Hinta 5,50 €
Ihmisoikeuksien puolesta.
1/2016
LÄHTIJÄT Yli 400 000 nepalilaista lähtee vuosittain töihin ulkomaille. Osa heistä ei koskaan palaa.
Desert Dancer • Ihmisoikeuskeskuksen johtaja Rautio • Palestiinalainen hedelmätarhuri
Ihmisoikeuksien puolesta.
1 / 2016
Minna Mäkipää
Tässä numerossa
9
Entistä kimurantimpi perheenyhdistäminen Suomi kilpailee muiden EU-maiden kanssa siitä, miten olla vähemmän houkutteleva maa turvapaikanhakijoille. Yksi taktiikka on kiristää perheenyhdistämisen ehtoja.
28
Terrorismia vai sotarikos? Vakavista kansainvälisistä rikoksista käytävät oikeusprosessit ovat vielä harvinaisia Suomessa. Suurlähettiläs Marja Lehto ja oikeudellinen neuvonantaja Jani Leino keskustelevat kv-oikeuden koukeroista.
3 5 6 8 12 16 17 25 27 31 32 33 34 35
Tekijät: Lämpimät huopikkaat Pääkirjoitus: Inhimillistä historiankirjoitusta Lyhyesti: Ranskan poikkeustilatoimet traumatisoivat Uskalla kysyä! Onko fb-klikkaus ihmisoikeustyötä? Henkilö: Sirpa Rautio on ihmisoikeustyön konkari Kolumni: Naistenpäivänä juhlitaan naisia... Reportaasi: Nepalin sadattuhannet vierastyöläiset Asiaa: Amnestyn vuosiraportti ilmestyi Matkalla: Hedelmätarhassa Kulttuuri: Iranissa ei saa tanssia Aktivisti: Hae NYCiin! Toimi! Mira Luoti esiintyy naistenpäivänä Kolumni: Hallintoa ja uudistuksia Menot: ”Africa on the Move”
Tekijät.
Miksi juuri ihmisoikeudet, Aishi Zidan? ”Ihmisoikeudet ovat se vähimmäispohja, joka meillä kaikilla pitäisi olla ihmisarvoisen elämän rakentamiseksi. Minulle ihmisoikeuksien puolustaminen on hyvin henkilökohtaista, sillä oma isäni joutui poliittisista syistä vankilaan teini-ikäisenä. Se kokemus on jättänyt häneen niin syvät arvet, ettemme oikeastaan vieläkään ole voineet puhua hänen vankila-ajoistaan. Yhdenkään ihmisen ei pitäisi joutua kantamaan sellaisia arpia.”
Miltä ihmisoikeudet näyttävät, Aleksi Jalonen? ”Graafisen suunnittelijan työssä tulee tahtomattaankin hyvin tietoiseksi siitä, kuinka rakennettua ja tuotettua visuaalisuus aina on. Ihmisoikeudetkin näyttävät ennen kaikkea siltä, miltä me laitamme ne näyttämään. Ehkä tärkeintä ihmisoikeusteemojen visualisoinnissa on pyrkiä tuomaan aiheet lähelle lukijaa, ettei unohdu se, että kaukaiset tapahtumat koskettavat myös meitä, ja että suuriinkiin asioihin voi vaikuttaa.”
Mistä tietää, että kevät on tullut? ”Kevät on tullut, kun aurinko pääsee viimeinkin paistamaan ja ihmiset näyttävät iloisemmilta.”
Mämmi vai suklaamuna? ”Mieluiten molempia.” Jalonen on Amnesty-lehden AD.
Zidan on Amnestyn Suomen osaston tiedottaja ja lehden toimitussihteeri.
PÄÄTOIMITTAJA Suvi Reijonen TOIMITUSSIHTEERIT Marie Kajava & Aishi Zidan ULKOASU & TAITTO Aleksi Jalonen PAINO Lehtisepät Oy, Jyväskylä JULKAISIJA Amnesty International Suomen osasto ry. Kultti ry:n jäsen. JOUKKOJULKAISU ISSN 1458-3879 Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy 2.6.2016. Aineistot viimeistään 11.5.2016.
Lehti ei vastaa toimitukseen lähetetystä aineistosta, jonka julkaisusta ei ole sovittu etukäteen. Kirjoituksissa esiintyvät mielipiteet eivät ole Amnestyn virallisia kannanottoja. TOIMITUSKUNTA Anna Autio, Anu-Elina Ervasti, Reetta Haarajoki, Satu Helin, Hanna-Kaisa Hämäläinen, Noora Jussila, Jaakko Kaartinen, Evelin Kask, Kirre Koivunen, Teemu Kuusimurto, Nina Lindberg, Iina Lindeman, Anni Lindgren, Kirsi Pere, Alexandra Peth, Juha Peurala, Miikka Pirinen, Roni Rekomaa, Heidi Rostén, Paula Sundell, Katja Tähjä, Veera Vehkasalo, Kaisa Viitanen, Jarkko Virtanen, Mari Waegelein, Timo Wright
3
Matkustit Nepaliin, mitä jäi erityisesti mieleesi, Anna Tervahartiala? ”Ihmisten kokemus siitä, ettei valtion johto aja nepalilaisten asiaa ja että virallisiin rakenteisiin ei ole luottaminen. Vaikka korruptio on sanana abstrakti, se on konkreettinen osa jokaisen nepalilaisen päivittäistä arkea.” Mitä ihmisoikeudet merkitsevät? ”Sopimusta, jossa niin yksilöt kuin yhteisöt tunnustavat toisensa yhdenvertaisiksi. Ihmisoikeudet ovat kestävän yhdessäelon selkäranka.” Talvi- vai kumisaappaat? ”Talvisaappaat. Kun pakkanen sai Suomesta otteen, palelin ja kiroilin viikon, kunnes kaivoin vinttikomerosta vanhat huopikkaat. Vaikka ulkona oli kylmä, varpaani pysyivät lämpiminä.” Tervahartiala on vapaa valokuvaaja. Hän kuvasi Amnesty-lehteen reportaasin nepalilaisista vierastyöläisistä.
KIRJOITTAJAT Anu-Elina Ervasti, Reetta Haarajoki, Marie Kajava, Satu Lidman, Iina Lindeman, Jukka Muhonen, Suvi Reijonen, Anna Saraste, Heli Sariola, Veera Vehkasalo, Kaisa Viitanen, Markus Viljasalo, Aishi Zidan KUVAAJAT/KUVITTAJAT Tomi Asikainen, Aleksi Jalonen, Emmi Jormalainen, Minna Mäkipää, Roni Rekomaa, Heikki Rönkkö, Anna Tervahartiala, Mari Waegelein, Elina Warsta OIKOLUKU Meri Haikarainen KANSIKUVA Anna Tervahartiala
TAKAKANSI Emmi Jormalainen Amnesty-lehti tehdään pääosin vapaaehtoisvoimin. Lehden avustajat ovat alan ammattilaisia. Juttutarjoukset ja palautteet: marie.kajava@amnesty.fi aishi.zidan@amnesty.fi Amnesty International Suomen osasto ry Hietaniemenkatu 7A 00100 Helsinki Puh. 09 5860 440 amnesty@amnesty.fi
Maailma kylässä -festivaali
28.–29.5.2016 | La 11–20 Su 11–18
Vapaa pääsy!
VITTORIO CATTI
Kaisaniemen puisto & Rautatientori, Helsinki
Oikeudenmukaisen maailman puolesta
Bombino (NER) Sunnuntaina 29.5.
Toistasataa elämystä | Taidetta ja toimintaa | Satoja kansalaisjärjestöjä | Kymmeniä katukeittiöitä | maailmakylassa.fi | #maailmakylassa Pääpartnerit:
Tapahtuman järjestää:
Tapahtumaa tukevat: Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Helsingin kulttuurikeskus
Pääkirjoitus.
Inhimillistä historiankirjoitusta Human historieskrivning ”EUROOPAN JOHTAJAT. Älkää mietti
kö kannatuslukujanne. Miettikää histo riankirjoja.” Näillä sanoilla Amnesty kampanjoi tammikuun lopun EU-ministerikokouk sen alla. Erityisesti Eurooppaan vanhempiensa kanssa pakenevien lasten hätä on sellaista uutiskuvastoa, joka ei jätä rauhaan. Eurooppa on tähän mennessä epäon nistunut pakolaiskriisin ratkaisussa. Amnestyn tehtävänä on tarjota ratkaisuja päätöksentekijöille sekä painostaa heitä tekemään ihmisoikeuksia kunnioittavia päätöksiä. Päättäjien vallassa on, tuleeko pakolaisten kärsimykses tä ”uusi normaali” eli asia, jolla ei ole uutisarvoa tai some- kohuun tarvittavaa shokeeraavuutta. ME VALMISTELEMME Amnestyssa syksyllä alkavaa glo
baalia kampanjaa pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden oikeuksien takaamiseksi. Ha luamme tarjota tavallisille ihmi sille tehokkaat keinot ja kanavat pakolaisten tilanteen helpotta miseksi. Vaadimme turvallisia, laillisia reittejä pakolaisille sekä tehokkaita ja oikeudenmukaisia turvapaikkaprosesseja. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan vastikään julkaisemassa kyselyssä 48 prosenttia suomalaisista kertoi suhtautuvansa kieltei sesti turvapaikanhakijoiden määrän kasvuun. Siksi ei ole yllättävää, että kannatusluvuistaan kiinnostuneet polii tikot suunnittelevat uusia kiristyksiä: turvapaikanhaki ja voisi esimerkiksi jatkossa saada turvapaikkapäätöstä edeltävää oikeusapua vain erityisen painavista syistä. Tä mä voi johtaa siihen, että esimerkiksi kidutuksen uhri jää prosessissa tunnistamatta ja ilman suojelua.
”EUROPAS LEDARE. Tänk inte på era opinionssiffror.
Tänk på historieböckerna.” Med dessa ord kampanjade Amnesty inför mötet av EU:s ministerråd i slutet av januari. Bilderna av framför allt barn som tillsammans med sina föräldrar i nöd flyr till Europa lämnar en inte i fred. Hittills har Europa misslyckats med att lösa flyktingkrisen. Am nestys uppgift är att erbjuda lösningar åt beslutsfattarna samt att trycka på så att de fattar beslut som respekterar de mänskliga rättigheterna. Beslutsfattarna har makten att bestämma om flyktin garnas lidande blir ”ett nytt normalt” – en sak som saknar nyhetsvärde och som inte är chockerande nog för att ska pa en storm på sociala medier.
VI PÅ AMNESTY förbereder höstens globala kampanj
för att trygga flyktingars och asylsökandes rättigheter. Vi vill erbjuda vanliga människor effektiva sätt och kanaler för påverkan. Vi kräver tryg ga, lagliga rutter för flyktin gar samt effektiva och rättvisa asylprocesser. I en ny studie från Plane ringskommissionen för för svarsinformation sade 48 procent av finländarna att de ställer sig negativt till en ök ning av antalet asylsökande. Därför är det inte förvånan de att politiker som tänker på sina opinionssiffror plane rar nya åtstramningar. I fortsättningen kan en asylsökande till exempel endast få rättshjälp före asylbeslut av särskilt vägande skäl. Det kan till exempel leda till att tortyroffer inte känns igen och inte får skydd.
Ilman omaa perhettä eläminen tekee kotoutumisesta hankalaa.
AIKOMUS TIUKENTAA perheenyhdistämisiä entises
tään evää oikeuden perhe-elämään lukuisilta turvapai kan saaneilta ihmisiltä. Ilman omaa perhettä eläminen te kee kotoutumisesta hankalaa ja koettelee mielenterveyttä. Meillä on myös mahdollisuus kohdella tänne tulijoita ihmisarvoisesti ja inhimillisesti – siis kirjoittaa sellaista historiaa, josta voimme olla ylpeitä. Jokainen tukijamme saa pyynnön osallistua kotimaan vaikuttamiskampan jointiin.
AVSIKTEN ATT INSKRÄNKA rätten till familjeåterföre
ning fråntar rätten till ett familjeliv från många männis kor som fått asyl. Att leva utan sin familj gör integrationen svår och sätter den mentala hälsan på prov. Det är också möjligt att behandla de människor som kommer hit värdigt och humant – alltså skriva en histo ria som vi kan vara stolta över. Alla människor som stöder Amnesty kommer att få en förfrågan att delta i våra nationella påverkanskampanjer.
Suvi Reijonen Kirjoittaja on Amnestyn Suomen osaston viestintäpäällikkö.
VAPAALLA 1. Katso Yle Teeman musiikkidokumentteja sunnuntai-iltaisin kello 21. Janis Joplinin elämästä kertova uusi elokuva on vuorossa 27.3. 2. Nauti Paolo Sorrentinon Youth-elokuvasta, joka on kaunis ja ruma, mutta enemmän kaunis. 3. Naura Jäitä hattuun -komediasarjalle. Jos kaipaat Seinfeldia, pidät tästä.
5
Lyhyesti.
6
Asiaa ihmisoikeuksista eri puolilta maailmaa
Tekstit Marie Kajava ja Aishi Zidan
Suomi & Amnestyn vuosiraportti 2015
Ranskan poikkeustilatoimet traumatisoineet satoja RANSKA. Pohjois-Ranskassa asuva Marc istui olohuoneessaan illalla 17. marraskuuta, kun ovikello soi. Joku alkoi potkia ja hakata ovea niin, että Marcin viimeisillään raskaana oleva vaimo ja 10-vuotias poika heräsivät. Pelästynyt perhe soitti poliisille ja piiloutui kylpyhuoneeseen. ”He sanoivat olevansa poliiseja, mutta en uskonut heitä”, Marc kuvaili Amnestylle myöhemmin. ”Kun avasin kylpyhuoneen oven, he löivät minua kasvoihin ja laittoivat minulle ja vaimolleni käsiraudat.” MARCIN KOTIIN tehty ratsia on yksi yli 3 200 etsinnästä, joita Ranskassa on tehty Pariisin terrori-iskujen jälkeen. Kotien lisäksi poliisiratsioita on tehty liikehuoneistoihin ja moskeijoihin. Amnestyn helmikuussa julkaiseman selvityksen mukaan poikkeustilalain nojalla tehdyt toimet ovat traumatisoineet satoja ihmisiä. Selvitystä varten haastateltiin 60 ihmistä. Monille heistä ei ollut kerrottu, miksi heihin oli kohdistettu kovia toimia. Muutamat olivat menettä-
neet työnsä leimautumisen vuoksi. Ranska julisti poikkeustilan 13. marraskuuta tapahtuneen Pariisin terrori-iskun vuoksi. Iskussa kuoli 130 ihmistä. Selvityksessä todetaan, että poikkeustilan julistaminen oli näissä olosuhteissa ymmärrettävää. POIKKEUSTILA ANTAA sisäministeriölle ja poliisille tavallista laajemmat valtuudet. Esimerkiksi julkisia kokoontumisia voidaan rajoittaa eikä kotietsintöihin tarvita oikeuden lupaa, kuten tavallisissa olosuhteissa. Selvityksen mukaan poikkeustilan nojalla esimerkiksi kotietsintöjä on tehty liian laajamittaisesti ja umpimähkäisesti. Myöskään Marcin kotiin tehdyn etsinnän seurauksena ei aloitettu minkäänlaista rikostutkintaa. Monet etsintöjen kohteeksi joutuneet muslimit kokivat joutuneensa epäillyiksi uskontonsa vuoksi. Poikkeustilan oli määrä päättyä 26. helmikuuta, mutta Ranska päätti jatkaa sitä kolmella kuukaudella.
