VUOKATTI-RUKA URHEILUAKATEMIA - KUUSAMO - KAUSI 2024-2025
VALMENNUS JA KANSAINVÄLINEN
VAATIMUSTASO S.6-11
KOHTI MILANO-CORTINAA: ELIAN LEHTO, KUURA KOIVISTO, JON SALLINEN JA TELMA SÄRKIPAJU S.58
KILPAILU-URAN JÄLKEEN
ENNI RUKAJÄRVI JA MATTI SUUR-HAMARI S.44
Kansikuva
Enni Rukajärvi
Kuva: Tomi Mandelin
Kansikuva
Matti Suur-Hamari
Kuva: Jarkko Relander
Puheenjohtajan tervehdys
Alppihiihdon kansainväinen vaatimustaso
Kansainvälinen vaatimustaso FreeSki
Nuoren urheilijan tie maailmalle
Lumilautailun yläkoululeiritys
Alppihiihdon urheilijan polku
Virkeyttä välipalasta
Lumilautailijoiden harjoitusmatka Kläppeniin
ohjaa alamäen kautta huipulle
Tutkimus- ja kehitystoiminta
Akatemiatoimintaa Kajaanissa
Haastattelussa Santeri Kiiveri
Alppi C-maajoukkeen valmistautuminen
Kilpailu-uran jälkeen, Enni ja Matti
Tunnista ja hyödynnä vahvuuksiasi
FreeSki Injury Prevention Initiative at VRUA
– olet myös vaikuttaja
VRUA Kuusamo asiakastyytyväisyys
Kohti Milano-Cortinaa
Ruka 2030
Lyytin matkassa Rukalta Rioon
PUSU – käsityötä Suomesta
Urheilijaesittelyt
Henkilökuntaesittelyt
Julkaisija: Rukan Alppihiihtoyhdistys ry
Toimitus: Mili L., Mika P., Susanna K., Antti K., Kati M., Sari H., Päivi M., Ville A., Tomi M., Taija B, Hanna K., Taitto: Merja Ruuskanen
Paino: Printfinder SIA, Latvia
Aamulla töihin ajaessani lämpötila oli vielä +10 astetta täällä Etelä-Suomessa ja mietin pitkää maatamme –toisaalla, Rukalla ja Levillä, lasketellaan jo täyttä vauhtia. Vuosien tauon jälkeen saamme jälleen sekä miehet että naiset kilpailemaan maailmancupissa Levin rinteillä, mikä on hieno uutinen suomalaiselle alppihiihdolle.
Rukan urheilijat ovat vuoden aikana jälleen kehittyneet valtavasti. Meillä on ollut hienoja saavutuksia niin alppihiihdossa, lumilautailussa kuin freeskiin puolellakin. Onnittelut kaikille tätäkin kautta!
Lisäksi erityisesti haluan mainita hiihtokeskus Rukan uudet, valtavat panostukset lumiparkin kehittämiseen. He ovat luoneet kansainvälisestikin merkittävän parkkiympäristön, joka tarjoaa urheilijoille ja muille parkkilaskijoille huippuluokan puitteet harjoitteluun ja kilpailuihin. Kauden mittaan on ollut ilo seurata urheilijoidemme kokonaisvaltaista kehitystä.
Valmennuksemme kehittyy jatkuvasti niin metodien kuin valmentajien koulutuksen osalta, ja uusien menetelmien tuominen on vahvistanut valmennusta entisestään. Vaikka kyseessä ovat yksilölajit, joukkuehenki loistaa kirkkaana riveissämme.
Kuitenkin seuraan huolestuneena tilannetta, joka koskee kaikkia huippu-urheilulajeja, ei vain lumilajeja. Huippu-urheilu tarvitsee lisää rahoitusta, jotta voimme rakentaa menestyksekästä tulevaisuutta. Nykyinen malli jättää ison loven eri lajien jatkokoulutukseen. Vaikka seurojen ja urheilukoulujen valmennus on huippuluokkaa, monilla urheilijoilla ei ole resursseja jatkaa kansainväliselle tasolle ilman suuria omia
panostuksia. Toivon, että tähän haasteeseen löydetään pian ratkaisu, jotta urheilijat voivat jatkaa turvallisesti kohti omia unelmiaan ja tuoda maallemme lisää kansainvälistä huippumenestystä.
Omat kuviot lumilajien parissa ovat hieman muuttuneet ja tulevat jatkossa muuttumaan lisää. Vanhempi lapseni on jo siirtynyt kansainvälisiin yliopisto-opintoihin ja toinen käy viimeistä vuotta lukiota. Tämän myötä myös tämä kirjoitus jää mahdollisesti viimeiseksi puheenjohtajana ja lehden vastuuhenkilönä.
Toivotan kaikille lukijoille upeaa lumista kautta, ja paljon onnea ja tsemppiä urheilijoille!
Terveisin, Mili
Teksti: Samu Torsti
Sain meidän valmennuspäälliköltä tehtäväkseni kirjoittaa kansainvälisestä vaatimustasosta tämän kauden Lumihuiput-lehteen. Aivan ensimmäiseksi ajatukset luikki tuon kansainvälisen vaatimustaso sanaparin kautta suorinta tietä omaan nuoruuteen. Mitä se vaatimustaso siellä oli?
Toiseksi kansainvälinen vaatimustaso sanayhdistelmä vei minut Pariisin kesäolympialaisiin. Näiden kisojen ja varsinkin kisojen jälkeisessä mediamyllyssä tuo termi on ollut hyvinkin tiukasti esillä. Meidän toiminnan pitää vastata tulevaisuudessa kansainvälistä vaatimustasoa, jos toivotaan mitaleja kansainvälisesti, totesivat kaikki.
MITEN VAATIMUSTASO ON OMALLA URALLANI NÄYTTÄYTYNYT?
Noh, valveutuneet urheiluihmiset saattavat tässä kohtaa herkästi miettiä sitä roisia kielenkäyttöä, joka oli muodissa vuosituhannen alussa. Sehän oli arkipäivää niin valmentajille kuin urheilijoille heittää puoli huolimattomasti V**** sana ilmoille, tilanteessa kuin tilanteessa. Saatana ja perkele kun kajahti ilmoille, oltiinkin jo asteen totisemmassa
tilanteessa, silloin oli syytä nostaa katse ylös ja suoristaa ryhtiä, seuraavaksi oli nimittäin tulossa painavaa sanaa.
Ikään kuin nuo kirosanat olivat se vaatimustaso ja niiden avulla tehdään kovemmin ja paremmin. Toinen muisto oman urani vaatimustasosta oli levon aliarvioiminen. Lepo oli heikkouden merkki. Ollaan kovia, kun ei levätä – meillä on siis korkea vaatimustaso. Elävästi muistan valmentajan sanat: ”Hyvä olis levätä, mut v**** kun pitää treenata.” Siinä oltiin aivan siellä kansainvälisen vaatimustason huipulla. Onhan tuosta ajasta menty isoin harppauksin kohti inhimillisempää ja ihmisläheisempää valmennusta ja hyvä niin. Nykyään urheilijat ja valmentajat ovat tietoisempia kehon ja mielen hyvinvoinnista, keskustelun, yhteisten arvojen ja sääntöjen merkityksestä sekä siitä, että nimenomaan vaatimalla ei saada pitkäaikaisia
muutoksia aikaiseksi. Kyllä ne tähdet syntyvät yhdessä ja omasta halusta lähtevillä teoilla – ei huutamalla ja kiroilemalla.
MEIDÄN
TOIMINTASUUNNITELMA KOHTI KANSAINVÄLISTÄ
VAATIMUSTASOA:
NELJÄ VUOSIKURSSIA
Vuokatti-Ruka Urheiluakatemiassa, kuten muissakin Suomen alppilukioissa, lukio pyritään käymään neljässä vuodessa. Rukalla meidän arvopohjaan kuuluu kaksoisura. Se on arvo, joka mahdollistaa meille urheilun – eihän kukaan etelästä muuta lukion takia Kuusamoon. Lukio mahdollistaa urheilun. Koulu täytyy hoitaa kunnialla, mikäli aikoo tulla mäkeä alas talvella. Tulevaisuuden jatko-opinnot ovat myös osa nuoren kasvua, joten siitäkin näkökulmasta koulun yhteensovittaminen
on suotavaa. Meidän strategiassa näille kaikille vuosille on laadittuna oma suunnitelma, mitä tehdään, missä tehdään, miten tehdään ja miksi tehdään. Niin kuin olettaa saattaa, mitä pidemmällä opiskelut ovat, sitä enemmän aikaa ja mahdollisuuksia jää myös urheilulle. Esimerkkinä voidaan mainita itsenäisesti suoritettavat kisareissut, omatoimiset lisäharjoitukset ja niin edelleen, mikäli kokee, että tarvitsee vielä jotain ekstraa ja sellaista, johon ydintoiminta ei taivu, vaikka moneen tämä taipuukin.
Vuokatti-Ruka urheiluakatemiassa meillä on tällä hetkellä 26 kolmea kansallisuutta edustavaa alppihiihtäjää, jotka ovat syntyneet vuosina 2004–2008. Meidän tavoitteena on tuottaa urheilijoita maajoukkueisiin – edustusmaasta riippumatta. Toisena,
ehkä vielä isompana, tai sitten ei, mutta kuitenkin tavoitteena, meillä on, että akatemiasta lähtevällä nuorella aikuisella on vahvat elämän taidot. Ymmärrys itsensä johtamisesta ja hyvinvoinnin merkityksestä, mitä se sisältää ja millä omilla valinnoilla siihen pystyy vaikuttamaan.
BASE-1 -RYHMÄ
Tavoitteena on opetella harjoittelemaan. Ryhmä on suunnattu ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille ja loukkaantuneille urheilijoille. Opetellaan harjoittelemaan alppikoulun vaatimustason mukaisesti 15h/vko. Tavoitteena on liikkumisen perusteet, niin rinteessä kuin sen ulkopuolella. Opitaan nostotekniikat, laskutekniikat, ruoanlaittoa, kaupassa käyntiä, pyykinpesua ja koulun yhdistämistä tähän kaikkeen – Pala kerrallaan. Meidän on aivan turha kaataa kaikkea kerralla ja heittää nuori urheilijan alku syvään päähän ja katsoa, että osaako se uida, jos altaassa ei ole vielä edes vettä.
Urheilun osalta tämän ryhmän tavoite on saada 15h per viikko ja vaatimuksena aukoton Qridi = harjoituspäiväkirja. Noni, sieltä se vaatimus tuli, ensimmäistä kertaa. Lukijalle tiedoksi, se onkin oikeastaan ainut vaatimus meidän akatemiassa. Tai no, saa sen Qridin jättää täyttämättä, mutta siitä seuraa lauluesitys aina seuraavassa harjoituksessa. Mutta eikös se ole noloa laulaa kaikkien edessä? Alkuun ehkä joo, mutta kyllä se on jo kääntynyt esiintymiseksi ja ennakkoluulojen voittamiseksi. Sääntöjä meillä on muutamia. Säännöt pohjautuvat meidän arvoihin ja ne on laadittu yhdessä urheilijoiden
kanssa. Sääntöjen rikkomisesta seuraa rangaistus eli yllä mainittu lauluesitys – ei sen vakavampaa. On ollut hienoa nähdä kuinka nuoriso ja me valmentajat uskalletaan heittäytyä rennommin ja rennommin, jos sääntörike on tapahtunut. Jep, luit oikein, samat säännöt on valmentajilla, totta kai. Allekirjoittanut on päässyt laulamaan myös muutamaan otteeseen.
Käytämme Qridi treenialustaa. Siellä kulkee kaikki informaatio treenien aikatauluista treenien sisältöihin ja sen kautta, kun se on aukoton, me valmentajat saamme tärkeätä dataa, siitä miten urheilijat voivat ja minkälaisessa rasituksessa he tuntevat olevansa. Toistaiseksi ainakaan emme saa aukotonta dataa objektiivisesta kuormituksesta sykkeen kautta, koska sykemittarit tuntuu olevan hukassa melko usein, tai sit se akku on loppu just tänään :) .
BASE-2 -RYHMÄ
Tavoitteellinen harjoittelu ryhmä on 2-4 vuosikurssin opiskelijoille, mikäli heillä on aukoton Qridi ja muut urheilun ulkopuoliset asiat ovat hallussa, eikä niitä tarvitse opetella. Tässä ryhmässä treenituntien tavoite on +15h/vko. Lisänä tulee lajinomaisempi voimaharjoittelu, laajempi kilpailukalenteri ja ulkomaan leirit alkukaudesta. Ulkomaille ei vielä tämän ryhmän kanssa lähdetä kilpailemaan, koska kotimaan fis-kisat riittävät vallan mainiosti.
RACE -RYHMÄ
Race-ryhmä on meidän kolmas treeniryhmä, jossa tavoitteena on harjoitella menestymään. Tähän ryhmään pääsee, jos edellä mainittujen
ryhmien sisällöt ovat hallussa. Lisäksi meillä on muutama kriteeri: FIS-pisteet alle 70 ja Ironman pisteet miehillä +500 ja naisilla +300. Nämä mukailevat vahvasti maajoukkueiden kriteeristöä, juuri sen takia, että se on se meidän seuraava askel ja tavoite. Race-ryhmä kilpailee kotimaan kisojen lisäksi myös ulkomailla ja tarpeen mukaan treenaa arjessa omana porukkana.
KOLME VUOSIKELLOA:
LAJITAIDOT, FYYSISET TAIDOT, PSYYKKISET TAIDOT
Vuokatti-Ruka urheiluakatemiassa on käytössä kolme vuosikelloa – lajiin, fysiikkaan ja psyykkiseen valmennukseen omansa. Näiden tarkoituksena on olla apuna ja varmistamassa, että kaikki tarpeellinen tulee tehdyksi yhden vuoden aikana. On huomattu, että valmentajan mieli sumenee helposti ja tukeutuu tuttuihin ja turvallisiin kaavoihin. Tätä me halutaan rikkoa ja tehdä meidän arjesta monipuolista. Kyllä vain, monipuolista liikuntaa. Sehän on hieno sana, mutta kuinka monen toiminta vastaa sitä oikeasti. Vuosikellot pitävät meidän valmentajat kartalla seuraavan jakson teemoista ja painotusalueista. Niiden
avulla saadaan taas vapautettua aivojen kapasiteettia sinne arkeen, kun ulkoa ei tarvitse muistaa, että mitäs nyt pitikään tammikuussa tehdä, tai mitä me silloin joskus suunniteltiin. Vuosikellot ovat yksi työkaluista, joilla pyritään varmistamaan ja lisäämään arjen laatua.
Lajitaidot: Tämä on meidän valmentajien hyvä pitää mielessä. Syy, minkä takia nuoret tulevat Kuusamoon on se laji eikä mikään muu. Siksi kaiken tekemisen pitää lopun viimein palvella tätä. Vaikka puhutaan hienoja myös kaikesta muusta, niin tämä on kuitenkin siellä keskiössä.
Lajivalmennuksessa ja etenkin lajiteknisessä valmennuksessa meillä on apuna pelikirja, jossa alppihiihdon perusteet on purettu mahdollisimman yksinkertaiseen ja helposti ymmärrettävään pakettiin. Lajivalmennuksessa meillä on sitten taas alppihiihdon vuosikello, johon on määritelty kunkin vuosikurssin ja tason mukaiset harjoitus painotukset.
Rukan yksikkö on osa Vuokatti-Ruka Urheiluakatemiaa, toinen Suomen kahdesta
olympiavalmennuskeskuksesta. Tämän ansiosta meillä on laaja asiantuntijaverkosto käytettävissä. Viikottaisessa käytössä meillä on neljä asiantuntijaa. Fysiikan, fysioterapian ja psyykkisen valmennuksen asiantuntijat sekä life coach Olli ovat sekä urheilijoiden että valmennuksen apuna, jotta nuori menestyjä kehittyisi ja saavuttaisi omat unelmansa. Tämän paletin pyörittäminen ja hallinta on itsessään mielenkiintoista.
Kuinka saadaan hyöty kaikista asiantuntijoista, siten ettei urheilijoille tule ähkyä heille annetusta tiedosta, mutta sopivasti, jotta he pystyvät
jatkuvasti kehittymään ja pureskelemaan sen, mitä heille annetaan. Vastaus löytyy vuosikelloista ja treeniryhmistä. Kaikissa on omat sisältönsä, jotka toki mukailevat myös ajoittain vahvasti toisiaan.
Vuokatti-Ruka Urheiluakatemiassa vaatimustaso piilee aiemmin mainittujen numeroiden ja aiheiden sisällä.
Vaatiminen taikka huutaminen ei ole enää nykyaikaa, vaan yhdessä tekeminen ja osallistava johtaminen. Mitä enemmän urheilijat ottavat omistajuutta ja tuntevat autonomiaa, sen parempi. Meidän valmentajien tehtävä on ohjata, opastaa, auttaa ja opettaa,
mutta urheilija itse tekee ne valinnat ja päätökset, kuinka paljon hän haluaa taikka on valmis panostamaan omaan urheiluun. Yksittäisen treenin vaatimustaso määräytyy hyvin pitkälti siitä, miten urheilija on itsensä siihen kyseiseen tapahtumaan valmistanut. Eihän hänestä pysty määräänsä enempää puristamaan, jos hän ei ole valmistautunut, vaikka kuinka paiskoisi kamoja. Sen sijaan se on opinpaikka urheilijalle, jos harjoituksissa ei oikein lähde. Näissä tilanteissa valmentajan pitää olla tuntosarvet hereillä. Kyllähän me olemme vastuussa, että nämä tiedot ja taidot
on palasteltu niin, että nuori urheilija sen pystyy pureskelemaan ja ottamaan omaan työkalupakkiin mukaan ja oppimaan uutta. Onko se sitten aikaisemman nukkumaanmenoajan myymistä ja perustelua tai teknisen taidon opettamista rinteessä, vastuu on ensiksi valmentajalla ja lopulta ne urheilijan valinnat kertovat, kuinka hyvin vastaanotto on ollut päällä ja onko hän ollut halukas oppimaan.
Teksti: Juha Mourujärvi
Ennen jutun lukemista muistutuksena kaikille, että kaikki nuoret eivät tähtää huipulle, vaan jokaisella on oma yksilöllinen polkunsa lajin parissa. Akatemiapolku voi myös auttaa ymmärtämään, mihin oma osaaminen riittää ja mihin omat kiinnostuksen kohteet suuntautuvat.
Oman polun löytäminen vaatii yhteistyötä valmennuksen ja huoltajien kanssa sekä rehellisyyttä ja avoimuutta toisen asteen aikana. Freeski-lajissa on paljon muutakin kuin huippu-urheilu: esimerkiksi kuvaaminen, valmentaminen ja laskeminen omaksi iloksi ovat tärkeitä osia lajin monimuotoisuutta. Vaikka tässä jutussa keskitytään kansainväliseen vaatimustasoon, ei unohdeta lajin muita elementtejä.
Akatemiassa panostetaan siihen, että urheilijat rakentavat vahvan pohjan kaksoisuralle. Tämä tarkoittaa, että urheilijoille annetaan mahdollisuus opiskella urheilu-uran rinnalla, mikä on tärkeää, jotta siirtyminen työelämään huippu-urheilu-uran jälkeen olisi helpompaa. Akatemian tehtävänä on tarjota työkaluja,
joiden avulla urheilijat voivat rakentaa vahvan perustan tulevaisuutta varten, niin urheilussa kuin sen ulkopuolella.
Akatemiavaiheessa nuorilla urheilijoilla on usein suuri haaste tasapainottaa urheilulliset tavoitteet ja koulunkäynti. Urheilijat saattavat harjoitella useita tunteja päivässä, joten ajanhallinta on tärkeässä roolissa. Monissa urheiluakatemioissa tuetaan opiskelua joustavilla ratkaisuilla. Kuusamossa tämä yhteistyö toimii hyvin, ja sen eteen tehdään aktiivisesti töitä.
Kansainvälinen huippu-urheilu freeski-lajissa asettaa urheilijoille vaatimuksia, jotka ylittävät pelkän teknisen osaamisen ja fyysisen valmistautumisen. Freeski-urheilijat tasapainottavat riskinoton ja varman suorituksen, hallitsevat paineet kilpailutilanteissa ja mukautuvat jatkuvasti
muuttuviin olosuhteisiin ympäri maailman. Fyysinen kestävyys, psyykkinen vahvuus ja tekninen osaaminen yhdistyvät kokonaisuudeksi, joka erottaa maailman parhaat freeski-urheilijat toisistaan.
Freeski-lajissa kansainväliset vaatimukset ovat läsnä jo akatemiaympäristössä. Huipulle tähtääviä urheilijoita valmistetaan kilpailemaan maailman huipputasolla. Akatemia tarjoaa ympäristön, jossa urheilijat voivat kehittyä kansainvälisen huipun edellyttämälle tasolle. Harjoittelu tähtää siihen, että urheilijat suoriutuvat optimaalisesti myös kansainvälisissä kilpailuolosuhteissa.
Työkaluja urheiluun aletaan opettaa nuorille jo yläkoulussa Olympiakomitean Kasva urheilijaksi -ohjelman kautta. Huipulle tähtäävän toiminnan perusta on urheilun perusteiden oppiminen ja omaksuminen. Akatemiavaiheessa nuoret urheilijat saavat mah-
dollisuuden kehittää taitojaan ammattimaisessa ympäristössä. Akatemiat tarjoavat tavoitteellista harjoittelua ja systemaattista valmennusta, joiden avulla urheilijat valmistautuvat huippu-urheilun vaatimuksiin. Nuorille urheilijoille opetetaan lajin teknisiä ja taktisia perusasioita sekä freeskin vaatimien taitojen kehittämistä. Näitä taitoja syvennetään asteittain kohti huipputasoa. Tekniikan hienosäätö ja lajin taktinen ymmärrys luovat vahvan pohjan urheilijan kehitykselle.
Kilpailun globalisaatio on merkittävä tekijä freeski-lajissa. Akatemia valmentaa urheilijoita kilpailemaan kovatasoisissa kansainvälisissä kilpailuissa ja sopeutumaan erilaisiin ympäristöihin. Tämä vaatii urheilijoilta monipuolista teknistä osaamista ja kykyä omaksua nopeasti uusia strategioita vaihtelevissa olosuhteissa. Kilpaileminen sekä kansallisella että kansainväli-
sellä tasolla auttaa urheilijoita tottumaan erilaisiin kilpailuolosuhteisiin ja tuo arvokasta kokemusta, joka valmistaa heitä kohtaamaan huippu-urheilun
Henkisen vahvuuden ja kilpailuosaamisen kehittäminen aloitetaan jo akatemiaikäisenä. Urheilijat kohtaavat kilpailutilanteita ja oppivat käsittelemään painetta, epäonnistumisia ja tavoitteiden asettamista. Henkisen valmennuksen rooli on korostunut, sillä sen avulla nuoret oppivat toimimaan paineen alla ja valmistautumaan huippu-urheilun henkisiin vaatimuksiin.
YHTEENVETO
Akatemiavaihe on keskeinen osa urheilijoiden valmistautumista huippu-urheiluun. Se tarjoaa urheilijoille mahdollisuuden kasvaa teknisesti, fyysisesti ja henkisesti niin, että heillä on vahvat valmiudet kilpailla kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.
tuntureiden hurmaavimmat huvilat rakentaa PolarHouse
Tilaa maksuttomat esitteet osoitteesta polarhouse.com
Päivittäisvalmennuksessa
Kuusamossa yhdistetään lukiossa tai ammattikoulussa opiskelu sekä urheilu sopivaan harmoniaan keskenään niin, että molempia voidaan tehdä täysillä. Urheiluakatemiaan kuuluville Kainuun prikaatin varusmiehille ja tietyin osin myös AMK-opiskelijoille tarjotaan mahdollisuuksien mukaan valmennusta.
Kuusamossa lumilautailijat toimivat yhteistyössä freeskin kanssa ja harjoittelu tapah-
tuu pääsääntöisesti lajeittain, mutta hyvässä yhteishengessä ja samoilla arvoilla. Yhdessä tekeminen kasvattaa myös kaveripiiriä yli lajirajojen, unohtamatta alppihiihtäjiä, jotka asuvat samassa asuntolassa ja harjoittelevat myös samoissa paikoissa. Tämä auttaa tutustumaan uusiin ihmisiin myös yleisesti ja olemaan avoin lajin ulkopuolella.
TREENIÄ JA KISAAMISTA
Lautailijoille pidetään ajankoh-
dasta riippuen neljästä kuuteen ohjattua treeniä viikossa, jotka sisältävät lajitreenit sekä oheisharjoittelun.
Vuodenajan ja olosuhteiden mukaan vaihdellaan lumilautailun sekä oheisharjoittelun ajankohtia aamun ja iltapäivän välillä sujuvasti urheilijoiden kalenteriin sopivaksi. Talven aikana akatemian laskijoiden kanssa kierretään kotimaan
Suomi Cup -kisoja ja järjestetään mahdollisuuksia käydä myös kansainvälisissä kisois-
Lumilautailu
Vuokatti-Ruka urheiluakatemiassa toteutuu päivittäisvalmennuksena 2. asteen opiskelijoille Kuusamossa ja Rukalla sekä yläkouluikäisten leirityksinä Rukalla ja Vuokatissa. Yläkoululeirejä 7-9 luokkalaisille järjestetään kolme viiden päivän mittaista leiriä kauden aikana. Leirit toimivat erinomaisena pohjana saada käsitystä mitä oheisharjoittelu ja lumilautailun ulkopuolella tehtävä harjoittelu tarkoittavat.
sa. Pohjien rakentamiseen ja huipulla treenaamiseen akatemia antaa todella hyvät mahdollisuudet. Perusasioita nukkumisesta syömiseen harjoitellaan varsinkin alkuvaiheessa, unohtamatta rinteessä tapahtuvaa lajiharjoittelua ja temppujen hienosäätöä. Akatemian tavoitteena on tarjota sellainen harjoitteluympäristö ja valmennus, jotka mahdollistavat kehittymisen aina kansainväliselle huipulle asti. Sen lisäksi pyrimme tuo-
maan esille muita vaihtoehtoja lumilautailun parissa toimimiseen kuten tuomarointikurssi ja lumilautailun opettajakurssi.
Pääsykokeet toiselle asteelle hakeville järjestetään tammikuussa 2025. Pääsykokeisiin voit tulla mukaan, vaikka et akatemia toiminnassa aiemmin mukana olisi ollutkaan.
Tarkempi aikataulu ja hakulomake löytyy: https://vrua.fi/ ruka/2-aste/
Rukan ja Kuusamon seutu tarjoavat lumilautailijoille todella monipuolisen ja helposti saavutettavan harjoitteluympäristön. Lajiharjoittelu tapahtuu Rukan rinteillä, pääosin Ruka Parkissa, josta löytyy hyppy-
reitä ja reilejä kaiken tasoisille laskijoille aloittelevista lumilautailijoista aina ammattilaisiin asti.
Oheis- ja fysiikkaharjoittelun parista akatemian lumilautailijat voi löytää esimerkiksi skeittiparkilta, pumptrackilta tai Kuusamon liikuntahallilta. Liikuntahallilla lumilautailijat tekevät fysiikkaharjoituksia kuntosalilla sekä taitoharjoi-
tuksia trampoliinia ja airtrackia hyödyntäen.
X-Games voittaja Matti Suur-Hamari toimii nykyään VRUA:n lumilautailuvalmentajana.
Yhä useampi suomalainen nuori urheilija päättää lähteä ulkomaille yhdistämään koulun ja urheilun. Ulkomaille lähteminen voi avata ovia, joita kotimaassa ei ole tarjolla.
Se tarjoaa ennen kaikkea ainutlaatuisen kokemuksen, joka vaikuttaa koko loppuelämään. Kohdemaana Yhdysvallat on suosittu, koska siellä koulujärjestelmä tarjoaa paljon mahdollisuuksia harjoitella ja kilpailla, samalla kun opiskelut etenevät
– Kannattaa lähteä, jos edes vähän miettii asiaa. Opiskelu ja urheilu ulkomailla on ehdottomasti yksi parhaista jutuista, mitä olen tehnyt, kannustaa freeski-laskija Jon Sallinen Tähän mennessä maailmanmestaruushopeaan kantaneet halfpipe-oppinsa vankat poh-
jat Sallinen hankki viettämällä kaksi vuotta opiskelemalla Colorado Rocky Mountain High Schoolissa ja urheillen Aspen Valley Ski Clubissa.
Ulkomailla opiskelu ja urheilu eivät ole pelkästään mahdollisuus kehittyä urheilijana, vaan
myös tapa kasvaa ihmisenä. Vieraassa maassa eläminen, uuden kielen oppiminen ja kulttuurin kokeminen laajentavat näkemystä sekä maailmasta, että nuoresta itsestään. – Suosittelen lähtemistä muille, koska maailmankuva avartuu ja matkalla oppii paljon uusia asioita itsestään, toteaa tänä syksynä Idahoon Sun Valleyhin muuttanut freeski-laskija Aimo Mandelin jo parin kuukauden kokemuksen perusteella. Aimo käy koulua Sun Valley Community Schoolissa ja urheilee Sun Valley Ski Academyssä.
Ulkomaille lähteminen vaa-
on reissannut paljon ja osaa pitää itsestään huolta, kuvaa tuntojaan Aimon äiti Nina Mandelin
Vanhemman rooli on tärkeä jo ennen lähtöä. Perheellä on iso osa käytännön asioiden hoitamisessa, hakuprosessista matkustussuunnitelmiin asti. – Keskustelimme asioista paljon etukäteen. Prosessi oli kaikkiaan pitkä ja senkin vuoksi tuntuu, että olimme hyvin valmistautuneita Aimon lähtöön. Koululta ja seuralta tulee todella paljon viestejä, mikä auttaa pysymään ajan tasalla arkeen liittyvistä asioista. Aktiivinen yhteydenpito onkin
tii rohkeutta ja vaivannäköä, mutta Sallinen muistuttaa, että matkan varrella saadut kokemukset ja ystävät tekevät kaikesta vaivan arvoista. – Vaikka lähtö jännitti aluksi, se jännitys laukesi heti kun pääsin perille. Myös uusien ystävien saaminen helpotti kotiutumista uuteen ympäristöön, muistelee Sallinen kokemuksiaan.
