Amnesty-lehti 4/2010

2010

c92E.

Hinta / Pris 5,50 â&#x201A;Ź

! I S K O U V I S E S K U M O O T E V I T S E I V I PERUTTU TEKST

6 Terroristijahdin toinen puoli

8 Aktivisti, ota koppi

11 Vetoomus perille 72 tunnissa

4/2010

3 Anna Politkovskajan muistopäivä. Lokakuussa 3

toimittaja Anna Politkovskajan murhasta tuli kuluneeksi neljä vuotta. Mielenilmaukseen kokoonnuttiin Helsingissä ja Tampereella.

6 Romaneja kohdellaan kuin roskaa. Marraskuussa pääministerille luovutettiin kampanjavetoomukseen kootut tuhat valokuvaa – uuden teknologian hengessä digitaalikehyksessä.

Mikä Kiinaa piinaa?

Häpeä, Eurooppa!

Kiina pelkää rauhannobelisti Liu Xiaobon ajatuksia.

EU-mailla on yhä selvitettävää sotkeutumisessa CIA:n pidätysohjelmaan.

8 Wikipedia-aktivismia.

6 Amnestyn syysseminaari Helsingissä.

Actionissa vedottiin Venäjän sananvapauden puolesta.

11-14

19 20

Mediaprofessori Teemu Leinonen kertoo, miten verkossa voi parantaa maailmaa.

Lähetä vetoomus tekstarilla. Amnesty vie sen perille 72 tunnissa kaikkialla maailmassa.

Ei vain naisille!

Teetä ja ihmisoikeuksia -palstalla mietitään, miksi mies ei saisi julkisesti vastustaa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.

Näyttelijä Hannu-Pekka Björkman tarttuu puhelimeen

iranilaisen mielipidevangin puolesta.

ENFIN LIBRE!

2 AMNESTY INTERNATIONAL 4/2010

pääkirjoitus / ledare frank johansson

Timo Wright

Olen työskennellyt Amnestyn Suomen osastossa 20 vuotta. Lähes koko ajan olen pitänyt seinälläni kuvaa burmalaisesta Aung San Suu Kyista. Ensimmäinen kuva esitti nuorta naista. Kuva on peräisin Amnestyn 30-vuotisjuhlien kampanjasta, jossa vaadittiin Suu Kyin ja 30 muun mielipidevangin vapauttamista. Kun Suu Kyi – muun muassa meidän vetoomustemme ansiosta – vapautui ensimmäisen kerran vuonna 1995, vaihdoin kuvan tuoreeseen. Nyt nainen oli vanhempi ja ilme arvokkaampi. Kuva on ranskalaisesta lehdestä ja sen alla on teksti: Enfin Libre! Vihdoin vapaa! Suu Kyin rajallinen vapaus ei kestänyt kauan. Hän oli uudestaan kotiarestissa vuosina 2000–2002 ja jälleen vuodesta 2003 aina pari viikkoa sitten tapahtuneeseen vapautumiseensa saakka. Enfin Libre! Olen vapautumisen jälkeisinä päivinä yhä uudelleen katsellut ja kuunnellut Suu Kyin haastatteluja ja joka kerran ihailuni häntä kohtaan kasvaa. Hento, kaunis 65-vuotias nainen huokuu moraalista karismaa. Hän sanoo asiat suoremmin ja voimakkaammin kuin yksikään poliittinen toimija, lukuun ottamatta ehkä Nelson Mandelaa, johon Suu Kyi onkin helppo rinnastaa. ”En pysty sanomaan, mitä burmalaiset haluavat, olen vain yksi (joskin ehkä tunnetumpi kuin muut) demokratiaa vaativista ihmisistä. Tärkeintä ei ole mitä minä sanon, vaan mitä muut sanovat, haluan kuunnella enemmän kuin puhua. En ole katkera vangitsijoilleni, minulla on koko ajan ollut helpompaa kuin kollegoillani, jotka edelleen ovat vankilassa hyvin vaikeissa olosuhteissa. Heidät tulisi välittömästi vapauttaa. En pelkää, että minut vangitaan uudestaan, sillä pelon voittaminen on toiminnan ensimmäinen askel. Haluan keskustella sotilaiden kanssa, meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin selvittää erimielisyytemme. Haluan myös puhua ulkomaiden hallitusten edustajien kanssa. Mutta yhteiskuntamme vaatii radikaalia muutosta ja siksi minä puhun rauhanomaisesta vallankumouksesta.” Suu Kyi on vihdoin vapaa, mutta Myanmarin (ent. Burma) vankiloissa on yhä yli 2 200 poliittista vankia. Työmme jatkuu.

”En pelkää, että minut vangitaan uudestaan, sillä pelon voittaminen on toiminnan ensimmäinen askel.” -Aung San Suu Kyi

Jag har arbetat på Amnestys Finländska sektion i 20 år. Under nästan hela den tiden har jag på min vägg haft en bild av burmesiska Aung San Suu Kyi. Först var bilden av en ung kvinna, den härstammade från Amnestys 30-års festkampanj, i vilken vi krävde hennes och 30 andra samvetsfångars frihet. När Suu Kyi sedan, tack var bland annat vår påtryckning, frigavs första gången 1995 bytte jag bilden till en färskare. Nu var kvinnan äldre och hennes min mer värdig. Bilden är från en fransk tidning och under den står det: Enfin Libre! Äntligen fri! Suu Kyis begränsade frihet räckte inte länge. Hon var på nytt i husarrest under åren 2000–2002 och igen från 2003 till frigivningen för ett par veckor sedan. Enfin Libre! Under några dagar efter frigivningen har jag upprepade gånger tittat och lyssnat på intervjuer som Suu Kyi gett och varje gång ökar min beundran för henne. En späd vacker 65-årig kvinna, som utstrålar den största moraliska karisma och som säger saker rakare och starkare än någon annan politisk aktör, förutom kanske Nelson Mandela, till vilken Suu Kyi är lätt att jämföra. ”Jag kan inte säga vad burmeserna vill, jag är bara en (om kanske mera känd än de andra) av dem som kräver demokrati. Det viktiga är inte vad jag säger, utan vad andra säger, jag vill lyssna mera än tala. Jag är inte bitter mot dem som fängslade mig, jag hade det hela tiden lättare än mina kolleger, som fortfarande är i fängelse i mycket svåra förhållanden. De bör omedelbart friges. Jag är inte rädd för att jag skall gripas på nytt, att övervinna rädslan är det första steget för att kunna agera. Jag vill diskutera med soldaterna vi har inget annat alternativ än att lösa våra meningsskiljaktigheter. Jag vill också prata med utländska representanter. Men vårt samhälle kräver radikala förändringar och därför förespråkar jag en revolution, men en fredlig sådan.” Suu Kyi är alltså Äntligen fri, men i Myanmars (Burmas) fängelser finns fortfarande över 2 200 politiska fångar. Vårt arbete fortsätter.

Teksti Marie Kajava kuva Teemu Granström

Kirjemaratoonarit Ihmisoikeuksien päivänä 10.12. Amnestyn tukijat ympäri maailmaa osallistuvat kansainväliseen kirjemaratoniin. Eva Hämäläinen ja Sakari Metsälampi Amnestyn opiskelijaryhmästä Helsingistä aikovat pysähtyä, teroittaa kynänsä ja antaa tekstin soljua.

ä aton Helsingiss päivän kirjemar en si uk ke la oi al is Ihm 7. Muu 10.12. klo 13–1 atonien Kirjasto 10:ssa ar em rj ki n ie tettäv Suomessa järjes y.fi. nest tiedot www.am

Mitä kirjemaratonilla tapahtuu? Eva: Ihmiset vetoavat ihmisoikeusloukkausten kohteeksi joutuneiden puolesta kirjoittamalla kirjeitä. Maratonilla voikirjoittaa viranomaiselle tai lähettää kannustuskirjeen uhattuna olevalle ihmisoikeuspuolustajalle. Kenen puolesta aiot kirjoittaa? Sakari: Kirjoitan indonesialaisen Johan Teterissan puolesta. Hänet pidätettiin 21 muun aktivistin kanssa rauhanomaisen protestin jälkeen ja tuomittiin 15 vuodeksi vankilaan. Paikallisryhmämme on vedonnut hänen puolestaan usein, mutta nyt haluan lähestyä henkilökohtaisesti Indonesian viranomaisia. E: Maratonilla kirjoitetaan myös kiinalaisen ihmisoikeuspuolustajan Mao Henfgengin, Meksikossa siirtolaisia auttavan katolisen papin Isä Solalinden, Tšetšeniassa kadonneen Zelimhan Murdalovin ja Romaniassa jätteenkäsittelylaitoksen vieressä asuvien romaniperheiden puolesta. Joulukuun 10. päivä on kiinalaisten ihmisoikeuspuolustajien suuri päivä, kun Liu Xiaobo saa Nobelin rauhanpalkinnon. Mitä haluat kirjoittaa kiinalaisille ihmisoikeuspuolustajille? S: Heidän työllään on valtava merkitys huomattavan suurelle osalle maapallon väestöä. Pelko pidätyksestä ja pahoinpitelystä on läsnä aina, kun kiinalainen ihmisoikeuspuolustaja avaa suunsa. Silti kannustan heitä jatkamaan työtään – ja kirkasotsaisuudenkin uhalla toivotan heille voimia. Maratonjuoksussa tankataan vesitilkkoja – mitä otat evääksi kirjemaratoniin? E: Tapahtumajärjestäjät hoitavat välinehuollon, joten otan evääksi reipasta asennetta ja ajatuksen maailmasta, jossa ihmisoikeudet toteutuvat kaikille. Miksi kirjemaratonille kannattaa osallistua? S: Juoksumaraton vaatii osallistujalta rehkimistä ja itsensä repimistä äärirajoille. Kirjemaraton pyytää juuri päinvastaista: pysähtymään hetkeksi ja muistamaan epäonnekkaampia tovereitamme ympäri maailmaa. Anna viime hetken treenivinkki mukaan aikoville? E: Vaikka maratonista selviää yksinkin, kaksin on hauskempaa. Tapahtumasta kannattaa vinkata kaverillekin, jotta vetoomukset saavat joukkovoimaa.

lehdentekijät tässä numerossa

Päätoimittaja Frank Johansson ToimitussihteeriT

Anu-Elina Autio & Marie Kajava AD Jesse Pasanen KUVATOIMITUS

Jesse Pasanen & Anu Merenlahti Pain0 Lehtisepät Oy, Pieksämäki julkaisija Amnesty International Suomen osasto ry. Kultti ry:n jäsen. Joukkojulkaisu ISSN 1458-3879

Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy 1.3.2011. Aineistot viim.14.2. Juttutarjoukset ja palautteet osoitteeseen anu-elina.autio@amnesty.fi. Lehti ei vastaa toimitukseen lähetetystä aineistosta, jonka julkaisusta ei ole sovittu etukäteen. Kirjoituksissa esiintyvät mielipiteet eivät ole Amnestyn virallisia kannanottoja.

Toimituskunta Aino Frilander, Johanna Frondelius, Teemu Hirvilinna, Kristiina Juutinen, Marie Kajava, Katriina Koskinen, Aura Lindeberg, Susanna Lyytikäinen, Kirre Koivunen, Teemu Kuusimurto, Minna Rajainmäki, Tiina Riippa, Niklas Sandström, Katja Tähjä, Anna Valvanne, Laura Varja, Kaisa Viitanen, Timo Wright, Silja Ylitalo kirjoittajat Anu-Elina Autio, Mikael Brygger, Aino

KAISA MÄENPÄÄ

Jos kirjeesi tavoittaisi kenet tahansa, kenelle kirjoittaisit ihmisoikeuksien päivänä?

Frilander, Jussi Förbom, Outi Haapanen, Frank Johansson, Marie Kajava, Ilpo Kiiskinen, Susanna Lyytikäinen, Susanna Mehtonen, Sakari Melander, Kaisa Mäenpää, Pia Puu Oksanen, Minna Rajainmäki, Erja Säkkinen, Silja Ylitalo

Luulen, että kirjoittaisin ihmiselle, joka on joutunut tahdonvastaisen katoamisen uhriksi. Ihmiselle, joka on menettänyt kaiken toivonsa eikä pysty pitämään mitään yhteyttä läheisiinsä. Kärsimyksen keskellä tieto siitä, että joku kaikesta huolimatta jaksaa välittää, on varmasti lohduttava.”

Kuvaajat/Kuvittajat Teemu Granström, Teemu Hirvilin-

29-vuotias helsinkiläinen viimeistelee viestinnän englanninkielistä maisterintutkintoa. Toimii Amnestylla viestintäharjoittelijana ja vapaa-aikanaan järjestöaktiivina. Kirjoitti tähän lehteen mm. Teetä ja ihmisoikeuksia -palstan ja jutun syysseminaarista.

na, Teemu Kuusimurto, Oona Loman, Jonath Mathew, Anu Merenlahti, Jesse Pasanen, Juha Peurala, Katja Tähjä

”

Kansi SEK & Grey

Amnesty-lehti tehdään pääosin vapaaehtoisvoimin. Lehden avustajat ovat vapaaehtoisia alan ammattilaisia. Ota yhteyttä, anna palautetta: anu-elina.autio@amnesty.fi

AMNESTY INTERNATIONAL 4/2010

hyviä uutisia

66000

allekirjoitusta, neljä vetoomusta ja kuusi vuotta sitkeää vaikuttamistyötä. Lopputulos: Amnestyn Joku raja! -kampanjan tärkein tavoite, Suomen naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen toimintaohjelma, julkistettiin syyskuussa. Kiitoksen ansaitsee jokainen tavoitteen saavuttamiseen osallistunut. Eikä työ lopu tähän. Huhtikuussa valittavan uuden eduskunnan on varmistettava, että ihmisoikeusvoitto ei näivety rahan tai poliittisen tahdon puutteeseen.

Romanikampanjan vetoomus esille valtioneuvoston aulaan Pääministeri Mari Kiviniemi kiitti Amnestya Romaneja kohdellaan kuin roskaa -vetoomuksesta ja lupasi, että vetoomuksen tuhat valokuvaa asetetaan esille digitaalikehyksessään valtioneuvoston kanslian aulaan. Amnesty vaatii vetoomuksessa Suomea

toimimaan aktiivisesti EU:ssa yhteisen romanistrategian puolesta. Suomen tulisi myös puuttua avoimeen vihapuheeseen EU:n jäsenmaissa. Vetoomukseen kerättiin noin puolen vuoden aikana yli viisi tuhatta nimeä ja noin tuhat valokuvaa.

Teksti SUSANNA LYYTIKÄINEN KuVAt LEHTIKUVA & AMNESTY INTERNATIONAL

Demokratian puolesta: Liu Xiaobo KIINA Nobelin rauhanpalkinto luovutetaan joulukuussa, mutta sen voit-

tajaa ei näy Oslossa. Liu Xiaobo istuu kiinalaisessa vankilassa 11 vuoden rangaistusta ”kumouksellisesta toiminnasta”. Kuka on tämä 54-vuotias mies, jonka ajatuksia Kiina pelkää? ”Pitkää ja sinnikästä työtä ihmisoikeuksien toteutumiseksi Kiinassa”, Nobel-lautakunta kirjoittaa Liu Xiaobon rauhanpalkinnon perusteluissa. Kiinalle tuo pitkä ja sinnikäs työ on yhtä kuin uhka yhteiskunnan vakaudelle. Liu Xiaobo on yksi Peruskirja 08 -vetoomuksen noin 300 kirjoittajasta. Peruskirja on ehdotus oikeudellisista ja poliittisista uudistuksista, joilla Kiina siirtyisi ihmisoikeuksia kunnioittavaan demokraattiseen järjestelmään. Tutkijoiden, juristien ja vir-

kamiesten laatiman manifestin on allekirjoittanut jo yli 10 000 ihmistä. ”Vallanpitäjien näkökulmasta erityisen uhkaavia ovat protestit tai vetoomukset, jotka keräävät taakseen suuren joukon ihmisiä”, sanoo Itä-Aasian kampanjakoordinaattori Anu Kultalahti Amnestyn kansainvälisestä sihteeristöstä Lontoosta. Kiinan viranomaiset ovat kuulustelleet ja ahdistelleet monia Peruskirjan kirjoittajia. Varsinaiseksi syntipukiksi ja sijaiskärsi-

jäksi joutui kuitenkin Liu. Pian sen jälkeen, kun Peruskirja joulukuussa 2008 julkistettiin, Liu joutui kotiarestiin. Vuoden 2009 joulukuussa hänet tuomittiin 11 vuodeksi vankilaan vain kahden tunnin oikeudenkäynnin jälkeen.

