitetään sekä osallistutaan alan tutkimukseen ja opetukseen.

Kyberpuolustusta tarkasteltaessa on otettava huomioon lait, prosessit, teknologia, työkalut sekä osaaminen. Koko henkilöstön tulee tiedostaa, että kyberpuolustus on yksi sodankäynnin ulottuvuuksista maa-, meri- ja ilmapuolustuksen rinnalla.

Verkostopuolustus tarvitsee tuekseen ja mahdollistajakseen kyberpuolustuksen.

Olen tyytyväinen siitä, että olette ottaneet minut vastaan toimialalla. Pyrin olemaan luottamuksen arvoinen ja tekemään parhaani henkilöstön hyvinvoinnin ja kehittämisen osalta toimialan haastavissa organisaatio- ja toimintamallimuutoksissa.

Toivotan kaikille Verkostopuolustus-lehden lukijoille rauhaisaa Joulun odotusta!

verkostopuolustus / PVJJK 5

Sivut:

6

6

7

10

11 Teksti: Timo Sormunen

verkostopuolustus / PVJJK

8

9

Parempaa johtamista, parempaa palvelua Puolustusvoimien Johtamis­järjestelmäkeskuksen uusi organisaatio selkiyttää sisäistä työnjakoa, vie osaajat oikeille paikoilleen, lisää toiminnan tehokkuutta ja parantaa esimiestyötä.

PVJJK:n asiakkaille yhtälö tarkoittaa entistä parempaa ja joustavampaa palvelua.

verkostopuolustus / PVJJK 7

okakuu vuonna 2011 pysynee vielä pitkään PVJJK:n apulaisjohtajan, kommodori Timo Saastamoisen mielessä.

Tuolloin sai sinetin ja komentajan puumerkin yli kaksi vuotta kestänyt organisaatiotyö, jonka lopputulemana Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskukselle on rakennettu mahdollisimman hyvin tähän päivään istuva ja myös tulevaisuuden haasteisiin vastaava toimintamalli.

PVJJK:n uusi organisaatio otetaan virallisesti käyttöön vuoden 2012 alusta lähtien. Tuolloin toimintansa aloittavat Jyväskylään sijoittuvan esikunnan lisäksi valtakunnallisesti toimivat Hanke-, Verkko- ja Palveluyksiköt. Niiden rinnalla jatkaa toimintaansa Verkostopuolustuksen kehittämiskeskus Riihimäellä.

Länsi-Suomen JohtamisjärjestelmäPVJJK:n apulaiskeskuksen lakkauttamisella puolestaan johtaja, 1.1.2012 alkaen johtaja, vahvistetaan Palveluyksikön johto-osien kommodori toimintakykyä.

Timo Saastamoinen

L

Hihat ylös ja tositoimiin

Alkuvuosi on Saastamoisen mukaan sisäänajoaikaa, mutta syksyn tullen pitäisi yhteisen maalin ja ison kuvan olla kirkkaampi kaikissa yksiköissä. ”Uuden organisaation rakentaminen on tosiaan vienyt aikaa. Kaikki lienevätkin helpottuneita, kun voimme nyt

8

verkostopuolustus / PVJJK

kääriä hihat ja tarttua tosissaan töihin”, kommodori toteaa.

Selkeimmin muutos tulee näkymään esimiestyössä, kun johtovastuita ja työtaakkaa pystytään jakamaan entistä useammalle ammattilaiselle.

Tämä puolestaan vaikuttaa positiivisesti paitsi esimiesten myös henkilöstön jaksamiseen. Lopputulemana on entistä toimivampi työyhteisö ja työskentelyilmapiiri. ”Käytännössä meiltä on puuttunut esimiesten toimintaa tukevat suunnitteluorganisaatiot, mikä on ollut koko toimintamme yksi selkeä pullonkaula. Osastojen johtajat ovat olleet ilman heidän työtään tukevaa esikuntaa, vaikka johdettava henkilöstömäärä on ollut esimerkiksi tuotanto-osastolla lähes 700”, Saastamoinen muistuttaa.

Päällekkäisyyksistä parempaan palveluun

Osastojen toiminnassa on ollut myös selkeitä päällekkäisyyksiä koskien muun muassa hankintaa, tietoturvaa ja suunnittelua. Myös tuotteiden siirto kehityksestä tuotantoon on ajoittain yskinyt ja tehokkuus kärsinyt.

Toimeksiantoja on lisäksi tullut useista eri kanavista, jolloin niiden kokonaisohjaus on ollut hankalaa. Myös taloussuunnittelu ja -seuranta on ollut haasteellista ilman keskitettyä ja kokonaisuudet hallitsevaa suunnitteluelintä. ”Vanhassa organisaatiossa eri osastojen, järjestelmien ja palveluiden elinkaarten kokonaisvaltaisessa suunnittelukyvyssä oli petrattavaa. Palvelura-

”Muutoksesta tulee meidänkin toiminnassamme pysyvä elementti.

Muutostarpeisiin on osattava reagoida ajoissa.”

PVJJK:N KOKOONPANO 1.1.2012

Johtaja

Jyväskylä

Esikunta

Verkostopuolustuksen kehittämiskeskus Riihimäki

Hankeyksikkö

Espoo

japinnassa oli lisäksi useita toimijoita, joiden asiakasvastuut olivat epäselviä. Myös ulkopuolisten yhteydenpito PVJJK:n suuntaan oli monessa kohtaa vaikeaa juuri tuon puuttuvan esikunnan takia”, Saastamoinen listailee.

Muutos jatkuu

Samalla hän muistuttaa, ettei nyt käyttöön otettava organisaatiomalli ole suinkaan kiveen hakattu. Toimintaympäristön muuttuessa on myös PVJJK:n pysyttävä vauhdissa mukana. ”Olemme jo pitkään rakentaneet asiakkaillemme ratkaisuja, joilla he voivat hyödyntää tietojärjestelmiä ja toimia hajautetusti. Nyt me näytämme muille mallia ja otamme nämä työkalut tehokäyttöön”, apulaisjohtaja tiivistää.

Muutokset tuovat mukanaan myös henkilöstöjärjestelyjä, jotka koskettavat suoraan noin viittäkymmentä eri tehtävää.

Kokonaisuudessaan uudelleenjärjestelyjä on tulossa noin 150 tehtävään.

Vanhaan ei silti ole paluuta, sillä kuten tunnettua, puolustusvoimien rahoitukseen ja henkilöstöresursseihin on tarjolla lähivuosinakin lähinnä niukkuutta. Siksi omaa koneistoa on pystyttävä virittämään päivä päivältä tehokkaammaksi ja myös asiakkaiden tarpeita paremmin palvelevaksi. ”Muutoksesta tulee meidänkin toiminnassamme pysyvä elementti. Muutostarpeisiin on osattava reagoida ajoissa ja sitä on opittava myös sietämään”, Saastamoinen muistuttaa.

Verkkoyksikkö

Valtakunnallinen Johto: Jyväskylä

Palveluyksikkö

Johto: Hämeenlinna Muut : Tampere, Mikkeli, Jyväskylä, Espoo

Palokuntatöistä ennakoivaan asiakaspalveluun

Tietojärjestelmä- ja käyttötukipalveluja tuottavan Palveluyksikön johto keskitetään Hämeenlinnaan, mutta toimipisteverkosto kattaa entiseen tapaan koko Suomen.

