Amnesty-lehti 2/2010

2010

C92E.

Hinta / Pris 5,50 €

11 ROMANEJA KOHDELLAAN KUIN ROSKAA KESKIAUKEAMA TESTAA MILLAINEN AKTIVISTI OLET?

2/2010

SUOMEN OSASTON LEHTI – FINLÄNDSKA SEKTIONENS TIDNING 18.5.2010

AMNESTYN vuosikokous kuului kaikille Turussa 27.– 28.3. Köyhyyden vastainen katuaction keskittyi ihmisoikeustilanteeseen Nairobin slummeissa. Kuva: Kai M. Jokela

ASENNE ESIIN -naistenpäivän klubilla Dubrovnikissa Helsingissä nähtiin mm. flamencoitanssija Kaari Martin ja kuultiin Maija Vilkkumaata. Kuva: Juha Peurala. ASENNE ESIIN -mielenosoituksessa Eduskuntatalon edessä vaadittiin muutosta lakiin ja asenteisiin. Kuva:Teemu Hirvilinna.

YK:n vuosituhattavoitteet

Kohdellaan kuin roskaa?

keskiaukeama kesäliite

Teetä ja ihmisoikeuksia.

Kuuluu kaikille.

Näyttelijä Joonas Saartamo

HETI KUN AMNESTY käynnisti kampanjansa romanien yh-

KÄÄNNETÄÄNPÄ KUVAA: Mitä jos ihmisoikeuksissa ei olekaan kyse minun vaan toisen oikeuksista? Mitä jos mittarina onkin, ei miten omat oikeuteni toteutuvat, vaan miten romanikerjäläisen, meksikolaisen alkuperäisasukkaan, kehitysmaan köyhän maanviljelijän ja maahanmuuttajan oikeudet toteutuvat?

2 AMNESTY INTERNATIONAL 2/2010

PÄÄKIRJOITUS / LEDARE FRANK JOHANSSON

Timo Wright

VIIME VUOSINA IHMISOIKEUKSISTA on puhuttu yhä enemmän ja oikeuspuhe on samalla valtavirtaistunut. Yhtäältä ihmisoikeuksista on tullut osa valtioiden liturgiaa: kaikki valtiot kannattavat niitä ja ilmoittavat edistävänsä niitä, vaikka esimerkiksi Amnestyn ensi viikolla ilmestyvä vuosiraportti kertoo jotain aivan muuta. Ihmisoikeuksista on tullut valtaapitävien kieli ja samalla niiden merkitys on muuttunut: ne eivät enää ensisijaisesti ole heikkojen ase valtaa vastaan, vaan osa vallankäytön legitimointia. Toisaalta myös arkikielessä oikeuspuhe leviää. Tahdoistamme tulee oikeuksia. Kuten Sophie Kinsellan romaaniin perustuvassa elokuvassa Himoshoppaajan salaiset unelmat, jossa päähenkilö ilmoittaa, että kalliiden alusvaatteiden ostaminen on perusihmisoikeus. Tai vappuna vastaan tullut ”minulla on oikeus juoda kaljaa kadulla ja huutaa bussissa” -ilmiö. Oikeuspuhetta käytetään näin myös yksilöiden itsekkyyden oikeuttajana.

Iran-blogia kirjoittava Marja Honkakorpi ja Iranin kurdi Abdulmajid Hakki puhuvat sananvapauden puolesta.

Amnestyn kesätapahtumissa voit allekirjoittaa romanivetoomuksen – omilla kasvoillasi. korostaa, ettei rasistista ja syrjivää toimintaa voi oikeuttaa missään olosuhteissa.

DEN ANDRAS RÄTTIGHETER

TOISEN OIKEUDET täläisten ihmisoikeuksien takaamiseksi Euroopassa, alkoi tulla palautetta: Mitä te noita puolustatte, varastelevat, rötöstelevät, kerjäävät, pysyisivät poissa. Meillä on riittävästi ongelmia omasta takaa. Samansuuntaisia (tällä kertaa todella julmia) reaktioita tuli pari viikkoa aiemmin, kun suomalainen aktivisti Jyri Jaakkola oli murhattu Meksikossa. Mitä se menee sinne sotkeutumaan muiden asioihin? Olisi tarttunut oman maan ongelmiin. Tuttu vastakkainasettelu: me ja muut. Samanlaisia väitteitä joutuu kohtamaan jokainen, joka pyrkii auttamaan köyhiä tai sorrettuja muissa maissa tai esimerkiksi tukee maahanmuuttajia Suomessa.

Romanien – Euroopan syrjityimmän vähemmistön – aseman parantamiseksi tarvitaan EU-tason strategia.

Testaa millainen aktivisti sinussa asuu?

LOCAL ACTIVISM IN GLOBAL CONTEXT -seminaarissa Helsingin yliopistolla keskusteltiin siitä, miten slummeissa asuvien ihmisoikeudet tulisivat kuulluksi. Kuva: Juha Peurala

ovat maailman suurin ja tärkein köyhyydenvastainen hanke. Mutta puuttuuko se ihmisoikeusloukkauksiin?

”MITÄ JOS IHMISOIKEUKSISSA EI OLEKAAN KYSE MINUN VAAN TOISEN OIKEUKSISTA?”

GENAST EFTER ATT AMNESTY startat sin kampanj för att garantera romer lika rättigheter i Europa, började responsen komma in: Vad skyddar ni dem för, de stjäl, bråkar, tigger, borde hålla sig borta. Vi har tillräckligt med egna problem. Liknande (men nu verkligt elaka) reaktioner kom det ett par veckor tidigare efter att den finske aktivisten Jyri Jaakkola hade mördats i Mexico. Vad skulle han blanda sig i andras ärenden? Han borde ha jobbat med problemen här hemma. En vanlig motsättning: vi och dem. Liknande påståenden möter alla, som strävar till att hjälpa fattiga och förtryckta i andra länder eller till exempel stöder invandrare i Finland. UNDER DE SENASTE ÅREN har det pratats allt mer om de mänskliga rättigheterna och rättighetsspråket har blivit vardag. Å ena sidan har de mänskliga rättigheterna blivit statsliturgi: alla stater stöder dem och säger sig främja deras förverkligande, fast Amnestys årsrapport, som utkommer nästa vecka, berättar något annat. De mänskliga rättigheterna har blivit en del av makthavarnas språk och samtidigt har deras betydelse förändrats: de är inte längre i första hand de svagas vapen mot makten, utan en del av hur makten legitimerar sig själv. Å andra sidan sprider sig rättighetsspråket också i vår vardag. Våra önskemål blir rättigheter. Som i filmen En shopalholics bekännelser, som baserar sig på Sophie Kinsellas bok med samma namn. Här förklarar huvudperson att det är en grundläggande mänsklig rättighet att köpa dyra underkläder. Eller fenomenet som jag mötte på valborg: ”jag har rätt att dricka öl på gatan och att skrika i bussen”. Rättighetsspråk används på detta sätt också för att rättfärdiga individers själviskhet. MEN OM VI SVÄNGER PÅ BILDEN: Vad om de mänskliga rättigheterna inte handlar om mina utan den andras rättigheter? Vad om mätaren inte är hur mina rättigheter förverkligas utan hur den romska tiggarens, den mexikanska indianens, utvecklingsländernas fattiga jordbrukares och invandrarens rättigheter förverkligas.

TEKSTI HEIDI YLI-RÄISÄNEN KUVA JUHA PEURALA

”JOKAINEN SAA RAKASTAA KETÄ HALUAA” LOVE IS A HUMAN RIGHT Helsinki Pride järjestetään 28.6.–4.7. Ohjelmaa on viikon aikana tarjolla muun muassa sateenkaarimessun, urheilun ja bileiden muodossa – jokaiselle jotakin. Myös tv-ohjelmasta viime vuonna malliksi ponnistanut Nanna Grundfeldt aikoo osallistua vuosittaiseen Suomen suurimpaan gay-tapahtumaan. Mihin menet Helsinki Pride -viikolla? Niin moneen juttuun, kuin vain ehdin! Ainakin naistenbileisiin ja kulkueeseen. Niissä olin viime vuonnakin, joka oli itse asiassa ensimmäinen kertani Helsinki Pridessa. Olen kyllä osallistunut Prideen muualla maailmalla. Tänä vuonna Priden teemana on esikuvat – kuka on sinun esikuvasi? Oma äiti. Äitini on kuollut, mutta hän oli ihminen, joka ajatteli aina muita eikä tuominnut ketään. Hän tapasi sanoa, että nainen on vahva ja pystyy vaikka mihin. En usko, että ilman hänen esikuvaansa olisin uskaltanut olla niin avoimesti homo televisiossa. Hän kannusti aina olemaan rohkea ja oma itsensä. Voittoni jälkeen moni on kertonut minulle, että on rohkaistunut tulemaan kaapista minun esikuvani myötä – olen järjettömän ylpeä siitä! Miltä tuntuu olla julkisuudessa homo? Suurin osa huomiosta on ollut positiivista. Hienointa on, kun pääsee levittämään ihmisille tietoisuutta seksuaalivähemmistöistä ja rohkaisemaan avoimuuteen. Minusta on kirjoitettu juttuja huippumallikilpailun voiton ja homouden myötä muun muassa Norjassa, Yhdysvalloissa ja Saksassa. Uskon, että tuomalla seksuaalivähemmistöt ihmisten eteen aina uudestaan ja uudestaan niistä tulee lopulta tavallisia asioita. Toimit mallina myös Amnestyn uusille Love is a Human Right -paidoille. Mitä paidan teksti sinulle tarkoittaa? Jokainen saa rakastaa ketä haluaa ja tehdä sen avoimesti. LOVE IS A HUMAN RIGHT näytä kantasi seksuallivähemmistöjen oikeuk-sien puolesta ja tilaa t-paita :store.amnesty.fi. Amnesty osallistuu Helsinki Pride -puistojuhlaan 3.7. Tule mukaan!

Nanna Grundfeldt poseeraa Amnestyn Love Is A Human Right -paidan mallina.

LEHDENTEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA

PÄÄTOIMITTAJA Frank Johansson TOIMITUSSIHTEERI Marie Kajava AD Anu Merenlahti PAIN0 Lehtisepät Oy, Pieksämäki JULKAISIJA Amnesty International

Suomen osasto ry. Kultti ry:n jäsen.

TOIMITUSKUNTA Aino Frilander, Johanna Frondelius, MillaMaria Isopoussu, Teemu Hirvilinna, Marie Kajava, Katriina Koskinen, Aura Lindeberg, Susanna Lyytikäinen, Kirre Koivunen, Teemu Kuusimurto, Lari Malmberg, Minna Rajainmäki, Tiina Riippa, Niklas Sandström, Katja Tähjä, Anna Valvanne, Laura Varja, Kaisa Viitanen, Timo Wright, Silja Ylitalo

JOUKKOJULKAISU ISSN 1458-3879

KIRJOITTAJAT Aino Frilander, Jussi Förbom, Outi Haapanen, Milla

Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy 15.9.2010. Aineistot viim. 15.8. Juttutarjoukset ja palautteet osoitteeseen anu-elina. jaskari@amnesty.fi. Lehti ei vastaa toimitukseen lähetetystä aineistosta, jonka julkaisusta ei ole sovittu etukäteen. Kirjoituksissa esiintyvät mielipiteet eivät ole Amnestyn virallisia kannanottoja.

Isopoussu, Frank Johansson, Marie Kajava, Ilpo Kiiskinen, Kirre Koivunen, Susanna Lyytikäinen, Pia Puu Oksanen, Minna Rajainmäki, Kukka Ranta, Anu Tuukkanen, Laura Varja, Anette Virtanen, Heidi Yli-Räisänen, Silja Ylitalo

KUVAAJAT/KUVITTAJAT Teemu Hirvilinna, Kai M. Jokela, Teemu

Kuusimurto, Oona Loman, Anu Merenlahti, Jesse Pasanen, Juha Peurala, Niklas Sandström, Anette Virtanen, Jarkko Virtanen, Timo Wright

KANSI Jesse Pasanen KANNEN KUVA Juha Peurala

KUKKA RANTA

MITEN KIINNOSTUIT ROMANIEN IHMISOIKEUKSISTA? Kiinnostuin Suomen romanien asemasta yhteiskunnassamme jo nuorena romaniystävieni kautta. Itä-Euroopan rajojen auettua varmempaa tulevaisuutta ”etsivät siirtolaisromanit ovat alkaneet näkyä myös Helsingin kaupunkikuvassa ja tämä on avoimesti nostanut esille heidän hyvin marginalisoidun asemansa. Köyhyyden siivoaminen kriminalisoimalla ei ole mikään ratkaisu. En kestä ympäri Eurooppaa leviävää rasismin aaltoa, muutos lähtee meistä!”

Vapaa toimittaja ja valokuvaaja, erikoistunut yhteiskunnallisiin teemoihin ja rakenteellisen köyhyyden sekä siirtolaisuuden tutkimiseen. Opiskelee kehitysmaatutkimusta, yhteiskunnallista kuvataidetta, sekä visuaalista journalismia. Toimin aktiivisesti Vapaa liikkuvuus -verkostossa ja sosiaalikeskus Sataman romanityöryhmässä.Kirjoiti tähän lehteen kreportaasin ”Kohdellaan kun roskaa?”

Amnesty-lehti tehdään pääosin vapaaehtoisvoimin. Lehden avustajat ovat vapaaehtoisia alan ammattilaisia. Ota yhteyttä, anna palautetta: anu-elina.jaskari@amnesty.fi

AMNESTY INTERNATIONAL 2/2010

hyviä uutisia

36500

ihmistä Italiassa, Isossa-Britanniassa, Norjassa, Tanskassa, Unkarissa ja Paraguayssa allekirjoitti kaikille Pohjoismaiden hallituksille suunnatun Asenne esiin -vetoomuksen, jossa vaaditaan seksuaalirikoslain muutosta. Kansainvälisessä vetoomuksessa on esitetty myös muita välttämättömiä toimenpiteitä, jotka toteutuessaan edistävät seksuaalisen väkivallan uhrin asemaa kaikissa Pohjoismaissa.

Filippiinit sallii homopuolueen osallistumisen vaaleihin Filippiinien tasavallan korkein oikeus on kumonnut maan vaaliviranomaisten päätöksen, joka olisi estänyt Ang Ladlad -puolueen osallistumisen Filippiinien vaaleihin. Vaaliviranomaiset eivät hyväksyneet seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asiaa ajavan puolueen rekisteröitymistä viime marraskuussa. Päätöstä perusteltiin puolueen ”moraalittomuudella” ja sillä, että se loukkaa sekä kristittyjen että muslimien arvoja. Korkein oikeus korosti, että Filippiinien laki ei kiellä homoseksuaalisuutta ja että puolue täyttää kaikki lain vaatimukset ja voi näin osallistua vaaleihin.

TEKSTI AINO FRILANDER KUVA AMNESTY INTERNATIONAL

VUOSITUHATTAVOITTEET VÄÄRILLÄ JÄLJILLÄ KUULUU KAIKILLE YK:n vuosituhattavoitteet ovat maailman suurin ja tärkein

köyhyydenvastainen hanke. Amnesty International on huolissaaan siitä, että ettei monikaan YK:n vuosituhattavoitteista toteudu, koska köyhyyden taustasyihin – usein ihmisoikeusloukkauksiin – ei puututa. VUOSITUHATJULISTUKSESSA vuonna 2000 valtiot vielä korostivat ihmisoikeuksien merkitystä köyhyyden poistamisessa. ”Varsinaisia tavoitteita kynäillessä ote kuitenkin lipesi ja ihmisoikeus- ja velvoitenäkökulma jäi pois tavoitteista”, kertoo Amnestyn Suomen osaston ihmisoikeustyön johtaja Tiina Valonen. On kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että köyhyyttä kitkevät toimet perustuvat ihmisoikeuksiin ja että tavoitteissa sitou-

dutaan sekä kansalais- ja poliittisien oikeuksien että taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten eli TSS-oikeuksien turvaamiseen. Vuosituhattavoitteet ja niille asetetut alatavoitteet eivät vastaa tai huomioivat vain osin kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeusstandardeja. Esimerkiksi tavoite kaksi peruskoulutuksen takaamisesta kaikille ei huomioi YK:n TSS-sopimuksen velvoitetta taata pakollista peruskoulutusta kaikille. On myös vaarana, etteivät

IHMISOIKEUDET EDELLYTTÄVÄT, ETTÄ KÖYHYYDEN VÄHENTÄMISEEN TÄHTÄÄVÄT PYRKIMYKSET PUUTTUVAT SYRJINTÄÄN, EDISTÄVÄT TASA-ARVOA, KOHDISTUVAT RIITTÄVÄSTI KAIKKEIN SYRJÄYTYNEIMPIIN JA HAAVOITTUVIMPIIN IHMISIIN JA YHTEISÖIHIN. IHMISOIKEUKSIEN KANNALTA ON ENSIJAISEN TÄRKEÄÄ, ETTÄ TALOUDELLISTEN, SOSIAALISTEN JA SIVISTYKSELLISTEN OIKEUKSIEN VÄLTTÄMÄTÖN PERUSTA TOTEUTUU KAIKILLE. IHMISOIKEUDET ANTAVAT KAIKILLE IHMISILLE MAHDOLISUUDEN OSALLISTUA HEIDÄN OIKEUKSIAAN KOSKEVAAN PÄÄTÖKSENTEKOON.

4 AMNESTY INTERNATIONAL 2/2010

esimerkiksi tavoitteet tasa-arvon edistämisestä ja odottavien äitien terveydentilan parantamisesta toteudu, jos naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja lapsiavioliittoihin ei puututa. ”Dokumentoimme jatkuvasti – ja enenevässä määrin – ihmisoikeusloukkauksia, jotka johtavat köyhyyteen ja pahentavat sitä”, kertoo Valonen. ”Ihmisoikeusongelmat kuten syrjintä, turvattomuus ja vaikuttamismahdollisuuksien puute pitävät köyhät köyhinä.”

KÖYHYYTTÄ EI OLE pelkästään etelässä. Euroopan Parlamentin mukaan noin 85 miljoonaa EU-kansalaista elää köyhyysrajalla. Hankalin tilanne on Latviassa, Romaniassa ja Bulgariassa. Amnesty International toimii kansainvälisesti Kuu-

luu kaikille -kampanjallaan köyhyydessä elävien ihmisten oikeuksien edistämiseksi. Tällä hetkellä työskennellään erityisesti Euroopan romanien asialla.

