Pihalla!

PIHALLA! Tornion ydinkeskustan korttelipihojen kunnostusk채sikirja

KERROSTALOPIHA - KAIKKIEN ASUKKAIDEN KOHTAUSPAIKKA

28

SISÄLLYSLUETTELO .....1 Johdanto -Hyvän kaupunkiympäristön piirteet ..................................................1 Tornio -historiallinen meren ja joen pikkukaupunki ...............................................2 2 Tämän oppaan käyttö ..........................................................................................3 3 4-24 Kortit 1,a,1a, 2,b,2b,...,.................................................................................. 4-24

Piirteet&potentiaali pikkukaupungissa 1-8 14 1 Rauhallisuus: Asukkaiden tärkein alueen valintakriteeri.............

27 2 Turvallisuus: Tunne, joka saa liikkumaan ja osallistumaan.........

3 10 3 Vihreys: Vaikuttaa mielialaan....................................................

4 Siisteys: Helpoin tie viihtyvyyteen............................................4 13 5 16 5 Terveellisyys: Huomaamaton seuraus hyvästä ympäristöstä....

6 19 6 Viihtyisyys: Monen tekijän summa............................................

7 22 7 Paikallisuus ja identiteetti: Selkäranka ja kilpailuvaltti................

8 25 8 Osallisuus ja yhteenkuuluvuuden tunne....................................

Välineet a-h

+

a

a5 RAJA: Rajattomien mahdollisuuksien pihat................

b SUOJA: Pimeät paikat loistamaan..............................b 8 c 11 c KASVIT: Kalsea kiveys viheriöksi............................... d SIISTEYS: Takapihasta kaupungin keskukseksi.......d 14 e LIIKE: Passivoivasta ympäristöstä leikkien lenkiksi...e17 f KALUSTE: Autopihoista luovuuden kehdoiksi...... f 20 g 23 g PAIKKA: Mykät pihan puhumaan............................... h 26 h OMA: Tyhjät tontit täynnä mahdollisuuksia................

=

Esimerkit ja ideat 1a-8h 1a 6 1a Matinkadun korttelit: Yksityiset ja yhteiset paikat.....................................

2b

Tullin kortteli: Valo ohjaa ja turvaa...........................................................

2b 9

3c

Välikadun rinki: Vihreä on uusi must(a)!................................................

3c 12

4d

Rauhankadun ympäristö: Välittäminen rikastaa.....................................

4d 15

5e

Eliaksenkadulle liikuttavia paikkoja........................................................ 18

6f

Lukiokatu neljä: Kokeilusta koukuttaviksi keitaiksi...................................

6f 21

5

7g Avelanin talon ympäristö: Paikat, missä Tornio tiivistyy..........................

7g 24 8h Keskikatu 20: Kaupungin runsaudensarvi...............................................

8h 27

JOHDANTO Hyvän kaupunkiympäristön edellytykset Tornio on täynnä omia paikkoja, jotka vain odottavat löytämistään. Kaupunkikortteleissa ja kerrostalojen pihoissa on loppumattomat määrät hyödyntämätöntä potentiaalia. Pihat vaikuttavat suuresti ihmisten viihtyvyyteen, terveyteen, turvallisuuden tunteeseen ja yleisen ympäristön laatuun ja imagoon. Hyvän kaupungin kaikkine piirteineen tekevät kaupunkilaiset yhdessä. Tämä kirjanen on osoitettu Tornion kiinteistönomistajille, isännöitsijöille, taloyhtiöille, asukkaille, yrittäjille... eli kaikille Tornion Suensaaren ruutukaava-alueella toimiville ihmisille oppaaksi paremman kaupungin tekemiseen.

Nykyisessä monimutkaistuvassa ja moniäänistyvässä maailmassa nuoret perheet etsivät juuri Tornion kaltaisia pikkukaupunkeja, joissa elämä on yksinkertaisempaa: palvelurakenne on toimiva ja monipuolinen, työ ja vapa-ajan aktiviteetit lähellä ja ruuhkat kaukaista todellisuutta. Asuinalueita ja kotia etsiessään nuoret kiinnittävät entistä enemmän huomiota myös ekologisuuteen, mihin pikkukaupunkien keskustat tarjoavat oivallisen ulottuvuuden: voi asua kaupungissa, luonnon lähellä ja kaikki tarvittava on tavoitettavissa jalkaisin.

Suomi on täynnä tällaisia kaupunkeja, joten erottajaksi jäävät tarjolla olevat työt, osaaminen, vapaa-ajan mahdollisuudet ja paikan identiteetti. Näihin kaikkiin voimme välillisesti vaikuttaa myös tämän oppaan kautta.

Mikäli kiinteistössä on asuntoja sen piha-alueita koskee seuraavat määräykset, jotka on esitetty Maankäyttö- ja rakennuslaissa. Näiden kohtien toteutuminen on minimivaatimus pihojen toimivuudelta ja ne kannattaa aika-ajoin tarkistaa: Maankäyttö- ja rakennuslaki 155 § 1 mom.: Asuinrakennuksen yhteyteen tulee järjestää riittävästi ulkotilaa leikkipaikkoja ja oleskelualueita varten. Ne on turvallisesti erotettava liikenteelle varatusta alueesta. Tilojen riittävyyttä arvioitaessa voidaan ottaa huomioon myös lähiympäristön tarjoamat vastaavat tilat ja alueet sekä kiinteistöjen yhteiset järjestelyt.

Maankäyttö- ja rakennusasetus 56 §.: Kiinteistön jätehuoltoa palvelevien tilojen ja rakennelmien järjestämisessä tulee ottaa huomioon rakennuksessa harjoitettavan toiminnan laatu sekä mahdollisuus jätteen keräysvälineiden sijoittamiseen sen mukaan kuin asiasta erikseen säädetään. Tarvittaessa nämä tilat ja rakennelmat on aidattava tai muutoin suojattava palovaaran ja ympäristöhaittojen välttämiseksi.

4.3.1 Määräys Leikkipaikoille ja oleskeluun tarkoitettuihin tiloihin ja tällaisille alueille tulee asunnoista päästä vaivattomasti ja turvallisesti. Autopaikat, ajo autopaikoille, jätehuoltotilojen sijoitus ja huolto-ajo piha-alueella on järjestettävä siten, että niistä asumiselle ja piha-alueen muulle käytölle aiheutuva häiriö jää vähäiseksi.

Huolittu ympäristö ei ole pelkkä mukavuustekijä. Asuinalueen haluttavuuden ja kiinnostavuuden noustessa myös asunnon arvo nousee. Asunnon omistajana, sijoittajana ja yrittäjänä onkin tärkeää kiinnittää huomiota tekijöihin, jotka vaikuttavat potentiaalisten asukkaiden mielenkiintoon. Aina panostuksen ei tarvitse olla edes rahallista, pelkkä huolinta ja välittäminenkin voi oikealla tavalla vaikuttaa asujaimiston imagoon.

Huoneistomarkkinoinnin teettämässä kyselyssä nimittäin kiinteistövälittäjien mukaan merkittävin myyntihinnan laskuun ja myyntiajan pidentymiseen vaikuttava tekijä on pihan yleinen epäsiisteys* (96 % vastaajista).

Kyselytutkimus osoittaa, että hoidettu piha voi nostaa asunnon arvoa jopa 8-12 prosenttia ja nopeuttaa asunnon myymistä ratkaisevasti.

RAUHA

RAJA

AITA

Virheet pihan kallistuksissa ja vauriot pinnoissa voivat ajaa kalliisiin remontteihin kiinteistössä. Ennakoimalla tilanteet vältytään suurilta vahingoilta ja säästetään aikaa sekä rahaa. Oppaassa edellytämme seuraavien pienten toimenpiteiden tarpeen tarkistusta ja toteutusta jokaiselta kiinteistöltä keskustassa. Ne ovat yleisiä kiinteistön huoltoon, kunnossapitoon ja imagosta huolehtimisen toimia ja lisäksi edullisia ja nopeita tapoja kohentaa kiinteistön ilmettä ja houkuttelevuutta.

TURVA

SUOJA

TUTTU

TERVE

LIIKE

LEIKKI

SIISTI

EHJÄ

PINTA

VIHREÄ

KASVI

VILJELY

VIIHTYÄ

ISTUA

PAIKKA

Nostat kiinteistösi arvoa: A) kiinnittämällä huomiota tonttien rajaukseen, paikanmuodostukseen ja rauhallisuuteen aidoilla, katoksilla ja piharakennuksilla.

B) järjestämällä asialliset kierrätyspisteet kiinteistöön tai kortteliin aidaten tai katoksella.

C) huolehtimalla riittävästä säilytystilasta ulkoiluvälineille ja muulle pihan tarpeistolle rakentamalla pihavarasto tai muutoin järjestämällä lisätilaa.

D) huolehtimalla rakennusten, rakenteiden ja pintojen säännöllisestä huollosta, uudistamalla ja korjaamalla niitä tarpeen vaatiessa.

Muiden muassa näiden minimivaatimusten toteutuminen vaikuttavat ratkaisevasti kotien viihtyisyyteen, asuinalueiden terveellisyyteen lopulta myös ihmisten viipymään ja elinkeinojen menestymiseen alueella.

Ihmiset arvostavat eri asioita lähiympäristössään, ja pyrkivät hakeutumaan sellaisella alueelle, joka vastaa heidän toiveitaan ja tarpeitaan. Jokainen määrittelee itse, millainen on laadukas ja turvallinen elinympäristö, ja siksi on tärkeää päästä itse myös vaikuttamaan omaan elinympäristöönsä. Olisi kaikkien kannalta toivottavaa, että jokapäiväisessä elinympäristössämme laatua määrittelisi muukin kuin minimi. Tästä syystä esittelemme teemoittain kirjasessa lukuisia pihan parannukseen johtavia tekijöitä ja ideoita meiltä ja muualta. *Epäsiisteyden lisäksi myyntihintaan ja -aikaan vaikuttavat kielteisesti oleskelualueen huono kunto (35 %), leikkaamaton nurmikko ja pensaat (21 %), asfaltin huono kunto (21 %) sekä pihan epätasaisuus (20 %). Myös rikkinäiset laatoitukset ja laudoitukset vaikeuttavat myyntiä. http://www.huom.fi/tietoa/ajankohtaista/tiedote/2012/04/25/hyvin-hoidettu-piha-nostaa-kiinteist%C3%B6n-arvoa http://www.vyl.fi/ajankohtaista/ajankohtaista/nain-saat-pihan-ja-puutarhan-kevatkuntoon-ja-nostat-samalla-asunnon-arvoa/?target=19018&p=15

1

Leikkisyys; hauskuus; lasten tekemät veistokset; saari;

Tornio

- Historiallinen meren ja joen pikkukaupunki

Tornio on kaukaa tulleen silmissä puhtoinen pikkukaupunki, jossa kaikki on lähellä, jopa naapuri.

Ruotsin rajalla, pohjanlahden rannassa sijaitseva Tornio on parhaimmillaan idyllinen kansainvälinen pikkukaupunki höystettynä kaksoiskaupungin saloilla ja oikuilla. Marjametsät ja kalavedet ovat kävelymatkan päässä, jalka on valtakunnan rajalla ja pää katsoo tunturilappiin, muut Pohjois-Suomen kaupungit sekä laskettelumaastot ovat kaikki lähellä. Torniossa on valtavasti potentiaalia, mutta kuten aina, liian läheltä katsoen sitä on vain vaikea huomata ja nostaa arvoonsa. Pitkään kylät ja kaupungit ovat Suomessa poteneet suuruuden huumaa ja yrittäneet olla suurempia kuin ovatkaan. Nyt olemme viimein heräämässä näkemään, että pienikin on kaunista. Läheltä saatavat palvelut, paikallisuus, yksinkertaisuus, tunnistettavuus ja läpinäkyvyys ovat pikkukaupungin väistämättömiä piirteitä, joista kannattaa pitää kiinni. Ekologisuuden yhteisöllisyyden ja yksinkertaisuuden korostuessa ihmisten elämänvalinnoissa ja arvoissa, Tornion pikkukaupungin piirteet ovat valttikortteja.

urheilurata saaren ympärillä; koulut ja urheilukenttä keskellä; pienet korttelit; helppo hahmotettavuus ; keskiaika; puukaupunki; rajaton rajakaupunki; Torniojoki; Torniojokilaakso; peräpohjalaisuus; Ruotsi; taide; k ä s i t y ö ; k a l a s t u s ; lappilaisuus; s u o r u u s ; golf-rata rajan yli; k a u p u n g i n l a h t i , j o h o n s o r s a t p a k e n e v a t metsästykseltä; Meerin grilli; läheisyys; pohjoisuus, toinen maailmansota.

Elinvoimainen kaupunki vetää puoleensa ja siellä on tilaa sekä pienille että suurille toimijoille.

Torniolla on pitkät juuret kaupankäynnissä. Olen kuullut sanottavan että Torniossa ei käsitöitäkään ole osattu tehdä kun kaiken on voinut ostaa. Nyt tilanne on toinen sillä Torniossa koulutetaan vuosittain satoja osaavia taiteilijoita ja käsityöläisiä. Rajan läheisyys näkyy kuitenkin edelleen kaupan rakenteessa ja kaupunkikuvassa. Tornio-Haaparannassa pelkästään ostoksille tulee vuosittain noin kolme miljoonaa kävijää. Harva ostoksilla kävijä valitettavasti kuitenkaan etsiytyy kaupunkiin asti, puhumattakaan pohjoisen matkalaisista. Ostoliikenne on niin suuri, että kaksi pikkukaupunkia ovat jäädä sen alle.

Suuri pieni Tornio Maailmanhistorian merkittävimmät ja mielenkiintoisimmat kaupungit ovat syntyneet aina kahden alueen yhtymäkohtaan, markkinapaikoille, siltojen päihin, kahden maan tai toisistaan eroavan kulttuurialueen rajalle. Tornio on tällainen kaupunki ja sillä onkin juuret syvällä kulttuurisen sekä materiaalisen vuorovaikutuksen historiassa. Kauppapaikat ovat pyyhkiytyneet pois, mutta monen eri kulttuurin törmäyspisteen sävyt ja säröt elävät ihmisissä ja tulevat esiin taiteessa ja sen tarinoissa. Historia ja kaupungille tyypillinen pieni mittakaava on pyyhkiytynyt kaupunkikuvassa katujen pölyyn modernismin rakennusbuumin rynniessä kuvaan 1960-70 -luvuilla. Kaupungin suloinen korttelikoko on säilynyt merkkinä menneisyydestä, mutta talot ovat pitkälti samanlaisia kaikkien muiden Suomen kaupunkien kanssa. Tornion kaupunkikeskustan korttelien koosta johtuen pihat ovat suhteessa pieniä asuinrakennuksiin ja tilat viheriöille, varastoille tai oleskelualueille pihoissa ovat haastavan tiiviitä. Joissakin pihoissa näistä pikku-koloista ja paikoista on jo otettu kaikki irti ja ahtaudesta onkin tullut merkittävä osa kotoisuutta ja persoonallisuutta.

Mielenkiintoisimmat asiat syntyvät siellä, missä vastakohdat kohtaavat ja ristiriitaiset asiat hakevat sointuja keskenään. Torniossa näitä elementtejä on niin, että kateellisimmalle tulee hätä. Nyt on se hetki paikallisten olla ylpeitä perinnöstään ja rikastaa sitä.

2

PUUTARHAKATU

Tämän käsikirjan käyttö

I

5e II

II II II

I

I

I

IV

I I

II

I

LAIVURINKATU I

I

II

V

I IV

A

VI

E PT

I EK

N

I PU

ST

O

I

I

II

I

KAUPPAKATU

HALLITUSKATU

III

II

I

7g

I

II

I II

IV

IV

II

KESKIKATU

III

III

I

III III

I

8h

III

II

V

III

III

III

V

I

II

JÄÄKÄRINKATU III

III

II

I

V

4d

III

I II

I

I I

III

III

III

I II

II

IV

HALLITUSKATU

I

VÄLIKATU

RAUHANKATU

I

PU

3c

II

ELIAKSENKATU

TORIKATU

L FE

N XI

III

IV IV

O ST

Esimerkit & Ideat

Piirteet ja välineet

III

I

IV

IV

Välineet

+

Välinekortteihin on teemojen mukaan kartoitettu kaupungin ongelmapaikat, joista sitten on kuvina poimittu muutamia tyypillisiä esimerkkejä ja väljästi annettu niille yksinkertaisia, mutta yksiselitteisiä parannusehdotuksia. Ohjeita voi pitkälti soveltaa ristiin teemojen välillä.

Kaikki neuvot ja vinkit on annettu käytettäväksi.

I I

I

III

Piirteet ja potentiaali pikkukaupungissa

IV

III IV

IV

1a-8h

IV

V

III

1-8

I

I

II

I

a-h Hyvän kaupunkiympäristön peruspiirteet teemoineen eriteltyinä.

Innostavia pieniä suuria esimerkkejä läheltä ja kaukaa.

XI

III

6f 2b V

II II

LÄNSIRANTA

I

LÄNSIRANTA

VIII

VIII

LUKIOKATU

1a

V

I

ELIAKSENKATU

MATINKATU

SATAMAKATU

I

Kaupunki, pienikin on monikerroksinen kokonaisuus, jonka laatutekijöitä ei voi täysin yksilöidä saati osoittaa suoria syy- ja seurausketjuja vaan, jossa useat asiat ovat riippuvaisia toisistaan.

Kuitenkin asukastutkimuksien ja käytännön kokeilujen perusteella on mahdollista osoittaa tiettyjä tekijöitä, jotka edesauttavat toimivan ja arvonsa säilyttävän kaupunkiympäristön kehittymistä.

Nämä elinympäristöön vahvasti vaikuttavat tekijät ovat paitsi fyysisiä rakennettuja elementtejä ja niiden välittämiä vaikutelmia, arvoja sekä mahdollisuuksia (rauha, viihtyisyys & terveellisyys, turvallisuus..) mutta ne ovat, yhtä kaikki, myös sosiaalisia toimintamalleja ja rakenteita. Nämä tunnetut piirteet nivoutuvat toisiinsa ja yhdessä vaikuttavat siihen millaiseksi ympäristö ajan saatossa muovautuu ja minkälaisen arvon se asukkaiden sekä vieraiden silmissä ja käsissä saa. Tässä käsikirjassa kyseiset piirteet on koetettu kuvata ja jaotella tekijöihinsä, jotta Tornion kaltaisessa kaupungissa ympäristöä osaltaan rakentava ja käyttävä kadunkulkija, kiinteistökehittäjä, omis-taja ja suunnittelija voisi ymmärtää kuinka suuri merkitys jokaisella yksityiskohdalla on siinä, minkälainen kokonaisuus Tornio kaupunkina on ja millaista tässä kaupungissa on asua, elää ja asioida.

=

Näissä kappaleissa on esitetty kuhunkin piirteiseen liittyvä potentiaalinen kortteliesimerkki Torniosta. Käsikirjassa esitettyjä välineitä soveltamalla saadaan luotua kaupungista entistäkin laadukkaampi, viihtyisämpi ja vetovoimaisempi kokonaisuus.

Kullakin sivulla on paikasta esitetty suunnitelma sekä näkymä muutosideoineen.

Näitä esimerkkejä ei ole tarkoitettu luettavaksi kirjaimellisina suunnitelmina, vaan innostavina esimerkkeinä, joiden pohjalta voi oman pihansa kohennusta lähteä ideoimaan.

