Amnesty-lehti 1/2010

2010

C92E.

Hinta / Pris 5,50 €

Payam Absoldamadi

Iran pilkkaa sananvapautta. Graafikon kannanotto johti vainoon. SIVU 8

ASENNE ESIIN: Miksi suostumuksen puute ei riitä raiskaustuomioon? SIVU 11

1/2010

SUOMEN OSASTON LEHTI – FINLÄNDSKA SEKTIONENS TIDNING 25.2.2010

Amnestyn Suomen osasto järjesti vuosi sitten Guantánamon vankileirin vuosipäivänä katuactionin, jossa osallistujat vetosivat vankileirin sulkemisen puolesta kirjoittamalla nimensä oransseihin vankihaalareihin. Suomalaisnimin ja -terveisin varustetut haalarit ovat nyt käytössä Yhdysvaltojen Amnestyssa.

Kulttuuriareena Gloria oli viimeistä paikkaa myöten täynnä, kun PMMP ja Jätkäjätkät konsertoivat helmikuussa hyvällä asenteella seksuaalista väkivaltaa vastaan. Kuva: Kalle Björklid

Kidutus ei mahdu suomalais-

Iran pilkkaa sananvapautta.

11 19

Köyhyys kuuluu kaikille. Amnestyn kansainvälinen pääsihteeri Irene Khan vieraili Helsingissä joulukuussa ja osallistui ihmisoikeuspäivän kynttilämielenosoitukseen. Kuva: Juha Peurala

ELOKUVISSA

kot ovat suurimpia pahiksia, kerää maan historian kaikkien aikojen suurimmat lipputuotot. Konservatiivisten kommentaattoreiden paheksunta epäisänmaallisesta elokuvasta ei ole estänyt ihmisiä tulvimasta katsomoihin. En todennäköisesti pilaa kenenkään katsomiskokemusta kertomalla, että toisin kun oikeassa elämässä, tässä elokuvassa altavastaajat saavat voiton valloittajista. Avatarin lisäksi Oscareiden suuriin ennakkosuosikkeihin kuluu Irakin sodan pomminpurkuryhmästä kertova The Hurt Locker, armoton ja huomattavasti synkempi tarina samanlaisesta valloittajien ja valloitettujen välisestä kuilusta. Tästä elokuvasta feel good -faktoria ei kuitenkaan löydy.

ANNETTAKOON SILTI PARHAAN MIESPÄÄOSAN patsas maailman elävää omatuntoa eli Nelson Mandelaa Voittamaton-elokuvassa esittävälle Morgan Freemanille. Oikeaa ihmistä ja näyttelijää on vaikea erottaa toisistaan.

2 AMNESTY INTERNATIONAL 1/2010

PÄÄKIRJOITUS / LEDARE FRANK JOHANSSON

Timo Wright

ONKIN HARVINAISTA, ETTÄ ELOKUVA, jossa Yhdysvaltain erikoisjou-

Suomeen paennut graafikko Payam Abdolsamadi joutui maksamaan kovan hinnan ihmisoikeusaiheisten julisteiden suunnittelusta.

Asenne esiin.

Suomessa raiskauksen mittapuu on yhä väkivallan määrä. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on toista mieltä.

Teetä ja ihmisoikeuksia.

Pastori Laura Mäntylä ja Amnestyn HLBT-aktivisti Krister Karttunen miettivät, missä suvaitsevaisuuden raja kulkee.

PMMP vetoaa seksuaalista väkivaltaa vastaan.

PÅ BIO

OSCAR-PALKINTOEHDOKKAIDEN JOUKOSSA on maailman kaikkien aikojen kallein elokuva Avatar. Elokuva kertoo Yhdysvaltain erikoisjoukkojen vieraan planeetan valloituksesta. Yhdysvaltoja kiinnostaa erityisesti planeetan uumenista löytyvä arvokas mineraali. Suurimman esteen erikoisjoukkojen etenemiselle asettaa alkuperäiskansa, jonka asuinpaikkana oleva jättiläismäinen puu sattuu sijaitsemaan suurimman mineraaliesiintymän päällä. Monet ehkä näkevät elokuvasta vain isot taistelukohtaukset ja kokevat kolmiulotteisuuden ansiosta katsojan syliin tulevan viidakon jännittävänä. Elokuvan syvätarina kertoo kuitenkin faktisiin kansanmurhiin johtaneesta Euroopan ulkopuolisten maanosien, erityisesti Latinalaisen Amerikan valloituksesta. Se kertoo muukalaisiin kohdistuvasta rasismista ja heidän ihmisoikeuksiensa ja ihmisarvonsa täydellisestä nollaamisesta. Samalla se kertoo myös tämän päivän Irakin sodasta.

mieleen. Suomessa uhreja hoitaa Kidutettujen kuntoutuskeskus – kaikessa hiljaisuudessa..

”ON HARVINAISTA, ETTÄ ELOKUVA, JOSSA YHDYSVALTAIN ERIKOISJOUKOT OVAT SUURIMPIA PAHIKSIA, KERÄÄ MAAN HISTORIAN KAIKKIEN AIKOJEN SUURIMMAT LIPPUTUOTOT. ”

BLAND FAVORITERNA FÖR OSCAR-PRISERNA finns världens genom tiderna dyraste film Avatar. Filmen berättar om Förenta staternas specialstyrkors erövring av en främmande planet. Man är framförallt intresserad av en värdefull mineral som finns i planetens innandömen. Det största problemet för specialstyrkornas framfart är ursprungsbefolkningen, som bor i ett jättelikt träd, som ligger över mineralfyndet. Många ser kanske endast de stora krigsslagen och upplever den tredimensionella djungeln som kommer rakt i famnen som spännande. Men filmens djupberättelse handlar om hur den europeiska erövringen av andra världsdelar, speciellt Latinamerika, ledde till faktiska folkmord. Den berättar om rasism mot främlingarna och om hur dessas mänskliga rättigheter och värde fullständigt nollas. Samtidigt berättar filmen också om dagens krig i Irak DET ÄR GANSKA OVANLIGT att en film, där Förenta staternas specialstyrkor är de största bovarna, samlar de största biljettintäkterna i landets historia. De konservativa kommentatorernas misstycke över den ickepatriotiska filmen har inte hindrat folk från att strömma till salongerna. Jag förstör knappast någons filmupplevelse om ja berättar, att till skillnad från det riktiga livet, så är det de svaga som segrar mot erövrarna. Förutom Avatar är en av de stora favoriterna till Oscar-priserna The Hurt Locker, som handlar om en grupp bombdesarmerare i Irak. En obarmhärtig och betydligt mörkare berättelse om samma avgrund mellan erövrare och de erövrade. Här finns ingen feel-good faktor. LÅT OSS ÄNDÅ GE STATYN för bästa manliga huvudroll till Morgan Freeman, som spelar världens samvete dvs. Nelson Mandela i filmen Invictus. Det är svårt att skilja på den levande människan och skådespelaren.

24.3.

Amnesty luovuttaa kansanedustajille vetoomuksen seksuaalirikoksia koskevan lainsäädännön uudistamiseksi. OSOITA ASENTEESI JA VETOA! www.amnesty.fi

tulossa pian

5.3.

Naistenpäivän Asenne esiin -klubi Dubrovnikissa Helsingissä. Lavalla oikealla asenteella Maija Vilkkumaa, flamencotaiteilija Kaari Martin, Maria Gasolina ja Just nyt!-ryhmä. Klubin juontaa Bettina S. Ravintola Dubrovnik klo 20–02. LUE LISÄÄ www.amnesty.fi/mita-tapahtuu

TEKSTI AURA LINDEBERG KUVA TIMO WRIGHT

HALOO HALOO MIES JA NAINEN ASENNE ESIIN Käännöspoppia brasilialaismausteilla soittava Maria Gasolina

esiintyy Amnestyn naistenpäivän klubilla Helsingissä maaliskuun alussa. Laulaja Lissu Lehtimaja haluaa tehdä naistenpäivänä tilaa ihmisyydelle. Mitä kuuluu Maria Gasolinalle? Kiitos hyvää. Aloitimme uuden vuosikymmenen julkaisemalla musiikkivideon ja lyhytelokuvan, sellaisen filmille kuvatun perinteisen pala-animaation, josta tuli hirveän hauska. Tästä kaikesta innostuneena aloittelemme juuri uuden levyn tekoa. Että innostusta on ilmassa. Mitä fiiliksiä naistenpäivä herättää? Kun meitä pyydettiin soittamaan Amnestyn naistenpäivän klubille, jouduin miettimään suhdettani naisasiaan. Minun on vaikea erottaa naisten asiaa ihmisoikeuksista ylipäänsä. Ehkä sen sijaan, että naistenpäivänä jaetaan ruusuja, voitaisiin pysähtyä miettimään, onko kaikilla tilaa olla juuri sellaisia naisia tai miehiä tai muuten vaan ihmisiä kuin haluavat, vai ovatko nämä karsinat toisinaan liian ahtaita. Mitä ajattelet Amnestyn seksuaalisen väkivallan vastaisesta Asenne esiin -kampanjasta? Toisen ihmisen koskemattomuuden rikkominen on aina väärin. Vielä enemmän väärin on valta-aseman tai ylivoiman hyväksikäyttö koskemattomuuden rikkomisessa. Kaikenlainen heikompien hyväksikäyttö tai loukkaaminen, eivät pelkästään seksuaalirikokset siis, kertovat vahvemman heikkoudesta, kommunikaation puutteesta ja kyvyttömyydestä kohdata toista. Kolmannen sektorin kansalaisjärjestöjen tekemät välikysymykset pakottavat lainsäädäntöelimet tarkistamaan käytäntöjään. Keskustelu on aina paikallaan.

Oletteko aiemmin tehneet yhteistyötä järjestöjen kanssa? Olemme tehneet yhteistyötä kymmenen vuoden aikana niin monen tahon kanssa, että joutuu oikein miettimään hetken... Mutta ei, tämä taitaa olla ensitreffimme bändinä Amnestyn kanssa. Itse olen tehnyt kuvituksia Amnestyn lehteen aiemmin. Mitä mieltä olet musiikin valjastamisesta kampanjointiin? Taidehan on kautta maailmanhistorian ollut jonkin mesenaatin viestinviejänä. Mielestäni on täysin luontevaa laulaa jonkin asian puolesta. Maria Gasolinakin on esittänyt paljon biisejä, jotka ovat olleet osa sitä 70-luvun brasilialaista poliittista liikettä, joka nosti afrobrasilialaista kulttuuria päivänvaloon ja vastusti sotilasdiktatuurin sensuuria. Mitä kantaaottavasta musiikista tulee ensimmäiseksi mieleen? Ehdottomasti PMMP:n biisi Joku raja. Se on vedetty niin ”in your face”, että kyllä pysäyttää. Sitten toiseksi tulee heti mieleen Haloo haloo marsilainen -kappaleemme, johon juuri teimme sen animaation musiikkivideoksi. Kappale on sävelletty päivänpolttavaksi joskus vuonna 1979, mutta valitettavasti se toimii yhtä ajankohtaisena tänäänkin. Laulussa kerrotaan ulkopuoliselle taholle, kuinka tilanne täällä meillä on niin murheellisen sotaisa ja tekopyhä. Maria Gasolina on ensitreffeillä Amnestyn kanssa Asenne esiin –klubilla Helsingissä 5.3. Laulaja Lissu Lehtimajalle (vas. keskellä) Amnesty-yhteistyö on tuttua. Lissun kuvituksia on nähty tässä lehdessäkin..

LEHDENTEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA

PÄÄTOIMITTAJA Frank Johansson TOIMITUSSIHTEERI Anu-Elina Jaskari AD Anu Merenlahti PAIN0 Lehtisepät Oy, Pieksämäki JULKAISIJA Amnesty International

Suomen osasto ry. Kultti ry:n jäsen.

JOUKKOJULKAISU ISSN 1458-3879

Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy 15.5.2010 Aineistot viim. 20.4.2010. Juttutarjoukset ja palautteet osoitteeseen anu-elina. jaskari@amnesty.fi. Lehti ei vastaa toimitukseen lähetetystä aineistosta, jonka julkaisusta ei ole sovittu etukäteen. Kirjoituksissa esiintyvät mielipiteet eivät ole Amnestyn virallisia kannanottoja.

TOIMITUSKUNTA Aino Frilander, Johanna Frondelius, Milla-Maria Isopoussu, Teemu Hirvilinna, Marie Kajava, Katriina Koskinen, Aura Lindeberg, Susanna Lyytikäinen, Kirre Koivunen, Teemu Kuusimurto, Lari Malmberg, Minna Rajainmäki, Tiina Riippa, Niklas Sandström, Katja Tähjä, Anna Valvanne, Laura Varja, Kaisa Viitanen, Timo Wright, Silja Ylitalo KIRJOITTAJAT Tatu Blomqvist, Jussi Förbom, Outi Haapanen, Anu-Elina

Jaskari, Frank Johansson, Marie Kajava, Ilpo Kiiskinen, Kirre Koivunen, Aura Lindeberg, Peikko Pitkänen, Minna Rajainmäki, Tiina Riippa, Anna Valvanne, Laura Varja

KUVAAJAT/KUVITTAJAT Payam Absoldamadi, Anna Autio, Kalle Björklid,

Teemu Granström, Teemu Hirvilinna,Else Hukkanen, Katriina Koskinen, Teemu Kuusimurto, Oona Loman, Niklas Sandström, Tiitu Takalo, Jarkko Virtanen, Timo Wright

KANSI Payam Abdolsamadi KIELENTARKISTUS Meri Haikarainen

LEHDENTEKIJÄT VASTAAVAT

Mikä ihmisoikeusasioita aiot seurata tänä vuonna?

KIRRE KOIVUNEN ”Seuraan jatkuvasti Iranin ihmisoikeustilannetta, koska siellä asuu sukulaisia ja ystäviä. Myös Payam Abdolsamadin ja hänen vaimonsa kohtalo kosketti. Rauman Amnesty-ryhmä onkin harkinnut Irania kohdemaakseen.” Kulttuurisen nuorisotyön ammattilainen ja ihmisoikeusaktiivi Raumalta. Toimii myös valokuvaajana ja vapaana kirjoittajana. Tekee työtä etenkin pakolaisnuorten ja -naisten parissa. Kirjoitti tähän lehteen henkilökuvan iranilaisesta julistetaiteilijasta Payam Abdolsamadista.

TIITU TAKALO ”Aion seurata seksuaalisen väkivallan vastaista Asenne esiin -kampanjaa. Vaikka tavoitteena on lainsäädännön muuttaminen, kyse on vielä suuremmasta asiasta: suhtautumisesta rikokseen. Minkä viestin yhteisö antaa raiskatulle, kun tekoa ei tuomita?” Tamperelainen sarjakuvataiteilija, kuvataiteilija ja feministi. Kiinnostuksen kohteita kuvan ja sanan yhdistäminen, tee-se-itse-kulttuuri ja pienlehdet. Tämän lehden keskiaukeaman sarjakuva on Tiitun uudesta albumista.

KÄÄNTÄJÄ Mikaela Forsman Amnesty-lehti tehdään pääosin vapaaehtoisvoimin. Lehden avustajat ovat vapaaehtoisia alan ammattilaisia. Ota yhteyttä, anna palautetta: anu-elina.jaskari@amnesty.fi

AMNESTY INTERNATIONAL 1/2010

1 278

päivää on kestänyt kiinalaisen ihmisoikeusaktivistin Chen Guangchengin vankeus. Sokea Chen tuomittiin vuonna 2006 neljäksi vuodeksi vankilaan kotiseutunsa naisten oikeuksien puolustamisesta. Hän antoi oikeusneuvontaa Linyin kaupungin asukkaille pakkosterilisaatioiden ja aborttien vastustamiseksi. Chenin perhettä ahdistellaan ja häiritään jatkuvasti. Amnesty-aktiivit ympäri maailmaa ovat säännöllisesti yhteydessä Kiinan viranomaisiin Chen Guangchengin vapauttamiseksi.

Mongolia luopuu teloituksen käytöstä Mongolian hallitus ilmoitti tammikuussa, että maa luopuu teloituksen käytöstä. Ilmoitus on tärkeä askel kohti kuolemanrangaistuksen täydellistä kieltoa. Teloitustilastot ovat salaisia, mutta presidentti Tsakhia Elbegdorjin tiedetään muuttaneen viime vuonna ainakin kolme kuolemanrangaistusta vankeusrangaistuksiksi. Amnesty kehottaa Mongoliaa seuraavaksi julkaisemaan teloitustilastonsa. Läpinäkyvyys on tärkeä osa avointa ja vapaata yhteiskuntaa, mutta myös askel kohti kuolemanrangaistuksen täydellistä kieltoa.

