Amnesty-lehti 5/2009

5

2009

c92E.

Hinta / Pris 5,50 €

Payam Absoldamadi

Länsirannalla asuu 450 000 israelilaista ja 2,3 miljoonaa palestiinalaista.

Israelilaiset käyttävät yli 80 prosenttia alueen pohjavesikerrostumasta.

4 Guantánamon vankien sijoittaminen vaatii yhteistyötä 6 Veden puute rajoittaa palestiinalaisten elämää 20 Päivi Storgård vetoaa Meksikon naisten puolesta

5/2009 SUOMEN OSASTON LEHTI – FINLÄNDSKA SEKTIONENS TIDNING 24.11.2009

turku

3 Kansainvälistä köyhyyden vastaista päivää vietettiin 17.10. eri puolilla maailmaa.

Suomessa Kuuluu kaikille -kampanjan tapahtumia järjestettiin kuudella paikkakunnalla. Helsingissä slummien asumisoikeuksista kerrottiin katumaalauksen keinoin.

Illalla Kulttuuritehdas Korjaamolla klubi -illan estradille nousivat Amnestyn ystävät Paleface ja Kauko Röyhkä.

Kuvat: Christer Ådahl.

HELSINKI 17.10

6 Tampereella aktivistit rakensivat keskustorille slummiasumuksen. Väliaikaisilla tulilla lämmitellyt ”asukasyhteisö” keräsi allekirjoituksia pakkohäätöjen vastaiseen vetoomukseen.

6 anna politkovskajan muistopäivä. Venäjän murhattuja ihmisoikeuspuolustajia kokoonnuttiin muistamaan Venäjän suurlähetystön eteen 7.10., kolme vuotta toimittaja Anna Politkovskajan murhan jälkeen. Venäjää vaadittiin selvittämään maassa tehtyjen ihmisoikeusaktivistien, toimittajien ja lakimiesten murhat ja tuomaan rikoksiin syylliset oikeuden eteen. Kuva: Teemu Kuusimurto.

TAMPERE 17.10.

3 Marokossa kadoneiden omaiset osoittivat mieltään vastaanottokeskuksen edessä.

4

6

9

15

20 +

Guantánamo Bayn vankileiri on määrä sulkea 22.1.2010. Se ei onnistu, ellei jäljellä oleville vangeille löydy turvapaikkoja.

Israelin toimet Länsirannalla

vaikeuttavat palestiinalaisten vedensaantia, Amnestyn raportti kertoo.

Amnestyn Lahden-paikallisryhmä perustettiin 1975. Millaista oli ihmisoikeustyö yli kolme vuosikymmentä sitten?

Teetä ja ihmisoikeuksia.

Julkinen kuva maahanmuuttajista on yhä mustavalkoinen ja yksipuolinen.

Päivi Storgård vetoaa Meksikon naisten puolesta.

Köyhyys kuuluu kaikille

Amnestyn kansainvälinen Kuuluu kaikille -kampanja osoittaa ihmisoikeuksien merkityksen työssä köyhyyttä vastaan.

helsinki 7.10.

Kalasataman pakkohäädöt

Fiskehamnens tvångsvräkningar

Helsingin kaupungin päätös hajottaa Kalasataman vieressä, niin sanotulla Englantilaisella kalliolla olleet romanien väliaikaiset asumukset ovat tuoneet meilläkin kouriintuntuvasti esille yleiseurooppalaisen ihmisoikeusongelman. Eri puolilla Eurooppaa yhteiskunnan alimmalla tasolla elävät ihmiset, olivat he sitten paperittomia maahanmuuttajia tai syrjittyjä romaneja, häädetään pois parempiosaisten silmistä.

Pohjimmiltaan tämä kertoo siitä, että Euroopan unioni ei ole onnistunut sosiaali- ja tulonjakopolitiikassaan. Vaurauden keskeltä löytyy syviä köyhyyden taskuja. Usein tähän köyhyyteen liittyy rakenteellista syrjintää. Romanien kohdalla siihen liittyy myös selvää rasismia.

Helsingfors stads beslut att söndra romernas tillfälliga bostadsskjul på den s.k. Engelska klippan vid Fiskehamnen har också för oss handgripligt lyft fram ett allmäneuropeiskt människorättsproblem. På olika håll i Europa schasas de som lever på samhällets lägsta nivå, om de sedan är papperslösa invandrare eller diskriminerade romer, bort från de välbärgades ögon.

I grund och botten berättar det här att den Europeiska unionen inte har lyckats i sin social- och inkomstfördelningspolitik. Mitt i rikedomen finns djupa fickor av fattigdom. Ofta beror fattigdomen på strukturell diskriminering. När det gäller romer handlar det också om klar rasism.

tiikan asiantuntija Valeriu Nicolae – itse romanialainen romani, joka syntyi ja asui kuusi ensimmäistä vuottaan kaatopaikalla – oli Helsingissä käydessään jututtanut kadulla kerjääviä romaneja. He ovat täällä vain sen takia, että kadulla päivässä tienattu 20–30 euroa on enemmän kuin mitä he voisivat saada mistään työstä kotimaassaan.

He eivät saa muita töitä siksi, etteivät he ole käyneet koulua. Tai jos ovat, koulussa ei ole ollut kunnon opetusta. Toinen syy on rasismi, joka luokittelee kaikki romanit likaisiksi varkaiksi. Tästä kierteestä on vaikea päästä pois.

Nicolaen selvä viesti oli, että EU on liian kauan pyörittänyt peukaloitaan ongelman ratkaisemiseksi. Kukaan ei ole ottanut siitä poliittista vastuuta eikä kukaan ole halunnut sijoittaa ongelman ratkaisemiseen riihikuivaa rahaa. Kukaan ei ole vaatinut jäsenmailta tekoja.

Amnestyn köyhyyden vastainen kampanja, jossa vaadimme slummien asukkaille suojaa pakkohäädöiltä ja mahdollisuutta vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin, on siis ajankohtainen myös Euroopassa. Romaneihin kohdistuvaan syrjintään pitää puuttua ja heille pitää tarjota samoja ihmisoikeuksia kuin muillekin. Kenenkään ei pitäisi jäädä yhteiskuntamme ulkopuolelle.

2 AMNESTY INTERNATIONAL 5/2009

frank johansson

Timo Wright

Amnestyn syyskokouksessa puhunut eurooppalaisen romanipoli-

pääkirjoitus / ledare

”romaneihin kohdistuvaan syrjintään pitää puuttua ja heille pitää tarjota samoja ihmisoikeuksia kuin muillekin.”

Den europeiska rompolitikens expert Valeriu Nicolae – själv rumänsk rom och född och uppvuxen på en soptipp – som talade på Amnestys höstmöte, hade under sitt besök pratat med de romer, som tigger på gatan. De är här endast därför att de 20–30 euro, som de tjänar i dagen är mera än de kunde få från något annat jobb i sitt hemland.

De får inget annat jobb för att de inte gått i skola, eller om de har för att de där inte fått ordentlig undervisning. En annan orsak är rasismen, enligt vilken alla romer är smutsiga tjuvar. Ur den här spiralen är det svårt att komma ut.

Nicolaes klara budskap var att EU allt för länge har flyttat papper i stället för att ta itu med problemet. Ingen har tagit det politiska ansvaret och ingen har varit villig att investera klara pengar.

Inen har krävt gärningar av medlemsländerna.

Amnestys kampanj mot fattigdomen, där vi kräver ett slut på tvångsvräkningar i slummer och en möjlighet för dessas invånare att själva vara med och påverka beslut som gäller dem, är alltså aktuell också i Europa. Vi bör bekämpa rasismen mot romer och de bör erbjudas samma mänskliga rättigheter, som andra. Ingen skall behöva ställas utanför vårt samhälle.

10.12.

Eri paikkakunnilla järjestetään ihmisoikeuksien päivän tienoilla muun muassa klubi-iltoja ja kynttiläkulkueita.

tulossa pian

9.12.

Irene Khan, Amnestyn kansainvälinen pääsihteeri, vierailee Suomessa. Tule kuulemaan köyhyydestä Helsingin yliopistolle ja tapaamaan Khania Amnestyn jäseniltaan.

Teksti anu-elina jaskari kuva christer ådahl

missä on oikeuden voima? kuuluu kaikille Akatemiaprofessori Martti Koskenniemi on Amnestyn

kanssa samaa mieltä siitä, että jokaisella ihmisellä pitää olla mahdollisuus puolustaa omia oikeuksiaan. Mutta pelkillä lakipykälillä maailma ei parannu, Koskenniemi sanoo.

Sinulla on pitkä kokemus kansainvälisen oikeuden asiantuntijana.

Voidaanko oikeuden keinoin vaikuttaa köyhyyteen?

Kansainvälinen oikeus ei sinänsä vielä ratkaise mitään. Se on vallan väline siinä missä muutkin yhteiskunnalliset järjestelmät. Kaikki riippuu siitä, miten oikeutta käytetään.

Voitko selittää tarkemmin, mitä tarkoitat?

Matkustin taannoin lyhyen ajan sisällä Brasiliaan ja Sveitsiin. Näin molemmissa maissa seinäkirjoituksia, joissa todettiin, että ”Bushin sota on laiton”.

Kun palasin kotiin Helsingin Liisankadulle, näin täsmälleen saman tekstin.

Juuri tässä piilee oikeuden voima. Se voi tehdä erityisistä asioista yleisiä, meitä kaikkia koskettavia. Siihen voi vedota kuka tahansa.

Kenellä on valta päättää, miten voimavarat maailmassa jakautuvat?

Ajattelen, että valta ei sijaitse missään tietyssä paikassa vaan se vaikuttaa järjestelmämme rakenteissa. Nykymaailman ongelma on, että näihin vallan rakenteisiin on vaikea löytää tietä. Yksi tapa on ottaa symbolisia kohteita, kuten vaikka pre-

sidentti Bush tai kotimaamme optiomiljonäärit.

Onko köyhyys koskaan koskettanut sinua henkilökohtaisesti?

En voi sanoa, että olisi. Äärimmäinen köyhyys tulee länsimaista, keski-ikäistä, akateemista ihmistä vastaan vain kliseen muodossa. Kehitysmaissa matkustaessakin köyhyyden kohtaaminen helposti vain vahvistaa lohdutonta kuvaa maailmasta.

Voimmeko länsimaissa edes puhua köyhyydestä ilman tekopyhyyttä?

Kerro vielä, mikä vie aikaasi nyt vuodenvaihteessa.

Kirjoitan kansainvälisen oikeuden aatehistoriaa. Se on valtava projekti, mutta viihdyn historiallisessa kuopassa vanhojen setien kanssa. Ajoittain mietin, onko maailmassa tapahtunut mitään kiinnostavaa Ranskan vallankumouksen jälkeen.

”Kehitysmaissa matkustaessakin

kuuluu kaikille -yleisötilaisuus 4 Amnestyn kansainvälinen pääsihteeri Irene Khan vierailee Suomessa keskiviikkona 9.12.

Martti Koskenniemi keskustelee Khanin kanssa köyhyydestä ja ihmisoikeuksista kaikille avoimessa yleisötilaisuudessa Helsingin yliopiston päärakennuksessa (sali 12, Fabianink. 33, 3. krs) 9.12. klo 15–17.

köyhyyden kohtaaminen helposti vain vahvistaa lohdutonta kuvaa maailmasta.

Voimmeko länsimaissa edes puhua köyhyydestä ilman tekopyhyyttä?”

lehdentekijät tässä numerossa

Päätoimittaja Frank Johansson (vs) Toimitussihteeri Susanna Lyytikäinen (vs) AD Anu Merenlahti Pain0 Lehtisepät Oy, Pieksämäki julkaisija Amnesty International

Suomen osasto ry. Kultti ry:n jäsen.

Joukkojulkaisu ISSN 1458-3879

Ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Seuraava lehti ilmestyy 15.2.2010 Aineistot viim. 30.1.2010. Juttutarjoukset ja palautteet osoitteeseen anu-elina. jaskari@amnesty.fi. Lehti ei vastaa toimitukseen lähetetystä aineistosta, jonka julkaisusta ei ole sovittu etukäteen.

Kirjoituksissa esiintyvät mielipiteet eivät ole Amnestyn virallisia kannanottoja.

Toimituskunta Viivi Handolin, Kristiina Juutinen, Marie Kajava, Milla Karppinen, Katriina Koskinen, Aura Lindeberg, Susanna Lyytikäinen, Teemu Kuusimurto, Sonja Lakaniemi,Tiina Riippa, Niklas Sandström, Katja Tähjä, Laura Varja, Kaisa Viitanen kirjoittajat Jussi Förbom, Outi Haapanen, Anu-Elina Jaskari, Frank Johansson, Meri Laitinen, Aura Lindeberg, Susanna Lyytikäinen, Katriina Nieminen, Tiina Riippa, Anu Tuukkanen, Erja Vainikka-Howard, Anna Valvanne, Heli Yli-Räisänen Kuvaajat/Kuvittajat Payam Absoldamadi, Teemu Granström, Teemu

Hirvilinna, Kukka-Maria Kiuru, Katriina Koskinen, Mikko Kuivalainen, Teemu Kuusimurto, Petteri Laamo, Jani Mahkonen, Niklas Sandström, Heidi Strengell, Anna Valvanne, Timo Wright, Christer Ådahl

Kansi Payam Absoldamadi

lehdentekijät vastaavat

Mikä ihmisoikeuksiin liittyvä uutinen on jäänyt mieleesi tältä vuodelta?

petteri laamo ”Internetin lisääntyneen ennakkosensuurin ja Lex Nokian ohella eniten mieleeni on jäänyt Israelin hyökkäys Gazaan sekä yhteenotosta raportoidut ihmisoikeusrikkomukset.

Hyviä uutisia olivat Guantánamosta vapautuneet vangit ja kuljetuslentojen paljastuminen medialle.”

Graafikko, kuvittaja ja kuvataiteilija, joka kuvitti Kuuluu kaikille -liitteen.

Kääntäjä Heli Järvinen

katriina nieminen ”Naisiin kohdistuva väkivalta ja hyväksikäytettyjen syyllistäminen tekevät minut surulliseksi ja vihaiseksi.

Yhtenä tähän liittyvänä uutisena mieleen jäi Jugoslavian sodissa raiskattujen naisten syrjintä.”

Keväällä valmistuva puheviestinnän opiskelija, joka on Amnestylla harjoittelijana. Rakastaa laulamista ja on kiinnostunut historiasta. Kirjoitti tähän lehteen mm. Valeriu Nicolaesta ja kouluvierailuista.

Amnesty-lehti tehdään pääosin vapaaehtoisvoimin. Lehden avustajat ovat vapaaehtoisia alan ammattilaisia. Ota yhteyttä, anna palautetta: anu-elina.jaskari@amnesty.fi

AMNESTY INTERNATIONAL 5/2009

3

107

ihmistä kuoli ja 58 loukkaantui maanvyöryssä al-Duwayqan slummissa Egyptin Kairossa viime vuoden helmikuussa. Amnestyn raportti Buried alive: Trapped by poverty and neglect in Cairo’s informal settlements paljastaa, että tuhannet Kairon slummeissa asuvat köyhät ovat edelleen vaarassa joutua maanvyöryjen alle. Amnesty vaatii Egyptin hallitusta suojelemaan turvattomilla alueilla asuvia ja etsimään heidän kanssaan yhteistyössä ratkaisua tilanteelle. Lue lisää 4 www.amnesty.org

Tunisia vapautti 68 mielipidevankia 4 Tunisia vapautti 68 sananvapauden harjoittamisen vuoksi vangittua. Vapautetut vangittiin yli vuosi sitten, koska he osallistuivat työttömyyttä ja korkeita elinkustannuksia vastustaviin rauhanomaisiin mielenilmauksiin Gafsan alueella.

Vapautukset ovat ehdollisia, ja ehtoja rikkovat voidaan vangita uudestaan.

Teksti tiina riippa KuVA TEEMU GRANSTRÖM

SOPHIE WELLER HALUA

IRTI GUANTÁNAMON VARJOISTA yhdysvallat Guantánamo Bayn vankileiri on määrä sulkea 22.1.2010.

Se ei onnistu, ellei jäljellä oleville vangeille löydy turvapaikkoja. Vankien oikeuksia puolustavan Center for Constitutional Rights -järjestön juristi Sophie Weller odottaa Euroopan maiden avaavan ovensa.

Presidentti Barack Obama ilmoitti odotetusti valintansa jälkeen, että Guantánamon vankileiri suljetaan. Leirissä on kuitenkin yhä yli 200 miestä, joista useimpia ei syytetä mistään. Vangeista 50–60 on erityisen hankalassa asemassa. Algeriasta, Tunisiasta, Libyasta, Syyriasta, Irakista, Uzbekistanista, Venäjältä ja Kiinasta olevat miehet on todettu syyttömiksi ja periaatteessa vapautettu jopa vuosia sitten, mutta heitä ei voida palauttaa kotimaihinsa, sillä heidän turvallisuuttaan ei pystytä takaamaan. Heille on löydettävä uudet kotimaat, mutta halukkaita vastaanottajia ei vain tahdo löytyä.

Euroopan maista Ranska, Irlanti, Portugali ja Belgia ovat päättäneet ottaa vastaan vankeja. Monien maiden hallitukset ovat pysyneet vaiti ja jotkin ovat sanoneet ei. Viimeksi ei-leiriin liittyi Norja. Suomi ei ole tehnyt päätöstä, mutta ilmoitti elokuussa odottavansa lisäselvityksiä Yhdysvalloista. ”Yhdysvaltojen täytyy toki kantaa vastuunsa, mutta tämä ei ole vain amerikkalaisten asia. Me kaikki olemme vastuussa.

Guantánamon sulkeminen on maailmanlaajuinen intressi. Guantánamo edustaa kaikkea, mikä meni väärin syyskuun 11. päivän 2001 jälkeen, ja se on symboli Eu-

”Vangeilla ei ole ääntä. Meidän tehtävämme on huolehtia, että asia pysyy esillä.

Me voimme auttaa Obamaa saavuttamaan tammikuun takarajan.”

4 AMNESTY INTERNATIONAL 5/2009

roopan ja islamilaisen maailman väliselle jännitteelle”, Sophie Weller sanoo.

Weller kiertää Center for Constitutional Rights -järjestön edustajana lobbaamassa vankien uudelleen sijoittamista. Myönteisiä askelia ottaneet hallitukset saavat häneltä kiitosta, hiljaiset ja ei-vastauksen antaneet ansaitsevat hänestä kovempaa painostusta sekä kansalaisilta että esimerkiksi EU:lta. ”Me puhumme 50 miehestä.

Jos jokainen Euroopan maa vastaanottaisi muutaman heistä, ongelma poistuisi. Se on pientä meille, mutta suuri asia näille miehille. Heidän vangitsemiselleen ei ole oikeutusta. He eivät ole uhka, he ovat uhreja. Osa heistä on menettänyt miltei vuosikymmenen elämästään vain siksi, että he olivat väärässä paikassa väärään aikaan vuonna 2001.”

Weller muistuttaa, että askelia parempaan on otettu Yhdysvalloissakin, missä korkein oikeus on käsitellyt neljä tapaus-

ta ja todennut miehet syyttömiksi. Asiat vain etenevät tuskastuttavan hitaasti. ”Nyt on aika toimia. Olisi kauheaa aloittaa uusi vuosikymmen Guantánamon varjossa”, hän sanoo.

Sophie Wellerin mukaan Yhdysvaltoja pitää edelleen painostaa, mutta se on vaikeaa. Muualta maailmasta on tullut positiivisia signaaleja, mutta Wellerin fokus on Euroopassa. Hän vetoaa Vanhan mantereen laillisuusperinteeseen ja odottaa Euroopan maiden näyttävän mallia nytkin.