Käytäntö välinekorteissa 1. Miten toimia; Sekä hyvin käytännönläheisiä kansalaisaktiivisuuteen perustuvia esimerkkejä, että myös kaikki yhtiökokousten sekä kaikki lain kaavat toteuttavia etenemisvinkkejä.

2. Faktat; Tietoa ja todellisuutta kerättynä aiheesta.

3. Taustaa ja tekijöitä; Linkkejä, lähteitä ja esimerkkikohteita onnistuneista toteutuksista teemoittain.

4. Vaihtoehdot; Ideioiden pohjaksi esitettynä erilaisia keskenään hyvin eri mittakaavan toteutustapoja. Hyvään tulokseen ei ole yhtä ainutta tietä: Voi vähän siivota, voi tehdä pientä pintaremppaa, voi sijoittaa pikku hiljaa yksittäisiin elementteihin tai edetä jatkuvana prosessina, voi pistää omat ja naapurin nurkat kerralla kuntoon, voi käyttää ammattilaista, voi tehdä talkoita, voi hakea rahoitusta, voi irrottaa varoja yhtiövastikkeesta, voi hakea lainaa, voi tehdä ravintolapäivän varainkeruuksi. Tässä esimerkkejä eri mittakaavoista, jonka kautta pihan parannusta voi ajatella: Pieni mittakaava - vähäiset investoinnit, vähäinen muutos alkuperäisiin ratkaisuihin, ehdotetaan minimitoimenpiteeksi kaikissa keskustan kiinteistöissä. Korjailu, siistiminen, rakennusten sekä pihamaan pintojen huolto ja hoito. Tähän kuuluvat myös mahdolliset aitarakenteiden huolinnat, roskakatokset, grillit, leikkikalusteet, niiden korjaaminen tai hankinta aiemman puuttuessa. Esteettömyys, valaistus ja pihan yleinen turvallisuus tulee tarkistaa. Muutaman viher-, oleskelu- tai taide-elementin, lisääminen pihaan lisää tuntuvasti viihtyisyyttä.

Toiminnallisuuden muutos/ pihan uudelleen järjestely - pihoja ajatellaan uudella tavalla "omina paikkoina", jotka voivat tuottaa lisäarvoa ympäristöön. Pihojen järjestelyä ja toimintaa mietitään koko korttelin ja jopa koko keskustan mittakaavassa, innostetaan asukkaita mukaan ideoimaan, vaihtoehtoina esitetään esimerkiksi: a) Yhteistilojen muutoksia kokonaisuuksittain, parannuksia: leikkikalusteet, oleskelu ja jätealueet, paikoitus, yhteispihat ja yhdistetyt korttelien toiminnot. b) Uusien tarve- ja asukaslähtöisten toimintojen tuominen sisäpihoille. Esimerkiksi kortteliviljelyn tukeminen, on halpa ja asumisen laatua suuresti lisäävä toimenpide.

Teemapihat, toiminnalliset pihat, korttelikummit ja korttelitaide.

Pihan ja tilojen käyttötarkoituksen muutos - vaatii investointeja, ehkä myös kaavamuutoksen, mutta saattaa tuottaa myös lisätuloja. a) Täydennysrakentaminen b) Kaupallisten aktiviteettien ulottaminen myös sisäpihoille, tapahtumakäytön väliaikainen mahdollistaminen c) Autopaikoituksen uudelleen järjestely, sen korvaaminen muilla toiminnoilla d) Asukastuvan, myymälöiden ja taiteilija-ateljeiden sijoittaminen keskustakortteleiden tyhjiin tiloihin. Autotallien muuntaminen vuokrattaviksi liikehuoneistoiksi.

Lähteet Käsikirjan ohjeet ja esimerkit on kerätty aiheen asiantuntijoiden, oppaiden ja organisaatioiden sivuilta. Lähdemateriaalin tiedot on esitetty suoraan tekstin yhteydessä, jotta lisätiedon etsiminen olisi helppoa ja yksinkertaista. Kuvamateriaali on koottu inspiroivista tuotteista ja toimintamalleista ja niin ikään lähteet esitetty suoraan kuvien yhteydessä. Mikäli tekijästä ei erikseen ole mainintaa kuvan yhteydessä, se on tekijän käsialaa. Kaikki tekijän itse tuottama aineisto on vapaasti hyödynnettävissä ei-kaupallisiin yleishyödyllisiin tarkoituksiin.

3

Aita voi olla istuin ja istuin aita. Aita voi olla taidetta. KUVA: Leikkikentän aita.

Tejo Remy.

1 1 RAUHALLISUUS/ RAUHALLISUUS/ Asukkaille tärkein Asukkaille tärkein alueenvalintakriteeri alueenvalintakriteeri P e r u s /P a k o l l i s e t

Rauhallisuuden kokemista voidaan edistää hyvin monenlaisilla ratkaisuilla, kuten rakennusten sijoittelulla, kasvillisuudella ja liikenteen rauhoittamisella asuinalueen sisällä. Sosiaalinen turvallisuus vaikuttaa myös rauhallisuuden kokemiseen. KUVAT: Selkeästi määritelty julkisen ja yksityisen raja takaa rauhan vilkkaassakin paikassa. Piha-aita, Rajakatu Tornio; Pihaa voi rajata onnistuneesti rakennuksinkin. Länsiranta 3, Tornio.

Helposti hahmotettava yksityisen tilan raja luo viihtyisyyttä ja turvallisuutta pihaan ja selkeyttää katutilaa.

KUVA: Kevyenliikenteenväylä on erotettu terasseista pensain. Kortepohja, Jyväskylä 2013.

Keskikatu

Materiaalivalinnoissa voi käyttää luovuutta ja hakea inspiraatiota vaikka historiasta. KUVAT: Savitiiliaita kaupungin keskustassa. Sturovo, Slovakia 2011; Persepolis, muinaisen saviaidan elementtejä. Diane Stocklin, Iran, 2008.

Väripintojen, materiaalien ja tekstuurien muutoksilla voidaan jo rajata ympäristöä ja pilkkoa sitä helposti hahmotettaviin toiminnallisiin kokonaisuuksiin.

Katumaalaukset ja istutusruukut ovat edullinen vaihtoehto rajauksien toimivuuksien testaamiseen tai väliaikaisien leikki- ja liikunta-paikkojen luomiseen.

KUVAT: Sisäpiha Kööpenhaminassa, Bryan Boyer 2012. www.helsinkidesignlab.org; Betonikiveys, nurmikko, hiekoitus.

Viherrakentajien verkkosivut, 2013. www.puutarhaunelmia.fi

Rauhallisuus

on suomalaisten asuinaluevalintoihin ylivoimaisesti eniten vaikuttava piirre (Strandell 2004, 123 ja 131,). Tämä käy ilmi asukasbarometreista vuosi toisensa jälkeen. Yleisesti meluttomuus ja naapurittomuus yhdistetään rauhallisuuteen (Strandell 2004, 123 ja 131,), mutta myös tiiviissä liikenteeltään vilkkaassa kaupunkirakenteessa voidaan löytää keinoja rauhallisen ympäristön luomiseksi. Merkittävä rauhallisuuden kokemusta edistäviä asioita ovat liikenteen rauhoittamisen lisäksi sosiaalisen turvallisuuden kokeminen asuinalueella. Myös kasvillisuus vaikuttaa positiivisesti rauhan kokemiseen ympäristössä. Sitä vastoin turvattomuus liikkua iltaisin ulkona, liikennemelu ja päihtyneiden aiheuttamat haitat vähentävät rauhallisuuden kokemusta. (Strandell 2004, 123 ja 131). Välineitä rauhallisuuden lisäämiseen ovat paitsi positiivinen sosiaalinen kontrolli, joka syntyy omien alueiden tunnistamisen myötä myös visuaalisen sekä äänellisen hälyn rajaaminen pois erilaisten fyysisten esteiden avulla.

Asukasbarometri: www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=120388 Rauhallisuutta Suensaaren ruutukaavassa on jo pyritty lisäämään rajoittamalla liikennettä katualueilla iltaisin, mutta myös muita keinoja rauhallisuuden lisäämiseksi on olemassa.

Asuinrakennuksen pihaan kuuluvan ei-kenenkään -maan tunnistaminen ja rajaaminen omaksi asuinpihaksi vähentää ylimääräistä liikennettä ja ilkivaltaa pihoilla. Yksityisyyden ja pihojen viihtyisyyden lisääntyminen puolestaan kasvattaa pihojen tarkoituksenmukaista käyttöä ja syrjäyttää häiriötä aiheuttavat toimet. Häiriötä tuottava liikehdintä ja ilkivalta eivät myöskään viihdy alueilla, joissa korttelialueet ovat aktiivisessa käytössä ympäri vuorokauden. Kun lähiympäristöä huolletaan ja pidetään arvossa, myös levottomuus, ilkivalta ja häiriötekijät vähenevät.

Metalliverkko- ja teräsputkiaidat ovat olleet paljon käytetty tapa rajata omaisuutta ilman, että näkyvyys katkeaa.

Niiden valitettava puoli on kylmä kalterimainen vaikutelma ilman, että syntyy yksityistä rauhallista tunnelmaa pihaan. Jos aidan muutosta mietitään, puu on lämmin, inhimillinen materiaali ja se useimmiten tarjoaa enemmän näkösuojaa kuin metalliverkko. Urbaanissa ympäristössä metalli ja kivi ovat toki luontevia vaihtoehtoja ja nykyään varsinkin teräsaidoista löytyy myös yksityisyyttä tarjoavia vaihtoehtoja. Viihtyisyyttä ja näkösuojaa voidaan myös luoda edullisesti esimerkiksi istuttamalla kasvillisuutta, vaikka villiviiniköynnöstä aidan vierustalle tai punomalla tarkoitukseen sopivaa nauhaa aitaan.

Aidan hauskuutta ja monimuotoisuutta voi ruokkia pinnan pystyja vaakajaoin, rytmittämällä tai rajaamalla pinta kahteen eri materiaaliin.

KUVAT: Kaksi erilaista porttirakennetta Rantakatu, Tornio; Muotoiltu orapihlaja-aita kehystää pihan sisäänkäyntiä, vanha Tornio.

Pollarit ja kadunkalusteet ovat tapa rajoittaa liikennettä. Paikan rajaamisessa voi toki käyttää luovuutta ja uusiakin elementtejä. Neulegraffitit ovat kiltti tapa osoittaa mieltä kadun elävyyden puolesta. KUVAT: Magda Sayeg Yarn Bombing -Knitted Grafitti, 2009; Ladies Fancywork Society, 2013.

Rajat/

Oman alueen, yksityisen ja puoliyksityisen, rajaamisen keinoja on lukemattomia.

Esimerkiksi puut, materiaalimuutokset, istutukset, valot ja pollarit antavat hienostuneen merkin tontin rajapinnasta, mutta eivät välttämättä täysin suojaa näkyvyydeltä tai estä kulkua. Tällaiset pelkästään visuaaliset rajapinnat ovat yllättävän tehokkaita keinoja oman alueen merkitsemiseen ja saattavat hyvin suunniteltuina ja toteutettuina jo sellaisenaan riittää turhan liikenteen ja häiriön poissa pitämiseen.

Aidat/ Pihat, niiden portit ja aitaukset vaikuttavat voimakkaasti kiinteistön imagoon, ne ovat sen käyntikortti ja kasvot siinä missä rakennusten julkisivukin. Perinteiset puiset aidat ovat varsinkin historiallisissa kaupungeissa luontevia puskureita yksityisen ja yleisen välillä. Puuaitojen korkeus on 1800-luvun lopun rakennusjärjestyksissä ollut jopa 2-3 metriä ja pihaan käynti on tapahtunut portin tai katuaidan lävitse. Korjauskortisto, aidat: www.nba.fi/fi/File/108/korjauskortti-15.pdf Toimiessaan täydellisinä näköesteinä korkeat aidat muodostavat lähes huonemaisia paikkoja pihan puolelle. Suurina pintoina korkeat aidat voivat vaikuttaa määrävästi katutilan luonteeseen ja siksi ne on suunniteltava mielenkiintoisiksi. Niiden pinta on jaettava, koristeet sekä elementit suunniteltava ja rytmitettävä alueen rakennusten ja korttelin ilmeeseen sopivaksi. Aidan rakentamista varten vaaditaan kaava-alueella toimenpidelupa.

Täydennysrakentaminen ja piharakennukset/

Myös täydennys-rakentamisella voidaan rajata tilaa onnistuneesti. Lisääntynyt asukasmäärä lisää sosiaalista valvontaa ja monipuolistaa alueen sosiaalista rakennetta ja sitä kautta rauhoittaa sitä. Lisärakentamisella syntyneillä tuloilla voidaan rahoittaa korjauksia ja parannuksia, jolloin alueen yleinen ilme sekä arvo kohenee.

Käyttötarkoituksensa ohella piharakennukset toimivat myös yksityisyyden suojana, suodattavat ääntä sekä toimivat pihaa jakavina elementteinä.

Korttelien rakenne/

Historiallisen kaupungin rakenteeseen kuuluu se, että kadulla päärakennusten edustamat pienehköt korttelit jakautuvat tontin puolelta talousrakennusten rajaamiin tiiviisiin pihapiireihin. Suensaaren ruutukaavassa korttelit ovat keskiaikaisen kaavan mukaan pieniä, mutta vain muutama piha ja rakennus noudattelevat enää luontevasti tätä pienipiirteistä rakennetta. Suurin osa korttelien rakennuksista on 1950-luvulla tai myöhemmin tuon ajan periaattein rakennettuja ja rajattuja. Näinpä ongelmaksi usein muodostuu pihan pienuus suhteessa rakennuskantaan ja se, ettei tontti eikä katutila hahmotu tavallisen keskustan umpikorttelin tapaan ja kaupunkirakenteesta tulee epämääräinen. Katuja ja tontteja rajaavat kestävyytensä ja edullisuutensa vuoksi niin Torniossa kuin monessa muussakin kaupungissa perinteiset puolitoistametriset metalliverkkoaidat. Nämä aidat estävät kulkemisen katkaisematta pihanäkymiä. Samalla aidat kuitenkin luovat ympärilleen kylmän ja vihamielisen tunnelman sen sijasta, että muodostaisivat miellyttävää oleskelutilaa pihoille saati rajaisivat katutilaa.

Vaikka keskiaikainen tiivis, matala ja aidattu riitelee modernismin avarien puutarhapihojen kanssa, on keskustamaisen luonteen ja yksityisyyden tunteen tarjoamisen kannalta perusteltua aidata kortteleita kadulle päin metalliverkkoaitaa ehkä matalammalla mutta paremmin peittävällä rakenteella. Sitä vastoin tontin rajojen osalta korttelien asukkaat ja omistajat voisivat jopa pohtia, onko naapureilta aidoin suojautuminen ja tontin fyysinen merkitseminen enää tai tarkoituksenmukaista. Pihoja ja pihatoimintoja yhdistelemällä saataisiin enemmän käyttökelpoista tilaa ja yhteisiä toimintoja pienemmin kustannuksin.

4

a / Rajattomien mahdollisuuksien pihat

KA IN AT

KA EN KS

TU

IA

KA

EL

IN

TU

KA IT HA

TU

RA

LÄ NS IR AN TA

AT OK KI LU

7g

Kuinka toimia?

Yhteispiha & jaetut toiminnot ● Kokoa korttelin taloyhtiöiden hallitukset ja innosta ihmiset mukaan hankkeen ideointiin. Mihin aiemmin mahdottomiin parannuksiin olisi varaa yhteisellä piharemontilla ja jaetuilla tiloilla? ● Ota yhteys viranomaisiin. Maankäyttöja rakennuslain mukaan myös kaupungin rakennusvalvontaviranomainen voi edistää asiaa yhdenkin kiinteistönomistajan aloitteesta (§164). ● Lain ympäristöhoitoa koskevassa säädöksessä viranomainen voi määrätä korttelialueen käyttöä koskevasta uudelleenjärjestelystä ja kuntoon saattamisesta lähinnä vanhoissa jo rakennetuissa kohteissa, joissa pihaolot ovat puutteelliset (§ 167). (Mansikka. 2006)

Aitarakenne & tontin rajat

LL

3c

U

KA

TU

IN

KA

ÄR

US

ÄK

LL

U

US

KA EN KS

AT

IA

IK

EL

SK

IT

JÄ

TU

KA

TU

LI

APTEEKINPUISTO

HA

RA UH AN KA TU

UR

KA UP PA KA TU

KE

KA LL EN KA TU

IV

TU

M

KA

LA

VÄ

LÄ NS IR AN TA

SA TA MA KA TU

TU

a

TO

U LK PO O E USFELIXINPUISTO M

PUU TAR HAK ATU

PU UT AR HA KA TU

RI

U AT UK UL KO

TU

TU KA PA UP KA

U AT NK RE A SA EN SU

AI

TT

AITTAKENTTÄ

AK

EN

TÄ

NP

OL

JA

KU

KA TU Kirkko

● Selvitä yhteistyössä naapureiden ja kaupungin kanssa, missä tontin raja kulkee ja mitkä ovat laillisia tontin liittymiä.

Harkitse edes tontin liittymien asiallista merkitsemistä turval-lisuussyistä. ● Tilaa tai laadi aidalle asianmukainen suunnitelma ja hae toimenpidelupa kaupungin rakennusvirastolta: www.tornio.fi/index.php? p=Toimenpideluvanhakeminen

Laskelmia: Helsingin Careliasuurkorttelin puistopiha

Faktat

● 2/3 vähemmän jätteen keräyspisteitä ● suurpihan kunnostus maksaa itsensä takaisin kymmenessä vuodessa kiinteistöhuollon, jätehuollon ja isännöinnin yhteisratkaisuista saaduilla säästöillä (50 000 euroa vuodessa) ● koska ylläpitokustannukset laskevat, yhtiö-vastiketta voidaan jopa laskea ( Mikko, 2006)

Aita kaava-alueella vaatii toimenpideluvan!

Esimerkkejä toteutuneesta Kirjallisuudessa: Sisäpihat: kantakaupungin kaunottaret.

Arrakoski-Mäkinen, Katriina; Pihoja ihmisille: kivikorttelien vihreät keitaat. Mansikka, Mikko, 2006 Internetissä: Yhteispihat Helsingin Arabianrannassa: www.arabianranta.fi/asuminen/yhteispi hat/ Tukholman kaupungin pihankunnostusopas asukkaille: www.hsb.se/polopoly_fs/1.64187.12664 97628!/gardspraktika%201,93% 20mb.pdf

KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS: AIDAT JA ISTUTUKSET Aidan tulee materiaaliltaan, korkeudeltaan ja muulta ulkoasultaan soveltua ympäristöön. Aidasta tai istutuksista ei saa aiheutua haittaa naapurille, liikenteelle eikä kadun kunnossa- ja puhtaanapidolle, eivätkä ne saa rajoittaa näkyvyyttä liikennettä vaarantavasti.

Asemakaava-alueella aidan maksimikorkeus on 1,6 m. Kasvillisuusaidan (Pensas- tai puuaita) korkeuden osalta ei ole rajoituksia, mutta se tulee pitää hoidettuna ja yleisilmeeltään siistinä.

Aidan tekee ja pitää kunnossa tontin tai rakennuspaikan haltija. Tontille tai rakennuspaikalle rakennettava aita tulee sijoittaa siten, että se on piha-alueiden järjestelyjen kannalta tarkoituksenmukainen ja huollettavissa.

Rakennusjärjestys kaupungin sivuilla: www.tornio.fi/index.php?p=ka200118

● Hanki aidalle ammattimainen rakentaja/ pystyttäjä niin varmistat kestävyyden.

