WW I Y.F ST NE AM W.
2
8 AMNESTYN VUOSIRAPORTTI
15 PRIDE 2012
2012
C92E.
HINTA / PRIS 5,50 €
23 RAULI VIRTANEN
2
2012
10–11 SOI ROMANIPOLKKA! 4–5 YKSI IHMINEN JOKA MINUUTTI
18–19 KOHTI YHTEISTÄ ASEKAUPPASOPIMUSTA
Aseisiin kuolee vuosittain yli puoli miljoonaa ihmistä. Silti kansainväliset sopimukset kattavat banaanien ja pulloveden kauppaamisen, mutta ne eivät kontrolloi asekauppaa.
”Aseilla sodittu konflikti on 16 kertaa kuolettavampi kuin muilla välineillä käyty konflikti. Mitä enemmän aseita, sitä enemmän niillä tapetaan ja haavoitetaan ihmisiä”, aseviennin tutkija Jarmo Pykälä sanoo.
Muusikko Kimmo Pohjosta ärsytti se, että romanien demonisoiminen on antanut monelle sivistyneellekin kansalaiselle luvan vihata heitä. Pohjonen järjesti yhdessä Amnestyn kanssa konsertin, jossa soittivat Helsingin kaduilta tutut romanit.
LEDARE FRANK JOHANSSON
NYT ON AIKA TOIMIA
DAGS ATT AGERA
TÄSSÄ LEHDESSÄ kerrotaan laajemmin Amnestyn vuoden 2012
I DEN HÄR TIDNINGEN berättar vi mer ingående om Amnestys
päätavoitteesta, kampanjasta kansainvälisen asekauppasopimuksen puolesta. Sopimus on tarkoitus hyväksyä heinäkuussa New Yorkissa, ja nyt tarvitsemme kaikkia jäseniämme ja tukijoitamme mukaan tähän työhön. Joka päivä noin 1 500 ihmistä kuolee joko aseellisissa taisteluissa tai aseelliseen väkivaltaan. Joka vuosi valmistetaan 12 miljardia luotia. Ne riittävät tappamaan jokaisen ihmisen maailmassa – kahdesti. Valtaosa aseista ja ammuksista tulee kuudesta maasta: Yhdysvalloista, Venäjältä, Saksasta, Kiinasta, Ranskasta ja Isosta-Britanniasta. Vaikka enemmistö maailman maista on sopimuksen takana, muutamat vastustavat sitä tai sen keskeisiä kohtia ja pyrkivät vesittämään niitä. Vesittäjien joukossa on myös osa yllä mainituista maista. Elleivät kaikki suuret aseviejät ole mukana sopimuksessa, se ei ole riittävän vahva. Siksi Amnestyn äänen pitää kuulua heille eri puolilta maailmaa.
huvudmål i år: kampanjen för att åstadkomma ett internationellt vapenhandelsavtal. Det är meningen att avtalet skall godkännas i New York och nu behöver vi alla våra medlemmar och donatorer med i arbetet. Varje dag dör 1 500 människor i väpnade konflikter eller av väpnat våld. Varje år tillverkas 12 miljarder kulor, de räcker till för att döda alla människor i världen – två gånger. Merparten av dessa vapen och ammunitionen kommer från sex länder, Förenta staterna, Ryssland, Tyskland, Kina, Frankrike och Storbritannien. Även om en stor majoritet av världens länder står bakom vapenhandelsavtalet, så finns det några få som motsätter sig hela avtalet eller dess centrala punkter och försöker urvattna dem. Några av länderna ovan hör till dessa urvattnare. Om inte alla stora vapenexportörer är med i avtalet är det inte tillräckligt starkt och därför måste Amnestys röst nu nå fram till dessa länder från överallt i världen.
Timo Wright
PÄÄKIRJOITUS FRANK JOHANSSON
AMNESTY HALUAA, että sopimukseen kirjataan sääntö, jonka mukaan aseita ei saa viedä, jos on olemassa merkittävä riski, että niitä käytetään vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin. Amnesty vaatii, että sopimus kattaa sekä aseet että ammukset ja kaikki kaupankäynnin muodot. Tietenkin vaadimme myös hyvät valvontasäännöt. Kaikki nämä asiat ovat edelleen neuvottelupöydällä. Amnestyn pitää vielä painostaa hallituksia maailmanlaajuisesti, jotta voimme vaikuttaa kokouksen kulkuun. Eri puolilla maailmaa viemme viestiämme ministeriöihin ja suurlähetystöihin. Osana Amnestyn kampanjaa Suomessa pyöräilemme lauantaina 16. kesäkuuta läpi Helsingin kuuden suurimman aseviejän suurlähetystöihin. Keräämme myös verkossa stopaseet.fi-sivulla allekirjoituksia vetoomukseen ja sitoumusta olla käytettävissä, jos neuvottelukokouksen aikana tulee pikaisia toimintapyyntöjä. Allekirjoita verkossa ja tule mukaan pyöräilemään!
2 AMNESTY INTERNATIONAL 2/2012
AMNESTY VILL ATT det i avtalet finns en regel som säger att vapen inte får exporteras om det finns en märkbar risk att de skulle användas för allvarliga människorättskränkningar. Amnesty kräver att avtalet täcker alla vapenkategorier och också ammunition och alla former av handel. Förstås kräver vi också bra regler för övervakning. Alla dessa frågor är ännu öppna på förhandlingsbordet. Därför idkar Amnesty ännu global påtryckning för att påverka mötet. I olika delar av världen för vi vårt budskap till ministerier och ambassader. Som en del av Amnestys kampanj i Finland kommer vi lördagen den 16 juni att cykla genom Helsingfors för att föra vårt budkap till de sex största vapenexportörernas ambassader. Vi samlar också på stopaseet.fi namn och kontaktuppgifter av människor som är redo att snabbt agera som undertecknare av appeller om det behövs under själva förhandlingsmötet. Ge ditt namn på nätet och kom med och cykla!
TEKSTI ANU-ELINA ERVASTI KUVA KALLE KATAILA
ASEKAUPPA AISOIHIN Heinäkuussa YK:ssa etsitään maailmanlaajuisia ehtoja asekaupalle. Tavoitteena on kaupankäyntiä rajoittava ja oikeudellisesti sitova sopimus. Amnestyn kampanjapäällikkö Brian Woodilla on takanaan pitkä urakka. Miksi kampanja on tärkeä? Vastuuton asekauppa edistää vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja ihmisten kärsimyksiä ympäri maailmaa. Kansainvälinen yhteisö ei voi enää vain odottaa katastrofien tapahtumista. Mitä minä voin tehdä? Sopimusta koskevan vetoomuksen voi allekirjoittaa verkossa ja vastuuttoman asekaupan aiheuttamista kärsimyksistä voi levittää tietoa esimerkiksi Facebookissa tai Twitterissä. Myös paikallisiin päättäjiin voi ottaa yhteyttä. Suomen hallitus on ollut varsin myötämielinen; nyt sen tulisi liittyä yhteen muiden kanssa ja painostaa epäilevämpiä valtioita. Mitä tapahtuu, jos tehokasta sopimusta ei saada aikaan? Jos neuvottelut johtavat umpikujaan, sopimus voidaan tuoda lokakuussa kahden kolmasosan enemmistöllä YK:n yleiskokoukseen. Silloin osa valtioista voisi jäädä sopimuksen ulkopuolelle. Toinen vaihtoehto on hyvin heikko sopimus, jota ei noudatettaisi eikä kunnioitettaisi. Kuinka kiinnostuit itse asekauppa-asioista? Kasvoin eteläisessä Afrikassa ja näin siellä vastuuttoman asekaupan seurauksia. Ihmisiä tapettiin, pakkosiirrettiin ja pakotettiin asepalvelukseen. Minunkin olisi pitänyt suorittaa asepalvelus, mutta karkasin maasta ja lähdin Britanniaan. Siellä ryhdyin tekemään ihmisoikeustyötä eri järjestöissä. Amnestyn asekauppatyötä olen johtanut vuodesta 1995 lähtien. Jos tehokas sopimus saadaan aikaiseksi, aiotko juhlistaa voittoa? Koko Amnestyn tulisi pitää suuri juhla. Olimme ensimmäisiä, jotka nostivat tämän asian esiin. Kamppailu on ollut pitkä, ja nyt meidän on vielä löydettävä tie huipulle.
LEHDENTEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA
PÄÄTOIMITTAJA Ilpo Kiiskinen TOIMITUSSIHTEERIT Marie Kajava & Heli Sariola AD Jesse Pasanen KUVATOIMITUS Jesse Pasanen & Anu Merenlahti PAIN0 Lehtisepät Oy, Pieksämäki JULKAISIJA Amnesty International Suomen osasto ry. Kultti ry:n jäsen.
TOIMITUSKUNTA Anu-Elina Ervasti, Aino Frilander, Johanna Frondelius, Inka Granqvist, Teemu Granström, Teemu Hirvilinna, Hanna-Kaisa Hämäläinen, Sanni Jokinen, Jaakko Kaartinen-Koutaniemi, Kirre Koivunen, Katriina Koskinen, Teemu Kuusimurto, Aura Lindeberg, Oona Loman, Susanna Lyytikäinen, Juha Mäkinen, Kirsi Pere, Alexandra Peth, Juha Peurala, Minna Rajainmäki, Niklas Sandström, Paula Sundell, Katja Tähjä, Kaisa Viitanen, Jarkko Virtanen, Mari Waegelein, Timo Wright, Heli Yli-Räisänen, Silja Ylitalo
JOUKKOJULKAISU ISSN 1458-3879 Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy 25.9.2012. Aineistot viimeistään 5.9.2012 Juttutarjoukset ja palautteet osoitteeseen heli.sariola@amnesty.fi. Lehti ei vastaa toimitukseen lähetetystä aineistosta, jonka julkaisusta ei ole sovittu etukäteen. Kirjoituksissa esiintyvät mielipiteet eivät ole Amnestyn virallisia kannanottoja.
KIRJOITTAJAT Anu-Elina Ervasti, Johanna Frondelius, Jussi Förbom, Inka Granqvist, Frank Johansson, Martti Kaartinen, Jaakko Kaartinen-Koutaniemi, Marie Kajava, Fanny Lindholm, Kirsi Pere, Heli Sariola, Erkki Tuomioja, Laura Uotila, Kaisa Viitanen KUVAAJAT/KUVITTAJAT Otto Donner, Teemu Hirvilinna, Kalle Kataila, Anssi Kokkonen, Antti Kyrö, Jesse Pasanen, Paula Pennola, Miikka Pirinen, Rauli Virtanen, Mari Waegelein, Timo Wright, Yimeng Zhang KANSI Jesse Pasanen & Paula Pennola OIKOLUKU Meri Haikarainen
LAURA UOTILA Miksi ihmisoikeudet? Uskon, että meissä kaikissa on maailmanparantajaa. Minä maailmanparantajana koen esimerkiksi ympäristö- ja eläinasiat tärkeiksi, mutta koska resurssini eivät riitä kaikkeen, olen valinnut työn ihmisten ja ihmisoikeuksien puolesta. Ihmiset ovat minulle kai kaikkein tärkeimpiä. Laura Uotila opiskelee yhteisöviestintää Jyväskylän yliopistossa. Hän on ollut kevään 2012 viestintäharjoittelijana Amnestyssa.
Amnesty-lehti tehdään pääosin vapaaehtoisvoimin. Lehden avustajat ovat vapaaehtoisia alan ammattilaisia. Ota yhteyttä, anna palautetta: heli.sariola@amnesty.fi
AMNESTY INTERNATIONAL 2/2012
3
hyviä uutisia
400
banaania jaettiin Vallilan vapputansseissa, joissa Amnesty oli mukana Stop aseet -kampanjalla. Banaanien mukana jaettiin viestiä siitä, että banaanikauppa on kansainvälisesti säädellympää kuin asevienti.
Kansainvälinen rikostuomioistuin antoi ensimmäisen tuomionsa KONGOLAINEN THOMAS LUBANGA DYILO sai maaliskuussa tuomion lapsisotilaiden värväämisestä Kongossa vuosina 2002–2003. Tuomio on osoitus siitä, että vakaviin kansainvälisiin rikoksiin, kuten kansanmurhiin tai sotarikoksiin, syyllistyneet henkilöt voidaan asettaa vastuuseen teoistaan.
