Hinta 5,50 € 1
Ihmisoikeuksien puolesta.
2/2013
Patti Smith Kesä ja Pride saapuvat · Säilössä · Euroopan syrjityimmät Iranissa kasvaa hakkerisukupolvi
Ihmisoikeuksien puolesta.
2/2013
Tässä numerossa 9
Kiina laittaa rahojansa Afrikkaan Monet Afrikan maat ovat ottaneet kiinalaiset yritykset ja investoinnit avosylin vastaan. Mutta haluaako Kiina vain hyödyntää Afrikan luonnonvaroja? Onko ihmisoikeuksilla sijaa talousyhteistyössä?
17
Sänky, ruokaa – ja paljon tupakkaa ”Jos minulla ei ole tulevaisuutta Suomessa, lähden täältä ja jatkan etsimistä, kunnes löydän jonkin toisen maan”, kertoo Punavuoren vastaanottokeskuksessa majaileva nuori mies. Turvapaikkapäätöstä odottavan aika on pitkä.
3 5 6 8 12 16 25 27 28 31 32 33 34 35
Tekijät: Talkootöitä ja shamaaneja Pääkirjoitus: Vieraat putkassa Nyt: Asekauppasopimus vihdoin totta! Uskalla kysyä: Kuka on ihmisoikeuspuolustaja? Henkilö: Patti Smith luottaa ihmisvoimaan Kolumni: Lapset säilössä Asiaa: Pohjois-Korean ihmisoikeuskriisi Matkalla: Iranin nettiaktivistien kilpajuoksu kiristyy Teetä ja ihmisoikeuksia: ”Romaniongelma” puhuttaa Kulttuuri: Nuukaillen Suomen kulttuurikesässä Aktivisti: Senni Moilanen ja Tahdon2013 Toimi! Kohti päivätyökeräystä Kolumni: Asiaa hunnuista Menot: Kesä = Pride!
Tekijät.
Miksi ihmisoikeudet, Anna Autio? ”Koska olemme vastuussa toisistamme.” Mikä on ikimuistoisin kuvaustilanne, jossa olet ollut? ”Olin Ecuadorissa Quiton paikallis sanomissa vapaaehtoisena valokuvaajana. Kuvasin Santo Domingon kylässä shamaaneja, jotka esittelivät minulle maagisen voimapaikkansa.” Suosikkijäätelömakusi? ”Vanhanajan vanilja.” Anna on helsinkiläinen freelancevalokuvaaja, joka on matkustanut kauas päästäkseen lähelle. Tähän lehteen hän otti Teetä ja ihmisoikeuksia -jutun kuvat.
Ketä ihailet, Anu-Elina Ervasti? ”Ihailen Anna Politkovskajaa sekä toimittajana että ihmisoikeusaktivistina. Hän oli rohkea ja sinnikäs toimittaja, joka uskoi loppuun asti oman työnsä merkitykseen.” Mikä on parasta kirjoittamisessa? ”Kieli on kiehtova työväline. Kirjoittaessa aluksi hajanaiset ajatukset järjestyvät vähitellen kokonaisuudeksi kuin palapelin palaset. Kielen käyttäminen on myös vastuullista puuhaa: saman asian voi ilmaista ja esittää niin monin eri tavoin.” Entä kesässä? ”Kesäsää, josta tulee toivottavasti lämmin ja aurinkoinen!”
3
Mikä ihmisoikeuskysymys askarruttaa juuri nyt, Juha Mäkinen? ”Laajassa mittakaavassa kysymys ihmisoikeuksien asemasta globaalisti, kun näyttää käyvän niin, että autoritäärinen Kiina menestyy taloudellisesti paljon demokraattisia valtioita paremmin.” Mitä aiot tehdä kesällä? ”Retkeillä kotimaassa ja -vedessä, tehdä talkootöitä.” Juha on jyväskyläläinen nurkka patriootti, joka asuu olosuhteiden pa kosta Helsingissä. Tähän lehteen hän kirjoitti jutun Kiinan kasvavasta roolis ta Afrikassa.
Anu-Elina on Helsingissä asuva toimit taja ja Amnestyn vapaaehtoinen vuo desta 2007. Tähän lehteen hän kirjoitti Pride-jutun.
PÄÄTOIMITTAJA Anu Merenlahti TOIMITUSSIHTEERIT Marie Kajava & Heli Sariola ULKOASU & TAITTO Antti Kyrö PAINO Lehtisepät Oy, Jyväskylä JULKAISIJA Amnesty International Suomen osasto ry. Kultti ry:n jäsen. JOUKKOJULKAISU ISSN 1458-3879 Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy 26.9.2013. Aineistot viimeistään 4.9.2013.
Juttutarjoukset ja palautteet osoitteeseen heli.sariola@amnesty.fi. Lehti ei vastaa toimitukseen lähetetystä aineistosta, jonka julkaisusta ei ole sovittu etukäteen. Kirjoituksissa esiintyvät mielipiteet eivät ole Amnestyn virallisia kannanottoja. TOIMITUSKUNTA Marie von Bell, Anu-Elina Ervasti, Johanna Frondelius, Inka Granqvist, Teemu Hirvilinna, Hanna-Kaisa Hämäläinen, Jaakko Kaartinen-Koutaniemi, Maija Karasvaara, Evelin Kask, Kirre Koivunen, Teemu Kuusimurto, Aura Lindeberg, Nina Lindberg, Oona Loman, Juha Mäkinen, Kirsi Pere, Alexandra Peth, Juha
Peurala, Miikka Pirinen, Minna Rajainmäki, Katriina Rosavaara, Paula Sundell, Katja Tähjä, Erja Vainikka-Howard, Kaisa Viitanen, Jarkko Virtanen, Mari Waegelein, Timo Wright, Heli Yli-Räisänen, Silja Ylitalo. KIRJOITTAJAT Anu-Elina Ervasti, Jussi Förbom, Ole Hoff-Lund, Frank Johansson, Jaakko Kaartinen-Koutaniemi, Marie Kajava, Karoliina Knuuti, Kirre Koivunen, Nina Lindberg, Juha Mäkinen, Be Nordling, Heli Sariola, Gun Österberg. KUVAAJAT/KUVITTAJAT Anna Autio, Karoliina Knuuti, Mikko Kuivalainen, Antti Kyrö, Samuli Saarinen, Anna Salmi,
Jarkko Virtanen, Mari Waegelein, Noora Ylönen. KANNEN KUVA AP / Lehtikuva OIKOLUKU Meri Haikarainen Amnesty-lehti tehdään pääosin vapaaehtoisvoimin. Lehden avustajat ovat alan ammattilaisia. Ota yhteyttä, anna palautetta: heli.sariola@amnesty.fi Amnesty International Suomen osasto ry Hietaniemenkatu 7A 00100 HELSINKI www.amnesty.fi
PÄIVÄKOTI, KOULU VAI SKEITTIPUISTO? POLIISIVANKILA. SUOMESSA.
Apparel & Loversin Pride-mallisto Storessa SUOMESSA ON PAKOLAISLAPSIA, JOILLE ELÄMÄ LUKITTUJEN OVIEN TAKANA ON ARKIPÄIVÄÄ. kesällä. Anna sateenkaaresi näkyä.
VAADI SÄILÖÖNOTON LOPETTAMISTA. SAILO.AMNESTY.FI
Pääkirjoitus.
Miksi vieraat päätyvät putkaan?
Varför hamnar främlingar i polishäkte?
kymmenen vuotta sitten Amnesty ryhtyi kampanjoimaan Suomessa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Tämä oli poliittinen päätös, jonka tavoitteena oli nostaa esille keskuudessamme unohdetut, väkivaltaa kokeneet ”toiset”, ja tehdä se ihmisoikeuksien avulla. Joku raja! -kampanja on saanut aikaan muun muassa kolme tärkeää lakimuutosta. Hallitus on laatinut toimintaohjelman naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Myös kunnat ovat kampanjointimme ansiosta tehneet omia suunnitelmiaan väkivallan vähentämiseksi. Kampanja on siis onnistunut. Olemme saanet läpi tavoitteitamme ja pystyneet nostamaan kysymyksen painoarvoa poliitikkojen asialistalla. Olemme onnistuneet muuttamaan mielikuvaa naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja saaneet ihmisiä mukaan tähän työhön, koska aihe koskettaa tavalla tai toisella jokaista suomalaista – se on osa ”meitä”.
för tio år sedan startade Amnesty en kampanj i Finland för att stoppa våld mot kvinnor. Det här var ett politiskt beslut, med avsikten att lyfta fram glömda ”andra” i bland oss, dem som utsatts för våld, och vi gjorde det med hjälp av de mänskliga rättigheterna. Den här Nå’n gräns! -kampanjen har fått till stånd bl.a. tre viktiga lagändringar och regeringen har sammanställt ett handlingsprogram för att förebygga våld mot kvinnor. Också kommunerna har tack vare vår kampanj aktiverats att göra egna planer för att minska våldet. Kampanjen har alltså lyckats. Vi har fått igenom våra krav och lyckats påverka så att den här frågan lyfts högre upp på politikernas agenda. Vi lyckades ändra på uppfattningen om våld mot kvinnor och vi fick människor med i kampanjen eftersom saken, även om hyschad, på sätt eller annat berör varje finländare.
”Heidän eli meille vieraiden ihmisten oikeuksien puolustaminen on poliittisesti vaikeampaa.”
pakolaisten , turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien oikeuksien ajamisessa emme ole päässeet yhtä pitkälle. ”Heidän” eli meille vieraiden ihmisten oikeuksien puolustaminen on poliittisesti vaikeampaa. Amnesty on kevään aikana käynnistänyt uuden kampanjan, jonka keskiössä ovat yhteiskuntamme vieraat, ”toiset”. Tämäkin on ollut tietoinen poliittinen valinta. Juuri nyt ja tämän päivän Suomessa Amnestyn tehtävänä on kertoa, miten turvaa hakeneita ihmisiä ja heidän lapsiaan kohdellaan maassamme. Aivan liian usein he päätyvät putkaan. Säännöt säilölle -kampanjassa vaadimme hallitusta lopettamaan lasten ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien säilöönoton. Tämä on ”heidän” vastaanotossaan ensimmäinen asia, jonka haluamme korjata. Sen jälkeen seuraa muita asioita. Kaikkien kohdalla painostamme poliitikkoja ja käytämme ihmisoikeuksia tavoitteidemme perustelemiseen.
då vi försökt lyfta fram flyktingars, asylsökandes och invandrares mänskliga rättigheter har vi inte kommit lika långt. Att föra fram ”våra” egna glömda rättigheter har alltså varit politiskt lättare än att försvara ”deras”, för oss främmande människors, rättigheter. Nu har Amnesty startat en ny kampanj där dessa främmande ”andra” är i fokus. Också det här har varit ett medvetet politiskt beslut. Just nu i dagens Finland är det Amnestys uppgift att berätta hur människor som sökt skydd i vårt land och deras barn behandlas. Allt för ofta hamnar de i polishäkte. Vi kräver att regeringen förbjuder förvarstagandet av barn och andra sårbara personer. Det här är det första problemet inom mottagandet av ”dem” som vi vill åtgärda. Efter det följer andra frågor. I alla sammanhang kommer vi att påverka politikerna med de mänskliga rättigheterna som argument.
Frank Johansson Kirjoittaja on Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja.
VAPAALLA
1. Koe mimmifutiksen juhlaa Stadi-cupissa 5.– 9. kesäkuuta. 2. Kuuntele, kuinka Hugh Masekelan torvi soi Helsingin juhlaviikkojen Huvila-teltassa 20. elokuuta. 3. Mene sateisen päivän sattuessa Kiasmaan katsomaan Eija-Liisa Ahtialan videoteoksia.
5
Nyt.
6
Asiaa ihmisoikeuksista eri puolilta maailmaa
Tekstit Marie Kajava ja Heli Sariola
Maailma on entistä vaarallisempi pakolaisille ja turvapaikanhakijoille iso - britannia . Valtiot eivät kunnioita
pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden oikeuksia, ja siksi he ovat entistä haavoittuvammassa asemassa, toteaa Amnestyn vuosiraportti. Raportti arvioi ihmisoikeuksien tilaa eri puolilla maailmaa vuonna 2012. Miljoonien pakolaisten oikeuksia loukataan. Monia hallituksia kiinnostaa enemmän kansallisten rajojensa suojelu kuin kansalaisten tai pakolaisten oikeudet. ”Maailman konflikteja ei ratkota tehokkaasti eikä niitä pakenevien oikeuksia suojella. On syntynyt uusi alaluokka, jolla ei ole oikeuksia. Monet hallitukset loukkaavat ihmisoikeuksia maahanmuuton rajoittamisen nimissä”, sanoo Amnestyn pääsihteeri Salil Shetty.