Jaetut toiminnot - ahtaasta kotoisa Pihan voi tonttien välistä rajata aidan sijasta piharakennuksilla, istutuksilla, pergoloilla tai vaikka leikkialueella ja näin tuoda tarvittavaa tilaa ja toimintoja ahtaaseen pihaan. Kun toiminnot valitaan ja kustannukset jaetaan koko korttelin kesken, saavat kaikki enemmän.

J

Eriasteiset tavat jakaa pihaa: Täysin avonainen yhteispiha, pihojen välillä selkeä rajaus tai yhteiset toiminnot keskellä jakamassa visuaalisesti tilaa.

Onnistunut yhteispihaprojekti pelasti ennestään pahamaineisen slummin.

Kars Alfrink, Flickr: Nørrebro courtyard.

Tyhjä tontti. Ehdotetaan väliaikaista käyttöä ja rajaamista esimerkiksi kadunkalusteilla ja istutusastioilla (katso Asukaspuisto h-kortti). Yleisesti alueen tontit on rajattava niin, että kevyenliikenteen väylät ja liittymät erottuvat muista väylistä.

Tilan jakamisen tapoja on erilaisia. Onko tämä mielestänne onnistunut sellainen?

Yksityisen ja julkisen raja selväksi, omistajuuden osoittamisella saataisiin arvoa tällekin pihalle. Lisäksi selkeys toisi visuaalista rauhaa katukuvaan.

VAIHTOEHTOJA

●viitteellisesti rajatut tontit ●jaetut toiminnot ●rakenteellisesti rajatut tontit ●kadulle avoimet pihat ●kadulta rajatut pihat ●näkösuojatut pihat ●yhteispihat ●puuaidat ●metalliaidat rajattu tontti, ●pensasaidat avoimet pihat ●pollarit ●muuratut aidat ●puurivit rajattu tontti, visuaalisesti rajatut pihat ●istuskeluaidat ●maanpinta ●seinäpinnat piharakennuksin rajatut pihat ●valopinnat ●maalipinnat ●kiveykset erilaiset yhdistelmät

Torniossa on paljon tiukkoja nurkkia. Ne kannattaa joko ottaa käyttöön joko rauhallisina oleskelunurkkina tai hyödyntää yhteispihoissa laajennettuna tilana.

5

1

1a / RAUHA_RAJA_AITA Matinkatu - Yksityiset ja yhteiset paikat

10ap

I

pyöräkatos

II

II vierasmaja jäteaitaus

kuivaus viljelypiha tomutus kasvihuone

pergola/ patio huvimaja

5ap

jätekatos

grillikatos

I

III

kiikku pyöräkatos

IV

Vaihtoehtoisia tapoja rajata: penkit, istutukset, pollarit, piharakennukset, pergolat, puut, pihan huonekalut

Kulkualueiden ja toimintojen rajaus rauhoittaa näkyvää ja kuuluvaa ympäristöä.

Tässä pihassa osa autoista siirretään katuparkkiin ja sillä tavoin saavutetaan rauhallisempi ja tilavampi piha. Myös kadunäänet rauhoittuvat. Kun katutila on autojen ja pollarien myötä rajatumpi, ajonopeudet alenevat.

Pihojen kulkualueet rajataan selkeästi nurmi- ja oleskelualueista ja näin rauhoitetaan oleskelulle osoitettuja paikkoja ja puoliyksityisiä pihoja liikenteeltä.

Eriasteiset tavat jakaa pihaa: Yhteiset toiminnot keskellä, pihojen välillä selkeä rajaus tai täysin avonainen yhteispiha.

Vihreys - ja rauhoittavat materiaalit: Ääntä absorboivat pihan pinnoitemateriaalit kuten nurmi ja hiekka rauhoittavat tunnelmaa ja vähentävät hälinää pihalla.

6

M yh

2 TURVALLISUUS

Opastekyltti.

Budapest, Unkari 2011.

Tunne, joka saa liikkumaan ja osallistumaan

Varoitukset kertovat huolesta ja välittämisestä.

Positiivisten opasteiden avulla kaupungin etäisyydet ja paikat saattavat aueta uusin tavoin vakiasukkaalle ja vieraskin voi löytää sisälle kaupunkiin. Guerilla Wayfinding (Sissiopasteet), Walk Raleigh; Tornio, varoituskyltti.

Pitkät, mykös, valvomattomat seinämät luovat turvattomuuden tunteen kadun kulkijalle, oli kyse sitten talon seinästä, aidasta tai vaikka tiheästä kasvustosta.

Copenhagen, Asbjørn Skou

Copenhagen, Asbjørn Skou

Pihan polkujen ja reittien selkeä valaisu parantaa sekä turvan tunnetta että pienentää tapaturmariskiä.

Gotha-valaisin, Massive, Kuva: Blogi Talo lintulaan, 2013.

Epämääräiset, huonosti hoidetut pihat ja tontit lisäävät turvattomuuden tuntua jokapäiväisessä elämässä.

Lapset ja lasten leikit ovat merkittäviä sensoreita ja kertovat hyvästä ympäristöstä. Ne paikat, joissa vanhukset ja lapset voivat hyvin ja pystyvät turvallisesti liikkumaan, ovat kaikille elinkelpoisia.

Jos lapset eivät viihdy tai heitä ei uskalla päästä pihalle, eivät aikuisetkaan voi hyvin. Kuva.

Szentendre, Unkari.

Luottamus ja tuttuus luo turvallisuuden tunnetta, jossa kaupunkilaiset uskaltavat tuoda oman panoksensa ympäristön laatuun. KUVA: Jyväskylän Kankaan entisen paperitehtaan alueen yhteisöllisen puutarhan elonkorjuujuhlat 2013.

Pimeällä uhkaavilta tuntuvien paikkojen valaisu lisää tuntuvasti turvallisuuden tunnetta.

Kilpisen silta, Jyväskylä, valaistus,brysseliläinen Gad Giladi, 2003. Kuva Juhana Konttinen

Turvallisuus

on tunne, joka saa liikkumaan ja osallistumaan. Tutkimusten mukaan kaikkein turvallisimpia ovat alueet, joilla ihmiset liikkuvat ja viihtyvät. Kun ihmisellä on turvallinen ja luottavainen suhde ympäristöönsä, tämä myös käyttää sitä.

Asukkaiden käyttäessä pihaansa monipuolisesti pitkin päivää, ympäristöön syntyy niin sanottu epävirallinen sosiaalinen kontrolli, jossa ihmiset tieten tahtoen käyttäytyvät sosiaalisten normien mukaisesti toistensa läheisyydessä. Tämä lisää luottamusta, viihtyisyyttä, siisteyttä ja turvallisuuden tunnetta asukkaiden kesken sekä yleisesti alueella. Kyseisen positiivisen syklin edellytykset luodaan sekä fyysisillä, että sosiaalisilla tekijöillä. Hyviä turvallisen ympäristön indikaattoreita ovat lapset, nuoret ja vanhukset. Jos näillä ihmisryhmillä on mahdollisuus liikkua itsenäisesti ja turvallisesti pihapiirissä, silloin ympäristön voidaan sanoa toimivan kaikkien muidenkin osalta.

Fyysinen turvallisuus pihoissa tarkoittaa esteettömiä selkeitä liikkumisväyliä, joiden materiaalit on valittu oikein: Kulkuväylien pinta ei aiheuta kompastumisen tai liukastumisen vaaraa sateellakaan. Pihamateriaalien tasoerot on merkitty selvästi esimerkiksi riittävin kontrastein, jotta heikkonäköisetkin pystyvät lukemaan ympäristön muutoksia. Turvallisuus tarkoittaa myös pihoja, joissa jalankulku ja ajoväylät on erotettu toisistaan ja autojen näkyvyys ja turvallinen poistumistie kadulle on varmistettu. Piha on sopivasti valaistu niin, että valo ohjaa tietä, muttei häikäise.

Pihan talvikunnossapito on asiallinen ja hiekoitusastia lähellä käyttäjää. Leikkialueet ovat sopivan näköyhteyden päässä kodista, riittävän etäällä liikenteestä ja hyvin erotettuja pihan huoltoalueista.

Autoliikenteen

ja parkkipaikat voi rajoittaa kokonaan pihasta pois ja tällä tavoin lisätä turvallisuutta sekä pihoilla, että kaduilla.

Kadunvarsiparkkeerauksella vältytään riskialttiilta pihasta poistumisilta ja peruutuksilta tontilla ja liikenteen nopeutta saadaan spontaanisti hallintaan kaduilla. Näkymäakselin kapeneminen saa autonkuljettajat tiedostamaan ympäristön ja hidastamaan nopeuttaan.

Turvattoman tuntuisissa

paikoissa voidaan turvallisuutta lisätä kiinnittämällä huomiota valaistuksen laatuun ja määrään. Valaistus on ratkaisevassa roolissa onnettomuuksien ja rikollisuuden ehkäisyssä. Sen huolellinen järjestäminen on erityisen tärkeää kulkuväylillä ja kohtaamispaikoissa eli risteyksissä sekä porttikongeissa. Aina parannus ei tarkoita valon määrän tai sähkönkulutuksen lisääntymistä vaan hyvää lopputulokseen voidaan päästä samalla wattimäärällä pelkästään kohdennuksia uudelleen miettimällä. Valon sävyllä ja määrällä voidaan ratkaisevasti vaikuttaa pihan tunnelmaan ja identiteettiin, mikä on tärkeää etenkin meillä pohjoisen pimeässä ja karussa talvessa. Liian kirkas silmiin ohjautuva valo voi sitä vastoin häikäisyllään aiheuttaa vaaratilanteita. Väärin kohdennettu kova valo myös vähentää viihtyisyyttä ja turvallisuuden tunnetta pihalla.

"Epävirallisen sosiaalisen kontrollin

voi määrittää ihmisten luontaiseksi taipumukseksi valvoa toistensa tekemisiä. Muiden ihmisten läsnä ollessa ihmisillä on yleensä taipumus pyrkiä käyttäytymään lainkuuliaisesti ja yleisesti hyväksyttyjen sosiaalisten normien mukaan." http://lahellakaupungissa.fi/paikat/katu/pelottava-katu/turvallinen-katu/

”

SOSIAALISESTI TURVALLINEN ELINYMPÄRISTÖ >Rakennettu ympäristö voi edistää osaltaan sitä, että perusturvallisuus ja elinolot ovat kaikilla kunnossa. Suunnittelun keinoin voidaan pyrkiä edistämään positiivisia kohtaamisia ja suvaitsevaisuutta ihmisten välillä ja ehkäistä ongelmien keskittymistä tietyille alueille.

RIKOKSIA JA ILKIVALTAA EHKÄISEVÄ ELINYMPÄRISTÖ >Ympäristö voi osaltaan vähentää rikostilaisuuksia, luoda välittämisen ilmapiiriä ja parantaa turvallisuudentunnetta. Miellyttävä ja turvalliseksi koettu alue on houkutteleva paikka myös liiketoiminnalle. Monipuolinen toiminta ja ihmisten viihtyminen luo turvalliselta tuntuvaa vilinää.

TAPATURMIA EHKÄISEVÄ ELINYMPÄRISTÖ >Hyvän suunnittelun, taitavan toteutuksen ja huolellisen ylläpidon ansiosta rakennetussa ympäristössä voivat turvallisesti toimia kaikenlaiset ihmiset. Turvallinen ja toimiva ympäristö pienentää tapaturma- ja onnettomuusriskiä ja kannustaa omatoimisuuteen.

LIIKENNETURVALLINEN ELINYMPÄRISTÖ >Turvallinen lähiympäristö, toimivat kulkuyhteydet ja kohtuulliset liikennemäärät edistävät turvallisuutta rakennetussa ympäristössä, jossa katutilaa käytetään muuhunkin kuin vain siirtymiseen paikasta toiseen. Liikenneympäristön pitää palvella hyvin erilaisia tarpeita ja monipuolista liikkujajoukkoa.

ELINYMPÄRISTÖN LAATU >Turvalliseen ympäristöön pyrkiminen ei ole ainoastaan uhkien ja vaarojen poistamista ja torjumista, vaan myös elinympäristön laadun tavoittelua. Monet keinot, joilla pyritään ympäristön laadun parantamiseen, vaikuttavat positiivisesti myös turvallisuuteen ja turvallisuudentunteeseen.

”

Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmän sivusto: www.turvallinenkaupunki.fi/

7

b/ Pimeät paikat loistamaan

VAIHTOEHTOJA

●valaistus:

häikäisemätön, optimoitu,

miellyttävä

KA IN AT

KA EN EL

TO

TU

KA UP PA KA TU

TU

JÄ

ÄK

ÄR

IN

KA

KA LL

U

US

KA EN

HA

AT

KS

IK

IA

SK

● Hanki suunnitelmalle ammattimainen toteuttaja. Väärin asennetut turvalaitteet eivät auta ketään vaan luovat uusia vaaratilanteita. Ammattimainen suunnittelu tuo laatua valaistukseen ja säästää energiaa ja rahaa.

TU

KA

EL

KE

LI

APTEEKINPUISTO

TU

VÄ

RA UH AN KA TU

KA

KS

IN

IA

UR

● Tilaa tai laadi muutoksesta asianmukainen suunnitelma ja hae tarvittaessa toimenpidelupa kaupungin rakennusvirastolta: www.tornio.fi/index.php? p=Toimenpideluvanhakeminen

SILTAPUISTO

TU

M IV

RI

KA

TU

LA

U LK PO EO USFELIXINPUISTO M

● Tee asukaskysely ja kartoita vaaran paikat pihassa

SA TA MA KA TU

TU

U AT UK UL KO

Kuinka toimia?

PUU TAR HAK ATU

PU UT AR HA KA TU

IT

TU KA PA UP KA

TU KA EN R A SA EN SU

TU

● Jos haluat jotain enemmän, ota prosessiin mukaan taiteilija. Valolla voi maalata, turvakaiteet ja -pinnat voi toteuttaa myös hauskasti ja luovasti.

RA

LÄ NS IR AN TA

U AT OK KI

b

LU

HA

LL

IT

KA LL EN KA TU

US

KA

TU

LÄ NS IR AN TA

AI

TT

AITTAKENTTÄ

AK

EN

TÄ

NP

OL

JA

Ympäristöministeriön Turvallinen kaupunki -hank-keen sivuilla tietoa turvallisuudesta kaupunki-ympäristössä www.turvallinenkaupunki.fi/ Kaupunkiympäristö tutuksi, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hanke: lahellakaupungissa.fi/paikat/katu/pelott ava-katu/turvallinen-katu/ Ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttö-turvallisuudesta: www.finlex.fi/data/normit/6376-F2.pdf

- Suuret hyödyt kuluihin nähden

Valaistus Kokeellista valonkäyttöä: Guerrilla lighting/Sissivalaistus guerrillalighting.net/ sociallightmovement.com/ Esimerkkejä valon suunnitelmallisesta käytöstä Suomessa: Jyväskylä valonkaupunki.jyvaskyla.fi/ Oulu www.ouka.fi/valostavetovoimaa www.ouka.fi/oulu/juhlavuosi2013/valoa-oulu

● Turvallisuutta ja ympäristön luettavuutta lisäävät valot ja opasteet eivät välttämättä vaadi suuria rakenteellisia muutoksia ja ovat siksi edullisia ratkaisuja kalliiden vahinkojen ehkäisyssä. ● Tärkeintä on selkeys ja toimintavarmuus. ● Valojen toimivuutta ja tarpeellisuutta on helppo testata ja kartoittaa asukaskyselyllä. ● Kunnollinen valosuunnittelu säästää energiaa ja tuo tehoja oikeisiin paikkoihin.

Esteetön ympäristö on turvallinen kaikille www.esteeton.fi/portal/ helppoliikkua.fi/ www.invalidiliitto.fi/portal/fi/esteettomyys/

KA TU

luettavia ja

havainnollisia

●varoitukset:

tarkoituksenmukaisia, liika

varoittelu turruttaa

●videokamerat ●tiedotus: ●yhteiset pelisäännöt ja toimintamallit ● esim. työmaasta tiedotetaan ajoissa asukkaille

●aidat ja esteet:

tarkoituksenmukainen

sijainti, oikean korkuisia, hyvin merkittyjä

●ei tarpeettomia esteitä kulkuväylille, esimerkiksi kalusteita

●vaaranpaikat: liukkaat paikat, yllättävät tasoerot ●aidatut ilkivallalle tai rikoksille alttiit paikat ● toiminnan paikat: esim. roskakatos ● lasten leikkipaikat tulee erottaa liikenteestä ehjiä, saatavilla

● putoamiseste ● katos, lumiesteet ● hiekoitus

Ì

Ì

●opasteet ja kartat:

●muut turvavälineet:

●tuttuus ●paikkaan sitoutuminen ●positiivinen sosiaalinen valvonta ●territoriaalisuus/kaupunkilaisten

Ì

Kun piha on viihtyisä, siellä oleilee myös yhtäaikaisesti useampia ihmisiä. Tämä lisää turvallisuuden tunneta ja esimerkiksi vähentää rikoksen uhriksi joutumisen riskiä

Faktat

Esteettömyys KU

Kirkko

Positiivinen sosiaalinen kontrolli.

Taustaa

●kulkuväylät: portaat, ovensuut ●ilkivallalle tai rikoksille alttiit paikat ●pelottavat paikat ●vaaranpaikat ● toiminnan paikat: esim. roskakatos

i

omaehtoinen toiminta

Valo signaalina reitistä ja rajasta. Kuva: ACO, Channel lighting systems

●tasa-arvo ●yhteisöllisyys ja osallisuus ●kaikille avoin kaupunki ●vaarallisten aineiden ja esineiden turvallinen säilytys

●esteettömyys Missä tällä parkkipihalla on asukkaan turvallista kävellä?

Selkeästi merkityt parkkialueet ja kulkuväylät pihoilla vähentävät turhia onnettomuuksia ennakoivasti.

Turvallisuus on myös tunne. Vaikka tämäkin porttikäytävä on metalliportein rajattu ulkopuolisilta kulkijoilta ja varustettu pakollisin valoin, eivät tekniset järjestelyt silti tee sitä turvallisen tuntuiseksi edes päiväsaikaan. Siksi onkin otettava käyttöön muita ns. pehmeitä keinoja.

Tämän alueen tontit on rajattava niin, että kevyenliikenteen väylät ja liittymät erottuvat muista väylistä.

Nykyinen järjestely on hämmentävä ja epämääräinen ja siksi vaaratilanteille altistava.

Kyseisen pihan valaistus loppuu portinpieleen.

Valoton piha on turvaton piha.

● ei turhia tasoeroja tai esteitä kulkuväylillä ● ehjät pinnat ●tavaroiden oikeat paikat

8

2a /SUOJA_SELKEYS_ESTEETTÖMYYS Tullin kortteli - valo ohjaa ja turvaa

III

V

Tunnelma ja luottamus, syntyy ihmisten välillä yhteisissä tiloissa ja ylläpitää turvallisuuden tunnetta sekä sosiaalista kontrollia.

Valo & opas

Opasteet & tuttuus

Esteettömyys

Valaistus varmistaa turvallisen tunnelman, estää vahinkoja parantuneella näkyvyydellä ja ehkäisee rikoksia mahdollistamalla positiivisen sosiaalisen kontrollin. Valo ei saa olla häikäisevä eikä valokeilan ole tarpeellista levitä kovin leveälle alueelle valosaasteeksi vaan sen voi ohjata esim. kulkuväylälle kulkemista palvelemaan.