Entistä selkeämmin yhden luukun periaatteella toimivan yksikön vastuulla on muun muassa operatiivisessa verkossa valtakunnallisesti käytettävien tietojärjestelmien toimivuus, teknisen tuen tuottaminen puolustusvoimille ja sen sidosryhmille sekä käytettävien laitteistojen ja järjestelmien ylläpito.

Yksiköstä johdetaan myös palvelutuotantoverkostoa, joka sisältää puolustusvoimien kumppanit, ATK-palvelutalot ja viranomaistietopalvelut.

Yksikön uusi organisaatio on pitkälti everstiluutnantti Kari Erosen käsialaa, joka tosin itse ei ehdi nähdä sen toimintaa käytännössä.

Eronen jää vuoden vaihteessa eläkkeelle ja luovuttaa samalla päällikön tehtävät everstiluutnantti Harri Reinille.

Kaksikon mukaan elämä jatkuu tavallisen tietotekniikan käyttäjän ja tukipalveluiden kannalta pitkälti entisellään. ”Aluetoimipisteet palvelevat entiseen tapaan ja tutusta 8080-numerosta saa nopeasti apua useimpiin ohjelmisto- ja laitepulmiin”, Eronen ja Reini vakuuttavat.

Suurasiakkaille uudistuksen edut konkretisoituvat Palveluyksikön johto-osan suunnittelu- ja operointikyvyn kasvun myötä entistä kokonaisvaltaisempana palveluna ja elinkaariajatteluna, jossa huomioidaan paitsi akuutit myös edessä olevat muutos- ja investointitarpeet. ”Nyt pääsemme tulipalon sammutuksista ja adhoc- JATKUU SIVULLA 10

everstiluutnantti Kari Eronen

everstiluutnantti Harri Reini

verkostopuolustus / PVJJK 9

tilanteista entistä ennakoivampaan ja asiakkaan järjestelmien toiminnan kaikissa oloissa varmistavaan palveluun”, Eronen toteaa.

Modernin toimintamallin ja organisaatiomuutoksen uskotaan näkyvän myös henkilöstön sitoutumisessa ja motivaatiossa. ”Voimme tarjota omille osaajillemme entistä haastavampia työtehtäviä ja monipuolisempia urapolkuja, mikä on tärkeä valtti myös rekrytoinneissa. Kynnys vaihtaa siviilipuolelta tänne tulee varmasti madaltumaan”, Eronen ja Reini ennakoivat.

Osaajat oikeille paikoille

Espoon Kilossa toimivan Hankeyksikön tehtäväksi on kirjattu teknisen tukijärjestelmän tuotteiden ja palvelujen suunnittelu, kehittäminen ja tuotteistaminen. Prosessin lopputulemana ovat tuotteistetut palvelut, jotka ovat myös teknisesti mahdollisimman käyttövalmiita.

Hankeyksikkö työllistää liki 70 henkilöä. Päällikkönä toimivan everstiluutnantti Esko Liimatan mukaan uudessa organisaatiossa osaajat siirretään oikeille paikoilleen ja heille parhaiten sopiviin tehtäviin.

Kun alansa huippuammattilaiset saavat keskittyä työssään osaamisalueverstiluutnantti eensa ydinasioihin, nopeutuvat tuotekehitys ja läpimenoajat. Aiempaa Esko Liimattta selkeämpi työnjako parantaa myös asiakaspalvelua. ”Tavoitteena on rakentaa mahdollisimman kitkaton tuotekehitysputki, jolla tuotteet ja innovaatiot saadaan entistä nopeammin hyötykäyttöön. Lähtökohtana on, että tuotekehitys tuottaa käyttäjille heidän työtehtäviään tukevia uusia ratkaisuja nykyistä nopeammin. Vuodessa ideasta tuotteeksi on lähtökohta tuotekehityksen tehostamistavoitteelle”, Liimatta linjaa.

Tuotekehityksen toimintatapaa ja tehtävien tarkentamista koskevat uudistukset on otettu henkilöstön keskuudessa vastaan positiivisesti, vaikka pitkä muutosprosessi aina hämmentää ja herättää levottomuutta. ”Porukalla on selkeä tuntuma, että talon sisältä löytyy todella kovan tason tuotekehitysmoottori, joka on nyt mahdollista saada pyörimään entistäkin paremmilla kierroksilla. Mielekäs työ, jossa oman kädenjälki näkyy entistä paremmin ja tuotekehityksen hedelmät ovat nopeasti hyötykäytössä, on myös henkilöstölle motivoivaa.” ”Tuotekehityshenkilöstön paras palkinto onkin se, että heidän kehittämänsä sovellus ilmestyy valmistuttuaan myös asiakkaan päätteelle käytettäväksi.”, Liimatta muistuttaa.

”Porukalla on selkeä tuntuma, että talon sisältä löytyy todella kovan tason tuotekehitysmoottori.”

Kehittämiskeskuksen rooli selkenee

komentaja Auvo Viita-aho

10

verkostopuolustus / PVJJK

Verkostopuolustuksen Kehittämiskeskus on uusi yksikkö, joka aloitti toimintansa Riihimäellä jo syksyllä 2010, joten meneillään oleva muutos ei enää keskuksen toimintaan vaikuttanut. Keskus pyrkii edistämään puolustusvoimien operatiivisen toiminnan parempaa kuvaamista, jolloin myös johtamisjärjestelmän tarve ja siis esimerkiksi Leijona-palveluilla tuettava toiminta tulisi paremmin ymmärretyksi ja johdonmukaisemmin kuvatuksi konseptiksi.

Komentaja Auvo Viita-ahon mukaan PVJJK:n uusi organisaatiomalli tukee paremmin heidän toimintaansa. Koordinaation hän uskoo uudessa organisaatiossa paranevan siinä, miten tarkoituksenmukaiset ideat ja innovaatiot hyödynnetään ja ne siirtyvät kehittämisen kautta tuotantoon. Tässä ei ole oltu perinteisesti kovin hyviä.

Yksiköiden päälliköt esittelyssä Verkkoyksikkö Mika Piiroinen, everstiluutnantti Ikä: 46 v.

Koulutus: Yleisesikuntaupseeri Työura: Kouluttaja ja päällikkö Kainuun Prikaati, johtamisjärjestelmätehtäviä Vaasan Sotilasläänin Esikunta ja Pohjoinen Maanpuolustusalue, opettaja, täydennyskoulutusosaston johtaja ja koulutuspäällikkö Maanpuolustuskorkeakoulu, pataljoonan komentaja Kainuun Prikaati, tuotanto-osaston päällikkö PVJJK. Johdettavan yksikön koko: Vuoden vaihteesta lähtien noin 400 henkilöä.

Harrastukset: Junioriuimareiden valmennus.

Verkostopuolustuksen kehittämiskeskus Auvo Viita-aho, komentaja Ikä: 48 v.

Koulutus: Yleisesikuntaupseeri Työura: Kouluttaja ja myöhemmin viestiupseeri rannikkotykistössä, Merivoimiin liittymisen jälkeen meripuolustuksen tiedustelu-, valvonta- ja maalinosoitusjärjestelmien hankintatehtävät, tekniikan lisäopintojen käynnistäminen Maanpuolustuskorkeakoululla, sektorin johtaja Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosastolla, kansainvälisen yhteistyön koordinointi Puolustusministeriössä, yhteysupseeri Yhdysvalloissa, valmistelutehtäviä Pääesikunnan operatiivisella osastolla, VPKK:n johtaja PVJJK. Johdettavan yksikön koko: 5 Harrastukset: Liikkuminen – tarvittaessa myös tanssien.