Suomi saa Amnestyn vuosiraportissa moitteita turvapaikanhakijoiden kohtelusta. Vuonna 2012 Suomessa otettiin säilöön noin 1 300 turvapaikanhakijaa. Heistä yli 65:tä prosenttia pidettiin kansainvälisten velvoitteiden vastaisesti poliisin putkassa. Säilökäytäntöjen lisäksi Suomi sai risuja muun muassa turvapaikanhakijoiden palautuksista ja poliisin voimankäytöstä. Huomiota kiinnitettiin myös naisiin ja tyttöihin kohdistuvaan väkivaltaan ja Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA:n vankilentoihin. Eduskunnan oikeusasiamies käynnisti viime vuonna tutkinnan Suomen mahdollisesta roolista lennoissa. Lisäksi Amnesty huomauttaa Suomea siviilipalveluksen kestosta. Amnesty International
Kuolemanrangaistus vuonna 2012
Kuolemanrangaistusta käyttivät yhä harvemmat valtiot, ja edistystä sen poistamiseksi nähtiin kaikkialla maailmassa. Yhdysvalloissa Connecticutista tuli 17. osavaltio, joka kielsi kuolemanrangaistuksen käytön. Maryland liittyi joukkoon vuoden 2013 maaliskuussa. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa otettiin askelia kohti kuolemanrangaistuksen poistamista.
Ainakin 21 maata teloitti vankeja. Intiassa, Japanissa, Pakistanissa ja Gambiassa toimeenpantiin teloituksia tauon jälkeen. Kiina, Iran, Irak, Saudi-Arabia ja Yhdysvallat teloittivat eniten. Ainakin 682 ihmistä teloitettiin, mikä on kaksi enemmän kuin vuonna 2011.
7
Karoliina Knuuti
suomi . Hanna Brotheruksen ohjaama Säilö-teos keräsi paljon katsojia Maailma kylässä -festivaalilla tou-
kokuun lopussa. Nuoret esiintyjät olivat kahden päivän ajan ”säilössä” työmaakopissa Helsingin Rautatien torilla. Samanaikaisesti Amnestyn osastolla kerättiin nimiä vetoomukseen alaikäisten turvapaikanhakijoiden säilöönoton kieltämiseksi. Vetoomus luovutetaan syksyllä sisäministeri Päivi Räsäselle.
Amnesty International
Amnesty ja sen tukijat ympäri maailmaa kampanjoivat vahvan asekauppasopimuksen aikaansaamiseksi yli kymmenen vuoden ajan. Kesäkuussa 2012 pyöräiltiin sopimuksen puolesta Helsingissä.
Kansainvälinen asekauppasopimus on vihdoin totta! yhdysvallat . Huhtikuun alussa YK:n
jäsenvaltiot hyväksyivät lähes yksimielisesti kansainvälisen asekauppasopimuksen. Sopimuksen puolesta äänesti 154 maata. Se kieltää toimittamasta aseita sellaisiin maihin, jotka voivat käyttää niitä kansanmurhaan, sotarikoksiin tai rikoksiin ihmisyyttä vastaan. Kun merkittävä riski on todettu, maat ovat sitoutuneet estämään aseviennin. ”Tämä on historiallinen hetki. Yli kymmenen vuoden kampanjoinnin tuloksena valtaosa maailman maista on hyväksynyt kansainvälisen sopimuksen, joka voi estää asevirrat maihin, joissa niitä käytettäisiin hirmutekoihin”, Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson toteaa. Sopimus aukeaa allekirjoitettavaksi kesäkuun alussa, jolloin muun muassa Suomi allekirjoittaa sen. Sopimus astuu voimaan sen jälkeen, kun 50 valtiota on ratifioinut sen. Amnesty on ollut keskeisessä roolissa, jotta ihmisoikeusnäkökulma saatiin osaksi vahvaa asekauppasopimusta.
8
33 373 ihmistä suomessa allekirjoitti vetoomuksen 15-vuotiaan malediivilaistytön puolesta, joka tuomittiin ”haureudesta” 100 raipaniskuun. Tytön tuomion kumoamista ja raipparangaistuksen poistamista vaativan vetoomuksen allekirjoitti ennätysmäärä suomalaisia: koskaan aiemmin yksittäinen vetoomus ei ole kerännyt yhtä paljon allekirjoituksia.
Beatrizin pitkä odotus el salvador . Terveysministeri lupasi pit-
kän viivyttelyn jälkeen toukokuun viimeisellä viikolla elsalvadorilaiselle Beatrizille luvan aikaiseen keisarinleikkaukseen. Yhden lapsen äiti Beatriz on raskaana ja vakavasti sairas. Lääkäreiden mukaan hänen henkensä on vaarassa, jos raskaus jatkuu. Lääkärit ovat lisäksi havainneet sikiöllä vakavan kehityshäiriön. Tällä tavalla kehittyneet lapset kuolevat lähes aina ennen syntymää tai joidenkin tuntien tai päivien kuluttua siitä. Beatrizin lääkärit eivät naisen pyynnöstä ja toimenpiteen tarpeellisuudesta huolimatta ole suostuneet tekemään aborttia. El Salvadorin lainsäädännön mukaan sekä abortin suorittaja että henkilö, jolle abortti tehdään, tuomitaan vankeusrangaistukseen. Lääkärit ottivat maaliskuussa yhteyttä viranomaisiin ja pyysivät erityistä suojaa syytteiltä. Viranomaiset eivät vastanneet. Lääkärit ottivat yhteyttä korkeimpaan oikeuteen. Tuomarit eivät käsitelleet Beatrizin tilannetta sen vaatimalla kiireellisyydellä. Lopulta korkeimman oikeuden vastus syytesuojaan oli kielteinen. ”Viivyttely on ollut kohtuutonta. Kuten myös kyvyttömyys tehdä päätös, joka suojelisi Beatrizin kaikkein perustavanlaatuisimpia ihmisoikeuksia”, sanoo Amnestyn naisten oikeuksien asiantuntija Pia Puu Oksanen. ”Tämä on syrjintää. Beatriz tarvitsee kiireellistä lääketieteellistä hoitoa, jota vain naiset ja tytöt voivat tarvita. Lisäksi hän on köyhä. Ei tarvitse arvailla, kuinka hänen olisi käynyt, jos hän olisi rikas tai hänellä olisi vaikutusvaltaisia suhteita.” Beatrizin aikaisen keisarinleikkauksen on määrä toteutua kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Oksanen korostaa, että jokaisen virkamiehen tulisi muistaa, että heillä on vastuu kärsimyksestä, jota he osaltaan viivyttelyllään aiheuttivat.
Uskalla kysyä! Kuka on ihmisoikeuspuolustaja, toiminnanjohtaja Frank Johansson? ” ihmiset , jotka edistävät
ja suojelevat ihmisoikeuksien toteutumista paikallisella tai kansainvälisellä tasolla, ovat ihmisoikeuspuolustajia. Siksi kuka tahansa voi olla ihmisoikeuspuolustaja, vaikka hän tekisikin ainoastaan yhden teon toisen ihmisen oikeuksien puolesta. YK:n ihmisoikeuspuolustajia koskevan julistuksen (Declaration on Human Rights Defenders) mukaan ihmisoikeuksien puolustaminen on laillista työtä, vaikkei sitä tekisikään ammatikseen. Ihmisoikeuspuolustajia voivat olla esimerkiksi juristit tai toimittajat, jotka työssään edistävät ihmisoikeuksia, tai kansalaisjärjestön vapaaehtoiset, jotka auttavat ihmisoikeusloukkausten kohteeksi joutuneita henkilöitä.”
Mitä Amnesty tekee ihmisoikeuspuolustajien puolesta? ”Amnesty ja sen tukijat sekä aktivistit voivat monin tavoin osoittaa tukensa ihmisoikeuspuolustajille, vaikkapa kertomalla heidän työstään julkisuudessa. Ihmisoikeuspuolustajien vaikean aseman takia Amnesty pyrkii vaikuttamaan poliitikkoihin ja diplomaatteihin. Amnestyn Suomen osasto esimerkiksi vaatii, että Suomi aktiivisesti tukisi vaarassa olevia ihmisoikeuspuolustajia omien lähetystöjensä kautta. Joissain tilanteissa voisimme myös mahdollistaa heille pääsyn Suomeen ja tarjota heille hetkeksi rauhallisen työympäristön.” Teksti Nina Lindberg
Joutuvatko ihmisoikeuspuolustajat usein pulaan? ”Kansainvälinen tiedonvälitys on mahdollistanut ihmisoikeustyöhön liittyvän tiedon tehokkaan levittämisen. Sen myötä ihmis oikeuspuolustajien ja -järjestöjen toiminnan organisoitumisesta on tullut helpompaa. Useissa maissa, kuten Venäjällä, Kiinassa, Meksikossa ja monissa arabimaissa, ihmisoikeuspuolustajien tilanne ei kuitenkaan ole vuosien saatossa parantunut, vaikka tietoisuus ihmisoikeuksista onkin noussut. Muiden oikeuksia puolustavat henkilöt asettavat itsensä alttiiksi ihmisoikeuslouk kauksille. Moni ihmisoikeuspuolustaja on vaarassa joutua vainotuksi, kidutetuksi tai jopa tapetuksi, kuten kävi suomalaisaktivisti Jyri Jaakkolalle ja meksikolaiselle Bety Cariñolle. Meksikossa ihmisoikeustilanne on huono, eivätkä viranomaiset kanna vastuuta ihmisoikeuspuolustajiin kohdistuvista iskuista. Jaakkolan ja Cariñon surmat on edelleen selvittämättä.”
Isä Alejandro Solalinde työskentelee Meksikossa maan läpi matkaavien siirtolaisten turvallisuuden takaamiseksi.
”Ihmisoikeuspuolustajia voivat olla esimerkiksi juristit tai toimittajat, jotka työssään edistävät ihmisoikeuksia, tai kansalaisjärjestön vapaaehtoiset.”
9
KIINA JA AFRIKAN TÄHDET Kiinan kasvava rooli Afrikassa jakaa mielipiteitä. Monet Afrikan maat ovat ottaneet kiinalaiset investoinnit avosylin vastaan, mutta kriitikoiden mielestä nouseva Kiina vain jatkaa länsimaiden jalanjäljissä hyödyntäessään mantereen rikkaita luonnonvaroja. Mikä on ihmisoikeuksien sija talousyhteistyössä?
10
kiinalla on kassassaan valtavasti rahaa, jolle se etsii tuottoisia sijoituskohteita. Samalla Kiinan talouskasvun ylläpitäminen edellyttää raaka-aineiden rohmuamista sieltä, mistä niitä suinkin saa. Monilla Afrikan mailla puolestaan on mittavat luonnonvarat mutta puutetta rahasta. Niinpä Kiinan ja Afrikan edut kohtaavat. Lisäksi Kiina on Afrikan maille usein länttä helpompi kumppani: se ei aseta kaupalle tai kehitysavulle muita ehtoja kuin sen, että toinen osapuoli ei tunnusta Taiwanin hallitusta. China Daily -lehden mukaan Kiina on ollut Afrikan merkittävin kauppakumppani vuodesta 2009 lähtien. Kaupan arvo on kaksinkertaistunut vain muutamassa vuodessa ja oli vuonna 2012 lähes 200 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Kiinan ja Afrikan maiden suhde ei ole tasaväkisten pelureiden kumppanuutta. Kiinassa asuu enemmän ihmisiä kuin koko Afrikan mantereella yhteensä. Myös Kiinan bruttokansantuote on moninkertainen Afrikan maiden yhteenlaskettuun bruttokansantuotteeseen verrattuna. Afrikan maat ovat ottaneet Kiinan inves-
toinnit avosylin vastaan, mutta viime aikoina esiin on noussut huomattavan kriittisiä äänenpainoja. Nigerian keskuspankin johtaja Sanusi Lamido Sanusi kehotti maaliskuussa Financial Timesissa Afrikan maita ottamaan pois ruusunpunaiset silmälasit, joiden läpi ne ovat katselleet Kiinaa. ”Kiina ei ole enää samassa sarjassa painiva alikehittynyt talous – se on maailman toiseksi suurin ja kykenee samanlaiseen riistoon kuin länsi. Se on osaltaan merkittävästi vaikuttamassa Afrikan teollisuuden taantumiseen ja alikehitykseen”, Sanusi kirjoitti. Botswanan presidentti Ian Khama puolestaan moitti helmikuussa kiinalaisyrityksiä siitä, että niiden voimalaitosprojektit ovat viivästyneet Botswanassa. Samalla hän kritisoi liiallista kiinalaisten maahanmuuttoa. Khama totesi, että ei ole mielekästä toivottaa maahan suurvallan sijoituksia, elleivät ne hyödytä botswanalaisia itseään. mutta mitä Kiinan lisääntyvä toiminta Afrikassa merkitsee ihmisoikeuksien kannalta?