Vaikka hän pyrkii työkseen vaikuttamaan hallitusten edustajiin, hän uskoo ruohonjuuritason voimaan. Hallitusten on pakko kuunnella yleistä mielipidettä. Se edellyttää, että aihe pysyy julkisuudessa. ”Vangeilla ei ole ääntä. Meidän tehtävämme on huolehtia, että asia pysyy esillä. Me voimme auttaa Obamaa saavuttamaan tammikuun takarajan.”

”

Valokuvat paljastavat sodan kauheudet: raajattomia pikkulapsia, avohaavojen yllä pörrääviä kärpäsiä, ihmisiä itkemässä silpoutuneiden ruumiiden ympärillä ilman mahdollisuutta järjestää rakkaimmilleen hautajaisia.

Amnestyn tutkija Yolanda Foster blogissaan Sri Lankan toukokuussa päättyneen sodan uhrien kärsimyksistä. Lue lisää 4 http://livewire.amnesty.org.

Teksti susanna lyytikäinen

Vankien sijoittaminen vaatii yhteistyötä Ensimmäiset vangit tuotiin Guantánamoon 10. tammikuuta 2002

Afganistanista. Leirillä on pidetty kahdeksan vuoden aikana lähes 800 vankia yli 40 maasta.

Vangitut luokiteltiin laittomiksi taistelijoiksi. Vuonna 2006

heiltä kiellettiin niin sanottu habeas corpus -oikeus, joka antaa vangituille oikeuden valittaa vangitsemisestaan Yhdysvaltain liittovaltion oikeusistuimiin. Yhdysvaltain korkein oikeus kumosi vuoden 2006 päätöksen perustuslain vastaisena kesäkuussa 2008 ja palautti vangeille habeas corpus -aseman.

Yhdysvaltalainen CCR-järjestö eli Center for Constitutional

Rights on käynyt Guantánamon nykyisten ja entisten vankien oikeuksien puolesta oikeustaistelua seitsemän vuoden ajan. CCR on perustettu vuonna 1966, ja se keskittyy edistämään ja puolustamaan Yhdysvaltain perustuslain ja YK:n ihmisoikeusjulistuksen mukaisia oikeuksia.

Vankien oikeuksia CCR:n ja Amnestyn ohella ovat ajaneet ihmisoikeusjärjestöt Human Rights Watch, Reprieve ja International Federation for Human Rights.

Amnesty on vedonnut laajalti hallituksiin maissa, jotka pystyvät

tarjoamaan turvalliset olot niille Guantánamon vangeille, jotka eivät voi palata kotimaihinsa kidutuksen tai laittomien oikeudenkäyntien pelossa. Amnesty edellyttää myös yhteistyötä Yhdysvaltain viranomaisilta ja toivoo eri maiden toimivan yhdessä Yhdysvaltain kanssa vankien sijoittamisessa. Vankeja on myös tuettava paluussa yhteiskuntaan.

Miksi Euroopan maiden pitäisi ottaa vastaan Guantánamosta vapautuneita? ”Euroopan unionin maat, Suomi mukaan lukien, ovat

vaatineet Guantánamon vankileirin sulkemista. Kun se nyt suljetaan, Euroopan on tuettava Yhdysvaltoja ja presidentti Obamaa”, Amnestyn Suomen osaston oikeudellinen asiantuntija Susanna Mehtonen sanoo.

EU-maat ovat olleet haluttomia vastaanottamaan vankeja, koska ne näkevät vankien sijoittamisen olevan ennen kaikkea Yhdysvaltojen asia; Yhdysvallat ei kuitenkaan ole toistaiseksi itse ottanut vastaan yhtään vankia. ”EU-mailla on vastuu osittain siksi, että ne ovat itsekin osallistuneet Yhdysvaltojen operaatioihin, vankilentoihin ja salaisten pidätyskeskusten ylläpitämiseen sekä myötävaikuttaneet Guantánamon täyttymiseen”, Mehtonen kertoo. ”Nämä miehet ovat viruneet Guantánamossa seitsemästä kahdeksaan vuotta ilman syytteitä. Heitä on kohdeltu epäinhimillisesti, ja he saattavat olla huonossa kunnossa. Jotkut heistä ovat kieltäytyneet terveydenhuollosta, koska he eivät luota yhdysvaltalaisiin lääkäreihin”, Mehtonen kuvailee. Vangit saattavat tarvita käytännön apua jokapäiväisissä asioissa. Heidän olisi päästävä maahan, jolla on kokemusta ja valmiudet ottaa vastaan kidutettuja ja huonokuntoisia ihmisiä.

Obaman hallinto pyrkii Mehtosen mukaan muuttamaan toimintatapojaan – myös EU:n tulisi muuttaa omiaan. ”Kuten Pekka Haavisto on osuvasti sanonut, Suomella on silminnäkijän vastuu. Guantánamo on symboli muslimija arabivaltioille”, Mehtonen tiivistää.

asenne esiin! joku raja! Tänä talvena Amnesty ja

Lapin yliopisto haastavat seksuaaliseen väkivaltaan liittyvät asenteet toteuttamalla yhdessä Asenne esiin!

-kyselyn, joka selvittää suomalaisten ajatuksia seksuaalisesta väkivallasta.

Mielipidekyselyllä halutaan nostaa keskusteluun asenteet, jotka tuottavat ja ylläpitävät naisiin kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa kodeissa, kaduilla ja oikeuslaitosten piirissä. Jos asenteita halutaan muuttaa, ne on tehtävä näkyviksi.

Toinen tavoite on saada vireille lainsäädäntömuutos. Suomessa raiskaus voidaan tulkita seksuaaliseksi hyväksikäytöksi, jos uhri on itse aiheuttanut puolustuskyvyttömän tilansa, eli hän on esimerkiksi humalassa tai lääkkeiden vaikutuksen alaisena. ”Kukaan ei osaa kertoa, miksi rikoslainsäädännössä on tällainen omituisuus. Asiasta ei myöskään käydä juuri keskustelua”, Amnestyn naisten ihmisoikeuskysymysten asiantuntija Pia Puu Oksanen sanoo.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on antanut tuomion, jossa korostetaan minkä tahansa tahdonvastaisen yhdynnän olevan raiskaus. Suomessa näin ei ole, mikä heijastuu tuomioihin. Esimerkiksi vuosina 2007– 2008 seksuaaliseksi hyväksikäytöksi tulki-

”raiskausta ei tule määritellä uhrin käytöksen tai tekijän käyttämän väkivallan kautta, vaan suostumuksen puutteen tulisi olla raiskauksen määritelmän keskeinen kriteeeri.”

tusta raiskauksesta saattoi selvitä pelkillä sakoilla – tapauksesta riippuen noin 40–90 päiväsakolla. ”Rikoslainsäädäntö ei vain heijasta yhteiskunnallista todellisuutta vaan myös rakentaa sitä. Haluamme saada lainsäädäntöä yksiselitteisemmäksi. Raiskausta ei tule määritellä uhrin käytöksen tai tekijän käyttämän väkivallan kautta, vaan suostumuksen puutteen tulisi olla raiskauksen määritelmän keskeinen kriteeri”, Oksanen kertoo.

Aloite kyselyyn tuli Lapin yliopistolta, kun menetelmätieteiden professori Suvi Ronkainen otti yhteyttä Amnestyyn ja ehdotti yhteistyötä. Kysely on kehitetty Englannissa, ja sitä on käytetty hiukan muokattuna myös Ruotsissa. Suomessa kyselylomakkeen kehittämisestä vastaa Lapin yliopiston menetelmätieteiden laitos. ”Kysely pidetään aika lähellä Ruotsin kyselyä, joten vertailu maiden välillä on mahdollista”, Oksanen kuvailee.

Amnestyn vapaaehtoisia tarvitaan mukaan toteuttamaan kyselyä eli keräämään vastauksia kaduilla ja esimerkiksi työpaikoilla. Vastaukset kerätään tammikuussa viikolla neljä. Jokaiselle kyselypaikkakunnalle on tarkoitus löytää vapaaehtoinen yhteyshenkilö. Yhteyshenkilöt saavat joulukuussa koulutuksen, jossa kerrotaan seksuaaliväkivallasta ja itse kyselystä. Mielipidekyselyn tulokset julkistetaan maaliskuussa.

Haluatko mukaan? 4 Ota yhteyttä Pia Puu Oksaseen (pia.oksanen@amnesty.fi).

Paikallisryhmät 4voivat päättää keskuudestaan yhteyshenkilön, joka koordinoi kampanjan toteutuksen paikkakunnallaan. Yhteyshenkilöt voivat ilmoittautua Outi Haapaselle (outi.haapanen@ amnesty.fi). Vaikka paikkakunnalla ei olisi Amnestyn paikallisryhmää, mielipidekysely voidaan toteuttaa.

oikeudet kuvina kukka-maria kiuru 25.11. on YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen päivä.”Vapautta laki vartioivi. Vapautta tehdä mitä?

Sukupuoliyhteyteen pakottamisen tulisi olla raiskausta vastaava rikos ja viranomaisen velvollisuus saattaa tekijä siitä vastuuseen”, kertoo kuvittaja Kukka-Maria Kiuru.

teksti susanna lyytikäinen

AMNESTY INTERNATIONAL 5/2009

5

hyviä uutisia

Asevientisopimus askeleen lähempänä

Uusia kasvoja toimistolla

4 Vuosia YK:ssa jatkunut keskustelu kansainvälisen asevientisopimuksen muodostamisesta alkaa tuottaa tuloksia. Lokakuussa 153 maata sitoutui aikatauluun, jossa maat muodostavat tavallisten aseiden kansainvälisiä siirtoja säännöstelevän kansainvälisen sopimuksen.

Sopimuksen tekemiseen sitoutui myös maailman suurimpiin aseviejiin kuuluva Yhdysvallat, joka on tätä ennen vastustanut sopimusta. Amnesty ja monet muut kansalaisjärjestöt ovat kampanjoineet pitkään sopimuksen muodostamisen puolesta.

4 Verkkoviestinnästä vastaava kampanjakoordinaattori Ilpo Kiiskinen on palannut toimistolle reilun kahden vuoden virkavapaalta. Ilpo työskenteli Sambiassa kaksi vuotta YK:n kehitysohjelman tiedottajana, minkä jälkeen hän ajoi Afrikan halki takaisin Suomeen. ”Sain sambialaisilta hyviä ideoita, joita ehti autolla ajaessa jo jalostaa Amnestyllekin sopiviksi.” Ilpo lupailee ensi vuodeksi uusia aktivismin muotoja, verkossa ja muualla.

TEKSTI aura lindeberg kuvat ai israel / palestinalaisalueet

länsiranta LIBANON SYYRIA

Jordan-joki LÄNSIRANTA

JORDANIA

israeL/palestiinalaisalueet Israelin toimet Länsirannalla vaikeuttavat

palestiinalaisten vedensaantia. Amnestyn raportista selviää, että Israel kieltää miehitetyillä palestiinalaisalueilla asuvilta palestiinalaisilta oikeuden saada riittävästi vettä.

Välimeri

Jerusalem GAZA

Puhtaan veden puute rajoittaa elämää

Kuollut meri

Amnesty Internationalin lokakuun

Länsirannalla asuu 450 000 israeli-

laista ja 2,3 miljoonaa palestiinalaista.

Israelilaiset kuluttavat vettä vuorokaudessa neljä kertaa palestiinalaisia enemmän.

•

•

•

•

Israel käyttää Länsirannalla yli 80 prosenttia pohjavesikerrostumasta sallien palestiinalaisille pääsyn ainoastaan vajaaseen 20 prosenttiin käyttökelpoisesta vedestä.

Länsirannan pohjavesikerrostuma on ainut vedenlähde Länsirannalla asuville palestiinalaisille, mutta yksi monista Israelin vesilähteistä.

Israelilla on miehittäjävaltiona velvoite turvata palestiinalaisten oikeus veteen. Tämän velvoitteen se on lyönyt laimin koko miehityksen ajan, yli 40 vuotta.

Israel rikkoo jatkuvasti kansainvälistä ja humanitaarista oikeutta esimerkiksi hajottamalla vedenkeruujärjestelmiä ja rakentamalla siirtokuntia.

lopussa julkaistun raportin mukaan Israel pumppaa suuria määriä pohjavettä miehitetyllä Länsirannalla ja käyttää pohjavesivaroista 80 prosenttia. Israel määrittelee palestiinalaisten käyttöön tarkoitetun vesimäärän yhteisestä pohjavesivarannosta. Israel kontrolloi myös sadeveden keruuta suuressa osassa Länsirantaa.

Israel on estänyt palestiinalaisten vesihuoltoa parantavia hankkeita sekä Länsirannalla että Gazassa. Esimerkiksi uusien kaivojen rakentaminen tai vanhojen parantaminen on kielletty ilman israelilaisviranomaisten lupaa.

Yli 40 vuotta kestäneen miehityksen

rajoitukset ovat estäneet palestiinalaisia kehittämästä tehokasta vesi-infrastruktuuria, minkä seurauksena sadattuhannet palestiinalaiset eivät voi elää normaalia elämää.

Palestiinalaisten vedenkulutuksen todetaan raportissa olevan noin 70 litraa henkeä kohden vuorokaudessa. Maailman terveysjärjestö WHO:n suosituksen mukaan vettä tulisi olla käytettävissä noin 100 litraa henkeä kohden.

Pula vedestä vaikeuttaa satojentuhansien ihmisten elämää. Ongelmat ovat vakavimpia köyhissä oloissa ja miehitetyn Länsirannan pakolaisleireillä. Jopa 200 000 maaseutu-

Ihmisoikeudet ja Amnesty ovat esillä KokoTeatterissa, kun ihmisoikeuspuolustajia muistava näytelmä Lipusta revitty tähti saa ensi-iltansa 25.11.

Näytelmässä pohditaan ihmisten tekemiä valintoja aktivistien tarinoiden kautta. Ajankohtaisten ihmisoikeuspuolustajien murhien lisäksi näytelmä haastaa katsojat ajattelemaan 1900-luvun aktivisteja.

Lipusta revitty tähti esittää ajattomia kysymyksiä siitä, mitä valitsemme ja mi-

6 AMNESTY INTERNATIONAL 5/2009

Amnesty vaatii Israelin hallitusta lopettamaan välittömästi palestiinalaisten vedensaannin rajoittamisen.

Amnesty on vaatinut myös Euroopan unionia reagoimaan tilanteeseen. Palestiinalaisalueitten suurimpana rahoittajana

kommentti anu tuukkanen Kirjoittaja on Amnestyn Suomen osaston maakohtaisen työn asiantuntija

amnesty puolueellinen?

Israelia ja palestiinalaisalueita koskeva vesiraportti sai aikaan odotetun negatiivisen palautteen tulvan.

Jostakin syystä ihmisten tunteet kuohahtavat aina, kun Amnesty tuomitsee Israelin ihmisoikeusloukkaukset, ja Amnestya syytetään asettumisesta palestiinalaisten puolelle.

Amnesty on historiansa aikana monia kertoja joutunut vastaamaan puolueellisuussyytöksiin. Kun vielä oli olemassa itä ja länsi, molemmat pitivät Amnestya puolueellisena – tätä voisi ehkä pitää parhaana takeena siitä, että

LYHYESTI

KOKOTEATTERIN NÄYTELMÄ HAASTAA AJATTELEMAAN IHMISOIKEUKSIA

oloissa elävällä Länsirannan palestiinalaisella ei ole juoksevaa vettä käytössään.

Myös kaupungeissa ja kylissä, joissa on toimivat vesijohtoverkot, vettä joudutaan säännöstelemään erityisesti kesäkuukausina. Kun vettä on saatavilla vain muutamina päivinä viikossa, palestiinalaiset joutuvat ostamaan päivittäisiin toimiin tarvittavan veden kalliiseen hintaan.

Gazan alueella 90–95 prosenttia alueen vesivaroista on saastunutta, mutta Israel ei anna toimittaa vettä Länsirannalta Gazaan. Israel myy osan pumppaamastaan vedestä takaisin palestiinalaisille, mutta määrä ei riitä kasvavan väestön tarpeisiin.

hin valintamme johtavat. ”Tavoitteenamme on rohkaista ihmisiä ajattelemaan itse sen sijaan että tarjoaisimme valmiita vastauksia”, näytelmän ohjaaja Helena Kallio kertoo.

Näytelmässä nostetaan esiin vuonna 1918 Suomenlinnassa vankina olleen Yrjö Kallisen ratkaisu, vuonna 1956 itsenäisestä Unkarista haaveilleen journalistin Miklós Gimesin valinta ja vuonna 2006 murhatun venäläisen Anna Politkovskajan viimeiset elinvaiheet.

Näytelmä tuo historian ihmisoikeusloukkaukset tähän hetkeen ja muistuttaa myös ajankohtaisesta inhimillisten perusarvojen polkemisesta. ”Näytelmämme kyseenalaistaa voiman ihannointiin, henki-

lönpalvontaan ja väkivaltaan perustuvan yhteiskuntajärjestyksen”, Kallio sanoo.

Näytösten yhteydessä katsojat voivat vedota Venäjän presidenttiin ihmisoikeuspuolustajien murhien perinpohjaisen selvittämisen puolesta allekirjoittamalla Amnestyn vetoomuksen.

TEKSTI KATRIINA NIEMINEN

lipusta revitty tähti 4 Näytelmää esitetään 25.11., 1.12., 2.12., 4.12., 9.12.,10.12., 11.12., 15.12., 16.12. ja 18.12. klo 19 Helsingin KokoTeatterissa (Siltavuorenranta 18). Lippuvaraukset KokoTeatterista, p. 050 321 9919, www.kokoteatteri.fi.

Amnesty on onnistunut olemaan puolueeton.

Kun puhutaan palestiinalaisten oikeudesta veteen, on otettava huomioon kaksi asiaa. Ensinnäkin, Israelilla on miehittäjävaltiona velvoite turvata palestiinalaisten oikeus veteen.

Tämän velvoitteen se on lyönyt laimin koko miehityksen ajan, yli 40 vuotta. Lisäksi Israel rikkoo jatkuvasti kansainvälistä ja humanitaarista oikeutta esimerkiksi hajottamalla vedenkeruujärjestelmiä ja rakentamalla siirtokuntia.

Toiseksi, vain Israelilla on valtaa korjata tilanne.

Raportissa kerrotaan myös palestiinalaisviranomaisten

YK:n yleiskokoukselta tuki Goldstone-raportille

Iranilaiset pakolaiset vihdoin vapaaksi Turkissa

4 YK:n yleiskokous hyväksyi 5.11. Goldstone-raportin keskeiset suositukset ja edellytti, että Israel ja Hamas toteuttavat kansainvälisen oikeuden loukkauksista riippumattomat tutkimukset. YK:n yleiskokouksen Goldstone-raporttia koskeva päätöslauselma on tärkeä askel kohti Gazan sodan ihmisoikeusloukkausten käsittelyä. Päätöslauselmassa kehotetaan YK:n pääsihteeriä viemään raportti turvallisuusneuvoston käsittelyyn.

4 Mohsen Abdolkhani ja Hamid Karimnia vapautettiin yli vuoden laittoman säilössäpidon jälkeen Turkissa lokakuun lopussa. Viranomaiset pitivät miehiä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätöksen vastaisesti Kırklarelin säilöönottokeskuksessa. Heidät vapautettiin noin puolitoista kuukautta kestäneen Amnestyn vetoomuskampanjan jälkeen.

Suomalaisetkin osallistuivat vetoomuskampanjaan Amnestyn verkkosivun kautta. ”Olimme kuin uudestisyntyneitä, kun kuulimme että meidän vapautettaisiin”, kertoi Mohsen Abdolkhani Amnestylle pian vapauduttuaan.

Vetoa muiden säilöön otettujen puolesta 4 osoitteessa www.amnesty.fi.

3 Länsiranta 1.

Nainen pesee pyykkiä käsin. Hänen on käytettävä säiliöstä saamaansa vettä, sillä palestiinalaisten koteja ei ole yhdistetty vesijohtoverkkoon.

EU:n on vaadittava Israelia turvaamaan palestiinalaisten oikeus veteen.