TYÖTÄ RIITTÄÄ MYÖS Suomessa. Amnesty ihmettelee ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen esittämiä näkemyksiä, joiden mukaan ihmisoikeudet olisivat lähinnä kansalais- ja poliittisia oikeuksia. Ministeri Väyrysen näkemys on ristiriidassa Suomen hyväksymien ja noudattamien kansainvälisten ihmisoikeuslähteiden ja -sopimusten sekä valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittisen selonteon kanssa. Selonteon mukaan Suomen lähtökohtana on kaikkien ihmisoikeuksien – niin kansalais- ja poliittisten kuin taloudellis-

Libyalainen mielipidevanki vapaaksi Jamal el-Haji vapautettiin Libyassa neljän kuukauden vankeuden jälkeen. Hänet pidätettiin joulukuussa 2009, kun hän teki virallisen valituksen ihmisoikeusloukkauksista, joita hän koki edellisten pidätystensä yhteydessä. Hän syytti Libyan turvallisuuspalvelua laittomasta pidätyksestä ja pahoinpitelystä ja kritisoi viranomaisia epäoikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistään ja kansainvälisten

ihmisoikeussopimusten loukkaamisesta. Libya on vapauttanut viime aikoina noin 80 mielivaltaisesti pidätettyä ihmistä, mutta pitää yhä vangittuna monia vailla syytteitä. Amnesty on kehottanut Libyaa jatkamaan maan ihmisoikeustilanteen parantamista keskittymällä maahanmuuttajien ja siirtolaisten tilanteeseen sekä kuolemanrangaistuksen ja rankaisemattomuuden lopettamiseen.

KOMMENTTI PIA PUU OKSANEN

ten, sosiaalisten ja sivistyksellistenkin – samanarvoisuus. Selonteko toteaa myös, että krooninen, äärimmäinen köyhyys on keskeinen ihmisoikeushaaste.

YK:N HUIPPUKOKOUKSESSA 20.– 22. syyskuuta arvioidaan vuosituhattavoitteiden toteutumista ja keskustellaan jatkosta vuoteen 2015. Kokousta valmisteltaessa Amnesty pyrkii kiinnittämään päättäjien huomiota ihmisoikeuksien merkitykseen. Amnesty yhtyy suomalaisen kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestö Kepa ry:n suositukseen, että Suomen tulisi tehostaa haavoittuvimpien ihmisryhmien tukemista huomioimalla ihmisoikeusperustaisuus kaikessa kehitysyhteistyössä. Amnesty vaatii valtioita takaamaan, että niiden toimintasuunnitelmat vuositu-

hattavoitteiden toteuttamiseksi ottavat huomioon myös ihmisoikeusloukkaukset yhtenä köyhyyden syistä. Ihmisoikeudet edellyttävät, että köyhyyden vähentämiseen tähtäävät pyrkimykset puuttuvat syrjintään, edistävät tasa-arvoa, kohdistuvat riittävästi kaikkein syrjäytyneimpiin ja haavoittuvimpiin ihmisiin ja yhteisöihin. Ihmisoikeuksien kannalta on ensisijaisen tärkeää, että taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien välttämätön perusta toteutuu kaikille. Ihmisoikeudet antavat kaikille ihmisille mahdollisuuden osallistua heidän oikeuksiaan koskevaan päätöksentekoon.

MITKÄ VUOSITUHATTAVOITTEET? Suomi ja muut YK:n jäsenet ovat sitoutuneet kehityspolitiikassaan YK:n niin kutsuttuun vuosituhatjulistukseen. Syyskuussa 2000 YK:n yleiskokouksen hyväksymän julistuksen kahdeksan vuosituhattavoitetta tähtäävät maailman suurten kehitysongelmien ratkaisemiseen vuoteen 2015 mennessä. YK:n vuosituhattavoitteet ovat: 1. Äärimmäisen köyhyyden ja nälän poistaminen 2. Peruskoulutusmahdollisuuksien takaaminen kaikille 3. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja naisten aseman parantaminen 4. Lapsikuolleisuuden vähentäminen 5. Odottavien äitien terveydentilan parantaminen 6. Hiv/aidsin, malarian sekä muiden tautien vastainen taistelu 7. Ympäristön kestävän kehityksen varmistaminen 8. Globaalin kumppanuuden luominen kehitykselle. YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon on kertonut, että edistystä kohti vuosituhattavoitteita on saatu aikaan. Nykyisellään 88 prosenttia maailman lapsista pääsee peruskouluun, hi-virustartuntojen leviäminen on hidastunut ja lapsikuolleisuus on laskenut 12,5 miljoonasta 8,8 miljoonaan lapseen vuosina 1990–2008. Huolenaiheita kuitenkin on. Nälkäisten ihmisten osuus on kasvanut vuodesta 2005 lähtien muun muassa maailmaa koetelleen finanssikriisin seurauksena. Myös tilanne äitiyskuolleisuuden kohdalla on huonompi kuin alun perin ennustettiin. Edelleen 39 prosenttia synnytyksistä maailmassa tapahtuu ilman osaavan terveydenhoitajan apua. Lähde: Kepa

Lapset puussa. Dhinkia, Jagatsighpur, Orissa, Intia, 2009

PMMP:n Paula Vesala ja Mira Luoti ja Amnestyn asiantuntija Pia Puu Oksanen luovuttivat vetoomukset oikeusministeri Tuija Braxille.

ASENNE ESIIN – MERKITTÄVIÄ VOITTOJA

ASENNE ESIIN Amnesty vaatii suomalaisen seksuaalirikoslainsäädännön muutosta. Naisten oikeuksien asiantuntija Pia Puu Oksanen kertoo kevään tärkeistä edistysaskelista:

”

AMNESTY LÄHESTYI alkuvuodesta

2010 ministeri Tuija Braxia kirjeellä, jossa toivottiin ministerin edistävän lainsäädäntömuutosta seksuaalirikosten osalta samalla uutteruudella, millä hän on edistänyt muita Amnestyn vaatimia, naisten oikeuksia parantavia toimenpiteitä. Ministeri Brax ilmaisi tukevansa Amnestyn kampanjaa, vaikka toisaalta kiisti lainsäädännön olevan ristiriidassa ihmisoikeusnormien kanssa.

KANSAINVÄLISENÄ NAISTENPÄIVÄNÄ julkaistut Asenne esiin -mielipidekysely ja pohjoismainen Case Closed 2010 -raportti herättivät laajaa kiinnostusta. Aiheen käsittely uutislähetyksissä nosti keskusteluun lainsäädännön puutteet laajemminkin. Oikeusministeriö julkaisi samaisena päivänä julkilausuman, jossa todetaan että OM on jo ryhtynyt toimiin lainsäädännön toimivuuden arvioimiseksi. Pressitilaisuuden jälkeen naisten oikeuksien asiantuntija kutsuttiin A-talk -ohjelmaan keskustelemaan seksuaalirikoslainsäädännön puutteista muun muassa eduskunnan lakivaliokunnan puheenjohtaja Janina Anderssonin kanssa. Ohjelmassa Andersson kertoi, että lakivaliokunnan jäsenet olivat pyytäneet koolle ylimääräisen istunnon Amnestyn seksuaalirikoslainsäädäntöä koskevien vaatimusten takia. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos on jo saanut toimeksiannon tutkia rangaistuskäytännön yhteneväisyyttä ja perusteita. Asenne esiin -vetoomus keräsi liki 15 000 allekirjoitusta. Vetoomukset ja tietopaketit luovutettiin kansanedustajille täpötäydessä Eduskunnan kansalaisinfossa 24. maaliskuuta. Vetoomuksen luovutuk-

sen ”huippuhetki” oli eduskuntaryhmien edustajien ja varapuhemies Seppo Kääriäisen vastaukset vetoomukseemme. Yksikään paikalla olleista tahoista ei vastustanut vaatimusta. Puheenvuoroissa todettiin, että lainsäätäjät eivät ole asiantuntijoita, he tarvitsevat asiantuntijuuttamme, jotta voivat säätää viisaita ja oikeudenmukaisia lakeja. Vetoomuksen luovutuksen jälkeen muun muassa kaikille kansanedustajille on lähetetty Asenne esiin -tietopaketti. Kiirastorstaina, eli runsas viikko vetoomuksen luovutuksen jälkeen Helsingin Sanomat uutisoi oikeusministeriön valmistelevan lakimuutosta, jolla sukupuoliyhteys puolustuskyvyttömän kanssa säädettäisiin aina raiskaukseksi. Ehdotus hallituksen esitykseksi on määrä valmistua toukokuun loppuun mennessä. Mikäli lopullinen ehdotus on Amnestyn vaatimuksen mukainen, lakimuutos on kirkas saavutus Asenne esiin -kampanjalle.

TOUKOKUUSSA AMNESTY tapasi oikeusministeri Braxin kahdesti eri kokoonpanoilla. Molemmissa tapaamisissa keskustelu kiertyi suostumuskriteeristön ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisujen arviointiin. Amnesty on vaatinut suostumuksen puutetta raiskauksen keskeiseksi tunnusmerkiksi kuitenkin korostaen, ettei uhan alla annettu suostumus ole pätevä. Ratkaisevaa on kokonaisarviointi, jossa sen paremmin väkivaltaa kuin suostumustakaan ei tulkita yksioikoisesti. Ennen seksuaalirikoslainsäädännön muutosprosessin aloittamista ministeri Brax odottaa Oikeuspoliittisen tutkimuslaistoksen tutkimusta aiheesta.”

AMNESTY INTERNATIONAL 2/2010

Ghassan Khaled vapaaksi hyviä uutisia

Palestiinalainen Ghassan Khaled vapautui palestiinalaishallinnon Jneidin vankilasta Nablusissa Länsirannalla 15. huhtikuuta. Hän tapasi Amnestyn tutkijoita pian vapautumisensa jälkeen ja kertoi, että Amnestyn tukijoiden lähettämät kannustusviestit toimitettiin hänelle vasta kun hänet vapautettiin.

”Toivon, että Amnestyn tukijat pitävät minua veljenään kamppailussa ihmisoikeuksien puolesta,” hän kertoi. Amnesty jatkaa työtä Ghassan Khaledin puolesta ja vaatii tiedustelupalvelua palauttamaan takavarikoidun omaisuuden ja rankaisemaan laittoman pidätyksen määränneitä viranomaisia.

AMNESTY VASTUSTAA KUOLEMANRANGAISTUKSEN KÄYTTÖÄ KAIKKIALLA JA KAIKISSA TAPAUKSISSA Kuolemanrangaistus on julma, epäinhimillinen ja ihmisarvoa alentava rangaistus. Kuolemanrangaistus loukkaa perustavanlaatuisinta ihmisoikeutta, oikeutta elää. Amnesty International on kampanjoinut kuolemanrangaistusta vastaan vuodesta 1977 vaatimalla teloitusten lopettamista, vaatimalla maita kieltämään kuolemanrangaistuksen lailla sekä edistämällä kansainvälisiä, kuolemanrangaistusta vastustavia sopimuksia. Kuolemanrangaistuksen vastustaminen on osa yhteiseurooppalaisia arvoja, ja sen poistaminen on myös yksi EU:n ihmisoikeuspolitiikan painopiste. Monessa valtiossa kuolemanrangaistusta koskevat luvut pidetään edelleen salassa, joten todelliset luvut ovat virallisia lukuja suuremmat.

AINAKIN 714 IHMISTÄ TELOITETTIIN 16 MAASSA.

KIINA TELOITTI ENEMMÄN IHMISIÄ KUIN MUU MAAILMA YHTEENSÄ. TARKKOJA LUKUMÄÄRIÄ EI TIEDETÄ.

LYHYESTI

SALIL SHETTY ALOITTAA AMNESTY-PESTINSÄ Viime joulukuussa Amnesty Internationalin uudeksi kansainväliseksi pääsihteeriksi nimitettiin Salil Shetty. Nyt Shettyllä on edessä muutto New Yorkista Lontooseen. AMNESTYN UUSI KANSAINVÄLINEN pääsihteeri Salil Shetty aloittaa työnsä kesäkuussa. Aiemmin hän työskenteli New Yorkissa YK:n vuosituhattavoitekampanjan johtajana vuodesta 2003. Amnestyn kansainvälisen johtokunnan puheenjohtaja Peter Pack korostaa Shettyn sopivuutta tehtävään aikana, jolloin Amnesty keskittyy entistä vahvemmin myös köyhyyden vastaiseen taisteluun. Ennen YK-pestiään intialai-

6 AMNESTY INTERNATIONAL 2/2010

nen Shetty sai mainetta Action Aid-järjestössä. Hän johti sen maailman vaikutusvaltaisimpien köyhyyden vastaisten järjestöjen joukkoon. Pack on vakuuttunut Shettyn kyvystä saada kansalaisyhteiskunta, hallitukset ja kansainväliset järjestöt liikkeelle ihmisoikeuksien ja ihmisarvoisen elämän puolesta. Kansainvälinen pääsihteeri vastaa viime kädessä Amnestyn asioiden hoitamisesta Lontoossa sijaitsevasta sihteeristöstä käsin. Hänen ohjaukses-

saan siellä työskentelee viitisensataa ammattilaista. Kansainvälisen pääsihteerin toimia taas ohjaavat kansainvälinen johtokunta ja kansainvälinen edustajainkokous, johon Suomen osastokin osallistuu. Pääsihteeri on myös Amnestyn pääasiallinen edustaja, poliittinen neuvonantaja ja strategioiden luoja.

VUONNA 2011 AMNESTY International on toiminut 50 vuoden ajan. Merkkivuoden alla Amnesty laajentaa toimintaansa etenkin globaalissa etelässä. Shettyllä on kokemusta maailman suurkaupunkien arjen nurjista puolista. Hän ehti johtaa ActionAid:ia pelkästään Nairobissa ja Bangaloressa yli kymmenen vuotta.

Shettyllä on kaksi maisterin tutkintoa. London School of Economics -yliopistossa hänen pääaineensa oli kehittyvien maiden sosiaalipolitiikka. Ahmedabadissa Shetty opiskeli liiketaloustiedettä. Salil Shetty on ensimmäinen intialainen Amnestyn korkeimmassa virassa. Kaikkiaan kahdeksas pääsihteeri seuraa Irene Khania, joka lopetti tehtävässä kahdeksan vuoden jälkeen viime joulukuussa. ”Tunnen olevani etuoikeutettu”, kuvaa Shetty tuntemuksiaan uudesta työstään.

TEKSTI MILLA ISOPOUSSU

Uusia ja uusvanhoja kasvoja Amnestyn Suomen osaston toimistossa on taasen väki vaihtunut. Uutena varainhankinnan päällikkönä aloitti huhtikuussa Annukka Klinge, joka koordinoi koko Suomen osaston varainhankintaa ja tiimin toimintaa. Myös Amnestyn asiakaspalvelun puhelimeen vastaava ääni on vaihtunut – tai pikemminkin palannut ennalleen, kun toimistosihteeri Eveliina Lindell tuli äitiyslomalta takaisin töihin.

69 IHMISELTÄ KATKAISTIIN SAUDIARABIASSA KAULA JULKISESTI.

TEKSTI MARIE KAJAVA KUVITUS JESSE PASANEN

MAAILMA TORJUU MYÖS KUOLEMANTUOMION KUOLEMANRANGAISTUS Amnesty International ei julkaissut lukumääriä

Kiinassa tehdyistä teloituksista ja kuolemantuomioista vuodelta 2009. Kiinan viranomaisten julkistamat tilastot jättävät huomiotta suuren osan valtion teloittamista tai kuolemaan tuomitsemista ihmisistä. Yksi kuitenkin tiedetään: Kiina teloittaa ihmisiä enemmän kuin muu maailma yhteensä. AMNESTY INTERNATIONAL julkaisi vuosittaisen kuolemanrangaistusraporttinsa keväällä. Death Sentences and Executions in 2009 -raportti kertoo maailmanlaajuisesti kuolemanrangaistusten nykytilanteesta. Numeroiden lisäksi paljastavaa on, että Amnesty päätti olla julkaisematta lukumääriä Kiinassa tehdyistä teloituksista ja kuolemantuomioista vuodelta 2009. Tiedot todennäköisesti tuhansista teloituksista ovat Kiinassa valtionsalaisuus. Kiinan viranomaisten julkistamat tilastot jättävät huomiotta merkittävän osan valtion teloittamista tai kuolemaan tuomitsemista ihmisistä. ”Kiinan viranomaiset väittävät, että teloituksia tehdään vähemmän. Jos näin on, miksi valtio ei julkista maailmalle, kuinka monta ihmistä se tuomitsee kuolemaan”, Amnestyn vt. pääsihteeri Claudio Cordone sanoo. Kiinan lisäksi pahin tilanne on Iranissa, jossa teloitettiin ainakin 388 ihmistä; Irakissa teloitettiin 120 ihmistä; SaudiArabiassa ainakin 69 ihmistä ja Yhdysval-

loissa 52. Amnestyn raportti osoittaa kohtuuttomuuden, jota kuolemantuomio rangaistuksena edustaa: taustalla on usein epäoikeudenmukainen oikeudenkäynti, ja tuomion kohteena ovat köyhät, vähemmistöt ja etnisen taustan, rodun tai uskonnon perusteella syrjityt ihmiset. Kuolemanrangaistuksessa käytettyjä keinoja ovat teloitus, kivitys, riiputtaminen, sähkötuolissa teloittaminen, ampuminen ja tappava ruiske.

AMNESTYN TUTKIMUKSET OSOITTAVAT, että teloituksia toteuttavat valtiot ovat nykyisin ennemmin poikkeus kuin sääntö. 139 valtiota on lakkauttanut kuolemanrangaistuksen tai ei toteuta teloituksia käytännössä. Aasiassa Kiinan lisäksi seitsemän valtiota teloitti ihmisiä. Valtiot ovat Bangladesh, Japani, Pohjois-Korea, Malesia, Singapore, Thaimaa ja Vietnam. Ensimmäistä kertaa vuosiin Afganistanissa, Indonesiassa, Mongoliassa ja Pakistanissa ei pantu toimeen yhtään teloitusta.