Esimerkkejä ihmisoikeusloukkauksista on helppo löytää: Human Rights Watch on esimerkiksi julkaissut raportin Sambian kiinalaisomisteisten kuparikaivosten työoloista. Työntekijöiden turvallisuudesta ei huolehdita, heidän oikeuksiaan ei noudateta ja ammattiliittojen edustajia uhkaillaan. Amnesty julkaisee kesäkuussa raportin, joka käsittelee kaivosteollisuuteen liittyviä ihmisoikeusongelmia Kongon demokraattisessa tasavallassa. Kiinalaisyritykset loukkaavat työntekijöiden oikeuksia, ja työolosuhteet ovat vaaralliset Katangan maakunnan kaivoksissa. Kokonaiskuvaa on vaikea muodostaa. Onko kiinalaisten yritysten toiminta Afrikassa sen ongelmallisempaa kuin länsimaisten tai afrikkalaisten yritysten? Kiina-optimisteihin lukeutuu oikeustieteen professori Timothy Webster yhdysvaltalaisesta Case Western Reserve -yliopistosta. Websterin mielestä Kiinan toimia on suotta demonisoitu. Websterin mukaan Kiinan ihmisoikeuskäsitys poikkeaa läntisestä: se painottaa kollektiivisia, sosiaalisia ja taloudellisia ihmisoikeuksia yksilöllisten ja poliittisten oikeuksien
11
”Kiina ei aseta mitään ehtoja hallinnon läpinäkyvyydelle, kansalaisoikeuksille tai ympäristövaikutuksille.”
Kaivostyöläisten oikeudet ahtaalla Kongossa amnestyn Kongo-raportissa erityi-
sen tarkastelun alla ovat kiinalaisyritysten toimet Katangan maakunnassa, joka sijaitsee maan kaakkoisosassa. Raportti keskittyy kiinalaisyrityksiin, koska Kiinasta on tullut kaivosalan merkittävin ulkomainen toimija Katangassa. Vuoteen 2008 mennessä siellä toimivista 75 kaivosyrityksestä 60 oli kiinalaisessa omistuksessa, ja yli 90 prosenttia maakunnassa louhittavista mineraaleista vietiin Kiinaan. Kiina oli viime vuonna maailman merkittävin jalostetun koboltin tuottaja, ja suurin osa raaka-aineesta oli peräisin juuri Kongon demokraattisesta tasavallasta. amnestyn raportin kuvaamat
ihmisoikeusloukkaukset liittyvät sekä ilman koneita tehtävään louhintaan että teolliseen kaivostoimintaan. Mineraalien louhiminen käsin on yleistä Katangassa. Olosuhteet kaivoksissa ovat vaaralliset. Työntekijät joutuvat työskentelemään paljain käsin ja ilman suojavarusteita
huonosti ilmastoiduissa, maanalaisissa kuiluissa, joissa on erittäin kuuma. Riskejä lisäävät putoilevat kivet ja pöly, jota he joutuvat hengittämään. Joka vuosi kaivostyöläisiä kuolee ja loukkaantuu vakavasti onnettomuuksissa. Työntekijöitä myös kohdellaan väkivaltaisesti, ja he ovat joutuneet sekä viranomaisten että omistajayritysten pidättämiksi. Kaivokset vaikuttavat myös alueen asukkaiden elämään. Maanviljelystä riippuvaisia ihmisiä on pakkohäädetty kodeistaan kaivostoiminnan tieltä. kiinalaisyritykset eivät kuiten-
kaan ole ainoita, joiden toiminta on ongelmallista. Amnesty on tehnyt monia tutkimuksia kaivostoiminnasta, ja valtaosassa niistä käsitellään länsimaisten yritysten tekemiä ihmisoikeusloukkauksia. Monet ongelmista liittyvätkin teollisuudenalaan yleisesti, eivät ainoastaan tiettyjen maiden yritystoimintaan. Teksti Heli Sariola
sijaan. Niinpä Kiinan kehitysyhteistyökin tähtää nimenomaan ihmisten elintason kohentamiseen, mutta ei esimerkiksi oikeusvaltion rakentamiseen. Websterin mukaan Kiinan laajat rakennushankkeet ovat edistäneet huomattavasti afrikkalaisten taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia. Kenialaistaustainen oikeustieteilijä James Gathii puolestaan kritisoi Websterin näkemyksiä liian yksioikoisiksi. Gathiin mukaan Kiinan vaikutusta Afrikan ihmisoikeuksiin ei voi johtaa suoraan lyhyen aikavälin parannuksista sosiaalisiin oloihin, sillä niiden kestävyydestä ei ole takeita. Gathiin mielestä Afrikan maiden olisi päästävä irti tilanteesta, jossa ne toimivat vain raaka-aineiden lähteinä. Vain oman jalostavan teollisuuden kehittyminen auttaisi Afrikkaa nousemaan taloudellisesti jaloilleen ja sitä kautta tuomaan pysyvämpää kohennusta elinoloihin. Myös Illinoisin yliopiston oikeustieteen professori Patrick J. Keenan näkee Kiinan toiminnan kriittisessä valossa. Hänen mukaansa suuri ongelma on juuri siinä, mikä on tehnyt Kiinasta Afrikalle houkuttelevan kumppanin: Kiina ei aseta mitään ehtoja hallinnon läpinäkyvyydelle, kansalaisoikeuksille tai ympäristövaikutuksille. Korruptoituneet hallitukset saavat Kiinasta helpon yhteistyökumppanin, eivätkä esimerkiksi raaka-aineiden myynnistä saatavat varat koidu tavallisten kansalaisten hyödyksi. Kun länsimaat asettivat pakotteita Sudanin hallintoa vastaan ja länsimaiset yritykset vetäytyivät Sudanista, Kiina jatkoi öljyn ostamista ja asekauppaa Sudanin kanssa. kiinan uuskolonialismista puhuttaessa monet muistuttavat mielellään, että Euroopan mailla ei ole varaa puhua kolonialismista Afrikassa – siirtomaakauden päättymisestä kun on vasta puoli vuosisataa. Kiina puolestaan rahoitti ideologisista syistä antikolonialistisia sissiliikkeitä monissa Afrikan maissa 1960ja 1970-luvuilla. Erimielisyyttä on siitäkin, sopiiko kolonialismi terminä kuvaamaan Kiinan toimia Afrikassa. Timothy Websterin mukaan ei sovi, sillä kolonialismissa oli kyse alusmaiden ihmisten asettamisesta eriarvoiseen asemaan, mutta Kiina soveltaa samoja käytäntöjä Afrikassa kuin kotonakin – jos kohta ne käytännöt eivät aina ole ihmisoikeuksien kannalta parhaita mahdollisia. Toisaalta taas Kiinan ja Afrikan suhteen on nähty olevan luonteeltaan nimenomaan kolonialistinen, sillä Kiina tuo Afrikan maista raakaaineita ja vie niihin takaisin jalostettuja tuotteita. Länsimaissa halvat kiinalaiset tuotteet ajavat teollisuutta alas, Afrikan maissa ne taas estävät paikallista teollisuutta kehittymästä.
Teksti Juha Mäkinen Kuvitus Samuli Saarinen
12
Henkilö.
Ihmisvoimaa Heinäkuussa Suomessa vieraileva muusikko ja runoilija Patti Smith ei koe olevansa poliittinen. Hän on ennen kaikkea humanisti ja äiti, joka uskoo, että ihmiset voivat muuttaa maailman. amnestyn tanskan osasto sai kunnian tavata ani
harvoin julkisia haastatteluja antavan, legendaarisen Patti Smithin viime marraskuussa. Punkin äidiksikin kutsuttu, 65-vuotias Smith oli tuolloin kolme kuukautta kestäneen Euroopan kiertueensa loppumetreillä. Haastattelussa ei puhuttu musiikista, kirjoista tai taiteesta vaan politiikasta, uskonnosta, sodasta, ilmaisunvapaudesta, Pussy Riotista – ja ihmisistä. Läpi urasi olet ollut heikossa asemassa olevien ihmisten horjumaton ja sinnikäs puolestapuhuja. Mantrasi kuuluu, että ihmisillä on voimaa. Mistä oma energiasi ja voimasi ponnistavat? ”En näe asiaa tuolla tavalla – että minulla olisi enemmän energiaa kuin muilla ihmisillä. Meillä kaikilla on kutsumuksemme ja asioita, joita ajattelemme, että meidän pitäisi tehdä. Mietitään vaikka runoilija Allen Ginsbergiä. En pääse lähellekään sitä energiaa, jolla hän sai ihmiset yhteen ja marssimaan mielenosoituksissa tärkeän aiheen vuoksi. Hän oli fantastinen tuomaan ihmisiä yhteen. Minä teen mitä voin taiteilijana ja esiintyjänä, mutta en ole poliitikko. En ole edes poliittinen. Olen humanisti. Minun energiani syntyy ihmisenä ja äitinä olemisesta ja siitä, että olen huolissani omien lasteni ja kaikkien muiden lasten tulevaisuudesta. Tänäkin iltana – vaikka olen väsynyt ennen konserttia – löydän jollain tavalla tarvittavan energian. Loppu tulee yleisöltä. Yleisön oma energia antaa minulle erittäin paljon.”
kaikki ihmiset ovat tarpeellisia. Konsepti on hyvin yksinkertainen: meissä kaikissa on sisäistä voimaa, ja jos yhdistämme energian, se moninkertaistuu joksikin suureksi. Jos olemme tyytymättömiä presidenttiimme, voimme saattaa voimamme yhteen ja äänestää häntä vastaan. Me voimme muuttaa asioiden suunnan. Me voimme ryhtyä lakkoon ja sulkea tehtaan. Me voimme puhdistaa joen. Jos seisomme yhdessä rintamassa, voimme saavuttaa suuria tuloksia.” Elämäkerrassasi Just Kids kuvailet sitä vihaa ja surua, jonka pastori ja ihmisoikeusaktivisti Martin Luther Kingin murha aiheutti. Koetit tuolloin pukea murhan aiheuttamia kyvyttömyyden tunteitasi sanoiksi, onnistumatta. Kirjoitat, että aina kun koetit ilmaista jotain epäoikeudenmukaisuudesta, kadotit oikeat sanat. Tunnetko edelleen olosi voimattomaksi poliittisissa yhteyksissä? ”En koskaan tunne voimattomuutta ihmisenä, mutta olen tietoinen, että muutokseen tarvitaan enemmän kuin yksi ihminen tai kourallinen ihmisiä. Toisinaan edes tuhannet ihmiset eivät ole tarpeeksi. Kun presidentti Bush suuntasi kohti Irakin sotaa, käännyimme häntä vastaan, mutta oli vaikea tuoda ihmisiä yhteen, koska he olivat niin täynnä kauhua. Oma oloni ei ollut voimaton, mutta meillä ei ollut kansaa takanamme. Sama koskee suuryrityksiä. Ne ovat niin suuria, korruptoituneita ja aggressiivisia, että saavat meidät tuntemaan olomme pieniksi – aivan kuin emme voisi tehdä mitään. Ja monella tapaa ne ovat oikeassa, mikäli emme liity yhteen ja pysy yhdessä. Tämä oli Gandhin filosofia, kun hän nousi britti-imperiumia vastaan nöyrästi ja arkisesti. Mutta hänellä oli miljoonia ihmisiä takanaan, ja se sai brittihallinnon polvilleen. Muutos ei tapahdu puolikkain sydämin. Taiteilija, runoilija tai muusikko kenties innostaa ja johtaa ihmisiä, mutta lopulta kansa ja ihmiset voivat muuttaa maailmaa.”
”Pelkään, että nuoret sukupolvet tuntevat olonsa kyvyttömiksi.”
Onko mantrasi ”people have the power” reaktio poliittista korruptiota ja vallan väärinkäyttöä vastaan? ”Se on oikeastaan entisen aviomieheni sanonta. Meissä kaikissa on luovaa energiaa, jota voimme käyttää haluamallamme tavalla. Meissä kaikissa on voimaa tehdä jotakin, vaikka aivan pientäkin. Jos et voi ratkaista nälänhätää, voit ainakin valmistaa keittoa naapurillesi. Me kaikki voimme tehdä jotain. Jotkut ihmiset tekevät suuria asioita, toiset pieniä, mutta
13
14
Rock ja runous
WSOY
patricia lee ”patti” smith syntyi
ja William S. Burroughsin, kanssa. Vuonna 1975 Smith teki musiikillisen läpimurtonsa albumilla Horses. Lisäksi hän on runoilija ja kuvataiteilija. Smithiä kuvaillaan naiseksi, joka on tuonut rockin ja runouden yhteen sekä intellektuellin ja feministisen sävyn punk-musiikkiin. Smith vetäytyi 1980-luvulla julkisuudesta, muutti Detroitiin ja synnytti kaksi lasta. Hän palasi 1990-luvun puolivälissä takaisin musiikintekoon ja kiertue-elämään.
