HUS Helsingin yliopistollinen sairaala: Tutkimus

HUS Helsingin yliopistollinen sairaala HUS Helsingin yliopistollinen sairaala Juuri julkaistu -uutissarjan tutkii, kehittää, innovoi uusia tutkimusten tekijöitä ja taustoja hoitomenetelmiä ja -käytäntäjä

16

Professori Kirsi Pietiläinen & gastroenterologian­ erikoislääkäri Fredrik Åberg

4

Rahul Raj kesyttää dataa tekoälyllä

Lihavuuden palapeliä ratkomassa

PÄÄKIRJOITUS

HUS on aktiivinen ja vaikuttava tutkimusyhteisö

Potilastyö ja tutkimus ovat aiheina, kun lääkärit Antti Vento, Päivi Lehtovirta, Anne Pitkäranta ja Emil Heinäaho kokoontuivat palaveriin.

MEILAHDEN KAMPUKSELLA tuotetaan HUSin ja

YLIOPISTOSAIRAALOIDEN KALTAISET käytännön ­

TÄHÄN LEHTEEN on

­Helsingin ­yliopiston hedelmällisen yhteis­t yön tulok-

potilastyötä tekevät tutkimusorganisaatiot ovat

koottu esimerkkejä

sena vuosit­tain reilusti yli 2 000 tieteellistä julkaisua.

avain­asemassa sekä sairauksien diagnostiikkaan,

tutkimuksista ja niitä

Uusia tutkimuslupia myön­netään vuosittain yli 600 ja

­hoitoon että ennaltaehkäisyyn liittyvässä tutki-

siivittävät tutkijoiden

tutkimuksia on meneillään yli 2 000.

muksessa ja se on merkittävä osa yliopistosairaalan

mielenkiintoiset haas-

toimintaa.

tattelut tutkimusten-

­potilaita käytännössä kaikilta HUSin erikoisaloilta.

sa vaikuttavuudesta.

He ovat hyvissä käsissä, sillä HUSissa työskentelevän

tietoa ja innovaatioita. Tutkimus myös auttaa sekä

henkilöstön lääke- ja terveystieteellinen osaaminen

tehostamaan että kehittämään potilaiden hoitoa

Innostavia

on vahva.

mahdol­lisimman yksilölliseksi. Aktiivinen tutkimus-

lukuhetkiä!

työ vetää puoleensa yrityksiä ja tutkimusorganisaa-

Tutkimuksissa on mukana kymmeniä tuhansia

Potilaita, suurta yleisöä ja mediaa kiinnostavaa

Tutkimustyö synnyttää asiantuntijuutta, uutta

toimintaa HUSissa riittää. Positiivisena haasteena

tioita ja luo siten uudenlaisia mahdollisuuksia hoitaa

Anne Pitkäranta

onkin, miten siitä viestitään mahdollisimman mielek-

potilaita.

HUSin tutkimus-

käästi.

ja opetusjohtaja, HUSIN JA HELSINGIN YLIOPISTON BRÄNDIT ovat

Helsingin

HUS ON TEHNYT vuodesta 2016 lähtien Juuri julkais­

vahvoja ja perustuvat koko henkilökunnan vank-

yliopiston

tu -uutissarjaa. Tavoitteenamme on ollut kertoa

kaan ammattitaitoon ja alueen sairaaloissa tehtä-

professori

yleis­tajuisesti henkilökunnallemme ja suomalaisille

vään korkeatasoiseen kliiniseen tutkimukseen.

HUSin monipuolisesta ja korkeatasoisesta tutkimus-

Kliinisen tutkimuksen tukeminen ja uusien tutkija-

tarjonnasta tuoden terveystieteellistä tutkimusta

sukupolvien kasvattaminen ovat ehdottomia edelly-

lähemmäksi ihmisten arkea.

tyksiä sille, että Suomi säilyy myös tulevaisuudessa

potilaiden hoidon ja terveystieteiden kansainvälises-

Noin kolmen viikon välein ilmestyvät Juuri julkais-

tu -uutiset ovat levinneet eri medioihin ja niistä on jo

sä kärjessä. HUSin tavoitteena on saada tutkimus­

tullut käsite. Olemme olleet iloisia ja tyytyväisiä, kun

tulokset toiminnaksi ja tuotteiksi – ideoista inno-

huolella tekemämme tekstit ovat levinneet omaa orga-

vaatioihin ja konkreettisiin keksintöihin asti.

nisaatiotamme laajemmalle.

2

TUTKIMUS | HUS.FI

Tutustu Juuri julkaistu -uutisiin myös verkossa: www.hus.fi/juurijulkaistu

Tutkijat käytännön työssä

4

Kansansairaudet

16

Lasten ja nuorten sairaudet

26

RAHUL RAJ:

KIRSI PIETILÄINEN:

PEKKA LAHDENNE:

Tekoäly avuksi aivovammojen hoitoon

Mitokondrioistako lääke lihavuuteen?

Digitaalisuus on hyvä renki

8

20

28

JORMA PAAVONEN:

FREDRIK ÅBERG:

MIKA MÄKELÄ:

Tutkimustyö paransi maailmaa

Lihavuus & alkoholi

Konstit ovat monet myös allergioiden suitsimisessa

12 FRIDA GYLLENBERG:

22 ERKKI ISOMETSÄ:

Terveyskeskuslääkärin Itsemurhien työ innoittaa tutkimaan ehkäisy

14

24

TANELI RAIVIO:

KAIJA-LEENA KOLHO:

Taneli Raivion työ tähtää tulevaisuuteen

Tulehdukselliset suolisto­ sairaudet ovat uusi kansansairautemme

30 TAISTO SARKOLA:

Ultraäänellä sydän- ja verisuonitaudit selville jo lapsuudessa Toimitus: Anne Pitkäranta (päätoimittaja), Niina Kauppinen, Teija Riikola ja Varja Siirtola Valokuvat: Matti Snellman, Shutterstock, iStock

TUTKIMUS | HUS.FI

3

”Kehittämämme mallit johtavat yhä luotettavampaan tietoon ­erilaisista aivovammoista sekä uusiin hoito­ käytäntöihin”, Rahul Raj sanoo.

4

TUTKIMUS | HUS.FI

KOKEELLINEN NEUROKIRURGIA

Sairaalahoidossa potilaista saadaan valtava määrä t­ ietoa. P ­ arhaillaan ­HUSissa valjastetaan tekoälyä käsittelemään dataa sairaus kerrallaan.

avuksi aivovammojen ja aivoverenvuodon hoitoon

K

okeellisen neurokirurgian

maa. Vaikeiden aivovammojen ja spon-

­dosentti Rahul Raj on

taanien aivoverenvuotojen ennustetaan

edennyt urallaan nopeasti

lisääntyvän väestön ikääntyessä. Kum-

niin käytännön lääkärinä

mankin potilasryhmän ennuste on huono,

kuin tutkijanakin. Eikä

mutta miten sen saisi parem­maksi?

ihme, että Nuorten Lääkärien Yhdistys

valitsi hänet vuoden 2019 kliiniseksi

tolla saadaan potilaista valtava määrä tie-

tutkijaksi perusteluinaan: Raj on taitava

toa monin erilaisin kokein, kuvantamis-

tutkija, ansiokas lääkäri potilastyössä

menetelmin ja monitoroiden. Tämän

sekä laajalti verkottunut.

datamäärän perusteella hoitava lääkäri

tekee hoitoratkaisut. Nyt HUSissa on ke-

HUSissa neurokirurgiaan erikoistuva

Rahul Raj uskoo tekoälyyn. Teho-osas-

Raj kehittää tutkimusryhmänsä kanssa

hitetty maailman ensimmäinen tekoäly-

tekoälyalgoritmeja, jotka ennustavat va-

algoritmi käsittelemään aivovammapo-

kavien aivovammapotilaiden toipumista.

tilaasta saatua dataa nopeammin ja tar-

Tavoitteena on löytää vastauksia kysy-

kemmin. Algoritmia testataan parhail-

myksiin, mistä tutkimuksista ja hoidois-

laan. Lisäksi on selvitetty, ketkä spontaa-

ta nämä potilaat hyötyvät eniten.

nin aivoverenvuodon saaneista potilaista

selviävät tehohoidosta, ketkä eivät.

Tapaturmaiset aivovammat syntyvät

yleensä kaatumisen, liikenneonnettomuuden tai väkivalan seurauksena ja ovat

Miksi halusit lääkäriksi?

suurin syy nuorten aikuisten kuo­le­miin

Minua kiinnostivat luonnontieteet ja pää-

ja vammautumiseen. Spontaanit aivo­

sin sekä Aalto-yliopistoon bioinformaatio-

verenvuodot puolestaan syntyvät, kun

teknologiaa että Helsingin yli­opistoon

­aivojen verisuoni repeytyy ilman vam-

lääketiedettä opiskelemaan.

KÄÄNNÄ

Teköäly pystyy käsittelemään suuren määrän potilaasta saatua tietoa.

TUTKIMUS | HUS.FI

5

Valitsin näistä lääketieteen, koska silloin

jotta tietäisimme, mikä hoito on parasta

en hoksannut, että olisin hyvin­k in voinut

kunkin tyyppiselle potilaalle. Suuren

opiskella molempia.

datamäärän käsittelemiseen tarvitaan

Aivovamma- ja aivoverenvuotopotilaille saadaan tarkan ennusteen avulla vaikuttavaa hoitoa.

siis erilaisia algoritmeja, joiden perusMiten lääkärin työ alkoi

teella tietokone laskee todennäköisyydet,

avautua sinulle?

esimerkiksi hyötyykö aivovammapotilas

Aloin ymmärtää, mitä on olla lääkäri

leikkauksesta vai ei.

vasta, kun pääsin kunnolla potilastyöhön.

Siinä yhdistyvät ihminen ja luonnontie-

HUSin Lasten ja nuorten sairauksissa

teet sekä vuorovaikutus ja viestintä.

keskosille usein kohtalokkaan veren-

Tekoälyalgoritmia on jo käytetty

myrkytyksen tunnistamisessa. Tekoäly Mihin ongelmaan etsit

pystyy tunnistamaan verenmyrkytyksen

tutkimuksissasi vastauksia?

nopeammin kuin hoitohenkilökunta ja

Mitä käytännön hyötyä

Vakavasti sairasta potilasta hoidettaessa

hoito voidaan aloittaa ajoissa.

tutkimuksestasi on?

Spontaani aivoverenvuoto on vakava tila

joudumme miettimään tarkkaan, mitä hoitoa hänelle voimme antaa ja kuinka

Mitä tutkit nyt?

ja sen hoito on vaativaa. Kriittisimmin

rankkoja hoitoja hän kestää. Eli joudum-

Tutkin tekoälyn avulla tehtäviä erilaisia

sairaat potilaat hoidetaan teho-osastolla.

me pohtimaan, aiheutammeko raskaalla

ennustemalleja. Aivojen terveydentilasta

Monet teho-osastolla hoidetut potilaat

hoidolla poti­laalle enemmän haittaa

on vaikea saada täsmällistä tietoa.

eivät ole tehohoidosta huolimatta enää

kuin hyötyä. Vaikka jokainen lääkäri

Tämän takia käytetään niin sanottuja

hengissä kolmen kuukauden kuluttua,

pyrkii tekemään hoitoratkaisunsa lääke­

epäsuoria markkereita, joten emme

sillä potilaan ennuste on saattanut

tieteellisin perustein ja potilaasta eri

pääse niin tarkkaan tulokseen kuin halu-

alusta lähtien olla lohduton.

menetelmillä saatujen tietojen mukaan,

aisimme, vaikka tekoälyä ­käytämmekin.

ratkaisut vaihtelevat joskus suurestikin,

Kun saamme dataan ­mukaan kuvan-

potilaan sairastamat muut sairaudet, ikä

koska jo yhdestä potilaasta saatu data-

tamistietoa ja jatkossa mahdollisesti

ja tajunnan taso, ennustavat erittäin tar-

määrä on valtava.

geenitietoa, ennusteet tarkentuvat enti-

kasti hengissä selviämistä. Kuvantamis-

sestään. Nyt tekoälyalgoritmin tarkkuus

tiedot eivät sen sijaan tuoneet lisäarvoa

on 80–85 prosenttia.

ennusteen tarkkuuteen, mutta niistä oli

Yhden potilaan dataa tulee aina ver-

rata muista potilaista saatuihin tietoihin, 6

TUTKIMUS | HUS.FI

Nyt tiedämme, että aivoverenvuoto­

HUSissa tutkitaan tekoälyn hyödyntämistä ennustamaan myös esimerkiksi keskosten verenmyrkytystä ja raskausdiabetesta.

hyötyä vuotokohdan ja -laajuuden selvittä-

esimerkiksi hiiliatomeiksi, joista me tie-

misessä. Ennusteen perusteella voimme

tenkin olemmekin koostuneet.

nyt päätellä, mitä hoitoa nämä hyvin huonossa kunnossa olevat potilaat kestävät.

Mitä sukupolvesi lääkärit ajattelevat tutkimuksen

Mikä on tekoälyn tulevaisuus?

tekemisestä?

Tekoälyllä on paljon mahdollisuuksia, vain

Tutkijan virkoja on vähän, joten tutki-

taivas on rajana. Uskon, että tulevai-

musta voi tehdä vain potilastyön jälkeen

suudessa pystymme varmasti yhdistämään

iltaisin ja viikonloppuisin. Ennen oltiin

eri tekijöiden vaikutukset ennusteeseen ja

valmiita uhraamaan uralle koko elämä.

laskemaan riskit tarkemmin. Lääkäreiden

Nuoret lääkärit eivät kuitenkaan ole

on kuitenkin tehtävä paljon yhteistyötä

valmiita tähän, uusi sukupolvi haluaa

tietotekniikan asiantuntijoiden kanssa.

muutakin kuin tehdä työtä: huolehtia

perheestään ja harrastuksistaan.