TEKSTI MARIE KAJAVA KUVA TEEMU KUUSIMURTO

KIDUTUS EI MAHDU SUOMALAISMIELEEN KYNTTILÄPALKINTO 2009 Jopa yli puolta viime vuonna Suomeen tulleista

turvapaikanhakijoista ja pakolaisista on kidutettu. Amnestyn kynttiläpalkinnon saanut Kidutettujen kuntoutuskeskus hoitaa lähitulevaisuudessa myös lapsia ja nuoria. HELSINGIN VALLILASSA on paljon harmaata ja punatiiliä. On toimistorakennuksia, työhuoneita, firmoja paperilta haisevine ongelmineen. Autovanat puuskuttavat kadulla, loska roiskuu. Erään talon neljännessä kerroksessa ratkotaan eri tason ongelmia. Vaaleat käytävät kumisevat, on ovia suihkutiloihin ja pukuhuoneisiin. Aulan täyttävät mukavat sohvat, akvaario ja räsymatot. Täällä hoidetaan Suomessa asuvia kidutuksen uhreja. Kidutetuista puhutaan Suomessa kovin vähän. ”Toiseen ihmiseen kohdistuva suunniteltu väkivalta ja alistaminen on niin hirveää, ettei se oikein mahdu ihmismieleen. Kun suomalaisen kanssa puhuu kidutuksesta, hän ei usein edes ymmärrä mistä puhutaan”, Kidutettujen kuntoutuskeskuksen johtaja Pekka Tuomola kuvailee.

KIDUTUS ON TAHALLISTA fyysisen tai henkisen kivun ja tuskan aiheuttamista. Kidutuksen tarkoituksena on uhrin rankaiseminen tai pelottelu, usein tietojen tai tunnustusten kiristäminen. ”Vuonna 2009 Suomeen tuli yli 6000 turvapaikanhakijaa ja pakolaista, ja arvioiden mukaan heistä vajaalla 60 prosentilla on kidutuskokemuksia. Sehän tarkoittaa yli kolmeatuhatta ihmistä”, Pekka Tuomola arvioi. Vuonna 2008 kuntoutuskeskus pystyi resurssiensa mukaisesti hoitamaan 167 ihmistä. Kidutettujen kuntoutuskeskuksen fysioterapeutti Lotta Carlsson avaa oven. Huoneessa on voimistelupallo, hoitovuode, erilaisia jumppavälineitä. Fysioterapeutin luona käy potilaita yksilö- ja ryhmäkuntoutuksessa. ”Suuri osa työajastani menee tutkimi-

”VANGEILLA EI OLE ÄÄNTÄ. MEIDÄN TEHTÄVÄMME ON HUOLEHTIA, ETTÄ ASIA PYSYY ESILLÄ. ME VOIMME AUTTAA OBAMAA SAAVUTTAMAAN TAMMIKUUN TAKARAJAN.”

”SIIHENHÄN KIDUTTAJAT PYRKIVÄT: ETTÄ VAMMA EI NÄY, MUTTA TUNTUU. ETTÄ HAKATAAN, MUTTA VAIKKA KANKAALLA PEHMUSTETULLA ESINEELLÄ. SUURIN OSA KIDUTUKSESTA ON KUITENKIN PSYYKKISTÄ, JA SIIHEN ASIAKKAAT SAAVAT PSYKOTERAPIAA”

4 AMNESTY INTERNATIONAL 1/2010

seen ja fyysisten vammojen hoitoarviointeihin”, Carlsson näyttää papereita, joissa on tarkat kuvat ihmisvartalon eri kohdista. Suomessa asuvilla kidutetuilla on Carlssonin mukaan eniten sitomisen, roikottamisen, jalkapohjien hakkaamisen ja vartaloon kohdistuvan väkivallan merkkejä. Niiden tunnistaminen vaatii erikoisosaamista. ”Siihenhän kiduttajat pyrkivät: että vamma ei näy, mutta tuntuu. Että hakataan, mutta vaikka kankaalla pehmustetulla esineellä. Suurin osa kidutuksesta on kuitenkin psyykkistä ja siihen asiakkaat saavat psykoterapiaa”, Carlsson korostaa.

MELKEIN KAIKKI KIDUTETTUJEN kuntoutuskeskuksen työntekijät ovat osa-aikaisia. Työ on niin raskasta, että sitä ei kansainvälisten suositusten mukaan kehoteta täyspäiväisesti tehtäväksi. Pekka Tuomolan mukaan kidutus on erityistä ja koskettaa myös hoitajia voimakkaasti tunnetasolla. Fysioterapeutti Carlsson on ollut ”Kitulla” töissä vasta vuoden päivät. ”Tässä vaiheessa töitä haalisi vielä mielellään, mutta pidempään työssä olleet ovat varoittaneet, että väsymys tulee hissukseen, kuin huomaamatta.”

Lotta Carlsson kuntouttaa kidutettuja.

HELSINGIN DIAKONISSALAITOKSEN yhteydessä toimiva Kidutettujen kuntoutuskeskus saa kokonaisrahoituksensa Raha-automaattiyhdistykseltä. Keskustelua siitä, pitäisikö kidutettujen kuntoutuksen siirtyä valtiolle, käydään Suomessa tasaisin väliajoin. Monissa Euroopan maissa, esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa ja Hollannissa, kidutettujen kuntoutuksen rahoittaa suoraan valtio. ”Itse asiassa kansainvälinen kidutuskeskusliitto ei edes suosittele tällaista. Useinhan vastassa on todellinen intressiristiriita –jos valtio sekä kiduttaa että hoitaa kuntoutuksen”, Pekka Tuomola toteaa. Raha-automaattiyhdistyksellä on vähemmän rahaa, koska pelaaminen on vä-

Toimittaja vapaaksi Kiinassa Freelance-toimittaja Zhao Shiyingin (Dagong) pidätettiin Shenzenin kaupungissa Kiinassa 11. tammikuuta. Kymmenen poliisia kuulusteli häntä ympärivuorokautisesti 12 päivän ajan ja esti häntä nukkumasta sekä syömästä ja juomasta säännöllisesti. Poliisi vapautti Zhaon 25. tammikuuta, mutta varoitti, että hänen tekemisiään valvotaan eikä hänen pitäisi enää ”aiheuttaa vaikeuksia”. Pidätettyinä olleet Zhaon vaimo ja poika vapautettiin samana päivänä. Charter 8 on kiinalaisten ihmisoikeusaktivistien julistus maan ihmisoikeustilanteen parantamisesta ja demokratian saavuttamisesta.

”

Terrorismin vastaisen sodan nimissä ihmisoikeuksia loukkaavat maat oikeuttavat tekonsa sillä, että yksien turvallisuuden suojeleminen on mahdollista vain toisten oikeuksia loukkaamalla. Mutta ihmisoikeuksissa ei ole sijaa toiselle.” AMNESTYN KANSAINVÄLISEN IHMISOIKEUSTYÖN JOHTAJA WIDNEY BROWN BLOGISSAAN. LUE LISÄÄ http://livewire.amnesty.org.

TEKSTI AINO FRILANDER

hentynyt. Toistaiseksi Kidutettujen kuntoutuskeskuksen vuoden 2011 budjetissa on nolla euroa. RAY on ilmoittanut, ettei sen agendaan kuulu tällainen toiminta. ”Ja ymmärrän sen täysin”, Tuomola sanoo. Tuomola kuitenkin uskoo, että erillisrahoitus on ainoa järkevä vaihtoehto. ”Kidutettujen kuntoutukseen liittyy paljon seikkoja, jotka olisi hankala huomioida kunnallisessa erityissairaanhoidossa. Julkisessa hoitokuviossa olisi hankala ottaa huomioon jo sitä, että hoitoaikojen käyttämättä jättämisen aste on korkea – ja siihen on todella syynsä.”

ASEKAUPPASOPIMUS TARVITSEE LOPPUKIRIN Amnesty on tehnyt yli kymmenen vuotta työtä sen eteen, että asekaupalle saataisiin kansainväliset säännöt. Nyt Control Arms -kampanjakoalitio kerää rivejään varmistaakseen, että YK:n vuonna 2012 allekirjoitettavalla asekauppasopimuksella estetään aidosti ihmisoikeusloukkauksia.

SUOMESSA EI OLE OLLUT kidutettujen nuorten ja lasten tarpeisiin hoitoa. Valtioneuvoston vuoden 2009 selonteossa Suomen ihmisoikeustilanteesta todetaan, että alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden turvapaikanhakijoiden määrä on noussut merkittävästi. Suurella osalla yksin tulleista lapsista on takanaan traumaattisia kokemuksia. Kuluvan vuoden alussa Kidutettujen kuntoutuskeskus aloitti Euroopan pakolaisrahaston rahoittaman Solid-hankkeen. Hankkeen tavoitteena on juuri kidutettujen ja vakavasti traumatisoituneiden lasten ja nuorten hoidon tarpeen arviointi ja toteuttaminen. Solid pyrkii saavuttamaan sekä yksin maahan tulleet alaikäiset pakolaiset että perheen kanssa tulleet lapset. ”Lapsia tulee Suomeen yksin yhä enemmän, ja jo perheiden sisällä on monitraumatisoitumista. Jos vanhempia on kidutettu, koko perhe kärsii”, Lotta Carlsson sanoo.

AMNESTYN KANTA ON, että aseita ei tule myydä tahoille, jotka ovat syyllistyneet ihmisoikeusloukkauksiin tai jotka välittävät aseita eteenpäin tarkoituksella tai huolimattomuuttaan sellaisille tahoille, jotka mahdollisesti käyttävät niitä ihmisoikeusloukkauksiin. Maailmanlaajuinen Control Arms -kampanja työskentelee sen eteen, että kansainvälinen yhteisö sopisi selkeistä säännöistä asekaupalle. ”Suomessa ensimmäiset keskustelut asekauppasopimuksen tarpeellisuudesta käytiin ulkoministeriön virkamiesten kanssa jo vuonna 2001”, kertoo Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson. Tämän työn tuloksena Suomi oli ensimmäisten maiden joukossa, jotka kannattivat ja edistivät asekauppasopimuksen solmimista. Syksyllä 2009 YK:n yleiskokous äänesti huomattavalla enemmistöllä sen puolesta, että sopimus tarvitaan. ”Nyt keskitytään tulevan sopimuksen sisältöseikkoihin”, Johansson kertoo. ”Hyvässä sopimuksessa todettaisiin sel-

”HYVÄSSÄ SOPIMUKSESSA TODETTAISIIN SELKEÄSTI, ETTÄ ASEITA EI SAA VIEDÄ MAIHIN, JOS ON RISKI, ETTÄ NIITÄ KÄYTETÄÄN SIELLÄ VAKAVIIN IHMISOIKEUSLOUKKAUKSIIN.”

Amnestyn kansainvälinen pääsihteeri Irene Khan luovutti kynttiläpalkinnon kidutettujen kuntoutuskeskuksen palvelualuejohtaja Pekka Tuomolalle viime joulukuussa.

keästi, että aseita ei saa viedä maihin, jos on riski, että niitä käytetään siellä vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin.”

SOPIMUKSEN VALMISTELU tapahtuu YK:ssa konsensuksella. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka noin 140 maata ovat valmiit aikaansaamaan hyvän sopimuksen, yksikin maa voi käytännössä estää sen. Järjestöjen sisällä ja hallitusten välillä vallitsee tällä hetkellä erimielisyyttä siitä, kumpi on pienempi paha – heikko sopimus vuonna 2012 vai prosessin pitkittyminen, jos se käynnistetään uudelleen ilman konsensuslauseketta.

JOHANSSON OSALLISTUI Control Arms -verkoston asekauppasopimusta koskevaan globaaliin kampanjakokoukseen Wienissä helmikuussa. Kokouksen tarkoituksena oli määritellä vaikuttamisen strategiat, kanavat ja viestit vuosille 2010–2012. ”Wienissä näin kampanjakoalition valtavan näkökulmien kirjon. On inspiroivaa nähdä, miten näin monista taustoista tulevat tahot löytävät yhteisen kampanjaviestin.” ”Nyt on tärkeä aika vaikuttaa, sillä sopimuksen vesittyminen on aito uhka. On varmistettava, että myös Suomi vie sopimusta oikeaan suuntaan eikä jätä hyvää työtä puolitiehen”, Johansson sanoo. “Aikanaan kun sopimus on toivon mukaan olemassa, se on varmasti sekä Suomen ihmisoikeuspoliitiikan että Amnestyn lobbaushistorian suurimpia saavutuksia.”

OIKEUDET KUVINA KATRIINA KOSKINEN 8.3. on kansainvälinen naisten oikeuksien päivä. Kuvittaj Katriina Koskinen kertoo: ”Jo riittää, tyttöjen on saatava kasvaa rauhassa, kenenkään ahdistelematta ja muuten loukkaamatta heidän ihmisoikeuksiaan.”

KUNTOUTUSKESKUS HOITAA MINKÄ VOI SUOMI RATIFIOI YK:N KIDUTUKSEN vastaisen yleissopimuksen vuonna 1989. Sopimuksen 14 artiklassa todetaan, että jokaisen sopimusvaltion on huolehdittava kidutuksen uhrin riittävistä ja oikeudenmukaisista korvauksista sekä mahdollisuudesta kuntoutukseen. Kidutettujen kuntoutuskeskus perustettiin vuonna 1993 sosiaali- ja terveysministeriön aloitteesta Suomeen. Se toimii Helsingin Diakonissalaitoksen yhteydessä, ja kokonaisrahoitus tulee Raha-automaattiyhdistykseltä. Vaikka lähes kaikki maailman valtiot ovat allekirjoittaneet YK:n sopimuksen, kidutus ei ole maailmassa vähentynyt. Ilkka Pirinen toteaa vuonna 2008 väitöskirjassaan (The Health of Asylum Seekers), että Suomeen tulevista aikuisista turvapaikanhakijoista 57 prosentilla oli kidutuskokemuksia. KIDUTETTUJEN KUNTOUTUSKESKUS pystyi vuonna 2008 hoitamaan yhteensä 167 potilasta, joista miehiä oli 120 ja naisia 47. Eniten potilaita oli Iranista, Irakista, Turkista, Kongon demokraattisesta tasavallasta ja Afganistanista. Lähde: Kidutettujen kuntoutuskeskus

AMNESTY INTERNATIONAL 1/2010

Srilankalainen toimittaja vapaaksi takuita vastaan hyviä uutisia

JS Tissainayagam (Tissa) on päässyt ennenaikaisesti vapaaksi takuita vastaan kahdenkymmenen vuoden vankeusrangaistuksesta Sri Lankassa. Hänet tuomittiin terrorismista viime vuonna pian sen jälkeen, kun hänen päätoimittamansa lehti julkaisi artikkeleita Sri Lankan armeijan väärinkäytöksistä siviiliväestöä kohtaan. Amnesty on tyytyväinen Tissan vapautumiseen, mutta muistuttaa, että hänen vangitsemisensa ja terrorismituomio ovat törkeää lain väärinkäyttöä ja loukkaavat hänen ihmisoikeuksiaan.

Ricardo Úcan perheensäparissa vapautumisensa jälkeen joulukuussa 2009.

Católicas por el Derecho a Decidir -järjestön toimistossa on aina kiire. Vaikka vapaaehtoiset tekevät täysiä työpäiviä, Flor Iliana Alegria Mar (oik.) toivoisi ehtivänsä ihmisten pariin useammin. Kampanjaliivit tunnistetaan Mexico Cityssa hyvin. Omantunnon vapaus ja oikeus päättää omasta kehosta kuuluvat järjestön ideologian mukaan kaikille. Vaikutusvaltaiset tahot ovat kuitenkin tuominneet järjestön toiminnan: Mexico Cityn arkkipiispa kutsui sen jäseniä ”naisiksi, jotka puolustavat oikeutta tappaa”.

TUKEA ABORTIN HALUAVILLE ”Rakastamme tätä työtä”, sanoo Flor Iliana Alegria Mar, 28-vuotias naistutkimuksen maisteri. Hän on yksi kolmesta vapaaehtoisesta, jotka vastaavat Mexico Cityssä ei-toivotusti raskaana olevien tai väkivaltaa kohdanneiden naisten puheluihin ja sähköposteihin. Hän on tehnyt työtä kahden ja puolen vuoden ajan päivittäin kymmenen tuntia symbolisella palkalla. Toimistotyön lisäksi naiskolmikko jalkautuu ihmisten pariin kaupungin keskustaan ja busseihin. Tietoa naisten oikeuksista jaetaan viikonloppuisin myös Mexico Cityn ulkopuolisissa köyhissä kaupungeissa. Kun naiset ottavat yhteyttä Católicas por el Derecho a Decidirin yläkerrassa sijaitsevaan toimistoon, he saavat kaiken tarvittavan informaation puhelimessa ja sähköpostilla. Kaupungissa on 13 sairaalaa ja yksi abortteihin erikoistunut klinikka. Vapaaehtoistyöntekijät antavat apua tarvitseville sairaalan tai klinikan osoitteen ja ovat itse vastassa heitä sovittuna aikana. Työntekijät auttavat henkilökohtaisesti naiset sairaalaan tai aborttiklinikalle ja tukevat heitä. ”Klinikalla voi olla vaarallista konservatiiviryhmien takia”, Flor Iliana Alegria Mar kertoo.