Selkeät kontrastierot eri pintojen materiaaleissa auttavat hahmottamaan

Seinään tehty katumaalaus kertoo Tornion historiasta. Paitsi normaalit poistumistiekartat ja varoituskyltit myös muut viestivät elementit, kuten taide ja värit toimivat voimakkaina signaaleina. Vieraan, vanhuksen tai lapsen on vaikea eksyä kaupungissa, jossa portinpielet ovat tunnistettavia ja pienten maamerkkien välille voi punoa turvallisen tutulta tuntuvan reitin.

Siisteissä arvonsa tuntevissa naapurustoissa ei myöskään kuka tahansa kehtaa tulla turhan päiten rähisemään ja aiheuttamaan vahinkoa.

Ehjät kulkuväylien materiaalit, joiden pinnanvaihtelut on ennakoitavissa; Riittävä määrä istuimia pihan kulkureittien varrella ja tarpeen vaatiessa käsijohde turvaamassa kulkua.

tilaa, reittejä ja korkeuseroja.

http://www.varttuneidenlahiliikuntapaikat.fi/suunnittelussa+huomioitavaa/ka iteet+ja+aidat/

9

3 VIHREYS / Vaikuttaa mielialaan

Jo nurmikiven käyttö auttaa pihan kaikuisuuteen.

KUVAT: Tuntematon lähde.

Vihreyden voi rajata tehokkaiksi ja mielenkiintoisiksi vyöhykkeiksi.

KUVAT: Circular residence with-giant interior courtyard, Denmark. Lundgaard & Tranberg Arkitekter; Green Ivasion, Lima.

Kortteliviljemän voi perustaa edullisesti ja helposti. KUVAT: Kaijonharjun ensimmäinen kortteliviljemä, Oulu 2013. Sivakka 2013; Itä-Pasilan kaupunkiviljelmät. Dodo, 2012.

Puutarhan voi perustaa ja juurruttaa mitä yllättävimpiin paikkoihin. KUVAT: Viherkatolla laiduntavat vuohet, Green Options Community; Pohjoinen ulottuvuus voi myös tulla esiin viherkaton kasvillisuudessa, kuvaaja tuntematon.

Hyvin suunnitellut yhteispihat ja luonnonmukaiset monimuotoiset viheriöt ovat helppohoitoisia ja luonnonmukaisuudessaan loistavia virkistyskeitaita, joissa luonnon eliötkin viihtyvät.

KUVAT: Arabianrannan kaupunkiviljelypuutarha, Maria Nordlund, Dodo 2011; Thornton Creek Water Quality Channel Seattle, SvR Design.

Pienen paratiisin keskelle pihaa voi muodostaa ohjaamalla sadeveden vaikka kenttäkivistä ladottuun pieneen puroon tai lampeen. Järjestely toimii imeytyskenttänä hulevedelle ja piilopaikkana pihan pieneliöstölle.

Jos tila loppuu kesken tai jos kaipaa virkistystä ankeille seinille, on aina olemassa vertikaaliviljely.KUVAT: Ruukut seinällä, kuvaaja tuntematon; VIherseinä-installaatio, Parti Wall, Hanging green.YAB Group; Vihermuuri, kuvaaja tuntematon.

Ennen ja jälkeen pihan parannuksen. Tabor Middle School Rain Garden, Portland, Oregon, Kevin Robert Perry.

Vihreys/

Luonnonympäristössä oleilu alentaa tutkitusti verenpainetta (Qing Li, 2010). Kasvillisuus suodattaa melua, vähentää pihojen kaikuisuutta ja sitoo katupölyä itseensä. Puilla voidaan varjostaa ja tarjota suojaa.

Puiden sijoit-taminen otolliselle paikalle talon eteen suojelee asuntoja liialliselta kuumenemiselta ja alentaa jäähdytyskustannuksia. Sitoessaan kosteutta itseensä ja taittaessaan pahimpia tuulia lehvästö myös parantaa mikroilmastoa ja tasaa lämpötilanvaihteluita pihoilla. Kasvillisuudella voidaan estää maan pinnan eroosiota.

Kasvualusta läpäisee sadevesiä ja tasaa tulvahuippuja. Kasvit koetaan yleensä visuaalisesti miellyttävinä ja ympäristön esteettistä laatua parantavina elementteinä. Kasveilla voi piilottaa ja parantaa ikäviä yksityiskohtia: niillä voi rajata, rytmittää, luoda yksityisyyttä tai jopa korostaa tiettyjä piirteitä tai paikkoja. Qing Li: Nippon Medical School, Tokio, Japani; Yuko Tsunetsugu, Physiological effects of nature visits; The Physiological Effects of Forest Bathing, IUFRO2010 in Seoul

Vertikaali- ja kattoviljelmät/

Jos tilaa on vähän, kasvatusten paikoissa voidaan käyttää mielikuvitusta: Vihreän jäljen ei tarvitse olla suuri, jotta sillä on jo merkitystä viihtyvyyteen; riittää, että se on hyvin hoidettu ja suunniteltu. Esimerkiksi pieni puu tai istutus ruukussa jo tekevät ihmeitä. Pienen paratiisin keskelle pihaa voi muodostaa ohjaamalla sadeveden vaikka kenttäkivistä ladottuun pieneen puroon tai lampeen. Veden solina rauhoittaa ja vesikasvien kera saadaan hulevesialtaasta viihtyisä pieni laguuni keskelle kaupunkia.

Kortteliviljely/

Viljeleminen laajentaa asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia ja elinpiiriä piha-alueilla. Pihassa viljely lisää automaattisesti kanssakäymistä asukkaiden kesken ja lisääntynyt pihan käyttö epävirallista sosiaalista valvontaa. Viljelyyn tarvittavat muutokset ja materiaalit ovat pieniä, sillä kaupunkiviljelyssä tulee suosia laariviljelmiä kasvualustan puhtauden varmistamiseksi. Astiaviljelmät voidaan perustaa suoraan asfaltin päälle ja purkaa tarvittaessa. Kasvatusastioina voidaan hyödyntää kierrätysmateriaaleja, rakennus- ja logistiikkajätettä, aina lavankauluksista, valumuotteihin, ruukkuihin, ammeisiin ja lannoitesäkkeihin asti. Kiinteistönomistaja voi edullisesti tukea viljelyä tarjoamalla yhteistä viljelyvälineistöä, mullat ja rakennusmateriaalit. Loppu hoituu itsestään ja ekologinen kortteli on valmis!

Kierrätysesineistä kehittyy aarteita viljelijän käsissä. Rengasperunaviljelmät, Kaupunkiviljelijät, Dodo; Green Ivasion, Lima; Autoviljelmä, Kääntöpöytä, Dodo.

Viljelyssä on vain luovuus rajana. KUVAT: tuntematon lähde.

10

U AT NK NI HA T R PO

c / Kalsea kiveys viheriöksi ITÄR

ANTA

VAIHTOEHTOJA

●viherkatto: ●hulevesiallas tai -puro ●kaupunkiviljelmä ●kaupunkiniitty pistemäinen ●omenapuutarha ●hyötypuutarha ●yrttiviljelmä nauhamainen ●seinäviljelmä ●viljelmäseinäke ●köynnöskasvi ●kivipuutarha maanpinta ●kasvihuone ●ikivihreät ●ruukut katto ●penkit ●amppelit ●yksivuotiset kukatseinät/ ●monivuotiset kukatvertikaalinen ●nurmi ●niitty erilaiset ●apila yhdistelmät ●sammal ●puurivit ●omenapuutarha erilaiset ●yksittäinen puu yhdistelmät ●marjapensas ●pensasaita ●köynnösaita sammalkatto, syötävä katto,

TU KA IN AT

KA

TU

SILTAPUISTO

KA

EN

IN

KS

UR

TU

EL

IV

KA UP PA KA TU

c TU

RA UH AN KA TU

JÄ

ÄK

ÄR

IN

KA

KA IT HA

LL

U

US

KA EN

AT

KS

IK

IA

SK

TU

LU

KI

OK

HA

AT

LL

U

IT

KA LL EN KA TU

US

KA

TU

LÄ NS IR AN TA

AI

RA

LÄ NS IR AN TA

● Kysy lupaa viljelyyn taloyhtiösi hallitukselta.

Voit ehdottaa viljelyn aloittamista koko 1. taloyhtiön voimin, jolloin taloyhtiö voi osallistua viljelyksen kustannuksiin tai perustaa 2. yhteisen omakustannetarhan naapureiden kanssa.

->Molemmat ratkaisut ovat hyviä ja toimivia. ● Jos asut vuokratalossa (jossa taloyhtiön hallitusta ei ole), kannattaa talon pihassa olevan viljelmän perustamisen ehtoja kysellä vuokranantajalta.

TU

KA

EL

KE

LI

APTEEKINPUISTO

TU

VÄ

Kortteliviljelmän perustaminen

SA TA MA KA TU

M TO

RI

KA

TU

LA

U LK PO EO USFELIXINPUISTO M

Kuinka toimia?

PUU TAR HAK ATU

PU UT AR HA KA TU

IA

TU KA PA UP KA

U AT UK UL KO

maksaruohokatto, maksaruohomatto

TU KA EN R A SA EN SU

TT

AITTAKENTTÄ

AK

EN

TÄ

NP

OL

JA

KU

KA TU Kirkko

Pihan jäsentelyä vihreydellä

● Kysele kyllästämättömiä viljelylaarien materiaaleja kierrätyskeskukselta ja kuljetusalan yrityksiltä. Lavankauluksista ja trukkilavoista saa helposti hyviä rakenteita pihapuutarhaan. On mahdollista, että koko taloyhtiö tai vuokrayhtiö lähtee mukaan viljelymateriaalien ja mullan hankintaan. ● Jos sinulla tai taloyhtiölläsi ei ole tarvittavia työkaluja, laarien rakennukseen voi pyytää sponsoritukea rautakaupoilta tai rakennusfirmoilta. Voit aloittaa kysymällä välineistöä isännöitsijältä lainaksi.

● Astiaviljely on mahdollista ja turvallista myös saastuneella alueella, asvalttipihalla tai kalliolla. ● Kerrostalopihallekin voi perustaa perinteisen kasvimaan kaivamalla nurmikon auki ja parantamalla maata kalkilla ja lannoitteilla. ● Tarpeeksi korkea astia (70 cm), pitää tuholaiseläimet erossa porkkanoistasi ja viljelyksen hoitaminen on ergonomista. ● 50 senttimetrissä multaa voi kasvattaa kaikkia viljelykasveja, jopa puita ja pensaita. ● Mitä suuremmassa multamäärässä kasvi kasvaa, sitä tasaisempana kosteus pysyy ja kastelu on helpompaa. ● Viljelykasvit tarvitsevat vähintään 6h suoraa auringonpaistetta. ● Korjaa satoa jatkuvasti! Monet hyötykasvit innostuvat kasvamaan nopeammin, kun satoa muistaa korjata jatkuvasti. Tästä esimerkkinä kesäkurpitsa ja erilaiset yrtit. ● Pidä sadonkorjuujuhlat! Tyyli on vapaa, mutta itse viljellyt vihannekset maistuvat parhaalta ystävien seurassa ja musiikin soidessa pimenevässä syysillassa. kaupunkiviljely.fi/missa/aloita-viljelykerrostalopihalla/

kaupunkiviljely.fi/missa/aloita-viljelykerrostalopihalla/

Ì Ì ÌÌ Ì Ì Ì Ì Ì Ì Ì

Lisää viihtyisyyttä ja oleskelupakkoja vihreällä.

Luonnonvarat kiertoon lähiympäristössä ja tilat tehokkaampaan käyttöön.

Taustaa/toimijoita Kaupunkiviljely:

FAKTAT Kortteliviljely

Kasvualustat ja lehvästöt pysäyttävät melun sekä saasteet, mikä tarkoittaa vähemmän kaikuisuutta pihassa, matalampaa melu- ja saastetasoa asunnoissa.

Kustannuslaskuri www.viheraluerakentajat.fi/ Pihasuunnitelmia ja niistä hinta-arvioita teemoittain kolmessa eri hintaluokassa: www.puutarhaunelma.fi/index.php? section=3 Ideapihat Espoon Marketanpuistossa: www.ideapihat.fi/ Viherkattotutkimusta: www.luomus.fi/kasvitiede/tutkimus/vihe rkatto Kumpulan koulukasvitarha ja Roihuvuoren asukaspuisto Helsingissä: Ympäristötaidetoimintaa, puutarhakaveritoimintaa. http://www.allipaasikivensaatio.com/sites/d efault/files/apuraharaportit2012/apuraharaportti2012-lasten-januorten-puutarhayhdistys.pdf Kankaan puutarha Jyväskylä: kankaanpuutarha.wordpress.com/ Kaupunkiviljely.fi www.martat.fi www.hyotykasviyhdistys.fi www.gardeniahelsinki.fi Haluatko kysyä jotain tarkempaa? Ota yhteyttä esimerkiksi: kaupunkiviljelijat(at) dodo.org

Enemmän leikkiä, sosiaalisuutta ja mielekästä tekemistä.

Sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä ympäristö ottamalla pihat omatoimiviljelijöiden käyttöön.

11

3c/KEITAAT_ISTUTUKSET_VILJELY Välikadun rinki - vihreä on uusi must(a) I

KAUPPAKATU IV

I

VÄLIKATU

I

Vihreitä viihtymis- ja virkistyskeitaita keskelle kaupunkia ja samalla katutila rajatuksi ja turvallisen tuntuiseksi.

Parkkialueen keskelle sijoitettava viherkeidas puineen ja pergoloineen.

Vihreyden lisäämisessä on vain mielikuvitus rajana: pergolat ja käynnökset, istutusastiat, puut, pensaat, nurmi ja muut vaihtoehtoiset maanpeitteet.

Uutta: Vesielementit ja huleveden kierrätys, vertikaaliset viljelmät, viherkatot.

I

ELIAKSENKATU

IV

IV

Hyötykasvit, viljely

12

4 SIISTEYS/ Helpoin tie viihtyvyyteen

Sotkuinen alue tai pinta on oivallinen kohde nuorelle tarttua maalipurkkiin ja toteuttaa näkemystään mielekkäämmästä ympäristöstä. Jos töhryjä ei halua, kannattaa pitää huoli ympäristöstä. KUVAT: Katutaidetta. Osnabruek, Saksa 2011; Välikkö, joka roskien keräyspisteenä kaipaisi aidat ympärilleen. Ylimääräinen kierrätystavara tulisi toimittaa sille kuuluvaan paikkaan. Tornio, 2013.

Tämän monimutkaisempi ei aitauksen tarvitse olla, että se jo tekee vaikutuksen. Roska-aitaus.

Tapiola, Espoo 2013.

Sokkelin viereen ei saisi istuttaa korkeaa kasvillisuutta. Kenttäkivivyöhyke sokkelin vierellä estää sadeveden tai lian roiskumista seinään ja suojelee seinän alapintaa rapauttavalta kasvillisuudelta. Merjanpuutarha verkkokauppa 2013.

Selkeästi rajatut istutus-, nurmi- ja kulkualueet siistivät pihan ilmettä. Reunakivet ja -kaistat helpottavat huomattavasti kunnossapitoa estäen kasvien tai hiekoituksen leviämisen. Siistipiha verkkokauppa 2013.

Autot näkösuojassa säleovien takana. Tornio, 2013.

Erilaiset katteet helpottavat istutusalueiden kunnossapitoa ja antavat niille ilmettä. Kuorikate, Viherrakentajien Puutarhaunelmia verkkosivut 2013.

Rakennuksen pintojen sekä yleisen kunnon kannalta on erittäin tärkeää, että vedenpoistojärjestelmät ovat kunnossa. , Talo Korko sadevesikouru, Asuntomessut Tampere 2012.

Tyhjä puskittunut tontti on rakennettu leikkikentäksi ja sitä katsova mykkä palomuuri on maalattu luomaan värejä muuten niin kiviseen ghettoon.

Onko tämä töhry vai alueen parannus? Pest, Budapest, Unkari 2011.

Kulkuväylät ja asfalttikentät ovat merkittävä siisteyteen vaikuttava tekijä, muodostavathan suuren osan pihan kaikista pinnoista. Asfaltti on siisti ehjänä, mutta yhden talve tullen se saattaa jo rakoilla. Olisiko jotain sallivampia materiaaleja?Pihan sadevesien asianmukainen pois ohjaaminen suojelee pihan materiaaleja ja hyvin tehtynä muodostaa oman viihtyvyyttä luovan elementtinsä. KUVAT: Neulegraffiti.

Pelkillä väripintojen, materiaalien ja tekstuurien muutoksilla voidaan jo selkiyttää pihan järjestystä ja rajata sitä helposti hahmotettaviin mielekkäisiin toiminnallisiin kokonaisuuksiin.

Sisäpiha Kööppenhaminassa, Bryan Boyer 2012. www.helsinkidesignlab.org

Siisteys/ Kauneus on katsojan silmissä, pätee siisteyteenkin. Graffitit ja monet urbaanin kulttuurin ilmentymät saattavat jonkun näkökulmasta tuntua sotkuisilta tekijöiltä kaupunkitilassa, kun taas monesta nuoresta aikuisestakin hyvin sijoitettu ja taidokkaasti toteutettu graffiti lisää paikan laatua ja vetovoimaisuutta. Ristiriidat ja vastakohtien rinnakkainelo kuuluvat kaupunkien luonteeseen silloin kun kysymyksessä on erilaisille käyttäjille tärkeä tila. On olemassa tekijöitä, joista kaikki voivat olla siisteyden suhteen jokseenkin yhtä mieltä.

Roskaaminen on yksi näistä asioista. Samoin rikkinäiset, likaiset tai kuluneet pinnat alentavat mielialaa ja ympäristön laatua ja kannustavat ympäristön välinpitämättömään käyttöön. Huonosti hoidettu ympäristö synnyttää itsensä ympärille eräänlaisen noidankehän, joka vahvistaa itseään. Ja ympäristö, joka koetaan omaksi, pysyy siistinä.

Oikein valitut materiaalit sekä tarkoituksenmukaiset ratkaisut

edesauttavat pintojen pitkäaikaiskestävyyttä. Esimerkiksi kadunkalusteiden tulee kestää suurempaa kulutusta kuin yksityistilojen kalusteiden. Riittävät säilytystilat varmistavat paitsi pihan ja yhteistilojen siisteyden sekä järjestyksen, myös omaisuuden säilymisen käyttökuntoisena. Kun kaikki tarveryhmät on huomioitu ja pihojen irtotavara on hallinnassa, myös tapaturmariski on alhaisempi. Kun esimerkiksi pyörille on varattu tietty paikka, pyöräteline tai vielä parempaa katos tai varasto, vähemmän pyöriä lojuu ympäri pihaa haittaamassa liikennettä ja vaarantamassa kulkua. Piha-alueita suunnitellessa kannattaa muistaa, että selkeästi hahmottuvat kokonaisuudet puille, pensaille, kalusteryhmille ja istutuksille luovat visuaalista rauhaa. Selkeää helposti luettavaa tilaa on helppo muidenkin pitää siistinä. Pihan elementtien tarkoituksenmukaisella sijoittelulla edesautetaan muiden muassa lumen aurausta tai nurmikon leikkuuta niin että välineet mahtuvat liikkumaan pihassa aiheuttamatta vahinkoa.

