4
2009
c92E.
Anu Merenlahti
Hinta / Pris 5,50 €
4 HEIDI HAUTALA : SUOMI, PAINOSTA VENÄJÄÄ! 14 TUE NÄKYVÄSTI : OSTA HUPPARI 20
JARKKO TONTTI : VETOA VENÄJÄN AKTIVISTIEN PUOLESTA
4 / 2009 SUOMEN OSASTON LEHTI – FINLÄNDSKA SEKTIONENS TIDNING 16.9.2009
turku
SISÄLLYS
4 ”Suomen on painostettava
Venäjää myös julkisesti”, vaatii suomalais-venäläisen kansalaisfoorumin puheenjohtaja Heidi Hautala.
8
10 15 20
HELSINKI
5 Heinäkuussa kymmenet mielenosoittajat kokoontuivat Venäjän suurlähetystön eteen Helsingissä vaatimaan ihmisoikeuspuolustajien murhien tutkintaa ja syyllisten saattamista vastuuseen.
4 Kansainvälisenä kadonneiden päivänä elokuussa Amnesty vaati oikeutta tahdonvastaisten katoamisten uhreille PohjoisKaukasuksella. Tampereen Amnesty-ryhmä kampanjoi Ingušiassa kadonneen Ibragim Gazdievin puolesta.
3 Marokossa kadoneiden omaiset osoittivat mieltään vastaanottokeskuksen edessä.
Ihmisoikeusjuristi Etsuro Totsuka hakee oikeutta naisille, jotka joutuivat toisessa maailmansodassa Japanin armeijan seksiorjiksi. Anteeksipyyntöä ei ole kuulunut. Ugandalainen sissiryhmä LRA on värvännyt tuhansia lapsia taistelemaan riveihinsä. Miten entiset lapsisotilaat kuntoutuvat takaisin yhteiskuntaan?
Teetä ja ihmisoikeuksia. Onko oikeus asumiseen ihmisoikeus myös Kenian Nairobin slummeissa?
Kirjailija Jarkko Tontti vetoaa Venäjän ihmisoikeusaktivistien puolesta. Vetoa sinäkin!
TAMPERE
TAGOUNIT/ MAROKKO
Aikamme suurin ihmisoikeuskatastrofi
Vår tids människorättskatastrof
Ruandan kansanmurha on minun elinaikani suurin ihmisoikeuskatastrofi. Sadan päivän aikana vuoden 1994 keväänä ja kesänä tapettiin yli 800 000 ihmistä maailman seuratessa vieressä, haluttomana puuttumaan tilanteeseen siten kuin kansanmurhasopimuksen mukaan olisi pitänyt. Maailma heräsi vasta kansanmurhan päätyttyä ja siihen syyllistyneiden pakotettua miljoonat ihmiset pakenemaan leireille Kongoon ja Tansaniaan. Käynnistyi eräs historian suurimmista apuoperaatioista, jossa tosin ehkäistiin koleraa, ei kansanmurhaa. Karmealla tavalla maailma auttoi etupäässä kansanmurhaajia, ei siitä selvinneitä.
Folkmordet i Rwanda är min livstids största människorätts ka-
Kongossa jokainen osapuoli – YK mukaan lukien – on syyllinen. Mustavalkoista hyvä vastaan paha -asetelmaa ei ole. Siksi kansanmurhan ja Kongon sodan selvittäminen oikeudellisesti ei ole helppoa. Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa lähes kaikki vireillä olevat asiat liittyvät Kongoon. Pieni osa tätä prosessia on myös Porvoossa juuri alkanut oikeudenkäynti, jossa Francois Bazarambaa syytetään osallisuudesta 30 000 ihmisen tappamiseen Etelä-Ruandassa vuonna 1994. Ruandan ongelmien jatkumisesta kertoo se, että Amnestyn mukaan Bazaramba ei Ruandassa voisi saada oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Siksi kansanmurhaa puidaan nyt Porvoossa.
2 AMNESTY INTERNATIONAL 4 / 2009
frank johansson
Timo Wright
Kansanmurha järkytti silloin. Se, että kansanmurhasta ei opittu mitään, on järkyttänyt pitkään sen jälkeen. Koska Ruandan kansanmurhaan ei puututtu, koko Afrikan keskiosa suistui monen vuoden sotaan. Kongon maaperällä kävivät omia sisällissotiaan lähes kaikki sen naapurimaat. Näitä sotia on osuvasti verrattu Euroopassa 1600-luvulla käytyyn kolmikymmenvuotiseen sotaan. Kongon sodissa on kuollut yli viisi miljoonaa ihmistä, suurin osa terveydenhuollon puutteeseen tai siksi, että he eivät ole voineet viljellä maata. Kongossa kuolee yhä tuhansia ihmisiä viikossa prosessissa, jonka käynnisti Ruandan kansanmurha.
pääkirjoitus / ledare
”mustavalkoista hyvä vastaan paha-asetelmaa ei ole. siksi kansanmurhan ja kongon sodan selvittäminen oikeudellisesti ei ole helppoa.”
tastrof. Under hundra dagar våren och sommaren 1994 dödades över 800 000 människor, medan världen stod bredvid, ovillig att befatta sig med det, såsom folkmordskonventionen skulle ha krävt. Först efter att folkmordet var slut och de skyldiga till det hade tvingat miljoner människor att fly till läger i Kongo och Tanzania vaknade världen. En av historiens största hjälpinsatser inleddes, men nu botade man kolera inte folkmord. Rysligt nog hjälpte omvärlden främst folkmördarna, inte de som överlevt det. Folkmordet upprörde då, omvärldens misslyckade reaktion, och det att man inget lärde sig av det, har fortsatt att uppröra långt senare.
Eftersom man inte tog itu med folkmordet störtade central Afrika in i ett mångårigt krig, där nästan alla Kongos grannländer på dess område förde sina egna inbördeskrig. Dessa krig har träffande jämförts med 30-åriga kriget i Europa på 1600-talet. I krigen i Kongo har över fem miljoner människor dött. De flesta av dem för att de på grund av kriget inte kunnat odla sin jord och för att det inte funnits någon hälsovård. Fortfarande dör det i Kongo, som en följd av processen som startade med folkmordet, över tusen människor i veckan. Och i Kongo är alla parter – FN däribland – skyldiga. Det finns inget svartvitt god mot ond. Därför är det inte heller lätt att reda upp folkmordet och Kongo kriget juridiskt. Nästan alla rättsfall under behandling i den internationella brottsmålsdomstolen gäller Kongo. En liten del av den här processen är också rättegången som nu startat i Borgå, där François Bazaramba åtalas för delaktighet i dödandet av 30 000 människor i södra Rwanda 1994. Att Amnesty meddelat att Bazaramba i Rwanda inte kan få en rättvis rättegång, vittnar om områdets fortsatta problem. Därför diskuteras folkmordet i Borgå.
10.12.
Irene Khan, Amnestyn kansainvälinen pääsihteeri, vierailee Suomessa ihmisoikeuksien päivänä.
tulossa pian
17.10
Köyhyyden vastainen päivä saa Amnestyn tukijat liikkeelle kaikkialla maailmassa. Suomessa kampanjoidaan, jotta oikeus asumiseen toteutuisi slummeissa.
Teksti heli yli-räisänen kuva timo wright
rockia köyhyyttä vastaan Köyhyyden vastaisena päivänä Helsingissä Kulttuuritehdas Korjaamolla soitetaan rockia Kenian slummien pakkohäätöjä vastaan. Deep Insight-yhtyeen vokalisti Jukka Nikunen ei tunnustaudu ihmisoikeusaktivistiksi. Keikkakalenterista löytyi silti tilaa amnestylaisille. kuuluu kaikille-klubi
Teillä on kiireinen syksy ja paljon keikkoja. Miten ehditte soittamaan Amnestyn tapahtumaan? Tietenkin halusimme lähteä mukaan, kun kerran kysyttiin. Amnesty on meille kaikille tuttu järjestö, vaikka emme ihmisoikeusaktivisteja olekaan. Soitamme mielellämme hyvän asian puolesta. Kuuluuko köyhyys kaikille? Ilman muuta kaikki ihmisoikeusongelmat kuuluvat kaikille. Amnesty näkyy katukuvassa, mediassa ja tapahtumissa ja niin pitää ollakin. Mitä ajattelet, kun ajattelet ihmisoikeuksia? Isona juttuna on jäänyt mieleen viime kevään uutisointi rauhannobelisti Aung San Suu Kyista. Sotilasjuntta jatkoi silloin Suu Kyin kotiarestia Myanmarissa, vaikka neuvotteluja arestin lopettamisesta oli käyty.
Klubilla esiintyvät myös Kauko Röyhkä ja Paleface. Koetko, että voit muusikkona vaikuttaa maailman asioihin? Kyllä. Emme me ehkä pienenä bändinä pysty yksin vaikuttamaan, mutta yhdessä muiden artistien kanssa varmasti voimme. Ja isot nimethän voivat puhutella vaikka presidenttejä, kuten on tapahtunutkin. Kun muusikko puhuu jonkin asian puolesta, tieto voi levitä sellaisillekin ihmisille, jotka eivät muuten siitä kuulisi tai kiinnostuisi.
Kuuluu kaikille-klubi 4 lauantaina 17.10. Esiintyjinä Kauko Röyhkä, Paleface ja Deep Insight. Kulttuuritehdas Korjaamo klo 21 alkaen. Liput: 13 e (ennakko/Tiketti ja Lippupiste), 15 e (ovelta). Lipputulot Amnestyn työn tukemiseen.
lehdentekijät tässä numerossa
Päätoimittaja Frank Johansson (vs) Toimitussihteeri Anu-Elina Jaskari AD Anu Merenlahti Pain0 Lehtisepät Oy, Pieksämäki julkaisija Amnesty International
Suomen osasto ry. Kultti ry:n jäsen.
Joukkojulkaisu ISSN 1458-3879
Ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy 18.11.2009. Aineistot viim. 4.11.2009. Juttutarjoukset ja palautteet osoitteeseen anu-elina. jaskari@amnesty.fi. Lehti ei vastaa toimitukseen lähetetystä aineistosta, jonka julkaisusta ei ole sovittu etukäteen. Kirjoituksissa esiintyvät mielipiteet eivät ole Amnestyn virallisia kannanottoja.
Toimituskunta Viivi Handolin, Kristiina Juutinen, Marie Kajava, Milla Karppinen, Katriina Koskinen, Aura Lindeberg, Susanna Lyytikäinen, Teemu Kuusimurto, Sonja Lakaniemi,Tiina Riippa, Niklas Sandström, Katja Tähjä, Laura Varja, Kaisa Viitanen kirjoittajat Jussi Förbom, Outi Haapanen, Anu-Elina Jaskari, Frank Johansson, Kristiina Juutinen, Marie Kajava, Maija Karasvirta, Kirre Koivunen, Katriina Nieminen, Susanna Lyytikäinen, Peikko Pitkänen, Tiina Riippa, Ate Tervonen, Erja Vainikka-Howard, Laura Varja, Heli Yli-Räisänen Kuvaajat/Kuvittajat Teemu Granström, Meri Haikarainen, Teemu
Hirvilinna, Susanna Jurvanen, Miikka Kiminki, Kirre Koivunen, Teemu Kuusimurto, Oona Loman, Anu Merenlahti, Micaela Morero, Mari Mäkiö, Juha Peurala, Peikko Pitkänen, Niklas Sandström, Ate Tervonen, Timo Wright, Wolfgang Zeller
Kääntäjä Susanna Gulin kielentarkistus Meri Haikarainen
lehdentekijät vastaavat
Mikä ajattelet ihmisoikeuspuolustajien murhista Venäjällä?
Teemu hirvilinna ”On surullista seurata kaaosta Ingušiassa ja Tšetšeniassa. Aseelliset ryhmittymät kaappaavat ihmisiä mielivaltaisesti. Venäjän hallitus vaikuttaa kykenemättömältä avaamaan umpisolmua.” Työskentelee MTV3:n uutisissa freelancekuvatuottajana ja ohjaajana. Kiinnostunut valokuvauksesta, aasialaisesta ruuasta ja kulttuureista sekä vinyylilevyistä. Kuvasi tähän lehteen Teetä ja ihmisoikeuksia-palstan.
tiina riippa ”Murhat surettavat ja hämmentävät. Uskon kuitenkin, että kun väärinkäytökset tuodaan päivänvaloon, Venäjän on pakko muuttua.” Helsingissä asuva yrityksen viestintäpäällikkö, joka haluaa kantaa kortensa ihmisoikeustyöhön kirjoittamalla. Haastatteli tähän lehteen Heidi Hautalaa.
Amnesty-lehti tehdään pääosin vapaaehtoisvoimin. Lehden avustajat ovat vapaaehtoisia alan ammattilaisia. Ota yhteyttä, anna palautetta: anu-elina.jaskari@amnesty.fi
AMNESTY INTERNATIONAL 4 / 2009
3
Afganistan armahti kuolemaantuomitun hyviä uutisia
30 000
georgialaista pakolaista ei ole päässyt palaamaan kotiinsa, vaikka Georgian ja Venäjän välisestä sodasta on kulunut vuosi. Amnesty arvioi, että yli 18 00 ihmisellä on edessään vuosien pakolaisuus. Amnestyn raportissa Civilians in the aftermath of war kuvataan siviilien elämää vuosi sotatoimien jälkeen. Raportista kuvastuvat alueen jännitteet ja hauras turvallisuus, johon tukeutuen pakolaiset ja koteihinsa palanneet yrittävät rakentaa elämäänsä uudestaan. Lue lisää 4 www.amnesty.org
4 Kuolemanrangaistukseen tuomittu opiskelija Sayed Perwiz Kambakhsh on armahdettu Afganistanissa. Kambakhshia syytettiin naisten asemaa islamissa kyseenalaistavan artikkelin levittämisestä. Amnesty on kampanjoinut tiiviisti Kambakhshin vapauttamisen puolesta. Järjestö vaatii Afganistanin johtoa vapauttamaan myös 20 vuoden vankeusrangaistukseen tuomitut Ahmad Ghous Zelmayn ja Qari Mushtaqin. Heitä syytetään vääräoppisen Koraanin käännöksen levittämisestä.