”Voi olla, että olemme tällaisena uutena ja pienenä yksikkönä jääneet monille hieman vieraaksi – osin varmasti siksikin, että keskus saa tehtävänsä suoraan Pääesikunnan operatiiviselta osastolta. Sisäisen yhteistyön tiivistyessä PVJJK:ssa tämä toiminnallisten kuvausten kehittämiseen liittyvä roolimme – ja myös omat toimintaedellytyksemme – varmasti paranevat”, Viita-aho uskoo.

Yksi mielenkiintoinen uusi haaste on hänen mukaansa paineen lisääntyminen kansainvälisten toimintamallien ja niitä tukevien ohjelmistotyökalujen integroimiseksi omaan järjestelmään. Tällaisia ovat esimerkiksi NATO:n työkalut, joiden hyödyntämistä VPKK:ssa vuonna 2012 evaluoidaan. Tämän lisäsäksi keskus osallistuu vuonna 2012 puolustusjärjestelmän kokonaiskehittämiseen sekä kybertoiminnan, yhteisen vaikuttamisen ja turvallisuusviranomaisten yhteistyön kehittämiseen.

Verkkoyksikkö palvelee valtakunnallisesti

Verkkoyksikön päällikkönä aloittava everstiluutnantti Mika Piiroinen sanoo seuranneensa organisaation uudistusta sekä sitä toteuttavan keskijohdon että oppivan yksilön näkökulmasta. Molemmista näkökulmista tarkas-

everstiluutnantti Mika Piiroinen

Hankeyksikkö Esko Liimatta, everstiluutnantti Ikä: 46 v.

Koulutus: Yleisesikuntaupseeri Työura: Opetusupseeri, POHPR, Yksikön päällikkö, SPOLK, POHPR, Yksikön päällikkö, 1.JK,UUDJP, Opettaja, Koulutustaidon laitos, MPKK, Opettaja, Taktiikan laitos, MPKK, Apulaisosastopäällikkö, PVKK, Osastopäällikkö, PVKK, Teknologiajohtaja, R5 Vision (virkavap), Vanhempi osastoesiupseeri, MATOS, PE, Joukkoyksikön komentaja, LSVP, PORPR, Tietohallintosektorin johtaja, JOJÄOS, PE, Osastopäällikkö, KEHOS, PVJJJK Johdettavan yksikön koko: 65 Harrastukset: Metsästys ja kalastus, jalkapallovalmennus Palveluyksikkö Harri Reini, everstiluutnantti Ikä: 50 v.

Koulutus: Esiupseeri Työura: Kouluttaja ja yksikön päällikkö Keuruulla Keski-Suomen Viestipataljoonassa, viestipäällikkö Pohjanmaan Sotilasläänin ja myöhemmin Vaasan Sotilasläänin esikunnassa, Viestikoulussa Riihimäellä toimistopäällikön ja osaston johtajan tehtävissä, 1. Tietotekniikkakeskuksen päällikkönä Helsingissä, Viesti- ja Sähköteknisen koulun apulaisjohtajana ja johtajana Riihimäellä, PE:n tietohallintopäällikkönä.

Johdettavan yksikön koko: 157 Harrastukset: liikunta eri muodoissa (lenkkeily, kaukalopallo, hiihto), metsästys ja kalastus

teltuna hän pitää uudistusta mielenkiintoisena casena. ”Verkkoyksikkö on tästä eteenpäin entistä selvemmin PVJJK:n perusta, josta riippuu paljon muun muassa Palveluyksikön toiminnan onnistuminen”, Piiroinen muistuttaa.

Samalla hän tähdentää, että Verkkoyksikön näkökulmasta toimintakenttä selkiytyy entisestään. Asiakkaalle selkein etu on kontaktoinnin helppous, sillä kaikissa tarpeissa yhteyshenkilönä on oma palvelupäällikkö. ”Yksikkömme koostuu työhön sitoutuneista ammattilaisista, jotka jatkossa palvelevat alueiden sijaan valtakunnallisesti”, Piiroinen lisää.

Muiden kollegoidensa tavoin hän tunnustaa, että uudistus on vienyt kosolti aikaa. Henkilöstö on kuitenkin suhtautunut tulevaan myönteisesti. ”Tässä on oikeastaan enää odotettu sitä hetkeä, jolloin voidaan kääriä hihat ja aloittaa työt uudessa organisaatiossa ja uusilla toimintatavoilla”, hän toteaa.

Tulevaa vuotta 2012 hän kuvaa työntäyteiseksi. Oman toiminnan kehittämisen lisäksi väkeä työllistävät TUVE- ja PRP-projektit, jotka on saatava ensi vuonna valmiiksi. verkostopuolustus / PVJJK 11

Sivut:

12

13

14

15

Teksti: Pertti Suvanto KUVAT: Paula Myöhänen

Puolustusvoimien hallin­nollisen tietojenkäsittely-ympäristön (HALNET) ylläpito­palvelut hankitaan seuraavina vuosina Logicalta. Hankinta mahdollistaa puolustus­voimien tietohallinnon voima­varojen suuntaamisen joustavasti ”ydinbisnekseen”.

Vaakakuppi kääntyy ydinbisnekseen ALNET-ympäristössä tarjotaan puolustusvoimien palkatulle henkilöstölle, kumppaneille, varusmiehille ja reserviläisille perustietotekniikan palvelut ja tietojärjestelmät. Loppukäyttäjälle HALNET tarjoaa yhtenäisen käyttöliittymän puolustusvoimien tietojärjestelmiin ja niiden sisältämiin tietoihin käyttöoikeuksien mukaisesti.

HALNET mahdollistaa myös turvallisen internet-sähköpostin ja selauspalvelun kaikille käyttäjille.

Nyt meneillään oleva muutos liittyy puolustusvoimien tietojenkäsittely-ympäristön kehittämiseen. Taustalla on 2000luvun puolessa välissä käynnistynyt tietohallinnon rationalisointihanke (TIERA). 1990- luvulla ja 2000-luvun alussa hankitut järjestelmät ja tietotekninen alusta muodostivat monimutkaisen, sirpaloituneen ja vaikeasti hallittavan kokonaisuuden. TIERAhankkeessa ja sitä seuranneissa kehityshankkeissa rakennettiin keskitetty, moderni ja standardi-prosesseilla toimiva tietojenkäsittely-ympäristö. Tässä yhteydessä muun muassa maan sadat palvelimet koottiin kolmeen konesaliin. Lisäksi tietohallinnon organisaatiot uudistettiin.

H

12

verkostopuolustus / PVJJK

TIERA:n perustaksi laaditut analyysit ja ennusteet osoittivat, ettei puolustusvoimilla ole mahdollisuuksia eikä syytä suunnata voimiaan muuhun kuin ydintoimintaansa – operatiivisiin järjestelmiin. Vajaan kymmenen vuoden aikana HALNETiin tehty uudistustyö ei kuitenkaan ole ollut turha. Vuoden 2005 ympäristön siirtäminen palveluhankintaan ei olisi ollut mahdollista.

Ainakin se olisi tullut tavattoman kalliiksi ja siitä huolimatta sitonut kohtuuttomasti puolustusvoimien omia resursseja.