Alunperin kolumbialainen María Consuelo Mejía on ollut aktiivinen naisten oikeuksien puolestapuhuja koko elämänsä ajan. Hänet tunnistetaan televisiossa ja kadulla, mutta kansalaisaktivistin työ on myös kirjekuorien liimaamista, lähettinä toimimista ja loputtomalta tuntuvien paperikasojen arkistoimista.

LYHYESTI

MITÄ KUULUU, ETELÄ-AFRIKKA? Helmikuussa tuli kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun rotuerottelua vastaan vuosikymmeniä taistellut Nelson Mandela vapautui poliittisesta vankeudesta. 20 vuotta sitten perustettiin myös Amnestyn Etelä-Afrikan osasto. TÄNÄ TALVENA Nelson Mandela on ollut ajankohtainen valkokankaalla vuoden 1995 rugbyn MM-kisoista ja sisäpolitiikasta kertovan Invictus-elokuvan myötä. Tulevana kesänä Etelä-Afrikassa järjestetään jalkapallon MM-kisat, ja maailman huomio siirtyy jälleen Afrikan eteläkärkeen. Mitä Etelä-Afrikan ihmisoikeustilanteelle kuuluu tänään? Amnestyn viime elokuisen raportin

6 AMNESTY INTERNATIONAL 1/2010

mukaan Etelä-Afrikan hallituksen kädet ovat täynnä työtä. Köyhyys on edelleen mustien ja naisten ongelma. HIV- ja tuberkuloosiepidemiat vaivaavat köyhintä kansanosaa ja naisia, joiden pääsy terveydenhoidon piiriin on vaikeaa. Hyökkäykset ulkomaalaisia vastaan ovat tavallisia. Väkivaltaisuuksien taustalla on esimerkiksi kilpailu työpaikoista ja sosiaalipalveluista. Paikallisten viranomaisten korruptoituneisuus lietsoo eriarvoisuutta.

Amnestyn Etelä-Afrikan osasto kampanjoi tällä hetkellä erityisesti sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa, HIV:iä ja kuolemanrangaistuksia vastaan, pakolaisten oikeuksien puolesta sekä Zimbabwen ja Darfurin tilanteiden edistämiseksi. Amnesty on vaatinut Etelä-Afrikan hallitusta myös kriminalisoimaan kidutuksen ja vahvistamaan YK:n kidutuksen vastaisen sopimuksen. Vuosina 2007–2008 maassa tehtiin yli 1000 valitusta vankien väkivaltaisesta kohtelusta. Amnestyn mukaan siihen syyllistyvät niin poliisit, kuulustelijat kuin vanginvartijatkin. Tervetulleita edistysaskeleitakin löytyy. Hallitus on keskeyttänyt zimbabwelaisten karkotukset ja parantanut työ- ja oleskelulupakäytäntöjä. Ulkopolitiikassa Ete-

lä-Afrikka on ottanut mantereen johtajan roolin aseellisten ja poliittisten selkkausten ratkaisijana. Etelä-Afrikka oli myös maanosan ensimmäinen valtio, joka tunnusti kansainvälisen rikostuomioistuimen ICC:n. Amnesty toivoo, että maa jatkaa aktiivista linjaansa. Ihmisoikeuksien ja taistelun rankaisemattomuutta vastaan tulisi yltää maan ulkopolitiikan kovaan ytimeen.

TEKSTI TIINA RIIPPA KUVA WARNER BROS PICTURES MENE LEFFAAN INVICTUS–VOITTAMATON (ohj. Clint Eastwood) on esillä elokuvateattereissa ympäri Suomen.

NELSON MANDELA oli

27 vuotta poliittisessa vankeudessa. Hän sai Nobelin rauhanpalkinnon 1993 yhdessä Etelä-Afrikan silloisen presidentin Frederik de Klerkin kanssa. AMNESTY on toiminut Etelä-Afrikassa 1960-luvulta lähtien. Etelä-Afrikan oma osasto perustettiin vuonna 1990.

Uusia kasvoja

Ricardo Úcan vapautettu, kiitos Kuopio!

Vanhempainvapaalta töihin Amnestyn toimistolle on palannut monille tuttu Tiina Valonen (ent. Kaila). Ihmisoikeustyönjohtajan sijaisuutta kesään asti hoitavan Tiinan työpöydällä on myös köyhyyden vastainen Kuuluu kaikille -kampanja. ”Romaniväestön köyhyys ja syrjintä on iso ongelma kaikkialla EU:ssa ja Kuuluu kaikille –kampanjan tärkeä teema ensi kesänä”, Tiina kertoo.

Meksikon alkuperäiskansaan kuuluva Ricardo Úcan on vapautettu lähes kymmenen vuoden vankeuden jälkeen. Úcan tuomittiin epäoikeudenmukaisessa oikeudenkäynnissä 22 vuodeksi vankeuteen murhasta, vaikka kyse oli itsepuolustuksesta. Huonosti espanjaa osaavalle Úcanille ei järjestetty tulkkausta eikä kunnollista puolustusta oikeudenkäynnin aikana. Amnestyn Kuopion paikallisryhmä ja Meksikomaakoordinaatio toimivat aktiivisesti Ucánin puolesta hänen vankeutensa aikana.

TEKSTI JA KUVAT TATU BLOMQVIST

NAINEN VAIETKOON MEKSIKOSSA MEKSIKO Naisiin kohdistuva väkivalta tunkeutuu Meksikossa läpi koko

yhteiskunnan, sekä koteihin että työpaikoille. Mexico Cityssa toimiva naisjärjestö ei luovuta, vaikka työtä uhataan yhteiskunnan ylimmiltä tahoilta. ”MEILLE TÖIHIN TULEVILLE ihmisille täytyy tehdä selväksi, että tämä ei ole kuin työskentelyä pankissa. Olemme tekemisissä voimakkaiden instituutioiden kanssa”, kertoo María Consuelo Mejía Católicas por el Derecho a Decidir -järjestöstä. Mejía on halunnut vaikuttaa asioihin aina. Hän toimi nuorena kotimaansa Kolumbian poliittisissa liikkeissä niin aktiivisesti, että häntä kehotettiin poistumaan maasta. Hän muutti 1979 Meksikoon, jossa opiskeli antropologiaa ja Latinalaisen Amerikan politiikkaa. Vuonna 1994 hän oli perustamassa Católicas por el Derecho a Decidir (Catholics for the Right to Decide) -järjestön Mexico Cityn yksikköä, jota hän nyt johtaa. Lähes kaikkiin Latinalaisen Amerikan maihin ulottuva organisaatio keskittyy aborttioikeuden puolustamisen lisäksi myös muihin ihmisoikeuksiin. Järjestön Mexico Cityn yksikön tavoitteena on vähentää katolista hierarkiaa ja siten parantaa naisten asemaa. Mejía pitää järjestön tärkeimpänä saavutuksena vaikuttamista siihen, että Mexico Cityyn saatiin vuonna 2007 abortin salliva laki. Vuonna 2008 hyväksyttiin myös laki naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Mexico Cityn yksikössä tuotetaan informaatiota medialle, lainsäätäjille ja tavallisille meksikolaisille. Parinkymmenen työntekijän lisäksi mukana on paljon va-

paaehtoisia, jotka jakavat tietoa kaupungilla. ”Yhtenä päivänä olet televisiossa ja toisena liimaat kirjekuoria. Työntekijät, alojensa ammattilaiset, ovat hyvin sitoutuneita naisten oikeuksiin ja yleisesti ihmisoikeuksiin. Luonnollisesti he ovat katolisia, koska heidän täytyy tietää mistä katolisuudessa on kysymys”, María Consuelo Mejía kuvailee.

MEKSIKOLAISISTA lähes 80 prosenttia kuuluu katoliseen kirkkoon. Konservatiivinen katolinen kulttuuriympäristö antaa tietyt oletukset naisen ja miehen roolista. Perinteisesti naisten on tullut palvella, tehdä ruokaa ja olla hiljaa. Naisten oikeuksien pääongelma on tasa-arvon puute. Hidas muutos on kuitenkin näkyvissä: nuoret miehetosallistuvat jo lasten hoitoon. ”Katolinen kirkko on rakentanut hyvin voimakkaan instituution. Sillä on valtaa vaikuttaa erityisesti seksuaalisuuteen liittyviin käytäntöihin, joihin kuuluvat abortti, homoseksuaalien oikeudet sekä naisten oikeudet ja asema yhteiskunnassa.” Mejían mukaan 40 prosenttia meksikolaisista elää äärimmäisessä köyhyydessä ja ehkä joka viidennellä naisella on edes mahdollisuus ajatella korkeaa koulutusta. Poliittisesti tärkeissä asemissa ja päätöksentekijöissä naisten osuus on vähentynyt entisestään viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Kesällä 2007 Mexico Cityssa hyväksyttiin uusi, abortin salliva laki. María Consuelo Mejía oli julkisuudessa puhumassa lain puolesta. ”Miksi naisella ei olisi moraalista oikeutta päättää itse, milloin tulee äidiksi?” Mejía kysyy. Vahvasti mielipiteet jakaneen keskustelun aikana Mexico Cityn arkkipiispa ni-

Katolisen kirkon vaikutus meksikolaiseen kulttuuriin on valtava. Guadalupen neitsyt on monen mielestä ainoa meksikolaisia todella yhdistävä symboli.

”KATOLINEN KIRKKO ON RAKENTANUT HYVIN VOIMAKKAAN INSTITUUTION. SILLÄ ON VALTAA VAIKUTTAA ERITYISESTI SEKSUAALISUUTEEN LIITTYVIIN KÄYTÄNTÖIHIN, JOIHIN KUULUVAT ABORTTI, HOMOSEKSUAALIEN OIKEUDET SEKÄ NAISTEN OIKEUDET JA ASEMA YHTEISKUNNASSA.” mitti järjestön jäseniä muun muassa ”naisiksi, jotka puolustavat oikeutta tappaa”. Toimistoon tulikin tapauksen jälkeen uhkaavaa sähköpostipalautetta. ”Tunsin oloni todella uhatuksi. Meille on tullut kerran myös uhkaussoitto, ja talon edessä on pidetty mielenosoituksia. Kun minusta tuli näkyvä järjestön edustaja, Vatikaanin edustaja oli tiedustellut maassaoloni laillisuutta, koska en ole syntynyt Meksikossa vaan Kolumbiassa.”

MEKSIKOSSA ABORTIN VASTUSTAJIEN toiminta on hyvin näkyvää. Kaduilla itketään ja huudetaan, ja lainsäätäjiä uhkaillaan jatkuvasti. Abortin sallivan lain hyväksymisen jälkeen abortin vastustajat ovat tunkeutuneet myös sairaaloihin, joissa raskaudenkeskeytyksiä tehdään. He ovat

vieneet aborttia tekemään tulleita naisia autolla pois paikalta ja yrittäneet saada näitä muuttamaan mielensä. ”Katolisen kirkon toimia on kyseenalaistettu vasta 1990-luvun puolivälin jälkeen. 70 prosenttia katolisista ei ole samaa mieltä abortista katolisen kirkon kanssa. Viimeisen kahden vuoden aikana Mexico Cityssä tehdyistä 24 000 abortista 85 prosenttia on katolisten tekemiä”, Mejía kertoo. Jatkossa María Consuelo Mejían johtamassa yksikössä aiotaan keskittyä entistä enemmän toimintaan osavaltiotasolla. Tähän saakka Mexico Cityn ulkopuolinen toiminta on hoidettu satojen vapaaehtoisten voimin.

IHMISOIKEUKSIA ON KUNNIOITETTAVA MYÖS MAANJÄRISTYKSEN JÄLKEEN 12. tammikuuta Haitissa tapahtui voimakas maanjäristys, jonka seurauksena maa on ajautunut ihmisoikeuskriisiin. YKSI

SUURIMMISTA ongelmista on lasten suojattomuus: perheenjäsenten jouduttua erilleen ja koulujen tuhouduttua esimerkiksi lapsikaupalla ja laittomalla adoptiolla on mahdollisuus kukoistaa. Myös väkivallan uhka on kasvanut. Keskusvankilan tuhouduttua vankeja on päässyt pakenemaan, ja erilaiset jengit yrittävät ottaa valtaansa kaupunkien haavoittuvimpia alueita. Myös poliisi on syyllistynyt liialliseen voimankäyttöön. Satoja-

tuhansia ihmisiä on jäänyt kodittomiksi, ja naisten ja tyttöjen riski joutua seksuaaliväkivallan uhreiksi on kasvanut. Amnesty International vaatii kansainvälistä yhteisöä, Haitin viranomaisia ja avustusjärjestöjä tekemään kaikkensa, jotta perheet saataisiin yhdistettyä mahdollisimman pian. Tuhoutuneen vankilan tilalle on välittömästi perustettava väliaikainen pidätyskeskus. Poliisin on turvauduttava voimankäyttöön vain äärimmäisissä tilanteissa.

Ketään ei saa pakkosiirtää kodistaan edes kriisitilanteissa. Järistyksen alta paenneiden on päästävä koteihinsa heti, kun se on turvallista. Haitin jälleenrakennustyössä ja kriisin aikaisissa viranomaistoimissa on kiinnitettävä erityistä huomiota naisten ja tyttöjen turvallisuuteen. Amnesty vetoaa myös kaikkiin kansainvälisiin rahoituslaitoksiin ja muihin luotonantajiin, jotta ne toimivat peruakseen Haitin ulkomaanvelan. Takaisinmaksu on nykytilanteessa liian suuri taakka Haitille, jonka on voitava kohdentaa kaikki varansa tuhojen korjaamiseen ja peruspalvelujen takaamiseen.

AMNESTY INTERNATIONAL 1/2010

TEKSTI KIRRE KOIVUNEN KUVA ANNA AUTIO

SEITSEMÄNKYMMENTÄ EPÄTOIVON PÄIVÄÄ Iran sulkee kansalaistensa suut julmin ottein. Teheranilainen graafikko Payam Abdolsamadi joutui maksamaan kovan hinnan maan kirjailijayhdistykselle suunnittelemistaan julisteista. VIIME TALVENA Payam Abdolsamadi oli kävelemässä yöllä kotiin työpaikaltaan, kun hänen kohdalleen pysähtyi pakettiauto. Autosta nousi mies, joka tivasi öisen kulkijan osoitetta. Kun Payam yritti vastata kysymykseen, mies työnsi hänet väkisin autoon. Hänen silmänsä peitettiin huivilla, pää painettiin alas penkkien väliin. Pian auto pysähtyi. Hetken kuluttua Payam kuuli, kuinka raskas metalliovi sulkeutui hänen selkänsä takana. Vain kaksi vuotta aiemmin arvostettu julistesuunnittelija matkusti vielä ympäri maailmaa osallistumassa taidenäyttelyihin ja julistekilpailuihin. Payam oli mukana muun muassa Lahden 16. kansainvälisessä julistebiennaalessa vuonna 2007. PAYAMILLA JA HÄNEN VAIMOLLAAN Niloofar Ghaderitafreshilla oli oma mainostoimisto, jonka ansiosta he pärjäsivät taloudellisesti hyvin. He tekivät muun muassa kuvasto- ja logosuunnittelua eri virastoille ja yrityksille. Muun työn ohessa Payam suunnitteli julisteita Iranin kirjailijayhdistykselle. ”Iranin hallituksen ja kirjailijayhdistyksen suhteet ovat pitkään olleet äärimmäisen jännittyneet. Yhdistyksen jäseniä on vainottu, jopa tapettu”, Payam kertoo. Kirjailijayhdistyksen jäsenten vaino oli vasta alkua, kun Iranin hallitus alkoi suitsia kesäkuun vaalien yhteydessä alkanutta kansalaisliikehdintää. Toisinajattelijoiden yhteydenpitoa ulkomaailmaan rajoitettiin ja hallitusta kritisoivia kirjoittajia haastettiin oikeuteen. Ainakin kuusi sanomalehteä lakkautettiin vaalien jälkeen ja arviolta 2000 toimittajaa menetti työnsä. Hallituksen mukaan sanomalehdet valehtelivat mielenosoituksista. Presidentti Mahmud Ahmadinejad luonnehti mediaa ydinaseita vaarallisemmaksi aseeksi. ”Iran on suljettu yhteisö. Jos jokin sanomalehti kritisoi hallitusta, seuraavana päivänä toimitus on suljettu”, Payam kuvailee. Kansalaistensa demokratiavaateisiin Iranin islamilainen hallitus vastasi pidättämällä tuhansia opposition jäseniä ilman perustetta.