Myöskään Euroopassa ei vuonna 2009 teloitettu yhtään ihmistä. Valko-Venäjä on Euroopan maista ainoa, joka ei ole luopunut kuolemanrangaistuksesta. Maaliskuussa 2010 Valko-Venäjällä kuitenkin teloitettiin kaksi ihmistä. Afrikan valtioista uusina Burundi ja Togo poistivat kuolemanrangaistuksen kokonaan viime vuonna. Keniassa maan hallitus muutti 4000 kuolemaantuomitun vangin tuomion vankeusrangaistukseksi. Tämä on suurin Amnestyn koskaan raportoima joukkoarmahdus kuolemanrangaistuksesta. Yhdysvallat oli vuonna 2009 Pohjoisja Etelä-Amerikassa ainoa teloituksia rangaistuksena käyttänyt valtio. Yhdysvalloissa vapautettiin viime vuonna lisäksi yhdeksän vankia syytteestä – heidän vietettyään yhteensä 121 vuotta kuolemaantuomittujen osastolla. ”Harvempi valtio kuin koskaan aiemmin suorittaa teloituksia. Kuten orjuuden ja apartheidin kohdalla, maailma torjuu myös kuolemantuomion. Olemme joka päivä lähempänä täysin kuolemanrangaistuksesta vapaata maailmaa, mutta kunnes se on totta, jokaista teloitusta on vastustettava”, Claudio Cordone sanoo. DEATH SENTENCES AND EXECUTIONS IN 2009 -raportti löytyy kokonaisuudessaan Amnestyn verkkosivuilta www.amnesty.fi

VUOSI DELARA DARABIN TELOITUKSEN JÄLKEEN Amnesty kampanjoi iranilaisen Delara Darabin hengen pelastamiseksi siitä lähtien, kun hänen tapauksensa tuli järjestön tietoon vuonna 2006. Iran kuitenkin teloitti hänet Rashtin keskusvankilassa Pohjois-Iranissa 1. toukokuuta 2009. Darabi teloitettiin syytettynä alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta. Delara Darabi teloitettiin siitä huolimatta, että Iranin korkein oikeusviranomainen myönsi 19. huhtikuuta teloitukselle kahden kuukauden lykkäyksen. Amnesty pitää Darabin oikeudenkäyntiä epäoikeudenmukaisena, sillä tuomioistuin kieltäytyi ottamasta huomioon uutta todistusaineistoa, joka Darabin lakimiehen mukaan olisi osoittanut Darabin syyttömäksi. Delara Darabi tuomittiin sukulaisensa murhasta vuonna 2003, jolloin hän oli 17-vuotias. Alun perin Darabi tunnusti murhan, koska uskoi tunnustuksellaan voivansa pelastaa poikaystävänsä hirttämiseltä. Myöhemmin hän kuitenkin veti tunnustuksensa takaisin. Darabi oli vangittuna Rashtin vankilassa vuodesta 2003 lähtien.

SODAN MUODISTA IHMISOIKEUKSIIN Killer Fashion Revolution -työpajassa osallistujat pääsevät tekemään sotaan liittyvästä muodista ihmisoikeuksia edistävää.

Linda Kronmanin (toinen vas.) työpaja oli osa Amnestyn Yhdysvaltain osaston Human Rights Arts Festival -ohjelmaa. Silver Spring, Maryland, huhtikuu 2010.

LINDA KRONMANIN Killer Fashion Revolution -projekti kysyy, kuinka muodilla voidaan edistää ihmisoikeuksia. Kronmanin projekti on yhtä kuin osallistava taideinstallaatio, wiki-pohjainen sivusto ja joukko taiteellisia työpajoja. Projekti on samalla Linda Kronmanin päättötyö Aalto yliopiston Taideteollisen korkeakoulun Medialaboratorioon. Työpajoissa työstetään sotiin liittyvistä vaatteista sekä muista materiaaleista uutta ihmisoikeuksia välittävää muo-

tia omin käsin. Kronman haluaa kysyä, kuinka muotiteollisuus laiminlyö ihmisoikeuksia, miten arkisetkin vaatteet ovat sidoksissa sotiin – entä kuinka ymmärtää eettisen muodin tärkeys?

TULE TUUNAAMAAN K iller Fashion Revolution -installaatio on esillä Masters of Arts 2010 -näyttelyssä 13. 6. asti Elefantti- korttelissa Helsingin keskustassa. Näyttelyyn vapaa pääsy. www.mastersofarts.fi

Päivän kestäviä maksuttomia työpajoja järjestetään 6.6., 9.6. ja 12.6. Ilmoittaudu viimeistään kolme arkipäivää ennen: linda.kronman@killerfashionrevolution.com. Lisätietoa: http://www.killerfashionrevolution.com

AMNESTY INTERNATIONAL 2/2010

8 AMNESTY INTERNATIONAL 2/2010

TEKSTI MARIE KAJAVA KUVA TEEMU KUUSIMURTO

ACEHIN ÄÄNITORVI Juanda Djamal on ihmisoikeusaktivisti, joka on kotoisin Acehista, Indonesian rajamailta. Hänen mielestään Aceh voisi auttaa katastrofikokemuksillaan Haitia. MIES VIITTOO ITÄÄN, huitoo länteen. ”Aceh on maailman idässä, täällä – Indonesiassa. Ja sitten Aceh on Indonesiassa kuitenkin aivan lännessä, täällä näin.” Ollaanpa ihan rehellisiä. Kuinka moni tietäisi Acehin, jollei erityisalueen pääkaupunki Banda Aceh olisi kärsinyt pahoin vuoden 2004 maanjäristyksestä ja sen aiheuttamasta tsunamista? Ja jollei Martti Ahtisaarta olisi hälytetty neuvottelemaan rauhaa jo vuosia jatkuneen sodan ja aaltojen runtelemaan Acehiin. ”Ainakin Acehissa tiedetään Helsinki. Kun puhutaan rauhasta, puhutaan Helsingistä”, ihmisoikeusaktivisti ja Comminucation AcehNias Rehabilitation and Reconstruction -järjestön johtaja Juanda Djamal virnistää. Acehin rauhanprosessia voi nykyään kutsua menestykseksi, vaikkakin keskeneräiseksi. Vielä 2000-luvun alussa ei näyttänyt siltä. Djamal kuvaa sodan osapuolten eli Vapaa Aceh -ryhmän ja Indonesian armeijan välistä sodankäyntiä ja lukuisia rauhanyrityksiä pitkään. Itse asiassa vasta tsunami käänsi alueen sotatilanteen uuteen valoon. Tsunami avasi muun maailman kiinnostuksen Acehiin ja toi vihdoin onnistuneet rauhanneuvottelut. MAANJÄRISTYS JA SITÄ SEURANNUT tsunami piirtyvät Djamalin mieleen kirkkaina. ”Olin toimistolla keskellä Banda Acehin kaupunkia, kun tunsin maan järisevän. Ihmiset kaikkialla huusivat apua. Juoksimme kilometrikaupalla pakoon”, Djamal muistelee. Mies selvisi, ja hänen perheensä selvisi. Djamal perusti nopeasti kriisikeskuksen, jonne ihmiset saattoivat ripustaa valokuvia kadonneista läheisistään. Acehilaisia saapui keskukseen kertomaan kadonneista, kuolleista ja selviytyneistä. Kun suomalainen kriisinhallintajärjestö Crisis Management Initiative (CMI) saapui Acehiin, Djamal oli mukana tuomassa näkökulmaansa rauhantyöhön. ”Uskon, että tätä kokemusta jälleenrakentamisesta pitäisi hyödyntää.

Voisimme auttaa nyt vuorostamme Haitia, joka kamppailee maanjäristyksen jälkeen samankaltaisten ongelmien kanssa.” Aceh on jo ottanut monta askelta eteenpäin. Vähän väliä, kun Djamal puhuu Acehista, tuntuu aivan siltä kuin hän puhuisi henkilöstä tai rakkaasta lemmikistä. ”Tällä hetkellä Acehin haasteena on työn jatkaminen sen jälkeen, kun järjestöt ovat lähteneet pois”, Djamal sanoo. Acehin on aika keskittyä pitkällä tähtäimellä yhteisöjen ja yhteiskunnan toimivuuteen. Siirtyä sodasta kestävään päätöksentekoon. Djamal kantaa huolta naisten ja lasten oikeuksista. Lasten kohdalla hän tarkoittaa ”oikeutta leikkiin”. ”Järjestämme acehilaisille lapsille kulttuuri- ja taidetoimintaa, jotta heillä olisi hieman vapaata aikaa vaikkapa lukea kirja työnteon sijaan.” Lisäksi lapsille ja nuorille opetetaan englannin kieltä ja tietotekniikkaa, jotta tulevaisuuden työmahdollisuudet olisivat paremmat.

ehkäisyn asiantuntijoita ja keskusteli muun muassa siitä, kuinka väkivaltaisten miesten kanssa olisi mahdollista työskennellä. ”Teemme kovasti töitä parantaaksemme naisten asemaa.” Acehilaisista 98 prosenttia on muslimeja. Maassa on vuodesta 2002 lähtien noudatettu niin sanottuja sharialakeja, ja vuonna 2004 itsehallintoalueelle perustettiin varsinainen shariapoliisi uskonnolliseksi järjestyksenvalvojaksi. Shariapoliisin toimintaan on Acehissa liittynyt ylilyöntejä, naisiin kohdistuvaa väkivaltaa sekä raiskauksia. ”Ja uskonto sekä kulttuuri ovat acehilaisille hyvin tärkeitä”, Djamal painottaa. Djamal kertoo järjestönsä yhteisöpankkityöstä, jossa naiset säästävät 500 rupiaa eli noin viisi senttiä päivässä tililleen. ”Olemme siinä vaiheessa, että jonkin ajan päästä he voivat aloittaa oman yrityksen.” Acehissa naiset työskentelevät usein kalatalouden tai kaakaon, maissin, kookoksen tai jonkin muun kasvin viljelyn parissa.

DJAMAL VIERAILI HUHTIKUUSSA Helsingissä, osana kolmen kuukauden matkaansa Euroopassa. Palohälyttimet soivat helsinkiläisen hotellin kahvilassa. Djamal ei anna melun häiritä itseään, mutta kolmen paloauton porhaltaminen paikalla saa hänet nauramaan. Todellako, kaikki tämä yhden palaneen paahtoleivän vuoksi? mies kysyy. Kyllä, juuri niin. Nykyään myös Acehissa soivat hälyttimet, kun maanjäristys uhkaa. ”Viimeksi viime viikolla oli maanjäristys, ja sitä edellisellä”, mies kertoo rauhalliseen sävyyn. Erona vuoden 2004 katastrofiin on se, että nykyään ihmiset tietävät, miten toimia kun maa järisee. Juanda Djamal puhui Helsingissä Amnestyn vieraana Helsingin yliopistossa ja tapasi edustajia ulkoministeriöstä. Djamalia kiinnostivat erityisesti naisten oikeuksien ja perheväkivallan vastaisen työn aiheet. Amnestylla Djamal tapasikin suomalaisia lähisuhdeväkivallan

DJAMAL KAIPAA KOTIIN. Takana on pitkä matka Euroopassa: Hän opiskeli Iso-Britanniassa kahden kuukauden ajan. Matka on venynyt hieman, ja edessä on vielä Kööpenhamina, Oslo, Pariisi... Matkustaminen käy jo raskaaksi, pitkät seminaarit ja kokoukset. ”Mutta on ilo, että Aceh kiinnostaa maailmaa”, itsehallintoalueen äänitorvi korostaa. Millainen Djamalin arkinen Banda Aceh sitten oikein on? Ihan tavallinen, tavallisia asioita, Djamal korostaa. Se, mikä saa maailmalla katastrofin kasvot, pilkkoutuu pieniksi todellisuuksiksi acehilaisille. Miestä hymyilyttää kotioloista kertominen. Hän kaipaa vaimonsa ja tyttäriensä luo. Hän kaipaa myös puutarhaansa, jossa banaanit ja papaija kasvavat. Djamalin kotitalo on puuta, ja pihalla järjestetään pian 3-vuotiaan tyttären syntymäpäivät. Silloin isän on oltava kotona.

AMNESTY INTERNATIONAL 2/2010

Vuosikokous 2010

SLUMMIT KUULUU KAIKILLE VUOSIKOKOUS 2010 Amnestyn

Suomen osaston vuosikokous näkyi Turun kaduilla ja toreilla. Jäsenmäärältään vuosikokous jäi harmillisen vähäiseksi. AMNESTYN Suomen osaston vuosikokous pidettiin 27.–28. maaliskuuta Turussa. Lauantaina aamupäivällä toiminnanjohtaja Frank Johansson esitteli jäsenille Kuuluu kaikille -köyhyyskampanjaa, minkä jälkeen Amnesty valloitti Turun keskustan kadut ja kauppakeskus Hansan köyhyyden vastaisella actionilla. Iltapäivällä Miten köyhyydessä elävien ääni kuuluu -seminaarissa osallistujat saivat kuulla kansainvälisten vieraiden näkemyksiä: Kenian kampanjakoordinaattori Naomi Barasa kertoi Amnestyn

työstä ja haasteista Nairobin slummeissa, keskittyen erityisesti pakkohäätöjen kohtuuttomuuteen. Hänen jälkeensä eteläafrikkalainen slummiaktivisti Trevor Mgwane kertoi apartheidin jälkeisestä ajasta Etelä-Afrikassa sekä näkemyksistään esimerkiksi sähkön- ja vedenjakelun ongelmiin slummeissa.

VARSINAISESSA vuosikokouksessa sunnuntaina käytiin läpi Amnestyn Suomen osaston toimintaa vuonna 2009 ja vahvistettiin vuoden 2010 talousarvio sekä hyväksyttiin vuoden 2010–2011 toimintasuunnitelma. Amnestyn Suomen osaston toiminnan painopisteet ovat ensi vuonna kansainvälisessä Kuuluu kaikille -köyhyyskampanjassa, yksilötyöohjelman rakentamisessa sekä menestyksekkäästi edenneen Joku raja! -kampanjan ja Asenne esiin -työn jatkamisessa Suomessa.

Amnestyn Suomen osaston johtokunnan puheenjohtajana jatkaa Jussi Förbom. Johtokuntaan valittiin vuosikokouksessa kolme jäsentä: uusvanhoina valittiin jatkamaan Markus Terho ja Mikko Häkkinen; uutena johtokunnan jäsenenä aloittaa Maila-Katriina Tuominen. Heidän lisäkseen johtokunnassa jatkavat työtään Heikki Kerkkänen, Ninni Sandelius Päivi Sinkkonen ja taloudenhoitaja Tuomas Laine.

TEKSTI MARIE KAJAVA KUVAT KAI M. JOKELA

JOHTOKUNTA 2010-2011. Eturivissä vasemmalta Maila-Katriina Tuominen, Ninni Sandelius, Päivi Sinkkonen. Takana Takana taloudenhoitaja Tuomas Laine, sihteeri Heikki Kerkkänen, Markus Terho, puheenjohtaja Jussi Förbom ja Mikko Häkkinen.

KOMMENTTI MARIE KAJAVA

DEMOKRATIA JA TYHJÄ SALI

lin tänä vuonna ensimmäistä kertaa Amnestyn vuosikokouksessa. En ollut osallistunut vuosikokouksiin aiemmin, koska epäilin, että niissä käy vain ”sisäpiiri” - tuo superaktivistien, hyperihmisoikeustoimijoiden ja -ajattelijoiden kerma. Vuosikokouksen aatonaattona olin innoissani. Ajattelin, että edessä on juhlan tunnelmaa, hauskuutusta ja asiaa. Mutta kun: Turussa ei ollut juuri ketään. Ja samanaikaisesti puhutaan tuiki tärkeästä demokratiasta, joka on Amnestyn historiassa olennainen ja ihanteena ylevä, muttei selvästikään toteudu käytännössä. Demokratia vaatii monta naamaa. Työtoverini sanoi osuvasti, että näin pienellä äänestysprosentilla periaatteessa kuka tahansa halukas voisi liittyä Amnestyn jäseneksi ja tuoda mukanaan viitisenkymmentä toveriaan. Hän voisi pyytää kavereitaan äänestämään itsensä johtokuntaan. Se onnistuisi helposti, melko pienellä vaivalla vaikkapa perussuomalainen voisi olla Amnestyn johtokunnassa. Tyhjä sali on pelottava sali. Amnesty kaipaa selvästi uusia demokratian muotoja. Mutta mitä ovat ne uudet muodot, joita tarvitaan? Tämän keskustelun ON oltava yhteinen. Ajattelin aloittaa keskustelun näin: madaltamalla kynnystä tulla mukaan. Ei ole mitään mystistä sisäpiiriä. Vuosikokouksessa oli paljon tyhjiä istumapaikkoja ja täyttämättä jääneitä äänestyslipukkeita. Ja keskustelua kyllä ymmärtää, vaikkei olisikaan ihmisoikeuskarpaasi. Kirjoittaja on Amnesty-lehden vs. toimitussihteeri

AMNESTY INTERNATIONAL 2/2010

TEKSTI KUKKA RANTA KUVAT KUKKA RANTA, ZSUKSANNA ARDÓ, AMNESTY INTERNATIONAL

KOHDELLAAN KUIN ROSKAA? Euroopan syrjityin vähemmistö puhuttaa niin Euroopan unionia kuin kotimaan päättäjiä. Romanien aseman parantamiseksi tarvitaan kipeästi EU-tasoista romanistrategiaa, jotta romanien olisi mahdollista katkaista syrjinnän ja köyhyyden kehä, jossa he elävät. KUULUU KAIKILLE

HUHTIKUUN ALUSSA EU-jäsenvaltioiden ja EU:n edustajat, romanivähemmistöjen edustajat ja joukko kansalaisjärjestöjä kokoontuivat Espanjan Cordobaan, toisen romanihuippukokouksen merkeissä. Amnesty oli etukäteen peräänkuuluttanut huippukokoukselta konkreettisia sitoumuksia, jotta romanien oikeudet Euroopassa toteutuisivat. Tärkein askel tähän olisi yhteisymmärrys EU-maita sitovan romanistrategian laatimisesta. Tähän

mennessä Euroopan byrokratian rattaita käynnistelevä prosessi on jäänyt lähinnä poliittisten julistusten tasolle. Huippukokouksessa Suomen edustajana esiintyneen sosiaalija terveysministeri Liisa Hyssälän (kesk.) mielestä romanistrategiassa olisi kyse ennen kaikkea yhteisestä tahdosta. Puheenvuorossaan Hyssälä kehui Suomea Euroopan edelläkävijänä romanipolitiikan hallinnollisten rakenteiden kehittämisessä. ”Vuodesta 1956 lähtien Suomessa on tehty romanipoliittisia ohjelmia ja meillä

on omat elimet, kuten esimerkiksi romaniasiain neuvottelukunta, mitä monessa maassa ei ole.” Kysymykseen siirtolaisromaneista Ministeri Hyssälä painotti lähtömaiden olosuhteiden parantamisen tärkeyttä. Samalla Hyssälä myönsi, ettei romanisiirtolaisten kotiin palauttaminen ole ainut keino pureutua asiaan, vaan suuri vastuu kuuluu paikallisille romaneja vastaanottaville kunnille. ”Eikä myöskään valtiovalta voi kiel-

täytyä Euroopan unionin kansalaisten perusoikeuksien toteuttamisesta. Kyse on köyhyydestä ja yhteisestä tahtokysymyksestä, johon on paneuduttava”, Hyssälä vakuutteli.