+ Lasten säilöönottoa rajoitettiin hieman. Kesällä voimaan astuneen lain mukaan yksin Suomessa o levia, alle 15-vuotiaita lapsia ei voi laittaa enää säilöön, vaikka heidät oltaisiin poistamassa maasta. + Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan vastainen yleissopimus eli Istanbulin sopimus astui voimaan Suomessa elokuussa.
- Lasten säilöönottoa ei kielletty kokonaan. Ilman huoltajaa Suomessa olevat 15–17-vuotiaat lapset voidaan yhä ottaa säilöön maasta poistettaessa 72 tunniksi, ja säilöönottoa voidaan jatkaa edelleen 72 tunnilla. Lapsiperheet voidaan ottaa säilöön, jos muita vaihtoehtoja ei ole. - Monet Istanbulin sopimuksen edellyttämät toimet ovat toteuttamatta. Suomessa ei ole esimerkiksi riittävästi turvakotipaikkoja eikä ympäri vuorokauden toimivaa auttavaa puhelinta väkivallan uhreille. - Suomen translaki sai nuhteita. Jos transihminen haluaa muuttaa henkilötodistuksen sukupuolimerkinnän sukupuoli-identiteettiään vastaavaksi, häneltä vaaditaan mm. todistusta lisääntymiskyvyttömyydestä sekä lääketieteellistä selvitystä.
7
Sanni Seppo
SUOMI. Muun muassa Länsi-Sahara ja sahrawien arkinen elämä ovat esillä Poliittisen valokuvan festivaalin päänäyttelyssä. Näyttelyn teemana on kotimaa, ja se pohtii, miten valokuvilla rakennetaan yhteenkuuluvuuden mutta myös ulossulkemisen ja ennakkoluulojen merkityksiä. Poliittisen valokuvan festivaalin näyttely Kotimaa – Homenland on avoinna 30.4. asti Helsingissä Suomen valokuvataiteen museolla.
Yksin jääneitä naisia ahdistellaan Libanonissa LIBANON. Syyrialaiset ja palestiinalaiset pakolaisnaiset altistuvat hyväksikäytölle Libanonissa, Amnestyn helmikuussa julkaisema raportti kertoo. Naiset kokevat ahdistelua esimerkiksi poliisien, työnantajien sekä viranomaisten taholta. Syyrian konfliktin alkamisesta tulee maaliskuussa kuluneeksi viisi vuotta. Tänä aikana Syyrian pieni naapurimaa on vastaanottanut yli miljoona pakolaista Syyriasta. Libanonin asukkaista neljännes on tällä hetkellä syyrialaisia. Pakolaiskriisi on venyttänyt köyhän Libanonin palvelut ja resurssit äärirajoilleen. Viime vuonna Libanon
vaikeutti huomattavasti syyrialaisten pakolaisten mahdollisuuksia uusia oleskelulupiaan. Ilman oleskelu lupaa pakolaiset ovat haavoittuvassa asemassa, sillä he eivät uskalla ilmoittaa hyväksikäytöstä tai rikoksista poliisille. Erityisen haavoittuvassa asemassa raportin mukaan ovat perheen elättäjinä toimivat naiset. Naiset elättävät viidesosaa syyrialaisista pakolaisperheistä Libanonissa. Monet naisista ovat leskiä – heidän miehensä ovat saattaneet kadota, lähteä Eurooppaan tai joutua pidätetyiksi Syyriassa. Yli 70 prosenttia syyrialaisperheistä elää köyhyys-
rajan alapuolella Libanonissa. Useat pakolaisnaiset kertoivat, että miehet olivat ehdottaneet heille esimerkiksi seksiä rahallisen tai muun auttamisen vastineena. YK:n ohjelmat syyrialaisten pakolaisten auttamiseksi ovat olleet jatkuvasti alirahoitettuja. Amnestyn raportissa vedotaankin kansainväliseen yhteisöön, jotta syyrialaisten pakolaisten auttamiseen osoitettaisiin enemmän varoja. Amnesty kehottaa uudelleensijoittamaan pakolaisia vauraampiin maihin kiintiöpakolaisina. Libanonilta toivotaan helpotuksia viisumien uusimisessa.
8
Yli
2,5
MILJOONAA ihmisoikeustekoa tehtiin eri puolilla maailmaa vuoden 2015 joulukuussa Amnestyn Kirjeitä vapaudelle -kampanjan aikana. Suomessa kirjoitettiin yli 60 000 vetoomusta vaarassa olevien ihmisten puolesta. Kansainvälinen kirjemaraton on yksi maailman suurimmista ihmisoikeustapahtumista.
Luxemburgin pankeille risuja asekaupan kitkemisessä LUXEMBURG. Luxemburg on epäonnistunut kitkemään pankkitoiminnan, joka on yhteydessä laittomaan ja ihmisoikeusloukkauksiin johtavaan asekauppaan. Ainoan poikkeuksen muodostavat rypälepommien käyttöön ja terrorismiin liitetty asekauppa, joita valtio on onnistunut hillitsemään. Luxemburgin pankit ovat kytkeytyneet kiellettyjen aseiden kauppaan sekä aseisiin, joita käytetään kansainvälistä oikeutta uhmaaviin rikoksiin ja vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin. Amnestyn julkaisema Banks, arms and human rights violations -raportti tutkii erityisesti pankkitoimintaa Luxemburgissa, mutta löydökset ja suositukset koskevat myös muita EU-valtioita ja laajemmin maailmaa. Tutkimus osoittaa myös läpinäkyvyyden puutteet asekauppaa koskevissa rahoitusalan käytännöissä. Vain kaksi seitsemästä Luxemburgin pääpankista paljasti Amnestylle rahoitus- ja sijoitustietonsa koskien asekauppaa. Riittämätön ja vajavainen sääntely sekä käytännöt johtavat siihen, että pankkien ja asekaupan välisiä kytköksiä on vaikea tunnistaa ja pysäyttää. Pankit osallistuvat erilaisten aseiden tuotannon ja kuljetuksen rahoittamiseen. Amnestyn tutkimus osoittaa, ettei pankeilla ole ymmärrystä velvollisuuksista eikä vastuista ihmisoikeuksien toteutumiseksi. Vaikka valtio ei ole toimeenpannut kansainvälisiä velvoitteitaan, luxemburgilaisten pankkien olisi mukauduttava kansainvälisiin normeihin ja kunnioitettava ihmisoikeuksia. ”Rahoitus ja sijoittaminen eivät ole neutraaleja toimia. Ne muovaavat ja johtavat taloudellista toimintaa. Pankeilla ja muilla rahoituslaitoksilla on keskeinen rooli aseiden valmistamisen, kuljetusten ja käytön pysäyttämisessä”, Amnestyn Luxemburgin osaston johtaja David Pereira sanoo. ”Puutteellinen valtiollinen lainsäädäntö ei anna anteeksi Luxemburgin rahoitussektorin epäonnistumista asekaupan rahoittamiseen liittyvien käytäntöjen kitkemisessä.”
Uskalla kysyä! Onko Facebook-klikkaus ihmisoikeustyötä, verkkotuottaja Perttu Iso-Markku? ”TOKI ON! Ei ole kovin hedelmällistä erottaa verkkoaktivismia ja muuta aktivismia toisistaan. Verkkoelämä on elämää sekin, ja verkkoaktivismi on aktivismia. Hyvällä ihmisoikeusaktivistilla on rohkeutta toimia vääryyttä vastaan niin Facebookissa kuin muuallakin. Verkossa klikkaus on osoitus tuesta ja esimerkiksi auttaa tuomaan julkisuutta ihmis oikeusasioille. Uudet ihmiset voivat löytää ihmisoikeustyön ja viesti leviää. Kun meitä ihmisoikeusaktivisteja on paljon, asiat etenevät.”
Miten ihmisoikeustyötä tehdään sosiaalisessa mediassa eli somessa? ”Amnestyn työssä etenkin Facebook on hyvin käytetty ja seurattu. Se on tärkeä väline kampanjoinnissa ja vetoomusten levittämisessä, kun aiheille pitää saada huomiota no peasti ja laajasti. Ihmisoikeusviestinnässä asiat nousevat usein esiin vasta, kun oikeuksia loukataan. Tätä yritämme tasapainottaa nostamalla esiin myös onnistumisia eri puolilta maailmaa. Somessa positiiviset ja visuaaliset viestit leviävät parhaiten ja tavoittavat uusia ihmisiä. Nykyisin puheenaiheet voivat lähteä liikkeelle sosiaalisesta mediasta ja päätyä niin
sanottuihin perinteisiin medioihin. Somessa myös käydään paljon keskustelua, jota ei kannata jättää huomiotta: niissä muokataan koko yhteiskunnallisen keskustelun agendaa ja ilmapiiriä Suomessa sekä muualla maailmassa. Esimerkiksi kun eräs kansanedustajamme sanoi, etteivät ihmisoikeudet kuulu kaikille, osallistuimme somessa keskusteluun korostamalla, että kyllä kuuluvat!” Kuinka sitoutuneita someaktivistit ovat? ”Sitoutuminen somessa on samanlaista kuin muussakin elämässä. Joidenkin tutkimusten mukaan verkossa aktiiviset ihmiset ovat hyvin todennäköisesti aktivoituneita muuallakin ja toisin päin. Eli ajatus ihmisistä, jotka eivät suostu tekemään muuta kuin tykkäämään jostain Facebookissa, ei vaikuta pitävän paikkaansa nykypäivänä. Lisäksi monelle nuorelle verkko on helpoin paikka toimia ihmisoikeusaktivistina asuinpaikasta riippumatta – ja verkosta voi edetä myös muun tyyppiseen toimintaan, mikäli se on mahdollista. Kaikkien ihmisten ei tietenkään tarvitse tehdä sitä ’muuta’ – klikkauksellakin on merkitystä vaikuttamistyössä.” Teksti Veera Vehkasalo
Eli
na
Wa rst a
Nyt.
9
KILPAJUOKSU NIHKEIMMÄN MAINEESTA Suomi tiukentaa perheenyhdistämisen ehtoja, jotta se olisi vähemmän houkutteleva maa turvapaikanhakijoille. Samaan kiristyskilpaan ovat lähteneet monet muutkin EU-maat. JOS TOISSIJAISTA SUOJELUA saava irakilaismies haluaisi tuoda Suomeen vaimonsa ja kaksi lasta, olisi hänellä tulevaisuudessa edessään melkoinen urakka. Hänen olisi saatava kokoon 2 600 euron nettotulot kuukaudessa. Sellaisille ansioille ei moni Suomessa syntynytkään pääse.
Miehen olisi todennäköisesti opeteltava suomea ja ehkä hankittava lisää koulutusta, jotta töitä löytyisi. Tähän kaikkeen kuluu paljon aikaa. Piinallisen paljon aikaa poissa perheen luota. Suomen hallitus julkaisi joulukuussa 2015 listan toimenpiteistä, joilla se yrittää suitsia turvapaikanhakijoiden määrää. Perheenyhdistämi-
sen ehtojen tiukentaminen on yksi niistä keinoista, joilla Suomesta yritetään tehdä vähemmän houkutteleva maa turvapaikanhakijoille. JOS HALLITUKSEN suunnitelma menee läpi eduskunnassa, myös kansainvälistä suojelua saavilta aletaan vaatia tiettyä tulotasoa
10
erheenyhdistämisen ehtona. Pakolaisstatukp sen eli turvapaikan saaneet välttävät toimeentulovaatimuksen, jos he ehtivät laittaa perheenyhdistämishakemuksen vireille kolmessa kuukaudessa. Toissijaista tai tilapäistä suojelua saaneilla tätä kolmen kuukauden aikaikkunaa ei olisi. Toissijaista suojelua saa, jos ei voi osoittaa joutuneensa itse vainon kohteeksi, mutta kotimaan turvallisuustilanne on niin huono, ettei sinne voi palata. Viime vuonna näillä perusteilla suojelua saavien joukossa oli muun muassa irakilaisia, somalialaisia, afganistanilaisia ja syyrialaisia. Useat järjestöt ovat arvostelleet suunnitelmaa, sillä se tekee perheenyhdistämisen käytännössä mahdottomaksi monille. Kansainvälistä suojelua saaneet työllistyvät usein matalapalkka-aloille, eivätkä kaikki kykene käymään töissä. Amnestyn oikeudellisen asiantuntijan Susanna Mehtosen mukaan kiristyksestä kärsivät eniten ne, jotka ovat jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa, eli esimerkiksi vanhukset, naiset, lapset ja kidutetut ihmiset, jotka eivät voi fyysisten tai psyykkisten vammojen vuoksi tehdä töitä. ”Tai ainakaan sellaista työtä, josta he saisivat riittävästi palkkaa. Jos sinulla on rahaa, niin saat perheesi tänne. Jos ei ole, niin et saa. Siitä tässä on kysymys”, Mehtonen sanoo. Lakiluonnos perheenyhdistämisestä on menossa eduskunnan käsiteltäväksi keväällä. Muun muassa Amnestyn Suomen osasto, Suomen Pakolaisapu, Pakolaisneuvonta ja Kirkon Ulkomaanapu ovat kampanjoineet sen puolesta, että hallitus luopuisi perheenyhdistämiseen kohdistuvista kiristyksistä. SISÄMINISTERIÖN lakiluonnoksessa lausutaan melko suoraan muutosten tavoite. Suomesta halutaan tehdä vähemmän houkutteleva kohdemaa turvapaikanhakijoille. ”Tavoitteena on karsia perheenyhdistämistä koskevasta lainsäädännöstä sellaisia vetotekijöitä, joiden pohjalta Suomi näyttäytyisi muita Pohjois- ja EU-maita houkuttelevampana turvapaikanhakumaana”, luonnoksessa muotoillaan. Suomi ei ole kiristystensä kanssa yksin. Kun Euroopan unioni ei ole onnistunut ratkaisemaan yhdessä poikkeuksellista pakolaistilannetta, jäsenmaat ovat luisuneet kilpailuun vähiten houkuttelevan maan maineesta. Suomi suunnittelee tiukennuksia EU:n perheenyhdistämisdirektiivin puitteissa. Direktiivin mukaan maat voivat vaatia perheensä Eurooppaan haluavalta muun muassa säännöllisiä tuloja, sairausvakuutusta sekä riittävän kokoista asuntoa. Niitä ei ole pakko vaatia, sillä direktiivi määrää vain vähimmäistason perheenyhdistämistä koskevalle lainsäädännölle. Perheenyhdistämisestä ei saisi siis tehdä vaikeampaa kuin direktiivi määrää, mutta siitä voi tehdä helpompaa. Näin on ollut esimerkiksi Suo-
messa ja Ruotsissa, joissa esimerkiksi toimeentuloedellytystä ei ole vaadittu aiemmin kansainvälistä suojelua saavilta. ”Suomessa on ollut moniin Pohjoismaihin verrattuna paremmat säännökset perheenyhdistämiselle”, Mehtonen toteaa. Nyt käynnissä on kuitenkin kilpajuoksu lähemmäs sallittua minimitasoa. Myös esimerkiksi Ruotsi suunnittelee tekevänsä kiristyksiä perheenyhdistämiseen. Jos turvapaikan saanut ei hakisi kolmessa kuukaudessa perheenyhdistämistä, häneltä vaadittaisiin tiettyjä tuloja myös Ruotsissa. Muuta suojelua saavat eivät olisi Ruotsissa oikeutettuja perheenyhdistämiseen, ennen kuin he saavat pysyvän oleskeluluvan. Silloin he voivat hakea perheenyhdistämistä, mikäli heillä on turvattu toimeentulo. Ruotsin kiristykset on tosin suunniteltu tilapäisiksi. ”Pohjoismaat ja EU-maat vastaavat pakolaiskriisiin laskemalla oman suojelunsa sille tasolle, joka on aikoinaan sovittu EU:ssa absoluuttiseksi vähimmäistasoksi”, Mehtonen sanoo. Mehtonen muistuttaa, että vaikka toimeen-
EU-maat vastaavat pakolaiskriisiin laskemalla suojelun lähelle minimitasoa.