EU:n on reagoitava, mikäli Israel vaarantaa EU:n rahoittamia projekteja miehitetyillä palestiinalaisalueilla. Esimerkiksi vuonna 2008 Israel hajotti Länsirannalla yhdeksän sadevesisäiliötä, jotka olivat olennainen osa EU-rahoitteista maatalousprojektia.

Israel ei ole hyväksynyt Amnestyn raporttia. Israelin vesihuollosta vastaavien viranomaisten mukaan vesipula on todellisuutta, mutta tilanne ei ole likikään yhtä paha kuin Amnestyn raportti antaa ymmärtää.

Israelilla on kuitenkin velvollisuus huolehtia myös palestiinalaisten vedensaannista, sillä kansainvälisen lain mukaan miehitettyjen alueiden luonnonvarojen käyttö omien kansalaisten hyväksi on laitonta.

4 Länsiranta 2. Israelilaiset nauttivat uimaaltaasta Maaleh Adumimin siirtokunnassa. Siirtokunta on kansainvälisten lakien mukaan laiton.

Samaan aikaan läheiset palestiinalaisyhdyskunnat ponnistelevat saadakseen veden päivittäisiin tarpeisiinsa.

4 Länsiranta 3.

Israelin armeija tuhosi palestiinalaiskylän sadevesisäiliön, sillä se oli israelilaisten mukaan rakennettu ilman lupaa.

Lupia vesiprojekteihin myönnetään palestiinalaisille hyvin harvoin.

laiminlyönneistä. Heidän mahdollisuutensa parantaa vedensaantia ovat kuitenkin hyvin rajoitetut. Heidän on hoidettava riittämättömien vesivarojen jakelua surkeassa kunnossa olevan verkoston kautta, samalla kun Israel estää sen rakentamista ja huoltamista pitämällä yllä monimutkaista lupakäytäntöä ja Gazan saartoa.

Amnestyn tavoitteena on vaikuttaa mahdollisimman tehokkaasti siihen, että ihmisoikeusloukkaukset loppuisivat; tästä syystä se vaatii tekoja niiltä, joilla on velvollisuus ja todellista valtaa lopettaa ja korjata loukkaukset.

Saharov-palkinto Venäjän ihmisoikeuspuolustajille Euroopan parlamentti nimesi vuoden 2009 Saharovpalkinnon saajiksi Oleg Orlovin, Sergei Kovalevin ja Ljudmila Aleksejevan venäläisen ihmisoikeusjärjestö Memorialin ja kaikkien Venäjän ihmisoikeuspuolustajien nimissä.

Memorial on saattanut kansainväliseen tietoisuuteen kidutuksen, laittomat teloitukset ja tahdonvastaiset katoamiset Pohjois-Kaukasiassa. Järjestö on myös auttanut ihmisoikeus-

loukkausten uhreja vetoamaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen silloin, kun Venäjän viranomaiset ovat olleet haluttomia selvittämään niitä.

Natalia Estemirova, yksi Memorialin näkyvimmistä aktivisteista Tšetšeniassa, murhattiin heinäkuun 15. päivänä. Tämän vuoden aikana Venäjällä on surmattu myös useita muita ihmisoikeusaktivisteja. Viimeisimpänä heistä murhattiin ingušialaisen opposition johtaja Maksharip Aushev, joka ammuttiin kuoliaaksi 25.10.2009. ”EU:n pitää pyrkiä vaikuttamaan aktiivisesti Venäjään, jotta ihmisoikeusaktivistit voivat toimia Venäjällä

rauhassa”, Amnestyn maakohtaisen työn asiantuntija Anu Tuukkanen sanoo.

Saharov-palkinto myönnetään vuosittain ihmisoikeuksien ja demokratian puolustajille. Palkinto ja 50 000 euron palkintosumma luovutetaan Strasbourgissa 16. joulukuuta.

TEKSTI susanna lyytikäinen

4 Sergei Kovalev oli Amnestyn mielipidevankien listalla vuosina 1974–1987, jolloin hän oli vangittuna ja karkotettuna kerrottuaan ihmisoikeuspuolustajien vangitsemisista. Hän on Amnestyn Moskovan osaston perustaja sekä yksi Memorial-ihmisoikeusjärjestön perustajajäsenistä.

AMNESTY INTERNATIONAL 5/2009

7

Lahden Amnesty-ryhmä kooolla lokakuussa 2009.

Vasemmalta: Meeri Weckroth, Paavo Lounela, Hanna Jalkanen, Tuomo Weckroth, Pirjo Lehtinen, Harto Maunuksela, Milja Kivinen ja Marja Maunuksela.

Kuvasta puuttuvat Pirkko Hartman ja Esa Juurola.

Ryhmä on tehnyt Lahden turuilla ja toreilla ihmisoikeustyötä tunnetuksi vuodesta 1975. Vasemmalta ylhäältä: 1) Kampanjoimassa Kulttuurikatutapahtumassa, 1983 2 ) Ryhmäläisia kampanjateltalla, 1988 3) Milja ”Miku ” Kivinen ja pitkäaikainen ryhmäsihteeri Mirja Mikkonen, 1988. Alhaalla vasemmalla 4) Tuomo Weckroth ja Ulla-Maija Juutilainen myymässä Amnesty-tuotteita, 2001 4) Faithwoks Worldwiden Lawrence Foster ja Linda White, takana Pirjo Lehtinen, 2001 5) Ryhmä Lahden 100-vuotisjuhlakulkueessa, 2005.

TEKSTI erja vainikka-howard KUVAT jani mahkonen, lahden amnesty-ryhmä

kylmästä sodasta internetaikaan Lahden paikallisryhmäläiset jatkavat Amnesty-töissä neljättä vuosikymmentä. Ihmisoikeustyö on antanut heille sekä hienoja kokemuksia että tärkeän sosiaalisen yhteisön.

Lahteen perustettiin vuonna 1975 Amnestyn paikallisryhmä. Suurin osa ryhmän nykyisistä jäsenistä on ollut mukana joko alusta asti, tai ainakin yli parinkymmenen vuoden verran. Pirjo Lehtinen, Milja Kivinen, Tuomo ja Meeri Weckroth, Harto ja Marja Maunuksela, Hanna Jalkanen, Pirkko Hartman, Esa Juurola ja Paavo Lounela kokoontuvat kuukausittain ihmisoikeusasioiden äärelle yhden paikallisryhmäläisen kotiin.

”Monelle suomalaiselle Amnestyn kanta tarkoitti takavuosina suurin piirtein samaa kuin ettemme kunnioita veteraaneja, vaikka tietysti Amnestyn kanta on tuonut meille myös sympatiaa ja uusia jäseniä”, Tuomo Weckroth miettii.

Nyt vastareaktioiden kiihkeys on vähentynyt.

Myös kuolemanrangaistuksen vastustaminen on saanut ihmisiä takajaloilleen. ”Lähiympäristöstäni löytyi yllättävän monia kuolemanrangaistuksen kannattajia esimerkiksi silloin, kun Jammu Siltavuori sieppasi ja murhasi kaksi helsinkiläistä pikkutyttöä”, Pirjo Lehtinen muistelee.

Myöhäissyksyn iltapäivänä, kun ikkunoiden ulkopuolella tuulee ja vihmoo räntää, Amnestyn Lahden-paikallisryhmä on koolla Tuomo ja Mee- Kuolemanrangaistuksen vastustamiseen liitri Weckrothin omakotitalon olohuoneessa. Kahvin, tyy toisaalta myös tilanteita, joista on jäänyt todella hyviä muistoja lahtelaisten mieliin. Vuonna karjalanpiirakoiden ja pikkuleipien saattelemana allekirjoitetaan vetoomuksia, jotka Venäjän ja Al- 2001 amerikkalaisen kuolemanrangaistusta vastustavan ryhmän, Faithworks Worldwiden perusgerian päättäjät saavat pian työpöydilleen. tajat Linda White ja Lawrence Foster vierailivat Vetoomusten kirjoittaminen on perinteinen Amnestyn toimintamuoto, mutta onko jokin toi- Pohjoismaiden-kiertueellaan Lahdessa. Vieraita yhdisti sama tragedia: Fosterin pojanpoika Kenminnassa muuttunut sitten 70-luvun? neth oli syytettynä murhasta, jonka uhri oli Linda ”Maailma näytti ryhmän perustamisen aikaan hyvin erilaiselta kuin nykyisin, ja se vaikutti myös Whiten tytär.

He majoittuivat muutaman päivän ajan Milja senaikaiseen ihmisoikeustyöhön”, ryhmäläiset Kivisen kotona. kertovat. ”Se oli hieno vierailu. Nämä ihmiset olivat lähKahtiajako suurvaltojen välillä vaikutti Amnestyn työhön Suomessa esimerkiksi niin, että ryh- teneet maailmalle kertomaan, että heidän mielesmällä oli yhdellä kertaa aina kolme nimikkovankia, tään kuolemanrangaistuksella ei ratkaista väkivallan ongelmaa”, Kivinen toteaa. White ja Foster otjoiden puolesta vedottiin: yksi jostakin itäblokin maasta, yksi länsiblokista ja kolmas sitoutumat- tivat häneen yhteyttä vielä kiertueen jälkeenkin.

Myös muut ryhmäläiset korostavat, että Amtomasta maasta. Periaatteesta pidettiin tarkasti nestyssa toimiessaan he ovat saaneet tutustua kiinni. ”Vaikka olimme tarkkoja puolueettomuudesta, mielenkiintoisiin ihmisiin eri puolilta maailmaa.

Amnestyyn kuuluminen oli silti alkuaikoina joten- ”Olemme tavanneet Amnestyn töissä ihmisoikeuskin leimaavampaa kuin nykyisin. Ainakin minun asiantuntijoita, aktiiveja, entisiä vainojen uhreja ja työpaikallani oli ihmisiä, jotka pitivät sitä kerras- heidän omaisiaan”, he listaavat. saan turhanpäiväisenä vouhotuksena”, muistelee Vuosien mittaan Amnestyn paikallisryhmä on Lahdessa päiväkotia johtanut Milja Kivinen. ollut jokaiselle tärkeä sosiaalinen yhteisö.

Mitkä asiat ovat olleet hankalimpia? ”Ainakin minulle on ollut hyvin tärkeää tietää, ”Ympäristön reaktio oli ehkä voimakkain vuoden 1984 jälkeen, jolloin Amnestyn kansainväli- että jossakin on joukko, joka ajattelee asioista sanen johtokunta päätti ottaa suomalaiset aseista- moin kuin itse ajattelen”, Pirjo Lehtinen korostaa. ”Tein töitä koulumaailmassa, ja siellä esimerkiksi kieltäytyjät mielipidevankitapauksiksi. Silloin jouduimme vastaamaan monien ihmisten kyselyihin, suhtautuminen maahanmuuttajiin oli aika ajoin varsin nihkeää. Minulle oli henkireikä, että pääsin jutjopa hyökkäyksiin”, Pirjo Lehtinen kertailee.

telemaan sellaisten ihmisten kanssa, jotka ymmärsivät hiukan syvemmin esimerkiksi pakolaisuuden ja maahanmuuton syitä. Heidän kanssaan saatoin sanoa, mitä mieltä asioista oikeasti olin.”

Lahden-ryhmän perustajajäseniin kuuluvaa Tuomo Weckrothia Amnestyn luotettavuus on pitänyt mukana toiminnassa. ”Minulle on tärkeää, että Amnestyssa iso joukko ihmisiä tekee tutkimustyötä selvittääkseen tarkoin tilanteen ennen kuin järjestö ottaa kantaa mihinkään. Virhearvioita onkin tehty äärimmäisen harvoin – en edes muista sellaista tapausta.”

Weckrothia ovat lämmittäneet myös vangeilta saadut vastaukset ryhmän lähettämiin kirjeisiin.

Tällä hetkellä Lahdessa toimii toinenkin Amnesty-ryhmä. ”Yhdessä päätimme, että tehdään nuorille tilaa ja annetaan heidän toimia omassa porukassaan.

Meitähän on tässä koolla iso joukko vahvoja naisia ja miehiä, jotka tietävät välillä hiukan liiankin hyvin, miten asiat pitäisi hoitaa. Se voi olla uusille ihmisille kahlitsevaa”, Pirjo Lehtinen perustelee. Yhteys Lahden kahden ryhmän välillä toimii kyllä hyvin.

Mitä ryhmäläiset sitten ajattelevat paikallistoiminnan uusista haasteista?

Lahtelaisten mielestä internet ja feissaus ovat muuttaneet Amnestya järjestönä ainakin yhtä paljon kuin järjestön mandaatin muuttuminen. ”Nykyisin Amnestyyn liittyminen on tosi helppoa, paljon helpompaa kuin ennen. Toisaalta kilpailu ihmisten ajasta, rahasta ja mielenkiinnosta on vuosien varrella koventunut”, Harto Maunuksela ja Paavo Lounela pohtivat.

Heidän mielestään olisi syytä miettiä keinoja, joilla nuoret, usein feissauksen kautta mukaan tulleet jäsenet saadaan sitoutumaan itse toimintaan. Kaikki ryhmässä uskovat, että edellytykset tähän ovat periaatteessa hyvät, sillä Amnestylla on hyvä maine. ”On kuitenkin tärkeää, että jäsenmaksun maksamisen lisäksi on mahdollista tehdä muutakin, ja että toimintaan osallistuminen on mahdollista myös ilman rahaa”, he korostavat.

AMNESTY INTERNATIONAL 5/2009

9

tue näkyvästi ihmisoikeuksia

Anna tänä vuonna läheisellesi lahja, joka vaikuttaa oikeuden toteutum tuotteiden valmistuksessa hyödynnetään kierrätysmateriaaleja ja Rei Ostamalla Amnesty-tuotteen joululahjaksi tuet kampanjointia ihmiso

sukulaisille

Amnestyn joulukortit Ilahduta sukulaisiasi Amnestyn joulukorteilla ja tue samalla oikeuden toteutumista! Löydät Amnesty Storesta niin trendikkäät kuin klassisetkin joulukortit.

rakkaalle

Coston Amnesty-hattu

Amnesty-hattu on valmistettu käsityönä teollisuuden ylijäämämateriaaleista. Hatun on valmistanut designyritys Costo. Unisexmalli, koot S, M, L. Tupsu on irrotettava. Takana brodeerattu Amnesty-kynttilä. Hinta 59 €.

Coston amnesty-hattuja saatavilla RAJOITETTU MÄÄRÄ4TILAA NYT 4store.amnesty.fi

kuvat heidi strengell

miseen. Amnestyilun kaupan puuvillaa. oikeuksien puolesta.

ystävälle

Year Planner 2010

Amnesty-kalenteri myynnissä ensimmäistä kertaa Suomessa!

Englanninkielisessä kalenterissa kaunis kuvitus, mietelauseita, Euroopan kaupunkien metrokarttoja sekä tilaa muistiinpanoille ja yhteystiedoille. Koko 21,5 X 15 cm. Hinta 15 €.

”Hyvin argum entoitua tavan omaisen köyhyysajattelu n kritiikkiä. Kieli välttää ammattislangin mutta on silti käsitteiltään johdonmukaista ja tarkk

aa.”

Sakiko Fukud a-Parr, kansainväli sten suhteiden professori, The New School, New Yorkk

Köyhyydessä elävä ihminen on turvaton ja vailla mahdollisuuksia vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa. Ajankohtaisessa kirjassaan Amnestyn pääsihteeri Irene Khan tarkastelee köyhyyttä ennen kaikkea vapaudenriistona.

Hinta 19,90 € (ovh 24,90 €) .

WSOY on julka issut teoksen yhteistyössä Amnesty Inter nationalin kanss a.

ISBN 978-951 -0-3549

4-0

32.2

www.wsoy.fi

irene Khan

amnesty internatio

nalin pääsihteer

i

Wsoy

yys?

Kohtalona köyhyys?

Kohtalona Köyh

Pussukka on valmistettu kierrätetyistä Amnestyn kampanjamateriaaleista. Jokainen kappale uniikki! Sopii penaaliksi, meikkipussiksi, pikkutavaroiden säilytykseen jne. Keksi käyttötarkoitus itse! Koko 20 X 17 cm. Hinta 14 €

”Irene Khan tekee vakuuttavaa työtä osoittamalla, miten ratkaisu köyhyyden kitkemiseen löyty y ihmis

oikeuksista.”

Kofi Annan, YK:n pääsihteeri vuosin a 1997–2006

Kannen kuva ©Tamir Ahmed / Majority World / Still Pictures

Amnesty-pussukka

äidille

irene Khan

isälle

Miljardi ihmis tä koittaa tänäk in päivänä selvitä alle dolla rilla päivässä.

Köyhyydessä elävä ihminen on turvaton, äänet ön ja vailla mahdollisu uksia vaikuttaa omaan tulevaisuuteens a. Siksi köyhyys on aikamme suurin ihmisoikeusonge lma.

Amnesty Inter nationalin pääsi hteeri Irene Khan tarkastelee kirjassaan köyh yyttä ennen kaikkea vapauden riisto na. Hänen mukaansa köyh yys syvenee niin kauan kuin se halutaan nähdä vain talou dellisesta näkökulmasta.

Köyhyyden kitke minen onkin aloitettava syvimmässä alhos elävien perusturva sa sta ja kunnioituk ja muistettava, sesta; että molemma t pitävät sisällään oikeu den tulla kuull uksi. Kirjan lukuisat esime rkit myös osoit tavat , että ihmisoikeuksiin panostamalla köyhyyteen voidaan puutt ua taloussuhd anteista huoli matta.

-

Wsoy

Kohtalona

Köyhyys? miten oiKeuKsie

n puute syvent ää Köyhyyttä

näin tilaat amnesty storesta 1. Amnesty Storen löydät verkosta osoitteesta store.amnesty.fi 2. Kerää tuotteet ostoskoriin 3. Siirry ostoskoriin ja siitä kassalle 4. Kirjoita yhteystietosi tilauslomakkeeseen ja vahvista tilauksesi 5. Saat sähköpostiisi tilausvahvistuksen

Kummilapselle

Kuvakirja ihmisoikeuksista Me kaikki synnymme vapaina -kirja esittelee kaikki 30 ihmisoikeusartiklaa. Kirja antaa lapselle selkeän käsityksen ihmisoikeusjulistuksen hengestä ja sisällöstä.

Kansainvälinen huippukuvittajien joukko on antanut teokselle kauniin ja monipuolisen visuaalisen ilmeen. Hinta 23,50 €

6. Amnesty storen vapaaehtoiset postittavat Tuotteet. Voit noutaa paketin lähipostistasi noin kahden viikon kuluttua tilauksestasi.

Potsdamer Platzilla vaadittiin pakkohäätöjen lopettamista YK:n asumisoikeuspäivän alla.

Saksan Amnesty Toimistot Berliinissä ja Bonnissa Jäseniä ja tukijoita 110 000 Henkilökuntaa 52 Lahjoitukset kansainväliselle liikkeelle: 3,5 miljoonaa euroa (2008)

Teksti anna valvanne Kuvat anna valvanne, ai germany

näyttävästi köyhyyttä vastaan amnesty ympäri maailmaa Saksassa toimii yksi maailman suurimmista Amnestyn osastoista. Tänä syksynä siellä lanseerattiin Amnestyn kansainvälinen köyhyyden vastainen kampanja. Näyttävässä tapahtumassa Berliinin Potsdamer Platzilla vastustettiin pakkohäätöjä ja vaadittiin oikeuksia maailman slummeissa asuville köyhille.

Vuonna 1961 perustetulla Saksan Amnestyllä on tällä hetkellä yli 110 000 jäsentä ja tukijaa. Pikavetoomusverkkoon kuuluu noin 10 000 ihmistä, ja aktiivisia ryhmiä maassa toimii peräti 675. Toimistojakin on kaksi: Bonnissa ja Berliinissä.