! T TEHOKAS ASEKAUPPASOPIMUS NY TEKSTI MARIE KAJAVA KUVAT AMNESTY INTERNATIONAL
Valtioiden välistä asekauppaa on säädeltävä tiukasti, jotta aseet eivät joudu vääriin käsiin ja johda ihmisoikeusloukkauksiin. JOKA MINUUTTI kuolee ihminen aseiden takia. Vuosittain yli puoli miljoonaa ihmistä kuolee joko aseellisissa taisteluissa tai aseelliseen väkivaltaan. Suurin osa aseellisten konfliktien uhreista on siviilejä. Ja siltikin: kansainväliset sopimukset kattavat banaanien ja pulloveden kauppaamisen, mutta ne eivät kontrolloi asekauppaa. Amnesty on kampanjoinut kevään ajan tehokkaan asekauppasopimuksen aikaansaamiseksi. Stop aseet -työ huipentuu heinäkuussa New Yorkissa järjestettävään YK:n konferenssiin, jossa neuvotellaan kansainvälisestä sopimuksesta. ”Vuosittain miljoonat ihmiset loukkaantuvat, joutuvat raiskauksen uhreiksi tai joutuvat jättämään kotinsa aseellisen väkivallan seurauksena. Silti monet hallitukset edelleen kyseenalaistavat asekauppasopimuksen keskeisiä kohtia ja yrittävät vesittää niitä. Näiden joukossa on YK:n turvallisuusneuvoston pysyviä jäsenmaita, jotka
4 AMNESTY INTERNATIONAL 2/2012
samalla ovat maailman suurimpia aseviejiä”, Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson sanoo. Asekauppasopimuksen ei ole tarkoitus lopettaa asekauppaa vaan estää ihmisoikeusloukkauksiin johtava aseiden käyttö. Huonosti säädelty asekauppa ruokkii konflikteja, köyhyyttä ja ihmisoikeusloukkauksia. Amnestyn tavoitteena on vaikuttaa kansainväliseen poliittiseen mielipiteeseen ja saada hallitukset hyväksymään tehokas sopimus heinäkuun neuvotteluissa. Suomessa Amnesty työskentelee, jotta maan hallitus olisi näkyvästi asekauppasopimuksen takana. ATT-sopimus (Arms Trade Treaty) on tehokas vain, jos siinä on mukana varovaisuusperiaate. Tällöin sopimus pakottaa hallitukset pysäyttämään asemyynnin niissä tapauksissa, joissa on merkittävä riski, että aseita käytetään vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin tai sotarikoksiin. Sopimus myös lisää asekaupan avoimuutta.
ASEKAUPPA on kansainvälistä – ja sen kontrolloimiseksi tarvitaan kansainvälinen ratkaisu, jotta kaikki valtiot toimivat yhteisten pelisääntöjen mukaan. Tällä hetkellä asekaupan valvonnassa on merkittäviä ongelmia. Maailman suurin aseidenviejä on Yhdysvallat – rahassa mitattuna se vie jopa puolet tavanomaisista aseista. Yhdysvalloilla on suurempi vaikutus asekauppasopimukseen kuin millään muulla valtiolla. Se vie aseita lähes kaikkiin maihin paitsi niihin, joihin on Yhdysvaltojen tai YK:n aseidenvientikielto. Maa tukee asekauppasopimusta, mutta rajaa ammukset sen ulkopuolelle. Rahallisesti mitattuna Venäjä on maailman toiseksi suurin aseidenviejä. Maan aseteollisuus on kuitenkin jäänyt teknologiassa jälkeen. Venäjän suuria asiakkaita ovat muun muassa Intia ja Syyria. Amnesty on huolissaan jatkuvasta aseviennistä Syyriaan. Tehokas asekauppasopimus olisi suojannut syyrialaisia viimeaikaisilta, jo pit-
kään jatkuneilta armeijan julmuuksilta. Ranska on vuodesta toiseen sijalla 3–5 maailman suurimpien tavanomaisten aseiden viejien listalla yhdessä Saksan ja IsonBritannian kanssa. Ranska on siirtynyt pienaseiden tuottamisesta kehittyneempään teknologiaan. Sen tärkeitä kauppakumppaneita ovat muun muassa Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maat sekä muut ranskankieliset maat. Ranskan edistyksellinen näkemys asekauppasopimuksesta sopii yhteen EU:n yhteisen kannan kanssa. Saksa myy etenkin edistynyttä kaksikäyttöteknologiaa, pien- ja kevytaseita sekä osia ja komponentteja. Maan asekaupan keskeisiä asiakkaita ovat Etelä-Afrikka, Kreikka, Turkki ja muut NATO-maat, Lähiidän ja Pohjois-Afrikan maat sekä Aasian ja Latinalaisen Amerikan maat. Iso-Britannia myy kehittynyttä kaksikäyttöteknologiaa, pien- ja kevytaseita sekä osia ja komponentteja muun muassa Yhdysvaltoihin, Intiaan, Saudi-Arabiaan ja
ALEJANDRO ALLU LORENZO
Rave Saves keräsi 3 000 euroa Amnestylle SUOMEN SUURIN elektronisen musiikin hyväntekeväisyystapahtuma Rave Saves keräsi huhtikuussa rahaa Amnestylle. Toista kertaa järjestetyssä tapahtumassa panostettiin tänä vuonna erityisesti visuaalisuuteen, kun Vj Klaustrofobia toi tilaan urbaania video- ja valotaidetta. Musiikista vastasivat muun muassa Eliot Ness, Proteus ja Milla Lehto.
”Rave Saves perustuu 90-luvulta asti elektroniseen musiikkiin liittyneeseen PLUR-ajatteluun eli rauhan, rakkauden, yhtenäisyyden ja kunnioituksen korostamiseen”, kertoo tuottaja Markus Rauramo.
”KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET KATTAVAT BANAANIEN JA PULLOVEDEN KAUPPAAMISEN, MUTTA NE EIVÄT KONTROLLOI ASEKAUPPAA.”
MOMENTUM Etelä-Afrikkaan. Iso-Britannia oli ensimmäinen suurista aseviejistä, joka ilmaisi tukensa ihmisoikeuksia kunnioittavalle asekauppasopimukselle. Kiinan nopeasti kasvava talous ja asekauppa lisäävät sen roolia neuvotteluissa. ”Maa ei julkaise luotettavaa tietoa asekaupoistaan. Arvioiden mukaan Kiinan osuus tavanomaisten aseiden kaupoista on noin kolme prosenttia, mutta osuus on todennäköisesti suurempi. Kiina on viime vuosikymmeninä vienyt aseita etenkin kehittyviin maihin, joissa ihmisoikeustilanne on huono”, Frank Johansson sanoo.
AMNESTY ON OLLUT mukana kansainvälisen asekauppasopimuksen puolesta tehtävässä työssä 1990-luvulta lähtien. Kansainvälinen Control Arms -kampanja aseviennin valvonnan lisäämiseksi käynnistyi vuonna 2003. Kampanjassa oli mukana yli 500 järjestöä 70 maasta. Vetäjinä toimivat Amnestyn lisäksi kehitysyhteistyöjärjes-
tö Oxfam sekä pienaseiden käytön rajoituksia edistävä IANSA-verkosto. Control Arms -kampanja huipentui joulukuussa 2006, jolloin 153 valtiota päätyi yksimielisyyteen siitä, että YK alkaa valmistella asekauppasopimusta. Pitkän prosessin ratkaisu on nyt käsillä. Aikaraja asekauppasopimukselle on heinäkuussa, jolloin järjestetään YK:n konferenssi asekauppasopimuksesta. Frank Johansson osallistuu New Yorkin kokoukseen osana Amnestyn delegaatiota. ”Suomi on ollut yksi aktiivisimmista maista asekauppasopimuksen aikaansaamisessa, ja meiltäkin on tiukka valvonta joissain tapauksissa pettänyt. Nyt Suomen rooli korostuu siinä, miten saamme kaikki valtiot mukaan kansainväliseen ja mahdollisimman tehokkaaseen asekauppasopimukseen, joka ottaa ihmisoikeudet huomioon”, Frank Johansson tiivistää.
Lisätietoja: www.stopaseet.fi
TAVANOMAISTEN ASEIDEN KAUPAN sääntely on jäänyt jälkeen muusta globaalista sääntelystä. Olemme viimeinkin tilanteessa, jossa heinäkuussa pidettävän YK:n konferenssin tulisi saada valmiiksi korkeat standardit sisältävä kansainvälinen asekauppasopimus (Arms Trade Treaty, ATT). Sopimusta koskeva momentum on nyt, eikä sitä saa hukata. Konkreettisena esimerkkinä sopimuksen tarpeesta on Syyriassa vallitseva tilanne. Se näyttää pahenevan päivä päivältä jatkuvin asetoimituksin siitä huolimatta, että YK:n entinen pääsihteeri Kofi Annan yrittää rauhoittaa tilannetta. Sopimusta on valmisteltu jo usean vuoden ajan. Viimeiset kaksi vuotta valmistelukomitea on puheenjohtajansa, Argentiinan suurlähettiläs Roberto García Moritánin, johdolla laatinut poliittis-teknistä paperia, joka sisältää tulevan sopimuksen elementit. Siinä on pyritty ottamaan huomioon kaikkien maiden ja maaryhmien kannat.
SUOMI ON SOPIMUKSEN alkuperäisenä suosittajana toiminut aktiivisesti usealla taholla ja ottanut sopimuksen säännöllisesti esiin kaikissa korkean tason tapaamisissa. Suomi on osallistunut kaikkiin EU:n valmistelukokouksiin, valmistelukomitean istuntoihin sekä Amnestyn ja muiden kansalaisjärjestöjen tilaisuuksiin – ja järjestänyt myös omia ATT-tapahtumia. Suomi tulee jatkossakin toimimaan aktiivisesti sopimuksen universaaliuden edistämiseksi, jotta myös kehittyvät maat liittyisivät siihen. Suomi on lisäksi valmis antamaan teknistä apua sitä pyytäville maille muun muassa sopimuksen vaatiman lainsäädännön ja lupajärjestelmän aikaansaamiseksi. Sopimusta koskeva työ jatkuu myös sen jälkeen, kun se on saatu valmiiksi. Myös Amnestylla tulee olemaan tärkeä rooli tässä työssä.
ATT-SOPIMUS NAUTTII LAAJAA TUKEA, vaikka joitakin epäileviä kantojakin vielä esiintyy. Erityisesti suurten asetuottajamaiden tulisi liittyä sopimukseen. Positiivisena signaalina on pidettävä YK:n turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenmaiden yhteistä puheenvuoroa valmistelukomiteassa sekä maiden jatkuvaa yhteistyötä myös kokousten välillä. Henkilökohtainen käsitykseni on, että ATT-sopimus valmistuu heinäkuun konferenssissa, jos jäsenvaltioilla on riittävästi poliittista tahtoa sen aikaansaamiseksi.
ERKKI TUOMIOJA, ULKOMINISTERI
Mistratan kaupungin tulitusten tuhoa Libyassa toukokuussa 2011.
Mellakkapoliisit tukahduttavat mielenilmauksia Egyptissä.
Sudanilaisia sotilaita Yidan pakolaisleirillä Etelä-Sudanissa huhtikuussa 2012.
AMNESTY INTERNATIONAL 2/2012
5
AMNESTY KUVINA
ETELÄ-SUDAN
ISO-BRITA
SUOMI
ELÄMÄÄ PAKOLAISLEIRISSÄ NUORET NUBIALAISPOJAT lataavat kännyköitään Yidan pakolaisleirissä Etelä-Sudanissa.
VENÄJÄ
RUNNING SCARED SUOMEN VIIME VUODEN euroviisuedustaja Paradise Oskar eli Axel Ehnström kampanjoi vuoden 2012 Euroviisujen aikaan ihmisoikeuspuolustaja Tural Abbaslin puolesta. Nuori journalistiikan opiskelija on ollut pidätettynä huhtikuusta 2011 lähtien osallistuttuaan rauhanomaisiin mielenilmauksiin, jotka vastustivat Azerbaidžanin hallintoa.
6 AMNESTY INTERNATIONAL 2/2012
ANNIA
VAPAUTTA! AMNESTY JÄRJESTI toukokuussa Flash mob -tapahtuman ihmisoikeusaktivisti Chen Guangchengin puolesta Lontoon Kiinan lähetystön edustalla. Kiinalaisen ihmisoikeusaktivistin kasvoihin naamioituneet amnestylaiset vaativat Guangchengille vapautta ja takeita hänen sekä läheistensä turvallisuudesta. Guangcheng pakeni huhtikuussa laittomasta kotiarestista Yhdysvalojen diplomaattiseen suojeluun Pekingiin.
Viime vuoden lopulla maailmassa oli ainakin 18 750 kuolemaantuomittua.
MOSKOVAN PRIDE TEKSTI INKA GRANQVIST KUVITUS OTTO DONNER POLIISI KESKEYTTI Moskovan Priden huhtikuun 27. päivä ja pidätti 40 ihmistä.
TELOITUSTEN MÄÄRÄ NOUSUSSA Vuonna 2011 kuolemanrangaistus oli käytössä yhä harvemmassa maassa, mutta teloitusten määrä kasvoi edellisestä vuodesta. AINAKIN 676 VANKIA teloitettiin 21 maassa, mikä on noin 150 ihmistä enemmän kuin vuonna 2010. Teloitusten määrä on kasvanut erityisesti Iranissa, Irakissa ja Saudi-Arabiassa. Viime vuonna Euroopan ja entisen Neuvostoliiton maista vankeja teloitti ainoastaan Valko-Venäjä. Lisäksi Kiinassa teloitettiin tuhansia ihmisiä. Kiinan teloitukset eivät sisälly Amnestyn tilastoihin, koska maa ei kerro kuolemanrangaistuslukuja julkisuuteen vaan pitää niitä valtionsalaisuutena.