1967 Smith muutti New Yorkiin. Hän teki vaihtelevia töitä ja tutustui valokuvaaja Robert Mapplethorpeen, josta tuli hänen ystävänsä, rakastajansa ja taiteellisen ajattelun kirvoittajansa vuoteen 1989 eli Mapplethorpen kuolemaan saakka. Pariskunta vaikutti ja teki taidetta tuon ajan New Yorkille tyypillisissä hippi- ja taideyhteisöissä. He elivät enemmän tai vähemmän taiteilijaromanttisesti vailla lantin lanttia, kadunkulmissa ja klubeilla notkuen – ja myös kuuluisassa Hotel Chelseassa taiteilijoiden, kuten Bob Dylanin, Lou Reedin, Janis Joplinin
patti smith on ottanut avoimesti
30. joulukuuta 1946 Pohjois-Chicagossa, maanantailapsena, suuren lumimyrskyn aikana, kuten hän kuvailee omaelämäkerrallisessa teoksessaan Ihan kakaroita (suomentanut Antti Nylén, 2010). Smithin äiti oli jehovantodistaja ja kasvatti lapset uskonnollisesti; isä oli ateisti. Jo lapsena Smith toivoi tulevansa taiteilijaksi. Rukoilemisen lisäksi hän piirsi ja luki paljon, tanssi sekä kirjoitti runoja. vuonna
kantaa moniin maailmanpoliittisiin ja ihmisoikeudellisiin tilanteisiin. Hän on kritisoinut avoimesti Yhdysvaltain ”terrorismin vastaista sotaa” ja Israelin laittomia siirtokuntia. Hän johti Yhdysvalloissa ensimmäistä suurta mielenosoitusta Irakin sotaa vastaan. Lisäksi Smith on tehnyt lauluja muun muassa Kiinan tunkeutumisesta Tiibetiin, Israelin armeijan siviileihin kohdistuvista murhista ja vangin elämästä Guantánamon vankileirillä. Teksti Marie Kajava
LiveNation
”Muutos ei tapahdu puolikkain sydämin.”
15
Viime vuosien aikana kansannousut ovat vaatineet Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa demokratiaa ja ilmaisunvapautta. Mikä on viestisi diktaattoreille, jotka sortavat kansojaan? ”En edes harkitsisi puhumista heidän kanssaan. Haluan puhua kansalle. Se, mitä he tekevät vaarantamalla elämänsä, on kauhistuttavaa, mutta toisaalta – juuri ihmisjoukot suistavat diktaattorit asemistaan. Samanlaista on Venäjällä, jossa presidentti Putin ja kirkko vangitsivat kolme Pussy Riot -yhtyeen naista vain, koska he olivat luoneet uuden rukouksen muodon. Viestini ei kohdistu Putinille tai kirkolle, vaan kansalle: tällaista tilannetta ei pitäisi sallia. Pitäisi olla ehdottomasti sallittua, että uusi sukupolvi löytää uusia tapoja rukoilla. Jeesus ristiinnaulittiin, koska hän esitteli uuden tavan rukoilla. Muistakaa, että kirkko ei ole suora tie Jumalan luo. Putin ei ole suora tie Jumalan luo. Nämä ihmiset, kirkolliset johtajat, eivät ole mitään. Eikä presidentti, pappi tai yritysjohtaja ole mitään ilman kansaa ja ihmisiä. Heistä tulisi ’ei minkään kuninkaita’ ilman ihmisiä. Ihmisten pitäisi ymmärtää, kuinka tarpeellisia he ovat.” Monissa maissa käydään epäoikeudenmukaisia oikeudenkäyntejä, joissa ihmisoikeuksia loukataan esimerkiksi tekaistujen syytösten muodossa. Miten voimme koskaan saada tällaiset toimet loppumaan? ”Niin, tämä ei koske vain Pussy Riotia. Tällaista on myös Yhdysvalloissa. Yli kymmenen vuoden jälkeen sadat ihmiset ovat suljettuina Guantánamoon. Ja Taleban-joukoissa Afganistanissa taistellut amerikkalainen John Walker Lindh sai kahdenkymmenen vuoden tuomion ja hänestä tuli post-9/11-syntipukki, vaikka hän ei ampunut tai tappanut ketään. Hänet vangittiin 20 vuoden iässä, nyt hän on kolmekymppinen – ja häneltä on viety oikeus rukoilla muslimiveljiensä kanssa. Ja rauhanaktivisti Rachel Corrie kuoli Israelin puolustusvoimien operaatiossa puskutraktorin alle puolustaessaan toisten kotia. (-) Nuoret ihmiset joutuvat kolmen suurvallan – Venäjän, Yhdysvaltojen, Israelin – tuomitsemiksi. Pelkään, että nuoret sukupolvet tuntevat olonsa kyvyttömiksi ja tuntevat syntyneensä maailmaan, joka on niin täynnä valtaa ja korruptoitunut, ettei heille ole paikkaa täällä. Viestini on, että nuorten pitäisi kääntyä toistensa puoleen. He voivat kokoontua – myös uuden teknologian avulla. Yhdellä klikkauksella miljoonat uuden sukupolven edustajat voivat kokoontua globaalisti tärkeän syyn tai tavoitteen vuoksi. Heillä on enemmän voimaa kuin he käsittävätkään.” Kun ajattelet urasi alkuaikoja – olisitko sinä voinut olla yksi Pussy Riotin kolmesta naisesta? ”Ehdottomasti. Kun ensimmäinen albumini Horses ja levyn kappale Gloria, jossa lauletaan ’Jesus died for somebody’s sins, but not mine’ ilmestyi, sain vihapostia ja uhkauksia ihmisiltä, jotka väittivät minun joutuvan ikuiseen kadotukseen. Jos olisin elänyt ankarammassa yhteisössä, seuraamukset olisivat varmasti olleet vakavammat. Mutta, huolimatta virheistään, amerikkalainen yhteiskunta pitää edelleen ilmaisunvapautta hyvin tärkeänä arvona. Minua on rangaistu eri tavoin, esimerkiksi kieltämällä lähetysaikani radiossa, ja joissain osavaltioissa levyni ovat kiellettyjä. Mutta näiden asioiden kanssa voin elää, sillä minulla on edelleen oikeus ilmaista itseäni ja laulaa tärkeistä asioista.” Teksti Ole Hoff-Lund Käännös ja editointi Marie Kajava Kuvitus Anna Salmi
Fabio Venni / Wikimedia Comm
ons
uva Topfoto / Lehtik
Kolumni.
16
Säilössä
I förvar
työmaakoppi , yksi seinä läpinäkyvää pleksiä, ankean näköinen, ei tilaa liikkua, happi loppuu – ja ai niin, 14 lasta ja nuorta sisällä. Teimme Maailma kylässä -festivaaleille Säilö-nimisen teoksen. Kahden päivän ajan lapset ja nuoret elivät Helsingin Rautatientorilla ”säilössä”. Säilö oli taideteos, siis fiktiota. Se esimerkiksi ahdisti, järkytti, pani katsojansa miettimään. Se ei kuitenkaan ole kaukana todellisuudesta, jossa alaikäisiä lapsia tai muuten haavoittuvassa asemassa olevia turvapaikanhakijoita otetaan säilöön. ”Ai meillä Suomessakin tehdään näin?” – kummastus kuului monen suusta. Oli myös niitä, jotka käänsivät katseensa, sanoivat, etteivät viitsi tai halua ”tommosta” katsoa.
en personalbod med en vägg av genomskinligt plexiglas; en trist uppenbarelse utan plats att röra sig i och där syret tar slut - och, just det, 14 barn och ungdomar därinne. För Världen i byn -festivalen planerade vi ett verk kallat Säilö. Under två dagar hölls barn och unga i förvar i containern på Järnvägstorget i Helsingfors. Säilö var ett konstverk – något fiktivt. Verket upprörde, chockerade, tvingade åskådarna till eftertanke. Steget är inte långt till den verklighet där barn eller andra sårbara asylsökande tas i förvar. ”Jaså gör man så i Finland också?” Förundran hördes ur mången mun. En och annan vände också blicken bort och sade att de inte ville titta ”på sånt där”.
ulkomaalaislaissa sanotaan, että säilöönotto
eli vankilan kaltaisiin olosuhteisiin tai putkaan sulkeminen on perusteltua, mikäli ulkomaalaisen henkilöllisyys on epäselvä, mikäli on perusteltua aihetta olettaa, että hän saattaa piileskellä ennen maasta poistamista tai hänen epäillään syyllistyvän rikokseen Suomessa. Säilöön voi joutua kuka tahansa turvapaikanhakija. Laki on väljä, ja säilöönottaminen on lisääntynyt viime vuosina. Turvapaikanhakijaa saa siis kohdella rikollisena rikoksesta, johon hän ei ole syyllistynyt. Hän on vain ja ainoastaan joutunut jättämään kotimaansa sodan, vainon, kuivuuden, nälänhädän tai muun pakottavan syyn vuoksi. Säilöönotto riistää ihmiseltä vapauden. Puhuimme Säilö-teoksen harjoitusten alkuvaiheessa siitä, miltä tuntuisi jos ei saisi tavata kavereita, käydä koulua – siis jos vapaus riistettäisiin. Jokaisen ihmisen, nuoren ja vanhan, on helppo löytää tähän oma näkökulma: yhdelle vapautta on aamuuinti meressä, toiselle se on kilon pussi irtokarkkia tai harrastus x. Minulla vapaus on pään sisäistä. Pahinta olisi, jos ajatukset, päiväkirjat, oma mieli riistettäisiin.
i utlänningslagen anges att tagande i förvar är befogat i de fall där en utlännings identitet är oklar, eller om denna kan komma att hålla sig gömd eller förhindrar ett kommande avlägsnande ur landet, eller om det föreligger misstanke om att personen kommer att göra sig skyldig till brott i Finland. Vilken asylsökande som helst kan hamna i förvar. Lagen lämnar stort tolkningsutrymme och antalet asylsökande som tas i förvar har ökat de senaste åren. Man får alltså behandla en asylsökande som en brottsling, misstänkt för ett brott som inte ens begåtts. Det enda hon gjort är att hon tvingats lämna sitt hemland på grund av krig, förföljelser, torka, svält eller andra trängande skäl. Att ta en människa i förvar innebär att beröva henne hennes frihet. Under förberedelserna pratade vi om hur det skulle kännas att inte få träffa sina vänner, gå i skola – om man skulle berövas sin frihet. Var och en av oss, gammal som ung, finner snabbt beröringspunkter. Där frihet för en människa betyder ett morgondopp i havet, kan det för en annan handla om att äta ett kilo godis eller ägna sig åt någon hobby. För mig är frihet inne i huvudet. Det värsta vore att bli berövad sina tankar, sin dagbok, sitt eget sinne.
”Ai meillä Suomessakin tehdään näin?”
på lördagen kom en liten flicka och titta på Säilö. Hon frågade sin mamma varför barnen hölls instängjoka kysyi äidiltään, miksi noi lapset on laitettu tonne? da i containern. Mamman svarade att det var för att de Äiti vastasi tytölle, että no siksi, kun ne ovat tulleet kommit till Finland. Men varför?, frågade flickan. Det Suomeen. Miksi niin tehdään? kysyi tyttö. Äiti vastasi finns nog inget vettigt skäl till det, svarade mamman. hänelle, että no ei siinä, kulta, ole mitään järkeä. Och det gör det inte. Jag tycker att medmänsklighet Ei olekaan. Ajattelen, että inhimillisyys on vähintä är det minsta som kan krävas människor emellan. Med mitä on vaadittava ihmisten välille. En tarkoita inhi- medmänsklighet menar jag inte en klapp på huvudet, millisyydellä mitään silittelyä vaan konkreettisesti utan förmågan att se bort från sig själv – någon skulle sanottuna kykyä katsoa itsestä pois, joku sanoisi eh- kanske tala om förmågan att förställa sig själv i någon kä kykyä hypätä toisen saappaisiin. Se on empatiaa. annans skor. Det handlar om empati. Empatia on ainoa, joka mahdollistaa vapauden. Ei Empati är det enda som möjliggör frihet. Såväl den vain itselle vaan myös muille ihmisille. egna som andra människors frihet. säilöä tuli katsomaan lauantaina pieni tyttö,
Marie Kajava Kirjoittaja on dramaturgi ja Amnesty-lehden toimitussihteeri.