Usein korjatessa tai muutoksia tehdessä voidaan oppia edellisestä sillä kulumat ja vauriot osoittavat hajoamiselle alttiit paikat. Esimerkiksi pihapolku voidaan päällystää ihmisten luonnollisten kulkureittien mukaan sieltä, missä nurmi on kulunut tai peruuttaessa vääntynyt aita korottaa auton näköakselille. Säännöllisellä huollolla ja kunnossapidolla vältetään mittavat korjaukset. Rikkoutuneet suojapinnat, esimerkiksi vesipellit, rappaukset ja maalipinnat, altistavat muutkin rakennusosat korroosiolle ja suurille vahingoille.

KUVAT: Puurivit selkeyttävät ja siistivät katunäkymää ja pihoja sekä kätkevät taaksensa jos siihen on tarvetta. Kauppakatu, Tornio.

Roskakatokset ja aidat muodostavat tärkeän osan korttelin koko imagoa ja hyvin tehtyinä ne voivat puhua sen puolesta. Länsiranta 3, Tornio.

13

TU KA IN AN H RT PO

KA IN AT

KS

EN

KA

TU

SILTAPUISTO

TU

IA

KA

EL

IN

U

ÄK

ÄR

IN

KA

KA IT

US

KA EN

HA

AT

KS

IK

IA

SK

TU

TU

JÄ

TU

TU TU

KA

APTEEKINPUISTO

LU

KI

OK

HA

AT

LL

U

IT

KA LL EN KA TU

US

KA

RA UH AN KA TU

LI

EL

KE

LÄ NS IR AN TA

UR

KA UP PA KA TU

VÄ

c

IV

AI

RA

LÄ NS IR AN TA

TT

AITTAKENTTÄ

AK

EN

TÄ

NP

OL

JA

KU

KA TU Kirkko

Siistimisellä riskinhallintaa ja lisää arvoa kiinteistölle Jos korttelissa tai rakennuksessa tehdään muutoksia tai remonttia niin samalla on luontevaa käsitellä myös piha-alueet, korjata puutteet ja näin lisätä asumismukavuutta ja turvallisuutta kokonaisvaltaisesti.

Talkoot:

ANTA

SA TA MA KA TU

M TO

RI

KA

TU

LA

U LK PO EO S U FELIXINPUISTO M

PUU TAR HAK ATU

PU UT AR HA KA TU

TU

U AT UK UL O K

LL

TU KA PA UP KA

U AT NK RE A SA EN SU

VAIHTOEHTOJA

ITÄR

d / Takapihasta kaupungin keskukseksi

Aidan maalaus ja oikaisu, kierrätysromu pois tontilta. Roskiksille ja pyörille katos sekä lopuksi nurmi kuntoon.

Kuinka toimia?

FAKTAT - Pihan perusparannus

● Selvitä vastuualueet kiinteistön hoidossa: www.omataloyhtio.fi/indexfr.aspx? s=/lomakkeet/ Vastuunjaosta: www.omataloyhtio.fi/artikkelit/6161/as untoosakeyhtion_vastuunjakoa_ei.ht m ● Noudata huoltoväliä niin säästyt suurilta vahingoilta ja menoilta.

Sisäilmayhdistyksen korjaus- ja huoltoohjeet:www.sisailmayhdistys.fi/terveel liset-tilattietojarjestelma/kunnossapito-jakorjaaminen/kuivatusjarjestelmat/piha ntasaus-ja-sadevedet/#kuva1 ● Järjestä talkoot. Jos et saa talkoita koottua, tilaa paikalle ammattilainen, ammattilainen voi myös auttaa alkuun talkoiden järjestämisessä: www.puutarhaunelma.fi/index.php? section=84 Oulu ja Kemi-Tornio: www.greenidea.fi/ ● Valitse kestäviä materiaaleja ● Laadi yhteiset pelisäännöt tavaroiden säilytyksestä ja pihan käytöstä sekä huollost ● Jos taloyhtiössä on paljon kierrätysjätettä, tilaa paikalle jätelava yhteistyössä naapureiden kanssa. ● Toimi ja rakenna kaupungin rakennusjärjestyksen mukaan ● Tee yhteistyötä. Esimerkiksi kiinteistön katuosuutta voi laittaa kuntoon yhdessä kaupungin ja naapurikiinteistöjen kanssa tai kunnossapidon voi kilpailuttaa yhdessä korttelin muiden taloyhtiöiden kanssa. Näin parannetaan alueen ja kiinteistön yleistä houkuttelevuutta edullisesti. ● Huolehdi ympäristöstäsi! Siistissä pihassa tehdään vähemmän ilkivaltaa. www.roskapaivassa.net/

1. Asukas tekee aloitteen

TORNION KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS:

2. Hallitus: käsittelee ehdotusta pihan parantamiseksi; toteaa alustavien selvitysten ja arvioiden perusteella pihauudistuksen mahdollisuudet; valmistelee yhtiökokoukselle ehdotuksen, jossa päätetään selvittää pihauudistuksen mahdollisuudet ja kustannukset.

3. Yhtiökokous päättää, että hallitus selvittää pihauudistuksen mahdollisuudet ja kustannukset 4. Hallitus: palkkaa suunnittelijan laatimaan toteutussuunnitelmat; pyytää viherurakoitsijoilta ennakkotarjoukset toteutussuunnitelmien pohjalta; tekee rahoitusselvityksen ja valmistelee hankkeen rahoituksen; tiedottaa pihahankkeesta erillisen tiedotustilaisuuden avulla ennen varsinaista yhtiökokousta.

5. Yhtiökokous päättää tehtyjen suunnitelmien, kustannusarvioiden ja rahoitusvaihtoehtojen perusteella piharakentamisesta.

6. Hallitus: valitsee projektille vastuuhenkilön/-valvojan; tarkentaa pihasuunnitelman ja pyytää viherurakoitsijoilta tarkennetut tarjoukset; huolehtii tarvittavista luvista; valitsee viherurakoitsijan; tiedottaa pihahankkeen edistymisestä; käynnistää rakentamisen.

7. Asukas, nauttii uudistuneesta pihasta, jonka toteutuksessa on huomioitu pihan ympärivuotisuus, hoidettavuus ja turvallisuus.

LÄHDE: www.taloyhtio.net/asuminen/pihaopa s/perusparannus/

KONEIDEN JA LAITTEIDEN SÄILYTTÄMINEN JA VARASTOINTI Asemakaava-alueella sijaitsevaa asuinrakennuksen tonttia ei saa käyttää häiriötä aiheuttavaan toimintaan tai ympäristöä rumentavaan varastointiin.

Asuintonttia ei ole tarkoitettu kuormaautojen, työkoneiden, asuntovaunujen ja isojen veneiden säilytykseen. Näiden välineiden talvisäilytyspaikat tulee sijoittaa naapureita häiritsemättömästi.

Käytöstä poistettuja ajoneuvoja, koneita ja laitteita tai muita vastaavia tavaroita ei tule säilyttää asuintontilla lainkaan.

RAKENNUSPAIKAN VIIMEISTELY Rakennukset ja tontin käyttö on pyrittävä suunnittelemaan ja toteuttamaan siten, että tontin pinnanmuodot sekä erityiset luonnonja kulttuuriarvot säilyvät mahdollisuuksien mukaan. Rakennustyön yhteydessä vaurioitunut tai muutoin ympäristöä rumentava osa pihamaasta on istutuksin ja alueen käyttöön liittyvin järjestelyin saatettava kokonaisuuteen sopivaan asuun. Maisemallisesti arvokkaat puut ja merkittävät luonnontilaiset tontinosat tulee suojata työmaa-aikana huolellisesti.

●jätekatokset ja -aitaukset ●pihan toimintojen selkeä rajaus ●järjestys & riittävät varastotilat ●pintojen huolto: pesu, puhdistus, uusiminen

●siistit maalipinnat, rappaukset: seinät, sokkelit, aidat, piharakennukset.

●kriittiset "uhri"pinnat: Katot, vesipellit räystäs- ja syöksykourut

●kasvillisuus: leikatut nurmet ja pensaat ● maanpinta: asfaltti laatoitus nurmikivi nurmi ja muut maanpeitekasvillisuus

●pelisäännöt ●pihan huoltokirja

JÄTEHUOLTO Jätehuoltoa palvelevien tilojen ja rakennelmien järjestämisessä tulee ottaa huomioon rakennuksessa harjoitettavan toiminnan laatu sekä mahdollisuus jätteen keräysvälineiden sijoittamiseen sen mukaan kuin asiasta erikseen säädetään. Tarvittaessa nämä tilat ja rakennelmat on aidattava tai muutoin suojattava palovaaran ja ympäristöhaittojen välttämiseksi. Tarkemmat ohjeet jätehuoltomääräyksissä.

Rakennusjärjestys kaupungin sivuilla: www.tornio.fi/index.php?p=ka200118

Välittämisellä vaurautta:

Tässä kadunkulmauksessa aita tekisi ihmeitä. Tornio, 2013.

Tämä arvokas kiinteistö kärsii korjausvelasta ja sen liiketilat ovat tyhjillään. Sijoittajien ja uusien vuokralaisten mielenkiinto voisi herätä jos piha laitettaisiin ojennukseen.

Pintojen huollolla ja aitojen oikaisulla vaikutettaisiin paljon tämänkin kadunkulman yleisvaikutelmaan.

Lukiokatu, Tornio 2013.

Roskat kaipaisivat tässä Tornion K-marketin korttelissa selvästi aitauksen tai katoksen ympärilleen.

14

4d/EHJÄT_PINNAT_JÄRJESTYS

II

Roska-aidat ja -katokset

Varastot:

pyörä- ja autokatokset voivat myös olla osa alueen esteettistä näkymää ja rajota mahdollisuuden sekä näkösuojalle että vihreydelle ympäristössä.

Huolto: Hyvin perustetut ja rajatut nurmet ja kulkualueet helpottavat huoltoa ja ylläpitoa. Pensaiden ajoittainen leikkaaminen estää niiden hallitsematonta leviämistä.

RAUHANKATU

Välittäminen rikastaa

Pinnat: huolletut pinnat ehkäisevät kalliita vaurioita.

15

5 TERVEELLISYYS/ Huomaamaton seuraus hyvästä ympäristöstä

Juoksumatto talon katolla.

LÄHDE: tuntematon

Levon paikkoja.

LÄHDE: tuntematon

Terveellinen ympäristö kannustaa liikkumaan. Se tarjoaa paikkoja liikkua, leikkiä, harrastaa, tavata, nauraa ja levätä. KUVAT: lähde tuntematon.

Pihaleikit. Myös aikuisilla on luontainen tarve leikkiä, liikkua ja nauraa.

Ralliradan voi maalata korttelipihaan ja sopia sen turvallisesta käytöstä. KUVA: Lasten liikennepuisto, Tampere. Koskinen.M 2008.

Lapsille liikkuminen on luontaista. Jos heille ei tarjota siihen paikkoja, he löytävät niitä itse, olivat ne turvallisia eli ei. KUVA: Pojat autonromulla. LÄHDE: tuntematon. Lapset leikkimässä kivitaideteoksella. Budapest, Unkari, 2011.

Kulttuuritoimintaan osallistuminen lisää tutkitusti onnellisuuden kokemuksia ja pidentää ikää. KUVA: Yhteisöllisesti rakennettu julkinen katsomo. The Generator/Brno Public Stage, Raumlabor.

KUVA: raumlaborberlin.

Jos tilaa ei ole, luovat ratkaisut tekevät sitä. Rullilla käyvä hiekkalaatikko.

KUVA: Sandbox, Melanie Acevedo

Terveellisyys on huomaamaton seuraus hyvästä ympäristöstä. Terveellinen ympäristö ei ainoastaan suojele ulkopuolisilta vaaroilta ja haitoilta vaan se myös aktivoi leikkiin ja liikkeeseen arjessa. Vaikkakin terveys on huomattava tekijä ihmisen elämässä, tavallisesti ihminen huomaa terveytensä vasta sen joutuessa vaaraan tai uhan alle. Samoin on ympäristön laita, jos se on häiriötön ja vaaraton, sitä eikä siitä kumpuavaa hyvinvointia välttämättä huomaa. Kaupunkitilassa ja kaupungin pihoilla terveellisyys ilmenee usein juuri tällaisena passiivisena terveellisyytenä, joka suojaa ulkopuolisilta haittatekijöiltä ja ilmenee muiden muassa ympäristön saasteettomuutena, turvallisuuden tunteena ja meluttomuutena. On olemassa monenlaista melua ja saastetta, joka jatkuvasti altistettuna aiheuttavat kroonista stressiä, uuvuttavat ja rapauttavat elimistöä. Paitsi ilmansaasteet myös liikennemelu, visuaalinen melu sekä valosaaste aiheuttavat paljon terveyshaittoja ja alentavat viihtyvyyttä alueilla. Kaupunkitilalta ja omalta asuinpaikaltaan voi ja kuuluu vaatia muutakin kuin passiivista terveellisyyttä. Ei ole pakko pelkästään suojautua terveyttä heikentäviltä tekijöiltä. kaupungissa voi myös altistua hyville, terveyttä edistäville asioille, esimerkiksi vaikka liikunnalle, kulttuurille tai naurulle ja leikille. Liikkumiseen kannustava ympäristö muuttaa liikkumiskulttuuria ja sitä kautta myös ihmisten päivittäisiä rutiineja ja alttiutta liikkua.

Melu on yksi kaupungin suurimmista uhista terveydelle. Katumelun torjunnassa auttaa autoliikenteen nopeuden aleneminen, jolloin rengasäänien kantautuminen katutilasta vähenee. Liikenteen nopeutta hallitaan tiukasti rajatulla katutilalla: mitä kapeampi on katutila sitä matalampi ajonopeus. Niinpä autopaikoituksen sijoittaminen kadun varteen pihojen sijasta kuin myös istutukset katujen varsilla vähentävät spontaanisti ajonopeuksia kadulla. Myös pihojen äänimaisema vaikuttaa suuresti ympäristön levottomuuteen. Täysin asfaltoitu kalusteeton piha on omiaan välittämään kaiken melun asfaltin ja seinien kautta kaikuna asuntoihin. Mitä enemmän kasvillisuutta ja melua suodattavia esteitä on äänen tiellä, sitä rauhallisemmaksi muodostuu äänimaailma.

Liikunta ja leikki on mahdollista kaikissa mahdollisissa paikoissa, kunhan vain sille avataan silmät ja mahdollisuus ja järjestetään turvalliset olosuhteet. KUVALÄHDE: tuntematon.

Leikkiä jokaisena vuodenaikana.

Pyöräilyn helpottaminen, pyörien varastoinnin helpottaminen lisää arkiliikuntaa ja positiivista mielialaa suhteessa liikuntaan. KUVA: Four barrels new parklet, Flickr, MrEricSir 2013.

Liikunta- ja leikkipaikka voi olla vaikka osa aitarakennetta KUVA: Wall-holla

Kulttuurin ja taiteen tiedetään edistävän terveyttä ja hyvinvointia.

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, tutkimus- ja kehityshanke: www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tutkimus/hankkeet/taiku Ennustaako kulttuurin ja taiteen harrastaminen pitkäikäisyyttä? Niemeläinen Tuula, Pro Gradu 2013. jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/41693/URN%3aNBN%3afi%3ajyu-201306051896.pdf?sequence=1

16

VAIHTOEHTOJA

e / Passivoivasta ympäristöstä leikkien lenkiksi PU UT AR HA KA TU SA TA MA KA TU

KA EN KS

KA

TU

e

U

ÄK

ÄR

IN

KA

KA IT

US

KA EN

HA

AT

KS

IK

TU

LU

KI

OK

HA

AT

LL

U

IT

KA LL EN KA TU

US

KA

TU

JÄ

APTEEKINPUISTO

TU

IA

SK

AI

RA

LÄ NS IR AN TA

TT

AITTAKENTTÄ

AK

EN

TÄ

NP

OL

Pihan esteettömyys ja aktivoiminen osana taloyhtiön strategiaa //www.isannointiliitto.fi/hallitukselle/tal oyhtionstrategia/:

TU

KA

KUINKA TOIMIA? SILTAPUISTO

IA

IN

TU

LI

EL

KE

RA UH AN KA TU

UR

KA UP PA KA TU

VÄ

LÄ NS IR AN TA

IV

EL

TO

RI

KA

TU

LA

U LK PO EO S U FELIXINPUISTO M

TU

M

AT

IN

KA

TU

U AT UK UL O K

PUU TAR HAK ATU

LL

TU KA PA UP KA

U AT NK RE A SA EN SU

JA

KU

KA TU Kirkko

S > Starttaa aloitteella T > Tee päätös R > Ryhdy tositoimiin asukaskyselyllä A > Analysoi tulokset linjausten pohjaksi T > Tuo tulokset esille ja pyydä palautetta E > Esitä yhtiökokoukselle G > Generoi tahtotila sloganiksi I > Informoi kaikkia A > Aloita strategian mukainen toiminta Lisätietoa www.isannointiliitto.fi www.korjaustieto.fi www.kotitalolehti.fi www.pihaparlamentti.fi www.rakennusperinto.fi www.rakli.fi www.taloyhtio.net www.ymparisto.fi -Hyvä hallintotapa taloyhtiössä (Kiinteistöalan Kustannus Oy 2010) -KiinteistöRYL Kiinteistöpalveluiden yleiset laatuvaatimukset (Rakennustieto 2010)

Taustaa/toimijoita: Lähiliikuntapaikat: www.lahiliikuntapaikat.fi/ Varttuneiden liikuntapaikat, sivustoilla myös hyviä esimerkkejä onnistuneista palvelutalojen pihoista: www.varttuneidenlahiliikuntapaikat.fi www.liikkujanviikko.fi/ www.liikuntakaavoitus.fi/ Pykälä-projekti, pyöräily ja kävely osaksi kaupunkien liikennejärjestelmää: www.tut.fi/verne/tutkimusalueet/kaup unkiliikenne/pykala/ Paikallisia toimijoita, joilta osallistamalla voi saada suunnitelmia, ideoita ja vinkkejä: Nuorisotoimi Urheiluseurat, esim. Tornioravat www.tornionkiipeily.net/ Yritykset, esim. kaupunkipelikehittäjä Camp Hastur; Palvelukodit; Elämysyrittäjät Esimerkkejä muualta Kulttuurisuunnistus: www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/suunnistus Ikiliikkujan reitti: www.miinasillanpaa.fi/fin/tutkimus_ja_kehittamistoiminta/muu_kehittami stoiminta/taavetinpuisto_ja_ikiliikkuja reitti/

Kaupungissa voi myös altistua hyville, terveyttä edistäville asioille kuten naurulle ja leikille.

Peli-, leikki- ja arkiliikuntapaikat sekä -välineet ja toimintamuodot.

FAKTAT - Varttuneiden lähiliikuntapaikat: 1. Piha-alueet reitteineen ovat avainasemassa ikääntyneiden jokapäiväisessä ulkona liikkumisessa. Pihan kulkureiteistä muodostuu lenkkejä, joita asukkaat voivat kuntonsa mukaan käyttää.

2. Viihtyisät ulko-oleskelupaikat rohkaisevat asukkaita ulkoilemaan.

3. Kulkureiteillä on riittävä ja häikäisemätön valaistus. Sisäänkäynnit ja ulkoalueiden toiminnot on valaistava hyvin.

4. Kävelyreittien varsilla on riittävä määrä levähdyspaikkoja, joiden välillä on näköyhteys. Levähdyspenkkejä on vähintään 25 metrin välein.

5. Reiteillä on yhtenäiset kaiteet erityisesti silloin, jos maasto ei ole tasainen.

6. Kalusteet ja liikuntavälineet on sijoitettu kulkuväylien ulkopuolelle törmäysvaarojen estämiseksi.

7. Pihan kasvit antavat tuulensuojaa, suojaa auringolta, melulta, pölyltä oleskelupaikoilla ja kulkureiteillä. Kasvit antavat tuulelle äänet ja vuodenaikojen mukaan vaihtelevat värit ja tuoksut houkuttelevat ulkoilemaan.