Laajenevaan operatiiviseen tietojenkäsittely-ympäristöön tarvitaan siis jatkuvasti lisää resursseja, muun muassa osaavia ihmisiä. Tarve on kuitenkin ristiriidassa valtion tuottavuusohjelman kanssa. Myös PVJJK:lla on velvoite supistaa – ei kasvattaa – henkilökuntaansa.

Nyt PALHA tuo apua tähän ongelmaan. Tähän asti suurin osa PVJJK:n tietopalvelutuotannon henkilöstöstä on tehnyt työtä hallinnollisessa ympäristössä. Nyt tapahtuvan muutoksen myötä operatiivinen tuotanto saa 50 henkilötyövuotta lisää. Kokonaisuudesta se merkitsee 20 prosenttia. Vaakakuppi kallistuu toiselle puolelle. Sopimuksen mukaan palvelut ovat käytössä maaliskuun 2012 loppuun mennessä.

fakta

PALHA pähkinänkuoressa PALHAssa siirretään hallinnollisen ympäristön ylläpito Logicalle. Sopimus toimittajan kanssa päättyy vuoden 2014 lopussa ja se sisältää optiot vuosille 2015 ja 2016.

Hankintaan sisältyvät: käyttöpalvelut, järjestelmien valvontapalvelut sekä konesalin sisäiset tietoliikenneyhteydet ja tietoturvapalvelut, työasemapalvelusta hallinta ja ylläpito, esiasennus, konfiguraation hallinta ja päivitykset, service desk-palvelut hankinnan kohteena olevien palvelujen osalta ja tiketöintijärjestelmä hankinnan kohteena olevan ympäristön käyttäjähallinta, viestintäpalvelut (sähköposti, kollaboraatio) sekä projekti- ja asiantuntijapalveluita

Hankintaan eivät sisälly: videoneuvottelupalvelut lähituki (op) palvelupiste (op) verkon ylläpito; lähiverkko ml käyttövaltuushallinta sovellustuki tulostuspalvelu, pl. tulostinpalvelimet puhepalvelut

Yllä: ”Palvelupisteen asiakasneuvojat ovat PVJJK:n rajapinta asiakkaisiin”, sanoo Ville Tapio Ronkanen.

Vieressä ja alla: ”Palvelupisteen työ on ajoittain tiimityötä”, sanovat asiakaspalveluneuvoja Sari Kaarnioja ja asiakaspalveluneuvoja Mervi Muurikka.

Samaa mieltä ovat palvelupisteen asiakasneuvojat Tuomas Harju ja Veli Harju.

verkostopuolustus / PVJJK 13

”Puolustusvoimien hallinnollisesta ympäristöstä vapautuvilla henkilöillä katetaan merkittävä osa operatiivisen ympäristön kasvaneista tarpeista. Kyse on meidän kannaltamme niin kutsutusta ”ydinbisneksestä”. Jatkossa omien voimavarojen painopiste on operatiivisissa ja muissa poikkeusolojen järjestelmissä”, PALHA-projektin päällikkö majuri Jussi Kuusela sanoo. majuri Jussi Kuusela

Joustava luopumishankinta

Jussi Kuuselan mukaan muutoksen toinen bonus on joustavuus. ”Kun hallinnollinen ympäristö siirtyy toimittajan ylläpidettäväksi, se on joustavampi ja helpommin muokattavissa. Sitä voidaan muun muassa pilkkoa eri ylläpitoihin ja siitä voidaan joustavasti lakkauttaa järjestelmiä. Nopealla aikataululla kyetään tekemään suuria muutoksia ilman, että ihmisiä irtisanotaan tai koulutetaan uudelleen.”

PALHA on luopumishankinta. Siirtyvä ympäristö ja sen järjestelmät ovatkin niin sanotun luopumiskartoituksen piirissä. Puolustusvoimien on tarkoitus luopua pääosasta nykyisistä hallinnollisista järjestelmistä vuoden 2016 loppuun mennessä. Pieni osa hallinnollisista järjestelmistä kuitenkin siirretään operatiiviseen ympäristöön. Kyseessä ovat ne järjestelmät, 1) joita käytetään myös poikkeusoloissa, 2) jotka ovat vain puolustusvoimien käytössä eikä 3) kyseisiä palveluita voida hankkia muualta. Siirto voidaan toteuttaa vasta kun operatiivinen ympäristö on laajentunut riittävästi. Merkittävä määrä nykyisistä hallinnollisista palveluista pyritään siirtämään toteutettavaksi puolustusvoimien omistamalla ja itse ylläpitämällä SAP:lla. Korkean valmiuden palveluja ja turvallisuusviranomaisten yhteiskäyttöisiä järjestelmiä siirtyy siirtyy turvallisuusverkon (TUVE) palveluja tuottavan toimittajan toteutettaviksi. Valtaosa PVJJK:n hallinnol-

Mervi Muurikka on valmiina auttamaan ongelmissa.

tuksissa on usein tapana – vaan luopumisbisnes. Logican ulkoistuspalveluista vastaava johtaja Leena-Mari Lähteenmaa ei pidä sitä liiketoiminnalleen haasteena, päinvastoin. ”Kun puolustusvoimilta vapautuu kapasiteettia tämän sopimuksen aikana, pystymme hyödyntämään sitä taas uusiin hankkeisiimme, eikä se aiheuta meille ongelmia. Puolustusvoimien kustannukset putoavat lineaarisesti sopimuksen aikana sitä mukaa, kun palve- Logican Suomen ulkoistuspalveluista luista päästään eroon. Sopimuksen myötä vastaava johtaja kiinteät kustannukset ovat muuttuneet Leena-Mari Lähteenmaa muuttuviksi kustannuksiksi.” ”Meille PALHA on merkittävä ja erittäin tärkeä avaus. Onnistumalla tässä pystymme osoittamaan sekä puolustusvoimille että laajemmin valtionhallinnolle kykymme toimia palveluintegraattorina ja palvelukokonaisuuksien hoitajana. Näemme tämän erittäin suurena mahdollisuutena tulevaisuuden hankkeita varten.” ”Olemme valjastaneet tähän parhaat resurssit. Myös yrityksemme johdossa hankkeen etenemistä seurataan tiiviisti. Aiomme onnistua niin, että tästä tulee meille referenssi myös muihin turva-alueen asiakkaisiin. Valtionhallinnossa puhutaan nykyään paljon tämän tyyppisistä ratkaisuista”, Lähteenmaa iloitsee.

Lähituki ja palvelupiste ovat operatiivisia palveluja ja siksi ne säilyvät puolustusvoimilla. lisista palveluista pyritään kuitenkin siirtämään Valtion IT-palvelukeskukselle, joka hankkii eri viranomaisten palvelut kilpailuttamalla niitä isoissa ryppäissä. ”PALHA-ympäristö ajetaan siis alas. Teimme tämän hankinnan, jotta voimme luopua näistä palveluista – koko hallinnollisesta ympäristöstä”, Kuusela sanoo.

Tärkeä referenssi

Logicalle kyseessä ei siis ole nouseva bisnes – kuten ulkois14

verkostopuolustus / PVJJK

Ihmisiä ei tarvitse irtisanoa

Kuusela sanoo, että Logicalle siirrettävien palvelujen hinta on hieman kalliimpi kuin jos ne olisi tuotettu itse. ”Kustannustehokkuus tarkoittaa sitä, että ilman palveluhankintaa olisimme joutuneet palkkaamaan paljon uusia ihmisiä operatiiviselle puolelle. Nyt ei tarvitse. Saamme oman koulutetun, talon toimintatavat

Muutos ei juuri loppukäyttäjille näy. Siirron aikana on pieniä katkoksia, mutta niistä informoidaan asiakkaita.