Näytösoikeudenkäynneissä nuorille ja jopa alaikäisille ihmisoikeuspuolustajille ja poliittisesti aktiivisille kansalaisille langetettiin kuolemantuomioita ja ankaria vankeusrangaistuksia. ”Minun ja muiden kaltaisteni suut haluttiin sulkea”, Payam kuvailee.

PIDÄTYKSEN JÄLKEISET seitsemänkymmentä päivää olivat Payamille ja hänen perheelleen epätoivoista aikaa. Payam eristettiin yksin pieneen huoneeseen ja häntä kiellettiin ottamasta huivia pois silmiltä. Seuraavana päivänä hänet vietiin kuulusteluihin. Niissä tivattiin, kuka oli käskenyt häntä suunnittelemaan kantaaottavia julisteita. ”Minua syytettiin vakoojaksi, koska eräässä ulkomailla järjestetyssä julistesuunnittelukilpailussa oli ollut israelilainen tuomari. He pakottivat minut kirjoittamaan tunnustuksen, jonka mukaan työskentelen palkattuna Israelin hallitukselle”, Payam kertoo. Payam aiheutti kuulustelijoilleen pettymyksen, koska ei halunnut vastata kysymyksiin. Hänet siirrettiin toiseen huoneeseen, pakotettiin sänkyyn ja kidutettiin lyömällä kaapelilla. Lyöntien jälkeen Payam ei pystynyt kävelemään. Useita tunteja kestävät kuulustelut, päivittäinen painostaminen ja pakottaminen hereillä oloon aiheuttivat raastavaa päänsärkyä ja migreenikohtauksia. ”Vielä pahoinpitelyäkin kauheampaa oli ymmärtää, että olin täysin yksin ja puolustuskyvytön.” SAMAAN AIKAAN Payamin puoliso oli täysin tietämätön miehensä kohtalosta. Pidätyksen jälkeisenä päivänä kolme miestä tunkeutui pariskunnan toimistoon ja vei tietokoneet, kirjat ja dokumentit. Niloofaria kiellettiin kertomasta pidätyksestä kenellekään – muuten hän ei tulisi näkemään miestään enää koskaan. Toimisto oli pakko sulkea. Seitsemänkymmenen päivän kuluttua Payam lopulta vapautettiin äitinsä talon asiakirjoja vastaan. Hänet jätettiin kaupungin laitamille kylmässä säässä ja vähissä vaatteissa. Pidä-

tysaikanaan Payam ei ollut päässyt kertaakaan suihkuun eikä yksikään taksinkuljettaja suostunut ottamaan häntä kyytiin. Kotiinsa hän pääsi vasta illansuussa. Seuraavana päivänä Payam huomasi, että hänen pankkitilinsä oli jäädytetty. Hän sai myös tietää vapautuneensa vain lyhyeksi ajaksi. Oikeudenkäynti oli kesken, joten hänen täytyi pysyä Teheranissa ja ilmoittautua viranomaisille kaksi kertaa kuussa. ”Eräs ministeriön virkamies kertoi, että tilanteeni on vaarallisen huono. Hän arvioi, että joudun vuosiksi vankilaan ja minut saatetaan teloittaa.” Payamia kehotettiin pakenemaan Iranista mahdollisimman pian. Hän ei voinut ajatellakaan lähtevänsä kansainvälisen lentokentän kautta, koska siellä hänet pidätettäisiin. Viime kesänä Payam ja Niloofar pääsivät lopulta pakenemaan Suomeen saamansa vierailukutsun turvin.

NYT PAYAM JA NILOOFAR yrittävät sopeutua Suomeen. Heidän turvapaikkahakemuksensa on käsittelyssä Maahanmuuttovirastossa. ”Ihmiset ovat ystävällisiä ja auttavat meitä täällä, mutta uskon, että jokainen, joka joutuu jättämään kotimaansa vasten tahtoaan, haluaa palata. Sopeutuminen ottaa oman aikansa. Olimme jo rakentaneet elämämme Iraniin”, Payam sanoo. ”Mutta emme voi palata niin kauan kuin tämä hallitus on vallassa. Emme halua enää nähdä väkivaltaa, pidätyksiä kaduilla ja ihmisten tappamista.” Suomessa Payam haluaa tehdä työtä Iranin sananvapauden puolesta ja levittää tietoa siitä, mitä hänen kotimaassaan tapahtuu. ”Vaikka hallitus sulkee median ja estää ulkomaalaisia toimittajia ja valokuvaajia tekemästä työtään, iranilaiset etsivät uusia tapoja kertoa siitä, mitä heidän ympärillään tapahtuu. Ihmiset kirjoittavat viestejä vaikka seteleihin. Jos hallitus estää yhden tien, me keksimme kyllä toisen.”

AMNESTY INTERNATIONAL 1/2010

10 AMNESTY INTERNATIONAL 1/2010

AMNESTY VAATII, ETTÄ SEKSUAALIRIKOKSIA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ UUDISTETAAN KANSAINVÄLISTEN IHMISOIKEUSNORMIEN MUKAISEKSI. RAISKAUSTA EI MÄÄRITTELE FYYSINEN VÄKIVALTA VAAN UHRIN SUOSTUMUKSEN PUUTE. SIKSI KAIKKI TAHDONVASTAISET YHDYNNÄT ON TULKITTAVA RAISKAUKSIKSI. AMNESTYN TAVOITTEENA ON TEHDÄ NÄKYVIKSI ASENTEET, JOTKA PITÄVÄT YLLÄ SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA VÄHÄTTELEVÄÄ ILMAPIIRIÄ.

” EIVÄT KAIKKEIN HEIKOIMMASSA ASEMASSA OLEVAT JAKSA TAISTELLA OIKEUKSIENSA PUOLESTA. SE ALISTAMISEN, PELON JA HÄPEÄN MÄÄRÄ, JOKA SEKSUAALIRIKOKSIIN LIITTYY, EI AJA BARRIKADEILLE HUUTAMAAN VAAN PIILOON. OIKEUDEN TOTEUTUMINEN EI VOI OLLA KIINNI UHRIN OMASTA AKTIIVISUUDESTA.” PAULA VESALA JA MIRA LUOTI / PMMP

TEKSTI ANU-ELINA JASKARI KUVITUS TIITU TAKALO

40% RAISKATTU Kansainvälisessä oikeudessa vakiintuneen käsityksen mukaan raiskauksen tunnusmerkki on suostumuksen puute. Linjaus näkyy jo useimpien Euroopan maiden rikoslaeissa, mutta ei Suomessa. Miksi meillä raiskauksen mittari on yhä väkivallan määrä?

Mies pakottaa ravintolan inva-wc:ssa naisen sukupuoliyhteyteen lyömällä tämän päätä seinään ja vääntämällä kättä selän taakse. Nainen ei pysty huutamaan apua, koska mies pitää kättään naisen suun edessä. Käräjäoikeus katsoo käytetyn väkivallan lieväksi ja teon tehdyksi lieventävien asianhaarojen vallitessa. Tuomio: sukupuoliyhteyteen pakottaminen, seitsemän kuukautta ehdollista vankeutta

Kolmikymppinen mies pakottaa luonaan vierailevan 15-vuotiaan tytön sukupuoliyhteyteen pitämällä tätä väkisin käsistä kiinni. Käräjäoikeus katsoo käytetyn väkivallan vähäiseksi ja teon tehdyksi lieventävien asianhaarojen vallitessa. Tuomio: sukupuoliyhteyteen pakottaminen, puoli vuotta ehdotonta vankeutta (tuomitaan ehdottomana tekijän rikostaustan vuoksi)

JULKISUUDESSA TOISTUU tasaisin väliajoin tuttu näytelmä. Käräjäoikeus antaa seksuaalirikoksesta ehdollisen tuomion tai sakkorangaistuksen ja tuomion oikeudenmukaisuudesta herää vilkas keskustelu. Tuomion päivittelyn varjoon jää usein syy, johon lievä rangaistus perustuu: teon rikosnimeke on sukupuoliyhteyteen pakottaminen. Suomen lainsäädännössä raiskausrikos jaetaan kolmeen luokkaan: törkeään raiskaukseen, raiskaukseen ja sukupuoliyhteyteen pakottamiseen kansankielellä lievään raiskaukseen. Kun raiskausrikosten lievä tekomuoto tuli rikoslakiin kymmenisen vuotta sitten, epäiltiin, että jatkossa moni teko tulkittaisiin lieväksi. Epäilys ei ole ollut aiheeton. ”Nämä tapaukset ovat melkein pääsääntöisesti ravintolaillan jatkoja, joissa henkilö on selvästi ilmoittanut, ettei suostu sukupuoliyhteyteen. Häneen on tartuttu kiinni ja pakotettu, mutta muuta väkivaltaa ei ole käytetty. Usein moitittavuuden on vielä katsot-

tu vähenevän, koska nainen on mennyt miehen asuntoon. Eivät asenteet ole kolmessakymmenessä vuodessa muuttuneet juuri mihinkään”, sanoo Lapin yliopiston rikosoikeuden professori Terttu Utriainen. Utriainen tietää, mistä puhuu. Hän on käynyt läpi satoja hovioikeuden ratkaisuja 1970-luvulta 2000-luvulle saakka keväällä julkistettavaa raiskausta rikosoikeudellisena ongelmana käsittelevää tutkimustaan varten. Oikeustapaukset osoittavat, että raiskauksen selvä – melkeinpä ainoa - tunnusmerkki on väkivalta. ”Kun tuomioistuin arvioi pelkästään väkivallan määrää, häviää kokonaan se perusasia, että seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkaaminen on rangaistava teko. Tällä hetkellä suostumuksen puutteesta rangaistaan ehdollisella vankeudella, siis pelkällä varoituksella”, Utriainen sanoo. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ja kansainvälisistä rikostuomioistuimista entisen Jugoslavian ja Ruandan tribunaalit ovat linjanneet suostumuksen puutteen raiskauksen olennaiseksi tunnusmerkiksi. Ajattelu on levinnyt ensin anglosaksisten maiden ja sittemmin myös mannerEuroopan lainsäädäntöihin. MIKSI MEILLÄ ON YHÄ TOISIN? Utriaisen mukaan vastausta pitää hakea Suomessa vuosikymmeniä vallalla olleesta kriminaalipoliittisesta suuntauksesta, jossa kaiken muun ylittävänä tavoitteena on ollut rangaistusten lieventäminen ja sitä myötä vankiluvun pienentäminen. Koulukunnan ajattelu vaikutti oikeusministeriössä, vankeinhoitolaitoksessa ja tutkimuksen piirissä – halki koko asiantuntijaketjun.

Seksuaalirikoslainsäädäntö osoittaa, kuinka edistyksellisen ja humaanin kriminaalipolitiikan nimissä tehdyt lainsäädäntöratkaisut voivat kääntyä itseään vastaan. Humalan tai muun syyn takia puolustuskyvyttömässä tilassa oleva uhri ei kykene vastustamaan tekoa eikä väkivaltaa siksi ”tarvita”. Samalla teon moitittavuus alenee sukupuoliyhteyteen pakottamiseksi. Myös törkeimmissä tapauksissa pelkkään väkivallan voimakkuuteen perustuva teon arviointi heikentää uhrin asemaa. ”Törkeän raiskauksen tunnusmerkistö on otettu suoraan törkeästä pahoinpitelystä eli ihmisen pitää todellakin olla lähes hengenvaarassa. Siksi hyvin väkivaltaisiakin tekoja tuomitaan tavallisina raiskauksina”, Utriainen kertoo. SYKSYLLÄ 2008 AMNESTY julkisti raportin seksuaalirikoslainsäädännön ja oikeuskäytännön puutteista Pohjoismaissa. Tänä keväänä, kansainvälisenä naistenpäivänä, julkistetaan Case Closed –raportin päivitys. Utriainen tuntee Amnestyn raportin, mutta peräänkuuluttaa oikeusministeriöltä aktiivisuutta. ”Vertaileva tutkimus ei voi olla kansalaisjärjestön vastuulla, kuten se on nyt Suomen tapauksessa ollut. Meillä on oikeusministeriön alaisuudessa ja ohjauksessa toimiva oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, jonka tehtävä on tuottaa tarvittava tutkimus poliittisen päätöksenteon tueksi.” Mutta muuttuuko laki vai huuteleeko Amnesty kuuroille korville? ”Tietenkin se pitää muuttaa”, rikosoikeuden professori vastaa. ”Rikoslaki heijastaa aina yhteiskunnan arvoja ja valtarakenteita. Ei laki ole koskaan lopullinen.”

RIKOSLAIN 20 LUKU 1§

RAISKAUS Joka pakottaa toisen sukupuoliyhteyteen käyttämällä henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai uhkaamalla käyttää sellaista väkivaltaa, on tuomittava raiskauksesta vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi. Raiskauksesta tuomitaan myös se, joka saatettuaan toisen tiedottomaksi taikka pelkotilaan tai muuhun sellaiseen tilaan, jossa hän on kykenemätön puolustamaan itseään, käyttämällä puolustuskyvyttömyyttä hyväkseen on sukupuoliyhteydessä hänen kanssaan.

2§

TÖRKEÄ RAISKAUS Jos raiskauksessa 1) aiheutetaan tahallisesti toiselle vaikea ruumiinvamma, vakava sairaus tai hengenvaarallinen tila, 2) rikoksen tekevät useat tai siinä aiheutetaan erityisen tuntuvaa henkistä tai ruumiillista kärsimystä, 3) rikos tehdään erityisen raa”alla, julmalla tai nöyryyttävällä tavalla tai 4) käytetään ampuma- tai teräasetta tai muuta hengenvaarallista välinettä taikka muuten uhataan vakavalla väkivallalla ja raiskaus on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä raiskauksesta vankeuteen vähintään kahdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.

3§

PAKOTTAMINEN SUKUPUOLIYHTEYTEEN Jos raiskaus, huomioon ottaen väkivallan tai uhkauksen vähäisyys taikka muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen lieventävien asianhaarojen vallitessa tehty, rikoksentekijä on tuomittava pakottamisesta sukupuoliyhteyteen vankeuteen enintään kolmeksi vuodeksi.

SANNAN TARINA

”

ASENNE ESIIN -MIELIPIDEKYSELY YHDESSÄ LAPIN YLIOPISTON KANSSA TOTEUTETTAVASSA MIELIPIDEKYSELYSSÄ AMNESTY SELVITTÄÄ, MINKÄLAINEN ON SUOMALAISTEN ASENNE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA KOHTAAN. KYSELYN AINEISTON KERÄSIVÄT TAMMIKUUSSA AMNESTYN VAPAAEHTOISET AKTIVISTIT ERI PUOLILLA SUOMEA. VASTAUKSIA SAATIIN YLI 3700: 1607 KATUGALLUPILLA JA 2100 AMNESTY.FI -SIVUJEN KAUTTA. ASENNE SAADAAN ESIIN NAISTENPÄIVÄNÄ 8.3., KUN KYSELYN TULOKSET JULKISTETAAN.

Siitä on nyt kymmenen vuotta aikaa. Olin silloin eroamassa aviomiehestäni. Hän pahoinpiteli minut, kun olin hakemassa tavaroita entisestä asunnosta. Alle vuoden ikäinen lapsi huusi vieressä, kun mies hakkasi, repi silmälasini ja vaatteeni ja lopuksi raiskasi. Muistan, että mies sanoi aikovansa tappaa minut ja voivansa tehdä minulle mitä vain, koska olen edelleen hänen vaimonsa. Jotenkin pääsin pakenemaan ja sain myös lapsen mukaan sanomalla, että hänelle pitää hakea ruokaa. Ajoin suoraan poliisiasemalle ja siitä päädyin kriisikeskukseen ja sairaalaan, jonne piti jättää lähestulkoon kaikki vaatteetkin. Se tilanne oli tavallaan absurdi. Eniten huolehdin tietysti lapsesta ja siitä mitä hänen mieleensä jää siitä tilanteesta. Olimme eroamassa, joten minulla oli jo lakimies, jonka kanssa aloimme hoitaa lakiasioita eteenpäin. Lähestymiskiellon hain jo samana iltana, kun raiskaus tapahtui. Vaikka kriisiapua tarjottiin, en ottanut sitä silloin vastaan. Olin enemmän huolissani lapsesta. Selvitin tapahtumia vasta kahden vuoden

kuluttua raiskauksesta, kun tapasin nykyisen mieheni. Vasta silloin annoin itselleni aikaa. Tapahtumat tulivat uniin ja kävin pari vuotta tapaamassa psykologia. Edelleenkin, kun ajattelen raiskausta, tuntuu siltä, että lukisin jotain käsikirjoitusta. Katselen ulkopuolelta ja ajattelen, että se on tapahtunut jollekin muulle kuin minulle. Koen, että Suomen oikeusjärjestelmä suojelee rikoksen tekijää. Käräjäoikeus määräsi ex-mieheni 2,5 vuoden ehdottomaan vankeuteen. Tuomio oli mielestäni kärsimyksiini nähden kohtuullinen, kun kyse oli kuitenkin pahoinpitelystä ja raiskauksesta, jota tekijä ei tähän päivään mennessäkään ole myöntänyt. Hovioikeus kuitenkin lievensi tuomiota niin, että jäljelle jäi 70 tuntia yhdyskuntapalvelua ja ehdollinen tuomio, eli käytännössä ei mitään. Perusteena lievään tuomioon oli tekijän ensikertalaisuus ja se, että tekijä ja uhri tunsivat toisensa. Tämä on minusta aivan pöyristyttävää. En ole halunnut lukea uudelleen oikeuden päätöksiä. TEKSTI AURA LINDEBERG

TIITU TAKALO: TUULI JA MYRSKY. SUURI KURPITSA 2009. 80 S.