11
tuloedellytys on merkittävä muutos, Suomikaan ei ole vielä ottanut kaikkia direktiivin mahdollistamia kiristyksiä käyttöön. Suomi ei aio vaatia esimerkiksi riittävän kokoista asuntoa perheen yhdistäjiltä. Perussuomalaiset ovat tosin toivoneet, että useampia direktiivin mahdollistamia kiristyksiä otettaisiin käyttöön. Pohjoismaista Tanskan tilanne on erilainen verrattuna Suomeen ja Ruotsiin. Tanskalla on omat ehtonsa EU:n sisä- ja oikeusasioihin, joten sen ei tarvitse soveltaa perheenyhdistämistä koskevaa direktiiviä. Tanska voi siis säätää turvapaikkapolitiikkansa muita EU-maita tiukemmaksi. SUOMEN hallitus perustelee lakiluonnoksessaan perheenyhdistämisen vaikeuttamista myös kotouttamisella. Hallituksen toiveena on se, e ttä toimeentuloedellytys kannustaisi Suomeen muuttaneita työllistymään nopeammin. Järjestöissä huolena on, että tulokset olisivat päinvastaiset. Perheenyhdistämisen katsotaan nimittäin auttavan kotoutumista Suomeen. Kun huoli läheisistä on suuri ja perheen tulevaisuus
epävarma, keskittyminen suomen kielen opiskeluun tai työnhakuun on vaikeaa. ”Tässä unohtuu kokonaan, kuinka tärkeä perhe on ihmiselle kotoutumisen kannalta”, Mehtonen sanoo.
noin kaksi tuhatta. Kiristyksistä huolimatta hakemusten määrä tietenkin nousee lähivuosina, sillä Suomeen on saapunut viime kuukausina poikkeuksellisen paljon turvapaikanhakijoita.
PERHEENYHDISTÄMINEN ei ole helppoa Suomessa nykyiselläkään lainsäädännöllä, ja sitä on vaikeutettu vasta hiljattain. Vuonna 2012 voimaan astui laki, jonka mukaan perheenyhdistämistä voi hakea vain ulkomailla oleva perheenjäsen. Suomessa oleva perheenjäsen ei voi tehdä hakemusta. Hakemus jätetään lähimpään Suomen suurlähetystöön tai edustustoon. Monille se tarkoittaa kallista ja usein vaarallista matkaa naapurimaihin, sillä Suomella ei ole edustustoja Syyrian ja Somalian kaltaisissa konfliktimaissa. Jo tehtyjen kiristysten seurauksena perheenyhdistämisten määrä on laskenut huomattavasti. Kansainvälistä suojelua saaneiden perheen jäsenet ovat viime vuosina jättäneet perheenyhdistämishakemuksia 500–700 vuodessa, kun aiemmin hakemuksia jätettiin vuosittain
LAKILUONNOS perheenyhdistämisestä herätti poliittisen myrskyn helmikuun alkupuolella. Eniten arvostelua aiheutti aikomus laajentaa toimeentuloedellytys koskemaan myös Suomen kansalaisia, jotka haluavat tuoda Suomeen perhettään EU- ja Pohjoismaiden ulkopuolelta. Hallituspuolueista on väläytelty, että Suomen kansalaisia koskevasta toimeentuloedellytyksestä luovuttaisiin. Kansainvälistä suojelua saaneiden osalta samanlaista keskustelua ei ole käyty.
Helmikuun puolivälissä lakiluonnos oli palaamassa lausuntokierrokselta sisäministeriön käsiteltäväksi. Luonnokseen voi tulla muutoksia ennen kevään eduskuntakäsittelyä. Teksti Aishi Zidan Kuvitus Minna Mäkipää
Henkilö.
12
Pieniä voittoja Sirpa Rautiolla on yli 25 vuoden kokemus ihmisoikeus- ja pakolaistyöstä eri puolilla maailmaa. Suomen kiristynyt asenneilmapiiri huolettaa Rautiota, mutta hän näkee viime vuosikymmenten kehityksessä myös paljon hyvää.
KUN VARATUOMARI Sirpa Rautio päätti oikeustieteen
opintonsa 1990-luvun alussa, Euroopan ja maailman poli tiikassa kuohui. Neuvostoliitto romahti ja Suomeen alkoi tulla kiintiöpakolaisten lisäksi turvapaikanhakijoita. Itärajan takaa tulevat junat toivat ihmisiä muun muassa Somaliasta. Julkisessa keskustelussa huolehdittiin ”itärajan pitämisestä” ja ihmeteltiin, miksi turvapaikkaa haluttiin juuri Suomesta. Vastaanottokeskuksiin tehtiin rasistisia hyökkäyksiä. Nykyään, yli 20 vuotta myöhemmin, monet samat tee mat toistuvat uutisissa. Rau tio puolestaan on edennyt Pik kuparlamentissa sijaitsevan Ihmisoikeuskeskuksen johtajak si. Takana on näyttävä kansain välinen ura, mutta Suomeen liit tyvät ja vaikuttavat kysymykset koskettavat Rautiota yhä kaik kein eniten.
j oka oli 1990-luvun alussa yksi Suomen tärkeimmistä ihmis oikeusjärjestöistä. Rautio antoi oikeusapua pakolaisille ja tur vapaikanhakijoille. Samalla ihmisoikeus- ja vaikuttamistyö tulivat tutuksi laajemminkin. Keväällä 1993 Rautio siirtyi Puolaan YK:n pakolaisjärjes tön UNHCR:n palvelukseen. Puolan kautta kulki runsaasti pakolaisia, joista useimmat halusivat Saksaan. YK-työnteki jät tukivat pakolaisia, kouluttivat ammattilaisia ja patisteli vat viranomaisia noudattamaan Geneven pakolaissopimusta. Työtä tehtiin sekä toimistol la että pakolaiskeskuksissa ja -leireillä. Järjestölle oli osoitet tu pramea toimitila kattokruu nuineen Varsovan hienoimmal ta alueelta. ”Hieno toimitila tuntui vähän kornilta, kun ihmiset kävivät siel lä tyhjin käsin pyytämässä apua”, Rautio muistelee. ”Luulen, että se on ikuinen di lemma ihmisoikeus- ja kansainvälisissä tehtävissä. Itse saa hyvää palkkaa ja on ulkomaalaisena paremmassa turvassa kuin paikalliset, kun taas autettavilla ei ole mitään.”
”Suomessa ongelmat ovat paljon pienempiä ja moni olisi ratkaistavissa, jos poliittista tahtoa vain löytyisi.”
SIRPA RAUTIO EI aikoinaan va
linnut alaansa vaurastuakseen, vaan jotta voisi tehdä maail masta oikeudenmukaisemman paikan. Hänen toiveammat tinsa oli tuomari, neutraali oikeuden jakaja. Mieli muuttui kuitenkin opintojen jälkeisessä tuomioistuinharjoittelussa. ”Totesin, ettei se sovi luonteelleni. Liian hidasta ja tylsää”, Rautio muistelee. Toinen käännekohta koski Suomeen vuonna 1990 tehtyjä lentokonekaappauksia. Neuvostoliitosta paenneiden kaappaa jien tapaukset herättivät keskustelua myös poliittisen turva paikan hakemisesta. Kun asianajaja Markku Fredman kom mentoi asiaa televisiossa, hänen esiintymisensä teki Rautioon vaikutuksen: jotain sellaista hänkin halusi tehdä! Raution ensimmäisiä työpaikkoja oli Pakolaisneuvonta,
VIELÄ KONKREETTISEMMIN ihmisten hätä tuli iholle, kun
Rautio lähti YK:n ihmisoikeusraportoijan Elisabeth Rehnin kenttäavustajaksi sodan runtelemaan Bosniaan. Rautio vie raili Srebrenican ulkopuolella olevilla kukkuloilla, joilla ser bit olivat kesällä 1995 murhanneet yli 7 000 bosniakkimiestä ja -poikaa. Jotkut kaupungin naisista ja lapsista olivat menet täneet kaikki miespuoliset sukulaisensa. Rautio oppi tunnis tamaan olemuksesta ihmisen, joka on kokenut paljon kärsi mystä ja menetyksiä.
14
”Naisilla oli kuvia ja vetoomuksia kuolleista miehistään ja pojistaan. Ajattelin eräästä aivan valkohiuksisesta naisesta, että hän on varmaan hyvin vanha. Hän olikin suurin piirtein minun ikäiseni”, Rautio kertoo. Rankkoihin kertomuksiin oli otettava ammatillista etäi syyttä. Hieman yllättäen Rautio kertoo, että Suomen ongel mat ovat usein ahdistaneet enemmän kuin konfliktialueiden kauheudet. ”On outoa, miten paljon helpompaa on työskennellä mui den maiden asioiden parissa. Suomessa ongelmat ovat paljon pienempiä ja moni olisi ratkaistavissa, jos poliittista tahtoa vain löytyisi”, Rautio pohtii. TYÖ ON TOISINAAN tuntunut taistelulta tuulimyllyjä vas taan. Raution mukaan pakolaistilanne esimerkiksi Turkin ja Kreikan rajalla oli hälyttävä jo kymmenisen vuotta sitten, kun hän työskenteli Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun neuvonantajana. Kreikka ei kyennyt huolehtimaan suuresta pakolaismäärästä, ja monet ihmiset jäivät täysin heitteille. ”Saatoimme matkustaa keskelle ei mitään ja avata hallin tai parakin oven. Pimeästä alkoi tulla satoja ihmisiä, joilla ei ollut mitään tietoa siitä, missä he olivat”, Rautio muistelee. Hänen mukaansa ongelmaan olisi pitänyt puuttua jo tuol loin. Syyrian sodan myötä kriisi kärjistyi ja yhä useammat jou tuivat lähtemään liikkeelle. Siinä missä Suomeen tuli 90-luvun alussa satoja ja tuhansia turvapaikanhakijoita, viime vuonna puhuttiin jo kymmenistä tuhansista. Muihin EU-maihin ver rattuna määrä ei kuitenkaan ole yletön, Rautio huomauttaa. ”Tämä on ensimmäinen kerta, kun Suomeen tulee merkit tävä määrä turvapaikanhakijoita. Suomi ei ole ottanut enem pää kuin osansa, pikemminkin päinvastoin”, Rautio sanoo. Ongelmaan on Raution mukaan herätty liian myöhään, eikä helppoja tai yksinkertaisia ratkaisuja ole. Joitain lääkkeitä Rautiolla kuitenkin on: hän haluaisi jakaa vastuuta turva paikanhakijoista tehokkaammin vastaanottajamaiden vä lillä, harkitsisi sotaa pakeneville joissain tilanteissa tilapäis tä suojelua ja suuntaisi roimasti enemmän voimavaroja krii sien ratkaisemiseen. ”Vaikka eihän se ole yksin Euroopan käsissä”, hän lisää. IHMISOIKEUSTYÖSSÄ ei jaeta pikavoittoja, vaan saavutuk
set ovat usein pieniä askelia. Suurimpana voittonaan Rau tio muistelee vuonna 2008 Kosovossa alkanutta Eulex-ope raatiota. Rautio johti kahden vuoden ajan oikeusvaltio-operaa tion ihmisoikeus- ja tasa-arvoyksikköä. Hän halusi mukaan vastuuvelvollisuusmekanismin, jonka avulla ihmiset voivat valittaa mahdollisista ihmisoikeusloukkauksista. Kaikkia ehdotus ei miellyttänyt, mutta Rautio sai puskettua sen läpi. ”Se oli ainoa kerta EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittises sa historiassa, kun unionin missioon perustetaan sellainen mekanismi. Siitä olen todella ylpeä”, Rautio kertoo. Pitkällä aikavälillä muutoksia on tapahtunut Suomessakin. Vuonna 2012 Rautio palasi Suomeen Maailmanpankin tehtä vistä Washingtonista, ja hän ilahtui huomatessaan, kuinka
Pakolaistilanne esimerkiksi Turkin ja Kreikan rajalla oli hälyttävä jo kymmenisen vuotta sitten.
15
”Missään muualla ei kunnioiteta lakeja niin paljon kuin Suomessa. Siksi on tärkeää, että lait ja tulkinnat ovat perusja ihmisoikeusmyönteisiä.”
ihmisoikeustyö oli kehittynyt 1990-luvun jälkeen. Suomi oli liittynyt EU:hun ja Euroopan neuvostoon, ja yhä useammal la nuorella oli esimerkiksi opiskelijavaihdossa solmittuja kan sainvälisiä kontakteja. Uusia, ihmisoikeustyötä tekeviä järjestöjä oli syntynyt kuin sieniä sateella. ”Varsinkin HLBTI-aktivismi on kehittynyt hyvin, vaikka translain täydellinen korjaaminen ei vielä ole näköpiirissä. Nuoret aktivistit eivät nykyään voi edes ymmärtää, kuinka paljon 70- ja 80-luvulta on menty eteenpäin”, Rautio iloitsee. SUOMEEN RAUTION houkutteli työ keväällä 2012 toimin
tansa aloittaneen Ihmisoikeuskeskuksen johtajana. Ihmis oikeuskeskus toimii eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian yhteydessä. Toisin kuin oikeusasiamies, se ei käsittele yksit täisiä tapauksia, vaan keskittyy kasvatukseen, koulutukseen, tiedon jakamiseen sekä kansainväliseen ihmisoikeusyhteis työhön. Keskus on tehnyt aloitteita muun muassa ihmisoikeuksien käsittelystä opetussuunnitelmissa. Tällä hetkellä se on mu kana perustamassa tutkimusverkostoa, jonka tavoitteena on saada ihmisoikeustietoa ulos yliopistojen ja tutkimuslaitos ten seinien sisältä. Myös järjestöt ovat pienelle keskukselle kullanarvoisia tiedonlähteitä. Ihmisoikeuskeskus muodostaa Suomen kansallisen ihmis oikeusinstituution yhdessä oikeusasiamiehen ja keskuksen oman ihmisoikeusvaltuuskunnan kanssa. Valtuuskunnas sa kansalaisjärjestöt kohtaavat virallisen Suomen. Siellä is tuu sekä virallisia valvojia, kuten yhdenvertaisuusvaltuutet tu, että laaja kirjo järjestöväkeä. Amnestya valtuuskunnassa edustaa Tiina Valonen. Toimintaa on jarruttanut resurssien puute. Vaikka yksi keskuksen tehtävistä on tiedottaminen, päätoimista tiedot
tajaa ei toistaiseksi ole. Sirpa Rautio iloitsee kuitenkin siitä, että tänä vuonna Ihmisoikeuskeskukseen saadaan neljäs va kituinen työntekijä, vammaisten oikeuksiin keskittyvä asian tuntija. ”Siinä mielessä tuntuu mukavalta, että hyvin pienillä re sursseilla on ollut jatkuvaa kehitystä.” VAIKKA ETEENPÄIN on menty, viime vuosina ilmassa on
ollut myös huolestuttavia kaikuja. Julkisuudessa kuuluu yhä useammin ääniä, joiden mukaan perustuslain takaamat pe rusoikeudet ovat esteenä uudistuksille ja ihmisoikeuksien turvaamisessa on jo menty liian pitkälle. Asenneilmasto on koventunut. Raution mukaan myös säästöpaineet uhkaavat taloudellis ten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumista. Hallitukselta on tullut useita aloitteita ja kannanottoja, joiden valmistelua on arvosteltu hätäiseksi ja perus- ja ihmisoikeus vaikutukset sivuuttavaksi. ”Monet virkamiehet myöntävät, että valmisteluille ei vält tämättä anneta aikaa”, Rautio kertoo. Synkkyyteen hän ei kuitenkaan halua vaipua. Sodan ja köy hyyden kuristamissa valtioissa suomalaisen oikeusvaltion, toimivien instituutioiden ja osaavien virkamiesten arvo on tullut hänelle kirkkaaksi. ”Missään muualla ei kunnioiteta lakeja niin paljon kuin Suomessa. Siksi on tärkeää, että lait ja tulkinnat ovat perusja ihmisoikeusmyönteisiä. Nyt pitäisi välttyä siltä ajattelul ta, että kaikki ulkoa tuleva on pelottavaa”, Rautio muistuttaa. ”Meillä on paljon hyvää, mutta sen ei saa antaa rapautua.” Teksti Anu-Elina Ervasti Kuvat Roni Rekomaa
Kolumni.