Yli puolet Saksan Amnestyn 52 vakituisesta työntekijästä työskentelee Berliinissä tukenaan vahva joukko ihmisoikeustyöstä kiinnostuneita harjoittelijoita ja vapaaehtoisia. Demokratian ja ihmisoikeuksien talossa sijaitseva toimisto toimii kokoontumispaikkana myös Berliinin lähes 50 paikallisryhmälle, joissa vaikuttaa yli 700 aktiivista jäsentä.

Työsarkaa riittää silti kaikille, kun hallitusta lobataan kunnioittamaan pakolaisten oi-

keuksia Saksassa sekä huomioimaan ihmisoikeudet paremmin maan ulkosuhteissa.

Maailmalla on kampanjoitu aktiivisesti muun muassa kuolemantuomioiden lopettamiseksi, kansainvälisen asekaupan rajoittamiseksi sekä ihmisoikeuksien kunnioittamiseksi ”terrorismin vastaisessa sodassa”.

Tänä syksynä Saksassa on aloitettu myös Amnestyn kansainvälinen köyhyyden vastainen kampanja. Kampanjan kolme osa-aluetta ovat slummit, äitiyskuolleisuus ja yritysten vastuu. Niistä Saksassa tartuttiin Suomen tapaan ensimmäisenä slummien ihmisoikeusongelmiin. Slummien ongelmat koskettavat suurta osaa maailman ihmisistä. ”Slummeissa asuu yli miljardi ihmistä,

CLECin oikeudellinen neuvonantaja Daniel King ja Saksan osaston toiminnanjohtaja Monika Lüke aktivistien ympäröimänä.

12 AMNESTY INTERNATIONAL 5/2009

joka on kuudesosa koko maailman väestöstä”, kertoo Saksan Amnestyn toiminnanjohtaja, oikeustieteiden tohtori Monika Lüke.

Lüke aloitti Saksan Amnestyn toiminnanjohtajana heinäkuussa. Hän seuraa tehtävässä Saksan osastoa kymmenen vuotta johtanutta Barbara Lochbihleriä, joka valittiin kesällä Euroopan parlamenttiin. Lüke tuntee slummien ongelmat henkilökohtaisesti ja kokee kampanjan erittäin tärkeäksi. Ennen Amnestylle siirtymistään hän työskenteli kehitysyhteistyössä Keniassa ja Kambodžassa. ”Köyhyys ei sinänsä ole ihmisoikeusloukkaus. Köyhien ihmisoikeuksia rikotaan kuitenkin muita useammin, ja ihmisoikeusloukkaukset ajavat ihmisiä köyhyyteen ja pitävät heitä vangittuina köyhyydessä.”

YK:n Habitat- eli asumisoikeuspäivän alla Saksan Amnesty järjesti Berliinin Potsdamer Platzilla tapahtuman, jossa puskutraktori jyräsi 60 pahvitaloa maan tasalle.

Tapahtumalla haluttiin kiinnittää huomiota pakkohäätöihin, jotka uhkaavat tälläkin hetkellä kymmeniä tuhansia slummeissa asuvia. Tapahtumaa edeltävässä lehdistötilaisuudessa toiminnanjohtaja Lüke ja Kambodžan slummeissa työskentelevä Daniel King, Community Legal Education Center -kansalaisjärjestön (CLEC) oikeudellinen neuvonantaja, kertoivat miten ihmisoikeusloukkaukset koskettavat usein kaikkein heikoimmassa asemassa olevia. ”Kun puskutraktorit repivät perheeltä katon pään päältä, kyse ei ole vain skandaalista. Se on myös vakava ihmisoikeusloukkaus”, Lüke korostaa.

Kambodžassa viranomaiset hajottavat slummeja kalliiden rakennusprojektien

alta kansainvälisen oikeuden ja maan omien lakien vastaisesti. Tällä hetkellä pakkohäädöt uhkaavat arviolta 50 000 ihmistä pelkästään maan pääkaupungissa Phnom Penhissä. Amnesty tukee Kambodžassa toimivaa kansalaisjärjestöä CLECiä, joka tarjoaa oikeusapua slummien asukkaille. ”Ne, jotka lopulta saavat korvausta menetetyistä kodeista, ovat onnekkaita, koska CLEC ja Amnesty tukevat heitä.

Kambodžassa on kuitenkin lukemattomia yhteisöjä, jotka on pakkohäädetty ilman kenenkään puuttumista asiaan”, kertoo Daniel King.

King kuitenkin uskoo, että havahduttamalla kansainvälisen yhteisön näkemään Kambodžan ongelmat voidaan vaikuttaa maan ihmisoikeustilanteeseen. ”Kansainvälinen yhteisö tukee Kambodžaa tänäkin vuonna noin 936 miljoonalla dollarilla, joka on lähes puolet valtion budjetista. Meidän on vaadittava apua tarjoavia hallituksia vastuuseen siitä, että kehitysapurahoilla todella autetaan Kambodžan kansalaisia eikä vain tueta korruptoitunutta hallintoa.”

Saksan Amnesty kampanjoi myös ihmisoikeuksien parantamiseksi Kenian slummeissa, ja ensi vuoden puolella puututaan romanien syrjintään ja kurjiin elinolosuhteisiin Euroopassa. Köyhyyden vastaiseen kampanjaan panostetaan lähivuosina voimakkaasti. ”Teemme tulevina vuosina intensiivisesti töitä tämän teeman ympärillä painostamalla päättäjiä, herättämällä julkista keskustelua ja järjestämällä katuactioneita”, Monika Lüke lupaa.

teksti katriina nieminen kuva teemu hirvilinna

kouluvierailija

saa nuoret ajattelemaan ihmisoikeuksia kouluvierailijakoulutus Sini Salmenjoki on yksi Amnestyn vapaaehtoisista, jotka vierailevat kouluissa pitämässä oppilaille ihmisoikeusaiheisia oppitunteja. Kouluvierailuilla käsitellään ihmisoikeuksia oppilaiden kanssa heidän arjessaan näkyvien esimerkkien kautta.

Espoolainen Sini Salmenjoki, 23, on ollut mukana Amnestyn kouluvierailutoiminnassa vuoden ajan. Tähän mennessä hän on vieraillut seitsemässä ala- ja yläkoulussa sekä lukiossa pääkaupunkiseudulla, Vihdissä ja Porvoossa. ”Oppilaat ovat ottaneet kouluvierailut todella hyvin vastaan ja keskustelleet innokkaasti ihmisoikeusasioista, vaikka niitä olisi käsitelty perjantain viimeisillä tunneilla”, Salmenjoki kertoo.

Salmenjoen vetämillä tunneilla on pohdittu ihmisoikeuksia nuoria lähellä olevien esimerkkien kautta. ”Oppilaat ovat voineet esimerkiksi miettiä, miksi muiden nimittely homoiksi tai huoriksi ei ole toisten oikeuksien kunnioittamista.”

Koulut voivat tilata Amnestylta eri asioihin keskittyvää ihmisoikeuskoulutusta.

Vierailut voivat koostua esimerkiksi Amnestyn yleisesittelystä tai seksuaalisen itsemääräämisoikeuden pohtimisesta op-

pilaiden kanssa. Kouluvierailijoita on eri paikkakunnilla ympäri Suomen.

Salmenjoki valmistuu ensi keväänä yhteisöpedagogiksi. Kouluvierailut ovat olleet hänelle hyvä tapa saada aktiivista järjestökokemusta omalta alalta. Kouluvierailijaksi voi kuitenkin tulla, vaikka kokemusta nuorten parissa toimimisesta ei olisi. Kaikki Amnestyn vapaaehtoiseksi kouluvierailijaksi haluavat osallistuvat aluksi Amnestyn järjestämään koulutukseen, joka antaa vapaaehtoisille valmiuksia eri-ikäisten kohtaamiseen.

Vastuullisen matkailijan käsikirja Lentäminen tuottaa hiilidioksidipäästöjä, rantahotellit saastuttavat ja tuhlaavat vettä. Luontomatkailu häiritsee eläimiä ja paikalliset kärsivät turistien törttöilystä. Matkailulehti Mondon Vastuullisen matkailijan käsikirja auttaa matkailijaa toimimaan ekologisesti ja eettisesti. Mondon kirjoja saa kirjakaupoista tai MTV3 Storesta www.mtv3.fi/store

tule kouluvierailijaksi 4 Seuraava kouluvierailijakoulutus järjestetään lauantaina 30.1.2010 klo 10–17 Amnestyn toimistolla (Ruoholahdenkatu 24 D) Helsingissä. Tiedustelut ja alustavat ilmoittautumiset ma 21.12.2009 mennessä toimistosihteeri Anna Nurmelle: anna.nurmi@amnesty.fi, p. (09) 5860 4411.

Kouluvierailijana Sini Salmenjoki on saanut hyvää kokemusta tulevalta alaltaan.

TuTusTu MaTkailulehTi Mondon TilausTarjoukseen www.Mondo.fi/lehTi

”Oppilaat ovat voineet esimerkiksi miettiä, miksi muiden nimittely homoiksi tai huoriksi ei ole toisten oikeuksien kunnioittamista.”

Image Mondo Viini Parasta matkaseuraa

AMNESTY INTERNATIONAL 5/2009

13

teksti katriina nieminen kuva teemu hirvilinna

romanien syrjintä koskee koko eurooppaa SYYSSEMINAARI Romanian romani, ihmisoikeusaktivisti Valeriu Nicolae

tietää, miltä tuntuu olla syrjitty. Syysseminaarissa romanien ihmisoikeus- tilanteesta puhunut Nicolae johtaa perustamaansa romanien oikeuksia ajavaa järjestöä kotimaassaan. Rasismia hän pitää koko Eurooppaa koskettavana ongelmana.

Lukioikäinen Valeriu Nicolae myöhästyy kaksi minuuttia oppitunnilta pelattuaan välitunnilla koripalloa. Opettaja nostaa hikisen nuorukaisen rinnuksista ikkunalasia vasten ja käskee muita oppilaita haistamaan, mille mustalainen löyhkää.

Köyhässä perheessä kasvanut Nicolae on kouluttautunut apurahojen avulla. Nii-

”ROMANEIHIN KOHDISTUVA RASISMI ON

Meidän täytyy ratkaista ihmisoikeusongelmat maailmanlaajuisesti tai törmäämme niihin yhä uudestaan”, Nicolae sanoo.

Poliittisilta toimijoilta Nicolae odottaa tekoja. ”Euroopan komissio pyrkii kauniilla puheillaan ja suosituksillaan sisällyttämään romanit eurooppalaisiin valtioihin, mutta tekee asialle käytännössä vähän.

Komissio ei työllistä esimerkiksi yhtään romanien asioihin erikoistunutta asiantuntijaa.”

YLEISEUROOPPLAINEN ONGELMA. mEIDÄN TÄYTYY RATKAISTA IHMISOIKEUSONGELMAT

Itä-Euroopan maissa rasismi on

juurtunut Nicolaen mukaan syvälle.

Muutama vuosi sitten bulgarialai MAAILMANLAAJUISESTI TAI TÖRMÄÄMME nen suuri vasemmistopuolue esitti televisiossa vaalimainoksen, jonka NIIHIN YHÄ UUDESTAAN.” sanoma oli: ”Jos sinä et äänestä, romanit äänestävät.” Myös muissa Euroopan maissa romanien syrjintä on tä hän onnistui saamaan, kun hänet toNicolaen mukaan niin tavallista, ettei sitä dettiin koulun testeissä huippuälykkääksi. välttämättä huomata kyseenalaistaa. Hä”Opettajat ja toiset oppilaat kohtelivat nen mukaansa romaneihin kohdistuva raminua kouluissa ennakkoluuloisesti ja sismi sallitaan, koska sen taustalla olevat alempiarvoisena, ja se järkytti minua”, asenteet ovat yleisesti hyväksyttyjä.

Nicolae kuvaa. ”Tekemämme ihmisoikeustyön anNyt Nicolae johtaa perustamaansa Posiosta ihmiset ovat alkaneet tunnistaa licy Center for Roma and Minorities -järromaneihin kohdistuvaa rasismia. Joskus jestöä Romaniassa. Hän on myös lobanmuutosten hitaus masentaa, mutta täytyy nut romanien ihmisoikeuksien puolesta muistaa, että positiivista muutosta tapahEuroopan parlamentissa ja komissiossa tuu koko ajan vähitellen”, Nicolae toteaa. sekä julkaissut useita aihetta käsitteleviä artikkeleita. ”Romaneihin kohdistuva rasismi on yleiseurooppalainen ongelma.

Syysseminaarissa puhuneen Valeriu Nicolaen mukaan romaneihin kohdistuva syrjintä sallitaan, sillä sen taustalla olevat asenteet hyväksytään yleisesti. Nicolae haastoi nolaamaan Euroopan päättäjät, jotka eivät ota vastuuta hyljeksityn kansanosan unohtamisesta.

mistä syysseminaarissa puhuttiin?

Strategia ja toiminnan suunnittelu Seminaarin aluksi toiminnanjohtaja ja puheenjohtaja avasivat osallistujille vuosien 2010−2015 kansainvälisen strategian ja Suomen osaston toimintasuunnitelman välistä suhdetta. Globaalit painopisteet ohjaavat työtä entistä tarkemmin, ja siksi myös Suomessa tehdään Kuuluu kaikille -kampanjaa, vahvistetaan yksilötyötä ja kasvatetaan aktiivisten ihmisten joukkovoimaa.

Romanien todellisuus Romanialaisen Policy Center for Roma and Minorities -järjestön perustaja Valeriu Nicolae kertoi seminaariväelle

14

AMNESTY INTERNATIONAL 5/2009

Euroopan romanien todellisuudesta. Esitys oli vavahduttava ja havainnollisti konkreettisesti, miten monisyisen ongelman edessä Amnestyn Euroopan osastot ovat käynnistäessään ensi keväänä romanien syrjinnän vastaisen kampanjan.

Voimaa aktivismiin Lauantai-iltapäivällä kierrettiin infopisteissä. Ihmisoikeuskasvatusryhmä havainnollisti, miten haastava mutta samalla arvokas aktivismin laji kouluvierailut ovat. Joku raja! -väki innosti ihmisiä puskemaan menestyksekästä kampanjaa kohti yhä konkreettisempia tuloksia.

Miten ryhtyä uuteen kampanjaan?

Sunnuntain työpajoissa herätettiin aivomyrskyä muun muassa siitä, mitä uusia tietoja ja taitoja Amnesty tarvitsee kampanjoidakseen uskottavasti eurooppalaisten romanien ihmisarvon vahvistamiseksi. Valeriu Nicolae haastoi Amnestyn vetoamaan radikaalisti tunteisiin ja nolaamaan eurooppalaiset päättäjät, jotka eivät ota vastuuta maanosan hyljeksityimmän kansanosan unohtamisesta.

JUSSI FÖRBOM

Kirjoittaja on Suomen osaston puheenjohtaja

Miksi ihmisoikeudet?

Maahanmuutosta puhutaan ristiriitaisilla termeillä: esimerkiksi sanasta ”maahanmuuttaja” tulee usein synonyymi ”pakolaiselle”. Syksyllä 2008 julkisuuteen tulivat niin sanotut maahanmuuttokriitikot. Maahanmuuton ja pakolaisuuden syitä ei kuitenkaan ole mediassa juuri käsitelty.

Reeta Pöyhtäri on tutkija, joka tekee Tampereen yliopistolla väitöskirjaa maahanmuutosta ja etnisyydestä suomalaisissa ja hollantilaisissa aikakauslehdissä. Hän on asunut ja opiskellut Hollannissa viisi vuotta.

Alexis Kouros on syntynyt Iranissa ja opiskellut Unkarissa lääketiedettä. Hän muutti Suomeen vuonna 1990.

Nykyään hän toimii SixDegrees- ja Helsinki Times -lehtien päätoimittajana.

teksti susanna lyytikäinen kuva teemu kuusimurto

maahanmuuttajat mediassa teetä ja ihmisoikeuksia Suomalaisessa mediassa pakolaistulva uhkaa ja ”laittomat turvapaikanhakijat” rötöstelevät. Journalismin tutkija Reeta Pöyhtäri ja päätoimittaja Alexis Kouros tietävät, että julkinen kuva maahanmuuttajista on yhä mustavalkoinen ja yksipuolinen. Saavatko maahanmuuttajat oman äänensä kuuluviin?

Journalismin

tutkija Reeta Pöyhtäri ja päätoimittaja Alexis Kouros ovat kokeneet, millaista on olla maahanmuuttaja. Reeta asui Hollannissa viisi vuotta, Iranissa syntynyt Alexis tuli Unkarin kautta Suomeen vuonna 1990. Nyt Reeta tekee väitöskirjaa maahanmuutosta ja etnisyydestä suomalaisissa ja hollantilaisissa aikakauslehdissä. Alexis päätoimittaa englanninkielisiä SixDegrees- ja Helsinki Times -lehtiä.

esiin joku henkilö, koska hän on tehnyt jotakin erityistä”, Reeta kuvailee. ”Monissa jutuissa ajetaan hyvää asiaa. Taustalla vaikuttaa kuitenkin usein ajatus, että juuri maahanmuuttajuus on syy, jonka vuoksi juttu tehdään.”

Alexis nyökkäilee. ”Jaottelu on osuva.

Jutulle on oltava syy, ja aiheiksi nousevat joko ongelmat tai poikkeukset. Entä tavallinen arki, missä se on? Toisaalta tässä palataan uutisjournalismin perusasioihin – uutiskynnyksen on ylityttävä.”

Reeta huomauttaa, että ”Harvemmin puhutaan siitä, että journalismin on sanottu elä tänne muuttaneet lähtevät usein pois. vän ongelmista ja uhkakuvista. ”Erityisjournalismilla olisi silti Vaikka olisi suomalainen tutkintokin, uutismediaa enemmän mah työelämään on yhä vaikea päästä kiinni” dollisuuksia kertoa myös maahanmuuttajien arjesta ja ihan tavallisista asioista.”

Kun marraskuinen maanantai on jo pimentynyt illaksi, tutkija ja päätoimittaja 1990-luvulla julkisuudessa puhuttiin istuvat helsinkiläisasunnossa höyryävät ”pakolaistulvista” ja ”-vyöryistä”. Tulvat ja kupit käsissään ja jakavat ajatuksiaan vyöryt nousivat puheenaiheiksi uudestaan suomalaisesta maahanmuuttokeskustevuonna 2004, kun Euroopan unioni laalusta. jeni. Viimeisen vuoden aikana mediassa ”Maahanmuutosta on kahdenlaisia ääneen ovat päässeet niin sanotut maajuttuja: ongelmakeskeistä uutisointia ja hanmuuttokriitikot. Maahanmuuton ja pasen vastapainona jutut, joissa nostetaan

kolaisuuden taustat ovat samalla jääneet keskustelussa pitkälti unholaan.

Käsitteiden käytössä on usein ongelmia. Asioita sanotaan rivien välistä, ja sanasta ”maahanmuuttaja” tulee usein ”pakolaisen” synonyymi. Julkisessa keskustelussa vilahtelee ristiriitaisia termejä, kuten ”laiton turvapaikanhakija”. ”Maahanmuuttajavastaisuudella tuskin tarkoitetaan ruotsalais- tai amerikkalaisvastaisuutta”, Alexis täsmentää. ”Media ehkä omalta osaltaan yksinkertaistaa terminologiaa eikä aina käytä termejä oikein”, Reeta sanoo.

Alexis muistuttaa näkökulmasta, joka usein unohtuu – siitä, että journalistit ovat osa kansaa. ”Media ei välttämättä ohjaa ihmisiä johonkin tiettyyn suuntaan, vaan myös peilaa sitä, mitä ihmiset ajattelevat.”

Suomessa asuu satakunta muualta tullutta toimittajaa, mutta kuuluuko heidän äänensä mediassa? Voiko maahanmuuttaja kirjoittaa jostakin suomalaiseen yhteiskuntaan liittyvästä asiasta?