TULE TÖIHIN AMNESTYYN! AMNESTY ETSII F2F-VARAINHANKKIJOITA JA TIIMINVETÄJIÄ

F2f-varainhankkijana hankit Amnestylle uusia tukijoita kadulta, työskentelet tiiminjäsenenä osaavassa tiimissä ja autat Amnestya kampanjoimaan entistä tehokkaammin ihmisoikeuksien puolesta. Työsuhteen alussa saat koulutuksen tehtävään ja tukenasi toimii tiiminvetäjä sekä f2f-koordinaattori. Lähestyt päivittäin monia ihmisiä ja osaat perustella osallistumisen tärkeyttä vastaantulijoille. Työskentelet viitenä päivänä viikossa klo 11–19 välillä . Päivittäinen työaikasi on 4,5 h.

HAKEMUKSET SÄHKÖPOSTITSE:

• • •

Helsingin ja Lahden F2F-tiimeihin adam.kral@amnesty.fi Tampereen ja Jyväskylän F2F-tiimeihin else.hukkanen@amnesty.fi Turun, Mikkelin, Kuopion, Kouvolan ja Lappeenrannan f2f-tiimeihin nina.blomqvist@ amnesty.fi

NÄYTÄ ASENTEESI & TILAA STORE.AMNESTY.FI

TUE KAMPANJOINTIA SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA VASTAAN!

NÄIN TILAAT AMNESTY STORESTA

ASENNE ESIIN -PAIDALLA ILMAISET KANTASI NÄKYVÄSTI JA TUET AMNESTYN KAMPANJOINTIA SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA VASTAAN. PAITA ON TOTEUTETTU YHTEISTYÖSSÄ PMMP:N KANSSA, JOKA ON MUKANA ASENNE ESIIN -KAMPANJASSA.

2. KERÄÄ TUOTTEET OSTOSKORIIN

HINTA: LADYFIT 26 € , T-PAITA 24 €.

6. AMNESTY STOREN VAPAAEHTOISET POSTITTAVAT TUOTTEET. VOIT NOUTAA PAKETIN LÄHIPOSTISTASI NOIN KAHDEN VIIKON KULUTTUA TILAUKSESTASI.

TILAA AMNESTYN VERKKOKAUPASTA : STORE.AMNESTY.FI.

1. AMNESTY STOREN LÖYDÄT VERKOSTA OSOITTEESTA STORE.AMNESTY.FI 3. SIIRRY OSTOSKORIIN JA SIITÄ KASSALLE 4. KIRJOITA YHTEYSTIETOSI TILAUSLOMAKKEESEEN JA VAHVISTA TILAUKSESI 5. SAAT SÄHKÖPOSTIISI TILAUSVAHVISTUKSEN

AMNESTY INTERNATIONAL 1/2010

SUOMEN OSASTON VUOSIKOKOUS 2010

OHJELMA ARKEN, TURKU 27â&#x20AC;&#x201C;28.3.2010

PERJANTAI 26.3. 19.00

AMNESTY

ON TĂ&#x201E;SĂ&#x201E;!

YHTEINEN ACTION N VIEM Ă&#x201E; Ă&#x201E; N TULE MUK A A Ă&#x201E; IL LE -VIES TI K UULUU K AIK E T TĂ&#x201E; MEIL L Ă&#x201E; Ă&#x201E;N JA N Ă&#x201E;Y T TĂ&#x201E; M Ă&#x201E; A A! M ATK A A N IM O A ON JOUK KOV H TI K ESK US TA O K A RK ENILTA S U O K O O V UOSIK L Ă&#x201E; H TEE KOK VĂ&#x201E; K I. Ă&#x201E; L LĂ&#x201E; ... A PAIK A N PĂ&#x201E; IT JE H O Ă&#x201E; Ă&#x201E; S LI

AKTIVISTIETKOT

Tuletko vuosikokoukseen kauempaa jo edeltĂ¤vĂ¤nĂ¤ iltana? Tai oletko valmiiksi Turussa tai ihan lĂ¤histĂśllĂ¤? Kokoonnutaan Aktivistietkoille Kortteliravintola Kerttuun (LĂ¤ntinen pitkĂ¤katu 35)

LAUANTAI 27.3. AMNESTY VALTAA TURUN KESKUSTAN LA 11.30â&#x20AC;&#x201C;13.30

9.00

ILMOITTAUTUMINEN. Aamukahvi.

10.00

TERVETULOA JA VUOSIKOKOUSINFO

Osaston puheenjohtaja Jussi FĂśrbom

10.25â&#x20AC;&#x201C;11.00 MIKSI AMNESTY TEKEE KĂ&#x2013;YHYYSKAMPANJAA

Toiminnanjohtaja Frank Johansson esittelee kampanjaa

11.30â&#x20AC;&#x201C;13.30

PĂ&#x201E;Ă&#x201E;PUHUJAT

AMNESTY ON TĂ&#x201E;SĂ&#x201E;!

NAOMI BARASA

Aktivismia Turun keskustassa

Naomi Barasa tyĂśskentelee Amnestyn Kenian osaston kampanjakoordinattorina. Kenian toiseksi suurimmassa slummissa kasvanut Barasa johtaa kĂśyhyyden vastaista Kuuluu kaikille -kampanjaa Keniassa. Vuosikokouksessa Barasa kertoo, miksi on tĂ¤rkeĂ¤Ă¤ kuunnella kĂśyhyydessĂ¤ elĂ¤vien Ă¤Ă¤ntĂ¤. TREVOR NGWANE Trevor Ngwane on etelĂ¤afrikkalainen ihmisoikeusaktivisti ja sosiologi. HĂ¤n tuli tunnetuksi tyĂśstĂ¤Ă¤n apartheidia vastaan ja on viime vuosien aikana tehnyt tyĂśtĂ¤ slummiasukkaiden ihmisoikeustilanteen parantamiseksi. HĂ¤n vaatii kaikille etelĂ¤afrikkalaisille pĂ¤Ă¤syĂ¤ ilmaisten julkisten peruspalve-

11.30â&#x20AC;&#x201C;13.30 KUULUU KAIKILLE-KOULUTUS KOULUVIERAILIJOILLE

VetĂ¤jĂ¤nĂ¤ jĂ¤senkoulutustyĂśryhmĂ¤n Marion Fields. Max 16 osallistujaa.

14.00

LOUNAS

15.00â&#x20AC;&#x201C;18.00 MITEN KĂ&#x2013;YHYYDESSĂ&#x201E; ELĂ&#x201E;VIEN Ă&#x201E;Ă&#x201E;NI KUULUU

Kenian Amnestyn kampanjakoordinaattori Naomi Barasa ja etelĂ¤afrikkalainen slummiaktivisti Trevor Ngwane kertovat.

20.00 ILTAOHJELMA

SUNNUNTAI 28.3. YHTEISTYĂ&#x2013;SSĂ&#x201E; AMNESTY JA FULL STEAM AGEN

KUULUU KAIKILLE -KLUBI

9.00 ILMOITTAUTUMINEN JA AAMUKAHVI

Tapaa johtokuntaehdokkaat aamukahvin Ă¤Ă¤ressĂ¤

9.30

KLUBI (HUMALISTONKATU 8)

THE CAPITAL BEAT SWEATMASTER 60:LLE ENSIMMĂ&#x201E;ISELLE ILMOITTAUTUJALLE ILMAINEN PĂ&#x201E;Ă&#x201E;SY KLUBILLE. MUUTEN LIPUT 10 E (ENNAKKO TIKETTI) 12 E OVELTA.

16 AMNESTY INTERNATIONA 1/2010

KYSELYTUNTI

Johtokunta ja toimiston johto vastaavat jĂ¤senten esittĂ¤miin kysymyksiin. Voit lĂ¤hettĂ¤Ă¤ kysymykset etukĂ¤teen tai jĂ¤ttĂ¤Ă¤ edellisenĂ¤ pĂ¤ivĂ¤nĂ¤.

11.00 SĂ&#x201E;Ă&#x201E;NTĂ&#x2013;MĂ&#x201E;Ă&#x201E;RĂ&#x201E;INEN VUOSIKOKOUS

13.00

LOUNAS

14.30

KOKOUS JATKUU. Oletettu pĂ¤Ă¤ttymisaika on noin klo 16.00.

ILMOITTAUDU VUOSIKOKOUKSEEN 15.3. MENNESSÄ.

ILMOITTAUDU! KOKOUSKUTSU

MÖTESKALLELLSE

Amnesty International Suomen osasto ry:n sääntömääräinen vuosikokous järjestetään Tampereella 27.–29. maaliskuuta 2009. Varsinainen vuosikokous alkaa sunnuntaina 28.3. klo 11. Kokouspaikka on Åbo Akademin Arken talo (Tehtaankatu 2) Helsingissä 23. tammikuuta 2010 Johtokunta

Amnesty International Finländska sektionen rf:s stadgeenliga årsmöte hålls i Åbo den 27– 28 mars 2010. Det egentliga årsmötet börjar på söndag 28.3. kl 11. Mötesplats är Åbo Akademis Arken byggnad (Fabriksgatan 2) Helsingfors den 23 januari 2010Styrelsen

ALOITTEET JÄSENILTÄ Jäsenillä on mahdollisuus tehdä aloitteita kokouksen käsiteltäviksi. Aloitteiden tulee olla johtokunnan puheenjohtajalla (forbom@iki.fi) tai toimistossa (Ruoholahdenkatu 24 D, 00180 Helsinki) viimeistään maanantaina 8.3.2010.

MEDLEMSMOTIONER Medlemmarna har en möjlighet att lämna in motioner för behandling på mötet. Motionerna bör vara hos styrelsens ordförande (forbom@iki. fi) eller på kontoret (Gräsviksgatan 24 D, 00180 Helsingfors) senast måndagen den 8.3.2010.

ESITYSLISTA 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen puheenjohtajan valinta 3. Kokouksen sihteerin valinta 4. Kahden pöytäkirjan tarkastajan ja kahden ääntenlaskijan valinta 5. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 6. Esityslistan hyväksyminen 7. Katsaus vuoden 2009 toimintaan 8. Vuoden 2009 tilinpäätöksen käsittely ja tilintarkastajien lausunto 9. Tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen johtokunnalle 10. Tilintarkastajan valinta 11. Puheenjohtajan ja kolmen johtokunnan jäsenen valinta 12. Rekrytointiryhmän valinta 13. Päätetään vuoden 2011 jäsenmaksun suuruudesta 14. Amnestyn Suomen osaston strategia 2010-2015 15. Amnestyn Suomen osaston toimintasuunnitelma 2010-2011 16. Vuoden 2010 talousarvion vahvistaminen 17. Jäsenten vähintään kolme viikkoa ennen kokousta johtokunnalle jättämien aloitteiden käsittely 18. Vuoden 2011 vuosikokouksen ajasta ja paikasta sopiminen 19. Muut mahdollisesti esille tulevat asiat 20. Kokouksen päättäminen

ÅRSMÖTETS FÖREDRAGNINGSLISTA 1. Mötet öppnas 2. Val av ordförande för mötet 3. Val av mötessekreterare 4. Val av två protokolljusterare och två rösträknare 5. Mötets lagenlighet och beslutmässighet 6. Godkännande av föredragningslistan 7. Översikt av verksamheten år 2009 8. Behandling av bokslutet för år 2009 och revisorernas utlåtande 9. Fastställande av bokslutet och beviljande av ansvarsfrihet för styrelsen 10. Val av revisor 11. Val av styrelsens ordförande och tre andra styrelsemedlemmar 12. Val av rekryteringsgrupp 13. Beslut om medlemsavgiftens storlek år 2011 14. Finländska sektionens strategi 2010-2015 15. Finländska sektionens verksamhetsplan 2010-2011 16. Fastställandet av budgeten för år 2010 17. Behandling av motioner som av medlemmarna lämnats in till styrelsen tre veckor före mötet 18. Årsmötets tidpunkt och plats år 2011 19. Eventuella övriga ärenden 20. Mötets avslutning

Jos osallistut yhteisiin ruokailuihin ja/tai tarvitset majoituksen, ilmoittaudu 8.3. mennessä www.amnesty.fi tai puhelimitse 09-5860 440 ma–pe klo 12–16, ti klo 12–18.

ATERIAPAKETTI 15 e/pvä. sisältää aamukahvin ja lounaan Arkenissa MAJOITUS: Hotelli Centro tai Birgittalaisluostarin vieraskoti Hotelli Centro (Yliopistokatu 12) 1hh 60 e/yö. 2hh 30 e/yö Birgittalaisluostarin vieraskoti (Ursininkatu 15) 1 hh 40 e/yö 2hh 25 e/yö 3hh 20 e/yö. Yöpymisiin sisältyy aamiainen. Ilmoittautumisen yhteydessä voit mainita toiveen huonetoverista. MAKSUT MAJOITUKSISTA JA RUOKAILUISTA 8.3. MENNESSÄ tilille 155530-110875 (FI6215553000110875). Viestikenttään omanimi ja ”Vuosikokous 2010” ja osallistujan nimi. Eräpäivään mennessä maksamatta jätetyt varaukset raukeavat. Ilman varausta saapuvan jäsenen on itse huolehdittava majoituksestaan ja ruokailuistaan. VUOSIKOKOUSMATERIAALI:www.amnesty.fi Kun annat sähköpostiosoitteesi ilmoittautumisen yhteydessä, saat viestin, kun materiaali on saatavilla verkosta. NOPEAN ILMOITTAUTUJAN EDUT: MATKAKORVAUS JA ILMAINEN PÄÄSY KUULUUKAIKILLE KLUBILLE 8.3. mennessä ilmoittautuneet ja maksaneet jäsenet voivat hakea toimistolta jälkikäteen matkakorvausta kokoukseen osallistumisesta. Korvaus on 25 % matkalaskusta halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan ja kun matkojen hinta on yhteensä väh. 20 e. (Kts. Klubi ed.sivulta) LISÄTIEDOT: toimistosihteerianna.nurmi@amnesty.fi p. 09 5860 4411

JOHTOKUNTAEHDOKKAAT TOUKO AALTO

Valtio-opin opiskelija, kaupunginvaltuutettu, järjestöaktiivi MIKSI EHDOLLE? Olen Jyväskylän kaupunginvaltuutettu, yliopistoaktiivi, vihreiden puoluehallituksen jäsen ja urheiluintoilija. Minulla on noin kymmenen vuoden kokemus erilaisesta kansalaisjärjestötoiminnasta, jonka ohella olen valtioopin kuudennen vuoden pääaineopiskelija. Asetun ehdolle kahdesta syystä. Ensinnäkin tahdon puuttua seksuaalivähemmistöjen ja uussuomalaisten kohtaamaan syrjintään, edistää näiden ryhmien oikeuksia sekä vaikuttaa yhteiskuntamme syrjiviin rakenteisiin ja asenteisiin. Toiseksi minulla on hyvät edellytykset toimia aktiivisesti näiden asioiden puolesta. Tahdon antaa Amnestylle omat vaikutusverkostoni, koordinointi- ja suunnitteluosaamiseni, tietotaitoni politiikan rakenteista ja sisältökysymyksistä ja palavan haluni muuttaa yhteiskuntaa oikeudenmukaiseksi, suvaitsevaiseksi sekä yhdenvertaiseksi. ERITYISOSAAMINEN / KIINNOSTUS: syrjintäkysymykset, politiikka ja kansalaisjärjestötoiminta

JUSSI FÖRBOM

Vapaa toimittaja ja tekstityöläinen, Amnestyn johtokunnan puheenjohtaja MIKSI EHDOLLE? Olen toiminut johtokunnan puheenjohtajana kaksi vuotta, ja sitä ennen olin osaston Kiinan-maakoordinaattori ja rekrytointiryhmän puheenjohtaja. Olen pyrkinyt johtokuntatyössä perehtymään Amnestyn keskeisiin ja ajankohtaisiin ihmisoikeussisältöihin ja erityisesti Suomen osaston vaikuttamistyöhön.