16
Naistenpäivänä juhlitaan naisia…
På kvinnodagen firar vi kvinnor…
…MUTTA VUODESSA ON 364 MIESTEN PÄIVÄÄ. Nau
…MEN ÅRET HAR 364 DAGAR FÖR MÄN. Kul vad? Lik
rattaako? Näitä näennäisnokkelia sutkauksia kuulee myös itseään tasa-arvon kannattajina pitäviltä. Naisten ja miesten oikeudet ovat tietenkin yhtä tärkeitä, mutta niihin kytkeytyvät haasteet ovat usein sukupuolittu neita. Esimerkiksi naisiin kohdistuva väkivalta on aina ollut tyypillisesti seksuaalistunutta, ja naisen keho on ollut sekä sanallisten että fyysisten loukkausten kohde. Tähän liittyen on viime aikoina tapahtunut kummia: suomineitojen turvallisuus ja koskemattomuus ovat alka neet kiinnostaa uudella tavalla. Epäilyt turvapaikanhakijoista raiskaajina ovat herät täneet naisten suojelijat sikeästä unestaan. Nyt he käyvät partioimaan kaduille, suoltavat blogeja ja huutavat somes sa. Samaan aikaan väkivallan vastaista ja monikulttuurisuut ta edistävää työtä tekeviä uhkail laan juuri niillä laittomuuksilla, joilta puhtoisiksi esineellistetyt, uhri-statuksella vaiennetut nai set halutaan pelastaa. MISSÄ NÄMÄ jalot ritarit ennen
nande skenbara lustigheter får vi höra också av självut nämnda förespråkare av jämställdhet. Så klart är kvinnors och mäns rättigheter lika viktiga, men de utmaningar som hänger ihop med dem är ofta kön srelaterade. Till exempel har våld mot kvinnor i regel alltid varit sexualiserat, och kvinnans kropp har varit objekt för såväl verbala som fysiska kränkningar. Apropå detta har det hänt märkliga saker på sistone: Finlands mörs säkerhet och integritet har börjat intres sera på ett helt nytt sätt. Misstankarna om våldtäkt mot asylsökande har väckt kvinnoförsvararna ur sin djupa sömn. Nu patrullerar de på gator, skriver bloggar och väsnas på sociala medier. Sam tidigt hotas våldsmotståndare och de som arbetar för mångkul tur med just de olagligheter som man verkar vilja rädda de objek tifierade och med offerstatus för sedda kvinnorna från.
Epäilyt turvapaikanhakijoista raiskaajina ovat herättäneet naisten suojelijat sikeästä unestaan.
piileksivät? Eivät he karauttaneet apuun, kun naiset joutuivat tuttaviensa raiskaamiksi tai väkivallan koh teiksi omissa kodeissaan. Seksuaalisen väkivallan haavoit tavuus yritetään nyt omia rasismin ja naisvihan keppihevo seksi. Yhtäällä vähemmistöryhmiin kohdistuu yleistävien syytösten leima, toisaalla jatkuu ikivanha uhrien syyllis täminen. Tasa-arvo ja väkivallattomuus hyödyttävät kaikkia ih misiä riippumatta oletetusta sukupuolesta, kulttuuritaus tasta tai muusta vastaavasta. Tämä on ihmisoikeuksien ko va ja globaali ydin, jonka on säilyttävä kristallinkirkkaana myös yhteiskunnallisten ja taloudellisten kriisien aikana. MILLÄ ASENTEELLA siis juhlit naistenpäivää? Ulottuu
ko tuo henki koko vuoteesi? Rohkaiskoon muutosvoima, jonka naisasialiike sysäsi ai koinaan liikkeelle, näkemään erilaiset haavoittuvat ryhmät paremmin. Höystettäköön tätä rohkeudella puhua suoraan ja maltilla olla tekemättä liian suorasukaisia johtopäätöksiä ilman tarkempaa tutkimusta. Reseptini on: ihmisoikeudet vuoden kaikkina päivinä!
VAR GÖMDE SIG dessa nobla rid
dare förut? Inte kom de till undsättning då kvinnor blev våldtagna av sina be kanta eller utsatta för våld i sina egna hem. Nu försöker man göra det sexuella våldet till en käpphäst för rasism och kvinno hat. Å ena sidan riktar man generaliserande anklagelser mot minoritetsgrupper, å andra sidan haglar de uråldriga beskyllningarna mot offren. Jämlikhet och frihet från våld gynnar alla människor oberoende av kön, kulturell bakgrund och så vidare. Detta är de mänskliga rättigheternas hårda och globala kärna, som måste bevaras kristallklar även under tider av sam hällelig och ekonomisk kris. MED VILKEN INSTÄLLNING firar du alltså kvinnoda
gen? Kan den andan sträckas ut över hela året? Låt den förändringsanda som i tiden startade kvin nosaksrörelsen uppmuntra oss att se olika sårbara grupper bättre. Låt detta kryddas med modet att tala klarspråk och med besinningen att inte dra förhastade slutsatser utan djupare kunskap. Mitt recept är: mänskliga rättigheter var dag om året!
Satu Lidman Kirjoittaja on väkivaltatutkija ja historioitsija. Kolumnissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä edusta Amnestyn virallista kantaa. Kolumni julkaistaan myös kirjoittajan blogissa vakivaltakulttuurinperinto.blogspot.fi
Reportaasi.
RAHAT TAI HENKI Yli 400 000 nepalilaista lähtee vuosittain Arabian niemimaalle ja Malesiaan töihin. Nepal tarvitsee ulkomailta tulevia rahalähetyksiä, mutta vauraudella on hintansa: vierastyöläisistä osa palaa kotiin ruumisarkussa.
Teksti Anna Saraste Kuvat Anna Tervahartiala
18
Lähtevät Malaysia Airlines 18:20 Kuala Lumpur Oman Air 19:05 Muscat Qatar Airways 19:40 Doha
Rohit Kumar
31-vuotias mies istuu penkillä Kumarin vieressä. Hän ei halua kertoa nimeään, mutta summaa monien kohtaloto vereittensa taustan. ”Meillä maanviljelijöillä ei ole tarpeeksi varallisuutta, ei Lentokentän sisäänkäynnin vieressä sijaitseva ilmoitus ole tarpeeksi riisiä, ei vehnää. Sillä mitä ansaitsin ennen, taulu luettelee illan lähteviä lentoja. Nepalilainen Rohit en voinut ruokkia ja kouluttaa lapsiani.” Kumar istuu lentokentän edessä ja odottaa lähtöä Saudi- Mies on ollut Dubaissa kuusi vuotta eikä enää muista, Arabian pääkaupunkiin Riadiin. Hän on ollut siellä jo kak kuinka vanhoja hänen lapsensa ovat. Silti hän on päättä si ja puoli vuotta töissä sähkölinjastojen asentajana. Kah nyt jatkaa työsopimusta muuttofirmassa. den vuoden välein Kumar ottaa kuukauden verran lomaa, ”Millään muulla ei ole väliä kuin vaimollani ja lapsilla jonka hän viettää perheen kanssa kotona Nawalparashin ni. Olen surullinen lähtiessäni, mutta kun pääsen perille, maakunnassa. keskityn vain työntekoon.” Seuraavalle kahden vuoden urakalleen Kumar on otta nut mukaan vain sen, mitä sylissä olevaan reppuun mah 28 MILJOONAN asukkaan Nepalissa joka toisesta per tuu. Kumarin kuukausipalkka on 800 Saudi-Arabian ria heestä joku on lähtenyt ulkomaille paremman elannon pe lia (195 euroa), josta pitäisi pystyä lähettämään juoksevien rässä. Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n mu kulujen jälkeen osa kotiin. kaan 2,2 miljoonaa työluvan saanutta nepalilaista on ul ”Saudi-Arabiassa on vaikeaa. Kannan huolta perhees komailla. IOM ja kansainvälinen työjärjestö ILO kuitenkin täni. Soitan neljä kertaa kuukaudessa kotiin, jotta voimme arvioivat, että vähintään saman verran heitä on viisumiva vaihtaa kuulumisia”, hän kertoo. paasti Intiassa tai paperittomina siirtolaisina muissa hal Kumar maksoi työnvälitysfirmalle 150 000 Nepa van työvoiman maissa. lin rupiaa eli noin 1 500 euroa, jotta hän pääsi ulkomail ”Jos menet mille tahansa työleirille Qatarissa tai m uissa le. 44-vuotias Kumar on laskenut, että hänen täytyy tehdä Arabian niemimaan maissa huomaat, että liki puolet siel vielä viidestä kuuteen vuotta töitä saadakseen lainan mak lä olevista nepalilaisista on paperittomia siirtolaisia,” Am setuksi. Lähtö tarjosi kuitenkin vaihtoehdon perheen tu nestyn Nepalin osaston johtaja Rameshwar Nepal sa kalalle taloudelliselle tilanteelle: perhe on voinut rakentaa noo. Hän kävi viimeksi työleireillä Qatarissa vuonna 2011. Kumarin ansaitsemilla rahoilla talon ja maksaa tyttären YK:n arvioiden mukaan Nepal kuuluu niihin maailman myötäjäiset. Kaksi poikaa käy yksityistä koulua. valtioihin, joista muutetaan eniten ulkomaille. Lähtijöitä oli vajaat 20 vuotta sitten noin 50 000, kun nykyään heitä LENTOKENTÄN EDESSÄ on satoja Rohit Kumarin kal on vuosittain 500 000. taisia ulkomaille palaajia. Nepalilaiset työntekijät elävät ”Vuoteen 2006 asti maan sisäinen konflikti ajoi etenkin vuosia tai jopa vuosikymmeniä ulkomailla. Osa heistä on nuoria miehiä lähtemään ulkomaille, koska vaihtoehtona onnekkaita: palkka nousee tasaisin väliajoin, ja he pystyvät oli joko joutuminen maolaisten tai hallituksen joukkojen tarjoamaan perheilleen yhä paremman elintason. rekrytoimaksi. Nykyisin lähtijät ovat melkein aina erittäin Etelä-Nepalin Terain maakunnasta kotoisin oleva köyhistä oloista”, Rameshwar Nepal sanoo.
”Saudi-Arabiassa on vaikeaa. Kannan huolta perheestäni. Soitan neljä kertaa kuukaudessa kotiin, jotta voimme vaihtaa kuulumisia”, Rohit Kumar kertoo.
19
Foreign Employment Promotion Board -toimiston Qatarin yksikkö käsittelee päivittäin 500–1 000 viisumihakemusta.
Hinduperinteen mukaan punainen väri symboloi elämää ja rakkautta, ja väristä on muodostunut naimisissa olevan naisen merkki. Naiset seisovat lentokentällä saapuvat-portin ulkopuolella ja etsivät tuttuja kasvoja.
Nepalilaisen Ratmate S unuwarin aviomies kuoli Omanissa vain 11 kuukautta ennen työurakkansa päättymistä ja aiottua kotiinpaluuta.
Saapuvat Oman Air 16:25 Muscat LANDED Malaysia Airlines 17:00 Kuala Lumpur LANDED Lentokentän työviisumiportista kuljetaan sisään, ja samanaikaisesti toiselle portille saapuu päivittäin tuhan sia nepalilaisia, jotka palaavat loman ajaksi – tai vuosien työrupeaman päätteeksi – kotiin. Tuloportista purkautu vien matkalaisten muovilla ja naruilla suojattujen lauk kujen läpi paistaa yksi tuliainen ylitse muiden: 32 tuuman LCD-taulutelevisio. Ne ovat Nepalissa luksustuotteita, joil la vierastyöläinen voi hemmotella kotona odottavaa vai moaan. Näin nepalilaisia olohuoneita sisustetaan uusiksi, televisio kerrallaan. ”Ulkomailla ansaittu raha on monen perheen elämän lanka. Rahalla rakennetaan pieni talo, ostetaan moottori pyörä ja maksetaan lasten koulumaksut. Vierastyöläisyys on vähentänyt etenkin maalaisväestön köyhyyttä”, Am nestyn Rameshwar Nepal kuvailee.
Noin 46 prosenttia nepalilaisista on työttömänä, sillä niin kouluttautuneille kuin kouluttamattomille on Nepa lissa vain vähän työtä tarjolla. Maailmanpankin mukaan 25 prosenttia nepalilaisista elää edelleen köyhyysrajan ala puolella. Huolimatta positiivisista vaikutuksista valtiolle ja sen kansalaisille, vierastyöhön liittyy myös paljon vää rinkäytöksiä: työntekijöiden asema ja oikeudet ovat usein heikot. RAZAN SHERPA PALASI vuonna 2014 Qatarista, koska
hän oli joutunut ongelmiin työnantajansa kanssa. Sher palle oli luvattu työnvälitystoimistossa töitä maitotuottei den myyjänä, mutta Qatarissa hänet ohjattiinkin taksin kuljettajan koulutukseen. Palkka työstä oli 1 150 rialia eli noin 290 euroa kuussa, vaikka työsopimukseen oli kirjattu 1 400 rialia. Kahdentoista tunnin pituisia työvuoroja ajet tiin kuutena päivänä viikossa. ”Qatarissa saa helposti sakot, ja taksikuskit joutuvat itse
21
Yleisin diagnostisoitu kuolinsyy on ”sudden unexpected death syndrome” eli SUDS, joka aiheutuu liiallisesta työnteosta, stressistä, nestehukasta ja huonosta ravinnosta.
maksamaan sakkomaksunsa. Minulle oli kerääntynyt vel kaa jo 7 000 rialia, kun riitaannuin työnantajani kanssa. Hän kutsui poliisit, jotka veivät minut vankilaan”, Sher pa kertoo. Kun Razan Sherpa pääsi kolmen päivän kuluttua va paaksi, työnantaja osti hänelle paluulennon Nepaliin. Mies palasi kotiin ilman minkäänlaisia säästöjä, mutta hän oli terve ja hengissä. Monen kohtalo on pahempi. Heinäkuus sa 2015 tehdyn arvion mukaan kuluneen vuoden aikana oli palautettu Qatarista, Saudi-Arabiasta ja muista vierastyö läisiä käyttävistä maista yhteensä 1 002 nepalilaisen ruu miit. Pelkästään Saudi-Arabiassa kuoli vuodessa 273 ne palilaista.