Ammatiltaan Liu Xiaobo on kirjallisuuden professori ja esseisti. Vuosina 2003–2007 hän oli salassa toimimaan joutuvan Kiinan PEN:in, kirjailijoiden sananvapausjärjestön, presidentti. Hän on ollut tuottelias kirjoittaja – viimeisten viiden vuoden aikana esseitä ja artikkeleita on syntynyt noin 500. Sensuurin vuoksi ne on julkaistu mannerKiinan ulkopuolisilla internetsivuilla. Liu tietää, minkälaista on olla kiinalaisviranomaisten silmätikkuna. ”Hän on aiemminkin ollut vankilassa ja työn kautta

uudelleen koulutettavana eli käytännössä pakkotyöleirillä. Nyt hän on vangittuna jo neljättä kertaa”, Anu Kultalahti kertoo. Vuonna 1989 Liu palasi Kiinaan New Yorkista Columbian yliopistosta, jossa hän oli ollut vierailevana tutkijana. Hän liittyi Taivaallisen rauhan aukiolla nälkälakossa oleviin opiskelijoihin, jotka vaativat kansanvaltaa. Ensimmäisen kerran hänet pidätettiin näiden tapahtumien jälkeen. Demokratiauudistajien työ ei ole Kiinassa 20 vuodessa juuri helpottunut, vaikka maa on vaurastunut. ”30 vuoden aikana Kiinan talouskasvu on ollut ilmiömäistä. Samalla korruptio ja vallan väärinkäyttö ovat lisääntyneet ja tuloerot ja yhteiskunnallinen tyytymättömyys kasvaneet”, Kultalahti kuvailee. ”Yhteiskunnalliset uudistukset laahaa-

Hongkongissa osoitettiin lokakuussa mieltä Liu Xiaobon vapauttamisen puolesta. Kiina painosti Nobel-komiteaa kuukausien ajan, mutta ei onnistunut estämään rauhannobelin myöntämistä Liulle.

4 AMNESTY INTERNATIONAL 4/2010

vat taloudellisten uudistusten jäljessä. Vaikka maan johtajat ovat antaneet merkkejä myös mahdollisista poliittisista uudistuksista, he haluavat päättää niistä itse.” Kiinalaisia mielipidevankeja ja työn kautta uudelleen koulutettavia arvellaan olevan kymmeniätuhansia. He ovat demokratian, poliittisten uudistusten, tasa-arvon ja etnisten vähemmistöjen puolesta työtä tekeviä, kotikirkkojen jäseniä sekä virallisesti tunnustettujen kirkkojen ulkopuolella uskontoa harjoittavia ihmisiä.

Kiina ei ole alkuunkaan hyväksynyt Nobelin myöntämistä Liulle. Hänen puolisonsa Liu Xia on joutunut laittomaan kotiarestiin ja poliisi on pidättänyt palkintoa juhlineita ihmisiä. Joukko kiinalaisia vaikuttajia on lähettänyt maan johtajille avoimen kirjeen,

Etiopialainen oppositiojohtaja vapaaksi

Peru luopuu syrjivästä laista

Etiopian oppositiopuolue UDJ:n johtaja Birtukan Mideksa vapautettiin vankilasta lokakuussa. Mideksa tuomittiin elinkautiseen vankeusrangaistukseen joulukuussa 2008. Mideksa oli Amnestyn mukaan mielipidevanki, koska hänet oli vangittu ainoastaan siksi, että hän käytti

Perun presidentti on päättänyt luopua lakihankkeesta, jonka nojalla ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneet sotilaat olisi vapautettu rikosvastuusta. Sotilaat tappoivat, kiduttivat ja raiskasivat tuhansia ihmisiä Perun sisäisen konfliktin aikana vuosina 1980–2000 ja moni rikoksentekijöistä on edelleen vapaalla jalalla.

jossa he peräänkuuluttavat sananvapautta. Palkinto on luonut jännitettä Kiinan ja Norjan välille. Uutiset Kiinasta ovat tylyjä, mutta Anu Kultalahti luottaa kuitenkin palkinnon voimaan: ”Se kertoo kiinalaisaktivisteille, että maailma tukee heitä. Se on myös selvä viesti Kiinan hallitukselle, että on väärin sortaa niitä, jotka vaativat uudistuksia rauhanomaisesti. Lisäksi palkinto innoittaa tavallisia kiinalaisia, jotka eivät välttämättä tunne Liuta. Sensuurista huolimatta uutiset Nobel-palkinnosta leviävät Kiinassakin. Ihmisten uteliaisuus herää.”

Haluatko onnitella Liu Xia oboa Nobelista? Lähetä hänelle postikortti. Lue lisää tämän lehd en sivulta 22.

Teksti Silja Ylitalo

HEKIN OVAT PULASSA Mao Hengfeng: Työleirillä Mao Hengfang on vuoden 2004 jälkeen pidätetty monta kertaa, koska hän on puolustanut naisten oikeuksia ja karkotusten uhreja. Pidätysten aikana häntä on kidutettu eikä hänen perheensä ole saanut vierailla hänen luonaan. Tällä hetkellä Mao Hengfeng on Anhuin provinssissa ”uudelleenkoulutustyöleirillä”. Mao tuomittiin työleirille yhteiskuntarauhan häiritsemisestä hänen osoitettuaan mieltään Pekingissä Liu Xiabon oikeudenkäynnin aikana viime vuonna. Leirillä hänet on toistuvasti hakattu ja muut leiriläiset on määrätty pahoinpitelemään häntä.

Liu Xianbin: Pidätettynä Suiningissa, Sichuanin provinssissa asuva Liu Xianbin, 43, on ollut pidätettynä kesäkuusta asti. Häntä epäillään ”kumouksellisesta toiminnasta”, mutta paikallisten ihmisoikeuspuolustajien mukaan pidätyksen syynä on demokratia-aktivismi ja ihmisoikeuksien puolustaminen. Taivaallisen rauhan aukion demokratialiikkeeseen osallistunut Liu vangittiin ensimmäisen kerran vuonna 1992. Vuonna 1998 hän oli perustamassa Kiinan Demokraattisen puolueen Sichuanin osastoa. Seuraavana vuonna hänet tuomittiin yli kymmeneksi vuodeksi vankilaan. Vapautumisensa jälkeen Liu on työskennellyt Peruskirja 08:n puolesta ja julkaissut artikkeleita ihmisoikeuksista ja demokratiasta. Liu odottaa parhaillaan oikeudenkäyntiä.

Gao Zhisheng: Kateissa Vuoden 2005 lopulla Gao Zhisheng, 46, kirjoitti sarjan avoimia kirjeitä, joissa hän vaati Kiinan johtajia lopettamaan Falun Gongin jäsenten vainoamisen. Siitä lähtien turvallisuusviranomaiset ovat ahdistelleet häntä ja hänen perhettään. Gao on organisoinut nälkälakon protestiksi Kiinan ihmisoikeusloukkauksille ja vastustanut julkisesti olympialaisten myöntämistä Kiinalle. Vuonna 2007 poliisit hakkasivat hänet tajuttomaksi ja hän joutui kuudeksi viikoksi eristykseen, missä häntä kidutettiin muun muassa sähköshokeilla. Gaon lapsia on estetty käymästä koulua ja perheen tilit on jäädytetty. Gao on ollut kadoksissa siitä lähtien, kun poliisi vei hänet kotoaan helmikuussa 2009. Perhe pakeni Kiinasta viime maaliskuussa.

oikeuttaan ilmaisunvapauteen ja kokoontumiseen. Amnestyn Suomen osasto ja kansainvälinen pikavetoomusverkosto tekivät työtä Birtukan Mideksan vapauttamiseksi.

AKATEMIASTA

AKTIVISMIIN Syrjittyjen heikko-osaisten kerjäläisten uhkaaminen rikosoikeudellisella rangaistuksella on vastuutonta”, kirjoittaa oikeustieteen tohtori, VT Sakari Melander. Hän toimii rikosoikeuden yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa.

Kerjäläiset ja Suomi vuonna 2010 Helsinki ja tietyt muut suomalaiset kaupungit ovat viime vuosina joutuneet uudenlaiseen tilanteeseen, kun katukuvaan on ilmaantunut kerjäläisiä. Kerjäämisessä ilmiönä ei kuitenkaan ole mitään uutta. Jo vanhastaan siihen on puututtu esimerkiksi ”Kerjääminen ja kaupustelu kielletty” -kyltein tai irtolaislainsäädännön keinoin. Turistina eurooppalaisissa suurkaupungeissa kerjäämiseltä ei ole voinut välttyä, mutta ongelman on voinut sivuuttaa. Ilmiön rantautuessa Suomeen täällä on jouduttu hämmentävään tilanteeseen, joka on johtanut myös ylilyönteihin. Kerjäämisen kieltoa selvittänyt tai ajanut työryhmä jätti mietintönsä (sisäasiainministeriön julkaisuja 31/2010) lokakuussa 2010. Työryhmän työn lopputulos ei ollut yllättävä – kerjäämisen kriminalisointia ehdotettiin. Tämän jälkeen esitettyjen näkemysten mukaan kerjäämiskieltoa ei mietinnöstä huolimatta kuitenkaan tultane esittämään.

Hyvä näin. Kerjäämisen kriminalisointiin liittyvä julkinen keskustelu sekä myös asiaa pohtineen työryhmän mietintö kuitenkin paljastivat jotakin ihmisoikeussuojan tilasta vuoden 2010 Suomessa. Työryhmän mietinnössä kerjäämisen kriminalisoinnin nähtiin olevan yleinen, kaikkiin kerjääviin henkilöihin kohdistuva toimi. Tästä huolimatta oli selvää, että työryhmän työn tarkoituksena oli puuttua nimenomaan pääasiassa romanialaisten romanikerjäläisten toimintaan. Kotimaisten kerjääjien todettiin olevan lähinnä päihdeongelmaisia. Selvää on, että tämänkaltainen kriminalisointi olisi toteutuessaan ollut syrjivä, koska se olisi käytännössä kohdistunut lähinnä vain tiettyyn ryhmään. Toiseksi kerjäämisen kriminalisointia koskeva keskustelu ja ennen muuta työryhmän mietintö paljastivat jotakin siitä, miten ihmisoikeuksia Suomessa vuonna 2010 kunnioitetaan. Itsensä kerjäämällä elättämään joutuvat eivät ole yhteiskunnan hyväosaisia. Miten heidän perus- ja ihmisoikeuksiaan voisi suojata? Ei ainakaan tekemällä heistä rikollisia.

Vielä ongelmallisempaa on, jos ihmisiä on pakotettu kerjäämään järjestäytyneen rikollisuuden kontekstissa ja heitä siitä huolimatta rangaistaisiin. Rikosoikeudellisten periaatteiden mukaan henkilöä ei voida rangaista, jos hänellä ei ole ollut mahdollisuutta toimia toisin. Jos henkilö on pakotettu kerjäämään, häntä ei tietystikään voitaisi rangaista. Meillä rikollisryhmien väitetysti harjoittamaa kerjäämään pakottamista taas on käytetty kerjäämisen kiellon yhtenä perusteena, mikä on aivan erityisen nurinkurista. Kerjäämisen kriminalisoinnin ehdottaminen ja siihen liittyvä julkinen keskustelu ovat osoittaneet, että Suomi ei ole aidosti kiinnostunut parantamaan kaikkien heikko-osaisten oikeuksia. Mieluummin pyritään valitsemaan toinen ja epäinhimillinen ratkaisu, lyödyn lyöminen. Syrjittyjen heikko-osaisten kerjäläisten uhkaaminen rikosoikeudellisella rangaistuksella on vastuutonta. Käytännössä rikosoikeudellisin toimenpitein olisi entisestään heikennetty kerjäläisten huonoa asemaa. Kysymys olisi ollut jostakin aivan muusta kuin perustuslain edellyttämästä valtion toteuttamasta perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisesta.

Teksti SAKARI MELANDER Kolumnisarjassa Akatemiasta aktivismiin ihmisoikeuskysymyksiä työssään käsittelevät tutkijat katsovat tutkimuskohdettaan ihmisoikeusaktivistin silmin.

AMNESTY INTERNATIONAL 4/2010

hyviä uutisia

Intia esti ympäristölakien rikkomisen

Moldova sitoutuu noudattamaan kansainvälistä oikeutta

Intian hallitus on päättänyt hylätä brittiyritys Vedantan suunnitelmat alumiinijalostamon laajentamiseksi Intian Orissan osavaltiossa. Intian ympäristö- ja metsäministeriö hylkäsi laajennuksen, sillä projekti olisi rikkonut maan ympäristölakeja. Lähialueen

Amnestyn ja muiden ihmisoikeusjärjestöjen yli kymmenen vuoden kampanjoinnin jälkeen Moldova on viimein liittynyt kansainväliseen rikostuomioistuimeen. Moldova on 114. valtio, joka ratifioi Rooman perussäännön. Amnesty arvostelee useiden perussäännön allekirjoittaneiden maiden puutteellista sitoutumista perussäännön sisältämiin ihmisoikeusvelvoitteisiin.

kylien asukkaat olivat jo pitkään kampanjoineet laajentumista vastaan maaperän ja pohjaveden saastumisen takia. Ministeriön päätökset perustuivat kahden asiantuntijakomitean tutkimuksiin, jotka osoittivat yhtiön toimineen aikaisemminkin laittomasti.

Teksti Anu-Elina Autio Kuvitus Jesse Pasanen

EUROOPAN SYNKÄT SALAISUUDET Salaisia vankiloita Liettuassa, Romaniassa ja Puolassa. Sieppauksia, laittomia luovutuksia, kidutusta. CIA:n vankilentoja EU-maiden kentillä. Lukuisat tutkimukset osoittavat, että Bushin hallinnon terroristijahti ulotti haaransa Eurooppaan. ”Terrorismin vastaisella sodallakin” on uhrinsa, joista moni odottaa yhä oikeutta. Syyskuun 11. päivän iskuista oli kulunut noin kuukausi, kun Mohammad Zammar pidätettiin Marokossa Yhdysvaltojen keskustiedustelupalvelu CIA:n avustuksella. Saksalaista Zammaria epäiltiin korkean tason yhteyksistä Al-Qaidaan. CIA ei luovuttanut Zammaria Saksaan, vaan lähetti hänet Syyriassa sijaitsevaan salaiseen vankilaan. Zammaria pidettiin vuosien ajan eristyksissä ahtaassa maanalaisessa sellissä, jota silminnäkijät ovat kuvailleet hautakammioksi. Syyrialaisviranomaiset kiduttivat häntä kuulusteluissa. Saksan tiedustelupalvelu osallistui CIA:n käytäntöön, jossa kuulustelukysymykset lähetettiin kirjallisi-

Sana

na syyrialaisagenteille. Posti kuljetti vastaukset takaisin – ja tietämättömyyden kulissi pysyi horjumatta pystyssä. Saksan tiedustelupalvelu oli todistettavasti mukana Zammarin kuulusteluissa ainakin yhden kerran, marraskuussa 2002. Hän kertoi kohtelustaan saksalaisagenteille, mutta mitään ei tapahtunut. Yli viisi vuotta vangittuna oltuaan Zammar sai 12 vuoden vankeustuomion terroristiyhteyksistä. Oikeudenkäynti ei täyttänyt oikeudenmukaisuuden vaatimuksia.

Zammarin kohtelusta nousi kohu. Vuonna 2006 Saksan liittopäivät aloitti tutkimuksen maan viranomaisten osuudesta hä-

nen ja kolmen muun henkilön kohteluun CIA:n ohjelmissa. Tutkimuksessa kuultiin kymmeniä todistajia ja saksalaisagenttien osuus vahvistui. Korkea-arvoiset tiedusteluviranomaiset myönsivät, että he olivat tienneet kidutuksesta Syyrian vankiloissa. Viime vuonna tutkinta päättyi. Yhdenkään viranomaisen ei katsottu osallistuneen laittomiin luovutuksiin tai vangittujen epäinhimilliseen kohteluun. Saksan hallitus sai myöhemmin langettavan tuomion maan perustuslakituomioistuimessa, joka totesi, ettei hallitus tehnyt tarpeeksi yhteistyötä liittopäivien kanssa. Muhammad Zammarin kohtalo ei ole ainutlaatuinen Euroopassa, päinvastoin.

Iso-Britannia Iso-Britannia on myöntänyt, että Yhdysvaltojen vankilennot kävivät Britannian maaperällä. Maa ilmoitti heinäkuussa 2010, että se on aloittanut tutkinnan useiden vangittuna pidettyjen ihmisten kohtelusta muun muassa Afganistanissa, Egyptissä ja Pakistanissa.

