Sinä omistat osaamisesi Työuralla menestyminen vaatii tietojen ja taitojen jatkuvaa päivittämistä. Vastuu osaamisen kehittämisestä on ihmisellä itsellään. Teksti: Annamari Typpö Kuvat: Aalto EE ja Aalto-yliopiston arkisto
T
ämä juttu alkaa kliseellä. Jo muinaiset kreikkalaiset nimittäin ajattelivat, että ihmisen henkinen kehitysprosessi jatkuu läpi eliniän. Sittemmin teemaa ovat pitäneet esillä muun muassa tšekkiläinen kasvatusajattelija J. A. Comenius ja Suomessa J. V. Snellman, Santeri Alkio, J. A. Hollo sekä J. E. Salomaa. Varsinaisesti elinikäisestä oppimisesta alettiin puhua 1960-luvulla, kun Unesco nosti sen kansainväliseen keskusteluun. Viime vuosina puhe elinikäisestä oppimisesta on aktivoitunut uudelleen työelämän murroksen myötä. Kun toimialat, toimenkuvat ja työn sisällöt ovat pysyvässä muutostilassa, menestyjiksi nousevat sopeutumiskykyiset yksilöt ja organisaatiot, jotka ovat jatkuvasti valmiita kehittämään osaamistaan. Aalto University Executive Education -yrityksen (Aalto EE) toimitusjohtaja, Kauppakorkeakoulun työelämäprofessori Pekka Mattila sanoo, että jos aiemmin täydennyskoulutukset ja valmennukset nähtiin jonkinlaisena poikkeustilanteena, jopa palkintona tai irtiottona arkityöstä, nyt tilanne on päinvastainen. Mattilan mukaan sekä organisaatioiden että yksittäisten työntekijöiden pitäisi budjetoida osaamisen kehittäminen osaksi jokaista työpäivää tai -viikkoa. Yrityksille se voi olla merkittävä etu kilpailussa parhaista tekijöistä. ”Eteenpäin pyrkivät työntekijät haluavat kartuttaa osaamisportfoliotaan, ja yritysten pitää tarjota siihen asianmukaiset puitteet”, korostaa Raija Kuokkanen, Head of Thought Leadership and Design, Aalto EE.
30 / AALTO UNIVERSITY MAGAZINE 24
Suhde täydennyskoulutukseen onkin muuttumassa. Kuukausia kestävien kurssien ohella osaamistaan voi kehittää vaikkapa kirjoja lukemalla ja videoita katsomalla. Työnantaja voi tarjota henkilöstölleen erilaisia oppimismenetelmiä ja -polkuja yhdistävän opintokokonaisuuden, josta jokainen voi koota itselleen sopivan paketin.
Monimuotoisuus muuttaa komentosuhteita Vastuu oman osaamisen kehittämisestä on siirtymässä yhä enemmän yksilölle itselleen. ”Jokainen voi kohta ajatella, että häntä varten on varattu tietty summa rahaa, jolla voi kehittää itseään. Se on osa työnantajan tarjoamaa kokonaispakettia ja kompensaatiota”, Pekka Mattila sanoo. Entä jos työnantajaa ei ole? Työurien pirstaloituminen ja itsensätyöllistämisen yleistyminen näkyy myös Aalto EE:n asiakaskunnassa. Esimerkiksi liikkeenjohdon täydennyskoulutusohjelmien MBA- ja EMBA-tutkinnon suorittajista yhä useampi maksaa opiskelunsa itse tai yrityksensä kautta. ”Itsensätyöllistäjien pitää hinnoitella palvelunsa niin, että rahaa jää myös oman osaamisen päivittämiseen”, Mattila sanoo. Myös vapaita ammattilaisia työllistävillä organisaatioilla on tarvetta päivittää johtamistaitojaan. Kun HR-osasto ei voi komentaa alihankkijoita täydennyskoulutukseen, on varmistettava, että kannustimet itsensä kehittämiseen ovat riittävät. Vapaaehtoisesti yrittäjiksi ryhtyneet ovat Mattilan kokemuksen mukaan yleensä varautuneet siihen, että osaamista on jatkuvasti ylläpidettävä ja muo-
Erilaisia viittoja ja hattuja käytetään maailmalla yleisesti MBA-ohjelmien valmistujaisissa eli graduaatiossa. Aalto EE:n MBA- ja Executive MBA -ohjelmista valmistuvien asut suunniteltiin Aalto-yliopistossa. Puvut henkivät arvokkuutta, mutta myös käyttömukavuus oli tärkeä suunnittelukriteeri. Asujen suunnittelusta vastasivat muodin maisteriopiskelijat Eveliina Ronkainen ja Ksenia Afanasjeva.