AMNESTYN VUOSITTAISEN kuolemanrangaistuksia ja teloituksia koskevan selvityk-
sen mukaan maailmassa oli vuoden 2011 lopussa ainakin 18 750 kuolemaan tuomittua vankia. Kuolemanrangaistusta ei käytetty vain vakavimmissa rikoksissa, vaan se oli tuomiona myös esimerkiksi huume- ja aviorikoksista, jumalanpilkasta, noituudesta ja luiden salakuljetuksesta. Käytettyjä teloitusmenetelmiä olivat muun muassa mestaus, hirttäminen, myrkkyruiske ja ampuminen. Iranissa ainakin kolme ihmistä teloitettiin rangaistuksena rikoksista, jotka oli tehty alle 18-vuotiaana. Tämä on kansainvälisen oikeuden vastaista. Julkisia teloituksia toimeenpantiin ainakin Iranissa, Pohjois-Koreassa, Saudi-Arabiassa ja Somaliassa.
Amnesty on huolissaan siitä, että maissa, joissa kuolemanrangaistuksia langetettiin, oikeudenkäynnit eivät täyttäneet kansainvälisiä standardeja puolueettomasta oikeudenkäynnistä. Monet rangaistukset perustuivat tunnustukseen, joka oli saatu kidutuksella tai muilla pakkokeinoilla.
EDISTYSTÄ on kuitenkin havaittavissa niissäkin maissa, joissa kuolemanrangaistus on vielä käytössä. Esimerkiksi Kiina poisti kuolemanrangaistuksen 13 niin sanotulta valkokaulusrikokselta, kyseessä oli lähinnä talousrikoksia. Yhdysvalloissa jo 16 osavaltiota on kieltänyt kuolemanrangaistuksen. Kuolemanrangaistusta käyttävien maiden määrä on vähentynyt kolmanneksella kymmenessä vuodessa eli globaali kehitys kohti kuolemanrangaistuksen täyskieltoa jatkuu.
AMNESTY INTERNATIONAL 2/2012
7
hyviä uutisia
Andrei Sannikau vapautettu VALKO-VENÄJÄLLÄ opposition entinen presidenttiehdokas Andrei Sannikau vapautettiin vankilasta 14. huhtikuuta. Sannikau tuomittiin vankeuteen toukokuussa 2011, koska hän osallistui vuoden 2010 presidentinvaalien jälkeisiin mielenilmauksiin.
Amnestyn mukaan syytteet olivat perättömiä ja tuomio annettiin vain sen vuoksi, että Sannikau käytti oikeuttaan sanan- ja kokoontumisvapauteen.
TEKSTI LAURA UOTILA KUVAT AMNESTY INTERNATIONAL KUVANKÄSITTELY JESSE PASANEN
YHDEN MIEHEN RAIVOSTA MAAILMANLAAJUISEKSI ILMIÖKSI Arabikevään mellakoilla alkanutta vuotta värittivät protestit ympäri maailmaa. Valtaapitävät vastasivat mielenosoituksiin voimalla, mutta joissain maissa ihmisten rohkeus johti todellisiin muutoksiin. VUODEN 2011 ALUSSA PohjoisAfrikassa kuohui. Oli muutama viikko siitä, kun tunisialainen hedelmäkauppias kyllästyi viranomaisten korruptioon ja sytytti itsensä tuleen Sidi Bouzidin kaupungissa. Alkoi vuosi, jota määrittivät muutokset, rohkeus ja konfliktit. Ihmiset nousivat vastustamaan valtaapitäviä suuremmalla voimalla kuin vuosikymmeniin. Amnesty Internationalin vuosiraportti kuvaa muutosten aikaa, jolloin ihmiset osoittivat rohkeutensa ja jolloin johtajat sekä kansainvälinen yhteisö epäonnistuivat. Oikeuksiensa puolustamisen takia tapettujen, haavoitettujen ja vangittujen määrä kasvoi.
”Vuodesta jäi mieleen kansalaisliikehdintä eri puolilla maailmaa, erityisesti Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä”, summaa Amnestyn ihmisoikeustyön johtaja Päivi Mattila. ”Muutamissa maissa mielenosoitukset johtivat aitoon muutosprosessiin, toisissa vallanpitäjät vastasivat niihin mielivaltaisilla pidätyksillä, kidutuksella ja lisääntyneellä sensuurilla.”
MUUTOSPROSESSIIN JOHTANUTTA liikehdintää nähtiin etenkin Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä. Epäoikeudenmukaisuuteen, työttömyyteen, sananvapausrajoituksiin ja korruptioon turhautuneet ihmiset lähtivät kaduille vastustamaan hallitsijoita, jotka useassa maassa vastasivat
mielipiteen ilmaisemiseen pampuin ja ammuksin. Tahto muutokseen oli kuitenkin pelkoa suurempi. Tunisian mellakat johtivat presidentti Ben Alin eroamiseen 14. tammikuuta 2011. Yhdeksän päivää myöhemmin tuhannet mielenosoittajat kerääntyivät Egyptissä Kairon keskustaan Tahririn aukiolle. Ainakin 840 kuoli ja 6 000 loukkaantui, ja helmikuussa presidentti Hosni Mubarakin 30-vuotinen valta päättyi. Muutaman kuukauden sisällä kaatui myös Libyan Muammar Gaddafi, joka ehti hallita maata 42 vuotta. Jemenissä ja Syyriassa johtajat pitivät vielä vuoden vaihtuessa epätoivoisesti kiinni vallastaan. Bahrainissa, Algeriassa, Jordaniassa ja Marokossa hallitsijat taipuivat lupaamaan uudistuksia. Rohkeus levisi. Pohjois-Afrikan tapahtumat innostivat huonoihin oloihin, sortoon ja epäreiluun hallintoon kylläs-
tyneet ihmiset kaduille myös eteläisemmässä Afrikassa. Ugandassa hintojen nousuun pettyneet kansalaiset osoittivat mieltään, ja hallitus vastasi voimatoimin. Sama toistui muun muassa Malawissa ja Senegalissa.
YMPÄRI MAAILMAN protesteja yhdisti pettymys johtajiin, jotka eivät ymmärrä kansalaisten tarpeita ja toiveita. Boliviassa järjestettiin mielenosoituksia alkuperäiskansojen aluetta halkovan tien rakentamista vastaan. Venäjällä oppositio antoi äänensä kuulua hiljentämisyrityksistä huolimatta. Yhdysvalloissa ja Euroopassa ihmiset osoittivat epäluottamuksensa hallituksiin ja systeemiin, joka toistuvasti epäonnistui oikeuden, tasa-arvon ja toimivan talouden ylläpitämisessä. Monessa maassa protesteja yhdisti myös viranomaisten kohtuuton reaktio niihin. Rauhanomaisia mielenosoittajia vas-
LYHYESTI
UUTUUKSIA SUOMEN IHMISOIKEUSKENTÄLLÄ SUOMEN ENSIMMÄINEN kansallinen ihmisoikeustoimintaohjelma valmistui helmikuussa. Vuosille 2012–2013 tehdyssä ohjelmassa on määritelty Suomen keskeiset ihmisoikeushaasteet sekä selkeytetty eri viranomaisten rooleja perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisessa. Ohjelma on kirjannut keskeisiksi haasteiksi esimerkiksi oikeusperustaisen ajattelun vahvistamisen hallinnossa, yhteistyön kehittämisen kansalaisyhteiskunnan kanssa sekä vähemmistöjen oikeuksiin ja naisiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyviä
8 AMNESTY INTERNATIONAL 2/2012
kysymyksiä. Lisäksi ohjelmaan sisältyy 67 eri ministeriöiden vastuulla olevaa hanketta sekä laaja joukko muita toimenpiteitä, joilla oikeuksia aiotaan lähivuosina käytännössä edistää. Valmistelutyön tukena toimi kansalaisyhteiskunnan toimijoiden paneeli, jossa oli mukana Amnestyn Suomen osaston ihmisoikeustyön johtaja Päivi Mattila. Amnesty korosti valmisteluprosessissa, että ohjelmaan sisällytetyille hankkeille on varattava riittävät resurssit. Amnesty ja muut järjestöt olivat huolissaan siitä, että hankkeeseen sisällytettiin Suomen kan-
sainvälisiä velvoitteita, jotka eivät ole vapaavalintaisia projekteja.
TAMMIKUUSSA avattiin myös eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian yhteyteen ihmisoikeuskeskus, jonka tehtävänä on edistää perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvää tiedotusta, koulutusta, kasvatusta ja tutkimusta Suomessa. Keskukselle asetettiin nelivuotiselle kaudelle ihmisoikeusvaltuuskunta, jossa Amnestyn edustajana toimii oikeudellinen asiantuntija Tiina Valonen.
TEKSTI KIRSI PERE
Jin Zhaohuan pääsi Suomeen siskonsa luokse FALUN GONGIN harjoittamisen takia Kiinassa vangitun Chen Zhenpingin tyttäret kohtasivat vihdoin huhtikuussa, kun myös Jin Zhaohuan, sisaruksista nuorempi, sai turvapaikan Suomesta. Siskosten äiti tuomittiin elokuussa 2008 kahdeksan vuoden vankeuteen.
Jin Zhaohuan joutui vuonna 2009 pakenemaan Kiinan viranomaisia ja päätyi Bangkokiin, missä hän oli pakolaisena huhtikuuhun saakka. Suomi hyväksyi Jin Zhaohuanin pakolaiskiintiöön tänä talvena.
TUTTUA JUTTUA SUOMESTA
taan hyökättiin voimaa ja aseita käyttäen. Espanjassa kymmeniä mielenosoittajia loukkaantui huhtikuussa 2011, kun mellakkapoliisi käytti voimakeinoja protestien hiljentämiseen. Kiina järjesti samana keväänä suuren ajojahdin ihmisoikeuspuolustajien ja aktivistien hiljentämiseksi. Taiteilija Ai Weiwein, juristi Gao Zhishengin ja kymmenien muiden aktivistien pidättäminen ja asettaminen kotiarestiin vuodesta toiseen osoittaa, että ihmisoikeuspuolustajan työ on monella alueella edelleen hankalaa. Myös kansainvälinen yhteisö kompuroi. Vuosiraportti kuvaa, kuinka erityisesti länsimaat hidastelivat reagoidessaan arabimaiden tapahtumiin. Toimimattomuutensa osoittivat myös YK:n turvallisuusneuvosto ja Arabiliitto, jotka muutamista onnistumisista huolimatta eivät pystyneet rauhoittamaan Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän tilannetta tarpeeksi.
MUUTOSTEN VUOSI kuitenkin osoitti, että ihmiset ovat valmiita toimimaan ihmisoikeuksien puolesta. Toiminta palkittiin, kun tuhansia poliittisia vankeja vapautettiin Tunisiassa, Egyptissä ja Libyassa. Pohjois-Afrikassa myös sananvapaustilanne parantui, ja kansainvälisesti kuolemanrangaistusta käyttävien maiden määrä väheni. Latinalaisessa Amerikassa otettiin askelia kohti rankaisemattomuuden lopettamista. ”Muutokset kohti demokratiaa eivät ole automaattisesti eteneviä prosesseja. Viime vuonna tärkeää oli kansalaisliikkeiden selvä voimistuminen useassa maassa. Yksittäiset johtajan tai hallinnon vaihdokset eivät vielä paranna ihmisoikeustilannetta, mutta ne voivat olla alku pitkälle ja tuskallisellekin oikeusvaltion vahvistamiselle. Kansalaisliikkeiden tehtävä on pitää painetta yllä myös jatkossa”, Päivi Mattila muistuttaa.
”SAMOJA ASIOITAHAN ne ovat vuodesta toiseen. Edistystäkin on tosin tapahtunut: esimerkiksi moititut säilöönottosäädökset ovat menossa eduskunnan käsittelyyn syksyllä”, kommentoi oikeudellinen asiantuntija Susanna Mehtonen Amnestyn vuosiraporttia 2012. Amnesty antaa raportissa risuja Suomelle muun muassa turvapaikanhakijoiden kohtelusta ja väkivallan kohteeksi joutuneiden naisten tukipalveluiden riittämättömyydestä. Tänä vuonna Suomen ihmisoikeustilannetta käsitellään myös YK:ssa, jonka ihmisoikeusneuvosto määräajoin arvioi ihmisoikeuksien toteutumista eri maissa. Amnesty osallistui prosessiin laatimalla arvion Suomen tilanteesta. Selvityksen teemat ovat tuttuja ja samoja kuin Amnestyn vuosiraportissa. Eniten huomiota saa turvapaikanhakijoiden säilöönotto. Suomen käytännöt ovat ongelmallisia etenkin siksi, että maan ainoan kunnollisen säilöönottoyksikön tilat ovat liian pienet, ja siksi turvapaikanhakijoita sijoitetaan poliisivankiloihin, kuin he oli-
sivat rikoksesta tuomittuja. Amnestyn tavoitteena on myös alaikäisten säilöönoton kieltäminen.
