1 minute read
Digilinnut lentoon pelilaudalla
Riemu ratkeaa, kun katapultilla ponkaistu lintu osuu possuun ja pudottaa sen pelikentälle. Päivänkehrän koulun 4M-luokka on tullut Aalto Junioriin toteuttamaan mobiilipeleistä tutun Angry Birdsin lautapelinä.
Teksti: Riikka Hopiavaara
Ella Kiuru, YiFei Guo ja Julia Kasslin testaamassa rakentamaansa peliä.
Kuva: Jaakko Kahilaniemi
ALUKSI NELJÄSLUOKKALAISET Ella Kiuru, Julia Kasslin ja YiFei Guo sopivat työtehtävistä: yksi rakentaa katapultin, toinen pelilaudan ja kolmas askartelee possut ja linnut. Jokaisella on oma vastuualueensa, mutta kaikki auttavat toisiaan.
Ennen ryhmiin jakautumista lapsille on kerrottu, miten pelejä oikeasti tehdään. Oli kyse sitten perinteisestä lautapelistä tai digitaalisesta pelistä, työtä tekee aina monen eri alan ammattilaisten ryhmä. Tiimiin kuuluvat yleensä suunnittelija, graafikko, ohjelmoija, kenttäsuunnittelija, ääniteknikko ja testaaja. Koska peliala on monitieteinen, viestinnän merkitys korostuu. Lasten kanssa jutellaankin erilaisista tavoista kommunikoida.
”Viestintätaitojen vahvistamisen lisäksi työpaja kannustaa luovaan taiteelliseen ja tieteelliseen ongelmanratkaisuun. Lapset esimerkiksi rakentavat ritsat omatoimisesti ilman rakennusohjeita”, kertoo työpajan vetäjä Carolin Piotrowski.
”Hei, millaisen nenän mä teen tälle possulle?”
”Eks possuilla ole sellainen, missä on kaksi reikää?”
”Vielä tarvitaan lintuja. Millaisia niitä oli siinä kuvassa?”
Kuva: Jaakko Kahilaniemi
Pelialalla käytetään tyypillisesti testaavaa toimintamallia, jossa pelin idea toteutetaan ja sitä kokeillaan esimerkiksi lautapelin muodossa. Digitaaliseen muotoon peli päätyy vasta testauksen jälkeen. Malli vaatii paljon luovaa ongelmanratkaisua ja kykyä siirtää digitaaliset mekaniikat fyysiseen maailmaan sopiviksi.
”Teidän pelikenttä näyttää hyvältä! Miettikää vielä, miten possut pysyvät rakennelmien päällä. Voitte vaikka käyttää sinitarraa.”
Keskittyneen työskentelyn katkaisee silloin tällöin naurun pyrskähdys, kun
joku keksii jotain hauskaa. Possulle punaiset korvat tai katapultti, josta singo taan lintujen sijaan possuhahmoja. Lapset eivät ole aikaisemmin tehneet ritsoja, mutta eri tapoja kokeilemalla valmistuu lopulta toimiva heittoväline.
”Laita siihen ritsaan vielä yksi kuminauha.”
Ongelmiin keksitään ratkaisuja yhdessä. Näitä tulevaisuuden pelintekijöitä ei tarvitse kehottaa pitämään hauskaa, se tulee heiltä luonnostaan.
”Kivaa oli!”, lapset huikkaavat ja ottavat itse rakentamansa pelit mukaan Aalto Junior -kassiin. •
Kuva: Jaakko Kahilaniemi
Aalto-yliopisto Junior tarjoaa peruskoululaisille ja lukiolaisille kursseja, kerhoja, teematapahtumia ja opintokäyntejä. Oppilaitokset voivat myös tilata tutkijan vierailemaan koulussaan. Toiminta tukee opettajan työtä muun muassa seuraavilla aloilla: biotekniikka, elektroniikka, robotiikka ja ohjelmointi, fysiikka, kemia, matematiikka sekä taide ja muotoilu.
• junior.aalto.fi