•••
Oman Air 20:30 Muscat LANDED Lentokentän ”Nepalis with working visas” -kyltti on vain sadan metrin päässä lentoyhtiöiden toimistoista. Sieltä omaiset saavat pelätyn soiton, ja sinne he menevät vas taanottamaan ruumiin, jotta voivat saattaa kuolleen sie lun viimeiselle matkalle hautajaismenoissa. Marraskuussa 2013 Ratmate Sunuwar seisoi yksin Tribhuvanin kentällä vastaanottamassa miehensä Jhalak Kumari Sunuwarin ruumista. Vasta 29-vuotias mies oli menehtynyt äkillisesti Omanissa. Ratmate Sunuwar oli matkustanut 14 tuntia bussilla kotikylästä Sindhulista pääkaupunkiin Kathmanduun. Hän oli päättänyt polttaa Jhalakin ruumiin pääkaupungissa sijaitsevalla Pashupa tinathin tuhkauspaikalla vielä samana iltana. Perinteen mukaan viimeiset menot suoritetaan vainajan kotipaikka kunnalla, mutta Sunuwarilla ei ollut varaa järjestää ruu miinkuljetusta. Jhalak Sunuwar oli ollut Omanissa sisätöissä, pakkaa massa ruokaa. Vain muutama päivä ennen suru-uutista Ratmate Sunuwar oli puhunut miehensä kanssa puheli messa. Puhelu oli tavallinen – sellainen, joita avioparit käy vät toistensa kanssa. Sitten Sunuwarin veli soitti Omanista. ”Hän kysyi, onko Jhalakilla ollut aiemmin terveys ongelmia. Jhalakin verenpaine oli noussut, ja hän oli pyör tynyt matkalla sairaalaan”, Sunuwar kertoo.
Seuraavana aamuna sairaalasta tuli puhelu. Jhalak unuwar oli menehtynyt, vain 11 kuukautta ennen kuin hä S nen oli määrä palata lopullisesti perheensä luokse Nepaliin. VIERASTYÖLÄISTEN KUOLINSYITÄ ei aina tiedetä, kos
ka työnantajat eivät pyydä ruumiinavausta kaikissa tilan teissa. Yleisin diagnostisoitu kuolinsyy on ”sudden unex pected death syndrome” eli SUDS, joka aiheutuu liiallisesta työnteosta, stressistä, nestehukasta ja huonosta ravinnos ta. Tällöin ihminen käy lepäämään, nukahtaa eikä enää he rää. Muita kuolinsyitä ovat esimerkiksi tapaturmat ja lii kenneonnettomuudet. Nepalilaiset tekevät Arabian niemimaan maissa sekä Malesiassa tyypillisesti rakennustöitä, tie- ja kunnostus töitä sekä erilaisia palvelualan töitä hotelleissa, lentoken tillä ja kodeissa. Etenkin kouluttamattomat nepalilaiset päätyvät ruumiillisesti raskaisiin töihin, toisinaan vas toin tahtoaan. Työnantajat saattavat takavarikoida työn tekijöiden passit, ja palkan menetyksen uhalla työntekijät suostuvat raskaisiin töihin. SUNUWARIEN KOTIKYLÄ Sindhuli on tyypillinen lähtö
paikka vierastyöläisille. Jokaisesta talosta isä, poika, serk ku tai sisko on lähtenyt ulkomaille. Yksi kylän miehistä on järjestänyt omatoimisesti yli 300 sukulaiselle ja tutulle hy viä sisätöitä hotellialalta Saudi-Arabiasta. Jhalak Sunuwar ei kuitenkaan ollut saanut työpaikkaa turvallista kautta. Sunuwarin tuttu oli töissä Kathman dussa suurella Manpower-työnvälitysfirmalla, josta luvat tiin järjestää kutojan paikka 70 000 Nepalin rupialla (noin 580 euroa). Lopulta Sunuwar oli joutunut maksamaan lä hes kaksinkertaisen hinnan, jotta pääsi töihin Omaniin. Vierastyöläisyys on opittu näkemään Sindhulin kyläs sä hyvänä asiana. Ulkomailta tulevat rahalähetykset ovat nostaneet elintasoa tuntuvasti. Kylä, jossa ennen nähtiin huonoina satokuukausina nälkää, on nykyisin hyvinvoiva. Teiden varsilla on rakenteilla tiilitaloja, siinä missä perin teisiä rakennusmateriaaleja pienissä nepalilaiskylissä ovat bambu, muta ja puu. Ratmate Sunuwar ei jaa muiden kyläläisten onnea, vaan on turhautunut rooliinsa nuorena leskenä. Hänkin miettii toisinaan, pitäisikö lähteä ulkomaille ansaitsemaan, jotta pieni Fata-poika saisi tulevaisuudessa hyvän koulutuksen.
Razan Sherpa
22
Toiveikkaat FlyDubai 21:15 Dubai
Nilesh Khatiwada
Lähtöaulassa matkustajat tarkkailevat lentoaikataulua, jonottavat passintarkastukseen ja hörppivät teetä. Saudi- Arabian Jeddaan suuntaava Nilesh Khatiwada on tullut tänne samasta syystä kuin kaikki muutkin, paremman tu levaisuuden toivossa. Hänen otsaansa koristaa paksu pu nainen tikka, jonka vanhemmat ovat painaneet temppe lissä vain hetkeä aiemmin. Oranssi huivi tuo sekin onnea nuorukaisen ensimmäiselle ulkomaanmatkalle. ”Pelottaa. Vähäsen”, hän sanoo. Kenties Khatiwada tarkoittaa edessä olevan lennon li säksi myös kaukana häämöttävää uutta työpaikkaa. Hä nelle on kerrottu, että hän pääsisi tarjoilijaksi ja että työ hön tarjotaan paikan päällä koulutus. Työnantajakin on jo tiedossa: Baskin-Robbins Ice Cream. Nuori mies on kuullut huhuja, että työt eivät aina mene niin kuin alussa luvataan ja että nepalilaisia työntekijöitä ei kunnioiteta arabimaissa. Se hermostuttaa häntä jon kin verran. ”Tämä on minun velvollisuuteni. Pikkuveli opiskelee fysiikan maisteriksi Kathmandun yliopistossa. Täällä ei ole minulle töitä ja tarkoitus on, että voin auttaa perhettä ni lähettämällä osan palkastani heille”, Khatiwada kertoo. Ensimmäisen palkkansa suhteen hänellä on kuitenkin jo tarkat suunnitelmat: Khatiwada aikoo ostaa itselleen tablettitietokoneen. ESIMERKIKSI AMNESTY ja vierastyöläisten oikeuksia
tarkkaileva PNCC-järjestö ovat tehneet vuosien ajan tie dotustyötä vierastyöläisyyteen liittyvistä ongelmista. Työ tuottaa hitaasti tulosta. Lentokentällä, virastoissa ja kun nantaloilla jaettavat lehtiset listaavat työntekijän oikeudet sekä puhelinnumerot järjestöjen hätälinjoille ja kohdemai den suurlähetystöihin. Nepalin hallitus on vähitellen herännyt siihen, miten valtavasta ilmiöstä vierastyöläisyydessä on kyse. Nepal on tarttunut järjestöjen painostuksesta joihinkin kaikkein räikeimpiin ihmisoikeusloukkauksiin. Hallitus on avain asemassa nepalilaistyöntekijöiden oikeuksien valvonnas sa, Manpowerin kaltaisten työnvälitystoimistojen suitsi misessa sekä työntekijöitä vastaanottavien maiden painos tamisessa kansainvälisten työsopimusten nojalla. Nepalin hallituksen toimet jättävät kuitenkin paljon toi vomisen varaa: puolueissa valtaa pitävät harvat varakkaat. Media sekä järjestöt ovat syyttäneet kerta toisensa jälkeen poliitikkoja korruptiosta ja aikaansaamattomuudesta.
Sosiaalirahaston mekanismi on periaatteessa hyvä. Ulkomaille lähtevä maksaa rahastoon tuhat rupiaa ja voi ulkomailla ollessaan hakea rahastosta apua.
23
Qatarin kisat silmätikkuna Jalkapallon MM-kilpailut järjestetään vuonna 2022 Qatarissa. Tuhansien vierastyöläisten arvioidaan kuolevan koviin työoloihin kisojen rakennustyömailla. NEPALILAISET vierastyöläiset ovat nousseet kansainvälisiin uutisotsikoihin jalkapallon vuoden 2022 maailmanmestaruuskilpailujen takia. Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC ar vioi alun perin Qatarin kisojen vaativan vuoteen 2022 mennessä yli 4 000 vierastyöntekijän hengen. Viime vuonna ITUC korotti arviotaan 7 000:een. Järjestön mukaan työntekijät kuolevat Qatarissa ennen kaikkea työonnettomuuksissa ja uupumuksen vuoksi. QATARISSA ongelmia aiheuttaa kafala-järjestelmä, joka antaa työnantajille paljon valtaa. Työntekijät muuttuvat käytännössä työnantajiensa omaisuudeksi. Työantaja voi esimerkiksi takavarikoida työntekijän passin ja päättää, milloin tämä voi poistua maasta. Viime vuoden kesällä Qatarin työministeri Abdullah Bin Saleh al-Khulaifi lupasi, että vuoden 2015 loppuun mennessä Qatar luopuu kafala-järjestelmästä ”90-prosenttisesti”. Joulukuussa 2015 ITUC ja Amnesty raportoivat, että eivät olleet havainneet minkäänlaista parannusta työoloissa. ITUC:n mukaan Qatar on suunnitellut vuodelle 2017 lakimuutoksia, jotka vievät työlainsäädäntöä yhä kauemmaksi kansainvälisistä standardeista. Työnantajat voivat esimerkiksi lainata työntekijöitä toisille yrityksille jopa vuodeksi ilman työntekijän suostumusta. Qatarin valtion rinnalla kisoista hyötyvät kansainväliset rakennusfirmat, joiden on arvioitu tienaavan rakennusprojekteilla 15 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria.
Ulkomaille lähtevän on maksettava 1000 Nepalin rupiaa sosiaalirahastoon, joka auttaa pulaan joutuneita siirtotyöläisiä. Tosin vain murto-osa työläisistä tietää oikeudestaan käyttää rahaston varoja.
PIENTÄ TOIVOA kuitenkin on. Viime vuoden heinäkuus
sa hallitus määräsi, että ulkomaisten työnantajien on tar jottava lähtijöille ilmainen työviisumi ja lentoliput koh demaahan. Säädöksen piiriin kuuluvat Malesia, Qatar, Saudi-A rabia, Yhdistyneet Arabiemiraatit, Kuwait, Bah rain ja Oman. Uuden säädöksen jälkeen lähtijän maksettavaksi jäävät vain pakollinen orientaatiokoulutus Nepalissa, terveystar kastus ja niin kutsuttu sosiaalirahastomaksu. Sosiaalirahaston mekanismi on periaatteessa hyvä. Ulkomaille lähtevä Nepalin kansalainen maksaa ennen lähtöä rahastoon tuhat rupiaa ja voi ulkomailla ollessaan hakea rahastosta apua, jos esimerkiksi loukkaantuu ul komailla ja joutuu palaamaan kotiin äkillisesti. Lisäksi kuolleiden nepalilaisten ruumiiden kuljetus maksetaan sosiaalirahastosta.
IHMISOIKEUSJÄRJESTÖJEN mukaan Qataria pystyisi ensisijaisesti painostamaan kansainvälinen jalkapalloliitto Fifa. Sen Q atar-erikoiskomiteaa toukokuuhun 2015 asti johtanut Theo Zwanziger on ainoa jalkapallomaailman johtohahmo, joka on julkisesti kutsunut Qataria ”maailman jalkapallon syöväksi” ja kehottanut jalkapallofaneja boikotoimaan kilpailuja, jotka eivät kestä lähempää eettistä tarkastelua. Fifan johto ei ole toistaiseksi puuttunut Qatarin tilanteeseen. Järjestö yrittää edelleen selvitä vuonna 2015 esille tulleista korruptioskandaaleista. Tällä hetkellä useita järjestön johtajia on pidätettynä ja määrättynä toimintakieltoon korruption vuoksi.
Amnestyn vuonna 2011 tekemän kyselyn mukaan 95 prosenttia ulkomaille lähtijöistä ei kuitenkaan tiennyt, että heillä on oikeus käyttää rahaston varoja. Yksi heistä on Katmandun lentokentän pimeässä myöhäisillassa Ria din-lentoaan odottava Rohit Kumar. Kahden ja puolen ul komaanvuotensa aikana hän ei ole koskaan kuullut oikeu desta sosiaalirahaston käyttöön. Tätä nykyä sosiaalirahastoon on kertynyt kolme mil jardia rupiaa. Amnestyn Rameshwar Nepal uskoo, että so siaalirahastoa voitaisiin käyttää esimerkiksi edullisten lai nojen maksamiseen. ”Moni lähtijä ottaa lainan, jonka vuosittainen korko on 60 prosentin tuntumassa. Lainasta johtuva taakka on yksi syy siihen, miksi nepalilaiset suostuvat erittäin raskaisiin töihin. Sosiaalirahastosta annettu pienen koron laina suo jelisi työntekijöitä hyväksikäytöltä”, Nepal sanoo.
19.–20.3 Turussa | Logomo, Köydenpunojankatu 14
AMNESTYN KEVÄTSEMINAARI JA VUOSIKOKOUS LAUANTAI 19.3.
SUNNUNTAI 20.3.
9.00-10.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi
9.00-9.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi
9.30–10.45 Amnestya aloittelijoille
9.30-10.45 Aamunavaus
Mitä Amnesty tekee ja miten se toimii? Katsaus Amnestyn teemoihin ja toimintamahdollisuuksiin järjestössä.
10.00–12.15 Ryhmäsihteeritapaaminen
Amnestyssa sinä päätät siitä, kuka päättää. Tule ottamaan selvää mitä mieltä johtokuntaehdokkaat ovat Amnestyn tulevasta suunnasta. Johtokunnan ja Kehittäjät-ryhmän johdolla tutustutaan ehdokkaisiin ja päätöksentekoon Amnestyssa.
Ilmoittautumiset vapaaehtoiskoordinaattori Maria Talvelalle osoitteeseen maria.talvela@amnesty.fi.
11.00-16.00 Sääntömääräinen vuosikokous
11.00–12.15 Ihmisoikeussopimukset ja niiden valvonta Mitä ovat ihmisoikeussopimukset? Entä valtioiden velvollisuudet? Kuka valvoo ihmisoikeuksien toteutumista? Kouluttajana Åbo Akademin ihmisoikeus instituutin johtaja, professori Elina Pirjatanniemi.
12.30 Lounastauko 13.30–15.00 Pakolaistilanne nyt Miten pakolaisten oikeudet toteutuvat meillä ja maailmalla? Amnestyn asiantuntijat kouluttavat.
15.15–16.45 5 X aktivismi Viisi lyhyttä teemakeskustelua aktivismista yhdessä Amnestyn aktiivien, työn tekijöiden ja johtokunnan kanssa.