SYKSYLLÄ 2011 KOHISTIIN Suomen mahdollisesta osallisuudesta Yhdysvaltojen terrorismin vastaisiin toimiin. ”Lentotietojen perusteella voi epäillä, että Suomessa on käynyt CIA:n vankilentoja, joilla kuljetettuja on ehkä kidutettu tai kohdeltu muuten epäinhimillisesti. Suomella on velvollisuus selvittää osallisuutensa näihin mahdollisiin ihmisoikeusloukkauksiin”, lentotietoja tutkinut Mehtonen kertoo. Kolmas selkeä teema on naisiin kohdistuva väkivalta. Huomautettavaa on sekä lainsäädännössä että palveluiden saatavuudessa. Arvioiden mukaan alle 10 prosenttia kaikista raiskauksista raportoidaan, ja näistä vain 20 prosenttia johtaa tuomioon. Monella alueella jo tuen löytäminen on väkivallan uhrille hankalaa. Aiempien vuosien tavoin Amnestyn vuosiraportissa annetaan Suomelle risuja siviilipalveluksen pitkästä kestosta.
MUN RAJAT PÄTEVÄT MYÖS NETISSÄ
ANTTI KYRÖ
MITÄ TEEN, jos bussissa vieras ihminen laittaa käden polvelleni? Miten tapaan nettitutun? Kuinka lähelle toinen saa tulla? Päivitetty Mun rajat -koulutusmateriaali pyrkii herättelemään yläaste- ja lukioikäisiä ymmärtämään, että seksuaalinen itsemääräämisoikeus on kaikille kuuluva ihmisoikeus, sekä kunnioittamaan omia ja muiden oikeuksia. ”Internet on muuttanut monen nuoren elämää hurjasti. Uuden Mun rajat -koulutusmateriaalin yhtenä perusajatuksena on kehittää nuorten taitoja toimia netissä. On tärkeää, että nuoret tajuavat, ettei sinne voi laittaa mitä tahansa tai sanoa mitä vain,
sillä teoilla on seurauksensa”, Amnestyn ihmisoikeuskasvatuksen koordinaattori Maarit Pihkala sanoo. Tehtävät eivät liity pelkkään virtuaalimaailmaan, vaan niiden avulla voidaan esimerkiksi kasvattaa nuorten itsetuntoa ja parantaa heidän omakuvaansa.
KESKUSTELUN HELPOTTAMISEKSI materiaalista löytyy muun muassa videoita ja sananselityskortteja. Koulutuspaketti sisältää lisäksi niin sanottuja hahmokortteja, joiden avulla käsitellään sukupuolen moninaisuutta ja seksuaalisen suuntautumisen erilaisia vaihtoehtoja. Kortteja voi käyttää muuhunkin.
”Hahmokorttien avulla nuoret voivat rakentaa henkilön, jolla on vaikka hipin pää, hevarin keskivartalo ja hopparin housut. Ideana on, että ulospäin ei välttämättä näy koko totuus. Hahmon kautta voi myös kertoa itselle vaikeista asioista ja keksiä erilaisia toimintatapoja vaikeisiin tilanteisiin”, Pihkala kuvaa. Materiaali on verkossa opettajien käytettävissä viimeistään syksyllä koulujen alkaessa. Lisäksi Amnestyn kouluvierailijoita on koulutettu vetämään tunteja seksuaalioikeuksista.
TEKSTI LAURA UOTILA AMNESTY INTERNATIONAL 2/2012
9
KAIKKIA ROMANIKERJÄLÄISIÄ ON KOHDELTAVA HYVIN.”
” 10 AMNESTY INTERNATIONAL 2/2012
TEKSTI HELI SARIOLA KUVA MARI WAEGELEIN
YHDESSÄ – ÎMPREUNĂ Romaneihin kohdistuva syrjintä sai Kimmo Pohjosen tarttumaan haitariin. Syntyi konsertti, jossa muusikon kanssa soittivat Helsingin kaduilta tutut romanit. ROMANIEN PÄIVÄKESKUS Hirundossa Helsingissä on tiivis tunnelma. Käynnissä on muusikko Kimmo Pohjosen ja kadulla soittavien romanikerjäläisten kolmannet harjoitukset. Omaperäisistä haitariesiintymisistään tunnetun Pohjosen ja Amnestyn järjestämään äitienpäivän konserttiin on aikaa puolitoista viikkoa. Koesoittoon on tunkua, vaikka esiintyjät on jo periaatteessa valittu. Harjoituksista ja keikasta luvattu palkkio sekä mahdollisuus päästä esiintymään yleisölle kiinnostavat. Pohjonen ja pariskunta Robina ja Dumitru Stanciu soittavat yhdessä eli împreună vauhdikkaan kappaleen. Hiki valuu soittajien otsaa pitkin täyteen ahtautuneessa pienessä huoneessa. Kuuntelijat taputtavat ja nyökyttelevät musiikin tahdissa. Yhtäkkiä tunnelma sähköistyy. Vuoroaan odottavan soittajan haitarista on irronnut kieli. Epäselväksi jää, onko soitin rikottu tahallaan vai vahingossa. Ei tarvitse ymmärtää romaniaa tajutakseen, että kyseessä on iso asia: haitari on miehelle lähes koko omaisuus. Tunteet uhkaavat kuumeta, joten harjoitukset siirretään pihalle, jossa soitto jatkuu.
SEURAAVASSA TAPAAMISESSA viikon päästä on rauhallisempaa. Paikalla ovat vain seitsemän esiintyjää ja väsynyt romanimies, joka on saanut luvan levätä Hirundossa aukioloaikojen jälkeen. Keskuksen työntekijä selittää, että mies nukkui edellisen yön kadulla. Pohjonen käy läpi esiintymisjärjestystä ja biisilistaa soittajien kanssa. Tulkki David Kozma varmistaa, että jokainen muistaa oman vuoronsa ja kappaleensa. Konserttiin on neljä päivää aikaa, ja keskittyneet romanit kuuntelevat hiirenhiljaa. Yli kolmen tunnin harjoitusten jälkeen soittajat kävelevät hiljaisina Sörnäisten metroasemaa kohti. Kaikilla roikkuu haitari selässä, kun he lähtevät kohti yöpymispaikkojaan, kuka minnekin. KIMMO POHJOSEN TYÖHUONEELLA EteläHelsingissä haitaritaiteilija kertoo, että ajatus yhteistyöstä katusoittajien kanssa muhi
pitkään, onhan hänellä ja romaneilla sama instrumentti. Idea konkretisoitui, kun Pohjonen keskusteli siitä naapurinsa, Amnestyn ihmisoikeustyön johtajan Päivi Mattilan kanssa. Pohjosta on jo pitkään ihmetyttänyt ja ärsyttänyt suomalaisten vihamielinen suhtautuminen romaneihin. Hän ei ymmärrä, miksi yleensä ihmisoikeuksia pontevasti puolustavien suomalaisten empatia loppuu kuin seinään, kun puhutaan romaneista ja kerjäämisestä. ”Ajattelin, että jos muusikkona olen lavalla romaneiden kanssa – mitä en ole toistaiseksi nähnyt kenenkään tekevän – osoitan esimerkilläni, etteivät he ole minulle ongelma. Itse annan kerjääville rahaa silloin kun siltä tuntuu, mutta en pode huonoa omaatuntoa, jos en joka kerta anna.” Hän uskoo, että köyhyyttä on paljon vaikeampi hyväksyä silloin, kun se tulee omaan elinympäristöön: ulkomailla kohdattu köyhyys jää ulkomaille, kun suomalainen palaa kotimaahan. ”Huomattavaa tässä negatiivisessa suhtautumisessa Euroopan köyhintä kansanosaa kohtaan on ollut myös viranomaisten ja joidenkin poliitikkojen aiheuttama romanien demonisoiminen. Tämä asenne on antanut monelle sivistyneellekin kansalaiselle luvan vihata romaneja ja siten lisännyt pelkoa kerjääjiä kohtaan”, Pohjonen uskoo.
ESIINTYJIKSI OTETTIIN ensimmäiseksi paikalle ilmaantuneet soittotaitoiset romanit, koska Pohjonen ei halunnut suuremmin valikoida soittajia. Mukana oli myös niitä, jotka ovat tarttuneet haitariin vasta Suomessa. ”Minulle sopi ajatus, etten valitse vain hyviä soittajia. En halunnut valinnoilla kertoa, että vain soittajia pitää kohdella hyvin. Kaikkia romanikerjäläisiä on kohdeltava hyvin.” Yhteinen sävel soittajien kanssa löytyi nopeasti. Projekti osoittautui kuitenkin raskaammaksi, kuin mitä monenlaisia yhteistyökuvioita kokenut muusikko oli odottanut. Projekti laajeni myös musiikin ulkopuolisiin asioihin: kuka on mukana ja kuka ei, kenen soittimia korjataan ja keitä autetaan muulla tavalla.
”Kun puhutaan köyhistä ihmisistä, he yrittävät kaikin keinoin saada itsellensä apua. Sitä haluaa venyä mahdollisimman paljon erilaisiin toivomuksiin, mutta johonkin täytyy vetää raja”, hän kuvaa. Mitä enemmän Pohjonen soitti romanien kanssa ja oppi tuntemaan heitä, sitä enemmän heistä tuli myös muusikolle itselleen ihmisiä, joilla on kasvot. ”Ne ihmiset, joihin tutustuin projektin aikana, ovat edelleen tuolla kadulla. Kun nyt liikun kaupungilla, niin kyllähän tämä asia ihan eri tavalla liikuttaa kuin ennen”, Pohjonen toteaa.
ROMANIKONSERTTI OLI KERTALUONTEINEN tapahtuma. Pohjosella projekteja riittää, tulevana kesänä melkein kymmenen erilaista, jotka pitäisi saada kasaan. Poikkitaiteellinen teos kymmenen painijan kanssa kiertää Lontoossa, Amsterdamissa ja New Yorkissa. On soolokeikkaa Portugalissa, esiintyminen ukrainalaisnaisten kanssa Englannissa, Roskilden-keikka, tilausteoksia. Pohjonen on tunnettu erilaisista, erikoisistakin esiintymisistään. Hänestä haitarilla on helppo tehdä erilaista, koska se on ”hirveän kapea-alaisesti käytetty soitin”. ”Olen kiertänyt Englannissa ja Australiassa farmeilla, joissa rytmiä on lyöty ruoskalla. On ollut kamelinratsastajaa, lampaankeritsijää, erilaisia koneita ja moottoreita”, Pohjonen miettii erikoisimpia esiintymisiään.
ÄITIENPÄIVÄN ILTANA Esplanadin lavalle nousee innokkaan näköisiä soittajia. Esiintymistä varten on pistetty vähän parempaa päälle. Yleisöä valuu lavan eteen, paikalla on paljon myös romaneja. Soittajista huomaa, että vähän jännittää: harjoituksissa kappaleet soivat puhtaammin. Se ei kuitenkaan ole pääasia. Tärkeintä on lämmin tunnelma, josta yli 500 katsojaa pääsee osallisiksi. Pohjonen on silminnähden tyytyväinen muistellessaan konsertti-iltaa. ”Soittajat nauttivat lavalla olemisesta. Meininki oli erittäin rento ja positiivinen. Se välittyi myös yleisöön ja tuli sieltä takaisin. Kaikki meni just niin kuin piti.”
AMNESTY INTERNATIONAL 2/2012
11
Politkovskaja kidutuss on vakava ihmisoikeus... kadonnutvenäläinen nenihmisoikeuspuolustaja -lennot eniten teloittava maa esimerkiksi roma omaneihin kohd kohdiistuv stuvaa törkeä asumisoikeusloukkaus Suom me en e nA Amne mnesty styn nverkkokauppa "Kaik ki ihmiset syntyvät.. vät..... ...ja... Amnestyn käytt ttäm ämää lyhen yhenne seksuaali- ja suku ukup puol uoliv ivähe ähem mmi mistö stöis istttää
arvoltaan n ja oikeu oik ksiltaan
ArmsTradeTreaty joidenkin muk aan maailman suurin ihmisoikeusonge gelm el
a
Arabikevään maista väkirikkaiin Amnestyn pääsihteeri Salil... "Amnesty" käytössä sä edelleen 63 maassa raja! Vankila, jota Obamaa ei ole sulkenut.
Meksikossa surmattu Jyri... ihminen vailla passia
TYÖRYHMÄ MARIE KAJAVA, HELI SARIOLA JA LAURA UOTILA KUVITUS JESSE PASANEN JA YIMENG ZHANG
12 AMNESTY INTERNATIONAL 2/2012
Auta mielipidevanki vapaaksi!
n."