ROMANIHUIPPUKOKOUSTA seurannut Amnestyn Eurooppa-ohjelman apulaisjohtaja David Diaz-Jogeix oli yllättynyt Euroopan unionin poliittisen tahdon puutteesta. ”Emme luota julistuksiin, vaan konkreettisiin toimintasuunnitelmiin, jotta voimme seurata prosessin edistymistä ja auttaa hallituksia strategian toimeenpanossa.” ”Amnesty on osana eurooppalaisten romani- ja ihmisoikeusjärjestöjen yhteistyöelintä (ERPC) vaatinut EU:lta romanistrategiaa muutaman vuoden ajan. Olemme lähellä, mutta luulen, että poliittinen paine täytyy nyt kohdistaa komissaariin strategian saavuttamiseksi”, Diaz-Jogeix arveli konferenssissa.

Romaniperhe tv:n ääressä Belgradin liepeillä, 2007.

AMNESTY INTERNATIONAL 2/2010

2000-LUVUN EUROOPPALAINEN IHMISOIKEUSON

lee noin kymmenen vuotta aikaisemmin Romanian romanilapsista lähes puolet kuin muut eurooppalaiset. syntyy ilman syntymätodistusta, ja joka Rimarovan mukaan romanit kärsivät neljänneltä Romanian romaniaikuiselta erilaisista puutostaudeista, kuten kelta- ja puuttuu henkilötodistus, arvioi Euroopan punataudista sekä salmonellasta. On hyneuvoston rasismin ja suvaitsemattomuuvin tyypillistä, että romanit menevät lääkäden vastainen komissio (ECRI). rin luokse vasta kun ovat todella sairaita – Ilman henkilötodistusta romanit eiusein liian myöhään. Syinä voi olla rahan vät edes ole olemassa, eivätkä he pääse puute, tietämättömyys saatavilla olevista peruspalveluiden, kuten koulutuksen, palveluista tai epäluulo viranomaisia kohterveydenhoidon ja taan. sosiaaliturvan piiriin, Eikä ihme, romaneihin kohdistuvat virallisesta työstä pu”KYSE ON KÖYHYYDESTÄ JA YHTEISESTÄ TAHTOterveysviranomaisten toimenpiteet voivat humattakaan. KYSYMYKSESTÄ, JOHON ON PANEUDUTTUVA.” olla järkyttäviä: viime vuosina Tšekin taRomanit asuvat savallassa, Slovakiassa ja Unkarissa rousein itse rakennemaninaisia on pakkosteriloitu synnytyksen tuissa hökkelikylissä yhteydessä, ilman että naiset itse tiesivät kaupunkien laitamilla, joihin vesi kanmonien toimet ovat erittäin syrjiviä. toimenpiteen vaikutuksista. Euroopan ihnetaan kaukaa ja sähköt viritetään itse. ”Ensiksi haluamme poliittiset tavoitteet, misoikeustuomioistuin antoi vuoden 2009 Saniteettiasiat hoidetaan usein lähiymsitten konkreettisen toimintasuunnitelman. huhtikuussa päätöksen siitä, että Slovakia päristössä ja pahimmillaan puutteellinen Amnesty toivoo, että strategia johtaisi hyvin oli toiminut ihmisoikeuksien vastaisesti, jätehuolto pahentaa tautiriskejä. ”Kaukonkreettisten kansallisten toimintasuunnikun maan terveysviranomaiset olivat espungilla kulkiessa täytyy vältellä poliisia, telmien valmistamiseen, jotka keskittyisivät täneet pakkosteriloitujen naisten pääsyn joka saattaa pahoinpidellä, ellei ole jotain erityisesti romanien koulutukseen, asumipotilasasiakirjoihinsa. Sterilized Women’s millä lahjoa vapautta”, kertoi Cordobassa seen ja terveyteen”, Diaz-Jogeix kiteytti. League -järjestön mukaan arviolta yhteenarpinen romanimies kokemuksistaan rosä sata romaninaista on steriloitu aina manialaisesta kotikylästään. 2000-luvulle asti. EUROOPASSA ON YLI KYMMENEN miljoonaa romania, joista valtaosa asuu 15 PROSENTTIA ROMANIAN romanilapsista Itä-Euroopassa. Romaniassa heitä asuu ei aloita koulunkäyntiä, kertoo Open SoKOSKA ROMANEILLA EI OLE koulutusta eikä reilut kaksi miljoonaa, joka kattaa noin 10 ciety Instituten EUMAP-ohjelman raportti. työpaikkaa, vaihtoehdottomuuden edessä prosenttia väestöstä. Heistä valtaosa eli Kouluissa romanilapset yleensä kokevat on kehitettävä mitä tahansa keinoja sel75 prosenttia elää köyhyydessä. jatkuvaa nimittelyä. Sekä opettaja että viytyäkseen hengissä. He myyvät kukkia Cordoban romanihuippukokouksesluokkakaverit saattavat haukkuvat ja nimikaduilla tai keräävät pulloja, metalleja ja sa puhunut Euroopan romanipolitiikan tellä päivittäin vuosien ajan, kunnes rasisroskia myydäkseen ne kierrätyspisteisiin liittouman jäsenjärjestö Open Society Inmi ajaa lapsen ulos koulusta. Romanilas– jotkut romanit ajautuvat rikollisuuteen. stituten puheenjohtaja Georg Soros huomautti, että ”Vaikka Euroopan unioni on ”KAUPUNGILLA KULKIESSA TÄYTYY VÄLTELLÄ POLIISIA, tähän mennessä käyttänyt 400 miljoonaa euroa erilaisiin romaniprojekteihin, on saJOKA SAATTAA PAHOINPIDELLÄ, ELLEI OLE JOTAIN maan aikaan monen romanin sosiaalinen asema huonontunut entisestään.” MILLÄ LAHJOA VAPAUTTA” Amnestyn mukaan EU-rahoitus on usein riittämätöntä, eikä sitä täydennetä riittävästi jäsenvaltioissa. Kansalliset halliten koulunkäynnin keskeyttämisprosentti Romaneja näkee kaduilla kerjäämässä tukset eivät myöskään aina käytä EU-vaon 4–6 kertaa suurempi kuin valtaväestön säästä huolimatta jotta he saisivat rahaa roja tarkoituksenmukaisesti eikä romaneja lapsilla. Cordoban romanikonferenssissa ruokaan, lapsilleen tai lääkkeisiin. osallisteta päätöksentekoon. EU:n muihin luennoinut Slovakian yliopiston tutkija Monesti romanit kilpailevat samoista tarkoituksiin myöntämä rahoitus saattaa Kvetoslava Rimarovan mukaan romanialhaisimman tuloluokan töistä kuin muilta myös johtaa romanien syrjäytymiseen, lapset ovat 7–15 senttimetriä lyhyempiä mantereilta saapuvat paperittomat siirkoska rahoituksen syrjiviä vaikutuksia ei kuin muut lapset huonosta ruokavaliosta tolaiset. Ilman työsopimuksia ja palkan valvota riittävästi. johtuen. Romanivanhus puolestaan kuovarmuutta he työskentelevät esimerkiksi ”Odotimme oikeus- ja perusoikeuskomissaarin esittävän strategialle sitoumuksen, joka toisi yhteen kaikki EU:n tarjolla olevat välineet.” David Diaz-Jogeixin mukaan kokouksen saavutuksiin voi lähinnä laskea hallitusten lupaukset jakaa hyviä kokemuksia. Kuitenkaan kokemusten jakaminen jäsenvaltioiden kesken ei riitä, varsinkin kun

KUULUU KAIKILLE

KUULUU KAIKI

KUULUU KAIKILLE

Zsuksanna Ardó

KUULUU KAIKILLE

AMNESTY INTERNATIONAL 2/2010

KUULUU KAIKIL

K UKUUL UU LUU KU A KI KAI ILKLIEL L E K U K U U L U U K A I K I L L E

KOTI KAATOPAIKALLA EU:n perusoikeusviraston raportin mukaan romanit ovat koko EU:n alueella erittäin epäedullisessa asemassa asumisensa osalta. Romanit kohtaavat syrjintää asunnon hankinnassa, huonoissa asuinoloissa, asuinalueiden eriytymisessä ja pakkohäätöjen muodossa. Paikallisviranomaiset ovat haluttomia ryhtymään toimenpiteisiin asuinolosuhteiden parantamiseksi. Romanien asuinalueet ovat usein kaupunkien laidoilla, kaukana palveluista. Niinpä esimerkiksi lasten koulunkäynti on vaikeaa. Useissa Euroopan unionin jäsenmaissa romanien asuinalueet ovat slummien kaltaisia: omatoimisesti rakennettuja, häätöuhan alaisia ja infrastruktuuriltaan puutteellisia. Asunnot ovat huonolaatuisia, jopa epäterveellisiä. Monilta romaneilta puuttuu henkilötodistus ja virallinen osoite, eivätkä he siten voi todistaa kansalaisuuttaan tai pysyvää asumistaan tietyssä kunnassa, mikä vaikeuttaa heidän pääsyään palveluiden ääreen. Pahimmassa tapauksessa heidät pyritään karkottamaan kaupungista tai koko maasta.

Euroopan unionin alueella elää noin 10–12 miljoonaa romania. Mo valtiossa he muodostavat merkittävän vähemmistön. He eivät muo yhtenäistä ryhmää vaan romaniväestön sisällä on monenlaisia eril vähemmistöjä. Valtaosa romaneista kärsii vakavasta syrjinnästä k keskeisillä elämänalueilla. Romanivähemmistöt ovat olleet laajan van syrjinnän kohteina jo satojen vuosien ajan. Romanit ovat yksi ilmeisimpiä esimerkkejä EU:n alueella elävis vähemmistöryhmistä, jotka kärsivät sekä köyhyydestä että syrjinnä Suomen kaupunkien kaduilla kerjäävät romanit ovat seurausta täs nän ja köyhyyden kierteestä. Ala-arvoiset asumisolot, puutteellinen koulutus, poliisin väkiva yhteiskunnan rasismi pitävät romaneja jatkuvassa köyhyysloukuss osa romaneista kohtaa syrjintää kaikilla keskeisillä elämänalueilla maissa heitä estetään saamasta kansalaisuutta tai sosiaalisiin et tarvittavia henkilöllisyysasiakirjoja.

KUULUU KAIKILLE

KUULUU KAIK

Kukka Ranta

GELMA

onessa odosta laisia kaikilla ja vaka-

tä ästä. Myös stä syrjin-

lta ja a. Suuri a. Joissakin tuuksiin

ILLE

KUULUU KAIKILLE

PAKKOHÄÄDÖT RIKKOVAT IHMISOIKEUSSOPIMUKSIA Pakkohäätö tarkoittaa ihmisten siirtämistä kodeistaan tai asuinalueiltaan vastoin heidän tahtoaan ja ilman että tietyt oikeusturvatakeet toteutuvat. Pakkohäädöt ovat kansainvälisten ihmisoikeussopimusten vastaisia. Kansainvälisen oikeuden vaatimuksiin häädön toteuttamiseksi kuuluvat riittävä ja kohtuullinen ennakkovaroitus, mahdollisuus asianmukaiseen neuvotteluun, oikeusturva ja oikeusapu tarvittaessa, asianmukainen vaihtoehtoinen asunto sekä menetyksien korvaaminen. Valtion velvollisuutena on taata, että häädöt toteutetaan kansainvälisen oikeuden vaatimusten mukaisesti ja että häädön seurauksena kukaan ei joudu kodittomaksi tai alttiiksi ihmisoikeusloukkauksille. Pakkohäätöjen seurauksena ihmiset jäävät useimmiten vaille peruspalveluja ja toimeentuloa. Perheroolinsa vuoksi naiset kärsivät näistä puutteista eniten. Pakkohäätöjen vuoksi romaneja asuu muun muassa kaatopaikoilla, jätevedenpuhdistamojen läheisyydessä ja muissa turvattomissa ja epähygieenisissä ympäristöissä.

KUULUU KAIKILLE

SYRJITTYJÄ KOULUTUKSESSA Romanilapsien jatkuva syrjintä koulutusjärjestelmässä on erittäin vakava ongelma. Syrjinnän seurauksena romanilasten työllistymismahdollisuudet aikuisena ovat heikommat kuin valtaväestöllä. Suuri osa Euroopan romanilapsista käy kouluja, jotka on tarkoitettu vain romanilapsille. Lasten erotteleminen voi johtua joko suorasta syrjinnästä tai romani-asuinalueiden syrjäisestä sijainnista. Amnesty on raportoinut romanilasten syrjinnästä koulutuksessa Tšekin tasavallassa, Slovakiassa, Kroatiassa, Bosnia ja Hertsegovinassa sekä Sloveniassa. Raporttien mukaan romanilapsia opetetaan vain romanilapsille tarkoitetuissa kouluissa tai luokissa, joissa he saavat tavanomaista heikompaa opetusta. Romanilapsia ohjataan myös vammaisille lapsille tarkoitettuihin kouluihin ja koululuokkiin, joissa ei seurata tavallista opetussuunnitelmaa.

AMNESTY INTERNATIONAL 2/2010

KUUL

Zsuksanna Ardó

KUN ROMANIASTA TULI Euroopan unionin jäsen, romanit saivat oikeuden matkustaa unionin alueella vapaan liikkuvuuden direktiivin mukaisesti. Jokaisella Euroopan unionin kansalaisella on oikeus oleskella toisessa unionin maassa enintään kolme kuukautta, minkä jälkeen on haettava oleskeluoikeuden rekisteröintiä asuinpaikkakuntansa poliisilaitokselta.

HUOLIMATTA LAAJASTA tietämyksestä, raporteista, ihmisoikeus- ja romaniryhmien tiedottamisesta ja Euroopan parlamentin vaatimuksista parantaa romanien asemaa, ovat eurooppalaiset päättäjät tehneet täysin päinvastaisia päätöksiä. Itävallassa voi saada 700 euron sakon, jos alaikäinen lapsi osallistuu kerjäämiseen. Oslossa kerjäämisen kriminalisointi

tyisiä turvallisuussopimuksia keskenään ja valtaa on siirretty sisäministeriöltä paikallisviranomaisille. Myös Helsingissä on toimeenpantu pakkohäätöjä: Esimerkiksi Helsingin kaupungin sosiaaliviranomaistet ovat uhkailleet romanilasten huostaanotolla, jos perheet eivät poistu tietyltä leirintäalueelta tai kokonaan Suomesta. Samankaltaista lasten huostaanotolla uhkailua Amnesty

”EUROOPAN KOMISSIO EI OLE OTTANUT PAKKOHÄÄTÖJÄ ESILLE, EIKÄ SE OL EMYÖSKÄÄN KRITISOITUNUT ROMANIYHTEISÖIHIN KOHDISTETTUJA RASISTISIA HYÖKKÄYKSIÄ” Koteja on tuhopoltettu, sekä lapsia että vanhuksia on murhattu tarkka-ampujien luodeista kotitalojensa edustalle. Romanikylien eristäytyneisyys tekee iskuista helppoja. Väkivaltaiset hyökkäykset on liitetty Unkarin äärioikeistolaisen Jobbikpuoluetta tukevaan puolisotilaalliseen Unkarin kaartiin. Kesällä 2009 romanivastaisuudella lietsova Jobbik sai kolme paikkaa Euroopan parlamenttiin. Italiassa toimeenpannaan pakkohäätöjä, joiden seurauksena on viime vuosina kuollut Romanian kansalaisia, myös lapsia. Italiassa pakkohäädöistä on tullut entistä yleisempiä, kun Italian hallitus ja paikalliset viranomaiset ovat tehneet eri-

KUULUU KAIKILLE

KK UU UU LL UU UU KKAAI IKKI ILLL LEE

Kukka Ranta

KUULUU KAIKILLE

on todistanut myös Italiassa. Amnestyn Eurooppa-ohjelman apulaisjohtajan Diaz-Jogeixin mielestä on huolestuttavaa, ettei romanihuippukokouksessa ole esitetty minkäänlaisia mahdollisia sanktioita pakkohäätöjä toimeenpaneville jäsenvaltioille. ”Euroopan komissio ei ole ottanut pakkohäätöjä esille, eikä se ole myöskään kritisoinut romaniyhteisöihin kohdistettuja rasistisia hyökkäyksiä, joita nähneet esimerkiksi Unkarissa ja Italiassa. Euroopan komission täytyy ottaa johtava asema romanistrategian aikaansaamiseksi, sillä jäsenmaat tarvitsevat vahvaa suunnannäyttäjää.”

AMNESTY INTERNATIONAL 2/2010

KUULUU KAIKILLE

KK UU UU LL UU UU KK AA II KK II LL LL EE

Euroopan komissio The European Roma Policy Coalition Fundamental Rights Agency YK

MITÄ TAHANSA KEINOJA SELVIYTYÄKSEEN HENGISSÄ.