16.55–17.00 Päivän päätös Toiminnanjohtaja Niina Laajapuro
19.00–21.00 Kevätseminaarin jatkot Turun aktiivit isännöivät illanviettoa. Paikka: The WaterLoo Pub
KOKOUSKUTSU
Amnesty International Suomen osasto ry:n sääntömääräinen vuosikokous järjestetään Turussa sunnuntaina 20. maaliskuuta 2016 klo 11–16. Varsinaista kokousta edeltää seminaaripäivä lauantaina 19.3. klo 9.30–17. Kokouspaikka on Logomo (Köydenpunojankatu 14, 20100 Turku).
Aloitteet jäseniltä
Jäsenillä on mahdollisuus tehdä aloitteita kokouksen käsiteltäviksi. Aloitteiden tulee olla johtokunnalla (johtokunta@amnesty.fi) tai toimistolla (Hietaniemenkatu 7 A, 00100 Helsinki) viimeistään perjantaina 7.3.2016.
ILMOITTAUTUMINEN perjantaihin 11.3. mennessä. Huom! Mikäli tarvitset majoituksen, ilmoittauduthan jo sunnuntaihin 6.3. mennessä. Amnesty osallistuu jäsenten ja tukijoiden välittömiin matkakuluihin. Ilmoittaudu koko viikonlopuksi tai eri osioihin osoitteessa amnesty.fi/kevatseminaari tai puhelimitse (09)5860440. Lisätietoja: toimistosihteeri Roosa Haimila, roosa.haimila@amnesty.fi.
MÖTESKALLELSE
Amnesty International Finländska sektionen rf:s stadgenliga årsmöte hålls i Åbo söndagen den 20 mars 2016 klo 11–16. Före det egentliga årsmötet ordnas en seminariedag lördagen den 19.3. kl 9.30-17. Mötesplatsen är Logomo (Hampspinnaregatan 14, 20100 Åbo).
Medlemsmotioner
Medlemmarna har en möjlighet att lämna in motioner för behandling på mötet. Motionerna bör vara hos styrelsen (johtokunta@amnesty.fi) eller på kontoret (Sanduddsgatan 7 A, 00100 Helsingfors) senast fredagen den 7.3.2016.
Esityslista
Föredragningslista
Kokouksen avaus Päätetään vuoden 2017 jäsenmaksun suuKokouksen puheenjohtajan valinta ruudesta Kokouksen sihteerin valinta Amnestyn Suomen osaston strategian Kahden pöytäkirjan tarkastajan ja kahden 2016–2019 vahvistaminen ääntenlaskijan valinta Amnestyn Suomen osaston toimintasuunniKokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus telman 2016–2017 vahvistaminen Esityslistan hyväksyminen Vuoden 2016 talousarvion vahvistaminen Katsaus vuoden 2015 toimintaan Jäsenten vähintään kolme viikkoa ennen Vuoden 2015 tilinpäätöksen käsittely ja kokousta johtokunnalle jättämien aloitteiden tilintarkastajien lausunto käsittely Tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuva- Rekrytointiryhmän valinta pauden myöntäminen johtokunnalle Vuoden 2017 vuosikokouksen ajasta ja paiTilintarkastajan valinta kasta sopiminen Puheenjohtajan ja kolmen johtokunnan Muut mahdollisesti esille tulevat asiat jäsenen valinta Kokouksen päättäminen
Mötet öppnas Val av ordförande för mötet Val av mötessekreterare Val av två protokolljusterare och två rösträknare Mötets lagenlighet och beslutmässighet Godkännande av föredragningslistan Översikt av verksamheten år 2015 Behandling av bokslutet för år 2015 och revisorernas utlåtande Fastställande av bokslutet och beviljande av ansvarsfrihet för styrelsen Val av revisor Val av styrelseordförande och tre andra styrelsemedlemmar
Helsingissä 8. helmikuuta 2016, Johtokunta◊
I Helsingfors den 8 februari 2016, Styrelsen
Beslut om medlemsavgiftens storlek år 2017 Fastställande av Finländska sektionens strategi för åren 2016-2019 Fastställande av Finländska sektionens verksamhetsplan för 2016-2017 Fastställandet av budgeten för år 2016 Behandling av motioner som av medlemmarna lämnats in till styrelsen tre veckor före mötet Val av rekryteringsgruppen Årsmötets tidpunkt och plats år 2017 Eventuella övriga ärenden Mötets avslutning
TUTUSTU JOHTOKUNTAEHDOKKAISIIN TAI ASETU EHDOLLE! Johtokuntaan valitaan kolme uutta jäsentä ja puheenjohtaja kahdeksi vuodeksi. Lisätietoja osoitteessa amnesty.fi/vuosikokous.
Asiaa.
25
YK:N ON LUOTAVA NAHKANSA Amnesty Internationalin pääsihteeri Salil Shetty varoittaa tuoreessa vuosiraportissa, että YK:n yli 70 vuoden työ ihmisoikeuksien puolesta on vaarassa valua hukkaan. IHMISOIKEUKSIA suojelevat rakenteet ovat vaarassa. Ne ovat uhattuina valtioiden itsekkyyden ja lyhytnäköisten päätösten takia. Näin dramaattisin sanankääntein Amnesty International varoittaa vuosiraportissaan, joka ruotii vuotta 2015. Raportti on monin paikoin synkkää luettavaa. Yli 98 valtiota kidutti tai kohteli ihmisiä epäinhimillisesti viime vuonna. Yli 30 maata pakotti lait tomasti pakolaisia palaamaan maihin, joissa he ovat välittömässä hengenvaarassa. Vähintään 18 maailman valtiossa hallitus tai aseistautuneet joukot syyllistyivät sotarikoksiin tai kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkauksiin. VUOSIR APORTIN MUK AAN maailmalla on havaittavissa ihmisoikeuksia vähättelevä kehitys. Se näkyy ihmisoikeuksia puolustavien instituutioiden aliarvioimisena ja alirahoittamisena – välillä jopa valtioiden hyökkäyksinä näitä instituutioita vastaan. ”Ihmisoikeusjärjestelmä asetetaan kyseen alaiseksi maailmalla nyt entistä voimakkaammin. Myös Suomessa on kuulunut yhä enemmän puheenvuoroja, joissa kansainväliset sopimukset ja ihmisoikeudet kyseenalaistetaan”, Amnestyn
Suomen osaston toiminnanjohtaja Niina Laajapuro sanoo. Kehitys on näkynyt myös Yhdistyneiden kansakuntien toiminnassa, ja sen ihmisoikeuksia sekä pakolaisia puolustavat elimet kohtasivat välinpitämättömyyttä ja vihamielisyyttä eri puolilla maailmaa. ”Uhanalaisina ovat paitsi perustavanlaatuiset ihmisoikeudet, myös niitä suojelevat lait ja rakenteet. Yli 70 vuoden kova työ ja merkittävät edistysaskeleet ovat vaarassa valua hukkaan”, Amnesty Internationalin pääsihteeri Salil Shetty kuvailee. Vuosiraportti mainitsee Syyrian konfliktin surullisena esimerkkinä YK:n järjestelmällisestä epäonnistumisesta kansainvälisen oikeuden yllä pitämisessä. Syyrian konfliktin osapuolet tappoivat vuonna 2015 tuhansia siviilejä, kiduttivat vankeja ja estivät humanitaarisen avun toimittamisen kriisialueille. MYÖS EUROOPASSA ihmisoikeuksien asema näytti vuonna 2015 epävarmemmalta kuin koskaan. Poikkeuksellinen pakolaistilanne n äkyi yhä enemmän myös Euroopassa. Samaan aikaan heikko taloustilanne antoi nostetta populististen puolueiden pakolaisvastaiselle poli-
tiikalle useissa Euroopan unionin jäsenmaissa. Niina Laajapuron mukaan olisi tärkeä muistaa, että ihmisoikeusnormit suojelevat kaikkia ihmisiä. ”Kuka tahansa voi joutua tilanteeseen, jossa ihmisoikeusnormit ovat viimeinen turva. Me tuskin haluamme maailmaa, jossa tällaista perustavaa laatua olevaa suojaa ei ole”, Laajapuro sanoo. TOIVEENA ON , että maailman maat vahvistaisivat ihmisoikeuksia puolustavia instituutioita. YK:n jäsenmaat valitsevat tänä vuonna maailmanjärjestölle uuden pääsihteerin. Korealaisen Ban Ki-moonin seuraaja aloittaa tehtävässään tammikuussa 2017. Uusi pääsihteeri saa johdettavakseen jär jestön, jolla on hieno historia, mutta joka kaipaa kipeästi uudistamista. Amnesty kehottaa jäsenvaltioita valitsemaan pääsihteeriksi ehdokkaan, jolla olisi kykyä tarttua uudistustyöhön. ”YK:n jäsenvaltioilla on nyt historiallinen tilaisuus uudistaa järjestöä. Jäsenvaltioiden on tuettava vahvaa ehdokasta, jolla riittää näkemystä ja voimaa asettua jokaista ihmisoikeudet kyseen alaistavaa valtiota vastaan”, Salil Shetty toteaa.
Teksti Iina Lindeman
TiedäTkö jonkun, joka eTsii kesäTöiTä? Vuosi 2016 on vasta aluillaan, mutta meidän katseemme on jo kesässä. Etsimme feissareita ja tiiminvetäjiä kaupunkeihin eri puolelle Suomea! Työt on mahdollista aloittaa halutessaan jo ennen kesää, ja niitä voi tehdä joustavasti esimerkiksi opintojen ohessa ympäri vuoden. Aikaisempaa feissauskokemusta ei tarvita: riittää kun on rohkea ja sanavalmis, eikä pelkää työtä, jolla on tarkoitus. Tarjoamme mm. mahdollisuuden työskennellä maailman suurimmassa ihmisoikeusjärjestössä sekä kilpailukykyisen palkkauksen (11–13 euroa tunnilta). Säilyttääksemme riippumattomuutemme hyväksymme lahjoituksia ainoastaan yksityisiltä ihmisiltä. Työmme ihmisoikeuksien puolesta kaikkialla maailmassa ei olisi mahdollista ilman feissareita, jotka tekevät työtä, jolla todella on merkitystä. Tule mukaamme muuttamaan maailmaa! Katso tarkemmat tiedot osoitteessa:
amnesty.fi/feissarirekry/ ja täytä hakulomake jo tänään!
Liity Amnestyn hätäviestiverkostoon. Tekstiviesti on nopein tapa toimia vaarassa olevan ihmisen puolesta. Tee päivän hyvä työ – liity tekstaamalla ”VETOOMUS LIITY NIMESI” numeroon 16499. Kun meitä on tarpeeksi, meitä ei voi sivuuttaa. Pikavetoomusverkoston jäsenenä saat 20 vetoomuspyyntöä vuodessa ja osallistut vastaamalla viestiin. Sekä viestin vastaanottaminen että lähettäminen maksavat 0,90 euroa/viesti. Vuodessa maksat enintään 36 euroa.
Matkalla.
27
MUURIN TUOLLA PUOLEN ”Puhuin jokaiselle puulle ja lupasin niille, että korjaan kaiken”, palestiinalaismies Sharif Omar kertoo. ”ZA’ATAR, ZA’ATAR”, toistaa palestiinalainen maanviljelijä ja aktivisti Sharif Omar eli kutsumanimeltään Abu Azzam ylpeänä. Hän viittoilee hiljattain raivatuille pelloilleen. Niillä kasvaa arabimaissa suosittuja maustekasveja. Vielä reilu vuosi sitten maat sijaitsivat Länsirannan muurin takana. Abu Azzam pysäyttää autonsa ja kehottaa minua keräämään appelsiineja hedelmätarhastaan muurin kupeessa. Tien toisella puolella punainen kyltti varoittaa muurin yli pyrkijöitä uhkaavasta hengenvaarasta. UNELIAAN JAYYUSIN kylän halki vedettiin vuonna 2003 palestiinalaisalueet Israelista erottava Länsirannan muuri. Israel perustelee mittavaa aidanrakennusprojektia sillä, että se suojelee väestöä itsemurhapommittajilta ja muilta terrori teoilta. Itsemurhaiskut lisääntyivät erityisesti palestiinalaisten toisen kansannousun aikana. Muurin linjaus ei noudatellut Jayyusissa kansainvälisesti hyväksyttyjä rajoja. Valtaosa kylän viljelymaista jäi piikkilangan taakse. Kyläläiset pääsivät mailleen ainoastaan rajattuina aikoina, turvatarkastusten kautta. Tämä teki maanviljelystä liki mahdotonta. Kulkulupia myönnettiin vain muutamille, hedelmätarhat kuolivat kastelun puutteeseen ja vihannekset mätänivät odottaessaan kuljetusta. Abu Azzam ei suostunut hakemaan kulku lupaa omille mailleen, vaan hän vietti kuukausia vajassa, jonka oli rakentanut muurin taakse. Yksinkertainen vaja on toiminut majoituspaikkana monelle israelilaiselle ja kansainväliselle solidaarisuusaktivistille. Lokakuussa 2003 Abu Azzam häädettiin mailtaan sakkojen ja pidätyksen uhalla. Kun Abu Azzam sai palata mailleen viiden kuukauden kuluttua, hän todisti tuhojen laajuuden: näytti siltä kuin hän olisi ollut poissa viisi vuotta. ”Tunsin hedelmätarhan puiden syyttävän minua. Ajattelin jokaista hetkeä niiden elämässä: pengerrysten rakentamista kivi kiveltä, m aan muokkausta ja istutusta. Puhuin jokaiselle puulle ja lupasin niille, että korjaan kaiken”, hän kuvaili tuntojaan Electronic Intifada -verkkojulkaisun artikkelissa kesällä 2004.
KANSAINVÄLINEN tuomioistuin (ICJ) antoi vuonna 2004 YK:n yleiskokouksen pyynnöstä neuvoa-antavan lausunnon Länsirannan muurin laillisuudesta. Päätöksen mukaan Israelin on purettava palestiinalaisalueiden puolelle rakennetut muurin osuudet ja korvattava rakentamisesta aiheutuneet menetykset. Israelin hallitus ei tunnusta tuomioistuimen päätösvaltaa asiassa. Abu Azzam oli yksi todistajista ICJ:n istunnossa ja kiersi vuosia ympäri maailmaa puhumassa Länsirannan muurista ja sen vaikutuksista palestiinalaisten elämään. Tarjotessaan salvialla maustettua teetä vajassaan hän kertoo, että ei vastusta muuria sinänsä, sillä israelilaiset saavat rakentaa omille mailleen mitä haluavat. Kylän maiden puolesta hän oli kuitenkin valmis kamppailemaan. Pitkän oikeustaistelun jälkeen vuonna 2009 Israelin korkein oikeus päätti muurin siirtämi sestä Jayyusin kylän mailta. Kyläläiset ovat
päässeet korjaamaan kasvihuoneita, rakentamaan vesisäiliöitä ja raivaamaan uutta viljelysmaata. Za’atar kasvaa taas omilla mailla ja tuo kylään kaivattuja tuloja. Päivittäisestä tarkastuspisteen ylityksestä ei kuitenkaan päästy kokonaan eroon, sillä osa maista jäi muurin taakse. ABU AZZAM ojentaa minulle valtavan säkillisen hedelmiä. Pakkaan hedelmät kiitollisena matkaan ja hyvästelen tervaskannon, joka on yli 70-vuoden iässä päättänyt jättää aktivismin nuoremmille ja keskittyä hoitamaan maitaan. Hän ei ole vuosien aikana menettänyt uskoaan israelilaisten ja palestiinalaisten rauhanomaiseen yhteiseloon. Eikä menetä – kunhan jokaisen ihmisarvo tunnustetaan.