Amnestyn raportti Open Secret kokoaa yhteen Euroopan synkät salaisuudet – todistusaineiston hallitusten sekaantumisesta CIA:n ”terrorismin vastaisen sodan” ohjelmiin. Vain harva Euroopan maa on ryhtynyt perusteellisesti tutkimaan viranomaistensa osuutta vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin. Oikeustoimet ovat johtaneet tuomioihin toistaiseksi vain Italiassa. Olisiko Euroopan vihdoin aika kantaa vastuunsa?

vapaus

Palstalla runoillaan ihmisoikeuksista Mikael Brygger, runoilija ja runouslehti Tuli&Savun päätoimittaja, luki runonsa taustaksi Nobelin rauhanpalkinnon saajasta Liu Xiaobosta ja kiinalaisista ihmisoikeuspuolustajista. ”Kirjoitin tämän runon, koska aloin pohtia sellaisia ihmisten, ajatusten ja sanojen vankiloita, jotka estävät meitä ymmärtämästä toisiamme. Katsoin myös peiliin.”

lue raport ti: Open secret. Mou nting evidence of Europe’s complicity in ren dition and secret detention www.amnesty.org

väärälle vastaanottajalle kun avaan kuoren hipaiset jotain kohtaa minussa kun tämä on viimeinen kirje sinulta joka katsot ulos: silmistäni kun ajatukset ovat kaukana poissa ja keho tässä huoneessa miten kuvata halua matkustaa kauemmas kuin on saanut kirjoitit minulle joka päivä pienen asian joka voisi olla sekä paperipainojen alle arkistoiduista ihmisistä ja origameista joiden silmät ovat näkymätöntä mustetta kun puudutettuna voin poistaa itsestäni erikokoisia paloja ja vain peili jää eikä ihme että sanasi ovat syntyneet tyhjyydessä sillä niiden aika on kun helminauhasta käy eksynyt lapsilauma joka vapaina ja tasavertaisina syntyy uudelle planeetalle

LYHYESTI

Onnea Joku raja! Kuusi vuotta intensiivistä vaikuttamistyötä. Kymmenittäin tapaamisia, kirjeenvaihtoa ja puhelinkeskusteluja ministereiden ja viranomaisten kanssa. Sinnikästä järjestöyhteistyötä ja lukemattomia tilaisuuksia, joissa on jaettu tietoa ja joskus hyvinkin erilaisia mielipiteitä. Yhteisiä kannanottoja, tiedotteita, dokumentteja. Innostavaa, vaikuttavaa ja asiantuntevaa aktivismia. Liki 66 000 nimeä yhteensä neljässä vetoomuksessa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Amnestyn Joku raja! -kampanjan päätavoite, naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen toimintaohjelma (2010–2015) julkistettiin syyskuussa. Työ jatkuu, jotta ohjelma ei toimeenpanovaiheessa kuihdu. Huhtikuussa valittavan uuden eduskunnan on varmistettava, että ihmisoikeusvoitto ei näivety rahan, poliittisen tahdon tai henkilöresurssien puutteeseen. Jokainen tavoitteen saavuttamiseen osallistunut ansaitsee kiitoksen: sisukas ja lannistumaton ihmisoikeustyö tuottaa tulosta. Hurraa sille, ja hurraa meille kaikille!

Teksti Pia Puu Oksanen

6 AMNESTY INTERNATIONAL 4/2010

Uusia kasvoja

4 Inkoosta kotoisin oleva Nora Huhta on yksi uusista varainhankintavastaavistamme. Hän on opiskellut Åbo Akademissa kansainvälistä oikeutta, minkä jälkeen tie vei Suomen Pakolaisavun varainhankintaan ja edelleen Amnestyyn. ”Suurin toiveeni on saada meille tulleet tukijat ja jäsenet tyytyväisiksi ja tietoisiksi Amnestyn toiminnasta”, hän sanoo. Noran tehtäviin kuuluvat muun muassa jäsenten palvelujen kehittäminenja F2F-toiminta.

4 Päivi Mattila aloitti marraskuun alussa Amnestyn ihmisoikeustyön johtajan sijaisena. Hänen tehtäviään ovat mm. osallistuminen asiantuntijana vaikutustyöhön ja vaikuttamis- ja aktivismitiimin vetäminen. ”On etuoikeus saada tehdä työtä, josta on intohimoisesti kiinnostunut”, hän toteaa. ”Ihmisoikeustyön puitteissa pidän myös huolta siitä, että työntekijät muistavat käydä kunnon lounaalla!”

Suomi

Ruotsi Ruotsi on maksanut korvauksia egyptiläisille Ahmed Agizalle ja Mohammed al-Zarille siitä, että Ruotsin suojelupoliisi Säpo luovutti heidät CIA:lle. CIA lennätti miehet Egyptiin, jossa heitä kidutettiin. Ruotsi ei ole tutkinut viranomaistensa osallisuutta luovutuksiin ja vastuuhenkilöt ovat yhä selvittämättä.

Liettua Liettua on myöntänyt kahden salaisen vankilan olemassaolon. Tutkimukset ovat menossa kolmen maan turvallisuuspalvelun virkailijan osallisuudesta tapahtumiin. Helmikuussa 2010 YK:n erityisraportoijien tutkimus totesi, että vankilennot Liettuan salaisiin vankiloihin rekisteröitiin väärennetyillä lokitiedoilla.

Puola Puolan rajavartiosto paljasti heinäkuussa 2010, että seitsemän CIA:n vankilentoa on laskeutunut Puolan maaperälle, lähelle epäiltyä salaista vankilaa Stare Kiejkutyssa. Syyskuussa syyttäjänvirasto vahvisti, että se tutkii Abd al-Rahim al-Nashirin valitusta, jonka mukaan häntä on pidetty salaisessa vankilassa Puolassa. Lokakuussa syyttäjänvirasto nimesi hänet asianomistajaksi jutussa.

Myös Suomella on selvitettävää. Jo aiemmin on tiedetty, että vuosina 20012006 Suomen kautta kulki ainakin kolme CIA:n vankilento-ohjelmaan yhdistettyjä lentokonetta. Suomi on pyytänyt Yhdysvalloilta lisätietoja lentojen tarkoituksesta ja määränpäästä, mutta ei ilmoittamansa mukaan ole saanut riittävää vastausta. Amnestyn tutkimuksissa Suomeen välilaskuja tehneistä CIA:n vankilennoista on löytynyt uutta tietoa. Esimerkiksi syyskuussa 2004 Afganistanista Guantánamoon lentäneen Boeing 707- lentokoneen on tiedetty tehneen välilaskun Helsingissä. Lentokone on sittemmin yhdistetty Liettuassa sijaitsevaan salaiseen vankilaan. Koneen on väitetty käyneen Vilnassa samana päivänä kuin se todistetusti kävi Suomessa. Amnesty on löytänyt todisteita myös useista muista epäilyttävistä välilaskuista, joista Suomi ei julkisten tietojen perusteella ole pyytänyt selvitystä Yhdysvalloilta. Julkisuudessa on myös raportoitu, että Liettuan salaiseen vankilaan lennettyjen CIA-lentojen määränpääksi väärennettiin peiteoperaatiossa useimmiten joko Suomi tai Puola. Amnesty vaatii Suomen viranomaisia selvittämään perin pohjin Suomessa mahdollisesti pysähtyneet vankilentokuljetukset. Suomen on myös uudestaan vaadittava Yhdysvalloilta selvitystä epäillyistä vankilennoista ja selvitettävä, miksi Suomea on lokitiedoissa käytetty väärennettynä määränpäänä.

Teksti Susanna Mehtonen

Romania Romaniaa epäillään salaisen CIA-vankilan ylläpitämisestä. Maa kiistää täysin vastuunsa, vaikka todistusaineisto lisääntyy jatkuvasti. Puolan rajavartiosto on ilmoittanut, että Romania on ollut tiettyjen Puolassa pysähtyneiden vankilentojen määränpää.

Italia Italiassa 25 CIA:n agenttia on tuomittu osallisuudesta egyptiläisen Abu Omarin sieppaukseen. Omar lennätettiin Egyptiin, jossa häntä pidettiin salaisessa vankeudessa ja kidutettiin. Sen sijaan tapaukset korkeaarvoisia Yhdysvaltain ja Italian viranomaisia vastaan raukesivat valtion salassapito-oikeuden ja diplomaattisen koskemattomuuden nojalla. Syyttäjä on valittanut ratkaisuista.

Makedonia Makedoniaa epäillään avunannosta Saksan kansalaisen Khaled el-Masrin laittomaan pidätykseen ja luovutukseen Afganistaniin. Uhri on vienyt asian Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. EIT käsittelee nyt ensimmäistä kertaa Euroopan neuvoston jäsenmaan epäiltyä osallisuutta CIA:n ohjelmaan. Makedonia kiistää yhä agenttiensa toimien laittomuuden.

AUNG SAN SUU KYI SAI VAPAUTENSA Ihmisoikeusaktivistit kaikkialla maailmassa iloitsivat, kun burmalainen demokratiajohtaja Aung San Suu Kyi vapautui kotiarestista 13. marraskuuta. Vapautumispäivänään pitämässään puheessa Suu Kyi oli helpottunut ja suunnattoman iloinen. Samalla hän painotti, ettei hänen vapautumisensa vielä ratkaise maan ongelmia. Myanmar (ent. Burma) on yhä kaukana demokratiasta eikä burmalaisilla ole sananvapautta. Suu Kyi sanoikin, ettei ole vapaa, ennen kuin kaikki 2 200 maan vankiloissa viruvaa mielipidevankia vapautetaan. Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson toivoo, että tällä kertaa Suu Kyin vapautuminen on

lopullinen. ”Luulimme, että tämä on ohi jo vuonna 1995, jolloin hän ensimmäisen kerran pääsi pois kotiarestista”, Johansson sanoo. Toisin kuitenkin kävi. Parinkymmenen vuoden aikana Myanmarin (ent. Burma) sotilasjuntta piti Suu Kyita vangittuna tai kotiarestissa 15 vuoden ajan. Viimeisin aresti kesti yli seitsemän vuotta. ”Meidän pitää kertoa maailmalle Suu Kyin kaltaisista sankareista. Kuten Amnestyn perustaja Peter Benenson aikoinaan sanoi, kynttilä palaa niille, joita emme ole vielä pystyneet auttamaan.”

teksti Kaisa Mäenpää

AMNESTY INTERNATIONAL 4/2010

8 AMNESTY INTERNATIONAL 4/2010

TEKSTI Ilpo Kiiskinen KUVA Katja Tähjä KUVANKÄSITTELY JESSE PASANEN

Aktivisti, ota koppi Aalto-yliopiston mediaprofessori Teemu Leinonen uskoo, että vapaa tieto muuttaa maailmaa ja kehottaa kirjoittamaan artikkelin Wikipediaan.

Avoin tietosanakirja Wikipedia on jo vuosia ollut maailman kymmenen suosituimman verkkopalvelun listalla. Wikipediaa ylläpitävän Wikimedia-säätiön kansainvälisenä neuvonantajana Teemu Leinonen vaikuttaa satojen miljoonien netinkäyttäjien arkeen. Lainataan Leinonen hetkeksi neuvomaan maailman isointa ihmisoikeusjärjestöä. Kerta ei olisi ensimmäinen. Keväällä 2007 Leinosen työpaikka, Aalto-yliopiston Taideteollisen korkeakoulun Median laitos keräsi opiskelijansa miettimään Amnestyn Suomen osaston verkkoviestintää. Kurssin tarkoitus oli kehitellä uusia ideoita Amnestyn tarpeisiin. Toisin kävi, kun opiskelijat Leinosen johdolla päättivätkin vaatia Guantánamon vankileirin sulkemista ja ottaa kantaa Yhdysvaltojen salaisiin vankilentoihin. Pelkkä idea ei riittänyt, oli pakko päästä tekemään ja vaikuttamaan. Oletko siis aktivisti, Teemu Leinonen? ”Kyllä. Olen Wikimediassa neuvonantajana aatteellisista syistä. Uskon, että vapaata tietoa jakavilla palveluilla maailma muuttuu paremmaksi. Sehän on sananvapausasia, että saa vapaasti jakaa ja lukea tietoa.” ”En ole ajattelussani dogmaattinen, mutta ihmisoikeuksissa teen poikkeuksen. Haluaisin, että kaikki ajattelisivat yhtä yksinkertaisesti kuin minä. Sovittaisiin vaan nyt kaikki rehdisti, että tässä on tämä ihmisoikeusjulistus, noudatetaan tätä ja sillä selvä. Muusta voidaan sitten keskustella.” Teemu Leinonen aloitti opiskelunsa kasvatustieteistä ja jatkoi uuden median opinnoilla. Hän on yhä saman laitoksen palkkalistoilla, viimeiset kaksi ja puoli vuotta uuden median suunnittelun ja oppimisen professorina. Leinonen on erikoistunut yhteisöllisen verkko-oppimisen työkaluihin ja niiden suunnitteluun. Maailmanluokan neuvonantajan juttusilta ei poistuta ennen kuin on saatu maa-

ilmanluokan neuvoja. Miten Amnestyn pi- olisin halunnut olla Tim Berners-Lee, joka yhdisti internetin ja hyperlinkin ja loi World täisi parantaa maailmaa ja voiko sitä tehdä Wide Webin.” verkossa? Tivaan lisää neuvoja Amnestylle. Miten Leinonen aloittaa kaukaa 60-luvulta ja viittaa maailman sadan vaikutusvaltaisim- verkko pelastaa maailman? man ihmisen listallekin valitun Malcolm ”Toivoisin, että löydettäisiin tapoja saatGladwellin artikkeliin the New Yorkeris- taa yhteen ihminen ja ihminen, verkon yli. sa. Gladwell vertaa Yhdysvaltojen 60-lu- Eikö tämä sopisi Amnestylle? Tehän toimitte yksilöiden puolesta. Voisiko Amnestylla vun kansalaisoikeuskampanjointia viime vuosien Twitter-vallankumouksiin Iranissa olla ihmisoikeuskummitoimintaa? Siitähän ja Moldovassa. Leinonen on samaa mieltä vetoomuksessakin on lopulta kyse, ihmiGladwellin kanssa siitä, että mustien ase- sen toiminnasta ihmisen puolesta. Amma parani 60-luvulla tarkoin suunnitellun, nesty voisi vaikkapa miettiä jotain kiva.org keskusjohdetun kampanjoinnin seurauk- –verkkopalvelun tyyppistä henkilökohtaista kehitysapua.” sena. Ihmiset olivat sitoutuneet asiaansa Monet Leinosen omista hankkeista liitniin vahvasti, että mieltä osoitettiin oman hengen uhalla. Rivistä ei livetty, kun vie- tyvät köyhien maiden lapsiin ja nuoriin. ressä oli kämppäkaveri tai sukulainen. Täl- Ilman kunnon tietopohjaa ihminen ei voi laisia siteitä ei nykyajan sosiaalisessa me- tehdä päätöksiä eikä vaikuttaa ympärisdiassa synny. töönsä. Leinosen mielestä yksi ratkaisu ke”Näyttäisi siltä, että Twitterillä oli loppu- hitysmaiden koulutusongelmiin olisi jakaa jen lopuksi hyvin vähän vaikutusta Mol- oppilaille hyvin edullisia lukulaitteita. dovan ja Iranin Twitter-vallankumouksiksi ”Komponentit tällaisten laitteiden tekenimettyjen tapahtumien kulussa. Valtaosa miseen eivät maksa kuin muutamia kympsiteistä netissä on heikkoja. Motivaatiota pejä. Lukulaitteilla avoin tieto tavoittaisi riittää klikkailuun, mutta kukaan ei nou- kaikkein köyhimmätkin ja tätä kautta usse barrikadeille tuntemattoman kehotuk- kon, että kehitys käynnistyisi.” sesta. Entä nyt ja heti, kuten internetissä on Perinteisessä Amnestyn ryhmätoimin- tapana. nassa on yhtäläisyyksiä kansalaisoikeusMiten neuvonantaja neuvoisi ihmistä, liikkeeseen. Sitoutuminen on vahvaa ja toi- joka haluaa tehdä verkossa jotain hyvää minta hyvin organisoitunutta ja paikallista. ihan just nyt heti? Tätä kannattaa vaalia ja kehittää.” ”Wikipedia-artikkelin kirjoittaminen on Teemu Leinonen on outo uusmedia- aktivismia. Voit aloittaa pienestä ja läheltä, vaikka rehevöityneestä mökkijärvestä. Kylmies. Hän kaivaa esimerkin onnistuneesta lä sen artikkelin joku löytää ja parantelee. yhteiskunnallisesta liikkeestä ajalta ennen tietokoneita, kun tietoja viestintäteknolo- Ja jälkihän jää aina siitäkin, jos joku nörtti gian viimeisintä huutoa edustivat vielä kir- ottaa artikkelisi pois.” kon ilmoitustaulu ja putkiradio. Noudatetaan Leinosen ohjeita. KirjoiYhtä kauas tietotekniikan esihistoriaan tin elämäni ensimmäisen Wikipedia-artikmennään kun kysyn, minkä teknologiakek- kelin. sinnön hän olisi halunnut itse tehdä? Lue se osoitteessa http://fi.wikipedia. ”Hyperlinkin”, kuuluu vastaus. ”Oli ko- org/wiki/Amnesty-lehti va juttu, että voitiin siirtyä dokumentista toiseen yhden linkin kautta. Ja tietenkin

AMNESTY INTERNATIONAL 4/2010

Joululahjat Amnesty Storesta Anna läheisellesi lahja, joka vaikuttaa ihmisoikeuksien toteutumiseen. Amnesty-tuotteiden valmistuksessa hyödynnetään kierrätysmateriaaleja ja Reilun kaupan puuvillaa.

Tue reilua kauppaa ostamalla Amnestyn vaatteita! Reilun kaupan puuvilla kasvatetaan Intiassa. Puuvillantuottajien kattojärjestö kouluttaa viljelijöitä orgaaniseen viljelyyn sekä olemaan riippumattomia vain yhdestä viljelytuotteesta. Lanka ja vaatteet valmistuvat Mauritiuksella. Reilun kaupan puuvillan hinta on maailmanmarkkinahintaa korkeampi. Se on takuu sille, että tuottajat saavat kohtuullisen korvauksen tekemästään työstä. Reilu kauppa ei suvaitse lapsityövoimaa.