Alexis naurahtaa: ”Silloin kysytään, miksi juuri hänen pitäisi käsitellä aihetta. Ainoa teema, joka on muitta mutkitta sallittu, on oman kotimaan haukkuminen.

Jos haluaisin kirjoittaa Iranin hallituksen korruptiosta, juttu julkaistaisiin heti.” ”Usein ulkomaalaistaustaisista toimittajista yritetään tehdä niitä, jotka käsittelevät maahanmuuttoasioita”, Reeta huomauttaa. Hän uskoo, että muualta

tullut voisi nähdä asioita toisin kuin täällä syntynyt – saataisiin uusia näkökulmia.

Keskustelu etenee työperäiseen maahanmuuttoon. ”Harvemmin puhutaan siitä, että tänne muuttaneet lähtevät usein pois. Vaikka olisi suomalainen tutkintokin, työelämään on yhä vaikea päästä kiinni”, Reeta toteaa.

Alexis on samaa mieltä. Myös ulkomaalaistaustaisten journalistien on vaikea saada töitä, hän sanoo. Kyse ei ole vain kielestä, sillä tekstejä voi kääntää. Koulutukseenkin vetoaminen on hänestä lähinnä tekosyy. ”Journalismia ei opita koulussa vaan töissä...” hän sanoo. ”...mutta entä jos ei koskaan pääse kiinni ensimmäiseenkään työpaikkaan?”

Reeta jatkaa.

Teekupit ovat tyhjentyneet. Reeta kysyy vielä Alexikselta, mitä tämä ajattelee suomalaisista maahanmuuttoon liittyvistä uutisista – ovatko ne kehittyneet parinkymmenen vuoden aikana? ”Ne ovat muuttuneet parempaan suuntaan. Mielestäni maahanmuutosta puhuminen on siistiytynyt”, Alexis vastaa. ”Jos on ongelmia, niin niistäkin pitää keskustella, mutta ei stereotypioiden kautta tai mustamaalaten. Asioista olisi puhuttava hyväntahtoisesti.”

AMNESTY INTERNATIONAL 5/2009

15

tapahtuu nyt

Toimiston aukioloajat jouluna 4 Joulu on taas ja soihdut sammuvat hetkeksi Amnestyn toimistolta, joka on kiinni 21.12.2009–7.1.2010. Toimiston väki toivottaa kaikille iloista joulua ja hyvää alkavaa vuotta!

Ajankohtaisia Amnesty-tapahtumia 4 http://www.amnesty.fi/mita-tapahtuu

sinua tarvitaan VAPAAEHTOIStyö Haluatko osallis-

tua Amnestyn ihmisoikeustyöhön?

Tule mukaan aktivistiksi tai vapaaehtoiseksi. Oman panoksesi voit antaa monella eri tavalla.

PAIKALLISTOIMINTA Vapaaehtoisten aktivistien Amnestyryhmiä toimii 18 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Amnesty-ryhmät tekevät työtä vakavien ihmisoikeusloukkausten kohteena olevien ihmisten puolesta, osallistuvat kansainvälisiin ja valtakunnallisiin kampanjoihin ja järjestävät tapahtumia ja actioneita.

Det finns Amnesty-grupper också på svenska i Helsingfors, Åbo och Vasa.

Katso oman paikkakuntasi Amnesty-ryhmän tiedot 4 http://www.amnesty.fi/mita-sina-voittehda/paikallistoiminta

Åbo

Svenskspråkiga gruppen skall aktiveras igen!

Följande mötet 12.1.2010 klo 18 i Auditorium Parnassos i Arken (Fabriksgatan 2). Som gästtalare verksamhetsledare Frank Johansson. Välkommen.

Pääkaupunkiseudulla Aktivistitreffeille kokoonnutaan joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona klo 18 Amnestyn toimistolla Kampissa (Ruoholahdenkatu 24 D). Teemallisissa illoissa on avoimet ovet, tervetuloa mukaan!

Lisätiedot paikallistoiminnan koordinaattorilta (yhteystiedot yllä).

en Helsinki

Un nuevo grupo en español El día 26 de noviembre a las 18:00 horas tendrá lugar en el local de Amnistía Internacional la primera sesión del nuevo grupo en español. El objetivo de este grupo será discutir sobre la situación de los derechos humanos en América Latina, centrándonos en cada sesión en el análisis de un país.

4 outi.haapanen@amnesty.fi, 050 558 9997

Teksti Heli Yli-Räisänen kuvitus katriina koskinen

hyvää ihmisoikeusjoulua!

Joulu on pohjoisessa asuville valopilkku pimeyden keskellä. Monelle maailmassa se on kuitenkin vain päivä lisää taistelussa omien oikeuksien – ihmisoikeuksien – puolesta. Miten viettää joulu, joka muistaa levon ja juhlan lisäksi ihmisoikeudet? Millainen lahja muistuttaisi ihmisoikeuksista?

Kysyimme vinkkejä asiantuntijoilta ja aktivisteilta.

”

Jouluna on hyvä katsoa myös

lähelle: Ole läsnä lastesi elämässä.

Se on heidän ihmisoikeutensa. Pidä seuraa vanhuksille, käy vaikka toivottamassa naapurin yksinäiselle mummolle hyvää joulua – saatat olla hänen ainoa ihmiskontaktinsa koko jouluna.

Jouluna voi tehdä sitä samaa mitä muulloinkin: tiedostaa olemassaolevat, ihmisoikeuksiin liittyvät vääryydet maailmassa ja pyrkiä toimimaan niiden lopettamiseksi.

Jouluna voi esimerkiksi lähettää järjestöjen joulukortteja, ja lahjoiksi voi ostaa Reilun kaupan tuotteita. Itselleen voi hankkia hyvän joulumielen liittymällä Amnestyn jäseneksi tai antamalla rahaa ihmisoikeuksien puolesta toimivien järjestöjen keräyslippaisiin.

Maija Sydänmaanlakka, helsinkiläinen freelancerlaulaja-näyttelijä, toiminut Amnesty-aktiivina usean vuoden ajan.

”

Joulunakin voi pitää huolen siitä, ettei omalla kulutuksellaan tue ihmisoikeuksien polkemista. Ostamalla kehitysmaissa valmistettuja tuotteita voi tukea köyhien maiden taloutta, mutta niiden alkuperä on aina syytä yrittää tarkistaa.

Ihmisoikeuksien toteutumista voi auttaa myös tukemalla järjestöjen työtä.

Esimerkiksi Pelastakaa Lapset ry:llä on jouluna Manteli-chatti, jossa nuoret voivat jakaa joulutunnelmiaan vertaisryhmän ja kuuntelevan aikuisen kanssa.

Mika Railo, Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepan viestintäjohtaja, toivoo joulupukilta uusia villasukkia ja käsintehtyjä suklaakonvehteja.

”

Hyvä tapa muistaa ihmisoikeusloukkauksien uhreja ja antaa tukensa ihmisoikeustyölle on korottaa tukisummaansa osoitteessa www.amnesty.fi. Samassa osoit-

teessa jouluvieraat voivat yhdessä allekirjoittaa vetoomuksia ihmisoikeusloukkausten uhrien puolesta.

Voit myös tilata Amnestyn tuotteita, joiden tuotto menee ihmisoikeustyöhön. Tällä hetkellä oma suosikkituotteeni on Coston kierrätysmateriaaleista valmistama Amnesty-hattu.

Storen osoite on http://store.amnesty.fi.

Adam Kral, varainhankintavastaava, Amnesty Internationalin Suomen osasto

”

Helppo tapa tehdä jotain

konkreettista ihmisoikeuksien hyväksi jouluna on Amnestyn vetoomusten allekirjoittaminen. Jouluun liittyy usein myös paljon yhdessäoloa perheen, sukulaisten ja muiden läheisten kanssa. Puhu heidän kanssaan sinua askarruttavista ihmisoikeuskysymyksistä, kannusta muitakin toimimaan.

Muista myös kehitysyhteistyöjärjestöjen kautta hankittavat erilaiset lahjat. Henkilö, jolla on jo kaikkea, voi ilahtua roinaa enemmän siitä, että tuette yhdessä esimerkiksi kehitysmaissa elävien lasten oikeutta koulutukseen.

Maija Jäppinen, Amnestyn johtokunnan jäsen ja Helsingin yliopiston tutkija, joka aikoo jouluna ilahduttaa läheisiään muun muassa Amnesty-kynttilöillä.

Helsinki

International group in Helsinki

Are you interested in working as a volunteer in an Amnesty local group in English? International group in Helsinki will re-activate itself in the beginning of 2010. Want to join the group?

4 outi.haapanen@amnesty.fi, 050 558 9997

Eikö kotiseudullasi ole vielä Amnestyryhmää? Haluaisitko aloittaa toiminnan?

Ota yhteyttä paikallistoiminnan koordinaattoriin 4 outi.haapanen@amnesty.fi, 050 558 9997

16 AMNESTY INTERNATIONAL 5/2009

meksiko-maakoordinaattori milka suuniittu

jalat maassa Palstalla Amnestyn maakoordinaattorit antavat vinkkejä kohdemaistaan

MIKÄ MEKSIKO-KOORDINAATIO? Meksiko-koordinaattorit ovat asiantuntijavapaaehtoisia, jotka seuraavat Meksikon ihmisoikeustilannetta ja tukevat toimiston ja paikallisryhmien kampanjointia.

1

MARKKINA-ALUE MERCADO

Täyttävää ja edullista ateriaa metsästäessä kannattaa suunnata kohti mercadoa. Tällainen perinteinen markkina-alue löytyy lähes jokaisesta kaupungista.

Know your rights! tammikuussa Caisassa

työtä tarjoll a!

4 YK:n ihmisoikeuksien julistuksen 60 vuotta juhlivan Amnestyn Know Your Rights! -näyttely on esillä Kulttuurikeskus Caisassa, Helsingissä 9.1. alkaen.

Tule katsastamaan 30 huippusuunnittelijan julisteet ja muotoilijaduo Ruoho & Järven Amnestylle suunnittelemat lounge-tuolit. 4 Kulttuurikeskus Caisa, Mikonkatu 17 C

Erik Bruun

joiden jouk koomme tele var ainh ank kijoita, Tule tele var ainh ank kija ksi! Etsimme a. Telepan join tiaa n ihmisoikeuksien puolest työn avulla Amnesty rahoittaa kam . isin Amnesty n toimistolla Hel singissä var ainh ank kijat työskentelevät ilta nes ty.fi lisätietoa työpaikoista 4 ww w.am

Teksti outi haapanen

JUHLISTETAAN IHMISOIKEUKSIEN PÄIVÄÄ Oulu 8.12.

Kansainvälistä ihmisoikeuksien päivää vietetään jälleen joulukuun 10. päivänä.

Ihmisoikeuksien julistuksen 61. syntymäpäivää juhlistetaan myös eri puolilla Suomea. Amnestyn paikallisryhmät järjestävät ihmisoikeuksien päivän tienoilla klubi-iltoja, kynttiläkulkueita, kirjemaratoneja ja elokuvanäytöksen. Klubi-iltojen erityisenä teemana on köyhyyden vastainen Kuuluu kaikille -kampanja.

Tarkista ajankohtaiset tapahtumatiedot verkkosivuilta:4www.amnesty.fi 4Mitä tapahtuu

Kirjemaraton pääkirjastolla klo 21 Tampere 9.12.

Kuuluu kaikille -klubi Telakalla klo 21 Turku 10.12.

Kynttiläkulkue Tuomiokirkolta klo 18 Kuuluu kaikille -klubi TVO:lla. klo 19 Joensuu 10.12.

Kirjemaraton pääkirjastolla klo 11 Oulu 10.12.

Kynttiläkulkue

Lahti 10.12.

Nepal-elokuvailta Kino-Iiriksessä klo 17 Kuopio 10.12.

Kuuluu kaikille -klubi Henry’s Pubissa klo 21 Jyväskylä 10.12.

Kynttiläkulkue klo 18 Pori 10.12.

Ihmisoikeuksien päivän ilta Galleria 3H+K:ssa klo 18 Hämeenlinna 10.12.

Kirjemaraton pääkirjastolla

Niklas Sandström

Tule mukaan juhliin omalla paikkakunnallasi!

ihmisoikeuksien päivä ”Me kaikki synnymme vapaina ja tasa-arvoisina.

Meillä on omia ajatuksia ja ideoita.

Meitä kaikkia tulisi kohdella samoin.”

PIKAVETOOMUSVERKOSTO

Amnestyn kansainväliseen sihteeristöön Lontooseen tulee päivittäin tietoa ihmisoikeusloukkausten uhreista, jotka tarvitsevat pikaista apua. Liittymällä Amnestyn pikavetoomusverkostoon saat sähköpostiisi säännöllisesti vetoomuspyyntöjä, joiden perusteella voit nopeasti kirjoittaa oman vetoomuksesi ja toimia näiden vaaraan joutuneiden ihmisten puolesta.

Pikavetoomusverkosto on maailmanlaajuinen ja toimii pääasiallisesti englannin kielellä.

Liity pikavetoomusten tilaajaksi 4 http://www. amnesty.fi/mita-sina-voit-tehda/pikavetoomusverkosto

VERKKOVETOOMUKSET

Amnestyn verkkosivuilla julkaistaan säännöllisesti vetoomuksia yksittäisen ihmisen tai tietyn maan tilanteen parantamiseksi. Allekirjoittamalla vetoomuksia osallistut Amnestyn kansainväliseen kampanjointiin yhdessä satojen ja tuhansien muiden kanssa.

Allekirjoita vetoomuksia 4 http://www.amnesty.fi/mita-sina-voit-tehda/verkkovetoomukset

MAAKOORDINAATIOT

Amnestyn vapaaehtoiset maakoordinaattorit ovat tietyn maan tai maantieteellisen alueen asiantuntijoita. He seuraavat maan ihmisoikeustilannetta, suunnittelevat kampanjointia ja tukevat paikallisryhmien maakohtaista työtä.

AI

Teksti anu-elina jaskari

Maakoordinaatiot: Balkan / Indonesia ja Itä-Timor / Israel ja Palestiina / Sudan / Keski-Amerikka / Kiina / Maghreb / Turkki / Yhdysvallat / Venäjä

Ilta Irenen kanssa jäsenilta Amnestyn kansainvälinen pääsihteeri Irene Khan vierailee Suomessa 8.–10. joulukuuta. Suomen osasto kutsuu jäsenensä ja tukijansa mukaan viettämään iltaa Irene Khanin kanssa Helsinkiin Kulttuuritehdas Korjaamon Vaunusaliin keskiviikkona 9.12. klo 18 alkaen Amnestya kahdeksan vuotta johtanut bangladeshilainen Irene Khan päättää kautensa Amnestyn johdossa vuodenvaihteessa. Iltajuhla on ainutlaatuinen tilaisuus kuulla Khanin ajatuksia ja keskustella Amnestyn köyhyyden vastaisesta kampanjasta mielenkiintoisten vieraiden kanssa. Illan juontaa Amnestyn entinen tiedottaja, Don Johnson Big Bandista tuttu muusikko Tommy Lindgren. Tilaisuudessa luovutetaan Amnestyn Suomen osaston kynttiläpalkinto.

Tervetulosanojen jälkeen ohjelmassa on puheenvuoroja Amnestyn köyhyyden vastaisesta Kuuluu kaikille -kampanjasta.

Kampanjasta puhuvat kirjailija, dokumentaristi ja toimittaja Elina Hirvonen, Kirkon

ulkomaanavun kampanjapäällikkö Petri Merenlahti, Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen kehityspoliittinen sihteeri Matti Ylönen sekä Amnestyn aktiivit valokuvaaja Katja Tähjä ja toimittaja Kaisa Viitanen.

Puheenvuorojen jälkeen kuullaan musiikkia ja nautitaan buffet-illallisesta, jonka jälkeen Irene Khan luovuttaa kynttiläpalkinnon ja pitää puheen. Lopuksi ohjelmassa on vapaata yhdessäoloa. Ilta päättyy noin klo 22.

Mukaan mahtuu vielä – ilmoittaudu heti!

4www.amnesty.fi/mita-sina-voit-tehda/ilta-irene-khanin-kanssa tai puhelimitse (09) 5860 440 (ma, ke–pe klo 12–16, ti klo 12–18)

Koonnut KATRIINA NIEMINEN

ERIKOISRYHMÄT ja TEEMAKOORDINAATIOT

Erikoisryhmät ovat erikoistuneet tiettyyn teemaan, ja osa niistä on järjestäytynyt ammatilliselta pohjalta. Ryhmät seuraavat omaan alaansa liittyviä ihmisoikeuskysymyksiä, tiedottavat niistä ja kampanjoivat.

JOKU RAJA! -VERKOSTO. Naisten oikeuksista kiinnostuneille. Haluatko mukaan?

Ota yhteys naisten oikeuksien asiantuntijaan 4 pia.oksanen@amnesty.fi JURISTIRYHMÄ keskittyy erityisesti rankaisemattomuuden vastaiseen työhön ja muihin kansainvälisen oikeuden tuntemusta vaativiin tehtäviin. Voit tulla mukaan, jos olet juristi tai opiskelet oikeustiedettä. Ryhmä toimii myös kansainvälisestä oikeudesta kiinnostuneiden juristien keskusteluforuumina.

Kiinnostuitko? 4 Ota yhteys oikeudelliseen asiantuntijaan: susanna.mehtonen@amnesty.fi HLBTI-ryhmä Avoin toimintaryhmä kaikille homo-, lesbo-, bi-, trans- ja intersukupuolisten ihmisten oikeuksista kiinnostuneille. Seuraa aktiivisesti Amnestyn kansainvälistä työtä HLBTI-ihmisten oikeuksien puolesta ja järjestää omaa aktiivitoimintaa.

Liity joukkoon 4 ota yhteys pakolaiskysymysten asiantuntijaan: outi.lepola@amnesty.fi PAKOLAISTYÖN KOORDINAATIO. Amnes-

2

köyhin osavaltio ciapas

San Cristobal de las Casas on pysähtymisen arvoinen, mutta kattavan kuvan saamiseksi kannattaa tutustua myös Ciapasin syrjäisiin alueisiin.

3

MUINAINEN MAYAKAUPUNKI PALENQUE

Palenquen maya-kaupungin raunioiden tutkimiseen voi kulua monta päivää.

Raunioiden läheisyydessä voi yöpyä ”Cabana-kylissä”, joissa unta värittää apinoiden yöllinen mekastus.

tyn toimiston työntekijöiden tukena toimiva asiantuntijaryhmä, joka osallistuu pakolais- ja turvapaikkatyöhön liittyvään vaikuttamiseen, selvitysten laatimiseen ja tiedottamiseen.

Koordinaation jäseniltä edellytetään pakolaisasioiden asiantuntemusta, hyvää englannin kielen taitoa ja valmiutta sitoutua tehtävään vähintään vuodeksi.

Kysy lisää 4 pakolaiskysymysten asiantuntija outi.lepola@amnesty.fi

AMNESTY INTERNATIONAL 5/2009

17

10.12.

4 Valoa ja Umpikujaa Turussa ihmisoikeuksien päivänä Perinteinen ihmisoikeuksien päivän kynttiläkulkue lähtee Tuomiokirkolta klo 18. Klo 19 lähtien Kuuluu kaikille -klubilla ihmisoikeuksien julistukselle hyvää syntymäpäivää toivottavat Iida Umpikuja, Yakuzi Pato, Ivory Graves ja Kaappo & Kim.

25.1.

4 asenne esiin! Amnestyn kyselytutkimus seksuaalisesta väkivallasta Suomessa alkaa tammikuussa 2010. kampanjakoulutus 5.12. Amnestyn toimistolla (Ruoholahdenkatu 24 D,

Helsinki). Ilmoittaudu 4 pia.oksanen@amnesty.fi. Paikallisryhmien yhteyshenkilöt 4 outi.haapanen@ amnesty.fi.