VANHEMMILTA TUKEA
JA LUOTTAMUSTA
Moni vanhempi saattaa epäröidä, kun nuori ehdottaa ulkomaille lähtemistä. Hyvällä valmistautumisella kokemuksesta tulee positiivinen koko perheelle.
– Ulkomaille lähteminen on nuorelle upea mahdollisuus toteuttaa unelmiansa, ja mennä kohti tavoitteitaan. Meillä oli turvallinen olo, koska Aimo
osaltaan helpottanut tässä alkuvaiheessa, Nina Mandelin kertoo.
TUKIVERKOSTO AUTTAA LÄHTEMÄÄN
Useat nuoret saavat apua ulkomaille lähtemiseen erilaisten organisaatioiden kautta. UP Global on suomalainen organisaatio, joka etsii nuorten toiveiden ja tavoitteiden mukaisia kouluja Pohjois-Amerikasta ja tukee nuoria urheilijoita hakuprosessista aina sopeutumiseen asti. – Parasta ulkomaille lähtemisessä on se, että nuoret uskaltavat kokeilla siipiään silloin kun siihen mahdollisuus tulee ja kerätä kokemuksia, toteaa UP Globalin Jussi Halme
– Me tarjoamme kokonaisvaltaista tukea nuorille urheilijoille, jotka harkitsevat
ulkomaille lähtemistä. Etsimme sopivia kouluvaihtoehtoja, joista nuoret pääsevät itse koulunsa valitsemaan ja autamme kattavasti myös kaikissa käytännön asioissa viisumeista stipendien hakuun ja tuemme nuoria myös sopeutumisessa. Organisaation suomalainen tukioppilas- ja alumniverkosto auttaa varmistamaan, että nuorella on tarvittaessa vertaistukea, johon turvautua, Halme kuvailee. – Toki sopivia ohjelmia ja kouluvaihtoehtoja löytyy myös nuorille, joilla ei ole tavoitteellista urheiluharrastusta. Urheilu ei siis ole ulkomaille lähte-
– Suurin haaste on ollut kieli. Vaikka englanti sujui minulta hyvin, niin opiskelu ja kaiken hoitaminen englanniksi on ollut aluksi työlästä, mutta olen kehittynyt nopeasti. Eikä todellakaan kannata jättää lähtemättä kielitaidon vuoksi, täällä kyllä oppii varmasti, Aimo Mandelin toteaa rohkaisten.
Jon Sallinen puolestaan koki, että koulut Yhdysvalloissa järjestivät hyvin mahdollisuuksia yhdistää urheilu ja opinnot. – Kouluissa oli selkeät aikataulut ja opettajat ymmärsivät harjoitus- ja kisareissujen tärkeyden. Reissaa-
peensa. – Valmentaja löytyi ja vei minut uudelle tasolle. Tärkeimmät vuodet tähänastisen urheilu-uran kannalta olivat juuri ulkomailla, sillä pääsin
misen edellytys, vaikka paljon autammekin nimenomaan urheilijoita, jatkaa Halme. – Hakuprosessissa, koulun valinnassa ja koulujen kanssa neuvottelussa UP Globalin ammattilaisten apu oli aivan korvaamaton. Heidän osaamisensa ja verkostonsa helpottivat käytännön asioita todella paljon, toteaa Nina Mandelin. – Nuoruus on paras aika kokea jotain uutta. Ulkomaille opiskelemaan lähteminen on usein helpointa nuorena ja Suomeen pääsee aina takaisin, Halme muistuttaa.
ARKI ULKOMAILLA –
URHEILUA JA OPISKELUA Ulkomaille lähteminen saattaa tuntua isolta harppaukselta, mutta usein suurimmat haasteet liittyvät arjen asioihin, kuten kieleen ja aikatauluihin.
minen ja urheilu opettivat paljon ja sain paljon uusia ystäviä urheilun kautta. Koulun ja urheilun yhdistäminen toi myös vaihtelua arkeen, Jon kertaa kokemuksiaan.
Arjen aikataulut voivat olla tiukempia kuin Suomessa, mutta niihin tottuu nopeasti. –Päivät ovat aika täysiä, mutta parasta on ollut ajan viettäminen kavereiden kanssa, Aimo lisää. Koulun ja kavereiden kanssa vietetyn vapaa-ajan lisäksi freeski-harjoitukset ja koulun jalkapallojoukkueen harjoitukset ovat olleet tärkeitä osia hänen arkeaan uudessa ympäristössä.
KOKEMUKSIA
URHEILUN PARISTA
Sallinen korostaa, kuinka tärkeää oli löytää hyvä valmentaja, joka ymmärsi hänen tar-
treenaamaan aivan eri tavalla kuin Suomessa olisi ollut mahdollista. Näin mitä maailman huipulla menestyminen vaatii ja verkostoiduin niin, että päätoiminen urheilu on mahdollista, kertoo Sallinen, jonka vuoden mittaiseksi suunniteltu reissu kesti koulun osalta kak-
si vuotta ja mahdollisti high schoolista valmistumisen.
UP Globalin Halme kertoo, että monet nuoret pohtivat etukäteen, miten heidät otetaan vastaan uudessa ympäristössä ja pärjäävätkö he.
– On hienoa huomata, että urheilun ja koulunkäynnin ohella nuorille tarttuu mukaan kielitaitoa, uusia ystäviä, elämänkokemusta ja avarakatseisuutta. Mukava on myös nähdä, miten nuoret itsenäistyvät ulkomailla ollessaan, hän sanoo. -Nuoret kyllä pärjäävät maailmalla hienosti. Kävin itsekin moikkaamassa Sallista Coloradossa, ja oli mahtavaa nähdä, kuinka Jon nautti paitsi maailmanluokan rinteistä, niin myös koulun kannustavasta ilmapiiristä ja elämisestään koulun kampuksella muutenkin, Halme jatkaa.
Jussi Halme.
Ulkomaille lähtöä edeltää huolellinen suunnittelu ja valmistautuminen. UP Globalin avulla nuoret ja heidän perheensä pääsevät henkilökohtaisesti tutustumaan kouluvaihtoehtoihin etukäteen, ja saavat kattavat ohjeet ja tukipaketit lähtöön liittyvistä käytännön asioista. – Neuvomme ja valmennamme hakuprosessista ja valmistaudumme mahdollisiin kulttuurieroihin jo etukäteen, kertoo Jussi Halme UP Globalista.
– Minua auttoi se, että tiesin suurin piirtein, mitä odottaa, ja valmentauduin jo etukäteen siihen, miten koulu ja urheilu voisi sujua, kertoo Sallinen ja painottaakin ennakoinnin merkitystä valmistautumisessa.
Aimo puolestaan kehottaa muita nuoria ehdottomasti harkitsemaan ulkomaille läh-
töä. – Vaikka aluksi jännittäisi, niin jo tällä kokemuksella voin sanoa, että tämä on yksi parhaista asioista mitä voi tehdä! Jos ulkomaille lähteminen kiinnostaa, aloita etsimällä tietoa erilaisista koulu- ja urheiluohjelmista. UP Globalin kaltaiset organisaatiot voivat auttaa hahmottamaan eri vaihtoehtoja ja valitsemaan sopivimman paikan. Suunnittele budjetti yhdessä perheesi kanssa, ja mieti, mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä koulun ja urheilun kannalta. Esimerkiksi UP Globalin ohjelmamaksut vaihtelevat ohjelmittain, lisäksi voi tulla maksettavaksi koulu-, harrastus- tai lukuvuosimaksuja. – Autamme myös neuvotteluissa koulujen kanssa, sekä stipendinhakuprosesseissa. Lopulliset maksut selviävät ennen lähtöön sitoutumista. Kannattaa myös huomioida,
että Kela tukee ulkomailla opiskelua, Halme muistuttaa. – Kannattaa rohkeasti lähteä maailmalle. Se voi tuntua pelottavalta, mutta kokemukset ja ystävät tekevät kaikesta sen arvoista. Siellä tulee kyllä olemaan hauskaa, Sallinen toteaa hymy huulillaan.
Ulkomailla opiskelu ja urheilu on seikkailu, joka tarjoaa nuorelle urheilijalle mahdollisuuden kehittyä lajissaan ja kasvaa ihmisenä. Uudet kulttuurit, ystävät ja kokemukset antavat eväitä, joita kantaa mukanaan koko elämän.
Ohjelmavaihtoehdot mm.:
• Urheilijan vaihto-oppilasvuosi kampuksella lukiossa
• Yliopisto USA urheilustipendillä
Instagram: universalplayers ja up_yliopisto Lisätiedot: upglobal.net
Lumilautailun yläkoululeiritys on yksi talven odotetuimmista tapahtumista nuorille lumilautailun harrastajille. Suomen Lumilautaliitto ja Vuokatti-Ruka Urheiluakatemia järjestävät näitä leirejä yhteensä kahdeksan talvikauden aikana. Puolet leireistä järjestetään Rukalla alkukaudesta ja puolet Vuokatissa talven aikana. Nämä leirit ovat osa lumilautailijan polkua satunnaisesta harrastajasta kohti kilpauraa ja ammattilaisuutta.
Leireillä tutustutaan monipuolisesti kokonaisvaltaisen harjoittelun periaatteisiin ja toimintatapoihin. Käytännössä leireillä lasketaan paljon ja harjoitellaan taitoja sekä ominaisuuksia lajianalyysin mukaan. Leiritys sisältää myös Olympiakomitean Kasva urheilijaksi -harjoituksia. Valmennuksesta vastaavat nuorten olympiavalmentajat ja heidän apunaan on joukko asiantuntijoita mm. voimavalmentaja, fysioterapeutti, psyykkinen valmentaja, urheiluravintoasiantuntija ja lifecoach.
Yläkoululeiri on tehokas treeniviikko arkiharjoittelun keskellä. Se voi olla esimerkiksi osa nuoren maajoukkueleiritystä. Leiri on erityisen hyödyllinen nuorille, joiden laji vaatii erityisolosuhteita tai oppilaille, joiden koulut eivät ole mukana urheiluakatemiaverkostossa. Lajeissa, joissa toisen asteen valmennus on keskitetty valmennuskeskukseen, yläkoululeiritys tarjoaa mahdollisuuden tutustua ja tottua mahdolliseen tulevaan opiskeluja valmentautumisympäristöön.
Yläkoululeirillä yhdistetään koulunkäynti ja harjoittelu toimivaksi kokonaisuudeksi leiriolosuhteissa. Nuoret urheilijat saavat eväitä parempaan arjen hallintaan myös leirien välisinä aikoina ja tukea urheilijaksi kasvamiseen. Yläkouluakatemian tavoitteena on opettaa urheilijat itsenäisiksi ja vastuullisiksi myös opiskelujen hoitamisen suhteen. Opiskelu suoritetaan leireillä ”läksy” -periaatteella. Leirillä on varattu valvottua opiskeluaikaa päivittäin 2 – 3 tuntia. Tarpeen mukaan koulutehtäviä suoritetaan leirin muinakin ajankohtina. Opiskelu toteutetaan pääosin itsenäisesti. Leirin aikana voidaan toteuttaa myös kokeet sekä mahdollinen TET-jakso. Valvonnasta vastaavat vastuuvalmentajat. He myös parhaansa mukaan auttavat oppilaita tehtävien teossa.
Tervetuloa lumilautailun yläkoululeiritykseen, jossa nuorten lumilautailijoiden taidot saavat mahdollisuuden kehittyä unohtumattomassa ympäristössä. Huikeat talviolosuhteet, modernit harjoitusmahdollisuudet ja asiantunteva valmennus tekevät leireistämme erinomaisen tilaisuuden niin aloittelijoille kuin kokeneemmillekin laskijoille. Leirin aikana osallistujat pääsevät syventämään taitojaan eri osa-alueilla, kuten tekniikassa, freestyle-laskemisessa ja turvallisessa lumilautailussa. Ohjelmaan kuuluu myös teoriaopetusta, jossa käydään läpi lumilautailun perustaitoja, varusteita sekä turvallisuusohjeita. Valmentajamme ovat kokeneita lumilautailijoita ja ammattivalmentajia, jotka jakavat intohimoaan ja osaamistaan nuorempien sukupolvien kanssa. Leirille voivat osallistua kaikki yläkoululaiset, joten riippumatta siitä, oletko vasta aloittamassa temppuilua tai haluat kehittää jo olemassa olevia taitojasi, saat meiltä tukea ja kannustusta. Yhdessä laskeminen, ystävällinen kilpailuhenki ja yhteiset elämykset tekevät leiristämme ikimuistoisen kokemuksen. Lumilautailun yläkoululeiritys kutsuu nuoret lumilautailijat liittymään mukaansa! Lähde mukaan seikkailuun, jossa ystävyys, haasteet ja lumiset rinteet yhdistyvät. Nähdään rinteessä!
Kodinkoneet edullisesti!
-kodinkoneet 5 vuoden takuulla -liittymät
Ravintola Talonpöytä Kirkkotie 23
Café Prisma Huoparintie 1 www.talonpoyta.fi
Joko sinä olet maistanut?
Café Prismasta
koillissanomat. /tilaa
Hoidamme vakuutus- ja vahinkoasioita puolestasi sekä pidämme huolta, että yrityksesi käytössä on aina markkinoiden paras vakuutusturva kustannustehokkaaseen hintaan.
soderbergpartners.fi
OSTANETISTÄ JA NOUDA IKIPUULTA!
Sepäntie 3, 93600 Kuusamo
(käynti Pajatien kautta)
Myynti 044 2411 506
Pauli 0400 950 280 www.ikipuukuusamo. myynti@ikipuukuusamo.fi pauli.luukkonen@ikipuukuusamo.
Teksti: Niko Leinonen
Naprapaatti (AMK), valmentaja Olympiavalmennuskeskus
Vuokatti-Ruka
Urheilijan polkua vahvasti kehittänyt Eetu Virranniemi tuo esiin suomalaista alppihiihtoa vaivanneen varhaisen erikoistumisen, mitä ikäkausitavoitteilla pyritään lykkäämään kahdella vuodella. Myös alppihiihdon perustaitoja tulee kehittää nuoruusvaiheeseen mennessä, jotta kehittyminen voisi tapahtua pitkällä aikavälillä. Yhteiskunnallinen muutos vaikuttaa myös alppihiihtoon, mitä kuvastaa 5. ja 8. luokilla tehdyt MOVE-mittaukset ja näissä havaittu heikentynyt fyysinen aktiivisuus ja kunto. Virranniemen mukaan urheilijan polun ikäkausitavoitteiden kautta halutaan tuoda esille liikkumisen määrän ja
monipuolisuuden merkitys terveyden ja urheilijana kehittymisen kannalta. Perheen, koulun ja seuran muodostamalla arkiympäristöllä on ratkaiseva merkitys urheilijana kehittymiseen.
Urheilijaan vaikuttavia keskeisiä toimijoita ovat alppihiihtoseurat, yläkoulutoiminta sekä urheiluakatemiat. Näiden roolien kirkastaminen sekä yhteistyö on olennaisessa roolissa. Alppihiihto on taitolaji, missä pyritään varhaiseen kiinnittymiseen ja myöhäiseen erikoistumiseen. Myöhäisen erikoistumisen on todettu vähentävän loukkaantumisriskiä sekä pidentävän urheilu-uria mahdollistaen pidemmän huippuvaiheen parantaen myös menestyspotentiaalia. Varhainen eri-
koistuminen taas yhdistetään lyhyempiin urheilu-uriin, suurempaan vammariskiin ja kohonneeseen henkiseen kuormitukseen.
Urheilijan polku huomioi eri ikäkaudet sekä painopisteet. Urheilijan polun kantavana teemana on monipuolisesti harjoitteleva, terve urheilija. Eri ikäkausina toimintaa järjestetään eri tavoin ja alppihiihtäjän kehittymisen tueksi on huomioitu sekä lajiharjoittelu että oheisharjoittelu omina toisiaan täydentävinä kokonaisuuksina. Lapsuus- ja nuoruusvaiheessa keskeistä on seuratoiminnan, perheen ja koulun välinen yhteistyö riittävän ja monipuolisen liikkumisen ja toimivan arjen mahdollistamisessa. Varhainen lajin aloittaminen on keskeinen
Alppihiihdon urheilijan polkua on lähdetty päivittämään vuonna 2023 laajemmassa työryhmässä. Sen tarkoituksena on ohjata suomalaista alppihiihtovalmennusta kaikissa ikäryhmissä sekä ohjata kilpailujärjestelmää tukemaan urheilijoiden monipuolisen harjoittelun ja pitkäjänteisen kehittymisen edellytyksiä. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa saavutetaan pidempiä urheiluuria, suurempaa menestystä sekä edistetään urheilijoiden terveyttä.
tekijä varhaislapsuudessa ja keskeistä on harrastamisen monipuolisuus, lumilajien ilosanoma ja perusliikuntataitojen kehittyminen. Ala-asteella U10 ikäisenä olennaista on perustaitojen opettelu ja vahvistaminen, monipuolinen perusliikuntataitojen kehittäminen ja monilajisuuden tukeminen motorisen oppimisen, eri liikemallien harjoittelun ja terveyden edistämiseksi. Harjoittelun opettelu nousee merkittävämpään rooliin U12 ikäisenä ja tällöin keskitytään siihen, että harjoittelulla on tavoitteita, joiden saavuttamista tuetaan palautteen ja tehtävien kautta. Ilo ja innostus ovat edelleen keskeisessä roolissa, mitä ei saa unohtaa. Havaintomotoriikan kehittäminen sekä voima- ja kestävy-
ysharjoittelu saavat aiempaa suuremman roolin. Lajiteknisesti pyritään perustaitojen vakiinnuttamiseen sekä radalla että radan ulkopuolella ja lisäksi pyritään monipuoliseen lajiharjoitteluun erilaisissa olosuhteissa. U14 vaiheessa laadullinen vaatimustaso nousee ja voimaharjoittelun osalta vapailla painoilla nostotekniikoita tulisi opetella motorisen kehittämisen näkökulmasta. Kestävyysharjoittelun rooli nousee myös ja havaintomotorisia päätöksentekotaitoja tulisi harjoittaa osana kokonaisuutta.
Alle 15-vuotiaiden kanssa perheen kanssa vietetty aika, perheen yhteinen liikunnallinen elämäntapa ja omatoiminen arkinen aktiivisuus muodostavat suurimman osan harjoittelusta ja arkisesta aktiivisuudesta. Vaikka tavoitteena on, että aktiivisuutta ja harjoittelua tulee 20 tuntia viikossa, tulisi alle 15-vuotiaiden kohdalla omatoimisen aktiivisuuden ja perheen yhteisen liikkumisen muodostaa suurimman osan harjoittelusta. On kuitenkin huomioitava, että U14 ikäisenä ohjatun harjoittelun merkitys kasvaa, perheen ja vapaa-ajan roolin säilyessä edelleen merkittävänä. Yläkouluikäisen harjoittelun osalta seura, perhe ja yläkoulutoiminta sekä urheiluyläkoulut tekevät yhteistyötä. Harjoittelu tulisi olla edelleen monipuolista ja hauskaa, mutta urheilulliset tavoitteet saavat aiempaa enemmän roolia samalla, kun kestävyys- ja voimaharjoittelun merkitys kasvaa. Monipuolinen voimaharjoittelu on keskeistä paitsi urheilullisen suorituskyvyn, myös urheiluperäisten vammojen ennalta ehkäisyn näkökulmasta osa-
na hermolihasjärjestelmää aktivoivaa harjoittelua (Lauersen ym. 2014; Leppänen ym. 2014). Kestävyysharjoittelu taas on keskeisessä roolissa mahdollistamassa riittävää jaksamista harjoitusmäärien kasvaessa, mikäli tavoitteena on jatkaa uraa alppikoulussa. U16 ikäisten urheilijoiden kohdalla tulisi harjoitella jo tavoitteen asettelua sekä reflektiotaitoja. Lajitekniset motoriset taidot sekä monipuolinen fysiikkaharjoittelu osana suorituskyvyn tukemista ja terveyden edistämistä ovat tärkeitä tekijöitä U16 ikäisten harjoittelussa. Ikäkauden loppuun mennessä poikien tulisi pystyä juoksemaan 3000 metriä alle 12 minuutin ja tyttöjen alle 13 minuutin. Kasvuikäisten kanssa toimittaessa pituuskasvun huippuvaihe on tärkeä huomioida ja harjoittelun muokkaaminen pituuskasvun huippuvaiheen aikana auttaa vähentämään loukkaantumisten todennäköisyyttä. Pituuskasvun huippuvaiheen aikana tulisi vähentää toistuvia maksimaalisia spurtteja, monotonista iskuttavaa harjoittelua ja keventää lajiharjoittelusta seuraavaa rasitusta esimerkiksi vähentämällä rataharjoittelun määrää. Motorisen kontrollin harjoittelua ja keskivartalon sekä lantion seudun voimaharjoittelua olisi hyvä lisätä.
sekä tavoitteenasettelu ja reflektio ikäkaudet huomioiden.
Terveysnäkökulmista kasvavan lapsen erityispiirteet on myös huomioitu ja terveyden edistämiseen kannustetaan pituuskasvun huippuvaiheen tunnistamisella ja huomioinnilla, motorisen harjoittelun edistämisellä sekä monipuolisen voimaharjoittelun keinoin. Myös tavoitteena oleva myöhäisempi lajiin erikoistuminen edistää tutkitusti urheilijoiden terveyttä (Partanen & KeskiRahkonen, 2021)
Valmennuksen nykytilaa arvioivassa työryhmässä yhdeksi menestymättömyyden syyksi tunnistettiin Virranniemen mukaan myös liian varhainen erikoistuminen sekä alppihiihdon ja yleisten liikkumisen perustaitojen puutteellisuus. Ikäkausitavoitteiden rakennustyössä on hyödynnetty liikuntatieteellistä tutkimustietoa, Itävallan urheilijan polun mallia, Mikael Kurjen (2020) alppihiihtäjän kasvu voittajaksi: alppihiihdon lajianalyysi -opinnäytetyötä, hiihdonopetuksen sisältöjä.
ta. Urheilijan pitkäjänteisestä kehittämisestä on kansainvälistä tutkimustietoa sekä urheiluakatemioiden että maajoukkueiden tueksi. Alppihiihdon kansainvälisistä suorituskykyvaatimuksista sekä psyykkisistä ominaisuuksista on julkaistu tutkimusartikkeleja. Tietoa näistä sovelletaan suomalaisessa alppihiihtovalmennuksessa jo nykyisin, mutta olisi tärkeää saada yhtenäinen suomalainen malli kirjattua auki yhteen dokumenttiin, jolloin kaikissa ikävaiheissa ollaan nykyistä paremmin tietoisia eri ikäkausien sekä huippuvaiheen vaatimuksista.
Lauersen, J., Bertelsen, D. & Andersen, L. 2014. The e ectiveness of exercise interventions to prevent sports injuries: a systematic review and meta-analysis. British Journal of sports Medicine 48, 871–877.
Koko urheilijan polun keskeisenä ajatuksena on, että luodaan vahvat perusteet, minkä päälle voidaan rakentaa alppihiihtoon soveltuvia erityisnäkökulmia. Psyykkisen näkökulman keskeisin tekijä varhaislapsuudessa on iloisuus ja lajin tuottama nautinto. Myöhemmässä vaiheessa mukaan tulevat omien onnistumisten tunnistaminen
Tietoa on lopulta muodostettu yhtenäiseksi malliksi tiiviillä verkostotyöllä valmentajien ja asiantuntijoiden kanssa. Urheilijan polun kehitysprosessi jatkuu edelleen. Nykyisin työvaiheessa oleva polku kattaa ikäkaudet varhaislapsuudesta U16 ikään saakka. Myöhemmässä vaiheessa tulee perehtyä kattavammin urheilijan polun vaiheisiin FIS-ikäisten urheilijoiden sekä maajoukkueiden näkökulmis-
Leppänen, M., Aaltonen, S., Parkkari, J. et al. Interventions to Prevent Sports Related Injuries: A Systematic Review and Meta-Analysis of Randomised Controlled Trials. Sports Med 44, 473–486 (2014). https://doi.org/10.1007/ s40279-013-0136-8
Partanen, J. & Keski-Rahkonen, A. 2021. Nuoren urheilijan hyvinvoinnin haittatekijät. Lääkärilehti 22/2021, 1403–1408.
Teksti: Kaisa Sali, Urheiluravitsemuksen asiantuntija Olympiavalmennuskeskus Vuokatti-Ruka
Välipalat tukevat sekä suorituskykyä treeneissä että keskittymistä koulutunneilla. Kun päivässä on pääaterioiden lisäksi yhdestä kolmeen välipalaa, pysyy virkeänä aamusta iltaan.
Välipaloissa vain mielikuvitus on rajana, mutta nyrkkisääntö on, että ne tulisi koostaa samaan tapaan kuin lämpimät ateriat eli jokaisesta välipalasta olisi hyvä löytyä laadukkaita hiilihydraatteja ja proteiineja sekä kasvikunnan tuotteita.
PÄIVITTÄIN YHDESTÄ KOLMEEN VÄLIPALAA
Välipalojen avulla ruokavalio on helppo koostaa laadukkaaksi ja riittäväksi. Aamiaisen, lounaan ja illallisen välillä on yleensä useiden tuntien tauko, jolloin verensokeri voi laskea turhan alas. Kun päivän aikana nauttii yhdestä kolmeen välipalaa, saa arjesta paljon enemmän irti kuin tilanteessa, jossa välipalat puuttuvat. Tyypillisimmät ajoitukset välipaloille ovat aamupäivä, iltapäivä ja ilta.
Urheilijalla oikein ajoitetut välipalat tukevat myös suori-
tuskykyä ja palautumista. Kun kehossa on sopivasti energiaa harjoituksen alkaessa, tulee harjoituksesta laadukas sekä kehittävä ja myös loukkaantumisriski on mahdollisimman pieni, kun tekniikka pysyy kasassa harjoituksen alusta loppuun. Palautumisenkin kannalta harjoitusta edeltävän aterian merkitys on valtava, sillä jos treeni aloitetaan tyhjin tankein, tulee esimerkiksi lihasvaurioita enemmän kuin tilanteessa, jossa kehossa on sopivasti polttoaineita ja rakennusaineita. Välipalan ajoitus suhteessa treeniin riippuu yksilöstä, mutta useimmille toimiva malli on nauttia se noin 1-2 h ennen harjoitusta.
Heti harjoituksen perään nautittava välipala taas on erityisen tärkeä, mikäli treenaa joka päivä. Kun hiilihydraatteja nauttii puolen tunnin sisällä treenin päättymisestä, kulkeutuvat hiilihydraatit tehokkaammin lihaksiin verrat-
tuna siihen, että sama määrä hiilihydraatteja nautitaan vasta myöhemmin. Myös proteiini pian treenin jälkeen tukee palautumista käynnistämällä lihasten uudelleen rakentumisen.
LAUTASMALLI APUNA
Energiajuomat, suklaapatukat ja kaupan paistopisteestä ostetut pullat eivät ole hyviä vaihtoehtoja päivittäisiksi välipaloiksi, sillä ne sisältävät vain hyvin vähän keholle arvokkaita ravintoaineita ja lisäksi ne voivat aiheuttaa verensokerin ja vireystilan voimakasta heilahtelua ja siten lopulta vain heikentää keskittymistä sekä suorituskykyä. Lautasmallia voi hyödyntää pääaterioiden lisäksi myös välipaloilla. Lautasmalli auttaa kokoamaan ateriat siten, että energiaravintoaineiden suhteet ovat oikeat. Lisäksi lautasmalli muistuttaa syömään riittävästi kasviksia.
Lepopäivänä puolet välipalasta tulisi koostua kasviksista eli vihanneksista, juureksista, hedelmistä tai marjoista. Neljäsosan välipalasta tulisi puolestaan koostua proteiinin lähteistä, kuten maitotuotteista, kananmunasta tai kasvi-
proteiini- tai eläinperäisistä leivänpäällisistä ja neljäsosan hiilihydraatinlähteistä, kuten leivästä, myslistä ja muroista. Myös mehut, mehukeitot ja smoothiet ovat hyviä hiilihydraattien lähteitä ja samalla ne tuovat ateriaan kasvikunnan tuotteita.
Yhden lyhyehkön harjoituksen päivänä lautasmallia voi muokata siten, että kasvisten osuus pienenee reiluun kolmasosaan ateriasta ja samoin hiilihydraattien määrä kasvaa reiluun kolmasosaan. Kahden harjoituksen tai pitkän harjoituksen päivänä välipalasta puolet tulisi koostua hiilihydraattipitoisista ruoista. Lautasmallissa rasvat eivät ole kovin näkyvässä roolissa. Rasva hidastaa aterian imeytymistä, joten erityisesti mikäli välipalan nauttii lähellä treeniä, on sen hyvä olla melko rasvaton samoin kuin pian treenin jälkeen nautittavan välipalan. Jos taas välipalan sulattelulle on enemmän aikaa, voi nauttia terveellisiä rasvapitoisia ruokia, kuten pähkinöitä.
KOOSTA VÄLIPALAT ESIMERKIKSI NÄISTÄ Välipalojen koostamisessa vain mielikuvitus on rajana. Tästä löydät kuitenkin ideoita
siitä, miten voit hyödyntää eri ruokia välipaloissa.