Asiakkaat eivät ole suoraan yhteydessä Logicaan

järjestelmät, niihin liittyvät ylläpidot ja palvelut tyrkättäisiin rattaille ja vietäisiin jonkun hoitoon. Kun aikaisemmin palvelut tuotettiin itse ja toimitettiin asiakkaille, niin nyt osa tuotetaan itse ja osa hankitaan ulkoa. ”Olemme antaneet ulos vain sellaisia palveluja, jotka katsomme aiheellisiksi. Esimerkiksi lähituki ja palvelupiste ovat operatiivisia palveluja ja siksi ne säilyvät puolustusvoimilla. Tämä siksi, että sekä lähituella että palvelupisteellä on puolustusvoimille kriittinen merkitys.

Niinpä yksikään PVJJK:n asiakas ei ole suoraan Logican asiantuntijan kanssa tekemisissä, ei normaali- eikä poikkeusoloissa.”

fakta

ja -prosessit tuntevan väen kohdennettua operatiivisen tietojenkäsittelyympäristön ja sen tietojärjestelmien ylläpitoon.”

Kuuselan mukaan hallinnollinen ympäristö ei toiminnallisesti uudistu. Palvelinalusta uudistuu, mutta tekniikka pysyy samana. Konesalipalvelut siirtyvät Logicalle sellaisenaan. Infrapalvelu tarjoaa alustan puolustusvoimien omistamille tietojärjestelmille. Vastuu muun muassa versiopäivityksistä ja toiminnallisuuksien kehittämisestä on edelleen tietojärjestelmien omistajilla eli puolustushaaroilla, Pääesikunnan osastoilla ja joissakin tapauksissa Pääesikunnan alaisilla laitoksilla. ”Emme hankkineet kehittyvää järjestelmää, vaan luovuttavan järjestelmän. Näin ollen ei ollut tarkoituskaan kehittää toimintoja parempaan suuntaan. Tarkoitus on saada samanlainen ja vähintään yhtä hyvin toimiva järjestelmä, joka sitten mahdollisimman pienten muutosten myötä ajetaan jossain vaiheessa alas.”

Kuusela lupaa, että muutos ei juuri näy loppukäyttäjälle. Siirron aikana toki on pieniä katkoksia, mutta niistä informoidaan asiakkaita.

Siirto tapahtuu käytännössä valokuituyhteyksiä pitkin, sillä 90 % järjestelmistä on virtualisoitu. Fyysisten palvelimien siirtoja on melko vähän.

Konesaleissa työskentelevät PVJJK:n henkilöstö osallistuu siirtoon ja auttavat Logicaa. Siirtoprojektin jälkeen he voivat keskittyä operatiiviseen ympäristöön. Henkilöstöä on siihen jo koulutettu. ”Joillekin hyppy operatiiviselle puolelle voi olla iso, pääosalle ei.

Mutta kohtuuton se ei ole kenellekään. Töitä riittää yllin kyllin kaikille.”

”Palvelupisteen tehokas toiminta vaatii saumatonta yhteistyötä työntekijöiden, yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden välillä”, sanovat Tuomas Harju, Veli Harju ja Sari Kaarinoja.

Logica Logica on IT-palveluyritys, jonka palveluksessa on 41 000 henkilöä, joista Suomessa 3 200. Yritys konsultoi asiakkaita toiminnan kehittämisessä, integroi tietojärjestelmiä ja on asiakkaiden ulkoistuskumppani. Yrityksen asiakkaina on johtavia eurooppalaisia yrityksiä ja julkishallintoa.

Logica on listattu Lontoon ja Amsterdamin pörsseissä.

Kuusela korostaa, että PALHA ei ole hankinta, jossa kaikki hallinnolliset verkostopuolustus / PVJJK 15

Sivut:

16

17

18

19

Teksti: Katja Alaja KUVAT: Ari Ijäs ja Olli Urpela

Innostavasti verkossa Tunnetko jo akvaariomenetelmän tai hyödynnätkö videoita verkkokokouksissa? Johtajien haasteena on käyttää kollaboraatiovälineitä monipuolisesti niin, että osallistujat pysyvät motivoituneina. sastopäällikkö everstiluutnantti Mika Osallista tehtävillä ja kysymyksillä Johtajana Piiroinen on vastuussa siitä, että verkkokokous Piiroinen tapittaa sähköistä kalenterisaavuttaa sille asetetut tavoitteet. aan. Tulevalle perjantaille on buukattu ”Käymme asioita läpi ennalta sovitun agendan mukaan. peräti kolme verkkopalaveria: Piiroisen Kokouksella on muoto eli se alkaa tiettyyn aikaan ja lopoman organisaation, Puolustusvoimien puu tiettyyn aikaan, mikä tuo tekemiseen ryhtiä”, Piiroinen Johtamisjärjestelmäkeskuksen Tuokokee. tanto-osaston johtoryhmän eli JORYn Myös kollaboraatiovälineiden vakituisiin käyttäjiin lukeukokous ja kaksi muuta palaveria. tuva everstiluutnantti Kari Eronen puhuu ennakkovalmiste”Pidämme kaksi kolmasosaa lujen tärkeydestä. Hän on Puolustusvoimien JohtamisjärjesJORYn kokouksista verkossa, sillä telmäkeskuksen Tietopalvelukeskuksen päällikkö. työskentelemme eri puolilla Suomea. Hyvin sujuu”, Piiroinen sanoo. ”Kokouksiin pyrin antaTänäänkin hän on jakanut työtehtäviä kollegoidensa kanssa maan osallistujille tehtäviä, verkossa.

Vain mielikuvitus jotka he valmistelevat etukäPiiroinen viittaa Sametime-vuorovaikutusohjelmaan, joka teen ja esittelevät kokouksessa. on eräs puolustusvoimien käyttämistä kollaboraatiovälineistä. on rajana sille, Itse kokouksessa pidän joukon Näiden välineiden avulla hän ja muut puolustusvoimien johmiten kollabo­ valppaana osallistavilla kysytoon kuuluvat johtavat ja työstävät asioita yhdessä alaistensa raatiovälineitä myksillä”, Eronen toteaa. kanssa verkossa. Takana on jo nelisen vuotta menestystarinaa.

O

voi käyttää joh­ tamiseen.

16

verkostopuolustus / PVJJK

Innostavasti verkossa Kari Eronen everstiluutnantti Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskuksen Tietopalvelukeskuksen päällikkö

Toimittaja

Miten voi ennakolta valmistautua kokoukseen?

09.15.45

Kari Eronen

Pyrin antamaan osallistujille tehtäviä, jotka he valmistelevat etukäteen ja esittelevät kokouksessa. Itse kokouksessa pidän joukon valppaana osallistavilla kysymyksillä.

09.19.38

Toimittaja

Voiko välineitä käyttää muunlaisessa johtamisessa?

09.33.18

Kari Eronen

Hyvin usein nousee esille jokin asia, joka pitää ratkaista nopeasti.

Tällöin kutsun osallistujat ja ilmoitan, että palaveri alkaa vaikkapa tunnin päästä. Sen loputtua meillä on usein ratkaisut ja jatkotoimenpiteet.