Teksti tiina riippa KuVA TEEMU GRANSTRÖM
suomalais-venäläisen kansalaisfoorumin puheenjohtaja heidi hautala
”kulisseissa toimiminen ei riitä” VENÄJÄ Heidi Hautala pitää ihmisoikeuspuolustajien murhia Venäjällä
kansainvälisen oikeuden häpeäpilkkuna. Suomen on painostettava Venäjää myös julkisesti, Hautala vaatii. Venäjällä on vahvoja voimia, jotka eivät halua, että Pohjois-Kaukasuksen ja Tšetšenian ihmisoikeusrikoksia tuodaan päivänvaloon, sanoo Heidi Hautala, suomalais-venäläisen kansalaisfoorumin puheenjohtaja ja Euroopan parlamentin ihmisoikeuksien alivaliokunnan tuore puheenjohtaja. Ihmisoikeuspuolustajien, lakimiesten ja toimittajien viimeaikaiset murhat kertovat tilanteesta karua kieltään. Elokuussa Groznyissa ammuttiin hyväntekeväisyystyötä tehnyt Zarema Sadulajeva ja hänen puolisonsa. Kuukautta aiemmin aktiivinen ihmisoikeustyö koitui Memorial-järjestön Groznyin-toimiston johtajan Natalia Estemirovan kohtaloksi. Tänä vuonna on surmattu myös ihmisoikeusjuristi Stanislav Markelov, toimittaja Anastasia Baburova ja petroskoilainen aktivisti Andrei Kulagin.
”eikö suomessakin eduskunnan puhemies voisi joskus ottaa kantaa ja vaikuttaa sitä kautta hallitukseen?” heidi hautala
4 AMNESTY INTERNATIONAL 4 / 2009
Pelon ilmapiiri on saanut muun muassa Memorialin vetäytymään Groznyistä. Yhä harvemmat aktivistit uskaltavat enää selvittää esimerkiksi Pohjois-Kaukasuksella tapahtuvia ihmisten katoamisia. Hautala arvioi, että murhien kiihtyminen suoranaiseksi aalloksi tänä vuonna johtuu siitä, että Tšetšenian hallitus on yhä itsenäisempi ja riippumattomampi muusta Venäjästä. ”Ihmisoikeusloukkausten rankaisemat– tomuusTšetšeniassa on kansainvälisen oikeuden häpeäpilkku. Uskon, että Venäjällä ja Tšetšeniassa vallitsee tietynlainen kunniakulttuuri, johon kuuluu, että johdon julkista arvostelua ei siedetä.” Hautala sanoo, että Dmitri Medvedevin valinta presidentiksi nosti odotuksia laillisuusperiaatteen ja riippumattoman oikeuslaitoksen vahvistumisesta Venäjäl-
lä. Toivottua muutosta ei kuitenkaan ole tapahtunut.
Presidentti Tarja Halonen otti ihmisoikeusaktivistien murhat puheeksi presidentti Medvedevin kanssa tapaamisessa elokuussa. Tapaamisen jälkeen Halonen kertoi, että ihmisoikeuskysymykset ovat olleet esillä presidenttien välisissä keskusteluissa aiemminkin, mutta tieto ei vain ole päätynyt julkisuuteen. ”Suomalainen perinne on, että toimitaan kulisseissa. Tavoitteet ovat kunnianhimoiset, mutta halutaan toimia diplomaattisesti. Pitäisi katsoa enemmän Ruotsin ja Norjan tyyliä ottaa kantaa. Suomen ihmisoikeuspolitiikka on hyvää, mutta on välttämätöntä toimia julkisemmin”, Hautala sanoo. Julkituloilla on myös symbolista merkitystä. Hautala mainitsee, että Euroopan parlamentin puhemies antoi Natalia Estemirovan murhan jälkeen heti lausunnon. ”Eikö Suomessakin eduskunnan puhe-
mies voisi joskus ottaa kantaa ja vaikuttaa sitä kautta hallitukseen?” Hautala pahoittelee, ettei EU:lla ole riittävästi valtaa vaikuttaa Venäjän ihmisoikeustilanteeseen. 27 maan unionilla on vaikeuksia puuttua omien jäsenmaidensakin ihmisoikeusongelmiin.Yksinkertaisinta olisi, jos velvoitteet EU:n ja YK:n ihmisoikeussopimusten noudattamisesta saataisiin osaksi esimerkiksi EU:n ja Venäjän kumppanuusneuvotteluja. EU-parlamentin ihmisoikeuksien alivaliokunnassa Hautala aikoo edistää avoimuutta aiheen käsittelyssä. ”EU:n ja Venäjän välillä käydään vuosittain ihmisoikeuskonsultaatiot. Ne pitäisi saada korkeammalle poliittiselle tasolle ja näkyviksi niin, että ihmisoikeusasioita ei enää voi sivuuttaa esimerkiksi huippukokouksissa.” Käykö kuitenkin niin, että taloudelliset intressit taittavat kritiikiltä terävimmän kärjen? Hautala vastaa, että Venäjän energiavalta kiistämättä vaimentaa kannanottoja.
”
Yksi tänä vuonna murhatuista aktivisteista on ihmisoikeusjärjestö Memorialin Natalia Estemirova. Estemirova siepattiin 15.7. Groznyssa Tšetšeniassa. Myöhemmin samana päivänä hänen ruumiinsa löydettiin naapuritasavallasta Ingušiasta. natalia estemirovan haastattelu 4 http:// www.amnesty.org
Toimittajat kysyivät, vaikuttaako konsertti Aung San Suu Kyin tilanteeseen.
En osannut vastata. Tiedän vain, että hän on inspiroinut lukemattomia ihmisiä puolustamaan ihmisoikeuksia. Tähän joukkoon kuuluvat Myanmarin yli 2100 mielipidevankia, jotka on myös vapautettava.”
Amnestyn myanmar- tutkija benjamin zawacki ennen U2:n Bangkokin konserttia, jossa vedottiin Suu kyin vapauttamiseksi. LUE LISÄÄ VERKOSSA 4 http://livewire.amnesty.org
oikeudet kuvina micaela morero
Sama vaikutus on Venäjän asemalla pysyvänä jäsenenä YK:n turvaneuvostossa, jossa maa voi jarruttaa esimerkiksi kansainvälisen rikosoikeuden kehittämistä.
Hautala tarjoaa tärkeää roolia kansalaisjärjestöille, jotta ne pakottaisivat poliittista tahtoa syntymään kansallisesti ja sitä kautta EU:ssakin. Hän kertoo hankkeesta perustaa EU:hun turvakaupunkiverkosto, jonka avulla unionin ulkopuolella vaarassa olevat ihmiset saisivat ilman raskasta turvapaikkaprosessia mahdollisuuden asua ja työskennellä EU-maissa. Verkoston käytännön järjestelyistä vastaisivat kansalaisjärjestöt. Kotimaassa konkreettinen tapa olisi tehdä yhteistyötä venäläisten aktivistien kanssa ja kutsua heitä esimerkiksi Suomeen. ”He tulevat mielellään, tänne on helppo tulla. Suomalaisilla kansalaisjärjestöillä on erityistehtävä. Suomalaiset ymmärtävät Venäjää.”
Teksti susanna lyytikäinen
Sarjassa vapaaehtoiset visualistit kertovat ajankohtaisista ihmisoikeustapahtumista kuvan keinoin. Micaela Moreron mukaan Kaukasuksen ihmisoikeusaktivistit ovat kantona Venäjän kaskessa. Työ ihmisoikeuksien puolesta jatkuu.
oikeutta, ei politiikkaa Mitä teemme Kun Porvoon käräjäoikeus kä-
Miksi ihmisoikeuspuolustajia murhataan jatkuvasti? Hanna Smith, tutkija, Aleksanteri-instituutti:
”Murhat kertovat Venäjän yhteiskunnan tilasta, jossa valtion laki sekä intressiryhmien ja henkilöiden luomat käytännöt poikkeavat toisistaan. Tässä pelissä valtio on jäänyt toiseksi ja keskiaikainen oikeustoiminta saanut vallan. Venäjän keskushallinnolla ei ole joko halua tai mahdollisuutta hillitä eri intressiryhmiä. Se ei ole kantanut vastuuta Tšetšeniasta eikä halunnut puuttua jo vuosia kyteneisiin epäkohtiin muissa Pohjois-Kaukasuksen tasavalloissa. Moskovan on pian pakko puuttua asiaan. Vaarana voi olla jopa Tšetšenian kolmas sota, joka myös koskettaa muita tasavaltoja enemmän kuin aiemmat.” Pekka Hakala, ulkomaantoimittaja, Helsingin Sanomat:
”Murha-aalto näyttäisi olevan seurausta tšetšenisaatioksi kutsutusta politiikasta, jonka Vladimir Putin aloitti toisen Tšetšenian sodan aikana. Siinä Kreml asettaa mieleisensä paikallishallinnon ja jättää tasavallan asiat mahdollisimman pitkälle sen huoleksi. Hallinto sitten vainoaa kansalaisia tai ei kykene estämään vainoa. Ihmisoikeusaktivistien ja ihmisoikeusvalituksia tehneiden kansalaisten painostaminen alueella on kestänyt jo vuosia. Murha-aalto on siis pitkään jatkuneen kurjan kehityksen tulos. Kansainvälisesti aktivistien murhat aiheuttavat välittömän kriisin vasta sitten, jos ne yltävät Venäjän federaation ulkopuolelle.”
sittelee syksyllä ruandalaista miestä koskevaa syytettä joukkotuhonnasta, oikeussalissa istuu myös Amnestyn asiantuntija. Amnesty seuraa oikeudenkäyntiä sekä Suomessa että Ruandassa. Kaikkein vakavimmat kansainväliset rikokset, kuten kidutus tai sotarikokset, voidaan tutkia ja oikeutta käydä epäillyn kansallisuudesta ja rikoksen tekopaikasta riippumatta missä tahansa valtiossa. Tällä universaaliperiaatteella halutaan estää rankaisemattomuus – siis se, että vakavista rikoksista epäillyt pakenevat oikeutta ulkomaille. Kansainvälistä rikosoikeutta käydään Suomessa tänä syksynä ensimmäistä kertaa. Suomi ei luovuttanut joukkotuhonnasta syytettyä Francois Bazarambaa Ruandaan, koska maa ei tällä hetkellä pysty turvaamaan epäillyille oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Näin on linjannut esimerkiksi YK:n Ruanda-tuomioistuin. ”Ruandassa syytetyn oikeuksille ei anneta juurikaan painoa. Syytetyt eivät aina edes saa esittää omia todisteitaan. Syytettyjen keskustelua on käyty ikään kuin oikeudenkäynnin järjestäminen suomessa olisi poliittinen valinta. on unohdettu, että kysessä on suomea koskeva kansainvälisen oikeuden velvoite. susanna mehtonen
todistajia on pahoinpidelty ja ainakin yksi henkilö on salamurhattu. Poliittisten tahojen on todettu sekaantuvan rikosoikeudenkäynteihin. Lisäksi Ruandan vankilajärjestelmä on surkealla tolalla”, luettelee Amnestyn Suomen osaston oikeudellinen asiantuntija Susanna Mehtonen. Suomessa on tähän menessä puhuttu lähinnä oikeudenkäynnin korkeista kustannuksista. ”Keskustelua on käyty ikään kuin oikeudenkäynnin järjestäminen Suomessa olisi poliittinen valinta. On unohdettu, että kyseessä on Suomea koskeva kansainvälisen oikeuden velvoite”, Mehtonen sanoo. Amnesty seuraa, että syytetty saa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin. Todistajien suojeleminen on tärkeää, koska kostotoimien riski on suuri. Toisin kuin monissa muissa maissa, Suomessa todistajien henkilöllisyyttä ei voi lain mukaan salata. Amnesty tarkkailee myös asianomistajien oikeuksien toteutumista. ”Joukkotuhontatapauksessa asianomistajia voi olla kymmeniätuhansia. Seuraamme, onko heille annettu mahdollisuus osallistua prosessiin tai kerrottu oikeudesta korvauksiin”, Mehtonen kertoo. Syyskuussa Porvoon käräjäoikeus matkusti Ruandaan kuullakseen todistajia siellä. Ruandassa tuomioistuin toimii osittain oman tuomiovaltansa ulkopuolella. Amnesty tarkkailee, miten yhteistyöstä on sovittu ja minkälainen rooli ruandalaisilla on prosessissa. Käytännössä työn tekevät Amnestyn Ruandassa työskentelevät tutkijat. Ruandan kansanmurhaa koskevia oikeudenkäyntejä on meneillään myös Kanadassa, Hollannissa, Ranskassa, Belgiassa, Britanniassa, Saksassa ja Espanjassa. ”Nämä maat kantavat vastuunsa rankaisemattomuuden kitkemisessä. Jos rankaisemattomuus sallitaan, myös uhrit jäävät vaille totuutta, oikeutta ja korvauksia.”
Teksti anu-elina jaskari AMNESTY INTERNATIONAL 4 / 2009
5
hyviä uutisia
Ihmisoikeuspuolustaja Marcelo Freixo sai suojelua
Kenia kumosi kuolemantuomioita
4 Amnesty-lehden edellisessä numerossa 3/2009 vedottiin Brasilian Rio de Janeiron kuvernööriin ihmisoikeuspuolustaja Marcelo Freixon suojelemiseksi. Nyt Freixo kertoo olevansa tyytyväinen Rio de Janeiron viranomaisten järjestämään suojeluun. Freixo on ollut uhattuna, koska hän johtaa parlamentaarista komiteaa, joka pyrkii vähentämään puolisotilaallisten milicia-joukkojen vaikutusvaltaa Rio de Janeiron slummeissa.
4 Kenia muunsi elokuun alussa yli 4 000 kuolemaantuomitun tuomiot elinkautisiksi vankeusrangaistuksiksi. Muuntamispäätös on maan historian suurin ja herättää toivoa siitä, että Kenia luopuisi kuolemanrangaistuksesta kokonaan.
al tanfin uhatut naiset
syyria 2009
TURKKI
syyria Al Tanfin pakolaisleirillä Irakin ja Syyrian rajalla yli 900 Irakista
Al Tanf
paennutta palestiinalaispakolaista odottaa pääsyä turvaan. Heidän joukostaan saapuu tänä vuonna Suomeen 50 kiintiöpakolaista. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR luokittelee leirin naiset erittäin haavoittuvassa asemassa oleviksi. Mitä se tarkoittaa?