KOULUVIERAILIJAVERKOSTO JA IhmisoikeuskasvatusRYHMÄ

Amnestyn kouluvierailijat kertovat ihmisoikeuksista ja Amnestyn työstä yläkouluissa ja lukioissa. Kouluvierailuja toteutetaan tilauksesta kouluissa eri puolilla Suomea. Kouluvierailijana voit toimia omalla paikkakunnallasi. Amnestyn ihmisoikeuskasvatusryhmä (IOK-ryhmä) kehittää kouluvierailutoimintaa ja järjestää kouluvierailijakoulutusta. tule kouluvierailijaksi 4 Seuraava kouluvierailijakoulutus järjestetään lauantaina 30.1.2010 klo 10–17 Amnestyn toimistolla (Ruoholahdenkatu 24 D) Helsingissä. Tiedustelut ja alustavat ilmoittautumiset ma 21.12.2009 mennessä toimistosihteeri Anna Nurmelle anna. nurmi@amnesty.fi, p. (09) 5860 4411.

tule tuomaan markkinoille Perinteiset joulumarkkinat ovat kohta taas täällä. Tule myymään ja ostamaan Amnestyn tuotteita jouluisissa tunnelmissa! tuomaan markkinat

tumisen voi aloittaa 7.–22.12. Helsingin Esplanadilla järjestettävillä Tuomaan markkinoilla, jossa Amnestylla on tänäkin vuonna puinen myyntimökki. Vapaaehtoisia kaivataan edellisten vuosien tapaan markkinoille Amnestyn tuotteiden myyjiksi.

Viime vuonna vapaaehtoiset myivät Esplanadilla Amnestyn kynttilöitä, joulukortteja, kirjoja ja t-paitoja ja keräsivät ihmisoikeustyöhön 7700 euroa. Tuotteiden myynnin ohella vapaaehtoiset kertovat markkinoilla ihmisille Amnestyn ihmisoikeustyöstä, ja halukkaat voivat allekirjoittaa vetoomuksia.

Toimistovapaaehtoiset osallistuvat Amnestylle elintärkeiden toimistorutiinien hoitoon Amnestyn toimistolla Helsingin Kampissa. Vapaaehtoisten tehtäviin kuuluu mm. jäsenrekisterin päivitystä, arkistointia ja postitusta. Työskentelyaika on tiistaisin klo 12–18. Mukanaolijoilta toivotaan 1–4 osallistumiskertaa kuukaudessa. Kaikki toimistovapaaehtoiset haastatellaan tehtävään.

Sovi haastattelusta 4 toimistosihteeri anna.nurmi@amnesty.fi

Mikko Kuivalainen

TOIMISTOVAPAAEHTOISET

Myyntivuorot ovat kahden tunnin mittaisia. Jokaiseen vuoroon tarvitaan ainakin kaksi myyjää. Tuomaan markkinat ovat auki arkipäivisin klo 9–19 sekä lauantaisin ja sunnuntaisin klo 9–18.

tule myyjäksi 4 Myyjille järjestetään vapaaehtoinen koulutus torstaina 3.12.2009 kello 18 Amnestyn toimistolla (Ruoholahdenkatu 24 D) sekä lähetetään sähköpostitse kirjalliset ohjeet. Lisätiedot ja ilmoittautumiset 4.12.2009 mennessä Adam Kralille 050 465 5490 tai adam. kral@amnesty.fi

Heidi Strengell

Ihmisoikeusaiheiseen jouluun valmistau-

Amnestyn kojusta voit ostaa perinteisiä pitkiä kynttilöitä, joulukortteja ja pieniä Amnesty Storen tuotteita.

VAPAAEHTOISET KÄÄNTÄJÄT

Kansainvälinen järjestömme toimii useilla eri kielillä. Vapaaehtoiset kääntäjämme kääntävät tekstejä Amnestyn käyttöön. Yleisimmät kieliparit ovat englanti-suomi ja ruotsi-suomi, mutta muitakin kieliä tarvitaan tilanteen mukaan. Jos sinulla on kokemusta kielenkääntämisestä ja tunnet ihmisoikeusterminologiaa, työpanoksesi kääntäjäverkostossa otetaan kiitollisuudella vastaan.

Sovi koekäännöksestä tiedottajan kanssa 4 anu-elina.jaskari@amnesty.fi

Outi-Maria Oinas on ollut mukana Amnestyn toiminnassa viitisen vuotta.

Iltaisin hän toimii Amnestyn televarainhankkijana.

minä järjestän...

amnesty-illan kavereille hanki jäseniä Amnestyn teletiimiläinen Outi-Maria Oinas järjestää ihmisoikeusaiheisen illanvieton ystävilleen.

Amnesty-lehti

Oletko ihmisoikeuksista kiinnostunut toimittaja, valokuvaaja, graafikko tai alan opiskelija? Tule tekemään Amnesty-lehteä!

Viisi kertaa vuodessa kokoontuva toimituskunta tarjoaa Amnesty-lehden toimittamiseen ideointitukea ja ammatti­taitoista vapaaehtoistyövoimaa. Toimituskuntaan kuuluminen edellyttää sitoutumista – jäsenyyttä voit hyödyntää esimerkiksi apurahoja tai työpaikkoja hakies­sasi. Toimituskunnan jäseneksi hakeudutaan vuodeksi kerrallaan.

Toimituskunta hakee nyt uusia jäseniä vuodeksi 2010 4 Kysy lisää, lähetä vapaamuotoinen hakemus ja juttu/kuvanäyte 15.12.2009 mennessä tiedottaja-toimitussihteerille: anu-elina.jaskari@amnesty.fi, 040 833 1532.

AMNESTY STORE

Amnestyn tuotemyyntiä hoidetaan vapaaehtoisvoimin Tampereella Amnesty Storessa. Vapaaehtoiset huolehtivat tuotteiden pakkauksesta ja postituksesta. Tervetuloa mukaan!

Lisätietoja 4 store@amnesty.fi

Amnesty-ilta on toimintamuoto, jossa yhdistyy leppoisa yhdessäolo ja vaikuttaminen. Illan tarkoituksena on herätellä ihmisiä pohtimaan ihmisoikeuskysymyksiä ja saada Amnestylle lisää jäseniä.

Illanvietto järjestetään 2–10 ihmisille. Järjestäjä tilaa Amnestylta kansion, joka sisältää infolehtisen Amnestyn toiminnasta, listan ihmisoikeusaiheisista elokuvista sekä kangasmerkit mahdollisille uusille jäsenille. Illan voi järjestää kuka tahansa kotonaan tai työpaikallaan.

Viisi vuotta Amnestyn toiminnassa mukana ollut uskontotieteen ja islamintutkimuksen opiskelija Outi-Maria Oinas on kutsunut ystäviään illanviettoon. ”Kyse on pienimuotoisesta, rennosta illanvietosta, jossa kutsutut voivat kysellä ja jutella Amnestysta ja ihmisoikeusasioista”, Oinas kertoo. ”Katsomme jonkin ihmisoikeusteemaisen elokuvan ja keskustelemme sen pohjalta. Haluaisin nostaa esille erityisesti köyhyyden vastaista kampanjaa.”

Illan päätteeksi osallistujat voivat liittyä Amnestyn jäseneksi tekstiviestitse. Viesti maksaa 20 euroa, ja sillä saa jäsenyyden vuoden 2010 loppuun saakka.

Teksti susanna lyytikäinen

Tilaa Amnesty-ilta kavereille -materiaalit 4 varainhankinta@amnesty.fi.

amnestyn suomen suomen osaston osaston toimisto toimisto amnestyn

Amnesty International Suomen osasto ry.

Toimisto Ruoholahdenkatu 24 D 00180 Helsinki Asiakaspalvelu avoinna arkisin 12–16, ti 12–18 Puh: 09 5860 440 Fax: 09 5860 4460

Toimiston työntekijät Toimiston sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@amnesty.fi ellei toisin mainita.

Toiminnanjohtaja Frank Johansson Ihmisoikeustyön johtaja (vs) 1.1.2010 alkaen Tiina Valonen

18 AMNESTY INTERNATIONAL 5/2009

Maakohtaisen työn asiantuntija Anu Tuukkanen Naisten ihmisoikeusasiantuntija Pia Oksanen Asiantuntija syrjintä- ja pakolaiskysymykset Outi Lepola Oikeudellinen asiantuntija Susanna Mehtonen

Tiedottaja Anu-Elina Jaskari Varainhankintapäällikkö Ritka Heino Apulaisvarainhankintapäällikkö Else Hukkanen Varainhankintavastaava Adam Kral Varianhankintavastaava Nina Blomqvist

Database-koordinaattori Leena Hernesniemi Graafinen suunnittelija Anu Merenlahti Kampanjakoordinaattori kampanjatapahtumat ja aktivismi Outi Haapanen Kampanjakoordinaattori verkkokampanjointi Ilpo Kiiskinen

Toimistopäällikkö Katri Rautio Talous- ja toimistosihteeri Maarit Raja-aho Toimistosihteeri Anna Nurmi IT-vastaava Jukka Vallisto Henkilöstöasiantuntija Mia Mikkola

vetoomus4

puheenjohtaja jussi förbom

We were never being boring

Päivi Storgård vetoaa rakenteellisen väkivallan lopettamiseksi:

Syysseminaarissa Euroopan romanien todellisuudesta kertonut Valeriu Nicolae patisti Amnestya provokatiivisuuteen. Hänestä ihmisoikeusjärjestöt sopeutuvat päätöksenteon hitauteen, omaksuvat korrektin puheenparren eivätkä halua kuohuttaa. Nicolaen mielestä Amnesty on niin suuri, että se voi tehdä mitä tahansa menettämättä kasvojaan, ja siksi meidän tulisi hänen mukaansa tehdä mitä vain, jotta viestimme kuultaisiin.

Nicolaen kampanjointinäkemys oli niin vilpittömän erilainen kuin Amnestylla, että itsetuntemukseni maltillisena aktivistina oli uhattuna. Pitääkö meidän ryhtyä iskuihin, kiivetä europarlamentin katolle ja karjua, että sorto on lopetettava? Eikö radikaalia kampanjointia ole myös se, että suljetaan oransseihin haalareihin pukeutuneita ihmisiä häkkiin keskellä Helsinkiä? Tai että tuhannet tavalliset ihmiset kirjoittavat Iranin oikeuslaitokselle ja kertovat, että me muuten tiedämme, että nämä seitsemän miestä on tuomittu kuolemaan?

tarvitaan tasa-arvoa

Nicolae kehotti meitä šokeeraamaan, koska muuten kukaan ei lotkauttaisi korvaansa. Mutta luethan sinäkin nyt juuri tätä lehteä. Herättääkö sen sisältö sinussa tunteita? Nicolae varoitti meitä sensitiivisyydestä, pelosta, että rahoittajat kaikkoavat. Mutta eihän Amnesty saa rahoitusta instituutioilta, emme me ole niiden kavereita, joita lobbaamme.

Ja silti Nicolae on oikeassa: Amnestyn tehtävä ei ole ikävystyttää. Jos valtionjohtajista on ikävystyttävää, että joku paljastaa heidän loukkaavan ihmisoikeuksia, tarvitaan varmasti myös radikaaleja keinoja heidän havahduttamisekseen. Silloin pelkällä kohteliaisuudella ei saavuta mitään, mutta silloin(kin) myös objektiivinen tieto on valttia.

jussi förbomin blogi 4 blogi.amnesty.fi/puheenjohtaja.

We were never being boring Valeriu Nicolae, som talade om romernas verklighet under höstseminariet, påkallade provokativitet av Amnesty. Enligt honom vänjer sig människorättsorganisationer med beslutsfattandets tröghet, antar de korrekta talesätten och vill inte orsaka krångel. Enligt Nicolae är Amnesty en så stor organisation att den kan göra vad som helst utan att tappa ansiktet, och därför borde vi göra vad som helst för att få vårt budskap fram.

Nicoales kampanjvision var så uppriktigt annorlunda än Amnestys, att min självkännedom som en lugn aktivist var hotad. Måste vi skrida till attacker, kliva upp på Europaparlamentets tak och ryta att förtrycket måste upphöra?

Räknas det inte som radikal kampanjföring att människor i orangefärgade overaller stängs i bur i centrala Helsingfors? Eller det, att tusentals vanliga människor skriver till rättväsendet i Iran och berättar att vi vet förresten om att dessa sju män har dömts till döden?

VETOA NYT Naisiin kohdistuva väkivalta

on valitettavaa arkea monessa maailmankolkassa. Tämän tietää omakohtaisesti poliisien pahoinpitelemä ja raiskaama meksikolaisopiskelija Bárbara Italia Méndez.

Toukokuussa 2006 yli 2 500 poliisia tukahdutti kukkatorin kauppiaiden pakkohäätöä vastustaneet mielenosoitukset Meksikossa.

Poliisit pidättivät useita mielenosoittajia, joiden joukossa oli myös 27-vuotias opiskelija Bárbara Italia Méndez. Pidätyksen aikana hän joutui pahoinpitelyn ja seksuaalisen väkivallan uhriksi, samoin kuin 25 muuta naista. Tekijöitä ei ole rangaistu.

Toimittaja Päivi Storgård vetoaa Méndezin puolesta, sillä hänen mielestään naiset ovat lähtökohtaisesti miehiä heikommassa asemassa. ”Elisabeth Rehn sanoi mieleenpainuvasti, että nykyajan taistelukenttä on naisen ruumis ja ase raiskaus.

Niin kauan kuin rakenteellista väkivaltaa esiintyy, miehet ja naiset eivät ole ihmisarvon kannalta tasavertaisia”, hän sanoo.

Storgård näkee erityisesti kulttuurierot ongelmallisina naisiin kohdistuvien ihmisoikeusloukkausten kohdalla. ”Monissa paikoissa raiskattua naista pidetään saastaisena: vaikka hän on uhri, hänestä tulee hylkiö. Kuoleman jälkeen raiskaus on varmasti pahinta, mitä naiselle voi tapahtua.”

Aina ei tosin tarvitse mennä omaa kulttuuripiiriä kauemmaksi kohdatakseen naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. ”Omassa lähipiirissäni on tapahtunut sellaisia asioita, että olen joutunut ottamaan tilanteisiin kantaa ja toimimaan ihan konkreettisesti: vienyt ystäväni ensiapuun, tehnyt rikosilmoituksen pahoinpitelystä ja kutsunut poliisit paikalle useammankin kerran”, luettelee Storgård tosielämän esimerkkejä. ”Koskaan ei saa sulkea silmiä ja olla tekemättä mitään sen tähden, että itse pelkää. Kyllä yksikin ihminen voi auttaa.”

Storgård pitää erityisesti koulutusta ja kasvatusta tärkeinä tasavertaisuuden edistämisessä ja rakenteellisen väkivallan tyrehdyttämisessä. ”Lukutaidon myötä ihmiset tulevat tietoisiksi oikeuksistaan. Kasvatus puolestaan määrää, millaisia miehiä ja naisia lapsista tulee. Ihmisten kunnioittaminen lähtee lasten kunnioittamisesta”, hän toteaa.

Storgård on naisten asialla myös leipätyössään: free-vuosien jälkeen Anna-lehteen siirtynyt toimittaja keskittyy erityisesti vahvojen naisten henkilökuviin. ”Aika monesti haastateltava on käynyt läpi jonkin kriisin. Minusta on mielenkiintoista kuulla, miten hirveän vaikeista elämäntilanteista voi nousta ylös. Pyrin tekemään sellaisia juttuja, jotka antavat lukijoille paitsi ajattelemisen aihetta myös iloa, toivoa ja uskoa elämään.”

Teksti meri laitinen Kuvat Teemu Kuusimurto

Nicolae uppmanade oss att chockera, eftersom annars skulle ingen ens ta det vi säger i sina öron. Men visst läser även du den här tidningen just nu.

Väcker dess innehåll känslor hos dig? Nicolae varnade oss om sensitivitet, om rädslan för att finansiärerna skall smita. Men Amnesty finansieras ju inte av institutioner, vi är inte kompisar med dem vi lobbar.

Och ändå har Nicolae rätt: Amnestys uppgift är inte att uttråka. Ifall statsledarna finner det uttråkande att någon avslöjar att de kränker mänskliga rättigheter, då behövs säkerligen även radikala åtgärder för att väcka dem.

Då åstadkommer man inget med enbart artighet, men (även) då har objektiv kunskap trumf på hand. jussi förboms blogg 4 blogi.amnesty.fi/puheenjohtaja.

amnestyn suomen osaston johtokunta 2008–2009 Osaston puheenjohtaja Jussi Förbom jussi.forbom@iki.fi Taloudenhoitaja Tuomas Laine tuomas.laine@uta.fi Muut jäsenet Heikki Kerkkänen hemakerk@jyu.fi Maija Jäppinen maija.jappinen@helsinki.fi Ninni Sandelius ninni.sandelius@uta.fi Päivi Sinkkonen paivi.sink@gmail.com Mikko Häkkinen mikko.hakkinen@ncp.fi Markus Terho markus.terho@gmail.com

allekirjoita vetoomus bárbara italia méndezin puolesta 4Katso ohjeet takasivulta.

AMNESTY INTERNATIONAL 5/2009

19

vetoa tekstarilla!

Lähetä viesti ”meksiko etunimi sukunimi paikkakunta” numeroon 173 175

Helsi

ngiss

ä 13.

11

Arvo

.2009

Teemu Kuus

imurto

isa ku

1

ver

nööri Touko Enriq kuuss ue Pe järje a 200 stön 6 ña Ni lähel johta yli 250 eto 0 lä Me m a polii t mie pakko xico s l i en a h miele äätöä. P Cityä. Mi osoituks tukahdut et Sa oliis ti pa eleno nosoi n ioper i s ttaji aatio oittajat Salvador kallisen a j a Pidät n seu m vastu polii A e rauks stiva tencossa aanviljel seja Ménde tyistä m e ijä t l ja n o a k ukkaa i z ntui. kaksi nu ukkatorin Texcocos laste , pidäte elenosoi sa o tt rt t k Kaikk n hänet hyväksi täessä 2 ajista 4 iaan a kuoli auppiaide 7 . ja 7 oli . n 207 i kidut Bárbara Pidätyk vuotias hmist kymmeni sen a opisk naisia. uksen ä Itali ä p idäte ika Hei eli a ja se ttiin ksuaa Méndezin na polii ja, joka stä yksi .

Méxic s l i o l teki isen t rai n Bár isäks on os vapaa väkiv skasi bara i 25 kaast avalt eht allan va It na i i uhrik ista ker t ja pah oistyötä alia Polii naisten on ja l oinpi toi j iitto si. seja rapor teliv katukorke outun valti vasta toimi ät i e o a a n e n n n ra oi sa vi ei ol tapah e nos iskauksi ranomais tui v keus on a, an et ei te akavi vät o a ihm tanut la ttu syyt seksuaa Vetoa u t i s e s u i o nnon, tä ra lista vä le tutki ikeus n tei ki ne is tion loukk j hin r v auksi onka muk kauksist valtaa j et tehok a kid a muide iranomai ankaisem a a a , v . n San at se n pid Salva aikka Me utusta. taan ätett t tuovat tomuuden ks dor A j tenco ikon vastu a pahoin yjen nai oikeuden lopettam ssa sten i pitel ussa s e eksi teen ra estän y m eet t yös oper yn syyll iskauksi kaikki . Vaadin , ett istyn Kunni Bárba a in, k a ä e oitta pahtumia atiosta r vasta et polii idutukse a Italia Méxicon . vasti en, s sit. nneet osava Ménde ek Ihmis lviran oikeu suaalise zin ja o m a Päivi iset, en vä slouk kiv kau Storg jotka ård eivät ksista o alvat

Päätä, että osallistut

Vetoomustoiminta on Amnestylle tärkeä kansainvälisen vaikuttamistyön kanava, jonka kautta sadattuhannet ihmiset osallistuvat säännöllisesti maailman muuttamiseen.

Ole yksi heistä!