AMNESTY INTERNATIONAL 2/2012
13
Remember rights peace love freedom equality dignity
titiMadam iM M a da m ffor or A Amnesty m ne s t y — nytt myynnissä my y nnis s ä kevään kevä ä n 2012 201 2 uutuuskoru uut uu s k o r u Remember-koru muistuttaa syrjinnän vastaisen työn tärkeydestä. Koru on valmistettu pähkinäpuusta ja akryylistä, ja siinä ovat sanat peace, love, free, dignity, equal, rights.
Kerro mitä mieltä olet K R Ripusta vanhoista lusikoista tehty koru kaulaasi ja k kerro mielipiteesi. Samaisten lusikoiden varret ovat p puolestaan löytäneet tiensä avaimenperiksi. V Valittavana neljä eri tekstiä.
Pakkaa aa k kesän es ä n ffestarikamat e s t a r i k a m at kätevään ään kassiin k assiiin — toimii myös reppuna! Kesäkassia koristaa turkulaisen Saana ja Olli -muotoilijapariskunnan suunnittelema Äiti-printti.
Helsinki Pride 2011 levittäytyi viime kesänä ydinkeskustan kaduille ja puistoihin.
TEKSTI LAURA UOTILA KUVA JESSE PASANEN
SVENSKA TRÄFFEN I ÅBO
TERVEISET MAAILMALTA Amnesty herättelee Pride-viikolla kesäkuussa keskustelua seksuaalija sukupuolivähemmistöjen oikeuksista ympäri maailmaa. Iltatilaisuudessa esiintyy laulaja-lauluntekijä Mirel Wagner. KEVÄÄLLÄ PIETARISSA tuli voimaan niin sanottu homopropagandalaki. Kamerunissa pidätettiin yli 10 ihmistä oletetun homoseksuaalisuuden takia. Ukrainassa jouduttiin perumaan Pride-kulkue uhkailujen vuoksi. HLBTI-vähemmistöjen oikeudet ja niihin liittyvät haasteet ovat kansainvälisesti ajankohtainen asia. Näihin haasteisiin pureudutaan myös Helsinki Pride -viikolla kesäkuussa, jolloin Amnesty järjestää keskustelutilaisuuden Venäjän ja Saharan eteläpuolisen Afrikan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeustilanteista ja niiden parantamisesta. Lisäksi tilaisuudessa nähdään videoviestejä aktivisteilta ympäri maailmaa.
”ON KIINNOSTAVAA, että erilaisista kulttuureista ja historioista riippumatta perustelut syrjinnälle ovat samoja. Vastustajat vetoavat esimerkiksi lasten suojeluun ja ajatukseen 'aidosta' afrikkalaisuudesta tai venäläisyydestä, joka sulkee ulkopuolelleen sukupuolen moninaisuuden ja muun kuin heteroseksuaalisen suuntautumisen”, sanoo sukupuoleen ja seksuaalisuuteen perustuvan syrjinnän asiantuntija Pia Puu Oksanen Amnestysta.
TEXT FANNY LINDHOLM
Englanninkielisessä tilaisuudessa puhuvat Polina Savchenko pietarilaisesta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ajavasta Coming Out -järjestöstä, Helsingissä asuva sambialainen tasa-arvoasiantuntija Mwila Agatha Zaza, ugandalainen aktivisti Sserwadda Waguma Muzamil ja Tanja Lehtoranta, joka toimii seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kattojärjestön ILGA-Europen hallituksessa. ”Haluamme tarjota eturivin paikat ihmisoikeuspuolustajille. Vieraamme mahdollistavat vertailun ja dialogin eri maiden ja järjestöjen välillä”, Oksanen sanoo.
Under Amnesty Internationals svenska träff i Åbo stod vapenhandeln och hur man kan utföra ett lyckat kampanjarbete på schemat. Träffens goda nyheter var att intresset för Vasa svenska lokalgrupp har ökat radikalt. AMNESTYAKTIVA från de svenska lokalgrupperna i Åbo och Vasa samlades för att diskutera kampanjarbete och vapenhandel den 21 april. Träffen inleddes med att verksamhetsledaren Frank Johansson berättade hur Amnesty grundades. Anekdoten säger att organisationen, som i dag verkar i 150 länder, fick sin början i tunnelbanan i London.
EFTER ATT JOHANSSON hade upplyst nya aktiva medlemmar i grupperna om vad organisationen arbetar för, hur den fungerar och agerar samt hur den förblir oberoende tog Åbos gruppsekreterare Malin Söderholm vid. Deltagarna delades in i grupper för workshop. Temat var hur grupperna kan utföra ett lyckat kampanjarbete. Deltagarna berättade om sina personliga erfarenheter och diskussionen berörde främst
hur man skräddarsyr kampanjarbetet så att det når sin rätta målgrupp och faktiskt lyckas beröra så många som möjligt.
EFTER MATEN STOD EN FÖRELÄSNING om vapenhandel i tur. Johansson berättade om hur absurt det är att bananhandeln regleras mera än vapenhandeln. Föreläsningen, som berörde Amnesty Internationals och Finlands aktiva roll för att begränsa vapenhandeln, lockade förutom Amnesty aktiva också ett tjugotal samhällsintresserade åbobor att delta. Johansson beskrev hur krig och vapen upprätthåller fattigdom och att det finns bristfälliga internationella regler för att kontrollera vapenhandeln. Därför är det av största vikt att ett nytt vapenhandelsavtal utformas.
TAMPEREELLA PRIDE-VIIKKOA vietetään heinäkuussa. Lauantaina 21. päivä Amnesty, Pirkanmaan Seta ja Sekava järjestävät paneelikeskustelun, jossa pohditaan muun muassa median roolia syrjinnässä.
Amnestyn Pride-viikon keskustelutilaisuus Helsingissä 28.6. klo 18–21, Vanhan Kuppila (Mannerheimintie 3B). Tampereen ”Siltoja polttamassa vai rakentamassa – yhdenvertaisuuden ja oikeuksien edistämisestä” -tilaisuus 21.7. klo 16 (www.pirkaanmaanseta.fi).
ÅLÄNDSKA ARTISTER FÖR AMNESTY I 20 ÅR har det på Åland ordnats en årlig konsert till förmån för Amnesty. Många åländska sång- och musikartister har deltagit i konserterna som dragit fulla hus. Förra hösten gavs den 20:e konserten i kulturhuset Alandica och detta firades genom att göra en CD-skiva som heter 20 voices. På skivan finns sånger på engelska och svenska, bl.a. flera av Mikael Wies texter, som passar Amnestys budskap.
Skivan kan köpas på www.amnestystore.fi
AMNESTY INTERNATIONAL 2/2012
15
16 AMNESTY INTERNATIONAL 1/2012
AMNESTY I NORGE • Amnestyn Norjan osastolla on 100 000 tukijaa, jäsentä ja aktivistia. • Norjan osastossa työskentelee lähes 50 ihmistä ja paikallisosastoja on viidessä kaupungissa. • Opiskelijaryhmiä on kaikissa yliopisto-kaupungeissa. • Verkkovetoomuksia noin 50 kappaletta vuodessa.
Oslolainen tyttö osoittaa mieltään Egyptin armeijan väkivaltaisuuksia vastaan.
Norjan Amnesty vaatii valtiota tutkimaan Niger-joen suiston öljyvahingot.
TEKSTI MARIE KAJAVA JA HELI SARIOLA KUVAT AMNESTY INTERNATIONAL
KOKO KANSAN AMNESTY AMNESTY MAAILMALLA Amnestyn Norjan osasto keskittyy
lähitulevaisuudessa syrjinnän vastaiseen työhön. Kun kyse on omasta maasta, ei myöskään öljykauppaan liittyviä ihmisoikeusloukkauksia voida ohittaa. ENSI SYKSYNÄ NORJASSA voi tehdä ihmisoikeustyötä katselemalla televisiota. Amnestyn Norjan osaston syksyn 2012 päätapahtuma on Norjan yleisradioyhtiö NRK:n kanssa järjestettävä tv-tempaus, joka on vuodesta 1974 lähtien järjestetty hyväntekeväisyysohjelma. Kyseessä on osallistujamäärältään ja varainkeruullisesti mitattuna maailman suurin tv-keräys. Ohjelma kerää satoja miljoonia kruunuja vuosittain valittavalle järjestölle. Amnestyn hyväksi rahaa kerätään nyt kolmatta kertaa: aikaisemmat kerrat olivat vuosina 1984 ja 1999. Amnesty kerää varoja syrjinnän vastaiseen työhön teemalla ”stå opp mot urett”, joka kehottaa nousemaan epäoikeudenmukaisuutta vastaan.
Esimerkki kuvaa olennaisella tavalla norjalaista ihmisoikeustyötä: ihmisoikeustyö voi olla muodoltaan myös koko kansan populaaritapahtuma. Rahankerääjät, joita on yhteensä jopa 100 000, kiertävät päivän aikana ovelta ovelle keräämässä ihmisoikeuspottia. Tarkoitus on vierailla jokaisen norjalaiskodin ovella.
AMNESTYN NORJAN osasto sai alkunsa ihmisoikeuksien päivänä vuonna 1964, jolloin koolla oli joukko omistautuneita vapaaehtoisia. Yli kymmenen vuotta myöhemmin, vuonna 1976 Amnesty sai ensimmäisen osa-aikaisen työntekijän. Tällä hetkellä Norjan osastossa työskentelee lähes 50 ihmistä ja paikallisosasto-
ja on viidessä kaupungissa. Aluetoimistot sijaitsevat pääkaupunki Oslon lisäksi Stavangerissa, Bergenissä, Trondheimissä ja Tromssassa. Amnestyn Norjan osastolla on 100 000 tukijaa, jäsentä ja aktivistia. Kampanjakoordinaattori Daniel Sehota on työskennellyt Amnestyssa lähes kuusi vuotta. Hän tekee työtä lähinnä yksilötyön sekä verkko- ja mobiiliaktivismin parissa. Norjan osaston ihmisoikeustyö katsoo lähelle ja kauas. ”Lähitulevaisuuden haasteet ovat ihmisoikeustyö Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueilla, oman maan työ naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan vastustamiseksi, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvan syrjinnän vastainen työ sekä romanien oikeuksien parantaminen Norjassa ja muualla Euroopassa”, Sehota kertoo.
parlamentin eli Stortingetin kansanedustajiin, jotta yritysten toiminnalle saataisiin sitovat eettiset ohjeet. Norjasta puhuttaessa on mainittava öljy. Norjan öljyrahasto, viralliselta nimeltään Norjan eläkerahasto, on maailman toiseksi suurin valtiollinen sijoitusrahasto. Sen isoin yksittäinen sijoitus, yli 20 miljardia kruunua, on öljy-yhtiö Shellin osakkeissa. Tämä tekee öljyrahastosta yhden Shellin suurimmista omistajista. Shell on puolestaan suurin toimija Niger-joen suistossa, jossa tapahtui pahoja öljyvuotoja vuonna 2008. Yhtiö ei ole vieläkään siivonnut sotkuja, ja alueen asukkaat kärsivät katastrofien seurauksista. Amnestyn Norjan osasto on vaatinut maan valtiovarainministeriä tutkimaan, onko asiassa toimittu öljyrahaston eettisten ohjeiden mukaisesti.
NORJAN OSASTO TEKEE yritysvastuutyötä ja pyrkii vaikuttamaan muun muassa maan
AMNESTY INTERNATIONAL 2/2012
17
KONFLIKTEISSA NAISET SAAVAT TOIMINTAVAPAUTTA, KUN HE JOUTUVAT TEKEMÄÄN MIEHILLE KUULUNEET TYÖT. SE ON KALLIISTI SAAVUTETTUA VAPAUTTA.”
”
TEKSTI JAAKKO KAARTINEN-KOUTANIEMI KUVAT KALLE KATAILA
TEKSTI HELI SARIOLA KUVAT TEEMU HIRVILINNA
KIVI, SAKSET, TULIASE TEETÄ JA IHMISOIKEUKSIA Aseilla voi hankkia vaikutusvaltaa ja terrorisoida
miljoonia. Ratkaisut eivät ole yksinkertaisia asiantuntijoillekaan – mutta kaikkien valtioiden yhteinen asekauppasopimus olisi hyvä alku. KRIISINHALLINNAN asiantuntija Kalle Liesinen ja aseviennin tutkija Jarmo Pykälä saapuvat haastatteluun samasta kriisinhallintaseminaarista. Alan piirit Suomessa ovat pienet. Asekaupan ongelmat sen sijaan eivät ole pieniä vaan päinvastoin, valtavia. Mistä tätä vyyhteä lähtisi edes purkamaan? Kalle Liesinen lähtee liikkeelle erottamalla laillisen ja laittoman asekaupan, joissa on erilaiset ongelmat. Hänestä ongelmallisinta asekauppaa on kokonaan laiton kauppa, joka usein suuntautuu kansallisvaltioiden kontrollin ulkopuolelle. ”Lailliseen asekauppaan puolestaan liittyy piirteitä, jotka eivät ole terveitä. Asekauppiaat myyvät aina vain hienompia vekottimia, esimerkiksi Saddam Hussein ja Muammar Gaddafi hankkivat kullattuja rynnäkkökivääreitä ja Saudi-Arabiassa ostetaan aseita kuin Rolls Royceja”, Liesinen päivittelee.