Kasvikset
HEDELMÄT ovat nopeita syötäviä ja useimpia on helppo kuljettaa myös eväinä.
MARJOJA kannattaa syödä niin tuoreina kuin pakastettuina esimerkiksi jogurtin kanssa.
VIHANNEKSET JA JUUREKSET sopivat leivän päälle tai niitä voi naukkailla paloina sellaisenaan; kaupasta suoraan suuhun voi ostaa esimerkiksi minitomaatteja tai naposteluporkkanoita.
MEHUT, MEHUKEITOT JA SMOOTHIET sisältävät yleensä reilusti hiilihydraatteja ja toimivat samalla kasvisten lähteenä ja myös proteiinin lähteenä, jos niissä on esimerkiksi rahkaa seassa.
Viljatuotteet
LEIVÄT ovat helppoja välipaloja; kaupasta voi napata mukaan esimerkiksi sämpylöitä tai karjalanpiirakoita.
MUROISTA JA MYSLEISTÄ
saa hiilihydraatteja tiiviissä muodossa.
KAURA- JA MYSLIPATUKOITA on helppo napata evääksi kouluun ja treeneihin.
RAHKAT JA JOGURTIT sisältävät reilusti laadukasta proteiinia; kasvissyöjän kannattaa tarkistaa, että oma kasvipohjainen vaihtoehto on proteiinirikas, sillä näissä on isoja eroja.
KANANMUNA maistuu leivällä tai sellaisenaan keitettynä tai paistettuna.
JUUSTOT sopivat leivälle, raejuusto myös puuroon ja smoothieihin.
LEIKKELEITÄ ja muita prosessoituja lihavalmisteita voi käyttää leivällä silloin tällöin.
PROTEIINIPATUKAT JA -JUOMAT ovat käteviä eväitä mukaan otettavaksi tai suoraan kaupasta ostettavaksi; näissä on usein kuitenkin vähemmän vitamiineja, kivennäisaineita ja muita arvokkaita ravintoaineita kuin oikeassa
ruoassa”, joten patukoita ja juomia ei kannata käyttää päi-
vittäin, vaan ennemminkin silloin tällöin kiireen keskellä.
•Jogurtti tai rahka 1-2 dl
•Kaurahiutaleet 0,5-1 dl
•Marjat, jäisinä suoraan pakkasesta, 1-2 dl
•Pähkinöitä, siemeniä, kuivattuja marjoja tms. maun mukaan
Sekoita ainekset eväskippoon ja nakkaa puuro laukkuun tekeytymään tunniksi tai pariksi.
Kun käytät jäisiä marjoja, säilyy puuro useita tunteja lämpimässäkin paikassa, sillä jäiset marjat toimivat ”jääkaappina”.
Perusmassa, suurin piirtein:
•Kaurahiutaleet 2 dl
•Taateli (kivetön) 3-4 kpl
”Lisät ja mausteet”, joita voit laittaa massaan makusi mukaan
•Kaakaojauhe
•Lakritsijauhe
•Marjajauhe
•Maustettu proteiinijauhe
•Omena- tai porkkanaraaste
Sekoita ainekset kulhossa. Lisää tarvittaessa nestemäisiä tai kuivia aineksia, jotta saat kiinteää massaa.
Pyörittele massa pieniksi palloiksi, laita pussiin tai
eväsrasiaan ja nauti koulussa tai treeneissä.
Vuokatti-Ruka urheiluakatemian lumilautailijat tekivät elokuun lopussa harjoitusmatkan Kläppeniin, Ruotsiin. Matkan päätarkoitusena oli harjoitella hyppyjä alastulopatjalle eli bägille. Matkaan lähdettiin Kuusamosta ja reitti kulki Turun kautta laivalla Tukholmaan ja sieltä autolla perille Kläppeniin.
Harjoitusleirille lähti mukaan yhteensä 19 laskijaa kaikilta vuosikursseilta. Mukana valmentajina olivat Saku Tiilikainen ja Tero Manninen Tässä artikkelissa olemme haastatelleet valmentaja Saku Tiilikaista ja lumilautailija Saana Korhosta. He kertovat mitä mieltä ovat alastulopatjaharjoittelusta ja miten se heidän mielestään sopii yhdeksi harjoittelumuodoksi.
Saku Tiilikainen on Vuokatti-Ruka Urheiluakatemian lumilautailun vastuuvalmentaja Kuusamossa, lisäksi hän toimii nuorten maajoukkueen valmentajana.
Saana Korhonen, 19, on neljännen vuosikurssin lumilautailija ja tämä oli hänen toinen harjoittelumatkansa Kläppenin bägille.
Alastulopatjalle harjoittelu on todella hyvä lajinomainen tapa harjoitella hyppyritemp-
puja suhteellisen turvallisesti. Sakun mukaan bägiharjoittelu on hyvä tapa pitää yllä lajituntumaa kesän yli.
Saanan mielestä alastulopatjaharjoittelu on kivaa ja helpottaa huomattavasti temppujen opettelua sekä tukee kehittymistä. Patja toimii hyvänä välivaiheena temppujen opettelussa ennen lumelle menoa. Alastulopatjalle hyppinen toimii samalla tavalla kuin rinteessä lumella laskeminen. Muovinen inrun on verrattavissa todella pehmeään kevätlumeen. Liiallista kanttaamista ei tule muovilla tehdä ja etenkin hyppyrin nokalla on oltava tarkkana. Muoviin kyllä tottuu todella nopeasti ja temppuja on helppoa tehdä myös muoviselta hyppyriltä.
Saku vahvistaa saman kuin Saanakin, että alastulopatja on tärkeä harjoittelumuoto. Alastulopatjaharjoittelu on toimiva oheis- ja lajiharjoittelumuoto siinä missä trampoliinikin. Patja on kuitenkin paljon lajinomaisempi. Trampoliinilla on hyvä harjoitella ilmassa olemista, eri temppujen rotaatioita, havainnointia eri
asennoissa sekä yleistä kehonhallintaa. Foam altaaseen hyppiessä päästään myös eteenpäin vievän liikkeen äärelle sekä lajissa käytettävää välinettä muistuttavan laudan päälle. Alastuloprofiili on kuitenkin alastulopatjoilla lähempänä oikeaa lajiympäristöä. Kaikki harjoittelumuodot ovat hyviä ja toimivia. Vaihtelu virkistää sekä monipuolistaa tekemistä.
Sekä Saana että valmentaja Saku antavat samat ohjeet laskijalle ennen patjalle menoa. Huolehdi, että lumilautasi on ehjä ja kantit kunnossa. Kypärä päähän niinkuin rinteessäkin. Parhaimpia laskuvaatteita ei kannata patjalle laittaa, sillä muovi kuluttaa vaatteita. Moni tykkää hyppiä märkäpuku päällä erityisesti viileämmillä keleillä, sillä patjaa kastellaan jatkuvasti kylmällä vedellä ja kastuminen on väistämätöntä. Hyvä alkulämmittely on yhtä tärkeää tässäkin harjoittelussa, jotta valmistellaan mieli ja kroppa hyppimiseen.
Saku kannustaa aloittamaan rauhassa ja ottamaan tuntumaa vauhdinottoon sekä
muovin päällä laskemiseen. Kläppenissä on käytössä kaksi erikokoista hyppyriä ja harjoittelu on hyvä aloittaa pienemmästä. Kun itse muovilla laskeminen ja hyppyri tuntuvat tutuilta, niin kannattaa miettiä isompaa hyppyriä. Saku muistuttaa, että temppuja ehtii kyllä tekemään ja niitä on mukavampi opetella, kun itse hyppyrille laskeminen ei vie kaikkea keskittymistä.
Saku suosittelee alastulopatjaharjoittelua. Hän kuitenkin lisää, että patja voi tarjota nopeaa huumaa ja oikotietä, mutta laskemisen perusteet kannattaa rauhassa opetella lumella. Alastuloharjoittelun painoarvo vaihtelee laskijan henkilökohtaisten tavoitteiden ja tason mukaan.
Sakun näkemyksen mukaan kannattaa rauhassa harjoitella perusteet gräbit, suorista hypyistä ja pienistä asteista lähtien joka suuntaan. Kun peruslaskeminen on kunnossa, niin isommat temput on helpompi tehdä.
Saana suosittelee ehdottomasti Kläppenin leirille osallistumista. Pääset kokeilemaan uusia temppuja ja saat varmuutta vanhoihin. Lisäksi harjoitusmatkat yhdessä akatemian kanssa ovat ikimuistoisia myös yhteishengen kannalta.
Elias Hämäläinen tornissa. Kuva: Saku Tiilikainen
Jatkuvassa muutoksessa organisaatioiden on sopeuduttava ympäristöönsä säilyäkseen elinvoimaisina. Kirja kiteyttää, miten suomalaiset työyhteisöt soveltavat uusia tapoja järjestää johtamista ja yhteistyötä. Tutustu ja tilaa QR-koodista.
Organisaatiokonsultointi.
www.perttusalovaara.com
Verkkokurssin tarjoaa
Tietosuojakoulutus urheiluseuroille: Turvallisuus jäsentietojen käsittelyssä Koulutus on erityisesti suunniteltu urheiluseuroille
Tee oman aikataulusi mukaan, kokonaisaika noin 30 minuuttia
www.gdprtech.com
Suomella on vahvaa menestystä ja tulevaisuuden potentiaalia freeskissä, lumilautailussa ja alppihiihdossa. Rukalla Kuusamossa tehdään jatkuvaa kehitystyötä, jotta menestysputki jatkuisi ja Suomeen saataisiin osaavia ja tasapainoisia urheilijoita, joilla olisi elämän suunta selvillä myös huippuurheilu-uran jälkeen.
Huippu-urheilun vaatimustaso nousee jatkuvasti. Ruka on vastannut vaatimustason kohoamiseen panostamalla entistä enemmän lajien vaatimiin olosuhteisiin. Alkaneella kaudella Ruka Parkissa lasketaan maailmancup-vaatimusten mukaisessa slopestyle-rinteessä. Huolellisen suunnittelun ja mittavan maanmuokkauksen tuloksena rinne sai täysin uuden profiilin, modernin automaattilumetusjärjestelmän sekä tehokkaat LED-valot. Muokattu rinne tarvitsee jatkossa aiempaa vähemmän lunta, joten jatkossa uusittu rinne saadaan laskukuntoon säilölumen ansiosta jopa lokakuussa.
Ski Sport Finlandin freeskin lajipäällikkö Jussi Mononen
on erittäin mielissään Ruka Parkin uudistuksista.
”Uudistukset varmistavat, että pääsemme harjoittelemaan hyvissä olosuhteissa, aikaisessa vaiheessa ja toivottavasti tulevaisuudessa myös pitkälle kevääseen. Parkin modernisointi tarkoittaa myös sitä, että maailman lumilautaja freeski-maajoukkueet saapuvat alku- ja loppukaudesta Rukalle treenaamaan. Saamme hyvän vertailukohdan siihen, missä muut maailman huiput menevät.”
Alppi- ja freestyle-hiihtäjien alkukauden olosuhteet monipuolistuvat entisestään kaudelle 2025–2026. Pessari-rinteen yläosaa on levennetty ja muutoinkin rinteen profiilia on muokattu. Rinteeseen on tuotu moderni energiatehokas lumitykistö sekä LED-valot.
Ensi keväänä rinteen huipulle tehdään säilölumikasa, joka avataan ja levitetään lokakuussa alppihiihtäjien sekä kumparelaskijoiden treenejä varten.
KOKONAISVALTAISTA ELÄMÄÄ
Rukalla nuorten valmennuksesta huolehtii Vuokatti-Ruka Urheiluakatemia. Urheilijapolku alkaa yläkoululeirityksistä jatkuen akatemian puolelle toisen asteen opiskelujen loppuun saakka. Urheiluakatemiassa ei keskitytä pelkästään huippu-urheiluun, vaan samalla huolehditaan myös opiskeluista, asumisesta ja nuoren urheilijan kokonaisvaltaisesta kasvamisesta.
Ruka-Kuusamo Urheiluakatemian yksikön valmennuspäällikkö Mika Pelli kertoo,
että urheiluakatemian toimintakulttuuri heijastuu kauas.
”Toimintaympäristössä kehitämme urheilijan opiskelua, valmennusta ja olosuhteita. Urheiluakatemian toimintakulttuuri heijastuu kaikkiin kolmeen rinnelajiin, (alppihiihto, lumilautailu ja freeski) seuroihin ja lajitoimijoihin. Urheilu opettaa urheilijoille työelämätaitoja sekä tavoitteiden asettamista. Yhdistämme opiskelun ja urheilun, jossa Rukakeskus on meille tärkeä olosuhdekumppani.”
Rukalla on pitkä historia yhteistyöstä oppilaitosten kanssa. Vuonna 1995 perustettin Rukan Alppikoulu, johon tuli freeski-linja vuonna 2010. Lumilautailijat saapuivat Rukalle 2018. Kuusamon kaupunki on osallistunut hankerahoituksella olosuhteiden
kehittämiseen. Pellin mukaan kehitystyö jatkuu myös tulevaisuudessa.
”Nyt teemme selvitystyötä hiihtostadionin ympäristössä. Sinne on suunnitteilla valmennuskeskus, jonka toteutus jäi aikanaan koronaepidemian jalkoihin. Selvitystyö koskee myös rinnelajeja, sillä sinne on tulossa monipuoliset testaus ja oheisharjoittelumahdollisuudet.”
Urheilijan polun läpikäyneistä urheilijoista Matti
Suur-Hamari on päättänyt urheilu-uransa ja toimii nykyään urheiluakatemian lumilautailun valmentajana.
lautailun maajoukkuelaskijoilla on historiaa Rukalta – joko akatemian kautta tai siksi, että olemme maajoukkueen virallinen harjoituskeskus. Freeskin kärkilajin status haastaa meitä positiivisesti, niinpä parkin uudistukset valmistuivat erittäin hyvään ajankohtaan.”
Suomessa on kaksi Olympiavalmennuskeskusta, Helsinki ja Vuokatti-Ruka. Rinnelajit on keskitetty Ruka-Kuusamoon.
”Menestyneillä urheilijoilla on oma tärkeä merkityksensä. Matin rooli liittyy kaksoisuran neljänteen vaiheeseen, eli kilpaurheilun jälkeiseen elämään. Hän on nyt meillä töissä Kuusamossa valmentajana ja tuo oman kokemuksensa nuorten hyödyksi. Valmennus on kaiken keskiössä ja sen tiimoilta viedään prosesseja eteenpäin”, Pelli kertoo.
RUKALLA
HUIPPUOLOSUHTEET
Rukakeskus Oy:n toimitusjohtaja Antti Kärävän johdettavana on yksi Suomen suurimmista hiihtokeskuksista. Kärävä näkee, että Rukalla on merkittävä rooli myös alamäkilajien huippujen kasvattajana, niiden harjoittelu- sekä kisapaikkana.
”Akatemialla on hyvin tärkeä rooli alamäkilumilajien kansallisessa kehityksessä. Freeski valittiin viime keväänä Olympiakomitean kärkilajiksi. Lähes kaikilla freeskin ja lumi-
”Valmennuskeskuksen ja akatemian toiminta on laadukasta ja yhdistää optimaalisesti valmennuksen, monipuolisen harjoittelun, koulunkäynnin ja asumisen mukavassa yhteisössä. Rukan tavoite on tarjota urheilijoille ensiluokkaiset kansainvälisen tason harjoitus- ja kilpailuolosuhteet, joista viimeisimpinä Ruka Parkin uudistus sekä alppihiihtäjiä ja kumparelaskijoita palveleva Pessarin säilölumialue.”
Kuusamon alueen toimijoiden yhteistyön päämäärä on Kärävän mukaan selvä. ”Tämä on laaja-alaista yhteistyötä, jossa Kuusamon kaupunki, Vuokatti-Ruka Urheiluakatemia ja Rukakeskus hoitavat roolinsa siten, että meillä on Suomen paras paikka opiskella, harjoitella ja asua.”
kotoisin oleva Teemu Lauronen (22) saapui Ruka-Kuusamon urheiluakatemiaan vuonna 2018 urheilemaan ja opiskelemaan. Parin Ruka-vuoden jälkeen hän sai kutsun maajoukkueeseen. Viime keväänä Lauroselle myönnettiin Opetus- ja kulttuuriministeriön 6000 euron talvilajien urheilija-apuraha.
Urheiluakatemian kanssa harjoittelemisen ohella Lauronen suoritti Kuusamossa, Kainuun ammattiopistossa, rakennusalan perustutkinnon. Opinnot oli suunniteltu nelivuotiseksi, mutta hän sai koulun loppuun puoli vuotta suunniteltua aiemmin. Opiskelun ja urheilun yhdistäminen onnistui Laurosen mukaan erittäin sujuvasti.
”Yhdistäminen onnistui erittäin hyvin. Vaati oma-aloitteisuutta, kun piti ilmoittaa, missä kulloinkin menee. Ymmärrystä löytyi hyvin. Välillä päivät olivat pitkiä, kun oli aamutreenit, sitten kouluun, josta iltamäkeen. Väliin piti hoitaa ruoka ja muut asiat. Koin, että mikään ei ollut laskemisesta pois. Välillä väsytti, eikä iltaisin tarvinnut unta odotella.”
Lauronen on muuttanut pysyvästi Rukalle, Ruka Parkin välittömään läheisyyteen.
”Asuin opiskelujen aikaan ja asun edelleen Rukalla ihan rinteen vieressä. On vaikeaa pitää välipäiviä, kun rinne on ulko-oven vieressä. Meillä on täällä hyvä iso porukka, ikinä ei tarvitse olla yksin rinteessä. Ryhmässä on myös maajoukkuelaskijoita sekä Urheiluakatemian porukkaa.”
Rukan parkkikulttuuria hän kehuu vuolaasti. ”Tällä on avoin ja auttavainen meininki. Vinkkejä kysytään ja niitä annetaan. Toisten laskuja kuvataan, jos halutaan. On semmoinen tunne, että tämä on hyvä yhteisö. Ei ole statuksia, vaan kaikki ollaan samaa jengiä.”
T&K-toiminnan yhtenä tavoitteena on toimia tutkimuksen ja käytännön toimien välimaastossa ja viedä ajatuksia tutkimustoiminnasta ”kentälle” sekä kuunnella valmentajien ym. toimijoiden toiveita ja miettiä niiden mahdollista toteuttamista. T&K-toiminta toteuttaa JYU-Vuokatin ”From Science to Practice” ajatusmallia. JYU-Vuokatin lisäksi läheisenä kumppanina on Huippu-urheilun instituutti KIHU sekä Olympiavalmennuskeskus Helsinki.
OVK Vuokatti-Rukan T&Ktoiminta kohdistuu lähinnä OVK:n lumilajien maajoukkuetoimintaan. Toimintavuonna 2024–2025 toimenpiteitä on kohdistettu laajemmin ampumahiihtoon, maastohiihtoon, yhdistettyyn, mäkihyppyyn sekä alppihiihtoon. Lumilautailuun, freeskihin ja kumparehiihtoon panostukset ovat olleet hieman pienempiä. T&K-toiminnassa kehitetyt käytänteet hyödyntävät maajoukkuetason lisäksi myös toimintaympäristöissä valintavaiheessa toimivia valmentajia ja urheilijoita mm. kehitettyjen palautejärjestelmien ja kuormituksen seurantajärjestelmien kautta.
Yksi keskeinen T&K-toiminnan osa on arvokisavalmistautumisen prosessi. Toiminta alkoi pikkusuksen huollon projektina Sotšin talviolympialaisiin 2014 ja on nyt muuttunut jatkuvaksi toiminnaksi. Peong Changin 2018 olympialaisten jälkeen arvokisatoimintaan lisättiin valmennuksen sparraus ja tuki. Arvokisatoiminnassa keskeinen toimintamalli on pikkusuksen lajien
Olli Ohtonen ja Teemu Lemmettylä
Olympiavalmennuskeskus Vuokatti-Rukan T&K-toimintaa koordinoidaan ja johdetaan Vuokatista. Toiminnassa on Sotkamon kunnan työsuhteissa useita henkilöitä, lisäksi keskeisenä toimijana Jyväskylän yliopiston Vuokatin liikuntateknologian yksikkö (JYU-Vuokatti), jonka kautta saadaan osaamis- ja laiteresursseja T&K-toiminnan toteuttamiseen.
(AH, MH ja YH) yhteistoiminta. Tämä tarkoittaa huollossa huoltopäälliköiden jatkuvaa keskinäistä keskustelua ja tiedonvaihtoa. Valmennuksessa päävalmentajat jakavat tietoa keskenään valmennuslinjauksista ja suunnitelmista keskittyen seuraaviin olympialaisiin ja niiden erityispiirteisiin. Toimintaa koordinoi huollon osalta Teemu Lemmettylä ja valmennuksen puolella Olli Ohtonen.
OVK Vuokatti-Ruka on yhdessä Huippu-urheiluyksikön kanssa koordinoimassa lumilajien Milano-Cortina 2026 valmistautumisprosessia.
Vuokatissa järjestetään huhtikuussa 2025 lumilajien OVK seminaari Milano-Cortina teemalla ja sitä seuraa vielä lajikohtaiset Kick-O tapahtumat.
Milano-Cortinaa kohti mentäessä arvokisatoiminta tukee erityisesti pikkusuksen lajien toimintaa. Tukea annetaan niin valmennukselle ja huollolle omissa prosesseissaan.
Valmennuksen osalta pääpaino on suorituspaikkojen erityispiirteiden tunnistamisessa ja ratojen vaatimusten määrittelyssä niiden perusteella tehtävistä linjauksista harjoittelun suunnitteluun. Toiminnalla ei korvata valmentajien työtä vaan tuetaan heidän toimintaansa selvittämällä ja nostamalla keskusteluun asioita, joita päävalmentajat voivat miettiä yhdessä OVK:n henkilöiden kanssa. Valmennuksellisesta näkökulmasta yksi toimintamalli on myös ollut arvokisaratojen mallintaminen hiihtomatolle. JYU-Vuokatti on yhdessä yhteistyökumppaninsa (Kajaanin Ammattikorkeakoulu) kanssa toteuttanut järjestelmän, jossa ratatallennuksen perusteella voidaan toteuttaa reitin virtuaalinen ympäristö hiihtolaboratorioon, jossa voidaan tehdä valmistavia harjoituksia kohti tulevia arvokisoja.
Huollon puolella toiminnan perinteet ulottuvat siis yli 10 vuoden taakse, josta toimin-
taa on kehitetty. Toiminta oli aikaisemmin Suomen Hiihtoliiton alla, mutta siirrettiin OVK Vuokatti-Rukan T&K-toiminnan vastuulle 2019. Huollon tukemisen pitkään jatkunut vastuulla on ollut kotimaisen hiontasysteemin kehittäminen. Tähän työhön saatiin lisäresurssia Suksihuollon kehittämishankkeen kautta. Hanke on Kainuun Liiton EAKR rahoittama OVK:n ja JYU-Vuokatin kaksivuotinen yhteishanke ja se on antanut merkittävää tukea koko huoltotoiminnalle. Kauden aikana kilpailuiden ulkopuolella tapahtuva testaamistoiminta on myös pitkälle OVK tehtävä. Esimerkiksi edellisellä kaudella 25 % Suomalaisen pikkusuksen huollon tekemistä testeistä oli OVK:n toteuttamia. Olympialaisia kohti mentäessä testaamisessa korostuvat suorituspaikoilla tehtävät testit. Milano-Cortinan suorituspaikoilla on vierailtu jo kahtena edellisenä vuotena olympialaisten aikaan ja vierailut
jatkuvat kisoihin asti. Raa’an testaamisen lisäksi tärkeää on havainnoida olosuhteita yleisesti, jotta kaikkeen osataan varautua. Kisojen aikana OVK oma ryhmä huolehtii joukkueiden hiontojen testaamisessa ja toteuttamisesta. Lisäksi tukitiimi on mukana päivittäisessä toiminnassa kisojen aikana tukemassa testaamistoimintaa ja vapauttamassa huoltajien resurssia.
Rinnelajeista erityisesti freeski ja lumilautailu ovat nousseet mukaan OVK:n huoltotoimintaan. Suksihuoltohankkeen myötä Juhani Vainio on kehittänyt näiden lajien huoltoa niin kisapaikoil-
la, kuin kouluttamalla kaiken ikäisiä laskijoita maajoukkueeseen asti. Toimintaan on saatu hyvää synergiaetua pikkusuksen lajien pitkästä kokemuksesta. Tulevalla kaudella toimintaa tullaan suuntamaan aiempaa enemmän huollon kehittämiseen ja kilpailuedun hakemiseen tulevissa Olympialaisissa.
Fluorikielto on puhuttanut hiihtopiireissä jo usean vuoden ajan. Viime kaudelle fluorikielto tuli voimaan kansainvälisissä kisoissa ja meneillään olevalla kaudella se on voimassa myös kotimaisissa hiihtolajien kisoissa. OVK tukitoiminta on ollut vahvasti
mukana maajoukkueen siirtymisessä fluorittomuuteen edellisellä kaudella. Tällä hetkellä maajoukkueilla rutiinit ovat jo hyvin hallussa, mutta kansallinen kilpailutoiminta on siirtymässä fluorittomuuteen vasta tulevalla kaudella. Fluoritestaukset tulevat haastamaan kansalliset lumilajiliitot, kisajärjestäjät ja urheilijat taustajoukkoineen tulevana talvena. OVK on mukana myös kansallisen valvonnan toteuttamisessa. Huollon kehittämiseen aikaisemmin luotu liittojen välinen yhteistyömalli on ollut hyvä pohja yhteisesti hankittujen arvokkaiden ja huoltoa vaa-
tivien valvontalaitteiden hallinnointipaikaksi. Edellisinä vuosina joukkueiden fluorittomuuteen siirtymisessä hankittu OVK osaaminen on voitu hyödyntää myös valvonnan suunnittelussa.
Lajit, valmentajat ja ennen kaikkea urheilijat tekevät tuloksen kilpailuissa. Olympiavalmennuskeskus Vuokatti-Ruka on merkittävä tukitoimija suomalaiselle lumiurheilulle. OVK:n kautta on kerätty laaja verkosto lajien tueksi, jossa keskeinen toimija on JYU-Vuokatti omina verkostoineen. Suomalainen urheilu menestyy hyvän yhteistyön kautta.
Kuva: Emilia
Hänninen, kuvassa Ciara Oksman (2.asteen akatemiaurheilija).
Kajaanin akatemiatoimintaa koordinoi Kainuun Liikunta ry, joka myös vastasi Kajaanin urheilukampuksen kehittämishankkeesta. Akatemian lajivalmennuksista taas vastaa paikalliset urheiluseurat ja heidän palkkaamat ammattivalmentajat, joiden toimintaa ohjaa hankkeessa luotu perus- ja laatukriteeristö.
Kajaanin painopistelajeja ja niistä vastaavat urheiluseurat ovat jääkiekko (Kajaanin Junnu Hokki 68 ry), jalkapallo (Kajaanin Haka), salibandy (Papas ry), voimistelu (Kajaani gymnastics) ja tanssi (Kajaani dance). Lisäksi akatemiaan valitaan tapauskohtaisesti urheilijoita painopistelajien ulkopuolelta kuten esimerkiksi uinnista, kamppailulajeista ja yleisurheilusta.
Kajaanin urheilukampuksen akatemiaurheilijat opiskelevat Kajaanin lukiossa, Kainuun ammattiopistossa ja Kajaanin ammattikorkeakoulussa. Akatemiapolun voi kuitenkin aloittaa jo yläkoulussa pyrkimällä Lehtikankaan koulun liikuntapainotteiselle luokalle ja
jopa ennen tätä osallistumassa Kasva urheilijaksi- leireille. Kajaanin urheilukampus kehittämishankkeen aikana luodut yhteistyöverkostot mahdollistavat toiminnan jatkuvan kehittymisen. Esimerkiksi lajiseurojen ja Kajaanin ammattikorkeakoulun yhteistyö luo mahdollisuuksia sekä 2. asteen että korkea-asteen opiskelijoille ja alueen urheiluseuroille.
Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijat voivat osallistua akatemiatoimintaan urheilijoina tai valmentajina sekä tehdä jopa opinnäytetyönsä Kajaanin urheilukampuksesta. Lisäksi liikunnanohjaajaopiskelijat suorittavat valmennuksen opintojaksoon liittyvän kampusharjoittelun akatemiavalmennuksen mukana joko Kajaanin tai Vuokatin lajeissa. Kaikki nämä tuovat akatemialaisten harjoituksiin uutta ja vaihtelevaa sisältöä sekä auttavat kehittämään akatemiatoimintaa.
Kajaanin urheilukampuksen rakenteiden kautta korkeakoulun opiskelijat saavat tärkeää työkokemusta sekä saavat jalkaa oven väliin koh-
Teksti: Roosa Kananen, Kajaanin urheilukampuksen koordinaattori, Kainuun Liikunta Ry
Sotkamon ja Kuusamon lisäksi VuokattiRuka urheiluakatemian akatemiaurheilijoita opiskelee ja harjoittelee Kajaanissa. Kajaanin akatemiatoiminta sai vuosina 2020–2022 toimineen kehittämishankkeen aikana nimekseen Kajaanin urheilukampus.
ti työelämää. Moni opiskelija onkin työllistynyt opintojen ajaksi sekä niiden jälkeen urheiluseuroihin, joissa ovat olleet mukana toteuttamassa akatemiavalmennusta. Tämä on tärkeä voimavara alueen urheiluseuroille ja heidän toimintansa kehittämiselle ja olemassaololle.
Löydät Kajaanin urheilukampuksen sosiaalisesta mediasta @kajaaninurheilukampus, josta voit seurata lisää akatemiatoiminnan arkea Kajaanissa. Lisäksi löydät lisätietoa toiminnasta www.vrua.fi
Kuva: Tanja Martikainen/ Kajaani Gymnastics, kuvassa Jasmine Keränen (liikuntaluokan 8-luokkalainen akatemiassa).