Etelä-Euroopan hedelmä- ja vihannesviljelmillä. Talouskriisin aikaan nämäkin työt ovat kiven alla. Siksi monet romanit ovat entistä enemmän liikkeellä, ja kohtaavat entistä enemmän ennakkoluuloja ja vihamielisyyttä ympäri Eurooppaa. Unkarissa on vuodesta 2008 lähtien tapahtunut European Roma Rights Centre -ihmisoikeusjärjestön mukaan noin 50 väkivaltaista hyökkäystä romaneja kohtaan.

Amnesty International

Sisäministeriö

VAIHTOEHDOTTOMUUDEN EDESSÄ ON KEHITETTÄVÄ

Poliisi ei voi käännyttää EU-kansalaista, ellei yli kolmen kuukauden yhtäjaksoinen maassa oleskeluaika ole ylittynyt ja henkilöllä ei ole varaa elättää todistettavasti itseään. Romaneilta puuttuu usein viranomaisten vaatima eurooppalainen sairasvakuutuskortti, koska Romaniassa sen hankkiminen on romaneille vaikeaa. Jokaiselle Euroopan kansalaiselle kuuluvaa oikeutta liikkua ja oleskella vapaasti toisessa unionimaassa pyritään kumoamaan romanien kohdalla, esimerkiksi hankaloittamalla heidän oleskeluaan toimeenpanemalla leirien tuhoamisia, lastensuojelutoimenpiteillä uhkailemalla tai poliisien tehokampanjoilla sekä pikkurikosten perusteella käännyttämällä. Parhaimmillaan yhteinen romanistrategia pakottaisi jäsenmaat ottamaan huomioon romanien sosiaaliset ongelmat eurooppalaisena tehtävänä ja velvoittaisi viranomaisia keskittymään häätöjen ja karkotusten sijaan romanien ihmisoikeuksien toteuttamiseen. Romanit ovat liikkeellä, koska heillä ei ole kotimaassaan juuri minkäänlaisia odotuksia paremmasta tulevaisuudesta. ”Suomessa syön parhaimmillaan kolme ateriaa päivässä, Romaniassa syön vain kerran päivässä. Siinä on eroa”, kertoi Euroopan perusoikeusviraston haastattelema Helsingissä asuva romanimies. Suomessa asuu noin 10 000 suomen romania, joista vain kourallinen suorittaa ylempää korkeakoulututkintoa. Tarkkaa tietoa ei ole saatavilla, sillä Suomessa ihmisiä ei rekisteröidä etnisin perustein henkilörekisterilain mukaisesti. Kuitenkin lehdistö, sosiaaliviranomaiset ja poliitikot erittelevät Suomeen saapuvista turisteista juuri Itä-Euroopan romaneja.

LÄHTEET

on nostanut varkauksien määrää. Romaniassa romaneja on muun muassa häädetty jätevedenkäsittelylaitoksen viereiselle saastuneelle maa-alueelle. Italiassa romanien häädöt ovat yleistyneet entisestään, kun hallitus toimeenpani kesällä 2009 uuden ”nomadisuunnitelman” romanien hökkelikylien uudelleensijoittamiseksi. Suomessa mikä tahansa kontaktin ottaminen kadulla saatetaan luokitellaan häiritseväksi kerjäämiseksi. Sisäministeriö antoi vuonna 2008 julkaistussa Katukerjääminen ja viranomaisyhteistoiminta -raportissaan poliiseille suosituksen puuttua kerjäämiseen, kun kyseessä on kukkien myyminen, musiikin soittaminen tai jos romanit puhuvat ohikulkijoille rahaa pyytäessään. Kerjäämistä kutsutaan tällöin aggressiiviseksi. Parhaillaan sisäministeriö valmistelee lakia kerjäämisen kieltämisestä, toisin sanoen köyhyyden kriminalisoimisesta. Niin kauan kun eurooppalaiset valtiot estävät romanien yrityksiä tulla toimeen ja jatkavat romanien eristämistä muista EUkansalaisista, ei Euroopan syrjityimmän vähemmistön asemaa paranneta.

MITÄ CORDOBAN huippukokouksesta jäi käteen? Kokous päättyi EU:n nykyisen ja tulevien puheenjohtajavaltioiden, Espanjan, Belgian ja Unkarin lausuntoon, niin sanottuun Cordoban julistukseen, jossa Espanja ja tulevat puheenjohtajavaltiot sitoutuvat seuraavan puolentoista vuoden aikana kiinnittämään romanikysymykseen erityishuomiota. Vaikka useat valtiot esittivät tukevansa romanistrategiaa – yksittäisten puheenvuorojen tasolla. Varsinaista yhtenäistä kannanottoa ei kuitenkaan Cordobassa syntynyt.

KK UU UU LL UU UU KK AA II KK II LL LL EE

KUULUU KAIKILLE

KERJÄÄMINEN SALLITTU!

VIHAPUHETTA JA RASISMIA

Katujen kerjäläiset ovat ilmentymä pitkään jatkuneesta vakavasta syrjinnästä elämän eri osa-alueilla. Romanikerjäläisistä ja kerjäämisen kieltämisestä käydään keskustelua myös Suomessa. Kerjääminen ei ole rikos. Ihminen saa kerjätä, jos sitä ei katsota häiritseväksi. Amnesty International korostaa, kerjäämisen kiellolla ei ratkaistaisi perimmäistä syytä jonka vuoksi kerjätään: köyhyyttä ja syrjintää. Kerjäämisen kielto olisi lähinnä ongelman poistamista suomalaisten silmien edestä. Suomen päättäjien on suunnattava ponnistelunsa romanien köyhyyden ja syrjinnän todellisten syiden toteamiseen ja niiden poistamiseksi.

Euroopan valtaväestön kielteiset asenteet romaneja kohtaan ovat huomattavia. Euroopan komission vuonna 2008 tekemän selvityksen mukaan noin neljäsosa eurooppalaisista tuntisi olonsa epämukavaksi, jos heidän naapurinaan olisi romani. Tutkimus kertoi myös, että epäluulo on yleisesti voimakkaampaa romaneja kuin muita etnisiä ryhmiä kohtaan. Syrjintä on vakava ihmisoikeusongelma Euroopassa. Etninen syrjintä voi toteutua esimerkiksi rasistisina hyökkäyksinä. Perusoikeusviraston vuoden 2009 MIDIS-raportin mukaan yksi viidestä kyselyyn vastanneesta romanista oli joutunut rasistisen henkilörikoksen uhriksi ainakin kerran edellisten 12 kuukauden aikana. Myös peruspalvelujen evääminen on syrjintää. Syrjintää voivat harjoittaa sekä yksityiset että julkiset tahot. Euroopan valtioilla on velvollisuus estää syrjintä. Useimmilla valtioilla on melko kattava etnisen syrjinnän kieltävä lainsäädäntö, mutta EU:n ja valtioiden reaktiot olleet laimeita verrattuna rikosten ja rasismin vakavuuteen ja laajuuteen.

EUROOPPALAINEN IHMISOIKEUSONGELMA:

ROMANEJA KOHDELLAAN KUIN ROSKAA AMNESTY VAATII

MITÄ SINÄ VOIT TEHDÄ?

LOPETTAMAAN ROMANIEN SYRJINNÄN EUROOPASSA

ALLEKIRJOITA VETOOMUS. Vaadi Suomen hallitusta toimimaan tehokkaasti ja pitkäjänteisesti romanivähemmistöjen oikeuksien toteutumiseksi Euroopan unionissa.

Amnesty International vaatii Euroopan unionia ja sen jäsenvaltioita puuttumaan Euroopan romaniväestöön kohdistuviin jatkuviin ihmisoikeusloukkauksiin. 1. EU:ssa on laadittava kattava ja sitova strategia romanien syrjinnän ja köyhyyden ehkäisemiseksi. 2. Jäsenmaiden on taattava romanien ihmisoikeuksien toteutuminen myös paikallistasolla. 3. Romanien osallistuminen päätöksentekoon on varmistettava.

TUE AMNESTYA. Ryhdy kuukausilahjoittajaksi.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä myös: • romanien pakkohäätöihin • romanien asuinolosuhteisiin ja olennaisten julkisten palvelujen saatavuuteen • romanilasten syrjintään ja eriyttämiseen koulutuksessa • romaneihin kohdistuviin rasistisiin hyökkäyksiin ja vihapuheeseen.

KUULUU KAIKILLE

TULE MUKAAN TOIMINTAAN. Löydä itsellesi sopivin tapa toimia. WWW.AMNESTY.FI

KUULUU KAIKILLE

KUULUU KAIK

AMNESTY INTERNATIONAL 2/2010

TEKSTI SILJA YLITALO KUVA AMNESTY INTERNATIONAL

IHMISIÄ VAILLA OIKEUKSIA MEKSIKO Katolinen pappi isä Solalinde auttaa Meksikon kautta Yhdysvaltoihin pyrkiviä paperittomia siirtolaisia. Levottomina aikoina myös isä Solalinde on joutunut uhkailujen ja pidätysten kohteeksi. ISÄ ALEJANDRO SOLALINDE vastaa puhelimeen Ixtlanissa, Oaxacan osa-valtiossa Etelä-Meksikossa. Kuullessaan puhelun tulevan Amnestysta hän ilahtuu ja alkaa heti kertoa: ”Tilanne täällä on nyt hieman vakaampi. INM (Instituto Nacional de Migración, Meksikon huonomaineinen maahantulo- ja siirtolaisvirasto) on luvannut auttaa meillä nyt olevia siirtolaisia, joten he saavat olla vähän rauhallisemmin mielin.” Meksikon kautta Yhdysvaltoihin pyrkiviä paperittomia siirtolaisia auttava Solalinde, ammatiltaan katolinen pappi, ja hänen perustamansa siirtolaisten turvakoti Hermanos del Camino ovat yksi Amnestyn siirtolaiskamppanjan kohteista. Ixtlanissa, siirtolaisten käyttämän junaradan varrella, sijaitsevassa turvakodissa matkalaiset voivat levätä pari päivää, peseytyä ja saada syödäkseen.

AMNESTY INTERNATIONAL 2/2010

”Tällä kertaa siirtolaisia tuli vain 150– 200, eikä junan kimppuun hyökätty”, Solalinde kertoo tyytyväisenä. Vain pari sataa? Miten paljon heitä sitten yleensä tulee? ”Viime aikoina on tullut todella paljon, satoja joka viikko. Meidän on pitänyt pyytää joka puolelta apua heidän ruokkimisekseen ja majoittamisekseen”, Solalinde huokaa.

JOKA VUOSI KYMMENET TUHANNET siirtolaiset ylittävät Meksikon etelärajan tavoitteenaan päästä Yhdysvaltoihin. Tulijat ovat lähinnä Keski-Amerikan maista, kuten El Salvadorista, Guatemalasta, Hondurasista ja Nicaraguasta. ”Näissä maissa nähdään nälkää. Myös taloudellinen ja poliittinen järjestelmä on pahoin epännistunut: se ei takaa ihmisille työtä, ruokaa eikäihmisarvoa”, Solalinde toteaa.

Niinpä tulijoita riittää, vaikka matka on äärimmäisen vaarallinen ja vain harvat pääsevät määränpäähän asti. Käytännössä paperittomilla ei ole Meksikossa minkäänlaisia oikeuksia, joten he ovat vapaata riistaa rikollisjengeille, jotka toimivat usein yhteistyössä poliisin kanssa. Myös armeijan hyökkäyksistä siirtolaisjunia vastaan on dokumentoitua tietoa. Meksikossa paperittomia siirtolaisia ryöstetään, kidnapataan, pahoinpidel-

lään, raiskataan ja tapetaan. Jopa kuusi kymmenestä naisesta ja tytöstä joutuu seksuaalisen väkivallan uhreiksi. Siirtolaisia vastaan suuntautuneessa rikollisuudessa vallitsee käytännössä täysi rankaisemattomuus. ”Meksikon poliittinen järjestelmä on kriisissä, siinä on aivan liikaa korruptiota ja rikollisuutta. Se ei takaa arvokasta elämää edes kaikille meksikolaisille, vielä vähemmän siirtolaisille.”

Tammikuussa 2007 isä Solalinde pidätettin, koska hän auttoi siirtolaisia vapauttamaan kidnapatut sukulaisensa. Isä Solalinde ja 18 siirtolaista pidettiin Ciudad Ixtepecpoliisiasemalla.

16-VUOTIAS JOSÉ SEISOO RAUTATIEKISKOJEN VIERESSÄ ESTACIÓN CHONTALPAN ASEMALLA, TABASCON OSAVALTIOSSA José lähti kotoaan 14-vuotiaan pikkuveljensä kanssa löytääkseen töitä Yhdysvalloista ja lähettääkseen rahaa perheelleen Hondurasissa. Kun Amnesty Internationalin edustajat tapasivat hänet, José selitti että paria päivää aiemmin hän oli joutunut eroon veljestään. Maahanmuuttoviranomaiset olivat tehneet ratsian junaan, jolla pojat olivat matkustaneet. ©Amnesty international / Ricardo Ramírez Arriola

SIIRTOLAISIA KULJETTAVA TAVARAJUNA MATKALLA SAN MIGUELISSA, VERACRUZIN OSAVALTIOSSA Monille paremmasta elämästä unelmoiville siirtolaisille matka Meksikon läpi Yhdysvaltoihin on hyppy tuntemattomaan ja vaaraan. Se, että niin monet heistä selviävät matkasta, kertoo siirtolaisten päättäväisyydestä ja matkan varrella heille annetun, ympäröivän yhteiskunnan asenteita uhmaavan avun tärkeydestä. ©Amnesty International /Ricardo Ramírez Arriola

NUORI NAINEN SIIRTOLAISTEN SUOJAPAIKASSA TIERRA BLANCASSA, VERACRUZIN OSAVALTIOSSA Monet siirtolaisnaiset ja -tytöt joutuvat seksuaalisen väkivallan kohteiksi matkallaan Meksikon halki. Kesäkuussa 2009 Amnesty International haastatteli nuorta siirtolaisnaista Chiapasin osavaltiossa. ”Et osaa kuvitella, että unelmasi särkyvät yhdessä hetkessä tällä matkalla… Hän [sotilas] veti minua kädestä ja käski minun kävellä kauemmas pusikkoon. Hän vei minut kauas rautatiestä kunnes olimme täysin yksin. Hän käski minua ottamaan vaatteet pois, jotta hän voisi tarkistaa onko minulla huumeita mukanani. Hän sanoi, että jos tottelisin häntä, hän päästäisi minut menemään.”, kertoo hyväksi käytön uhriksi joutunut Margarita. ©Amnesty International/ Ricardo Ramírez Arriola

SIIRTOLAISET KÄYVÄT SUIHKUSSA JA PESEVÄT VAATTEITAAN SUOJAPAIKASSA TIERRA BLANCASSA, VERACRUZIN OSAVALTIOSSA. Katolinen kirkko ylläpitää Meksikossa siirtolaisille tarkoitettujen suojapaikkojen ketjua. Siirtolaiset voivat yleensä viipyä näissä suojapaikoissa vain kaksi päivää. Nukuttuaan pois univelkansa ja saatuaan muutaman kunnollisen aterian he jatkavat matkaansa kohti Yhdysvaltain rajaa. ©Amnesty International/ Ricardo Ramírez Arriola

Tammikuussa Amnesty raportoi poliisin hyökkäyksestä Ixtlanin kautta kulkevaan siirtolaisjunaan. Solalinden mukaan tämän jälkeen on tullut vielä kaksi hyökkäystä, toinen vain muutama päivä ennen haastattelua. ”He eivät etsineet aseita tai huumeita, vaan hyökkäys suuntautui suoraan siirtolaisia vastaan. Heiltä vietiin kaikki rahat, näiltä köyhiltä, jotka ovat lainanneet ne viidentoista prosentin korkoa vastaan tai säästäneet niitä kuukausia. Naisia ahdisteltiin ja miehiä nöyryytettiin”, Solalinde kuvaa surullisesti.

VIRANOMAISET OVAT UHKAILLEET myös isä Solalindea ja hän on joutunut pidätetyksi. Siinäkin suhteessa tilanne on nyt parempi, Solalinde sanoo tyytyväisenä. ”Comisión Interamericana de Derechos Humanos, (Amerikkojen ihmisoikeuskomissio)on puuttunut tilanteeseen ja vaatinut työmme turvaamista. Hallituksen on kunnioitettava tätä, meillä on nyt hengähdystauko.” Ei niin, että pappi olisi omasta puolestaan pelännyt.

”Elämäni on Jumalan käsissä. Jos minulle tapahtuu jotain, tiedän että elämäni jatkuu toisella puolella.” ”On ihmisiä, jotka pitävät asioista ääntä, ja julkisuus auttaa myös. Minulla on voimakas tunne, että mitä vahvempi minä olen, sitä vahvempia ovat myös ne jotka auttavat meitä.” Seuraavana päivänä oaxacalaisen paikallislehdessä lukee, että Ja äitiäs kans sekä Moottoripyöräpäiväkirjat -elokuvista tuttu meksikolainen elokuvatähti Gael García Bernal on juuri vierailulla siirtolaiskodissa tulevan siirtolaisaiheisen dokumenttinsa kuvausten vuoksi. Toivotaan siis, että julkisuus yhdessä Amnestyn kamppanjan kanssa suojelee isä Solalindeä ja hänen työtään siirtolaisten hyväksi. Oaxacassa kun ollaan, mikään ei ole varmaa.

Invisible victims: Migrants on the move in Mexico- valokuvanäyttely saatavilla pian. Ota yhteyttä maakohtaiseen asiantuntijaan Anu Tuukkaseen, anu.tuukkanen@amnesty.fi

AMNESTY INTERNATIONAL 2/2010

TUE NÄKYVÄSTI IHMISOIKEUKSIA TILAA STORE.AMNESTY.FI

LOVE IS A HUMAN RIGHT OSOITA KANTASI SEKSUAALIVÄHEMMISTÖIHIN KUULUVIEN IHMISTEN SYRJINTÄÄ VASTAAN AMNESTYN LOVE IS A HUMAN RIGHT -PAIDALLA. VALMISTETTU REILUN KAUPAN PUUVILLASTA. NAISTEN PAITAMEKKO 36 € MIESTEN PAITA 34 €

KUVAT JUHA PEURALA

TILAA NYT AMNESTYN VERKKOKAUPASTA : STORE.AMNESTY.FI.

