Sinä omistat osaamisesi

Työuralla menestyminen vaatii tietojen ja taitojen jatkuvaa päivittämistä. Vastuu osaamisen kehittämisestä on ihmisellä itsellään.

Teksti: Annamari Typpö

Erilaisia viittoja ja hattuja käytetään maailmalla yleisesti MBA-ohjelmien valmistujaisissa eli graduaatiossa. Aalto EE:n MBA- ja Executive MBA -ohjelmista valmistuvien asut suunniteltiin Aalto-yliopistossa. Puvut henkivät arvokkuutta, mutta myös käyttömukavuus oli tärkeä suunnittelukriteeri. Asujen suunnittelusta vastasivat muodin maisteriopiskelijat Eveliina Ronkainen ja Ksenia Afanasjeva.

Kuva: Aalto EE

Tämä juttu alkaa kliseellä.

Jo muinaiset kreikkalaiset nimittäin ajattelivat, että ihmisen henkinen kehitysprosessi jatkuu läpi eliniän. Sittemmin teemaa ovat pitäneet esillä muun muassa tšekkiläinen kasvatusajattelija J. A. Comenius ja Suomessa J. V. Snellman, Santeri Alkio, J. A. Hollo sekä J. E. Salomaa. Varsinaisesti elinikäisestä oppimisesta alettiin puhua 1960-luvulla, kun Unesco nosti sen kansainväliseen keskusteluun.

Viime vuosina puhe elinikäisestä oppimisesta on aktivoitunut uudelleen työelämän murroksen myötä. Kun toimialat, toimenkuvat ja työn sisällöt ovat pysyvässä muutostilassa, menestyjiksi nousevat sopeutumiskykyiset yksilöt ja organisaatiot, jotka ovat jatkuvasti valmiita kehittämään osaamistaan.

Aalto University Executive Education -yrityksen (Aalto EE) toimitusjohtaja, Kauppakorkeakoulun työelämäprofessori Pekka Mattila sanoo, että jos aiemmin täydennyskoulutukset ja valmennukset nähtiin jonkinlaisena poikkeustilanteena, jopa palkintona tai irtiottona arkityöstä, nyt tilanne on päinvastainen. Mattilan mukaan sekä organisaatioiden että yksittäisten työntekijöiden pitäisi budjetoida osaamisen kehittäminen osaksi jokaista työpäivää tai -viikkoa. Yrityksille se voi olla merkittävä etu kilpailussa parhaista tekijöistä.

”Eteenpäin pyrkivät työntekijät haluavat kartuttaa osaamisportfoliotaan, ja yritysten pitää tarjota siihen asian mukaiset puitteet”, korostaa Raija Kuokkanen, Head of Thought Leadership and Design, Aalto EE.

Suhde täydennyskoulutukseen onkin muuttumassa. Kuukausia kestävien kurssien ohella osaamistaan voi kehittää vaikkapa kirjoja lukemalla ja videoita katsomalla. Työnantaja voi tarjota henkilöstölleen erilaisia oppimismenetelmiä ja -polkuja yhdistävän opintokokonaisuuden, josta jokainen voi koota itselleen sopivan paketin.

Monimuotoisuus muuttaa komentosuhteita

Vastuu oman osaamisen kehittämisestä on siirtymässä yhä enemmän yksilölle itselleen.

”Jokainen voi kohta ajatella, että häntä varten on varattu tietty summa rahaa, jolla voi kehittää itseään. Se on osa työnantajan tarjoamaa kokonaispakettia ja kompensaatiota”, Pekka Mattila sanoo.

Entä jos työnantajaa ei ole? Työurien pirstaloituminen ja itsensätyöllistämisen yleistyminen näkyy myös Aalto EE:n asiakaskunnassa. Esimerkiksi liikkeenjohdon täydennyskoulutus-ohjelmien MBA- ja EMBA-tutkinnon suorittajista yhä useampi maksaa opiskelunsa itse tai yrityksensä kautta.

”Itsensätyöllistäjien pitää hinnoitella palvelunsa niin, että rahaa jää myös oman osaamisen päivittämiseen”, Mattila sanoo.

Myös vapaita ammattilaisia työllistävillä organisaatioilla on tarvetta päivittää johtamistaitojaan. Kun HR-osasto ei voi komentaa alihankkijoita täydennyskoulutukseen, on varmistettava, että kannustimet itsensä kehittämiseen ovat riittävät.

Vapaaehtoisesti yrittäjiksi ryhtyneet ovat Mattilan kokemuksen mukaan yleensä varautuneet siihen, että osaamista on jatkuvasti ylläpidettävä ja muovattava. Pakkoyrittäjien asema voi olla haavoittuvaisempi, samoin luovien alojen toimijoiden. Näissä ryhmissä on paljon yhden hengen yrityksiä, joiden kehittämisbudjetit ovat usein vaatimattomia.