Mielestäni peruskoulussa pitäisi

opettaa enemmän koodausta ja lääketieteenopiskelijoiden tulisi ymmärtää teko-

Miten huippututkimuksen

älyn perusteet, jotta he pystyvät omassa

tulevaisuus varmistetaan?

työssään ymmärtämään ja arvioimaan

Tutkimukseen on panostettava monin

niiden hyötyjä ja rajoituksia.

eri tavoin ja luotava järjestelmä, että voi olla samanaikaisesti sekä töissä että tut-

Miten koet tutkimustyön?

kia. Nämä kaksi palvelevat toisiaan, sillä

Tutkimustyö on todella palkitsevaa, ­mutta

kliinikko on etulinjassa havaitsemassa,

haastavaa ja aikaa vievää. Onneksi avo-

mihin ongelmaan tarvitaan ­tutkimusta.

puolisoni opiskelee lääketiedettä, joten

Toisaalta tarvitsemme myös vain tutki-

me ymmärrämme toistemme pitkiä päi-

mukseen keskittyviä lääkäreitä. Nyt on

viä ja iltaisin yhdessä exelöimme. Kun

kuitenkin yliopistosairaaloiden tutkimus-

lapsia tulee, joudumme järkevöittämään

­rahoitusta ajettu alas.

työntekoamme.

Mikä on viestisi päättäjille?

Mitä haasteita olet

Antakaa resursseja niihin asioihin, joita

tutkijana kohdannut?

arvostatte. Jos tutkimusta ei tehdä, eivät

Lääketieteen kohteena on ihminen, joka

hoitokäytännöt kehity ja lääkärit tekevät

on hyvin monimutkainen olio, emmekä

hoitoratkaisuja niin kuin aina ennenkin

tunne ihmisen elimistön toimintaa lä-

on tehty.

heskään niin hyvin kuin monia muita luonnontieteiden kohteita. Ihmisen ter-

Kohokohta työssäsi?

veyteen vaikuttavat monet eri asiat, ku-

Upeaa on onnistumisen tunne, kun joku

ten lapsuuden kokemukset ja elintavat –

pieni tai suuri toimenpide helpottaa po-

ja nämäkin monesti hyvin yksilöllisesti.

tilaan oloa ja saan siitä häneltä kiitosta.

Joudumme siis tutkimusasetelmissam-

Se lämmittää sydäntä. Sankariteot voivat

me usein yksinkertaistamaan ihmisen

olla hyvin pieniäkin tekoja.

JUURI JULKAISTU 19.11.2019

Tehohoidosta ei aina apua spontaaniin aivoverenvuotoon Tehohoidosta parhaiten selviävät aivoverenvuoto­ potilaat löytyvät, kun tiedetään verenvuodon sijainti, tajunnantaso, ikä ja muut sairaudet. Pelkästään aivojen kuvantaminen ei riitä.

Spontaani aivoverenvuoto on vakava tila ja sen hoito on vaativaa. Kriittisimmin sairaat potilaat hoidetaan tehoosastolla.

”Monet teho-osastolla hoidetut potilaat eivät ole tehohoidosta huolimatta enää hengissä kolmen kuukauden kuluttua, sillä potilaan ennuste on saattanut alusta lähtien olla lohduton”, kokeellisen neurokirurgian dosentti Rahul Raj HUSin Neurokirurgiasta sanoo.

Nuorten Lääkärien Yhdistys valitsi hänet vuoden 2019 nuoreksi kliiniseksi tutkijaksi.

Ketkä spontaanin aivoverenvuodon saaneista potilaista selviävät tehohoidosta, ketkä eivät?

Kuvantaminen ei riitä ennusteeseen HUSissa tehdyn tutkimuksen mukaan aivoverenvuotopotilaan hengissä selviämistä ennustivat erittäin tarkasti kliiniset tekijät, joita ovat potilaan sairastamat muut sairaudet, ikä ja tajunnan taso.

Kuvantamistiedot eivät sen sijaan tuoneet lisäarvoa ennusteen tarkkuuteen.

Tutkijat suosittelevat myös selvittä­ mään, onko vuoto isoaivoissa vai pikku­­aivoissa, sillä niiden ennustekijät poikkesivat toisistaan.

TULOKSIA Miten tehohoidosta hyötyvät potilaat löytyvät?

• Spontaaniin aivoverenvuotoon sairastuu Suomessa vuosittain 2600 henkilöä.

• Useimmat ovat hyvin vakavas­sa tilassa, eivätkä kestä tehohoitoa.

• Tehohoidon hyvään ennusteeseen vaikuttavat eniten: potilaan ikä, muut sairaudet, tajunnantaso ja aivoverenvuodon sijainti.

• Kuvantamista tarvitaan verenvuodon paikantamiseen: mitä lähempänä aivojen keskipistettä, sitä huonompi ennuste.

TUTKIMUS | HUS.FI

7

NAISTENTAUDIT

”Käytännön työstä lähtevä tutkimus on yliopistosairaalan velvollisuus.

Tutkimus- ja hoito­ käytäntöjä pitää kyseenalaistaa ja kehittää parempia hoitoja.”

Elämäntyö potilaiden ja tutkimuksen parissa

Tutkimustyö paransi maailmaa

8

TUTKIMUS | HUS.FI

Emeritusprofessori Jorma Paavonen tekee tieteellistä työtä edelleen. Potilastyössä hän oli eläköitymiseensä saakka.

N

aistentautien emeritus­

lääkärintaitojen opettamisen lisäksi hän

professori J ­ orma Paa-

on ohjannut kolmisenkymmentä väitös-

vosella on takana yli 40

kirjaa.

HUSilla on suunnattomat potilas- ja tutkijaresurssit, siksi se onkin lääketieteellisen tutkimuksen lippulaiva.”

vuoden kokemus synnytyksistä, naistentaudeista

Tutkimusta potilaiden parhaaksi

ja tutkimustyöstä. ”Hän on kansainväli-

Paavonen käy loistavasti esimerkistä,

sesti arvostettu kliinikko, erikoisalansa

kun halutaan kertoa tutkimuksen vaiku-

hoitokäytäntöjen kehittäjä ja tunnettu

tuksista potilaiden hoitokäytäntöihin.

huippututkija”, perusteli Suomalainen

Lääkäriseura D ­ uodecim myöntäessään

kirjosta paljastivat, että klamydia

2019 Paavoselle arvostetun Konrad

aiheut­taa hedelmättömyyttä, jos naisella

­ReijoWaara -palkinnon.

on geneettinen alttius klamydian aiheut-

tamaan kudosvaurioon. Lisäksi hänen

”Avainasemassa ovat potilaan koh­

Tutkimukset ­k lamydiainfektioiden

taaminen, tukeminen ja ongelman rat­

tutkimuksensa ovat auttaneet arvioi-

kaisu. Tutkimuksen kannalta on olen-

maan klamydiainfektioiden koko kirjoa

naista säilyttää kosketus potilastyöhön”,

ja tautitaakkaa väestötasolla.

Jorma Paavonen pohtii.

teut­tama sekä Paavosen ja professori

Jorma Paavonen elää niin kuin saar-

Suomen yliopistosairaaloiden to-

naa. Hän jäi eläkkeelle 2015, mutta työt

Juha Te­pe­r in johtama VuoKKo-tut-

eivät loppuneet siihen. Hän piti konsul-

kimus osoitti hormonikierukan hyö-

taatiovastaanottoa vaikeille potilasta-

dyt runsaiden kuukautisten hoidossa.

suuri kehitysmaissa, joissa HPV-tauti-

pauksille 72 vuotiaaksi saakka ja jatkaa

Hormoni­k ierukan käyttö on sittemmin

taakka on suurin. HPV on eliminoitavis-

edelleen tieteellistä työtä sekä vastaan-

lähes puolittanut kohdunpoistoleikkaus-

sa 20 vuodessa, jos rokotekattavuus on

ottoa. Hyvänä mittarina toiminee, että

ten määrän Suomessa.

hyvä”, Jorma Paavonen sanoo.

hän on eläkevuosinaan julkaissut yli 70

tieteellistä artikkelia kansainvälisissä

tisen ja muiden tutkijalääkärien kanssa

tiede­lehdissä sekä kaksi katsausartik-

14 maassa tehdyt papilloomavirusroko­

gynekologisista tulehduksista ja kipu-

kelia New England Journal of Medicine

te­tutkimukset osoittivat puolestaan

tiloista kärsiviä naisia. Ongelmallisen

-lehdessä, joka on lääketieteen arvoste-

HPV-rokotteen ehkäisevän gynekologis-

vulvodynian syyksi osoitettiin krooninen

tuin julkaisufoorumi.

ten syöpien esiasteita ja syöpiä. Rokote

tulehdus­reaktio, joka puolestaan aiheutti

Koko uransa ajalta Paavosella on

otettiinkin mukaan rokoteohjelmaan

hermosäikeiden liikakasvun. Paavonen

noin 700 julkaisua vertaisarvioiduissa

Suomessa ja monissa muissa maissa.

kehitti leikkaustekniikan kaikkein vai-

kansainvälisissä tiedelehdissä sekä noin

keimpiin tapauksiin.

150 kotimaassa julkaistua artikkelia.

ja kohdunkaulansyövän esiasteet ovat

Hän yksi siteeratuimpia suomalaisia

vähentyneet dramaattisesti. Sen myötä

potilaita myös pääkaupunkiseudun

tutkijalääkäreitä Hirsch-indeksin ollen

HPV:n aiheuttamien muutosten kirurgi-

ulkopuolelta. Poliklinikan toimintaan

peräti 86, joka on kliiniselle tutkijalle

sen hoidon tarve on vähentynyt ja toden-

liitettiin myös erikoistuvien lääkärien ja

poikkeuksellisen korkea. Opetuslapsia-

näköisesti poistuu vähitellen kokonaan.

lääketieteen kandidaattien opetusta.

kin on ollut runsain mitoin: käytännön

Yhteistyössä professori Matti Leh­

HPV-rokotuksen myötä kondyloomat

”Rokotteen vaikuttavuus on erityisen

Paavosen 1987 perustamalla vulva­

poliklinikalla puolestaan autettiin

Vulvaklinikalle ohjataan ongelma­

KÄÄNNÄ

TUTKIMUS | HUS.FI

9

Kuusi kysymystä emeritusprofessori Jorma Paavoselle

1

Minkälaista oli tehdä tutkimusta urasi alussa?

Aloitin 1970-luvulla ja tein väitöskirjaa

2

Minkälaisena näet tutkimusrahoituksen tilanteen nyt?

Tutkimusrahoitus on uhkaavasti vä-

3

Mitkä muut asiat vaikeuttavat tutkimustyötä?

Tutkimukseen liittyvä byrokratia on

lisääntynyt ongelmaksi asti ja sen taus-

klamydiasta, joka oli silloin uusi, tun-

hentynyt. Valtion tutkimusrahoitusta

talla on monta tekijää. Erilaisten tutki-

tematon bakteeri. Silloin ei ollut tut-

on ajettu alas voimakkaasti. Onneksi

muslupien vaatiminen on tietenkin perus-

kimusvapaata ja tutkimustyötä tehtiin

on vielä HUSin erityisvastuualueelle

teltua, mutta lupaviidakko vie tutkijalta

vapaa-ajalla ja päivystyksen hiljaisina

suunnattua valtion tutkimusrahaa. Se

kohtuuttomasti aikaa. Myös EU:n ja muun

hetkinä. Apurahojen saanti oli vähin-

on tutkimukselle dramaattisen tärkeää.

kansainvälisen rahoituksen hakeminen,

tään yhtä vaikeaa kuin nyt, eikä silloin

Tutkimusrahoituksen alasajo on hölmö-

kansainvälinen tutkimus­yhteistyö ja sen

ollut valtion tutkimusapurahoitusta.

läisen hommaa ja kostautuu myöhem-

rakentaminen sekä yhteistyö lääketeolli-

Postdoc-vaihe Washingtonin yliopistossa

min, koska ennen pitkää potilaat mak-

suuden kanssa ovat lisänneet byrokratiaa.

avasi ovet maailmaan.

savat tästä kovan hinnan. HUSin pitää

Tutkimus­lupaviidakkoa pitäisi keventää ja

huolehtia, että tutkimusrahoitus pysyy

tutkijalääkäreiden saada ammattiapua.

hyvällä tasolla. HUSilla on suunnatto-

mat potilas- ja tutkijaresurssit, siksi sen

nen nykyisin tärkeää ja nuorten lääkäreiden

pitää pysyä lääketieteellisen tutkimuk-

potilastyön taakka on todella suuri. Siksi

sen lippulaivana.

lääkäreiden on vaikea tehdä tutkimusta työ-

Yliopistosairaaloissa on tuloksen tekemi-

ajalla tai saada tutkimusvapaata.

JUURI JULKAISTU 1.2.2019

Emätintulehdusten diagnosointia järkeistettävä Lääkärin vastaanotolla tehdyllä perinteisellä valo­mikroskooppi­tutkimuksella saadaan nopeasti ja edullisesti tieto, mistä emätin­tulehduksen tyypistä on kulloinkin kyse.

Mikrobien aiheuttamat emätintulehdukset kuuluvat 25 yleisimmän lääkärissä käynnin syyn joukkoon ja aiheuttavat suuren tautitaakan niin naisille kuin terveyden­huollollekin.

Naistentautien ­emeritusprofessori ­Jorma Paavonen ja Brittiläisen K ­ olumbian yliopiston professori Robert Brunham kokosivat tutkimuskatsauksen kahdesta yleisestä emätintulehduksesta, bakteeri­ vaginoosista ja DIV-oireyhtymästä.

Katsausartikkeli on juuri julkaistu arvostetussa New England Journal of Medicine -tiedelehdessä.

Katsauksessa selviää, että huonon hoidon ja useiden, monesti sattuman­ varaisten, käsikauppalääkekokeilujen seurauksena emätintulehdukset saattavat kroonistua ja aiheuttaa naiselle suurta haittaa.

Esimerkiksi hoitamaton bakteeri­ vaginoosi lisää sukupuolitautien ja ennenaikaisen synnytyksen riskiä ja DIV-oireyhtymä toistuvia virtsatieinfek-

10

TUTKIMUS | HUS.FI

tioita. Emätintulehdusten diagnosointi tehdäänkin monesti itse tai lääkärin vastaanotolla pelkästään oireiden ­perusteella, jolloin hoito ei välttämättä osu oikeaan.

Tästä seuraa Paavosen mukaan usein turhaa ahdistusta ja kärsimystä, useita lääkärissäkäyntejä ja tehottomia hoitoja.

Toinen yleinen tapa on, että lääkäri teettää laboratoriossa emättimen limakalvolta otettavan bakteeriviljelyn ja usein myös irtosolunäytteen eli ­PAPA-näytteen.