AMNESTY INTERNATIONAL 2/2010

MIKSI IHMISOIKEUDET?

Amnesty International vaatii Irania sallimaan rauhanomaiset mielenosoitukset ja pidättäytymään väkivaltaisuuksista sekä sananvapausloukkauksista. MARJA HONKAKORPI

on valmistunut Taideteollisesta korkeakoulusta Taiteen maisteriksi. Hän työskentelee Ylen Uusissa palveluissa kehityspäällikkönä. Marja kirjoittaa Vapaata seurustelua Iranista -blogia osoitteessa http://marja. posterous.com/. ABDULMAJID HAKKI on

Iranin kurdi, joka on opiskellut Suomessa diplomi-insinööriksi. Hän saapui Suomeen vuonna 1992 ja on toiminut aktiivina Iraniin demokratiaa tavoiteltavassa liikkeessä, joka kyseenalaistaa Iranin poliittista järjestelmää. .

TEKSTI LAURA VARJA KUVA JARKKO VIRTANEN

SANANVAPAUDEN PUOLESTA TEETÄ JA IHMISOIKEUKSIA Kevään ensimmäisenä hellepäivänä Helsingin

keskustan mbarin terassi on täynnä nuoria, iloisia ihmisiä. Iranin kurdi Abdulmajid Hakki ja Ylen kehityspäällikkö, Iran-blogia kirjoittava Marja Honkakorpi puhuvat yhteisen kiinnostuksenkohteensa, Iranin, ihmisoikeustilanteesta. ”MINUT ON YRITETTY eliminoida neljä kertaa Suomessa”, Abdulmajid Hakki sanoo rauhallisella äänellä. ”Iranin valtaapitävien puolustajat etsivät potentiaalisia riskitekijöitä, jotka täytyy tuhota.” Hälinä jatkuu aurinkoisella terassilla. Trendikkäät nuoret ihmiset juovat drinkkejään ja nauravat iloisesti. Elektromusiikki soi taustalla. Pari lokkia yrittää napata herkkupaloja pöydästä. MARJA HONKAKORPI HÖRPPÄÄ earl greytään. ”Ei tuo oikeastaan yllätä, sillä olen kuullut hurjia kohtaloita Iranista. Toisaalta kotoisessa Suomessa tuollainen tuntuu todella kaukaiselta”, hän sanoo. Adulmajid Hakki, tai tuttavallisemmin Majid, saapui Suomeen kiintiöpakolaisena yhdeksänkymmentäluvun alussa. Iranissa hän oli mukana kurdiopiskelijoiden aktiiviryhmässä, joka toimi maallisten arvojen puolesta. ”Jos en olisi paennut, minut olisi tapettu. Olen aktiiviryhmämme ainoa, joka ei ole joutunut pidätetyksi. Yksi heistä teloitettiin ja muiden kohtalosta ei ole tietoa.” ”Tuntuu uskomattomalta, että sellai-

nen hallinto on vallassa. Iran on suurten vastakohtien maa, ja kontrasti on järkyttävä. Kulttuurihistoriallisesti upea maa elää pelossa, jonka alle kaikki kaunis peittyy”, Marja sanoo. Marja tutustui maahan vieraillessaan Iranissa Suomen suurlähetystössä työskentelevien ystäviensä luona. Iran-blogia hän ryhtyi pitämään tänä keväänä. ”Ihmisillä on maasta mielettömän yksipuolinen kuva, jota haluan muuttaa. Lisäksi provosoiduin keväällä Nokia Siemens Networksin ja Iranin hallituksen välisistä kaupoista annetuista kommenteista.” Viime vuonna Nokia Siemens Networks myi Iranin hallinnolle tietoliikennevalvontajärjestelmän. Kauppa sai suurta huomiota ja kritiikkiä maailmalta. ”On naiivia ajatella, ettei systeemiä käytettäisi kansalaisten telekommunikaation seuraamiseen Iranin kaltaisessa valtiossa”, Marja sanoo. ”Kansa reagoi ja Nokian myynti romahti Iranissa”, Majid jatkaa.

NIMENOMAAN TIETOLIIKENNEVÄYLÄT tarjoavat mahdollisuuden myös vastanäkemys-

ten esittämiseen. ”Iranissa tehdään lähes 100 00 ihmisoikeusloukkaustapausta vuosittain. Vuoden aikana on teloitettu 370 ihmistä, joista osa on lapsia”, Majid kertoo. Tieto julmuuksista leviää ympäri maailman internetin ja kännyköiden kautta. ”Sananvapauskysymyksissä käydään jatkuvaa kissa–hiiri -leikkiä viranomaisten ja hallinnon vastustajien välillä”, Marja sanoo. Kun yksi sosiaalisen median foorumi suljetaan,seuraavalla jatketaan. Youtube

”IHMISILLÄ ON MAASTA USKOMATTOMAN YKSIPUOLINEN KUVA, JOTA HALUAN MUUTTAA.” ja Facebook on suljettu, mutta Twitter toimii yhä. Blogeja ja sähköpostia käytetään aktiivisesti tiedonvälityksessä. Sensuuria voidaan kiertää muun muassa reitittämällä tietoliikenne salattuna ulkomaiden kautta, kuten Haystack-ohjelmistolla on tehty Iranissa. ”Tällä viikolla lähettämistäni liitetiedostoista perille menivät ne, jotka oli lähetetty poliittisen järjestelmän puolustajiin kuuluville henkilöille. Vastustajat eivät saaneet lähettämiäni liitteitä”, Majid sanoo. Valvonta on tehokasta, ja esimerkiksi tekstiviesteistä vain persiankieliset menevät perille.

IRAN ON RATIFIOINUT YK:n ihmisoikeus-

ki kuitenkin sisältää hyvin tiukat säännöt esimerkiksi siitä, mitkä asiat ovat kansan kiihottamista hallintoa vastaan. ”Kosto- ja rajalain mukaan rangaistuksena jumalan vastaisesta toiminnasta voidaan muun muassa katkaista sormet tai teloittaa”, Majid kertoo. ”Uskonnon tulkinnan kautta oikeutetaan ihmisoikeusloukkaukset. Toisinajattelijat ajavatkin nimenomaan uskonnon ja valtion erottamista”, Marja kommentoi. Majid on muslimina miettinyt paljon uskonnollisia kysymyksiä. ”Mielestäni maalliset arvot eivät ole ristiriidassa uskonnon kanssa”, hän sanoo. Marja nyökkää. ”Kuulin erään iranilaisnaisen sanovan, että uskonto on sydämen, ei valtion asia. Aika kauniisti ilmaistu”, Majid jatkaa.

TERASSILLA AURINKO ALKAA laskea. Marja ja Majid hörppivät jo viilennyttä teetään. ”Iranilaiset perheet juovat paljon teetä. Ystävät ja läheiset ovat maassa tärkeässä asemassa. Kansa haluaisi vain elää rauhassa omaa elämäänsä”, Marja sanoo. ”Se on mahdollista vain informaation levittämisellä. Muutos saa alkunsa siitä, että ihmiset tulevat tietoiseksi Iranin tapahtumista”, Majid pohtii. ”Totta, vastaus kaikkeen on uutisointi. Siksi on tärkeää, että mekin tässä puhumme aiheesta”, Marja hymyilee viilenevässä illassa.

sopimuksen, ja maan perustuslakiin on kirjattu oikeus sananvapaudesta. Siviilila-

AMNESTY INTERNATIONAL 2/2010

TAPAHTUU NYT AJANKOHTAISIA AMNESTY-TAPAHTUMIA

http://www.amnesty.fi/mita-tapahtuu

Paratiisin varjot -palstalla ihmisoikeuksista kiinnostuneet maailmanmatkaajat löytävät paratiisien varjopuolet.

SINUA TARVITAAN VAPAAEHTOISTYÖ Haluatko osal-

listua Amnestyn ihmisoikeustyöhön? Tule mukaan aktivistiksi tai vapaaehtoiseksi. Oman panoksesi voit antaa monella eri tavalla.

PAIKALLISTOIMINTA VAPAAEHTOISTEN AKTIVISTIEN Amnestyryhmiä toimii 18 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Amnesty-ryhmät tekevät työtä vakavien ihmisoikeusloukkausten kohteena olevien ihmisten puolesta, osallistuvat kansainvälisiin ja valtakunnallisiin kampanjoihin ja järjestävät tapahtumia ja actioneita. DET FINNS AMNESTY-GRUPPER också på svenska i Helsingfors, Åbo och Vasa. Katso oman paikkakuntasi Amnesty-ryhmän tiedot http://www.amnesty.fi/mita-sina-voittehda/paikallistoiminta

Kirsikkapuiden varjossa Tiheästi asutettu Tokion metropolialue muodostaa maailman suurimman yhtenäisen kaupunkikeskittymän yli 37 miljoonalla asukkaallaan. Tokio on sekä Japanin talouden, teollisuuden että kulttuurin keskus. Se on myös vastakohtien kaupunki. Ueno-puisto on yksi Tokion kauneimmista ja suurimmista puistoista, jossa voi huhtikuussa nähdä yli tuhat kirsikkapuuta täydessä loistossaan. Puisto on tärkeä Tokion kulttuurin keskus, jossa on merkittäviä temppeleitä, alttareita, kulttuurillisia instituutioita ja museoita. Ueno-puisto tunnetaan myös kodittomien asuinalueena. Näky hökkelikylän sadoista kodittomista miehistä ja naisista on masentava muistutus siitä, että kaikki eivät saa nauttia Japanin talouskasvun hedelmistä. Japanissa luokkaerot ovat kovat, eikä toimeentulotukea ole

olemassa. Japani kuuluu teknologian ja talouden huippumaihin, mutta samaan aikaan katukuva kertoo raadollisemmasta puolesta. Ueno-puiston kodittomista suurin osa on miehiä, jotka ovat jääneet puille paljaille perheen hajotessa. He ovat kyhänneet telttamuoveista itselleen asuinsijan ja syövät puiston vierailijoiden ruokajätteitä jätepisteistä. Pienet tulonsa kodittomat saavat muun muassa keräämällä ja suoristamalla rytättyjä juomatölkkejä.

Japanilaisessa katukuvassa ei hyväksytä, että koditon nukkuu puistonpenkillä tai pahvista kyhätyllä alustalla. Jos jonkin valtion virkamies tulee tutustumaan puistoon, kodittomien asumukset siirretään pois näkyvistä. Käytännössä kodittomat ajetaan tiehensä – poissa silmistä, poissa mielestä. Niin kauan kuin kodittomia häädetään, asia on ratkaisematta ja vastuuta pakoillaan. Jokaisella on ihmisarvo, ja yhteiskuntarakenteissa pitäisi tapahtua iso muutos. Eräs koditon totesi, että on naurettavaa puhua kehittyneestä yhteiskunnasta, jos kansakunta ei pysty ratkaisemaan tällaista ongelmaa. Muutoksen aikaansaaminen vaatii kodittomien aitoa kohtaamista. Heille on osoitettava kunnioitusta. Tavoitteena pitäisi olla syvempi ymmärrys kodittomien sosiaalista tilannetta kohtaan. Ymmärrystä tarvitaan, jotta sosiaalija asuntopolitiikassa voidaan löytää kestäviä ratkaisuja kodittomien aseman ja samalla yhteiskunnan laadullisen toimivuuden parantamiseksi. TEKSTI KIRRE KOIVUNEN KUVITUS OONA LOMAN

KESÄPIKNIK

Pääkaupunkiseudun Amnesty-ryhmien yhteinen Suomenlinnassa to 17.6.2010. Tervetuloa kaikki vanhat tutut ja uudet kiinnostuneet! Kokoontuminen Suomenlinnan lauttarannassa kauppatorilla klo 17. Sateen sattuessa piknik voidaan siirtää seuraavalle viikolle. LISÄTIETOJA Sakari Nummila: sajunu@utu.fi, 044 375 6068.

EIKÖ KOTISEUDULLASI OLE vielä Amnestyryhmää? Haluaisitko aloittaa toiminnan? Ota yhteyttä paikallistoiminnan koordinaattoriin outi.haapanen@amnesty.fi, 050 558 9997

PIKAVETOOMUSVERKOSTO

Amnestyn kansainväliseen sihteeristöön Lontooseen tulee päivittäin tietoa ihmisoikeusloukkausten uhreista, jotka tarvitsevat pikaista apua. Liittymällä Amnestyn pikavetoomusverkostoon saat sähköpostiisi säännöllisesti vetoomuspyyntöjä, joiden perusteella voit nopeasti kirjoittaa oman vetoomuksesi ja toimia näiden vaaraan joutuneiden ihmisten puolesta. Pikavetoomusverkosto on maailmanlaajuinen ja toimii pääasiallisesti englannin kielellä. Liity pikavetoomusten tilaajaksi http://www. amnesty.fi/mita-sina-voit-tehda/pikavetoomusverkosto

AMNESTY INTERNATIONAL 2/2010

JALAT MAASSA PABLO IGLESIAN, LATINALAISEN AMERIKAN YSTÄVÄ JA AMNESTY-AKTIIVI

Palstalla Amnestyn maakoordinaattorit antavat vinkkejä kohdemaistaan

JÄÄRÄPÄISEN TOIVEIKKUUDEN VOIMA

Urugualaisen kirjailija Eduardo Galeanon Las venas abiertas de América Latina -teosta (englanniksi Open Veins of Latin America) suosittelen jokaiselle Latinalaisen Amerikasta kiinnostuneelle. Se osoittaa, että Ihmiset eivät ole koskaan passiivisesti vain hyväksyneet heihin kohdistuvaa hyväksikäyttöä – vaan taistelevat sitä vastaan. Tuo jääräpäinen toiveikkuus muistuttaa Sadan vuoden yksinäisyyden Coronel Aureliano Buendíasta, joka taisteli 32 vuotta sodassa huolimatta siitä, että hävisi ne kaikki.

Amnestyn toimiston aukioloajat Amnestyn Suomen osaston toimisto on kiinni heinäkuussa 5.–25.7. välisenä aikana. Elokuusta alkaen toimisto on auki maanantaista torstaihin klo12–16.

VERKKOVETOOMUKSET

Amnestyn verkkosivuilla julkaistaan säännöllisesti vetoomuksia yksittäisen ihmisen tai tietyn maan tilanteen parantamiseksi. Allekirjoittamalla vetoomuksia osallistut Amnestyn kansainväliseen kampanjointiin yhdessä satojen ja tuhansien muiden kanssa. Allekirjoita vetoomuksia http://www.amnesty.fi/mita-sina-voit-tehda/verkkovetoomukset TEKSTI OUTI HAAPANEN KUVA ANU MERENLAHTI

MAAKOORDINAATIOT

Amnestyn vapaaehtoiset maakoordinaattorit ovat tietyn maan tai maantieteellisen alueen asiantuntijoita. He seuraavat maan ihmisoikeustilannetta, suunnittelevat kampanjointia ja tukevat paikallisryhmien maakohtaista työtä. MAAKOORDINAATIOT: Balkan / Indonesia ja Itä-Timor / Israel ja Palestiina / Sudan / Keski-Amerikka / Kiina / Maghreb / Turkki / Yhdysvallat / Venäjä

ALLEKIRJOITA VETOOMUS

ERIKOISRYHMÄT JA TEEMAKOORDINAATIOT

Erikoisryhmät ovat erikoistuneet tiettyyn teemaan, ja osa niistä on järjestäytynyt ammatilliselta pohjalta. Ryhmät seuraavat omaan alaansa liittyviä ihmisoikeuskysymyksiä, tiedottavat niistä ja kampanjoivat.

- OMILLA KASVOILLASI

KOULUVIERAILIJAKOULUTUS JÄSENILLE

Haluatko kertoa ja keskustella ihmisoikeuksista? Oletko kiinnostunut kuulemaan nuorten ajatuksia ihmisoikeuksista? Haluatko kartuttaa esiintymiskokemusta? Tule mukaan Amnestyn kouluvierailijaverkostoon!

KUULUU KAIKILLE Amnestyn

Romaneja kohdellaan kuin roskaa -kampanjatapahtumissa valokuvataan kesän ja syksyn aikana. ”HE ANTOIVAT MEILLE 24 tuntia aikaa lähteä”, kertoo Sándor, romanialaisessa Miercurea Ciucin kaupungissa pakkohäädetyn romaniyhteisön jäsen. ”He sanoivat, että jollemme tulisi ulos, he jyräisivät rakennuksen maahan joka tapauksessa. ” Amnesty kampanjoi kesällä Sándorin ja miljoonien muiden Euroopan romanivähemmistöihin kuuluvien puolesta teemalla Romaneja kohdellaan kuin roskaa. Kampanjointi on osa Kuuluu kaikille -kampanjaa, jossa katse siirretään siis Latinalaisen Amerikan ja Afrikan slummien asumisoikeuksista Eurooppaan. Eikä ainoastaan asumisoikeuksiin vaan romanivähemmistöjen kokemaan laajamittaiseen, niin julkisella

kuin yksityisellä tasolla tapahtuvaan syrjintään.