”Pitäisi löytää jokin tapa subventoida ammattitaidon ylläpitämistä luovilla aloilla”, Mattila miettii.

Elämän taitekohtiin apua jo löytyy. Monet organisaatiot esimerkiksi tukevat irtisanottavan henkilöstönsä uudelleentyöllistymistä. Hyviä esimerkkejä ovat Nokia Bridge ja Microsoft Polku, joissa asiantuntijoiden täydennyskoulutusta tarjoava Aalto PRO on ollut mukana. Se on myös kehittänyt yhdessä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa Further Educated with Companies (F.E.C.) -ohjelmakonseptin, jonka osallistujista 70 prosenttia työllistyy harjoitteluyritykseensä.

Luovuus, kriittisyys ja viestintätaidot kunniassa

Rakenteiden lisäksi työelämän murros vaikuttaa koulutuksen sisältöihin. Jo pitkään on puhuttu metataitojen tärkeydestä, oppimaan oppimisesta ja kyvystä oppia pois niistä työtavoista ja käytänteistä, joita ei enää tarvita.

Mattilan mukaan meidän pitäisi herätä pohtimaan, miten syvällisesti mitäkin asiaa pitää ymmärtää. Monesti riittää kyky esittää oikeat kysymykset ja löytää oikeat asiantuntijat vastaamaan niihin.

Asiantuntijuuden luonnekin on muuttumassa.

”Kun ennen haettiin tietyn aihe alueen syväosaajia, nyt korostetaan ennen kaikkea luovuutta, vuorovaikutustaitoja ja kykyä kriittiseen ajatteluun. Tunnistimme vuorovaikutuksen merkityksen jo 1990-luvulla, jolloin se otettiin pakolliseksi tutkinto-ohjelmaan”, sanoo Raija Kuokkanen.

Kriittistä ajattelua ja päätöksentekoa kehitetään Aalto EE:ssä muun muassa live case -menetelmällä, jossa osallistujien työstettäväksi tuodaan todellisia haasteita yritysmaailmasta. Tentit ovat usein kotitenttejä, joihin sisältyy soveltavaa ongelmanratkaisua. Luokkatenteissä tehdään päätöksiä aikapaineen alla, olemassa olevan tiedon varassa aivan kuten oikeassakin elämässä.

Kuva: Aalto-yliopiston arkisto

Trenditeemat elävät muutaman vuoden

Aalto EE- ja Aalto PRO -brändien alla tarjotaan Suomessa vuosittain satakunta diplomiin tai sertifikaattiin tähtäävää tai avointa koulutusohjelmaa. Myös kansainvälinen toiminta on laajentunut voimakkaasti.

Ohjelmavalikoimaa ja koulutusten sisältöjä kehitetään esimerkiksi Aaltoyliopistossa tehtävän tutkimuksen sekä asiakkailta tulevien signaalien pohjalta. Selkeitä suunnanvaihdoksia ovat olleet siirtyminen suomenkielisestä englanninkieliseen koulutukseen sekä entistä kohdennetumpiin ohjelmiin.

Suurin muutos on ollut digitalisaatio. Tällä hetkellä Aalto EE:llä on toistakymmentä ohjelmaa, jotka käsittelevät digitalisoitumista eri näkökulmista. Lisäksi verkko-oppimisen valikoima kasvaa koko ajan. Ensiaskelet sen parissa otettiin jo 1980–1990-lukujen taitteessa, kun Teknillisen korkeakoulun koulutuskeskus aloitti Disko-muuntokoulutuksen, joka teki insinööreistä diplomi-insinöörejä. Koulutus toteutettiin lähes kokonaan videoneuvottelulla eli nykytermein verkko-opiskeluna.

Kuva: Aalto-yliopiston arkisto

Ajankohtaiset teemat ja trendisanat näkyvät Aalto EE:n ohjelmatarjonnassa maltillisesti. Nyt puhutaan paljon esimerkiksi alustataloudesta, lohkoketjuista ja lean-ajattelusta. Yksi 2000-luvun kestoteemoja on ollut talent management.

”Yleensä muotitermeillä on tietty elinkaari, kolme neljä vuotta, ja sitten tulee taas tilalle jotakin muuta, mutta teema itse säilyy. Selvyyden vuoksi vältämme kauden makuja”, Mattila mainitsee.