2

Allekirjoita vetoomus

A. Tekstiviestillä.

Lähetä viesti: MEKSIKO ETUNIMI SUKUNIMI PAIKKAKUNTA numeroon 173175. (esim: MEKSIKO VENLA VETOAJA VANTAA).Viestin hinta on 0,25 e + oman operaattorisi tekstiviestimaksu. Palvelu toimii DNA:n, Elisan, Go Mobilen, Kolumbuksen, Saunalahden, Soneran ja Tele Finlandin liittymissä.

B. Amnestyn verkkosivuilla4 www.amnesty.fi. Toimi nopeasti!

Vetoomus on auki 31.1.2010 saakka.

3

Vetoomus menee perille

Tekstiviestinä ja verkossa kerätyt allekirjoitukset kerätään Amnestyn toimistolla listaksi, joka lähetetään Orelin alueen syyttäjäviranomaiselle Enrique Peña Nietolle.

3Lue mitä Päivi Storgård ajattelee naisiin kohdistuvasta väkivallasta.

KUULUU KAIKILLE

KUULUU KAIKILLE

KUULUU KAIKILLE

kuuluu

kaikille

Kรถyhyys 2009 Petteri Laamo

LLE

kuuluu kaikille 2010

KUULUU KAIKILLE

KUULUU KAIKILLE

KUULUU KAIKILLE

KUULUU KAIKILLE

AIKILLE

KUULUU KAIKILLE

KUULUU KAIKILLE

KUULUU KAIKILLE

KUULUU KAIKILLE

KUULUU KAIKILLE

KUULUU KAIKILLE

Miljardi K U U L U U ihmistä K A I K I L L E elää K U Uslummeissa.

L U U K A I K I L L E Yksi K U U Lnainen U U K A I K I L L E kuolee synnytykseen joka minuutti. Yli puolella maailman ihmisistä ei ole puhdasta vettä eikä käymälää. Et tarvitse Amnestya kertomaan lukuja köyhyydestä. Tunnet ne jo.

KUULUU KAIKILLE

KUULUU KAIKILLE

KUULUU KAIKILLE

Talouskasvu? Kehitysapu? Velkataakan pienentäminen? Oikeudenmukaisemmat kauppasäännöt? Valtiot ja kansainväliset instituutiot väittelevät köyhyysongelman ratkaisuista. Amnestyn mukaan ilman ihmisoikeuksia yksikään ratkaisuista ei vaikuta köyhyydessä elävien arkeen.

Kirjassaan kohtalona köyhyys? miten oikeuksien puute syventää köyhyyttä Amnestyn kansainvälinen pääsihteeri Irene Khan selittää, miksi. ANU-ELINA JASKARI

Ihmisoikeuksista oikeudenmukaiseen maailmaan

Från mänskliga rättigheter till en rättvis värld

Taistelu köyhyyttä vastaan on taistelu ihmisoike-

Kampen mot fattigdom är framförallt en kamp för

uksien ja tasa-arvoisen kohtelun puolesta. Köyhyydessä ei ole ensisijaisesti kyse taloudesta, tavaroiden tai palveluiden puutteesta. Se koostuu yhtä lailla syrjinnästä, turvattomuudesta ja väkivallan jatkuvasta uhasta sekä köyhyydessä elävien äänettömyydestä. Nämä tekijät yhdessä muodostavat köyhyyden kierteen. Köyhyydessä eläviä ei kuulla omassa asiassaan, aina on asiantuntija, joka tietää paremmin.

mänskliga rättigheter och jämlik behandling. Fattigdomen handlar inte i första hand om ekonomi, avsaknad av saker eller service. Den består lika väl av diskriminering, osäkerhet och hot om våld och om att de som lever i fattigdom inte får sina röster hörda. Alla dessa faktorer tillsammans bildar en fattigdomens spiral. De fattiga hörs aldrig i egen sak, det finns alltid någon expert, som vet bättre.

Amnestyn työn lähtökohtana on aina ollut yksittäisten ihmisten tarinoiden kertominen. Näiden tarinoiden avulla olemme pyytäneet ihmisiä mukaan toimintaamme, vetoamaan esimerkiksi mielipidevangin vapauttamiseksi. Tämä on ollut tehokasta, suoraviivaista, mutta myös yksisuuntaista toimintaa.

Me olemme olleet asiantuntijoita ja ratkaisun aikaansaajia.

Köyhyyden vastaisessa työssä tärkeintä on kuitenkin toisenlaisen poliittisen keskustelun luominen. Perinteistä helppoa hyväntekijän roolia ei ole enää tarjolla. Siksi Amnestyn kansainvälisen pääsihteerin Irene Khanin esittämä tehtävä on huima: miten siirrymme YK:n ihmisoikeuksien julistuksen yleismaailmallisista oikeuksista maailmanlaajuiseen oikeudenmukaisuuteen? Khanin kirjan tärkeä ajatus on, että meidän on opittava kuuntelemaan köyhyydessä eläviä ja antamaan heille mahdollisuus päästä mukaan vaikuttamaan heitä itseään koskeviin päätöksiin. Heidän tulee päättää, mitä pitää tehdä. Ei meidän.

Jos Irene Khanin vaatimus toteutuu, perinteisen hyväntekemisen peruslähtökohdat mullistuvat.

Tässä mullistuksessa piilee siemen koko maailmanjärjestyksen muuttamiseksi oikeudenmukaisempaan suuntaan.

K U KU UL UU LU U KU

Utgångspunkten i Amnestys arbete har alltid varit att berätta enskilda människor berättelser. Via dessa berättelser har vi begärt människor med i vår verksamhet, till exempel för att vädja om frihet för en samvetsfånge. Det här har varit effektivt, rakt på sak men också enkelriktad verksamhet. Vi har varit experter, det är vi som har åstadkommit ett resultat.

I kampen mot fattigdom handlar det om att skapa en annorlunda politisk diskussion. Vi erbjuds inte längre den traditionella rollen som välgörare, och oftast är vi kanske snarare en del av problemet och inte lösningen.

Därför är uppgiften Irene Khan ställer oss enorm: hur förflytta oss från den FN:s allmänna förklarings mänskliga rättigheter till universell rättvisa? Khans boks centrala tanke är att vi bör lära oss lyssna på dem som lever i fattigdom, vi bör ge dem en möjlighet att själva delta i beslut i egen sak.

De är de som skall bestämma, vad som bör göras, inte vi.

Om det här kravet förverkligas kommer utgångspunkterna för välgörenhet att totalförändras. I denna förändring finns fröet för en rättvisare global ordning.

FRANK JOHANSSON

toiminnanjohtaja / verksamhetseledare, Amnesty International Suomen osasto / Finländska sektion

KÖYHYYS KUULUU KAIKILLE ON AMNESTY INTERNATIONALIN SUOMEN OSASTON KÖYHYYDEN VASTAISEN KAMPANJAN LEHTI 2009–2010. PÄÄTOIMITTAJA FRANK JOHANSSON TOIMITUSSIHTEERI ANU-ELINA JASKARI GRAAFINEN SUUNNITTELU ANU MERENLAHTI KANNEN ja KESKIAUKEAMAN KUVITUS PETTERI LAAMO

E

IKI A K UU KUUL

KU A KI KA II LK LI EL L E

KUULUU KAIKILLE

LLE

KUU

KUULUU KAIKILLE

KUULUU KAIKILLE

KUULUU KAIKILLE

KUULUU KAIKILLE

3

KUULUU KAIKILLE

KUULUU KAIKILLE

Taistelu köyhyyttä vastaan on yhtä tärkeä kuin aiemmat taistelut orjuuden lopettamiseksi tai naisten aseman tasa-arvoistamiseksi, sanoo Amnestyn kansainvälinen pääsihteeri Irene Khan.

kysymystä Irenelle

10

KUULUU KAIKILLE

1

Amnestyn pääsihteerit eivät ole ennen julkaisseet tekstejä omalla nimellään.

Mikä sai sinut kirjoittamaan tämän kirjan?

Amnesty Internationalin perustaja Peter Benenson kirjoitti kirjan omissa nimissään melkein puoli vuosisataa sitten. Sen nimi on Prisoner of Conscience. Kirja oli hänelle keino esitellä tavallisille ihmisille mielipidevankien ahdinkoa. Benensonin työn inspiroimana päätin kirjoittaa kirjan tämän päivän unohdetuista vangeista. Heitä ei ole lukittu vankiselleihin, mutta he ovat loukussa köyhyydessä.

Kirjani kertoo asioista, joita olen kuullut, nähnyt ja oppinut köyhyydessä eläviltä ihmisiltä. Olen syntynyt ja kasvanut Bangladeshissa, yhdessä maailman köyhimmistä valtioista, ja työskennellyt eri puolilla maailmaa YK-tehtävissä, ihmisoikeusaktivistina ja viime vuosina Amnesty Internationalin pääsihteerinä. Olen sitoutunut puolustamaan köyhyydessä elävien oikeuksia sekä henkilökohtaisesti että ammatillisesti.

2

Mitä Amnesty tavoittelee kirjalla?

On selvää, että ihmisoikeusloukkaukset köyhdyttävät ihmisiä ja pitävät heidät köyhinä. Köyhyyttä ei kuitenkaan nähdä ihmisoikeuskriisinä. Kohtalona köyhyys -kirjan tavoitteena on muuttaa köyhyydestä käytävää keskustelua. Haluamme saada asiantun-

turvattomuus sekä väkivalta, ulkopuolisuus ja voimattomuus. Nämä ovat ihmisoikeusongelmia. Ne liittyvät toisiinsa ja luovat kierteen, joka köyhdyttää ihmisiä ja pitää heidät köyhinä.

Toiseksi, köyhyyden vastaisessa työssä ei ole kyse pelkästään puutteen poistamisesta vaan voimaannuttamisesta, jotta ihmiset voivat vaatia oikeuksiaan ja päättäjiä kantamaan vastuunsa. Taloudellinen analyysi ei riitä yksin kuvaamaan köyhyyttä eikä köyhyysongelmaa ratkaista vain talouden keinoin.

Kolmanneksi, köyhyyden kierre voidaan katkaista kunnioittamalla ihmisoikeuksia, riippumatta siitä, onko kyse taloudellisista, sosiaalisista ja sivistyksellisistä oikeuksista vai poliittisista ja kansalaisoikeuksista. Ihmisoikeuksia ei voida pilkkoa eikä jakaa, jos haluamme puuttua köyhyysongelmaan tehokkaasti.

4

Monet mainitsemasi ratkaisumallit vaativat enemmän varoja sosiaalipalveluihin. Mistä tämä raha saadaan?

En puhu pelkästään resursseista, vaan myös uudesta, ihmisoikeuksiin perustuvasta lähestymistavasta. Esimerkiksi slummeissa tarvitaan enemmän rahaa elinolosuhteiden parantamiseen, mutta pakkohäätöjen lopettaminen ja asumisoikeuksien takaaminen eivät vaadi lisärahoitusVoitte painostaa omaa hallitus- ta. Ne vaativat lakeja, käytäntöjä ja poliittista tahtoa. tanne – merkittävänä kehitysSilti on selvää, että lisää varoja avun antajana ja EU:n jäsenenä tarvitaan. YK:n vuosituhattavoit– asettamaan ihmisoikeudet teissa hallitukset ovat sitoutuneet yhteisiin päämääriin köyhyyden kehitysagendan keskiöön. voittamiseksi. Mutta kun tulee aika puhua rahasta, rikkaat maat vitkastelevat. Hallitukset ovat käyttäneet taloutijoiden, aktivistien, päättäjien ja ajattelevan dellista laskusuhdannetta tekosyynä kehitysyleisön huomion ja haastaa pohtimaan ihavun leikkaamiselle, vaikka apu on vähäistä misoikeuksien merkitystä köyhyyden vastaiverrattuna aseostoihin tai pankkien pelastasessa työssä. miseen käytettyihin varoihin. Globaaliin köyTaistelu köyhyyden poistamiseksi on yhtä hyyden vastaiseen taisteluun sijoittaminen tärkeä kuin aiemmat taistelut orjuuden loon sekä köyhien että vauraiden maiden etupettamiseksi tai naisten aseman tasa-arvoisjen mukaista. Kaksiportaisessa maailmassa tamiseksi. Meidän on saatava puolellemme eläminen on moraalisesti tuomittavaa ja pouusia tukijoita ja yleisöjä. liittisesti epävakaata.

3

Mitkä kolme asiaa haluaisit ihmisten muistavan kirjastasi?

Ensinnäkin, köyhyys on maailman vakavin ihmisoikeuskriisi. Miljardit ihmiset elävät köyhyydessä ja heidän elämäänsä rajoittavat syrjintä, valtion harjoittama sorto, korruptio,

5

Eikö työpaikkojen luominen köyhyydessä eläville ole välttämättömyys köyhyydestä pois pääsylle?

Yksi köyhyyden avainpiirteistä on työsuhdeturvan puuttuminen. Jos olet maaton

KUKA IRENE KHAN? •

Syntyi Bangladeshissa 24.12.1956.

•

Koulutukseltaan juristi, opiskeli oikeustiedettä Manchesterin ja Harvardin yliopistoissa. Erikoistui kansainväliseen oikeuteen ja ihmisoikeuksiin.

•

Nimitettiin Amnesty Internationalin kansainväliseksi pääsihteeriksi elokuussa 2001.

Ensimmäinen nainen, ensimmäinen aasialainen ja ensimmäinen muslimi Amnestyn pääsihteerinä. Työskenteli aiemmin YK:n pakolaisjärjestössä UNHCR:ssa.

•

Pääsihteerikaudellaan Khan on laajentanut Amnestyn työtä taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen oikeuksien puolesta. Hänen aikanaan myös naisten oikeuksista ja naisiin kohdistuvan väkivallan vastustamisesta on tullut tärkeä painotus Amnestylle.

Khanin kautta ovat leimanneet ”terrorisminvastaisen sodan” ihmisoikeushaasteet.

maanviljelijä, sinulla ei ole hallintaoikeusturvaa viljelemääsi maahan. Jos olet katukauppias, joudut todennäköisesti poliisien häiritsemäksi ja maksamaan lahjuksia, jotta saat jatkaa työntekoa. Jos kuulut syrjäytyneeseen ryhmään, kuten dalitit Intiassa tai romanit Euroopassa, sinun voi olla vaikea löytää työtä syrjinnän takia. Köyhänä naisena ansaitset usein vähemmän kuin samassa asemassa oleva mies ja olet myös vaarassa joutua seksuaalisen häirinnän tai väkivallan kohteeksi.

Jos työskentelet vientialalla kehittyvän talouden maassa, työpaikkasi on maailmantalouden nousujen ja laskujen varassa.

Työpaikat ovat tärkeitä, mutta niitä on luotava kestävillä talousstrategioilla. Muuten on vaarana, että talouden laskukaudet pyyhkivät olemattomiin aiemmin saavutetut hyödyt.

YK:n tuoreen raportin mukaan viimeaikainen talouskriisi iski kovimmin ”köyhiin työläisiin” ja työnsi miljoonia ihmisiä takaisin köyhyyteen. Kun näin tapahtuu, köyhillä ei ole turvaverkostoa.

KUULUU KAIKILLE

KUULUU KAIKILLE

KUULUU KAIKILLE

KUULUU KAIKILLE

KUULUU KAIKILLE

KUULUU KAIKILLE

KUULUU KAIKILLE

KUULUU KAIKILLE

”

Haju on sietämätön.

Lapset kärsivät jatkuvasta päänsärystä. Meille sanottiin, että jos parakki ei kelpaa, voitte asua kadulla.”

Erzsébet Fodor, jonka romanialaisen Csíkszeredan kaupungin viranomaiset pakkohäätivät kodistaan viisi vuotta sitten. Romaniperhe asuu yhä metalliparakissa, joka sijaitsee jätevedenpuhdistamon vieressä.

6

Miten työpaikkoja pitäisi luoda?

Rohkaisevia esimerkkejä aloitteista, joilla on onnistuttu luomaan todellista työtä ovat esimerkiksi mikroluottojen tarjoaminen naisille ja pienviljelijöille sekä pienten liikeyritysten tukeminen. Mainitsen kirjassani BRAC -järjestön ja bangladeshilaisen Grameen Pankin aloitteet sekä Brasilian hallituksen Bolsa Famiglia -hankkeen.

7

Kehityskeskustelussa on esitetty näkemyksiä, joiden mukaan kehitysapu pitäisi lopettaa kokonaan. Mikä on sinun kantasi tähän?

Jotkut taloustieteilijät pitävät kehitysapua haitallisena, toiset taas puolustavat sitä yhtä vahvasti. Keinoista riippumatta tarvitaan lisää varoja. Kehitysapu, kauppa, suorat ulkomaiset investoinnit, julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö ja muut voimavarojen siirron muodot ovat kaikki mahdollisia vaihtoehtoja.

Minun kantani on, että yksikään strategia ei onnistu vähentämään köyhyyttä, jos siinä ei huomioida ihmisoikeuksia. Joten jos puolletaan kehitysavun lisäämistä, on vaadittava myös oikeutta tietoon, mielipiteen- ja kokoontumisvapauteen, jotta ihmiset voivat osallistua omaan elämäänsä vaikuttaviin päätöksiin ja vaatia hallituksilta vastuuta. Jos puolletaan yritysten investointeja kehitysmaihin, ihmisoikeudet tulee sisällyttää yritysvastuuseen, jotta liikeyritykset eivät voi jättää huomiotta toimintansa ihmisoikeusvaikutuksia. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen ei ole erillinen saareke, vaan olennainen osa kaikkia köyhyyden vähentämiseen tähtääviä toimia.

8

Köyhyydessä elävien voimaannuttaminen on yksi kirjasi avainteemoista. Voitko selventää, mitä tarkoitat sillä?

Amnestyn jäsenet ovat perinteisesti kampanjoineet mielipidevankien vapauttamisen puolesta. Kutsun kirjassani köyhyydessä eläviä ihmisiä ”uusiksi unohdetuiksi vangeiksi”. Köyhyyden vankien täytyy itse tavoitella vapautumistaan, mutta me voimme ja meidän täytyy vahvistaa ja tukea heitä.

9

Minkälainen on Amnestyn suomalaisten tukijoiden rooli tässä työssä?

Amnestyn tukijat Suomessa voivat osallistua kampanjaan monin eri tavoin. Voitte lisätä tietoisuutta ihmisoikeusloukkauksista, jotka aiheuttavat ja syventävät köyhyyttä ja siirtää köyhyyskeskustelun painopistettä taloustieteestä ihmisoikeuksien suuntaan. Voitte painostaa omaa hallitustanne – merkittävänä kehitysavun antajana ja EU:n jäsenenä – asettamaan ihmisoikeudet kehitysagendan keskiöön. Voitte myös vaatia, että YK:n vuosituhattavoitteet yhdistetään ihmisoikeuksiin. Vuosituhattavoitteiden tulisi tehdä näkyväksi kaikkein syrjäytyneimpien ihmisten tilanne ja niissä pitäisi puuttua sukupuoleen perustuvaan väkivaltaan.

Suomen osaston tukijat voivat myös työskennellä pakkohäätöjen lopettamiseksi Afrikan, Aasian ja Latinalaisen Amerikan maissa. Voitte osallistua Amnestyn kansainvälisiin äitiysterveyteen liittyviin projekteihin vaatimalla naisten seksuaalioikeuksien kunnioittamista. Voitte myös puuttua syrjintään ja epäoikeudenmukaisuuteen omassa maassanne esimerkiksi toimimalla turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksien toteutumiseksi.

10

Mikä on ollut mieleenpainuvin hetki työssäsi Amnestyn pääsihteerinä?