Pukeudu Amnestyyn!

People Behind Bars -t-paita. Koot S–XL. Myös mustana! Hinta 25 €

People Behind Bars -leggingsit. Koot S/M ja M/L. Hinta 24 €

pmmp vaahtopäät -valokuvasarjat pmmp Vaahtopäät -valokuvakirjan tekijän Kalle Björklidin käsin numeroidut ja signeeratut, sataan kappaleeseen rajatut taidevalokuvasarjat ”Otin nämä valokuvat kunnianosoituksena pmmp:tä ja muita suomalaisia viihdetaiteilijoita kohtaan. Oli mahtavaa päästä tekemään yhteistyötä ihmisten kanssa, jotka suhtautuvat musiikkiin tällaisella luovuudella ja intohimon palolla.” -Kalle Björklid Hinnat vaihtelevat 30 €—70 € välillä.

10 AMNESTY INTERNATIONAL 4/2010

People Behind Bars -huppari. Koot S–XL. Myös naisten malli ja hupparimekko! Hinta 55 €

People Behind Bars -pitkähihainen paita. Koot S–L. Hinta 29 €

PERU TTU!

! U T T U R PE NICARAGUA

Pysy ajan tasalla AmnestynP nna! ERUTTU! 50-vuotisjuhlavuo

Gallo Pinto

! S U A K K U O L S U E K I O S I M H I ESTÄ

1. 2. 3.

AI@50 taskukalenteri tai kalenteri vuodelle 2011

Upeat, kierrätysmateriaaleista valmistetut kalenterit ovat esteettisiä ja käytännöllisiä lahjoja sukulaiselle tai ystävälle. Molemmat sisältävät kiehtovia värikuvia kaukaisista paikoista. Kalenterit ovat englanninkielisiä. Kalenteri 15 € Taskukalenteri 12 €

(riisi- ja paputortillat) 4–6 annosta

ragualainen ruokalaji. Gallo Pinto on tyypillinen nica

1 pilkottu sipuli kynttä 3 hienonnettua valkosipulin 110 g riisiä ja 225 g keitettyjä pintopapu ettua korianteria onn hien a llist 2 ruokalusika chilijauhetta a chiliä tai ½ teelusikallista 1/2-1 hienonnettua punaist rttia 240 ml hapankermaa tai jugu 8-12 vehnätortillaa 480 ml vettä 1 viipaloitu tomaatti

TEKSTIVIESTIVETOOMUKSELLA AUTAT VAARASSA OLEVIA NOPEASTI Öljyä Suolaa

nellisessa li ja valkosipuli öljyn kera kan 1. Aloita paistamalla sipu evät. kattilassa, kunnes ne pehmen kiehauta, en kuin lisäät veden. Peitä, enn ki, 2. Lisää riisi ja sekoita het tai siihen a, utti min 20 . Anna hautua 15ja sen jälkeen alenna lämpöä sää. saakka, kunnes riisi on kyp anna niiden , lisää keitetyt pintopavut ja ista valm kein 3. Kun riisi on mel lämmetä riisin kanssa. tä parin minutin ja chili ja sekoita hyvin. Kei 4. Sirottele tuore korianteri pimien tortillojen tomaatti ennen tarjoilua läm ajan. Lisää vielä viipaloitu ja hapankerman kera.

Kun ihminen tuomitaan kuolemaan, häntä kidutetaan tai hänet vangitaan mielipiteensä vuoksi, Amnestyn pikavetoomuskirjoittajat kaikkialla maailmassa tarttuvat toimeen. Vetoomukset ovat tehokkaita. Joka seitsemäs Amnestyn pikavetoomus onnistuu. Tiedä, mistä korttisi tulevat! FSC (Forest Stewardship Council) on kansainvälinen, voittoa tavoittelematon järjestö. Maapallon metsien häviämisestä huolestunut ympäristöalan ja metsäalan edustajien ryhmä perusti sen vuonna 1993 tavoitteenaan edistää vastuullista metsien hoitoa.

LIITY PIKAVETOOMUSVERKOSTOON

173 175

Tekstaa VETOOMUS LIITY NIMESI numeroon Esimerkki: VETOOMUS LIITY Veikka Vetoaja. Saat 20 vetoomuspyyntöä vuodessa ja osallistut vastaamalla viestiin. Maailmanlaajuisen Muistitko mummon joulukortin? vetoomusverkoston jäsenenä estät ihmisoikeusloukkauksen. Tunnelmalliset kynttilät ja hauskat värikuvitukset siivittävät tänä vuonna joulukorttien matkaa. Korttien valmistukseen on käytetty kierrätysmateriaalia tai FSC-sertifioitua puuta. Nämä ympäristöystävälliset joulukortit ilahduttavat varmasti!

Amnesty vie World in your Kitchen -seinäkalenteri 2011 vetoomuksesi perille Kauniin värikkäitä kuvituksia ja 12 kasvissyöjille sopivaa reseptiä. Sisältää runsaasti tilaa tapaamisten kirjaamiseen. Kalenterit ovat englanninkielisiä. Hinta 15 €

Vetoomuksesi on perillä 72 tunnissa, kaikkialla maailmassa. Amnesty välittää hyvän uutisen sinulle tekstiviestillä.

(20 vetoomusviestiä/vuosi, 0,90€/viesti). Palvelu toimiiNÄIN Soneran, DNA:n Elisan, STORESTA: Kolumbuksen, TILAAT AMNESTY Saunalahden ja TeleFinlandin liittymillä. Käyttöehdot www.amnesty.fi

20 ekojoulukortin paketti. Viisi korttia kullakin kuvalla. Hinta 15 €

1. 2. 3. 4. 5.

Mene osoitteeseen store.amnesty.fi Kerää haluamasi tuotteet ostoskoriin Siirry ostoskoriin ja sieltä kassalle Kirjoita yhteystietosi tilauslomakkeeseen ja vahvista tilauksesi Nouda saapunut tilauksesi lähipostistasi.

Vetoomusten kirjoittaminen on yksinkertaisuudessaan erittäin tehokas ihmisoikeustyön väline. Vetoomus – yksittäisen ihmisen kirje yksittäisen ihmisen puolesta - on ollut Amnestyn toiminnan kulmakivi järjestön perustamisesta lähtien. Amnesty International on pelastanut järjestelmällisen vetoomustoiminnan avulla tuhansia ihmishenkiä. 10 korttia ja kirjekuoret. Hinta 8 €

AMNESTY INTERNATIONAL 4/2010

VETOA IHMISTE TOIMITUS MARIE KAJAVA, ILPO KIISKINEN, ANU MERENLAHTI, KAISA MÄENPÄÄ & JESSE PASANEN

Birtukan Mideksa Etiopialainen oppositiojohtaja tuomitaan maanpetoksesta elinkautiseen vankeusrangaistukseen vuonna 2008, koska puhui ulkomailla julkisesti aiemmista vankeusrangaistuksistaan.

Amnestyn paikallisryhmät ja osastot kaikkialla maailmassa tekevät työtä yhden ihmisen puolesta tarvittaessa jopa kymmeniä vuosia.

Mahfarid Mansourian Iranilainen ympäristöaktivisti pidätetään satojen muiden ihmisoikeuspuolustajien kanssa Iranin islamilaisen vallankumouksen vuosipäivänä 11.2.2010.

Uhrin omaiset, paikalliset järjestöt tai Amnestyn omat tutkijat välittävät tiedon ihmisoikeusloukkauksesta Amnestyn kansainväliseen sihteeristöön.

Chen Guangcheng Sokea ihmisoikeusaktivisti tuomitaan vuonna 2006 neljäksi vuodeksi vankeuteen kotikylänsä naisten oikeuksien puolustamisesta.

85 000

Amnestyn tutkijat arvioivat, onko ihmisoikeusloukkaus vakava ja vaatiiko se välitöntä toimintaa vai pitkäkestoisempaa kampanjointi- ja vetoomustyötä.

350 vetoomusta

vuodessa

Raul Hernandez Ihmisoikeuspuolustaja vangitaan tekaistujen syytteiden perusteella tammikuussa 2008.

Milma Kettunen on entinen Amnestyn johtokunnan puheenjohtaja. Hän työskentelee nykyään tiedottajana Ulkoministeriön kehitysviestinnässä.

Teemu Leinonen on Aalto-yliopiston median laitoksen professori ja Wikimedia-säätiön neuvonantaja.

Tekstari herättää keskustelua

Osallistumisen ei tarvitse loppua

”Tekstiviestin lähettäminen kännyk-

”Työskentelin pitkään ihmisoikeusakti-

kään ei ole pelkkää informaation välittämistä. Viesti saapuu keskelle ihmisten arkea. Se herättää ajatuksia ja keskustelua, istuttiinpa sitten työpaikalla, baarissa tai lounastauolla. Uskon, että tekstiviestivetoomus on tehokas, koska sitä tulee näytettyä muille. Kännykkä on vahvemmin läsnä elämässä kuin muut viestintävälineet. Kutsun harvoin ketään katsomaan mitä tietokoneeni näytöllä lukee, mutta puhelinta on helppo

12 AMNESTY INTERNATIONAL 4/2010

Amnestyn vapaaehtoiset pikavetoomuskirjoittajat kaikkialla maailmassa alkavat kirjoittaa vetoomuksia kirjeinä, fakseina ja sähköposteina. Pohjoismaissa ja Itävallassa vetoomuksia levitetään myös tekstiviestillä.

vilauttaa toiselle. Kun kyseessä on Amnestyn pikavetoomus, kerrot samalla jotain itsestäsi ja arvomaailmastasi. Tätä kautta siteeni ystäväni kanssa vahvistuu. Miettisin tekstiviestivetoomuksen lähetysaikaa tarkasti juuri siksi, että se osuisi keskelle ihmisten arkea tilanteeseen, missä siitä on helppo keskustella. Minulle sopisi parhaiten, jos tekstiviestivetoomuspyyntö tulisi lounasaikaan tai illalla.

vismin parissa, Amnestyssa johtokunnan jäsenenä ja puheenjohtajana. Lisäksi olin mukana Akkaryhmässä, josta myöhemmin tuli Joku raja! -verkosto. Nyt, kun en enää ole aktiivisesti mukana ihmisoikeustyössä, tekstiviestivetoomukset ovat saaneet minut tuntemaan, että teen oikeasti jotain. Perheen toisen lapsen synnyttyä prioriteettien oli muututtava. Kahden lapsen äitinä ei aina ehdi miettiä kirjeitä, postikortteja – tai edes verkkovetoomuksia.

Vaikka aktiivivuodet ovat takana, osallistumisen ei tarvitse loppua. En ole koskaan ollut hyvä vetoomusten kirjoittaja, varsinkaan paperimuodossa. Koen kuitenkin tekstiviestivetoomuksen todella helpoksi ja käteväksi. Viestin voi saada esimerkiksi kesken sanomalehden lukemisen, ja siihen voi reagoida heti! Toivottavasti saamme tällä tavalla mukaan ihmiset, jotka eivät muuten tekisi ihmisoikeustyötä. Välittömyys saa ihmiset osallistumaan.”

EN PUOLESTA –TEKSTARILLA! Mitä tapahtuu 72 tunnin aikana Suomessa?

Suomen pikavetoomukset jaetaan tekstiviestillä ja sähköpostilla. Tekstiviestivetoomukset valitaan yli kolmestasadasta vuosittain julkaistavasta pikavetoomuksesta.

• Amnestyn asiantuntijat arvioivat Suomen vaikutusmahdollisuudet. • Vetoomus ja taustatiedot toimitetaan ja suomennetaan. • Tehdään vaikuttamissuunnitelma: Kehen vedotaan, miten vetoomus toimitetaan perille, mitä asioita viestinnässä korostetaan? • Puristetaan vetoomuspyynnön oleellisin sisältö 160 merkin mittaiseksi viestiksi ja lähetetään verkostolle. • Kerätään allekirjoitukset. • Lähetetään vetoomus kohdemaahan.

Suomen tekstiviestivetoomukset saavuttavat kohteensa alle neljän vuorokauden päästä siitä, kun Amnesty on saanut asiasta ensimmäisen tiedon.

Pikavetoomukset toimivat Yksi seitsemästä pikavetoomuksesta tuottaa tulosta: Vuonna 2009 julkaistiin noin 350 uutta vetoomusta. Saman vuoden aikana 49 vetoomustapausta suljettiin onnistuneena.

Tommi Laiho työskentelee suunnittelijana markkinointitoimisto folkissa.

Mahfarid Mansourian vapautetaan takuita vastaan kahden viikon pidätyksen jälkeen. Amnestyn Suomen osaston verkkosivun kautta lähetetään satoja sähköposteja, joissa vaaditaan Mahfaridin välitöntä vapauttamista.

Birtukan Mideksa vapautuu vankilasta 6.10. Kansainvälisissä kirjemaratontapahtumissa kirjoitetaan tuhansia vetoomuksia hänen puolestaan.

Tekstiviesti sopii työkiireen keskelle ”Pidän elämäni hektisyydestä ja useista samanaikaisista projekteista, vaikka rentoutuminen oman perheen kanssa onkin tärkeää. Ihmisillä on halu tehdä maailmasta parempi ja oikeudenmukaisempi paikka, mutta välineet puuttuvat. Monet kokevat auttamismahdollisuutensa häviävän pieniksi, sillä kiireinen elämänrytmi ei jätä tilaa osallistumiseen. Siksi koen tekstiviestivetoomukset erinomaisena tapana vaikuttaa asioihin. Tekstari sopii myös hyvin suomalaiseen mentaliteettiin, koska emme aina ole eri-

tyisen sinut kaduilla toimivien adressinkerääjien kanssa. Osallistuessani tunnen olevani parempi ihminen ja ostan hieman parempaa omatuntoa, mutta toki minua kiinnostaa myös tietää, millaisia vaikutuksia vetoomuksilla on ollut! Ideologisesti ajattelen, että jos maailmassa olisi enemmän rakkautta ja suvaitsevaisuutta, ihmisoikeuksia ei loukattaisi. Käytännön tasolla viestinnän vapaus ja nopeus on johtanut siihen, että loukkaukset tulevat julkisiksi – ja myös tuomittaviksi.”

Chen Guangcheng vapautuu vankilasta 9.9.2010. Hän pysyy tiukassa valvonnassa, käytännössä vankina kotonaan. Helsingin ja Vaasan ruotsinkieliset ryhmät jatkavat yhteydenpitoa Kiinan viranomaisiin.

Raul Hernandez Vapautuu 2010 elokuussa. Häntä uhkaillaan vain kaksi päivää vapautumisensa jälkeen, joten vetoomustoimintaa päätetään jatkaa. Joensuun paikallisryhmä jatkaa työtä hänen turvallisuutensa takaamiseksi.

AMNESTY INTERNATIONAL 4/2010

NOPEA, NOPEAMPI – TEKSTIVIESTI? Joululahjat Amnesty Storesta Nyt voit olla mukana yhä nopemmassa, maailmanlaajuisessa vetoomustyössä ihmisoikeuksien puolesta. Amnestyn tekstiviestivetoomukset toimitetaan perille Anna läheisellesi lahja, joka vaikuttaa ihmisoikeuksien 72 tunnin sisällä – kaikkialle maailmassa.

toteutumiseen. Amnesty-tuotteiden valmistuksessa hyödynnetään kierrätysmateriaaleja ja välittömän Reilun uhan kaupan puuvillaa. alla elävästä ihmisessuostu leikkauttaNiitä näkyy vuodenvaihteessa sen

julkisissa kulkuneuvoissa, lehdissä, nettisivuilla, televisiossa. Yhdessä julisteessa venäläisen maatuskanuken teipillä suljettu suu toteaa: kuinka helppoa elämä onkaan, kun mistään ei tarvitse keskustella ja omaa mielipidettä ei ole. Toisessa kuvassa ollaan kiinalaisten kidutuskekkereillä ja kehotetaan ”rohkeasti vaan aiheuttamaan kipua ja nöyryytystä!” Julisteiden yli on vedetty kirkkaankeltainen nauha, jossa lukee mustin kirjaimin: Peruttu tekstiviestivetoomuksesi vuoksi. Tämä ei ole pilaa, tämä on ihmisoikeustyötä. Amnestyn uusi pikavetoamisen muoto, tekstiviestivetoomus, auttaa vaarassa olevia ihmisiä entistä nopeammin ja tehokkaammin. Joka seitsemäs Amnestyn pikavetoomus vapauttaa mielipidevangin, estää teloituksen, lopettaa kidutuksen.

