Amnesty-lehti 4/2011

WW .FI STY NE AM W.

4

ÄIVÄÄ KYMMENEN P

2011

c92E.

Hinta / Pris 5,50 €

1.−10.12.

E L L I S K U E K I IHMISO

8 Egyptin pakkohäädöt

10 Martin Scheinin

18 Eettinen joulu

4

2011

4–5 Menolippu Guantánamoon?

Pelkkä Suomen viranomaisten julkistama data ei vielä kerro, mikä on ollut Suomen rooli CIA-vankilennoissa.

10 Valvova silmä ”Kun 11.9.2001 tulin töistä kotiin ja istuin television ääreen, ymmärsin että terrorismiin ja sen vastatoimiin liittyvät ihmisoikeuskysymykset tulisivat vaatimaan ihmisoikeusasiantuntijoiden ja -aktivistien huomiota useiden vuosien ajan”, sanoo entinen YK:n erityisraportoija Martin Scheinin.

12–15 Ihmisoikeuksia täydellä teholla Amnestyn 10 päivää ihmisoikeuksille -kampanja kutsuu joulun alla kaikki ihmiset mukaan ihmisoikeustyöhön. Tule mukaan globaaliin kirjemaratoniin, allekirjoita vetoomuksia – ja kutsu kaverisikin mukaan Amnestyn toimintaan!

PÄÄKIRJOITUS FRANK JOHANSSON

24 VIISIKYMPPISET Näyttelijät Kati Outinen ja Jussi Lampi osallistuvat ikätoverinsa Amnestyn juhlavuoteen tukemalla ihmisoikeustyötä.

LEDARE FRANK JOHANSSON

OPIMME TOIMIJOIKSI

Vi lär oss bli aktörer

Amnestyn synTYMÄHETKESTÄ 50 vuotta sitten on monta ta-

Det finns många berättelser om Amnestys grundande för 50 år sedan. En av de intressantaste är historian om aktivism som Peter Benenson berättade flera år senare i en intervju. Enligt Benenson var ett mål att få till stånd en förändring i samvetsfångens situation – en frigivning. Lika viktig var förändringen som sker i aktören när hon eller han agerar. För Amnestys grundare var det viktigt att skapa aktiva samhälleliga aktörer.

rinaa. Eräs mielenkiintoisimmista on näkökulma, jonka Peter Benenson kertoi vuosia myöhemmin haastattelussa. Benensonin mukaan muutoksen aikaansaaminen mielipidevangin tilanteessa – siis vapautuminen – oli yksi Amnestyn tavoite. Aivan yhtä tärkeäksi tavoitteeksi hän nosti muutoksen, joka saadaan aikaan toimijassa. Amnestyn perustajalle oli tärkeää tehdä ihmisistä yhteiskunnallisia toimijoita.

Att skriva ett brev för att frige en fängslad aktivist eller att

kannustusviestin lähettäminen jatkuvan uhan alla elävälle ihmisoikeuspuolustajalle tekee hyvän olon. Me uskomme, että pystymme muuttamaan maailmaa, koska olemme jo muuttaneet itseämme. Toimimisen oppiminen kannustaa myös uuteen toimimiseen, laajempien yhteiskunnallisten päämäärien ajamiseen.

Ihmisoikeuksien historiaa tutkinut Lynn Hunt sanoo, että oikeudet syntyvät aina kamppailussa vääryyttä ja valtaa vastaan. Tässä kamppailussa tärkeä osa on oikeuksien julistamisella. Hunt jopa väittää, että oikeudet syntyvät julistuksen kautta, koska jo tahtotilan ilmaiseminen tekee niistä olemassa olevia.

Oikeuksien ei siis tarvitse toteutua ollakseen olemassa. Riittää, että me julistamme ja vaadimme niitä ja että ne ovat olemassa mahdollisuutena.

Joulukuun 10. päivänä vietämme ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen vuosipäivää. Julistuksessa on 30 pykälää oikeuksia, joita me julistamme ja vaadimme. Amnestyssa me vietämme vuosipäivää kirjoittaen vainottujen ihmisoikeuspuolustajien puolesta. Kirjemaraton järjestetään eri puolilla maailmaa, ja se on kokonaisuudessaan maailman suurin ihmisoikeustapahtuma.

Me opimme aktiivisiksi toimijoiksi ja samalla teemme oikeuksista todellisia. Ja kyllä kirjeet usein myös tarkoittavat, että oikeudet toteutuvat niille, joiden puolesta ja joiden kanssa me teemme työtä.

2 AMNESTY INTERNATIONAL 4/2011

Timo Wright

Kirjeen kirjoittaminen vangitun aktivistin vapauttamiseksi tai

skicka en uppmuntrande hälsning till en människorättsförsvarare, som lever under ständigt hot, gör oss gott. Vi tror att vi kan förändra världen, för vi har redan förändrat oss själva. Att lära sig agera uppmuntrar till nya aktioner också för bredare samhälleliga mål.

Lynn Hunt, som har studerat de mänskliga rättigheternas historia, säger att rättigheter alltid föds i en kamp mot orättvisa och makt. I den här kampen har deklarerandet en viktig roll. Hunt till och med påstår att rättigheterna föds via deklarationen, redan genom att uttrycka en vilja kommer de till. Rättigheterna behöver alltså inte förverkligas för att finnas till. Det räcker, att vi deklarerar och kräver dem, att de finns som en möjlighet.

Den 10 december firar vi årsdagen för den Allmänna förklaringen om de mänskliga rättigheterna (i folkmun ofta kallad Människorättsdeklarationen). I deklarationen finns 30 paragrafer rättigheter, som vi deklarerar och kräver. I Amnesty firar vi årsdagen genom att skriva för förtryckta människorättsförsvarare.

Brevmaraton ordnas runt om i världen och är i sin helhet världens största människorättsevenemang.

Vi lär oss bli samhälleliga aktörer och vi gör att rättigheterna kommer till. Och visst betyder breven ofta att rättigheterna för dem vi jobbar för också förverkligas.

Teksti Aino Frilander kuva TEEMU HIRVILINNA

Syynissä turvapaikkakäytännöt Amnestyn pakolaiskoordinaattori Ida Staffansin mukaan EU ei ole epäonnistunut turvapaikkapolitiikassaan. Suomelta Staffans kaipaa kunnianhimoa.

Mikä on tällä hetkellä pinnalla EU:n turvapaikkapolitiikassa?

EU pyrkii yhtenäistämään turvapaikkamenettelyjä. 2000-luvun alkupuolella säädetyistä maahanmuuttoa ja turvapaikka-asioita koskevista direktiiveistä halutaan nyt paremmat versiot. Keskustelun ytimessä on se, miten varmistetaan kaikkien jäsenmaiden turvapaikkamenettelyn laadukkuus – ja miten toimitaan, mikäli näin ei ole.

Onko EU mielestäsi epäonnistunut turvapaikkapolitiikassaan?

En voi sanoa, että EU olisi epäonnistunut, mutta tavoitteisiinsa EU ei ole turvapaikka-asioissa päässyt. Pidemmällä aikavälillä projekti on mielestäni kuitenkin mahtava.

On hienoa, että EU:ssa yritetään kohentaa standardeja ja päästä sopuun siitä, keitä suojellaan ja miten.

Mitkä ovat turvapaikkapolitiikan keskeisimmät haasteet?

Yksi iso haaste on se, että EU:n instituutioiden ja virkamiesten näkemys turvapaikkapolitiikan kehittämisestä eroaa huomattavasti jäsenmaiden näkemyksistä.

Toinen haaste on asenneilmasto. Talouskriisin myötä on vahvistunut ajatus, et-

tä Eurooppaan tulevien pakolaisten määrää olisi vähennettävä. Retoriikasta on haasteellista päästä eroon, vaikka totuus on, että Eurooppaan tarvitaan työvoimaa.

Millainen on Suomen rooli EU:n turvapaikkapolitiikan kehittämisessä?

Suomi osallistuu jäsenmaana lainsäädäntötyöhön. Suomi on kannattanut käytäntöjen harmonisointia, mutta ei ole ollut kovin kunnianhimoinen sisältöjen suhteen. Itse olisin toivonut hieman aktiivisempaa otetta.

Suomeen tulee verrattain vähän turvapaikanhakijoita, joten Suomi voi työskennellä turvapaikka-asioissa yhteisen hyvän eteen muilla tavoin. Tällä hetkellä suomalaisia on Kreikassa auttamassa paikallisen turvapaikkajärjestelmän parantamisessa.

Millainen on Amnestyn kaltaisten järjestöjen rooli turvapaikkapolitiikassa?

Järjestöillä on iso rooli, sillä asiantuntemusta näissä asioissa on Suomessa vähän. Amnestyn on tärkeä tuoda esiin ongelmakohtia ja pakottaa viranomaisia katsomaan peiliin. Tällä hetkellä Amnestylla verkostoineen on keskeinen rooli muun muassa säilöönottokysymysten ratkomisessa.

Vastuun jako Euroopan unionin turvapaik kapolitiikassa -seminaari järjestetään 12.1 2. klo 9–16 Helsingissä Säätytalolla (Snellmanink atu 9–11).

Dublin-järjestelmästä ja Euroopan unio nin yhteisestä turvapaikkapolitiikasta ovat puhumassa muun muassa Frontexin johtaja Ilkka Laitinen, Amnestyn Eurooppa-toimiston pako lais- ja siirtolaisasiantuntija Anneliese Baldaccini ja edustajat Euroopan komissiosta sekä UNH CR:stä

LEHDENTEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA

Päätoimittaja Frank Johansson ToimitussihteeriT Marie Kajava & Heli Sariola AD Jesse Pasanen KUVATOIMITUS Jesse Pasanen & Anu Merenlahti Pain0 Lehtisepät Oy, Pieksämäki julkaisija Amnesty International

Suomen osasto ry. Kultti ry:n jäsen.