IRAK
syyria
läisten terveystilanne heikkenee jatkuvasti. Viimeisen 14 kuukauden aikana 12 Al Tanfin pakolaista on kuollut. Monet leirin naisista ovat pakolaisina joutuneet vakavien ihmisoikeusloukkausten uhriksi. Heitä on uhkailtu, pidätetty, siepattu, tapettu ja kidutettu. Moni on jäänyt leskeksi tai joutunut sodan melskeissä
Damaskos
Al Tanfin pakolaisleiri sijaitsee Irakin ja Syyrian välisellä raja-alueella, ei-kenenkään maalla. Ensimmäiset pakolaiset saapuivat leirille Irakista yli kolme vuotta sitten, kun Syyria ei ottanut heitä vastaan. Syyriassa on ennestään 450 000 rekisteröityä palestiinalaispakolaista eikä maa ole ollut halukas kantamaan enempää vastuuta Irakin konfliktista. Epätoivoinen tilanne on johtanut siihen, että noin 2500 palestiinalaista on tällä hetkellä ahtautunut Syyrian ja Irakin väliselle raja-alueelle – heistä liki yhdeksänsataa Al Tanfin leirille. Pakolaisista suurin osa on naisia, lapsia ja vanhuksia. Olosuhteet Al Tanfin leirillä ovat vaikeat. Kesällä lämpötila saattaa nousta yli 50 asteeseen ja talvisin laskea nollan alapuolelle. Kangasteltat ovat ainoa suoja kylmyyttä, kuumuutta ja hiekkamyrskyjä vastaan. Leiriä koettelevat myös erilaiset
JORDANIA Asukasluku 20,4 milj. pääkaupunki Damaskos vähemmistöt kurdit n. 10% väestöstä, kristityt 10 %, juutalaiset (pieniä yhteisöjä Damaskoksessa, al-Qamishilissa ja Aleppossa)
pakolaiset Miljoona irakilaista, joista noin 65 000 ei voi UNHCR:n mukaan palata kotimaahansa. 450 000 palestiinalaista, joita uhkaa Amnestyn mukaan monivuotinen pakolaisuus SUOMEEN VASTAANOTETTAVAT PAKOLAISET SYYRIASTA VUONNA 2009 50 Irakin palestiinalaista pakolaista ja yhteensä 300 irakilaispakolaista Syyriasta ja Jordaniasta
onnettomuudet. Ihmishenkiä vievät esimerkiksi kamiinoista alkunsa saavat tulipalot. Al Tanfin leirillä on lukumääräisesti paljon perheitä. Leirin arjessa raskainta taakkaa kantavat naiset. ”On työlästä huolehtia arjesta aavikolla. Päivittäiset työt kuten ruuanlaitto, lastenhoito ja siivoaminen ovat raskaita. On erittäin raskasta olla kaiken aikaa kumartuneena pää alaspäin matalassa teltassa. Jo pelkkä käveleminenkin sattuu polviin, koska maa on täynnä isoja kivenmurikoita. Naisten pitää huolehtia kaikista pienistä yksityiskohdista. Jos teltassa on pienikin reikä, vaarana ovat sisään pyrkivät skorpionit ja käärmeet”, kertoo leirin naiskomitean puheenjohtaja Lina Saied. Leiriläiset kärsivät myös lääkkeiden ja sairaanhoidon puutteesta. Lähin sairaala sijaitsee liki 400 kilometrin päässä Damaskuksessa. UNHCR:n mukaan leiri-
LYHYESTI
Graffiteja huutokaupattiin Amnestyn hyväksi Amnestyn Suomen osasto sai elokuussa lahjoituksen, kun Helsingissä järjestetyn kaupunkifestivaalin We Love Helsingin yhteydessä maalatut graffitit huutokaupattiin netissä Amnestyn hyväksi. ”Päädyimme myymään taulut ja lahjoittamaan rahat hyväntekeväisyyteen. Ehdotin kohteeksi Amnestya, koska se ajaa asioita, jotka kaikki järjestäjistä allekirjoittavat”, sanoo festivaalin tuottaja Timo Santala.
6 AMNESTY INTERNATIONAL 4 / 2009
Kaupunkifestivaalin Art Battlessa viisi helsinkiläistä graffiti- ja taidemaalaria maalasi kukin yhden teoksen. Maalaamiseen oli aikaa kuusi tuntia. Art Battleen osallistuivat Kiasman URB08:n Ex-Vandals näyttelyssä ansioituneet Janne Viljakainen ja Karri Kuoppala, taiteilija, graffitimaalari ja graafinen suunnittelija Jani Tolin sekä graffitimaalarit Trama ja EGS. Art Battlen voittajan Janne Viljakaisen teos myytiin huutokaupassa korkeimpaan 401 euron hintaan. Teosten yhteishinta kohosi 1276 euroon.
Teksti Ate Tervonen
Janne Viljakaisen teos huutokaupattiin korkeimpaan 401 euron hintaan.
On työlästä huolehtia arjesta aavikolla. Päivittäiset työt kuten ruuanlaitto, lasten hoito ja siivoaminen ovat raskaita. syystä tai toisesta eroon omasta perheestään. Aiempi yhteiskunnallinen asema on menetetty eikä keinoja perheen elättämiseksi ole. UNHCR luokittelee leirin naiset kiireellisiksi woman-at-risk-tapauksiksi, yhdeksi erityisen haavoittuvassa asemassa olevista ryhmistä, joiden uudelleen sijoittaminen on ehdottoman tärkeää.
UNHCR on toistuvasti pyytänyt kansainvälistä tukea palestiinalaispakolaisten sijoittamiseen. UNHCR on myös aktiivisesti etsinyt palestiinalaispakolaisille
Mindanaon siviilit turvattava
Uusia kasvoja toimistolla 4 Maakohtaisen työn asiantuntijana on syyskuun alussa aloittanut monien amnestylaisten tuntema Anu Tuukkanen. Vanhempainvapaalta tehtäviinsä palannut Anu kertoo tekevänsä tänä syksynä työtä erityisesti yksilötyön parissa. ”Amnesty haluaa tehostaa yksittäisten ihmisoikeusloukkausten uhrien ja ihmisoikeuspuolustajien suojelua”, hän kertoo. Myös Venäjä on tänä syksynä Anun työssä paljon esillä.
kiintiöpaikkoja eri maista. Tähän mennessä vain Chile, Ruotsi ja Sveitsi ovat uudelleensijoittaneet pakolaisia Al Tanfin leirin erityisen haavoittuvasta ryhmästä. Eurooppalaiset pakolaistyötä tekevät järjestöt ovat kehottaneet EU:n jäsenmaita ryhtymään kiireellisesti toimiin, jotta Al Tanfin leiri voitaisiin tyhjentää jo tämän vuoden aikana. Tämä olisi myös EU:n oikeus- ja sisäasioiden neuvoston heinäkuussa 2008 laatiman, Irakin pakolaisia koskevan päätöslauselman mukaista. Suomi on päättänyt ottaa tänä vuonna noin 50 kiintiöpakolaista Al Tanfin pakolaisleiristä. Maahanmuuttoviraston valintadelegaatio matkusti leirille elokuun lopussa. Maahanmuuttoviraston kehitysjohtaja Jorma Peitsalon mukaan lopulliset valintapäätökset tehdään Suomessa. Valintaprosessi kestää yhdestä kahteen kuukautta. Peitsalon mukaan Suomeen pääsyä viivästyttää vielä vastaanottokeskusten ruuhkautuminen. ”Voi mennä jopa puoli vuotta, että voimme vastaanottaa Al Tanfin pakolaisia, koska lähes kaikki vastaanottokeskukset ovat täynnä”, Peitsalo sanoo. Peitsalo ei usko, että Al Tanfin leiri saadaan suljettua vielä tämän vuoden puolella.
4 Ainakin 200 000 siviiliä on yhä vaarassa joutua ihmisoikeusloukkausten kohteeksi Mindanaossa Filippiineillä. Maan armeijan ja Moron islamilaisen vapautusrintaman (MILF) tuoreesta aselevosta huolimatta sadat tuhannet ihmiset joutuvat elämään edelleen suojattomina pakolaisina epävarmoissa olosuhteissa. Raportissaan Amnesty vaatii Filippiinien hallitusta ja vapautusrintamaa huolehtimaan alueen siviilien hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Lue lisää 4 www.amnesty.org
4”Meillä ei ole vapautta, joudumme elämään kuin linnut häkissä”, vertaa leirin naiskomitean puheenjohtaja Lina Sayed.
6 1. Tämän pariskunnan poika oli yli vuoden ajan vangittuna Irakissa ja joutui kidutetuksi. Perhe odottaa parempaa tulevaisuutta. 2. Vilkasliikenteinen Bagdadista Damaskukseen johtava maantie on leirin välittömässä läheisyydessä. Liikenneonnettomuuksissa on kuollut kaksi lasta.
Teksti ja Kuvat kirre koivunen
3. Maanviljely on lähes mahdotonta kivisessä erämaassa. Isoäidin sylissä.
Kirjoittaja vieraili Al Tanfin, Yarmoukin ja Jaramanan pakolaisleireillä Syyriassa toukokuussa 2009.
4. Pieni tyttö menetti raskaana olevan äitinsä telttapalossa maaliskuussa 2009.
faktat outi lepola Kirjoittaja on Amnestyn Suomen osaston pakolaiskysymysten asiantuntija
Amnesty vaatii EU-maita ottamaan vastaan palestiinalaispakolaisia Amnesty on kiinnittänyt kansainvälisen yhteisön huomiota Irakin ja sen naapurimaiden raja-alueille jääneiden palestiinalaispakolaisten epäinhimilliseen tilanteeseen jo vuodesta 2006 lähtien.
ANNA POLITKOVSKAJAN MURHA TUTKITAAN UUDESTAAN
Anna Politkovskan muistopäivää vietetään 7.10
Venäjän korkein oikeus on määrännyt kolme vuotta sitten murhatun toimittaja-kirjailija Anna Politkovskajan kuolemasta uuden tutkinnan. Korkein oikeus kumosi näin Moskovan sotilastuomioistuimen elokuussa tekemän päätöksen. Syyttäjänviraston mukaan tutkinnassa yhdistetään nyt aiemmin tehtyjä erillisiä selvityksiä. Tutkinnassa selvitetään sekä murhan tekijää että murhan tilaajia. Myös
Amnestyn delegaatio vieraili AlTanfin leirilläviime vuoden keväällä. Raportissaan Amnesty vaati AlTanfissa ja muilla vastaavilla leireillä elävien palestiinalaisten jälleensijoittamista EU-maihin ja muihin rikkaisiin
helmikuussa syytteistä vapautettujen poliisi Sergei Khadzhikurbanovin ja veljesten Dzhabrail ja Ibragim Makhmudovin osuutta murhaan tutkitaan uudelleen. Korkein oikeus kumosi heidät vapauttaneen oikeuden päätöksen kesäkuussa. Politkovskajan omaisten asianajaja Karinna Moskalenko on tyytyväinen korkeimman oikeuden päätökseen käynnistää uusi tutkinta. Sen lopputulosta Moskalenko kuitenkin ennakoi vain varoen. ”Tulemme näkemään, käyttääkö syyttäjä hyödyksi tämän tilaisuuden tutkia murha perinpohjaisesti. Voimme vain toivoa sitä, sillä toistaiseksi niin ei ole tapahtunut.” Anna Politkovskaja murhattiin Moskovassa 7.lokakuuta 2006. Amnesty jat-
maihin, sillä heidän ei ole mahdollista elää turvallisesti lähialueella. Suomen osasto vetosi elokuussa 2008 maahanmuuttoministeri Astrid Thorsiin ja vaati Suomea ottamaan palestiinalaisia pakolaiskiintiöönsä.
kaa edelleen kampanjointia murhan perinpohjaisen tutkinnan puolesta. Amnesty vaatii, että tutkintaa jatketaan, kunnes murhaaja ja kaikki murhaan osalliset on saatu kiinni ja oikeuden eteen.
Tule Anna Politkovskajan muistopäivän mielenilmaukseen 7.10. 4 Amnestyn katu-actioneita eri paikkakunnilla. Helsingissä Politkovskajan ja muiden Venäjällä murhattujen ihmisoikeuspuolustajien muistoa kunnioitetaan kokoontumalla 7.10. klo 18.30 Venäjän suurlähetystön eteen Helsingin Tehtaankadulle.
Teksti Katriina Nieminen AMNESTY INTERNATIONAL 4 / 2009
7
”Japanin armeijan uhrit eivät ole edelleenkään saaneet valtiolta anteeksipyyntöä. Ja aika loppuu pian kesken. Naiset ovat jo vanhoja.”
8 AMNESTY INTERNATIONAL 4 / 2009
TEKSTI marie kajava KUVA miikka kiminki
täydellinen voitto? Etsuro Totsuka on puolustanut mielenterveyspotilaita ja toisen maailmansodan aikaisia seksiorjia. Japanin valtioon hän ei luota.
Pieni japanilainen poika seisoo laivan kannella, päässään armeijan hattu. Hänen hiuksensa on upotettu tököttiin, joka puhdistaa Mantsuriasta Japaniin saapuvista täit ja loiset. Matka on pitkä ja ympärillä paljon kärsiviä. Toinen maailmansota on ottanut omansa. ”Kyllä nuo kokemukset vaikuttivat siihen, miksi olen halunnut puolustaa uhreja. Tunne sympatiasta ja syyllisyydestä”, ihmisoikeusjuristi ja tutkija Etsuro Totsuka kertoo. Syyllisyydellä hän tarkoittaa sitä, että tuo pieni poika oli päässyt sotaa pakoon Mantsuriaan varakkaan isänsä työn vuoksi. Isän, joka oli siis kolonialisti. ”Kyllä minä olin todella vihainen asianajaja, kun aloitin. Ja on hyvä, etten jatkanut työtä kovin pitkään, olisin varmasti sairastunut itsekin”, Totsuka hymähtää. Sairastumisella Etsuro Totsuka viittaa tärkeisiin töihinsä. Hän työskenteli 1980-luvulla pitkään terveyden parissa: ensin puolustamalla clioquinollääkkeen sairastuttamia japanilaisia suurta lääkefirmaa vastaan ja myöhemmin raottamalla ovia japanilaisten mielisairaaloiden todellisuuteen. ”Tuohon aikaan lääkärit määräsivät ihmisiä mielisairaaloihin, koska sairaalat saivat rahaa potilasmäärän mukaan. Sairaaloissa ei ollut lääkäreitä, ei hoitoa – vain potilaita sidottuina sänkyyn – ja lääkkeitä.” Japanin mielisairaaloissa kidutettiin ja tapettiin potilaita. Lapsi, joka ei halunnut käydä koulua, saatettiin määrätä mielisairaalaan. Vanhus, jonka muisti ei toiminut entiseen tapaan, päätyi myös sairaalaan. ”Minun vaimoni olisi voinut pyytää aviomiehensä toimittamista sairaalaan, ja niin olisi tapahtunut. Ilman mitään tutkimuksia.” Mediajulkisuus ja YK:n ihmisoikeustuomioistuin saivat silloisen pääministerin muuttamaan lakia. Siinä missä Totsukalle taistelu lääkejättiä vas-
taan johti täydelliseen voittoon, ”tapaus mielisairaaloista” tuli esimerkki siitä, kuinka YK voi auttaa japanilaisia. Mielisairaaloihin ei enää suljettu ihmisiä ilman oikeudenmukaista käsittelyä. Totsukan mukaan hämärät kuolemat onnistuttiin estämään. ”Onnistuimme myös saamaan jonkinlaisen yhteyden potilaiden ja ulkomaailman välille. Nykyään kirjeet, puhelut ja vierailut ovat mahdollisia ja jonkinlainen avoimuus taattu.” Mutta ”tapaus mielisairaalat” jäi Totsukalle piirua vaille vajaaksi voitoksi. Lääkärit ovat Japanissa edelleen ongelma. Heille pitäisi saada lisää koulutusta ja vastuuntuntoa. ”Ja toisaalta, esimerkiksi vanhustenhoito tulee aiheuttamaan tulevaisuudessa ongelmia.”