Teksti Markus Viljasalo Kuvitus Heikki Rönkkö
Teetä ja ihmisoikeuksia. Keskustelua oikeasti tärkeistä asioista
Kansainvälisen oikeuden kiemuroissa Valtaosa sotaa pakenevista ihmisistä hakee turvaa, mutta joukossa on myös vakaviin rikoksiin syyllistyneitä. Rajanveto terrorismin ja sotarikosten välillä ei aina ole kristallinkirkas. Tärkeintä on, että teot selvitetään.
29
KESKUSRIKOSPOLIISI tiedotti joulukuussa pidättäneensä Suomeen turvapaikanhakijoina tulleet irakilaiset kaksosveljekset, joiden se epäili murhanneen 11 poliisikokelasta Irakissa kesäkuussa 2014. Rikosnimikkeenä oli ”terroristisessa tarkoituksessa tehty murha”. Tapauksen esitutkinta on parhaillaan käynnissä. Vakavista kansainvälisistä rikoksista käytävät oikeusprosessit ovat Suomessa suhteellisen harvinaisia. Suomen ensimmäinen tuomio kansanmurhasta nähtiin pari vuotta sitten, kun ruandalaispastori François Bazaramba tuomittiin elinkautiseen vankeuteen Ruandan vuoden 1994 tapahtumista. Ulkoministeriön johtava asiantuntija, suurlähettiläs Marja Lehto ja Suomen Punaisen Ristin oikeudellinen neuvonantaja Jani L eino uskovat, että tapauksia on odotettavissa enemmän tulevaisuudessa. ”Ihmiset tulevat sotaalueilta, ja jotkut pakenevat siksi, että ovat itse syyllistyneet rikoksiin”, Leino sanoo. Veriteot myös tallentuvat yhä useammin esimerkiksi kännykkäkameroihin. ”Ainakin Isisin toimintatapoihin on kuulunut, että kauheuksista julkaistaan videoita sosiaalisessa mediassa”, Marja Lehto sanoo. Kuvaamisen helppous nykyisenä digi aikana tarkoittaa, että on olemassa enemmän todistusaineistoa jota käyttää rikosten tutkinnassa, jopa kaukana niiden tekopaikasta. Irakilaiskaksosten tapauksessa eräs tärkeimmistä näytöistä on juuri video, joka on kuvattu armeijan Speicherin koulutuskeskuksen verilöylystä. Isis tappoi joukkomurhassa jopa 1 700 irakilaissotilasta.
nöt. Sotarikokset liittyvät sodan oikeussääntöihin, joiden lähtökohtana on, että sodassa rajoitettu tappavan voiman käyttö on sallittua taisteleville osapuolille silloin, kun se kohdistuu vihollistaistelijoihin ja sotilaallisia kohteita vastaan. Henkilöt, jotka eivät osallistu taisteluihin, ovat suojeltuja, olivat he sitten siviilejä, vangittuja, haavoittuneita taistelijoita tai lääkintähenkilökuntaa. Terroriteko puolestaan on sellainen vakavaa vahinkoa aiheuttava väkivallanteko, joka kohdistuu siviileihin tai henkilöihin, jotka eivät ota aktiivisesti osaa taisteluihin aseellisen konfliktin oloissa. Terrorismirikokseen
liittyy rajanvetoon terrorismisääntöjen ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden välillä”, Lehto sanoo. Kysymys, joka on viivyttänyt terrorismisopimuksen hyväksymistä, liittyy asevoimien määritelmään. Humanitaarisessa oikeudessa ei yksiselitteisesti määritellä mitä asevoimilla tarkoitetaan, ja valtiot ovat tehneet siitä erilaisia tulkintoja. Punaisen Ristin kanta on, että valtioiden sisäisissä konflikteissa, kuten Syyriassa ja Irakissa, taistelevia ei pitäisi kansainvälisen oikeuden nojalla rangaista pelkästään sen vuoksi, että he osallistuvat taisteluihin, jos henkilö ei syyllisty sotarikoksiin tai muihin vakaviin rikoksiin. ”Terrorismia säätelevissä kansainvälisissä sopimuksissa kaikki väkivallan käyttö on kiellettyä. Kun tiettyjen tahojen kaikki toimet kriminalisoidaan, heillä ei ole hirveästi motivaatiota noudattaa sodan oikeussääntöjä”, Jani Leino korostaa.
On vastuutonta lietsoa ajattelua, että merkittävä osa Syyriasta ja sen lähialueilta paenneista siviileistä olisi tullut tänne tekemään rikoksia.
KANSAINVÄLISESSÄ oikeudessa terroritekoihin ja sotarikoksiin soveltuvat eri sään-
voi syyllistyä, vaikka ei kuuluisi mihinkään terroristijärjestöön. ”Sotarikoksesta voidaan tuomita, jos teko tapahtuu aseellisen konfliktin oloissa ja liittyy konfliktiin. Kansainväliset terrorismin vastaiset yleissopimukset puolestaan on tarkoitettu sovellettaviksi ensisijaisesti rauhan aikana”, Marja Lehto sanoo. Leino korostaa, ettei raja kuitenkaan ole täysin selvä, ja terrorismisopimuksia voidaan tietyin ehdoin soveltaa myös aseellisissa konflikteissa. ”Terrorismin määritelmä on varsin laajasti hyväksytty ja se on kirjattu muun muassa useisiin YK:n asiakirjoihin. YK:ssa on vuosikymmenet yritetty saada aikaiseksi kokonaisvaltaista terrorismin vastaista yleissopimusta. Se on lähestulkoon valmis, mutta se on vielä hyväksymättä yhtä artiklaa koskien, joka
MILLÄ KRITEEREILLÄ sitten tulisi kohdella esimerkiksi Isisin jäseniä rikoksista, joihin he syyllistyvät Irakissa tai Syyriassa? Tällaisia tilanteita joutuvat suomalaisetkin asiantuntijat ja oikeuslaitos linjaamaan. Göteborgin käräjäoikeus langetti joulun alla tuomion tilanteesta, joka liittyi Syyrian sodassa tehtyyn aseettomien vankien tappamiseen. Tuomio tuli terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta. Tuomioistuin perusteli tuomiota sillä, että tekoon sisältyi terroristinen elementti eli pakokauhun aiheuttaminen. Vaikka teot tapahtuivat aseellisen konfliktin oloissa, ne eivät millään tavalla liittyneet konfliktiin eivätkä syytetyt olleet osallistuneet itse konfliktiin.
30
”Terrorismia säätelevissä kansainvälisissä sopimuksissa kaikki väkivallan käyttö on kiellettyä.”
”Sotarikoksiin syyllistyneitä löytyy lähes kaikkien sotivien valtioiden joukoista. Käsite on siinä mielessä neutraalimpi.” Marja Lehdon mukaan sillä, syytetäänkö henkilöä terrorismirikoksesta vai sotarikoksesta, on merkitystä ainakin kahdessa mielessä. ”Ensinnäkin terrorismin käsite on vahvasti stigmatisoitu. Usein ajatellaan, että terrorismia on se mitä muut tekevät, mutta kukaan ei itse sano syyllistyneensä terrorismiin. Sotarikoksiin syyllistyneitä löytyy puolestaan lähes kaikkien sotivien valtioiden joukoista. Käsite on siinä mielessä neutraalimpi.” Toinen, Lehdon mielestä ehkä merkittävämpi seikka liittyy siihen, että terrorismi on lähtökohtaisesti rauhan ajan rikos. Se tuo terrorismin lähemmäs ja avaa mahdollisuuden, että terrorismirikos voi tapahtua missä vain. Sen sijaan sotarikokset tapahtuvat sotatoimi alueilla, kaukana meistä. PUHUTAAN SITTEN terrorismista tai sotarikoksista, on kyse vakavista teoista, joilla on raskaat seuraukset. Eivätkä rikokset sisällöllisesti juuri eroa toisistaan: Jani Leinon mukaan 99 prosenttia terrorismirikoksista on myös sotarikoksia. ”Syytteen nimike onkin enemmän lakitekninen asia. Itse pidän tärkeimpinä, että ihminen joutuu vastuuseen niistä teoista, joihin hän on syyllistynyt ja saa niistä asianmukaisen rangaistuksen”, Leino sanoo. Hänen mukaansa on tilanteita, joissa tietyn tapahtuman tunnustaminen esimerkiksi kansanmurhaksi on poliittisesti merkittävää. Rikosten ennaltaehkäisyn kannalta keskeisintä on kuitenkin, että ihmiset ymmärtävät, että vakavista rikoksista seuraa vakava rangaistus. Kaikkiin vakaviin kansain-
välisiin rikoksiin liittyy viranomaisten velvoite tutkia rikokset, asettaa henkilöt syytteeseen tai luovuttaa heidät toiseen maahan. Leino uskoo, että juttujen lisääntyvä määrä tulee olemaan haaste poliiseille, syyttäjille, tuomareille ja puolustusasianajajille, sillä aihepiiri on monille vieras. Se, että suomalainen oikeusjärjestelmä käsittelee Irakissa tapahtunutta rikosta, liittyy Jani Leinon mukaan ihmisoikeuksiin. Esimerkiksi ruandalaispastori Bazaramban tapauksessa Suomen viranomaiset eivät olleet vakuuttuneita siitä, että syytetty olisi saanut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin Ruandassa. Sen vuoksi oikeusprosessi käytiin täällä. ”Suomi on länsimaisena demokratiana sitoutunut ihmisoikeussopimuksiin ja tiettyihin periaatteisiin, kuten siihen, että henkilöä ei saa luovuttaa toiseen maahan jos on epäilys, että hän saattaa joutua siellä kidutuksen kohteeksi”, Leino sanoo. Hän uskoo, että poliisiviranomaisille helpointa olisi hoitaa todisteiden kerääminen ja esitutkinta siinä maassa, jossa rikos on tapahtunut. Tällöin pitää kuitenkin olla varmuus siitä, että esimerkiksi konfliktia käyvässä maassa syytetyllä on mahdollisuus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. YK:N TURVALLISUUSNEUVOSTO hyväksyi syksyllä 2014 päätöslauselman, jossa edellytetään, että kaikki valtiot ryhtyvät toimiin kriminalisoidakseen terroristisessa tarkoituksessa tapahtuvan matkustamisen. Tällainen matkustaminen aiotaan säätää rangaistavaksi myös Suomessa. ”Päätöksen taustalla on melko laajasti jaettu
hkakuva. Euroopan maistakin on lähtenyt henu kilöitä Syyriaan ja mahdollisesti Irakiin taistelemaan, ja pelkona on, että palaajat muodostavat turvallisuusuhan”, Marja Lehto sanoo. Hänen mukaansa on kuitenkin äärimmäisen vaikeaa näyttää toteen, että henkilö on matkustanut ulkomaille esimerkiksi kouluttautumaan terroristiksi. Suomalaisessa oikeuslaitoksessa menevät läpi vain jutut, joissa on vahva näyttö. Isisin väkivaltaa Syyriasta ja lähialueilta pakenevat siviilit ovat kokonaan eri asia, ja Marja Lehdon mukaan on vastuutonta lietsoa ajattelua, että merkittävä osa heistä olisi tullut tänne tekemään rikoksia. On myös hyvä muistaa, että jos turvapaikkaa hakeva henkilö on syyllistynyt vakaviin rikoksiin, turvapaikka voidaan evätä, vaikka hän muuten täyttäisi kaikki edellytykset. Myös Jani Leino vieroksuu ylikierroksilla käytävää mustavalkoista keskustelua turvapaikanhakijoista. Sekä viranomaisten että esimerkiksi median täytyy toimia vastuullisesti, jotta muutaman henkilön toiminta ei leimaa koko ryhmää. ”On kaikkien intresseissä, että rikolliset saadaan kiinni. Jos tiedetään, että Punaisen Ristin ylläpitämässä vastaanottokeskuksessa on terroristi tai raiskaaja, niin hänhän on turvallisuusuhka kaikille. Rajoja ei kuitenkaan pidä laittaa kiinni kaikille turvapaikanhakijoille, joista suurella osalla on oikeus turvapaikkaan”, Leino sanoo. Teksti Heli Sariola Kuvat Mari Waegelein
Kulttuuri.
31
KIELLETTY TANSSI Loikka-festivaalin elokuvissa tanssitaan ilmaisunvapauden puolesta. MIES MAKAA MAASSA, poski hienolla hiekalla. Hän vavahtaa kivusta, kun saa yhä uudelleen iskun tai potkun vartaloonsa. Tekstitys kertoo, että olemme Iranissa, jossa hallinto kieltää itseilmaisun. Miehen ääni kertoo, että hän on tanssija. Sitten hypätään kymmenen vuotta ajassa taaksepäin, vasta poikaan joka tykkää liikkua tanssien. Poika löytää tiensä paikalliseen taidekeskukseen ja oppii, että hänen kotimaassaan elää kaksi todellisuutta rinnakkain: äärimmäisen hallittu ja vaiennettu julkinen tila sekä vapaampi yksityinen tila. HELSINGISSÄ järjestetään tänä vuonna yhdeksännen kerran Loikka-tanssielokuvafestivaali. Taiteellisen johtajan Kati Kallion mukaan tanssi elokuva on itsenäinen taiteenlaji, joka yhdistää tanssi- ja elokuvataidetta. Siinä tanssi ja koreografia on tehty nimenomaan kameraa ajatellen. Festivaalin päätöspäivänä nähdään iranilai-
sen koreografi Afshin Ghaffarianin elämän tarinaan perustuva pitkä elokuva Desert Dancer, jonka on ohjannut Richard Raymond, ja koreografiasta vastaa Akram Khan. Huolimatta hurjista hiekan- ja kivunmakuisista alkukuvista, elokuva sijoittuu pitkälti Iranin pääkaupunki Teheraniin. Elokuvan ydintapahtumien aikaan eletään vuotta 2009, jolloin presidentinvaaleja edeltävä ajanjakso kärjisti vastakkainasettelun Iranin vihreän liikkeen protestoijien ja vanhoillisen presidentti Mahmud Ahmadinejadin kannattajien välillä. Elokuvassa hiljentämisen keinot ovat monet ja väkivaltaiset, mutta pelon ilmapiirissä Ghaffariani ystävineen harjoittelee säännöllisesti Teheranin laitamilla sijaitsevassa rakennuksessa. Tanssijaporukka unelmoi salaisen tanssiesityksen järjestämisestä aavikolla. DESERT DANCER on elokuva, jossa on tanssiin keskittyviä osuuksia. Ennen kaikkea se on
kuitenkin hyvin perinteinen draamaelokuva, jossa sankari päätyy vaikeuksien kautta voittoon – jää eloon ja saavuttaa vapauden tanssia. Saman aikaisesti synnyinmaa-Iranissa moninaiset hiljentämisen keinot jatkuvat. Loikka-festivaaliohjelmistossa on tänä vuonna erityinen poliittiseen tanssielokuvaan keskittyvä lyhytelokuvien näytös. Nyky-Iranin lisäksi tanssielokuvat vievät katsojan Israeliin ja palestiinalaisalueille sekä esimerkiksi Istanbuliin. Festivaalielokuvissa tanssi sijoittuu keskelle yhteiskunnallista murrosta tai sen mahdollisuutta. Loikka-festivaali 7.–10.4. Helsingissä. Päätös päivän Kino Andorran näytöksiin on myynnissä hyväntekeväisyyslippu, jonka tuloista osan Loikka lahjoittaa Amnestyn ihmisoikeustyöhön. Lisätiedot www.loikka.fi Teksti Marie Kajava
Aktivisti.