Toimituskunta Aino Frilander, Johanna Frondelius, Teemu Granström, Teemu Hirvilinna, Hanna-Kaisa Hämäläinen, Kirre Koivunen, Katriina Koskinen, Teemu Kuusimurto, Aura Lindeberg, Oona Loman, Hanna Lukkari, Susanna Lyytikäinen, Juha Mäkinen, Erik Nyström, Kirsi Pere, Alexandra Peth, Juha Peurala, Minna Rajainmäki, Tiina Riippa, Niklas Sandström, Paula Sundell, Katja Tähjä, Erja Vainikka-Howard, Kaisa Viitanen, Jarkko Virtanen, Kaisa Väkiparta, Mari Waegelein, Timo Wright, Heli Yli-Räisänen, Silja Ylitalo

Joukkojulkaisu ISSN 1458-3879

kirjoittajat Aino Frilander, Johanna Frondelius, Jussi Förbom, Frank

Ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Seuraava lehti ilmestyy 28.2.2012.

Aineistot viimeistään 1.2.2012 Juttutarjoukset ja palautteet osoitteeseen heli.sariola@amnesty.fi. Lehti ei vastaa toimitukseen lähetetystä aineistosta, jonka julkaisusta ei ole sovittu etukäteen.

Kirjoituksissa esiintyvät mielipiteet eivät ole Amnestyn virallisia kannanottoja.

Johansson, Marie Kajava, Riku Rantala, Anne Salomäki, Heli Sariola, Sonja Vartiala, Jukka Viikilä Kuvaajat/Kuvittajat Teemu Hirvilinna, Teemu Kuusimurto, Antti Kyrö,

Jesse Pasanen, Juha Peurala, Miikka Pirinen, Jarkko Virtanen, Timo Wright Kansi Antti Kyrö

Anne Salomäki Mikä ihmisoikeusloukkaus mietityttää sinua juuri nyt? ”Mihin taito loppuu, siitä väkivalta alkaa. Sananvapautta loukkaavat ne, jotka pelkäävät sanoja. Puhe vaiennetaan väkivalloin vain silloin, kun muita keinoja ei ole: pahahan se on väitellä, jos itsekin tietää olevansa väärässä.”

Anne Salomäki on 25-vuotias yhteiskuntatieteiden opiskelija ja Amnestyn viestintätiimin harjoittelija. Hänen mielestään kaikilla on mielipide ihmisoikeusasioista: välinpitämättömyyskin on valinta.

OIKOLUKU Meri Haikarainen

Amnesty-lehti tehdään pääosin vapaaehtoisvoimin. Lehden avustajat ovat vapaaehtoisia alan ammattilaisia.

Ota yhteyttä, anna palautetta: heli.sariola@amnesty.fi

AMNESTY INTERNATIONAL 4/2011

3

hyviä uutisia

4200

suomalaista allekirjoitti vetoomuksen Venäjän ihmisoikeustilanteen parantamiseksi Anna Politkovskajan murhan vuosipäivän alla.

Amnesty vaatii Venäjän viranomaisia suojelemaan ihmisoikeuspuolustajia ja toimittajia väkivallalta, tutkimaan heihin kohdistuvat rikokset ja kunnioittamaan sananvapautta.

Myanmar vapautti poliittisia vankeja Myanmar vapautti 200 mielipidevankia lokakuussa.

Heidän joukossaan olivat Zarganar, Su Su Nway ja Zaw Htet Ko Ko, joiden puolesta Amnestyn jäsenet ympäri maailmaa ovat kampanjoineet kirjein ja vetoomuksin.

Päättäjiin vetoaminen ei kuitenkaan ole vielä ohi: Myanmarin vankiloissa on edelleen useita mielipiteensä vuoksi vangittuja. Marraskuussa maa ilmoitti vapauttavansa toisen erän poliittisia vankeja.

TEKSTI HELI SARIOLA KUVA ANTTI KYRÖ KUVANKÄSITTELY JESSE PASANEN

Menolippu Guantánamoon – Suomen viranomaiset julkistivat marraskuussa lentotietoja, joita Amnesty on vaatinut selvittämään. Pelkkä data ei kuitenkaan kerro, mikä on ollut Suomen rooli CIA:n vankilento-ohjelmassa.

Lento N88ZL Bagramista Afganistanista laskeutui Helsinki-Vantaalle 20.9.2004 ja jatkoi seuraavana aamuna Washington DC:hen. Kyydissä oli 13 matkustajaa. Lento maksettiin käteisellä. YK-raportin mukaan kone laskeutui samana päivänä Liettuaan, jossa toimi CIA:n salainen vankila.

Lento N510MG saapui Clevelandista Helsinkiin 8.3.2004 ja jatkoi Tunisiin kuusi matkustajaa kyydissään. Se palasi Helsinkiin kolme päivää myöhemmin kahdeksan matkustajaa kyydissään ja jatkoi edelleen Clevelandiin neljä matkustajaa kyydissään. Lento maksettiin käteisellä, mutta mitään yhtiötä ei ole merkitty laskutustietoihin maksajaksi.

4 AMNESTY INTERNATIONAL 4/2011

Lento N8213G Frankfurtista laskeutui Helsinkiin 16.5.2003. Aikaisempien viranomaistietojen mukaan lennon operoi Prescott Support ja kyydissä oli 10 ihmistä sekä rahtia. Ministeriöiden nyt julkaisemasta datasta kuitenkin selviää, että koneessa ei ollut lainkaan rahtia ja lennon maksoi USA:n ilmavoimat.

Nämä ovat vain esimerkkejä Suomen viranomaisten marraskuussa julkistamasta noin 200 lennosta. Lentotiedot eivät anna vastauksia, vaan herättävät kysymyksiä – eivätkä vähiten siitä, kuka on tiennyt, millä asioilla yhdysvaltalaiskoneet ovat Suomen kentillä liikkuneet.

CIA:n vankilennot ja Suomen osuus niihin nousivat jälleen esiin, kun Amnestyn Suomen osasto toi lokakuussa julkisuuteen uusia lentoja, joiden se epäili liittyvän CIA:n salaiseen vankilento-ohjelmaan.

Amnesty vaati viranomaisia selvittämään lennot perinpohjaisesti.

Ympäripyöreiden vastausten ja jatkoselvityspyyntöjen jälkeen marraskuun alussa ulkoministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö julkaisivat Amnestyn yksilöimät lentotiedot ”ihmisoikeussyistä”.

Amnestyn mukaan lentodatan julkaisu on askel oikeaan suuntaan, mutta ei vielä anna koko kuvaa Suomen osuudesta vankilento-ohjelmaan. ”Suomella on ihmisoikeussopimusten nojalla velvollisuus tehdä riippumaton ja perusteellinen selvitys vankilennoista”, painottaa Amnestyn Suomen osaston oikeudellinen asiantuntija Susanna Mehto-

nen. Hän korostaa, että kattavan selvityksen lisäksi kaikki mahdolliset lentotiedot on julkistettava, jotta ihmisoikeusjärjestöillä on mahdollisuus tehdä omat johtopäätöksensä. Asian selvitystä ei kuitenkaan saa jättää yksin järjestöjen harteille.

Kaikki epäilyttävät lennot tuskin liittyvät vankikuljetuksiin. Osalla on voitu kuljettaa esimerkiksi CIA:n henkilökuntaa. ”Lennot pitää kuitenkin selvittää, jotta voidaan sulkea nämä normaalit lennot pois”, Mehtonen sanoo.

Hän vertaa selvitystyötä palapeliin. ”Meillä on satoja tai jopa tuhansia pieniä paloja, joista osa on kadoksissa. Tarvitsemme kuitenkin niitä kaikkia, jotta saamme täydellisen kuvan siitä, mitä on tapahtunut. Suomi on yksi pala tässä pelissä, jonka tavoitteena on selvittää niin sanotun terrorismin vastaisen sodan ihmisoikeusloukkaukset ja saattaa niihin syyllistyneet vastuuseen.”

Hu Jian kotiarestia lievennetty Kiinalaisen ihmisoikeusaktivistin Hu Jian perheen kotiarestia on lievennetty. Hänen puolisonsa Zeng Jinyanin mukaan perhe voi hyvin ja Hu Jia on viimein saanut lääkärin hoitoa sairastamaansa B-hepatiittiin.

Amnesty on kampanjoinut Hu Jian puolesta. Aktivisteja pyydetään lopettamaan vetoomusten lähettäminen viranomaisille, mutta solidaarisuusviestit ovat edelleen tervetulleita.

– Suomen kautta?

Entä jos CIA:n kone onkin tehnyt välilaskun Suomeen? Yksityislennot Yhdysvalloista eivät tarvitse Suomen ilmailuviranomaisilta lupaa, ja kaupallisillakin lennoilla on käytännössä vain ilmoitusvelvollisuus. Syyskuun 11. päivän terroriiskujen jälkeen Naton tekemä sopimus antaa yhdysvaltalaiskoneille käytännössä rajattomat oikeudet käyttää eurooppalaiskenttiä. ”Yhdysvallat toteutti vankilento-ohjelman tarkoituksella salassa julkisen ja oikeudellisen tarkastelun välttämiseksi ja siksi, että vangittujen henkilöllisyys ja kohtalo jäisivät pimentoon. Uhrit siirrettiin lain ulottumattomiin ja tekijät asetettiin lain yläpuolelle”, Mehtonen kuvaa.

Hän muistuttaa, että myös Suomella on oikeudellinen velvollisuus tutkia ihmisoikeusloukkauksia. ”Nämä ihmiset ovat katkeamattomalla ihmisoikeusloukkausmatkalla. Heidät on

”

pidätetty ilman oikeuden päätöstä. Monia on kidutettu tai heitä on kohdeltu muutoin epäinhimillisesti. Jotkut ovat kadonneet kokonaan. Kun vankeus alkaa tietystä pisteestä ja päättyy vuosien kuluttua esimerkiksi Guantánamoon, syntyy katkeamaton ihmisoikeusloukkauksien ketju”, kuvaa Susanna Mehtonen.

Juuri tässä piilee asian ydin: jos ihminen on tällä katkeamattomalla matkallaan käynyt Suomessa, myös meistä tulee osallisia ihmisoikeusloukkaukseen. Ja juuri tämän vuoksi Amnesty aikoo pitää asiaa esillä siihen saakka, kunnes Suomen osallisuus Yhdysvaltojen vankilento-ohjelmaan on selvitetty.

NÄMÄ IHMISET OVAT KATKEAMATTOMALLA IHMISOIKEUSLOUKKAUSMATKALLA.”