Bussipysäkillä värjöttelevä ihminen People Behind Bars -t-paita. Koot S–XL. katsoo teipillä suljettua suuta Myös mustana! Hinta 25 €ihmeissään. Hän näppäilee kännykällään viestin. Piippiip, piip-piip. Paluuviesti kertoo: Hienoa että ryhdyit pikavetoajaksi! Saat ensimmäisen vetoomuksen viikon sisällä. Mutta Amnestyn koneisto on aloittanut toimintansa jo paljon aiemmin ja paljon kauempana. Peli alkaa vaikkapa Raúl Hernándezista, joka vuonna 2008 vangitaan tekaistujen syytteiden perusteella Meksikossa. Amnestyn kansainväliseen sihteeristöön Lontooseen tulee päivittäin ilmoituksia ihmisoikeusloukkausten uhreista, jotka tarvitsevat pikaista apua. Osa ilmoituksista tulee esimerkiksi uhrien omaisilta tai paikallisilta järjestöiltä; osa havainnoista on Amnestyn oman tutkimustyön tulosta. Jos ihminen esimerkiksi vangitaan mielipiteensä vuoksi, häntä kidutetaan, hänet tuomitaan kuolemaan tai hän ”katoaa”, pikavetoomuskirjoittajien maailmanlaajuinen verkosto aktivoidaan. Kun tieto ihmisoikeusloukkauksen kohteeksi joutuneesta tai

tä tulee, Amnesty julkaisee maailmanlaajuisen pikavetoomuspyynnön. Amnestyn Suomen osasto nappaa näistä kiireistä toimintaa vaativista, noin 300 julkaistavasta pikavetoomuksesta ne, jotka sopivat tekstiviestiverkostoon. Verkoston jäsenille lähetetään 20 vetoomusta vuodessa. Valinta perustuu esimerkiksi henkilöön kohdistuvan uhkan vakavuuteen tai Suomen osaston mahdollisuuksiin vaikuttaa tiettyjen maiden viranomaisiin. Vetoomuspyynnöt lähetetään automaattisesti verkoston jäsenille ja ne voi allekirjoittaa saman tien tekstiviestillä. Pidemmän vetoomustekstin voi lukea Amnestyn verkkosivulta. Esimerkiksi Amnestyn mielipidevangiksi julistama Rául Hernández oli vangittuna kaksi vuotta. Tuona aikana hänen vapauttamisekseen tehtiin paljon työtä. Amnesty kampanjoi Hernándezin vapautumisen puolesta suoraan niille viranomaisille, jotka voivat vaikuttaa tilanteeseen; Suomen amnestylaiset osallistuivat työhön lähettämällä pikavetoomuksia, vetoomuskirjeitä ja järjestämällä kuvavetoomustapahtumia.

maan hiuksiaan. Hiustenleikkaus on rikollisten tunnistamisen – ja tunnustamisen – merkki.

Tue reilua kauppaa ostamalla Amnestyn vaatteita! Reilun kaupan puuvilla kasvatetaan Intiassa. Puuvillantuottajien kattojärjestö kouluttaa viljelijöitä orgaaniseen ko maailman ihmisoikeustilanteesta. Jos viljelyyn sekä olemaan riippumattomia vain yhdestä viljeihmisoikeusloukkauksen vuoksi kerätyn lytuotteesta. Lanka ja vaatteet valmistuvat Mauritiuksella. vetoomuksen kaari sulkeutuu Amnesty Reilun Kaupan puuvillan hinta on maailmanmarkkinaInternationalin vaatimusten mukaisesti, hintaa korkeampi. Se on takuu sille, että tuottajat saavat lopputuloksena on mielipidevangin vapautekemästään työstä. Reilu kauppa tuminen.kohtuullisen Aivan kutenkorvauksen Rául Hernandezin, suvaitse ja lapsityövoimaa. BirtukaneiMideksan Chen Guangcheng-

in kohdalla. He kaikki ovat vapautuneet, vaikka esimerkiksi Chen Guangchengia kerätään Amnestyn toimistolla nimilisvalvotaan yhä tarkasti. taksi, joka lähetetään mahdollisimman Piip-piip, piip-piip. Jokainen tekstiviesnopeasti eteenpäin. Suomen osaston toitiverkoston jäsen saa hyvät uutiset esimermistolla Amnestyn asiantuntijat ja kamkiksi mielipidevangin vapautumisesta jatpanjatiimi kirjoittavat nimilistan yhteyteen kossa suoraan kännykkäänsä. Iranilaisen saatekirjeen. Koko paketti toimitetaan tiihmisoikeusaktivisti Mahfarid Mansourialannekohtaisesti kohnin nopea vapautuminen helmikuussa demaahan, päättäjille, 2010 on mainio esimerkki pikavetoamisen suoraan tuomioistui– ja yksittäisten ihmisten tekemän ihmisoimeen tai vankilanjohkeustyön – tehokkuudesta. Mansourian oli tajille. Amnesty lupaa, toiminut pitkään Iranissa ulkomaalaisten, että tekstiviestivetoomyös monen suomalaisen toimittajan tulkmus on perillä määränkina ja avustajana. Yleisradion toimittaja päässään 72 tunnissa. Jyrki Saarikoski sai helmikuun 9. päivänä Tilanteen etenemistietää naisen pidättämisestä ja otti yhteyttä tä seurataan Suomen Amnestyn toimistoon Helsingissä. Samoitoimistolta käsin, ja jos hin aikoihin Amnesty International julkisti vetoomus koskee ihpikavetoomuksen Mansourianin vapauttamisoikeuspuolustajaa, miseksi – saatuaan useita vastaavia yhteyMikä Amnestyn uudesta vetoomustavas- vetoomuskopio toimidenottoja. Mahfarid Mansourianin kansta tekee erityisen toimivan? tetaan myös kohdesa Iranissa työskennelleet suomalaiset Tekstiviestivetoomusverkosto on uusi maasta vastaavalle Suomen suurlähetystoimittajat tekivät aktiivisesti työtä hänen toimintamuoto, joka perustuu Amnestyn tölle. Tämä tehdään, koska Suomella on puolestaan ja välittivät yhdessä Amnespikavetoomusverkostoon (Urgent Action EU:n ihmisoikeussuuntaviivojen mukaityn Suomen osaston kanssa tietoa hänen Network). Pikavetoomus on yksi vanhimnen velvoite ottaa ihmisoikeuspuolustajan tilanteestaan Amnestyn kansainvälisen mista ja tehokkaimmista Amnestyn toimintilanne esille maiden edustajien välisissä sihteeristön tutkijoille. Amnestyn Suomen tamuodoista. Julkaistuista vetoomuksista keskusteluissa. osaston pikavetoomusverkosto lähetti vejoka seitsemäs tuottaa toivotun lopputuPikavetoomus sulkeutuu pääsääntöitoomuksia Mahfaridin vapauttamiseksi. lokseen; viime vuonna Amnestyn aktivismi sesti kaksi viikkoa julkaisunsa jälkeen, jolloin kaikki loputkin allekirjoitukset toimiteauttoi tällä tavalla 49 vetoomuskohdetta. taan perille. On kuitenkin toivottavaa, että Usein kyseessä oli yksi ihminen ja toisinaan ihmisryhmä, kuten joukko mielentekstiviestiverkoston jäsenet allekirjoittavat osoittajia. vetoomukset pikaisesti, jotta Behind ensimmäiPeople Behind Bars -leggingsit. People Bars -huppari. People Behind Bars -pitkähihainen paita. Kun amnestylainen Koot allekirjoittaa tekstimahdollisimS/M ja M/L. Hintaseen 24 €lähetykseen saadaan Koot S–XL. Myös naisten malli Koot S–L. Hinta 29 € viestivetoomustaan, samaan aikaan etioman paljon nimiä. ja hupparimekko! Hinta 55 € pialainen oppositiojohtaja Birtukan MidekSuomen osasto liittyy tekstiviestiverkossa vielä odottaa, istuu ja odottaa. Hän on ton myötä työhön, jota tehdään jo useasnälkälakossa. Häntä pidetään usean kuusa Amnesty Internationalin maaosastoskauden ajan eristyksissä kahden neliömetsa. Esimerkiksi Amnestyn Norjan osasto rin kokoisessa sellissä, jossa ilma on aiemon käyttänyt tekstiviestejä vetoomustoipien vankien mukaan usein sietämättöminnassaan vuodesta 2004 lähtien. Tälmän kuuma. Tai kiinalainen mielipidevanki lä hetkellä Norjan verkostossa on 75 000 Teippi ei saanut yhden ihmisen suuta Chen Guangcheng, joka tulee kesäkuusjäsentä, joista noin joka viides allekirjoittaa suljettua, kuten tämän Amnesty-lehden sa 2007 potkituksi ja hakatuksi, koska ei jokaisen vetoomuspyynnön. Kuten Suokansikuvassa. Vaikka toiminta yksilön- ja messakin, Norjassa sekä vastaanotetut vesananvapauden puolesta tai kuolemantoomuspyynnöt että allekirjoitusviestit ovat rangaistusta vastaan on usein hidasta ja maksullisia. hiljaista puurtamista, toisinaan nopeus ratAmnestyn lähtökohtana on jo 50 vuo- kaisee ihmisoikeustyössäkin. den ajan ollut ihmisten toiminta toisten ihmisten puolesta poliittisista mielipiteistä, uskonnollisesta vakaumuksesta ja eläTekstiviestivetoomuksella autat vaarasmäntilanteesta riippumatta. Yksittäinen sa olevia ihmisiä entistä nopeammin ja tehokihminen on Amnestyn toiminnan keskiöskaammin. Tilaa vetoomukset kännykkääsi ja sä edelleen. Samalla verkostoon osallisliity Amnestyn maailmanlaajuiseen pikavetootuva saa kuitenkin laajemmin tietoa komusverkostoon. Lähetä tekstiviesti VETOOMUS

Kaikki tekstiviestiallekirjoitukset

Am-

LIITY NIMESI numeroon 173 175. Tekstiviestivetoomukset valitaan pikavetoomusverkoston vetoomuksista. Tekstiviestiverkostolle lähetetään 20 vetoomuspyyntöä vuodessa.

14 AMNESTY INTERNATIONAL 4/2010

NICARAGUA

Pysy ajan tasalla Amnestyn 50-vuotisjuhlavuonna!

Gallo Pinto (riisi- ja paputortillat) 4–6 annosta

ragualainen ruokalaji. Gallo Pinto on tyypillinen nica 1 pilkottu sipuli kynttä 3 hienonnettua valkosipulin 110 g riisiä ja 225 g keitettyjä pintopapu ettua korianteria onn hien a llist 2 ruokalusika chilijauhetta a chiliä tai ½ teelusikallista 1/2-1 hienonnettua punaist rttia 240 ml hapankermaa tai jugu 8-12 vehnätortillaa 480 ml vettä 1 viipaloitu tomaatti Öljyä Suolaa

AI@50 taskukalenteri tai kalenteri vuodelle 2011 Upeat, kierrätysmateriaaleista valmistetut kalenterit ovat esteettisiä ja käytännöllisiä lahjoja sukulaiselle tai ystävälle. Molemmat sisältävät kiehtovia värikuvia kaukaisista paikoista. Kalenterit ovat englanninkielisiä. Kalenteri 15 € Taskukalenteri 12 €

Tiedä, mistä korttisi tulevat! FSC (Forest Stewardship Council) on kansainvälinen, voittoa tavoittelematon järjestö. Maapallon metsien häviämisestä huolestunut ympäristöalan ja metsäalan edustajien ryhmä perusti sen vuonna 1993 tavoitteenaan edistää vastuullista metsien hoitoa.

Muistitko mummon joulukortin? Tunnelmalliset kynttilät ja hauskat värikuvitukset siivittävät tänä vuonna joulukorttien matkaa. Korttien valmistukseen on käytetty kierrätysmateriaalia tai FSC-sertifioitua puuta. Nämä ympäristöystävälliset joulukortit ilahduttavat varmasti!

World in your Kitchen -seinäkalenteri 2011 Kauniin värikkäitä kuvituksia ja 12 kasvissyöjille sopivaa reseptiä. Sisältää runsaasti tilaa tapaamisten kirjaamiseen. Kalenterit ovat englanninkielisiä. Hinta 15 €

NÄIN TILAAT AMNESTY STORESTA: 20 ekojoulukortin paketti. Viisi korttia kullakin kuvalla. Hinta 15 €

1. 2. 3. 4. 5.

10 korttia ja kirjekuoret. Hinta 8 €

AMNESTY INTERNATIONAL 4/2010

Tukholman Amnesty-vapaaehtoiset kiinnittivät ohikulkijoiden huomion slummeissa elävien ahdinkoon.

Amnesty Ruotsissa • Ruotsin osasto on perustettu vuonna 1964 • Jäseniä 85 532 • Tukholmassa 35 työntekijää ja 15 harjoittelijaa. Göteborgissa kolme ja Malmössä yksi työntekijä • Toimintabudjetti 72,6 miljoonaa kruunua (noin 8 miljoonaa euroa) Työn painopisteet ensi vuonna: Amnestyn 50-vuotisjuhlakampanja, kuolemantuomio, köyhyyden vastainen Kuuluu kaikille -kampanja, vaatimus Ruotsin hallitukselle romaniasetuksen vahvistamisesta, työ yksilöiden puolesta, kansainvälinen kirjemaraton joulukuussa 2011. Teksti Minna Rajainmäki Kuva Jonath Mathew

ONKO NAAPURIN RUOHO VIHREÄMPÄÄ? amnesty ympäri maailmaa Seksuaalinen väkivalta ja naisten oikeudet.

Turvapaikanhakijat. Ruotsissa Amnesty ja ihmisoikeudet tunnetaan ja tunnustetaan. Parannettavaa on silti vielä – ja ongelmat kuulostavat suomalaisen korvaan tutulta. Talven ensimmäisenä päivänä Amnestyn vapaaehtoisten aktiivien ryhmä huristelee Tukholmassa Södermalmin torilla. Parikymppiset ihmisoikeuspuolustajat järjestävät katuteatteria Kenian slummien pakkohäätöjä vastaan. Paikalle on tuotu itse askarreltuja traktoreita, jotka kuvaavat slummeja hävittäviä maansiirtokoneita. Ohikulkijoilla onmahdollisuus tilkitä pahvilaatikossa – siis jonkun kodissa – olevia reikiä osoitukseksi pienten tekojen merkityksestä. ”Täällä Ruotsissa kaikilla on mahdollisuus asuntoon ja vessaan ja niin pitäisi olla kaikkialla muuallakin”, aktivistit sanovat. He kertovat, että Ruotsissa nuoria on Amnestyn toiminnassa mukana harmillisen vähän. ”Kun valmistuin, halusin jatkaa Amnestyn vapaaehtoisena, mutta sopivaa ryhmää koulujen ulkopuolella ei tuntunut olevan”, kertoo K-gruppen ryhmän perustaja Noor Siahpoosh. Seuraavan tapahtumansa ryhmä aikoo järjestää, kun tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun Ruotsissa annettiin viimeinen kuolemantuomio. Kuolemanrangaistuksen

16 AMNESTY INTERNATIONAL 4/2010

poistaminen kaikkialta maailmasta on yksi Ruotsin osaston tärkeimmistä kampanjakohteista, sillä maailmassa on yhä 58 maata, joissa kuolemantuomio on käytössä.

Aktivismi on muuttunut viimeisten 20 vuoden aikana. Sen tietää Ruotsin osaston tiedottaja Elisabeth Löfgren, joka on ollut Amnestyn toiminnassa mukana vuodesta 1987 alkaen. Löfgrenin mukaan nykyään toiminnassa voi olla mukana monella eri tavoin. Internet ja matkapuhelimet ovat tulleet tärkeiksi välineiksi. ”Ennen aktivismi tarkoitti puhtaammin ryhmän jäsenenä olemista”, Löfgren sanoo. Aiemmin ryhmiä oli Ruotsissa satakunta enemmän, tällä hetkellä niitä on 220. Vanhemmissa ryhmissä on pitkäaikaisia aktivisteja, jotka suosivat perinteisiä toiminnan muotoja, kuten kirjeenkirjoitusta. Amnesty tunnetaan Ruotsissa hyvin. Sitä monet eivät kuitenkaan tiedä, että Amnesty ei toimi pelkästään kansalais- ja poliittisten oikeuksien, vaan myös taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen oikeuksien puolesta. Ihmisten huomiosta ja varoista kilpailevat nykyään monenlaiset järjestöt.

Ihmisoikeusloukkaukset ovat Ruotsissa harvinaisia, mutta niitä kuitenkin tapahtuu. Hallituksen asettama työryhmä sai syksyllä valmiiksi selvityksen, jossa tarkasteltiin ihmisoikeuksien toteutumista julkisen sektorin palveluissa. Työryhmä esitti, että maahan perustettaisiin itsenäinen YK:n Pariisin periaatteiden mukainen ihmisoikeusinstituutti, joka toimisi eduskunnan alaisuudessa. Kansallinen instituutti ei ottaisi kantaa yksittäisiin tapauksiin vaan valvoisi yleisesti kansainvälisten ihmisoikeussopimusten noudattamista. Amnesty työskentelee Ruotsissa naisten oikeuksien puolesta ja vaatii selvitystä siitä, miksi niin harva raiskaustapaus tulee ilmi ja tuomitaan oikeudessa. Tänä vuonna julkaistiin seurantaraportti Pohjoismaiden yhteisestä raportista Case Closed, jossa vertailtiin seksuaalirikoksiin liittyvää lainsäädäntöä ja oikeusprosessia. Toisin kuin Suomessa, Ruotsissa seksuaalirikoslainsäädäntö on ajan tasalla. Iso ongelma on kuitenkin se, että uhrit eivät uskalla tai halua tuoda kokemaansa väkivaltaa julki. Romanien puolesta Ruotsissa ei nyt kampanjoida, vaikka tilanne on Elisabeth

Löfgrenin mukaan kaukana täydellisestä. Monet romanit kokevat syrjintää myös hallituksen työryhmän selvityksen mukaan.