Kuvat jalkapallo, jääkiekko, salibandy ja tanssi: Kehittämishankkeen aikana otetut lajikuvat.
Teknisesti korkeatasoiset CFMOTO 4x4-mönkijät on varusteltu tehokkailla nelitahtimoottoreilla ja runsailla premium-tason vakiovarusteilla. CFMOTOmönkijät tarjoavat huvia ja hyötyä samassa paketissa loistavalla hintalaatusuhteella. Annamme laitteillemme myös markkinoiden parhaan takuun: jopa 3 vuotta ilman tunti- tai kilometrirajaa.
Event supplier 2023
CFORCE-, UFORCE- ja ZFORCE -mallistoista löydät juuri sinulle sopivan vaihtoehdon. Lue lisää uusista malleistamme ja tarkista päivitetty hinnastomme osoitteesta cfmoto.
OPISKELET?
MONETTAKO
VUOTTA?
Opiskelen kauppatieteitä Aalto-yliopistossa toista vuotta. Urheilu-urani on siirtänyt pääaineen valintaa ja se on sitten ensi vuoden juttu.
Minua kiinnostaa rahoitus tällä hetkellä, vaikka siihen ei ole helpoin päästä. Myös data-analytiikka on kiinnostava alue. En ole vielä lyönyt lukkoon valintaa. Katsotaan nyt tämä vuosi ja sitten päätetään keväällä.
MIKÄ SINUA KIINNOSTAA KAUPPATIETEESSÄ? MIKÄ
MOTIVOI OPISKELUPAIKAN VALINNASSA?
Rahoitusala on aina kiinnostanut. Urheilu-urani ohella tein avoimessa yliopistossa jonkin verran kauppatieteiden kursseja. Kaupalliset aineet ovat tuntuneet omalta alalta, joten valinta oli siten helppo.
Kauppatieteet tarjoavat monipuoliset mahdollisuudet työuralla eikä ole pakko sitoutua yhteen alaan. Onneksi on vielä yksi opiskeluvuosi sekä kesätöitä alalla, että saa tarkemman ajatuksen mikä lopullinen suuntautuminen on.
MINKÄLAINEN MERKITYS VUOKATTI-RUKA URHEILUAKATEMIALLA ON OLLUT SINULLE?
Vuokatti-Ruka Urheiluakatemialla on ollut iso merkitys urheilullisesti. Nykyisten urheilijoiden kannattaa muistaa se, että lukion yhdistäminen urheiluun ei ole helppoa.
Vuokatti-Ruka Urheiluakatemiassa Rukalla yläkoulussa ja Kuusamon lukiossa se onnistuu erittäin hyvin ja koulut
tarjoavat joustavat mahdollisuudet panostaa molempiin. Olen ollut toiminnassa mukana ysitiimissä yhdeksänneltä luokalta alkaen.
Lukion jälkeen minulla oli oma valmentaja ja treenasimme välillä Rukan kanssa aina joillain leireillä. C-maajoukkueen myötä olin myös tiiviisti mukana toiminnassa. Siinä mielessä olen ollut koko urani Vuokatti-Ruka Urheiluakatemian piirissä.
MITEN OLET SAANUT YHDISTETTYÄ OPISKELUN JA URHEILUN?
Opiskelun ja urheilun yhdistäminen onnistui todella helposti. Olen kokenut, että opinnoissa on aina joustettu. Tein samaan aikaan yhden vuoden korkeakouluopintoja ja se meni yllättävän hyvin, vaikka se ei ole ehkä helpoin yhdistelmä. Korkeakoulua pitää tehdä enemmän, että siinä ei voi niin jäädä jälkeen, vaikka ensimmäinen vuosi Aallossa mahdollisti jouston.
Opiskeluiden ja urheilun yhdistäminen vaatii itseltä töitä, jotta se onnistuu. Avoimessa yliopistossa suoritetut kurssit helpottavat ennen korkeakoulua, erityisesti ensimmäisenä vuotena jos urheilu-ura on vielä kesken.
MITEN KOET HUIPPUURHEILUN AUTTANEEN SINUA URHEILUN
JÄLKEISESSÄ VAIHEESSA?
Mielestäni erittäin paljon ja esimerkiksi on intoa pyrkiä eteenpäin. Koulua on huomattavasti helpompi käydä, kun on tottunut siihen, että pystyy tekemään etänä. Urheilun kautta olen oppinut tuntemaan ihmisiä ja uskon,
että se auttaa myös työelämässä ja sinne pääsemisessä. Urheilusta löytää sellaisia oppeja, mitä on aika hyvä käyttää sitten uran jälkeen. Esimerkkeinä paineensietokyky ja sitoutuminen ovat sellaisia ominaisuuksia, joita varmasti pystyn hyödyntämään urheilu-uran jälkeen sekä työssä että opiskelussa.
MITEN OLYMPIAKOMITEA ON TUKENUT SINUA HUIPPUURHEILUVAIHEESSA JA URASIIRTYMÄSSÄ KORKEAKOULUOPISKELIJAKSI?
Urheilu-uran aikana Olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö oli tosi isossa roolissa taloudellisessa tuessa ja yksikön kautta hoidetaan paljon asioita ennen siirtymävaihetta. Opiskelua tuetaan ja kannustetaan siihen, että urheilun rinnalla on myös muuta tulevaisuutta.
Urasiirtymäni ei ollut heille yllätys, sillä he tiesivät tarkkaan minkälainen tilanne ja suunnitelmat minulla on opiskelun suhteen. Tukea ura-siirtymään saa lisää tarvittaessa, jos haluaa.
ONKO SINULLA OLLUT ISOMPIA LOUKKAANTUMISIA TAI MUITA HAASTEITA? MITEN OLET SITTEN PÄÄSSYT ETEENPÄIN HUIPPUURHEILU-URALLA. Urallani sattui kerran paha pyörtyminen kesken laskun ja olin pitkään pois pelistä, kun minut tutkittiin tarkkaan. Tapahtuma pysäytti ja muutti ajatusmaailmaa urheilun suhteen. Silloin oli lähellä, että koko urheilu olisi loppunut sii-
hen. Koen, että se auttoi menestymään, kun pystyin kaivamaan siitä positiivisen asian, joka auttoi minua eteenpäin. Urahaasteita varten on hyvä olla varasuunnitelma, koska urheilu ei ole kuitenkaan kovin monelle ihmiselle tulonlähde. Mielestäni kannattaa tehdä muuta rinnalla tai olla unelma siitä, että mitä tehdä sitten urheilun jälkeen.
ON SINULLE LAJINA MERKINNYT?
Alppihiihto oli koko elämä viime kevääseen asti ja se on antanut paljon kavereita sekä muistoja.
Itsenäistyminen on ollut se suurin juttu, mitä eteemme tulee. Tosi nuorena pääsi matkustamaan itse ja oppimaan asioiden itsenäistä hoitamista. Nuorena muutto Kuusamoon opiskelemaan ja urheilemaan oli iso askel itsenäistymisessä ja antaa vielä paljon eväitä tulevaan.
ALPPIHIIHDON PARISSA?
Valmennan tämän vuoden GrIFK Alpinessa nuoria alppihiihtäjiä päätoimisesti opiskelun ohella. Hain helppoa ja kivaa siirtymää huippu-urheilusta, sillä tein viime vuoden syksyllä fysiikkavalmennusta GriFK Alpinessa ja pidin valmentamisesta. Tämä on mielekästä hommaa ja on mukava antaa oppeja sekä auttaa nuoria eteenpäin. On tietysti mukava päästä itsekin sinne rinteen reunalle.
•Ikä 24
•Kotipaikka Espoo
•Uran parhaat saavutukset: Peking 2022 paralympialaiset
GS Kulta, Hopea AC
2019–2020 SL WC Kulta
Tervehdys miesten C-maajoukkuuelta!
Meillä on nyt takana kaksi leiriä Sveitsin
Saas-Feessä ja kausi on saatu näin onnistuneesti käyntiin pienistä säähaasteista huolimatta.Meidän joukkueen kokoonpanoon kuuluu Turo Torvinen, Jesperi Kemppainen, Emil Keränen ja Erik Saravuo Myös uutena tulokkaana on joukkueen valmentaja Roope Leskinen, jonka kanssa yhteistyö on sujunut moitteettomasti.
Tänä syksynä olimme Saas Feessä kahden 10 laskupäivän leirin verran. Tavoitellusta 20 lasku päivästä tosin toteutui sääolosuhteista johtuen vain 17, joka on lähtökohtiin nähden hyvä saldo. Ensimmäiset päivät kuluivat pujottelusuksiin ja monoihin totutteluun pitkän kesätauon jäljiltä. Kisamonojen tiukkuus ei ollut kesän aikana hävinnyt mihinkään, mutta onneksi myös suksituntuma oli pysynyt jonkin verran takaraivossa, vaikka oletettavaa takapakkia kevätlumien suoritustasoon olikin hieman tullut. Näinä
päivinä keskittymisen kohteena oli vapaalaskemisessa laskutekniikan parantaminen erilaisten harjoitteiden avulla. Tätä myöten laskutuntuman vieminen ratalaskuun käy myös helpommin. Ensimmäinen leiri kruunautui rankkasateilla, jotka rinteeseen pääsemisen lisäksi hankaloittivat myös takaisin Suomeen pääsyä. Edellisestä johtunut maanvyörymä laittoi nimittäin ainoan laaksoon johtavan tien poikki, joten yhtäkkiä olimmekin lentokentälle ajamisen sijasta jumissa Saas Feessä. Tämä koetteli pitkän leirin jälkeen kärsivällisyyttä, mutta saimme onneksi viihdytettyä itseämme vielä muutamalla rinnepäivällä ja mm. tenniksen pelaamisella. Osa joukkueesta pääsi myös ottamaan leirin aikana väkisinkin löystynyttä opiskelutahtia kiinni.
Sveitsin jäätikköleireillä joukkueen harjoittelun pääpaino pysyi suurpujottelussa. Jäätikkö tarjosi sopivasti vaihtelevan haastavia harjoitteluolosuhteita niin rinneprofiilien vaihdoilla kuin laskupinnan muutoksilla. Laskemista ta-
pahtui sumussa, lumisateessa, auringossa pehmeällä lumi pinnalla, jäällä ja myös tasaisella sekä pomppuisella pinnalla. Rinteestä alas majoitukseen palattua päivään täytettä toi ruoanlaitto, fysiikkatreenaaminen, suksien- ja kehonhuolto sekä päivän laskujen videolta läpikäyminen valmentajan kanssa. Oheisharjoituksissa treenasimme monipuolisesti alppihiihtoon tarvittavia ominaisuuksia.
Henkilökohtaiseksi lemppariksi näistä nousi Beach Volley, jossa meillä oli kovat väännöt B-maajoukkueen poikien kanssa. Valitettavasti Pellin pummi päivän vaelluksilta vältyttiin tällä kertaa! Saas Feen leirien jälkeen joukkueen nokka suuntaa kohti Leviä, jossa pidämme viimeisen valmistavan leirin ennen kilpailukauden alkamista. Viime vuonna Levi tarjosi huikeat olosuhteet harjoitteluun jo lokakuusta asti, joten odotamme sinne siirtymistä jo innolla. Levillä pääpainotuksen kohteena tulee olemaan pujottelu, jota emme Saas Feessä mahdottoman paljoa vielä harjoitelleet. Mar-
raskuun lähestyessä ajatukset alkavat jo hiljalleen siirtymään kohti kisakautta, joka onneksemme tulee olemaan kaikille tutussa Levi Black -rinteessä. Koko joukkueen tavoitteena on avata kisakausi sunnuntaina 17. päivä marraskuuta Levin Maailman Cupista. Tästä viikkoa myöhemmin Levillä kisataan myös miesten Eurooppa Cupin pujottelun avauskisat, joitten jälkeen suuntaamme kohti Keski-Eurooppaa. Tekniikkalajien EC ja siellä menestyminen on joukkueemme pääpainona tulevalla kaudella, mutta sopiviin väleihin tulemme treenaamisen lisäksi varmasti ujuttamaan myös kovatasoisia eri maitten mestaruuskisoja.
Ennen Leville siirtymistä vietämme kuitenkin vielä viimeiset viikot kotona Suomen syksystä nauttien rentoutuen ja akkuja ladaten. Eikä pidä myöskään unohtaa kovaa harjoittelua.
Toivotamme lehden lukijalle antoisaa laskettelukautta ja vauhdikkaita laskuja. Törmäillään rinteessä!
Mitä sitten kun vuosia lajilleen kaikkensa antaneen huippu-urheilijan pitkä ja menestyksekäs kilpailuura päättyy? Suomalaisen lumilautailun ikonit Enni Rukajärvi ja Matti Suur-Hamari istuivat alas jakamaan kokemuksiaan urheilusta, kilpaurasta ja sen päättymisestä.
Vaikka heitä yhdistää vahva suhde lumilautailuun, heidän tarinansa ovat erilaisia, mutta yhtä vaikuttavia. Keskustelu kietoutuu heidän urheiluuransa kokemuksiin, niistä opittuun sekä uuden suunnan löytämiseen oman kilpaurheilu-uran jälkeen.
Enni aloittaa kertomalla, kuinka hän kasvoi Rukan upeissa maisemissa ja tarttui lumilautaan kymmenvuotiaana. Vaikka nykyään lapset aloittavat kilpailemisen yhä nuorempana, Enni kuvaa aloittaneensa tosissaan vasta yläasteella.
– Lumilautailu on ollut läsnä pienestä asti, mutta aloin kisata slopestylessä ja big airissa vasta myöhemmin, kun pääsin oikeaan porukkaan mukaan. Lukiossa aloin panostamaan laskemiseen oikein kunnolla. Hieman myöhemmin tajusin, että tätähän voisi tehdä työkseen, yli kymmenen vuotta
ammatikseen lautaillut Enni hymyilee. Matti puolestaan kertoo, että lumilautailu oli ollut intohimo jo nuoruudesta asti, mutta vasta vakava onnettomuus muutti hänen elämänsä suunnan.
– Olin laskenut jo vuosia, mutta en kilpaillut ennen onnettomuutta. Vuonna 2009 kaikki muuttui. Sairaalassa näin videoita para-laskijoista ja tajusin, että haluan takaisin lautailun pariin, vaikka olosuhteet olivat nyt erilaiset.
Matin kisaura lumilautacrossissa alkoikin todella vakuuttavasti ja jo 2013 ensimmäisissä kansainvälisissä kisoissa hän nousi podiumille.
– Menestys antoi uskoa siihen, että tämä on kortti, joka pitää kääntää ja katsoa, hän muistelee kilpaurheilu-uransa alkumetreillä. – Urheilijan elämän aloittaminen oli minulle tosi helppoa. Nautin todella paljon säännöllisestä ja järjestelmällisesti urheilijan arjesta, Matti vastaa vielä Ennin kysyttyä, että miltä urheilu-uran aloittaminen tuntui.
LOPETTAA KILPAILEMISEN Keskustelumme siirtyy siihen, miten urheilu-ura on muovan-
nut heitä myös uran jälkeen. Molemmat ovat kokeneet pitkän kilpaurheilun vaikutukset sekä henkilökohtaisella tasolla, että ammatillisessa elämässään.
– Viimeiset pari kisakautta antoivat minulle mahdollisuuden antaa kaikkeni, vuonna 2023 maajoukkueesta pois jäänyt Enni sanoo viitaten uransa loppuvaiheisiin. Kilpailu-uran lopettaminen ei ollut yksinkertaista, vaikka päätös oli kypsynyt pitkään.
– Oli outoa, kun ei ollut enää maajoukkueen rytmiä ja kisakalenteria, johon nojata. Siitä huolimatta se toi myös vapautta.
Matti tunnistaa samanlaisen tunteen kilpaurheilun päättymisestä.
– Ajattelin, että kun saan lopettaa kilpailemisen omilla ehdoillani, se olisi helpompaa. Mutta kyllä siinä joutui tuijottamaan peiliä aika paljonkin ennen lopullisen päätöksen tekemistä, Pekingin paralympialaisissa 2022 kahteen mitaliin uransa päättänyt Matti myöntää naurahtaen.
Hän lisää, että kilpaurheilijan tiukka kalenterin seuraaminen oli pitkään osa identiteettiä, ja siitä irti pääseminen
Enni Rukajärvi ja Matti Suur-Hamari ovat molemmat kulkeneet pitkän matkan lumilautailun parissa. Vaikka oma kilpaurheilusuoritus ei enää ole keskiössä, heidän tarinansa osoittavat, kuinka urheilun opit ja perintö, kantavat edelleen vahvasti mukana – vapaalaskussa, valmennuksessa ja vastuullisessa puheessa.
toi mukanaan uudenlaisen mietinnän.
– Kun ei ollut enää seuraavaa kisaa odottamassa, piti asettaa itselleen uusia tavoitteita. Valmentaminen on kuitenkin antanut paljon uutta sisältöä, hän jatkaa.
VALMENNUKSEN POLUILLA
JA VAPAALASKUSSA
Molemmilla on nyt uusi suunta urheilun parissa. Enni on keskittynyt vapaalaskuun ja kuvausprojekteihin, jotka ovat tarjonneet uudenlaista haastetta.
– Vapaalasku on ollut pitkään haaveeni, ja nyt kun olen siirtynyt siihen täysipäiväisesti, se tuntuu juuri oikealta.Enni pohtii, että vuorilla on jotenkin rauhallisempaa ja luonnollisempaa kuin kisapaikoilla.
– Mitä kisoissa opittuja ominaisuuksia pystyt hyödyntämään vapaalaskussa, Matti kysyy kiinnostuneena. – Ainakin paineensietokykyä, pystyn tiukemmissakin paikoissa
pysymään rauhallisena. Samoin mielikuvaharjoittelusta on hyötyä myös vuorilla, kun pitää muistaa laskulinjat, Enni vastaa.
Matti puolestaan on syventynyt valmentamiseen ja hän on saanut paljon iloa siitä, että voi auttaa nuoria löytämään oman polkunsa.
– Valmentaminen on antanut uuden merkityksen urheilulle. On upeaa nähdä, kun nuoret löytävät sen tekemisen ilon ja onnistumiset. Se muistuttaa minua siitä, miksi itsekin rakastan lajia, hän sanoo. Valmentajana toimiminen on kuitenkin tuonut mukanaan uusia haasteita. Hän tunnustaa, että vaikka oma ura opetti paljon, valmentaminen vaatii uudenlaista näkökulmaa ja kärsivällisyyttä.
– On tärkeää muistaa, että valmennan yksilöitä, en itseäni. Jokainen nuori on erilainen, ja valmentajana täytyy olla herkkä heidän tarpeille ja kehitykselle, Matti pohtii.
Enni komppaa Mattia. Hän kertoo, että on laskenut paljon nuorempien tyttöjen ja maajoukkueen kanssa ja on saanut paljon iloa heidän onnistumisistaan.
– On hauskaa, kuinka paljon enemmän saan nykyään kiksejä siitä, että voin tsempata muita ja nähdä heidän onnistuvan. Se tuntuu jopa paremmalta kuin omat suoritukset.
URHEILUN VASTUULLISUUS – ENEMMÄN KUIN YMPÄRISTÖVASTUU
Enni ja Matti ovat molemmat urallaan tuoneet esiin urheilun vastuullisuutta sekä sanoilla, että teoilla. Vastuullisuus on laaja teema, ja se kattaa niin ympäristöasiat kuin tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden.
vastuullisuus kysymyksissä, mutta huomauttaa samalla, että aina löytyy parantamisen varaa.
– Erityisesti naisten asema urheilussa kaipaa edelleen vahvistusta. Meillä on pitkään ollut samanlaiset palkintorahat miehille ja naisille, mikä on suuri edistysaskel, mutta se ei ole itsestäänselvyys kaikissa lajeissa.
vastuullisuus on tärkeä osa keskustelua. Enni on ollut mukana edistämässä ympäristöasioita urheilun piirissä, ja hän kertoo, että jokainen urheilutapahtuma voisi tehdä enemmän ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi.
– Urheilu on valtava kenttä, ja sillä on iso yleisö. Jos urheilu muuttaa suuntaa ja näyttää hyvää esimerkkiä, sillä on valtava vaikutus, hän huomauttaa.
HAASTEITA
Keskustelu kääntyy kohti tulevaisuuden suunnitelmia. Enni aikoo keskittyä vapaalaskuun ja kuvauksiin, mutta valmennus myös kiinnostaa.
rilla laskeminen antaa edelleen mahdollisuuden kehittyä: – Pyrin koko ajan viemään omaa osaamistani pidemmälle ja nauttimaan siitä, mitä teen.
– On hienoa nähdä, että vastuullisuudesta puhutaan yhä enemmän. Kun aloitin urani, näistä asioista ei juuri puhuttu, mutta nyt ne ovat osa urheilua, Enni toteaa.
Hän uskoo, että lumilautailu on edelläkävijä monissa
Matti puhuu vastuullisuudesta myös vammaisurheilun näkökulmasta. – Vammaisurheilu on saanut viime vuosina enemmän näkyvyyttä, mutta edelleen kuulee kommentteja siitä, ettei vammaisurheilu kiinnosta tai tuo numeroita. Se turhauttaa, koska ne numerot eivät kasva, jos vammaisurheilulle ei anneta mahdollisuutta näkyä, hän sanoo. Matti kokee, että isojen brändien ja mediatalojen rooli on ratkaiseva siinä, kuinka vammaisurheilun näkyvyyttä ja yhdenvertaisuutta edistetään.
Yhteiskunnallisten kysymysten ohella ympäristö-
– Olen ollut mukana kehittämässä tyttöjen tapahtumia ja haluan antaa lajille takaisin edes jotain siitä mitä olen itse lajilta saanut. On tärkeää, että nuoret laskijat saavat mahdollisuuden kehittyä ja löytää oman tiensä, hän sanoo. Enni kertoo myös, että vuo-
Matti puolestaan kertoo, että vaikka lumilautailu on ollut hänen elämänsä rakkaus, hän ei välttämättä näe sitä enää samalla tavalla työnä. – Lumilautailu alkaa olla enemmän harrastus kuin työ. Valmentaminen on tällä hetkellä se juttu, joka tuntuu merkitykselliseltä. On upeaa nähdä, kun nuori löytää itsensä ja saavuttaa tavoitteensa, hän kuvailee. Lisäksi Matin oma perhe-elämä ja isyys tuovat uutta näkökulmaa elämään.
– Ehkä ne suurimmat suunnitelmat löytyvät tällä hetkellä omasta arjesta kuin kisarinteistä.
Lopuksi palaamme siihen, miten he näkevät itsensä roolimalleina nuoremmille sukupolville. Enni kertoo, että hän tiedostaa oman vastuunsa esikuvana ja ottaa mielellään vastaan esikuvan roolin.
– Haluan näyttää hyvää esimerkkiä, en vain urheilijana, vaan myös ihmisenä, hän sanoo.
Matti jakaa Ennin ajatukset ja korostaa esikuvana olemisen vastuullisuutta.
– Se, että joku näkee minun tekemisissäni esimerkkiä, on valtava kunnia. Samalla se kannustaa minua jatkamaan ja viemään eteenpäin tärkeitä arvoja, kuten yhdenvertaisuutta ja suvaitsevaisuutta.
Työturvallisuuskoulutukset
Metsänhoitopalvelut
Teksti: Kaisa Vuorinen
JOTEN ALOITETAAN!
Haluatko ymmärtää paremmin omia vahvuuksiasi ja päästä toteuttamaan omaa parasta potentiaaliasi?
Mieti siis tilannetta, jossa olet onnistunut tällä viikolla. Onnistuminen on voinut tapahtua harrastuksessa, vapaa-ajalla, koulussa tai ystävyyssuhteissa. Mieti hetki, mikä onnistumisessa oli sinulle tärkeintä?
Entä, mitä onnistumisen kokeminen edellytti: seura, tekeminen ja oma mieliala?
Onnistuit todennäköisesti, koska sait toimia omien vahvuuksiesi kautta, sinulle tärkeiden asioiden äärellä, kuten harjoitellessasi lajitaitoja. Todennäköisesti olit ympäristössä, joka rohkaisi tekemään sitä mistä innostut ja mitä rakastat. Mieti siis vielä uudelleen, mitä vahvuuksiasi käytit onnistumisen tukena? Olitko sinnikkäästi harjoittelemassa muun joukkueen mukana vai autoitko joukkuekaveria tsemppaamalla häntä huumorisi ja ystävällisyytesi sävyttämänä? Käytitkö uteliaisuuttasi uutta asiaa opiskellessasi joko opinnoissa tai harrastuksessa?
Vain harva nuori tietää missä kaikessa on hyvä tai mitkä ovat omat ydin vahvuudet. Tämä artikkeli on kirjoitettu sinulle nuori, jotta voisit löytää omat luonteenvahvuutesi ja rakentaa niistä oman hyvän elämän polkusi osana huippu-urheilijaksi kasvamista. Lisäksi tavoitteena on kutsua kaikkia nuoren ympärillä vaikuttavia aikuisia –kuten valmentajia – huomioimaan ja kertomaan nuorelle hänen vahvuuksistaan.
Jokaisella meistä on persoonassa lukuisia vahvuuksia, joiden tietäminen ja aktiivinen käyttäminen lisäävät hyvinvointia, onnellisuutta, jopa menestystä ja vähentävät stressiä sekä rakentavat yhteyttä ystäviin ja harrastus kavereihin. Omaan luonteeseen ja sen vahvuuksiin tutustuminen on ponnahdusalusta myönteiselle itsetuntemukselle, hyvinvoinnille ja harrastuksissa pärjäämiselle. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen pystyy näkemään omat
vahvuutensa ja niiden sekä ympäristön tuella voi selviytyä elämään kuuluvista haasteista.
Jokaisen nuoren ydinvahvuudet ovat ominaisuuksia, jotka tuntuvat ”omalta itseltä” ja joiden käyttäminen on helppoa ja sisäisesti motivoivaa. Kun elämässäsi on hetkiä, jolloin olet täysin uppoutunut tekemiseen, kuten parhaat hetket osana matkaasi huippu-urheilijaksi, ja tekeminen sujuu menestyksekkäästi, käytät luultavasti juuri silloin omia ydinvahvuuksiasi.
Vahvuuksilla toimiessamme olemme parhaimmillamme ja eniten aitoja itsejämme. Parhaimmillaan ydinvahvuuksien käyttäminen johtaa flow-tilaan, jolloin aika ja paikka unohtuvat, eikä tekeminen väsytä, vaan päinvastoin kasvattaa henkilökohtaisia voimavaroja ja nostaa energiaa. Toimiessaan ydinvahvuuksillaan ihminen myös oppi myös nopeammin. Joten hyvä lukija, panosta vahvuuksiisi. Kasvat eniten niillä alueilla, joilla olet jo vahva.
tamusta ja avaa mahdollisuuden uusiin onnistumisiin. Kun olet elämässäsi ja urheillessasi hankalassa tilanteessa, kannattaa muistaa omat vahvuudet ja niitä käyttämällä löytää reittejä pieniin, itselle tärkeisiin onnistumisiin. Tämä myönteinen kehämalli avaan reittejä vaikeista hetkistä ulos
sinusta vahvan, kun taas heikkoudet toimivat päinvastaisesti. Vahvuuksissa meillä on myös paljon enemmän mahdollisuuksia kasvaa kuin heikkouksissa.
Jokaiselle urheilevalle nuorelle on tärkeää löytää omat vahvuudet ja saada niistä sekä onnistumisista palau-
Kannattaa muistaa, että pelkkä positiivinen ajattelu ei kannata.
ja eteenpäin sekä mahdollistaa hankalista tilanteista toipumisen.
KESKITY VAHVUUKSIIN
Suomen miesten koripallomaajoukkueen entinen päävalmentaja Henrik Dettman on todennut seuraavasti: ”Vaikeiden tilanteiden kultainen sääntö: keskity vahvuuksiisi.” Tällä tarkoitetaan sitä, että esimerkiksi huippu-urheilussa omiin vahvuuksiin keskittymällä saadaan suurimmalla todennäköisyydellä onnistumisia. Tämä taas kohottaa urheilijan itseluot-
Sama koskee koko urheilevaa yhteisöä tai joukkuetta. Sinun joukkueestasi tulee vahva, kun joukkueen erilaiset jäsenet täydentävät toisiaan ja oppivat toistensa vahvuuksista sekä antavat toisilleen rohkeasti tunnustusta ja positiivista palautetta. Meistä kukaan ei voi olla kaikessa hyvä, mutta kun löydämme vahvuutemme ja pyrimme kasvamaan niiden suunnassa, voimme päästä omaan parhaimpaamme sekä kehittyä joka päivä. Haluan vielä muistuttaa sinua lukija, että omat vahvuudet eivät ole asioita, joissa on hyvä ja heikkoudet niitä, joissa sattuu olemaan huono. Sen sijaan vahvuus on asia, joka tekee
tetta sekä valmentajilta että joukkuekavereilta. Tämä sosiaalinen arvostus tukee itsekunnioitusta ja rakentaa tervettä ja realistista itsetuntoa.
HYVÄ ITSETUNTO
Hyvä itsetunto tarkoittaa, että sinulla on sisäinen kokemus, että olet juuri tuollaisena kuin nyt olet on hyvä ja arvokas. Mikä tärkeintä, joukkueessa jokaisella hyvän itsetunnon omaavalla nuorella urheilijalla on kyky arvostaa muita ja iloita myös muiden onnistumisia. Kun sinulla on riittävän hyvä itsetunto urheilijana et koe toisten onnistumisia uhaksi itsellesi ja omalle kehittymisellesi. Osana hyvinvointiasi ja kehittymistäsi huippu-urheilijaksi tulet kohtaamaan myös paljon vastoinkäymisiä ja vaikeita tunteita ja ajanjaksoja.