”MEITÄ NUORIA TARVITAAN” Muh´ed Shire kannustaa kaikkia alle 25-vuotiaita hakemaan Amnestyn nuorisokonferenssiin. 1. UUSIA KASVOJA, UUTTA VOIMAA ”En tuntenut ketään entuudestaan, kun viime kesänä lähdin Helsingin rauta tieasemalta kahdeksan muun nuoren kanssa Amnestyn Nordic Conferenceen Ruotsiin. Siellä oli osallistujia kaikista Pohjoismaista, ja ohjelma oli tosi mielenkiintoinen. Opin erityisesti kidutuksen vastaisesta työstä. Kotiin palattuani olin täynnä uutta energiaa ja uskoa, että ihmisoikeuksien puolesta pitää tehdä työtä. Suosittelen hakemaan ensi kesän konferenssiin.” 2. KAIKKI ALKOI TET-HARJOITTELUSTA ”Kuulin sanan ’amnesty’ ensimmäisen kerran seitsemänvuotiaana Somaliassa radiosta. Jokin polte ihmisoikeuksiin syttyi jo silloin. Kun olin 13, muutimme Suomeen. Yläasteella opo kysyi, minne työpaikalle haluan mennä tutustumaan, ja googlasin hänelle Amnestyn yhteystiedot. En vielä puhunut kovin hyvin suomea, mutta autoin toimistolla ja pääsin myös kokouksiin. Amnesty
laisten ystävällisyys ja tasa-arvoisuus tekivät minuun vaikutuksen. Siitä lähtien olen tehnyt vapaaehtoistyötä Amnestylle, ja aion olla aktivisti lopun ikäni.” 3. SEURAAVAKSI VAALEIHIN ”Joskus minusta tuntuu, että Amnesty on aika keski-ikäinen, ja sinne tarvitaan nuoria päätöksentekoon. Nordic Youth Conferencessa sain luottamusta siihen, että jokaisella voi olla hyviä ideoita, joita kannattaa ajaa eteenpäin. Haluan herättää keskustelua vaikkapa siitä, onko hyvä tukea tietyissä maissa vain muutamia mielipidevankeja, kun vankiloissa heitä on satoja. Myös pakolaisuus on minulle tärkeä aihe, ja käyn Pakolaisavun kouluvierailijana kumoamassa väärinkäsityksiä ja kertomassa omaa tarinaani.”
Teksti Kaisa Viitanen Kuva Mari Waegelein
Toimi.
Amnestyn johtokunta kaipaa riveihinsä uusia kasvoja eri puo lilta Suomea! Asetu ehdolle joh tokuntavaaleihin, jos sinulla on näkemystä Amnestyn Suomen osaston tulevaisuudesta ja halu sitoutua vastuulliseen tehtävään kahdeksi vuodeksi. Johtokuntaan valitaan vuosit tain maaliskuussa pidettävässä vuosikokouksessa neljä uutta jä sentä. Tällä kertaa valitaan pu heenjohtaja ja kolme muuta jä sentä kahden vuoden kaudelle. Ehdokkaiden on oltava Amnes tyn jäseniä. Johtokunnan tehtävä on joh taa Amnestyn toimintaa. Työhön kuuluu säännöllisiä kokouksia ja yhteydenpitoa kokousten välillä. Ilmoittaudu johtokuntaehdok kaaksi 7.3. mennessä. Vuosikokous järjestetään Tu russa 19.–20.3.
Amnesty somessa Facebookista ja Twitteristä bongaat Amnestyn tuoreimmat uutiset, raportit ja vetoomukset.
Osallistu Amnestyn naistenpäivän juhlaan Amnestyn naistenpäivän juhlassa tehdään historiaa, kun sooloar tisti Mira Luoti nousee ensimmäistä kertaa lavalle uuden yhtyeen sä kera. Lavalle nousevat myös kansanmusiikista ammentava kak sikko Puhti, rap-duo SOFA sekä täysiveristä punkkia soittava Diet Pil7s. Musiikin lisäksi luvassa on mm. performansseja ja keskusteluti laisuus siitä, mikä ihmisoikeuksissa on vallankumouksellista nai sille. Onko naisten oikeudet kaapattu jonkin aivan muun kuin tasaarvon ajamiseen? Ja miten ne kaapataan takaisin? Keskustelemassa mm. Maryam Abdulkarim, Maryan Askar sekä Airin Bahmani. Tervetuloa Café Mascotiin (Neljäs linja 2, Helsinki) perjantaina 4.3. klo 18 lähtien. Vapaa pääsy (K-18). Alakertaan on esteetön pääsy. Amnestyn naistenpäivän juhlan järjestää Joku raja! -verkosto.
Lisätietoja: Rekrytointiryhmän puheenjohtaja Ninni Sandelius, ninni.sandelius@gmail.com, puh. 044 7630 759.
Hae Nordic Youth Conferenceen Vetoa verkossa Amnestyn verkkosivuilla jul kaistaan säännöllisesti vetoo muksia yksittäisen ihmisen tai tietyn maan ihmisoikeustilan teen parantamiseksi. Allekirjoittamalla vetoomuksia voit vaikuttaa! Lisätietoja: amnesty.fi/vetoomukset
Uudet Amnestyhupparit naisille nyt Amnesty Storessa: amnestystore.fi
Hei sinä 16–25-vuotias ihmisoi keuksien ystävä! Haluatko o ppia lisää pakolaisten oikeuksista 50 muun pohjoismaisen nuoren kanssa? Amnestyn Nordic Youth Conference järjestetään Helsin gissä 1.–4. elokuuta. Lue lisää ja hae Nordic Youth Conferenceen! Hakuaika on 14.3.–1.5. www.amnesty.fi/nyc2016
Twitterissä @amnestyfinland Facebookissa facebook.com/ amnestyfinland
Vetoa tekstiviestillä Kun ihminen tuomitaan kuole maan, häntä kidutetaan tai hänet vangitaan mielipiteensä vuoksi, Amnestyn pikavetoomuskirjoit tajat kaikkialla maailmassa tart tuvat toimeen. Tekstiviesti on nopea tapa toimia hädässä ole van ihmisen puolesta. Liity Amnestyn maailman laajuiseen pikavetoomusverkos toon, saat tekstiviestillä säännöl lisesti vetoomuspyyntöjä. Lisätietoja: amnesty.fi/osallistu/ liity-hataviestiverkostoon
Lisää vapaaehtoistyön muotoja osoitteessa: amnesty.fi/osallistu
Kuvat: Freepik, Amnesty
Kiinnostaako johtokunnan jäsenyys?
33
Kolumni.
34
Hallintoa ja uudistuksia
Administration och reformer
JOKAISELLA ORGANISAATIOLLA tulisi olla hyvä hal
VARJE ORGANISATION borde ha en bra administration.
linto. Kun hallinto on hyvää, sen toteutumisesta ei tarvitse tehdä numeroa. Tällöin työ voi keskittyä tärkeimpään eli organisaation tavoitteen aikaansaamiseen. Amnestylle se on ihmisoikeuksien edistäminen. Amnestyn johtokunnan tehtävä on hallinnoida Suomen osastoa vuosikokouksen valtuuttamana. Johtokunta esi merkiksi vastaa strategiasta ja päättää toiminnanjohta jasta. Vuoden 2015 keskeinen teema oli nelivuotisen strategian ja kaksivuotisen toimintasuunnitelman ohjaus. Hallintorakenteiden toimivuus tulee punnituksi vasta ongelmatilanteissa. Päivänpolitiikassa kriisit ovat pal jastaneet hallintorakenteiden puutteita niin kotimaas sa, EU-tasolla kuin globaalistikin. Hallintorakenteet on hyvä päivittää ajan tasalle ennen akuutteja kriisejä. Päätöksenteon tulee olla toi saalta riittävän tehokasta mut ta myös tarpeeksi demokraattis ta, jotta hyviä päätöksiä voidaan tehdä ja niihin voidaan yhteises ti sitoutua.
När organisationen är bra behöver man inte göra nummer av dess förverkligande. Då kan man koncentrera arbetet på det viktigaste: att uppnå organisationens mål. För Am nesty är målet främjandet av de männskliga rättigheterna. Målet för Amnestys styrelse är att administrera den finska sektionen enligt den fullmakt som årsmötet bevil jat. Styrelsen svarar till exempel för strategin och beslu tar om verksamhetsledaren. Det centrala temat för 2015 var styrningen av den fyraåriga strategin och den tvååri ga verksamhetsplanen. Hur en administration fungerar bedöms först i prob lemsituationer. I dagspolitiken har kriser blottat bris ter i administrationsstrukturer såväl i hemlandet, på EU-nivå som globalt. Det är bra att uppdatera administrations strukturerna innan akuta kriser uppstår. Beslutsfattandet skall å ena sidan vara tillräckligt effek tivt men å andra sidan också till räckligt demokratiskt så att bra beslut kan tas och så att man kan omfatta besluten kollektivt.
Reformen skulle göra beslutsfattandet smidigare än det nuvarande.
AMNESTYN kansainvälisen ta
son hallintouudistus on parhaillaan käynnissä. Ehdolla on malli, jossa ylin päätöksentekoelin, Global Assembly, kokoontuisi kerran vuodessa ja kustakin osastosta olisi siellä kaksi henkilöä. Uudistus tekisi päätöksenteosta ny kyistä ketterämpää, mikä lienee hyvä muutos peilaten ala ti nopeammin muuttuvaa maailmaa. Edustajien vähenemistä kompensoisi kerran neljässä vuodessa järjestettävä Meeting of the Movement, jossa osastojen edustajien määrä olisi suurempi. Tämä mah dollistaisi laajan vuoropuhelun eri puolilta maailmaa tu levien amnestylaisten välillä. Keskustelu Amnestyn tulevasta hallintomallista jat kuu aina vuoden 2017 edustajistonkokoukseen asti, jol loin asiasta on tarkoitus päättää. Amnesty on demokraattinen kansalaisjärjestö, ja ylin valta kuuluu sinulle, Amnestyn jäsen. Tule siis sinäkin mukaan vuosikokoukseen Suomen Turkuun 19.–20. maaliskuuta kuuntelemaan, keskustelemaan ja tekemään päätöksiä!
AMNESTYS ORGANISATIONSREFORM på internatio
nell nivå pågår som bäst. Som förslag står en modell där det högsta beslutande organet, Global Assembly, skulle sammankomma en gång per år och ha två representanter från varje sektion. Reformen skulle göra beslutsfattandet smidigare än det nuvarande, vilket torde vara en bra för ändring om man speglar den mot en värld som förändras allt snabbare. Det minskade antalet representanter skulle kompens eras av Meeting of the Movement som skulle ordnas vart fjärde år och där antalet representanter för sektionerna skulle vara större. Detta skulle möjliggöra en omfattande diskussion bland amnestyiter som kommer från olika delar av världen. Diskussionen om Amnestys framtida organisa tionsmodell fortsätter ända till rådsmötet 2017. Då är det meningen beslut om denna skall fattas. Amnesty är en demokratisk frivilligorganisation och den högsta makten har du som medlem i Amnesty. Kom alltså till Årsmötet i Åbo 19.–20. mars för att lyssna, dis kutera och besluta.
Jukka Muhonen Kirjoittaja on Amnestyn Suomen osaston johtokunnan puheenjohtaja.
Menot.
35
KOSKETTAA AIVAN KAIKKIA Tämänvuotisen Helsinki African Film Festivalin ytimessä on liike – ja sen ulkopuolelle jääminen. SUOMALAISELLA elokuvafestivaalien kentällä paikkansa vakiinnuttanut Helsinki African Film Festival eli HAFF järjestetään toukokuussa jo seitsemännen kerran. Festivaalin aikana nähdään intiimejä henkilökuvia sekä tarinoita Afrikan mantereen suurista ja pienistä vallankumouksista. Tämän vuoden festivaaliteema eli ”Africa on the Move” on tietoisesti lainausmerkeissä, sillä liike voi tässä yhteydessä merkitä monia asioita aina tanssista talouskasvuun. Samalla festivaalielokuvat pohtivat myös sitä, mikä tai ketkä jäävät talouskasvun ulkopuolelle. LIIKKUMISEEN JA LIIKEESEEN liittyy myös festivaalin ajankohtainen maahanmuuttoja pakolaisteema. ”Afrikka nähdään mediakuvaston kautta. Ihmisiä ei nähdä ihmisinä vaan pakolaisina ja maahanmuuttajina”, kuvailee Peter Kuria Git hinji, joka on ollut järjestämässä festivaalia sen ensimmäisestä vuodesta alkaen. ”Median luomaa kuvaa ei pysty hetkessä muuttamaan, mutta hitaaseen muutokseen voi yrittää vaikuttaa.” Kuria Githinjin mukaan muutosta ja erilaisia mielikuvia tarvitaan vastavoimaksi negatiiviselle ilmapiirille, vaikeneville poliitikoille, poliisin reak-
tioille ja turvattomuuden tunteelle, joka koskettaa lopulta aivan kaikkia ihmisiä. TÄMÄN VUODEN elokuvatarjontaan kuuluu tansanialainen Dar Noir -elokuva, joka sijoittuu itäisen Afrikan alamaailman huume- ja ihmiskaupan koukeroihin. Muita keskeisiä elokuvia ovat Länsi-Afrikassa kuvattu Out of the Village, jossa orvoksi jäävää poikaa näyttelee nuori A braham Attah, ja sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva Eye of the Cyclone. S ékou Traoren ohjaama psykologinen draama kertoo nuoresta asianajajasta, joka joutuu vaikean tehtävän eteen: puolustamaan sotarikoksista syytettyä kapinallissotilasta. Koska Helsinki African Film Festivalin avoimen haun kautta saapui poikkeuksellisen laadukkaita elokuvia ympäri maailmaa, tekijät aikovat järjestää tänä vuonna mahdollisuuden nähdä myös muita kansainvälisiä elokuvia. Tieto oheis ohjelmistosta päivittyy Helsinki African Film Festivalin verkkosivuille.
Helsinki African Film Festival 12.–15.5. K ino Sherylissä (Arabianranta 8). Lisätietoja ja aika taulut www.haff.fi. Teksti Reetta Haarajoki
TesTamenTTilahjoiTus on lahjoiTus Tuleville sukupolville Testamentin tekeminen on hyvin henkilökohtainen asia, ja usein ihmiset haluavat ensisijaisesti turvata oman perheen ja läheisten tulevaisuuden. Tämän lisäksi monet haluavat jättää arvojensa mukaisen perinnön ja antaa lahjan tulevien sukupolvien vapaudelle. Voisitko siis sinä – sen jälkeen kun olet varmistanut perheesi ja läheistesi turvan – ajatella jättäväsi testamenttilahjoituksen Amnestyn ihmisoikeustyölle? Testamenttilahjoitus ihmisoikeustyölle on arvokas teko, joka kurottaa sukupolvien päähän. Siitä jää jälki lukemattoman monien ihmisten elämään. Lue lisää: amnesty.fi/testamentti