ROMANEJA

KOHDELLAAN kuin roskaa -kampanjakausi tulee näkymään kesätapahtumissa, festivaaleilla ja katutempauksissa eri puolilla Suomea. Muun muassa Sándorin, samasta kaupungista kotoisin olevan Maria Dumitrun, roomalaisen Sal-

”ROMANIEN KÖYHYYS KUULUU KAIKILLE” -JULISTAVAT ACTION-KYLTIT KESÄKADUILLA YMPÄRI SUOMEA. tana Ahmetovichin ja hänen perheensä tarinoita kerrotaan Amnestyn kampanjateltalla. ”Romanien köyhyys kuuluu kaikille” julistavat action-kyltit kesäkaduilla ympäri Suomea. Kampanjakausi kestää pitkälle syksyyn, lokakuun puoliväliin saakka. Vaatimuksen romanien syrjinnän lopettamisesta toivotaan kuuluvan mahdol-

HUMAANI SOUNDI

Ajatus vastarinnasta pulpahtaa mieleeni aina kun kuuntelen Latinalaisen Amerikan lauluntekijöitä. Heitä on paljon, mutta omia suosikkejani ovat kuubalainen Silvio Rodríguez ja chileläinen Víctor Jara, joiden lauluissa kaikuu humaanius ja sitoumus kohti parempaa maailmaa.

lisimman monille suomalaisille. Amnestyn aktivistit tuovat tapahtumiin vetoomuksen, jonka allekirjoittamalla voi liittyä Suomen pääministerille osoitettuun vaatimukseen kattavan EU-tason romanistrategian laatimisesta. Vetoomuksen voi allekirjoittaa paitsi nimellään myös kasvoillaan: kampanjatapahtumissa valokuvataan kesän ja syksyn aikana Amnestyn verkkosivuilla alati kasvavaa kuvavetoomusta. Romaneja kohdellaan kuin roskaa -kampanjatapahtumia järjestävät Amnestyn paikallisaktivistit. Tarkempia tietoja tapahtumista ja niiden ajankohdista päivitetään jatkuvasti kesän ja syksyn aikana Amnestyn verkkosivujen tapahtumakalenteriin

TULE MUKAAN, ALLEKIRJOITA VETOOMUS JA VAIKUTA! Katso tapahtumat omalla alueellasi tapahtumakalenterista http://www.amnesty.fi/mita-tapahtuu.

ALAMEDA

Toivon, että voisin jonain päivänä matkustaa Chilen pääkaupunkiin Santiagoon ja siellä Alamedaan. Presidentti Salvador Allende lupasi viimeisessä tervehdyksessään Alamedassa, että Chile avautuu vielä naisille ja miehille, jotka voivat rakentaa paremman yhteiskunnan. Tuo toivo elää yhä.

Kouluvieraillijakoulutus p25.9.2010 klo 10.00 -17.00 mnestyn toimistolla Helsingissä. Amnesty tarjoaa yläkouluille ja lukioille 1-2 oppitunnin mittaisia vierailuja. Vierailuja tekevät Amnestyn vapaaehtoiset kouluvierailijat. Kouluvierailijakoulutus antaa valmiudet eri-ikäisten kohtaamiseen ja ihmisoikeuskysymyksistä puhumiseen. Koulutuksessa käydään läpi perusasiat Amnestystä ja ihmisoikeuskysymyksistä sekä harjoitellaan esiintymistä ja toiminnallisia menetelmiä. Koulutus on osallistujille maksuton. Osallistuminen edellyttää innostunutta mieltä sekä sitoutumista 2-4 kouluvierailuun. Kauempaa tulevien matkakulut korvataan. Kysy lisää ilmoittautuessasi! LISÄTIETOJA JA ILMOITTAUTUMISET ma 6.9.2010 mennessä Eveliina Lindellille (09-5860 4411).

JOKU RAJA! -VERKOSTO. Naisten oikeuksista

kiinnostuneille. Haluatko mukaan? OTA YHTEYS naisten oikeuksien asiantuntijaan pia.oksanen@amnesty.fi

JURISTIRYHMÄ keskittyy erityisesti rankaisemattomuuden vastaiseen työhön ja muihin kansainvälisen oikeuden tuntemusta vaativiin tehtäviin. Voit tulla mukaan, jos olet juristi tai opiskelet oikeustiedettä. Ryhmä toimii myös kansainvälisestä oikeudesta kiinnostuneiden juristien keskustelufooruumina. KIINNOSTUITKO? Ota yhteys: tiina. valonen@amnesty.fi HLBTI-RYHMÄ Avoin toimintaryhmä kaikille homo-, lesbo-, bi-, trans- ja intersukupuolisten ihmisten oikeuksista kiinnostuneille. Seuraa aktiivisesti Amnestyn kansainvälistä työtä HLBTI-ihmisten oikeuksien puolesta ja järjestää omaa aktiivitoimintaa. LIITY JOUKKOON Ota yhteys: tiina. valonen@amnesty.fi AMNESTY INTERNATIONAL 2/2010

28.5.

AMNESTYN VUOSIRAPORTTI 2010 ilmestyy.

Katso mikä on ihmisoikeuksien tilanne maailmalla. Mistä Suomi jää kiinni? www.amnesty.fi

20.–21.8.

AMNESTY ON MUKANA U2-YHTYEEN

maailmankiertueen kaikilla keikoilla – myös Helsingissä.

PAKOLAISTYÖN KOORDINAATIO. Amnestyn toimiston työntekijöiden tukena toimiva asiantuntijaryhmä, joka osallistuu pakolais- ja turvapaikkatyöhön liittyvään vaikuttamiseen, selvitysten laatimiseen ja tiedottamiseen. Koordinaation jäseniltä edellytetään pakolaisasioiden asiantuntemusta, hyvää englannin kielen taitoa ja valmiutta sitoutua tehtävään vähintään vuodeksi. KYSY LISÄÄ tiina.valonen@amnesty.fi

ETSITÄÄN UUSIA TOIMISTOVAPAAEHTOISIA KESÄKSI 2010! Amnestyn toimistovapaaehtoiset osallistuvat Amnestylle elintärkeiden toimistorutiinien hoitoon Amnestyn toimistolla Helsingin Kampissa. Nyt etsimme uusia vapaaehtoisia, jotka voivat sitoutua tehtävään 1-4 kertaa kuukaudessa kesä-elokuun ajan. Vapaaehtoisten tehtäviin kuuluu mm. jäsenrekisterin päivitystä, arkistointia sekä postitusta, kesällä erityisesti F2F-työn tukitoimia. Työskentelyaika on tiistaisin kello 12 ja 18 välillä, vähintään tunnin kerrallaan. Kaikki hakijat kutsutaan haastatteluun! LÄHETÄ HAKEMUKSESI Eveliina Lindellille (eveliina.lindell@amnesty.fi) tai kysy lisää (09-5860 4411)!

VAPAAEHTOISET KÄÄNTÄJÄT

Kansainvälinen järjestömme toimii useilla eri kielillä. Vapaaehtoiset kääntäjämme kääntävät tekstejä Amnestyn käyttöön. Yleisimmät kieliparit ovat englanti-suomi ja ruotsi-suomi, mutta muitakin kieliä tarvitaan tilanteen mukaan. Jos sinulla on kokemusta kielenkääntämisestä ja tunnet ihmisoikeusterminologiaa, työpanoksesi kääntäjäverkostossa otetaan kiitollisuudella vastaan. SOVI KOEKÄÄNNÖKSESTÄ tiedottaja anu-elina.jaskari@amnesty.fi

KOULULAISET INTONA TURUSSA Amnesty sai viime syksynä jälleen yhden paikallisryhmän jo valmiiksi aktiiviseen Turkuun. Uutta ryhmässä on se, että se toimii koulussa.

AMNESTY-LEHTI

Amnesty-lehden toimituskuntaan ovat tervetulleita ihmisoikeuksista kiinnostuneet toimittajat, kuvaajat, graafikot tai alan opiskelijat. Toimituskunta tarjoaa Amnesty-lehden tekemiseen ideointi- ja suunnittelutukea ja ammattitaitoista vapaaehtoistyövoimaa. Toimituskunta valitaan kalenterivuosittain. KYSY LISÄÄ TIEDOTTAJALTA anu-elina.jaskari@amnesty.fi

AMNESTY STORE

Amnestyn tuotemyyntiä hoidetaan vapaaehtoisvoimin Tampereella Amnesty Storessa. Vapaaehtoiset huolehtivat tuotteiden pakkauksesta ja postituksesta. LISÄTIETOJA store@amnesty.fi

NORSSIRYHMÄKSI

nimetty lukiolaisten joukko on kampanjoinut kuluneen lukuvuoden aikana ihmisoikeuksien puolesta Turun Normaalikoulussa. Alku on ollut vakuuttava: ensimmäiseen vuoteen on mahtunut muun muassa vetoomustempauksia, valokuvaus-action ja omaan kouluun tehty kouluvierailu. Ryhmä on keskittynyt pääasiassa Meksikoon, ihmisoikeusaktivisti Bárbara Italia Méndezin puolesta työskentelyyn.

lukiolaista ja kaiken kaikkiaan ryhmäläisiä on parisenkymmentä.

KOULU TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ on helppo tavoittaa monia nuoria. Vaikka varsinaiseen ryhmään kuuluukin vain lukiolaisia, peruskoulunkin oppilailla on ollut mahdollisuus osallistua tempauksiin. Normaalikoulun henkilökunta on suhtautunut ryhmään positiivisesti ja koulussa kannustetaankin oppilaita yhteiskunnallisesti aktiivisuuteen. “Norssin kansainvälinen ja monikulttuurinen ilmapiiri tuovat myös oman lisänsä toimintaan“, lisää Sanni-Lotta.

“Kouluissa toimivia ryhmiä olisi hyvä olla enemmänkin. Toivottavasti niitä syntyy muuallekin.”

TULEVAISUUS ON vielä avoin, niin norssiryhmälle kuin Sanni-Lotallekin. “Valmistun kesällä, enkä vielä tiedä missä tulen olemaan seuraavana vuonna. Se on kuitenkin varmaa, että aion jatkossakin olla mukana Amnestyn toiminnassa, tavalla tai toisella.” TEKSTI JA KUVA ANETTE VIRTANEN

TOISIN KUIN MUISSA Pohjoismaissa, Suomessa Amnestylla ei ole aiemmin ollut varsinaisia koululaisryhmiä. Koulu on kuitenkin monelle nuorelle helppo tapa tulla mukaan kansalaisjärjestötoimintaan. “Tuttu ympäristö ja kaverit madaltavat kynnystä. Itsekin olin ollut jo kauan kiinnostunut ihmisoikeusasioista joten Amnesty-ryhmästä kuultuani tiesin heti haluavani mukaan”, tuumaa ryhmäsihteeri Sanni-Lotta Aaltonen. Norssin lukioryhmässä toimii aktiivisesti kymmenkunta

AMNESTYN SUOMEN SUOMEN OSASTON OSASTON TOIMISTO TOIMISTO AMNESTYN

AMNESTY INTERNATIONAL SUOMEN OSASTO RY. TOIMISTO Ruoholahdenkatu 24 D 00180 Helsinki ASIAKASPALVELU AVOINNA arkisin 12–16, ti 12–18 Puh: 09 5860 440 Fax: 09 5860 4460

AMNESTY INTERNATIONAL 2/2010

TOIMISTON TYÖNTEKIJÄT Toimiston sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@amnesty.fi ellei toisin mainita. Toiminnanjohtaja Frank Johansson

Ihmisoikeustyön johtaja (vs) Tiina Valonen Maakohtaisen työn asiantuntija Anu Tuukkanen Naisten oikeuksien asiantuntija Pia Oksanen

Kampanjakoordinaattori kampanjatapahtumat ja aktivismi Outi Haapanen Kampanjakoordinaattori verkkokampanjointi Ilpo Kiiskinen Tiedottaja Anu-Elina Jaskari Graafinen suunnittelija Anu Merenlahti

Toimistopäällikkö Katri Rautio Varainhankintapäällikkö Annukka Klinge Varainhankintavastaava Else Hukkanen Varainhankintavastaava Kaisa Huhta Database-koordinaattori Leena Hernesniemi

Talous- ja toimistosihteeri Maarit Raja-aho Toimistosihteeri Eveliina Lindell IT-vastaava Jukka Vallisto Henkilöstöasiantuntija Mia Mikkola

VETOOMUS

PUHEENJOHTAJA JUSSI FÖRBOM

HENGENVAARALLISIA PITOISUUKSIA KÖYHYYTTÄ VALTIONEUVOSTON TUOREESTA ydinvoimapäätöksestä on keskusteltu Suomessa hämmästyttävän yksisilmäisesti. Ydinvoiman puolustajat hokevat, että kyseessä on puhtaasti kotimainen energiamuoto, joka takaa Suomen energiaomavaraisuuden. Väite on älyllisesti epärehellinen ja epätosi. Ydinvoimalan vaatimaa uraania ei ainakaan vielä ole Suomessa saatavilla. Sen sijaan sitä hankitaan tavoilla, joihin toistuvasti liitetään vakavia ympäristörikoksia ja louhinta-alueiden asukkaiden räikeitä ihmisoikeusloukkauksia. Vain yksi esimerkki: Ranskalainen valtionyhtiö Areva, joka on jo vuosia pystyttänyt Olkiluotoon Suomen viidettä ydinvoimalaa, on ottanut hallintaansa Nigerin laajat uraanivarat. Niger on Ranskan entinen siirtomaa ja yksi maailman köyhimmistä maista. Greenpeacen raportin mukaan nigerläisten Arlitin ja Akokan kaivoskaupunkien maaperässä on yhä havaittavissa korkeita säteilypitoisuuksia, vaikka Areva itse on julkisuudessa väittänyt puhdistaneensa alueen. Säteilyä havaittiin myös Arlitin juomavedessä. Alueella asuu 80 000 ihmistä. SUOMALAISESSA EPÄKESKUSTELUSSA tällä ydinvoiman ulottuvuudella ei ole mitään merkitystä. Siksi meidän, jotka puolustamme globaalia oikeudenmukaisuutta ja ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa omiin elinolosuhteisiinsa, on määrätietoisesti vastustettava ydinvoimaa. On teräksenkylmää itsekkyyttä sanoa, että ”järki lopulta voittaa” ja ydinvoimalobbarit saavat haluamansa. Myös nigeriläiset ovat ihmisiä, joilla on oikeus nousta köyhyydestä vastustamaan niitä, jotka tahtovat vain käyttää heitä hyväkseen. Greenpeace raportti: http://www.greenpeace.org/international/Global/international/publications/nuclear/2010/AREVA_Niger_report.pd

LIVSFARLIGA HALTER FATTIGDOM STATSRÅDETS FÄRSKA KÄRNKRAFTSBESLUT har i Finland diskuterats förvånansvärt ensidigt. De som försvarar kärnkraft upprepar ideligen att det handlar om en rent inhemsk energikälla, som garanterar att vi är självförsörjande på det här området. Påståendet är intellektuellt sett oärligt och osant. Det uran, som kärn-kraften behöver finns åtminstone inte ännu tillgängligt i Finland. Däremot skaffas det på ett sätt som leder till allvarliga miljöbrott och grova kränkningar av gruvområdets befolknings mänskliga rättigheter. Bara ett exempel: Det franska statsbolaget Areva, som redan i åratal har byggt Finlands femte kärnkraftverk i Olkiluoto, har lagt beslag på stora uranfyndigheter i Niger. Niger är en före detta fransk koloni och ett av världens fattigaste länder. Enligt en Greenpeace-rapport finns det fortfarande höga strålningssiffror i de nigeriska gruvstäderna Arlits och Akokas jordmån, även om Areva offentligt säger sig ha renat området. Strålning hittades också i dricksvattnet i Arlit. Inom området bor 80 000 människor.

TEKSTI MILLA ISOPOUSSU KUVAT TEEMU KUUSIMURTO

”OMISTA ON PIDETTÄVÄ HUOLTA” VETOA NYT Joonas Saartamo vetoaa

Italiaan, jotta Roomassa asuvien romanien ihmisoikeuksia ei poljettaisi: ”Romanien syrjintä on vakava ihmisoikeusongelma.” NÄYTTELIJÄ JOONAS SAARTAMO huokaa syvään nepalilaisravintolassa. Hän on ajautunut lukemaan nettikeskusteluja köyhyyden ja syrjinnän suhteesta Euroopassa. Mustavalkoisia mielipiteitä riittää, varsinkin kun fokuksessa ovat romanit. ”Kaipaisin vähän enemmän ymmärrystä! Harva on kuullutkaan, että EU-maissa ihmisiä häädetään pakolla kodeistaan. Tai että Euroopassakin on slummeja.” Saartamo viittaa Italian viranomaisten asuttamissuunnitelmaan, jonka tarkoituksena on tuhota yli sata romanien asutusaluetta Roomassa. ”Nomadisuunnitelma” uhkaa pian jättää yli tuhat romania kodittomaksi. Amnesty vaatii Italiaa luopumaan häätösuunnitelmista välittömästi. Ne rikkovat romanien ihmisoikeuksia ja maan kansainvälisiä velvoitteita. Italian lisäksi muutkin eurooppalaiset valtiot ovat jo tehneet pakkohäätöjä. Lähtö kodista tapahtuu vastoin tahtoa, varoittamatta ja ilman tietoa tulevasta. Kodin menetyksen myötä monet pelkäävät syystäkin menettävänsä myös työnsä tai lastensa koulupaikan. Roomassa romanit pääsevät ”parhaassa tapauksessa” uusiin leireihin kaupungin liepeille. Pakkohäädöt ovat osa romanien laajamittaista syrjintää Euroopassa. ”Rasistista ja syrjivää toimintaa ei voi oikeuttaa

mitään vähemmistöä kohtaan”, Saartamo kiteyttää. ”Euroopan unionissa meidän tulisi hyväksyä, että olemme samaa perhettä. Hyvässä ja pahassa. Omista on pidettävä huolta.” Näyttelijä uskoo teatterin voimaan: ”Se saa tajuamaan, etteivät ihmiset ole vain lukuja raporteissa, vaan rakkautta tarvitsevia yksilöitä.” Saartamon mukaan ei silti kannata odotella, että kaikki vain alkaisivat rakastaa toisiaan. Hyssyttelykään ei auta syrjittyjä. Mutta rasistinen puhe pelottaa. ”Peräänkuulutan tiettyä suvaitsevaisuuden tasoa. Että ihmiset eivät katsoisi toisiaan ilkeästi kadulla tai lietsoisi vihaa.” Näyttelijä nauttii työstään, jolla hän pystyy vaikuttamaan. Viimeisin teatterityö,”Ella ja kaverit”, siirtyy parhaillaan Linnanmäen Peacockin kautta Turkuun. ”Se on koko porukan puolesta puhuva näytelmä, jossa ketään ei pudoteta.” Saartamon kesään kuuluu myös Badding-kuunnelma sekä taistelutaitokurssi – tietysti näyttämöä varten. Teatterikorkeakoulusta on tarkoitus valmistua ensi keväänä. ”Syksyksi lähden saamaan oppia Malmöhön. Sen jälkeen alkavat Hiljaisuus-leffan kuvaukset”, Saartamo kertoilee. Takakannen vetoomuksessa muistutetaan Italian viranomaisia, että oikeus asianmukaisiin asuinolosuhteisiin koskee kaikkia. Häädöt eivät ratkaise ongelmia. Kansainväliset ihmisoikeudet tarkoittavat myös häätöuhan kohteena olevien kanssa neuvottelemista. ”Euroopan johtajilla ja paikallisilla viranomaisilla on vastuu alueen ihmisoikeuksista. Heitä pitää jälleen muistuttaa siitä”, Saartamo toteaa.