Erityisen aktiivinen olen ollut järjestömme uuden kansainvälisen strategian ja siihen kuuluvien muutosprosessien valmistelussa − viime vuonna osallistuin tähän liittyviin monenkeskisiin kokouksiin kuudessa eri maassa. Näistä elokuinen kansainvälinen edustajainkokous ICM oli työtehtävänä pisin ja vaativin. Luonnollisesti oman osaston strategiatyö on kulkenut koko ajan kansainvälisen kanssakäymisen rinnalla. Johtokuntatyö on ollut minusta äärimmäisen kiinnostavaa ja innostavaa, ja toivon voivani jatkaa sitä nyt, kun olen jo paremmin perillä siitä, mistä on kyse. Jatkuvuus on tärkeää, ja olen sitoutunut siitä omalta osaltani huolehtimaan. ERITYISOSAAMINEN / KIINNOSTUS: strategia, muutosprosessit, Kiinan ihmisoikeustilanne

MIKKO HÄKKINEN

Lehtori (terveysala), Amnestyn johtokunnan jäsen MIKSI EHDOLLE? Olen toiminut johtokunnassa yhden kauden ajan. Koen alkaneeni hahmottaa toiminnan kehittämisen kannalta oleellisia teemoja ja olen kiinnostunut jatkamaan tehtävässä. Pidän tärkeänä, että johtokunnassa on edustettuna monipuolinen joukko amnestylaisia. Arvostan paljon ryhmätoimintaa ja haluan olla vahvistamassa sitä, samaan aikaan pidän tärkeänä myös muiden aktivismin muotojen esillä pitämistä. Työpaikoilla, oppilaitoksissa, netissä ja erilaisissa verkostoissa voi olla tekemässä työtä ihmisoikeuksien toteutumiseksi. Amnestylla on tärkeä rooli myös näillä foorumeilla aktiivisten jäsenten järjestönä. Olen toiminut ihmisoikeustarkkailijana miehitetyllä palestiinalaisalueella ja kenttätyöntekijänä koulutusoikeuksia edistävässä hankkeessa IsoBritanniassa. Nykyisessä työssäni Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa koen tärkeänä ihmisoikeuk-

siin liittyvien teemojen esillä pitämisen. ERITYISOSAAMINEN / KIINNOSTUS: ihmisoikeuskasvatus, seksuaalioikeudet, syrjintäkysymykset, Israel ja palestiinalaisalueet.

ARJA SEPPÄLÄ Projektipäällikkö

MIKSI EHDOLLE? Toimin Jyväskylän Monikulttuurikeskus Glorian projektipäällikkönä. Työssäni olen saanut tutustua ihmisiin, jotka ovat joutuneet jättämään oman kotimaansa. Ihmisoikeusloukkaukset ovat monen maastalähtijän taustalla. Olen kiinnostunut ihmisoikeuskysymyksistä ja käytettävissä Amnestyn johtokuntaan. ERITYISOSAAMINEN / KIINNOSTUS: monikulttuurisuuskysymykset

MARKUS TERHO

Ympäristöjohtaja, Markets, Nokia MIKSI EHDOLLE? Kiinnostukseni ihmisoikeustyöhön pohjautuu haluun vaikuttaa ihmisoikeuksien leviämiseen sekä niiden soveltamisen esteiden vähentämiseen. Osaamiseni ja taustani tuo johtokuntatyöhön erilaisen näkökulman ja lisää ryhmän moninaisuutta. Uskon Amnestyn suurimman haasteen olevan keskittyminen valittuihin ihmisoikeushaasteisiin: erityisesti yksilötyön vahvistamiseen sekä uusien teknologioiden hyödyntämiseen ihmisoikeusloukkauksien tutkimisessa, tiedonvälittämisessä sekä kampanjoinnissa. Pidemmän tähtäimen haasteista suurimpana näen globalisaation positiivisten puolien hyödyntämisen ihmisoikeuksien toteutumisen edistämisessä.

Pidän tärkeänä, että Amnestyn johtokunta selkeästi linjaa työn painopistealueet ja tuo Amnestyn operatiiviselle toiminalle näkemystä ympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksesta Amnestyn strategisiin linjauksiin. ERITYISOSAAMINEN / KIINNOSTUS: strategia, muutosjohtaminen, henkilöstöasiat, toimiminen kansainvälisessä suuressa organisaatiossa

MAILA-KATRIINA TUOMINEN

Kulttuuri- ja ihmisoikeustoimittaja, Aamulehti MIKSI EHDOLLE? Olen aloittanut toimittajan työni Aamulehdessä vuonna 1972 kulttuuritoimituksessa. Vaikka kulttuuriosasto on ollut kotipesänäni, olen voinut ylittää sen rajat vapaasti. Vuodesta 1970 lähtien olen ollut Tampereen yliopiston tuntiopettajana ja luennoitsijana. Kiinnostus ihmisoikeuksia kohtaan alkoi kouluiässä Afrikan valtioiden itsenäisyyskamppailujen aikaan. Niissä paljastuivat maailmanlaajuisen riiston, köyhyyden ja oikeuksien polkemisen todelliset mitat. 1990-luvun alussa maastamuuttomaa Suomesta tuli maahanmuuttomaa. Sen seurauksena Suomen oli määriteltävä suhtautumisensa sekä humanitaariseen maahanmuuttoon että siirtolaisuuteen. Tiedotusvälineet muokkasivat asenneilmastoa maahanmuutolle kielteiseen suuntaan ja loivat pohjaa myös avoimelle rasismille. Sanouduin irti tällaisesta journalismista ja olen sillä tiellä yhä. Ihmisoikeudet eivät ole julistuksen asia vaan tekojen, pientenkin. Amnesty on perustamisestaan saakka toiminut avoimesti, rohkeasti ja johdonmukaisesti kaikkialla maailmassa. ERITYISOSAAMINEN / KIINNOSTUS: rasismiin liittyvät ihmisoikeuskysymykset, maahanmuutto-, pakolaisuus- ja kehityskysymykset.

AMNESTY INTERNATIONAL 1/2010

MIKSI IHMISOIKEUDET? AMNESTY VAATII,

että valtioiden tulee tutkia seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvat ihmisoikeusloukkaukset ja saattaa syylliset oikeuteen.

LAURA MÄNTYLÄ on

valmistunut Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta. Hän työskentelee Korson seurakunnan rippikoulu- ja nuorisopastorina. Hän kertoi homoseksuaalisuudestaan Inhimillinen tekijä -tv-ohjelmassa.

KRISTER KARTTUNEN

on koulutukseltaan biologi ja työskentelee Suomen ympäristökeskuksessa tutkijana, vapaalla rahoituksella. Hän on opiskellut myös lakia ja toimii Amnestyn HLBT-aktiivina. Seksuaalivähemmistöihin viittaava käsite HLBT muodostuu sanoista homo, lesbo, bi ja trans.

TEKSTI LAURA VARJA KUVA TEEMU HIRVILINNA

VAPAUTETAAN HETEROT TEETÄ JA IHMISOIKEUKSIA Vantaan Ilolan rivitaloidylli näyttää nietosten keskellä lapsiperheen unelmalta. Teekupin äärellä pastori Laura Mäntylä ja Amnestyn seksuaalivähemmistöjen oikeuksia edistävän ryhmän vetäjä, ateisti Krister Karttunen keskustelevat siitä, miksi jotkut näkevät heidän perheensä niin poikkeuksellisina. RIVARIN KEITTIÖSSÄ ON tungosta. Koirat Luru ja Pötsi ovat huomanneet suklaamuffinit pöydällä ja pyörivät anovina jaloissa. Koirat vähät välittävät pöydällä höyryävästä inkivääriteestä – tai siitä, että heidän kotonaan on kaksi emäntää eikä yhtään isäntää. ”Suurin osa ihmisistäkin suhtautuu homoseksuaalisuuteen neutraalisti”, sanoo Korson seurakunnan rippikoulu- ja nuorisopastori Laura Mäntylä rapsutellessaan Pötsiä. Amnestyn HLBT-aktivisti Krister Karttunen nyökkäilee vieressä. Laura tietää, mistä puhuu. Viime huhtikuussa hän kertoi TV2:n Inhimillinen tekijä -ohjelmassa lesboudestaan ja sai valtavasti palautetta. Yli 150 viestistä vain muutamassa kymmenessä toivotettiin hyvää matkaa helvettiin. ”Tuntuu tosi hyvältä, että suhdeluku oli niin positiivinen. Monet kiittelivät ja kertoivat omia kokemuksiaan. Oli hienoa, kun seurakunnan vanhemmat ihmiset tulivat kirkolla halaamaan.” ”Suomessa asiat ovat paljon paremmin kuin monissa muissa maissa”, Krister jatkaa. Amnestyn mukaan homoseksuaalit ovat maailmalla joutuneet viharikosten uhreiksi: heitä on muun muassa kidutettu ja raiskattu ”parantamistarkoituksessa”,

lasten huoltajuus ja oikeus koulutukseen tai ansiotyöhön on evätty ja pahimmillaan ihmisiä on teloitettu. Kyse on ihmisoikeusloukkauksista.

ERITYISESTI homoseksuaalien

oikeus perheeseen herättää tunteita. Suomessa lesboparit saavat käydä hedelmöityshoidoissa ja samaa sukupuolta olevat voivat adoptoida perheen sisäisesti. Sekä Kristerin että Lauran perheessä on lapsia. Krister on adoptoinut lastensa äidin kanssa Etiopiasta pojan ja tytön.

”EIKÖ SE JUURI EDISTÄ PERHEARVOJA, JOS PYRITÄÄN TUKEMAAN KAIKKIA RAKASTAVIA JA SITOUTUNEITA PARISUHTEITA, SEKÄ HETEROJEN ETTÄ HOMOJEN?” Lauran rakkaalla, kuten hän kumppaniaan kutsuu, on lapsia aiemmasta suhteesta. ”Totta kai kerromme avoimesti homoseksuaalisuudestamme lapsille”, molemmat sanovat. Pienenä Kristerin lapset kyselivät uteliaina asiasta, kuten

aina uusien asioiden äärellä. Miksi te ette mene äidin kanssa naimisiin? Miksi sä olet homo? Onko se kivaa? Miksi homosanaa käytetään herjana? ”Lapset eivät arvottaneet mitenkään. Päinvastoin he olivat innoissaan esimerkiksi silloin, kun aktivisti-isä oli lehtijutussa kertomassa perhemuodostaan”, Krister jatkaa.

USEIN HOMOSEKSUAALIEN adoptio-oikeuden yhteydessä puhutaan perhearvojen katoamisesta. ”Eikö se juuri edistä perhearvoja, jos pyritään tukemaan kaikkia rakastavia ja sitoutuneita parisuhteita, sekä heterojen että homojen?” Laura kysyy. Laurasta ja Kristeristä kuulostaa oudolta homovanhempien vastustajien käyttämä argumentti, jonka mukaan vain mies ja nainen voivat muodostaa perheen, koska voivat saada yhteisiä lapsia. Jos homoseksuaalipari voi tarjota lapselle turvallisen, rakastavan ympäristön, eikö se riitä, he pohtivat. Pappina Laura on joutunut miettimään Raamatun ja uskonnon suhdetta homoseksuaalisuuteen. Laura uskoo, että teologisenakaan kysymyksenä tärkeintä ei ole parisuhteen osapuolten seksuaalinen suuntautuminen vaan se, että ihmiset rakastavat toisiaan ja ovat sitoutuneita. ”Raamatussa puhutaan myös orjuuden puolesta, eikä kukaan enää puolustaisi orjajärjestelmää. Aika muuttuu, ja uskon, että kahdensadan vuoden päästä kristityt pöyristyvät nykyistä suhtautumista homoseksuaalisuuteen.”

Uskonnon varjolla homoseksuaalisuuden vastustajien on helppo perustella näkemyksiään. ”Jotkin kirkkokunnat tuntuvat rakentavan koalitiota, jonka yhteisenä tekijänä on homoseksuaalisuuden vastustaminen”, sanoo Krister.

LAURAN MUKAAN jotkut luterilaisen kirkon piirissä pelkäävätkin homomyönteisyyden ja naispappeuden hyväksymisen vaikeuttavan ekumeniaa, sillä kiihkomielisimmät kirkkokunnat uhkaavat katkaista välinsä liberaalimpiin. ”Peli on jo tavallaan menetetty, kun naispappeus on hyväksytty. Sen jälkeen homoseksuaalisuuden hyväksyminen ei ole enää ollenkaan niin suuri askel”, hän sanoo. ”Kirkon sisällä on myös paljon eroja asenteissa”, Laura lisää. Esimerkiksi hänen seurakuntansa kirkkoherra on alusta asti suhtautunut myönteisesti ja puolustanut homoseksuaalien tasa-arvoa yhteiskunnassa. ”Ja kysehän on ihmisoikeuksista”, Krister toteaa. Pihalla sataa hiljalleen lunta. Pappi ja ateisti rapsuttelevat sohvalla välissään istuvaa Pötsiä. ”Asenteet ovat nuorten myötä muuttumassa sallivammaksi”, Laura pohtii. Puhe kääntyy homojen etuoikeuksiin ja heterokulttuuriin. ”Homomiehenä minun käy suorastaan sääli heteromiehiä, joiden liikkumatila on varsin kapea”, Krister sanoo. ”Meidän pitää vapauttaa heterot!” hän nauraa.

AMNESTY INTERNATIONAL 1/2010

TAPAHTUU NYT AJANKOHTAISIA AMNESTY-TAPAHTUMIA

KUVITUS OONA LOMAN

http://www.amnesty.fi/mita-tapahtuu

SINUA TARVITAAN

Ihan kiva Idi Amin

VAPAAEHTOISTYÖ Haluatko osal-

listua Amnestyn ihmisoikeustyöhön? Tule mukaan aktivistiksi tai vapaaehtoiseksi. Oman panoksesi voit antaa monella eri tavalla.

PAIKALLISTOIMINTA VAPAAEHTOISTEN AKTIVISTIEN Amnestyryhmiä toimii 18 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Amnesty-ryhmät tekevät työtä vakavien ihmisoikeusloukkausten kohteena olevien ihmisten puolesta, osallistuvat kansainvälisiin ja valtakunnallisiin kampanjoihin ja järjestävät tapahtumia ja actioneita. DET FINNS AMNESTY-GRUPPER också på svenska i Helsingfors, Åbo och Vasa. Katso oman paikkakuntasi Amnesty-ryhmän tiedot http://www.amnesty.fi/mita-sina-voittehda/paikallistoiminta

PÄÄKAUPUNKISEUDULLA Aktivistitreffeille kokoonnutaankerran kukaudessa Amnestyn toimistolla Kampissa (Ruoholahdenkatu 24 D). Teemallisissa illoissa on avoimet ovet, tervetuloa mukaan! LISÄTIEDOT outi.haapanen@ amnesty.fi,

HELSINKI

INTERNATIONAL GROUP IN HELSINKI

Are you interested in working as a volunteer in an Amnesty local group in English? International group in Helsinki will re-activate itself during the year. Want to join the group? outi.haapanen@amnesty.fi, 050 558 9997

Kun kerroin matkustavani Ugandaan, moni ystäväni tiesi

maasta ainoastaan vuorigorillat ja Idi Aminin. Amin on kiistämättä maailman tunnetuin ugandalainen. Kaikki tietävät, että hän oli vainoharhainen sotilasdiktaattori, joka tapatti yli 300 000 kansalaistaan sekä kidutti ja vainosi älymystöä ja poliittisia toisinajattelijoita 1970-luvulla. Hänestä on tehty kirjoja, artikkeleita, elokuvia ja näytelmiä. Aminiin liittyvät kauhukertomukset ovat legendaarisia: hänen huhuttiin olleen kannibaali, joka keitti vihollisiaan elävältä. Saavuttuani Ugandaan Idi Aminin syrjäyttämisestä oli kulunut tasan 30 vuotta. Odotin paraateja ja puheita, mutta niitä ei ollut. Pian kuitenkin ilmeni, että maassa oli meneillään Aminin kauden uudelleenarviointi. Se kuului mediassa ja ihmisten puheissa. ”Idi Amin oli ihan hyvä presidentti”, sanoi nuori toimittaja Nicholas. En ollut uskoa korviani. Miten niin ihan hyvä?