Merkittävä muutos on myös se, ettei osaamisen kehittäminen ole enää yksinomaan HR-toimintaa vaan johdon ja liiketoiminnan kehittämistä. Siksi siihen budjetoidaan aiempaa enemmän aikaa ja rahaa, mikä näkyy asiakaskohtaisten ratkaisujen kasvuna. Ensimmäiset räätälöidyt ohjelmat toteutettiin vuosina 1991–1992, jolloin yritykset alkoivat peräänkuuluttaa omaa strategiaansa tukevia ohjelmia avoimen tarjonnan rinnalle.

”Tämä vaatii meiltä ketteryyttä, sillä ohjelmien sisältö on aina uniikki. Tavoitteet lähtevät liiketoiminnasta, ja tarkoituksena on tukea osallistujien osaamisen ja henkilökohtaisen kasvun lisäksi myös organisaation kasvua. Haetaan siis ihan suoraan vaikutusta bisnekseen”, kertoo Kuokkanen.

Klassikot uudistuvat jatkuvasti Uudistuvan ohjelmatarjonnan rinnalla Aalto EE:llä ja Aalto PROlla on myös joukko kestotähtiä. Pitkäikäisin on YTK:n Pitkä kurssi, joka täytti vuonna 2018 jo 50 vuotta. Se käynnistyi silloisen Teknillisen korkeakoulun Yhdyskuntasuunnittelun jatkokoulutuskeskuksessa kauppa- ja teollisuusministeriön myöntämän määrärahan turvin. Nykyisin koulutus toteutetaan Aalto PROn ja Aalto-yliopiston rakennetun ympäristön laitoksen yhteistyönä.

Lähes yhtä kypsään ikään on ehtinyt liikkeenjohdon valmennusohjelma AaltoJOKO®. Ensimmäinen ohjelma käynnistyi Kauppakorkeakoulussa vuonna 1970, ja nyt starttaa järjestyksessään 98. ryhmä. Ohjelma antoi nimen Aalto EE:n edeltäjälle, vuonna 1996 perustetulle JOKO Executive Education Oy:lle.

”AaltoJOKO® elää ja voi hyvin, koska sitä uudistetaan jatkuvasti. Kaksi asiaa on kuitenkin pysynyt: koulutusohjelma antaa tukea henkilökohtaisen johtajuuden kasvuun ja on aina strategialähtöinen”, kertoo Kuokkanen.

Osallistujat ovat kiittäneet koulutusohjelmaa myös vertaisryhmäoppimisesta ja laajasta perspektiivistä. Se, mikä on uutta yhdelle toimialalle, voi olla arkea toiselle, ja muilta osallistujilta voi saada arvokkaita näkökulmia omaan työhön.

Verkoston tarjoama tuki on ollut keskeinen menestystekijä myös kolmannelle ikivihreälle, 25-vuotiaalle Turvallisuusjohdon koulutusohjelmalle. Sosiaalinen oppiminen on Aalto EE:n liiketoiminnan ytimessä.

”Meistä yhdessä oppiminen on arvokasta”, Raija Kuokkanen sanoo. •

Pieni aikamatka täydennyskoulutuksen ja liikkeenjohdon koulutuksen markkinointiin 1980-luvulta 2000-luvulle kertoo, että tyyli, laitteet ja vaatteet voivat muuttua, mutta oppimisen ja asiantuntijuuden arvo säilyy.

Kuva: Aalto-yliopiston arkisto

Aalto University Executive Education -ryhmä

• Omistaja Aalto-yliopisto.

• Tarjoaa liikkeenjohdon kehittämispalveluja (Aalto EE), asiantuntijoiden täydennyskoulutusta (Aalto PRO), palveluja yrittäjyyden kehittämiseksi (Aalto ENT) ja finanssialan koulutusta (Finva).

• Financial Times -julkaisu on nostanut Aalto EE:n maailman 50 parhaan liikkeenjohdon kouluttajan joukkoon.

• Kansainvälistyminen alkoi 1995 Etelä- Koreasta, jossa on jo yli 4 000 alumnia.

• Singaporen tytäryhtiö perustettiin 2000.

• Syntyi vuonna 2010 Aalto-yliopiston perustamisen myötä, kun HSE Executive Education Oy (aiemmin JOKO Executive Education Oy) ja TKK Executive School of Business Oy yhdistyivät.

• Vuonna 1981 perustetun Teknillisen korkeakoulun koulutuskeskus Dipolin perinteitä jatkaa vuonna 2011 perustettu Aalto University Professional Development eli Aalto PRO, johon yhdistyivät Dipolin lisäksi Taideteollisen korkeakoulun täydennyskoulutus sekä TKK:n Lahden-keskuksen koulutukset.

• Aalto PRO liittyi osaksi Aalto EE -ryhmää vuonna 2014. Vuonna 2017 ryhmään liitettiin yritysostolla Finva Finanssikoulutus Oy.