18 AMNESTY INTERNATIONAL 2/2012
”Täytyy muistaa, että aseet yleensä valmistetaan laillisesti, mutta jossakin vaiheessa kiertoa ne päätyvät laittomille markkinoille. Asekauppaan pätevät samat markkinoinnin ja myynnin lait kuin muuhunkin kaupankäyntiin. Se on osa markkinataloutta ja poliittisen vaikutusvallan hankkimista”, korostaa Jarmo Pykälä. Myös Pykälän mielestä suurempi ongelma eri puolilla maailmaa ovat kapinallisten ostamat laittomat aseet – kapinalliset kun harvoin kävelevät asetehtaaseen tekemään kauppoja valvotuissa olosuhteissa. Aseet päätyvät heille, koska valvonta pettää. Aseilla on myös pitkä elinkaari: aseet, jotka esimerkiksi Saksa myy tämään, voivat olla käytössä vielä 70 vuoden päästä. Silloin ne ovat kulkeneet jo monen laillisen ja ehkä laittomankin käyttäjän käsien kautta.
KUMPIKIN MIES on samaa mieltä siitä, että samoin kuin on tarkoituksenmukaisia autoja, on myös tarkoituksenmukaisia aseita – ja aseita, jotka eivät sellaisia ole. Entisenä sotilaana Liesinen pyörittelee pitkään aseen laatukysymystä. Esimerkkinä hän käyttää Meksikon huumesotia: jos hyväksytään, että poliisilla on oikeus käyttää voimaa ja ampua ihmistä, ei välttämättä tappaakseen vaan esimerkiksi haavoittaakseen, saako poliisilla olla paras mahdollinen työkalu tähän tehtävään? ”Annetaanko poliisille suomalainen tarkkuuskivääri, jolla hän yhdellä laukauksella osuu tähtäämäänsä vai annetaanko hänelle Kalashnikov ja 60 patruunaa, jolloin kukaan ei tiedä, miten kohteelle ja ympärillä oleville ihmisille käy. Aseella on myös työkalufunktio, ja jotkut aseet ovat käyttökelpoisempia johonkin tehtävään kuin toiset.” Pykälän mielestä juuri tässä ollaan asian ytimessä. ”Meksikon valtiolla on totta kai oikeus puolustautua rikollisjengejä vastaan, muuten siellä olisi jengit vallassa ja Meksiko romahtaisi. Mutta millaisilla valtioilla tämä oikeus on ja millä keinoin? Esimerkik-
si Bahrainissa hallinto ei ole noudattanut ihmisoikeussäännöksiä tukahduttaessaan mielenosoituksia.” Pykälän mukaan on oltava tarkat kriteerit sille, millaisille hallituksille aseita myydään. Niiden on noudatettava kansainvälisiä sopimuksia ja oikeusvaltion periaatteita. Vaihtoehtoisiakin toimintatapoja voisi kehittää – olisiko esimerkiksi Bahrainiin voitu lähettää EU:n kriisinhallintajoukkoja tai asiantuntijoita heti levottomuuksien alkuvaiheissa”, hän pohtii. ”Heikomman puolelle on aina houkuttelevaa mennä, mutta ojasta voi joutua myös allikkoon”, muistuttaa puolestaan Liesinen.
MONI KONFLIKTIN KESKELLÄ elävä ihminen pitää asetta turvallisuuden takeena eikä luovu aseestaan, ennen kuin yhteiskunta suojaa kansalaisiaan muutoin. Liesinen kertoo esimerkin Afganistanista, jossa poika täyttäessään seitsemän vuotta siirtyy äidin helmoista isän vaikutuspiiriin ja saa aseen miehuutensa osoitukseksi. Liesinen muistuttaa, että anarkiaa saadaan aikaiseksi hyvin pienellä asemäärällä. Hän johti itse Acehin aseidenriisuntaoperaatiota Indonesiassa. Acehissa sahattiin palasiksi noin 2 000 asetta, mikä oli kolmasosa sissien aseista. Loput tuhosi tsunami. ”Neljän ja puolen miljoonan ihmisen terrorisointiin tarvittiin neljä–viisituhatta asetta. Se on hämmästyttävän pieni määrä.
JARMO PYKÄLÄ Jarmo Pykälä on SaferGlobe Finlandin koordinaattori ja aseviennin tutkija. Hän tekee väitÜskirjaa asevaraisesta turvallisuudesta Jyväskylän yliopistoon.
KALLE LIESINEN Kalle Liesinen on kriisinhallinnan asiantuntija ja Suomen sotilassosiologisen seuran puheenjohtaja, joka on tyÜskennellyt kuudessa sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan kenttäoperaatiossa. Eversti evp on urallaan ehtinyt olla puolustusvoimien koulutuspäällikkÜ, siviilikriisinhallinnan koulutuskoordinaattori sisäasiainministeriÜssä, aseistariisuntapäällikkÜ Acehissa sekä CMI-järjestÜn toiminnanjohtaja.
&2"-3 %&) !( -#(-)+#&-
Tuliase ei tietenkään ole välttämätÜn pahan tekemiseen. Tyynyäkin voi käyttää aseena, ja sen vuoksi pitääkin mennä katsomaan, mikä on väkivallan pohjimmainen syy.� Pykälä nyÜkkäilee ja korostaa, että koskaan ei voi tietää, mihin esimerkiksi aseenkantoluvan saanut suomalainen tulee asetta käyttämään. Aseiden uhreista 90 prosenttia on siviilejä. Aseellisesta väkivallasta kärsivät yleensä suoremmin miehet, kun taas naisten kärsimys on monesti välillistä ja pitkäaikaista. �Esimerkiksi Ruandassa kävi niin, että yhteiskunta naisvaltaistui ja naisten oli vaikeampi päästä naimisiin. Leskeys vaikuttaa moneen asiaan. Se on toimeentulokysymys, se voi olla kulttuurinen arvostuskysymys, totta kai se on ihan valtava henkinen kysymys�, Pykälä kuvaa. �Naisten osuus kuolleista ja vammautuneista on yhden suhde kolmeen. Konikteissa naiset saavat toimintavapautta, kun he joutuvat tekemään miehille kuuluneet tyÜt. Se on kalliisti saavutettua vapautta�, Liesinen kuvaa. Eräänlaista sodan emansipaatiota siis.
YKSI ASEKAUPAN ISOISTA ONGELMISTA on tutkija Pykälän mielestä korruptio ja kaupankäyntiin liittyvä salailu. Toinen iso ongelma on se, että asevientikieltoja asetetaan harvoin ja usein liian myÜhään.
EU-maat käyttävät asemyynnissä niin sanottua kokonaisharkintaa, jossa ihmisoikeuskriteerit voidaan kuitenkin sivuuttaa. Ainoa juridisesti sitova este viennille on asevientikielto. Kansainvälinen asekauppasopimus yhtenäistäisi käytäntÜjä, ja sen myÜtä valvontaan, raportointiin ja sanktioihin kiinnitettäisiin enemmän huomiota. �Tällä hetkellä globaalia asekauppaa ei kontrolloida mitenkään. Kyllähän aseiden saaminen yksinkertaisesti kävisi vaikeammaksi, jos meillä olisi asemyyntiä rajoittava kansainvälinen sopimus. Aseet ovat tehokkaampi tappoväline kuin vaikkapa sakset, eli on tärkeää kontrolloida sitä, kenelle aseita annetaan. Aseilla sodittu konikti on 16 kertaa kuolettavampi kuin muilla välineillä käyty konikti. Mitä enemmän aseita, sitä enemmän niillä tapetaan ja haavoitetaan ihmisiä�, Pykälä muistuttaa. Hän korostaa, että koniktit eivät synny yksistään aseista, mutta niillä voi olla ratkaiseva rooli sen aloittamisessa tai lopettamisessa. Jos aseita ei ole, osapuolet varmasti miettivät tarkemmin koniktiin lähtemistä. Jos aseet taas loppuvat kesken, se saattaa vauhdittaa rauhanprosessia. Sekä Pykälä että Liesinen ovat yhtä mieltä siitä, että ongelma ei kuitenkaan ole aseet vaan se, miksi aseiden uskotaan tuovan turvallisuutta tai – pohjimmiltaan – miksi ihmiset haluavat tappaa toisiaan.
!&2/22 '.,##%%# #&)#,- *#%(#% '#!&-2 $ ')(#*.)&#(!( +# ! -)+# 1 1
%&) (" 0&#)**#& ,- &) / && - ( +# ! $."&#&&!
AMNESTY INTERNATIONAL 2/2012
19
SINUA TARVITAAN VAPAAEHTOISTYÖ
Haluatko osallistua Amnestyn ihmisoikeustyöhön? Tule mukaan aktivistiksi tai vapaaehtoiseksi. Oman panoksesi voit antaa monella eri tavalla.
PAIKALLISTOIMINTA Vapaaehtoisten aktivistien Amnesty-ryhmiä toimii 18 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Amnesty-ryhmät tekevät työtä vakavien ihmisoikeusloukkausten kohteena olevien ihmisten puolesta, osallistuvat kansainvälisiin ja valtakunnallisiin kampanjoihin ja järjestävät tapahtumia ja tempauksia. Det finns Amnesty-grupper också på svenska i Helsingfors, Åbo och Vasa. KATSO OMAN PAIKKAKUNTASI AMNESTY-RYHMÄN TIEDOT www.amnesty.fi/mukaan-toimintaan/ amnesty-paikkakunnallasi Eikö paikkakunnallasi ole vielä Amnestyryhmää? Haluaisitko aloittaa toiminnan? OTA YHTEYTTÄ PAIKALLISTOIMINNAN KOORDINAATTORIIN riikka.seppala@amnesty.fi
PIKAVETOOMUSVERKOSTO Amnestyn kansainväliseen sihteeristöön Lontooseen tulee päivittäin tietoa ihmisoikeusloukkausten uhreista, jotka tarvitsevat pikaista apua. Liittymällä Amnestyn maailmanlaajuiseen pikavetoomusverkostoon saat tekstiviestillä tai sähköpostiisi säännöllisesti vetoomuspyyntöjä. LIITY PIKAVETOOMUSTEN TILAAJAKSI www.amnesty.fi/sms
TEKSTI MARTTI KAARTINEN KUVITUS ANSSI KOKKONEN
AUTIOMAAN TUULESSA
VERKKOVETOOMUKSET Amnestyn verkkosivuilla julkaistaan säännöllisesti vetoomuksia yksittäisen ihmisen tai tietyn maan tilanteen parantamiseksi. Allekirjoittamalla vetoomuksia osallistut Amnestyn kansainväliseen kampanjointiin yhdessä satojen ja tuhansien muiden kanssa. ALLEKIRJOITA VETOOMUKSIA www.amnesty.fi/vetoomukset
ERIKOISRYHMÄT JA TEEMAKOORDINAATIOT Erikoisryhmät ovat erikoistuneet tiettyyn teemaan, ja osa niistä on järjestäytynyt ammatilliselta pohjalta. Ryhmät seuraavat omaan alaansa liittyviä ihmisoikeuskysymyksiä, tiedottavat niistä ja kampanjoivat. Joku raja! -verkosto keskittyy naisten oikeuksiin ja tekee käytännön ihmisoikeustyötä naisten aseman parantamiseksi. HALUATKO MUKAAN? Joku raja! -verkoston koordinaattori Helka Repo helka_repo@hotmail.com
20 AMNESTY INTERNATIONAL 2/2012
VENÄLÄINEN PAKETTIAUTO kiitää pitkin Itä-Mongolian aroja Choibalsanista Baruun-Urtiin vievällä tiellä. Paita on sidottava kasvojen eteen, sillä ovien ja ikkunoiden välistä siivilöitynyt hiekka leijailee autossa. Maan ja valtavan taivaan erottaa toisistaan pitkä viiva, joka piirtyy terävänä kaukana horisontissa. Auto kulkee ohi ovoon, kivistä kootun kasan, joka on koristeltu khadageilla eli sinisillä silkkiliinoilla. Tällä paikalla on henki, jota paikalliset ihmiset kunnioittavat. Autossa torkkuvat mongolit katselevat kulmiensa alta kiinalaisvalmisteisia louhintakoneita, kun ohitamme suuren sinkki- ja malmikaivoksen. Kaivos on valjastettu Kiinan loputtomaan raakaainetarpeeseen. Sieluttomat koneet repivät palasiksi ikiaikaista maisemaa. Mongolian taloudelle tärkeä kaivosteollisuus on maataan rakastaville mongoleille jonkinlainen antikristus.