Myös David, keski-ikäinen yliopisto-opettaja, väitti, ettei Ugandaa nykyään riivaava korruptio ollut Aminin aikana ongelma. ”Maan infrastruktuuria kehitettiin, toisin kuin tänään”, hän lisäsi, ja kiirehti sanomaan, ettei puolustele vainoja ja kansanmurhaa. Oltiinpa Aminista mitä mieltä tahansa, varmaa on, että hänen väkivaltaisen aikakautensa perintö elää nyky-Ugandassa. Ihmisoikeusloukkauksia tehdään kenties salakähmäisemmin, mutta hulluus on voimissaan. Kun vierailin Amnestyn toimistossa Kololon vauraalla suurlähetystöalueella, en tiennyt, että parin korttelin päässä oli Ugandan hallituksen terrorismin vastainen yksikkö. Se selvisi myöhemmin, kun Human Rights Watch julkaisi kohuraporttinsa. Kololossa kidutettiin terrorismista epäiltyjä, joilla ei tietenkään ollut mahdollisuutta asianajajaan eikä oikeudenkäyntiin. Vankeja oli myös tapettu. Sota terrorismia vastaan on antanut Ugandan hallitukselle aseet suitsia poliittisia toisinajattelijoita, joilla ei ollut helppoa Aminkaan aikana. Siinä missä Aminin kätyrit ryöstivät kansalaisten omaisuutta ja maasta kar-

kotettujen aasialaisten liikeyrityksiä, monet nykyiset vallanpitäjät ryöväävät valtion ja pakolaisten maata tai varastavat köyhiltä ja sairailta. Matkani aikana eräs hallituksen virkamies jäi kiinni kavallettuaan noin 40 000 euroa HIV-, aids- ja malariapotilaiden hoitoon tarkoitettuja rahoja. Massamurhan voi tehdä monella tavalla. Aminin vainoamia acholeja vainotaan yhä eikä Pohjois-Ugandan pitkälle sisällissodalle ei näy loppua. Kenties Aminin näkeminen positiivisessa valossa heijastelee ugandalaisten syvää tyytymättömyyttä nykyiseen hallitukseen. Tai sitten aika kultaa muistot.

PEIKKO PITKÄNEN

Peikko Pitkänen on vapaa kirjoittaja, joka vieraili Ugandassa kesällä 2009. Tällä palstalla ihmisoikeuksista kiinnostuneet maailmanmatkaajat löytävät paratiisien varjopuolet.

EIKÖ KOTISEUDULLASI OLE vielä Amnestyryhmää? Haluaisitko aloittaa toiminnan? Ota yhteyttä paikallistoiminnan koordinaattoriin outi.haapanen@amnesty.fi, 050 558 9997

PIKAVETOOMUSVERKOSTO

Amnestyn kansainväliseen sihteeristöön Lontooseen tulee päivittäin tietoa ihmisoikeusloukkausten uhreista, jotka tarvitsevat pikaista apua. Liittymällä Amnestyn pikavetoomusverkostoon saat sähköpostiisi säännöllisesti vetoomuspyyntöjä, joiden perusteella voit nopeasti kirjoittaa oman vetoomuksesi ja toimia näiden vaaraan joutuneiden ihmisten puolesta. Pikavetoomusverkosto on maailmanlaajuinen ja toimii pääasiallisesti englannin kielellä. Liity pikavetoomusten tilaajaksi http://www. amnesty.fi/mita-sina-voit-tehda/pikavetoomusverkosto

VERKKOVETOOMUKSET

Amnestyn verkkosivuilla julkaistaan säännöllisesti vetoomuksia yksittäisen ihmisen tai tietyn maan tilanteen parantamiseksi. Allekirjoittamalla vetoomuksia osallistut Amnestyn kansainväliseen kampanjointiin yhdessä satojen ja tuhansien muiden kanssa. Allekirjoita vetoomuksia http://www.amnesty.fi/mita-sina-voit-tehda/verkkovetoomukset

AMNESTY INTERNATIONAL 1/2010

JALAT MAASSA VENÄJÄ-MAAKOORDINAATTORI MINNA RAJAINMÄKI Palstalla Amnestyn maakoordinaattorit antavat vinkkejä kohdemaistaan

KARAMAZOVILAISTA VOIMAA

Dostojevski ei jätä koskaan kylmäksi. Aikansa tarkka kuvaus Pietarista sekä ihmisluonnon tulkinnat viehättävät modernin maailman eläjää. Dostojevskin laajaa tuotantoa on tehty myös tv-sarjoiksi. Jos Rikos ja Rangaistus, Idiootti tai Karamazovin veljekset tuntuvat liian painavilta, kannattaa tutustua Gogolin novelleihin.

TYÖTÄ TARJOLL A!

JOIDEN JOUK KOOMME TELE VAR AINH ANK KIJOITA, TULE TELE VAR AINH ANK KIJA KSI! ETSIMME A. PAN JOIN TIAA N IHMISOIKEUKSIEN PUOLEST TYÖN AVULLA AMNESTY RAHOITTAA KAM SINGISSÄ . T ILTAISIN AMNESTY N TOIMISTOLLA HEL TELE-VAR AINH ANK KIJAT TYÖSKENTELEVÄ NES TY.FI LISÄTIETOA TYÖPAIKOISTA WW W.AM

MAAKOORDINAATIOT

Amnestyn kampanjajohtaja Colm O Cuanachain ja Naomi Barasa Deep Sean slummissa Nairobissa.

Amnestyn vapaaehtoiset maakoordinaattorit ovat tietyn maan tai maantieteellisen alueen asiantuntijoita. He seuraavat maan ihmisoikeustilannetta, suunnittelevat kampanjointia ja tukevat paikallisryhmien maakohtaista työtä. MAAKOORDINAATIOT: Balkan / Indonesia ja Itä-Timor / Israel ja Palestiina / Sudan / Keski-Amerikka / Kiina / Maghreb / Turkki / Yhdysvallat / Venäjä

HALUAISITKO KOORDINOIDA KIINAAN LIITTYVÄÄ TYÖTÄ?

Maakoordinaattorilta edellytetään vankkaa kiinnostusta kohdemaan asioihin, kielitaitoa, organisointikykyä ja pitkäjänteistä sitoutumista.

Vapaamuotoiset kirjalliset hakemukset 10.3. mennessä anu.tuukkanen@ amnesty.fi

ERIKOISRYHMÄT JA TEEMAKOORDINAATIOT

TEKSTI ANNA VALVANNE KUVA AI

KÖYHYYDESSÄ ELÄVIEN ÄÄNITORVI VUOSIKOKOUS 2010 Maaliskuun vuosikokouksessa vierailee Amnestyn Kenian osaston kampanjakoordinaattori Naomi Barasa. Slummissa kasvanut Barasa ei väsy tekemään työtä sen puolesta, että köyhyydessä elävät pääsevät itse vaatimaan omia oikeuksiaan. OLI VUOSI 1992, kun joukko kenialaisia äitejä aloitti 40 päivää kestäneen nälkälakon painostaakseen hallitusta vapauttamaan poliittisin perustein vangittuja sukulaisiaan. Tuolloin vasta 18-vuotias Naomi Barasa todisti

paljoakaan politiikasta, mutta naisten kertomukset hallituksen vangitsemista, karkottamista ja murhaamista sukulaisistaan avasivat hänen silmänsä. Hän ymmärsi slummien olevan yksi poliittisen sorron muoto, vankila, joka pitää ihmiset kurjuudessa. Barasa liittyi nälkälakkolaisten joukkoon. ”ON KÖYHYYDESSÄ JA SLUMMEISSA ASUVIEN ”Sen jälkeen kun 52 poliittista vankia vapautettiin IHMISTEN TEHTÄVÄ NOUSTA VAATIMAAN meidän painostuksemme OIKEUKSIAAN JA VAATIA HALLITUKSEN VASTUUTA seurauksena, tajusin, kuinka paljon voin tehdä ihmisKANSALAISILLEEN. MEIDÄN ROOLIMME ON OLLA oikeuksien hyväksi”, nyt 36-vuotias Naomi Barasa VAHVISTAMASSA KÖYHIEN OMAA ÄÄNTÄ. kertoo. Pian 20 vuotta slumhämmästyksekseen bussin ikkunasta, mien asukkaiden oikeuksia puolustanut kuinka joukko naisia riisui itsensä alasti Barasa johtaa Amnestyn köyhyyden vastaista kampanjaa Keniassa. Barasa tulee keskellä kaupunkia ja halusi tietää miksi. Kenian toiseksi suurimmassa slum- Suomen osaston vuosikokoukseen kertomissa kasvanut Naomi Barasa ei tiennyt maan siitä, kuinka tärkeää on kuunnella

köyhyydessä elävien ääntä.

MITEN AMNESTY työskentelee Keniassa? ”Seuraamme ihmisoikeusloukkauksia ja lisäämme tietoisuutta niistä kampanjoiden kautta. Amnestyn Kenian osasto tekee työtä sen puolesta, että ihmiset voisivat itse vaatia oikeuksiaan. Toisaalta lobbaamme hallitusta hyväksymään häätöjä koskevan lainsäädännön, joka olisi kansainvälisten ihmisoikeusnormien mukainen.” Barasan mukaan köyhien ääni ei Keniassa juuri kuulu, ei varsinkaan ylemmillä tasoilla. Amnesty tekee yhteistyötä muiden kansalaisjärjestöjen kanssa mobilisoidakseen ihmisiä ja tukeakseen heidän ääntään. Mikä rooli köyhyydessä elävillä ja slummeissa asuvilla ihmisillä on kampanjoinnissa? ”On köyhyydessä ja slummeissa asuvien ihmisten tehtävä nousta vaatimaan oikeuksiaan ja vaatia hallituksen vastuuta kansalaisilleen. Meidän roolimme on olla vahvistamassa köyhien omaa ääntä.”

Erikoisryhmät ovat erikoistuneet tiettyyn teemaan, ja osa niistä on järjestäytynyt ammatilliselta pohjalta. Ryhmät seuraavat omaan alaansa liittyviä ihmisoikeuskysymyksiä, tiedottavat niistä ja kampanjoivat.

JOKU RAJA! -VERKOSTO. Naisten oikeuksista kiinnostuneille. Haluatko mukaan? OTA YHTEYS naisten oikeuksien asiantuntijaan pia.oksanen@amnesty.fi JURISTIRYHMÄ keskittyy erityisesti rankaisemattomuuden vastaiseen työhön ja muihin kansainvälisen oikeuden tuntemusta vaativiin tehtäviin. Voit tulla mukaan, jos olet juristi tai opiskelet oikeustiedettä. Ryhmä toimii myös kansainvälisestä oikeudesta kiinnostuneiden juristien keskustelufooruumina. KIINNOSTUITKO? Ota yhteys: tiina. valonen@amnesty.fi HLBTI-RYHMÄ Avoin toimintaryhmä kaikille homo-, lesbo-, bi-, trans- ja intersukupuolisten ihmisten oikeuksista kiinnostuneille. Seuraa aktiivisesti Amnestyn kansainvälistä työtä HLBTI-ihmisten oikeuksien puolesta ja järjestää omaa aktiivitoimintaa. LIITY JOUKKOON Ota yhteys: tiina. valonen@amnesty.fi PAKOLAISTYÖN KOORDINAATIO. Amnes-

tyn toimiston työntekijöiden tukena toimiva asiantuntijaryhmä, joka osallistuu pakolais- ja turvapaikkatyöhön liittyvään vaikuttamiseen, selvitysten laatimiseen ja tiedottamiseen. Koordinaation jäseniltä edellytetään pakolaisasioiden asiantuntemusta, hyvää englannin kielen taitoa ja valmiutta sitoutua tehtävään vähintään vuodeksi. KYSY LISÄÄ tiina.valonen@amnesty.fi

KOULUVIERAILIJAVERKOSTO JA IHMISOIKEUSKASVATUSRYHMÄ

ST.PETERSBURG TIMES

Englanninkielinen lehti välittää ajankohtaisia uutisia naapurikaupungista ja tarjoaa erilaisen näkökulman maailman uutisiin. Saatavilla www.sptimes.ru, tilattuna Lehtiapajasta tai kirjakauppa Ruslania Books Oy:sta (Lapinlahdenkatu 1C, 00180 Helsinki).

BLINIT

Blinejä tarjoillaan laskiaisena ja muinakin juhlapyhinä. Niille on Venäjällä omat ketjukahvilansa. Kotitekoiset blinit tehdään kuten lettutaikina, mutta vehnäjauhoion sijaan käytetään tattarijauhoja. Tarjoa kylmät blinit hunajalla, hillolla ja kermavaahdolla kuorrutettuna; kuumat smetanan, sipulin ja mädin kera.

Amnestyn kouluvierailijat kertovat ihmisoikeuksista ja Amnestyn työstä yläkouluissa ja lukioissa. Kouluvierailuja toteutetaan tilauksesta kouluissa eri puolilla Suomea. Kouluvierailijana voit toimia omalla paikkakunnallasi. Amnestyn ihmisoikeuskasvatusryhmä (IOK-ryhmä) kehittää kouluvierailutoimintaa ja järjestää kouluvierailijakoulutusta. TULE KOULUVIERAILIJAKSI ota yhteyttä anna.nurmi@amnesty.fi, p. (09) 5860 4411.

TOIMISTOVAPAAEHTOISET

Toimistovapaaehtoiset osallistuvat Amnestylle elintärkeiden toimistorutiinien hoitoon Amnestyn toimistolla Helsingin Kampissa. VapaaehAMNESTY INTERNATIONAL 1/2010

8.3.

ASENNE ESIIN. Osoita asennetta ja tule mukaan mielenosoitukseen Helsinkiin naistenpäivänä 8.3.2010! Kokoonnumme eduskuntatalon edustalle klo 14 vaatimaan kansanedustajia toimimaan sen puolesta, että seksuaalirikoksia koskeva lainsäädäntö uudistetaan kansainvälisten ihmisoikeusnormien mukaiseksi. TULE MUKAAN ota yhteyttä toimistolle Outiin: outi.haapanen@amnesty.fi

toisten tehtäviin kuuluu mm. jäsenrekisterin päivitystä, arkistointia ja postitusta. Työskentelyaika on tiistaisin klo 12–18. Mukanaolijoilta toivotaan 1–4 osallistumiskertaa kuukaudessa. Kaikki toimistovapaaehtoiset haastatellaan tehtävään. SOVI HAASTATTELUSTA toimistosihteeri anna.nurmi@amnesty.fi

TEKSTI OUTI HAAPANEN

ASENTEELLA NAISTENPÄIVÄÄN

VAPAAEHTOISET KÄÄNTÄJÄT

Kansainvälinen järjestömme toimii useilla eri kielillä. Vapaaehtoiset kääntäjämme kääntävät tekstejä Amnestyn käyttöön. Yleisimmät kieliparit ovat englanti-suomi ja ruotsi-suomi, mutta muitakin kieliä tarvitaan tilanteen mukaan. Jos sinulla on kokemusta kielenkääntämisestä ja tunnet ihmisoikeusterminologiaa, työpanoksesi kääntäjäverkostossa otetaan kiitollisuudella vastaan. SOVI KOEKÄÄNNÖKSESTÄ tiedottajan kanssa anu-elina.jaskari@amnesty.fi

ASENNE ESIIN Tänä keväänä Am-

nesty kampanjoi naistenpäivän tienoilla seksuaalista väkivaltaa vastaan eri puolilla Suomea. ASENNE ESIIN -KAMPANJA vaatii asennetta kansanedustajiltamme: Suomen seksuaalirikoksia koskeva lainsäädäntö on uudistettava kansainvälisten ihmisoikeusnormien mukaiseksi. Naistenpäivänä päästään myös juhlimaan Asenne esiin -kyselytutkimuksen tuloksia. Helsingissä naistenpäivän juhlinta aloitetaan jo perjantaina 5.3., jolloin Asenne esiin -klubi-illassa Dubrovnikissa estradille nousevat Maija Vilkkumaa, Kaari ja Roni Martin, Just nyt! -ryhmä (kuvassa Sari Mällinen, Tiina Lymi, Ursula Salo, Jussi Tuurna) ja Maria Gasolina. Illan juontaa

AMNESTY-LEHTI

Amnesty-lehden toimituskuntaan ovat tervetulleita ihmisoikeuksista kiinnostuneet toimittajat, kuvaajat, graafikot tai alan opiskelijat. Toimituskunta tarjoaa Amnesty-lehden tekemiseen ideointi- ja suunnittelutukea ja ammattitaitoista vapaaehtoistyövoimaa. Toimituskunnan jäseneksi hakeudutaan vuodeksi kerrallaan, ja uusia jäseniä otetaan seuraavan kerran vuodenvaihteessa. KYSY LISÄÄ TIEDOTTAJALTA anu-elina. jaskari@amnesty.fi

toimittaja Bettina Sågbom. Naisten tarinat välittyvät illan aikana myös Silent Witness -näyttelyn kautta. Sunnuntaina 7.3. Lahdessa Amnesty rakentaa naistenpäivän tapahtuman yhteistyössä Teatteri Tuikun kanssa. Runoesityksen myötä liikutaan ajassa ja tilassa, talon huoneissa, joissa kohdataan erilaisten naisten tarinoita. Varsinaisena naistenpäivänä, maanantaina 8.3., Jyväskylässä asennetta välitetään elokuvan kautta. Dokumentti Sari Soldiers kertoo kolmen naisen kohtaloista Nepalin sisällissodan aikana. Maanantaina tapahtuu myös Helsingissä. Eduskuntatalon portaille kokoonnutaan mielenilmaukseen viemään suoraa viestiä kansanedustajien kuultavaksi: Asenne esiin – muutosta lakiin! Tiistaina 9.3. Turussa Amnesty on mukana naisten oikeuksia käsittelevässä semi-

Just nyt! - ryhmä esiintyy Helsingissä. naarissa, joka keskittyy erityisesti naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnassa esiintyviin puutteisiin. Naistenpäivän tienoilla tapahtuu myös Joensuussa, Oulussa ja Raumalla.