On kertakaikkisen ironista, että satunnainen ohikulkija pisti laivan kannella pikkupojan päähän juuri armeijan hatun. Japanin armeijan toisen maailmansodan aikainen toiminta on ollut Etsuro Totsukan työn suurin haaste yli viidentoista vuoden ajan. ”Ensimmäisessä paperipinossa, jonka näin, käsiteltiin pakkotyötä ja puhuttiin vapaaehtoisten naisten ryhmästä. Japanissa se tarkoittaa samaa kuin ’antaa vartalonsa valtiolle’.” Kun Totsuka ryhmineen kysyi Japanin hallitukselta, mitä ihmettä nämä japanilaiset, korealaiset, taiwanilaiset, kiinalaiset ja muut comfort womenit tarkoittivat, vastausta ei saatu. ”Ja kun vastaus vihdoin tiukattiin ulos, se kuului, että comfort womenit olivat sodan aikana itseään myyviä naisia, jotka juoksivat armeijan miesten ja rahojen perässä”, Totsuka sanoo. Oli vain papereita, ei uhreja, joita puolustaa. Naisten ja häpeän suhteesta kertoo se, että noihin aikoihin raiskausten uhrit tekivät itsemurhia. ”On ymmärrettävä, että kulttuuri on aivan toinen kuin länsimaissa”, Totsuka korostaa. Vierähti vuosia, ennen kuin ensimmäinen Japanin armei-
jan seksiorja eli comfort woman uskaltautui nimellä julkisuuteen.
Kello tikittää. Tärkeintä olisi voittaa. Vain siten asiat muuttuvat. Comfort womenien oikeuksien puolustuksessa on edetty, mutta maali on vielä kaukana. Japanin armeijan uhrit eivät ole edelleenkään saaneet valtiolta anteeksipyyntöä. Ja aika loppuu pian kesken. Naiset ovat jo vanhoja. ”Uskon, että Japanin hallitus aikoo odottaa. Uskon, että Japani antaa heidän kuolla.” Poika laivankannella sodan ja vieraiden ihmisten keskellä on nykyään 67-vuotias herrasmies. Äärimmäisen sinnikäs – ja kova puhumaan. Hän toimii professorina ja opettajana Ryukokun yliopistossa Japanissa. Herra Totsuka kertoo oppineensa uransa aikana eniten juuri comfort women -tapauksista. Esimerkiksi sen, että Japani näkee ulkomaalaiset ihmiset edelleen outoina. Ja toiseksi sen, että yhteisymmärrystä sukupuolikysymyksissä ei ole. ”Ajattelin itsekin pitkään, että miehet tekevät työn ja naiset hoitavat lapsia kotona. Niin Japanissa ajatellaan. Asianajotoimistossamme oli töissä 39 miestä ja yksi nainen.” Comfort womenien kautta ja YK:ssa työskentelemiensä vuosien aikana herra Totsuka kuitenkin näki, että todellisia aktiiveja ovat naiset. Hän hymyilee ja kertoo olevansa ylpeä siitä, miten pitkälle on edennyt elämänkoulussaan ihmisten ja heidän toimintansa ymmärtämisessä. Herra Totsukan suhteen on olennaista tietää vielä yksi salaisuus: hän opiskeli ensin atomifysiikkaa ja uskoi, että kaikki maailman tapahtumat olivat selitettävissä matemaattisesti. Vain ja ainoastaan. Mutta sitten tuli vastaan ihminen – eikä ihmisyyden mysteerin ratkaisemiseksi matematiikasta ollut juurikaan apua.
AMNESTY INTERNATIONAL 4 / 2009
9
teksti peikko pitkänen kuvat wolfgang zeller & peikko pitkänen
kotiinpaluu
Yli 20 vuotta sotaa, yli 20 000 sotilaaksi siepattua lasta ja nuorta. Pohjois-Ugandan sisällissota on yksi Afrikan pitkäaikaisimmista ja raaimmista konflikteista. Sen jälkiä yritetään korjata Guscon vastaanottokeskuksessa, joka kuntouttaa entisiä lapsisotilaita. On hautovan kuuma iltapäivä Gulun kaupungissa Pohjois-Ugandassa. Sadekaudesta huolimatta taivaalta ei heru pisaraakaan. Guscon vastaanottokeskuksessa on hiljaista. Sosiaalityöntekijä Richard Oneka nojautuu taaksepäin tuolissaan ja hörppää vettä muovipullosta. ”Jatkuva epävarmuus leimaa edelleen pohjoisugandalaisten arkea”, hän kertoo. ”Lord´s Resistance Armyn ja Ugandan armeijan välinen sota ei ole ohi. Tämänhetkinen rauha on näennäistä. Seesteisiä jaksoja on ollut ennenkin, mutta ne ovat olleet pelkkiä hengähdystaukoja. Niin kauan kuin LRA on olemassa, mitä tahansa voi tapahtua.”
Profeetaksi itsensä julistaneen Joseph Konyn johtaman sissiliikkeen toiminta on vaikuttanut erityisesti ugandalaisiin lapsiin ja nuoriin, joita pakkovärvätään sotilaiksi ja seksiorjiksi. Unicefin arvion mukaan LRA on siepannut 23 vuoden aikana yli 20 000 lasta ja nuorta. Vuoden 1994 jälkeen Guscon keskus on vastaanottanut ja kuntouttanut yli 7 500 lasta ja nuorta, jotka ovat paenneet LRA:n riveistä. Tällä hetkellä keskuksen rahoitus on vaakalaudalla. Tanskan Pelastakaa lapset -järjestön tuki loppui viime vuonna. Lyhytkestoista pätkärahoitusta on, mutta se ei riitä. Rahoittajien mielestä PohjoisUgandan kriisi on jo ohi. ”Maailma on täynnä sotia ja katastrofeja, ja rahoittajien on usein kylmästi priorisoitava kohteensa sen mukaan, missä kriisi on pahin. Mutta vaikka LRA on nyt
Pohjois-Ugandassa sijaitsevan Attiakin kylän koulu oli yksi LRA:n hyökkäyksen kohteista.
10 AMNESTY INTERNATIONAL 4 / 2009
vetäytynyt Kongoon, sissit voivat palata Ugandaan milloin vain.” ”Avustusteollisuuskin on liiketoimintaa, ja rahoittajien kiinnostus on nykyisin lyhytkestoista. Ehkä meidän on mietittävä toimintaamme uudelleen, sillä samoista rahoista kilpailevat monet suuremmat ja vaikutusvaltaisemmat järjestöt”, Oneka huokaa.
Guscon tehtävänä on lasten ja nuorten kuntoutus ja kotioloihin sopeuttaminen. Heitä on hakattu ja uhkailtu, ja useimmat ovat joutuneet tappamaan. Nuoria tyttöjä on pakotettu sissikomentajien vaimoiksi. Heitä on raiskattu, ja monella on HIV tai aids. Moni palaa lapsilauma mukanaan. Kuntoutuksen ajan lapset ja nuoret asuvat Guscossa. Aluetta ympäröi muuri, jonka ulkopuolelle ei saa mennä. ”Huolehdimme lasten perustarpeista sekä fyysisestä ja psyykkisestä terveydestä. Terapia on kuntoutumisen edellytys”, sanoo Oneka, joka antaa sekä yksilö- että ryhmäterapiaa. Rutiinien avulla lapset koulutetaan vastuuseen. Aamuherätys on seitsemältä.
Päivän aikana kaikki osallistuvat arkiaskareisiin, kuten siivoukseen ja ruoanlaittoon. ”Palaajilla on yleensä huono keskittymiskyky, koska he ovat joutuneet liikkumaan jatkuvasti paikasta toiseen. Monet käyttäytyvät aggressiivisesti, eivätkä he pysty luottamaan keneenkään. Tähdennämme, että paluu kotioloihin edellyttää sissitapojen hylkäämistä”. LRA on tällä hetkellä Kongossa, ja siksi lapsia palaa Guluun harvoin. Juuri nyt Guscon ainoa asukas on 15-vuotias eteläsudanilainen Jaqueline ja hänen puolitoistavuotias tyttärensä. He istuvat nurmikolla, ja mustavalkoruudulliseen mekkoon pukeutunut Jaqueline piirtää vihkoon. Paperilla on vaaleanpunainen talo ja kaivosta vettä hakeva tikku-ukko. Ugandan armeijan sotilaat pelastivat Jaquelinen ja hänen tyttärensä tammikuussa Pohjois-Kongossa. Jaquelinea oli ammuttu jalkaan taistelussa, ja hän oli hylännyt lapsensa paetessaan. Nyt he ovat taas yhdessä, sukulaiset on jäljitetty ja kotiinpaluujärjestelyt alkaneet.
Richard Onekan, kuten keskuksen muidenkin sosiaalityöntekijöiden tehtäviin kuuluu lapsisotilaiden sukulaisten jäljittäminen. Sen jälkeen läheisiä ja kyläyhteisöä aletaan valmistella lapsen paluuseen. ”Kerromme, mitä lapsi on kokenut ja kuinka se on vaikuttanut häneen. Puhumme myös paluuseen liittyvistä haasteista ja tähdennämme ymmärryksen ja anteeksiannon merkitystä.” ”Kotiinpaluuta vaikeuttavat köyhyys, pelko ja suvaitsemattomuus. Joidenkin
vanhempien jäädä Gusc ratkaisevan Painotamme ta lapsista. on välttämä teini-ikäinen silauman ka
Kohtelu kun LRA kylään, j ihmisiä. että LRA jos lapsi
merkitsee ta Joskus k jaan varauk vihamielistä palaa kylään ihmisiä. Mo että LRA ko palaa kotiin. Keskukse päivää. Ylära oltava tervei tava käyttäy sääntöjen m seuraavat a vuoden verra Aina Gus hoa. Jotkut pahoin, ett
n mielestä lasten pitäisi coon. He odottavat Guscon ongelmat ja antavan rahaa. e kuitenkin perheen vastuuEn tosin väitä, että tilanne ättä helppo. Jos esimerkiksi n tytär palaa viidakosta lapanssa, köyhälle perheelle se
lapsia, jotka palaavat viidakkoon. Ansioituminen sotimisessa saattaa merkitä mukavampaa elämää viidakossa kuin ”siviilissä”. On asema, arvostusta, ruokaa, kenties rahaakin. Ulkoa kuuluu vasarointia ja sahaamista. Richard Oneka osoittaa vastapäistä rakennusta. ”Tuolla on Guscon verstas, voi olla vihamielistä, jossa opetetaan puutöitä. Toimintamme painopiste on nyA:ssa ollut lapsi palaa kyään toipumisohjelmissa, jotka on suunnattu nimenomaan jossa sissit ovat tappaneet nuorille LRA:sta palanneille Monet vanhemmat pelkäävät, ja heidän kyläyhteisöilleen. Olemme tukeneet maanvilkostaa koko kylälle, jelyshankkeita, opettaneet kaupankäyntiä ja antaneet i palaa kotiin. mikrolainoja.” Richard Onekan hartain toive on pyaloudellista ahdinkoa.” syvä rauha. kyläyhteisö suhtautuu palaa”Uskon, että Uganda voi toipua soksellisesti. Kohtelu voi olla tatraumoista ja köyhyydestä, kun rauha ä, kun LRA:ssa ollut lapsi vain tulisi ja kaikki puhaltaisivat yhteen n, jossa sissit ovat tappaneet hiileen. Tehtävää on paljon. Maanonet vanhemmat pelkäävät, omistajuuskysymykset pitää ratkaista. ostaa koko kylälle, jos lapsi Nyt rikkaat ryöväävät pakolaisleireillä . asuvien maita. Voi tulla nälänhätä, kun essa viivytään vähintään 21 köyhillä kotiinpalaajilla ei ole enää viljelajaa ei ole, mutta lasten on tävää maata. On myös tärkeää, että kouitä palatessaan kotiin ja osatlutukseen panostetaan. Mutta vaikka onytyä perheen ja kyläyhteisön gelmia on paljon, uskon muutokseen.” mukaan. Sosiaalityöntekijät arkeen sopeutumista noin an. Kirjoittaja vieraili Pohjois-Ugandassa scon menetelmät eivät tehuhti-toukokuussa. ovat traumatisoituneet niin ei terapia auta. On myös
35 LRA surmasi yli 300 ihmistä Pohjois-Ugandan Attiakin kylässä vuonna 1995. Attiak sijaitsee alueella, joka on kärsinyt eniten Pohjois-Ugandan konfliktista. Verilöylyn muistopäivää vietettiin huhtikuussa.
7 Richard Oneka Guscon tyhjän makuusalin ovella.
Kuka on lapsisotilas? Unicefin määritelmän mukaan lapsisotilas on alle 18-vuotias, joka on liittynyt armeijaan tai osallistunut aseelliseen konfliktiin pakotettuna tai vapaaehtoisesti. Lapsisotilaita ovat myös lapset, joita käytetään konfliktitilanteissa vakoojina, viestinviejinä, vartijoina, palvelijoina ja seksiorjina. Erityisesti orvot, kodittomat ja taistelualueella asuvat lapset ovat suurin riskiryhmä. Joskus armeijaan liittyminen on heille ainoa selviytymiskeino. Tällä hetkellä maailmassa on noin 300 000 lapsisotilasta, vaikka YK:n lasten oikeuksien sopimus kieltää alle 18-vuotiaiden lasten pakottamisen asevoimiin ja taisteluihin.
uganda 2009
Pohjois-Ugandan konflikti ja LRA Lord’s Resistance Army eli LRA on Joseph Konyn johtama sissiliike. Se toimii Pohjois-Ugandassa, Etelä-Sudanissa, Pohjois-Kongossa ja Keski-Afrikan tasavallassa.