”Nämä kokeet ovat emätintulehdusten yhteydessä aivan turhanpäiväisiä.

Diagnoosi viivästyy suotta ja ne myös maksavat”, HUSin Naistenklinikalla tutkimustyötä tekevä Jorma Paavonen sanoo.

On siis tärkeää diagnosoida tarkkaan ja nopeasti, mistä emätintulehduksesta on kyse, jotta tulehdus pystytään hoitamaan oikein.

TULOKSIA Mikrobien aiheuttamat emätintulehdukset • ovat yleisiä ja saattavat kroonistua.

• lisäävät sukupuolitautien ja ­ennenaikaisen synnytyksen riskiä sekä toistuvia virtsatieinfektioita.

• diagnosoidaan monesti ­ virheellisesti oireiden perusteella, bakteeriviljelyllä tai irtosolunäyttein.

• tulisi diagnosoida perinteisesti ­vastaanotolla valomikroskoopilla, jolloin saadaan muutakin tietoa emättimen terveydestä.

”Käytännön lääkärin työ on ehdottoman tärkeää: sieltä nousevat parhaat innovaatiot siitä, mitä seuraavaksi pitää tutkia.”

4

Mikä asia on nykyisin paremmin?

Aiemmin väitöskirjan tekeminen oli

5

Mikä on tutkijalle tärkeää?

Käytännön lääkärin työ on ehdottoman

6

Mitä haluaisit sanoa poliitikoille ja päättäjille?

Päättäjät eivät valitettavasti osaa, eivätkä

pitkälti yksin näpertelyä. Nykyisin tut-

tärkeää: sieltä nousevat parhaat innovaa-

aina haluakaan käyttää tutkimusnäyt-

kimus on huomattavasti strukturoidum-

tiot siitä, mitä seuraavaksi pitää tutkia.

töä. Sotesotku on tästä hyvä esimerkki.

paa, määrätietoisempaa, tuloshakuisem-

On tiedettävä, mitä etulinjassa tapahtuu.

Toivon heidän pohtivan uudelleen

paa ja siihen on tarjolla ohjausta. Väitös-

Toimin itse esimerkiksi takapäivystäjänä

emerituskansleri Kari Raivion ehdotusta

kirjoja tehdään johdetusti moniamma-

sairaalassa aina eläkkeelle jäämiseeni

näyttöön perustuvasta päätöksenteosta,

tillisissa, kunnianhimoisissa tutkimus-

saakka.

tiedeneuvonantajista ja riippumattomis-

ryhmissä, joissa käydään innovatiivisia

Kliinisiä virkoja täytettäessä pitää

ta asiantuntijoista koostuvan paneelin

keskusteluja ja rakennetaan suuria koko-

painottaa akateemista tutkimusnäyttöä

perustamisesta valtioneuvoston kans-

naisuuksia. Tähän olen itsekin pyrkinyt

enemmän kuin nykyisin usein tapahtuu.

liaan.

perustamalla isoja tutkimusryhmiä ja

Koko urani ajan olen pyrkinyt olemaan

luomalla kansainvälisiä kontakteja. On

roolimalli kliinisen lääkärintyön ja huip-

välittää ministerien ja virkamiesten pää-

tärkeää päästä mukaan ja olla mukana

pututkimuksen yhdistämisestä.

töksenteon tueksi tiedeyhteisön osaami-

Tiedeneuvonantajan tehtävänä olisi

nen. Tiedeneuvonantajan tiimi kokoaisi

akateemisessa tiedeyhteisössä.

tutkimusnäytön ja arvioisi sen luotettavuuden päättäjien käyttöön.

JUURI JULKAISTU 31.10.2016

HPV-rokote estää myös kohdunkaulan syövän vaikeiden esiasteiden uusiutumisen HPV-rokote suojaa syöpää vastaan estäen sen esiasteiden syntymisen.

Tuoreen tutkimuksen mukaan rokote estää tehokkaasti myös kohdunkaulan syövän esiasteiden uusiutumisen hoidon jälkeen.

Kohdunkaulan syövän tärkein riskitekijä on papilloomavirus, jota ilman ei kohdunkaulan syöpää synny. Papillooma- eli HPV-rokotteen tiedetään estävän papilloomavirusten aiheuttamien syöpien esiasteiden syntymistä.

HUS:n tutkijat ovat nyt osana kansainvälistä PATRICIA-tutkimushanketta selvittäneet, että HPV-rokote estää myös syövän vaikeiden esiasteiden uusiutumista rokotetuilla naisilla, joilta syövän esiasteet on poistettu kirurgisesti.

– Solumuutokset hoidettiin sähkösilmukalla eli loopilla ja seurannassa todettiin, ettei rokotettujen tauti uusinut neljän vuoden aikana. Rokottamattomilla syövän esiasteiden uusiutumisen riski on suuri, tutkimuksen toinen johtaja, H ­ elsingin yliopiston synnytys- ja naistentautien emeritusprofessori Jorma Paavonen sanoo.

Laaja satunnaistettu ja kontrolloitu seurantatutkimus tehtiin Suomen kansalliseen rokoteohjelmaan kuuluvalla Cervarix-rokotteella. Tutkimuksessa selvitettiin, miten HPV-rokote vaikuttaa kirurgisesti hoidetun kohdunkaulan syövän uusiutumiseen sekä aiheuttaako rokote terveyshaittoja.

Teho vahvistui, eivätkä syövän esiasteet uusiutuneet Rokotetutkimukseen osallistui 18 644 iältään 15–25-vuotiasta naista 135 tutkimuskeskuksesta 14 maassa ja neljässä eri maanosassa. Naisista kolmannekselle annettiin HPV-rokote, kolmannekselle hepatiitti A-rokote ja kolmannekselle ei annettu mitään rokotetta. Koehenkilöiden terveyttä seurattiin neljän vuoden ajan.

TULOKSIA Papillooma- eli HPV-rokote • suojaa papilloomavirusten aiheuttamilta solumuutoksilta yli 90-prosenttisesti.

• rokotetuilla hoidettiin aiemmin kehittyneet kohdunkaulan syövän esiasteet: eivät uusineet kenelläkään.

• vaikutusaika kestää pitkään.

• vähentää ennusteen mukaan kohdunkaulansyöpiä Suomessa 80 prosenttia.

TUTKIMUS | HUS.FI

11

EHKÄISY JA ABORTIT

Yleislääketieteen erikoislääkäriksi erikoistuva ­F rida Gyllenberg väittelee keväällä pitkä­ vaikutteisten ehkäisymenetelmien ilmais­ jakelun vaikutuksista ­ niiden käyttöön ja raskauden­keskeytyksiin.

Hän p ­ alaa huhtikuussa töihin Myyrmäen terveysasemalle V ­ antaalle ja aikoo jatkaa tutkimustyötä työnsä ohessa.

Terveyskeskuslääkärin työ

INNOITTAA TUTKIMAAN

Terveydenhoitajat pohtivat kahvitauolla, voiko vaikutelma pitää paikkansa, että abortit olisivat todellakin vähentyneet Vantaalla.

Asia jäi askarruttamaan Frida Gyllenbergiä.

Naistentautien alan johtava Obstetrics & Gynecology -lehti palkitsi Frida Gyllenbergin tutkimus­a rtikkelin Harold A. Kaminetzky -palkinnolla. Artikkeli käy ­esimerkistä perusterveyden­­huollon ja erikoissairaan­hoidon yhteistyötutkimuksesta, josta on hyötyä niin yksilölle kuin terveydenhoitojärjestelmällekin.

12

TUTKIMUS | HUS.FI

P

JUURI JULKAISTU 9.4.2019 ian kahvipöytäkeskustelu oli

Ehkäisypalvelujen kohderyhmä on

muuttunut väestöpohjaiseksi

ollut vaativa: he ovat herkkää ikää elä-

tutkimushankkeeksi siitä,

viä nuoria, jotka eivät vielä ole tottuneet

kuinka paljon pitkävaikuttei-

käyttämään palveluita. Siksi palveluiden

nen ehkäisy oli lisääntynyt

on oltava helposti lähestyttäviä ja luo-

ja miten se vaikutti raskauksien kes-

tettavia.

keytyksiin. Selvisi, että abortit olivat

vähentyneet huomattavasti: 20-vuotiail-

siihen, että kaikille annetaan laadukasta

la 36 prosenttia ja alle 25-vuotiailla 14

­ehkäisyneuvontaa tasapuolisesti.”

prosenttia.

”Meidän on jatkossakin panostettava

Kansainvälistäkin huomiota herättä-

nyt tutkimus poiki lisätutkimuksen, jossa Nyt Vantaa tarjoaa maksutta

selvisi, että Vantaan maksuton ehkäisy

­kaiken ehkäisyn alle 20-vuotiaille sekä

kohdentuu juuri siihen ryhmään, joka on

20–25-vuotiaille pitkävaikutteisen

suurimassa riskissä tehdä abortti. Näitä

­ehkäisyn. Jokainen nainen saa iästään

ennustetekijöitä ovat nuorella iällä koet-

riippumatta ensimmäisen pitkävaikut-

tu synnytys tai abortti. Maksuttoman

teisen menetelmän ilmaiseksi. Monet

­ehkäisyn käyttöön ei vaikuttanut sosio-

muutkin kaupungit ovat ottaneet

ekonominen tausta – tosin nämä erot

Vantaasta mallia ja asia on herättänyt

ovat käyttäjäkunnan nuoren iän vuoksi

myös kansainvälistä huomiota.

muutekin kovin pienet Suomessa.

Vantaan pilotin ja tutkimuksen tu-

lokset ja kustannussäästöt olivat siksi

”Tavoitamme siis hyvin ne, joilla on

suuri riski tehdä abortti uudelleen.”

näyttäviä, että sosiaali- ja terveysministeriöstä otettiin yhteyttä Vantaalle. Asia

Tutkimuksen rahoituksen on Gyllen­

nostettiin 2019 hallitusohjelmaan aja-

berg koonnut useasta eri lähteestä.

tuksena, että kaikki kunnat tarjoaisivat

Suurin osa rahoituksesta oli HUSin

tulevaisuudessa ilmaisen ehkäisyn.

erityisvastuualueelle suunnattua val-

tion tutkimusrahaa. Lisäksi yksittäiset

”Pelkkä ilmaisjakelu ei riitä vähentä-

mään abortteja, vaan se vaatii seksuaali-

tutkijat saivat omaa rahoitustaan eri

valistusta sekä hyvän ja toimivan perus-

säätiöiltä.

terveydenhuollon ja ehkäisyneuvonnan”,

Frida Gyllenberg pohtii.

kallista tehdä, joten panoksen ja tuotok-

sen välistä suhdetta voi pitää erinomai-

Nämä rakenteet toimivat tällä hetkel-

”Tutkimus ei ollut loppujen lopuksi

lä Suomessa hyvin. Tutkitusti tiedetään,

sena”, ­Gyllenberg toteaa.

että nuoret luottavat terveydenhoitajiin,

ehkäisyneuvoloiden lääkäreihin ja viral-

on hyötyä potilaille ja yhteiskunnalle, se

listen nettisivujen jakamaan tietoon.

edistää myös tutkijoiden uraa: yksi pro

gradu -työ on valmistunut ja tulossa on

”Kun palvelut on suunniteltu hyvin,

ne kantavat myös hedelmää. Hyvän

Sen lisäksi, että kootusta aineistosta

kaksi väitöskirjaa.

Aborttien määrä väheni pitkävaikut­teisella ehkäisymenetelmällä Maksuttomat ehkäisykapselit ja -kierukat vähensivät Vantaalla aborttien määrää merkittävästi.

Tutkimus voi hyödyttää terveydenhuoltoa – ja potilaita – hyvinkin nopeasti.

Se on nähty viime vuosina Vantaalla, ­jossa on pohdittu, minkälainen ehkäisy on paras tapa välttää ei-toivottuja raskauksia ja siten myös raskauden­ keskeytyksiä.

Nyt tiedetään, että raskauden­ keskeytysten määrää voidaan vähentää maksuttomilla ja pitkävaikutteisilla ehkäisymenetelmillä, joita ovat ehkäisykapselit sekä hormoni- ja kuparikierukat.

Juuri julkaistussa tutkimuksessa selvisi, että raskaudenkeskeytykset vähenivät perhesuunnitteluneuvoloissa peräti 80 prosentilla verrattuna niihin, jotka eivät käyttäneet pitkävaikutteisia ehkäisy­ menetelmiä.

Ehkäisykierukoita voidaan ­nykyisin asentaa ensimmäiseksi ehkäisyksi nuorille naisille, myös synnyttämättö­ mille. Lisäksi ne ovat kapseleiden ohella varmimpia ehkäisymenetelmiä.

”Kierukoita ja kapseleita ei ­poisteta, vaikka seurustelu loppuu. Toisaalta ehkäisyn maksuttomuus on nuorille merkittävä asia”, Vantaan Myyrmäen terveyskeskuslääkäri Frida Gyllenberg kertoo.

Tutkimuksessa selvitettiin, miten ensimmäisen kerran asennetut pitkä­ vaikutteiset ehkäisymenetelmät vai­kut­tivat naisten aborttien määrään.

Rekisteritutkimuksessa oli mukana noin 50 000 iältään 15–44-vuotiaista naista vuosien 2013 ja 2014 ajalta.

portti­teoria sisältää ketjun, jossa ­hyvää ja toimivaa palvelua käytetään yhä enemmän jatkossakin.”

Saan voimia jaksaa työssäni, kun voin tutkijana etsiä vastauksia potilastyössä esiin nouseviin kysymyksiin.”

TULOKSIA • Aborttien määrä väheni teineillä 36 % ja 20–24-vuotiailla 14 %.

• Pitkävaikutteisen menetelmän ­valinneilla 80 % vähemmän abortteja kuin muiden ehkäisy­ menetelmien käyttäjillä.

• Nainen haluaa jättää kierukan tai kapselin paikoilleen, vaikka seurustelu loppuu.

• Maksuttomuus on nuorille merkittävä asia.

TUTKIMUS | HUS.FI

13

LASTENSAIRAUDET

Taneli Raivion työ

TÄHTÄÄ TULEVAISUUTEEN

Lääketieteellisestä tutkimuksesta on yhä ­lyhyempi aika hoitoon, myös lasten kohdalla.