CIA:n vankilento-ohjelma • vuosina 2001–2009 Yhdysvalloilla oli ”terrorismin vastaisen sodan” salainen operaatio, jonka puitteissa se teki laittomia pidätyksiä ja luovutuksia sekä siirsi vankeja eri maissa sijaitseviin salaisiin vankiloihin.

• Monia pidätETTYJÄ kidutettiin tai kohdeltiin epäinhimillisesti.

Niin sanottuihin korkean profiilin vankeihin käytettiin vesikidutusta.

• CIA ylläpiti useita salaisia vankiloita Euroopassa, ainakin Liettuassa, Puolassa ja todennäköisesti myös Romaniassa.

• Moni Euroopan valtio osallistui operaatioon joko aktiivisesti luovuttamalla henkilöitä CIA:lle tai passiivisesti antamalla ilmatilansa ja lentokenttiänsä Yhdysvaltojen käyttöön. Euroopan kautta kulkeutui arvioiden mukaan noin 1 200 vankilentoa.

• Ruotsin ja Yhdysvaltojen diplomaattisuhteet olivat kriisissä vuonna 2006, kun Ruotsin viranomaisille selvisi, että maan kautta oli kuljetettu CIA-vankeja. Ruotsin turvallisuuspoliisi Säpo teki peiteoperaation yhdysvaltalaiskoneeseen, jossa oli kahlittuja ja huputettuja vankeja.

• Ketään ei ole vielä tuomittu CIA:n pidätyskeskuksissa tapahtuneista ihmisoikeusloukkauksista. Liettuan valtakunnansyyttäjänvirasto aloitti rikostutkinnan salaisista vankiloista, mutta lakkautti sen tammikuussa 2011.

• Amnesty on toistuvasti vaatinut Suomen viranomaisia tutkimaan epäilyttäviä lentoja, viimeksi loppuvuodesta 2010.

• Tanska päätti marraskuussa 2011 teettää selvityksen epäilyistä, joiden mukaan Tanskan hallitus olisi antanut CIA:lle luvan kuljettaa vankeja Grönlannin kautta.

AMNESTY INTERNATIONAL 4/2011

5

AMNESTY KUVINA

THAIMAA

Kuolemanrangaistusta vastaan Amnestylaiset eri puolilla maailmaa aktivoituivat kuolemanrangaistuksen vastaisena päivänä 10. lokakuuta. Esimerkiksi Thaimaan Bangkokissa esitettiin aihetta käsittelevä katunäytelmä, Togossa kerättiin rannalla allekirjoituksia kuolemanrangaistuksen vastaisiin vetoomuksiin, Pariisissa ja Luxemburgissa järjestettiin erilaisia katuaction-tapahtumia.

KUVAT AMNESTY INTERNATIONAL

RANSKA

LUXEMBURG

TOGO

SUOMI

Anna Politkovskajan muistopäivä Venäläisen ihmisoikeusaktivistin ja toimittajan kuoleman muistopäivänä 7.10. amnestylaiset kerääntyivät kynttilämielenilmauksiin. Helsingissä kynttilät syttyivät Venäjän suurlähetystön edessä.

KUVAT MIIKKA PIRINEN

6 AMNESTY INTERNATIONAL 4/2011

TEKSTI Anne Salomäki KUVAT Vladimir Telegin

Ihmisoikeusaktivisti Maksim Gromov on aloittanut kampanjan, jossa poliittisten vankien lapsia valokuvataan yhdessä venäläisten julkkisten kanssa. Kuvissa rockmuusikko Juri Ševtšuk ja Katrina (ylh.), näyttelijä Liya Akhedzhakova ja Artjom (alh. vas.) sekä ihmisoikeusaktivisti Aleksei Sokolovin tytär Alina äitinsä sylissä (alh. oik.).

”Venäjällä vapaus on suurta luksusta” Venäläiset ihmisoikeuspuolustajat Maksim Gromov ja Anton Ryzhov kävivät Suomessa muistuttamassa, että itänaapurissa aktivistien olot ovat vaikeat. Ihmisoikeusongelmiin puuttuvat pyritään vaientamaan keinolla millä hyvänsä.

VENÄJÄLLÄ DEMOKRAATTISIKSI naamioidut instituutiot ovat vain jäljitelmiä, sanoo Vankien liiton puheenjohtaja Maksim Gromov. Hän tietää, mistä puhuu: hän on itse istunut vankilassa poliittisen toimintansa vuoksi. Muutosta vaativat toimittajat ja aktivistit eivät ole turvassa: Gromovin mukaan poliittiset vallanpitäjät ovat joko tappaneet tai vaientaneet ihmisoikeuspuolustajien johtohahmot, kuten Anna Politkovskajan ja Natalia Estemirovan. ”Venäjällä vapaus on suurta luksusta, eikä kaikilla ole siihen varaa”, Maksim Gromov tiivistää.

Ihmisoikeuspuolustajien murhaajat ja

uhkailijat jäävät useimmiten rankaisematta.

Tutkinta saatetaan jättää kesken, mikäli jäljet vievät viranomaisiin. Jos toimittaja yrittää jatkaa tapauksen selvittämistä, hän asettaa sekä itsensä että läheisensä vaaraan.

”Tiedon onkiminen on vaikeaa, koska viranomaiset tekevät kaikkensa peitelläkseen toimiaan. Jos saamiaan tietoja julkistaa, on selvittävä vainoamisesta”, selittää Gromov.

Riippumattomista tiedotusvälineistä on Venäjälläkin esimerkkejä; niitä voidaan esitellä esimerkiksi Euroopan unionin valvontaelimille. Valtamedia on kuitenkin tiukasti valtion kontrollissa. ”Aktivistit on ajettu niin hankalaan ase-

maan, että heidän on joko pakko tehdä yhteistyötä viranomaisten kanssa tai jättäytyä kokonaan sivuun siitä näennäisestä vuoropuhelusta, jota ihmisoikeuksista käydään”, Gromov kuvailee.

Kidutuksen vastaisen komitean lakimiehen Anton Ryzhovin mukaan esimerkiksi Tšetšeniassa kadonneiden omaiset eivät edes käänny tutkintaviranomaisten puoleen, sillä he tietävät sen hyödyttömäksi.

Ryzhov toimii Joint Mobile Groupissa, joka laatii raportteja Tšetšenian ihmisoikeusloukkauksista. ”Rankaisemattomuuden kulttuuri Tšetšeniassa on nyt jopa vahvempi kuin sotien aikana”, hän sanoo. ”Hallitusten, EU:n, järjestöjen ja myös yksittäisten aktivistien viestit rohkaisevat paikallisia järjestöjä jatkamaan työtään ja samalla osoittavat Venäjän viranomaisille, että tilanne on tiedossa myös maan ulkopuolella.”

AMNESTY INTERNATIONAL 4/2011

7

hyviä uutisia

Mikkeli auttaa lähisuhdeväkivallan uhreja Mikkelin kaupunki maksaa ja toimittaa perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhreille hälytysjärjestelmän. Hälytyksellä poliisin saa nopeasti paikalle, jos lähestymiskieltoa rikotaan.

Taustalla on Amnestyn yhteistyöjärjestön Viola ry:n tekemä

aloite, jonka mallina oli Amnestyn kuntalaisaloitepaketti. Vuonna 2006 julkistetun paketin jälkeen aloitteita on tehty vino pino: esimerkiksi Inkoossa, Turussa, Tampereella ja Kemissä aloitteet ovat johtaneet erinomaisiin tuloksiin.

TEKSTI Johanna Frondelius KUVAT AMNESTY INTERNATIONAL

Egyptin köyhät pakkohäätöjen edessä Egyptissä moni köyhä elää tilanteessa, jossa vaihtoehtona on häätö omasta kodista tai kodin päätyminen kivivyöryn alle.

Tämän vuoden tammikuussa miljoonat egyptiläiset marssivat kaduille protestoimaan sortoa vastaan. Mielenosoittajat vaativat paitsi ihmisoikeuksien kunnioittamista, myös asumisen epäkohtien korjaamista.

Vuosikymmenien ajan viranomaiset ovat kohdelleet slummeissa eläviä halveksuen ja häätäneet heitä kodeistaan summittaisesti ja lainvastaisesti. Moni on menettänyt jo ennestäänkin niukan toimeentulonsa ja pienen omaisuutensa tai joutunut vangituksi vastustaessaan mielivaltaisia häätöjä.

Jopa 12 miljoonaa ihmistä Egyptissä asuu slummeissa tai vastaavissa oloissa, heistä yli puolet Kairossa. Moni kairolainen asuu vaarallisesti kalliokielekkeiden kupeessa, sortumavaarassa. Vuonna 2008 vähintään 119 ihmistä kuoli jäätyään kallionvyörymän alle.

Viranomaiset ovat häätäneet ihmisiä vedoten asuinolojen vaarallisuuteen. Se on kuitenkin vain asian toinen puoli: asukkaat kyllä joutuvat pelkäämään kivivyörymiä, mutta eivät halua tulla pakkohäädetyiksi. Vaaralliset olot ovatkin joskus vain tekosyy häädöille.

”Egypti on hyvin eriarvoinen maa, ja usein syynä häätöihin on se, että tilaa raivataan rakennusprojekteille, joista hyötyvät vain varakkaat. Köyhät halutaan pois tieltä”, Amnestyn Suomen osaston ihmisoikeustyön johtaja Päivi Mattila kuvaa.

Häädöistä pitäisi ilmoittaa aina etukäteen, mutta useimmiten näin ei ole. Viranomaiset eivät kirjoita häätöilmoituksia tai, jos kirjoittavat, ne eivät päädy kaikkien asianomaisten tietoon. Asukkaiden on mahdotonta valittaa päätöksestä, ennen kuin heidät on jo häädetty.

Näin ollen ihmiset saattavat löytää yllättäen kotinsa purkutraktorien alta. Usein paikalla on turvallisuusjoukkoja, kuten mellakka- tai paikallispoliisi. Jos asukkaat eivät lähde kodeistaan häätöpäivänä, po-

liisi saattaa raahata heidät väkivaltaisesti pois paikalta.