SUDAN
Attiak
LRA perustettiin vuonna 1987, ja sen johtajat ja taistelijat
KONGO
uganda Kampala KENIA
TANSANIA
Asukasluku 31,9 milj. pääkaupunki Kampala Etniset ryhmät baganda, ankole, basoga, iteso, bakiga, langi, rwanda, bagisu acholi Uskonnot katoliset 42%, protestantit 42% muslimit 12% muut 3% kuolemanrangaistus käytössä elinajanodote 49,7 vuotta aikuisten lukutaito 66,8,%
ovat pääasiassa pohjoisugandalaisia acholeja. Aluksi liike oli luonteeltaan poliittis-uskonnollinen. Se vastusti presidentti Yoweri Musevenin hallituksen sortotoimenpiteitä acholeja kohtaan. Profeetaksi itsensä julistaneen Konyn mukaan LRA:n pyrkimyksenä on perustaa Pohjois-Ugandaan valtio, joka perustuu Raamatun 10 käskyyn. Nykyään sissien poliittiset tavoitteet ovat hämärtyneet. Kristinuskoa ja afrikkalaisia heimouskontoja ideologiassaan yhdistelevä LRA on tullut tunnetuksi raaoista iskuistaan, joihin lukeutuu siviilien joukkomurhia, raiskauksia ja silpomisia. Sotilaista reilusti yli puolet on alaikäisiä, siepattuja lapsia. Ugandan armeija on käynyt sotaa LRA:ta vastaan sen perustamisesta lähtien. Sota on yksi Afrikan pitkäaikaisimmista, ja sen vuoksi yli 1,5 miljoonaa ugandalaista asuu pakolaisleireillä. Sodan aikana myös armeijan on epäilty syyllistyneen vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin.
Konflikti hyödyttää taloudellisesti sekä sissejä että halli-
tusta. Sotaan liittyvää varjotaloutta, kuten kullan, jalokivien ja puutavaran ryöstelyä, harjoittavat molemmat osapuolet. Vuonna 2005 kansainvälinen rikostuomioistuin antoi määräyksen pidättää LRA:n johtajat, mutta he pakenevat yhä oikeutta. Rauhanneuvotteluja on käyty tuloksetta vuodesta 2006. Amnesty on vaatinut Ugandan hallitusta tunnustamaan konfliktin uhrien oikeuden korvauksiin.
AMNESTY INTERNATIONAL 4 / 2009
11
Teksti Maija Karasvaara Kuvat Susanna Jurvanen, meri haikarainen
erilainen jättiläinen amnesty ympäri maailmaa Australia tunnetaan rannoistaan, erämaistaan ja villistä luonnostaan. Harva tietää, että saarivaltio on maailman ainoa liberaali demokratia, jossa ihmisoikeuksia ei ole vielä turvattu lainsäädännössä. Amnestylla on työtä myös alkuperäisväestön oikeuksien puolustamisessa. Australian kokoa on vaikea käsittää, sillä valtio levittäytyy Euroopan kokoiselle alueelle. Maa jakautuu kolmeen eri aikavyöhykkeeseen, ja sen noin 40 miljoonaa asukasta asuttavat kuutta osavaltiota ja kahta territoriota. Sydneyn Chippendalessa, New South Walesin osavaltiossa, toimii maan suurin ja aktiivisin Amnestyn paikallistoimisto. Järjestöllä on koko maassa noin 50 000 jäsentä. Sydneyn toimistossa vakituisia työntekijöitä ja työharjoittelijoita on viitisenkymmentä. “Australian Amnestyn jäsenmäärään ja ihmisten kiinnostukseen ihmisoikeusasioita kohtaan on vaikuttanut muun muassa maan aiemman hallituksen ankara pakolaispolitiikka”, kertoo osavaltion kampanjapäällikkö Jenny Leong. Viimeisen kymmenen vuoden ajan
monet australialaiset ovat toivoneet muutosta konservatiivisena pidetyn hallituksen linjauksiin. Leongin mukaan uusien jäsenien myötä myös järjestön toiminta on muuttunut rohkeammaksi. “Julkiset mielenosoitukset ja kampanjointi ovat tuoneet Amnestylle ja ihmisoikeuskysymyksille runsaasti näkyvyyttä 2000-luvun aikana. Ihmiset haluavat liittyä jäseneksi tai ryhtyä vapaaehtoiseksi vaatiessaan todellista muutosta asioihin. Toiminnan halutaan myös olevan suoraviivaisempaa ja rohkeampaa kuin ennen.”
Jenny Leong on työskennellyt toukokuusta 2007 lähtien osavaltion omien kampanjoiden parissa. “Teemme paljon työtä verkossa, sillä pitkien välimatkojen takia paikallisryhmät eivät pysty kokoontumaan kovinkaan usein. Julkaisemme
Australiassa kysymystä alkuperäiskansojen oikeuksista ei voida sivuuttaa. Nykyinen pääministeri Kevin Rudd pyysi viime vuoden helmikuussa vihdoin julkisesti anteeksi maan aboriginaaliyhteisön järjestelmällistä syrjintää ja ihmisoikeusloukkauksia. Vuosien 1910 ja 1970 välillä aboriginaalilapset erotettiin hallituksen ohjelman mukaisesti vanhemmistaan ja sijoitettiin valkoisiin perheisiin. Näin haluttiin vähitellen muuttaa väestö eurooppalaisperäiseksi ja eliminoida aboriginaalikulttuuri ja -väestö. Hallitus puolustautui myöhemmin sillä, että pakkosiirroilla suojeltiin lapsia yhteisössä tapahtuvalta hyväksikäytöltä ja hylkäämiseltä. “Julkinen anteeksipyyntö oli tärkeä ja symbolisesti merkityksellinen ensimmäinen askel kohti oikeutta. Yksi Amnestyn tavoitteista on kuitenkin saada sanojen rinnalle tekoja. Pelkkä anteeksipyyntö ei riitä”, Wood tarkentaa. Toimiston pöydät ja kirjahyllyt pursuilevat kampanjamateriaaleja. Australian Amnesty työskentelee globaalisti muun muassa kuolemantuomion lakkauttamiseksi ja naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi. Australian rooli on tärkeä myös Amnestyn lukuisissa eri maakoordinaatioissa. Wood uskoo, että järjestön toiminta pureutuu jatkossa maan sisäisiin ihmisoikeusloukkauksiin entistä rohkeammin. ”Tärkeintä on nostaa epäkohdat rohkeasti esiin ja painottaa hallituksemme roolia todellisen muutoksen aikaansaamiseksi.”
Meri haikarainen
Jenny Leong (oik.), Peter Thomas ja Katie Wood Sydneyn toimistolla.
myös Amnesty-lehteä koko Australian alueella. Sähköpostitse lähetettävät jäsenkirjeet ja nettiadressit ovat yksi tärkeimmistä viestintäkanavista.” Minkä asioiden puolesta Australiassa sitten tällä hetkellä kampanjoidaan? “Pakolaiskysymykset, alkuperäiskansan asema ja Human Rights Act”, kuuluu kampanjakoordinaattori Katie Woodin lyhyt ja ytimekäs vastaus. Human Rights Act on lainsäädäntöhanke, joka turvaisi yksilön perusoikeudet ja -vapaudet juridisesti. ”Australia on tällä hetkellä ainoa liberaali demokratia, jossa ihmisoikeuksia ei ole todellisuudessa turvattu lailla. Koemme Australian poikkeavan tässä mielessä esimerkiksi suurimmasta osasta länsieurooppalaisia maita, joissa Amnesty toimii aktiivisesti”, Wood sanoo. Amnesty kampanjoi tilanteen muuttamiseksi noin viidenkymmenen muun järjestön ohella. Human Rights Act -kampanja koskettaa jokaista australialaista ja takaisi vihdoin ihmisoikeuksien juridisen vahvistamisen koko maassa. ”Pakolaiskysymyksissä räikeimmät ihmisoikeusloukkaukset ovat onneksi historiaa. Hallituksen ratkaisuna pakolaisongelmaan olivat pitkään vankilamaiset vastaanottokeskukset muun muassa Joulusaarilla ja Naurulla. Vielä vuonna 2001 silloinen hallitus hoiti asiaa yksinkertaisesti poistamalla maamme rannikon saaria Australian maa-alasta. Saarille saapuneet pakolaiset eivät siis saapuneet virallisesti Australian alueelle, eikä mahdollisuutta hakea turvapaikkaa ollut”, Wood puistelee päätään.
australia ASUKASLUKU 21 milj. PÄÄKAUPUNKI Canberra HALLITUSMUOTO perustuslaillinen monarkia, osa brittiläistä kansainyhteisöä KUOLEMANRANGAISTUS poistettu KIELET englanti virallinen kieli, maassa puhutaan n. 200 eri kieltä ja murretta, joista 45 on alkuperäiskansojen kieliä
12 AMNESTY INTERNATIONAL 4 / 2009
AMNESTYN SYYSSEMINAARI 31.10–1.11.2009 Ensi linja 1, 00530 Helsinki
OHJELMA teksti frank johansson kuvat ai
Lauantai 9.30 – 10.00
LISÄÄ VAROJA
KÖYHÄÄN ETELÄÄN ICM-kokous Amnestyn kansainvälinen edustajankokous päätti elokuussa, että vapaaehtoistoimintaan perustuva aktivismi on yhä järjestön toiminnan perusta. Kokous oli samaa mieltä myös siitä, että Amnestyn varoja tulee siirtää nykyistä enemmän köyhään etelään.
Noin 500 amnestylaista eri puolilta maailmaa kokoontui elokuussa Turkin Antalyaan järjestön kansainväliseen edustajainkokoukseen ICM:ään. ICM kokoontuu joka toinen vuosi ja on Amnestyn ylin päättävä elin. Tänä vuonna kokouksen tärkein päätös oli uuden koko liikettä koskevan strategi-
5 Kokous hyvästeli Amnestya kahdeksan vuotta johtaneen pääsihteerin Irene Khanin, joka jättää järjestön vuodenvaihteessa. Khan vierailee Suomessa ihmisoikeuksien päivänä 10. joulukuuta.Irene Khan vieraili Keniassa Kiberan slummissa kesäkuussa.
4 Suomen valtuuskuntaan kuuluivat (vas.) varainhankintapäällikkö Ritka Heino, johtokunnan varapuheenjohtaja Maija Jäppinen, johtokunnan puheenjohtaja Jussi Förbom ja toiminnanjohtaja Frank Johansson.
-kampanjassa Amnestyn täytyy uudistaa sekä kampanjoinnin kohteita että siirtyä käyttämään uusia menetelmiä. Samalla kuitenkin vahvistettiin, että pitkäjänteiseen vapaaehtoistoimintaan perustuva aktivismi on yhä Amnestyn ydintä. Järjestön perusarvoihin ja sisäiseen demokraattiseen päätöksentekoon ei kajottu. Kokous oli samaa mieltä myös siitä, että Amnestyn sisäl Selvä yksimielisyys vallitsi siitä, lä tulisi käyttää huomattavasti nykyistä enemmän rahaa hank että erityisesti köyhyyttä koskevassa keisiin ja toimintaan köyhässä Kuuluu kaikille -kampanjassa Amnestyn etelässä. Jos tällä hetkellä rikkaan pohjoisen Amnesty-osas täytyy uudistaa sekä kampanjoinnin tot käyttävät noin 70 prosenttia kohteita että siirtyä käyttämään järjestön varoista, jatkossa suhteen pitäisi olla 60/40. Koska uusia menetelmiä. siirtymän vaikutuksista ei ollut vielä tarjolla riittävän tarkkaa tietoa, uudistus päätettiin toteuttaa vasta sen suunnitelman hyväksyminen. Eniten kahden vuoden kuluttua. keskustelua herättivät kuitenkin ehdotettu Samalla osastot kuitenkin lupasivat sisäinen tulonjakomalli ja demokraattista kahden seuraavan vuoden aikana maksaa päätöksentekoa ja järjestön hallintomallia vapaaehtoisesti yhteensä yli 10 miljoonaa koskeva uudistus. euroa kansainvälisiin kehitysprojekteihin. Uusi strateginen suunnitelma hyväksyttiin lopulta suhteellisen helposti. Selvä yksimielisyys vallitsi siitä, että erityisesti teksti Frank Johansson kuvat Amnesty köyhyyttä koskevassa Kuuluu kaikille
Ilmoittautuminen ja kahvi
10.00 – 12.00 Tervetuloa + syysseminaarin teemojen esittely Puhujavieras: ”Asuminen ihmisoikeutena – kansainvälisiä kokemuksia kampanjoinnista” 12.00 – 13.30 Lounastauko 13.30 – 15.00 Amnestyn tulevat painopisteet kansainvälisesti ja Suomessa. Keskustelua. 15.00 – 15.30 Kahvitauko 15.30 – 17.00 Kohtaamispaikka: keskustele ja kysy. Jäsenillä tilaisuus tavata toisiaan, johtokun- nan jäseniä sekä toimiston työntekijöitä, vaihtaa kokemuksia ja ideoita sekä kysyä Amnestyn Suomen osaston toiminnasta. • Amnestyn toiminta- suunnitelma 2010-2011 • Mitä tapahtuu paikallistoiminnassa syksyllä ja keväällä? Tilaa käytännön kysymyksille ja vastauksille paikallisryhmien toiminnasta ja kampanjoinnista • Amnesty verkossa • No safe haven -universaalitoimivalta Amnestyn kampanjoinnissa • Kouluvierailut vapaaehtoistyön toimintamuotona 19.00 –
Yhteiset illanistujaiset
Sunnuntai 10.00 – 12.00 Työpaja I: Yksilötyö: ihmisoikeustyötä yksittäisten ihmisten puolesta Työpaja II: Kuuluu kaikille: Asuminen ihmisoikeutena Työpaja III: Joku raja! –aktivismia: asennemuutos purkaa väkivallan ydintä 12.00 – 13.00 Lounastauko 13.00 – 14.30 Työpajat jatkuvat 14.30 – 15.00 Päätös
ILMOITTAUDU HETI! 4 www.amnesty.fi Jos haluat nauttia yhteistä lounasta tai tarvitset majoitusta, ilmoittaudu su 27. 9. mennessä. Muussa tapauksessa ilmoittautuminen päättyy 25.10. Ilmoittautua voit myös puhelimitse (09) 5860440 ma, ke-pe klo 12–16 ja ti klo 12–18. lopullinen ohjelma 4 www.amnesty.fi
AMNESTY INTERNATIONAL 4 / 2009
13
Timo Wright
tue näkyvästi ihmisoikeuksia
VAADI VENÄJÄÄ LOPETTAMAAN IHMISOIKEUSAKTIVISTIEN MURHAT! STOP MURDERS -hupparilla vaadit Venäjää lopettamaan toimittajien ja ihmisoikeusaktivistien murhat. Hupparista saadut tuotot käytetään Amnestyn kampanjointiin ihmisoikeuksien puolesta. STOP MURDERS -HUPPARI on valmistettu Reilun kaupan puuvillasta. Painatus edessä ja takana. MUKANA MYÖS 3 SILITETTÄVÄÄ KANGASMERKKIÄ.
MUKANA KOLME silitettävää kangasmerkkiä
Koot xs – xl. Hinta 60€ + postituskulut 7,90€.