T

aneli Raivio hoitaa kasvu- ja

min. Esimerkiksi aika geeneistä saata-

yhteistyötä – ja paljon byrokratiaa. Näitä

hormonitoiminnan häiriöitä

vasta tiedosta potilaan syöpähoitoon on

haasteita varten Raivio on ollut mukana

sairastavia lapsia Uudessa

lyhentynyt ja toisaalta potilaiden näyt-

perustamassa HUSiin Lastentautien tut-

lastensairaalassa. Hänen tut-

teistä voidaan saada aiempaa nopeam-

kimuskeskusta vuonna 2016. Meilahden

kimusryhmänsä puolestaan

min syvällistä tietoa kyseisen taudin

kampusalueella toimivan tutkimusyhtei-

majailee muutaman sadan metrin päässä

mekanismeista.

sön kotipesiä ovat HUS Lasten ja nuor-

sijaitsevassa Biomedicumissa. Siellä

ten toimiala ja Helsingin yliopisto.

etsitään vastauksia potilastyössä koh­

­HUSiin viime vuosien aikana rakennet-

dattuihin kysymyksiin geeni- ja kanta­

tua ainutlaatuista tutkimusinfraa, joka

Meilahdessa toimii entistäkin houkut-

solututkimuksen avulla.

on nyt kaikkien tutkijoiden ja lääkärei-

televampi, inspiroiva ja laadukas tutki-

den käytössä. Se antaa mahdollisuuden

mussairaala”, Raivio kertoo.

tieteessä on suuri muutos vasta alussa.

hyödyntää geenitutkimusta, biopank­

Järjestely on kätevä, sillä lääke­

Näihin prosesseihin tarvitaan

”Tavoitteenamme on varmistaa, että

Lastentautien tutkimuskeskuksen

kien kudos-, veri- ja kantasolunäytteitä,

piirissä on tällä hetkellä vajaat 40 tut-

potilaiden ongelmiin kutsutaan trans-

­HUSin valtavaa potilasdataa sekä kan-

kijaa ja se tuottaa vuosittain noin 300

lationaaliseksi lääketieteeksi. Siinä

sallisia rekistereitä.

vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia

saadaan tietoa tautimekanismeista sekä

sekä vajaat 10 väitöskirjaa. Sen tutki-

kehitettyä uusia menetelmiä sairauksien

mukaan sairauksien mekanismia selvi­

joille myönnetään vuosittain yli sata

hoitoon lyhyemmässä ajassa kuin aiem-

tettäessä eli mallinnettaessa”, Taneli

tutkimuslupaa. Tutkimus käsittää kaikki

Raivio kertoo.

lastentautien erikoisalat.

Uudenlaista tapaa hakea vastauksia

Suomen suurin lastentautien tutkimusyksikkö tähtää lasten sairauksien yksilölliseen hoitoon.

14

TUTKIMUS | HUS.FI

”Kantasolut astuvat tähän prosessiin

Kantasolututkimukseen perehtynyt

”Lapsilla on oikeus näyttöön perus-

Raivio on lastenendokrinologian eri-

tuvaan hoitoon, mutta kaikkia lääke-

koislääkäri sekä HUS Lasten ja nuorten

hoitoja ei suinkaan ole tutkittu lapsilla.

toimialan tutkimuksesta ja opetuksesta

Tilanteeseen on onneksi tullut parannus,

vastaava ylilääkäri. Helsingin yliopiston

ja parhaillaan on menossa 283 lasten

puolella hänen tittelinään on translatio-

tai nuorten lääketieteellistä tutkimusta,

naalisen lastentautiopin professori.

joista 34 on lääketutkimuksia”, Taneli

Raivio kertoo.

Tutkimustyö on muuttunut vuosi-

kymmenten varrella: paitsi että se on

nyt lähempänä potilaan hoitoa, vaatii se

lääkehoitojen tutkimus vaatii verkostoi-

myös usean erikoisalan asiantuntijan

tumista sekä kansallisella että eurooppa-

Lasten sairauksiin tarkoitettujen

JUURI JULKAISTU 18.12.2017

Geenivirhe kasvuhäiriön taustalla

TANELI RAIVIO

Haluamme tehdä lasten ja nuorten toimi­ alasta PohjoisEuroopan ykkös­ keskuksen.”

laisella tasolla. Siksi Suomeen perustet-

Mitä kantasolututkija

tiin vuonna 2007 yliopistosairaaloiden

toivoo päättäjiltä?

yhteinen FINPEDMED-verkosto, jota

”Toivon päättäjiltä pitkäjänteistä tukea

hallinnoidaan HUSissa.

tutkimukselle ja varsinkin lasten huomi-

oimista resursseista päätettäessä. Erityi-

Raivion oma tutkimusryhmä sel-

vittää kasvun ja kehityksen häiriöiden

sen tärkeää on huomata, ettei lastentau-

geneettisiä ja hormonaalisia syitä, sekä

tien tutkimuksesta voi loputtomiin leika-

mallintaa monikykyisten kantasolujen

ta, sillä lapset eivät voi odottaa. Varojen

avulla harvinaissairauksia. Tutkimus-

allokoinnin pitäisi perustua tutkimuksen

ryhmä onkin ensimmäisenä maailmassa

vaikuttavuuteen, ja rahoitetun tutkimus-

tehnyt ihmisen kantasoluista hermosolu-

työn tuloksilla tulisi olla myös yhteis-

ja, jotka käynnistävät murrosiän. Tämän

kunnallista merkitystä. Näissä asioissa

ansiosta voidaan tutkia tarkemmin eri

on maassamme vielä paljon tehtävää.”

kasvuhäiriöiden mekanismeja. Lisäksi ryhmä kehittää hoitoja potilaille, joiden

Perinnöllisen kasvuhäiriön syyt avautuvat pala palalta: kaksi mutaatiota KCNQ1geenissä aiheuttavat aivo­ lisäkkeen vajaatoiminnan ja vähentävät kasvuhormonin eritystä.

Lasten kasvuhäiriöt voivat johtua useasta eri syystä, kuten aliravitsemuksesta, epäedullisista kasvuolosuhteista, kroonisesta sairaudesta, luuston sairauksista, kehityshäiriöoireyhtymästä tai hormonaalisista syistä.

Kun lapsi kasvaa ikätovereitaan hitaammin, on tärkeää selvittää, miksi pituuskasvu hidastuu. Läheskään kaikkia kasvuhäiriöitä ei kuitenkaan ole vielä mahdollista diagnosoida, eikä niiden mekanismeja tunneta yksityiskohtaisesti.

Tänä vuonna on HUS:ssa löydet­ ty kasvuhäiriöiden arvoitukseen liit­t y­viä puuttuvia palasia. Professori Taneli Raivio on tutkimusryhmänsä kanssa havainnut, että kaksi mutaa­tiota solukalvolla ilmentyvän ionikanavan alayksikköä koodittavassa KCNQ1-geenissä vaikuttavat aivolisäkkeen toimintaan niin, että aivolisäkkeen erittämän kasvuhormonin määrä vähenee ja pituuskasvu hidastuu. Sairauteen voi liittyä myös muita aivolisäkehormonien vajauksia.

”Nyt pystymme tunnistamaan juuri tätä kasvuhäiriötä sairastavat lapset, tekemään diagnostiset geenitestit ja aloittamaan oikea-aikaisesti kasvua lisäävän hoidon. Geenitutkimus on myös tärkeä apu perinnöllisyysneuvonnassa, sanoo translationaalisen lastentautiopin professori”, ylilääkäri Taneli Raivio HUS:sta.

murrosikä on viivästynyt.

TULOKSIA Perustutkimuksen tuottamaa tietoa hyö­dyn­netään poti­laiden diagnosoinnissa ja hoidossa nopeammin kuin aiemmin.

Potilasnäytteitä ja niistä tehtyjä tautien mal­linnuksia hyödynnetään tautimeka­nismien selvittä­misessä.

Translationaalinen lääketiede toimii kahteen suuntaan.

S aadaan tietoa tautimeka­nis­­­meista ja uusia me­­ne­­ telmiä sai­rauk­­­ sien hoitoon lyhyemmässä ajas­sa kuin aiemmin.

KCNQ1-geenin kahden virheen löytymisestä seuraa, että • kyseinen kasvuhäiriö pystytään tunnistamaan geenitestein • kasvua lisäävä hoito pystytään aloittamaan oikea-aikaisesti • solukalvon ionikanavilla yhteys kasvun säätelyyn ja • äidiltä lapselle periytyessään syntyy ikenien liikakasvua.

TUTKIMUS | HUS.FI

15

KANSANSAIRAUDET: LIHAVUUS

MITOKONDRIOISTA

lääke Professori Kirsi Pietiläinen hoitaa lihavuuteen sairastuneita, selvittää lihavuuden syitä ja etsii uusia hoitokeinoja.

A

ivot käyttävät älypuhe­ linta, mutta elimistö elää vielä kivikautta – ja lihoo. Ylipainosta on tullut kansanterveydel-

linen ongelma: suomalaisista jo yli 70 prosenttia on ylipainoisia. Kun ylipaino etenee lihavuudeksi, kehittyy useimmille lisäsairauksia, kuten tyypin 2 diabetes, sydän- ja verisuonitauteja, nivelongelmia tai rasvamaksa. Ja yhä useampi meistä on yhä lihavampi.

Mutta miksi jotkut lihovat herkem-

min kuin toiset? Miksi kaikki eivät sairastu liikakilojen seurauksena? Eikö ratkaisua löydy tälle vuosia jatkuneelle suomalaisten lihomiselle?

Mikä on mitokondrio Mitokondriot ovat solujen moottoreita, jotka käsittelevät ravinnon solujen tarvitsemaksi energiaksi. Ne myös tuottavat elimistölle rakennus­palikoita ja vaikuttavat aineen­vaihduntaan.

16

TUTKIMUS | HUS.FI

Kirsi Pietiläinen on valottanut lihavuuden saloja monesta eri näkökulmasta. Hän on selvittänyt esimerkiksi lihavuuden periytyvyyttä, vaikutuksia aineenvaihduntaan, yhteyttä uneen, rasvakudoksen toimintaa ja rasvan kertymistä eri elimiin, verensokerin säätelyä, lihavuuden vaikutusta hormonitoimintaan, eri laihdutustapojen vaihtelua sekä urheilun ja liikunnan yhteyttä lihavuuteen.

”Teemme lihavuuden tutkimusta

isolla haavilla ja etsimme vastauksia isoihin kysymyksin monella eri tasolla”, Helsin­gin yliopiston kliinisen metabolian professori ja HUS Lihavuuskeskuksen ylilääkäri Kirsi Pietiläinen sanoo.

Pietiläisen tutkimustehdas paitsi tuot-

taa molekyylitason tieteellistä tietoa, myös luo uusia hoitokäytäntöjä sekä kouluttaa lääkäreitä ja tutkijoita useilta eri aloilta.

Lihavuuden seuraukset yksilöllisiä Uusia latuja avaava tutkimustyö vaatii usein monen tutkijasukupolven uuras-

KO

lihavuuteen? tuksen. Kirsi Pietiläisen lihavuustutki-

Laihduttamisen vaikutus

mukset alkoivat jo 1990-luvulla, jolloin

mitokondrioihin

hän sai käyttöönsä professori Jaakko

Tietämystä lihavuuden sekä laihdutta-

Kaprion laajat kaksosten seuranta-

misen vaikutuksista syvenee edelleen.

aineistot 1970-luvulta.

Pietiläinen tutkii, miten laihdutus vai-

kuttaa sekä palautuvatko lihavuuden

Pietiläisen tutkimusryhmä on täy-

dentänyt Kaprion aineistoa keräämällä

aikana tapahtuneet muutokset mitokon-

ainutlaatuisen kudosnäytepankin kakso-

drioissa ennalleen laihdutettaessa.

silta, joista toinen on lihava, toinen laiha.

ihmisiltä niin paljon kudosnäytteitä

Näytteiden avulla on tutkittu muun

”Tällä hetkellä otetaan erilaisilta

muassa kaksosten välisiä eroja rasva­

kuin vain voidaan: rasvakudosta, lihas-

kudoksen aineenvaihdunnassa ja mito­

kudosta, verta, ihoa, virtsaa ja sylkeä.

kondrioiden toiminnassa: lihavilta

Lihavuusleikkauksissa päästään lisäksi

kaksosilta löytyi rasvakudoksen mito-

ottamaan näytteitä vatsaontelosta,

kondrioista toimintahäiriöitä.

suolesta ja maksasta.”

”Kudossolujen mitokondriot päättävät,

HUSin ja Helsingin yliopiston

mitä kaikelle energialle tehdään, mutta

yhteistyö on tiivistä lihavuuden

joillakin mitokondriot menivät yllättävän

hoito- ja tutkimustiimien, eri-

varhain tukkoon. Ja tästä on ikäviä jälki­

tyisesti gastrokirurgi Anne

seurauksia, kuten tyypin 2 diabetes tai

Juutin tiimin, kanssa.

rasvamaksa”, Kirsi Pietiläinen kertoo.

KÄÄNNÄ

”Toimintahäiriöiden vaikeusaste kui-

tenkin vaihtelee eri henkilöillä. Lihavilla, joilla mitokondrioiden toimintahäiriöt olivat lievempiä, ei esiinny diabeteksen tai verisuonisairauksien esiasteita.”

Pietiläisen 20-henkinen tutkimus-

ryhmä on ollut 2019 loppuun asti osa Suomen Akatemian huippututkimusyksikköä, FinMIT:ä ja se tekee tiivistä yhteistyötä arvostetun mitokondrio-

asiantuntija, akatemiaprofessori Anu Wartiovaaran kanssa.

”Työnjaossamme minun tutkimus-

ryhmäni keskittyy siihen, miten lihavuus vaikuttaa mitokondrioiden toimintaan ja mikäli mitokondriotutkimuksessa täytyy tehdä ihmisillä interventioita, mallinnamme ne tutkijoiden käyttöön.”

Lihavuudesta ei saa syyllistää.

Lihavuus on sairaus muiden joukossa.”

TUTKIMUS | HUS.FI

17

Lihavuuden palapeli

SUKUPOLVELTA TOISELLE Geenit Useat geenit vaikuttavat ruokahaluumme ja sitä kautta lihomisalttiuteen.