Keskeistä on henkilökohtaiset selitysmallit ja omat uskomukset tapahtumista. Kyse on siitä miten tulkitset vaikeita tilanteita ja pettymyksiä. Näetkö esimerkiksi epäonnistumisessa syyn aina itsessäsi ja soimaatko jatkuvasti itseäsi virheistä. Vai kykenetkö näkemään syyn myös esimerkiksi olosuhteissa. Kun jotain hankalaa tapahtuu, ajatteletko, että sinulla on mahdollisuus vaikuttaa asioihin eli onko sinulla kontrollia tapahtumiin vai ei. Huippu-urheilijat, jotka ovat sinnikkäitä ja menestyvät, kykenevät tavallisesti keskittymään enemmän uuden oppimiseen, yrittämiseen ja omaan kehittymiseen kuin toisiin vertaamiseen.
Heillä on myös asennetta, jossa virheet ja epäonnistumiset nähdään oppimiskokemuksina. Ajatusmalli, jossa urheilija ajattelee ”Pyrin parantamaan omaa suoritustani teknisesti verrattuna aiempaan kilpailusuoritukseen” on kehittymisen kannalta paljon kannattavampi kuin se, jossa urheilija vertaa omaa suoritustaan jatkuvasti toisiin ja on tyytyväinen vain jos pärjää muita paremmin. Urheilija myös saattaa tämän ajattelutavan myötä alisuoriutua suhteessa todelliseen osaamiseensa.
Elämässä laajemminkin kannattaa pohtia omaa asennetta ja ajattelumallejaan osana hyvinvointia ja hyvää elämää. vir ky
Se miten ajattelet itsestäsi ja osaamisestasi sekä mahdollisuuksistasi, vaikuttaa paljon suoriutumiseesi kilpailutilanteessa. Nuorella sisäinen ääni tai sisäinen puhe tarkoittaa ajatuksia, joita sinulla on itseäsi tai omasta suorituksestasi. Sillä mitä ajattelet, on iso vaikutus siihen, mitä tunnet ja miten toimit. Jos oma sisäinen puheesi on hyvin ankaraa tai vaativaa, voi se haitata merkittävästi suoritustasi ja hyvinvointiasi urheilijana. Jos esimerkiksi ajattelet ja koet kilpailutilanteen olevan uhkaava tai epäonnistumisen olevan todennäköistä, tilanne herättää sinussa ahdistusta ja pelkoa, mistä seuraa se että todennäköisesti alisuoriudut suhteessa osaamiseesi.
Jos taas kykenet harjoittelemaan positiivisempaa ajattelutapaa ja uskot pärjääväsi kilpailutilanteessa riittävän hyvin ja puhut itsellesi kannustavasti, tämä auttaa sinua rauhoittumaan ja suhtautumaan tulevaan myönteisemmin. Ja näin olet tyytyväisempi itseesi ja todennäköisesti onnistut paremmin. Kannustan sinua harjoittelemaan oman mielesi kanssa toimimista sekä jokaista valmentajaa panostamaan henkisten valmiuksien harjoittamiseen urheilijoita valmentaessa.
MATKALLA HUIPPUURHEILIJAKSI
Kun matkallasi huippu-urheilijaksi kohtaat vaikeita tunteita
ja huoliajatuksia sekä huomaat sisäisen puheen olevan hyvin kielteistä, pyri haastamaan sitä ja vahvistamaan mielesi sisällä myönteistä puhetta. Harjoittele tietoisesti puhumaan itsellesi kannustavasti. Tässä auttaa omien aikaisempien onnistumisten aktiivinen muistelu ja niistä innostuminen. Puhu itsellesi lempeästi ja yhtä kannustavasti kuin hyvälle ystävällesi joukkueessasi.
Lisäksi kuuntele ja usko ympäristön positiivisia palautteita. Tämä on tärkeää, koska myönteiset tunteet tuovat sinusta parhaat puolesi esiin, ne auttavat monipuolisesti oppimisessa sekä parantavat sosiaalisia suhteita sekä urheilusuoritusta.
Myönteisten tunteiden vaikutuksen alaisena onnistut paremmin ja saat omat vahvuutesi käyttöön. Koska aivomme havaitsevat helpommin negatiiviset tapahtumat, on hyvä tietoisesti keskittyä ilon ja myönteisten kokemusten vaalimiseen koko joukkueessa.
Myönteiset tunteet vahvistavat sosiaalisia suhteita. Kun inspiroidumme toisen onnistumisesta tai innostumme uuden asian oppimisesta, läsnä on samanaikaisesti lukuisia myönteisiä tunteita. Pitää myös muistaa, että negatiivisiakin tunteita tarvitaan eikä niitä voikaan kokonaan välttää. Oleellista on tiedostaa, mikä on omassa elämässä tunteiden välinen tasapaino
ja miten se vaikuttaa omaan mieleen ja hyvinvointiin sekä huippu-urheilijana kasvamiseen.
ASIANTUNTIJAN VINKIT LUKIJALLE
•Tutustu vahvuussanastoon. (kuva edellisellä aukeamalla)
•Poimi sieltä 3-5 vahvuutta, jotka mielestäsi kuvaavat sinua parhaimmillasi urheilijana.
•Kysy valmentajalta ja perheenjäseniltäsi, mitä vahvuuksia sinulla heidän mielestään on.
•Käytä ydinvahvuuksiasi monipuolisesti osana urheilua.
•Haasta itseäsi myös kehittämään niitä vahvuuksia, jotka eivät olet sinulle vielä tuttuja.
•Halutessasi esimerkiksi tulla rohkeammaksi, tee pieniä rohkeita tekoja yhä useammin.
•Huomaa, mitä myönteisiä tunteita koet, kun käytät vahvuuksiasi.
•Anna kannustusta toisille heidän vahvuuksistaan!
•Kokeile, miltä myönteisen palautteen antaminen tai saaminen tuntuu!
•Pysähdy pieniin onnistumisen hetkiin. Nauti näistä kokemuksista.
•Itsestä huolehtiminen on itsensä arvostamista.
•Nuku, syö ja lepää riittävästi. Kun fyysisetkin perustarpeet on tyydytetty, on helpompi ajatella myönteisesti.
E ective injury prevention starts with assessing the problem and identifying behavioral risk factors (Kok & Bouter, 1990).
Van Mechelen’s ‘sequence of prevention’ model, combined with a multifactorial injury causation approach, is widely used.
This model includes four steps: (i) describing injury incidence and severity, (ii) identifying risk factors and injury mechanisms, (iii) developing and implementing prevention measures, and (iv) evaluating their e ectiveness. Despite its use, tailored injury prevention frameworks for freeskiing are needed (Kalkhoven, 2024).
The International Olympic
male counterparts. However, focusing solely on elite-level competition data limits its applicability to younger or developmental athletes. Furthermore, training-related injuries are often underreported, and chronic issues, such as concussions and mental health concerns, are overlooked (Meehan et al., 2013; Uphill & Swain, 2016).
(Four-step sequence of injury prevention research, adapted from van Mechelen et al., 1992, as cited in Spörri et al., 2016).
Committee has conducted injury surveillance during the Olympics since 2008. Freeski disciplines, such as halfpipe, big air, and slopestyle, have some of the highest injury occurrences, with a significant portion of these injuries being severe. Similar trends have been observed at the Youth Winter Olympic Games, where freeski and snowboard slopestyle consistently report the highest injury rates. Additionally, female athletes, particularly in slopestyle, are at a significantly higher risk of injury compared to their
At VRUA, we recently launched an injury surveillance project across Freeski Yläkoulu, Academy, and National team levels using Webprol software. Our long-term objective is to expand this initiative to all disciplines at VRUA (including Alpine skiing, Snowboard, Volleyball, etc.) nationwide and eventually, internationally. The aim is to identify common injuries, particularly those that often go unreported, such as concussions and shoulder injuries. One frequently observed injury is an ACL injury; howev-
er, the specific mechanisms behind it remain unclear, highlighting the need for further investigation.
• Does a previous concussion increase the risk of knee injuries?
• What are the most common traumatic injuries versus overuse injuries?
• Are injuries more frequent during periods of heightened academic stress, such as exams?
• Does an athlete’s skill level or decision-making, influenced by social pressures or poor weather conditions, impact injury risk?
• Do certain tricks and types of rotation place an athlete at higher risk of injury?
• Is progressing too quickly before mastering foundational skills increasing injury risk?
• Does the park design contribute to injury risk?
• How do weather conditions impact injury occurrence?
• Does the stage of the season influence injury rates?
• Are national team athletes more prone to injuries given their increased exposure to the sport compared to academy athletes?
• Are younger athletes more likely to su er from overuse
injuries due to development and specialization in freeski?
• How does an athlete’s physical training status affect their injury risk? Understanding these factors will help us identify injury risks and prevalence more accurately, enabling us to design better-targeted prevention strategies. By tailoring interventions to specific athlete profiles, we can work towards reducing injury risks and improving athlete safety across all levels of freeskiing.
Jonathan McPhail Sport Science Specialist
VRUA
Doctoral Research in Sport Sciences – University of Jyväskylä jonathan.mcphail@edukmo.fi
If you’re interested in exploring more of our freeski-related research at VRUA, please scan the QR code. We have several articles due to be published soon.
Talviurheilijoilla on valtava potentiaali käyttää ääntään kestävien elämäntapojen edistämisessä.
Talviurheilijat kokevat ilmastonmuutoksen vaikutukset eturintamassa. Esimerkiksi lisääntynyt tuulisuus ja aiempaa ailahtelevampi laskukausi vaikuttaa talviurheilijoihin junnutasolta huippuihin. Mutta miten urheilijat voisivat itse toimia ilmastonmuutosta hidastaen, riittääkö esimerkiksi kierrätys ja autoilun vähentäminen, jotka olivat suosittuja tekoja POW:in urheilijoille tekemän kyselyn perusteella? Ne ovat hyvä alku, mutta urheilijoiden potentiaali vaikuttavaan ilmastotoimintaan kannattaisi hyödyntää nykyistä paremmin. Urheilijat ovat kautta aikojen olleet esikuvia ja idoleita, joiden toiminnasta otetaan mallia, huomaamattakin. Urheilijoiden ajatuksilla ja äänellä on vaikutusta, niin arkipäivän teoissamme kuin politiikassa ja yritysmaailmassa. Parhaimmillaan urheilijat tavoittavat sosiaalisen median kanavissaan miljoonien yleisön. Voisiko tätä näkyvyyttä hyödyntää paremmin myös ilmastoasioiden edistämisessä?
Protect Our Winters (POW) Finland – talvien ystävien ilmastojärjestö, vieraili keväällä 2024 Kuusamon urheilulukiossa kertomassa ja keskustelemassa urheilijoiden mahdollisuuksista toimia vaikuttajina ilmastonmuutosta vastaan omalle yleisölleen osana POWin EU rahoitteista SNOWSCAPE -projektia.
KAIKISTA VAIKUTTAVIN
TEKO ON SELLAINEN, JOKA SAA MUUTKIN TOIMIMAAN
SNOWSCAPE -projektin tavoitteena on kehittää yhdessä talviurheiluyhteisön kanssa tapoja ja keinoja kannustaa isompi joukko mukaan toimintaan, eli kasvattaa talviurheilun hiilikädenjälkeä. Hiilikädenjälki-ajattelun ytimessä ei ole pelkästään se, mitä itse teen, vaan se, mitä saan jonkun toisen tekemään ilmaston hyväksi. Sen takia esimerkin näyttäminen ja äänessä oleminen on tärkeää.
Ilmastoasioista ääneen puhumisen kynnys nähdään isona. Täydellisyyden tavoittelun taakka ja mahdollinen kritiikki monimutkaisen aiheen ympärillä painaa monien harteita:
miten voin puhua asioista, jos olen itsekin vasta alkutaipaleella omaa ilmastomatkaani?
Sen sijaan, että tarvitsemme jo täydellisiä talvien puolesta puhujia, tarvitsemme ison joukon juuri heitä, jotka ovat matkalla muutokseen. Urheilijoiden ilmastovaikuttajakoulutuksessa perehdyimmekin tiedonhankintaan, luotettavan tiedon tunnistamiseen sekä siihen, millaiset tarinat toimivat ilmastoviestinnässä ja siihen millaisin teoin voimme itse omalla toiminnallamme vähentää päästöjämme. Esimerkiksi viestimällä somessa junalla kuljetusta kisamatkasta urheilija näyttää samalla mallia kestävämmästä liikkumisesta kavereilleen ja faneilleen. Vaikuttajakoulutukseen osallistuneen Erik Jurmun mieleen oli keväältä jäänyt päällimmäisenä se, kuinka suuri vaikutus sosiaalisella medialla aidosti on, ja miten tehokkaasti siellä pystyy jakamaan esimerkiksi omia arvojaan ja ajatuksiaan. Unna Lönnström kommentoi kurssia näin: ”Oli helpottavaa kuulla että pienetkin teot ovat merkittäviä. Vain se että ajamme
yhdellä täydellä autolla mäkeen tai että kierrätämme kotona on jo pieni ilmastoteko”. Sen lisäksi, että urheilijat voivat vaikuttaa suurin yleisöihin, urheilijoilla on mahdollisuus vaikuttaa myös urheilumaailmassa oleviin ilmastolle haitallisiin normeihin ja rakenteisiin. Samoin kuin ilman lumista talvea ei meillä ole talviurheilua, ilman urheilijoita, ei ole urheilua. Tästä tuore esimerkki löytyy viime talvelta, kun talviurheilijat ottivat kantaa kansainvälisen hiihtoliiton (FIS) ilmastotoimiin ja vaillinaisiin lupauksiin. Talviurheilijoiden ja yhteisön ääni kantoi päättäjien pöytiin saakka ja FIS:n toimintatapoja tarkasteltiin uudesta kulmasta ja paranneltu versio FIS:n ilmastostrategiasta julkaistiin. Erinomainen esimerkki onnistuneesta hiilikädenjälkityöstä! Ilmastopuhetta tarvitaan enemmän myös siellä, missä sitä harvemmin kuullaan. Meistä jokainen on vaikuttaja, niin urheilija, vanhempi, valmentaja kuin sponsorikin – näytetään toiminnallamme, että yhdessä voimme toimia muutoksen eturintamassa!
tuo kaikki talviurheilun ja -ulkoilun ystävät yhteen talvien pelastamiseksi. Tavoitteenamme, että talviurheilumaailma on osa ratkaisua ilmastonmuutokseen aina harrastelijoista huippu-urheilijoihin sekä yrityksistä päättäjiin – isoa muutosta tarvitaan ja se muutos tehdään vain yhdessä! POW Suomi toimii osana kansainvälistä POW-verkostoa.
Teksti: Eetu Virranniemi, Valmennuskoordinaattori, Vuokatti-Ruka urheiluakatemia
Vuokatti-Ruka Urheiluakatemia toteuttaa vuosittain asiakastyytyväisyyskyselyn urheilijoilleen. Kysely on toteutettu Sotkamon ja Kuusamon lukioissa vuodesta 2017 alkaen joulutammikuussa. Ensimmäinen kysely toteutettiin Kajaanin Ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä. Vastauksia kyselyyn vuosien 2017–2023 aikana on kertynyt jo yhteensä 2647 kpl. Kysely on suunnattu sekä yleislinjan, että urheilulinjan opiskelijoille lukiossa. Kuusamossa painopistelajit; alppihiihto, freeski, lumilauta ja lentopallo muodostavat urheilulinjan. Muissa lajeissa urheiluakatemia tarjoaa ns. yleisvalmennusta lukiourheilijoilleen.
Kyselyssä kysyttyjä taustatietoja ovat sukupuoli, koulu ja vuosiluokka, opiskelumuoto ja akatemialaji sekä asumismuoto. Viimeisimmässä kyselyssä kyselyyn vastaajia oli yhteensä 444, joista Kuusamosta 229. Urheilulinjalta Kuusamossa vastauksia kertyi 66 ja yleislinjalta 152. Urheilulinjan vastausprosentti oli noin 85. Asiakastyytyväisyyskyselyn kysymykset on jaettu kolmeen osa-alueeseen ja niiden sisällä viiteen aihealueeseen.
Kuusamon lukion urheilulinjan (painopistelajit) vastauksia tässä jutussa esitellään. Kyselyssä on mukana 1–4 luokka-asteet. Kysely on urheilijoille yksi vaikuttamiskanava kehitettäessä valmennuskeskuksen toimintaympäristöä. Kyselyn tulokset analysoidaan vuosittain valmennuksen johdon ja valmentajien kesken, minkä pohjalta keskeisiä kehityskohteita saadaan nostettua esille ja vietyä käytäntöön.
Urheiluakatemia ympäristössä opintojen suunnittelu ja aikataulutus, erilaiset oppimismenetelmät ja oppimisen tuki tähtäävät urheilijan kaksoisuran tukemiseen. Tavoite on, että urheilija pystyy arjessaan yhdistämään tasapainoisesti tavoitteellisen urheilun ja opiskelun. Toimivan kaksoisurapolun toteutus vaatii urheilijalta oma-aloitteisuutta ja suunnitelmallisuutta. Opetus mahdollistaa urheiluohjelman vaatimat erityisjärjestelyt sillä edellytyksellä, että kouluasiat edistyvät sovitun suunnitelman mukaisesti.
Kysymysten skaala on pääosin Likertin asteikolla 1–5 (täysin eri mieltä – täysin samaa mieltä). Vastaukset on jaettu neljään ryhmään, joista
Opintojen suunnitteluun ja aikataulutukseen liittyvissä kysymyksissä vastauskeskiarvoksi muodostuu 3,83. Tukea ja ohjausta opiskelu- ja uratavoitteiden laatimiseksi urheilijat kokivat saaneensa keskiarvolla 4,0. Kurssitarjottimen koettiin mahdollistavan suunnitelmien mukaiset kurssivalinnat keskiarvolla 3,6 ja
kurssien jaksotuksen koettiin mahdollistavan urheilun vaatiman ajan keskiarvolla 3,9. Oppimiseen ja oppijan vastuuseen liittyvissä kysymyksissä vastauskeskiarvoksi muodostuu 3,63. Kurssien sisällöistä ja arviointiperusteista tietoisia urheilijat kokivat olevansa ka. 4,0. Oppitunnit koettiin oppimisen kannalta hyödylliseksi ka. 4,0. Opiskeluilmapiiri koettiin motivoivan opiskeluun ka. 3,2. Kurssien ryhmäkoon koettiin tukevan oppimista ka. 3,6. Opiskeluhuollon ja oppimisen tukeen liittyvissä kysymyksissä vastauskeskiarvoksi muodostuu 3,79. Ohjausta opinto-ohjaajalta koettiin tarvittaessa saavan ka. 4,2. Tukiopetusta koettiin saavan tarvittaessa ka. 3,9. Lukiossa/urheiluakatemiassa on ainakin yksi henkilö, jolle voin kertoa asioitani luottamuksellisesti vastauskeskiarvo 4,2. Oppimisvaikeuksiin ja oppimistekniikoihin tukea koettiin saavan ka. 4,0. Ryhmänohjausta opintojen kannalta pidettiin tärkeänä ka. 2,8. Ohjausta ja tukea ylioppilaskirjoituksiin valmistautumiseen pidettiin riittävänä ka. 3,4. Jatko-opintomahdollisuuksista tietoa oli tarjottu riittävästi ka. 4,0. Opetukseen, oppimateriaaleihin ja välineisiin liittyvissä kysymyksissä vastauskeskiarvoksi muodostuu 3,91. Ajasta ja paikasta riippumaton opiskelu koettiin mahdolliseksi ka.
4,2. Oppimateriaalit ja erilaiset oppimisympäristöt koettiin tukevan oppimista ka. 3,8. Kurssien erityisjärjestelyistä opettajan kanssa sopiminen koettiin mahdolliseksi ka. 3,9. Lukiossa koettiin olevan toimiva langaton verkko 4,0. Monipuolisten oppimismenetelmien (ml. itseopiskelu) koettiin tukevan kehittymistä oppijana ka. 3,8. Opiskelun eri menetelmien koettiin kehittävän oppilaan yhteistyökykyä ka. 3,8. Oppimisen arviointiin liittyvissä kysymyksissä vastauskeskiarvoksi muodostuu 3,72. Arvioinnissa käytetään oppimista tukevia menetelmiä ka. 3,6. Arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä 3,7. Ymmärrän miten oppimistani arvioidaan 3,9. Oppimisen arviointi auttaa minua asettamaan yksilöllisiä tavoitteita 3,7. Oppimisen arvioinnissa saan tietoa omasta oppimisestani 3,7.
Valmennuksen keskeinen päämäärä on tukea urheilijaa kohti tavoitteitaan. Valmennuksen laatu, yksilöllisyys, olosuhteet sekä valmennuksen tukitoiminnot muodostavat valmennuksen osa-alueet. Seuraavassa urheilijoiden arvioita eri osa-alueisiin liittyen. Valmennuksen yksilöllisyyteen liittyvissä kysymyksissä vastauskeskiarvoksi muodostuu 4,02. Valmennusohjelma tukee kehittymistäni urhei-
lijana ka. 4,1. Harjoituksissa saamani palaute tukee kehittymistäni urheilijana ka. 4,1. Akatemiaohjelman kokonaiskuormitus on minulle sopivalla tasolla (ml. opetus, valmennus, elämänhallinta) ka. 3,9. Mielipiteitäni ja ehdotuksiani kuunnellaan valmennukseen liittyvissä asioissa ka. 4,0. Minulla on riittävästi henkilökohtaisia keskustelutilaisuuksia valmentajan kanssa ka. 4,0.
Valmennuksen tukitoimintoihin liittyvissä kysymyksissä vastauskeskiarvoksi muodostuu 3,87. Lajikohtaiset testit ovat toimivia ja tukevat kehittymistäni urheilijana ka. 4,0. Olen tyytyväinen akatemian tukitoimintoihin, kuten ravintovalmennus, fysioterapia, fysiikkavalmennus ja psyykkinen valmennus ka. 3,9. Olen tyytyväinen akatemian terveydenhoitopalveluihin ka. 3,7.
ja motivoi harjoitteluun ka. 4,1. Valmentajan luoma harjoitusilmapiiri on kehitystäni tukeva ka. 4,2.
ELÄMÄNHALLINTA
Urheilijan elämänhallintataitojen kehittyminen on yksi urheiluakatemian keskeisistä päämääristä. Urheilijoita entistä parempiin arjen rutiineihin opastaa valmentajien lisäksi VRUA asiantuntijat, kuten life coach, ravintovalmennus, psyykkinen valmennus ja fysiikkavalmennus. Urheilijan jaksamisen ja nousujohteisen kehittymisen näkökulmasta elämänhallintataidot muodostavat kehittymisen perustan. Toimivat arjen rutiinit mahdollistavat riittävän harjoittelun ja kokonaiskuormituksen hallinnan pitkällä aikavälillä.
Valmennuksen laatuun liittyvissä kysymyksissä vastauskeskiarvoksi muodostuu 4,06. Ohjattua ryhmäharjoittelua on riittävän paljon ka. 4,0. Valmentajien ammattitaito on hyvä ja tukee urheilijana kehittymistäni ka. 4,2. Harjoittelu on riittävän monipuolista ka. 3,9. Valmennustapahtumiin sisältyvä psyykkinen valmennus tukee urheilijana kehittymistäni ka. 4,0. Valmentajat ymmärtävät tavoitteellisen urheilun ja opiskelun yhteensovittamisen haasteet ka. 4,2.
Urheilijoiden arkea ja rutiineja käsittelevissä vastauksissa näkyy, että urheilijat menevät arkena nukkumaan keskimäärin klo 22–23 ja viikonloppuna klo 23–24. Urheilijat heräävät useimmiten virkeänä ja nukahtamisvaikeuksia esiintyy harvoin.
Valmentautumisolosuhteisiin liittyvissä kysymyksissä vastauskeskiarvo on 4,4. Lajiharjoituspaikat tukevat urheilijana kehittymistäni ka. 4,5. Oheisharjoittelupaikat tukevat urheilijana kehittymistäni ka. 4,3.
Harjoitteluilmapiiriin liittyvissä kysymyksissä vastauskeskiarvo on 4,15. Harjoitusryhmäni ilmapiiri kannustaa
Urheilijat kokevat, että he osaavat rytmittää päivän aikataulun sopivaksi opiskelun ja urheilun ympärille ka. 4,2. Toimivaksi koettu päivärytmi on avain tulokselliseen arkeen. Urheilijat kokevat kokonaiskuormituksen liian raskaaksi satunnaisesti tai harvoin. Urheilijoista 90 % syö aamupalan, lounaan ja päivällisen päivittäin, 70 % syö iltapalan päivittäin ja 1–2 välipalaa päivässä syö n. 50 % urheilijoista. Ravinnon ja unen riittävä määrä on säännöllinen keskustelun aihe valmentajien ja urheilijoiden välillä, koska ne ovat harjoittelun lisäksi kaksi tärkeää kivijalkaa urheilijana kehittymiseen.
Yksinäisyyttä urheilijat kokevat harvoin. Sosiaalisia suhteita koskevissa kysymyksissä vastauskeskiarvo on 4,28. Tunnen kuuluvani osaksi harjoitusryhmää 4,3. Tulen toimeen kämppäkaverini kanssa ka. 4,5. Pidän säännöllistä yhteyttä perheeseeni ka. 4,5. Voin vaikuttaa omaan kehittymiseen ja menestymiseen urheilussa ka. 4,3; koulussa ka. 4,0; arkeni hallintaan ka. 4,3. Minulla on selkeät tavoitteet urheilussa ka. 4,3; opiskelussa ka. 3,6. Lisäksi 98 % vastasi, että hänellä on läheisiä ystäviä harjoitusryhmässä. Urheilijat kokevat, että tavoitteellisen harrastamisen kustannukset urheiluakatemiatoiminnassa ovat kohtuullisella tasolla. Urheilijat voivat vaikuttaa kauden kustannuksiin omilla valinnoillaan kilpailureissujen ja leirityksen suhteen. VRUA-alppi tekee laadukasta ja kustannustehokasta base-ohjelmaa Kuusamossa, jolloin kalliiden matkapäivien määrä voidaan pitää mahdollisimman pienenä. Urheilijoiden asuintaloa koskevissa kysymyksissä vastauskeskiarvo on 3,88. Yleiset huoltotilat ovat toimivia ka. 4,3. Yhteiset kokoontumistilat ovat riittävät ka. 3,9. Asuntolan urheiluvälineiden säilytystilat ovat riittävät ka. 3,5. Life Coachista on ollut minulle hyötyä ka. 3,8.
YHTEENVETO
Kyselystä esiin nousseita keskeisiä kehityskohteita opetukset osalta ovat kurssitarjottimeen, opiskeluilmapiiriin ja ryhmänohjaukseen liittyvät kysymykset. Kurssitarjottimen koettiin mahdollistavan suunnitelmien mukaiset kurssivalinnat keskiarvolla 3,6. Kurssivalintoihin vaikuttaa
osaltaan myös urheiluohjelman ja lukiokurssien aikataulun yhteensopivuus. Urheilijat valitsevat alppiliikunta -kurssin jokaiseen jaksoon, mikä vie osaltaan tilaa muilta kurssivalinnoilta. Joskus voi myös käydä niin, että urheilijan valitsema kurssi ei toteudu osallistujapulan vuoksi. Urheilijoiden täytyy olla hyvin tietoisia siitä, millä aikataululla lukion eri kursseja tulee valita ja suorittaa, jotta kaikki pakolliset ja valinnaiset kurssit tulee suoritettua ylioppilaskirjoituksiin mennessä. Riittävällä opinto-ohjauksella on tässä keskeinen rooli. Opiskeluilmapiiri koettiin motivoivan opiskeluun ka. 3,2. Opiskeluilmapiiri muodostuu pitkälti opettajien ja oppilaiden välisestä vuorovaikutuksesta ja siihen vaikuttaa oleellisesti kaksoisuraa tukevat rakenteet ja käytännöt oppilaitoksessa ja urheiluakatemiassa. Opiskeluilmapiiriin vaikuttaa myös urheilijan tietoisuus ja ymmärrys opiskeluun ja kurssien suorittamiseen liittyvistä säännöistä ja vaatimuksista. Ryhmänohjausta opintojen kannalta pidettiin tärkeänä ka. 2,8. Ryhmänohjauksen tavoitteena on perehdyttää opiskelijat lukio-opiskeluun, seurata ja tukea opiskelijan etenemistä opintojen aikana, sekä tiedottaa hänelle koulun toimin-
taan liittyvistä ajankohtaisista asioista. Ryhmänohjaaja seuraa opiskelijan opintomenestystä ja neuvoo opiskeluun liittyvissä pulmatilanteissa. Ryhmänohjaaja tekee yhteistyötä opinto-ohjaajan, aineenopettajien ja erityisopettajan kanssa. Ryhmänohjausta uudistettiin lukuvuodelle 24–25. Ryhmäyttävää toimintaa lisättiin tavoitteena ehkäistä yksinäisyyttä ja lisätä opiskelijoiden hyvinvointia yhteisöllisyyden kautta. 1–2 vuosikurssien kanssa on panostettu aiempaa enemmän käytännönläheiseen tekemiseen, kuten miten Wilma ym. opiskelun kannalta tärkeät sovellukset toimii ja miten niitä hyödynnetään opintojen suunnittelussa. Ryhmänohjauspäivä on vaihdettu perjantaille, jolloin mennyt viikko on hyvä käydä läpi ja tulevaa viikkoa suunnitella. 1–2 vuosikurssien kanssa toimitaan pääsääntöisesti ryhmässä, kun taas 3–4 vuosikurssien kanssa keskitytään enemmän yksilöllisiin tapaamisiin.