TILAA netistä 4 STORE.AMNESTY.FI
stop murders -huppareita RAJOITETTU MÄÄRÄ4TILAA NYT 4store.amnesty.fi
14
AMNESTY INTERNATIONAL 4 / 2009
Miksi
ihmisoikeudet? Amnestyn Kuuluu kaikille -kampanja vaatii köyhyyteen liittyvien ihmisoikeusloukkausten lopettamista slummeissa. Vaatimuksen mukaan pakkohäädöistä on luovuttava ja ihmisille on taattava yhtäläinen oikeus julkisiin palveluihin. Slummeissa asuville on myös sallittava oikeus osallistua asuinalueidensa parantamista koskeviin päätöksiin. Anna-Kaisa Hiltunen on valmistunut Tampereen yliopiston tiedotusopin laitokselta. Hän työskentelee kehitysyhteistyöjärjestö Plan Suomessa web-toimittajana. Nairobissa hän työskenteli Taksvärkki ry:n vapaaehtoisena neljä kuukautta katulapsityössä. Samuel Mbithi työskentelee kolmatta vuotta Suomen Nairobin-suurlähetystössä erityisasiantuntijana. Hän on opiskellut juristiksi USA:ssa.
teksti laura varja kuva teemu hirvilinna
korruptio vie kodin teetä ja ihmisoikeuksia Makeat suklaakeksit uppoavat suuhun ja tee tuoksuu. Slummien ihmisoikeusongelmat tuntuvat kaukaisilta siistissä suomalaistoimistossa. Suomen Nairobin-lähetystön erityisasiantuntija Samuel Mbithi ja Keniassa vapaaehtoisena työskennellyt Anna-Kaisa Hiltunen muistavat kuitenkin, miltä köyhyys näyttää. Tee on hautunut pöydässä 45 minuuttia. Anna-Kaisa Hiltusta naurattaa. ”Nairobissa totuin venyvään aikakäsitykseen. Jos tapaaminen sovittiin kahdeksaksi, menin viereiseen kahvilaan aamupalalle odottelemaan puhelua. Puoli yhdeksältä puhelin sitten useimmiten pirisi ja päästiin hommiin.” Kehitysyhteistyöjärjestö Plan Suomen web-toimittajana työskentelevä Anna-Kaisa kiersi neljä kuukautta Taksvärkki ry:n vapaaehtoisena Kenian Nairobin slummeissa tekemässä katulapsityötä.
tänyt tarkoitettua pidemmäksi. Samuel on Suomen Nairobin-lähetystön erityisasiantuntijana vieraillut luennoimassa muun muassa Turun yliopistossa ja tavannut ihmisoikeusasiantuntijoita Helsingissä. Seuraavana päivänä lento takaisin Keniaan lähtee kuudelta aamulla. ”Joudun heräämään kolmen jälkeen yöllä, noinkohan jaksan ollenkaan”, Samuel vitsailee. Illaksi hän ehtii Nairobin vilskeeseen – ja näkemään kaupungin synkemmän puolen, Kiberan slummin.
Amnestyn Kuuluu kaikille
-kampanja kiinnittää huomiota slummeissa asuvien ihmisoi satoi kaatamalla ja joka puolella oli mutaa. keuksiin. Nairobin Kiberan slummialueella 3000 ihmistä Ajattelin, ettei tällaisissa oloissa pakkohäädettiin kesällä kodeistaan ja jätettiin taivasalle. voi kukaan asua .” ”Kun menin ensimmäistä kertaa Kiberaan, satoi kaatamalla ja joka puolella oli mutaa. Ajattelin, Tee ei kuitenkaan ehdi onneksi jäähtyä ettei tällaisissa oloissa voi kukaan asua”, kokonaan, ennen kuin Samuel Mbithi Anna-Kaisa muistelee. Vaikka hän on saapuu pahoitellen paikalle. Muutaman käynyt slummeissa muuallakin Afrikassa, viikon Suomen-kiertueella pitää ehtiä juuri Kiberan asuinolot järkyttivät häntä moneen, ja edellinen palaveri on venäh-
”kun menin kiberaan ensimmäistä kertaa,
eniten. Asuinsijat slummissa eivät ole taloja vaan mudasta ja pellistä kyhättyjä röttelöitä. ”Totta, Kibera on erittäin ränsistynyt alue. Ja silti jokaisesta hökkelistä pyydetään vuokraa”, Samuel kertoo. Vaikka vuokra on vain noin 10 euroa kuukaudessa, se on täysin varattomille ihmisille suuri summa. Vuokranantajat ovat paremmilla alueilla asuvia hyväosaisia, jotka tienaavat lisätuloja köyhien ahdingolla. Nairobi on jakautunut erilaisiin alueisiin: aivan slummin vieressä on rikas hyväosaisten alue, jossa on upeita bungaloweja ja kalliita asuntoja. Anna-Kaisa kertoo olleensa hämmästynyt valtavasta varallisuuserosta. ”Ja suurin osa väestöstä asuu kuitenkin slummeissa”, muistuttaa Samuel. Hän tuntee Kiberan paitsi työnsä, myös ystäviensä kautta. Samuel käy usein Kiberassa tapaamassa poliisiystäväänsä ja pastoriserkkuaan, jotka asuvat ja työskentelevät siellä.
Kiberassa kodeistaan häädetyille on luvattu uusi asunto muulta alueelta. ”Avustustyöntekijät kuitenkin kertoivat, että vaikka asuntoa tarjottaisiin, niiden vuokrat ovat niin ylihinnoiteltuja, ettei rahattomilla ihmisillä ole varaa maksaa niitä”, AnnaKaisa kertoo. ”Ja Kenian korruptio-ongelman vuoksi häädetyt eivät edes usko mahdollisuuksiinsa saada uutta asuntoa”, Samuel nyökkäilee. Vuokranantajat työskentelevät
usein päättävässä asemassa valtion viroissa eivätkä halua luopua sivutuloistaan. He tekevät itselleen suotuisia päätöksiä välittämättä varattomien kohtalosta. Osa ihmisistä joutuu jäämään kadulle.
Kenian lehdistö on periaatteessa vapaa. Korruptioskandaaleja on paljastettu lehdissä ja ministereitä on pantu syytteeseen, mutta ketään ei kuitenkaan ole tuomittu. Päättäjät suojelevat itseään ja toisiaan ja korruptio saa rehottaa. Virallinen yhteisö ei saa muutoksia eteenpäin, sillä aina joku on maksettu pysäyttämään muutokset. Toimittaja Anna-Kaisaa puistattaa: ”On varmasti turhauttavaa kertoa asioista, jos paljastukset eivät saa minkäänlaista muutosta aikaan.”
Tee on jo jäähtynyt kuppeihin ja keksinmuruset levinneet pöydälle. Anna-Kaisan ja Samuelin keskustelu on kääntynyt Kiberan ongelmien ratkaisumahdollisuuksiin. Molemmat ovat yhtä mieltä siitä, että ainoa ratkaisu on infrastruktuurin parantaminen. Vaikka päävastuu on Kenian hallituksella, tarvitaan myös yhteistyötä kansainvälisten yhteisöjen ja järjestöjen kanssa. Tällaiset pienetkin kulttuurien väliset tapaamiset ovat hyvä foorumi pohtia muutosta. ”Vaikka omat tekemiset tuntuvat vain pisaralta meressä, niillä voidaan saada aikaan muutosta”, Samuel hymyilee. AMNESTY INTERNATIONAL 4 / 2009
15
tapahtuu nyt
Katso uutuudet Amnestystoresta 4 uusi paperitarvikepaketti saatavilla nyt. Ostamalla tuotteita tuet Amnestya ja ilahdutat itseäsi ja ystäviäsi. tilaa 4 store.amnesty.fi
Tällä palstalla ihmisoikeuksista kiinnostuneet maailmanmatkaajat löytävät paratiisin varjopuolet.
sinua tarvitaan
kolumni
VAPAAEHTOIStyö Haluatko osallis-
Turvaa leskiäideille ja tyttärille Tapasin Nicaraguan-matkal-
oona loman
tua Amnestyn ihmisoikeustyöhön? Tule mukaan aktivisti-toimintaan tai vapaaehtoiseksi. Oman panoksesi voit antaa monella eri tavalla.
lani Oneida Castillon, 18-vuotiaan opiskelijan Boacon kaupungin läheiseltä maaseudulta. Oneida on leskiäidin tytär, mikä tavallisesti merkitsee taloudellista ahdinkoa Nicaraguan kaltaisessa kehitysmaassa, jossa sosiaaliturvaa ei käytännössä ole. Oneidan äidille kuitenkin jäi isän kuoleman jälkeen muutaman hehtaarin kahvitila. Nyt äiti on yksi harvoista naispuolisista viljelijöistä, jotka kuuluvat Tesoro-nimiseen reilun kaupan kahvia tuottavaan osuuskuntaan. Useimmat tilallisista ovat miehiä. Osuuskunta tarjoaa jäsenilleen palveluja ja koulutusta. Pelkän kahvinviljelyn varassa Castillon tilalla ei silti eletä. Nicaragualaiseen tapaan tavoitteena on tuottaa suurin osa monilapsisen perheen ruoasta itse. Tilalla viljellään vihanneksia ja rehua perheen kuutta lehmää varten. Oneida itse opiskelee ensimmäistä vuotta kirjanpitäjäksi Boacossa. Hän jäisi opintojen jälkeen mielellään rauhalliselle kotiseudulle. Töitä on kuitenkin huonosti tarjolla, ja monet seudun nuoret joutuvat lähtemään siirtotyöläisiksi Yhdysvaltoihin tai Costa Ricaan.
PAIKALLISTOIMINTA Vapaaehtoisten aktivistien Amnestyryhmiä toimii 18 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Amnesty-ryhmät tekevät työtä vakavien ihmisoikeusloukkausten kohteena olevien ihmisten puolesta, osallistuvat kansainvälisiin ja valtakunnallisiin kampanjoihin ja järjestävät tapahtumia ja actioneita. Det finns Amnesty-grupper också på svenska i Helsingfors, Åbo och Vasa. Eikö kotiseudullasi ole vielä Amnestyryhmää? Haluaisitko aloittaa toiminnan? Ota yhteyttä paikallistoiminnan koordinaattoriin 4 outi.haapanen@amnesty.fi, 050 558 9997 Pääkaupunkiseudulla Aktivistitreffeille kokoonnutaan joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona klo 18 Amnestyn toimistolla Kampissa (Ruoholahdenkatu 24 D). Teemallisissa illoissa on avoimet ovet, tervetuloa mukaan! Lisätiedot paikallistoiminnan koordinaattorilta (yhteystiedot yllä). Katso oman paikkakuntasi Amnesty-ryhmän tiedot 4 http://www.amnesty.fi/mita-sina-voittehda/paikallistoiminta
Nicaraguassa riehui sota 70- ja 80-lukujen vaihteessa. Sen seurauksena maassa on paljon naispuolisia leskiä. Useimmilla heistä ei ole omaa maapalaa eikä siksi mahdollisuutta viljellä itse ruokaansa. Heidän asemaansa on yritetty helpottaa köyhyydenvähentämisohjelmilla, joihin Suomen valtiokin on osallistunut. Esimerkiksi maan köyhimpiin lukeutuvalla Boacon ja Chontalesin alueella iäkkäille leskille on kehitelty toimeentuloa mehiläistenhoidosta, hunajan tuotantohan ei vaadi
Asutko Mikkelissä, Lappeenrannassa tai Seinäjoella?
Haluaisitko olla mukana perustamassa Amnesty-ryhmää kotikaupunkiisi? Pannaan toimeksi mahdollisimman pian! Ota yhteyttä Outiin 4 outi.haapanen@
omaa maatilaa. Naisia on myös opetettu punomaan satulalaukkuja ja ompelemaan riippumattoja. Osa leipoo leipää ja keksejä myyntiin. Naisten elämää helpottaa myös vessojen, kaivojen ja vesiputkien rakennuttaminen. Kunnon talo on monen ykköstoive. Se on helppo ymmärtää, kun katsoo tien vierustoja koristavia peltikappaleista, muovisäkeistä ja laudoista kasailtuja majoja, joissa osa ihmisistä asuu. Sateisena aikana majojen maalattia muuttuu liejuksi. On suoranainen ihme, jos niissä oloissa pysyy siistinä ja terveenä.
Nicaragualaisten terveydentilaan vaikuttavat asuinpaikka ja varallisuus. Äitiys- ja lapsikuolemat ovat yleisiä. Niitä aiheuttavat köyhyys, huono ravinto ja kehno hygienia. Perheväkivalta on yleistä ja abortti kielletty kaikissa olosuhteissa. Nicaragua on yksi Suomen perin-
teisistä kehitysyhteistyökohteista. Nyt maan budjetin suora tukeminen on lopetettu, sillä presidentti Ortegan uskotaan puuhaavan maahan diktatuuria. Osuuskuntia ja kansalaisjärjestöjä avustetaan silti jatkossakin. Toivottavasti niistä löytyy apua Nicaraguan leskiäideille, ja muillekin.
Erja vainikka-howard
Kirjoittaja on Etelä-Suomen Sanomien toimitussihteeri, joka vieraili Nicaraguassa maaliskuussa 2009.
amnesty.fi , 050 558 9997.
PIKAVETOOMUSVERKOSTO
Amnestyn kansainväliseen sihteeristöön Lontooseen tulee päivittäin tietoa ihmisoikeusloukkausten uhreista, jotka tarvitsevat pikaista apua. Liittymällä Amnestyn pikavetoomusverkostoon saat sähköpostiisi säännöllisesti vetoomuspyyntöjä, joiden perusteella voit nopeasti kirjoittaa oman vetoomuksesi ja toimia näiden vaaraan joutuneiden ihmisten puolesta. Pikavetoomusverkosto on maailmanlaajuinen ja toimii pääasiallisesti englannin kielellä. Liity pikavetoomusten tilaajaksi 4 http://www. amnesty.fi/mita-sina-voit-tehda/pikavetoomusverkosto
VERKKOVETOOMUKSET
Amnestyn verkkosivuilla julkaistaan säännöllisesti vetoomuksia yksittäisen ihmisen tai tietyn maan tilanteen parantamiseksi. Allekirjoittamalla vetoomuksia osallistut Amnestyn kansainväliseen kampanjointiin yhdessä satojen ja tuhansien muiden kanssa. Allekirjoita vetoomuksia 4 http://www.amnesty.fi/mita-sina-voit-tehda/verkkovetoomukset
16 AMNESTY INTERNATIONAL 4/ 2009
Maghreb-maakoordinaattori Maiju Kaipiainen & Länsi-Sahara
jalat maassa Palstalla Amnestyn maakoordinaattorit antavat vinkkejä kohdemaistaan
1
Minttutee
Sahrawit eli länsisaharalaiset juovat runsaasti makeaa minttuteetä pitkänokkaisista kannuista. Tee vilvoittaa aavikon paahteessa.
2
Tindoufin satakieli Mariem Hassan
Maailmankuulu länsisaharalainen pakolaismuusikko, jonka äänen moniulotteisuutta on ylistetty maailmalla. Esiintyy haul-perinnemusiikista ammentavan Leyoadyhtyeen kanssa. Nykyisin Espanjassa asuva laulajatar on esiintynyt Suomessakin.