Lihavuus on siis jonkin verran perinnöllistä.

Opitut tavat Lihavuus voi kulkea suvussa myös tapojen välityksellä. Opimme lapsuutemme perheessä lihomiselle altistavia ruokailu- ja liikkumistottumuksia.

Lihavuus voi olla seurausta monesta eri tekijästä – ja lihavuuden hoidossa nämä kaikki on syytä ottaa huomioon. Lisäksi itse lihavuus muuttaa elintoimintojamme ja elämäntapojamme.

HENKINEN TASAPAINO Mieli Lihavuus ja ympäristön suhtautuminen vaikuttavat itsetuntoon ja mielialaan ja saattavat sitä kautta vaikeuttaa painonhallintaa. Psyykensairaudet saattavat myös altistaa lihomiselle.

Media Sosiaalinen media ja muut viestintäkanavat luovat ihmisihanteita, jotka ovat enemmistölle mahdottomia saavuttaa. Ristiriita aiheuttaa riittämättömyyden tunnetta etenkin nuorissa sekä pahimmillaan syömishäiriöitä ja psyykenongelmia.

YMPÄRISTÖ Ruuan saatavuus Elintason nousu, ruuan jatkuva saatavuus, korkeaenergisen ruuan edullisuus sekä isot ruokapakkaukset ja -annokset lisäävät energian saantia.

Yhteiskunta Istumatyön, tietokonepelien ja autoilun lisääntyminen vähentävät energian kulutusta.

Lihavuusleikkauksilla

kovin yksilöllinen: perimä kun vaikuttaa

­HUSissa toimiva tiimi on kehittänyt

suuri vaikutus

ruokahaluun. Toiveena on tulevaisuudes-

­Painonhallintataloon verkossa tapah-

Lihavuusleikkaukset ovat tehokas tapa

sa vaikuttaa suoraan myös mitokondrioi-

tuvan valmennuksen, jonka avulla vai-

hoitaa lihavuutta ja Kirsi Pietiläinen

den toimintaan.

keasti ylipainoisia potilaita tuetaan ja

on todistanut, että mitokondrioiden

ohjataan elämäntapamuutokseen.

häiriintynyt toiminta paranee leikkauk-

mito­kondrioiden aktiivisuuden ennen

sen jälkeen. Lisäksi suolistohormoni ja

laihduttamista, voisimme myös selvit-

seen voi osallistua lääkärin lähetteellä.

sappi­happoarvot paranevat. Mutta laih-

tää, millaista mitokondrioita aktivoivaa

Sivustolta löytyy vuoden pituisen ter-

duttamisella ei ole saatu samaa tulosta.

hoitoa hän tarvitsee laihtuakseen. Jos

veyslaihdutus- eli elintapavalmennus-

mitokondriot toimivat hyvin, ei apua

digihoitopolun lisäksi myös lihavuus-

välttämättä tarvita”, Pietiläinen sanoo.

leikkaus-digihoitopolku, joka aukeaa

”Mitokondrioiden toiminta palautuu

tavanomaisen laihduttamisen yhteydes-

”Jos pystyisimme selvittämään

sä. Nyt tutkimme, miten mitokondrioi-

Maksuttomaan virtuaalivalmennuk-

potilaille noin kaksi kuukautta ennen

den toiminta muuttuu lihavuusleikkauk-

Painonhallintatalosta

suunniteltua leikkauspäivää ja kestää

sessa”, Pietiläinen kertoo.

tutkimukseen

noin vuoden.

Lihavuus on useasta seikasta johtuva

joiden avulla voi päätellä lihomisen ris-

sairaus, joten sitä täytyy myös hoitaa

valmennettavia pyydetään mukaan tut-

kiä, jonka tiedetään jo geneettisestikin

monin eri menetelmin. Pietiläisen

kimushenkilöiksi.

18

Pietiläinen myös etsii merkkiaineita,

TUTKIMUS | HUS.FI

Painonhallintataloon osallistuvia

KIERTEET Uni Univaje lisää nälän tunnetta ja lihomisen riskiä, kun taas paljon rasvaa sisältävä ruokavalio sekoittaa unirytmiä. Kaulan ja nielun alueen rasva voi johtaa uniapneaan.

Mitokondriot Lihavuus vaikuttaa mitokondrioiden toimintaan ja sitä kautta lisäsairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen ja rasvamaksan syntyyn. Nämä vaikutukset ovat yksilöllisiä.

Kansantaudit, kuten lihavuus, pitäisi ottaa vakavasti.

Tutkimuksen avulla kansantautien pitkää listaa voitaisiin karsia.”

ELÄMÄNTAVAT Ravinto Sokerijuomat, välipalat, ruoka-aikojen hämärtyminen, liian isot ruoka-annokset.

Liikunta Pelaaminen ja älypuhelinten käyttö iltaisin sohvalla istuen, jolloin hyötyliikunta vähenee.

”Tarkoituksenamme on selvittää,

ajattelutapoihin, tunne-elämään ja ym-

mikä ennustaa laihtumista ja onnistumis-

päristöön liittyviä tekijöitä. Liha­v uutta

ta pitkäaikaisessa painonhallinnassa.”

hoidetaan yhä enemmän kannustavassa

ja hyväksyvässä hengessä. Pyritään ko-

Painonhallintatalon palveluiden on

arvioitu vähentävän lihavuuden hoidon

konaisvaltaiseen elintapahoitoon.

kustannuksia noin neljännekseen.

”Hoito pyritään rakentamaan jokai-

JUURI JULKAISTU 7.9.2017

Hyvä kunto ei kumoa lihavuuden haittoja Lihavuuden ehkäisy on kokonaisterveydelle tärkeintä, ja liikunnalla voidaan puolestaan parantaa aineenvaihduntaa.

Tähän saakka on ajateltu, että hyväkuntoisilla lihavilla on lihavuudesta johtuvia terveyshaittoja vähemmän kuin huonokuntoisilla lihavilla. Lääketieteen lisensiaatti Sakari Jukarainen professori Kirsi Pietiläisen tutkimusryhmästä kyseenalaisti väitteen ja selvitti, miten lihavuus ja fyysinen kunto vaikuttavat kehon aineenvaihduntaan.

Tutkimuksessa oli mukana 1308 henkilöä Suomen FinnTwin- ja T­ anskan GEMINAKAR-kaksostutkimuksista. Tutkimushenkilöille tehtiin kuntopyörällä kuntotesti, mitattiin rasvaprosentti ja selvitettiin verestä kolesteroli- ja sokeri­aineenvaihduntaa.

”Yllätyimme, miten vähän hyvä kunto vaikuttaa lihavien terveyteen.

Hapenottokyvyllä näyttää olevan hämmästyttävän vähän merkitystä kolesteroli- ja verensokeriarvoihin. Sen sijaan painoindeksillä ja kehon rasvan määrällä on suurin merkitys, huomattavasti suurempi kuin kunnolla, tutkijat Sakari Jukarainen ja Kirsi Pietiläinen Lihavuustutkimusyksiköstä kertovat.

Käytännössä tämä viittaa siihen, ettei liikunnalla voi ainakaan kokonaan korjata lihavuuden vaikutuksia: vaikka liikunnalla on kaikkia kudoksia ­virkistävä vaikutus, ei se kumoa lihavuuden haital­lista vaikutusta veren kolesteroli- tai sokeripitoisuuksiin.

selle palasista, joissa ruokavalion lisäksi

TULOKSIA

Monitekijäinen sairaus

stressihallinta, uni, liikunta ja psykolo-

Lihavuutta hoidetaan ensisijaisesti

gia ovat tärkeitä, kertoo ­Pietiläinen.

perusterveydenhuollossa, mutta han-

Mikä laskee lihavan veren kolesteroli- ja sokeriarvoja?

kalahoitoiset tai monisairaat potilaat

perehtynyt terveydenhuollon moniam-

lähetetään erikoissairaanhoitoon. Kirsi

matillinen tiimi, johon tulisi kuulua lää-

Pietiläinen toimii HUS Lihavuuskeskuk-

käri, hoitaja, ravitsemusterapeutti sekä

sen ylilääkärinä ja on siten kosketuksissa

psykologi ja fysioterapeutti, tai heitä

lihavuuden hoitoon myös käytännössä.

voidaan konsultoida.

Lihavuus on monimuotoinen koko

Elintapahoidon suunnittelee siihen

• Liikunnalla ei voi kokonaan korjata lihavuuden vaikutuksia.

• Hapenottokyvyllä on vähän merkitystä.

• Painoindeksi ja kehon rasvan määrä vaikuttavat arvoihin.

elimistön sairaus, johon liittyy myös TUTKIMUS | HUS.FI

19

KANSANSAIRAUDET: LIHAVUUS

Ongelmat näkyvät maksalääkärin vastaanotolla

LIHAVUUS & ALKOHOLI Rasvamaksa on jo kansansairaus, joka johtaa pahimmillaan maksakirroosiin ja elin­siirtoon. Taustalla on alkoholin lisäksi yhä useammin myös lihavuus.

sa. Taustalla on sekä vyötärölihavuus että useimmiten alkoholinkäyttö.

Maksansiirtoihin ja maksasairauk-

siin erikoistunut Åberg on HUSin Vatsakeskuksen elinsiirtoyksikössä näköalapaikalla. Suomen elinsiirrot on nimittäin keskitetty HUSiin, jossa tehdään vuosittain 60–70 maksansiirtoa.

Maksansiirtojenkin yhteydessä näh-

dään rasvamaksan aiheuttamat ongel

jat ja tavat muuttuvat.

mat yhä useammin. Varsinkin, kun yli-

Alkoholi on ollut perin-

paino ja alkoholinkäyttö yhdistyvät, voi

teisesti yleinen rasvamak-

rasvamaksasta kehittyä maksasairauk­

san aiheuttaja, mutta

sien kierre: ensin maksan tulehdusreak-

rasvamaksa voi kehittyä

tio ja siitä maksakirroosi, joka pidem-

myös ylipainon ja tyypin 2 diabeteksen

mälle edettyään vaatii maksansiirron.

seurauksena. Joka viidennellä suomalai-

sella on rasvamaksa ja ylipainoisista joka

kin todetaan lisäävän rasvamaksataudin

kolmannella. Lihavuuden yleistyttyä sitä

etenemisen riskiä, ja muu alkoholi peräti

löydetään nykyisin nuoriltakin aikuisil-

kaksinkertaistaa riskin sairastua oirei-

ta, jopa lapsilta.

seen maksatautiin”, Åberg kertoo.

”Kuolleisuus keskeisiin kansasairauk­

”Pieninä annoksina käytetyn viinin-

Maksakirroosin ehkäisyksi on suo-

siimme on vähentynyt, paitsi maksa­

siteltu alkoholin käytön pitämistä 2–3

sairauksiin. Maksasairaudet ovat tulleet

annoksessa vuorokaudessa, mutta rasva-

uusiksi kansansairaudeksi ja niihin

maksaa sairastaville ei ole olemassa tur-

liittyvät sairaalahoidot tulevat ­edelleen

vallista alkoholin vähimmäiskäyttörajaa.

lisääntymään”, gastroenterologian

­erikoislääkäri Fredrik Åberg sanoo.

olutta yhtä paljon haittaa kuin neljästä

tuopillisesta laihan maksalle”, Åberg

Suomessa maksakirroosiin sairastu­

taan ja kuollaan eniten Länsi-Euroopas-

20

TUTKIMUS | HUS.FI

”Lihavan maksalle on tuopillisesta

­sanoo.

JUURI JULKAISTU 17.9.2019

Vyötärölihavien on syytä välttää alkoholia

Yhdysvalloissa rasvamaksan aiheut-

tama maksakirroosi on kolmanneksi yleisin syy maksansiirtoon ja se yleistyy edelleen. Suomessakin rasvamaksan aiheuttama kirroosi on lisääntyvä maksansiirron syy. Rasvamaksakirroosia on erityisesti potilailla, joiden kirroosi on edennyt maksasyöväksi.

Åbergin ohjeet maksasairauksien

vähentämiseksi ovat seuraavat: riskihenkilöiden joukosta pitää osata löytää etenevää maksatautia sairastavat ja hoitaa heidät ajoissa, jolloin sairaalahoitojen tarve todennäköisesti vähenee.

”Pitäisi arvioida, olisiko maksasai-

rauksien seulonta riskihenkilöiden joukosta perusteltua. Lisäksi perusterveydenhuoltoon on rakennettava prosesseja, joilla tunnistetaan ja hoidetaan maksasairaudet.”

”Jos maksatauti todetaan vasta, kun

potilas päätyy kirroosin komplikaatioiden vuoksi sairaalaan, on diagnostiikka pettänyt ja hoito joko aloitettu liian ­myöhään tai epäonnistunut.”

Kesällä Åberg päättää kolmen vuoden

rupeamansa Göteborgin ­Sahlgrenska Universitetssjukhusetissa, joka on pohjoismaiden suurimpia maksansiirtokeskuksia. Samalla hän tekee yhteispohjoismaista ja kansainvälistä tutkimusta.

Åberg kertoo oppineensa paljon mak-

sasairautta sairastavan potilaan hoidon järjestämisestä niin perusterveydenhoidossa kuin erikoissairaanhoidossakin.

”Ruotsissa rutiinit ovat kehittyneem-

piä kuin Suomessa. Toisaalta on hyvä nähdä, että täällä tehdään paljon asioita myös samalla tavalla kuin HUSissa.”

”Maksapotilaat saadaan hoidon piiriin liian myöhään. Maksasairauksien seurantaa tulisi kehittää, jotta kirroosikuolleisuuteen päästäisiin vaikuttamaan”, ­F redrik Åberg sanoo.

”Yhä vahvemmin ajattelen, että

­alkoholismi on sairaus, ei vain ihmisen oma valinta. Useinkaan ei auta, että vain käskee lopettamaan juomisen. Se on prosessi, jossa potilas tarvitsee tukea, seurantaa ja hoitoa.”

”Lisäksi tarvitaan usein aikaa,

tukea ja seurantaa, jotta rasvamaksaan johtaneisiin juurtuneisiin huonoihin elintapoihin voidaan vaikuttaa.”

Alkoholi ja vyötärö­lihavuus ovat maksalle vaarallinen yhdistelmä.

Vyötärölihavuuden ja alkoholin yhteisvaikutus on luultua vaarallisempaa.