Kyselystä esiin nousseita kehityskohteita valmennuksen osalta ovat urheilijan kokeman kokonaiskuormituksen hallinta ka. 3,9; valmennuksen tukitoiminnot (ml. terveydenhoitopalvelut) ka. 3,8; sekä harjoittelun monipuolisuus ka.
3,9. Kokonaiskuormituksen hallinta on jatkuvaa valmennuksen ja urheilijan yhteispeliä, jossa kummallakin osapuolella on merkittävä rooli. Valmennuksen ohjelmointi, seuranta ja yksilöllisyys vaikuttavat kokonaiskuormitukseen yhtä lailla kuin urheilijan henkilökohtaiset arjen valinnat. Valmennuksen tukitoiminnot on tässä kyselyssä niputettu yhteen. Esimerkiksi psyykkinen valmennus, fysiikkavalmennus, elämäntaitovalmennus ja fysioterapia ovat osa urheilijan arkea Kuusamossa, kun taas yksityiskohtainen ravintovalmennus ja terveydenhoitopalvelut ovat enemmänkin satunnaisesti kosketuksissa urheilijan arkeen. Terveydenhoidon palveluverkostoa kehitetään parhaillaan vastaamaan entistä paremmin tavoitteellisen urheilun vaatimuksiin. Harjoittelun monipuolisuus on oleellista urheilijan kokonaiskuormituksen, pitkäjänteisen kehittymisen ja vammariskin minimoimisen näkökulmasta. Harjoittelun painopisteitä lajiharjoittelun lisäksi ovat voima- ja yleistaitoharjoittelu. Kestävyysharjoittelulla ja maksimaalisella hapenottokyvyllä on keskeinen rooli urheilijan jaksamiselle ja palautumiselle arjessa. Harjoittelun monipuolisuutta on mahdollista lisätä lajiharjoittelun sisällä, sekä fysiikkaharjoittelun eri osa-alueiden sisällä. Toisaalta on huomioitava, että välillä arjen perusharjoittelu voi tuntua tylsältä, kun pitkäjänteinen kehittyminen vaatii toisinaan myös tuttujen asioiden laadukasta toistamista viikosta toiseen.
Kyselyn perusteella urheilijoiden elämänhallinta ja arjen yhteisöllisyys ovat melko hyvällä tasolla. Lepo ja ravintoasioissa on kuitenkin vielä parannettavaa ja nämä asiat tulee pitää pinnalla päivittäisvalmennuksessa ja asiantuntijatyössä. Tavoitteenasettelu on tärkeä taito niin urheilussa kuin elämässä ylipäätään. Tavoitteenasettelua tulee tehdä ja harjoitella säännöllisesti lukioiässä. Menneen jakson reflektoinnista opitaan johtamaan tulevan jakson henkilökohtaiset tavoitteet. Jaksotavoitteiden lisäksi on tärkeää, että urheilijalla on pidemmän aikavälin realistisia tavoitteita niin urheilussa kuin opiskelussakin ja suunnitelma tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteenasettelua urheilijat tekevät yhteistyössä valmennuksen ja asiantuntijoiden kanssa. Urheilijoiden asuintaloa koskevissa vastauksissa näkynee se, että urheilijamäärät ovat olleet kasvussa viimevuosina. Urheilijoilla on paljon varusteita, jotka vaativat runsaasti huolto ja säilytystilaa. Asuntojen määrää on pystytty lisäämään viime aikoina, kun vanhoja asuntoja on remontoitu urheilijoiden käyttöön sopivaksi. Tällä hetkellä urheilijat majoittuvat useammassa kohteessa Kuusamo-Kampuksen läheisyydessä.
tyviä kokonaisuuksia. Urheiluakatemiatoiminta kokoaa opetuksen, valmennuksen ja elämänhallinnan teemat yhdeksi kokonaisuudeksi urheilijan polulla. Urheilijan kaksoisura on suomalaisen urheilun arvovalinta, minkä johtoajatuksena on se, että valintaa opintojen ja urheilun välillä ei tarvitse tehdä. Vuokatti-Ruka urheiluakatemiassa kaksoisura-ajattelu on läsnä päivittäisessä tekemisessä ja toimintaa myös kehitetään aktiivisesti tietoon perustuen. Tietoa toiminnan kehittämiseen saadaan kyselyjen lisäksi, harjoittelunseuranta-datasta, urheilijahaastatteluista, päivittäisistä kohtaamisista ja havainnoista, urheilun verkostotyöstä sekä tieteellisestä urheilututkimuksesta. VRUA:n asiantuntijat tuovat oman erityisalansa tutkimustietoa päivittäisvalmennukseen ja haastavat valmentajia tekemään asiat entistä paremmin. Tuloksellisella kaksoisuralla koulu, valmennus ja asiantuntijat toimivat saumattomasti yhteen urheilijan hyvän arjen puolesta.
LOPUKSI
Kysely antaa hyvän kuvan siitä, mistä näkökulmista urheilijan elämää Vuokatti-Ruka Urheiluakatemiassa tarkastellaan. Opetus, valmennus ja elämänhallinta ovat urheilijan hyvään arkeen ja urheilijana kehittymiseen keskeisesti liit-
Teksti: Sari Hämäläinen
Elian Lehto oli mukana
Vuokatti-Ruka Urheiluakatemiassa vuosina 2017–2019. Hän kokee akatemian olleen paras mahdollinen paikka valmistautua maajoukkuetasolle ja se oli hyvin merkittävä osa hänen kehitystään tuona aikana. Elianilla on monipuolinen urheilutausta. Nuorempana hänen harras-
tuksiin kuului kaikkea mäkihypystä motocrossiin.
Alppihiihtoa hän on harrastanut kuusivuotiaasta lähtien ja ensimmäiset kilpailut olivat jo samana vuonna. Tavoitteellisesti hän alkoi harjoitella U13-ikäisenä. Elian on täysipäiväinen urheilija. Harjoitusmäärät vaihtelevat viikoittain; esimerkiksi leireillä hän har-
Hän pyrkii jatkuvasti parantamaan laskemistaan. ”Joka päivä pitää parantaa omaa suoritustaan,” Elian sanoo. Vaikka pieniä loukkaantumisia on tullut, niistä on päästy yli. Suurimpana haasteena Elian mainitsee taloudelliset haasteet. ”Vanhempien ja hienojen sponsoreiden yhteistyöllä olemme kuitenkin selvinneet niistä,” hän kiittää.
Hänen motivaationsa kumpuaa halusta olla paras. ”Pitää asettaa eritasoisia tavoitteita. Pieniä tavoitteita, jotta ne pystyy saavuttamaan, ja sen jälkeen sitten niitä isoja tavoitteita,” hän kertoo.
joittelee koko päivän. Elian kokee, että urheilun ja muun elämän välillä on hyvä tasapaino. “Ystävät kyllä ymmärtävät, että teen tätä ammatikseni, eikä aina ehdi tapaamaan,” hän toteaa.
Alppihiihdossa ja erityisesti syöksylaskussa Eliania kiehtoo ennakkoluulottomuus, vauhti ja vaaralliset tilanteet.
Seuraavat talviolympialaiset järjestetään alppihiihdon osalta vuonna 2026 Bormiossa, Italiassa. ”Olen ollut siellä, hieno paikka, enkä malta odottaa, että pääsen laskemaan siellä,” Elian innostuu. Hänen ensimmäinen muistonsa olympialaisista on Kalle Palanderin suoritukset Torinosta. Olympialaiset merkitsevät Elianille urheilujuhlaa.
Teksti: Sari Hämäläinen
Telma Särkipajulle, 19, hakeminen VuokattiRuka Urheiluakatemiaan tuntui ainoalta loogiselta vaihtoehdolta peruskoulun jälkeen. Lumilautailu on ollut vahvasti läsnä arjessa yläasteikäisestä lähtien ja Telmalle on ollut selvää, että hän haluaa tehdä sitä joskus myös ammatikseen. Akatemialla on ollut iso merkitys. Se on mahdollistanut päivittäisharjoittelun ja valmentautumisen kohti olympialaisia ja muita kisoja.
Telma on aina harrastanut monipuolisesti. ”Harrastin pienempänä useita eri lajeja: jalkapalloa, street-tanssia, skeittausta, bmx-pyöräilyä sekä aerobikkia joskus ihan pienenä” Telmaa kertaa lajivalikoimaansa.
Lumilautailun hän on aloittanut noin 8-vuotiaana. Lajissa inspiroi vapaus, rento meininki, tyyli, monipuolisuus, ryhmähenki ja luovuus.
”Ei ole mitään sääntöjä tai pakotteita tehdä temppuja just jollain tietyllä tavalla, vaan kaikkien itseilmaisu luo jokaisen oman persoonallisen laskutyyliin. Lumilautailussa ei ole mitään tiettyjä raameja, johon pitäisi mahtua, mikä on mun mielestä siistiä.” Telma listaa lajin parhaita puolia. Treeniä kertyy viikkotasolla
vähintään 6 päivää viikossa. Intensiteetti vaihtelee kauden mittaan ja päivästä riippuen. Talvella mäkitunteja kertyy ainakin kolme tuntia päivässä, joskus huomattavasti enemmän.
Telma vahvistaa sanonnan mitä monesti sanotaan, ettei urheiluja tervettä päivää näe.
”Aina on joku pieni vaiva, mutta itselleni ei onneksi ole mitään vakavampia loukkaantumisia tapahtunut. Ranne on murtunut pari kertaa ja viime kausina on ollut ongelmia mm. olkapäiden muljahtelun kanssa. Aktiivisella jumppaamisella ja voimaharjoittelulla ne vahvistuvat ja loukkaantumisia pystytään välttämään.” Telma listaa.
Tasapainottelu koulun, ystävien ja urheilun välillä ei ole aina helppoa. Telma kuitenkin pyrkii järjestämään kaikelle aikaa sen verran, mikä milloinkin on mahdollista. Yleensä kisamatkoilla koulu jää vähän vähemmälle, tehtävät hoidetaan sitten myöhemmin. Hän neuvookin, että itseä kuuntelemalla yleensä tietää, mitä asioita tarvitaan missäkin tilanteessa priorisoida.
Lumilautailun motivaatiota pitää yllä jatkuva halua kehittää itseään. ”Mulle motivaatio liittyy vahvasti siihen, miksi
olen alunperin aloittanut laskemaan, eli siihen fiilikseen, jonka saa, kun oppii uuden tempun tai ihan vaan viettää kavereiden kanssa aikaa mäessä toinen toista haastaen.” Telma kertoo.
Lumilautailun osalta talviolympialaiset 2026 pidetään Livignossa, Italiassa. Telma on ollut kerran kisaamassa Livignossa Rookie Tour -osakilpailussa, joten keskus on paikkana tuttu.
Telman ensimmäinen kokemus olympialaisista on ollut Euroopan Nuorten Olympiafestivaalit (EYOF) vuodelta 2022. Kisa pidettiin silloin Vuokatissa. Sieltä kotiinviemisinä oli kultamitali slopestylesta ja hopeamitali big airista. Olympialaiset merkitsevät Telmalle lapsuudenunelmaa. ”Onhan se aika merkittävä askel oman urheilu-uran kannalta, jos sinne pääsisi edustamaan Suomea.”
Teksti: Sari Hämäläinen
luaa. Voit esittää itseäsi omalla tavallasi eikä ole sääntöjä. Halfpipessä tukee monipuolinen lajitausta.
Jon Sallinen, 23, on kotoisin pääkaupunkiseudulta. Vuokatti-Rukan urheiluakatemia tuntui parhaalta vaihtoehdolta suorittaa lukiota ja päästä laskemaan ja treenaamaan omaa lajia. Koulu oli auttavainen siinä, että pystyi ottamaan vähemmän kursseja, kun oli kausi menossa ja sitten taas enemmän, kun kausi oli lopussa ja ennen kautta.
Vuokatti-Rukan urheiluakatemialla on ollut iso merkitys kohti lajin huippua. ”Siellä mä oon itse veistänyt mun freestyle-uran taidot ja just se, että se on mahdollistanut mun lasketella paljon ja treenata paljon, niin on kyllä ollut suuri osa sitä, että mä oon sitten päässyt olympialaisiin ja toivotta-
vasti tuleviin olympialaisiin myös mukaan.” Jon toteaa.
Jonin lajitausta on monipuolinen. Hän on lasketellut periaatteessa koko elämänsä 2,5 vuotiaasta lähtien. ”Aloitin alppipuolelta Kauniaisten laskettelukeskuksesta ja tein sitä noin 12 vuotiaaksi ennen kuin sitten siirryin kokonaan freestyle-puolelle.” Jon kertoo. Muuten lajeina on ollut käsipalloa, jalkapalloa, sählyä ja vapaa-ajalla skeittausta ja golfia.
”Harrastin periaatteessa alppihiihtoa ja freestylea hetken samaan aikaan. Aina, kun pääsin alppitreeneistä pois, menin hyppimään hyppyreitä.” Jon jatkaa lajitaustastaan.
Jonia inspiroi lajissaan vapaus, että voi tehdä mitä ha-
päivä. Osa treenistä menee tällä hetkellä siihen, että Jon kuntouttaa polveaan. Jon treenaa Urhealla, Helsingissä oman fyssarin kanssa. Samoin, kun kausi alkaa, niin mäessä ollaan niin paljon kuin mahdollista.maan myös loukkaantumisia. Jonilla on solisluu murtunut 4
kertaa. Se on kuitenkin loukkaantuminen, mikä ei ole niin vakava ja vie noin 2 kuukautta toipua. Viime kaudella Jon loukkasi polvensa. Siitä meni sekä eturistiside sekä sivuside ja siitä toipuminen on vienyt enemmän aikaa. Kuntouttaminen on tärkeää ja kunhan lihakset saa takaisin ja polven toimimaan, niin se helpottaa.
”Kyllä tästä vielä hetki menee, että pääsen takaisin suksien päälle. Kovalla tsempillä ja itseluottamuksella uskon, että tästäkin pääsee takaisin lumelle ja siihen pisteeseen, missä oli ennen loukkaantumista.” Jon kertoo tunnelmiaan.
Tasapainon pitäminen urheilun ja vapaa-ajan välillä tärkeää. Siinä Jon arvostaa erityisesti perheen, tyttöystävän ja ystävien tukea, että ajatuksia saa pois omasta lajista, vaikka tykkääkin harjoittelusta todella paljon. Jotta itsensä saa pi-
dettyä motivoituneena, Jonin ohjenuora on, että asettaa itselleen realistiset tavoitteet. Kannattaa aloittaa pienemmillä tavoitteilla ja sitten, ku niitä yksitellen saavuttaa, voi tehdä isompia tavoitteita. Ei kannata asettaa itselleen heti liian korkeita tavoitteita. Se erityisesti pitää motivoituneena.
Tulevien talviolympialaisten Freeski halfpipe kisa pidetään Livignossa. Jon muistelee, että hän käynyt siellä laskettelemassa ja kisaamassa slopestylessä juuri akatemia aikoina muutamia kertoja. Ensimmäinen merkittävä muisto Jonille olympialaisista on vuoden 2012 Lontoon kesäolympialaiset. Hän tykkää seurata olympialaisia ja kaikkia lajeja, mitä siellä on. Jonin oma olympiadebyytti oli Pekingin talviolympialaiset vuonna 2022.
”Kävin kisaamassa siellä koronan aikaan, niin se oli vähän erikoinen ja eikä tullut mikään paras suoritus siellä. Silti oli tosi siisti kokemus kuitenkin, kun näki mitä siellä taustalla tapahtuu ja miten iso homma se on ja ja kaikki mediahuomio ja muu mikä sieltä tuli niin. Niin muistan sen kyllä aina.” Jon muistelee.
Olympialaiset merkitsee Jonille urheilun kohokohtaa. Kaikki tietävät olympialaiset. Kun joku saa kultamitalin olympialaisista, niin kaikki tietävät ne henkilöt. Se juuri kiehtoo Jonia olympialaisissa, kuinka iso juttu se on.
Teksti: Sari Hämäläinen
Kuura Koivistolle, 23, hakeminen VuokattiRuka Urheiluakatemiaan peruskoulun jälkeen oli itsestään selvä valinta. Suomen parhaat rinteet ja kavereilta saatu positiivinen palaute alppikoulusta tekivät päätöksestä helpon. Kuura kuvailee kokemustaan näin: ”Akatemia on ollut minulle todella hyödyllinen. Lukioaikana kehityin maajoukkuetasolle, ja se kehitys on kantanut uraani tähän päivään asti.”
Kuuralla on laaja urheilutausta, mutta laskettelu on ollut keskiössä jo kolmen vuoden iästä lähtien. Harrastuksiin on kuulunut myös jääkiekkoa, skeittausta ja monipuolista urheilua aina, kun siihen on ollut aikaa. Kuura kertoo, että häntä inspiroi erityisesti itsensä ilmaiseminen ja omien tavoitteiden saavuttaminen. Lisäksi lajin vapaus motivoi häntä: ”Laskettelu on paljon muutakin kuin kilpailemista. Mitä enemmän oppii uusia temppuja, sitä hauskemmaksi laji muuttuu.”
Kuuran arki pyörii vahvasti urheilun ympärillä. Kesäisin hän tekee fysiikkaharjoituksia Helsingissä yhdessä maajoukkueen kanssa, ja viikossa kertyy 9–11 harjoituskertaa. Talvikaudella hän on mäessä viitenä tai kuutena päivänä viikossa, ja fysiikkaharjoittelu tukee laskemista. Urheilun ja
muun elämän tasapainottaminen on ollut haaste, ja priorisointia on täytynyt opetella. Kuura opiskelee Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa ja suunnittelee opintonsa urheilun ehdoilla, hän pyrkii hyödyntämään välipäivät opiskeluun.
Motivaation ylläpitäminen ei ole ollut Kuuralle ongelma. Hänen lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteensa liittyvät kilpailuihin, temppuihin, kuvaamiseen ja fyysisen kunnon kehittämiseen. ”Koen, että motivaation täytyy tulla itsestä, ei ulkopuolelta, jotta tekeminen on kestävää pitkällä aikavälillä”, hän sanoo. Kuura painottaa myös, että on tärkeää päättää, millainen urheilija ja ihminen haluaa olla, jotta voi asettaa oikeanlaiset tavoitteet.
Seuraavat talviolympialaiset pidetään Livignossa, Italiassa, jossa Kuura saavutti ensimmäisen palkintokorokesijansa Eurooppa Cupin kilpailussa. Hän ei ole käynyt Livignossa muutamaan vuoteen, mutta paikka on hänelle
tuttu. Edellisten olympialaisten seuraaminen kotisohvalta loukkaantuneena oli raskasta. Kuura loukkasi polvensa juuri ennen talviolympialaisia: ”Kuntoutin polveni niin hyvin kuin pystyin ja otin aikani ennen kuin palasin isompiin temppuihin mäessä. Tämä oli paras mahdollinen päätös, eikä loukkaantuminen enää vaikuta tekemiseeni.” Kuuran kuntoutusprosessista on tehty lyhyt dokumentti, joka on katsottavissa Youtubessa.
”Oli hienoa katsoa ja kannustaa omia kavereita, vaikka en itse ollut paikalla”, Kuura muistelee. Kuuran mielestä olympialaiset tarjoavat hienon tilaisuuden näyttää itselleen, mihin laskijana pystyy: ”Kisat tuovat lajille valtavasti näkyvyyttä, ja oman maan edusta-
minen on suuri kunnia.” Kuura kuitenkin muistuttaa itseään, että olympialaiset ovat vain yksi kilpailu muiden joukossa, eikä hän halua luoda itselleen liikaa paineita. ”Lasken parhaiten silloin, kun pystyn olemaan rento ja laskemaan ilman suuria paineita. Olympialaiset ovat niin harvoin, että keskityn täysillä nostamaan tasoani siihen pisteeseen, että olen valmis näyttämään, mihin oikeasti pystyn.”
Lyhyt dokumentti kuntoutuksesta: ”Dream” – A story about Kuura Koivisto
Teksti: Jussi-Pekka Kinnunen, Projektipäällikkö – Ruka2030
Ruka2030 tukee Olympiavalmennuskeskus Vuokatti-Rukan toimintaa.
Ruka2030-hanke vahvistaa Vuokatti-Ruka Olympiavalmennuskeskuksen toimintaa parantamalla infrastruktuuria ja edistämällä kestävää kehitystä. Hankkeesta syntyvät investoinnit majoitukseen ja palveluihin helpottavat valmennus leirien järjestämistä, ja hiilineutraalius tavoitteet tukevat keskuksen vastuullisuutta. Yhteistyöverkostojen luominen sekä alueen kansainvälisen houkuttelevuuden kasvattaminen edistävät keskuksen asemaa urheilijoiden harjoitusleirien ja tapahtumien kohteena.
KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ JA
YHTEISTYÖTÄ
Rukan alueella on käynnistynyt merkittävä hanke, jonka tavoitteena on lisätä alueen elinvoimaa kestävällä tavalla. Hankkeen projektipäällikkö Jussi-Pekka Kinnunen on palannut juuriensa läheisyyteen yli 25-vuoden jälkeen. Entinen freestylehiihtäjä onkin ollut keväällä ja alkutalvesta tuttu näky Rukan rinteillä.
”Kun on kasvanut tällä alueella ja nähnyt monenlaista kehitystä eri matkailualueilla, niin on todella hienoa olla
nyt vetämässä Rukan alueen kehittämisprojektia. Olen seurannut koko alueen kehittymistä koko elämäni ajan ja siksi asettuminen alueelle on ollut erittäin helppoa.”
RUKA 2030 -HANKE
Hankkeen päätavoitteet ovat: Yritysten toimintaympäristön ja toimintamahdollisuuksien kehittäminen kestävällä tavalla.
Alueen liiketoimintamahdollisuuksien tunnettuuden ja kiinnostavuuden lisääminen valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.
KESTÄVIEN INVESTOINTIEN LISÄÄMINEN RUKAN ALUEELLE.
Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää konkreettisia investointihankkeita, alueen toimijoiden yhteistyön lisäämistä, kehittämisen perustamista tutkittuun tietoon sekä yhtenäistä ja johdonmukaista viestintää alueen mahdollisuuksista. Nyt käynnissä oleva tiekarttatyö on jo tuonut yrityksiä saman pöydän ääreen ja yhdessä tekemisen merkitys korostuu hankkeen edetessä.
RUKA2005: YHTEISTYÖN VOIMA NÄKYY EDELLEEN ALUEELLA
Ruka2005 -hankekokonaisuus koostui julkisen ja yksityisen sektorin yhteisistä ke-
hitys- ja investointihankkeista. Onnistumisen taustalla oli vahva sitoutuminen yhteiseen päämäärään. Nyt alueelle kaivataan uusia yhteistyömuotoja ja parempaa ohjausta toiminnan fokusoimiseksi.
UUDET TYÖPAKETIT
Hanke on jaettu neljään työpakettiin, joilla on selkeät tavoitteet ja toimenpiteet:
Ruka2030 tiekartta: Mahdollistaa tietoon perustuvan ja suunnitelmallisen kehittämisen. Sisältää nykytilan kartoituksen, ennakoinnin ja riskikartoitukset, kehittämiskohteiden tunnistamisen sekä toimijoiden roolituksen ja vastuun määrittelyn.
Yhteistyö ja verkostot: Lisää alueen toimijoiden välistä yhteistyötä ja luo uusia yhteistyömuotoja.
Invest in Ruka: Edistää alueen liiketoimintamahdollisuuksista viestimistä ja mahdollistaa alueen yritysten investointien lisääntymisen ja myös uusien sijoittajien tuloa alueelle.
Hankkeen tuloksista viestiminen ja hankehallinto: Varmistaa hankkeen tuloksista viestimisen ja hallinnoi hanketta tehokkaasti.
Kaikissa työpaketeissa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet ja hiilineutraalius. Tavoitteena on tunnistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja kehittää toimintaympäristöä siten, että mahdollisuudet realisoituvat liiketoiminnaksi. Yhtenä ensimmäisistä hankkeen avulla tehtävistä investoinneista on tehdä lisää asuntoja alueen yrityksissä toimivalle henkilökunnalle sekä sesonkityöntekijöille, että vakituisille. ”Tätä hanketta edistettäessä on yhdessä tekemisellä ja sitoutumisella ollut erittäin suuri merkitys. Yhteistyön kautta hankkeen edistyminen on mahdollista, sillä yksin tämän kokoluokan hanketta on vaikeaa saada eteenpäin”. kommentoi Kinnunen.
Hankkeessa yhdistetään eri toimijoiden osaaminen ja koordinoidaan alueen kehittämistoimintaa keskitetysti ja suunnitellusti. Tämä edistää avointa vuoropuhelua ja lisää toimijoiden sitoutumista yhteistyöhön. ”Uskon vahvasti alueen kehittymiseen ja yhdessä tekemiseen. Nyt jo muutaman kuukauden jälkeen olen huomannut, kuinka hyvin alueella viihdyn ja tästä on tullut minulle jo koti.”
Lyyti mahdollistaa vuosittain yli 25 miljoonan ilmoittautujan hallinnan noin 95 000 tapahtumassa. Vuokatti-Ruka Urheiluakatemian toiminnassa Lyyti on auttanut taustalla jo vuosikausia, mutta monia saattaa yllättää, että Lyyti toimii myös globaalisti. Monen laskijan vanhempi on törmännyt Lyytiin myös yrityksessään tai asiakkaana saadessaan kutsuja erilaisiin tilaisuuksiin.
”Olemme turkulainen firma globaalilla asenteella. Vaikka monelle Lyyti on tuttu esimerkiksi lasten harrastusten kautta, niin liikevaihtomme muodostuu lähinnä yritysten asiakastapahtumien hallinnasta. Suurimpia asiakkaitamme on kansainväliset brändit. Näistä moni tuntee esimerkiksi American Expressin, jonka kautta Lyyti toimii yli 23 maassa. Varmistamme, että American Expressin kallisarvoiset asiakkaat löytävät heitä kiinnostavat tapahtumat AMEXin Experiences -applikaation kautta ja pääsevät kokemaan erilaisia elämyksiä Hongkongista Hankoon ja Zürichistä Brisbaneen”, kertoo Lyytin toimitusjohtaja Petri Hollmén
”Missiomme on mahdollistaa kohtaamisia, tapahtuvat ne sitten verkossa, treeneissä, juhlissa tai tuotelanseerauksissa. Tuemme kaikenlai-
Monen yrityksen, seuran, yhdistyksen ja kaupungin tapahtumien takaa löytyy Lyyti.
sia tapahtumia webinaareista suuriin livetapahtumiin, 23:lla kielellä”, jatkaa Hollmén.
TAPAHTUMIA SUURELLA SYDÄMELLÄ
Lyytin toiminnan ydin on kehittää ja antaa käytön tukea tapahtumanhallinta-alustalle, joka mahdollistaa koko tapahtumamarkkinoinnin prosessin kutsusta ilmoittautumiseen ja palautteen mittaamiseen.
Viime vuosina Lyyti on panostanut ennen kaikkea osallistujakokemuksen mittaamiseen ja kehittämiseen. Lyytin kehittämä Experience Value Score (EVS) tarjoaa käyttäjilleen ainutlaatuista tietoa siitä, kuinka hyödylliseksi osallistujat tapahtuman kokivat. Tapahtuman järjestäjä pääsee
EVS:n avulla ulos omasta tapahtumakuplastaan, sillä hän näkee vertailudatan vastaavan tyyppisiin tapahtumiin ja voi verrata onnistumistaan kymmeniin tuhansiin tapahtumiin.
”Kehitimme EVS:n, koska ymmärsimme, ettei hyvinkin käytetty NPS (Net Promoter Score) toimi tapahtumissa lainkaan. Tapahtumat ovat yksilöllisiä ja usein ainutkertaisia kokemuksia, joissa ei ”Suosittelisitko tätä tapahtumaa” -kysymys toimi lainkaan. Jos olen
ollut osallistujana esimerkiksi yrityksen ainutkertaisessa VIP-tilaisuudessa, niin eihän sitä edes voi suositella muille, koska tapahtuma toteutettiin kerran ja tarkoin valitulle kohderyhmälle. Silti järjestäjä tarvitsee dataa onnistumisesta”, kertoo Hollmén.
Lyyti on laajentunut käyttäjiensä kautta jo globaaliksi työkaluksi, ja omat myynti- ja
markkinointitiimit Lyytillä on Turun ja Helsingin lisäksi Tukholmassa ja Pariisissa. Tavoitteena yrityksellä on kasvaa Euroopan johtavaksi toimijaksi. Välietappi on jo saavutettu, sillä Lyyti on Skandinavian suurin tapahtumanhallintaohjelmistoa tuottava yritys.
Lisätietoa Lyytistä löydät osoitteesta www.lyyti.fi
Suomessa valmistetaan tyylikkäitä ja moderneja laskettelusuksia käsityönä.
PUSU eli Puuppolan suksi on valittu tänä vuonna Metsä 360-palkinnon finalistiksi. Tämä merkittävä tunnustus on osoitus PUSU:n sitoutumista luonnonmukaisten ja korkealaatuisten laskettelusuksien valmistamiseen käsityönä Suomessa.
PUSU:n tarina lähti haaveesta tehdä itselle omat laskettelusukset, juuri sellaiset kuin itse haluaa? Näin laskukaverit Jani ja Ilkka alkoivat pohtia vuonna 2009. Perusteet puusuksien teolle haettiin kansalaisopiston kurssilta ja googlesta. Ensimmäinen oma paja rakennettiin autotalliin Jyväskylän Puuppolaan. Ensimmäiset sukset valmistuivat. Kokemusta karttui,
suksia rakenneltiin omaan käyttöön, laatu ja prosessit kehittyivät prototyyppien myötä ja pian persoonallisten puusuksien perään alkoivat hissijonossa kysellä jo muutkin. Oma yritystoiminta käynnistyi ja Puuppolan Suksi Oy perustettiin helmikuussa 2016.