Media kysyy usein Amnestyn kantaa turvapaikanhakijoita koskeviin kysymyksiin. Uusia jännitteitä yhteiskuntaan on luonut maahanmuuttovastainen Ruotsidemokraattien puolue, joka äänestettiin syyskuun vaaleissa valtiopäiville. Ruotsidemokraattien on sanottu muun muassa vääristelevän maahanmuuttoa koskevia tilastoja, ja tällaiseen Amnestynkin olisi Elisabeth Löfgrenin mielestä puututtava. Nyt kun Ruotsidemokraatit ovat parlamentin jäseniä, kampanja onkin suunnitteilla. Amnesty on myös usein eri mieltä paikallisen maahanmuuttoviraston kanssa turvapaikanhakijoiden kohtelusta. Toisinaan järjestö kampanjoi yksittäisten turvapaikanhakijoiden puolesta. ”Jos ihminen karkotetaan maahan, jossa hänen henkeään uhataan, Ruotsi rikkoo kansainvälisiä sopimuksia vastaan”, Löfgren sanoo. Juttusarjassa vieraillaan Amnestyn toimistoissa eri puolilla maailmaa.

Mitä toivot tulevaisuudelta? Syysseminaarin osallistujat vastaavat.

Teksti KAISA MÄENPÄÄ KuvaT JESSE PASANEN

Päivi Huttunen, Vantaa: Toivon, että jokaisella ihmisellä olisi oikeasti väliä. Ihmisarvon tulisi olla kaikille itsestäänselvyys. Olen huolissani kaikkialla maailmassa madaltuneesta ihmisten kunnioituksen tasosta.

Ensi vuonna Amnesty pitää

ÄKÄISET BILEET

SYYSSEMINAARI Vuonna 1961 englantilainen juristi Peter Benenson luki artikkelin mielipidevangeiksi

joutuneista portugalilaisista opiskelijoista ja halusi auttaa heitä. Ensimmäinen vetoomus kirjoitettiin. Syysseminaarissa kysyimme minkälainen liike on ensi vuonna 50 vuotta täyttävä Amnesty? Helsinkiläinen Kaisa-Reeta Koskinen on toiminut Amnestyssa yhdeksänkymmentäluvun alusta lähtien. Hänen mielestään liike on palaamassa takaisin juurilleen. ”Jossain vaiheessa tuntui, että vetoomusten kohteet, uhattuina olevat yksittäiset ihmiset, olivat jäämässä muiden ihmisoikeusasioiden varjoon. Nyt ympyrä on sulkeutumassa”, hän kuvailee. ”On tietenkin selvää, että Amnesty muuttuu maailman mukana”, Frank Lundgren muistuttaa. Hän liittyi Turussa toimivaan ruotsinkieliseen Amnesty-ryhmään 2000-luvun alussa. Nykyisin esimerkiksi teknologiaa osataan hyödyntää entistä paremmin ja lisää ihmisiä saadaan aktivoitua mukaan toimintaan. Amnestyn uusi tekstiviesteillä toimiva pikavetoomusverkosto on yksi esimerkki tästä muutoksesta.

Kaksi vuotta Amnestyn toiminnassa mukana ollut Laura Kumpuniemi on osittain samaa mieltä. Hänen mielestään on kuitenkin tärkeää, ettei vanhoja käytäntöjä unohdeta. Ihmisläheinen Amnesty on edelleen arjessa kiinni eikä katoa bittiavaruuteen.

”Uudesta teknologiasta ei saisi tulla itseisarvo. Sitä pitäisi käyttää ainoastaan silloin, kun se on järkevin tapa vaikuttaa”, Kaisa-Reeta Koskinen summaa. Vetoomukset eli kirjeet päättäjille ovat elintärkeitä uhattuna oleville ihmisille. Aktivisteille ne ovat keino toimia yksinkertaisella tavalla yksittäisten ihmisten puolesta. Laura Kumpuniemi tähdentää, että 50-vuotiaassa Amnestyssa erilaisten vaikutusmahdollisuuksien on oltava tasapainossa. ”Jos esimerkiksi vetoomuksia tulee joka suunnasta koko ajan, niiden teho vähe-

nee”, hän kiteyttää. ”Amnesty on monien vaikuttamistapojen summa.” Kaikille kolmelle Amnestyn syysseminaari oli ajatuksia ja toivoa herättävä kokemus. ”Tämä on inspiroiva tapahtuma etenkin siksi, että täällä tapaa muita aktiivisia ihmisiä”, Lundgren sanoo. ”Pidin myös siitä, että seminaarissa annettiin positiivisia esimerkkejä vapaaehtoistyön vaikutuksesta maailman tilanteeseen.” Hän viittaa uutisiin vetoomusten vuoksi vapautetuista mielipidevangeista. Yksittäisten ihmisten vapautuminen ei kuitenkaan ole tarpeeksi. Tarvitaan suuria ja syvälle ulottuvia muutoksia, ennen kuin 50-vuotias Amnesty on tehnyt itsensä tarpeettomaksi.

Anne Meriluoto, Helsinki: Ensimmäiseksi tulee mieleen kuolemanrangaistuksen poistaminen kaikista maailman maista. Se on päämäärä, johon on mielestäni aktiivisesti pyrittävä.

Kari Lehti, Turku: Toivoisin, että tulevaisuudessa kaikki ihmiset olisivat tasa-arvoisia riippumatta siitä, missä tai keitä he ovat.

50-vuotias Amnesty juhlii… 28.5. Syntymäpäiväjuhlat & global action day Helsingissä. Syntymäpäiväbileitä eri paikkakunnilla. 10.12. Kansainväliset kirjemaratontapahtumat ja global action day eri paikkakunnilla.

ja tekee työtä… Ensi vuonna vahvistetaan edelleen työtä yksittäisten ihmisten puolesta. Työtä tehdään esimerkiksi kadonneen tshetsheeniopiskelijan Zelimhan Murdalovin, kiinalaisen ihmisoikeusaktivistin Mao Hengfengin, Meksikon paperittomia siirtolaisia auttavan Isä Solalinden sekä romanialaisten romaniperheiden puolesta. Tavoitteena on myös kasvattaa yksilöiden puolesta toimivien Amnesty-aktiivien määrää.

17.4. Äänestetään eduskuntavaaleissa. Vaalien alla Amnesty tekee lobbaustyötä ja pyrkii vaikuttamaan hallitusohjelmaan heti vaalien jälkeen konkreettisten tavoitteiden kautta. Kampanjoista jatkuvat köyhyyden vastainen Kuuluu kaikille sekä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastustava Joku raja!

Laura Kumpuniemi (vas.), Kaisa-Reeta Koskinen ja Frank Lundgren osallistuivat Amnestyn syysseminaariin Helsingissä.

AMNESTY INTERNATIONAL 4/2010

TUE A RIIPPUMATONT JOURNALISMIA – TILAA SITÄ KOTIISI!

Vuonna 1999 perustetulla Voima-lehdellä on Kansallisen mediatutkimuksen mukaan jo 82 000 lukijaa. Varmista itsellesi lehden saanti ja tilaa se kotiin. Voima ilmestyy vuodessa 10 kertaa. Tarjoamme Amnesty-lehden lukijoille vuosikertaa alennushinnalla 29 euroa (normaalisti 39 euroa). Lisätietoja: www.voima.fi. Sivujen kauttaa löytyy linkki juttuarkistoon. NHL – Normihomolehti on vuonna 2010 perustettu queer-julkaisu, joka etsii vinoja näkökulmia kulttuuriin, politiikkaan ja ajankohtaisiin ilmiöihin. Se ilmestyy tänä vuonna kolme kertaa ja ensi vuonna viisi kertaa. Vuosikerran (5 numeroa) tilaus maksaa 29 euroa. Lisätietoja: www.normihomolehti.fi. NHL-lehti on ilmaiseksi luettavissa nettisivuilta löytyvän linkin kautta. Le Monde diplomatique -lehden tuottama Maailmanpolitiikan Atlas piirtää terävän kuvan monimutkaisesta maailmasta ja sen konflikteista. Kartastoa on myyty Ranskassa, Saksassa, Espanjassa ja Italiassa useita satojatuhansia kappaleita. Asiantuntijoiden, tilastojen ja kenttätutkimusten pohjalta karttojen tuotantoon erikoistunut seitsemän maantieteilijän ja kartografin ryhmä on laatinut 300 verratonta nelivärikarttaa ja kuvaa. Lisätietoja: www.mondediplo.fi

TARJOUS: TILAA LAHJAKSI TAI ITSELLESI! Maailmanpolitiikan Atlas sopii hyvin pakettiin, Voimasta on iloa koko vuodeksi. TILAAN: Voiman vuosikerran (10 numeroa) kestotilauksena hinnalla 29 euroa (normaalisti 39 euroa) Maailmanpolitiikan Atlaksen 25 euroa (sisältää postimaksun) Voiman vuosikerran ja Maailmanpolitiikan Atlaksen YHTEISHINNALLA 39 euroa (sisältää postimaksun) NHL – Normihomolehden vuosikerran (5 numeroa) kestotilauksena hintaan 29 euroa Lehden saajan nimi:

TILAUKSET MYÖS SÄHKÖPOSTITSE:

a.fi tilaukset@voim sä (mainitse viestis ) us rjo ta yst ne Am

18 AMNESTY INTERNATIONAL 4/2010

Saajan osoite: Maksajan nimi ja osoite (jos eri kuin edellä): Maksajan sähköpostisoite ja/tai puhelinnumero: Maksajan allekirjotus:

VASTAUSLÄHETYS SOPIMUS 5000521 00003 HELSINKI

Per Östberg

työskentelee projektinjohtajana ja elokuvatuottajana göteborgilaisessa sukupuolten tasa-arvoa edistävässä Amphi Produktion -järjestössä. Hän on tuottanut muun muassa lyhytelokuvan Ingen Ser Oss, joka kertoo perheväkivallasta. Emma Lundqvist

on Amphi Produktionin koulutusjohtaja. Hän kouluttaa ja käy luennoimassa sukupuolten tasa-arvosta oppilaitoksissa ja muissa yhteisöissä. Jussi Aaltonen

viimeistelee graduaan ja kiertää luennoimassa sukupuolittuneesta väkivallasta. Hän on työskennellyt muun muassa Stakesin naisiin kohdistuvan väkivallan ja prostituution ehkäisyhankkeessa sekä miesjaoston sihteerinä tasa-arvoasiain neuvottelukunnassa. Kaikki kolme tapasivat Helsingissä syksyllä Suomen naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelman julkistamisen yhteydessä. Hallitus hyväksyi ohjelman kesällä Amnestyn Joku raja! -verkoston intensiivisen kuuden vuoden vaikuttamistyön jälkeen.

teksti Kaisa Mäenpää kuva Teemu Hirvilinna

Ei vain naisille! teetä ja ihmisoikeuksia Sukupuolittuneesta väkivallasta puhuminen

ei ole naisten yksinoikeus. Eikä varsinkaan ratkaisujen löytäminen, painottavat naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastustavat miehet. Kolme asiantuntijaa keskustelee tunnelmavalaistun keittiön teepöydän ääressä naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Vaikka vain yksi heistä on nainen, aihe koskettaa heitä kaikkia tasapuolisesti. Göteborgilaisessa sukupuolten tasa-arvoa edistävässä järjestössä työskentelevät Per Östberg ja Emma Lundqvist ja sukupuolittuneeseen väkivaltaan perehtynyt asiantuntija Jussi Aaltonen ovat valinneet itselleen työkentän, jolla helppoja ja nopeita ratkaisua ei tunneta. ”Ihmisistä on tavallaan tullut sukupuolisokeita”, Jussi Aaltonen huomauttaa. Sukupuolittunutta väkivaltaa on vaikea tunnistaa osittain juuri siksi, että ihmiset ovat liian tottuneita oman yhteiskuntansa normeihin. Emma Lundqvist tarttuu kommenttiin. ”Todellakin! Tunnistamisen ongelma tulee kytemään niin kauan, kun väkivalta koetaan yhdeksi maskuliinisuuden ilmenemismuodoista yhteiskunnassamme. Esimerkiksi mediassa väkivallan käyttö yh-

distetään usein miehisyyteen ja valtaan. Ja monilla miesvaltaisilla aloilla, kuten armeijassa ja poliisissa, se on jopa hyväksyttävää”, hän luettelee. Aaltonen naurahtaa. ”Olin kerran eräällä koululla luennoimassa naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja joku yleisöstä kysyi, olenko mies ollenkaan, kun luennoin naisten asioista. Siinä vaiheessa mietitytti,että mistä tämä asenne oikein tulee”, hän kuvailee. ”Eihän tämä ole pelkästään naisten asia!” ”Eiväthän miehetkään halua käyttää väkivaltaa”, Östberg muistuttaa. ”Miehelle on vain usein vaikeaa puhua avoimesti naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan.” Teevettä kaadetaan lisää. Keskustelu siirtyy viranomaisten toimintaan väkivaltatilanteissa. Jussi Aaltonen on turhautunut. Hänestä tuntuu, että ainakin Suomessa viranomaisten reagointi on usein ponnetonta. Väkivalta ehtii toistua ja saa jatkua pitkään ennen kuin siihen puututaan. ”Naapuritkaan eivät enää viitsi soittaa polisiia

paikalle. Suomalainen yhteiskunta antaa tässä selvän viestin, että väkivallan voi pitää perheen sisällä”, Aaltonen kiteyttää. Emma Lundqvist näkee suoraan asian ytimeen. ”Yksi suurimmista ongelmista on se, että naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen nähdään vain naisten asiana, johon miehet eivät voi puuttua.” ”Totta! Miehet tulisi myös nähdä osana ratkaisua”, Jussi Aaltonen innostuu. ”Täytyy sanoa, että miehenä minua loukkaa se, että niin monet ihmiset näkevät vain naisen pystyvän vaikuttamaan tilanteen syntyyn, kun on kyse seksuaalisesta väkivallasta. Aivan kuin me miehet olisimme jokin luonnonvoima, jota ei voi pysäyttää!” Per Östberg hymyilee, mutta vakavoituu pian. ”Niinpä. Naisiin kohdistuva väkivalta on myös miesten ongelma. Eihän vastuuta rikoksesta voi siirtää uhrin harteille!” Suomessa naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma on vihdoin olemassa, mutta valtion budjetista ei ole liiennyt sille korvamerkittyä rahoitusta. Työsarkaa siis riittää. Emma Lundqvist arvelee, että muutoksen hitaus johtuu osittain siitä, että sekä miehille että naisille on helpompaa mennä virran mukana kuin uida sitä vastaan.

”Miksi ihmiset näkisivät vaivaa yhteiskunnallisen muutoksen aikaansaamiseksi”, hän kysyy retorisesti. ”Useimmiten he asettuvat puolustusasemiin, jos heitä vaaditaan katsomaan peiliin.” Kyseessä on tosiaan monimutkainen ongelma. Miten ihmeessä totuttuja normeja saadaan muutettua? Teepöydän ääressä ehdoton kanta on, että poliitikkojen ja viranomaisten tulisi olla enemmän mukana keskustelussa. Lakeja on muutettava, tietoutta lisättävä, ja yhteiskunnallista sukupuolikäsitystä uusittava. ”Jos näemme miesten väkivaltaisuuden enemmän kulttuurisena kuin biologisena epäkohtana, voimme varmasti tehdä asialle vielä paljon”, Per Östberg sanoo toiveikkaana. Mitä enemmän väkivallan ehkäisemiseksi tehdään töitä – ja mitä enemmän ihmiset ottavat vastuuta teoistaan – sitä todennäköisemmin asiat voivat muuttua. Juttusarjassa kaksi toisilleen tuntematonta henkilöä tapaavat ja keskustelevat ihmisoikeuksista.

AMNESTY INTERNATIONAL 4/2010

tapahtuu nyt Ajankohtaisia Amnesty-tapahtumia

4 http://www.amnesty.fi/mita-tapahtuu

Paratiisin varjot -palstalla ihmisoikeuksista kiinnostuneet maailmanmatkaajat löytävät paratiisien varjopuolet.

sinua tarvitaan

MIEHITYKSEN VARJOSSA Viime kesänä osoitteeni vaihtui kolmeksi kuukaudeksi Töölön porvarispa-

VAPAAEHTOIStyö Haluatko osallis-

tua Amnestyn ihmisoikeustyöhön? Tule mukaan aktivistiksi tai vapaaehtoiseksi. Oman panoksesi voit antaa monella eri tavalla.