Egypti rikkoo näissä tapauksissa kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. ”Egyptin oma häätöjä koskeva lainsäädäntö on puutteellinen, eivätkä viranomaiset noudata myöskään olemassa olevia lakeja. Joissakin tilanteissa ihmisiä on jätetty kodittomiksi. Yleensä omistajat saavat tilalle vaihtoehtoisen asunnon, mutta aina se ei ole kooltaan tai sijainniltaan sopiva. Voi olla, että asunto osoitetaan toiselta puolelta kaupunkia, jolloin työssäkäynti vaikeutuu ja lasten koulunkäynti häiriintyy”, Mattila kertoo.

Häätöjen jälkeisissä asumisjärjestelyissä syrjitään usein naisia. Lesket, eronneet ja iäkkäät naiset jäävät helpommin ilman uutta asuntoa kuin miehet. Häädöt ovat

LYHYESTI

Guantánamo kymmenen vuotta Guantánamo Bayn tukikohdan pidätyskeskus on kohta kymmenen vuoden ajan toiminut ”terrorismin vastaisen sodan” päävankilana. Ensimmäiset vangit siirrettiin Kuubassa sijaitsevalle leirille 11. tammikuuta 2002.

Yhdysvallat on pitänyt terroristeiksi epäiltyjä Guantánamossa vuosikausia ilman oikeudenkäyntiä. Siellä arvioidaan olevan edelleen noin 170 vankia. Kaikkiaan kymmenen vuoden aikana pidätyskeskuksessa on pidetty yli 800 ihmistä, joista vain muutama on tähän mennessä saanut tuomion.

8 AMNESTY INTERNATIONAL 4/2011

Guantánamossa olleet ovat kertoneet kovista kuulustelumenetelmistä: heidän ei ole annettu nukkua ja heidät on pakotettu tuntikausiksi epämukaviin asentoihin. Kuulusteltavia on altistettu jääkylmälle ja kuumalle ja heidän päänsä on upotettu veteen.

Amnesty on raportoinut, että monia muualle siirretyistä vangeista on vainottu tai pidätetty mielivaltaisesti. Moni vapautuneista kärsii yhä fyysisistä ja henkisistä oireista vankeusajan takia.

Presidentti Obama määräsi kaksi päivää virkaanastumisensa jälkeen tammikuus-

sa 2009 Guantánamon suljettavaksi vuoden sisällä. Samalla hän kielsi kidutukseen rinnastettavien kovien menetelmien käytön terroriepäiltyjen kuulusteluissa. Hän myös määräsi, että epäiltyjen oikeudenkäynnit pitää järjestää Yhdysvaltojen mantereella liittovaltion siviilituomioistuimissa, ei sotilaskomissioissa, kuten Bushin hallinnon aikana.

Maaliskuussa 2011 presidentti Obama salli uudelleen oikeudenkäynnit sotilaskomissiossa, eikä Guantánamoa ole lupauksista huolimatta vieläkään suljettu.

Teksti HELI SARIOLA

WOZAn johtajat vapautettu Zimbabwelaisen naisjärjestö wozan johtajat on vapautettu odottamaan joulukuista oikeudenkäyntiä. Magodonga Mahlangu ja Jenni Williams pidätetiin syyskuussa kesken rauhanomaisen mielenosoituksen.

WOZAsta irtisanottu työntekijä syyttää Williamsia ja Mahlangua

erityisesti naisille ja tytöille myös terveysja turvallisuusriski, kun vedensaanti vaikeutuu ja hygienia on heikkoa. Tilapäissuojista kulkureitit eivät aina ole turvallisia, mikä lisää seksuaalisen väkivallan riskiä.

Egyptillä on kunnianhimoisia kehittämissuunnitelmia, kuten Cairo 2050 -ohjelma, joka toteutuessaan vaikuttaisi miljooniin ihmisiin. Maa aikoo kehittää kaupunkirakentamista niin, että vaarallisissa olosuhteissa olevat ihmiset häädetään ja paikalle tehdään uusia rakennuksia.

Mattilan mielestä tällaisten hankkeiden haittavaikutukset kohdistuvat erityisesti köyhiin ja etnisiin vähemmistöihin. ”Uudistusten negatiiviset seuraukset kohdistuvat vähän koulutettuihin ja lukutaidottomiin, jotka ovat aina altavastaajina.

Kansainvälisen oikeuden mukaan kaikilla on oikeus korvauksiin silloin, kun heidän ihmisoikeuksiaan loukataan”, Päivi Mattila sanoo.

Köyhillä ei aina ole tietoa valitusoikeudesta tai mahdollisuudesta hakea korvauksia, joten heidän on vaikea saada oikeutta. ”Vaikka oikeutta haettaisiinkin, Egyptissä korruptio on niin suurta, että köyhillä on hyvin vähän mahdollisuuksia voittaa”, Mattila korostaa.

”kidnappauksesta ja varkaudesta”. Hänen itsensä epäillään murtautuneen järjestön toimistoon.

Yli 1 300 ihmistä vetosi Suomessa tekstiviestillä Williamsin ja Mahlangun puolesta.

”

KÖYHÄT HALUTAAN POIS TIELTÄ.”

Kansannousun jälkeinen Egypti odottaa uuden hallinnon rakentumista. Maassa järjestetään parlamenttivaalit kolmessa vaiheessa 21. marraskuuta alkaen. Ne ovat Egyptin ensimmäiset vapaat vaalit 30 vuoteen.

Päivi Mattila toivoo, että uusi hallitus ottaisi asumisasiat työlistalleen ja pakkohäädöt lopetettaisiin. ”Tulevan hallituksen poliittinen tahto jää nähtäväksi. Vaikka se parantaisikin häätöjä koskevaa lainsäädäntöä, kaupungistuminen on nopeaa ja tilaa raivataan keskiluokan asuinalueille.”

Lainsäädäntömuutokset heijastuvat käytäntöihin valitettavan hitaasti. ”Amnestyn kanta on, että pakkohäätöjen on loputtava välittömästi ja vaarassa oleville ihmisille on taattava turvalliset asuinolot”, Mattila painottaa.

4 Amnestyn raportti ”We are not dirt.

Forced evictions in Egypt´s informal settlements” löytyy osoitteesta amnesty.org.

Le Havre ajaa Amnestyn asiaa Koulukinossa Amnestyn ihmisoikeuskasvatustyöryhmän syysurakka on saatu päätökseen: Le Havre -elokuvasta laadittu oppimateriaali laitettiin jakoon Koulukinoon lokakuun lopussa.

TekijäRYHMÄÄ veti Amnestyn koulutuskoordinaattori Maarit Pihkala, jonka mukaan oppipaketin näkökulma oli alusta asti selvä. Vaikka Le Havre käsittelee esimerkiksi siirtolaisuutta ja turvapaikanhakua, lapsille ja nuorille ei paasata kansainvälisestä lainsäädännöstä. Sen sijaan aihetta lähestytään elokuvan henkilöiden elämän-

tilanteen ja tarinoiden kautta. ”Tarkoituksena oli saada elokuvaa katsovat koululaiset samastumaan roolihahmoihin. Kysymysten avulla luokissa voidaan asettua eri henkilöiden asemaan ja miettiä, miten kukin toimisi vastaavassa tilanteessa”, Pihkala selittää.

Le Havre -materiaalin koonneessa ihmisoikeuskasvatustyöryhmässä on mukana sekä koulutuksesta ja kasvatuksesta kiinnostuneita että alan ammattilaisia. Opettajille tarkoitetun tietopaketin kasaamisessa avustivat lisäksi Amnestyn ihmisoikeus-

työn johtaja Päivi Mattila ja oikeudellinen asiantuntija Susanna Mehtonen.

Koulukino tarjoaa eri-ikäisille koululaisryhmille opetusmateriaaleja elokuviin, joita ryhmät voivat käydä katsomassa paikallisten elokuvateattereiden koulukinonäytöksissä. Aiemmin Amnestyn Joku raja! -verkosto on tuottanut Koulukinoon materiaalia elokuvista Aavikon kukka ja Naisen kivitys.

Teksti ANNE SALOMÄKI 4 www.koulukino.fi AMNESTY INTERNATIONAL 4/2011

9

”

IHMISOIKEUKSIEN LOUKKAAMINEN EI OLE HYVÄKSYTTÄVÄ OIKOTIE TERRORISMIN TORJUNNASSA.”

10 AMNESTY INTERNATIONAL 4/2011

TEKSTI MARIE KAJAVA KUVA Teemu Kuusimurto

Valvova silmä Entinen YK:n erityisraportoija, professori Martin Scheinin on todellinen ihmisoikeuskonkari. Hän peräänkuuluttaa Suomelta suoraselkäisyyttä ja läpinäkyvyyttä CIA-vankilentojen selvitystyössä.

Mikä sai sinut kiinnostumaan ihmisoikeuskysymyksistä – entä työstä Yhdysvaltain terrorismin vastaisen sodan ihmisoikeusloukkausten osoittamiseksi?

Kiinnostukseni kansainvälisiin ihmisoikeuksiin heräsi 1980-luvun alussa, jolloin toimin rauhanliikkeessä ja erityisesti aseistakieltäytymiskysymysten parissa. Sen jälkeen olen 30 vuoden ajan työssäni ja vapaa-aikana yrittänyt kattaa ihmisoikeuksien koko kentän. Kun 11.9.2001 tulin töistä kotiin ja istuin television ääreen, ymmärsin, että terrorismiin ja sen vastatoimiin liittyvät ihmisoikeuskysymykset tulisivat vaatimaan ihmisoikeusasiantuntijoiden ja -aktivistien huomiota useiden vuosien ajan. Olin silloin YK:n ihmisoikeuskomitean jäsen, ja tuon tehtävän päättyessä oli luontevaa olla käytettävissä YK:n erityisraportoijaksi vuonna 2005.

Mitä Suomen pitää tehdä nyt vankilentojen selvittämiseksi? Mitkä ovat Suomen oikeudelliset velvoitteet kansainvälisen oikeuden nojalla?

Tärkeintä on selvittää, onko Suomen kautta kulkeneissa koneissa ollut vankeja. Tarkat ja oikeiksi varmistetut lentoreittitiedot ovat välttämättömät, ja niitä pitää verrata vankien kertomusten ja muiden raporttien perusteella laadittuihin tiedostoihin yksittäisten vankien kuljetusajankohdista. Jos osoittautuu, että Suomen kautta on kulkenut yksi tai useampia vankeja, Suomi on osallinen heihin kohdistuneisiin ihmisoikeusloukkauksiin ja velvollinen hyvittämään ne esimerkiksi vahingonkorvauksin ja toimimalla vangin vapauttamiseksi tai oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin tarjoamiseksi.