Reportaasi.
TERVETULOA? Kun turvapaikanhakija saapuu Suomeen, hän saa vastaanottokeskuksesta sängyn, katon päänsä päälle ja paljon tietoa säännöistä ja oikeuksista. Sen jälkeen alkaa odottaminen.
Tekstit Marie Kajava ja Heli Sariola Kuvat Jarkko Virtanen
17
18
H
elsingin punavuoressa ,
entisen Martta-hotellin sisäpihalla, sauhuaa. Aamuaurinko pilkottaa talojen takaa, miehet nojailevat aitaan ja rupattelevat. Sitten he menevät sisään rakennukseen. Ja tulevat jonkin ajan päästä takaisin tupakalle. Kuljemme perässä sisälle. Helsingin vastaanottokeskuksen Punavuoren toimipiste on ensituntumalta sokkeloinen kuin ruotsinlaiva: paljon pitkiä käytäviä, hissejä, pieniä huoneita kerrossänkyineen, kerroksia toistensa päällä. Täällä on kuitenkin rauhallista, täällä ei ole kuhisevia ihmismassoja. Viime vuonna Suomesta haki turvapaikkaa 3 129 henkilöä. Hakijoista yksin tulleita alaikäisiä oli 167. Maahanmuuttovirasto teki päätöksen yhteensä 3 780 turvapaikkahakemukseen. Turvapaikan tai oleskelu luvan hakijoista sai 42 prosenttia; turvapaikan eli pakolaisstatuksen sai 15 prosenttia eli 553 henkilöä. Pakolaisstatus on vahvin kansainvälisen suojelun asema, jonka turvapaikanhakija voi saada.
V
astaanottokeskuksen ylimmän ker-
roksen huoneesta kuuluu pulputusta. Ensin kaksi lausetta suomea, sitten sadasosasekunnin hiljaisuus – ja taas monien kielten kuoro alkaa pulputtaa. Tulkit ovat työssään: he kääntävät pari viikkoa aikaisemmin Suomeen saapuneille turvapaikanhakijoille infopakettia, jonka on tarkoitus käynnistää Suomeen tutustuminen. He ovat turvapaikkaprosessin alkumetreillä. Luokkahuoneessa on eniten yksin tulleita miehiä, muutama nainen ja yksi perhe. Asiaa on paljon. On
käyttäytymissääntöjä keskuksen sisällä, on asioita, joita on hyvä tietää ulkomaailmasta ja tietysti oikeudellista tietoa turvapaikan hakemisesta. Luokan takana on pingispöytä. Seinällä oleva lappu kehottaa siivoamaan tilassa olevat tuolit ja pöydät paikoilleen pelaamisen jälkeen. Mutta nyt ei ole pelin aika. Infotilaisuudessa istuu totisia naamoja. Tämä prosessi on pitkä. Vuonna 2012 turvapaikkahakemuksen keskimääräinen käsittelyaika hakemuksen jättämisestä ensimmäiseen ratkaisuun oli 254 päivää. ”Lähdin, koska minulla oli ongelmia per heeni kanssa. Lisäksi kärsin mielenter veysongelmista, jotka johtuivat sosiaa lisesta painostuksesta. Ihmisille tulee Brasiliasta mieleen samba, karnevaalit ja hymyilevät ihmiset. Siellä on kuitenkin paljon ennakkoluuloja, pienistäkin asi oista: ihmisiä voidaan tappaa esimerkiksi jalkapallon vuoksi. Vähemmistöjä syrji tään laajasti ja avoimesti. Itse edustan vähemmistön vähemmistöä, menemättä sen tarkemmin yksityiskohtiin. Tulin Suomeen opiskelemaan reilu vuosi sitten. Suoriuduin ensimmäisestä lu kukaudesta, mutta toinen oli minulle liian raskas ja keskeytin opinnot. Päätin lähteä hakemaan turvapaikkaa Keski-Euroopas ta, koska minulla oli siellä ystäviä. Elämä siellä oli kuitenkin kauheaa. Vastaanotto keskuksissa turvapaikanhakijoiden liikku mista kontrolloidaan ja omaisuutta otetaan haltuun. Olin siellä kaksi kuukautta.
19
” Unelmoin siitä, että minulla olisi oma maa. Jos minulla ei ole tulevaisuutta Suomessa, lähden täältä ja jatkan etsimistä, kunnes löydän jonkin toisen maan.”
20
Tulin Punavuoren vastaanottokes kukseen kaksi viikkoa sitten. Odotan, että saan kutsun viranomaisten haas tatteluun muutaman kuukauden sisäl lä. Oleskelulupani raukeaa toukokuussa. Jäisin mieluummin opiskelupaikkakun nalleni kuin palaisin kotimaahani. Täällä voin kävellä ulkona ja käyttää tietokonettani. Olosuhteet ovat ihan hyvät ja työntekijät ovat mukavia. Olen tietojen käsittelyn alalla ammattilainen. On kui tenkin vaikeaa saada töitä, koska en osaa suomea. Voisin paremmin, jos saisin teh dä muutakin kuin syödä ja nukkua.”
”Lähdimme mieheni kanssa Espanjaan 13 vuotta sitten paremman elämän toi vossa. Muutimme Barcelonaan, jossa tein töitä muun muassa siivoojana ja tehtaassa. Minulla on 4-vuotias tytär ja 10-vuo tias poika. Erosimme mieheni kanssa kaksi vuotta sitten. Minulla ei ole per hettä Nigeriassa, enkä ole käynyt siel lä lähtöni jälkeen. En kaipaa Nigeriaan. Lasteni kanssa puhun espanjaa, he ovat Espanjan kansalaisia. Poikani käy kou lua täällä. Hän osaa jo koulutien ja me nee kouluun itsenäisesti. Hän rakastaa käydä koulua. Tulimme lasteni kanssa Suomeen helmikuussa. Espanja oli ennen hyvä maa, mutta talouskriisin myötä kaikki tuhoutui. Haluaisin aloittaa elämän Suo messa. Haluaisin oppia suomea. Elämä vastaanottokeskuksessa on melko yksinäistä. Täällä on eräs nainen, jolla on kaksi lasta ja jonka kanssa vie tän välillä aikaa. Useimmiten oleskelen omassa huoneessani tai tv-huoneessa. Haaveilen siitä, että voisin tehdä töitä ja saisin kodin perheelleni. Olisin valmis tekemään mitä tahansa työtä. Tulevai suudessa haluaisin ehkä olla liikenainen, Espanjassa minulla oli pieni kauppa.”
João, 27
P
riippuu ovessa. Kevätaurinko häikäisee ulkona, olemme Helsingin kattojen korkeudella. Infotilaisuuden ohjaaja jakaa tietoa: saatte mennä ulos keskuksesta milloin vain; henkilökunta saa tarvittaessa tulla huoneeseenne; alkoholin ja muiden päihteiden käyttö on kiellettyä; vieraat eivät saa yöpyä täällä. Ensimmäinen mielikuva ruotsinlaivasta alkaa vaikuttaa mauttomalta. Mies kysyy: ”Saatteko tarkistaa, mitä minulla on taskuissani?” Ohjaaja kertoo, että kukaan ei pengo asukkaiden tavaroita tai taskuja. Henkilökunta saa käydä huoneissa, ja jos he näkevät siellä jotain epäilyttävää, on se eri asia. Sylilapsi itkee. Hänellä on varmaan tylsää, väsy tai nälkä. Hetken kuluttua hän nukahtaa. Pipopäinen mies kysyy: ”Jos huoneessa on kaksi asukasta, joista toinen haluaa nukkua valot päällä ja toinen pois päältä, mitä silloin tehdään?” Ohjaaja vastaa, että asiasta pitäisi keskustella. Ihmisillä on erilaisia tapoja – vaikka yleensähän nukutaan valot pois päältä. Ohjaaja puhuu siivouksesta, keskuksen normaalista päiväjärjestyksestä, juomaveden puhtaudesta ja siitä, miten ankarasti tupakointi on kielletty. Turvallisuuden takaavat valvontakamerat, joita on eri puolella keskusta – ei kuitenkaan vessoissa eikä huoneissa. ahvinen joulukuusikoriste
Felicia, 35
K
sisäiset säännöt on käyty läpi, olo on kaikesta tiedosta turpea. Mutta matka jatkuu: ohjaaja kertoo, että olemme Helsingin ydinkeskustassa. Ympärillä on paljon kauppoja, apteekkeja, eri uskontojen harjoittamiseen sopivia paikkoja ja puistoja. Vaikka olisi käyttänyt vuosia Helsingin julkista liikennettä, on todella helppoa eksyä sokkeloon, johon bussit, ratikat, metrot, junat ja niiden erilaiset reitit kuulijan eksyttävät. Esimerkiksi päästäkseen Hakaniemessä sijaitsevaan rahatoimistoon on käytettävä julkista liikennettä. Seuraa tietoa erilaisista tavoista ostaa lippu, matkakortti tai kännykkälippu. Pitää tietää, mitä numeroa painaa leimauslaitteessa millekin un vastaanottokeskuksen
21
”Jos huoneessa on kaksi asukasta, joista toinen haluaa nukkua valot päällä ja toinen pois päältä, mitä silloin tehdään?”
22
vyöhykkeelle mennessään, mistä ovesta mennä sisään itse tai vaunujen kanssa ja mistä poistua. Ja jos mokaa julkisessa liikenteessä, saa sakot. Erilaisten kaupunkien, maaseutujen, kulttuurien ja käytäntöjen kirjo on aistittavissa. Samoin se, että jos rahaa ei juuri ole tai on yksin, vastaanottokeskuksesta ulos astuminen saattaa tuntua jättiläisen loikalta. Suomeen on tullut viime vuosina turvapaikanhakijoita pääosin samoista maista. Vuonna 2012 eniten turvapaikanhakijoita tuli Irakista, 837 henkilöä. Venäjältä tuli 226 ja Afganistanista 213 henkilöä. Aiempia vuosia vähemmän tuli turvapaikkahakemuksia Somaliasta, Afganistanista ja Venäjältä, siinä missä Syyriasta, Irakista, Serbiasta ja Kosovosta tulleita turvapaikanhakijoita oli enemmän. Lähtömaiden nimet kertovat, että Suomeen on tultu vakavista syistä.
M
iehet ovat taas tupakalla asfalttipihal-
la. Päivä kulkee ruokailuiden rytmissä: aamupala kello 9–9.45, lounas kello 12–13.15, päivällinen kello 17–18.15 ja sieltä käteen iltapalapussi. Väliin mahtuu monta tupakkaa. On selvää, mihin on vaikein tottua. Monien suusta kuuluu sama: he kaipaavat tekemistä, aika ei ota kuluakseen, epätietoisuus tulevasta ahdistaa ja menneisyys painaa. He haluaisivat tehdä työtä ja paikan, jossa asua. Sillä kodista vastaanottokeskus ei käy, eikä niin ole tarkoituskaan. Helsingin vastaanottokeskuksen Punavuoren toimipiste on niin sanottu transit-yksikkö. Tänne turvapaikanhakijat saapuvat ensiksi, ja kun heidät on haastateltu, heidät siirretään seuraavaan paikkaan odottamaan turvapaikkapäätöstä.
”Synnyin Bagdadissa. Taustaltani olen kuitenkin palestiinalainen. Perheeni jou tui pakenemaan vuoden 1948 tapahtu mien seurauksena (sota Israelia vastaan) Irakiin. Monet silloin pakolaisiksi lähte neet eivät löytäneet uutta asuinmaata. Isäni kaikilla veljillä on eri maiden passit. Omassa henkilökortissani lukee ”kansa laisuudeton”. Elin Bagdadissa normaalin lapsuu den. Kävin peruskoulun 18-vuotiaaksi asti. Tilanne Irakissa oli kuitenkin sellai nen, että minun oli pakko lähteä. Pää dyin Kyprokselle. Elin saaren kreikkalai sella puolella neljä vuotta. Kävin töissä ja opin kreikan kielen. Minulla oli ongelmia pomoni kanssa. Hän ei maksanut palk koja ja otti henkilökohtaisia papereitani. Tulin Suomeen tammikuussa. Matka reittini tänne kulki Turkin, Syyrian, Liba nonin, Kreikan ja Tanskan kautta. Vie tän paljon aikaa huoneessani tai käyn kaupassa ostamassa tupakkaa ja poltan muiden kanssa vastaanottokeskuksen tupakkapaikalla. Rukoilen viidesti päi vässä. Perheeni tekee minut onnellisek si, vaikka onkin hajallaan: vanhempani asuvat Syyriassa, veljeni asuu Turkissa ja siskoni Irakissa. Unelmoin siitä, että minulla olisi oma maa. Jos minulla ei ole tulevaisuutta Suomessa, lähden täältä ja jatkan etsimistä, kunnes löydän jonkin toisen maan.” Ali, 23 Haastateltavien nimet on muutettu.