Laajasta tutkimuksesta ei löydy turvallista alkoholimäärää henkilöille, joilla on rasvamaksa.

Lihavuuden ja liikkumattomuuden seurauksena rasvamaksasta on tullut Suomessa kansantauti, sillä keskivartalolihavista 70–80 prosentilla on rasvamaksa.

”Mikäli vyötärön ympärysmitta on naisella yli 88 senttimetriä tai miehellä yli 102 senttimetriä, ja varsinkin jos siihen vielä liittyy diabetes, verenpainetauti tai kolesterolipoikkeavuus, on kyseisellä henkilöllä suurella todennäköisyydellä rasvamaksa”, tutkimuksessa mukana ollut gastroenterologian erikoislääkäri, dosentti Fredrik Åberg sanoo.

Åberg työskentelee HUSin Vatsakeskuksen elinsiirtoyksikössä ja nykyisen virkavapautensa aikana hänellä on toimi Sahlgrenska Universitetssjukhusetissa Göteborgissa.

Jos elintapoja ei muuteta, rasva­ maksa voi edetä vuosien saatossa rasvamaksatulehdukseksi, joka saattaa johtaa maksakirroosiin. Loppuvaiheen kirroosin ainoa hoito on maksansiirto.

Rasvamaksan aiheuttama kirroosi on HUSissa yksi maksansiirtojen yhä lisääntyvä syy.

Kun kirroosi aiheuttaa sairaala­ hoitoa vaativan komplikaation, puhutaan oireisesta maksataudista. Näitä komplikaatioita voivat olla esimerkiksi suolistovuoto, vesivatsa, aivosairaus, munuaisten akuutti vajaatoiminta tai maksasyöpä.

TULOKSIA

”Alkoholihaittoja vähennetään tehokkaimmin vaikuttamalla alkoholin saatavuuteen, markkinointiin ja verotukseen.”

Lihavuus ja alkoholi kuormittavat • Maksansiirtojen syynä on yhä useammin rasvamaksasta ­johtuva kirroosi.

• Alkoholi vauhdittaa ­rasvamaksatulehdusta.

• Vyötärölihaville ei suositella alkoholia lainkaan.

• Ymmärrys maksatautien riskeistä ja perintötekijöistä syvenee.

TUTKIMUS | HUS.FI

21

KANSANSAIRAUDET

Tutkimustieto auttoi

EHKÄISEMÄÄN ITSEMURHIA Kansallisen itsemurhatutkimuksen ja -ehkäisyohjelman jälkeen on suomalaisten itsemurhakuolleisuus on puolittunut.

professori Erkki Isometsä sanoo. Hän

tavalla tai toisella vaarantuneet, ja ihmi-

toimii ylilääkärinä HUS Psykiatriassa.

nen ­kokee olevansa umpikujassa.

Nykyaikaiset masennuslääkkeet tuli-

vat apteekkeihin 1990-luvun vaihteessa.

Riskiryhmien tunnistaminen auttaa

Niiden lisääntynyt käyttö on korreloinut

kohdentamaan ehkäiseviä toimenpiteitä

vähenevän itsemurhakuolleisuuden

ja hoitoa.

kanssa lähes kaikissa Euroopan maissa.

uomi oli vielä 1980-luvulla

Toisaalta lääkkeiden käytön lisääntymi-

tiedetään, että noin joka toinen itsemur-

maailman itsemurhatilastojen

nen viittaa myös siihen, että depressiota

haan menehtynyt on sairastanut masen-

kärkeä, kunnes kansallinen

on tunnistettu ja hoidettu aiempaa aktii-

nusta. Noin puolet heistä on aiemmin

itsemurhien ehkäisyhanke

visemmin, ja samanaikaisesti muitakin

yrittänyt itsemurhaa ja lähes puolella on

aloitettiin 1987. Maanlaajuis-

masennuksen hoitomuotoja on ollut ai-

takanaan hoito psykiatrisessa sairaalas-

ta, alueellisesti organisoitua hanketta

empaa enemmän tarjolla.

sa joskus elämän aikana.

johti silloisella Kansanterveyslaitoksella

S

professori Jouko Lönnqvist.

”Itsemurhien taustalla on monenlai-

Laajojen tutkimusten perusteella

Itsemurhan riskiä on Suomessa ollut

sia yksilöllisiä psyykkisiä ja sosiaalisia

helpointa tutkia sairaalapotilaista muo-

”Kartoitimme tuolloin 1980-luvun lo-

tekijöitä sekä lähes aina mielenterveyden

dostetuttujen laajojen rekisteriaineisto-

pulla kaikkien Suomen itsemurhien taus-

järkkyminen, joka on tärkeää huomioida

jen avulla. Psykiatrisessa sairaalahoidos-

tat. Useimmissa tapauksissa itsemurhan

ehkäiseviä toimia suunniteltaessa.”

sa olleilla depressiopotilailla itsemurhan

tehnyt oli kärsinyt hoitamattomasta dep-

Itsemurhat tehdään useimmiten elä-

riskin tiedetään olevan suurin ensim-

ressiosta, päihdeongelmasta tai molem-

mäntilanteissa, joissa elämänrakenteet,

mäisenä psykiatrisen sairaalahoidon

mista”, Helsingin yliopiston psykiatrian

kuten perhesuhteet, työ tai terveys, ovat

jälkeisenä vuotena. Heidän joukossaan

Professori Erkki Isometsän ­tutkimustyö on nostanut esiin depressio­potilaiden hoidon ongelmia

työkyvyttömyyseläkkeelle jääneille oli tarjottu hyvin vähän hoitoa.

• Huomiota mielialahäiriöistä kärsivien hoitoon ja kuntoutukseen.

• Vuodesta 2007 lähtien masennuksen takia myönnettyjen eläkkeiden määrä on vähentynyt viime vuosiin saakka.

• Masennuksella on suuri u ­ usiutumisriski, mielialahäiriöpotilailla on moni­häiriöi­ syyttä sekä masennustilan kesto lisää itsemurha­y ritysten ja työkyvyttömyyden riskiä.

• Psykiatrista arviointia, hoidon kohdentamista ja hoidon jatkuvuutta on kehitetty näitä tekijöitä huomioivien hoitosuositusten pohjalta.

Itsemurhat Suomessa 1987-projektissa tehty väitöskirjatyö osoitti, että masennuksen aikana itsemurhaan kuolleista vain pieni ­vähemmistö oli saanut asianmukaista hoitoa.

• Masennuksen hoito nousi keskeiseksi itsemurhien ehkäisy­ohjelmassa.

• Lääkärinlausunnoista ja sairauskertomuksista kootut tutkimusaineistot osoittivat, että masennuksen takia

22

TUTKIMUS | HUS.FI

aiemmin itsemurhaa yrittäneet ovat

erityisen korkean riskin potilasryhmä,

kehityssuunta ovat itsemurhaa yrittä-

joiden riski säilyy suurena sairaalahoi-

neille räätälöidyt psykoterapeuttiset

don jälkeen viiden vuoden ajan ja melko

interventiot. Niiden avulla pyritään eh-

suurena lähes 20 vuoden ajan. Vaara on

käisemään itsetuhoisia tekoja, jos potilas

vahvasti sidoksissa depressiojaksojen

uudelleen ajautuu kriisitilanteeseen.

uusiutumiseen.

Tammikuussa julkaistu Itsemurhien

ehkäisyn ja itsemurhaa yrittäneen Käypä

Itsemurhariskin kannalta depressio­

Itsemurhien ehkäisyssä tärkeä uusi

potilaan hoidon ensimmäiset vuodet

hoito käsittelee juuri näitä asioita.

ovat siis kriittisiä ja juuri alkuvaiheen

intensiivinen ja suunnitelmallinen hoito

tutkittu uusien, räätälöityjen lyhytpsy-

on tärkeää masennuksen uusiutumisen ja

koterapioiden tehoa. HUS Psykiatrian

niihin liittyvien itsemurhien ehkäisyssä.

turvasuunnitelma-interventio on juuri

tällainen tutkimukseen perustuva,

”Depressio ja kaksisuuntainen mie-

Viime vuosina on yhä enemmän

lialahäiriö ovat uusiutuvia sairauksia,

kohdennettu uusi hoitome-

joten meidän on suunniteltava hoitoa

netelmä. Siinä käydään

pitkällä tähtäimellä suojataksemme

potilaan kanssa seik-

­potilasta sairauden uusimiselta.”

kaperäisesti läpi hänen

itsemurhayritykseensä

”Tiedetään myös, että itsemurhan

riski on miehillä huomattavasti suurem-

johtanut tapahtumaketju.

pi kuin naisilla. Miehen riskiä lisäävät

Potilas opettelee tunnista-

päihteet ja yksin asuminen. Itsemurhaa

maan itsemurhayritykseen johtaneita

toistuvasti yrittäneille kasautuu puoles-

seikkoja ja luo askeleittain etenevän

taan useita riskitekijöitä, joita ovat päih-

suunnitelman siitä, miten voi uudessa

deongelmien lisäksi impulssien hallin-

kriisitilanteessa toimia toisin.

nan heikkous ja tunne-elämän epävakaat piirteet”, Isometsä kertoo.

Avohoitoon tulisikin olla aika varat­

tuna pian sairaalasta kotiutumisen jälkeen ja ensimmäisten kuukausien ­hoidon tulisi olla tiivistä.

Itsemurhien ehkäisyssä ovat tutkimus ja hoito kulkeneet tiiviisti käsi kädessä.

On ollut tärkeää kartoittaa mieliala-

häiriöistä kärsivien sekä psykiatrisesti että sosiaalisesti moniongelmaisten henkilöiden ennustetta ja itsetuhoisen käytöksen riskitekijöitä. Tällainen tieto on avuksi hoidon tarkoituksenmukaisessa kohdentamisessa.

Isometsä muistuttaa, että muualla

tehtyjen interventiotutkimusten tulokset eivät aina ole sovellettavissa suomalaisiin olosuhteisiin. Tutkittavat potilasryhmät voivat näennäisestä samankaltaisuudestaan huolimatta erota monessa tärkeässä suhteessa, siksi on tärkeää testata näitä hoitoja myös suomalaisessa toimintaympäristössä.

Ajankohtaista HOITO • kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma 2020–2030 • Käypä Hoito -suosituksia • auttavat puhelimet • mielenterveystalo.fi -palvelut • potilasjärjestöt viestivät mielen­terveyden ongelmista.

TUTKIMUS • itsemurhien riskitekijät määritelty • eri psykoterapiamuotojen vaikuttavuus­tutkimukset • STRIDE-tutkimus Oxfordin y ­ liopiston kanssa: lääkkeiden vaikutukset masentuneiden aivoihin.

• Aalto yliopiston kanssa y ­ hteistyössä: älypuhelinten hyödyntäminen ­ennaltaehkäisevästi mielialojen ja aktiivisuuden seurannassa.

• masennuslääkkeiden vaikutukset ­itsemurhiin: mitatsapiini lisää positiivista ajattelua.

Itsemurhien ehkäisyssä avainasemassa ovat depression ja päihdeongelmien hyvä hoito sekä itsemurhaa yrittäneiden henkilöiden ­kohdennettu hoito uusimisriskin ­vähentämiseksi.”

JUURI JULKAISTU 8.1.2019

Masentuneet miehet suurimmassa itsemurhariskissä Sairaalahoidossa olleista masentuneista potilaista suurimmassa itsemurhariskissä ovat miehet ja aiemmin itse­murhaa yrittäneet. Tässä ryhmässä riskiä lisäävät myös korkeampi koulutus ja tulotaso.

Noin joka toinen itsemurhayrityksen seurauksena menehtynyt on sairastanut masennusta ja lähes puolella heistä on takanaan hoito psykiatri­ sessa sairaalassa.

Tähän mennessä laajimmassa seurantatutkimuksessa selvitettiin, mitkä riskitekijät ennustavat aiemmin masennuksen vuoksi sairaalahoidossa olleiden potilaiden kuolemaa oman käden kautta. Lisäksi verrattiin riskitekijöiden ja itsemurhan teko­ tapojen sukupuolten välisiä eroja.

Artikkeli on osa psykiatrian erikois­ lääkäri Kari Aaltosen helmikuussa tarkistettavaa väitöskirjaa, jossa selvitetään itsemurhien taustoja eri näkökulmista: miksi jotkut ajattelevat itsemurhaa, yrittävät itsemurhaa sekä juuri julkaistussa artikkelissa: mitkä seikat liittyvät itsemurhakuolemiin. ­virkistävä vaikutus, ei se kumoa lihavuuden haital­lista vaikutusta veren kolesteroli- tai sokeripitoisuuksiin.

TUTKIMUS | HUS.FI

23

KANSANSAIRAUDET

Uusi kansansairautemme:

K

Tulehdukselliset suolistosairaudet aija-Leena Kolho on työu-

Tulehdukselliset suolistosairaudet (IBD) lisääntyvät ja syytä tähän tutkitaan kiivaasti. Taudin seulontaan on tulossa uusia seulontamenetelmiä.

ransa aikana nähnyt, miten tulehduksellisten suolistosairaudet ovat lisääntyneet.

Vielä 1980-luvulla niitä oli

vain muutama yksittäinen tapaus, mutta 1990-luvulta lähtien ongelma on lisään-

tekijöitä, mutta yhtään yksittäistä tekijää ei ole kyetty osoittamaan.

”Taustalla on ilmeisesti useiden

­tekijöiden summa”, Kolho pohtii.

Ratkaisua IBD-sairauksien arvoi-

tukseen ja hoitoon etsitään tutkimuksen avulla kiihkeästi. Suomi onkin ollut eturintamassa tutkimassa taudin ak-

menen vuoden aikana sairastuneiden

tiivisuuden seurantaa ulostetesteillä ja

määrä on räjähtänyt niin, että nyt voi-

taudin hoidon mahdollisuutta ulostesiir-

Kuva: Maarit Kytöharju

tynyt nopeasti ja viimeisten reilun kym-

daan jo puhua kansansairaudesta – niin lapsilla kuin aikuisillakin. Nopeimmin tauti lisääntyy nuorilla aikuisilla. Sama ilmiö on nähtävissä kaikissa länsimaissa.