Suksimallisto hioutui ja laajeni. Kelo-rinnesuksi julkaistiin 2019 ja siitä tuli pian kaupallisesti Puuppolan Suksen menestynein malli. Uuden vuosikymmenen vaihteessa alkanut kehitysyhteistyö Spinnovan kanssa johti uuden komposiittirakenteen käyttöönottoon 2021, ensin Abisiko mallissa ja heti perään uudessa all-mountain-suksessa Loskassa. Innovatiivinen ja ekologinen Loska palkittiin urheiluvälinealan ISPO Awardil-
la Münchenissä 2022. Saman vuoden kesällä Puuppolan suksi muutti uusiin laajempiin toimitiloihin Laukaan Vuonteelle. Mainetta on sittemmin tullut myös musiikkistarojen puolelta, kun Apocalyptica luovutti puuarkussa olevat
laskettelusukset Metallicalle. Suksiseppä Janin lasketteluharrastus alkoi 5-vuotiaana Ylläkseltä, kun isä vei rinteeseen. Laskukärpänen puraisi heti, eikä hän siitä vielä eroon ole päässyt.
Seura: Hyvinkään Slalomseura Sukkula
Kotipaikka: Hausjärvi
Saana Heikkinen
Seura: Peuramaa Slalom
Kotipaikka: Helsinki
Instagram: heikkinensaana
Tukijat: Kasvu Partners, GDPR Tech
Motto: miumiu
Max Aapro
Seura: GrIFK Alpine
Kotipaikka: Espoo
Instagram: max_aapro
Tukijat: JaVe Group Oy
Seura: SK Virsotne
Kotipaikka: Latvia
Instagram: loreta_reitere
Seura: Slalom 66
Kotipaikka: Sipoo
Instagram: saana._.sofiaa
Seura: Lahden Hiihtoseura
Kotipaikka: Lahti
Instagram: beda.backman, bedaamanda_
Oliver Mäkinen
Seura: Peuramaa slalom
Kotipaikka: Kirkkonummi
Instagram: oliivi0_0
Rasmus Mesila
Seura: Mäesuusakool
Kotipaikka: Tallinna
Instagram: rasmusmesila
Tukijat: Euronics, Avera, Finest steel, Fibenol
Tukijat: Optiwax, RTE-Motorsport, Tip Top Toimet, ITTE Racing, PWR Fit Center
Motto: Kaukana ollaan vielä, mutta periksi ei anneta!
Seura: Alppihiihtoseura HimoSki
Kotipaikka: Mänttä-Vilppula
Instagram: maenpaaoona
Tukijat: Hunninko, Päihdehoitokeskus Maivita Oy, Työnohjauspalvelu Itäkallo Oy
Motto: Kipu on vaa hetkellinen mielentila
Seura: Ruka Slalom
Kotipaikka: Espoo
Instagram: linnaski ja linnatsalo_Rene
Tukijat: Head, Optiwax, Skigarage
Samuel Hurmerinta
Seura: Hyvinkään Slalomseura Sukkula
Kotipaikka: Hyvinkää
Tukijat: Lu-Ko
Markus Mesila
Kotipaikka: Tallinna
Instagram: markus_mesila
Tukijat: Avera, Fibenol, Euronics, Finesteel
Motto: Hard work beats talent
Mikk Mesila
Seura: Sparta
Kotipaikka: Tallinna
Instagram: mikk.mesila
Tukijat: Fibenol, Finest Steel, Euronics, Avera
Motto: The best view comes after the hardest climb
Seura: Helsinki Ski Club
Kotipaikka: Helsinki
Instagram: oona.hakola
Tukijat: Balanssiklubit
Seura: Ruka Slalom
Kotipaikka: Tampere
Instagram: kalle.kuutti
Tukijat: Kuutti International Oy
Seura: Mäesuusakool
Kotipaikka: Viro
Instagram: patrickpoljakov
Snapchat: patrickpoljakov
Tukijat: Kiviõli kaubahoov, Interstyle oü
Seura: Ruka Slalom
Kotipaikka: Kuusamo
Instagram: pirita.loukusaa
Tukijat: Ingria AB, K-market Nilo
Motto: Never give up
Seura: Vaasan hiihtoklubi
Kotipaikka: Vaasa
Instagram: ottoosterback
Vasemmalta ylärivi: Beda Backman, Samuel Hurmerinta, Otto Österback, Saana Heikkinen, Pirita Loukusa, Hetta Saarinen
Keskirivi: Olli Jylhä, Max Aapro, Kalle Kuutti, Olavi Kiviniemi, Mikk Mesilä, Markus Mesilä, Anton Öhman, Rasmus Mesilä, Samu Torsti
Alarivi: Oliver Mäkinen, Elliot Cederqvist, Oona Mäenpää, Saana Andersson, Loreta Reitere, Oona Hakola, Roope Leppänen, Urho Rechardt
Kotipaikka: Riika
Seura: Ruka Slalom
Kotipaikka: Tampere/Kuusamo
Instagram: ell_jot_ceder Snapchat: elliot_ceder
Tukijat: Hammasfakta, Tunturi, Cycle Service Nordic
Seura: IU Alppi
Kotipaikka: Imatra
Instagram: roopeleppanen7
Tukijat: Discover Saimaa
Seura: Ruka Slalom
Kotipaikka: Espoo
Instagram: accuandy
Tukijat: Kovakantti
Seura: Ruka slalom
Kotipaikka: Vimpeli
Instagram: _nellyhanninen_
Motto: Die with memories, not dreams
Seura: Ruka Slalom
Kotipaikka: Nokia
Instagram: olakiviniemi
Seura: Moebius ry
Kotipaikka: Kirkkonummi
Instagram: Vvoollllee
Motto: Stay happy
Motto: Ylipaino on ylivoimaa
Seura: Ruka Slalom
Kotipaikka: Espoo
Instagram: urho.rechardt
Seura: Ruka Slalom
Kotipaikka: Kuusamo
TikTok: Eero koivula
Instagram: eero_koivula_
Seura: JFS
Kotipaikka: Jyväskylä
Instagram: niila.tervaaho
Seura: JFS
Kotipaikka: Äänekoski
Instagram: rasmusjakonen
Jaakko Koskinen
Seura: KSBD
Kotipaikka: Keminmaa
Instagram: jaakko_koskinenn
Tukijat: K2
Seura: Ruka Slalom
Kotipaikka: Kuusamo
Instagram: rasmuslahdesmaki
Motto: Tee kaikki aina 100%
Tukijat: Nordica, Finnsvala, Optiwax, Smith Optics, Suksiville, Scantrade Scandinavia, Autohuolto J. Salo
Seura: Freestyleseura Moebius
Kotipaikka: Kirkkonummi
Instagram: maxsallinen
Tukijat: Skigarage.net, GDPR Tech, JR-Tuote, Wakaru.fi
Seura: KSBD
Kotipaikka: Kemi
Instagram: eemil.aalt0
Seura: MCO
Kotipaikka: Kuusamo
TikTok: joel_korkko
Instagram: joel_korkko1
Motto: Tuurilla pääse pitkälle, mutta taidolla vielä pidemmälle
Seura: JFS
Kotipaikka: Jyväskylä
Instagram: eliaslajunen
Tukijat: Atomic
Motto: Kova työ palkitaan
Seura: Ruka Slalom
Kotipaikka: Tromssa
Instagram: kalle.niilas
TikTok: kalle_blencke
Seura: JFS
Kotipaikka: Jyväskylä
Instagram: capellettitob
Tukijat: Dopesnow. Fischerskis, santaclausreindeer, cloverjklv, ollilat ky
Seura: Levi Ski Club
Kotipaikka: Kittilä
Instagram: suksiseveri Tiktok: suksiseveri_
Tukijat: Veljekset Lehtomäki, Blue Tomato
Motto: Ei kannata murehtia siitä mihin ei voi vaikuttaa
Seura: JFS
Kotipaikka: Jyväskylä
Instagram: urrkki
Seura: Lahden Hiihtoseura
Kotipaikka: Lahti
Instagram: Jollo_nummelin
Seura: SFO
Kotipaikka: Oulu
Instagram: eevastiinahyry
Seura: MCO
Kotipaikka: Rovaniemi
Instagram: topikarppinenn
Tukijat: Bluetomato, Enonvene Oy, HotMix, Kuntopuro, K-market Hillamarket
Seura: MCO
Kotipaikka: Rovaniemi
Instagram: unnalonnstrom
TikTok: pikkubossi
Tukijat: Nitro Finland, Spy+, Neonsun
Motto: Vauhti korjaa virheet
Ylärivi:
Erkka Simola, Volmari Peltola, Heikki Vallioniemi, Jaakko Koskinen, Liina Kuivalainen, Severi Silvander
Keskirivi: Jussi Mononen, Emil Aalto, Eero Koivula, Max Sallinen, Eemil Aalto, Kalle-Niilas Blencke
Alarivi: Rasmus
Jakonen, Rasmus
Lähdesmäki, Joel Körkkö
Motto: It’s not that deep
Kotipaikka: Petäjävesi
Instagram ja TikTok: vuokko_hyvarinen
Tukijat: Ride snowboards
Motto: No jos sitä vähä kokeilis
Seura: Helsingin lumilautailijat
Kotipaikka: Vantaa
Instagram: saanakorhonenn
Tukijat: Shreddingtonsnow, Bataleon snowboards,
Thirtytwo, korso.fi
Motto: Hanaa mika
Seura: Rukan lumilautailijat
Kotipaikka: Tyrnävä
Instagram: saarelaiina
TikTok: _iiints
Seura: Helsingin lumilautailijat
Kotipaikka: Vantaa
Instagram: aadahamalaine
Tukijat: Burton Helsinki
Motto: ennemmin överit kuin vajarit
Seura: Helsingin lumilautailijat
Kotipaikka: Helsinki
Instagram: snowboarder_finn
Motto: Ole paras ja anna aina kaikkesi
Seura: Helsingin lumilautailijat
Kotipaikka: Sipoo
Instagram: emmihyvarii
Tukijat: InfraOne Oy, Julboeyewear
Motto: Yolo
Seura: Rukan lumilautailijat
Kotipaikka: Nokia
Instagram: erik_jurmu
Tukijat: Specialguest, Nitro Finland, Asianajotoimisto Veneskoski, Kiertopakkaus
Seura: Helsingin lumilautailijat
Kotipaikka: Espoo
Instagram: Odessaeller
Tukijat: Shreddingtonsnow
Motto: Oma paras riittää
Seura: Seinäjoen Hiihtoseura
Kotipaikka: Seinäjoki
Instagram: tsarkipaju
Tiktok: telmasarkipaju
Tukijat: Burton Europe, Anon Optics, Blistex, Parkworks
Motto: Kyllä häjyt pärjää!
Kotipaikka: Siilinjärvi
Instagram: aapheli
Tukijat: FH Energia, Finnharvest
Motto: Do it
Seura: Rukan lumilautailijat
Kotipaikka: Kuusamo
Instagram: hugo_leikop
Seura: Helsingin Lumilautailijat
Kotipaikka: Vantaa
Instagram: dennislarkiala
Tiktok: dennis.fi.com
Tukijat: RipCurl Europe, Nitro Finland, Lehtoranta Pro, Ruka Ski Resort
Motto: Hyvällä asenteella ja kovalla vedolla
Vasemmalta
4. rivi: Alma Hakola, Lani Paltamaa, Hugo Leikop, Matias Koivuranta, Oiva Sammelvuo
3. rivi: Telma Särkipaju, Saku Tiilikainen, Matti-Suur-Hamari, Tero Manninen, Konsta Polydorou, Aada Hämäläinen
2. rivi: Vuokko Hyvärinen, Saana Korhonen, Odessa Eller, Emmi Hyväri, Eevastiina Hyry, Unna Lönnström, Iina Saarela
Alarivi: Ransu Rutonen, Topi Karppinen, Aarni Harju
Seura: Rukan lumilautailijat
Kotipaikka: Kuusamo
Instagram: konsta.polydorou
Tukijat: Turun timanttityö, bluetomato shop turku
Motto: Pain is temporary
Kotipaikka: Suomussalmi
Instagram: martin__sang
Motto: Päikkärit on vanhuksille. Ite otan vaan horisontaalisia pausseja…
Seura: Helsingin lumilautailijat
Kotipaikka: Vantaa
Instagram: eliashamalainen
Tukijat: Burton Europe, Oakley Snowboarding, LentorantaPro, Ruka Safaristation, Mortar.Inc, Seksico Sauce
Motto: Live for ever
Vastuualue: Kuusamon lukio ja Vuokatti-Ruka urheiluakatemia Kuusamon yksikkö
Tomi
Meriläinen on reipas kuusamolainen, joka toimii Kuusamon lukion rehtorina ja Vuokatti-Ruka urheiluakatemian Kuusamon yksikön johtajana. Tomi on koulutukseltaan liikuntatieteiden maisteri ja liikunnanopettaja. Vuosien varrella hän on hankkinut valmennuskokemusta eri lajeista ja parhaat muistot valmentajan uralta liittyvät ihmisiin. Rehtorina Tomi korostaa hyvää ja asiallista käyttäy-
tymistä ihmisiä kohtaan. Hän uskoo, että kuunteleminen, toisen mielipiteen ymmärtäminen, asiallinen argumentointi ja henkilön arvostaminen ovat avainasemassa sekä valmennuksessa että opetuksessa. Hänen neuvonsa urheilijoille ja henkilökunnalle on yksinkertainen: Eipä hötkyillä! Tomilla monipuolinen urheilutausta ja hän on harrastanut useita eri lajeja. Hän on uinut, pelannut liitokiekkoa ja
koripalloa sarjatasolla sekä viettänyt melkoisesti aikaa rinteillä alppihiihdon, lumilautailun ja telemarkin parissa. Moni muukin laji on saanut ja saa hänet innostumaan. Vapaa-ajallaan Tomi nauttii liikunnasta ja pitää sitä erinomaisena rentoutumiskeinona. Hän ei kuitenkaan unohda ajoittaista paikallaan oloa ja rauhoittumista, mikä on tärkeä osa tasapainoista elämää.
Vastuualue: Vuokatti-Ruka Urheiluakatemia (Kuusamon toiminnot)
Facebook: Mika Pelli
Mikan
valmennusura alkoi jo vuonna 1990, kun hän toimi seuravalmentajana Kuopiossa. Vuonna 2001 hän eteni alppihiihdon ammattivalmentajaksi ja valmensi Suomen Hiihtoliitossa nuorten maajoukkuetta ja Eurooppa cupin urheilijoita. Mika on vastannut Rukan alppikoulun toiminnasta vuodesta 2005. Hän oli mukana perustamassa Vuokatti Ruka Urheiluakatemiaa yhdessä Kuusamon kaupungin ja Sotkamon kunnan kanssa vuonna 2014. Mika painottaa valmennuksessaan kokonaisvaltaista näkemystä ja monipuolista lähestymistapaa. Hän uskoo,
että urheilijan intohimo kasvaa harjoittelun myötä. Hyvä valmentaja kannustaa urheilijoita ottamaan vastuuta harjoittelusta ja ohjaa heitä oikeaan suuntaan. Valmentajana Mika painottaa omistajuutta ja urheilijoiden kykyä tehdä itsenäisiä päätöksiä. Hän uskoo vahvasti urheilijalähtöisyyteen ja pyrkii tukemaan urheilijoita heidän omalla polullaan. Mikalle työn parasta antia on mahdollisuus rakentaa urheilujärjestelmää rinnelajien tarpeisiin: – Kaksoisura mahdollistaa opiskelun ja urheilun yhteensovittamisen, tai vaikka pelkän urheilun, jos urheilija niin
haluaa. Tässä on taustalla urheilijalähtöisyys. Mikan valmennusuran parhaita muistoja ovat nuorten MM-kisat, joissa hän toimi valmentajana. Intohimo ei ole kadonnut minnekään, se on vain muuttanut muotoaan. Hän kokee onnistuneensa, kun entinen urheilija palaa alppikouluun valmentajaksi. Mika rentoutuu kuntosalilla, pelaamalla golfia tai samoilemalla metsässä.
Janice
Antell on opettaja, joka muutti Rukalle pääkaupunkiseudulta. Janice opettaa ruotsia, filosofiaa ja englantia. Hän opiskeli kieliä ja kirjallisuutta yliopistossa, mutta ei oikein tiennyt, mitä halusi tehdä opintojen jälkeen. Muutaman sijaisuuden jälkeen opettajuus tuntui omalta ja opettajan polku alkoi.
Opettajana Janicelle on tärkeää vuorovaikutus opiskelijoiden kanssa. Hänen opetuksensa lähtökohta on empatia sekä ymmärrys opiskelijoita kohtaan. Parhaita ovat hetket, kun hän huomaa opiskelijan oivaltavan jonkin asian. Oppitunneilla hauskinta ovat keskustelut ja pohdinnat, joiden kautta opettajakin usein oppii jotain uutta. Hänen mieles-
tään opetus on onnistunutta, kun opiskelija innostuu opetettavasta aiheesta ja hänen sisäinen motivaationsa asian oppimiseen syttyy. Janice pyrkii kohtaamaan opiskelijat yksilöinä ja löytämään aikaa heidän kuuntelemiseen. Jos opiskelijan mieltä painaa jokin asia, on todella vaikea lähteä oppimaan uutta. Janice haluaa muistuttaa opiskelijoita myös siitä, että ei haittaa jos vastaa väärin tai tulee virheitä:
– Aina ei heti ensimmäisellä, eikä toisellakaan kerralla onnistu, kun harjoittelee uusia taitoja. Usein muistamme jopa paremmin jonkun asian, jos se on ensimmäisellä kerralla mennyt väärin. Kun opiskelee kieltä, kannattaa käyttää kieltä, vaikka se ei olisikaan täydellistä.
Vastuualue: ryhmäohjaaja Instagram: jyrkimatila
työssään. Hänen mielestään nuorten opettaminen on parasta työtä. Jyrki urheilee paljon itsekin, joten akatemiaryhmän ohjaaminen on mielekäs tehtävä.
Jyrki Matila on alun perin Oulusta kotoisin oleva opettaja. Hän on tehnyt pitkän matkan opetuksen parissa ja asettunut Kuusamoon vuonna 2005. Jyrki on koulutukseltaan filosofian maisteri Oulun yliopistosta. Opettaminen oli hänelle luonteva uravalinta, vaikka hän kokeilikin useita eri aloja ennen opintojaan. Jyrki arvostaa nuorten kanssa työskentelyä ja viihtyy hyvin
Janice oli nuorena kilparatsastaja. Hän kuului kouluratsastuksen maajoukkueeseen ja edusti Suomea mm. Euroopan ja Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa. Parasta kilpailemisessa olivat kisamatkat kesäisin ympäri Suomea. Muutettuaan Kuusamoon Janice aloitti vapaalaskemisen ja käyttää siihen talvella kaiken vapaa-aikansa. Hän viettää myös aikaa ystävien ja hyvän ruoan parissa. Janice pitää lukemisesta ja arvostaa hiljaisia hetkiä sekä mietiskelyä, tunnin kestävä aamukahvihetki on hyvä tapa aloittaa rento viikonloppu. Tänä syksynä Janice on aloittanut italian kielen opinnot, koska hänestä italia on yksi maailman kauneimmista kielistä.
Jyrkin urheilutausta on monipuolinen. Hän on kokeillut useita eri lajeja kuten erilaiset mailapelit, jalkapallon, pyöräilyn ja korkeushypyn. Nykyään Jyrki keskittyy pääasiassa tennikseen ja pyöräilyyn. Jyrkille luonto on erittäin tärkeä osa elämää ja vapaa-ajallaan hän liikkuu aktiivisesti luonnossa koiriensa kanssa. Jyrkillä on useampi saluki -rotuinen koira ja haaveena on oman kennelin perustaminen. Näiden harrastusten lisäksi hänellä on yksi erikoisempi ja mielenkiintoinen harrastus: Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen kulttuurien ja uskontojen opiskelu.
Vastuualue: Opinto-ohjaus, urheilijoiden kaksoisura
Krista Berg on Kuusamon lukion opinto-ohjaaja. Hän on kotoisin Oulusta, mutta on asunut viimeiset 16 vuotta eri puolilla Itä-Suomea. Kristan tie opinto-ohjaajaksi alkoi jo hänen omien lukio-opintojensa aikana kiinnostuksesta auttaa opiskelukavereita. Krista kävi urheilulukion ja auttoi siellä muita opiskelijoita kurssivalintojen tekemisessä sekä jatko-opintoihin hakemisessa. Kristan oma opinto-ohjaaja sanoi, että Kristasta tulisi hyvä opo. Tämän innoittamana hän
päätti opiskella ohjausalaa. Kristalla on kasvatustieteiden maisterin tutkinto, jossa on pääaineena ohjaus ja sivuaineina: sosiaalityö, erityispedagogiikka sekä terveyden edistäminen ja terveystieto. Hän osaa myös jonkin verran viittomakieltä. Krista kertoo, että hän on läsnäoleva ja ymmärtäväinen opinto-ohjaaja, mutta samalla myös vaativa. Kristalla on kilpaurheilutausta. Hän kilpaili ampumahiihdossa useiden vuosien ajan. Viimeisenä nuorten maa-
Vastuualue: Ryhmäohjaaja
Ville
Mikkonen on Kajaanissa kasvanut opettaja, jonka polku alalle alkoi jo varhaisessa vaiheessa. Hän kiinnostui opettajan ammatista jo lapsena ja se oli hänen haaveammattinsa. Lukion ja armeijan jälkeen Ville opiskeli Oulun yliopistossa pääaineenaan aate- ja oppihistoria ja hän valmistui historian, yhteiskuntaopin ja elämänkatsomustiedon opettajaksi.
Työura on tuonut Villen Rovaniemen ja Kittilän kautta Kuusamoon. Hänelle opettajan työn parhaita hetkiä ovat opiskelijoiden onnistumiset.
Ville on selkeä, johdonmukainen ja helposti lähestyttävä
joukkuevuotenaan hän voitti kaikkien matkojen mestaruudet. Krista saavutti urallaan useita suomenmestaruusmitaleja sekä menestyi myös kansainvälisissä kisoissa. Kristan parhaimmat saavutukset olivat Pohjoismaiden mestaruuskisojen pronssimitali sekä Euroopan mestaruuskisojen 4.sija. Vapaa-ajalla Krista rentoutuu metsälenkeillä koiriensa kanssa.
opettaja. Onnistunut opetus syntyy siitä, että opiskelijat eivät vain saavuta asettamiaan tavoitteita, vaan myös ylittävät ne. Ville korostaa tavoitteiden asettamisen merkitystä ja rohkaisee opiskelijoita olemaan kunnianhimoisia. Hän muistuttaa, että opiskelu on tärkeä osa sitä kokonaisuutta, jota he Kuusamossa suorittavat. Jos menee siitä, mistä aita on matalin tai missä se on kaatunut kokonaan, ei lopputulokseen usein ole tyytyväinen jälkikäteen. Ville muistuttaa opiskelijoita vanhasta hyvästä ohjeesta: – Opiskelua ei tehdä vain koulua tai opettajia varten, vaan omaa tulevaa elämää varten. Ville kilpaili nuorena sulkapallossa ja saavutti muutamia mitaleja. Nykyään hänen urheilunsa on enemmän rentoa harrastamista, mutta hän nauttii edelleen liikunnasta eri muodoissa. Vapaa-ajallaan Ville viettää aikaa pienen tyttärensä kanssa. Hän pitää erityisesti kalastuksesta ja luonnossa liikkumisesta, missä hän voi rentoutua ja nauttia ulkoilusta.
Vastuualue: Ryhmäohjaaja, vararehtori
AnttiMurtoperä on Haapavedeltä kotoisin oleva fysiikan opettaja. Anttia on aina kiinnostanut, miksi asiat tapahtuvat niin kuin tapahtuvat. Lukion ja armeijan jälkeen hän opiskeli Oulun yliopistossa fysiikkaa viiden vuoden ajan ja suoritti opettajan opinnot. Antti on myös suorittanut opetushallinnon tutkinnon, joka antaa pätevyyden rehtorin virkaan. Antti painottaa,
että oppiminen on parhaimmillaan, kun opiskelijalla on turvallinen ja kannustava ilmapiiri. Hän arvostaa hetkiä, jolloin opiskelijat kokevat oivaltamisen ilon. Opetuksessa pitää olle pieni pilke silmäkulmassa – tosissaan mutta ei liian vakavasti.
Antti on harrastanut monia urheilulajeja, aktiivisemmin hän on pelannut lentopalloa. Vapaa-aikaansa Antti viettää
Hentilä-Määttä on Kainuun ammattiopiston Kuusamon toimipaikan urheiluakatemiaopiskelijoiden ohjaava opettaja. Hennalla on terveystieteiden maisterin ja fysioterapeutin AMK tutkinnot. Hänellä on pitkä kokemus opetustyöstä ja aika on hionut hänestä opettajana pahimmat särmät pois. Henna kuvailee itseään vaativaksi ja oikeudenmukaiseksi opettajaksi, joka arvostaa sitoutumista ja luottamusta. Hän harmistuu, jos asiat ei mene sovitulla tavalla, mutta joustaa mielellään, kun siihen on perustellut syyt. Henna iloitsee erityisesti
silloin, kun opiskelijat ymmärtävät asioiden syy-seuraus -yhteyksiä. Hennan terveiset opiskelijoille: – Ole oma itsesi ja yritä parhaasi, sinä riität! Hennan urheilutausta on monipuolinen, ennen lapsia hän harrasti monia eri lajeja. Lasten syntymän jälkeen lajivalikoima supistui ja liikkumiseen on löytynyt uusia ulottuvuuksia. Nykyisin Henna nauttii erityisesti liikkumisesta luonnossa. Vapaa-aikaa hän viettää perheensä kanssa ja rentoutuu saunomalla.
Tiesitkö tämän? Henna pitää etanoista.
Vastuualue: Ammattiopiston urheiluakatemiaopiskelijoiden ohjaus Instagram: kaokuusamo
perheensä kanssa. Hän viihtyy retkeilyn ja eräilyn parissa ja hänestä paras tapa rentoutua on luonnossa liikkuminen.
Vastuualue: Alppihiihdon yläkoulutoiminta ja Kuusamon urheiluyläkoulun koordinaatio
Virranniemi on urheilun ammattilainen Kuusamosta. Hän aloitti valmentajana vuonna 2008 Jyväskylän Hiihtoseuran alppijaostossa ja sieltä matka jatkui vuonna 2012 Rukan alppikouluun. Koulutukseltaan Eetu on liikuntatieteiden maisteri. Hän oli Rukan alppikoulussa urheilijana 2000-luvun alussa ja kilpaili alppihiihdossa FIS-tasolla sekä nuorten arvokisoissa. Eetu on omistautunut valmentaja, joka näkee
valmentamisen mahdollisuutena nuorten urheilijoiden kasvulle ja kehitykselle. Hän uskoo vahvasti yksilölliseen valmennukseen, joka huomioi jokaisen urheilijan ainutlaatuiset tarpeet ja tavoitteet. Eetu kuvaa yläkouluvalmennusta seuraavasti:
– Yläkouluikäisten urheilijoiden kohdalla valmennus tähtää monipuolisesti urheilullisten valmiuksien kehittämiseen. Näitä valmiuksia ovat fyysinen harjoitettavuus,
urheilijan elämäntaidot ja omistajuus omasta urheilusta
Eetun valmentajauran parhaimmat muistot liittyvät urheilijoiden onnistumisiin niin kisoissa kuin treeneissäkin. Vapaa-aikanaan hän nauttii lapsiperhearjesta ja monista aktiivisista harrastuksista, kuten kuntoliikuntaharrastuksesta. Eetu Virranniemi on valmentaja, joka edustaa intohimoa ja ammattitaitoa huippu-urheilussa.
Vastuualue: Alppihiihdon valmennuskoordinaattori
Instagram: samiraittinen
Sami
Raittinen, kuusamolaistunut porvoolainen hammaslääkäri, on kokenut alppivalmentaja. Hän aloitti valmentajauransa kotiseurassaan Slalom66 Porvoossa vuonna 2004, ja siirtyi Ruka Slalomin valmentajaksi vuonna 2014. Samilla on kaikki hiihdonopettajakoulutukset, liiton valmentajakoulutukset sekä valmentajan ammattitutkinto. Viimeiset kaksi vuotta hän on ollut päätoimisena valmentajana Vuokatti-Ruka Urheiluakatemiassa. Samin oma tavoitteellinen kilpaileminen päättyi 16-vuotiaana loukkaantumisiin. Hän rentoutuu lukemisen ja äänikirjojen parissa. Kesäisin hän patikoi ja pyöräilee.
Samille valmennuksessa keskeistä on urheilijan oma vastuu ja motivaatio: menestykseen vaaditaan kovaa työtä ja omistautumista. Hän kannustaa urheilijoita ottamaan aktiivisen roolin omassa kehityksessä. Sami kertoo odotuksistaan valmentajana: – Urheilijoiltani odotan omistajuutta ja oikeansuuntaisia valintoja myös arjessa. Valmennus ei rajoitu pelkästään harjoituskentälle, vaan se ulottuu elämäntapoihin ja päivittäisiin valintoihin. Odotan, että urheilijat tekevät tietoisia päätöksiä, jotka tukevat heidän urheilullisia tavoitteitaan.
Sami korostaa työssään vuo-
rovaikutusta ja yhteistyötä. Avoin ja luottamuksellinen kommunikaatio on avain menestyksekkääseen valmennukseen. Sami pyrkii olemaan läsnä ja kuuntelemaan urheilijoita sekä ymmärtämään heidän tarpeitaan ja tavoitteitaan. Valmentajana hän antaa urheilijoilleen mahdollisuuden kokeilla ja oivaltaa lajiteknisiä taitoja. Hän rohkaisee heitä löytämään omat vahvuutensa ja työskentelemään niiden parissa.