I DEN FINLÄNDSKA ICKE-DISKUSSIONEN har den här aspekten av kärnkraften ingen betydelse. Därför bör vi, som försvarar global rättvisa och människors möjligheter att påverka sina egna levnadsförhållanden, resolut motarbeta kärnkraft. Det är stålkall själviskhet att säga att ”förståndet sist och slutligen segrar” och kärnkraftslobbyisterna får som de vill. Också nigererna är människor, som har rätt att stiga ut ur fattigdomen för att motarbeta dem, som bara vill utnyttja dem. Greenpeace-rapporten: http://www.greenpeace.org/international/Global/international/publications/nuclear/2010/AREVA_Niger_report.pd

AMNESTYN SUOMEN OSASTON JOHTOKUNTA 2010–2011 OSASTON PUHEENJOHTAJA Jussi Förbom jussi.forbom@iki.fi TALOUDENHOITAJA Tuomas Laine tuomas.laine@uta.fi MUUT JÄSENET Heikki Kerkkänen hemakerk@jyu.fi Maila- Katriina Tuominen maila-katriina.tuominen@aamulehti.fi Ninni Sandelius ninni.sandelius@uta.fi Päivi Sinkkonen paivi.sink@gmail.com Mikko Häkkinen mikko.hakkinen@ncp.fi Markus Terho markus.terho@gmail.com

ALLEKIRJOITA VETOOMUS ROMANIEN IHMISOIKEUSTILANTEEN PARANTAMISEKSI. KATSO OHJEET TAKASIVULTA.

AMNESTY INTERNATIONAL 2/2010

VETOA TEKSTARILLA! LÄHETÄ VIESTI ”vetoan etunimi sukunimi paikkakunta” numeroon 173 175

Arvoi

Teem

u Ku

usim

urto

sa pä ämini steri Euroo , pan r omani Ala-a v ä rv he ja ra oiset asum mmistöt o v sismi isolo t, pu at vakavan pitäv kohta u ä t a syr syrji jintä t romaneja teellinen nnä ä kai k Euroo k o ö ulutu n kohteena yhyys killa passa s, t . lou keske a roman isill kussa. Suu yöttömyys eihin suu yli ky ä elä mm k ensis mänal ri osa rom ijais ohdistuvie enen milj ueill aneis oonaa es n a. toimi ta roman a rom ti jäsenva ihmisoike i u a a l s n . t toime loukk npite ien oikeuk ioilla, o auste Vaikka vas n et ov n s tu i E estäm e u n ro at lä Vaadi isest u hes t toteutumis opan unio n tei ä on n uloks tä va roman ettom eksi. EU:n illa velv rmist eihin o i l a a t l . ma ähäna kohdi EU:ss stise isuus stuva an, että E a on t t u l r aadit ihmis syrji tav oikeu oopan unio nn slouk roman än ja köyh a vahva s kauks ni lopetta u ien o et a salli yyden ehkä unnitelma stumi isemi roman jäsenmaiss Roman n s i en he aan. ien i itä k eksi ja va vähemmist hm myös ö oskev r j m e Suome isoikeuksi i n s t aan p n en ed minis äätök ettava istäm terin suhteissa sente in ä Euroo koon. siihe pan m en on otet n, et teillä on a t i t a mahdo ä Eur perus llisu den kanssa va tavoit oop oi teeks us ja . EUtasa- keuskirjas an unioni i maan v e n arvoi l s v a p o pääerust llisu taatu sesti a u t m s vai is i kaikk kutta ien i hmisoikeud sopimukse a s hmist e s t a t j o a en ko Helsi hdall teutuvat ngiss a. ä 18. 5 .2010

Joona

s Saa rt

amo

Päätä, että osallistut

Vetoomustoiminta on Amnestylle tärkeä kansainvälisen vaikuttamistyön kanava, jonka kautta sadattuhannet ihmiset osallistuvat säännöllisesti maailman muuttamiseen. Ole yksi heistä!

Allekirjoita vetoomus

A. Tekstiviestillä.

Lähetä viesti: VETOAN ETUNIMI SUKUNIMI PAIKKAKUNTA numeroon 173175. (esim: VETOAN VILLE VETOAJA VANTAA). Viestin hinta on 0,25 e + oman operaattorisi tekstiviestimaksu. Palvelu toimii DNA:n, Elisan, Go Mobilen, Kolumbuksen, Saunalahden, Soneran ja Tele Finlandin liittymissä.

Vetoomus menee perille

Tekstiviestinä ja verkossa kerätyt allekirjoitukset kerätään Amnestyn toimistolla listaksi, joka luovutetaan Suomen pääministerille syksyllä 2010.

B. Amnestyn verkkosivuilla www.amnesty.fi. Toimi nopeasti!

Lue mitä Joonas Saartamo ajattelee Euroopan romanien ihmisoikeustilanteesta.

Aktivismin kasvot ovat Amnestyssa monet. Yksi järjestää mielenosoituksia, toinen tekee paperitöitä, kolmas lahjoittaa kuukausittain rahasumman Amnestyn ihmisoikeustyöhön. Kaikki aktiivisuus on tärkeää – olennaista on löytää juuri sinulle hyviä tapoja toimia! TEKSTIT SUSANNA LYYTIKÄINEN, MINNA RAJAINMÄKI, ANU MERENLAHTI JA MARIE KAJAVA KUVAT TEEMU KUUSIMURTO JA JUHA PEURALA KUVITUS JESSE PASANEN

SAKARI NUMMILA, 29, TOIMITTAJA, TÄHDET JA AVARUUS -LEHTI Sakari on opiskellut tähtitiedettä Turussa ja muutti Helsinkiin työskennelläkseen toimittajana alan lehdessä. Taivaan tutkimisen ja ihmisoikeuksien lisäksi hän harrastaa kaikenlaista liikuntaa. Helsingistä Sakari löysi samanhenkisiä ihmisiä Amnestyn paikallisryhmästä. Hän tapaa ystäviään joka viikko elokuvien katselun ja viinin maistelun ohessa, eikä ihmisoikeuksista keskustelua voi välttää. ”Kun samanhenkiset ihmiset kokoontuvat, juttu kääntyy melkein väistämättä aina siihen.” Sakari on ollut jäsenenä viisi vuotta. Hän käy mielenosoituksissa ja järjestää ryhmänsä kanssa erilaisia tapahtumia. Helsingin yliopiston ryhmässä tehdään myös yksilötyötä indonesialaisen vangin hyväksi, mutta Sakari ei ole ollut siinä juurikaan mukana. Sakari sanoo, että kaikki panos ihmisoikeuksien puolesta kannattaa: ”Mitä tahansa antaa, on aina hyväksi.” Sakari kutsuu kaikkia mukaan paikallisryhmänsä piknikille kesäkuussa. Kannattaa myös liittyä heidän sähköpostilistalleen saadakseen tietoa erilaisista teemapäivistä.

MITEN OLISI YKSILÖTYÖ? Aktiivisena paikallisryhmän jäsenenä voi osallistua kaikenlaiseen ryhmän toimintaan. Yksittäisen ihmisen puolesta toimiminen on antoisaa ja palauttaa takaisin Amnestyn juurille. Solidaarisuuskirjeiden ja vetoomusten kirjoittaminen antaa mahdollisuuden päästä lähelle.

HEIDI HINTZE, 69, ELÄKELÄINEN

IHMISOIKEUDET PÅ SVENSKA? Entisenä tiedottajana ja kielitaitoisena ihmisenä sinun on varmasti luontaista toimia tekstien parissa. Miltä kuulostaisi työ vapaaehtoisena kääntäjänä? Olethan korottanut tukisummaasi?

Helsinkiläinen Heidi jäi vuonna 2002 eläkkeelle työstään puhelinyhtiön tiedottajana. Työuran päätyttyä vapaa-ajan ovat täyttäneet kaksi puutarhaa, toinen kotona Helsingissä ja toinen mökillä, koiran kanssa liikkuminen ja bridgen pelaaminen. Amnestyn jäsen Heidi on ollut 1970-luvun lopulta lähtien. Idean jäseneksi liittymisestä hän sai hakiessaan poikaansa leikkikoulusta, kun toinen äiti kertoi liittyneensä järjestöön. Eläkkeelle jäätyään Heidi halusi aktiivisemmin mukaan ihmisoikeustyöhön.”Aiemmin oli koko ajan huono omatunto. Halusin tehdä jotain enemmän”, hän kertoo. Nykyään Heidi kirjoittaa vetoomuskirjeitä ja on toimistovapaaehtoisena: noin kerran kuussa hän hoitaa Amnestyn lehtiarkistoa. Joskus toimistolla saattaa tulla muunkinlaisia, kiireellisempiä tehtäviä. Heidin elämään järjestötyö on antanut myös yhteisöllisyyttä. ”Tämä on eläkeläiselle mukava tapa pysyä kosketuksissa työelämään”, Heidi kuvailee.

EMILIA NEUVONEN, 24, TARJOILIJA JA PROMOOTTORI

TULE VUOSIKOKOUKSEEN! Amnestyn Suomen osaston vuosikokous järjestetään seuraavan kerran 2011. Kokous on järjestön ylin päättävä elin. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita. Jäsenet voivat myös tehdä aloitteita kokouksen käsiteltäväksi.

Emilian elämän täyttää ravintola- ja myynninedistämistöiden lisäksi musiikki. Musiikilla on ollut suuri merkitys hänelle pikkutytöstä saakka, jolloin hän alkoi soittaa pianoa. Nykyään hän tekee amatöörinä musiikkia ammattilaisten kanssa ja harrastaa hot joogaa. Emilia on myös Amnestyn entinen feissari eli jäsenhankkija. Vuoden 2006 keväällä ja kesällä hän kohtasi ihmisiä työkseen kadulla ja puhui näiden kanssa ihmisoikeuksista. ”Se oli mukavaa työtä. Haasteellisinta oli saada ihminen pysäytettyä. Kesän tullen huomasin, kuinka suomalaiset asettuivat eri moodiin ja heille oli helpompi puhua”, Emilia kuvaa. Nykyään Emilia seuraa ihmisoikeuskysymyksiä muun muassa internetissä ja allekirjoittaa verkkovetoomuksia. ”Netin kautta on kätevä toimia, jos ei halua kadulle ihmisten pariin. Ja kuukausilahjoittajana voi antaa vaikka viisi euroa – se ei ole paljon kun miettii, mihin muuhun summan helposti kuluttaa”, Emilia vinkkaa.

LAURI HYVÄRINEN, 28, TOIMITUSJOHTAJA, FROZENBYTE

OSTA AMNESTYN T-PAITA KESÄKSI! Kiireenkin keskellä voi helposti allekirjoittaa verkkovetoomuksen ihmisoikeusloukkausten uhrien puolesta Amnestyn nettisivujen kautta. Mökille ja matkalle kannattaa tietenkin pakata mukaan Amnestyn t-paita tai huppari.

Konsolipeliyritystä pyörittävä Lauri alkoi haaveilla pelien ammattimaisesta tekemisestä lukioikäisenä. Innokas peliharrastaja oli tehnyt ensimmäisen pelinsä, avaruuteen sijoittuvan tekstiseikkailupelin, jo 8-vuotiaana. Vuosien ja kovan työn myötä harrastus ja haaveet kasvoivat ammatiksi. Nykyään Laurin pesti 28 ihmistä työllistävässä yrityksessä vaatii pitkän päivän tekemistä. Vapaa-aika on kortilla. Kun työt eivät paina, Lauri viihtyy enimmäkseen kotona tai mökillä. Toisinaan hän myös matkustelee. Samoihin aikoihin kun Laurin ajatuksissa syntyi unelma pelinkehittäjän ammatista, alkoi hän pohtia myös ihmisoikeuskysymyksiä. Hän liittyi Amnestyyn 16-vuotiaana. ”Käsitin kuinka tärkeää työtä Amnesty tekee. Halusin tukea tuota työtä”, Lauri kertoo. Vaikka pelien tekeminen vei täydellisesti mukanaan, Lauri on kokenut kuukausilahjoittajana olevansa omalta osaltaan mukana ihmisoikeustyössä. Hän haluaakin haastaa kiireisiä ihmisiä mukaan. ”Amnestyn jäsenenä voi olla mukana puolustamassa ihmisoikeuksia. Se ei vaadi kuin muutaman minuutin, jotka kuluvat netissä olevan kaavakkeen täyttämiseen”, Lauri summaa.

MILLAINEN AKTIVISTI SINUSSA PIILEE?

1. MILLÄ MAKSAT?

6. KUN JÄRJESTÄT JUHLAT, MITÄ SEURAAVAKSI TAPAHTUU?

a) Käyks Visa electron? b) Odota hetki. (Kaivaa nahkaisesta Guccin lompakostaan Mastercardin) c) Oravannahkoilla myö ennen vanhaan maksettiin… d) Silitetyin setelein

a) Naapuri pistäytyy ovella b) Syöt 5-vuotiaan synttärikakun jämät seuraavana päivänä lounaaksi c) Ripottelet suolaa punaviinitahran päälle d) Järjestät suljetun lippuäänestyksen jatkopaikasta

2. MILLOIN OLET PARHAIMMILLASI?

7. LEMPIVÄRISI ON:

a) Kun asfaltti on kuuma b) Facebookin statusta päivittäessäni c) Aina kun minua tarvitaan d) Aina kun olen äänessä

a) Pinkki ja muut sateenkaaren sävyt b) Marimekon siniraita c) Mustaa valkoisella d) Keltamusta, ehdottomasti

3. KUN KOHDATTIIN, VASTASIT:

8. INHOAT ENITEN:

a) Kiinnostavatko ihmisoikeudet? b) Mä en kuule. Odota, laitan telkkarin pienemmälle c) Hei, voisitko sä auttaa vähän? (Kantaa 38-kiloista Amnesty-telttaa) d) Pieni hetki, tarkistan kokouskalenterin iPhonesta

a) Tuulipukupariskuntaa sauvakävelyllä b) Vanhempia, jotka eivät opeta lapsilleen, että sukkahousut eivät ole housuja c) Juustoa ja sotaa d) Välinpitämättömyyttä ja oman edun tavoittelua maailmassa

4. SINUN BIISISI ON:

9. TYKKÄÄT HIRMUISESTI:

a) PMMP:n Rusketusraidat b) Mies, jolle ei koskaan tapahdu mitään c) Mä joka päivä töitä teen d) Helan går!

a) Kun jengi hengaa hyvällä meiningillä b) Hiljaisuudesta, kun lapset on saatu nukkumaan c) Taukojumpasta d) Päättää muiden puolesta

5. SINÄ KULJET:

10. IHMISOIKEUDET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN OVAT SINUN MIELESTÄSI:

a) Paljain varpain skeitaten b) Omia polkujani c) Julkisella linja-autolla d) Maksimitehoilla

a) Ihan tosi mielettömän tärkee juttu b) Ihmiskunnan kannalta erittäin olennaista c) Tahdosta se on kaikki kiinni d) Tietyt yleiset perusoikeudet on taattava jokaiselle ihmiselle

LASKE MITÄ KIRJAIMIA SAIT ENITEN JA KATSO MILLAINEN AKTIVISTI SINUSSA ASUU:

KONTTORIAKTIVISTI Olet Amnestyn vapaaehtoistyön tukipylväs: aktiivinen ja pitkäjänteinen toimija. Pidät siitä, että voit auttaa Amnestyn arkisissa töissä. Voit tulla avustamaan toimistotöissä tai työharjoitteluun Amnestylle, kenties perustat paikallisryhmän paikkakunnallesi. Voit lahjoittaa eritysosaamistasi, esimerkiksi avustaa käännöstöissä tai tulla lehden avustajaksi. Kirjoita myös vetoomuksia verkossa ja seuraa Amnestyn tiedotteita.

ASFALTTIAKTIVISTI Olet kuin luotu katuaktivismiin: osaat huutaa, etkä pelkää ihmisiä, olet sosiaalisesti suvereeni. Löydät kaltaisesi ihmiset Amnestyn tapahtumista ja viihdyt menossa mukana niin festareilla kuin konserteissakin. Sinua ei arveluta ottaa yhteyttä viranomaisiin ja vaatia oikeutta. Osallistut mielenosoituksiin, sillä ihmisoikeudet ovat sinulle elämäntapa. Sinulle sopisi mainiosti työ katufeissarina. Haluat myös näkyä Amnesty ylläsi: sinun kannattaa ensitöiksesi ostaa Amnesty Storesta kesän Love Is a Human Right -paita.

SOHVA-AKTIVISTI Voit puolustaa ihmisoikeuksia kotoa käsin. Amnesty ei ota vastaan rahoitusta valtiolta vaan toiminta on yksityisten lahjoittajien varassa. Sinulla on rahaa, muttei ylimääräistä aikaa – tukesi on Amnestylle hyvin tärkeä. Saatat silloin tällöin tilata Amnestyn logolla varustetun hupparin tai Amnestyn kyniä kotitoimistoosi suoraan postitoimituksella. Voit yhä aktiivisemmin osallistua sekä tekstiviestillä että internetissä Amnestyn pikavetoomuksiin ja miettiä kuukausilahjoituksen korottamista.

VAIKUTTAJA-AKTIVISTI Pidät Amnestyn demokraattisuutta tärkeänä ja haluat vaikuttaa päätöksentekoon järjestön sisällä. Olet todennäköisesti johtokunnan jäsen tai tavoittelet sellaiseksi. Saatat olla asiantuntija, liike-elämän tai politiikan osaaja ja haluat valjastaa osaamistasi ihmisoikeuksien hyväksi. Olet vilpittömän kiinnostunut Amnestyn asiasisällöistä ja niiden viemisestä eteenpäin päättäjätasolla. Sinulle voisi sopia myös osallistuminen yksittäisen ihmisen puolesta kampanjointiin tai syventyminen jonkin valtion ihmisoikeustilanteeseen. Liity pikavetoomusverkostoon.