PAIKALLISTOIMINTA

Vapaaehtoisten aktivistien Amnesty-ryhmiä toimii 18 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Amnesty-ryhmät tekevät työtä vakavien ihmisoikeusloukkausten kohteena olevien ihmisten puolesta, osallistuvat kansainvälisiin ja valtakunnallisiin kampanjoihin ja järjestävät tapahtumia ja actioneita. Det finns Amnesty-grupper också på svenska i Helsingfors, Åbo och Vasa. Katso oman paikkakuntasi Amnesty-ryhmän tiedot 4 http://www.amnesty.fi/mita-sina-voit-tehda/ paikallistoiminta

Eikö kotiseudullasi ole vielä Amnestyryhmää? Haluaisitko aloittaa toiminnan? Ota yhteyttä paikallistoiminnan koordinaattoriin 4 outi.haapanen@amnesty.fi, 050 558 9997

PIKAVETOOMUSVERKOSTO

Amnestyn kansainväliseen sihteeristöön Lontooseen tulee päivittäin tietoa ihmisoikeusloukkausten uhreista, jotka tarvitsevat pikaista apua. Liittymällä Amnestyn maailmanlaajuiseen pikavetoomusverkostoon saat tekstiviestillä tai sähköpostiisi säännöllisesti vetoomuspyyntöjä. Liity pikavetoomusten tilaajaksi 4 http://www.amnesty.fi/sms

ratiisista Hebroniin, Israelin vuonna 1967 miehittämän Länsirannan suurimpaan kaupunkiin. Yli 40 vuotta jatkunut, kansainvälisen oikeuden silmissä laiton miehitys näkyy siellä kaikkialla. Ainutlaatuiseksi Hebronin tekee Länsirannalla se, että keskellä kaupunkia sijaitsevalla H2-alueella palestiinalaiset asuvat vieri vieressä israelilaisten siirtokuntalaisten kanssa. Palestiinalaislapset käyvät kouluja, jotka sijaitsevat siirtokuntien vieressä. Väkivalta on liki jokapäiväistä.

Yksi näkyvimmistä miehityksen merkeistä on Israelin palestiinalaisilta vuonna 1994 sulkema Shuhada-katu. Alun perin vilkas palestiinalaisen kaupan keskus on nyt teljettyjen ovien reunustama kuollut katu. Armeijan toisen intifadan jälkeen sulkemia kauppoja on myös vanhassa kaupungissa H2-alueen sydämessä. Väkivallattomat protestit

Usein työlupien ehtona on

ja mielenosoitukset ovat viime aikoina suostuminen Israelin kasvattaneet suosiotaan Hebronissa. armeijan tiedonantajaksi.” Esimerkiksi Shuhada-kadun avaamisen puolesta kampanjoidaan. Israelin armeija on systemaattisesti lisännyt voimankäyttöään protestien tukahduttamiseksi ja pidätykset, kyynelkaasu ja äänipommit ovat arkipäivää. Armeija on myös jatkanut palestiinalaisten omistamien kauppojen sulkemista. Neljä viidestä Hebronin H2-alueen palestiinalaisesta on työttömänä. Yli puolet miehistä on ollut vankilassa ainakin kerran. Israelin puolelta töitä kyllä löytyisi. Omat ja perheenjäsenten vankilatuomiot vaikuttavat kuitenkin turvallisuusluokitukseen, joka pahimmassa tapauksessa estää Israelin puolelle pääsyyn oikeuttavan työluvan saamisen. Usein työlupien ehtona on myös suostuminen Israelin armeijan tiedonantajaksi. Suolaa haavoihin lisää se, että Israelissa halpaa työvoimaa tarvitaan rakennustyömaille, jotka ovat usein joko uusia tai laajenevia siirtokuntia.

Ihmisoikeustilanne Länsirannalla on huonompi kuin koskaan eikä suuri osa ihmisistä enää jaksa uskoa parempaan. Jälleen yksien rauhanneuvottelujen epäonnistuttua voi vain kysyä, kuinka kauan palestiinalaiset jaksavat yrittää kohentaa elinolojaan rauhanomaisin keinoin. teksti Erja Säkkinen kuvitus oona loman

Kirjoittaja on Amnestyn vapaaehtoinen Israel ja palestiinalaisalueet -koordinaattori. Hän palasi hiljattain Kirkon ulkomaanavun koordinoimasta ihmisoikeustarkkailutehtävästä Länsirannalta.

VERKKOVETOOMUKSET

Amnestyn verkkosivuilla julkaistaan säännöllisesti vetoomuksia yksittäisen ihmisen tai tietyn maan tilanteen parantamiseksi. Allekirjoittamalla vetoomuksia osallistut Amnestyn kansainväliseen kampanjointiin yhdessä satojen ja tuhansien muiden kanssa. Allekirjoita vetoomuksia 4 http://www.amnesty.fi/mita-sina-voit-tehda/ verkkovetoomukset

MAAKOORDINAATIOT

Amnestyn vapaaehtoiset maakoordinaattorit ovat tietyn maan tai maantieteellisen alueen asiantuntijoita. He seuraavat maan ihmisoikeustilannetta, suunnittelevat kampanjointia ja tukevat paikallisryhmien maakohtaista työtä. Suomen osaston erikoistumisalueet: Indonesia, Israel ja Palestiina, Kiina, Meksiko, Venäjä Kiinnostuitko? Ota yhteys 4 maakohtaisen työn asiantuntijaan anu.tuukkanen@amnesty.fi

20 AMNESTY INTERNATIONAL 4/2010

jalat maassa

Palstalla Amnestyn maakoordinaattorit antavat vinkkejä kohdemaistaan

Anna-Maija Teppo, Indonesia-koordinaattori Leena Avonius, ENTINEN INDONESIA-koordinaattori, joka asuu nykyisin Acehissa

Orangit

Monen maailmanmatkaajan unelma on päästä tekemään vapaaehtoistyötä orankien parissa. Borneon ja Indonesian kansallispuistoissa on hoitoloita, joista orvoiksi jääneitä orankeja yritetään vapauttaa luontoon. Indonesian orangit kärsivät paikallisväestön tavoin sademetsien hakkaamisesta ja elinympäristön tuhoamisesta.

Tule mukaan! Amnesty-lehden toimituskunta valitsee joukkoonsa uusia jäseniä vuoden 2011 alusta. Jos olet ihmisoikeuksista kiinnostunut viestintäalan ammattilainen tai opiskelija ja valmis osallistumaan Amnesty-lehden tekoon vähintään vuoden ajan

(4 numeroa), lähetä vapaamuotoinen hakemus juttu- tai kuvanäytteineen Amnestyn tiedottajalle ti 14.12. mennessä. Yhteydet ja lisätiedot 4 anu-elina.autio@amnesty.fi, p. 040 833 1532.

Mikä oli tämän lehden kiinnostavin juttu? Mikä kosketti? Mikä ilahdutti? Mikä ärsytti tai jäi lukematta? Osallistu Amnesty-lehden lukijakyselyyn verkossa ja anna arvokasta tietoa lehden tekijöille. 4 www.amnesty.fi

ERIKOISRYHMÄT ja TEEMAKOORDINAATIOT

Erikoisryhmät ovat erikoistuneet tiettyyn teemaan, ja osa niistä on järjestäytynyt ammatilliselta pohjalta. Ryhmät seuraavat omaan alaansa liittyviä ihmisoikeuskysymyksiä, tiedottavat niistä ja kampanjoivat.

JOKU RAJA! -VERKOSTO keskittyy naisten oikeuksiin ja tekee käytännön ihmisoikeustyötä naisten aseman parantamiseksi. Haluatko mukaan? Ota yhteys 4 naisten oikeuksien asiantuntijaan pia.oksanen@amnesty.fi

JURISTIRYHMÄ keskittyy erityisesti rankaisemattomuuden vastaiseen työhön ja muihin kansainvälisen oikeuden tuntemusta vaativiin tehtäviin. Voit tulla mukaan, jos olet juristi tai opiskelet oikeustiedettä. Ryhmä toimii myös kansainvälisestä oikeudesta kiinnostuneiden juristien keskustelufoorumina. Kiinnostuitko? Ota yhteys 4 susanna.mehtonen@amnesty.fi

Susanna Lyytikäinen (vas.), Aura Lindeberg ja Tiina Riippa kirjoittavat työkseen – ja vapaaehtoisesti Amnesty-lehdessä.

IHMISOIKEUKSIA KYNÄLLÄ JA KAMERALLA Haluaisitko tehdä ihmisoikeustyötä, joka tavoittaa kaikki Amnestyn tukijat Suomessa, vieläpä monta kertaa vuodessa? Toimittaja, valokuvaaja, toimitussihteeri, viestintäpäällikkö, freelance-graafikko, radiojuontaja, kuvittaja, kuvatuottaja, opiskelija. Siinä osa Amnesty-lehden toimituskunnan jäsenten siviiliammateista. Tätäkin Amnesty-lehden numeroa on ollut tekemässä Amnestyn tiedottajan, graafikon ja viestintäharjoittelijan lisäksi lähes parikymmentä toimituskuntalaista. Mikä saa alan ammattilaisen tekemään leipätyötään vapaa-ajalla ja ilman palkkaa? ”Lehteä tekemällä pysyy tietoisena kampanjoista, tapahtumista ja muusta ajankohtaisesta”, kertoo Tiina Riippa, joka on ollut mukana toimituskunnassa viime vuoden alusta saakka. ”Lehti kokoaa yhteen erilaisia tyyppejä. Joukkoon on ollut helppoa ja kivaa solahtaa.” Tämäkin lehti on saanut alkunsa toimituskunnan kokouksessa Amnestyn toimistolla. Siellä kirjoittajat, valokuvaajat ja

2 Vankila

kuvittajat kokoontuvat teen ja iltapalan äärelle ideoimaan lehden sisältöä. Kokouksia pidetään yksi per lehden numero. Monien toimituskuntalaisten mielestä hommassa on parasta uusien asioiden ja ihmisten kohtaaminen. ”Lähdin mukaan oppiakseni ihmisoikeuksista. Mikään ei nimittäin ole parempi tapa oppia kuin itse tekemällä”, sanoo Susanna Lyytikäinen, joka työskentelee siviilissä Elle-lehden toimitussihteerinä. Kun lehtijuttuun kaivelee taustatietoja ja haastattelee ihmisiä, aiheestaan oppii nopeasti enemmän, kuin mitä lopulliseen juttuun siivilöityy. ”Viime vuonna kirjoitin pari juttua, jotka liittyivät Venäjän ihmisoikeusloukkauksiin. Tunsin sivistyväni aimo annoksen lyhyessä ajassa”, kertoo Susanna. ”Lisäksi olen saanut tutustua mukaviin, fiksuihin ja aikaansa seuraaviin ihmisiin.” Kuvittaja ja valokuvaaja Oona Loman kertoo puolestaan lähteneensä mukaan,

Boven Digoelin vankilaan Papualla lähetettiin 1900-luvun alussa itsenäistä Indonesiaa ja alkuperäisasukkaiden oikeuksia ajavia ihmisiä. Vankila ei tarvinnut muureja, sillä sen kaukainen sijainti viidakon keskellä teki pakenemisen mahdottomaksi.

koska halusi tehdä ihmisoikeuksien eteen jotain muutakin kuin maksaa Amnestyn jäsenmaksua. Osa toimituskuntalaisista on Amnestyn vapaaehtoistyössä mukana muutenkin. Osalle taas toimituskunta on se omin ja ainoa tapa osallistua. YleX-radiokanavan toimittaja Aura Lindeberg kertoo, että hänelle mukanaolo antaa hyvän mielen siitä, että oman työn ja osaamisen kautta voi vaikuttaa tärkeisiin asioihin. Ennen kaikkea toimituskuntalaisuus tuo ihmisoikeudet lähelle. ”Amnesty ja YleX tekivät viime helmikuussa yhdessä Asenne esiin –kampanjaa seksuaalista väkivaltaa vastaan. Haastattelin Ylelle ja Amnesty-lehteen seksuaalista väkivaltaa kokenutta naista. Sen jälkeen tajusin entistä selvemmin, että ihmisoikeusloukkaukset eivät ole ainoastaan kaukaisia asioita, jotka tapahtuvat ”joillekin muille tuolla kaukana”, Aura kertoo.

Tämänkin jutun tekivät toimituskunnan jäsenet. Jutun kirjoitti Aino Frilander, kuvan otti Teemu Hirvilinna.

3 Pienet kylät

Haemme uusia aktiiveja kuolemanrangaistuksen vastaisen työn koordinaatioon Koordinaattorit seuraavat maailman kuolemanrangaistustilannetta sekä auttavat vaikuttamistyössä ja kampanjoinnissa. Jos haluat mukaan, ota yhteys oikeudelliseen asiantuntijaan 4 susanna.mehtonen@amnesty.fi

HLBTI-ryhmä on avoin toimintaryhmä kaikille homo-, lesbo-, bi-, trans- ja intersukupuolisten ihmisten oikeuksista kiinnostuneille. Ryhmä seuraa aktiivisesti Amnestyn kansainvälistä työtä HLBTI-ihmisten puolesta ja järjestää omaa aktiivitoimintaa. Liity joukkoon! 4 amnesty@amnesty.fi

Ammattiyhdistysryhmä kiinnittää huo-

miota ay-aktiiveihin kohdistuviin ihmisoikeusloukkauksiin ja poliittiseen vainoon kaikkialla maailmassa. Ryhmä tiedottaa ay-toimintaan liittyvistä loukkauksista ja vetoaa eri maiden hallituksiin tilanteen korjaamiseksi Tule mukaan! 4 amnesty@amnesty.fi

VAPAAEHTOISET KÄÄNTÄJÄT

Kansainvälinen järjestömme toimii useilla eri kielillä. Vapaaehtoiset kääntäjämme kääntävät tekstejä Amnestyn käyttöön. Yleisimmät kieliparit ovat englanti-suomi ja ruotsi-suomi, mutta muitakin kieliä tarvitaan tilanteen mukaan. Jos sinulla on kokemusta kielenkääntämisestä ja tunnet ihmisoikeusterminologiaa, työpanoksesi kääntäjäverkostossa otetaan kiitollisuudella vastaan. Sovi koekäännöksestä 4 tiedottaja anu-elina.autio@amnesty.fi

Acehin kylät kertovat tarinoita lähimenneisyydestä. Bener Meriahin alueella asuvista etenkin naisilla on edelleen rankkoja muistoja konfliktin ajoilta. Jokaisella kylällä on oma tarinansa kerrottavanaan, mutta moni ei halua puhua tapahtuneesta.

AMNESTY INTERNATIONAL 4/2010

Olitko mukana, kun Amnestyn toiminta alkoi Suomessa 1960-luvulla? Kirjoititko kirjeitä 1970-luvulla? Perustitteko oman ryhmänne kultaisella 1980-luvulla? Olitko 1990-luvulla kuuntelemassa U2:n Bonon kehotusta liittyä Amnestyn riveihin? Kolahtiko kansainvälisyys, kun saavuttiin 2000luvulle? Mikä sai sinut mukaan tähän kaikkeen? Keitä olivat ihmiset ympärilläsi? Mitä saitte yhdessä aikaan?

Amnesty-lehti

Jos vinttikomerossasi pölyttyy arkisto menneiden vuosikymmenten Amnesty-toiminnan muistoja tai jos mielessäsi on tarina, jonka haluaisit kertoa, ota yhteyttä 4 outi.haapanen@amnesty.fi

Teksti Kaisa Mäenpää

Amnesty-lehden toimituskuntaan ovat tervetulleita ihmisoikeuksista kiinnostuneet toimittajat, kuvaajat, graafikot tai alan opiskelijat. Toimituskunta tarjoaa Amnesty-lehden tekemiseen ideointi- ja suunnittelutukea ja ammattitaitoista vapaaehtoistyövoimaa. Jäseneksi hakeudutaan vuodeksi kerrallaan. Toimituskunta hakee nyt uusia jäseniä vuodeksi 2011!

10.12.

Minä lähetin… Onnittelukortin Liu Xiaobolle

Kysy lisää, lähetä vapaamuotoinen hakemus ja juttu-/kuvanäyte tiedottajalle 14.12. mennessä 4 anu-elina.autio@amnesty.fi, 040 833 1532

IHMISOIKEUKSIEN PÄIVÄNÄ JUHLITAAN JA KIRJOITETAAN KIRJEITÄ

Amnesty.fi -sivuilla on lokakuusta asti ollut ohjeet onnittelukortin lähettämiseen rauhannobelisti Liu Xiaobolle. Postikorttikampanjaan on innostunut mukaan jo satoja osallistujia. Laulaja Eeva Kaarina Vilke on yksi heistä. Hänelle on pienestä asti ollut itsestäänselvää, että muita autetaan. ”Kun olin pieni, vanhempani toimivat aktiivisesti Namibian ja muiden Lounais-Afrikan maiden hyväksi. Meillä vieraili usein ihmisiä, jotka olivat vainottuja omassa maassaan”, hän sanoo. ”Olen aina ihaillut tietynlaista tulisieluisuutta näissä asioissa, sitä, että uskaltaa tehdä asioille jotain, vaikka oma henki on uhattuna. Sellaisia ihmisiä tarvitaan.” Vilke lähetti Xiaobolle kortin, sillä hän halusi ilmaista kantansa Kiinan ihmisoikeustilanteeseen. Hänen mielestään maailman valtioiden poliittinen ja taloudellinen eliitti vaikenee liian usein silloinkin, kun pitäisi korottaa ääntä. ”Ymmärrän, että se on varovaisuutta tärkeän kauppakumppanin suuntaan. Mutta moraalinen kannanotto on todellisen ihmisyyden mitta.”