”Tautitaakka on suuri, sillä sairas­tu­-

neiden joukkoon kuuluu paljon kou­lu­

”Jokaisen lähipirissä on varmaankin joku, joka sairastaa tulehduk­sellista suolistosairautta. Sitä ei vain aina tiedä, koska asiasta puhutaan niin harvoin.”

laisia ja työikäisiä, josta seuraa paljon poissaoloja niin koulusta kuin ­t yöstäkin.

Tauti on nuorilla vaikeampi kuin keskiikäisillä. Ongelma on, että meiltä puut-

roilla. Lisäksi lääkepitoisuusmittaukset on otettu aikaisessa vaiheessa käyttöön biologisen lääkehoidon säätämiseen.

Pisimmällä ollaan suolistosairauk-

sien nopeaan diagnosointiin tarkoitettujen kotitestien tutkimuksessa. Niillä voisi potilas itse kotona testata suolen tulehduksellisen suolistosairauden merkkiaineen, kalprotektiinin pitoisuutta. Ulostetestien avulla voidaan myös erottaa, johtuvatko oireet tulehduksel-

tuvat keinot valita täsmälääke taudin

eivät liioin yksin bakteerit tai virukset.

lisen suolistosairauden pahenemisesta

alkuun,” HUS Lasten ja nuorten sairauk­

Epidemiologisissa tutkimuksissa on

vai jostain muusta, kuten ärtyvän suolen

sien ylilääkäri ja Helsingin yliopiston

muun muassa kartoitettu, kasautuvatko

oireyhtymästä.

­lastentautiopin professori Kaija-Leena

tulehdukselliset suolistosairaudet alu-

Kolho sanoo.

eellisesti sekä vaihteleeko niiden ilmaan-

pääasiassa tutkimuskäytössä, mutta nii-

tuminen vuodenaikojen mukaan, mutta

den käyttöönottoa omaseulontaan tutki-

eli IBD-sairauksien aiheuttaja on suuri

tuloksetta.

taan parhaillaan.

mysteeri. Pelkästään perimä ei riitä näin

nopeasti yleistyvää ilmiötä selittämään,

ympäristömyrkkyjä ja muita ympäristö-

24

Tulehduksellisten suolistosairauksien

TUTKIMUS | HUS.FI

On tutkittu ruoka-aineita, lisäaineita,

Pikatestit ovat kuitenkin toistaiseksi

”Ihanteellista olisi, että taudin aktii-

visuutta voisi seurata kotoa käsin. Täl-

Tulehdukselliset suolistosairaudet (IBD) • Haavainen paksusuolen­tulehdus ja Crohnin tauti sekä niiden alatyypit.

• Autoimmuunisairauksia eli puolustus­mekanismi hyök­kää omia kudoksia vastaan.

• Oireina ripuli sekä myöhemmin veriuloste ja Crohnin taudissa vatsakipu sekä usein myös laihtuminen ja kuumeilu.

• Oireita pystytään hillitse­mään, mutta parantavaa hoitoa ei ole.

• Ärtyneen suolen oireyhtymä (IBS) on eri sairaus eli toimin­nal­linen häiriö, johon ei liity t­ ulehdusta.

Milloin sairaus on uusi kansansairaus?

• 50 000 potilaan raja ylittyy • 1 % suomalaisista aikuisista • 15–45-vuotiaista yli prosentti • vuosittain 2 000 sairastunutta lisää.

löin rutiinikontrollien määrää vähenisi ja erikoisterveydenhuollossa voitaisiin keskittyä vaikeisiin tapauksiin, joita on potilaista noin kolmannes.”

Taudin aktiivisuuden selvittäminen

UUTINEN 27.8.2019

Tulehdukselliset suolistosairaudet kuormittavat nuoria Tulehduksellisia suolistosairauksia sairastavat nuoret tarvitsevat sairautensa aktiivisuuden ja lääkehoidon seurannan lisäksi henkistä tukea. Nämä suolisto­sairaudet ovat suuri henkinen painolasti sekä lisäävät kuolleisuutta ja riskiä sairastua syöpään.

Tulehduksellisia suolistosairauksia ovat haavainen paksusuolentulehdus ja Crohnin tauti. Ne alkavat yleensä 15–35-vuotiaana oireinaan vatsakivut ja verinen ripuli. Suomalais-tanskalaisessa 23 vuoden seurantatutkimuksessa ilmeni, että nämä suolistosairaudet lisäävät jonkin verran syöpää ja kuolleisuutta.

Juuri julkaistuun tutkimukseen otettiin mukaan alle 18-vuotiaana tulehdukselliseen suolistosairauteen aikavälillä 1992–2014 sairastuneita. Kansallisista potilasrekistereistä saadut tiedot yhdistettiin syöpä- ja kuolinsyyrekistereihin, jolloin saatiin tiedot 2014 mennessä syöpään sairastuneista tai kuolleista nuorista.

Tutkimuksen yhteensä 6689 tulehduksellista suolistosairautta sai-

rastavista potilaista 72 henkilöä sairastui keskimäärin 25-vuotiaana syöpään, useimmiten paksusuolen syöpään, ohutsuolen syöpään tai maksasyöpään. Potilaista 65 menehtyi keskimäärin 22-vuotiaina joko syöpään, tulehdustiloihin tai oman käden kautta. Verrattuna muuhun väestöön tulehdukselliset suolistosairaudet lisäävät siis jonkin verran sekä syöpään sairastuvuutta että kuolleisuutta.

TULOKSIA Tulehduksellisen suolistosairauden säännöllinen seuranta on tärkeää, koska • aktiivinen tulehdus on suuri riskitekijä.

• kontrollikäynneillä säädetään lääkehoitoa.

• nuorilla on kynnys hakeutua hoitoon.

• nuorilla hoito ja seuranta k ­ atkeavat muita helpommin.

• sairaus kuormittaa ­henkisesti, tosin itsemurhat ovat v ­ ähentyneet.

auttaa arvioimaan, mikä lääke auttaisi juuri meneillään olevaan taudin vaiheeseen.

UUTINEN 8.5.2017

Pikatestit helpottavat suolistosairauksien seulontaa

Kolhon tutkimusryhmässä on yh-

teistyössä Aqsens Health Oy:n kanssa tutkittu ja kehitetty yhtiön patentoiman E-TRF-menetelmän soveltuvuutta IBD-sairauden diagnostiikkaan ja hoidon seurantaan. Menetelmä vaikuttaa lupaavalta erottamaan, onko oireiden taustalla Crohnin tauti vai haavainen paksusuolitulehdus sekä sitä voidaan käyttää mittaamaan hoitovastetta.

”Tämä on nopea ja edullinen

­menetelmä, joka soveltuu seulontaan, tutkimukseen, diagnostiikkaan, hoitovasteen selvittämiseen ja mahdollisesti jopa syöpäriskin arviointiin. Testi voi auttaa terveydenhuollon ammattilaisia diagnosoimaan potilaitaan entistä tarkemmin ja löytämään nopeammin oikeat ­hoitosuunnitelmat, mutta vie vielä a ­ ikaa ennen kuin menetelmä on valmis kliiniseen käyttöön.”

Tavoitteena on saada myös potilas-

työhön soveltuva testi mahdollisimman pian laajemmin käyttöön. Parhaillaan selvitetään voidaanko IBD tunnistaa tällä menetelmällä myös syljestä tai virtsasta, joka helpottaisi testin soveltamista myös potilaiden omaan käyttöön.

Tulehdukselliset suolistosairaudet lisääntyvät nopeasti, mutta niiden seulontaan ja seurantaan tarkoitetut laboratoriokokeet ovat hankalia ja kalliita. HUS:ssa selvitettiin, että pikatesteillä pääsisi helpommalla ja halvemmalla.

Noin 46 000 suomalaista sairastaa tulehduksellista suolistosairautta (IBD), kuten Crohnin tautia tai haavaista paksusuolentulehdusta. Näihin sairauksiin ei ole parannuskeinoa, mutta nopea diagnoosi on tärkeä, jotta oireet ja taudin eteneminen saadaan kuriin.

Diagnosointia ja sairauden seurantaa hankaloittavat kuitenkin potilaan ulostenäytteistä usein monta kertaa vuodessa tehtävät laboratoriokokeet.

Tuloksia odotellaan yleensä yhdestä kahteen viikkoa, eikä laboratorio aina sijaitse terveys­aseman yhteydessä.

”Tästä on vaivaa potilaille ja se rasittaa terveydenhuoltoa niin taloudellisesti kuin henkilötyönkin osalta.

Tulehduksellisiin suolitosairauksiin sairastutaan useimmiten 20-30-vuotiaana, jolloin useimmat elävät kiireisimpiä ruuhkavuosiaan”, HUS:n sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Anna-Maija Puolanne kertoo.

Pelkästään taudin oireet saattavat olla hyvinkin kiusallisia ja vaikeut-

taa arkea suuresti. Seurantaa puolestaan tarvitaan, jotta tiedetään, vaikuttavatko lääkkeet halutulla tavalla.

HUS:ssa päätettiin selvittää, löytyisikö kotona itse tehtävistä pikatesteistä vastaus näiden potilaiden ulostenäyterumbaan.

TULOKSIA Pikatestit sopivat seulontaan • Potilas tekee itse pikatestin.

• Selviää, onko kyse tulehduksel­lisen suolistosairauden pahene­misesta vai jostain ihan muusta.

• Pikatestit ovat toistaiseksi saata­villa vain tutkimuskäyttöä varten.

• Pikatestejä ei voi käyttää osoit­tamaan sairauden aktiivisuuden tilaa, johon käytetään edelleen ELISA-testiä.

• Pikatestejä kehitetään parhail­laan toimimaan sairauden seurannassa yhtä helposti kuin verenpainemittarit.

TUTKIMUS | HUS.FI

25

LAPSET & DIGITAALISUUS

on hyvä renki Digitaalisia menetelmiä käytetään potilaskokemusten tutkimiseen ja hoidon parantamiseen. llaan uuden ja

ison asian äärellä.

Digitaalisuudesta on

hyötyä moneen, mutta

kanavat sekä palautteen seurantatavat.

”Nyt osaamme kysyä tietyltä otannal-

ta olennaisia kysymyksiä, eikä kaikilta potilailta kaikkea mahdollista. Saamme

uuden kehittäminen vaatii tutkittua tie-

vastauksia, jotka auttavat toimintamme

toa digitaalisten palveluiden hyödyistä

kehittämistä. Nyt tiedämme paremmin,

– ja siitä, miten tuota tietoa järkevimmin

miten tätä asiaa voidaan tutkia ja seurata

kerätään.

systemaattisesti.”

”Emme ota käyttöön digitaalisuutta

Tutkittiin myös, miten potilaat koke-

vain digitaalisuuden vuoksi. Haluamme

vat ja käyttävät jo olemassa olevia digi-

edellä, vaan kehitämme

valjastaa käyttöömme ­digitaalisuuden

taalisia palveluita.

palvelua systemaattisesti

hyödyt”, Uuden lastensairaalan digi-

tutkimalla käyttäjäkokemusta

hankkeita luotsaava digitaalisten pal-

hoidon aikana tabletin kautta pääsy di-

ja mittaamalla digitaalisuuden

velujen linjajohtaja Pekka Lahdenne,

gitaalisiin sisältöihin. Helppokäyttöisen

vaikutuksia.”

HUSin Lasten ja nuorten sairauksista

käyttöliittymän kautta on mahdollista

toteaa.

seurata hoidon etenemistä, tutkimusten

kehitetään myös koko HUSin tasolla.

tuloksia ja ajanvarauksia sekä lukea hoi-

Viime vuonna palautteita kertyi lähes

saatu palaute on viime vuoteen saakka

to-ohjeita. Tarvittaessa he voivat palata

230 000, joista lähes kolmannes teksti-

ollut satunnaista. Tutkimuksen avulla

näihin avoimiin sisältöihin internetin

viestein ja muut esimerkiksi tabletin

on pilotoitu malleja, joilla lapsen, nuoren

kautta yhä uudelleen.

ja verkkosivujen kautta. Palautteessa

ja perheen kokemuksia voisi ylipäätään

kysyttiin tyytyväisyydestä hoitoon

mitata. Löydettiin esimerkiksi kysymys-

hittäneet tablettien käyttöliittymää, jopa

ja muihin palveluihin sekä tarjottiin

ten sopivat muotoilut, oikeat digitaaliset

sen grafiikkaa. Emme etene teknologia

mahdollisuus avoimeen palautteeseen.

26

Uudessa lastensairaalassa potilailta

TUTKIMUS | HUS.FI

Lapsilla ja vanhemmilla on sairaala-

”Palautteen perusteella olemme ke-

Digitaalista palautejärjestelmää

JUURI JULKAISTU 4.6.2018

Lapsipotilaatkin kaipaavat vertaistukea Sairaalahoidossa olevat lapset ja heidän perheensä kaipaavat nykyistä enemmän tietoa lapsen sairaudesta ja vertaistukea sen kanssa elämiseen.

Potilaiden kokemukset sairaalahoidostaan ja niihin liittyvät digitaaliset palvelut ovat keskeisiä HUSin Uuden lastensairaalan suunnittelussa. Nyt h ­ alutaan selvittää, miten potilas ja hänen perheensä kokevat hoidon ja oleskelunsa lasten­ sairaalassa.

”Terveydenhuollossa me kuvit­te­ lemme usein tietävämme, mikä on potilaille tärkeää. Nyt pyrimme ymmärtämään kokonaisvaltaisesti lasta ja perhettä. Emme ole aiemmin kiinnittäneet siihen tarpeeksi huomiota, Uuden lastensairaalan toiminnallisen suunnit­ telun projektipäällikkö”, linjajohtaja Pekka Lahdenne kertoo.

Kolme vuotta kestäneen tutkimushankkeen tavoitteena on ollut kerätä potilaskokemuksia sekä löytää tapa, jolla tätä tietoa saadaan jatkossakin systemaattisesti kerättyä. Uusimmassa artikkelissa tavoitetta on lähestytty kahdesta eri näkökulmasta: Mitä tarpeita ja toiveita vanhemmilla on digitaalisesta vertaistuesta ja lapsipotilailla digitaalisista palveluista? Vastauksia kerättiin vanhemmille internetin kautta tehdyllä kyselyllä sekä lasten video­päiväkirjoilla.

”Potilaiden ja heidän perheiden toiveet liittyivät vahvasti vertaistukeen sekä kommunikaation parantamiseen perheiden ja terveydenhuollon ammattilaisten välillä.”