Vielä ehtii 4 YK:n ihmisoikeuksien julistuksen 60 vuotta juhlivan Amnestyn Know Your Rights! -näyttely on esillä Lahden historiallisessa museossa vielä kuukauden. Lisäksi näyttelyssä Martti Mykkäsen ja brasiliaiaisen Felipe Tabordan työryhmän Kabum! Mix. Se kertoo 16-19-vuotiaiden nuorten näkemyksen puhtaasta vedestä, ihmisoikeuksista ja teiniraskauksista. 4 3x1=1-näyttely Amnesty, Taboda & Mykkänen. Lahden historiallisessa museossa 18.10. asti (Lahdenkatu 4)
t yötä tar joll a!
oita , joiden e tele varainhank kij mm koo uk jo me sim Et kijak si! oles ta . Tule tele varainhank an ihmisoikeuk sien pu tia in jo an mp ka aa rahoitt ingiss ä. työn av ul la Amnest y st yn toimistol la Hels ne Am in ais ilt ät ev el työskent .amnest y.fi Tele varainhank kijat ttisivuiltamme www ne an sa es ud isu na tus koko Katso työpaik kailmoi 4 www.amnest y.fi
teksti Kristiina juutinen kuva niklas sandström
MAAKOORDINAATIOT
Amnestyn vapaaehtoiset maakoordinaattorit ovat tietyn maan tai maantieteellisen alueen asiantuntijoita. He seuraavat maan ihmisoikeustilannetta, suunnittelevat kampanjointia ja tukevat paikallisryhmien maakohtaista työtä.
nyt on näytön paikka joku raja! Espoolainen Aija Palomäki kysyy tänä syksynä kotikaupunkinsa päättäjiltä, mitä lähisuhdeväkivallan uhrien palveluiden parantamiseksi on tehty vuoden aikana. Amnestyn naisiin kohdistuvan
”uhri voi vielä toipua väkivallasta, jota joku käyttää osin omien kokemustensa ja menneisyytensä vuoksi. mutta toipuminen siitä, että yhteiskunta on kylmä juuri silloin kun itsellä on hätä, voi kestää vuosia.”
3
väkivallan vastaisen Joku raja! -kampanjan aktiivi Aija Palomäki tuntee hyvin kotikaupunkinsa Espoon palvelut lähisuhdeväkivallan osapuolille. Hän on paitsi Amnestyn vapaaehtoinen, myös yksi Love - Lapsen Oikeus Väkivallattomaan Elämään ry:n perustajista ja järjestön puheenjohtaja. ”Vaikuttaminen kuntapäättäjiin on tärkeää. Esimerkiksi lähisuhdeväkivallasta kärsivälle lapsettomalle naiselle ei välttämättä löydy Espoossa kaupungin puolesta turvapaikkaa. Kriisin sattuessa kaupunki maksaa ehkä yhden hotelliyön, sen jälkeen naisen on palattava takaisin kotiin ja samaan tilanteeseen”, Palomäki sanoo. Vuosi sitten syksyllä Amnesty lähestyi kuntavaaliehdokkaita ja haastoi heitä sitoutumaan lähisuhdeväkivallan vastaisiin tavoitteisiin. Noin tuhat ehdokasta ympäri Suomen allekirjoitti tavoitteet. Vaalien jälkeen järjestetyssä keskustelutilaisuudessa Espoon uudet valtuutetut yli puoluerajojen pitivät tärkeänä, että lähisuhdeväkivallan vastaiseen työhön luodaan pysyvät, toimivat mallit.
Syksyllä Aija Palomäki lähtee Amnestyn naisten oikeuksien asiantuntijan Pia Puu Oksasen ja muiden Joku raja! -kampanjassa mukana olevien järjestöjen kanssa kysymään Espoon valtuutetuilta, miten palveluja on parannettu vuoden ai-
Saharamaraton
Kansainvälinen urheilutapahtuma solidaarisuuden ilmaisemiseksi sahwarikansalle. Täysimittaisen maratonin lisäksi on mahdollista juosta lyhyempiä matkoja ja lapsille järjestetään oma kilpailu. Aavikon lämmössä juostava kilpailu vaatii todellista sisua.
kana. Samanlaisia tapaamisia on tarkoitus järjestää myös muissa kaupungeissa. ”Tietyt asiat ovat Espoossa jo hyvin. Kaupungin perheväkivallan ehkäisyohjelma on toimiva ja sen toteuttamiseen on otettu järjestöt mukaan. Väkivaltaisia miehiä auttava Lyömätön linja on saanut jatkorahoitusta. Toisaalta väkivaltaa kokeneiden naisten ryhmä lakkautettiin kustannussyistä, mikä on iso miinus”, Palomäki luettelee. Hälyttävää on, että suunniteltu lähisuhdeväkivallan vastaisen työn koordinaattorin toimi on hautautunut hiljaisuuteen. Osa kriisipäivystykseen soitetuista puheluista jää kirjaamatta, ja jopa eduskunnan oikeusasiamies on huomauttanut lastenpsykiatrisen hoidon puutteista. Henkisen väkivallan eri muodot, kuten kotirauhan häirintä, kunnianloukkaus ja laiton uhkaus jäävät syyttämättä, jos osapuolet ovat samaa perhettä. ”Nämä ovat lieviä rikosnimikkeitä, mutta jos ajatellaan väkivallan kierrettä ja pitkäkestoisuutta, varhainen puuttuminen voisi auttaa siinä, että väkivalta ei jatkuisi vuosia”, Palomäki toteaa. ”Uhri voi vielä toipua väkivallasta, jota joku käyttää osin omien kokemustensa ja menneisyytensä vuoksi. Mutta toipuminen siitä, että yhteiskunta on kylmä juuri silloin kuin itsellä on hätä, voi viedä vuosia. Meillä ei ole mitään tekosyytä jättää ihmisiä heitteille.”
Maakoordinaatiot: Balkan / Indonesia ja Itä-Timor / Israel ja Palestiina / Sudan / Keski-Amerikka / Kiina / Maghreb / Turkki / Yhdysvallat / Venäjä
Haluaisitko koordinoida Venäjään tai Kiinaan liittyvää työtä? Maakoordinaattorilta edellytetään vankkaa kiinnostusta kohdemaan asioihin, kielitaitoa, organisointikykyä ja pitkäjänteistä sitoutumista. Vapaamuotoiset kirjalliset hakemukset 23.10. mennessä 4 anu.tuukkanen@ amnesty.fi
ERIKOISRYHMÄT ja TEEMAKOORDINAATIOT
Erikoisryhmät ovat erikoistuneet tiettyyn teemaan, ja osa niistä on järjestäytynyt ammatilliselta pohjalta. Ryhmät seuraavat omaan alaansa liittyviä ihmisoikeuskysymyksiä, tiedottavat niistä ja kampanjoivat.
JOKU RAJA! -VERKOSTO. Naisten oikeuksista kiinnostuneille. Haluatko mukaan? Ota yhteys naisten oikeuksien asiantuntijaan 4 pia.oksanen@amnesty.fi JURISTIRYHMÄ keskittyy erityisesti rankaisemattomuuden vastaiseen työhön ja muihin kansainvälisen oikeuden tuntemusta vaativiin tehtäviin. Voit tulla mukaan, jos olet juristi tai opiskelet oikeustiedettä. Ryhmä toimii myös kansainvälisestä oikeudesta kiinnostuneiden juristien keskusteluforuumina. Kiinnostuitko? 4 Ota yhteys oikeudelliseen asiantuntijaan: susanna.mehtonen@amnesty.fi HLBTI-ryhmä Avoin toimintaryhmä kaikille homo-, lesbo-, bi-, trans- ja intersukupuolisten ihmisten oikeuksista kiinnostuneille. Seuraa aktiivisesti Amnestyn kansainvälistä työtä HLBTI-ihmisten oikeuksien puolesta ja järjestää omaa aktiivitoimintaa. Liity joukkoon 4 ota yhteys pakolaiskysymysten asiantuntijaan: outi.lepola@amnesty.fi PAKOLAISTYÖN KOORDINAATIO. Amnes-
tyn toimiston työntekijöiden tukena toimiva asiantuntijaryhmä, joka osallistuu pakolais- ja turvapaikkatyöhön liittyvään vaikuttamiseen, selvitysten laatimiseen ja tiedottamiseen. Koordinaation jäseniltä edellytetään pakolaisasioiden asiantuntemusta, hyvää englannin kielen taitoa ja valmiutta sitoutua tehtävään Koonnut Ate Tervonen vähintään vuodeksi. Kysy lisää 4 pakolaiskysymysten asiantuntija outi.lepola@amnesty.fi
KOULUVIERAILIJAVERKOSTO JA IhmisoikeuskasvatusRYHMÄ Mikä Maghreb?
Maghreb-maihin kuuluvat Algeria, Tunisia sekä Marokko ja sen miehittämä Länsi-Sahara. Länsi-saharalaisia sahraweja elää sekä miehitetyllä alueella Atlantin rannikolla että Algerian lounaisosassa Tindoufin pakolaisleirillä.
Amnestyn kouluvierailijat kertovat ihmisoikeuksista ja Amnestyn työstä yläkouluissa ja lukioissa. Kouluvierailuja toteutetaan tilauksesta kouluissa eri puolilla Suomea. Kouluvierailijana voit toimia omalla paikkakunnallasi. Amnestyn ihmisoikeuskasvatusryhmä (IOK-ryhmä) kehittää kouluvierailutoimintaa ja järjestää kouluvierailijakoulutusta. Jos olet kiinnostunut kouluvierailijaverkostosta ja IOK-ryhmästä, ota yhteyttä toimistosihteeriin: 4 anna.nurmi@amnesty.fi AMNESTY INTERNATIONAL 4 / 2009
17
7.10
4 Anna Politkovskajan muistopäivä.
17.10
Kuuluu kaikille -kampanja on esillä eri puolilla Suomea. Kampanjan teemana ovat slummien asumisoikeudet. Tapahtumia ja katu-
Helsingissä, Turussa, Jyväskylässä ja Kuopiossa. päivän tapahtumat 4 www. amnesty.fi 4mitä tapahtuu.
tule mukaan suunnittelemaan ja tekemään! 4 Ota yhteyttä
oman paikkakuntasi Amnestyryhmään www.amnesty.fi 4 mitä sinä voit tehdä 4 paikallistoimin-
Mari Mäkiö
Amnestyn katu-actioneita eri paikkakunnilla. Helsingissä Venäjällä murhattujenaktivistien muistoa kunnioitetaan klo 18.30 alkaen Venäjän suurlähetystön edessä Tehtaankadulla.
4 KÖYHYYDEN VASTAINEN PÄIVÄ. actioneita järjestetään ainakin
4 sinua tarvitaan...
valoa luvassa
TOIMISTOVAPAAEHTOISET
Toimistovapaaehtoiset osallistuvat Amnestylle elintärkeiden toimistorutiinien hoitoon Amnestyn toimistolla Helsingin Kampissa. Vapaaehtoisten tehtäviin kuuluu mm. jäsenrekisterin päivitystä, arkistointia ja postitusta. Työskentelyaika on tiistaisin klo 12-18 välillä. Mukanaolijoilta toivotaan 1-4 osallistumiskertaa kuukaudessa. Kaikki toimistovapaaehtoiset haastatellaan tehtävään. Sovi haastattelusta toimistosihteerin kanssa4 anna.nurmi@amnesty.fi
Illat pimenevät, mutta valoakin on luvassa. Amnestyn ja Espoon Mielenterveysyhdistyksen järjestämät perinteikkäät kynttilätalkoot ovat pian täällä taas.
kynttilätalkoot 24.–25.10.
Lokakuussa iltojen pimetessä on taas aika valaa Amnestyn kynttilöitä. Kynttilätalkoissa opetellaan aluksi valamistekniikka. Talkoisiin ovat tervetulleita kaikki halukkaat eli vapaaehtoisten ei tarvitse olla Amnestyn jäseniä. Kynttilätalkoot järjestetään jo perinteiseen tapaan yhteistyössä Espoon Mielenterveysyhdistyksen kanssa. Talkoissa valmistettuja kynttilöitä myydään joulukuussa Amnestyn ja EMY:n myyjäisissä.
VAPAAEHTOISET KÄÄNTÄJÄT
Kansainvälinen järjestömme toimii useilla eri kielillä. Vapaaehtoiset kääntäjämme kääntävät tekstejä Amnestyn käyttöön. Yleisimmät kieliparit ovat englanti-suomi ja ruotsi-suomi, mutta muitakin kieliä tarvitaan tilanteen mukaan. Jos sinulla on kokemusta kielenkääntämisestä ja tunnet ihmisoikeusterminologiaa, työpanoksesi kääntäjäverkostossa otetaan kiitollisuudella vastaan. Sovi koekäännöksestä tiedottajan kanssa 4 anu-elina.jaskari@amnesty.fi
tule kynttilätalkoisiin 4 la 24. ja su 25.10. Kynttilöitä valetaan kahdessa vuorossa: klo 9–13 ja klo 12–16. Talkoopaikka: EMY:n jäsentalo Lilla Karyll, Pappilantie 7, Espoon keskus. Jäsentalo on 2-3 minuutin kävelymatkan päässä Espoon juna-asemalta. Kysy lisää ja ilmoittaudu4 adam.kral@amnesty.fi
Teksti Katriina Nieminen
AMNESTY-LEHTI
Amnesty-lehden toimituskuntaan ovat tervetulleita ihmisoikeuksista kiinnostuneet toimittajat, kuvaajat, graafikot tai alan opiskelijat. Toimituskunta tarjoaa Amnesty-lehden tekemiseen ideointi- ja suunnittelutukea ja ammattitaitoista vapaaehtoistyövoimaa. Toimituskunnan jäseneksi hakeudutaan vuodeksi kerrallaan, ja uusia jäseniä otetaan seuraavan kerran vuodenvaihteessa. Kysy lisää tiedottajalta 4 anu-elina.jaskari@ amnesty.fi
AMNESTY STORE
Amnestyn tuotemyyntiä hoidetaan vapaaehtoisvoimin Tampereella Amnesty Storessa. Vapaaehtoiset huolehtivat tuotteiden pakkauksesta ja postituksesta. Lisätietoja 4 store@amnesty.fi Tervetuloa mukaan! Osallistu Amnesty Storen ylläpitoon!
TAMPERE / amnesty store
tuotteet liikkeelle!
Kaipaamme joukkoomme uusia vapaaehtoisia huolehtimaan tuotteiden pakkauksesta ja postituksesta. ILMOITTAUDU 4 store@amnesty.fi. Tervetuloa mukaan!