Miten määrittelet terrorismin ja onko sen määrittäminen mielekästä tai ylipäätään mahdollista?

Terrorismin tarkka määritteleminen on välttämätöntä, jos termiin liitetään oikeudellisia vaikutuksia, kuten esimerkiksi ankarammat rangaistukset. Minulle terrorismi on tappavan tai muutoin vakavan fyysisen väkivallan kohdistamista sivullisiin tarkoituksena joko aiheuttaa kauhua väestön keskuudessa tai painostaa valtiovaltaa tekemään jotakin.

Olennaista tässä määritelmässä on ihmisen alistaminen välikappaleeksi ja törkeän väkivallan käyttö.

Ovatko Suomen viranomaiset, kuten esimerkiksi Supo, tienneet Suomen vankilennoista?

Yhdysvaltain käyttämiä terrorismin vastaisia menetelmiä seuranneille – kuten Supolle, maan hallitukselle tai toimittajille – oli selvää, että Yhdysvallat käytti kansainvälisen oikeuden vastaisia keinoja. Suomen ilmatilan ja lentokenttien antaminen Yhdysvaltain käyttöön ilman protesteja merkitsi osallisuutta ihmisoikeusloukkauksiin, jos koneissa oli vankeja. Jos ei ollut, hallitusta voi moittia liian suuren riskin ottamisesta.

Mitä Suomi voisi tehdä paremmin, että ihmisoikeusloukkauksilta vältyttäisiin terrorisminvastaisissa toimissa tulevaisuudessa? Onko käytännöissä, esimerkiksi tiedustelupalvelujen valvonnassa, parantamisen varaa?

Erityisraportoijana tuotin kaksi raporttia ”parhaiden käytäntöjen” edistämiseksi. Ensimmäinen niistä keskittyy tiedustelupalvelujen ja niiden valvonnan osuuteen ihmisoikeuksien kunnioittamisessa, ja toinen kattaa yleisesti ihmisoikeuksien turvaamisen terrorismin vastatoimissa. Suomellakin olisi paljon parannettavaa ja opittavaa, muun muassa suojelupoliisiin kohdistuvan valvonnan parantamiseksi. Myös laajemmin poliisin, rajavartiolaitoksen ja ulkomaalaishallinnon piirissä tarvitaan koulutusta ja muita toimia, joiden kautta ihmisoikeuksien kunnioittaminen saadaan osaksi viranomaisten ammattitaitoa ja -etiikkaa sekä ammattiylpeyttä.

Toimit kuusi vuotta YK:n erityisraportoijana ja annoit suosituksia valtioille ihmisoikeuksien kunnioittamisesta terrorismin vastaisissa toimissa. Ottivatko valtiot suositukset vakavasti ja toimeenpantiinko niitä?

Yksi erityisraportoija on tietenkin vain yksi toimija monien muiden joukossa. Uskon, että kuusivuotinen toimikauteni omalta osaltaan auttoi muuttamaan asioita parempaan kolmella suunnalla. Ensinnäkin YK:n tasolla ymmärrettiin yhä paremmin ja yhä laajemmin, että ihmisoikeuksien loukkaaminen ei ole hyväksyttävä oikotie terrorismin torjunnassa, ja että kestäviä tuloksia voidaan saavuttaa vain sisällyttämällä ihmisoikeuksien kunnioittaminen terrorismin vastaiseen strategiaan yhtenä kulmakivenä. Toiseksi arvioin, että työni ”parhaiden käytäntöjen” identifioimiseksi sai ymmärrystä hallitusten piirissä ja osaltaan lisäsi valmiutta oppia toisten maiden kokemuksista sekä etsiä sellaisia terrorismin vas-

tatoimia, jotka eivät loukkaisi ihmisoikeuksia.

Kolmanneksi saatoin eräiden maavierailujen yhteydessä päästä mukaan kansallisiin keskusteluihin ja uudistusprosesseihin, että kannanotoillani oli suoraa vaikutusta omaksuttuihin ratkaisuihin – vaikkapa Turkissa, Perussa, Tunisiassa tai Egyptissä.

Ihmisoikeusloukkausten tutkiminen ja syyllisten saattaminen vastuuseen saattaa kestää pitkään. Esimerkiksi Augusto Pinochetin saaminen oikeuden eteen vei kymmeniä vuosia ja punakhmerien rikoksista käydään oikeutta vasta tänä päivänä.

Milloin vastaavanlaista muutosta on – jos on – odotettavissa terrorismin vastaisen sodan tutkinnassa?

Pitkälti katse kääntyy Yhdysvaltoihin. Pidän selvänä, että tapahtumissa mukana olleiden muistelmien ja tutkivien journalistien työn kautta pystytään kokoamaan riittävät tosiseikkatiedot, jotta oikeusprosessit tulevat ajankohtaisiksi. Sitten on syyttäjien ja myös maan hallituksen rohkeudesta kiinni, ketkä asetetaan syytteeseen. Toinen asia on, että varapresidentti Dick Cheneytä ja eräitä muita Bushin hallinnon keskeisiä toimijoita voi odottaa rikossyytteitä ulkomailla, jos he päätyvät matkustamaan esimerkiksi Eurooppaan.

Onko jokin maa, joka on ollut osallinen Yhdysvaltain terrorismin vastaisen sodan ihmisoikeusloukkauksiin tai joka on itse syyllistynyt niihin, tutkinut ja selvittänyt ihmisoikeusloukkauksia esimerkillisellä tavalla?

Aika paljon on tapahtunut Britanniassa, jossa monet lakimiehet, tuomarit ja toimittajat ovat osoittaneet kunnioitettavaa suoraselkäisyyttä.

Silti lojaalisuus Yhdysvalloille – muun muassa diplomatiaan kuuluvan asiakirjojen tiukan salassapidon takia – on sielläkin muodostunut kompastuskiveksi niin, ettei varsinaisesta esimerkistä muille voi vielä puhua.

Mitä Amnesty voi ja mitä Amnestyn tulisi tehdä?

Amnesty International on tärkeimpiä ihmisoikeusalan kansalaisjärjestöjä. Sen maineelle ja toiminnan tuloksellisuudelle näen kaksi olennaista ehtoa: laaja jäsenkunta ja tarkkuus tosiseikkojen varmistamisessa. Niistä ei saa tinkiä. Niiden takia Amnestya arvostetaan ja pelätään hallitusten ja muiden päättäjien tasolla, ja niihin perustuu myös tiedotusvälineiden kiinnostus Amnestyn raportteja ja kannanottoja kohtaan.

AMNESTY INTERNATIONAL 4/2011

11

kyllä, välitän ihmisoikeuksista!

Amnesty kampanjoi joulukuun alussa kymmenen päivää ihmisoikeuksille.

Lähde sinäkin mukaan vaatimaan oikeuksien toteutumista jokaiselle ja ihmisoikeuspuolustajien työn turvaamista!

TEKSTI

marie kajava, Anne Salomäki & Heli Sariola

valokuvat

jarkko virtanen & juha peurala

KUVITUS & TAITTO antti kyrö

N PÄIVÄ

Ä

1.−10.12.

LE

L I S K U E K HMISOI

NE KYMME

I

ISÄ ALEJANDRO SOLALINDE Häiritty ja peloteltu humanitaarisen työnsä vuoksi Katolisen papin isä Solalinden johtama tukikeskus antaa humanitaarista apua siirtolaisille, jotka joutuvat väkivallan uhreiksi matkalla Välija Etelä-Amerikasta Yhdysvaltoihin. Muukalaispelkoiset paikalliset häiritsevät Solalinden työtä, usein rikollisryhmien tai viranomaisten rohkaisemina.

Isä Solalindea on suojeltava!

WOZA Järjestön jäseniä uhkailtu, pidätetty, pahoinpidelty ja kidutettu Zimbabwelaisten naisten oikeuksia ja yhteiskunnallista osallistumista ajavan järjestön WOZAn (Women of Zimbabwe Arise) jäseniä on kohdeltu eri tavoin kaltoin ja mielivaltaisesti rauhanomaisten mielenosoitusten yhteydessä jo vuosien ajan. Zimbabwen hallitus ei salli toimiensa arvostelua ja pyrkii hiljentämään julkisen kritiikin tekaistujen syytösten ja ihmisoikeuksia loukkaavan lainsäädännön avulla.

WOZAn häirinnän on loputtava!

12 AMNESTY INTERNATIONAL 4/2011

”Osallistuminen on kansalaisvelvollisuus” Sellometalliyhtye Apocalyptican Eicca Toppinen uskoo, että demokratiassa osallistuminen on jokaisen velvollisuus. Siksi hän lähti mukaan kampanjoimaan ihmisoikeuksien puolesta.

Apocalyptica-sellisti Eicca Toppinen listaa yhtyeen tammikuussa alkavan EteläAmerikan kiertueen maita: Meksiko, Brasilia, Argentiina, Chile… Onko yli 50 maassa keikkaillut yhtye joutunut matkoillaan todistamaan ihmisoikeusloukkauksia? ”On päivänselvää, että joissakin maissa asiat eivät ole kunnossa. Se on aistittavissa, vaikka sitä ei näe. Ne ovat maita, jotka muutenkin tiedetään ihmisoikeuksia polkeviksi, siis Venäjä, Valko-Venäjä, monet Etelä-Amerikan maat”, Toppinen kertoo.

Räikeimmin epäkohdat ovat hänen mukaansa aistittavissa viranomaisten, poliisin ja armeijan toiminnassa. Ihmisoikeuksien ytimessä onkin Toppisen mielestä se, miten kunkin maan hallinto niitä toteuttaa.

”Ihmisoikeudet on lähtökohtaisesti yksinkertainen ajatus. Se ei sitten olekaan yksinkertaista, miksi ne eivät toteudu kaikille. Täysin tasa-arvoinen maailma on illuusio, mutta selkeissä ihmisoikeusloukkauksissa ei ole tulkinnanvaraa.”

Toppinen korostaa, että demokraattisessa valtiossa jokaisen velvollisuus on toimia demokratian ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. ”On suorastaan kansalaisvelvollisuus edes ajatella asiaa, mutta pitää myös itse osallistua. Muuten demokratia jää harvojen käsiin, ja silloin se ei ole enää demokratiaa.”