Vuonna 2005 kuvailin Guantánamon vankileiriä aikamme gulagiksi ja vaadin leirin välitöntä sulkemista. Presidentti Bush, varapresidentti Cheney ja puolustusministeri Rumsfeld hyökkäsivät televisiossa avoimesti Amnestya vastaan, mutta samalla he oikeastaan antoivat puhtia ”terrorisminvastaiseen sotaan” liittyvälle työllemme. Toinen mieleenpainuva hetki oli maailman sosiaalifoorumi Intian Mumbaissa, kun 60 000 ihmistä nosti kätensä spontaanisti ilmaan vastauksena vaatimukseeni lopettaa väkivalta naisia ja tyttöjä kohtaan. ”Terrorisminvastainen sota” sai kansainvälisen geopoliittisen huomion, kun taas seksuaalinen terrorismi on piilossa oleva skandaali. Olen ylpeä, että kampanjoin molempia vastaan työssäni Amnestyn pääsihteerinä.

Käännös Ulla Rintala-Aprigliano

”

Jouduin luopumaan työpaikastani voidakseni huolehtia kolmesta lapsestani. He joutuvat pärjäämään yhdellä riisiannoksella päivässä. En halua, että näin käy kenellekään muulle.”

Sierraleonelaisen Alhassan Daborin vaimo kuoli synnytykseen kaksi vuotta sitten. Perheen rahat eivät riittäneet sairaalamaksuun.

Jarna Petman

gunvor kronman

K U KU UL UU LU U KU

KU A KI KA II LK LI EL L E

KUULUU KAIKILLE

KUULUU KAIKILLE

KUULUU KAIKILLE

KUULUU KAIKILLE

KUULUU KAIKILLE

KUULUU KAIKILLE

5

KUULUU KAIKILLE

KUULUU KAIKILLE

Mistä puhumme, kun puhumme köyhyydestä? Ilmastonmuutoksen asiantuntija, kehitysyhteistyöosaaja, kansainvälisen oikeuden tutkija ja muusikko-ihmisoikeusaktivisti avaavat oman näkökulmansa köyhyyskeskusteluun.

4 x köyhyys leo stranius

tommy lindgren

Ratkaisevatko oikeudet köyhyyden ongelman?

Jarna Petman ”Puolet ihmiskunnasta elää alle 2,5 dollarilla päivässä, 80 prosenttia alle 10 dollarilla päivässä. Köyhyys tappaa vuosittain 18 miljoonaa ihmistä, päivittäin 30 000 lasta.

Luvut ovat julmia. Ne paljastavat, mutta myös vääristävät, sillä ne luovat vaikutelman algebran kaltaisesta vääjäämättömyydestä. Ikään kuin köyhyys vain tapahtuisi, päätöksistä ja teoista irrallaan, vailla vastuuta. Maailmassa on köyhyyttä — brutaali, traaginen fakta. Onko se muutettavissa?

Monet tekevät työtä köyhyyttä vastaan ihmisoikeuksien kielellä. Oikeuksiin sisältyykin ehdottomuuden vaade: ne kuuluvat kaikille, myös heikoimmille, tasavertaisesti, luovuttamattomasti. Näin ymmärrettynä köyhyyden vähentäminen ei jää hyväntekeväisyyden varaan vaan siitä tulee oikeusvaade, hallitusten oikeudellinen velvoite.

Oikeuksien toteuttaminen ei kuitenkaan ole automaattista, ennalta annettujen totuuksien täytäntöönpanoa. Kuten mikä tahansa kieli, myös ihmisoikeuksien kieli saa merkityksensä sosiaalisesti ja alistuu kompromisseille, rutiinille, byrokratialle ja etuoikeuksille. Oikeudet ovat välttämättömiä, mutta riittämättömiä köyhyyden vähentämiseksi.

Oikeuksien kieli voi saada köyhyyden vaikuttamaan yksinomaan kansalliselta, huonon hallinnon ongelmalta. Se vaikenee globaalin eriarvoisuuden merkityksestä ja vuosisataisesta perimästä. Erityisen äänekkäästi se vaikenee kansainvälisen oikeuden roolista eriarvoisuuden tuottamisessa ja uusintamisessa. Tämän ymmärtämisellä on merkittäviä strategisia seuraamuksia.

Brecht sen jo sanoi: ’nälänhädät eivät vain tapahdu; ne ovat viljakaupan organisoimia’. Köyhyys on historiallinen prosessi, joka ei ole sen paremmin spontaani kuin anonyymikaan. Se on seuraus toimista, jotka ovat tarkoituksellisia, joskaan eivät välttämättä tietoisia tai pahantahtoisia. Köyhyys on jotain, mitä ihmiset tekevät toisilleen.

Se on poliittinen valinta ja käytännön projekti. Siksi oikeus ei voi ratkaista köyhyyden ongelmaa puolestamme. Köyhien oikeudet eivät toteudu ilman solidaarisuutta.

Kirjoittaja on kansainvälisen oikeuden professori (vs) Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa

:

Ilmastopakolaisuus uhkaa satoja miljoonia Leo Stranius ” Ilmastonmuutoksen myötä arviolta 200 miljoonaa ihmistä joutuu lähtemään ilmastopakolaiseksi vuoteen 2050 mennessä. Merenpinnan nousu, aavikoituminen, jäätiköiden sulaminen, ruokahuollon vaarantuminen ja äärimmäiset sääilmiöt lisäävät ilmastopakolaisten määrää. Tämä muuttoliike aiheuttaa ensimmäiseksi paineita jo valmiiksi haavoittuville alueille.

Ilmaston lämpeneminen on omiaan lisäämään myös luonnonvarojen käytöstä syntyviä konflikteja ja aseellisia selkkauksia sekä syventämään huono-osaisuutta ja uhkaamaan ihmisten terveyttä. Ilmiöstä joutuvat kärsimään kaikkein eniten ne, jotka ovat siihen vähiten syyllisiä. Valitettavan usein kärsijöitä ovat kehitysmaiden naiset ja lapset.

Monille kyse on eloonjäämiskamppailusta.

Mitä sitten pitäisi tehdä?

•

Vähennetään päästöjä. Ilmastopakolaisuutta on kaikkein tehokkainta estää ennaltaehkäisemällä ilmaston lämpenemistä eli toimimalla kovien päästövähennysten puolesta. Mitä vähemmän päästöjä, sen pienempi lämpeneminen ja sen vähemmän ilmastopakolaisia.

•

Rahoitetaan kehitysmaiden sopeutumista ilmastonmuutokseen.

Teollisuusmailta, kuten Suomelta, täytyy löytyä varoja kehitysmaiden ja haavoittuvien alueiden sopeutumistoimille. Myös kehitysapu tulee toteuttaa ilmastoystävällisesti.

•

Luodaan ilmastopakolaisuudelle virallinen määritelmä. Jo nyt on selvää, että monien saarivaltioiden ja rannikkoseutujen taru on lopussa. Näiden alueiden miljoonille asukkaille täytyy löytyä koti muualta. Ilmastonmuutos on peruste turvapaikkaan siinä missä sota tai uskonnollinen vainokin.

Muutos on nopea ja koskettaa suurta osaa ihmiskunnasta. Myös Suomen maahanmuuttopolitiikka ja kehitysyhteistyön rakenteet tulee virittää vastaamaan haasteeseen.

Nykyiset päättäjät ovat todennäköisesti viimeisiä, jotka voivat vielä vaikuttaa kehityksen suuntaan.

Kirjoittaja on Luonto-Liiton pääsihteeri

KUULUU KAIKILLE

KUULUU KAIKILLE

KUULUU KAIKILLE

KUULUU KAIKILLE

KUULUU KAIKILLE

KUULUU KAIKILLE

KUULUU KAIKILLE

KUULUU KAIKILLE

4 x köyhyys Aktivismia kärpäslaseissa

Behövs bistånd?

Gunvor Kronman

”Behövs bistånd? Eller borde

vi i stället slopa gränskontroll och handelshinder för att ersätta biståndet med de fria marknadskrafternas och den fria rörlighetens dynamik? Det hävdar den sambiska författaren och ekonomen Dambisa Moyo i sin bok Dead Aid – en bok som krupit upp på internationella bestsellerlistor och skakat om biståndsdiskussionen.

Dambisa Moyo anger att de senaste femtio årens massiva bistånd till Afrika inte utvecklat, utan i stället förarmat kontinenten ytterligare. Biståndet är oproduktiv välgörenhet till fattiga utan att ge dem reella möjligheter att skapa sig en egen bättre framtid, menar hon.

Jag delar Dambisa Moyos uppfattning till den del att ekonomisk utveckling och skapandet av en tillräckligt stor medelklass är det bästa sättet att lyfta fattiga länder ur misären. Att allt bistånd skulle vara destruktivt är jag däremot inte enig i. Välriktat och långsiktigt bistånd kan lyfta mänskor ur fattigdom genom att ge dem tillgång till hälsovård, utbildning och mikrolån till egna näringar. Medborgarorganisationer tillhandahåller ofta den flexibla och kreativa infrastuktur som bra bistånd förlitat sig på.

En färsk rapport, ” Ligthen the load: in the time of crisis, European aid has never been more important”, hävdar att bistånd i själva verket aldrig varit så viktigt som nu. I finans- och klimatkrisens kölvatten avtar gästarbetarnas viktiga försändelser av pengar hem – en summa som motsvarar det dubbla av världens samlade bistånd.

Hungerkrisen fördjupas och allt fler barn dör innan de hinner fira sin 1-årsdag.

EU är världens största och viktigaste biståndsgivare. Biståndet

Tommy Lindgren

”Populaarikulttuuri

on synnyttänyt viime vuosikymmenten aikana täysin uudentyyppisen tähtikultin, joka usein henkilöityy U2-yhtyeen keulakuvaan Bonoon. Ilmiön juuret tosin ulottuvat Bonoa, Sir Bob Geldofia ja vuoden 1985 käänteentekevää Live Aid -tapahtumaa kauemmas. Levottomilla 1960- ja 70-luvuilla folk- ja hippiliike punoivat yhteyksiä populaarimusiikin ja pasifismin välille. John Lennon puolestaan yhdisteli performanssitaidetta, aktivismia ja nudismia vaimonsa Yoko Onon kanssa maailman ihmetellessä.

G8-johtajia velkahelpotuksiin lobbaavat tai Burman oppositiojohtaja Aung San Suu Kyille lauluja ja konsertteja omistavat rocktähdet ovat silti aika harvinaisia maailmassa, jossa rocktähtien ihanneominaisuuksina on pidetty lähinnä paheita, löyhää moraalia ja taipumusta itsetuhoon.

Popkulttuurin näkökulmasta ilmiöstä on vaikea löytää mitään pahaa. Tuskinpa kukaan häviää, jos kymmenet tuhannet fanit laittavat stadionkonserttien joukkohurmoksessa käsiään yhteen Aung San Suu Kyin puolesta. Tai näkevät ja kuulevat välispiikeissä esimerkiksi Amnestyn työstä.

Aktivismin kannalta maailman köyhimpien puolesta kampanjoivat viihteen monimiljonäärit herättävät hankalampia kysymyksiä. Julkisuuden henkilöihin kohdistuva huomio poikkeaa lähtökohdiltaan perusteellisesti ruohonjuuritason aktivismista. Kansalaisjärjestöjen voima perustuu nimenomaan ”kasvottomaan” tavallisten ihmisten yhteistoimintaan. Kansalaisaktivismi ei myöskään nojaa kaupallisiin motiiveihin eikä yleensä kiinnosta ihmisiä toiminnan seksikkyyden tai glamourin takia.

Harva yksittäinen henkilö on ollut Bonoa tai Bob Geldofia vahvemmin vastuussa siitä, että maailman poliittisilta johtajilta on saatu painostettua miljoonia euroja lisää rahaa kehitysapuun tai AIDS:in vastaiseen työhön. Guardian-lehden George Monbiot on kuitenkin osuvasti muistuttanut kesäkuussa 2005 kirjoittamassaan artikkelissa, ettei Bonon tai Geldofin kaltaisten ”välittäjien” voi antaa päättää puolestamme, tulisiko poliittisia johtajia ylistää vai arvostella. Heillä ei yksinkertaisesti ole siihen riittävää pätevyyttä.

inom EU år 2008 uppgick dock endast till 0,4% av BNP. Avståndet till EU-målsättningen 0,56% är alltså ännu lång i en tid då vi ser löften om att öka eller ens hålla fast i tidigare biståndsnivåer smulra.

Biståndet kunde också kallas de svikna löftenas politik.

När Finland som ett av få EUländer de facto höjer sitt bistånd både i % och i euro 2010 finns det anledning att vara nöjd. För en gångs skull. Den finansiella krisen innebär en framtida risk för att vi prioriterar bort världens allra fattigaste när den egna bakgården ska ses över. För biståndet behövs.

Kehitysmaiden velkojen anteeksiantoa ja oikeudenmukaisempaa maailmankauppaa vaatineiden Live 8 -popkonserttien yhteydessä popin kuningatar Madonna kyseli lavalta, oliko yleisö ”valmiina vallankumoukseen”. Coldplay-yhtyeen laulusolisti Chris Martin puolestaan kuvaili konsertteja ”ihmishistorian merkittävimmäksi tapahtumaksi”.

Viihdetaiteilijoiden koomisia ylilyöntejä kuunnellessa on tärkeä muistaa, ettei aito yhteiskunnallinen muutos tai taloudellinen oikeudenmukaisuus ole koskaan perustunut maailman rikkaimpien hyväntekeväisyyteen – vaan täysin tavallisten ihmisten rohkeuteen ja kansanliikkeisiin.”

Skribent är ordförande av KEPA

Kirjoittaja on muusikko ja ihmisoikeusaktivisti

Tule töihin Amnestyyn!

Haemme F2F-varainhankintatiimiimme ulospäinsuuntautuneita, sanavalmiita ja vastuuntuntoisia feissareita. Huumorintaju ja kiinnostus erilaisia ihmisiä kohtaan ovat myös avuksi F2F-työssä!

Tarjoamme toimistotyöstä poikkeavan ihmisläheisen ja haastavan työn, sopivan palkan, hyvän koulutuksen sekä ihmisoikeuksista kiinnostuneet, mukavat työkaverit. lisätiedot f2f-työstä 4 www.amnesty.fi

K U KU UL UU LU U KU

KUULUU KAIKILLE

KUULUU KAIKILLE

KUULUU KAIKILLE

KUULUU KAIKILLE

KUULUU KAIKILLE

KUULUU KAIKILLE

7

KUULUU KAIKILLE

KUULUU KAIKILLE

köyhyys kuuluu kaikille Oikeus asumiseen

Valtiot vetoavat usein voimavarojen puutteeseen, kun niitä vaaditaan parantamaan köyhyydessä elävien asemaa. Köyhyyttä ylläpitävät kuitenkin poliittiset valinnat. Yhteiskunnan palvelut eivät ole tasapuolisesti kaikkien saatavilla, eivätkä kaikki pysty nauttimaan kansalais- ja perusoikeuksistaan. Syrjäytyminen ja puutteessa eläminen jäävät suhteettoman usein naisten tai etnisiin vähemmistöihin ja alku- peräiskansoihin kuuluvien osaksi.

Pakkohäädöt on lopetettava ja slummeissa asuville on taattava julkiset palvelut.

Slummeissa asuvilla on oltava oikeus osallistua asuinalueidensa parantamista koskeviin suunnitelmiin ja päätöksentekoon.

Äitiyskuolleisuus

Valtaosa synnytykseen kuolevista naisista elää köyhyydessä. Suurin osa näistä kuolemista voitaisiin estää. Naisten oikeus seksuaaliterveyteen on tunnustettava.

Yritysten ihmisoikeusvastuu

Amnestyn kansainvälinen Kuuluu kaikille -kampanja osoittaa ihmisoikeuksien merkityksen työssä köyhyyttä vastaan. Köyhyys ei ole pelkästään puutetta, vaan myös epäoikeudenmukaisuutta ja yhteiskunnan voimavarojen epätasaista jakamista. Köyhyyden vähentäminen edellyttää kaikkien ihmisoikeuksien takaamista kaikille ihmisille.

Globalisaation seurauksena yritysten vaikutusvalta on lisääntynyt ennennäkemättömästi. Kun yritystoiminta aiheuttaa ihmisoikeusloukkauksia ja ajaa ihmisiä köyhyyteen, on tärkeää saattaa yritykset vastuuseen teoistaan ja taata haittaa kärsineille korvaus.

Oikeuksien vaatiminen tuomioistuimissa

Kun köyhyydessä elävien ihmisten taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia loukataan, heidän on vaikea viedä kokemiaan loukkauksia oikeuden eteen. Ihmisoikeuksia ei voida pilkkoa eikä jakaa.

Amnesty vaatii kaikille tasa-arvoista mahdollisuutta nauttia yhteiskunnan tarjoamista resursseista ja palveluista. Kyse ei ole hyväntekeväisyydestä vaan oikeuksista. Pääsy koulukseen, terveydenhuollon ja vedenjakelun piiriin sekä oikeus kunnolliseen asuntoon ja riittävään ravintoon ovat kansainvälisesti hyväksyttyjä ihmisoikeusvelvoitteita.

Mitä sinä voit tehdä?

Tue Amnestya. Ryhdy kuukausilahjoittajaksi.

Tule mukaan toimintaan. Löydä itsellesi sopivin tapa tehdä ihmisoikeustyötä.

Allekirjoita vetoomuksia: www.amnesty.fi

Tilaa kohtalona köyhyys? -kirja amnesty storesta 4 store.amnesty.fi Irene Khanin kirja Kohtalona köyhyys? Miten oikeuksien puute syventää köyhyyttä (WSOY). Hinta Amnesty Storessa vain 19,90 € (ovh 24,90 €). Kirjan tuotto menee Amnestyn ihmisoikeustyöhön.

Parempaan huomiseen. ”Irene Khan tekee vakuuttavaa työtä osoittamalla, miten ratkaisu köyhyyden kitkemiseen löytyy ihmisoikeuksista.”  , :   –

     ..

”Välttämätön kirja kaikille, jotka tosissaan haluavat lopettaa köyhyyden.

Khan osoittaa kiivaasti ja tarkasti, kuinka mitkään ratkaisut eivät auta, elleivät ne vahvista maailman köyhien taloudellisia, sosiaalisia ja juridisia perusoikeuksia, jotka takaisivat heille vahvan äänen oman tulevaisuutensa muokkaamiseen.”   , , :  ”Köyhyys on maailman pahin ihmisoikeusrikkomus ja tämä kirja osoittaa vahvasti sen, miksi. Kirja myös kertoo, miten voimme kääntää kurssia.”  ,   –, :  –

Irene Khan: taustakuva © Mark Henley / Panos

KU A KI KA II LK LI EL L E

KOHTALONA KÖYHYYS? Miten oikeuksien puute syventää köyhyyttä

  pääsihteerin vaikuttava kuvaus siitä, kuinka köyhyys ei ole vain taloudellinen ongelma vaan maailmanlaajuinen ihmisoikeusloukkaus. Suom. Lauri Itäkannas. Kirja on kaupoissa viikolla .

MAAILMA EI OLE MEILLE KAIKILLE YHTÄ HYVÄ PAIKKA ELÄÄ.

72 tuntia aikaa:

etu-töölö puretaan tämä tapahtui jo.

HEINÄKUUSSA 2009 yli 3 000 IHMISTÄ pakkoHÄÄDETTIIN KODEISTAAN kenian githogorassa. HEIDÄN OMAISUUTENSA TUHOUTUI, TOIMEENTULO VAIKEUTUI JA PERHEENJÄSENET JOUTUIVAT ERILLEEN TOISISTAAN. TÄMÄ ON KENIASSA ARKIPÄIVÄÄ. YKSIN PÄÄKAUPUNKI NAIROBIN SLUMMEISSA ASUU KAKSI MILJOONAA IHMISTÄ. HE ELÄVÄT PÄIVITTÄIN PAKKOHÄÄDÖN UHAN ALLA. ESTÄ LAITTOMUUDET. PISTÄ ITSESI LIKOON 20 EUROLLA. TEKSTAA AMNESTY, NIMI, OSOITE NUMEROON 173175.

20 EUROLLA SAAT AMNESTYN JÄSENYYDEN vuoden 2010 LOPPUUN ASTI – JA TOIMIT PAKKOHÄÄTÖJÄ VASTAAN.