09.39.10

Eronen kertoo, että merkityksellisimmät kokoukset järjestetään yleensä videoneuvottelujärjestelmässä, jolloin osallistujat näkevät toisensa. Toisella näytöllä näkyy kokousmateriaali. ”Alussa oli outoa katsella kollegaa televisiosta ja pölistä itsekseen, puhumattakaan Sametime-neuvottelun pitämisestä tyhjässä huoneessa. Vuoden päästä kaikki tuntui täysin normaalilta”, Eronen muistelee.

Nykyisin puolustusvoimien toimipisteissä eri puolilla Suomea on noin 200 erityistä videoneuvotteluhuonetta. ”Olen huomannut, että niille monesti jopa jonotetaan, kun liikun puolustusvoimien eri toimipisteissä”, Eronen kertoo.

Ratko pulmia ja ideoi porukalla

Kari Eronen ja Mika Piiroinen käyttävät kollaboraatiovälineitä muunkinlaisissa johtamisen tilanteissa. Eronen nostaa esiin ad hoc -johtamisen. Hän voi lähettää kutsun esimerkiksi pikaviestinä chatin kautta. ”Hyvin usein nousee esille jokin asia, joka pitää ratkaista nopeasti. Tällöin kutsun osallistujat ja ilmoitan, että palaveri alkaa vaikkapa tunnin päästä. Sen loputtua meillä on usein ratkaisut ja jatkotoimenpiteet”, Eronen kertoo.

Piiroisesta vain mielikuvitus on rajana sille, miten kollaboraatiovälineitä voi käyttää johtamisen ja asioiden yhteisen työstämisen välineenä. Jokin aika sitten Piiroisen tiimi kokoontui ideoimaan verkossa. ”Keskustelimme siitä, millaisia uusia tietokoneita voisimme tarjota puolustusvoimien henkilöstölle tulevaisuudessa. Muistutin aina välillä ihmisiä siitä, että he kertovat mielipiteensä”, Piiroinen sanoo.

Jos tiimiläisen päähän putkahti idea, silloin kun joku muu puhui, hän saattoi kirjoittaa asiansa ylös pikaviestinä. Saattoipa hän myös pikaviestitellä jonkun muun kanssa, kirjoitella sähköpostiviestejä tai surffailla netissä kokoukseen osallistumisen ohessa. Johtajana Piiroinen suhtautuu siihen ymmärtäväisesti. Hän työsverkostopuolustus / PVJJK 17

Viestintäkonsultti Eerika Hedman neuvoo käyttämään verkkoa muuhunkin kuin tiukkaan kokoustamiseen. Hän käy töissä virtuaalikahveilla.

kenteli aiemmin Maanpuolustuskorkeakoulussa, jossa opiskelijat saavat kannettavat tietokoneet käyttöönsä ensimmäisestä päivästä lähtien. ”Olen huomannut, että etenkin nuoret moniosaajat osallistuvat verkkopalavereihin niin, että he saattavat hoitaa muita asioita siinä samalla.

Minua se ei häiritse, kunhan saamme tulosta aikaan. Meillä on puolustusvoimissa aika jämäkkä palaverikulttuuri, joka on siirtynyt verkkoon”, Piiroinen kokee.

Yllätä monipuolisilla kokouksilla

Viestintäkonsultti Eerika Hedman valmennus-, konsultointi- ja verkkoteknologiayritys Humapista selittää Piiroisen kuvailemaa eri välineiden rinnakkaiskäyttöä myös sillä, että ihmisen keskittymiskyky herpaantuu noin 15 minuutin jälkeen. Kokoukset kannattaa suunnitella monipuolisiksi, jotta osallistujat pysyisivät mukana. ”Käytämme omissa palavereissamme toisinaan akvaarioksi kutsuttua menetelmää. Palaverin vetäjä ja muut osallistujat voivat kutsua muutamia osallistujia, jotka keskustelevat jostakin asiasta. Muiden tehtävänä on

18

verkostopuolustus / PVJJK

kuunnella sekä kirjata mieleen nousevia ajatuksia ja ideoita. Sen jälkeen voidaan tehdä johtopäätöksiä yhdessä”, Hedman kertoo.

Muitakin menetelmiä on. Osallistujat voivat ideoida agendan verkkokokouksen alussa – vaikkapa silloin, kun tarkoituksena on suunnitella, ideoida tai esimerkiksi keskustella yrityksen arvoista. Koska kaikki tulevat erilaisista tilanteista ja lähtökohdista kokoukseen, voidaan aluksi kysyä, mistä meidän olisi hyödyllistä keskustella nyt.

Osallistujat voivat jakautua työskentelemään välillä pienempiin ryhmiin tai pareihin kahteen eri verkkokokoukseen ja palata sitten yhteen puimaan mietteitään.

Rytmin ja kokoonpanojen vaihtelun lisäksi voidaan hyödyntää videoita, musiikkia ja muita virikkeitä. Kuten esimerkit osoittavat, kollaboraatiovälineet mahdollistavat hyvin monipuolisen tekemisen ja kokouskäytäntöjen uusiutumisen. ”Tällaisten asioiden läpivieminen vaatii johtajalta hyviä fasilitointitaitoja – kykyä kuunnella, kysyä ja tehdä johtopäätöksiä. Johtajan on tärkeää miettiä myös sitä, millaisten prosessien osia verkkokokoukset ovat. Mitä tapahtuu ennen ja jälkeen kokouksen, kuten Kari Eronen ja Mika Piiroinen painottavat. Lopputulokset voi olla

Humap on valmennus-, konsultointi- ja verkkoteknologiayritys, joka auttaa organisaatioita johtamisen, muutoksen, yhteistyön ja oppimisen haasteissa. Yritys tunnetaan kollaboraatiovälineiden asiantuntijana. Humapin tytäryhtiöllä Humap Softwarella on näiden välineiden kehittämisestä ja konsultoinnista yli 10 vuoden kokemus. Yrityksellä on toimipaikat Helsingissä, Jyväskylässä, Turussa, Lontoossa ja Amsterdamissa.

tarpeellista dokumentoida verkkoon ja jatkaa niiden työstämistä siellä erikseen ja yhdessä. Näin kaikki voivat seurata asioiden edistymistä heille sopivina ajankohtina”, Hedman korostaa.

Kollaboraatio­ välineet ovat loistavia työ­ välineitä, mutta eivät viisasten­ kivi.

Käynnistä aamu virtuaalikahveilla

Kokousten siirtäminen verkkoon tuo mukanaan kiistattomia etuja, kuten matkustamisen vähenemistä, mikä säästää rahaa ja vapauttaa aikaa kokousten päätösten toimeenpanemiseen. Mutta vähentääkö se vapaamuotoista viestintää esimiesten ja alaisten sekä kollegoiden kesken?

Mika Piiroisen mielestä kasvokkaisessa ja verkkojohtamisessa ei saisi olla eroa. ”Sitä voi kysyä, mitä perheelle kuuluu ja miten lätkämatsi meni.

Voi olla, että tätä epävirallista jutustelua jää jonkin verran pois varsinkin niiden kanssa, joita ei tunne hyvin”, Piiroinen pohdiskelee.