23
musiikkia , tanssia, kuvataidetta, teatteria , runoutta, katusoiton SM/musik, dans, teater, poesi, bildkonst, fm i gatumusik/ Music, Dance, Theatre, Art, Poetry, Championships of Street Music | Workshops | Small Faces: lasten oma festari/ barnens egen festival/ the Childrens Own Festival
www.faces.fi
faces 2–4/8/2013 FES TIV AL
®
gumnäs/raseborg
pe/fre/Fri 2/8
Juudas Iskariotin Suudelma Posteljoona & Ystävät Afrikanda (RU) 20 000 Hz Nilufar Lily (BAN) Shenmen Marjo Leinonen & White Trash Jari Rättyä & Käärmekeitto Lau Nau Transkaakko Club Faces in the night: TuoMás O Menos Dj & Gorgeous
Faces Festivalille on helppo tulla: Helsingistä ja Turusta kulkevat junat tunnin välein Karjaalle, josta on kymmenen minuuttia kestävä bussikuljetus suoraan festivaalialueelle Gumnäsiin. / Faces Festivalen är lätt att nå: från Helsingfors och Åbo går varje timme tåg till Karis, varifrån är organiserad en direkt 10 minuters bussförbindelse till festivalområdet i Gumnäs. / Faces Festival is easy to access. A train from Helsinki and Turku departes every hour to Karis, from where there is a ten minute bussride to the festival area in Gumnäs.
la/lö/Sat 3/8
Mikko Perkoila Temppeli Väinö Grön MajaS (RU) Dylan Maarten Oega (DK/SWE/FI) Afenginn (DK/SWE/FI) Don Jusa & Kapinaliitto Kurdistan National Ensamble Aino Venna Kauko Röyhkä Fawzy Al-Aiedy Trio (IRN) Lulu Band Iida Umpikuja Bogolo Street Band Catself Club Faces in the night: TuoMás O Menos Dj & Gorgeous George & Goodblood
su/sö/Sun 4/8
Inner Light Orchestra Hoippu Orkesteri Positive Wave Vallilan Tango Dave Lindholm BILJETTER /LIPUT/TICKETS fre/pe/Fri 25€ | lö/la/Sat 40€ | sö/su/Sun 20€ fre–lö/pe–la/Fri–Sat 60€ lö–sö/la–su/Sat–Sun 60€ fre–sö/pe–su/Fri–Sun 70€ | under 7 år & pensionärer gratis/ alle 7v.& eläkeläiset ilmaiseksi/ under 7 yrs & pensioners free 7–13 år halva priset/ 7–13v. puoleen hintaan/ 7–13 yrs half price FÖRKÖP/ENNAKKOON/ IN ADVANCE fre/pe/Fri 20€ lö/la/Sat 30€ fre–lö/pe–la/Fri–Sat 45€ lö–sö/la–su/Sat–Sun 40€ fre–sö/pe–su/Fri–Sun 60€ TIKETTI
Asiaa.
25
IHMISOIKEUSKRIISI SYVENEE POHJOIS-KOREASSA Ihmisoikeudet uhkaavat jäädä varjoon, kun Pohjois-Korea uhittelee ulkomaailmaa. Maan tarkoin vartioitujen rajojen sisällä miljoonat ihmiset kärsivät. pohjois - korea on kevään aikana ilmoittanut olevansa sotatilassa Etelä-Korean kanssa, uhannut Yhdysvaltoja ydinaseilla, nostattanut ulkomaailman ja kansainväliset järjestöt varpailleen. Toukokuun alussa se tuomitsi Yhdysvaltain kansalaisen vankileirille. Ydinaseuhka ja sodanjulistukset kääntävät maailman katseen Pohjois-Korean ulkoiseen uhkaan, vaikka vuosikymmeniä jatkuneet ihmisoikeusloukkaukset tapahtuvat maan rajojen sisäpuolella. Tammikuussa YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Navi Pillay totesi, että Pohjois-Korean ihmisoikeustilanne on yksi maailman huonoimmista mutta vähiten ymmärretyistä ja raportoiduista. Miljoonat pohjoiskorealaiset kärsivät äärimmäisistä tukahduttamisen ja ihmis oikeusloukkausten muodoista. Satojatuhansia ihmisiä pidetään poliittisilla leireillä tai muuten vangittuina paikoissa, joissa he joutuvat pakkotyöhön. Leireillä on myös lapsia. Ihmisiä kidutetaan ja teloitetaan julkisesti.
Huhtikuussa YK julkisti tiedon uudesta tutkintakomissiosta, joka tutkii vuoden ajan kiireellisesti Pohjois-Korean hallituksen aiempia ja nykyisiä ihmisoikeusloukkauksia. ”YK:n yleiskokous oli viime vuonna yksimielinen siitä, että Pohjois-Korean loukkaukset vaativat toimintaa, ja nyt keväällä saimme vihdoin vaatimamme komission. Syyriaa varten perustettu tutkimusryhmä tuotti aiemmin erittäin arvokasta tietoa, ja sama tapahtunee nyt Pohjois-Korean kohdalla. Maa on entistä tarkemman tarkastelun alla ja toivomme, että tämä johtaa muutokseen”, Johansson sanoo. Teksti Marie Kajava
Protestoi hiuksillasi
vuonna 2011 Amnesty julkisti satelliittikuvia ja todistusaineistoa Pohjois-Korean poliittisten vankileirien sijainneista, koosta ja olosuhteista leireillä. Aineisto osoitti, että leirit olivat kasvaneet merkittävästi edellisistä, vuonna 2001 otetuista satelliittikuvista. Maaliskuussa 2013 Amnestyn Yhdysvaltain osaston tilaamat satelliittikuvat osoittavat, että vankileirit laajenevat entisestään. Kuvat osoittavat myös sen, että pahamaineisen vankileirin numero 14 ympäristössä asuvien kyläläisten liikkumisvapautta on rajoitettu ja sitä kontrolloidaan entistä tiukemmin. ”Turva-aidan rakentaminen leirin 14 muodollisten rajojen ulkopuolelle hämärtää rajaa vankileirillä kärsivien ihmisten ja ympärillä asuvan siviiliväestön välillä”, sanoo Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson. Vankileireillä elää arviolta 200 000 pohjoiskorealaista. amnesty on toistuvasti vaatinut YK:ta perustamaan itsenäisen komission tutkimaan Pohjois-Korean järjestelmällisiä ihmisoikeusloukkauksia, jotka voidaan luokitella rikoksiksi ihmisyyttä vastaan.
pohjois - korean harjoittama kan-
salaisten kontrollointi saa ulkomaailman silmin usein absurdit mittasuhteet: pohjoiskorealaisten elämää rajoitetaan monin keinoin, kuten mitä ajatella, puhua, syödä, tehdä – ja miten leikata hiukset. Amnestyn Puolan osasto tarttui aiheeseen perustamalla verkkoon Hairprotestsivuston, jossa esitellään Pohjois-Koreassa sallitut 28 hiustyyliä. Niistä 18 on naisten leikkauksia ja kymmenen miesten. Kampanjan slogan toteaa, että kyse ei ole hiuksista vaan Pohjois-Korean ihmisoikeuksista. Ihmiset, jotka elävät vapaassa maailmassa, voivat käydä sivustolla lisäämässä omat pehkonsa kuvajonoon, joka toimitetaan maan johtajalle Kim Jong-unille ja muille viranomaisille. Kampanja toivottavasti onnistuu herättämään huomion oikeassa suhteessa, sloganinsa mukaisesti. Kyse ei ole tukasta vaan huomattavan vakavista loukkauksista ihmisyyttä kohtaan. Satelliittikuva Pohjois-Korean vankileiristä numero 15 ja sen lähiympäristöstä huhtikuussa 2011.
Matkalla.
27
Reissaajien ahaa-elämyksiä maailmalta
HAKKERISUKUPOLVI VS. KYBERPOLIISI Vaikka verkkokontrolli kiristyy entisestään Iranissa, rajoituksia kiertävät ohjelmat ovat arkipäivää iranilaisille internetin käyttäjille.
istun pohjoisteheranilaisessa kahvilassa, josta on edellisten viikkojen aikana tullut kantapaikkani. Kahvi on pahaa ja kallista, mutta kahvilan nettiyhteys on nopein, mitä olen kaupungista löytänyt. Käynnistän tietokoneelle juuri lataamani VPN-ohjelman, joka mahdollistaa salatun yhteyden kautta pääsyn viranomaisten kieltämille verkkosivuille. Avaan viikon tauon jälkeen vihdoinkin Facebookin, jossa huomaan iranilaisen ystäväni merkinneen minut valokuviin viikonlopun syntymäpäiväjuhlilta. Ystäväni ei ole ainoa iranilainen Facebookissa. Viime vuoden lopulla maan korkeimman johtajan Ajatollah Ali Khamenein uutisoitiin liittyneen Facebookiin. Uutinen oli mielenkiintoinen, sillä Facebook on yksi lukuisista Iranissa kielletyistä verkkopalveluista. iranin hallinnon suhtautuminen internetiin on ollut verkon yleistymisestä lähtien kaksijakoista. Toisaalta se on välttämätön talouden, teollisuuden ja valtion politiikan työkalu. Samalla se kuitenkin asettaa haasteensa sensuuriin ja toisinajattelijoiden vainoon nojaavalle autoritaariselle hallinnolle. Iranin viranomaiset perustelevat internetiin kohdistuvia rajoituksia usein yleisen moraalin ylläpitämisellä tai valtion turvallisuuden takaamisella. Näitä arvoja varjellaan kehittyneen suodatinjärjestelmän avulla. Valtionhallinnossa on oma kyberpoliisi, joka seuraa internetissä tehtyjä rikoksia. Internet-kahvilat toimivat valvovan silmän alla, kansalaisten toimintaa verkossa seurataan ja aktivisteja vakoillaan. Viime vuoden marraskuussa poliisin huostassa kuollut bloggaaja Sattar Beheshti oli yksi useista turvallisuusviranomaisten hampaisiin joutuneista verkkoaktivisteista. Viimeistään vuoden 2009 tapahtumat osoittivat verkon kaksijakoisen luonteen myös aktivisteille: Twitter ja Facebook olivat merkittävässä roolissa presidentinvaaleja seuranneiden mielenosoitusten mobilisoinnissa. Samalla viranomaiset käyttivät verkkoa mielenosoittajien tunnistamiseen. Toiminta verkossa kävi entistä vaarallisemmaksi. viranomaiset ja nettiaktivistit käyvät jatkuvaa kilpajuoksua rajoitusten ja niitä kiertävien välineiden kehittämisessä. Rajoituksia kiertäviä ohjelmia eivät käytä vain rohkeimmat
aktivistit, vaan ne ovat arkea usealle tavalliselle internetin käyttäjälle. Ohjelmien avulla pääsee suosittuihin palveluihin, kuten Facebookiin, Twitteriin ja Viberiin, jotka ovat kiellettyjä. Kun Suomessa puhutaan ”nettinatiiveista”, Iraniin on muodostumassa hakkereiden sukupolvi. Iranilaiset tuttavani tuntevat verkon vaarat ja myös siellä toimimisen rajat. Kuten verkon ulkopuolella, myös verkossa poliittinen toiminta on vaarallisempaa kuin viranomaisten määrittelemien islamilaisten moraalisäädösten rikkominen. Ulkopuolisen silmin rajoja on vaikea tunnistaa, mikä johtaa välillä virhearvioihin. Olen kauhistellut ystävieni Facebookissa jakamia bilekuvia, mutta samalla epähuomiossa vieraillut Yhdysvaltojen keskustiedus-
telupalvelun CIA:n sivuilla koulutehtävää tehdessäni. verkkokontrolli kiristyy entisestään kesäkuussa järjestettävien presidentinvaalien lähestyessä. Maaliskuussa uutisoitiin, että kaikki luvattomat VPN-ohjelmat suljettiin ja tätä kautta muun muassa pääsy Facebookiin estettiin. Uutinen oli huolestuttava. Muutama päivä myöhemmin sain kuitenkin iranilaiselta ystävältäni Facebook-viestin, jossa hän kertoi lomasuunnitelmistaan. Hakkerisukupolven ja kyberpoliisin kilpajuoksu jatkuu.
Kirjoitus julkaistaan nimettömänä. Kuvitus Noora Ylönen
28
Teetä ja ihmisoikeuksia. Keskustelua oikeasti tärkeistä asioista
Syrjityimmät ”Romanien kohtelu ja tilanne ei muutu siksi, että siitä ei ole laskettavaa hyötyä”, sanoo Kimmo Oksanen. Euroopan yli kymmenestä miljoonasta romanista suuri osa kärsii vakavasta syrjinnästä.