8. Ajoneuvo- ja huoltoliikenne sekä paikoitusalueet on erotettu pihan jalankulkureiteistä. Pääovilla on saattoliikennettä varten varattu rauhoitettu alue, jossa liikkumisesteiset henkilöt voivat turvallisesti liikkua apuvälineineen. www.varttuneidenlahiliikuntapaikat.fi/ suunnittelussa+huomioitavaa/

●skeittiramppi ●skeittiparkki ●kiipeilyseinä ●puolapuut ●lasten leikkipuisto ●kuntorata ●pyörävarasto ●pyöräkatos ●pyöräteline ●leikkikenttä ●ulkokuntosali ●ulkoilmateatteri ●parkour-puisto ●puolapuupergola-aikuisten

väline

laite

tila

paikka

rata, -reitti

verkosto

leikkiteline

●

parkkipaikka, joka toimii iltaisin ja

viikonloppuisin koripallokenttänä ja skeittipuistona

Millä lisää liikettä tähän maisemaan? Mikä kannustaisi liikkumaan? Varttuneita ajatteleva käsijoteiden sijoittelu katukuvaan esimerkiksi korttelin aidan yhteyteen? Aita, joka kannnustaa samalla nuoret tekemään pakour-temppuja?

Puolapuut on edullinen hankinta ja helppo sijoittaa pihaan kuin pihaan.

Kuvassa Suomalaisen Dinox valmistajan puolapuut testikäytössä.

S

J T T K

Senioritalo Tampereen Vaskikodissa on tasapainopiha.

Aita, joka onkin pyöräkatos ja -teline, puolapuut että skeittiramppi.

17

5e/KULTTUURI_LIIKE_LEIKKI Eliaksenkadulle liikuttavia paikkoja

PUUTARHAKATU

II

Tontin liittymät ja kulkuväylät ovat selkeästi merkittyjä alisteisia jalankulkijoille. Kevyen liikenteen reitit hahmottuvat selkeästi parkkialueista. Esimerkiksi korttelin viertä houkuttelee juoksemaan kumipäälysteinen tai hiekkkapintainen juoksurata, joka johtaa turvallisesti keskustassa hauskasta paikasta toiseen niin liikkujat, lapset kuin turistitkin. Reitti yhdistää Tornion kuntopolut ja sen varrella on huolto- ja tankkauspisteitä pyörille sekä liikkujille.

II

II

SATAMAKATU

pistemäinen Autokellarin rampin päälle rakennetaan suojakatos, joka toimii julkisena oleskeluja liikuntapaikkana ulkoilmanäytösten katsomona.

tai

vaikka

Monikäyttöinen kansi toteutetaan yksinkertaisena kylmänä teräsputki- ja lautarakenteena. Kansi valaistaan alta käsin ja valo siilautuu puurakenteiden läpi ja saa koko autokatoksen hohtamaan. Lasin ansiosta näyttää kuin se leijuisi ilmassa öiseen aikaan.

SAMANTYYPPINEN RAKENNE FERPECT, design kollektiivin kadunkaluste DUNE LÄHDE: http://www.bustler.net/index.php/article/dune_street_furnitur e_system_by_ferpect_collective/

Rakenteen alle piiloutuu myös korttelin kierrätyspiste.

Baarin sisäänkäyntikatokseksi toteutetaan boulderseinä yhteistyössä Tornion kiipeilijöiden kanssa.

Korttelin viertä houkuttelee juoksemaan kumipäälysteinen tai hiekkkapintainen juoksurata

18

6 VIIHTYISYYS/ Monen tekijän summa Levon paikkoja.

KUVALÄHDE: tuntematon

Kun asukkaille antaa mahdollisuuden, he panostavat ja keksivät persoonalliset parhaat paikat puiden katveesta tai varjojen alta. Sijoitettavaksi ei välttämättä tarvita kuin pöytä ja tuoleja.

KUVAT: Kortepohja, Jyväskylä 2013.

Viihtyisyyttä voi luoda materiaalivaihteluin. KUVA: Viherrakentajien verkkosivut, 2013. www.puutarhaunelmia.fi

Lasten paikkoja. KUVA: Granby Park, pop-up puisto Dublinissa, Upstart 2013. http://thedonkeyshindlegs.wordpress.com/

Siirreltäviä istuskeluryhmiä kierrätyskalusteista.

KUVA: "Tools for unkown future". Raumlabor Berlin. http://www.raumlabor.net/

Ennakkoluulottomat ratkaisut luovat olemisen ja viihtymisen keitaita mahdottomilta tuntuviin paikkoihinkin. KUVA: Sissikalusteet voivat ilmaantua pylväisiin, kaiteisiin tai vaikka sillanrakenteisiin. Ne on yleensä valmistettu edullisista materiaaleista. Viihtyisät paikat eivät ole kiinni rahasta, vain tahdosta ja kekseliäisyydestä. Alueen parannuksessa keksitty kevyt tapa integroida istuimia aitarakenteisiin. Pergola osoittaa tietä ja merkitsee paikkaa. Istuskelualue voi syntyä vaikka aidasta. KUVAT: Guerilla Street Furniture, Oliver Show. Hamburg; Aldgate experiments -istuimet. Lontoo 2013. http://www.urban75.org/; Pergola. Marina Park, Batlle i Roig. Viladecans, Barcelona, Spain; City Square Developing by AllesWirdGut Architektur. Luxemburg; Patio. Lähde tuntematon.

Viihtyisyys on suhteellista. Toiselle viihtyminen on juhlaa ja musiikkia, toisille hiljaisuutta ja rauhaa.

Nämä asiat voidaan sovittaa yhteen yhteisillä pelisäännöillä niin, että kaikilla on tilaa viihtyä.

KUVA: Pergola- Rannikon aarre oy; ALLA: Flying Amadinda-puistosoitin. Lappset/ Freenotes Harmony Park. http://www.freenotesharmonypark.com/; Pihajuhlat, lähde tuntematon.

Liikuteltavia penkkejä. KUVAT: Wheelbench. Rogier Martens, Weltevree; Sisäpihalle perustettu kahvila. Budapest, Unkari:

Viihtyisyys yhdistetään mukavuuteen ja kotoisuuteen. Lisäksi viihtymiseen tarvitaan paikka ja tilanne, sillä paikan täytyy olla viihtyisä, jotta siellä voi viipyä. Yleisesti viihtyminen edellyttää ennen kaikkea turvan tunnetta. Ihminen myös viihtyy niissä paikoissa, jotka kokee omakseen. Omuus taas edellyttää tuttuutta ja elementtejä, joihin voi samaistua. Harvoin asfalttikenttään voi samaistua. Jos paikkaa tai identiteettiä ei ole niin paikka on luotava ja identiteetti on löydettävä.

Paikkoja voi luoda luomalla mahdollisuuksia pysähtymiselle ja kokoontumiselle sillä yleensä ihminen viihtyy siellä, missä muutkin viihtyvät. Paikan luomisessa kelpoja välineitä ovat kalusteet, katokset, kasvillisuus ja vesi. Viihtyisyyden luominen ei usein tarvitse olla kallista tai monimutkaista, joskus jopa pihan siivoaminen tai siistiminen voi tehdä tärkeimmän. Pihan aitaaminen ja oleskelupaikan osoittaminen kukalla ja penkillä voi myös riittää. Mukavan tunnelman luomisessa auttavat olemassa olevaa ympäristöä tukeva tai sen luonnetta parantava valaistus ja pinnat. Joskus käy niin, että ympäristö, rakennukset, mikroilmasto tai ihmiset itsessään houkuttelevat olemaan: Tuulessa kahisevat puun lehvästöt, vihreä nurmi, suojaisa penkki, johon paistaa sopivasti aurinko tai jolta pystyy mukavasti seuraamaan viereisen kadun tapahtumia.

Viihtyisyyttä luovissa elementeissä voi käyttää mielikuvitusta varsinkin jos esimerkiksi tilat ja resurssit ovat vähäisiä. Viihtyisyyttä saattaa luoda jo pelkästään se, että asukas pääsee itse vaikuttamaan ympäristöönsä: Tuoda oman tuolin pihalle luottaen siihen, ette se hajoa tai tule varastetuksi; Kastella kukkia. Joskus pelkkä sen asian tiedostaminen, että tämä on minun kotipihani ja minun kaupunkini, saattaa herättää aivan uudenlaisen tunteen pihan viihtyisyydestä. Omaksi koettua ja itse tehtyä ympäristöä kohtaan ollaan vähemmän kriittisiä kuin vierasta kohtaan.

Jos suuremmat rakenteelliset muutokset ovat ajankohtaisia pihassa, on syytä ajatella myös materiaalien toimivuutta uudelleen. Olisiko nurmi tai nurmikivi esimerkiksi kaikuvaa asfalttikenttää miellyttävämpi ja asukkaita houkuttelevampi ratkaisu. Mitä kaikkea tontista saa vähällä irti? Olisiko esimerkiksi mahdollista kerätä hulevedet tontilta rauhoittavaksi vesielementiksi keskelle pihaa? Jos pihassa ei ole kalusteita ja alue on pelkkä asfalttikenttä, niin sanottu tabula rasa, paikan muodostumista voi testata vaikka siirrettävällä penkillä tai parilla.

Viihtyisyyttä voi lisätä vaikka parkkipaikkataiteella. KUVAT: Maalattu parkkipaikka. Dents-de-lions, Roadsworth, Toronto, Peter Gibson 2005; Kankaiset varjot. Budapest, Unkari 2011.

”6. VIIHTYISYYS Asuinalueen viihtyisyys koostuu lukuisista eri esteettisistä, toiminnallisista ja sosiaalisista tekijöistä.

Asuinalueiden yleisiin laatutekijöihin kuten rauhallisuuteen, luonnonympäristöön, meluttomuuteen ja ilman laatuun tulee kiinnittää” erityistä huomiota kerrostaloalueilla, keskustoissa ja suuremmissa taajamissa.

Yhdeksän kymmenestä vastaajasta on tyytyväisiä asuintalonsa pihan viihtyisyyteen. Yli 15 prosenttia vastaajista on kuitenkin tyytymättömiä pihan oleskelu- ja leikkipaikkoihin.Tyytymättömyys pihoihin on suurinta kerrostalo- ja keskusta-alueilla sekä vanhimmilla asuinalueilla, jotka sijaitsevat pääosin keskustoissa. Myös vuokra-asukkaat ovat huomattavan tyytymättömiä pihoihinsa. Pihat osoittautuivat tärkeiksi virkistyspaikoiksi pientalojen asukkaille, joissa oman pihan käyttö on pysynyt hyvin aktiivisena. Pienten lasten perheet käyttävät pihaa kaikkein eniten. Kerrostalojen yhteispihat eivät houkuttele, sillä peräti 45 % kerrostaloissa asuvista ei käytä pihaa juuri lainkaan. Kerrostalojen pihojen käyttö on viidessä vuodessa edelleen vähentynyt.

”

Asukasbarometri 2004 Strandell, 2004.

19

SILTAPUISTO

KA EN

KA

KS

IN

TU

EL

IA

TU KA RI

UR

TO

IV

TU

M

AT

IN

KA

TU

SA TA MA KA TU

KA UP PA KA TU

TU

KA US

KA

IT

EN

LL

U

HA

AT

KS

IK

IA

SK

JÄ

ÄK

ÄR

IN

KA

●Muista kutsua mukaan paitsi kaikki asunnonomistajat, myös vuokralaiset ja liikkeenharjoittajat sekä myös lapset ja nuoret.

TU

KA

EL

KE

LI

TU

JA

U KI LU

f

OK

AT

LL HA LÄ NS IR AN TA

RA

3c

IT

KA LL EN KA TU

US

KA

TU

LÄ NS IR AN TA

AI

TT

KA TU

7g

● Ideointi ja muiden asukkaiden mukaan innostaminen on kaikkein tärkeintä, järjestä siis aloituskokous, jossa esität ajatuksesi innostavasti esimerkkejä käyttäen. Perustele hyvin! Nekin, joita pihan viihtyisyys ei kiinnosta, saattavat lähteä mukaan kun luvassa on säästöjä ja esimerkiksi helpotusta arjen askareiden sujuvuuteen pihassa.

APTEEKINPUISTO

TU

VÄ

RA UH AN KA TU

PUU TAR HAK ATU

PU UT AR HA KA TU

LA

U LK PO EO USFELIXINPUISTO M

ANTA

Kuinka toimia?

TU KA EN AR A S EN SU

TU KA PA UP KA

U AT UK UL KO

VAIHTOEHTOJA ITÄR

f / Autopihoista luovuuden kehdoiksi

Kirkko

Pysäköinnin uudelleenjärjestelyllä esim. katu- ja vuoropysäköinnillä tilaa pihojen olemiselle ja viihtymiselle.

AITTAKENTTÄ

AK

EN

TÄ

NP

OL

● Suunnittele ja ideoi piha kiinnittämällä erityishuomiota sen vihreyteen, viihtyisyyteen ja meluttomuuteen ratkaisuissa. ●Laske todelliset tarvittavat autopaikat tontilla. Voit korvata osan autopaikoista nurmella, oleskelualueella tai muilla toiminnoilla. ● Vastineeksi pihan kunnostuksesta ja menetetyistä autopaikoista Tornion kaupunki sitoutuu tarjoamaan katupaikat edullisesti niitä tarvitseville kiinteistön autoille.

FAKTAT - Lisää tilaa pysäköinnin järjestelyllä ●Viihtymiselle tulee järjestää tilaa. Pelkät autopihat eivät sellaisenaan ole viihtyisiä.

●Jotta tavoitat mahdollisimman suuren joukon puolellesi, hoida tiedotus tehokkaasti ja useita kanavia käyttäen: Ilmoitustaulu, asukastiedote, palautelaatikko, kokous, henkilökohtainen yhteys, talokansio (mennyt, oleva ja tuleva toiminta mapissa yhteistiloissa kaikkien luettavana), miljöökansio (kuten talokansio, mutta sisältää piha- ja ympäristötietoa, lehtileikkeitä ym.), kotisivut ja sähköposti.

●Tornion keskustakorttelin ovat historiallisista syistä pieniä ja normien mukaiset autopaikat vievät niissä kaiken tilan.

●Yksin on raskasta toimia, uudistuksen aikaansaaminen vaatii varsinkin aluksi sitkeyttä ja voimakasta tahtoa. Liittoudu samanmielisten kanssa ja perusta kortteliin oma piharyhmä ajamaan asiaa.

●Kaventamalla katutilaa kadunvarsiparkkeerauksella, iltaisen rallin ajonopeudet alenevat spontaanisti.

KU

●Kadut sen sijaan ovat hyvin leveitä ja houkuttelevat kaupunkilaisia pitkään rasittaneeseen kortteliralliin.

Melu ●Melu on yksi merkittävimmistä viihtyisyyttä alentavista tekijöistä. ●Pienentyneet liikennemäärät pihalla ja madaltuneet ajonopeudet kadulla vähentävät meluisuutta korttelipihoissa ja asunnoissa. ●Lisäkasvillisuus ja rakeiset tai elastiset pinnat pihalla pysäyttäväs tehokkaasti kaiun ja absorboivat melua.

Taustaa/toimijoita Kaupunkikorttelien viihtyisyys ja mahdollisuudet: Toimivia ja toteutuneita esimerkkejä muualta: Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja, Helsinkiläinen kerrostalopiha http://www.hel.fi/static/ksv/julkaisut/200 7/ksv_julk_2007-5.pdf H0lesingin kaupunkisuunnitteluvirasto, Mahdollisuuksien pihat: http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/esitt eet/esite_2011-10.pdf Kirjallisuudessa: Sisäpihat : kantakaupungin kaunottaret - Arrakoski-Mäkinen, Katriina; Pihoja ihmisille : kivikorttelien vihreät keitaat - Mansikka, Mikko

●pergola ●penkki ●patio ●maalaus ●peli ●puu ●varjo ●katos ●istuskelualue ●grilli ●grillikatos ●kota ●tila ●rauha ●meluttomuus ●viher- ja vesielementit

FAKT

Miksi? ●Naapuruu ympäristöas kasvaa ●Läheisemm kaikkien viih ●Viihtyisä p ●Jos asukk halu osallist ●Asukkaide paremmin ja ●Asukkaat yhteisestä p vähenevät ●Tyytyväise asuinpaikka

Pihoja ihmisille : kivikorttelien vihreät keitaat - Mansikka, Mikko

Voisiko pieni lisäpanostus toteutua ja tehdä tästä paikasta viihtyisän olla ja istuskella? Palvelutalo-Hyvinvointikeskus Onnissa vanhusten viihtyisyyteen on kiinnitetty huomiota monin tavoin. http://www.varttuneidenlahiliikuntapaikat.fi/esimerkkikohteet/ko timaiset+esimerkkikohteet/hyvinvointikeskus+onni+pukkila/

Kaksi hyvin erilaista sisäpihaa. Toinen Torniossa ja toinen Unkarissa, Budapestissa. Sisäpihasta on tehty ympärivuotinen ravintola keräämällä sinne kierrätettyjä puutarhakalusteita, taidetta ja kasvillisuutta. Budapestin kylmässä talvessa lamput ja kaasulyhdyt lämmittävät pihoja. Monet turistit etsiytyvät kaupunkiin pelkästää näiden pihakeitaiden takia. Onnistuisiko vastaava asukkaiden keidas Torniossa?

Torniossa on monta valmista pihaa koripallokentäksi. Tornio, 2013.

Palvelukoti Onnissa on oma agora eli tori. http://www.varttuneidenlahiliikuntapaikat.fi/esimerkkikohteet/k otimaiset+esimerkkikohteet/hyvinvointikeskus+onni+pukkila/

●Tulevaisuu keskustella kokouksissa kaikkialla. K pallotella su yhteyksiin ● Aivoriihee jotka ovat jo kanssa: asu taloyhtiön h talonmiehet naapurit. Ne lähettää ide muodossa. voi pysäyttä alkuun on h teemoihin k halutaan läh tavoitteesta oivalluksia. ●Teemapih Hiljainen pih Kulttuuripih Teknopiha Esteetön pi Talvipiha Vuodenaiko Meditaatiop Taidepiha Väripiha Tuoksupiha Aistien piha Vesipiha Pelipiha Viherpiha Viljelypiha Musiikkipiha Ravintolapih

Pihoja ihm - Mansikka

pistemäinen

20

XI

6f/TILA_KALUSTEET_TUNNELMA Lukiokatu 4 - Kokeilulla koukuttaviksi keitaiksi

Viihtyisyys ei ole vain istuimia vihreyden keskellä. Ihmiset hakeutuvat toistensa luo paikkoihin, joissa oleminen ja tekeminen on yksinkertaista ja koukuttavan hauskaa. Kaupungin ja oman pihan voi kääntää peliksi mobiilisovelluksella, pihakiviä uuteen uskoon sommittelemalla tai vaikka maalaamalla kierrätetyt ulkotuolit pelinappuloiksi liituruudukkoon.

Varjoilla, istutusastioilla & kalusteilla voi helposti luoda tilaa

Paikat, oleskelualueet: myös eri tavoin siirreltävät istuimet ovat vaihtoehto. Silloin paikan saa päättää varjon tai päivän sään ja tuulen mukaan

Paikkoja voi luoda edullisesti maalaamalla ne asfalttiin. Samalla luo olosuhteet vaikka kuinka hienoille leikeille.