Eronen korostaa aidon vuorovaikutuksen merkitystä verkon rinnalla. ”Kollaboraatiovälineet ovat loistavia työvälineitä, mutta eivät viisastenkivi. Ne eivät voi koskaan täysin korvata samassa tilassa tapahtuvaa yhdessä työskentelyä, mikä luo pohjaa sujuvalle vuorovaikutukselle verkossa. Molempia tarvitaan”, Eronen kiteyttää. Piiroinen ja Hedman ovat samaa mieltä.

Hedman kannustaa siihen, että verkkopalaverien alussa pidettäisiin lyhyt fiiliskierros, jos aikataulu sen suinkin sallii. ”Se sitoo porukkaa yhteen. Ihminen on kokonaisuus, joka tuo työ­ tilanteisiin tunteensa ja ajatuksensa”, Hedman muistuttaa.

Hedmanin omalla työpaikalla on menty niin pitkälle, että eri puolilla Suomea istuvat kollegat voivat juoda virtuaaliaamukahveja yhdessä.

Työhuoneessa on hyvin suuri näyttö, jolta Hedman näkee muita sumpittelijoita. ”Aika näyttää, miten tämä toimii”, Hedman sanoo.

Toimisiko tämä puolustusvoimissakin?

Innostavasti verkossa Mika Piiroinen everstiluutnantti osastopäällikkö Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskus

Toimittaja

Vähentävätkö verkkokokoukset vapaamuotoista viestintää esimiesten ja alaisten ja kollegojen kesken?

15.15.45

Mika Piiroinen

Kasvokkaisessa ja verkkojohtamisessa ei saisi olla eroa. Sitä voi kysyä, mitä perheelle kuuluu ja miten lätkämatsi meni. Voi olla, että tätä epävirallista juttua jää jonkin verran pois varsinkin niiden kanssa, joita ei tunne hyvin.

15.19.38

Toimittaja

Häiritseekö, jos kokouksessa chättäillään ja puuhataan koneella?

15.33.18

Mika Piiroinen

Minua se ei häiritse, kunhan saadaan tulosta aikaan. Meillä on puolustusvoimissa aika jämäkkä palaverikulttuuri, joka on siirtynyt myös verkkoon.

15.39.10

Puolustusvoimien tärkeimmät kollaboraatiovälineet • Sametime-vuorovaikutusohjelmisto on jokaisen puolustusvoimain työntekijän tietokoneella.

Verkkokokouksen lisäksi käyttäjät voivat lähettää toisilleen pikaviestejä.

• Videoneuvottelujärjestelmää voi käyttää kuka tahansa erityisistä huoneista. Niissä on kamera, mikrofonit ja kaksi näyttöä – ensimmäisessä näkyvät osallistujat, toisessa kokousmateriaali.

• Ylimmän johdon videoneuvottelujärjestelmän kuvan ja äänen laatu ovat huippuluokkaa.

• Henkilöstöhallinnon wikissä kolme HR-asian­ tuntijaa vastaa paikallisten henkilöstöasiain­ hoitajien kysymyksiin.

verkostopuolustus / PVJJK 19

Viestikomppania varmistaa viestien perillemenon

Verkostopuolustus tapasi Pyörremyrsky-sotaharjoitukseen osallistuneita reserviläisiä Riihimäen varuskunnassa. Osa reserviläisistä oli ollut jo pari viikkoa aikaisemmin harjoittelemassa asioita, jotka kertausharjoituksessa oli määrä kouluttaa kaikille muillekin. iihimäellä perustettiin kaksi tietoteknistä viestikomppaniaa.

Nämä viestikomppaniat ovat erikoistuneet tuomaan puolustusvoimien tietoverkon kenttäoloihin. Prikaatien ja pataljoonien viestikomppaniat ovat puolestaan erikoistuneet kenttäviestimateriaalin käsittelyyn.

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen johtaja eversti Pertti Hyvärinen totesi Riihimäellä perustetulle ensimmäiselle viestikomppanialle osoittamassaan puheessa, että ilman tätä joukkoa sotaharjoitukset eivät olisi mahdolliset.

Eversti Pertti Hyvärinen PVJJK:n johtajana 2,5 viime vuotta ”Kun palvelu toimii, kukaan ei sano mitään, mutta jos sanomat eivät mene perille, niin palautetta kyllä tulee.”

Kaikille luvassa kiireinen viikko

Kersantti Jose Valtonen Siviilissä atk-tekniikan parissa työskentelevälle Valtoselle kaapeliasiat ovat tuttuja.

Sotaharjoitus oli hänen ensimmäinen kertausharjoitus viisi vuotta sitten suoritetun asepalveluksen jälkeen. Valtosen tehtävänä oli kouluttaa ryhmälleen asioita, joita hän oli oppinut pari viikkoa aiemmin pidetyssä koulutuksessa. ”Kehitys tarkoittaa, että varusmiesaikana käytimme kaapelinlaskussa traktoreja, nyt käytössä samassa tehtävässä ovat mönkijät. ”

R

Viestikomppanian tehtävänä on turvata viestisignaalien perillemeno. 1. komppanian päällikkö, yliluutnantti Maria Keinonen lupasi, että vaikka harjoitusten ensimmäinen ilta oli rauhallinen, kaikille tulisi sotaharjoituspäivien aikana kiire.

Harjoituksen tavoite oli trimmata joukon suorituskyky huippukuntoon.

Hyvärinen painotti, että tähän ei päästä ilman suurempia harjoituksia. Riihimäellä perustettuja viestikomppanioita arvioitiin harjoitusten ajan ja saatuja tuloksia käytetään uusien harjoitusten suunnittelussa. ”Minäkin saan PVJJK:n johtajana palautetta siitä, miltä kohdin juoksua voidaan parantaa. Myös Viestirykmentti saa palautetta siitä, minkälaisiin asioihin koulutuksessa pitää kiinnittää huomiota.”

20

verkostopuolustus / PVJJK

Vänrikki Jenna Palovaara Myyntitehtävissä vakuutusyhtiössä, opiskelee Haaga-Heliassa, myös elektroniikka-asentajan koulutus Sotaharjoitus oli hänelle ensimmäinen kertausharjoitus tammikuussa 2008 päättyneen palveluksen jälkeen ”Odotan, miten saamme yhteydet toimimaan hyvin, vaikka harjoituksessa toimitaan liikkuvissa tilanteissa.”

verkostopuolustus / PVJJK 21

LiHa-projekti kehitti lisensoitujen ohjelmistotuotteiden hallintaa Fyysisen omaisuuden hallinta on puolustusvoimissa hyvissä käsissä: kaikesta pidetään tarkkaa kirjaa kumisaappaista lähtien.

Aineettoman omaisuuden – esimerkiksi tietokoneohjelmistojen – tilanne on toinen. ”Immateriaalisella puolella on miljoonien arvosta omaisuutta, jonka käyttöä ei seurata vastaavalla tarkkuudella”, sanoo everstiluutnantti Juhana Nenonen PVJJK:n kehitysosaston suunnittelutoimistosta.

Eräs askel tämän epäkohdan ratkaisemiseksi otettiin PVJJK:n ja Jyväskylän yliopiston tietojenkäsittelytieteiden opiskelijoiden yhteisessä LiHa-projektissa. Projektin lähtökohtana oli tarve kehittää tapaa, jolla puolustusvoimissa hallitaan tietojärjestelmien ja ohjelmistosovellusten lisenssejä eli käyttöoikeuksia.