29
janette grönfors koordinoi Punaisen ristin Ei rasismille! -hanketta. Hän on työskennellyt pitkään vähemmistö- ja erityisesti romaniasioiden parissa Suomessa ja ulkomailla.
helsingin kaupunginvaltuusto käsitteli toukokuun puolivälissä valtuutetun tekemää aloitetta ”kerjäläisongelman” ratkaisemisesta. Uusimmassa aloitteessa ehdotettiin romanikerjäläisten rekisteröimistä ja luettelointia. Aiemmin on keskusteltu vilkkaasti mahdollisuuksista kriminalisoida koko kerjääminen kaupunkiviihtyvyyden parantamiseksi – eduskunta-aloite järjestyslain muuttamiseksi tehtiin vuonna 2010. ”Vaikka asiasta ehkä keskustellaan vähemmän kuin aiemmin, viha romanikerjäläisiä kohtaan ei mielestäni ole vaimentunut. Keskustelun vähentyminen on itse asiassa huono juttu – katukerjäämisestä puhuminen antaa kasvot muutoin näkymättömäksi jäävälle äärettömälle köyhyydelle keskellä Eurooppaa”, toteaa Helsingin Sanomien toimittaja Kimmo Oksanen. ”Tietoa romanien tilanteesta ja kerjäläisilmiön taustoista kyllä on, mutta keskustelu ei vain mene eteenpäin. Hyväkään puhe ei johda mihinkään. Se on tosi turhauttavaa”, sanoo Janette Grönfors, joka koordinoi Punaisen Ristin Ei rasismille! -hanketta.
kimmo oksanen on Helsingin Sanomien toimittaja, joka on kirjoittanut laajasti romanien elämästä Suomessa ja muualla Euroopassa. Vuonna 2009 Oksanen kirjoitti teoksen Kerjäläisten valtakunta (WSOY).
euroopassa elää 10–12 miljoonaa romania. Suuri osa kärsii vakavasta syrjinnästä. Suomessa romaniväestön tilanne on parantunut vuosikymmenten aikana. Viime talvena ilmestyi laaja teos Suomen romanien
Asenteet romanikerjäläisiä kohtaan ovat ennakkoluulojen värjäämiä. Oksasen mielestä olisi syytä puhua yksinkertaisemmin luuloista. ”Luullaan, ei tiedetä. Jos ei keksitä muuta, luullaan, että he ovat rikollisia. Tosiasia on se, että nämä ihmiset ovat kaduillamme, koska he ovat kaikkein köyhimpiä eurooppalaisia”, Kimmo Oksanen toteaa.
”He ovat muukalaisia, vieraan näköisiä ja kaikkein heikoimpia. Siksi heihin on helppoa kohdistaa omasta pahoinvoinnista nousevaa vihaa.” historiasta. Aineistoa kokoamassa ja teosta kirjoittamassa oli suuri joukko Suomen romaneja. Kyseessä on ylipäätään ensimmäinen kansallinen historiateos romaneista. ”Ei tämä helppo tie ole Suomessakaan ollut”, Grönfors sanoo. ”Mutta Itä-Euroopassa romanien ongelmat ovat niin syviä, ettei siellä ole voimavaroja eikä kykyä lähteä itse ajamaan omaa asiaa. Ja muita romanien ongelmista kiinnostuneita ihmisiä on valitettavasti liian vähän, jotta asiat saataisiin muuttumaan.”
oksanen on kirjoittanut laajalti kadulla kerjäävistä romaneista, heidän taustoistaan ja yhteiskunnallisista ja taloudellisista syistä, jotka ”kerjäläisongelman” synnyttävät. Hänen mukaansa romanien kohtelu ja tilanne ei muutu siksi, että siitä ei ole laskettavaa hyötyä. ”Suurimmat poliittiset johtajat eivät puutu asiaan. Kansa saa sipistä kaduilla ja kuiskailla varjoissa kuin 1930-luvulla ikään, ja niin sanottu sivistyneistö vaikenee.” Oksanen kuvailee, että Romania haluttiin mukaan Euroopan unioniin halvan työvoiman ja bisnesmahdollisuuksien avautumisen takia. Ihmisoikeuksien toteutuminen maassa
30
oli sivuseikka. Kommunismin aika oli kätkenyt eurooppalaisilta romanien tilanteen, ja nyt se ei jaksa kiinnostaa, koska sillä ei ole taloudellista merkitystä. ”Eurooppalainen romaniongelma tuntuu täällä meillä varsinaisesti vain niissä ihmisissä itsessään, jotka heräävät autosta aamuviideltä lähteäkseen soittamaan haitaria kadulle”, Oksanen sanoo.
” vuosia
sitten tein avustustyötä Liettuan Vilnassa sijaitsevassa romanileirissä. Olot siellä olivat todella huonot, niitä ei voi näkemättä ymmärtää. Mietin silloin, että näillä ihmisillä ainoa arvo on se, joka heillä on toinen toisilleen, kiistaton ja elämässä pitävä voima”, sanoo Janette Grönfors. ”Ja kuitenkin ihmisoikeudet kuuluvat täysin kyseenalaistamatta jokaiselle. Koko keskustelu tuollaisilla leireillä asuvien tai katukerjäläisten ihmisoikeuksista on aivan absurdi – eihän siinä ole mitään keskusteltavaa! Ei
”Eurooppalainen romaniongelma tuntuu täällä meillä varsinaisesti vain niissä ihmisissä itsessään, jotka heräävät autosta aamuviideltä lähteäkseen soittamaan haitaria kadulle.”
ihmisoikeuksia voi kyseenalaistaa.” Oksanen ja Grönfors kiihtyvät miettiessään ihmisoikeuksien luonnetta. ”Eihän sellaista asiaa tosiaan ole olemassakaan kuin romanien ihmisoikeudet. On vain ihmisoikeuksia. Mutta jos romaneilla ei nähdä olevan ihmisarvoa, eihän heillä ole ihmisoikeuksiakaan. Liisa Jaakonsaari kertoi eräässä seminaarissa, miten romanialainen europarlamentaarikko vastasi kysymykseen maan romanivähemmistön oikeuksista: ei niistä tarvitse välittää. Eivät he ole ihmisiä”, Kimmo Oksanen puuskahtaa. ”Meillä Suomessa romanikerjäläiset ovat sopivia syntipukkeja. He ovat muukalaisia, vieraan näköisiä ja kaikkein heikoimpia. Siksi heihin on helppoa kohdistaa omasta pahoinvoinnista nousevaa vihaa. Kaikkein heikoimmat eivät nimittäin pysty antamaan takaisin.” Teksti Jaakko Kaartinen-Koutaniemi Kuvat Anna Autio
Kulttuuri.
31
VIETÄ KESTÄVÄ KESÄLOMA Unohda kalliit festivaalit ja jumbojet-matkat Välimerelle. Amnesty-lehti kokosi luontoa ja lompakkoa säästäviä menovinkkejä kesäkaudelle.
Annina Mannila
kulttuurikesä alkaa PohjoisSuomen elokuvallisista maisemista. Sodankylän elokuvajuhlat järjestetään jälleen kesäkuun puolivälissä 12.–16. kesäkuuta. Yöttömien öiden ohjelmisto tarkentuu kesäkuun alussa. Ennakkotietojen mukaan ohjaajavieraana nähdään muun muassa laitonta aborttia elokuvassaan 4 kuukautta, 3 viikkoa, 2 päivää käsitellyt Cristian Mungiu. Jos toukokuussa päättynyt haku festivaalin talkoolaiseksi jäi väliin, säästä euroja ja luontoa ja hurista paikalle kimppakyydillä. Etsi tai ilmianna oma reittisi esimerkiksi osoitteissa greenriders.fi, kimppa.net tai kyydit.net. kerää lomapäiville kestävää kesälukemistoa Sastamalasta Vanhan kirjallisuuden päiviltä. Tänä kesänä messut järjestetään 28.–29. kesäkuuta. Teemana on moraali, jota luvataan käsitellä laaja-alaisesti eri kirjallisuuden lajien näkökulmasta. Paikalle
on ilmoittautunut myyntipöytineen ainakin 26 antikvariaattia, ja lisäksi todelliset bibliofiilit pääsevät haalimaan sivukaupalla harvinaisuuksia kirjahuutokaupasta. porin kesä tunnetaan kenties parhaiten jazz-festivaalistaan, joka levittäytyy eri puolille kaupungin keskustaa 12.–21. heinäkuuta. Peruslippujen hinnat vaihtelevat ilmaistapahtumista päätapahtumien 69 euroon. Säästä Pori-jazzissa muovia ja euroja nauttimalla eväät ja juhlajuomat omasta piknik-korista. suurista kaupungeista Turku Aurajoen rantoineen on hyvä kohde kesäretkelle. Musiikki- ja festivaalitunnelmaa koet pihistellen Uittamon rannassa ILMIÖ-festivaalin ilmaisella ja ikärajattomalla RantaILMIÖ-alueella 20. heinäkuuta. Tiedostavan Turku-lomailijan kannattaa tutustua vapaaehtoisvoimin pyörivään
Sodankylän elokuvajuhlat tarjoavat myös hilpeää oheisohjelmaa kesän alkajaisiksi.
Kirjakahvilaan. Hörpi ilmainen santsikuppi ja nautiskele maksuttomista runoilloista, konserteista ja koulutustilaisuuksista. Päivitä kesäasut joka kuun puolivälissä lauantaikirppiksellä, joka laajenee sään salliessa Brinkkalan historialliselle sisäpihalle. Kirjakahvilassa järjestetään myös Turun Mahdollisuuksien tori -tapahtuman suunnittelutilaisuudet. ota varaslähtö Espoon elokuvakesään ja katsasta kuukauden elokuvat. Päästöittä Atlantin rannoille matkaat Julie Delpyn Ranskalainen viikonloppu -elokuvan kyydissä. Se esitetään 4. kesäkuuta Espoon kulttuurikeskuksen Louhisalissa. Huokean kulttuurikesän päättää 16.–25. elokuuta Espoo Ciné -elokuvafestivaali, johon voi vielä hakea talkoolaiseksi.
Teksti Karoliina Knuuti
Aktivisti.
32
FLASH MOBEJA JA MÖKKEILYÄ Mitkä ovat kesäsuunnitelmasi, tasa-arvoisen avioliittolain puolesta kampanjoiva Senni Moilanen? 1. toimintaa 2 2
kaupungissa ”Tahdon2013-kampanjassa tavoitteenamme on tavata kesän aikana kaikki Suomen kansanedustajat. Ohjausryhmäläiset ja aktiivit ovat ottaneet haasteen vastaan ja haluavat tiedottaa kampanjasta valtakunnan ykköspäättäjille. Aikomuksena ei ole tehdä lobbausta tai käännytystyötä, vaan tuoda asia tutuksi ja toimia keskustelun herättäjänä. Kaikki kansanedustajat eivät ole vielä päättäneet, miten suhtautua tasa-arvoiseen avioliittolakiin, joten on tärkeää antaa heille puolueetonta ja selkeää tietoa.”
2. taidepäivä
”Toteutamme kesäkuussa ympäri Suomea taidepäivän, johon kuka tahansa voi osallistua esiintymällä, tekemällä performansseja tai järjestämällä tapahtumia. Useissa kaupungeissa toteutetaan 25.6. flash mobeja, joissa ohikulkijat saattavat yllättäen törmätä toisiaan suuteleviin ihmisiin. Tahdon2013kampanja tulee näkymään kaduilla, puistoissa ja toreilla. Helsinki Pride on luonnollisesti tärkeä kampanjatapahtuma, ja jatkamme feissausta menestyksekkäästi, sillä kansalaisaloitteessa on jo yli 150 000 nimeä.”
3. mökkeilyä
”Pääosa kesästä menee kiireisenä työn merkeissä, joten on tarpeen myös pyhittää aikaa itselle. Rauhoittuminen kaukana mökillä antaa vastapainoa hektiselle kampanjatyölle. Olen asunut viimeiset vuodet Virossa, ja nyt aion nauttia Helsingin kesästä. Suuntaan erityisesti kyläjuhlille, joissa toivon tapaavani paikallisia ihmisiä ja kokevani tavallista kaupunkielämää.” Senni Moilanen on Tahdon2013-kampanjan puheenjohtaja ja Amnesty-aktiivi. Teksti Kirre Koivunen Kuva Mari Waegelein
Toimi!