SÄHKÖ ON HETKELLISESTI poikki Baruun-Urtissa, hyvin pienessä ja hiekkaisessa kaupungissa Gobin autiomaassa. Aggregaattien pörinä täyttää aurinkoisen keskusaukion ja siltä lähtevät tiet. Kävelen pienen keskustan läpi kohti läheistä Erdenemandal Khiidin luostaria, joka ennen Stalinin 1930-luvun vainoja oli tuhannen munkin ja seitsemän temppelin kompleksi. Valkoisen muurin sisäpuolella on kullankeltaiseksi maalattu peltikattoinen rakennus, jossa tätä nykyä asuu parisenkymmentä munkkia. Sisällä temppelissä on meneillään erilaisia toimituksia. Punaisiin ja keltaisiin kankaisiin verhoutuneilta munkeilta on ajeltu hiukset pois. He resitoivat eli esittävät puhelauluna palvonnal-
lisia säkeitä ryhmälle ihmisiä, suitsukkeet tuoksuvat. Toisaalla samassa huoneessa nuori munkki opettelee tiibetin kieltä, jolla pyhät kirjoitukset on kirjoitettu myös Mongoliassa. Vanhimmat munkit ovat alle 30-vuotiaita. He tarjoavat minulle seremonian päätyttyä ruokaa ja suolattua maitoteetä luostarissa, joka on rakennettu osittain kierrätysmateriaaleista mielikuvitusta käyttäen. Se saattaa olla varjo entisen luostarin näyttävyydestä, mutta tunnelma pienessä punaisen ja oranssin värittämässä temppelissä on harras.
HYVÄSTELEN MUNKIT ja astun ulos kuivaa hiekkaa pölyävälle kadulle, jonka laidalla kaksi naista istuttaa puun taimia kävelytien varteen. Tien päädyssä nousee vanha tehdaskompleksi, joka on ollut suljettuna neuvostosysteemin hajottua. On vaikea sanoa, mitä siellä aikoinaan valmistettiin. Ihmisiä on muuttanut tehdasalueen muutamiin rakennuksiin asumaan. Konttorirakennuksen edessä laiduntaa lehmä pienellä ruohopläntillä. Se tuijottaa minua yhdessä pienen pojan kanssa, joka kauhoo vettä lätäköstä kärryillä lepäävään tonkkaan. Poika hymyilee ja lähtee työntämään tonkkaa kohti mongolialaisista jurtista ja pienistä peltikattoisista puutaloista koostuvaa asuinaluetta, jossa koirat haukkuvat yötä päivää. Trans-Mongolian radalle on matkaa 400 kilometriä pitkin Gobin valtavaa autiomaata, jonka keskellä kaupunki seisoo. Keväisin kovat tuulet puhaltavat Gobin hiekkaa aina Pekingin kaduille asti.
JURISTIRYHMÄ keskittyy erityisesti rankaisemattomuuden vastaiseen työhön ja muihin kansainvälisen oikeuden tuntemusta vaativiin tehtäviin. Voit tulla mukaan, jos olet juristi tai opiskelet oikeustiedettä. Ryhmä toimii myös kansainvälisestä oikeudesta kiinnostuneiden juristien keskustelufoorumina. JOS HALUAT MUKAAN, OTA YHTEYS OIKEUDELLISEEN ASIANTUNTIJAAN susanna.mehtonen@amnesty.fi
KUOLEMANRANGAISTUKSEN VASTAISEN TYÖN KOORDINAATIO Koordinaattorit seuraavat maailman kuolemanrangaistustilannetta sekä auttavat vaikuttamistyössä ja kampanjoinnissa. JOS HALUAT MUKAAN, OTA YHTEYS OIKEUDELLISEEN ASIANTUNTIJAAN susanna.mehtonen@amnesty.fi
HLBTI-VERKOSTO on avoin toimintaryhmä kaikille homojen, lesbojen, biseksuaalien, transihmisten ja intersukupuolisten ihmisoikeuksista kiinnostuneille. Ryhmä seuraa aktiivisesti Amnestyn kansainvälistä työtä HLBTI-ihmisten puolesta ja järjestää omaa aktiivitoimintaa. LIITY JOUKKOON! amnesty@amnesty.fi
AMMATTIYHDISTYSRYHMÄ kiinnittää
TEKSTI JOHANNA FRONDELIUS JA HELI SARIOLA KUVA JESSE PASANEN
SUURLÄHETYSTÖIHIN KUN PYÖRÄILEMME… Helsingissä pyöräillään asekauppasopimuksen puolesta. Suuntana ovat kuuden suurimman aseviejämaan suurlähetystöt, joihin Amnesty toimittaa Stop aseet -kampanjan vetoomukset. AMNESTYN STOP ASEET -kampanjaan on tähän mennessä lähtenyt mukaan jo lähes 5 000 ihmistä. Vetoomuksen kontrolloimattoman asekaupan vastustamiseksi on voinut allekirjoittaa verkossa sekä tapahtumissa, muun muassa Mahdollisuuksien toreilla ympäri maata sekä Maailma kylässä -festivaalilla Helsingissä. Nyt sinulla on mahdollisuus lähteä viemään vetoomuksia – ja tärkeää viestiämme – kuuden suurimman aseviejämaan suurlähetystöihin. Amnesty järjestää pyöräilypiknikin Helsingissä lauantaina 16.
kesäkuuta eli kahta viikkoa ennen kuin ratkaisevat sopimusneuvottelut YK:ssa alkavat.
KOKOONTUMISPAIKKANA on Vanha kirkkopuisto eli Ruttopuisto Helsingin keskustassa. Ensimmäiset pyöräletkat lähtevät liikkeelle kello 11 ja suuntaavat Kiinan suurlähetystöön Kulosaareen ja Saksan lähetystöön Kuusisaareen. Pääletka starttaa kello 12.30. Sen suuntana on Kaivopuisto, jossa vetoomuksia toimitetaan Yhdysvaltojen, Venäjän, Ison-Britannian ja Ranskan suurlähetystöihin.
Pyörälenkin jälkeen Ruttopuistossa on tarjolla banaanipiknik. Näkyy pilvenhattaroita tai ei, muusikko Tommy Lindgren soittaa levyjä. Tapahtumaan osallistuu polkijoita myös muilta paikkakunnilta. Ainakin Amnestyn Tampereen, Turun ja Rovaniemen paikallisryhmistä on lähdössä pyöräilijöitä mukaan. Jos et pääse fillaroimaan, voit lähteä mukaan kampanjaan verkossa osoitteessa stopaseet.fi.
Amnestyn pyöräilypiknik Helsingin Vanhassa kirkkopuistossa (Ruttopuisto, Bulevardi 10) lauantaina 16.6. klo 10.30 alkaen. Ensimmäiset pyöräletkat Kulosaareen ja Kuusisaareen starttaavat klo 11. Pääletka Kaivopuistoon starttaa klo 12.30. Musiikista vastaa DJ Tommy Lindgren. Banaanitarjoilu.
huomiota ay-aktiiveihin kohdistuviin ihmisoikeusloukkauksiin ja poliittiseen vainoon kaikkialla maailmassa. Ryhmä tiedottaa ay-toimintaan liittyvistä loukkauksista ja vetoaa eri maiden hallituksiin tilanteen korjaamiseksi. TULE MUKAAN! amnesty@amnesty.fi
AMNESTYN KOULUVIERAILIJAVERKOSTO Haluatko kertoa ja keskustella ihmisoikeuksista? Oletko kiinnostunut kuulemaan nuorten ajatuksia? Haluatko kartuttaa esiintymiskokemustasi? Amnesty tarjoaa yläkouluille ja lukioille 1–2 oppitunnin mittaisia kouluvierailuja. Vierailijat ovat Amnestyn kouluvierailijakoulutuksen käyneitä vapaaehtoisia. Kouluvierailukoulutuksia järjestetään säännöllisin väliajoin. Osallistuminen edellyttää innostunutta mieltä ja sitoutumista 2–4 kouluvierailuun. KIINNOSTUITKO? maarit.pihkala@amnesty.fi
IHMISOIKEUSKASVATUSRYHMÄ
museo
SANA
On museo, jossa kerros kerrokselta on esillä kaikki.
VAPAUS
Varjoille syötettyjä patinakuvia. Vain unen kuudes aisti pärjää täällä päin. Afrikan sarven aurinko, joka kuin vanhasta muistista säteilee minkä surultaan kykenee. Tuulen ainoa lause ja kaikkea kauhua vasten pystytetty lippulinna.
Ryhmä tukee ja koordinoi Suomen osastossa tehtävää ihmisoikeuskasvatustyötä, suunnittelee ja vetää koulutuksia sekä kehittää koulutusmateriaaleja. Ryhmä tapaa noin kerran kuussa.
LISÄTIETOJA maarit.pihkala@amnesty.fi
Piinaava mobile nimeltään Väljähtynyt rakkaus.
Palstalla runoillaan ihmisoikeuksista. Lauri Otonkoski on helsinkiläinen runoilija, muusikko ja kirjailijoiden sananvapausjärjestö PENin entinen puheenjohtaja. Runo Museo on Otonkosken ensi syksynä ilmestyvästä kokoelmasta Origami (WSOY).
Ja kas, yksijalkainen luutnantti koputtamassa kotiovea. Ja toinen, joka kieltää muistinsa ja kutistuu kokardiksi. On virttynyt ryijy, niin vanha ettei kukaan: Pyhä Mies kulkee seutujen poikki. Hänen kämmenensä kupoli peittää öisen taajaman. ”Miksi sensuroida kuu?”, kysyn. ”Pyhillä Miehillä ei ole omaa tahtoa!” Esillä myös sisäisessä metsässään havahtuva ihminen. On villiinnyttävä vähin erin. Metsä tietää jo! Ruumis on altis rangaistus ja särkyy ääneti. Mielentila ei enää mahdu mielen tilaan. Pysähdyn tähän ja luulen. Jossain on Laitos, jossa muistiot kiiluvat fosforia pimeään.
AMNESTY STORE Amnestyn tuotemyyntiä hoidetaan vapaaehtoisvoimin Tampereella Amnesty Storessa. Vapaaehtoiset huolehtivat tuotteiden pakkauksesta ja postituksesta. LISÄTIETOJA store@amnesty.fi
KIINNOSTAAKO TUOTESUUNNITTELU JA DESIGN? Haluatko olla mukana suunnittelemassa Amnesty Storen tuotteita? OTA YHTEYS selena.hakkarainen@amnesty.fi
Sitä ei näytetä. Se vain on.
AMNESTY INTERNATIONAL 2/2012
21
AMNESTY-LEHTI Amnesty-lehden toimituskuntaan ovat tervetulleita ihmisoikeuksista kiinnostuneet toimittajat, kuvaajat, graafikot tai alan opiskelijat. Toimituskunta valitaan kalenterivuosittain. Varsinaisen toimituskuntatyön lisäksi otamme mielellämme artikkeliehdotuksia vastaan.
LISÄTIETOJA heli.sariola@amnesty.fi
PUHEENJOHTAJA JUSSI FÖRBOM
VAPAAEHTOISET KÄÄNTÄJÄT
ARVOKKUUS JA HYVÄ MIELI
UPPSKATTNING OCH EN BRA KÄNSLA
KOIN ÄITIENPÄIVÄNÄ yhden ihmisoikeusaktivistin elämäni suurimmista hetkistä. Olin iloinnut 500 muun ihmisen kanssa romanisoittajien ja Kimmo Pohjosen huikeasta keikasta Espan lavalla, ja jo se olisi riittänyt tekemään kokemuksesta ikimuistettavan. Vielä tärkeämpi illasta muodostui kuitenkin siinä vaiheessa, kun pääsin keikan jälkeen tapaamaan soittajia ja kädestä pitäen kiittämään heitä. Olin nähnyt heistä jokaisen aiemmin kadunkulmassa tai asema-aukiolla, todennut heidän olevan siinä, ja varmasti usein jäänyt ainakin alitajuisesti pohtimaan, millainen heidän elämäntilanteensa kokonaisuudessaan on. Konsertin jälkeen kuulin siitä lisää.
PÅ MORSDAGEN upplevde jag en av de finaste stunderna i mitt liv som människorättsaktivist. Tillsammans med 500 andra människor blev jag glad av Kimmo Pohjonens och de romska musikernas fantastiska konsert på Espens scen och redan det skulle ha räckt för att göra stunden oförglömlig. Kvällen blev dock bara bättre i och med att jag efter konserten fick träffa musikerna själva och tacka dem personligen. Jag hade tidigare sett varenda en av dem i ett gathörn eller på stationsgården, konstaterat att de fanns där och säkert ofta, omedvetet i alla fall, begrundat hur deras livssituation i verkligheten är. Efter konserten fick jag svar på detta.
Kansainvälinen järjestömme toimii useilla eri kielillä. Vapaaehtoiset kääntäjämme kääntävät tekstejä Amnestyn käyttöön. Yleisimmät kieliparit ovat englanti-suomi ja suomi-ruotsi, mutta muitakin kieliä tarvitaan tilanteen mukaan. Jos sinulla on kokemusta kielenkääntämisestä ja tunnet ihmisoikeusterminologiaa, työpanoksesi kääntäjäverkostossa otetaan kiitollisuudella vastaan.