AmnesTyn kouluvierailijaverkosto Haluatko kertoa ja keskustella ihmisoikeuksista? Oletko kiinnostunut kuulemaan nuorten ajatuksia? Haluatko kartuttaa esiintymiskokemustasi? Amnesty tarjoaa yläkouluille ja lukioille 1–2 oppitunnin mittaisia kouluvierailuja. Vierailijat ovat Amnestyn kouluvierailijakoulutuksen käyneitä vapaaehtoisia. Seuraava koulutus järjestetään alkukeväästä 2011. Ilmoittaudu mukaan jo nyt! Osallistuminen edellyttää innostunutta mieltä ja sitoutumista 2–4 kouluvierailuun.

Vaadimme, että meksikolainen pappi ja ihmisoikeuspuolustaja Alejandro Solalinde saa tehdä työtään ilman pelkoa väkivallasta ja häirinnästä. Olemme sitä mieltä, että pidätyksensä aikana pahoinpidelty kiinalainen aktivisti Mao Hengfeng on vapautettava välittömästi ja ilman ehtoja. Kannamme huolta pakkohäädetyistä romaniperheistä, jotka joutuvat elämään epäinhimillisissä olosuhteissa. Vaadimme, että kadonneen tšetšenialaisen opiskelijan Zelimhan Murdalovin kohtalo selvitetään. Vaadimme oikeuksia. Haluamme toimia. Emme halua vaieta. Kuuntelemme runoilijoita. Rakennamme ihmisistä valtavan kynttilän. Valtaamme kirjaston koko päiväksi. Tartumme elokuviin menijöitä hihasta. Tanssimme villisti hyvän musiikin tahtiin. Pidämme puheita. Tarjoamme glögiä. Kannamme valoa pimeälle torille. Kirjoitamme vetoomuskirjeitä kahvilassa, kirjastossa, taidemuseossa, kadulla ja baarissa. Kansainvälistä ihmisoikeuksien päivää vietetään perjantaina 10.12. kaikkialla maailmassa. Juhlapäivän vietossa tärkeässä osassa on Amnestyn kansainvälinen kirjemaraton. Maratonin tapahtumissa sadat tuhannet ihmiset eri puolilla maailmaa kirjoittavat vetoomuskirjeitä. He pitävät ääntä vangittujen, kidutettujen, vaiennettujen ja häirittyjen puolesta ja vaativat ihmisoikeuksien toteutumista.

LÄHETTÄJIEN VIESTEJÄ AMNESTYLLE Tintti Karppinen Kiitos Amnestylle ja kaikille sen työntekijöille hienosta toiminnasta rauhan vuoksi!

Paula Turpeinen Huippua, kun voi pieninkin teoin osallistua.

Kiinnostuitko? 4 kouluvierailut@amnesty.fi, 050 465 5490

Maire Castren Olen innostanut myös ystäväni kampanjaan mukaan!

AMNESTY STORE

Erkki Tanskanen

Amnestyn tuotemyyntiä hoidetaan vapaaehtoisvoimin Tampereella Amnesty Storessa. Vapaaehtoiset huolehtivat tuotteiden pakkauksesta ja postituksesta.

Hyvää työtä! Rohkeutta sinulle, Liu Xiaobo!

Hannele Roponen Pienistä puroista kasvaa suuri virta.

Lisätietoja 4 store@amnesty.fi Ohjeet onnittelukortin lähettämiseen: 4 http://www.amnesty.fi/mita-sina-voit-tehda/liu-xiaobo-onnittelu

Kiinnostaako Amnestyn johtokunnan jäsenyys? Amnestyn johtokunta kaipaa riveihinsä uusia kasvoja eri puolilta Suomea! Asetu ehdolle johtokuntavaaleihin, jos sinulla on näkemystä Amnestyn Suomen osaston tulevaisuuden suunnasta ja halu sitoutua vastuulliseen tehtävään kahdeksi vuodeksi. Johtokuntaan valitaan vuosittain maaliskuussa pidettävässä vuosikokouksessa puolet kahdeksasta jäsenestä. Tällä kertaa valitaan yksi taloudenhoitaja ja kolme

muuta jäsentä kahden vuoden kaudelle. Seuraava vuosikokous järjestetään maaliskuussa 2011 pääkaupunkiseudulla. Johtokuntaan valittavien on oltava Amnestyn jäseniä. Johtokunnan tehtävä on johtaa Amnestyn toimintaa vuosikokousten välillä. Johtokuntatyöhön kuuluu säännöllisiä kokouksia ja yhteydenpitoa sähköpostitse. Kullakin johtokunnan jäsenellä on myös oma erityisvastuualueensa, josta jäsen

Myös Suomessa vietetään ihmisoikeuksien päivastaa tutustumalla aiheeseen liittyviin dokumentteihin ja valmistelemalla niihin liittyviä kannanottoja.

Jos kiinnostuit, ota pikaisesti yhteyttä rekrytointiryhmään! 4 Kari Lehti (kari.lehti@gmail.com), 4 Leena Hjelt (leena.k.hjelt@jyu.fi), 4 Antti Larjo (antti.larjo@tut.fi)

vää ja osallistutaan kirjemaratoniin. Amnestyn paikallisryhmien järjestämistä tapahtumista löydät tarkat tiedot amnesty.fi-sivujen tapahtumakalenterista.

4 http://www.amnesty.fi/mita-tapahtuu Tule mukaan. Kirjoita kirje. Write for rights. Teksti Outi Haapanen

amnestyn suomen osaston toimisto

Amnesty International Suomen osasto ry.

Toimiston työntekijät Toimiston sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@amnesty.fi

Ihmisoikeustyön johtaja (vs) Päivi Mattila

Toimisto Ruoholahdenkatu 24 D 00180 Helsinki

Toiminnanjohtaja Frank Johansson

Naisten oikeuksien asiantuntija Pia Oksanen

Asiakaspalvelu avoinna arkisin 12–16, ti 12–18 Puh: 09 5860 440 Fax: 09 5860 4460

Joulunai 20.12.2010–1kaan Amnestyn to 0.1.2011 suljettu. Hyväimisto on ja onnellistaä joulua uutta vuotta!

22 AMNESTY INTERNATIONAL 4/2010

Maakohtaisen työn asiantuntija Anu Tuukkanen

Oikeudellinen asiantuntija Susanna Mehtonen

Kampanjakoordinaattori kampanjatapahtumat ja aktivismi Outi Haapanen Kampanjakoordinaattori verkkokampanjointi Ilpo Kiiskinen Tiedottaja Anu-Elina Autio Art Director Anu Merenlahti Graafinen suunnittelija Jesse Pasanen

Varainhankintapäällikkö Annukka Klinge

Talous- ja toimistosihteeri Maarit Raja-Aho

Varainhankintavastaava Nora Huhta

Toimistosihteeri Eveliina Lindell

Varainhankintavastaava Tobias Lohikko

ICT-vastaava Jukka Vallisto

Database-koordinaattori Leena Hernesniemi Toimistopäällikkö Katri Rautio

Henkilöstöasiantuntija Mia Mikkola

vetoomus4 teksti Anu-Elina Autio Kuvat Teemu Kuusimurto

puheenjohtaja jussi förbom

Mari Kiviniemen sananvapaus YK:n pääsihteeri Ban Ki Moon vieraili Kiinassa marraskuun alussa. Hän ei ottanut keskusteluissaan esille ihmisoikeuksia eikä vaatinut rauhannobelisti Liu Xiaobon vapauttamista. Myös pääministeri Mari Kiviniemi tapasi kollegaansa Wen Jiabaoa äskettäin kokonaisen 20 minuutin ajan. Hän toivoi näkevänsä Suomessa enemmän kiinalaisia sijoituksia. Banin tai Kiviniemen ei ole helppo puolustella haluttomuuttaan keskustella ihmisoikeuksista. Banin kohdalla kyse on pelkuruudesta, Kiviniemen suurin synti taas on turvallisuushakuinen mielikuvituksettomuus. Juuri siksi, ettei 20 minuutissa ehdi käsitellä mitään asiaa kunnolla, olisi lyhyen juttuhetken voinut käyttää myös ennakkoluulottomasti ja puhua saman tien vaikkapa kiinalaisten ihmisoikeuspuolustajien ankeasta asemasta. Kyse on lopulta sananvapaudesta. Se ei ole vain ihmisoikeusaktivistin vapautta vaatia demokratiaoikeuksia, vaan myös maailman johtajien vapautta puhua myös muista kuin kaikkein ennalta-arvattavimmista aiheista. Talouskysymykset eivät oikeasti ole painavampia kuin demokratiaoikeudet, ne on vain koodattu sellaisiksi mielissämme. Jos Kiviniemi, kuten sydämestäni toivon, paheksuu syvästi Liu Xiaobon 11 vuoden vankeustuomiota, hänen on vaadittava esikunnaltaan oikeutta puhua asiasta suurvaltakollegalleen. Tämä vahvistaisi paitsi Kiviniemen, myös viime kädessä kiinalaisten ihmisoikeusaktivistien sananvapautta.

Mari Kiviniemis yttrandefrihet FN:s generalsekreterare Ban Ki Moon besökte Kina i början av november. I diskussionerna tog han inte upp de mänskliga rättigheterna och krävde inte heller fredsnobelisten Liu Xiabos frigivning. Även statsminister Mari Kiviniemi träffade nyligen sin kollega Wen Jiabao i hela 20 minuter. Hon hoppades se mera kinesiska investeringar i Finland. Varken Ban eller Kiviniemi har lätt att försvara sin ovilja att diskutera de mänskliga rättigheterna. När det gäller Ban handlar det om feghet. Kiviniemis största synd är en säkerhetsbetingad fantasilöshet. Just därför att man på 20 minuter inte hinner diskutera någonting ordentligt, kunde den korta pratstunden ha använts fördomsfritt och fast ha handlat om de kinesiska människorättsförsvararnas dystra situation. I sista hand handlar det om yttrandefriheten. Den är inte bara människorättsaktivisters frihet att kräva demokrati utan också regeringschefers och andra ledares frihet att prata om annat än de mest förutsägbara ämnen. De ekonomiska frågorna är på riktigt inte tyngre än demokratiska rättigheter, de har bara kodats på så sätt i våra tankar.

Hannu-Pekka Björkman vetoaa iranilaisen ihmisoikeusjuristin puolesta:

PAHAA PITÄÄ KATSOA LÄHELTÄ VETOA NYT Näyttelijä Hannu-Pekka Björk-

man liittyi Amnestyn pikavetoomusverkostoon, koska haluaa saada muistutuksia todellisuudesta. ”Poikki. Hannu-Pekka, muista kiire”, ohjaaja J-P Siili huikkaa. Vantaalla sijaitseva sepän paja on muuttunut yhden päivän ajaksi tv-mainoksen lavasteeksi. Amnestyn mainoskampanja kertoo tekstiviestivetoomuksesta, uudesta tavasta toimia nopeasti uhattujen puolesta Mainoksessa ihmisoikeusloukkauksille lainaa kasvonsa näyttelijä Hannu-Pekka Björkman. ”Kun minua pyydettiin mukaan, ajattelin, että tämä on tarkoitettu minun tavakseni osallistua muutenkin kuin maksamalla jäsenmaksua”, hän sanoo.

Mutta kampanjan oikeat kasvot kuuluvat kidutetuille, vangituille ja uhatuille. Sellaisille, kuin iranilainen ihmisoikeusjuristi ja mielipidevanki Nasrin Sotoudeh. Uuteen pikavetoomusverkostoon liittyneet saivat ensimmäisen vetoomuspyynnön marraskuun puolivälissä, kun Sotoudehin oikeudenkäynti lähestyi. Sotoudeh pidätettiin syyskuun alussa, koska hän oli puhunut julkisesti asiakkaidensa puolesta. Vankilassa hän aloitti nälkälakon vastustaakseen mielivaltaista pidätystään. Amnesty kehotti jäseniään kaikkialla maailmassa vetoamaan Iranin hengelliseen johtoon, jotta huonoon kuntoon joutunut Sotoudeh vapautettaisiin välittömästi. Hannu-Pekka Björkman lähetti vetoomusviestin Sotoudehin puolesta. Hän toivoo mahdollisim-

man monen tekevän samoin, vaikka pahuudesta muistuttaminen voi saada aikaan halun ummistaa silmät. ”Todellisuudesta ei voi muistuttaa liikaa”, Björkman sanoo. Viime aikoina näyttelijä on miettinyt pahuuden olemusta paljonkin. Ortodoksista uskoa tunnustavaa Björkmania odottaa työpöydällä keskeneräinen essee Grunewaldin kuuluisasta alttaritaulusta ja sen kärsivästä Kristuksesta. Tekeillä on tietokirja ”Kadonneet askeleet, esseitä taiteesta ja ajasta”. ”Filosofi Georg Henrik von Wright on sanonut, että kulttuurin tason tunnistaa siitä, miten ihminen leikkii. Dekkarit ovat luetuimpia kirjoja, kauhuelokuvat ovat suosittuja. Laskin kerran, että yhtenä ainoana päivänä televisiosta tuli 16 rikossarjaa. Mitä meistä kertoo se, että leikimme pahuudella?” Kuvaustauko päättyy. Lähtiessään Björkman siteeraa säkeen W.H. Audenin runosta. Myöhemmin runo saapuu sähköpostitse. Kärsimyksen suhteen he eivät ikinä erehtyneet/ nuo vanhat Mestarit: miten hyvin he tajusivatkaan/ sen inhimillisen tilanteen; kuinka sitä tapahtuu samaan aikaan kun joku toinen parhaillaan syö tai avaa ikkunaa/ tai pelkästään käyskelee tyhjin mielin/ kuinka, kun vanhukset hartauden tuntein, kiihkeästi odottavat/ ihmeenomaista syntymää, aina täytyy olla/ lapsia jotka eivät erityisesti toivoneet sen tapahtuvan/ luistellessaan lammella metsän reunassa/ eivät he ikinä unohtaneet/ että myös kauhistuttavan marttyyriuden on kuljettava rataansa/ miten hyvänsä nurkassa, jossakin siivottomassa paikassa/ missä koirat jatkavat koiran-elämäänsä ja kiduttajan hevonen/ hankaa viatonta takamustaan puuta vasten.

Om Kiviniemi, som jag ur mitt hjärta hoppas, djupt fördömer Liu Xiabos 11 års fängelsestraff, bör hon kräva rätten av sin stab att prata om saken med sin stormaktskollega. Detta skulle stärka inte bara Kiviniemis rätt till yttrandefrihet utan i längden också samma rätt för kinesiska människorättsaktivister.

amnestyn suomen osaston johtokunta 2010–2011 Osaston puheenjohtaja Jussi Förbom jussi.forbom@iki.fi Taloudenhoitaja Tuomas Laine tuomas.laine@uta.fi Muut jäsenet Heikki Kerkkänen hemakerk@jyu.fi Maila-Katriina Tuominen maila-katriina.tuominen@aamulehti.fi Ninni Sandelius ninni.sandelius@uta.fi Päivi Sinkkonen paivi.sink@gmail.com Mikko Häkkinen mikko.hakkinen@ncp.fi Markus Terho markus.terho@gmail.com

LIITY PIKAVETOOMUSVERKOSTOON 4Katso ohjeet takasivulta

AMNESTY INTERNATIONAL 4/2010

Estä ihmisoikeusloukkaus Kun ihminen tuomitaan kuolemaan, häntä kidutetaan tai hänet vangitaan mielipiteensä vuoksi, Amnesty pikavetoomuskirjoittajat kaikkialla maailmassa tarttuvat toimeen. Maailmanlaajuisen vetoomusverkoston jäsenenä estät ihmisoikeusloukkauksen välittömästi.

LIITY PIKAVETOOMUSVERKOSTOON Tekstaa VETOOMUS LIITY NIMESI numeroon 173 175. Esimerkki: vetoomus liity veikka vetoaja. Saat 20 vetoomuspyyntöä vuodessa ja osallistut vastaamalla viestiin.

Amnesty vie vetoomuksesi perille Vetoomuksesi on perillä 72 tunnissa, kaikkialla maailmassa. Joka seitsemäs pikavetoomus onnistuu. Amnesty välittää hyvän uutisen sinulle tekstiviestillä.

(20 vetoomusviestiä, 0,90 e/viesti. Palvelu toimii Soneran, DNA:n Elisan, Kolumbuksen, Saunalahden ja TeleFinlandin liittymillä. Käyttöehdot www.amnesty.fi)

3Lue, miksi Hannu-Pekka Björkman vetosi iranilaisen Nasrin Sotoudehin puolesta.