Opiskelijaryhmä kartoitti lisenssienhallinnan nykytilan ja puutteet sekä laati ehdotuksen valtakunnallisen lisenssienhallinnan kehittämiseksi. Esille nousi muun muassa lisenssitietojen hajanaisuus, joka vaikeuttaa kokonaiskuvan muodostamista. ”Työn tärkein anti oli se, että opiskelijaryhmä onnistui mainiosti summaamaan sekä nykytilanteen että ratkaisuehdotukset laajasta näkökulmasta”, Nenonen kiittää.

Loppuraportissa esitettävät konkreettiset parannusehdotukset jäävät odottamaan PVJJK:n organisaatiomuutosta, jossa vastuut määritellään uudelleen. ”Raportti luovutetaan eteenpäin taholle, joka jatkossa vastaa puolustusvoimien lisenssienhallinnasta”, Nenonen kertoo.

22

verkostopuolustus / PVJJK

TUVE tuo lisää yhteiskuntavastuuta uonna 2009 käynnistyneessä TUVE-hankkeessa kehitetään valtiojohdolle ja turvallisuusviranomaisille omaa V korkean varautumisen turvallisuusverkkoa. Hyvässä vauhdissa oleva hanke hyödyttää myös puolustusvoimien omaa toimintaa: esimerkiksi puolustusvoimien viestintäverkon tietoliikennekapasiteetti kasvaa sen myötä. ”Samalla viestintäverkko laajenee toiminta-alueille, joilla kattavaa verkkorakennetta ei aiemmin ole ollut. Sisäasiainministeriön operatiivisille toimijoille tarjottavien TUVE-tietoliikennereititysten ansiosta myös puolustusvoimien aselajihaaroille eli maa-, meri- ja ilmavoimille voidaan tarjota uusia, maastoharjoituksissa tarvittavia tukeutumispisteitä”, kertoo PVJJK:n tietoliikenneprojektin projektipäällikkö, insinöörieverstiluutnantti Ismo Viljanen.

Hankkeessa ei kehitetä kokonaan uutta verkkoa vaan liitetään turvallisuusviranomaisia puolustusvoimien tietoliikenneverkon käyttäjiksi ja kehitetään viranomaisten yhteisiä palveluja. ”Tämä laajentaa toimintamme yhteiskunnallista aspektia ja korostaa yhteiskuntavastuuta. Palvelemme nyt puolustusvoimien lisäksi myös poliisia, hätäkeskuslaitosta ja rajavartiolaitosta.

TUVEn myötä PVJJK:n toiminta ulottuu kaikkiin kansalaisiin”, Viljanen sanoo.

PVJJK:ssa hanke toteutetaan nykyisellä henkilöstöllä, jota on vahvistettu määräaikaisilla TUVE-viroilla. TUVEkoulutussuunnitelman mukaisesti asiantuntijoille on annettu lisäkoulutusta keskeisiltä toimialueilta.

TUVEssa ovat puolustusvoimien lisäksi mukana paitsi puolustusministeriö myös valtiovarainministeriö, sisäasiainministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä ulkoasiainministeriö.

Puolustusvoimissa merivoimien osuus valokaapeliosakokonaisuuden toteuttajana on ollut merkittävä.

01 11

UUTISIA Verkostopuolustus

PVJJK yhtenäistää valvontajärjestelmät uosi 2011 on ollut puolustusvoimissa turvallisuusrakentamisen vuosi.

Teemavuosi on osa turvallisuusvalvonnan kehittämiseen tähtäävää TUVA-hanketta.

Turvallisuusrakentamisella tarkoitetaan kohteen ja siinä olevan omaisuuden, tiedon ja koskemattomuuden suojaamista elektronisilla ja rakenteellisilla ratkaisuilla. PVJJK on panostanut vuoden aikana nykyisten turvallisuusvalvontajärjestelmien yhdenmukaistamiseen ja uusimiseen tilaturvallisuusnormeissa määritettyjen vaatimusten mukaiseksi.

PVJJK on vuoden aikana rakentanut ja kehittänyt kymmenien kohteiden turvallisuusvalvontaan tarvittavaa tekniikkaa. ”Kohteiden suuruusluokka vaihtelee yksittäisistä huonetiloista kokonaisiin varastoalueisiin, jotka voivat käsittää kymmeniä varastosuojia. Kohteet sijaitsevat useiden eri turvallisuusviranomaisten hallinnoimissa tiloissa”, kertoo insinöörikapteeni Matti Yrttiaho PVJJK:n tuotanto-osaston suunnittelukeskuksesta.

Rakentaminen jatkuu kiivaana vuoden loppuun saakka. Ennen vuodenvaihdetta on vielä määrä siirtää kaksi uutta turvallisuusvalvontaan tarvittavaa valtakunnallista järjestelmää tuotantotestiympäristöön.

PVJJK:n lisäksi suunnitteluun ovat osallistuneet pääesikunnan ja puolustushaaraesikuntien tilaturvallisuusasiantuntijat ja rakentamiseen Puolustushallinnon Rakennuslaitos ja useat laitetoimittajat. ”Lisäksi järjestelmien kehittämistä on tehty muiden turvallisuusviranomaisten kanssa”, Yrttiaho kertoo.

V

”Lisäksi järjestelmien kehittämistä on tehty muiden turvallisuusviranomaisten kanssa” – Matti Yrttiaho

verkostopuolustus / PVJJK 23

PVJJK:n jakauma maantieteellisesti 2012 Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskus on Pääesikunnan alainen laitos, jonka toimintaa ohjaa puolustusvoimien johtamisjärjestelmä­päällikkö apunaan Pääesikunnan johtamis­ järjestelmä­osasto. Vuoden 2012 alussa PVJJK:n organisaatio uudistuu.

A

Esikunta, Jyväskylä

B

Verkostopuolustuksen kehittämiskeskus, Riihimäki

C

Hankeyksikkö, Espoo

D

Verkkoyksikkö, Jyväskylä I

II

18

Etelä-Suomen Johtamisjärjestelmäkeskus, Turku 1

Helsingin Johtamisjärjestelmäyksikkö

2

Turun Johtamisjärjestelmäyksikkö

3

Hämeenlinnan Johtamisjärjestelmäyksikkö

4

Tampereen Johtamisjärjestelmäyksikkö

5

Kauhavan Johtamisjärjestelmäyksikkö

6

Niinisalon toimipiste

7

Säkylän toimipiste

17

III

16

Itä-Suomen Johtamisjärjestelmäkeskus, Mikkeli 8

Mikkelin Johtamisjärjestelmäyksikkö

9

Kouvolan Johtamisjärjestelmäyksikkö

10

Kuopion Johtamisjärjestelmäyksikkö

11

Jyväskylän Johtamisjärjestelmäyksikkö

12

Kontiorannan toimipiste

13

Vekarajärven toimipiste

14

Haminan toimipiste

15

Lappeenrannan toimipiste

19

20

5 10 12

III

E

Pohjois-Suomen Johtamisjärjestelmäkeskus, Oulu 16

Oulun Johtamisjärjestelmäyksikkö

17

Rovaniemen Johtamisjärjestelmäyksikkö

18

Sodankylän toimipiste

19

Kajaanin toimipiste

20

Haapajärven toimipiste

A,D 11,23 6

II

4,21

7

E

21

Mikkelin toimipiste

23

Jyväskylän toimipiste

24

Espoon toimipiste

13 9

B

Tampereen toimipiste

22

15

3

Palveluyksikkö, Hämeenlinna I

14

2

24

C

8,22

1