Hän muistuttaa, että valtioiden voimasuhteet ovat muuttumassa ja seuraava supervalta on todennäköisesti Kiina.

”Mitä paremmin demokratian ajatus ihmisarvosta ja ihmisoikeuksista saadaan juurrutettua, sitä parempi. Sillä on suuria globaaleja vaikutuksia”, Toppinen uskoo.

Voiko sitten musiikilla edistää ihmisoikeuksia? Eicca Toppisen mielestä musiikilla on ihmisarvoa kohottava vaikutus. ”Musiikki on usein viimeinen voiman lähde tai impulssi lähteä puolustamaan itseään.”

Eicca Toppinen ja monet muut ovat jo mukana Amnestyn 10 päivää ihmisoikeuksille -kampanjassa. Katso Eican video ja lähde sinäkin mukaan osoitteessa amnesty.fi/10paivaa

NORMA CRUZ NATALIA ESTEMIROVA Siepattu ja surmattu Ihmisoikeuspuolustaja Estemirova siepattiin ja surmattiin Tšetšeniassa heinäkuussa 2009. Hän oli yksi harvoista, joka uskalsi uhkailusta huolimatta julkaista tietoa virkamiesten tekemistä ihmisoikeusloukkauksista.

Hänen kuolemansa jälkeen ihmisoikeuspuolustajien on ollut entistä vaikeampaa työskennellä Tšetšeniassa. Estemirovan murha on edelleen selvittämättä.

Natalia Estemirovan murha on tutkittava!

Häiritty ja uhkailtu jo vuosien ajan Naisten ja tyttöjen oikeuksia puolustavan työnsä vuoksi guatemalalaista Cruzia häiritään jatkuvasti. Toukokuusta 2009 lähtien hän on saanut kymmeniä tappouhkauksia sen vuoksi, että on antanut lakiapua raiskatulle tytölle. Myös Cruzin läheiset ovat joutuneet uhkailun kohteeksi.

Norma Cruzin uhkailijat on tuomittava!

MOHAMMAD SADIQ KABUDVAND Tuomittu vankeuteen rauhanomaisen työnsä vuoksi Heinäkuussa 2007 Kabudvand tuomittiin 10 vuodeksi vankeuteen, koska hän johti Kurdistanin ihmisoikeusjärjestöä sekä toimitti kurdien oikeuksia käsittelevää lehteä. Vastoin Iranin perustuslakia oikeudenkäynti oli suljettu. Huono kohtelu vankilassa on pahentanut Kabudvandin munuaisvaivaa, eikä hän ole pyynnöistä, lääkärinlausunnoista ja toistuvista sairauskohtauksista huolimatta saanut riittävää hoitoa.

Mohammad Sadiq Kabudvand on vapautettava!

AMNESTY INTERNATIONAL 4/2011

13

kyllä, minäkin lähd 10 päivää ihmisoikeuksille on osa maailman suurinta ihmisoikeus­ tapahtumaa, jossa sadat tuhannet ihmiset ympäri maailman kirjoittavat vetoomuksia vaarassa olevien ihmis­ oikeusaktivistien puolesta. ”Kirjoituspisteen vieressä oli kartta, jossa esiteltiin ne noin 20 henkilöä ympäri maailmaa, joiden puolesta kirjeen saattoi kirjoittaa. Ihmiset saivat itse valita, kenelle halusivat kirjoittaa. Näin saatiin ihmisiä houkuteltua helpommin mukaan”, Tuukka Aaltonen muistelee Amnestyn Iso-Britannian osaston kirjemaratoneja.

Aaltonen opiskeli englantilaisessa Worcesterin kaupungissa neljä vuotta ja osallistui siellä aktiivisesti Amnestyn toimintaan. ”Aluksi osallistuin paikallisryhmän kuukausitapaamisiin. Siitä se lähti.”

Amnestyn kirjemaratoneissa kirjoitetaan vetoomuksia, joissa vaaditaan uhattujen ihmisten oikeuksien toteutumista. Aaltonen kertoo, että Iso-Britanniassa greeting cards -kampanjaa markkinoitiin näkyvästi maailman suurimpana ihmisoikeustapahtumana. Hän on itse kirjoittanut vetoomuskirjeitä ja osallistunut tapahtumiin, joissa on pyydetty ihmisiä mukaan kirjoittamaan. ”Yliopistolla saimme muutamassa tunnissa 40 kirjettä. Melkein koko ajan oli joku pöydän ääressä kirjoittamassa. Meillä oli myös kirjoituspiste Worcesterin kävelykadulla. Ihmiset kyselivät uteliaina mistä on kyse, mutta skeptisyyteen en törmännyt.

Varsinkin yliopistolla oli tosi helppoa, opiskelijat olivat heti messissä”, hän kertoo.

Aaltonen uskoo vakaasti kirjeiden tehoon ja muistuttaa, että niiden ansiosta on saatu kantoja muutettua. ”Kirjeiden kirjoittaminen on pitkäjänteistä toimintaa, niitä kirjoitetaan käsin, yksi kerrallaan. Se tarkoittaa, että ihminen on pysähtynyt ja oikeasti ajatellut asiaa.

Minusta tuhat kirjettä postilaatikossa on vaikuttavampaa kuin tuhat allekirjoitusta vetoomuslistassa.”

Tuukka Aaltonen on palannut Suomeen ja työelämään. Hän vetää myös vapaaehtoisena Amnestyn englanninkielistä keskusteluryhmää. ”Tavoitteena on, että jokaisessa ryhmän tapaamisessa olisi mahdollisuus kirjoittaa ainakin yksi kirje”, Aaltonen suunnittelee.

4 Amnesty järjestää 1.–10.12. ympäri Suomea kirjemaratoneja, joissa voi kirjoittaa vetoomuksia uhattujen ihmisten oikeuksien toteutumisen puolesta.

4 Amnestyn englanninkielinen keskusteluryhmä pitää kaikille avoimen keskustelu- ja kirjeenkirjoitusillan Lasipalatsissa Helsingissä torstaina 8.12. klo 18.

4 Letter writing in English at Lasipalatsi, Helsinki, on Thursday 8 December at 6 p.m. All welcome!

14 AMNESTY INTERNATIONAL 4/2011

den mukaan!

Lainaa kehoasi Kirjasto 10:ssä Kirjasto 10:een syntyy ihmisoikeusaiheista tilataidetta, jonka tekemisestä vastaavat Aalto-yliopiston graafisen suunnittelun opiskelijat. Vapaaehtoisryhmän missiona on luoda tilaan vuorovaikutusta: ei niin, että teos viestii katsojille, vaan niin, että katsojat voivat viestiä teoksen avulla. Siksi Kirjasto 10:een halutaan vierailijoita. ”Kävijöitä tarvitaan lainaamaan vartaloaan, jotta teoksen idea tulee esiin”, tekijäryhmässä mukana oleva Kristjan Laansalu vinkkaa mystisesti.

Teoksen toteuttavat Laansalun kanssa Sasa Kerkos, Prashant Coakley ja Marion Robinson.

4 10 päivää ihmisoikeuksille Kirjasto 10:ssä (Elielinaukio 2 G) 29.11. –11.12. kirjaston aukioloaikoina.

istahda lasipalatsissa Lasipalatsiin ei tulla käymään, vaan olemaan. Näin tuumasi Aaltoyliopiston opiskelijoista koostuva vapaaehtoisryhmä Amnesty 50 -näyttelyn arkkitehtuuria suunnitellessaan. ”Halusimme luoda tilaan kotoisaa, olohuonemaista tunnelmaa”, Kati-Marika Vihermäki kuvailee.

Vihermäki, Malin Bäckman, Bianca Byggmästar, Jinhee Kim ja Anja-Lisa Hirscher kokosivat näyttelyssä esillä olevat julisteet valtavasta valikoimasta. Poppoo kertoo olleensa yllättävän yksimielinen valintoja tehdessään. ”Halusimme mukaan eri tyylisiä julisteita, jotka näyttävät hyvältä ja joiden viesti on helposti ymmärrettävissä”, ryhmä selittää.

Näyttelyn ihailun lisäksi Lasipalatsin Galleriassa kuka tahansa voi istahtaa alas ja kirjoittaa vetoomuskirjeitä kampanjassa mukana olevien ihmisoikeuspuolustajien puolesta. Jos yksin kirjoittaminen ei houkuttele, kynään pääsee tarttumaan aktivistiryhmien järjestämissä vetoomusilloissa.

Lasipalatsista voi myös ostaa Amnesty Storen tuotteita.

4 Amnesty Lasipalatsin Galleriassa (Mannerheimintie 22–24) 30.11.–24.12. Auki ti–su pääsääntöisesti klo 12−18.

ÄIVÄÄ KYMMENEN P

1.−10.12.

E L L I S K U E K I IHMISO

Mitä sinä voit tehdä?

1. Lähde mukaan puolustamaan ihmisoikeuksia kymmeneksi päiväksi osoitteessa amnesty.fi/10paivaa. Saat 1.12. alkaen viisi helppoa toimintavinkkiä sähköpostiisi ja kännykkääsi. Voit esimerkiksi allekirjoittaa verkkovetoomuksen Norma Cruzin puolesta, joka ajaa naisten ja tyttöjen oikeuksia Guatemalassa.

vietä iltaa ihmis­oikeuksille YK:n ihmisoikeuksien päivänä lauantaina 10. joulukuuta Amnesty järjestää illan ihmisoikeuksille Helsingissä Kansallisteatterin Lavaklubilla. Illan aikana on mahdollisuus osallistua kansainväliseen kirjemaratoniin ja kirjoittaa vetoomuskirjeitä ihmisoikeuspuolustajien puolesta.

Musiikista vastaavat Verneri Pohjola, Jimi Tenor, Muuan mies ja Vallilan Tango. Lavalla esiintyy myös sananvapausjärjestö PENin kirjailijoita.

4 Ilta ihmisoikeuksille Kansallisteatterin Lavaklubilla (Läntinen Teatterikuja 1) lauantaina 10.12. klo 19 alkaen. Vapaa pääsy.