Aktiviteetit ovat tärkeitä viihtymisen kannalta nuorille ja vanhoille.

21

7 PAIKALLISUUS JA IDENTITEETTI/

Paikallisuus ja identiteetti elävät käsityössä ja taiteessa. Niiden ilmentämisen paikkoja ovat pienimmätkin yksityiskohdat. KUVAT: Keltainen kannu vedenkeittäjänä, tuntematon lähde; Taidetta vedenkerääjissä.

Janis trench grate, Residence, Seattle Washington Iron age design; Kuparinen vedenheitin,tuntematon lähde.

Selkäranka ja kilpailuvaltti KUVAT: Yläkaupungin-yö, Jyväskylä, Anna-Kristiina Malinen; Punavuori. Hannu Heinonen. www. rooperifest.blogspot.com Korttelit voivat olla keskenään hyvin erilaisia ja ihmiset siellä, mutta silti sointua yhteen ja muodostaa mukavan kontrastin toisilleen ja keskustella toistensa kanssa.

Merkkejä identiteetin hahmottumisesta ovat korttelien ja paikkojen epäviralliset nimet ja tunnistaminen tiettyjen asioiden paikoiksi, missä mitäkin tapahtuu: Jyväskylässä yläkaupunki, Helsingissä Kallio..jne, niistä nousevat talouteen ja vetovoimaisuuteen voimakkaasti vaikuttavat ilmiöt ja liikkeet. Paikat, jotka puoltavat tiettyä asiaa ja vetävät puoleensa tietynlaisia ihmisiä, synnyttävät automaattisesti myös luovuutta ja liikehdintää tiettyjen alojen suhteen. Esimerkiksi käsityöläiskorttelit, joissa ammattilaiset hyötyvät toinen toisestaan ja joista asiakkaat osaavat tulla hakemaan tietynlaisia tuotteita ja palveluja.

Alueen identiteetin voimakas vaikutus asumisvalintoihin on huomattu. Tästä syystä uusia asuinalueita suunnitellessa alueiden omintakeisuuteen on ryhdytty kiinnittämään erityistä huomiota. KUVA: Kasvun piha, Arabianranta, Helsinki.

Grönlund Tommi ja Nisunen Petteri. Kuvaaja Päivi Kiuru.

Paikallisuus ja identiteetti syntyy historiasta ja alkuperästä, niiden tunnistamisesta, arvostuksesta ja näkymisestä toiminnasta kaupunkikuvan pienimpiin yksityiskohtiin saakka. Oma koti, oma tontti, oma kaupunki. Se puiston penkki jolle iltaisin istahtaa, vakio kahvila, naapuripihan lehmus, johon joskus on raapustanut nimensä. Tornio on täynnä omia paikkoja, jotka vain odottavat löytämistään. KUVAT: Viljelysäkit Dodon Kalasataman kaupunkiviljelimillä, 2012; Kahvila muisto Jyväskylän Vanhalla pihalla, 2013; Tornion vanha kaupunki, 2013.

Persoonaa on turha lähteä etsiämään ulkoa käsin, se lähtee kaupungin omista asukkaista, heidän tarpeistaan ja luovuudestaan. KUVAT: Asukas viettää elokuvailtaa käyttämällä sisäpihan seinää valkokankaanaan. Pest, Budapest, Unkari, 2011; Kukkakaupan ylitsepursuava tarjonta, Obuda, Budapest, Unkari 2011.

Identiteetti on paikassa ja ihmisissä, sitä ei voi ulkopuolelta tuoda tai tuottaa. Voi näyttää esimerkkejä maailmalta, että tällaistakin on, tekin mahdutte sekaan, tällekin on tilaa. Ulkopuolisen silmin voi avata tottumuksen verhoja ja näyttää, mikä omissa tutuissa kotikulmissa on arvokasta.

KUVAT: Taideteos, Yläkaupungin yö, Jyväskylä 2013; Primo-Primo. Gabriel Tiago.

Paikallinen erityisyys ja identiteetti

vaikuttavat asuinpaikan valintaan yhä enenevässä määrin. Talot ovat useinkin samannäköisiä kaupungista toiseen, mutta niiden ympäristö eli pihapiiri ja korttelisto kertovat kaikkein eniten talon elämäntavoista, viihtyvyydestä ja sosiaalisuudesta talossa. Siksi on edullista kannattavaa panostaa pihapiirin laatuun ja sen piirteisiin.

Mitä tämä aita viestittää? Millaisen tunteen se antaa? KUVA: Tornio, 2013.

Kaupungit ovat tyhjiä tarkoituksista ja merkityksestä ilman niissä asuvia ihmisiä. Historialliset monumentit, idylliset maalaiskylät ja vilisevät metropolit, niillä on kaikilla lukemattomat merkityksensä ja paikkansa asukkaidensa mielissä. Urbaanin viehätys syntyy näiden merkitysten päällek-käisyydestä ja limittymisestä kaupungeissa ja paikoissa, joissa on vahva identiteetti ja eriaikaisilla historiallisilla kerrostumilla on oma vahva roolinsa. Kaupungin identiteetti ja paikallisuus syntyvät siitä, että paikassa elävät ihmiset myöntävät sen erikoislaadun, ovat siitä ylpeitä ja pitävät siitä huolta, jopa ehostavat sitä mieleisekseen. Tällä tavoin ei kenenkään maasta tulee jonkun oma.

Jokainen asukas tuo ja antaa palan omaa identiteettiänsä taloon, sen pihaan, kortteliin, asujaimistoon, kaupunginosaan ja kaupunkiin halusi tai ei: Tervehditkö naapureita; nostatko kukat parvekkeelle, maton porraskäytävään ja kyltin oveen; osallistutko yhteisiin talkoisiin; vaikutatko aktiivisesti asukasyhtiön hallituksen kokouksissa; pidätkö grilli- tai kahvikekkereitä pihassa; ilmestyykö perästäsi lyhtyjä ja enkelikelloja jokaisen kiven koloon ja porttikongiin; seisooko mummotunturisi joka aamu oven edessä ihmisten lähtiessä töihin. Se, ettei osallistu eikä tervehdi tai millään tavalla näy ympäristössä vaikuttaa yhtä paljon kuin aktiivinen osallistuminen ja ympäristöön puuttuminen. Jokaisella on oikeus omanlaiseensa olemiseen ja näkymiseen, eikä ole sanottu, että aktiivinen osallistuminen olisi parempi kuin passiivinen, mutta piittaamaton suhtautuminen näkyy yhtä lailla kuten ympäristöstään välittäminen ja ylpeyskin.

Kaupungin identiteetti syntyy pitkälti siitä minkä viestin se ympäristössä kulkijalleen antaa.

Vanha tornio on sympaattinen. Haluaako Tornio olla sympaattinen ja ihmisen kokoinen? KUVAT: Tornio. 2013.

22

g / Mykät pihat puhumaan

ANTA ITÄR

TU KA IN AT

KA EN KS

KA

TU

EL

IA

IN

TU

ÄK

ÄR

IN

e

KA

KA US IT LL

U

HA

KA EN

AT

KS

IK

IA

SK

TU

LU

KI

OK

HA

AT

LL

U

IT

KA LL EN KA TU

US

KA

TU

LÄ NS IR AN TA

AI

RA

LÄ NS IR AN TA

Kiinteistönomistaja & taloyhtiön edustaja: ● kartoita mahdolliset hyödyntämättömät tilat kiinteistöstäsi, ● vuokraa tai anna tilat edullisesti paikallisen kulttuuritoimijan/järjestön käyttöön itsellesi sopivaksi määräajaksi ● nauti vastineeksi tontillesi syntyvästä taiteesta, lisääntyvästä avoimuudesta ja positiivisesta tekemisen ilmapiiristä kaupungissa. Saatat olla synnyttämässä kaupunkiin ilmiötä, joka muuttaa historian kurssia pysyvästi positiiviseen suuntaan.

Teemapihat & pihan parannus TU

KA

EL

KE

LI

APTEEKINPUISTO

TU

VÄ

RA UH AN KA TU

SILTAPUISTO

TU

M TU KA RI

UR

TO

IV

Korttelitaide & Korttelikummit

SA TA MA KA TU

KA UP PA KA TU

JÄ

puu, kivi, pensas, metalli

PUU TAR HAK ATU

PU UT AR HA KA TU

LA

U LK PO EO USFELIXINPUISTO M

●aidat/portit: Kuinka toimia?

U AT NK RE AA S EN SU

TU KA PA UP KA

U AT UK UL KO

HAASTE ON MAHDOLLISUUS

TT

AITTAKENTTÄ

AK

EN

TÄ

NP

OL

JA

KU

KA TU Kirkko

Teemakorttelit ja korttelikummit kasvottomuutta vastaan.

● Tulevaisuuden haaveista eli visioista kannattaa keskustella monipuolisesti ja luovasti yhteisissä kokouksissa, pihassa, rappukäytävissä ja kaikkialla. Kaikki ideat kannattaa kerätä talteen ja pallotella suuntaan ja toiseen ja asetella eri yhteyksiin ● Aivoriiheen kannattaa kutsua mukaan kaikki, jotka ovat jollain tavoin tekemisissä piha-alueen kanssa: asunnonomistajat, vuokralaiset, taloyhtiön hallituksen jäsenet, isännöitsijät, talonmiehet, talossa toimivat yrittäjät ja jopa naapurit. Ne, jotka eivät pääse kokouksiin voivat lähettää ideansa kirjallisesti tai luonnoksen muodossa. Joskus yksityiskohtiin takertuminen voi pysäyttää sujuvankin keskustelun. Siksi alkuun on hyvä keskittyä yleisluontoisempiin teemoihin kuten siihen millä teemalla pihaa halutaan lähteä kehittämään.

Ironisen "ylevästä" tavoitteesta voi syntyä kutkuttavan hauskoja oivalluksia.

Pihoja ihmisille: kivikorttelien vihreät keitaat - Mansikka, Mikko

FAKTAT ● Persoonallinen ja omintakeinen ympäristö vaalii rohkeutta, avoimuutta ja hyväksyvää asennetta. ● Persoonallisen kaupungin tekevät sen asukkaat itse. Viihtyisässä kaupungissa kaikilla on tilaa asua, olla ja näkyä. Nuorilla, vanhuksilla, työttömillä, työmyyrillä, kansainvälisillä osaajilla ja maahanmuuttajilla, taiteilijoilla… ● Tornion ihmisillä on perspektiiviä, osaamista ja annettavaa: ● Tornion Suenssaaren ruutukaava-alueella asuu väestöstä 40% eläkeläisiä ● Torniossa nuorison osuus väestöstä on muun Suomen keskiarvoa korkeampi. ● Torniossa koulutetaan vuosittain kymmeniä taito- ja taidealojen osaajia, jotka vain odottavat pääsevänsä sorvin ääreen.

Mahdollisuuksien huvetessa nuoret usein muuttavat pois paikkakunnalta. Nuorten mukana menevät myös heihin satsattu osaaminen ja tulevaisuudenusko. ● Työttömiä on Suensaaren asukkaista 19,7% ja työssäkäyviä työmyyriä 73% väestöstä (2004) ● Joka vuosi Tornioon saapuu lukuisia kansainvälisiä opiskelijoita, jotka haluavat tutustua paikallisiin ihmisiin ja kulttuuriin. ● Tornio on ruotsinkielistä aluetta valtakunnan rajalla. ● Torniossa käy vuosittain 3miljoonaa turistia. ● Torniossa on sekä lappilaisia, että lappalaisia, sekä maalaisia, että kaupunkilaisia...

Torniosta ei puutu väriä eikä tekijöitä, miksei tämä valtava rikkaus näy katukuvassa ja joka ainoassa talossa?

TAUSTAA/TOIMIJOITA Kulttuuriympäristö ja historia, identiteetin kulmakivet Joen ja meren rajakaupunki. Tornion kulttuuriympäristöohjelma Tekijä:Heljala, Minna; Seppälä, Sirkka-Liisa; Elo, Tiina, Suomen ympäristö 36/2012 Perustuslain (1999) mukaan ”Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille.”

Viranomaiset apuna Viranomaiset auttavat, neuvovat ja opastavat sekä myöntävät avustuksia kulttuuriympäristön hoitoon. Eri hallinnonaloilla on nykyisin omat yksikkönsä ja viranomaiset, jotka vastaavat kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön hoitoon liittyvistä kysymyksistä. Lähtökohtana on lisätä ja helpottaakulttuuriympäristön hoitoon liittyviä mahdollisuuksia eri tahojen toiminnassa: kyläyhdistysten, seurojen, muiden järjestöjen sekä ennen kaikkea alueen asukkaiden ja maanomistajien kanssa. Hyviä esimerkkejä ovat erilaiset kunnostustalkoot,kyläillat ja muut yhteiset kokoontumiset. http://www.ymparisto.fi/download.asp? contentid=140246&lan=fi

Kuka tai mikä tahansa yhteisö tai yritys, taiteilija tai vaikka urheiluseura voi toimia korttelikummina. Tukemalla omalla osaamisellaan korttelikummi auttaa Tornion pihoja tulemaan paremmaksi ympäristöksi asua ja elää.

Vastineeksi kummille voi tarjota toimi- ja työtiloja. Jolloin piha elävöityy ja apu sekä asiakkaat on lähelläEsim. http://www.oppna-ateljeer.se/

●ovikellot, postilaatikot ●vedenheittimet ●valaisimet ●kyltit ●valo-, yhteisö-, rakennus-, ympäristö-, kortteli- ja katutaide

●sosiaalinen kulttuuri ●musiikki ●pelit ja leikit ●aktiivisuus, liikunta ●korttelitaide ●Teemapiha esimerkiksi: ●Hiljainen piha ●Kulttuuripiha ●Paratiisipiha ●Esteetön piha ●Talvipiha ●Vuodenaikojen piha ●Elämysten piha ●Taidepiha ●Väripiha ●Tuoksupiha ●Aistien piha ●Vesipiha ●Pelipiha ●Viherpiha ●Viljelypiha ●Musiikkipiha ●Ravintolapiha ●Liikkeen piha

"Kaupunki, jossa jokaisella uudella asukkaalla on nimikkopuu."

"Piha, jossa aikuisetkin viihtyvät puumajoissa."

Taide ja persoonallisuus voivat löytää paikkansa arkisista elementeistä.

Puiston penkki: Public art - Robert Stackhouse

●Teemapih Hiljainen pih Kulttuuripih Teknopiha Esteetön pi Talvipiha Vuodenaiko Meditaatiop Taidepiha Väripiha Tuoksupiha Aistien piha Vesipiha Pelipiha Viherpiha Viljelypiha Musiikkipiha Ravintolapih

Miksi? ●Naapuruu ympäristöas kasvaa ●Läheisemm kaikkien viih ●Viihtyisä p ●Jos asukk halu osallist ●Asukkaide paremmin ja ●Asukkaat yhteisestä p vähenevät ●Tyytyväise asuinpaikka Pihoja ihm - Mansikka

Kaupunkilaiset tarvitsevat ilta-aikaan harvoin liikekeskustan autopaikkoja muuhun kuin rälläämiseen. Voisiko tälläkin parkkipaikalla olla puolet päivästä jokin toinen kasvo?

Asukkaat saavat itse päättää missä istuvat. Siirreltävät aidan päälle sopivat penkit tuovat hauskuutta ja persoonallista kiviseen ympäristöön.

FAKT

Rajataan ja korostetaan parhaat piirteet.

23

7g/PIIRTEET_YKSITYISKOHDAT_TAIDE Avelanin talon ympäristö paikat, joissa Tornio tiivistyy

Leimalliset yksityiskohdat, joita ei voi kopioida ja jotka yhdistetään vain yhteen paikkaan tekevät kaupungista, yrityksestä tai kiinteistöstä samaan aikaan paikallisen että tunnistettavuudessaan kansainvälisen. Kuva Pariisin metron sisäänkäynti.

Persoonalliset piirteet ja omintakeiset ratkaisut, joista muut voivat ottaa oppia: Parkkipaikka, joka iltaisin muuttuu koripallo- ja skeittikentäksi.

Paikallisuus, Torilla myydään paikallisia tuotteita, omien nuorten perustamista myymälöistä. Siirrettävät kojut ovat tunnistettavasti Torniolaisia.

Tilaa ihmisille olla, tulla hyväksytyksi, tehdä ja näkyä.

24

oki n ä on

nnyttä tuonut vaan ta, jolloin siaalista ä. ivinen n ominen ei pallisten kea. Vielä kkaiden on

anteen a (2012) ttaa

uskanta

ntavat hteistilat

äristössä en urimmista

sa, talojen

iinsä lana.

8 OSALLISUUS JA YHTEENKUULUVUUDEN TUNNE/

Kaupunki kuulemisen paikkana. Mitä jos naapurusto, talon hallitus ja kaupunki tuntisivat toisensa paremmin keskustelisivat enemmän keskenään? LÄHDE: tuntematon

Korttelit tapahtumien, musiikin, taiteen, liikunnan ja kohtaamisten paikkoina.

KUVAT: Jyväskylän Kankaan kaupunkiviljelijöiden kyläjuhlat 2013. Ylhäällä: Viljelijöiden vohvelikahvila. Alhaalla: Kae-Nuu - kainuulaista kotiseutujatsia ulkoilmassa; Puistojoogaa, MOKSHA JOOGA. Marta Janeczek 2013.

Itse rakennettu kaupunki. On minimaalisen pieniä ja maksimaalisen suuria tapoja rakentaa omaa ympäristöään. Yhteistä niille kaikille on, että jokaisella on vaikutuksensa. KUVA: Neulegraffiti. Kankaan puutarha, Jyväskylä 2013; Kesäkeittiön tekoa kierrätysmateriaalista talkoilla. Kankaan Puutarha, Jyväskylä 2013.

Edullinen keino rakentaa hyvää

Kaupunki pelikenttänä. KUVA: Urban prototyping festival: Citiplay; Esimerkit Berliini: Creative sustainability tour -kävelykierros. id22.net/creative-sustainability-tours-berlin. Monikko, askeleita kohti yhteisöasumista.

Loppuraportti. Anna Helamaa & Riikka Pylvänen. Tampereen teknillinen yliopisto. Arkkitehtuurin laitos.

Asuntosuunnittelu. Tampere 2012.

Itse viljelty ja syöty Tornio? Rajattomien mahdollisuuksien kaupunki. KUVA: Kahvila VR:n Kääntöpöydällä. Dodo, Kimmo Kirvelä. Pasila 2012; Lasten taidekerho parkkipaikalla. Parking day. New York 2008.

KUVA: Ympäristöjärjestö Dodon elonkorjuujuhlat yhdessä Suomen ensimmäisistä kaupunkiviljelmistä VR:n ratapihalla. Alun perin sissiviljelminä alkaneesta toiminnasta on sittemmin tullut kaupunkien tukema ja toivomaa aktiivisuuden ja yhteisöllisyyden muoto kaupunkilaisille.

Kokeilujen kaupunki avaa mahdollisuuksia uusille lupauksille ja innovaatioille. KUVA: Design ja käsityökauppa. Carboardia 2010, Helsinki.

Osallisuus/

Usein asukkaat ovat halukkaita vaikuttamaan elinympäristöönsä.