Henrik Nyman liittyi Amnestyn jäseneksi neljä vuotta sitten. ”Tammikuussa olin mukana Guantánamon vankileirin vuosipäivän mielenilmauksessa ja siitä innostuin lähtemään mukaan toimintaan”, hän kertoo.
minä menen ...
syysseminaariin
Helsinkiläinen Henrik Nyman, 21, aikoo osallistua Amnestyn syysseminaariin loka-marraskuun vaihteessa. 30.10–1.11.
”Syysseminaari on kohtauspaikka Amnestyn jäsenille”, Nyman kuvailee. ”Siellä kuullaan ja keskustellaan kampanjoista ja myös Amnestyn tulevaisuudesta.” Vuosittain järjestettävässä syysseminaarissa jäsenet, johtokunta ja työntekijät pohtivat Suomen osaston tulevaa suuntaa. Tänä vuonna lauantain ohjelmassa on keskustelu Amnestyn toiminnasta Suomessa kahden seuraavan vuoden aikana. Iltapäivän kohtaamispaikassa on mahdollisuus kysyä ja vaihtaa ajatuksia esimerkiksi paikallisryhmien toiminnasta tai verkkoaktivismista. Henrik odottaa syysseminaarilta erityisesti sunnuntain kolmea työpajaa. Niissä syvennytään tarkemmin ajankohtaisiin kampanjoihin – Kuuluu kaikille -köyhyyskampanjaan ja naisiin kohdistuvaan väkivaltaan vaikuttavaan Joku raja! -kampanjaan. Kolmas työpaja käsittelee Amnestyn työtä yksittäisten ihmisten puolesta. Syksyllä Nymanin aikaa vie Amnestyn paikallisryhmän perustaminen Itä-Helsinkiin. Ryhmän perustamista hän suosittelee muillekin. ”Paikallisryhmässä pääsee parantamaan maailmaa yhdessä muiden samalla tavalla ajattelevien kanssa.” Teksti Katriina Nieminen
Ajankohtaisia Amnesty-tapahtumia 4 http://www.amnesty.fi/mita-tapahtuu
ILMOITTAUDU MUKAAN 4 katso syysseminaarin ohjelma s. 12
amnestyn suomen suomen osaston osaston toimisto toimisto amnestyn
Amnesty International Suomen osasto ry. Toimisto Ruoholahdenkatu 24 D 00180 Helsinki Asiakaspalvelu avoinna arkisin 12–16, ti 12–18 Puh: 09 5860 440 Fax: 09 5860 4460
Toimiston työntekijät Toimiston sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@amnesty.fi. ellei toisin mainita. Toiminnanjohtaja Frank Johansson Ihmisoikeustyön johtaja Taina Järvinen
18 AMNESTY INTERNATIONAL 4/ 2009
Maakohtaisen työn asiantuntija Anu Tuukkanen Naisten ihmisoikeusasiantuntija Pia Oksanen Asiantuntija –syrjintä- ja pakolaiskysymykset Outi Lepola Oikeudellinen asiantuntija Susanna Mehtonen
Tiedottaja Anu-Elina Jaskari Varainhankintapäällikkö Ritka Heino Apulaisvarainhankintapäällikkö Else Hukkanen Varainhankintavastaava Adam Kral Database-koordinaattori Leena Hernesniemi
F2F- ja televarainhankinnan koordinaattori Nina Blomqvist Graafinen suunnittelija Anu Merenlahti Kampanjakoordinaattori kampanjatapahtumat ja aktivismi Outi Haapanen Kampanjakoordinaattori verkkokampanjointi Miika Saukkonen
Toimistopäällikkö Katri Rautio Talous- ja toimistosihteeri Maarit Raja-aho Toimistosihteeri Anna Nurmi IT-vastaava Jukka Vallisto
vetoomus4
puheenjohtaja jussi förbom
vapaan liikkumisen intuitio Mahtoikohan Kontioniemen kylätoimikunnan pakolaisvastaava Antero Takala aavistaa, millaisen reaktion hänen paljastava paheksuntansa kylän vastaanottokeskuksen asukkaita kohtaan herättäisi. Alta aikayksikön hänen teesinsä ”pakolaisten” liikkumisen ja ajanvieton rajoittamisesta ylittivät uutiskynnyksen varsinkin verkossa, ja kummeksuva ja syrjintää kavahtava keskustelu käynnistyi vilkkaasti.
Antero Takalan mielestä turvapaikanhakijoiden liikkumista on perusteltua rajoittaa, jos he käyttävät kylän jalkapallokenttää, ja se häiritsee kyläläisiä. Moinen yksityisajattelu tunnistettiin intuitiivisesti ihmisoikeuksia loukkaavaksi syrjinnäksi. Se ei ollut epäselvää asiantuntijapuhetta turvapaikanhakijoita koskevista juridisista klausuuleista, vaan konkreettista ja karua kieltä: ”Pysyköönkin poissa!” Tietenkin liikkumisen vapaus perustuu myös lakiin ja juridiikkaan, tarkemmin perustuslain yhdeksänteen pykälään. Ennen kaikkea kyse on kuitenkin juuri intuitiosta - eihän nyt hyvänen aika niitä ihmisiä voi enää enempää kieltää, jos heidät kerran on sinne kylään asutettu.
Amnestyn on osattava värähtää, kun tällaisia impulsseja syntyy. Meidän on herkästi käännettävä tuntosarviamme ihmisestä toiseen tarttuvien ärsykkeiden suuntaan. Sanoessaan ääneen, ettei ole vielä valmis kohtaamaan elinpiirissään ”vieraita” ihmisiä, Takala sai lukemattomat muut sanomaan paljon lujempaa: mutta me olemme! Se oli merkki Amnestynkin ajamasta sosiaalisesta muutoksesta, joka on välttämätön, jotta myös turvapaikanhakijoiden oikeudet voivat toteutua.
jussi förbomin blogi 4 blogi.amnesty.fi/puheenjohtaja.
Om rörelsefrihet och intuition Kunde Antero Takala, ansvarig för flyktingfrågor i Kontioniemis byalag, alls ana sig till vilken reaktionen skulle bli på hans avslöjande klander av mottagningscentralens invånare. På nolltid översteg hans tes om ”flyktingarnas” rörelsefrihet och begränsningen av deras tidsfördriv nyhetströskeln särskilt på nätet, och en livlig diskussion som präglades av häpnad och förskräckelse inför diskrimineringen inleddes. Enligt Antero Takala är det motiverat att begränsa de asylsökandes rörelsefrihet om de använder byns fotbollsplan och om detta stör byborna. Den här sortens individualistiska tänkande ansågs intuitivt stå för diskriminering som kränker de mänskliga rättigheterna. Det var inte något otydligt expertprat om juridiska klausuler gällande asylsökande, utan konkret och kärvt språk: ”bäst att de håller sig borta”! Givetvis baserar sig rörelsefriheten också på lag och juridik, närmare bestämt på grundlagens nionde artikel. Framför allt är det ändå fråga just om intuition – du milde tid, inte kan man ju längre förneka att dessa människor finns när man en gång har inkvarterat dem där i byn.
Jarkko Tontti vetoaa Venäjän ihmisoikeusaktivistien puolesta:
toivo ei saa mennä VETOA NYT Älkää luovuttako, vaikka pelko
leviää, kuuluu kirjailija Jarkko Tontin viesti venäläisille ihmisoikeusaktivisteille. Natalia Estemirova. Zarema Sadulajeva. Stanislav Markelov. Anastasia Baburova. Andrei Kulagin. Anna Politkovskajan kohtalon tuntevat kaikki, mutta kuka muistaa tammikuussa ammutun Novaja Gazetan toimittajan Anastasia Baburovan? Tai heinäkuussa murhatun petroskoilaisen aktivistin Andrei Kulaginin? ”Kun uutisia ihmisoikeuspuolustajien, toimittajien ja juristien murhista tulee koko ajan, vaarana on turtuminen. Mutta toivo ei koskaan saisi mennä”, kirjailija Jarkko Tontti sanoo. Jarkko Tontti on kirjailijoiden sananvapausjärjestö PEN:in varapuheenjohtaja ja pitää säännöllisesti yhteyttä venäläisiin kollegoihinsa. Hän tietää, että pahimmillaan kirjailijoiden ja toimittajien vainoaminen johtaa itsesensuuriin. ”Monet kirjailijat eivät halua enää puhua julkisesti, vaikka he eivät edes olisi poliittisesti kovinkaan aktiivisia. Se on huono merkki, koska silloin väkivallan tekijöiden tavoitteet ovat toteutuneet. Pelon ilmapiiri leviää.”
Yksi uhatuista on Keski-Venäjän Orelissa toimiva ihmisoikeusaktivisti ja toimittaja Dmitri Krajuhin. Hän johtaa alueellaan rasisminvastaista järjestöä ja uutistoimistoa. Työn hinta on jatkuva uhkailu, pelottelu ja häirintä. Viime vuonna Krajuhinin koti yritettiin polttaa. Jarkko Tontti on mukana vetoamassa Orelin syyttä-
jäviranomaisiin, jotta uhkaukset tutkittaisiin perusteellisesti ja Krajuhin saisi jatkaa työtään rauhassa.
Venäjä ajaa ihmisoikeuspuolustajat yhä ahtaammalle ja heidän toimintamahdollisuutensa käyvät vähiin. Miksi aktivistit nähdään silti niin suurena uhkana? Tontti muistuttaa, että Venäjällä ei ole ollut aktiivisen kansalaisyhteiskunnan perinnettä ainakaan sataan vuoteen. Mutta hallinnon tietämättömyys ei selitä kaikkea. ”Unohdetaan, että Venäjä oli hajoamispisteessä vielä 15 vuotta sitten. Murhat ovat viesti sisäpoliittiselle kentälle. Sisäpolitiikkaa hoidetaan Venäjällä edelleen niin, että etsitään vihollisia, joita vastaan kootaan rivit. Saman ilmiön voi nähdä ulkopolitiikassakin.” Ennen kirjailijanuraansa Jarkko Tontti työskenteli juristina. Kansalaisjärjestöissä hän on toiminut aktiivisesti jo pitkään. Tontille on itsestään selvää, että suomalaisella kansalaisyhteiskunnalla on tärkeä rooli Venäjään vaikuttamisessa. Pitkiä hyviä suhteita taloudessa ja kulttuurissa pitäisi hänen mielestään käyttää venäläisten eduksi vielä päättäväisemmin. Ja se toinen, kansalaisaktivistien Venäjäkin, on yhä olemassa. ”On paljon rohkeita ihmisiä, jotka eivät suostu taipumaan pelotteluun. Kansainvälinen tuki on heille tärkeää ja nyt jos koskaan sitä tarvitaan.”
Teksti Anu-Elina Jaskari Kuvat Teemu Kuusimurto
Amnesty måste kunna reagera när impulser av det här slaget uppstår. Vi måste känsligt kunna pejla in den irritation som smittar från den ena människan till den andra. Genom att säja ut högt att han inte ännu är färdig att inom sitt revir möta ”främmande” människor fick Takala otaliga andra att reagera med att mycket högljuddare säja: men vi är det! Det var ett tecken på den sociala förändring som även Amnesty driver och som är nödvändig för att också de asylsökandes rättigheter skall kunna förverkligas. jussi förboms blogg 4 blogi.amnesty.fi/puheenjohtaja.
amnestyn suomen osaston johtokunta 2008–2009 Osaston puheenjohtaja Jussi Förbom jussi.forbom@iki.fi Taloudenhoitaja Tuomas Laine tuomas.laine@uta.fi Muut jäsenet Heikki Kerkkänen hemakerk@jyu.fi Maija Jäppinen maija.jappinen@helsinki.fi Ninni Sandelius ninni.sandelius@uta.fi Päivi Sinkkonen paivi.sink@gmail.com Mikko Häkkinen mikko.hakkinen@ncp.fi Markus Terho markus.terho@gmail.com
allekirjoita vetoomus dmitri krajuhinin puolesta 4Katso ohjeet takasivulta.
AMNESTY INTERNATIONAL 4 / 2009
19
vetoa tekstarilla!
Lähetä viesti ”venaja etunimi sukunimi paikkakunta” numeroon 173 175
Helsingis
Teemu Kuus
imurto
sä 15.9.2 009
Hyvä syytt
äjä Juri Jak ovlevitš Tš aika
, Ihmisoike uspuolust ajat työs oloissa. kentelevä Viranomai t Venäjäl set ovat ja hyökkä lä vaaral haluttomi yksiä ihm lisissa a tutkimaan isoikeusp syyllisty uolustaji uhkauksia neitä saa a vastaan e da oikeud ikä rikok en eteen. siin Rasisminv astaisen United Eu Krajuhini rope -jär a ja häne jestön jo n perhettää Ihmisoike htajaa Dm n on uhka uspuolust itri iltu usei aja Kraju perheensä ta kertoj h i n in koti o ollessa t a. n yritett eljettynä töhritty y polttaa sisään.He loukkauks hänen i i d l ä la ja uhk on lähete n kotinsa auksilla. tty uhkau s e i n i ä o s n Lisäksi K kirjeitä. johtuvan rajuhinil Pelottelu hänen ras l e n ja häir isminvast innän usk aisesta t otaan yöstään. Vaadin, e ttä tunnu statte Dm vakavuude itri Kraj n. Murhap uhinin ko o lttoyrity tävä peru htaaman u ksestä ja steellise han uhkauksis t ja puol on saatet ta on käy ueettomat tava oike nnistettutkimuks uden etee kaa työtä et ja sy n. Dmitri än ilman, y lliset Krajuhini että hänt n on voit ä uhkaill a v a jata a n Kunnioitt ja häirit avasti ään. Jarkko To ntti
1
Päätä, että osallistut
Vetoomustoiminta on Amnestylle tärkeä kansainvälisen vaikuttamistyön kanava, jonka kautta sadat tuhannet ihmiset osallistuvat säännöllisesti maailman muuttamiseen. Ole yksi heistä!
2
Allekirjoita vetoomus
A. Tekstiviestillä.
Lähetä viesti: VENAJA ETUNIMI SUKUNIMI PAIKKAKUNTA numeroon 173175. (esim: VENAJA VENLA VETOAJA VANTAA). Viestin hinta on 0,25 e + oman operaattorisi tekstiviestimaksu. Palvelu toimii DNA:n, Elisan, Go Mobilen, Kolumbuksen, Saunalahden, Soneran ja Tele Finlandin liittymissä.
B. Amnestyn verkkosivuilla4 www.amnesty.fi. Toimi nopeasti! Vetoomus on auki 15.11.2009 saakka.
3
Vetoomus menee perille
Tekstiviestinä ja verkossa kerätyt allekirjoitukset kerätään Amnestyn toimistolla listaksi, joka lähetetään Orelin alueen syyttäjäviranomaiselle Juri Jakovlevitš Tšaikalle.
3Lue mitä Jarkko Tontti ajattelee ihmisoikeusaktivistien vainosta Venäjällä.