2. Haasta kaverisi mukaan kampanjaan! Auta levittämään tietoa ihmisoikeuksista kutsumalla ystäväsi mukaan kampanjaan Facebookissa tai sähköpostitse.

29.11. Turku

3. Osallistu tapahtumaan omalla paikkakunnallasi. Amnesty-ryhmät järjestävät kymmenen päivän aikana tapahtumia eri puolilla Suomea. Tule paikalle kirjoittamaan vetoomuskirjeitä ja tukiviestejä ihmisoikeuspuolustajille!

7.12. Tampere

Tietoja eri paikkakuntien tapahtumista 1.12. alkaen osoitteessa amnesty.fi/10paivaa.

Kampanjaan otetaan ennakkolähtö Turussa Bar Kukassa 29.11. klo 19. Illan ohjelmassa vääryysbingo ja kirjemaraton. Musiikista vastaavat Amnesty-dj:t. Vapaa pääsy.

Tampereen Klubilla rokataan ihmisoikeuksien puolesta 7.12. klo 21 alkaen. Musiikillisen panoksensa antavat Riot Club ja Aarne Schmitt. Lisäksi yleisö voi osallistua kirjemaratoniin kirjoittamalla vetoomuskirjeitä. Liput 6 euroa. Illan tuotoilla tuetaan Amnestyn ihmisoikeustyötä.

AMNESTY INTERNATIONAL 4/2011

15

Joulu alkaa

Amnesty Storesta!

Kymmeniä erilaisia joulukortteja

Joulutervehdyksiä, joilla on

Uutuushupparit saapuneet!

Pehmeä paketti,

kova äijä

merkitys Amnestyn aineettomat lahjat

Lahja hänelle,

jolla on jo kaikkea

Rakkaalle, isällä, vaarille...

Kullalle, äidille, mummolle...

Tepe-ranneke

Kibou for Amnesty -korvakorut

TEARS-korut

Globe Hope for Amnesty -kukkarossi

osaa päättää...

Amnesty Storen lahjakortti

www.amnestystore.fi

Globe Hope for Amnesty -sormikkaat

Kaupanpäälle

hyvä mieli!

Jos et

Amnesty-kalenteri vuodelle 2012

Eettisyys ja ekologisuus on huomioitu Storen tuotteissa

Tanskan amnestylaiset muodostivat solidaarisuusperhosen Nicaraguan naisten ja tyttöjen oikeuksien puolesta.

teksti ANNE SALOMÄKI kuvAT AMNESTY INTERNATIONAL & JESSE PASANEN

Tanskassa RIITTÄÄ JOUKKOVOIMAA AMNESTY MAAILMALLA Tanskan Amnestylla osataan katsoa kokonaisuuksia.

Kun yksi ratas pyörähtää, koko koneisto lähtee liikkeelle.

Jokainen Kööpenhaminassa käynyt turisti on varmasti pyörähtänyt Tanskan Amnestyn etupihalla – tosin tietämättään. Huomaamaton sisäänkäynti sijaitsee vilkkaan ja historiallisen Gammeltorvin laidalla kaupungin ydinkeskustassa.

Kolmeen kerrokseen levittäytynyt toimisto vaikuttaa sokkeloiselta ja valtavalta. ”Ei tämä meidän mielestämme iso ole”, yritysvastuun asiantuntija Sanne Borges toteaa katsellen ihmisvilinää ympärillään.

Neliömetrit ovat tehokäytössä, sillä toimistossa työskentelee reilut nelisenkymmentä amnestylaista. Jos mukaan ynnätään vielä feissarit ja televarainhankkijat, työntekijöitä on huomattavasti enemmän.

Mutta jos työntekijöitä on paljon, niin jäseniä Tanskan Amnestylla vasta onkin.

Viidestä ja puolesta miljoonasta tanskalaisesta yli 100 000 kuuluu Amnestyyn.

Amnesty-uransa 12 vuotta sitten aloittanut Borges on todistanut toimiston kasvua ja toimintojen laajenemista. Titteleitä ja työntekijöitä on tullut lisää, mutta kiire ei ole kadonnut. Nyt vaikuttamistiimiä työllistää paitsi uusi hallitus, myös Tanskan tuleva EU-puheenjohtajakausi.

Vaikka suuri osa työstä kohdistuu kauas Tanskan omista rajoista, ongelmia riittää kotimaassakin. Borges huomauttaa, että esimerkiksi yritysten yhteiskuntavastuuseen liittyvässä lainsäädännössä on vielä paljon rukattavaa. ”Ei riitä, että yritykset kehuvat vievänsä tanskalaiset työntekijänsä joka vuosi

joululounaalle, jos he samalla unohtavat, mitä esimerkiksi Kiinassa ja Burmassa tapahtuu”, hän sanoo.

Myös syrjinnän vastaisen työn koordinaattori Helle Jacobsen on nähnyt, että kotinurkillakin piisaa tekemistä. Viime kesänä Jacobsen kollegoineen selvitti romaneiden syrjintää Roskilden jättimäisillä rockfestareilla. Vaikka festivaalikansan voisi kuvitella olevan suvaitsevaista, pulloja kerääviä romaneja esimerkiksi pahoinpideltiin.

Kun pyrkimyksenä on vaikuttaa isoihin asioihin, täytyy käyttää suuria voimia.

Tanskassa jokainen kampanja yhdistää kaikki osastot ja niiden ydintehtävät: aktivismin, varainhankinnan, mediatyön ja tiedottamisen sekä lobbaamisen ja asiantuntijoiden työn. ”Jokaisen projektin aluksi istumme alas ja analysoimme kaikki käytettävissä olevat keinot, mikä tietysti vie hurjan paljon aikaa. Sitten pohdimme yhdessä, miten eri osaset saadaan pelaamaan yhteen tehokkaimmin”, Jacobsen selittää.

Esimerkiksi kun seksuaalivähemmistöjä puolustava aktivisti David Kato murhattiin Ugandassa, Tanskan Amnesty käynnisti koko koneistonsa. Välittömästi murhan jälkeen jäseniä pyydettiin lahjoittamaan ruusu Katon muistolle sekä tulemaan paikalle Ugandan suurlähetystön edessä seuraavana päivänä järjestettyyn mielenosoitukseen.

Samaan aikaan viestintäväki tiedotti aiheesta ja tapahtumista medialle, ja pian myös ulkoministerin oli otettava asiaan kantaa. Mediamylläkän ja mielenilmauksen jälkeen järjestyi tapaaminen Ugandan suurlähettilään kanssa.

Integroiduksi kampanjoinniksi kutsuttu menetelmä osataan Tanskassa niin hyvin, että Jacobsen kiertää jakamassa tietotaitoa myös muille maaosastoille. ”Amnestyn vahvuus piilee juuri siinä, että vaikutustyötä voidaan tehdä monta eri väylää pitkin. Yhdistämällä eri osaset saadaan aikaan suurin mahdollinen vaikutus”, hän huomauttaa.

AMNESTY INTERNATIONAL 4/2011

17

”

eettinen joululahja on myös elitistinen”

teksti MARIE KAJAVA kuva TEEMU KUUSIMURTO

Tule joulu eettinen! teetä ja ihmisoikeuksia Ostoskeskukset täyttyvät paperiin käärittävästä

materiasta jo marraskuussa, mutta Amnestyn varainhankintavastaava Sonja Vartiala ja vähävaraisia auttava Heikki Hursti puhuvat eettisen joulun puolesta.

Hakaniemen torilla on harmaata. Vain pienet jouluvalot tuikkivat, kun työmiehet yrittävät saada niitä asetelluiksi kuusen latvaan. Ihmiset vilisevät töihin, opintoihin, ostoksille. Joulukiireet kolkuttelevat jo ovella. ”Lahjat olivat lapsena pääasia, paljon tärkeämpää kuin yhteinen jouluateria. Mutta aikuisena tuo kaikki materian ympärillä pyörivä näyttää muuttuneen varsinaiseksi kauppasirkukseksi”, Amnestyn varainhankintavastaava Sonja Vartiala kuvailee.

Tällä samalla torilla järjestetään vuosittain vähävaraisille ja syrjäytyneille ihmisille perinteinen köyhien linnanjuhla itsenäi-

18 AMNESTY INTERNATIONAL 4/2011

syyspäivän kunniaksi. Juhlien isäntänä ja Laupeudentyö ry:n toiminnanjohtajana toimii Heikki Hursti.

Joulu on molemmille erityistä aikaa. ”Kyllä se rauha, rakkaus ja yhdessäolo ovat ne tärkeimmät”, Hursti toteaa. Hänelle joulun alusaika on kiireistä: itsenäisyysjuhlien lisäksi Laupeudentyö ry. järjestää vähävaraisten joulujuhlat ja tapaninpäivän rääppiäiset Töölön kisahallissa. ”Tapanina rääppiäisiin voi tulla 500–600 ihmistä! Vasta juhlien jälkeen alkaa viikon lepo, ja minä suljen työpuhelimeni ainakin viikoksi”, Hursti kertoo.

”Nyt tulee kyllä vähän huono omatunto.

Joulun hyvä mieli tulee minulle kulutuskriittisyydestä, eettisten tuotteiden ostamisesta – pienen kuluttajapiiperon hyvän ajattelemisesta. Minulla on se luomukinkku, reilun kaupan suklaa ja eettiset lahjat, ja haluan sanoa ’ah’ ja nauttia niistä”, Sonja Vartiala kuvaa.

Hursti vakuuttaa, että huonoon omaantuntoon ei ole syytä. Jokaisella on omat kutsumuksensa.

Sonja Vartiala on tuonut myös Amnestyn jouluun ensimmäistä kertaa eettiset lahjat. Amnesty Storesta voi tänä jouluna ostaa ystävälle Paha setä -kortin – siis aineettoman lahjan, jolla lahjoitetaan rahaa ihmisoikeustyöhön.

Myös Heikki Hursti tunnistaa aineettoman ja eettisen joululahjan kasvavana trendinä. ”Monet firmat haluavat antaa hyväntekeväisyyttä joululahjaksi, ja joulun al-

la tulee päivittäin kymmeniä puheluita ihmisiltä, jotka kysyvät, mitä työtä he voisivat tehdä vähävaraisten auttamiseksi.”

Vartiala ja Hursti ovat samaa mieltä siitä, että eettinen joululahja on myös elitistinen.