Tiesitkö tämän? Sami harkitsi nuorempana opintoja Sibelius-Akatemiassa ja ammattimuusikon uraa.
Vastuualue: Alppihiihdon akatemiavalmennus Instagram: samutorsti
tä, jotka löytyvät tulosten takaa. Samun tärkeimmät muistot urheilun parissa liittyvät tilanteisiin, joissa hän on joutunut venymään äärimmilleen ja suoriutumaan vaikeuksista. Valmentaja Samu on helposti lähestyttävä, rehellinen ja tiukka. Hän arvostaa sitä, kun urheilijat haastavat itsensä pelkäämättä lopputulosta. Hänen vahvuutensa ovat laskemisen ja urheilun ymmärtäminen. Samu kehottaa hyppäämään rohkeasti kohti tuntematonta, sillä etukäteen ei voi tietää, mitä siitä seuraa. Hän kertoo odotuksistaan: – Urheilijoilta toivon ennakkoluulotonta heittäytymistä, itsestään huolen pitämistä, vastauksien etsimistä ja periksiantamattomuutta. Muilta valmentajilta toivon avoimuutta, rehellisyyttä ja ripauksen hulluutta. Eihän me voida tietää, mikä toimii ja mikä ei, ennen kuin ollaan se jokin asia kokeiltu.
Samu Torsti on perheenisä ja alppihiihtäjä Vaasasta. Hän kertoo oman valmentajapolkunsa olevan toistaiseksi suhteellisen lyhyt. Samun valmentajaura sai alkunsa kiinnostuksesta urheilua ja itsensä kehittämistä kohtaan. Hän opiskelee valmentajan ammattitutkintoa Kainuun ammattiopistossa. Tärkein oppilaitos tähän mennessä on kuitenkin ollut ura alppihiihtäjänä. Samun urheilutausta on vaikuttava, sillä hän kilpaili 12 vuotta ammattilaisena ja oli mukana miesten maajoukkueessa 13 vuotta. Hän edusti Suomea 15 kertaa, mukaan lukien kolmet olympialaiset ja seitsemän maailmanmestaruuskisaa. Samu on saavuttanut urallaan useita Suomen mestaruuksia. Maailmancupissa hän sijoittui kymmenen parhaan joukkoon ensimmäisen kerran tammikuussa 2017 oltuaan kymmenes Adelbodenin suurpujottelussa. Pyeongchangin olympialaisissa vuonna 2018 Samun saavutti sijan 17 ja Cortina d’Ampezzon MM-kilpailuissa vuonna 2021 hän oli parisuurpujottelussa 12. ja suurpujottelussa 15. Hän ei enää niinkään muistele tuloksia, vaan niitä tunteita, ajatuksia ja työ-
Samun parhaat muistot valmentajana liittyvät onnistuneisiin harjoituksiin, joissa hänellä oli selkeä visio, suunnitelma toimi ja harjoitus päättyi siihen, että motivoitunut, nuori urheilija oppi uutta. Vapaa-ajallaan Samu viettää aikaa alle vuoden ikäisen poi-
kansa kanssa ja kesäisin hän pyrkii pelaamaan golfia. Talvikaudelle hän suunnittelee hankkivansa murtomaasukset, mutta jää nähtäväksi, kuinka aktiivisesti hän niihin tarttuu. Samu paljastaa, että enää hän ei kyykkää yli 200 kiloa.
Vastuualue: Alppihiihto yläkoulu- ja akatemiavalmennus
Lappalainen on kotoisin Siilinjärveltä.
Hänestä tuli alppihiihdon valmentaja rakkaudesta lajiin ja halusta jakaa osaamistaan seuraavalle sukupolvelle. Netan oma kilpailu-ura päättyi lukion jälkeen ja hän piti lajista taukoa muutaman vuoden. Kun kotiseurassa avautui valmentajan paikka, Netta päätti tarttua tilaisuuteen. Netta on opintojensa loppuvaiheessa kansainvälisen liikunnanohjauksen linjalla ammattikorkeakoulussa.
Netta haluaa auttaa urheilijoita kehittämään itseään ja nauttimaan matkasta kohti omia tavoitteitaan. Valmen-
tajana hän on kannustava ja osaa kääntää haasteet voitoksi yhdessä urheilijoiden kanssa. Hän uskoo, että onnistuneen valmennuksen perusta on avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri, jossa urheilijat voivat kasvaa sekä henkisesti että fyysisesti. Hänen neuvonsa urheilijoille on muistaa nauttia matkasta ja hän rohkaisee nauramaan itselle epäonnistumisten jälkeen – sillä nekin kuuluvat oppimisprosessiin. Netta kilpaili alppihiihdossa lukion loppuun asti, ja hänen urheilu-uransa suurimpana saavutuksena on vuoden 2019 aikuisten SM-mitali suurpujottelussa. Tämä saavutus
tuli vaikean kauden päätteeksi ja se on erityisen tärkeä muisto hänelle, koska kaikki onnistui juuri oikeaan aikaan. Hän sai kokea onnistumisen sekä nauttia tekemisestä. Vapaa-ajallaan Netta nauttii luonnossa liikkumisesta ja vaelluksista koiransa kanssa. Hän viettää usein aikaa ystävien kanssa. Hän arvostaa myös rentoutumista kotona, joka antaa vastapainoa aktiiviselle arjelle.
Vastuualue: Alppihiihdon akatemiavalmennus
Antti
Koramo on kuusamolainen valmentaja.
Valmentajaksi hän päätti ryhtyä, koska rakkaus lajiin ei kadonnut missään vaiheessa ja samanaikaisesti tarjoutui mahdollisuus työskennellä valmentajana. Antilla on valmentajan ammattitutkinto. Hänen valmentajan uransa parhaimmat muistot ovat niistä hetkistä, kun urheilija on ylittänyt omat rajansa tai oivaltanut jotain uutta.
Valmentajana Antti pyrkii olemaan ymmärtäväinen, helposti lähestyttävä ja huumorintajuinen. Hänen tavoitteenaan on lisätä urheilijoiden ymmärrystä kokonaisvaltaisesta harjoittelusta ja auttaa heitä tekemään päätöksiä, jotka tukevat pitkän aikavälin tavoitteita. Antti kertoo odotuksistaan:
– Urheilijalta odotan rehellisyyttä sekä omien tavoitteiden mukaista tekemistä sekä treeneissä että vapaa-ajallakin.
Antin urheilutausta sisältää alppihiihdon lisäksi muita alamäkilajeja ja hänen sydäntään lähellä ovat erityisesti lajit, joissa mennään lujaa ja välillä jopa ilmassa. Viime aikoina hän on innostunut alamäkipyöräilystä. Antin vapaa-aika kuluu lasten kanssa touhutessa, musiikin parissa ja retkeillen.
Vastuualue: Alppihiihdon akatemiavalmennus Instagram: sakuaho
Aho on kuusamolainen akatemian kasvatti, joka on valmentajauransa alkutaipaleella. Hän opiskelee parhaillaan myös liikunta-alaa. Sakusta tuli valmentaja, kun hänen oma urheilu-uransa alppihiihtäjänä päättyi. Hänellä on vahva kiinnostus valmentamiseen ja liikuntaan. Valmentajana Saku korostaa urheilijoiden sitoutumista ja oma-aloitteisuutta. Hänestä parasta valmentamisessa on
nähdä motivoituneen urheilijan kehitys ja onnistumiset. Valmennuksessa on onnistuttu silloin, kun päästään yhteisiin tavoitteisiin.
Sakun päälaji oli pujottelu. Hänellä on paljon hyviä muistoja urheilun parista, erityisesti akatemiavuosien leireistä ja kisamatkoista Mangen kanssa Keski-Euroopassa ja Ruotsissa. Vapaa-ajallaan Saku kalastaa, metsästää, pelailee pleikkaria ja golfia. Hänestä
paras tapa rentoutua on yksinkertaisesti maata sängyssä ja levätä.
Vastuualue: Freeski yläkoulu- ja akatemiavalmennus
Vallioniemi on freeski-laskija Kuusamosta. Hän ryhtyi valmentajaksi jo 16-vuotiaana Ruka Slalomissa. Heikki huomasi nopeasti, että muiden auttaminen oli hänen intohimonsa ja oli hieno kokea, kuinka nuoret laskijat kehittyivät hänen valmennuksen avulla. Valmentajana hän on rento ja helposti lähestyttävä. Hänelle tärkeintä on hyvä luottamussuhde urheilijoiden kanssa:
– Mielestäni on tärkeää, että valmentajan ja urheilijan välillä on hyvä luottamussuhde. On tärkeää, että urheilija
voi luottaa valmentajan ammattitaitoon ja pystyy kertomaan vaikeatkin asiat valmentajalle.
Valmentajan tulee myös luottaa urheilijoiden tekemiseen ja antaa tilaa heidän kehitykselle. Heikki arvostaa sitoutumista ja täydestä sydämestä tekemistä. Kun urheilija tekee täysillä sen, mitä täytyy tehdä, ja osaa myös levätä tarvittaessa, valmentaja on onnistunut työssään. Heikin motto on: Jotta voi olla kivaa, täytyy olla välillä paskaa Heikki kilpaili alppihiihdossa alakouluikäisenä ja voitti muutaman kilpailun pujottelussa. Hän siirtyi täysipainoisesti freeski-lajin pariin yläkouluikäisenä ja voitti urallaan osakilpailuja sekä Ookkonää Big Air -kutsukilpailun. Hän nauttii laskemisesta erityisesti keväällä ja rentoutuu nukkumalla.
Tiesitkö tämän? Syntymäpäivänsä kunniaksi Heikki kyykkäsi 120 kiloa 10x10.
Lassila on kemijärveläinen liikunta-alan ammattilainen ja fysioterapian tulevaisuuden tekijä. Valmentajan ura sai alkunsa kiinnostuksesta suorituskyvyn kehittämiseen ja liikkeeseen. Hän on valmentanut crossfittiä viiden vuoden ajan ja vastannut nuorten voima-, kestävyys- ja taitovalmennuksen ohjelmoinnista. Lisäksi hänellä on laaja kokemus erilaisista liikunnanohjaustehtävistä. Veikko on koulutukseltaan fysioterapeutti, liikuntaneuvoja ja personal trainer. Valmentajana Veikko on määrätietoinen ja luotettava. Hänellä on paljon kokemusta
freeskin ja fysiikkaharjoittelun saralta. Tämä kokemus ja fysioterapeuttinen osaaminen ovat Veikon ammattitaidon kivijalka: hän tietää, miten suorituskykyä voi kehittää ja miten loukkaantumisen jälkeen voi palautua takaisin huippukuntoon. Veikko nauttii työskentelystä valmennettavien kanssa, jotka ovat valmiita tekemään töitä tavoitteiden eteen. Hän odottaa urheilijoilta intohimoa lajiaan kohtaan ja halua kehittyä niin urheilijana kuin ihmisenä. Veikko kokee onnistuneensa, kun urheilija saavuttaa itselleen merkityksellisen tavoitteen ja motivoituu harjoittelemaan
Vastuualue: Freeski yläkoulu- ja akatemiavalmennus
entistä enemmän. Veikko on kilpaillut freestyle-hiihdossa big airissa ja slopestylessä kansallisella tasolla. Veikko on monipuolinen liikkuja ja hän on harrastanut useita eri lajeja, kuten yleisurheilua, uintia, crossfitiä, painonnostoa ja kamppailulajeja. Parhaat muistot urheilun parista liittyvät lapsuuden laskuihin ystävien kanssa Pyhätunturilla. Veikon mielestä paras paikka rentoutua on kelluntatankki.
Tiesitkö tämän? Veikon voi löytää räppäämästä livenä Kähinäpate & Luulot boys -kokoonpanosta.
Vastuualue: Freeski yläkoulu- ja akatemiavalmennus
Emil
Adbullin on freeski-valmentaja, joka on kotoisin Ufasta, Bashkortostanin tasavallasta. Emil valmentaa lapsia ja nuoria Kuusamossa sekä on toiminut monissa valmennustehtävissä: yläkoululeireillä, akatemiassa, Ruka Slalom -alppihiihtoseurassa, Pikazu -laskettelukerhossa ja Harrastamisen Kuusamon mallin trikkauskerhossa.
Emilin valmentajapolku sai alkunsa halusta jakaa omaa tietotaitoa ja osaamista nuorille laskijoille. Hän on sitoutunut kasvattamaan osaavia
urheilijoita ja on suorittanut valmentajan ammattitutkinnon. Tällä hetkellä Emil opiskelee liikuntaneuvojaksi. Valmentajana hän odottaa urheilijoilta kurinalaisuutta ja sitoutumista lajiin.
Emil on läsnäoleva ja kuunteleva valmentaja, hänestä on hienoa nähdä lasten ja nuorten ilo, kun he onnistuvat.
Emilin motto valmentaja on: Tee kaikki hyvin ja kaikki menee hyvin
Emil on freeski-laskija, joka on kilpaillut menestyksekkäästi Venäjän Cupissa, Ve-
näjän mestaruuskilpailuissa ja erilaisissa sponsoroiduissa kilpailuissa. Parhaat muistot urheilun parissa liittyvät uusiin ihmisiin ja ystävyyssuhteisiin, jotka ovat syntyneet matkan varrella. Emil harrastaa liikuntaa monipuolisesti: hän bleidaa, maantiepyöräilee ja retkeilee. Vapaa-ajallaan hän myös soittaa harmonikkaa sekä pianoa. Emilin mielestään paras tapa rentoutua on käydä avannossa ja saunassa.
Vastuualue: Akatemian päävalmentaja
Instagram: Juhamou
Juha Mourujärvi on kuusamolainen freeski-päävalmentaja. Juhan valmentajaura sai alkunsa intohimoisesta suhtautumisesta liikuntaan ja valmennukseen.
Hän päätti hakeutua liikunta-alalle ammattikorkeakouluun ja suoritti opinnot työn ohessa eli Juha on koulutukseltaan liikunnanohjaaja AMK ja hän aloittaa nyt kuu-
dennen kautensa nykyisessä työssään. Juha on myös freeski-maajoukkueen vastuuvalmentaja.
Valmentajana Juha on määrätietoinen ja luotettava. Valmentamisessa häntä kiinnostaa eniten muiden auttaminen. Juha haluaa olla tukemassa urheilijoita, jotta he saavuttavat tavoitteensa. Hän odottaa urheilijoilta rehelli-
syyttä ja vastuullisuutta omasta tekemisestään.
Juha harrasti freeski-lajia yli 10 vuoden ajan ja hän kilpaili niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla.
Vapaa-aikaansa Juha viettää perheensä parissa, kuntosalilla ja lukkopainitreeneissä.
Tiesitkö tämän? Juha on toiselta ammatiltaan bussinkuljettaja.
Vastuualue: Taitovalmennus (lumilautailu, freeski ja alppihiihto)
Cajan on taitovalmennuksen asiantuntija Oulusta. Ollin valmennusura alkoi jo 17-vuotiaana, kun hänen omat valmentajansa ohjasivat hänet valmennuksen pariin. Erityisesti telinevoimistelu herätti hänessä intohimon valmentamiseen ja uuden opettamiseen. Hän on suorittanut monipuolisesti urheilu- ja liikunta-alan koulutuksia, mukaan lukien liikunnanohjauksen peruskurssin, liikuntaneuvojan tutkinnon, valmentajan ammattitutkinnon ja opettajan pedagogiset opinnot. Olli on suunnitelmallinen ja päämäärätietoinen valmentaja, jolla on luova ote sekä halu oppia ja kehittyä jatkuvasti. Onnistunut valmennus merkitsee hänelle kehittymistä tukevaa ilmapiiriä, jossa kaikilla on mahdollista lähteä viemään omaa osaamista
eteenpäin omista lähtökohdista. Ollin vahvuus valmentajana on kyky rakentaa hyvä ilmapiiri ja yksilöllinen oppimisympäristö, joka motivoi ja ruokkii kehittymistä. Ollin motto on, että kova vaatimustaso ja hyvä ilmapiiri eivät ole toisiaan poissulkevia tekijöitä. Olli odottaa urheilijoilta rohkeutta heittäytyä epämukavuusalueelle, sillä hän tietää, että oppiminen ja kehittyminen vaativat sinnikkyyttä ja uskallusta.
Olli kannustaa urheilijoita heittäytymään: – Tunteet, joita oppiminen, kehittyminen sekä onnistuminen tuovat tullessaan peittoavat epämukavuusalueen peikot mennen tullen.
Ollin mielestä parasta valmentamisessa ovat jaetut hetket urheilijoiden kanssa ja niiden tavoitteiden saavuttaminen, joista aiemmin on vain haaveiltu. Hänen paras muis-
tonsa valmentajana on Sotšin olympialaisista, joissa hän toimi Suomen freeski-maajoukkueen päävalmentajana. He saavuttivat lukuisia yhdessä asetettuja tavoitteita.
Olli on aktiivinen liikkuja ja hänen lajitaustansa sisältää jalkapallon ja telinevoimistelun lisäksi mailapelejä, kuntosalia, juoksua ja maastopyöräilyä. Urheilu on ollut osa hänen elämäänsä lapsuudesta asti ja tärkeimmät muistot liittyvät jalkapallojoukkueen kanssa koettuihin turnausreissuihin.
Vapaa-ajallaan Olli viettää aikaa perheensä kanssa liikkuen sekä omien urheiluharrastustensa parissa. Lisäksi hän rentoutuu lukemalla vakoilutrillereitä ja tositapahtumiin perustuvia selviytymistarinoita. Kärppien pelien seuraaminen on myös yksi hänen suosikkitavoistaan rentoutua.
Vastuualue: Alppihiihtäjien fysiikkavalmennus sekä urheilijoiden terveyteen liittyvät asiat Instagram: naprapaattinikoleinonen
täviin. Niko näkee valmennuksen keinona kasvattaa urheilijoita kokonaisvaltaisesti. Hän korostaa urheilijoiden omaa aktiivisuutta ja kriittistä ajattelua:
Leinonen on naprapaatti, joka on kotoisin Kymenlaaksosta. Hänellä on vahva tausta niin valmentamisessa kuin terveydenhuollossakin. Opiskeluaikoinaan Niko löysi kiinnostuksen valmentamiseen erityisesti jalkapallon parissa ja eteni nopeasti nuorten fysiikkavalmentajaksi. Työharjoittelun hän teki alppihiihtäjien jäätikköleirillä, mikä avasi ovia valmennustehtäviin talviurheilun parissa. Valmistumisensa jälkeen Niko teki töitä TULE-ongelmien parissa ja mahdollisuuden avautuessa lähti töiden perässä Kuusamoon. Nämä tehtävät ovat vieneet hänet nyt myös alppihiihdon maajoukkueteh-
– Odotan urheilijoilta kriittistä lähestymistä omaa tekemistä kohtaan ja parhaita hetkiä ovat, kun urheilija on miettinyt omaan valmentautumiseen liittyviä näkökulmia ja esittää siihen hyviä kehittäviä kysymyksiä.
Nikolla on laaja kokemus eri lumilajien hiihdonopetuksesta. Hän on opettanut 15 vuotta alppihiihtoa, lumilautailua, telemarkia ja maastohiihtoa. Tämä osaaminen on antanut Nikolle näkökulmaa
rinnelajien parissa tapahtuvalle asiantuntijatoiminnalle. Vapaa-aikanaan Niko nauttii perheensä seurasta ja lasten kanssa touhuamisesta. Hän pitää liikunnasta eri muodoissaan ja pyrkii pitämään itsensä aktiivisena. Kuntosaliharjoittelu on ollut osa hänen elämäänsä pitkään. Niko paljastaa, että vaikka hän on joskus sanonut, ettei enää muuttaisi Lapin läänin rajan eteläpuolelle, hän päätyi kuitenkin melko pian muuttamaan Vierumäelle, eikä ole palannut takaisin Lappiin.
Vastuualue: Psyykkinen valmennus ja lukion erityisopetus Instagram: kaisajau
Kaisa Jauhiainen on psyykkinen valmentaja, joka on kotoisin Lieksasta. Hänellä on monipuolinen tausta valmentajana ja opettajana. Nuorempana Kaisa oli erittäin innostunut valmentamisesta ja suoritti lukuisia ohjaajakursseja sekä veti erilaisia hiihto- ja suunnistuskouluja. Myöhemmin hän opiskeli luokanopettajaksi ja erityisopettajaksi. Lisäksi Kaisa on sertifioitu psyykkinen valmentaja.
Valmentajana ja opettajana Kaisa painottaa innostusta, positiivisuutta ja aitoa välittämistä. Työssään hän nauttii eniten ihmisten kohtaamisesta ja yhteisten kokemusten jakamisesta. Kaisa on itse kilpaillut kestävyyslajeissa ja saavuttanut menestystä nuorten sarjoissa. Sittemmin koirat ja koiraurheilu ovat vieneet mennessään. Kaisa viihtyy vapaa-ajallaan perheen, liikunnan, koirien, luonnon ja hyvän ruoan parissa.
Tiesitkö tämän? Kaisa vihaa valkosipulia yli kaiken.
Olli
Jylhä on kotoisin Vuokatista. Hän ryhtyi valmentajaksi omien urheilukokemusten innoittamana; Olli halusi valmentajaksi, joka osaisi opettaa, miksi ja miten asioita tehdään oikein. Olli kokeili muiden mukana pesäpalloa Sotkamossa, mutta jääkiekko oli se, mikä vei pojan mennessään. Olli opiskeli Rovaniemen ammattikorkeakoulussa valmentajaksi ja pääsi siellä tutustumaan eri lajien fysiikka- ja psyykkiseen valmennukseen, erityisesti lentopallon, painonnoston ja jääkiekon parissa. Hän työskenteli jääkiekon valmentajana muutaman vuoden ajan, mutta huomasi, ettei jäähalli ollut hänen juttunsa. Ollin paras muisto valmentajauralta on junioreiden MM-kisat Siperiassa. Se oli ainutlaatuinen
kokemus ja koko porukka oli tiivis sekä motivoitunut. Matkan varrella oli kovia takaiskuja, mutta niistä noustiin yhdessä.
Valmentajana Ollia motivoi halu auttaa urheilijoita. Hän haluaa jakaa tietoja ja taitoja, jotka auttavat urheilijoita kasvamaan ja kehittymään. Hyvällä valmentajalla on monipuolinen osaaminen ja kyky auttaa urheilijoita keskittymään omaan kehitykseensä. Onnistunut valmennus merkitsee sitä, että urheilija ymmärtää omat vahvuutensa ja kehityskohdat ja pystyy työskentelemään niiden parissa. Ollin mielestä parasta valmentamisessa on kokea urheilijoiden onnistumiset ja oivallukset ja se, kun urheilija innostuu jostain ja antaa kaikkensa asialle tullakseen
paremmaksi. Hän odottaa urheilijoilta uhrauksia, kuten helpon huvittelun sivuuttamista ja terveitä yöunia. Ollin terveiset urheilijoille:
– Urheilijoita haluan muistuttaa, että urheilu-ura on ainutlaatuinen kokemus mikä antaa paljon osaamista elämän kaikille osa-alueille. Kuusamon keikka kestää yleensä neljä vuotta, mikä on pieni pätkä elämässä, mutta merkittävä suunnannäyttäjä mihin urheilu-ura lähtee. Muistakaa ottaa kaikki irti mitä systeemistä saatte! Aina ei voi voittaa, mutta aina voi koittaa. Vapaa-ajan viettäminen luonnossa on Ollille tärkeää ja se on paras tapa rentoutua. Olli paljastaa myös, että hän asuu asuntovaunussa. Ollin motto: Antaessasi kaikkesi, voitat aina jotain.
Vastuualue:
Jonathan
McPhail is a coach and a Ph.D. student in Sports Sciences from the United Kingdom. He grew up in Vanuatu, in the South Pacific. Jonathan has over 15 years of coaching experience and holds a Master’s degree in Sports Science. His most cherished memories from his coaching career are the friendships he has formed and the positive impact he has made, which often extends beyond the realm of sports and into various aspects of life.
He also had the opportunity to be a part of the Beijing Olympics, an experience he describes as remarkable, especially considering the
challenges faced during the preparation and the years of work put into developing athletes and coaches.
Jonathan finds Sport Science and understanding performance from various perspectives incredibly fascinating. He describes the best part of coaching as the merging of science with practical experience, the progression of knowledge, and collaboration with good people. He is a curious, self-aware, and patient coach. Jonathan believes that decision-making skills, knowledge, appropriate problem-solving, and the ability to understand context make a good coach. Communication and having a strong
Vastuualue: Yleisvalmennus
Reijo
Jokinen on kuusamolainen valmennuksen moniosaaja. Hän on toiminut valmentajana monissa eri lajeissa yli 50 vuoden ajan ja hoitanut erilaisia koulutustehtäviä. Pitkään valmennusuraan mahtuu myös runsaasti erilaisia koulutuksia, mukaan lukien A-valmentajatutkinto ja liittovalmentajakurssit. Reijolle valmennusuran merkittäviä muistoja ja kokemuksia ovat oman tyttären SM-mitalit, naisten lentopallon Suomen Cupin mestaruus ja Suomen
mestaruus sekä valmentaminen yleisurheilun arvokisoissa. Reijolla on pitkä kokemus ja hän on monipuolinen valmentaja. Valmentajana hän korostaa tiedon ja kokemuksen jakamisen merkitystä ja pyrkii tarjoamaan nuorille urheilijoille arvokkaita neuvoja. Reijon valmennusfilosofiaan kuuluvat avoimuus, reilu peli sekä yhteistyö. Reijo antaa tiiviit ohjeet urheilijoille: – Keskity tekemiseen, turhat touhut pois. Aina voi oppia uutta, tekemällä oppii.
support network are also instrumental. He believes that consistently developing and maintaining an athlete’s performance is more impressive than holding a fancy title.
Regarding his own athletic background, Jonathan’s sport was football, and he has many fond memories from his time in the sport. He learned cross-country skiing last year, which was a delightful experience. In his free time, Jonathan enjoys spending time with friends and family, staying at the cottage, traveling, staying fit, listening to music, and savoring a good cup of co ee.
Toistoja, toistoja!
Reijo on myös itse kokenut kilpaurheilija, hän on kilpaillut alppihiihdossa, yleisurheilussa ja ralliautoilussa. Hän on saavuttanut menestystä alppihiihdossa ja yleisurheilussa sekä toiminut kartturina rallin junioreiden SM-osakilpailussa.
Vapaa-aikanaan Reijo nauttii liikunnasta eri muodoissaan sekä mökkeilystä ja penkkiurheilusta. Reijon motto: Aina pitää pystyä tekemään spagaatti.
Vastuualue: Tuki- ja liikuntaelinvammojen ennaltaehkäisy ja kuntoutus Instagram: fysiomaa
AnttiMaaninka on Vuokatti-Ruka urheiluakatemian fysioterapeutti. Hän on kotoisin Iisalmesta. Fysioterapian pariin hän ajautui omien urheiluvammojen kautta. Antti opiskeli fysioterapeutiksi
Savonlinnassa ja valmistui vuonna 2006. Lisäksi hän on suorittanut OMT-fysioterapian erikoistumiskoulutuksen, joka syvensi hänen osaamistaan tuki- ja liikuntaelinten vaivojen tutkimisessa ja hoidossa. Antin mielestä valmentamisessa on parasta, kun näkee urheilijoiden kehittyvän. Hänelle tärkeitä arvoja ovat turvallinen ilmapiiri, vuoropuhelu
urheilijan kanssa, urheiluun heittäytyminen ja rehellisyys. Valmentajana Antti pyrkii olemaan helposti lähestyttävä ja luomaan harjoituksiin positiivisen ja kannustavan ilmapiirin. Hän kertoo odotuksistaan:
– Odotan urheilijoilta sitoutumista harjoitteluun, omien rajojen hakemista ja nuorena/ urheilijana kasvamista sekä kehittymistä.
Nuorempana Antti harrasti monia eri lajeja kuten jalkapalloa, jääkiekkoa, koripalloa ja yleisurheilua. Pääpaino oli kuitenkin jääkiekossa, jossa hän pelasi muutaman kauden Mestiksessä. Hänen parhaim-
mat urheilumuistonsa liittyvät sarjanousuihin, pukukoppielämään ja upeisiin pelikavereihin. Urheilu opetti hänelle myös määrätietoista harjoittelua ja sen tuomat mahdollisuudet.
Vapaa-ajallaan Antti nauttii monipuolisesta liikunnasta perheensä kanssa. Hänelle parhaita rentoutumiskeinoja ovat luonnossa liikkuminen ja mökkeily.
Tiesitkö tämän? Vaikka Antti on lupsakka savolainen, hänen isän puolen suvulla on juuret Posiolla.
• puiden kaato
• kannonjyrsintä
• hoitoleikkaus
• kasvien istutus
• kuntoarvio
• maisemasuunnittelu
www.lehtoranta.pro
Puh. hinta Kiinteän puhelinverkon liittymästä soitettu puhelu 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min
Matkapuhelinverkon liittymästä soitettu puhelu 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min
Hyvin imeytyvät rasvahapot vähentävät kipua aiheuttavaa tulehdusreaktiota, kun kyseessä on:
• Urheilu- ja liikuntavammat
• Nivelkipu ja tuki- ja liikuntaelimistön vammat ja kipu
• Nivelrikko
APTEEKISTA
Tutustu meihin ja myymälöihimme nettisivuillamme
OMEGALTA KOTIMAISET KIINTOKALUSTEET YLI 25VUODEN KOKEMUKSELLA KAIKKIIN KODIN TILOIHIN!
Aina ilmainen suunnittelu
Toimitamme kalusteet kaikkialle Suomeen!
Myös etäsuunnittelu!