Niinpä pihan tai korttelin parannuksen toteutus ja suunnittelu asukasvetoisesti ammattilaisten tuella saattaa olla se edullisin ja kaikkein kannattavin tapa tehdä muutoksia. Mahdollisuus vaikuttaa omaan ympäristöönsä on suurimpia syitä siihen, miksi ihmiset valitsevat tavallisesti omakoti- ja taajama-asumisen kaupunkikeskustojen asemesta. Anonyymiin kaupunkitilaan verrattuna itse suunniteltuun ja toteutettuun ympäristöön on suurempi sidos ja niinpä sinne on myös todennäköisempää jäädä asumaan. Itse tehty kaupunki todennäköisesti muovautuu alkuperäistä persoonallisemmaksi ja luontevammaksi kaikkien, myös turistien näkökulmasta. Tarvitsee antaa vain mahdollisuus.

Tilapäiset käytöt Väliaikainen tilan ajattelu ja vapaus luo paitsi leikin elementin pihaan myös rajattomasti mahdollisuuksia. Tilan ja merkityksen luominen ja rajaaminen sinne, missä sitä ei ennen ollut muuttaa kaupunkikokemusta. Etenkin Pohjois-Suomessa vahvasti toisistaan erottuvat vuodenajat voivat tulla paremmin hyödynnetyksi. On hedelmällistä miettiä, millä tavoin viihtyvyyttä talojen pihoilla voisi lisätä esimerkiksi talviaikaan. Voisiko lumet kasata pihalle toisin niin, että lasten olisi turvallista pulkkailla pihassa? Voisiko grillikatoksen talvihuoltaa niin, että siellä voisi vilttiin kääriytyneenä lyhdyn valossa juoda kaakaota kaamoksen aikaan? Jos pihassa ei ole kalusteita ja alue on pelkkä asfalttikenttä, niin sanottu tabula rasa, ennen suuria investointeja paikan muodostumista voi testata vaikka siirrettävillä kalusteilla, lyhdyillä, istutusruukuilla, terassielementeillä ja kevyillä aidoilla tai jopa nurmimatolla. Jos tila on vähissä ja sen sijaan parkkipaikkoja on sillä hetkellä vapaana useampi, voi oleskelualueen sijoittaa tilapäisesti vaikka kahdelle kolmelle näistä tyhjistä parkkiruuduista. Pihan voi vaikka kesäksi vapauttaa lasten leikeille vuokraamalla autopaikat kaupungilta kadun varresta.

Kortteliviljemän voi perustaa edullisesti ja helposti. KUVAT: Kaijonharjun ensimmäinen kortteliviljemä, Oulu 2013.

Yhteisöllisyyden

ilmenemismuotoja on monia ja niin ollen siitä saatava satokin erilaista riippuen siitä, mitä tehdään. Yhteistä kuitenkin kaikille tilanteille on se, että kaupungistaan voi aina saada enemmän irti. Korttelipihoja voidaan kunnostaa ja yhteisalueita rakentaa edullisesti talkoilla. Varoja pihan käyttöön voi kerätä vaikka ravintolapäivänä korttelin omalla vohvelikahvilalla. Kierrätysmateriaaleista saa esimerkiksi hyviä viljelylaareja ja mielikuvitusta käyttämällä vanhoista huonekaluista syntyy vaikka kesäkeittiö.

Leikkialueita tai esimerkiksi shakkiruudukon voi maalata pihaan edullisesti ja omin käsin. Kaikista pihassa tehtävistä muutoksista on sovittava yhdessä muiden asukkaiden ja taloyhtiön hallituksen kanssa ja saatettava isännöitsijä tietoiseksi muutoksista. Kortteliparannukseen voi panostaa paljonkin ja tehdä siitä taidetta toivoen, että oma piha toimisi naapurille valloittavana esimerkkinä. Naapureihin tutustuessa vahvuuksia ja erityisosaamista saattaa alkaa löytyä yllättävänkin läheltä. Naapurin taiteilijaa voi pyytää tekemään korttelitaidetta, rakennusmies voi löytyä nikkaroimaan puutarhakalusteita ja hortonomi antamaan vinkkejä laariviljelyyn.

Käyttämättömät tilat/

Pihojen parantamisen lisäksi tyhjien rakentamista odottavien tonttien vapauttaminen edullisin hinnoin yhteisöjen käyttöön on hyvä tapa lisätä alueen vetovoimaisuutta. Tyhjät tilat taloyhtiöistä kannattaa siivota ja järjestää vaikka yhteiseen harrastekäyttöön ja hylätyt liikehuoneistot vuokrata ennemmin edullisesti vaikka asukastuvaksi tai näyttelytilaksi kuin pitää tyhjillään. Pihojen ja ympäristöjen toteutusten hahmottelu yhdessä erilaisten yhteisöjen kanssa tuo etuja molemmille osapuolille. Vaikutusmahdollisuuksien antaminen nuorille nostaa heidän itsetuntoaan, sitouttaa heitä paikkaan ja siitä huolehtimiseen. Näkyvyyden antaminen taiteilijoille tai käsityöläisille puolestaan vahvistaa heidän asemaansa ja siinä samalla kaupungin kulttuuri-identiteettiä.

”

Väliaikaiset käytöt voisivat toimia "kokeina", joiden avulla saadaan näkyviin ennakoimattomia potentiaaleja ja kaupunki-ilmiöitä. Väliaikaiset käytöt ovat tulevien trendien siemeniä, ja vaikka ne nyt saattavat näyttää vähäpätöisiltä, joskus tulevaisuudessa jokin väliaikaisten käyttöjen mahdollistama ilmiö saattaa olla valtavirtaa. Tilapäiset käytöt synnyttävät kokonaan uutta ymmärrystä, siitä mitä on talous ja taloudellinen toiminta.

Yrittäjyyden kulttuuri - innovatiivinen miljöö väliaikaisilla käytöillä on myös tärkeitä lyhyemmän tähtäimen taloudellisia rooleja. Tärkeää on se, että pääkäytöstään poistuneet, edulliset tilat antavat toimintamahdollisuuksia yrityksille ja yhteisöille, joilla ei ole varaa maksaa markkinavuokria, jotka varsinkin kasvukeskuksissa ovat korkeat. Näin väliaikaiset käytöt lisäävät yritystoiminnan kirjoa, antavat tilaa riskinotolle, kokeilulle sekä erilaisille kulttuuritoiminnan ja taloudellisen toiminnan välimuodoille. Näiden yhteensulautumien rahallinen tuottavuus ei ole - eikä ehkä voi olla - bisnesperiaatteella toimivien yritysten tasalla. Vähän tuottavien yritysten joukossa on myös runsaasti aloittelevia yrityksiä. Näistä osa kuolee, mutta osa muuttuu menestyjiksi ja yrityskentän välttämättömiksi uudistajiksi. (vrt. Jacobs 1969)...

”

Tilapäiset käytöt_kaupunkisuunnittelun unohdettu voimavara, Chister Bengs, Helka-Liisa Hentilä ja Panu Lehtovuori. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja C58, Espoo 2003

25

h / Tyhjät tontit täynnä mahdollisuuksia

HAASTE ON MAHDOLLISUUS

TU KA IN AN H RT PO

ANTA

KA EN

KA

KS

IN

TU

EL

UR

IA

TU KA RI

TO

SILTAPUISTO

TU

M

AT

IN

KA

TU

SA TA MA KA TU

KA UP PA KA TU

KA

TU

JÄ

ÄK

ÄR

IN

KA

KA US

KA

IT

EN

LL

U

HA

AT

KS

IK

IA

SK

EL

KE

LI

TU

VÄ

APTEEKINPUISTO

TU

h RA UH AN KA TU

IV

TU

KA US

LU

KI

OK

HA

AT

LL

U

IT

KA LL EN KA TU

AI

RA

LÄ NS IR AN TA

TT

AITTAKENTTÄ

AK

EN

TÄ

NP

OL

JA

KU

KA TU

Viljely yhteisyyden muotona Asukkaat ja yhteisöt voivat toteuttaa viljelmiä talkoovoimin omilla tai lahjoitetuilla kierrätysmateriaaleilla osoitetuille paikoille kaupungissa tai taloyhtiössä yhteisesti hyväksytyillä paikoilla. Tyhjät tontit tai käyttämättömät piha-alueet ovat potentiaalisia viljelypaikkoja.

Mykkä julkisivu käyttämättömine autotalleineen saa virtaa kun osa autotalleista vuokrataan liiketiloiksi aloitteleville yrittäjille.

●Kiiteistön/tontin omistaja: luovuta tyhjillään oleva tilasi tai tonttisi nimellisellä hinnalla kansalais-/toimintaryhmän käyttöön. Hyödyt mainosarvoa sekä sen, että kansa-laiset nostavat omalla toiminnallaan omaisuutesi arvoa ja kiinnostusta. ● Kansalainen/viljelyaktiivi/taiteilija Kerää toimijaryhmäsi kokoon, jos teillä ei ole tarvittavia tiloja käytössänne, hae käytöstä poistuneen tyhjän tilan omistaja, esittele ideasi ja toimintasuunnitelmasi sekä siitä koituvat yleiset edut hyvin ja perustellusti ja pyydä tonttia/tilaa käyttöösi. ● Hae esimerkkejä ja kontaktia vertaisryhmien kanssa. Opi aikaisemmin tehneiltä toiminnan perusteista, onnistumisista ja sudenkuopista.

MAHDOLLISIA YHTEISTYÖTAHOJA: Tornion Elävä kaupunkikeskusta Ry: elavatornio.fi/ Nuoret: www.tokem.fi/Suomeksi/Tutkimus-jakehitys/Hankkeet/Liiketoiminta-jayrittajyys/Muut-hankkeet?ProjectID=106 Taidetta ja kulttuuria: Kulttuurikorporaatio kulttuurikorporaatio.com/ Liikuntamahdollisuudet, yhteistyö lajiin erikoistuneiden ryhmien kanssa: Esim. www.tornionkiipeily.net/ Materiaalia: Kierrätyskeskus Ekoterminal www.tyovoimalasaatio.fi/ekoterminal.php

TU

LÄ NS IR AN TA

TILAPÄISET KÄYTÖT

PUU TAR HAK ATU

PU UT AR HA KA TU

LA

U LK PO EO S U FELIXINPUISTO M

ITÄR

Kuinka toimia?

U AT NK RE A SA EN SU

TU KA PA UP KA

U AT UK UL O K

Kaupunki omaksi, osallisuus ja yhdessä tekeminen, ympäristö eläväksi kokeillen

●Tornion ruutukaava-alueella odottaa parempia aikoja kourallinen tyhjiä tontteja.

Tyhjät tontit nakertavat kaupunkikuvaa sekä naapurikiinteistöjen arvoa. ●Tornion taiteilijat ja tekijät eivät näy katukuvassa. ●Kaupunkilaisilta puuttuu mielekkäitä kohtaamisen ja tekemisen paikkoja. ● Tilapäiset käytöt kaupunkikuvassa ovat keino nostaa aution ympäristön ja kiinteistön arvoa. Ks. Kaupunkikiihdytin. ●Vaikka toiminta olisi tilapäistä tontilla, arvo ja tarina rakentuvat, säilyvät ja siirtyvät perimätiedossa eteenpäin.

MIKSI OSALLISUUTTA? ●Naapuruussuhteet paranevat, kiinnostus kestäviin elämäntapoihin kasvaa ●Läheiset suhteet naapureihin lisäävät kaikkien viihtyvyyttä ja turvallisuutta ●Viihtyisä piha nostaa kiinteistön arvoa ●Jos asukkaat saavat olla mukana ja vaikuttaa, halu osallistua pihan kunnossapitoon kasvaa. ●Asukkaiden osallistuessa pihatöihin piha toimii ja kunnossapidon tarve vähenee ●Asukkaat tuntevat vastuuta pihastaan; vandalismi ja roskaaminen vähenevät ●Tyytyväiset asukkaat ja vuokralaiset sitoutuvat asuinpaikkaan ja tekevät vähem-män valituksia.

Pihoja ihmisille : kivikorttelien vihreät keitaat - Mansikka, Mikko

Autot pois tontilta, katualueen ja liittymien aiempaa selkeämpi rajaus esimerkiksi kevyillä aitarakenteilla ja/tai persoonallisilla betoniporsailla sekä muutamalla siirrettävällä istutusastialla. Sorapintainen tontti voi toimia tilapäisenä pelikenttänä tai markkinapaikkana.

Pahimpien kuoppien tasauksen ja siistimisen jälkeen tähän syntyy loistava paikka kaupunkiviljelmälle.

Taustaa/toimijoita

FAKTAT - KORTTELITAIDE TILAPÄISKÄYTTÖNÄ

TILAPÄISET KÄYTÖT KAUPUNKITILASSA ● Kaupunkikiihdytin: www.kaupunki-innovaatiot.fi/wpcontent/uploads/2011/11/kaupunkikiihdytin _pieni2.pdf KAUPUNKIVILJELY, neuvoja ja esimerkkejä ● Kumpulan koulukasvitarha ja Roihuvuoren asukaspuisto Helsingissä: Ympäristötaidetoimintaa, puutarhakaveritoimintaa. www.allipaasikivensaatio.com/sites/default /files/apuraharaportit2012/apuraharaportti2012-lasten-januorten-puutarhayhdistys.pdf ● Kankaan kaupunkiviljelypuutarha rakentamista odottavalla entisellä teollisuustontilla Jyväskylässä kankaanpuutarha.wordpress.com/ ● Kaupunkiniityt : Elinvoimaa elävästä perinnöstä julkaisu: urn.fi/URN:ISBN:978952-257-700-9 TOIMINTAMALLEJA & TAPAHTUMIA ●Toisilta oppimisen karnevaali: http://kouluschool.wordpress.com/ ●Avoimet galleriat:www.oppna-ateljeer.se/ ●Taidebasaari:www.tornio.fi/index.php? p=Taidebasaari ●Talkoot; Naapuriapu; Aikapankki; www.kuinoma.fi/ siivouspaiva.com/ www.restaurantday.org/fi/ www.parkkipaiva.fi/ urbaanitasumismessut.fi/

●talkoot ●myyjäiset ●korttelitapahtumat ●ravintolapäivä ●kansallinen parkkipäivä ●liikkujan viikko ●kaupunkifestivaalit ●konsertit ●näytökset ●kaupunkiviljely ●kaupunkiniitty ●asukaspuisto ●korttelitaide ●pop-up -liikkeet/ nuoret kesäyrittäjät

●kaupunkipelit ●kausiasukkaat ●näyttelyt ●kausi-/vuorottais-/tilapäiskäyttö: vuoropysäköinti, parkkipaikkojen, vaihtuva käyttötarkoitus iltaisin, talviset leikkialueet lumenkasauspaikoilla

Tämä tontin osa on k'äyttämätön ja avoimena kadulle.

Aitaaminen lisäisi viihtyisyyttä, Pienimuotoisen väliaikaisenkin täydennysrakentamisen mahdollisuuksia kannattaisi selvittää.

●liikuteltavat pihan elementit ●omat ideat:

Muuten huomionarvoinen, hyvin hoidettu ja arvokas kortteli kärsii tämän kulman avoimesta rupsahtamisesta. Ehdotan maantasausta ja väliaikaisen kaupunkinurmen/-niityn perustamista.

Niitylle voi varata polut ja paikat muutamalle kojulle ja skeitattavalle veistokselle.

26

8h /OMUUS_YHTEISYYS_KOKEILU Keskikatu 20 - Kaupungin runsaudensarvi

Omat ja yhteiset korttelitapahtumat Kaikille avoimet tapahtumat ovat saaneet uutta sijaa Suomen kaupungeissa. Ne avaavat kaupunkia aivan uudella tavalla ja luovat kohtaamisia sekä mahdollisuuksien paikkoja sinne missä niitä ei ennen ollut. Näitä kaikkia juhlia voi järjestää myös tyhjällä tontilla tai korttelipihassa. Kaupunkipuutarha tarjoaa hyvät puitteet ravintoloille, kahviloille, konserteille, kirpputorille, markkinoille.

Kadut eläväksi Käytöstä poistuneet autotallit voi vuokrata edullisesti ja kehittää eteenpäin nuorille yrittäjille liiketiloiksi. Vaihtoehtoisesti autotallien ovet voidaan avata kansallisena siivouspäivänä kirpputoreiksi.

Rakentamista odottava tontti Kankaan paperitehtaan alueella Jyväskylässä, rakentamista odottava tontti on lahjoitettu kaupunkiviljelijöiden käyttöön.

Kuvassa viljelijöiden järjestämä Siivouspäivän kirpputori ja konsertti samaan aikaan. Kankaan Puutarhalla on kahden kesän myötä nostettu satoa niin kasviksista kuin yhteisöllisyydestäkin.

Taustalla viljelijöiden yksityiskonsertti.

III III

Hylätty on mahdollisuus

Paikalliselle taiteelle tilaa

Kun ei-kenenkään maan luovuttaa kaupunkilaisten käsiin, tyhjästä voi syntyä kultaakin kalliimpaa. Väliaikaisesta kokeilusta rakentamista odottavalla tontilla syntyy pysyvää persoonallisuutta,sisältöä ja hyvää henkeä vaikka paikka vaihtuisi.

Taiteilijat odottavat mahdollisuuksia tehdä ja osallistua kaupungin rakentamiseen. Heillä on taitoa ja kokemusta toteuttaa kansalaisten kanssa pysyviä tai väliaikaisia teoksia kaupunkikuvaan tai jopa korttelipihoille. Viljelmään läheisyyteen taiteillaan muraali. Se näkyy museoille ja puistoon. Tällä tavoin tontti toimii kaupunkikuvallisesti tärkeänä siltana puukaupungin ja uuden ruutukaavan välillä.

27

Ø

C

P

‰

Ì

Ì i

J

AUTORAMPIN KATTO = KULTTUURIKANSI

Siirrettävät pihakalusteet.

Paikat, joita voi itse luoda.

Piha, jossa voi kuntoilla.

TYHJÄ TONTTI = TAIDELEIKKIPUISTO

SIIVOUSTAL KOOT

Pihamaja, jossa voi asua.

P

Ì

TÄYDENNYSRAKENTAMISELLA TULOJA TALOYHTIÖLLE

KORTTELIN YHTEISTOIMINNOT

I Ì Ì Ì Ì Ì Ì Ì Ì Ì Ì Ì Ì

KAUPAN KULMILLA JÄÄTELÖNSYÖNTI -/AURINGONOTTO KEIDAS

SISÄPIHAKAHVILA

LAATUA VALOON JA ISTUTUKSIIN, AUTOILTA TILAA ELÄMISELLE

SISÄPIHAKEIDAS & AUTOTALLIAARTEET

TYHJÄ TONTTI = VILJELYPALSTA

RAKENNUKSET RAJAAMASSA JA SIISTIMÄSSÄ Katto, jonka voi syödä.

VALAISTU BOULDERSEINÄ /KATOS

OMENAPUUTARHA NIMIKKOPUUT KAUPUNKILAISILLE

Aita, joka onkin taidetta.

PENSASAITALABYRINTTI

PIHAMAJAMARKKINAT Tori, jossa nuoret ovat kauppiaina.

Pergola, jossa voi kiipeillä ja kuntoilla.

KORIS- JA SKEITTI PARKKI

VALOA JA TAIDETTA

Aita, jossa voi varastoida, skeitata ja istua.

YHTEISPIHAT Pihatie, jolla voi leikkiä.

Valot, joilla voi leikkiä.

Parkkipaikka, jossa voi pelata.

Naapuri, jota voi tervehtiä.

Turisti, joka käy tutuksi.

Omat osaajat, joita arvostetaan.

= Tornio, josta voi olla ylpeä!

YHTEISTILOJA JA PUISTO TAKAPIHALLA

PALLOPELI, MAALIA, LEIKKIÄ JA VALOA

Jotain muuta, jotain lisää, jotain enemmän...

30