SOVI KOEKÄÄNNÖKSESTÄ! heli.sariola@amnesty.fi
OLETKO HARKINNUT TESTAMENTIN TEKEMISTÄ? Testamenttilahjoituksilla on tärkeä merkitys Amnestyn ihmisoikeustyölle. Amnestylle osoitetut lahjoitukset ohjataan tutkimustyöhön, kampanjointiin ja vaikuttamistyöhön. Yleishyödyllisenä yhdistyksenä Amnesty ei maksa perintöveroa lahjoituksista. Kaikki testamenttikyselyt käsitellään luottamuksellisesti.
LISÄTIETOJA amnesty.fi/testamentti varainhankintapäällikkö Nora Huhta, nora.huhta@amnesty.fi tai 040 753 0250.
ROBINA JA DUMITRU STANCIU esimerkiksi ovat olleet naimisissa 40 vuotta ja soittaneet yhdessä koko tuon ajan. Robina ei osaa lukea. Köyhyys on niin syvää, että siitä keskusteleminen on ihmisoikeusasiantuntijoillekin usein joko hämmentynyttä päivittelyä tai käsitteellistä teoretisointia. Siksi kohtaaminen oli niin arvokas. Kun erotessamme halasin Robinaa ja Dumitrua ja he yhä huokuivat esiintymisen synnyttämää arvokkuutta ja hyvää mieltä, sain luvan uskoa sitä kuvaa heidän todellisuudestaan, jonka olin kadulla ohi kävellessäni muodostanut. He ovat köyhiä, mutta he ovat ennen kaikkea ihmisiä, jotka pyrkivät tienaamaan elantonsa soittamalla. Kuten Dumitru itse sanoi, on sietämätöntä, että heitä pidetään varkaina vain siksi, että he tämän lisäksi ovat romaneita. Ja tämä oli se suuri hetki: saada lupa siihen, että voi pitää ihmistä juuri sinä, miltä hän ulospäin vaikuttaa – vilpittömänä lähimmäisenä.
UUDET KASVOT
TEKSTI LAURA UOTILA KUVA JESSE PASANEN
VAATTEET, KANSIO JA HYMY Feissarin pitää olla sinnikäs ja myydä ihmisoikeudet vakuuttavasti – satoi tai paistoi. ”ONKO HETKI AIKAA ihmisoikeuksille? Onko Amnesty tuttu?”, kertaa face to face -varainhankkija eli feissari Hilma Immonen vakioaloitustaan uutta ihmistä lähestyttäessä. Alkamassa on Amnestyn yhdeksäs feissauskesä Suomessa. Pitääkö ihmisille aina esittää sama kysymys, varainhankintavastaava Ruut Karhunen? ”Ei missään nimessä! Feissarin pitää laittaa persoonansa peliin ja puhua tavalla, joka sopii kuuntelijalle ja omaan suuhun. Oli se sitten teitittelyä tai flirttailua, puhetavan pitää olla luonteva.”
HILMA IMMONEN JA MATTI SIPPOLA ovat ensimmäistä kesää feissareina. Matin kaverit huomasivat muutoksen nuoressa miehessä jo ensimmäisen työpäivän jälkeen.
”Kaveri kysyi, että olenko ollut ulkomailla, kun olen niin ruskea. Vastasin, että ei, olin feissaamassa.” Tänä vuonna Amnestyn ruskettuneita feissareita voi nähdä seitsemän kaupungin kaduilla. Kesän 2012 uutuus on matkatiimi. ”Matkatiimi kiertää junalla ympäri Suomea erilaisissa kesätapahtumissa. Tiimiin valitaan kaikein huipuimmat feissarit, jotka ovat ensin todistaneet taitonsa”, Ruut Karhunen kertoo. Mistä Amnestyn feissarin sitten tunnistaa? ”Mustakeltaisesta kansiosta, Amnestyn pinssistä ja vaatteista”, Hilma ja Matti luettelevat. Näiden kahden perusteella listaan voisi lisätä myös hymyn.
MATKATIIMI KIERTÄÄ JUNALLA YMPÄRI SUOMEA”
”
22 AMNESTY INTERNATIONAL 2/2012
ROBINA OCH DUMITRU har till exempell varit gifta i 40 år och spelat tillsammans under hela den tiden. Robina kan inte läsa. Fattigdomen är så djup att en diskussion om den ofta t.o.m. för människorättsexperter blir ett förbryllande beklagande och teoretiserande med begrepp. Därför är dylika möten så värdefulla. Då jag kramade Robina och Dumitru när vi skiljdes åt lyste de fortfarande av den uppskattning och fina känsla som uppträdandet gav dem. Jag fick helt enkelt tro den bild av deras verklighet som jag hade format då jag passerat dem på gatan. De är fattiga jo, men de är framför allt människor som strävar efter att tjäna sitt levebröd genom att spela. Som Dimitru själv sade är det outhärdligt att de anses vara tjuvar endast för att de dessutom är romer. Och detta var det stora ögonblicket: att få lov att se människor just som de utåt sett verkar vara – hjärtliga medmänniskor.
Rauli Virtanen työskenteli Sierra Leonessa sisällissodan aikaan 1990-luvulla.
TEKSTI JAAKKO KAARTINEN-KOUTANIEMI KUVA RAULI VIRTANEN
SODAN SILMINNÄKIJÄ Toimittaja Rauli Virtanen haluaa antaa äänen konfliktien ja aseiden uhreille. Hänen mielestään asekaupan rajoittamisen tärkeimpiä tavoitteita on se, etteivät aseet kulkeutuisi lasten käsiin. TOIMITTAJA RAULI VIRTANEN on pitkän uransa aikana todistanut aseiden jälkiä sodissa, sisällissodissa ja konfliktialueilla eri puolilla maailmaa. Aseelliseen väkivaltaan ja sotiin kuolee vuosittain yli puoli miljoonaa ihmistä – haavoittuneita on miljoonia. ”On tavattoman traagista, että tavalliset ihmiset joutuvat köyhissä ja epävakaissa maissa uudestaan ja uudestaan kärsimään niihin kylvetyistä aseista”, Virtanen sanoo. Amnestyn kirjaamista ihmisoikeusloukkauksista kuuteenkymmeneen prosenttiin liittyy pienaseiden käyttö. Sääntelyn ja valvonnan puutteessa aseet virtaavat yli väärien rajojen ja ruokkivat väkivaltaa epävakaissa maissa. Ugandassa, Sierra Leonessa ja Soma-
liassa Virtanen on nähnyt aseita usein myös lasten käsissä. ”Olen ajanut tiesululle, jossa vastaan on tullut 10-vuotiaista koostuva poikajoukko konepistoolien kanssa. Usein nämä lapsisotilaat ovat huumattuja tai humalassa – se on aika hirveä yhdistelmä. Asekaupan rajoittamisen tärkeimpiä tavoitteita on mielestäni se, etteivät aseet kulkeutuisi lasten käsiin.”
AMNESTYN STOP ASEET -kampanja vaatii hallituksia asettumaan vahvan kansainvälisen asekauppasopimuksen kannalle heinäkuussa New Yorkissa pidettävässä konferenssissa. Rauli Virtanen on seurannut asekauppasopimuksesta neuvottelua vuosien ajan ja toivoo sen viimein toteutuvan.
”Sopimus on idealistinen mutta samalla hyvin tärkeä tavoite.” ”Vaikkei asekaupan rajoittamisesta koskaan saataisikaan vedenpitävää, laittomasta asekaupasta voidaan tehdä vaikeampaa, ja se on pääasia. Yksikin laiton ase, jonka kauppa ja päätyminen vääriin käsiin voidaan estää, on jo voitto.” Virtanen ei toimittajana epäröi ottaa kantaa aseiden rajoittamisen puolesta. Sodan ja väkivallan keskellä toimittajan on aina asetuttava uhrien puolelle. ”BBC:n sotakirjeenvaihtajana toiminut Martin Bell on puhunut paljon siitä, ettei objektiivisuus saa olla johtava ohjenuora olosuhteissa, joita todistimme esimerkiksi Sarajevossa Bosnian sodan aikaan. Uutisesta ei voida antaa minuuttia Karadzicille ja minuuttia uhreille – sellaisessa paikassa pitää keskittyä kertomaan hädästä ja kärsimyksestä.”
VIRTANEN VAROO LIIOITTELEMASTA mahdollisuuksiaan vaikuttaa uutisillaan ja reportaaseillaan.
AMNESTYN SUOMEN OSASTON TOIMISTO AMNESTY INTERNATIONAL SUOMEN OSASTO RY. TOIMISTO Hietaniemenkatu 7 A 00100 Helsinki ASIAKASPALVELU AVOINNA ma–to 12–16 Puh: 09 5860 440 Fax: 09 5860 4460
TOIMISTON TYÖNTEKIJÄT Toimiston sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@amnesty.fi Toiminnanjohtaja Frank Johansson Ihmisoikeustyön johtaja (vs) Päivi Mattila Maakohtaisen työn asiantuntija Anu Tuukkanen Sukupuoleen ja seksuaalisuuteen perustuvan syrjinnän asiantuntija Pia Oksanen Oikeudellinen asiantuntija Susanna Mehtonen Ihmisoikeuskasvatuksen koordinaattori Maarit Pihkala
”Diplomatialla voidaan vaikuttaa suoraan siihen, mitä hallitukset tai sissiliikkeet tekevät tai jättävät tekemättä. Sellainen diplomaattinen työ, jota suomalaisetkin ovat tehneet, on äärimmäisen tärkeää”, hän sanoo. ”Uutiset kriisialueilta saavat ihmiset ehkä kauhistelemaan. Harva ryhtyy yhden uutisen takia toimimaan – mutta ehkä ne auttavat vähä vähältä tiedostamaan asioita, ja sekin on jotain. Kyyniseksi minä en ole tullut, vaikka olen vuosien aikana nähnyt jo ehkä liikaakin.” Myötätuntoon nojaava silminnäkijäjournalismi on Rauli Virtasen mielestä tärkeää juuri siksi, että se antaa äänen konfliktien uhreille. ”Minun ohjenuoranani on ollut katsoa, millaisia sodan seurauksrt ovat nimenomaan tavallisille ihmisille. Siinä mielessä journalisminikin on sodanvastaista: ei ideologista, vaan humanitaarista sodanvastaisuutta.”
VETOOMUS
VETOOMUS RAULI VIRTANEN
AMNESTYN SUOMEN OSASTON JOHTOKUNTA 2012–2013 Viestintäpäällikkö Ilpo Kiiskinen Tiedottaja Heli Sariola Art Director Anu Merenlahti Kampanjakoordinaattori verkkokampanjointi Markus Viljasalo Kampanjakoordinaattori kampanjatapahtumat ja aktivismi Outi Haapanen Graafinen suunnittelija Antti Kyrö
Varainhankintapäällikkö Nora Huhta Varainhankintavastaava Selena Hakkarainen Varainhankintavastaava Ruut Karhunen Varainhankintavastaava Annika Eriksson Jäsen- ja lahjoittajapalvelusihteeri Leena Hernesniemi Televarainhankintakoordinaattori Hanna Valkama F2F-varainhankintakoordinaattori Raita Huhta F2F-varainhankintakoordinaattori Susanna Silvander
Toimistopäällikkö Katri Rautio Henkilöstöasiantuntija Mia Mikkola ICT-asiantuntija Jukka Vallisto Talous- ja toimistosihteeri Maarit Raja-aho Toimistosihteeri Roosa Haimila
OSASTON PUHEENJOHTAJA Jussi Förbom jussi.forbom@iki.fi TALOUDENHOITAJA Tuomas Laine tuomas.m.laine@gmail.com
MUUT JÄSENET Juha-Pekka Jokela juha.jokela@fiia.fi Anna Moring Ninni Sandelius ninni.sandelius@uta.fi Päivi Sinkkonen paivi.sink@gmail.com Ida Staffans Markus Terho markus.terho@gmail.com
AMNESTY INTERNATIONAL 2/2012
23
en Piri n kka Mii
1. LÄHDE MUKAAN KAMPANJAAN
2. ALLEKIRJOITA VETOOMUS
3. OLE MUKANA VAIKUTTAMASSA
Aseet tappavat yli puoli miljoonaa ihmistä vuodessa. Maailma tarvitsee tehokkaan asekauppasopimuksen, joka estää aseiden käytön ihmisoikeusloukkauksiin.
Asekauppasopimuksen kohtalo ratkeaa heinäkuussa. Vaadi hallituksia neuvottelemaan tehokas sopimus.
Amnesty toimittaa vetoomukset suurimpien aseviejien suurlähetystöihin.
Toimi nopeasti ja allekirjoita vetoomus osoitteessa www.stopaseet.fi
Osallistumalla vetoomustyöhön saat lisäksi toimintapyyntöjä sekä tietoa Stop aseet -kampanjasta.