33
Amnestyssa ajankohtaista juuri nyt
Päivätyökeräys kouluille
Ihmisoikeus kasvatusryhmä
Amnestyn päivätyökeräys keskittyy lukuvuonna 2013–2014 pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksiin. Ilmoita koulusi mukaan päivätyökeräykseen ja valitse kohteeksi Amnesty. Koulu voi itse päättää keräyksen ajankohdan ja keräyssumman. Amnestyn uusi päivätyökampanja käynnistyy 13. elokuuta.
Ryhmä tukee ja koordinoi Amnestyn Suomen osastossa tehtävää ihmisoikeuskasvatustyötä, suunnittelee ja vetää koulutuksia sekä kehittää koulutusmateriaaleja. Ryhmä tapaa kerran kuussa.
Lisätietoja: amnesty.fi/paivatyo
Vetoa teksti viestillä Liity Amnestyn maailmanlaajuiseen pikavetoomusverkostoon, saat tekstiviestillä säännöllisesti vetoomuspyyntöjä. Lisätietoja: amnesty.fi/sms
Mukaan työ elämäryhmään Työelämäryhmä tekee tunnetuksi maailmalla tapahtuvia työelämään liittyviä ihmisoikeusloukkauksia ja kampanjoi kansainvälisten ayoikeuksien puolesta. Lisätietoja: amnesty.tyoelama@gmail.com
Lisätietoja: ihmisoikeuskasvatuksen koordinaattori Maarit Pihkala, maarit.pihkala@amnesty.fi
Vetoa verkossa Amnestyn verkkosivuilla julkaistaan säännöllisesti vetoomuksia yksittäisen ihmisen tai tietyn maan tilanteen parantamiseksi. Lisätietoja: amnesty.fi/vetoomukset
Joku raja! Joku raja! -verkosto on valtakunnallinen ruohonjuuritason toimintamahdollisuus sinulle, joka haluat osallistua naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiseen työhön. Verkoston tapaamisia järjestetään pääasiassa Helsingissä. Lisätietoja: verkoston koordinaattori Helka Repo, helka_repo@hotmail.com
MUKAAN PAIKALLISTOIMINTAAN Vapaaehtoisten aktiivien Amnesty-ryhmät toimivat 17 paikkakunnalla. Paikallisryhmät tekevät vetoomustyötä tietyn henkilön puolesta, kirjoittavat vetoomuskirjeitä viranomaisille ja järjestävät kampanjatapahtumia. Tervetuloa!
med enbart med privata bidrag. En testamentsgåva till Amnesty innebär en värdefull insats för arbetet för de mänskliga rättigheterna och tryggar verksamhetens kontinuitet också under kommande år. Amnesty fortsätter att arbeta tills de mänskliga rättigheter-
Lisätietoja: kampanjakoordinaattori Outi Haapanen, outi.haapanen@ amnesty.fi
Lisätietoja: amnesty.fi/mukaantoimintaan
Koulu vierailijaksi? Haluatko kertoa ja keskustella ihmisoikeuksista? Oletko kiinnostunut kuulemaan nuorten ajatuksia? Haluatko kartuttaa esiintymiskokemustasi? Amnesty tarjoaa yläkouluille ja lukioille 1–2 oppitunnin mittaisia kouluvierailuja. Vierailijat ovat Amnestyn kouluvierailijakoulutuksen käyneitä vapaaehtoisia. Koulutuksia järjestetään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Lisätietoja: ihmisoikeuskasvatuksen koordinaattori Maarit Pihkala, maarit.pihkala@amnesty.fi
Lämna ett arv till kommande generationer Kunde du tänka dig att, efter att du har försäkrat dig om dina anhörigas väl, lämna en gåva i arv till Amnestys arbete för de mänskliga rättigheterna? För att värna om sitt oberoende tar Amnesty inte emot statligt stöd. Arbetet för de mänskliga rättigheterna finansieras där-
Eikö paikkakunnallasi vielä ole Amnesty-ryhmää? Haluaisitko perustaa sellaisen?
na gäller för alla, alltid. Skriv in Amnesty i ditt testamente och var med om att förändra världen nu och i framtiden. Ytterligare information: amnesty.fi/testamente eller insamlingschef Nora Huhta, tel. 040 753 0250.
Kuoleman rangaistuksen vastainen työ Kuolemanrangaistuksen vastaisen työn koordinaattorit seuraavat maailman kuolemanrangaistustilannetta sekä auttavat vaikuttamistyössä ja kampanjoinnissa. Lisätietoja: oikeudellinen asiantuntija Susanna Mehtonen, susanna.mehtonen@amnesty.fi
Haluatko tehdä jotain muuta? Lisää vapaaehtoistyön muotoja osoitteessa: amnesty.fi/mukaantoimintaan
Kolumni.
34
Hunnutetuista tarkoitusperistä
Beslöjade syften
kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkala (ps.) on laatinut aloitteen burka- ja niqab-huntujen kieltämiseksi julkisella paikalla. Hän vetoaa perustuslain pykälään 7, joka turvaa yksilön oikeuden henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen. Hänestä ”eräiden kolmansista maista tulleiden väestöryhmien” uskonnolliskulttuurinen elämänkatsomus ei näitä oikeuksia tunnusta. Näin hän vetää yhtäläisyysmerkit hunnun ja sorretun aseman välille ja väittää, että huntujen kieltäminen olisi kannanotto universaalien ihmisoikeuksien puolesta ja erityisryhmien traditioita vastaan.
riksdagsledamot Vesa-Matti Saarakkala (sf.) har gjort en motion om förbud mot användning av burka- och niqabslöjor på offentlig plats. Han hänvisar till paragraf 7 i grundlagen som skyddar individens rätt till personlig frihet och integritet. Enligt honom erkänner den religiös-kulturella livsåskådningen hos ”vissa befolkningsgrupper från tredje länder” inte dessa rättigheter. Han sätter således likhetstecken mellan slöja och en förtryckt ställning och påstår att ett förbud mot slöja skulle innebära ett ställningstagande för de universella mänskliga rättigheterna och mot traditioner hos särskilda grupper.
saarakkala spelar ett riskabelt spel då han använder de mänskliga rättigheterna som svepskäl sään ihmisoikeuksia nurinkurisesti käsikassaranaan. för sitt syfte. Eftersom människans självbestämmanKun ihmisen itsemääräämisoikeus kerran on kaiken derätt utgör grunden för allt, kan staten knappast inperusta, valtio tuskin voi siihen puuttua vain siksi, et- gripa bara för att man antar att en viss klädstil är ett tä olettaa tietyn pukeutecken på avsaknad av tumistyylin viestivän denna rätt. sen puutteesta. I själva verket beTodellisuudessa kymrar sig SaarakkaSaarakkala ei olekaan la inte om muslimska huolissaan muslimikvinnors rättigheter naisten oikeuksista, utan om sin egen sinvaan omasta mielennesfrid. Han anser att rauhastaan. Hänestä förekomsten av beslöhunnutettujen naisten jade kvinnor på gatan liikkuminen kadulla hotar den finländska uhkaa suomalaista tasedes- och rättskultupa- ja oikeuskulttuuria ren och höjer ”minorija nostaa ”vähemmistetskulturernas specitökulttuuriset erityisalseder” över grundtavat” perustuslain yläpuolelle – melkoinen saavu- lagen – en bra prestation av människor som saknar tus ihmisiltä, joilta puuttuvat perusoikeudet, vapaus grundrättigheter, frihet och personlig integritet. ja henkilökohtainen koskemattomuus. om vi verkligen skulle vilja förstärka muslimsjos todella halutaan vahvistaa musliminaisten ka kvinnors rättsliga ställning, skulle vi kräva lätoikeusasemaa, olisi vaadittava matalan kynnyksen tillgänglig service också för asylsökande genast då palveluja, joihin myös turvapaikanhakijoilla olisi pää- de anlänt till landet. För närvarande har endast de sy heti maahan saavuttuaan. Kotouttamispalvelut on som redan fått uppehållstillstånd rätt till integranyt sallittu vain oleskeluluvan saaneille, ja ne on jär- tionsservice som ordnas genom TE-centralerna, och jestetty TE-keskusten kautta, mikä sysää kodin pii- därför utesluts de mödrar som lever inom hemmet. rissä elävät äidit niiden ulkopuolelle. Tämä on vaka- Detta – och inte klädkoder – utgör ett allvarligt hot va uhka turvapaikanhakijaäitien ja heidän lastensa mot de asylsökande mödrarna och deras barns rättsoikeusasemalle, eivät pukeutumiskoodit. liga ställning. saarakkala leikkii vakavilla asioilla käyttäes-
”Eftersom människans självbestämmanderätt utgör grunden för allt, kan staten knappast ingripa bara för att man antar att en viss klädstil är ett tecken på avsaknad av denna rätt. ”
Jussi Förbom Kirjoittaja on Amnestyn Suomen osaston puheenjohtaja.
Menot.
35
IHMISOIKEUKSIEN KUVASTIN Pride-kulkueet heijastavat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemaa ja sananvapauden tilaa. helsingin , tampereen ja Porin kadut täyttyvät kesällä sateenkaaren väreistä. Pride-tapahtumissa ja -kulkueissa muistutetaan, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet ovat ihmisoikeuksia. Samalla nostetaan esiin syrjintään liittyviä kysymyksiä: seksuaalivähemmistöjen oikeuksien toteutumisessa on vielä 2010-luvullakin parantamisen varaa. Helsingin ja Tampereen lisäksi Pride järjestetään ensimmäistä kertaa Porissa. Amnesty tukee myös Baltic Pridea, joka pidetään Liettuan Vilnassa heinäkuun lopussa. Tekstiviestillä voi jo etukäteen lähettää ”rakkautta Vilnaan” ja tukea näin rahallisesti tapahtuman järjestelyjä.
” pridet kuvastavat ihmisoikeuk-
sien tilaa maissa, joissa tapahtumia järjestetään. Kyse on kahdesta perustavanlaatuisesta oikeudesta: kokoontumisvapaudesta ja oikeudesta ilmaista mielipiteensä”, kertoo kampanjakoordinaattori Markus Viljasalo.
Maissa, joissa Pride-tapahtumien järjestäminen takkuilee, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asema on usein muutenkin ongelmallinen. Liettuassa Priden tapahtumapaikasta on väännetty kättä. Järjestäjät tahtovat näkyvälle paikalle Vilnan keskustaan, mutta kaupungin viranomaiset ovat antaneet määräyksen joko siirtää tapahtuma laitakaupungille tai muuttaa sen luonnetta. Perusteluiksi on esitetty turvallisuusongelmat ja alueen liikkeenomistajille koituva haitta. Amnesty vaatii, että viranomaiset päästävät Pride-osallistujat keskustaan ja huolehtivat heidän turvallisuudestaan. pride - tapahtumiin on kohdistunut useissa maissa väkivaltaisia hyökkäyksiä. Suomessakin Helsingin marssijoiden päälle sumutettiin kaasua vuonna 2010, ja viime kesänä Oulun Prideen liittyvään keskustelutilaisuuteen tehtiin kaasuisku. ”Pitää olla itsestään selvää, että Pride-
ja voi järjestää rauhallisesti. Viharikokset ja hyökkäykset on lopetettava, ja valtioiden on puututtava asiaan”, Markus Viljasalo sanoo. Pride-kulkueet eivät ole kaikkialla mahdollisia. Joissakin maissa homoseksuaalisuus on kielletty laissa, toisissa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt halutaan vaientaa sanan vapautta rajoittavilla säädöksillä. Näissä maissa Amnesty kampanjoi, lobbaa ja tukee paikallisia järjestöjä, jotta Prideja voitaisiin järjestää ja ihmisoikeudet toteutuisivat kaikille. Pride-kulkueet marssivat Tampereella 15.6., Helsingissä 29.6. ja Porissa 19.7. Amnesty on mukana Helsinki Pride -viikon oheisohjelmassa. Keskustelutilaisuus ”Homopropagandaa! Miten EU-puheenjohtajamaa Liettua kohtelee seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjään?” järjestetään Vanhan Kuppilassa to 27.6. klo 18. Lisätietoja: amnesty.fi. Teksti Anu-Elina Ervasti
LÄHETÄ
RAKKAUTTA VILNAAN.
Tekstaa LOVE numeroon 16499 (5€).
Homovastaisuus uhkaa Baltic Pride -tapahtumaa. Järjestäjät tarvitsevat apua. Tekstaa LOVE numeroon 16499 ja tue viidellä eurolla Priden järjestämistä. Amnesty toimittaa tukesi perille, joten rakkaus näkyy ja kuuluu Vilnan kaduilla heinäkuussa! Keräyslupa: 2020/2012/2561, 1.1.2012-31.12.2014, koko maa Ahvenanmaata lukuun ottamatta.
Huippusuosittu Free Pussy Riot -mallisto laajentuu. Uudet tuotteet myynniss채 kes채kuussa!