OSOITA ASENTEESI ja TULE MUKAAN VIETTÄMÄÄN NAISTENPÄIVÄÄ katso tarkemmat tiedot: www.amnesty.fi > Mitä tapahtuu

Matleena Frisk halusi varoa masentavia aiheita eikä maininnut lumeen hautautunutta polkupyöräänsä.

AMNESTY-STORE

MINÄ LÄHETIN ..

TULE KEHITTÄMÄÄN AMNESTYN TUOTEMYYNTIÄ

POSTIKORTIN GUANTÁNAMOON

Oletko ihmisoikeuksista kiinnostunut valokuvaaja, graafikko tai markkinointiosaaja? Tule kehittämään Amnesty Storen toimintaa! Amnesty Store on Amnestyn Suomen osaston verkkokauppa, jonka tarkoituksena on kerätä varoja kampanjointityöhön. Nyt etsimme ideointiapua ja ammattitaitoista vapaaehtoistyövoimaa kehittämään Amnesty Storen toimintaa. Amnesty Storen koordinaatioryhmä edellyttää sitoutumista ja ryhmään kuulumista voi hyödyntää esimerkiksi työnhaussa. Amnesty Storen koordinaatioryhmään haetaan vuodeksi kerrallaan.

Matleena Frisk halusi, että edes joku kohtelisi Guantánamon vankia arvokkaasti. HELSINKILÄINEN TUTKIJA MATLEENA FRISK löysi Guantanámo-postikorttikampanjan sattumalta Amnestyn nettisivulta. Tavallisesta verkkovetoomuksesta poiketen nyt ei lähetettykään vetoomuksia päättäjille, vaan korttien tarkoituksena oli piristää vankien arkea ja osoittaa, että maailma ei ole unohtanut heitä. ”Yritin kirjoittaa kuin tuttavalle tai sukulaiselle toisessa maassa. Kirjoitin arkisia asioita, ajattelin, että vastaanottaja voisi siten paremmin kuvitella minut todelliseksi ihmiseksi, joka jossain kaukana välittää siitä, miten vanki pärjää. Ajattelin, että on tärkeää, että edes joku kohtelee häntä arvokkaasti.”

Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi työnäytteiden kera else.hukkanen@ amnesty.fi

AMNESTY STORE

Amnestyn tuotemyyntiä hoidetaan vapaaehtoisvoimin Tampereella Amnesty Storessa. Vapaaehtoiset huolehtivat tuotteiden pakkauksesta ja postituksesta. LISÄTIETOJA store@amnesty.fi

AMNESTYN RIVIJÄSENENÄ VUOSIA ollut Matleena piti kortin lähettämistä helppona tapana olla mukana. Pieni teko pisti miettimään isoja asioita. ”Valitsin postimerkit ja kortit huolella. Pudotin kortin ruokatunnilla postilaatikkoon ja mietin, että siellä se minun viestini nyt lähtee jonnekin kauas. Pohdin, lukisiko joku sitä pienessä vankihäkissä oranssit haalarit yllään. Tuli apea olo, olinhan lähettänyt kortin ihmiselle, jonka elämä on tuhottu kammottavalla tavalla. Ajattelin, että toivottavasti se ihminen pääsisi joskus kunnolliseen kidutuksen uhrien kuntoutukseen.” ”Kortin lähettäminen konkretisoi, että kyseessä on yksilö, jonka ihmisoikeuksia on loukattu. Olen kortin lähettämisen jälkeen seurannut Guantánamo-uutisia mediassa aiempaa tarkemmin.” TEKSTI ILPO KIISKINEN TOIMI NYT Lähetä postikortti Guantánamoon: www.amnesty.fi

AMNESTYN SUOMEN SUOMEN OSASTON OSASTON TOIMISTO TOIMISTO AMNESTYN

AMNESTY INTERNATIONAL SUOMEN OSASTO RY. TOIMISTO Ruoholahdenkatu 24 D 00180 Helsinki ASIAKASPALVELU AVOINNA arkisin 12–16, ti 12–18 Puh: 09 5860 440 Fax: 09 5860 4460

AMNESTY INTERNATIONAL 1/2010

TOIMISTON TYÖNTEKIJÄT Toimiston sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@amnesty.fi ellei toisin mainita. Toiminnanjohtaja Frank Johansson

Ihmisoikeustyön johtaja (vs) Tiina Valonen Maakohtaisen työn asiantuntija Anu Tuukkanen Naisten oikeuksien asiantuntija Pia Oksanen

Kampanjakoordinaattori kampanjatapahtumat ja aktivismi Outi Haapanen Kampanjakoordinaattori verkkokampanjointi Ilpo Kiiskinen Tiedottaja Anu-Elina Jaskari Graafinen suunnittelija Anu Merenlahti

Toimistopäällikkö Katri Rautio Varainhankintavastaava Else Hukkanen Varainhankintavastaava Adam Kral Varainhankintavastaava Nina Blomqvist Database-koordinaattori Leena Hernesniemi

Talous- ja toimistosihteeri Maarit Raja-aho Toimistosihteeri Anna Nurmi IT-vastaava Jukka Vallisto Henkilöstöasiantuntija Mia Mikkola

VETOOMUS

PUHEENJOHTAJA JUSSI FÖRBOM

TEKSTI ANU-ELINA JASKARI KUVAT JARKKO VIRTANEN

PMMP vetoaa kansanedustajiin seksuaalirikoslain uudistamiseksi:

ANNA ÄÄNESI! TOISTAN ITSEÄNI NYT AIVAN TAHALLANI: Amnestyssa on kyse keskustelemisesta ja asioiden sanomisesta ääneen varmalla ja kuuluvalla intonaatiolla. Keskustelu johtaa sinnikkääseen kampanjointiin, vaikka emme kaikkien mielestä herätäkään riittävästi pahennusta tai pidä oikeanlaista meteliä.

SIKSI ON JÄLLEEN AIKA KOKOONTUA vuosikokoukseen puhumaan, kuuntelemaan, debatoimaan ja oppimaan. Kokous pidetään Turussa 27.−28. maaliskuuta. Lauantaina asiantuntijavieraat avaavat Kuuluu kaikille -kampanjan sisältöä slummien todellisuuden näkökulmasta. Ohjelmassa on myös näkyvää actionia kaupungin ytimessä, mikä on olennaisen tärkeää, sillä suomalainen(kin) julkinen keskustelu globaalin tasavertaisuuden harhasta totisesti vaatii myös meidän asiantuntevan äänemme korottamista. SUNNUNTAIN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN vuosikokouksen painavin pykälä on uuden johtokunnan valitseminen. Johtokunta johtaa osaston työtä vuosikokousten välillä, ja äänestäminen on jokaisen jäsenen etuoikeus. Tule siis paikalle ja kysy, olemmeko riittävän sitoutuneita tähän tehtävään ja ymmärrämmekö, mikä on Amnestyn työ ja tarkoitus. Pointti ei ole se, että johto puhuu ja jäsenistö kuuntelee, vaan että me kaikki keskustelemme ja kampanjoimme yhdessä. Tule siis ja korota äänesi.

JUSSI FÖRBOMIN BLOGI blogi.amnesty.fi/puheenjohtaja.

ANVÄND DIN RÖST! JAG UPPREPAR MEJ SJÄLV, med avsikt. Amnesty handlar om diskussion och om att med stark och säker stämma uttrycka åsikter. Diskussionen är det som leder till att vi outtröttligt driver våra kampanjer, trots att vi inte enligt alla väcker tillräcklig uppståndelse och inte använder alla medel för att väcka uppmärksamhet kring vår sak.

DÄRFÖR ÄR DET IGEN DAGS att samlas till årsmöte, för att diskutera, lyssna, debattera och lära. Mötet hålls i Åbo 27.–28. mars. På lördagen berättar våra expertgäster om fattigdomskampanjen ur slumverklighetens vinkel. På programmet står också synlig action på stan, vilket är viktigt eftersom (även) den finländska offentliga diskussionen om global jämställdhet verkligen kräver att också våra experter inom området höjer sina röster.

KAIKKI EIVÄT JAKSA HUUTAA VETOA NYT Paula Vesala ja Mira Luoti

puolustavat hakattuja ja raiskattuja naisia – vihapalautteesta huolimatta. YLEISRADION KÄYTÄVÄLLÄ Paula Vesala pyytää lisää kahvia. Kello käy iltapäivää ja PMMP on aamusta lähtien selittänyt toimittajille seksuaalirikoslainsäädännön ongelmia. Parin päivän päästä yhtye nousee loppuunmyydyn Gloria-teatterin lavalle Asenne esiin –kampanjan tukikonsertissa. PMMP on tukenut näkyvästi Amnestyn työtä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan jo kolmisen vuotta. Leskiäidin tyttäret –levyn parisuhdeväkivallasta kertova kappale sai nimekseen Joku raja Amnestyn kampanjan mukaan. En ole nainen, en yhtään mitään – kidutettu eläin häkissään, Paula ja Mira lauloivat – eikä vastaanotto ollut pelkästään lämmin. ”Turussa oli silloin Amnesty-klubin keikka, ja kun Amnestyn edustaja tuli lavalle puhumaan, ihmiset huutelivat yleisöstä”, Mira muistaa. Bändin nettifoorumi täyttyi vihaviesteistä, joissa tivattiin, miksi PMMP unohtaa miesten ja lasten oikeudet. Sama reaktio on tullut vastaan nyt, kun yhtye on mukana vaatimassa muutosta raiskauslakeihin. ”Ihan kuin pahoinpideltyjen tai raiskattujen puolustaminen olisi sitä, että vahvat naiset taistelevat aarikkakorvikset korvissa ja miekat käsissä ja tahtovat sortaa miehiä”, Paula sanoo.

”Miehiä lyödään ja miehiä raiskataan, ei kukaan ole väittänyt toisin. Mutta nyt puhutaan seksuaalirikoslainsäädännöstä eikä siitä, kuka ketä hakkaa. Jostain syystä naisten ihmisoikeuksista ei voi puhua ilman valtavaa tunnekuohua.”

PMMP:N SYYT tehdä työtä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan ovat omat ja yksityiset. Paula sanoo vain, että vahvana ja voimakkaana pidetty ei ehkä aina olekaan se vahva ja voimakas. ”Ja miten pieneksi tuntee itsensä, kun yrittää auttaa kaveriaan. Tuntuu, ettei mitään keinoja ole”, Mira lisää. Tässä lehdessä Paula Vesala ja Mira Luoti ovat mukana vetoamassa kansanedustajiin, että Suomen rikoslaissa kaikki tahdonvastaiset yhdynnät tulkittaisiin raiskauksiksi riippumatta siitä, kuinka paljon fyysistä väkivaltaa teon yhteydessä on käytetty. Vetoomus luovutetaan kansanedustajille 24. maaliskuuta. Lakimuutosta tarvitaan, mutta ne, jotka suojaa kaipaavat eivät jaksa sitä vaatia. ”Eivät kaikkein heikoimmassa asemassa olevat jaksa taistella oikeuksiensa puolesta, ainakaan välittömästi. Se alistumisen, pelon ja häpeän määrä, joka seksuaalirikoksiin liittyy, ei aja barrikadeille huutamaan vaan piiloon. Oikeuden saaminen ei voi olla uhrin omasta aktiivisuudesta kiinni”, Paula ja Mira sanovat. Heikoimpien puolesta huutamista PMMP ei lopeta.

PÅ SÖNDAGEN ÄR DEN STADGENLIGA punkten att välja ny styrelse den tyngst vägande. Styrelsen leder arbetet mellan årsmötena, och att rösta är varje medlems rättighet. Kom alltså och delta på ort och ställe, och ställ frågan, är vi tillräckligt engagerade för den här uppgiften och förstår vi vad som verkligen är Amnestys syfte och uppgift. Poängen är inte den att ledningen talar och medlemskåren lyssnar, utan att vi alla diskuterar och driver kampanjer tillsammans. Delta alltså och höj din stämma, använd din röst. JUSSI FÖRBOMS BLOGG blogi.amnesty.fi/puheenjohtaja.

AMNESTYN SUOMEN OSASTON JOHTOKUNTA OSASTON PUHEENJOHTAJA Jussi Förbom jussi.forbom@iki.fi TALOUDENHOITAJA Tuomas Laine tuomas.laine@uta.fi MUUT JÄSENET Heikki Kerkkänen hemakerk@jyu.fi Maija Jäppinen maija.jappinen@helsinki.fi Ninni Sandelius ninni.sandelius@uta.fi Päivi Sinkkonen paivi.sink@gmail.com Mikko Häkkinen mikko.hakkinen@ncp.fi Markus Terho markus.terho@gmail.com

ALLEKIRJOITA VETOOMUS SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA VASTAAN KATSO OHJEET TAKASIVULTA.

AMNESTY INTERNATIONAL 1/2010

VETOA TEKSTARILLA!

LÄHETÄ VIESTI ”vetoan etunimi sukunimi paikkakunta” numeroon 173 175

Jarkko Virt

anen

Hyvä

nsan Suom edus en s eksu taja ole aali kans , r ikok ainv sia älis Osoi kosk ten ta a i sent h m istu isoi eva lain eesi imis keus . Va sa k norm säädäntö rais a d a i ien i , et ka kk ei muka tä n ei o uksiksi. i tahdo i i n i en. nvas le k Myös tais n laissa yenn tai s i e yt i kuin sa lmai lloin ku t yhdyn tuom Puol irauden n s n se ät t emaa ioustu t k a u n s k n u i n t skyv a a u a a , aihe s h l t toaa on t yt utet n ti irikokse etaan eko tu v tömyys, edot tul ai e Vaad tomu n uhri i, e riippuma kittava i la uden i ol tta kimu r a tumu i s e siit utos kauk , unen r ksen i k ä t se osta a, p täll liev onko til ksi. aise uute eik jossa r entä aisk t ä alai vä t a itse auks siks rikokset käytett ekij en m y vä i. ä. m ä ä ä ä kiva ritt rite Seks l e llää ua n vi ta. Vaad lee suo sinu alinen i sr i, e alli n ve tsem t s t l e ä ä v n sy ärää taka olli ytte miso ama en ikeu suoj suutesi s a mu v a o r n mist rene ihm aa, . ette isoikeus i ih miso . On ikeu ksie n

Päätä, että osallistut

Vetoomustoiminta on Amnestylle tärkeä kansainvälisen vaikuttamistyön kanava, jonka kautta sadattuhannet ihmiset osallistuvat säännöllisesti maailman muuttamiseen. Ole yksi heistä!

Allekirjoita vetoomus

A. Tekstiviestillä.

Lähetä viesti: VETOAN ETUNIMI SUKUNIMI PAIKKAKUNTA numeroon 173175. (esim: VETOAN VILLE VETOAJA VANTAA). Viestin hinta on 0,25 e + oman operaattorisi tekstiviestimaksu. Palvelu toimii DNA:n, Elisan, Go Mobilen, Kolumbuksen, Saunalahden, Soneran ja Tele Finlandin liittymissä.

B. Amnestyn verkkosivuilla www.amnesty.fi. Toimi nopeasti! Vetoomus on auki 20.3.2010 saakka.

Lue mitä PMMP ajattelee naisiin kohdistuvasta väkivallasta.

Vetoomus menee perille

Tekstiviestinä ja verkossa kerätyt allekirjoitukset kerätään Amnestyn toimistolla listaksi, joka luovutetaan kansanedustajille 24.3.