TULOKSIA Digitaalisuuden hyödyt PEKKA LAHDENNE

Kohtaaminen on edelleen tärkeää, mutta sitä täydennetään digitaalisin menetelmin.”

• Palautteen systemaattinen kerääminen • Potilaskokemusten mittaaminen • Vuorovaikutteisia toimintoja Terveyskylä-portaaliin vertais­ tukea varten.

TUTKIMUS | HUS.FI

27

KANSANSAIRAUDET: ALLERGIA JA ASTMA

Allergisen ei tarvitse varmuuden vuoksi rajoittaa elämäänsä tai ­ruokavaliotaan, vaan välttää vain sitä, mistä saa varmuudella oireita.

Konstit ovat monet myös

allergioiden suitsemisessa Allergiaohjelman lopputuloksia odotellessa tutkimus vie allergian hoitoa jälleen uusille urille.

S

uomalaisten sietokyky heikentyi 1980-luvulta lähtien nopeasti, jolloin allergiat ja astma lisääntyivät huolestuttavasti. Allergioiden taustalla

on kaupunki­y mpäristö: elimistömme ei osaa enää erottaa, miten reagoida oikein ärsykkeisiin. Olemme myös ylireagoineet itse allergiaan välttämällä kaikkea, mikä

28

TUTKIMUS | HUS.FI

mahdollisesti voisi aiheuttaa oireita.

lergialääkärit olisimme tarpeettomia.

Silloin olemme onnistuneet”, projektin

Kansallinen allergiaohjelma jul-

kaistiin HUS Iho- ja allergiasairaalassa

johtaja, kliinisen allergologian professo-

huhtikuussa 2008. Tavoitteeksi julistet-

ri, ylilääkäri Mika Mäkelä HUS Iho- ja

tiin allergioiden vähentäminen sekä al-

allergiasairaalasta sanoo.

lergian ja astman hoidon tehostaminen.

Haluttiin myös vähentää allergeenien

taan, mutta sekä ohjelman väliraportin

tarpeetonta välttämistä ja vahvistaa

että apteekkien allergiabarometrin mu-

sieto­k ykyä.

kaan voidaan sanoa, että allergioiden ja

vaikeiden oireiden määrät ovat selkeästi

Ohjelma on nyt päättynyt ja se on

Allergiaohjelman tuloksia vielä koo-

tuottanut useita tutkimuksia sekä hoito-

vähentyneet.

ohjeita niin allergikoille kuin eri organi­

saatioillekin ja koulutusta tuhansille

kokee selviytyvänsä allergiansa tai ast-

terveydenhuollon ammattilaisille.

mansa kanssa aiempaa paremmin. Työ-

peräiset allergiat ovat vähentyneet 40 %

”Teemme kaikkemme, jotta me al-

Yli puolet allergiaohjelman ­potilaista

JUURI JULKAISTU 20.6.2016

Menetelmä karsii lasten tarpeettomia ruokarajoituksia

Taistelu allergiaa ja astmaa vastaan ei kuitenkaan lopu tähän: allergiasta ja astmasta kärsiviä on edelleen paljon.”

HUSin ja Helsingin yliopiston LILLAinterventiotutkimus­r yhmä kehitti menetelmän, jolla vähennetään allergisten lasten tarpeettomia välttämis­r uokavalioita.

ja ruoka-aineallergioiden haitat 50 %,

mutta jatkuessaan lähelle kouluikää,

vaikka ruoka-aineita vältetään yhä har-

­kokeillaan siedätyshoitoa maidolla.

vemmin.

tyksen vaikutuksia maitoallergiaan

Allergiasta ja astmasta aiheutuvat

HUSissa onkin selvitetty siedä-

suorat terveydenhuollon ja työkyvyttö­

sekä määritelty maitoallergian siedä-

myyden kustannukset vähenivät 15

tyshoidon onnistumiseen vaikuttavat

prosenttia allergia- ja astmaohjelman

tekijät eli keille siedätyshoito kannat-

puolivälissä ja kustannukset laskevat

taa aloittaa ja keitä ovat riskipotilaat.

edelleen, ovathan astmasta johtuvat

Lisäksi ovat meneillään tutkimukset

ensiapukäynnit ja sairaalahoidon tarve

vehnä-, ­kananmuna- ja maapähkinä­

puolittuneet.

allergioiden siedätyksestä.

Tutkimuksia on julkaistu esimerkiksi

”Olen ylpeä siitä, että toisin kuin

välttämisruokavalioista ja siedätyksestä.

muissa maissa, Suomessa ei allergisil-

Allergiaohjelman aikana lasten allergia-

la lapsilla ole lainkaan anafylaktisia

ruokavaliot ovat vähentyneet eri paikka­

kuolemia. Tämä kertoo siitä, että

kunnilla 50–70 % ja mikä parasta: per-

allergianhoidon järjestelmä ja ohjaus

heiden ja lasten elämä on helpottunut.

toimivat.”

”Aiemmin välttämisruokavalioihin

Parhaillaan kehitetään astmaan

mentiin herkästi, vaikka lapsella ei olisi

uutta monitorointimenetelmää ja poti-

edes juuri tunnistettu oireita. Nyt tavoit­

laiden ohjausta ja neuvontaa. ­Lisäksi

teena on immunologisen toleranssin

on aloitettu lääketutkimuksia teini-

lisääminen ja terveyden tukeminen.

ikäisillä, joilla tehdään harvoin lääke-

Välttämisruokavalio tulee ottaa käyttöön

tutkimuksia.

vain perustelluissa tapauksissa”, Mäkelä

sanoo.

kein. Vakavat allergiat on hoidettava

hyvin ja perusteltuja allergian aiheut-

Siedätettäessä allergeenia annetaan

”On tärkeää hoitaa allergioita oi-

Kaksi vuotta kestäneen hankkeen aikana 43 prosenttia lievästi allergisista lapsista siirtyi normaaliin ruokavalioon.

Varhaislapsuudessa esiintyy paljon ruoka-allergioita, joista suuri osa on lieväoireisia ja usein itsekseen häviäviä.

Vakavim­mat varhaislapsuuden ruoka-allergiat johtuvat usein maidosta, kananmunasta, vehnästä ja lisääntyvästi pähkinöistä. Sen sijaan lieviä oireita aiheuttavien ruoka-aineiden, kuten vihannesten, ja hedelmien välttäminen on yleistä ja dieettiä saatetaan jatkaa turhin perustein jopa vuosien ajan.

”Tavoitteena oli luoda yksinkertainen ja tehokas väline turhien välttämisdieettien purkamiseen. Se tehtiin muotoilemalla uudelleen vanhemmille tehtävä kysely päiväkotilapsen erikoisruokavaliosta. Kaavakkeen mukana annettiin myös esite allergiahoitosuosituksista”, Mika Mäkelä kertoo.

Kyselykaavake ja esite jaettiin esikouluikäisten vanhemmille pääkaupunkiseudun 40 päiväkodissa. Henkilökunta keräsi kaavakkeet ja toimitti ne tutkimusryhmälle. Kahden vuoden aikana ruoka-allergiaa sairastavien lasten perheistä 64 prosenttia täytti uuden ruokavaliokaavakkeen. Tämän ryhmän allergiaruokavaliolla olevien lasten osuus laski 43 prosenttia ollen 4,3 prosenttia. Enemmistö lapsista siirtyi syömään kaikkia ruokia.

vähitellen suurenevina annoksina, jol-

tajia on jatkossakin vältettävä. Vakavia

loin elimistö oppii vähentämään liiallista

allergioita ja astmaa on edelleen, joten

reaktiotaan allergeeniin. Maitoallergia

tehokkaampien lääkkeiden kehitys­

TULOKSIA

ohittuu yleensä varhaislapsuudessa,

työtä on jatkettava”, Mäkelä toteaa.

Kyselylomakkeen hyödyt • 43 prosenttia lievästi allergisista lapsista siirtyi normaaliin ruokavalioon.

Allergiaohjelman päätavoitteet • Ehkäistä allergiaoireiden kehittymistä • Lisätä väestön sietokykyä allergeeneille • Parantaa allergian diagnostiikkaa ja sen laatua • Vähentää työperäisiä allergioita • Käyttää voimavaroja vaikeiden allergioiden hoitoon ja oireiden pahenemisen estämiseen • Vähentää allergisten sairauksien aiheuttamia kustannuksia

• Lapset, joilla on riski saada ­vakavia allergisia reaktioita, ­saatiin paremman hoidon piiriin.

• Päiväkotien henkilökunnan ­allergiatietämys lisääntyi.

• Erikoisdieetin kustannukset pienenivät tutkimuksen kunnissa yhteensä noin 100 000 euroa, kun 96 lasta luopui erikoisruokavaliostaan.

• Menetelmä otetaan rutiinikäyttöön yhä useammassa kunnassa.

TUTKIMUS | HUS.FI

29

LASTENSAIRAUDET: SYDÄN- JA VERISUONITAUDIT

Ultraäänellä sydän- ja verisuonitaudit selville jo lapsuus­iässä Kansansairautemme valtimonkovettuma­tauti ilmoittaa itsestään vasta kun sairaus on jo pitkällä: ensioireena saattaa olla sydäninfarkti. Sydän- ja verisuonitaudit alkavat kuitenkin kehittyä jo lapsuusiässä.

S

ydän ja verisuonitaudit ovat

myös lapsen verenpainetta. Näiden las-

edelleen merkittävä sairas-

ten verisuonista löytyi myös hentoisia

tumisen ja kuoleman syy.

varhaisia poikkeavuuksia.

Niiden kehittyminen alkaa

usein jo lapsuusiässä. Lasten

äidin ja lapsen korkeaa verenpainetautia

Lisäksi on meneillään pilottihanke:

kannalta tilanne näyttää huonolta: lapset

pyritään hoitamaan ravitsemustieteilijän

ovat vuosi vuodelta lihavampia ja liikku-

neuvonnalla ja internet-portaalin tuella.

vat yhä vähemmän. Tämä voi johtaa vuo-

sien saatossa valtimonkovettumatautiin.

diabeteksella ole vaikutusta lapsen liha­

vuuteen tai sydän- ja verisuonitaudin

”Olemme nyt uuden ongelman edes-

Hyvä uutinen on, ettei raskausajan

sä. Jos pääsemme mahdollisimman

riskiin ainakaan vielä kuuden vuoden

varhain ja pysyvästi vaikuttamaan elin-

iässä.

tapoihin, näkyy se myöhemmin lapsen terveydessä. Meidän täytyy saada koko

ten muutosten diagnostiikkaan.

perhe mukaan tutkimuksiin ja hoitoon”,

lastenkardiologi T ­ aisto Sarkola HUS

dän- ja verisuonisairaudet ovat lapsilla

lasten ja nuor­ten sairauksista sanoo.

valtaosin synnynnäisiä. Niihin liittyy

tiettyjä verenkierron erityispiirteitä ja

Sarkolan kehittämällä uudella kor-

Varsinaisia oireita aiheuttavat sy-

kean erotuskyvyn ultraäänimenetel-

verenkiertoelimistön kehityksen haas-

mällä voi mitata verisuonen seinämän

teita, joiden vaikutuksia Sarkolan ryhmä

intima-kerroksen asteittaisia iän myötä

myös tutkii.

kehittyviä muutoksia, jotka ovat merkki

aikuisilla myöhemmin oireita aiheutta-

renpainetaudin sekä diabeteksen vaiku-

vasta valtimonkovettumataudista. Tämä

tuksia lasten terveyteen. On selvinnyt,

kajoamaton menetelmä on herät­tänyt

että lihavien äitien lapset ovat kuusivuo-

laajaa mielenkiintoa ja sitä voi käyttää

tiaina keskimääräistä useammin lihavia

myös lasten verisuoniseinämän varhais-

ja että äidin korkea verenpaine nostaa

30

TUTKIMUS | HUS.FI

Parhaillaan Sarkola tutkii äidin ve-

Lastenkardiologi Taisto Sarkola tutkii tapoja löytää sairastumisriskissä olevia lapsia mahdollisimman varhain.

JUURI JULKAISTU 8.10.2019

Äidin lihavuus lisää lapsen veren­­ painetaudin ja valtimotaudin riskiä Äidin lihavuudella on yhteys lapsen varhaiseen lihavuu­teen, kohonneeseen veren­­paineeseen ja valtimo­ kovettumataudin esiasteeseen.

Raskausajan diabeteksella on sen sijaan luultua vähäisempi vaikutus lapsen terveyteen.

Lihavuus ja diabetes lisäävät sydän- ja verisuonisairauksia, kuten valtimokovettumatautia, korkeaa verenpainetta ja sydämen kuormittumista. Sydän- ja verisuonisairaudet ovat länsimaissa aikuisten yleisin kuolinsyy, joten niiden ehkäisystä on tullut merkittävä kansallinen ja kansainvälinen haaste.

Sydän- ja verisuonisairaudet ­alkavat kehittyä monesti jo lapsuusiässä ja mahdollisesti jo sikiöaikana. Miten niiden kehittymistä voisi ehkäistä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa?

HUSissa tehdyssä ja juuri julkais­tussa tutkimuksessa selvitettiin sukupolvelta toiselle siirtyvää riskiä lihavuuteen sekä miten äidin lihavuus ja raskausdiabetes vaikuttavat lapsen sydämen ja verisuonten kehitykseen syntymän jälkeen.

ÄIDIN LIHAVUUS LISÄÄ RISKIÄ LAPSEN varhaiseen lihavuuteen, korkeaan verenpaineeseen ja muutoksiin verisuonistossa.

Äidin lihavuus on lapselle terveysriski Tutkimuksessa havaittiin, että äidin lihavuudella on yhteys lapsen varhaiseen lihavuuteen. Lisäksi näiden lasten verenpaine oli koholla ja heidän kaulavaltimonsa seinämä, eli intima-media, oli paksuuntunut terveeseen vertailuväestöön nähden. Tätä muutosta pidetään valtimokovettumataudin varhaisena esiasteena.

Valtimoseinämän ja sydämen koon muutoksiin vaikutti siis eniten lapsen liian suuri paino.

TUTKIMUS | HUS.FI

31

JOKA PÄIVÄ

JOKAISELLE POTILAALLE YHÄ PAREMPAA HOITOA www.hus.fi