Sellaisen voivat hankkia ihmiset, joilla on jo ruokaa, koti, jonkinlainen toimeentulo. ”Mutta hyväosaistahan elämä Suomessa usein onkin. Myös täällä on tietty köyhyyskuilu, mutta se kuilu on paljon suurempi Suomen ja kehitysmaiden välillä”, Vartiala sanoo. Hän on aloittanut juuri uuden työn toiminnanjohtajana Finnwatchissa, joka tutkii suomalaisten yritysten toiminnan vaikutuksia kehitysmaissa.

Rahan merkittävyyttä ei pidä Vartialan mielestä väheksyä: yksittäisten ihmisten rahalahjoitukset mahdollistavat Amnestyn ihmisoikeustyön, koska järjestö ei toimi valtion rahoituksella.

teksti MARIE KAJAVA kuvAT PETER FLINCKENBERG/AVANTON PRODUCTIONS

Näkymätön lapsi ”Ja sehän on positiivista, että ne joilla kaikki on hyvin, haluavat antaa hyvää toisille. Jos meillä ei Laupeudentyössä olisi taloudellisia varoja, olisimme pian takaisin yksinomaan Hakaniementorilla”, Hursti lisää. ”Eikä lahjoittaminen edes ole Suomessa vielä kovin kehittynyttä. Täällä on totuttu siihen, että valtio hoitaa. Ihmisoikeuksia ei mielletä kovinkaan suosituksi kohteeksi”, Vartiala sanoo.

Hursti korostaa, että niiltä joilla menee hyvin, unohtuu helposti, että avun tarpeeseen joutuminen ei ole ihmisen oma vika.

Kuka tahansa meistä voi löytää esimerkiksi sairauden tai läheisen kuoleman kohdatessa itsensä tilanteesta, jossa apu on tarpeen.

Myös eettisen joulun puolestapuhujilla on unelmapakettinsa – eivätkä ne sisällä

ainoastaan hyvää mieltä. ”Äitini uudelleen päällystämät Yrjö Kukkapuron tuolit. Ja aikaa”, Vartiala toivoo. ”Että saisi olla terve – ja kelpaisi minulle kaunis mökkikin järvenrannalta ja lähimmäisten kanssa laatuaikaa siellä”, Hursti sanoo. Hän kertoo ottaneensa viime jouluna valokuvan jääkaappinsa sisällöstä katsoakseen, miten se Hursti jouluaan oikein viettää. ”Kun on elänyt aikoja, jolloin mihinkään ei ole varaa ja tietää sen tuskan, niin ai että, kuinka mukavaa on huomata, että jääkaapissa on lanttulaatikkoa ja kinkkua ja niistä saa nauttia!”

Eniten sekä Vartiala että Hursti huomaavat toivovansa jouluna sitä, mistä heillä on puutetta. Vartialalle tämä tarkoittaa vapaata aikaa ja Hurstille terveyttä. Asioita, joiden arvoa ei huomaa ennen kuin ne menettää.

Ohjaaja Mia Halmeen pitkä dokumenttielokuva Ikuisesti sinun näyttää irrallisten tarinoiden kautta koko suomalaisen sijaishuollon kaaren: yhdessä tarinassa pieni lapsi tuodaan vastaanottokotiin, toisessa teini-ikäinen tyttö elää arkea sijaisperheessään ja kolmannessa vuosia sijaisperheessä asuneet sisarukset valmistautuvat muuttamaan takaisin biologisen äitinsä luo.

Halmeen dokumenttielokuva on arkisuudessaan, tavassaan kertoa, tunneilmastossaan ja visuaalisessa kauneudessaan poikkeuksellisen huikea.

Elokuva puhuu rakkaudesta arkisesti ja samalla hauraasti, esittää varovaisen kysymyksen sen mahdollisuuksista ja myös huutaa rakkaudenkaipuun päin kasvoja.

Rakkautta valotetaan niin huostaanotettujen lasten, näiden biologisten vanhempi-

en kuin sijaisvanhempienkin näkökulmasta. Keskiössä on aikuisen vastuu lapsen rakkaudesta, joka on hyvin lojaalia, paljasta ja ehdotonta. Elokuvassa ovat läsnä myös kääntöpuolet: kaipuu, häpeä, väsymys, yksinäisyys.

Ikuisesti sinun herättää kysymyksen: mikä on se vähimmäismäärä turvaa, hellyyttä ja olemassaolon merkityksellisyyttä, johon jokaisella lapsella on oikeus?

Suomessa suurin osa huostaanotetuista lapsista asuu laitoksissa. Aiheen tekee ajankohtaiseksi se, että vuodenvaihteessa lastensuojelulakiin tehdään muutos, joka velvoittaa sijoittamaan lapset ensisijaisesti perheisiin.

4 Mia Halmeen dokumenttielokuva Ikuisesti sinun on 11.11. alkaen ohjelmistossa elokuvateattereissa eri puolilla Suomea.

AMNESTY INTERNATIONAL 4/2011

19

sinua tarvitaan VAPAAEHTOISTYÖ Haluatko osallistua Amnestyn ihmisoikeustyöhön? Tule mukaan aktivistiksi tai vapaaehtoiseksi.

Oman panoksesi voit antaa monella eri tavalla.

PARATIISIN VARJOT Tuomas Milonoff & Riku Rantala

PAIKALLISTOIMINTA Vapaaehtoisten aktivistien Amnestyryhmiä toimii 18 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Amnesty-ryhmät tekevät työtä vakavien ihmisoikeusloukkausten kohteena olevien ihmisten puolesta, osallistuvat kansainvälisiin ja valtakunnallisiin kampanjoihin ja järjestävät tapahtumia ja actioneita.

Det finns Amnesty-grupper också på svenska i Helsingfors, Åbo och Vasa.

Katso oman paikkakuntasi Amnestyryhmän tiedot 4 http://www.amnesty.fi/mita-sina-voittehda/paikallistoiminta Eikö PAIKKAKUNNALLASI ole vielä Amnesty-ryhmää? Haluaisitko aloittaa toiminnan?

Ota yhteyttä paikallistoiminnan koordinaattoriin 4 outi.haapanen@amnesty.fi

PIKAVETOOMUSVERKOSTO Amnestyn kansainväliseen sihteeristöön Lontooseen tulee päivittäin tietoa ihmisoikeusloukkausten uhreista, jotka tarvitsevat pikaista apua. Liittymällä Amnestyn maailmanlaajuiseen pikavetoomusverkostoon saat tekstiviestillä tai sähköpostiisi säännöllisesti vetoomuspyyntöjä.

Liity pikavetoomusten tilaajaksi 4 http://www.amnesty.fi/sms

VERKKOVETOOMUKSET Amnestyn verkkosivuilla julkaistaan säännöllisesti vetoomuksia yksittäisen ihmisen tai tietyn maan tilanteen parantamiseksi.

Allekirjoittamalla vetoomuksia osallistut Amnestyn kansainväliseen kampanjointiin yhdessä satojen ja tuhansien muiden kanssa.

Allekirjoita vetoomuksia 4 http://www.amnesty.fi/mita-sina-voittehda/verkkovetoomukset

ERIKOISRYHMÄT ja TEEMAKOORDINAATIOT Erikoisryhmät ovat erikoistuneet tiettyyn teemaan, ja osa niistä on järjestäytynyt ammatilliselta pohjalta. Ryhmät seuraavat omaan alaansa liittyviä ihmisoikeuskysymyksiä, tiedottavat niistä ja kampanjoivat.

JOKU RAJA! -VERKOSTO keskittyy naisten oikeuksiin ja tekee käytännön ihmisoikeustyötä naisten aseman parantamiseksi.

Haluatko mukaan?

4 Joku raja! -verkoston koordinaattori Susanne Ståhl susanne.emilia@gmail.com

JURISTIRYHMÄ keskittyy erityisesti rankai-

semattomuuden vastaiseen työhön ja muihin kansainvälisen oikeuden tuntemusta vaativiin tehtäviin. Voit tulla mukaan, jos olet juristi tai opiskelet oikeustiedettä. Ryhmä toimii myös kansainvälisestä oikeudesta kiinnostuneiden juristien keskustelufoorumina. JATKUU 

20 AMNESTY INTERNATIONAL 4/2011

Jess

e Pa

Köyhät köyhtyy ja rikkaat saa lisää Jähmetyin paikoilleni, kun kuulin ensimmäisen laukauksen. Vilkaisin vieressäni seisovaa Tunnaa. Häneen ei ollut ainakaan osunut. Heti perään tuli muutama rynnäkkökiväärin laukaus lisää. Vaikka kuumotus nostatti suoniin valtavan adrenaliinisatsin, oli pysyteltävä coolina.

Takanamme seisoi kymmenkunta hampaisiin asti aseistautunutta, paidatonta ja tukevissa kolanousuissa hikoilevaa Amigos dos Amigos -jengin parikymppistä rivisotilasta. *** Miten tässä näin kävi? Tämänhän piti olla vain juttu baile funkista, maailmankuulusta, Riossa syntyneestä uudesta musiikkityylistä. Mutta baile funkista ei voi puhua puhumatta faveloista, ja siksi olimme nyt Rocinhassa, Brasilian ja koko Etelä-Amerikan suurimmassa slummissa.

Rocinha oli Rio de Janeiron faveloista kuuluisin, ja siellä eli eri arvioiden mukaan 150 000–300 000 asukasta, faveladoa. Juuri Rocinhan kaltaisissa mestoissa oli luotu megabassoisiin polyrytmeihin, omintakeiseen räppityyliin ja valtaviin, ääntäsärkeviin kaiutintorneihin perustuva funk Carioca eli Rion funk. Sellaisissa tansseissa Madventures halusi toki kuvata, ja kaupungin parhaat alan bailut löytyivät kuulemma Rocinhasta. Perjantaina tansseihin siis!

Asia ei kuitenkaan ollut niin yksinkertainen: vierailu sinänsä saattoi onnistua, mutta kuvaamiseen tarvittiin lupa niiltä, jotka pitivät Rocinhassa valtaa, Ystävien Ystäviltä. Amigos dos Amigos eli ADA on yksi kolmesta suuresta Rion slummeja hallitsevasta jengistä. *** Porukan keskeltä eteemme marssi mies, joka viittasi pistoolikädellään meitä sivummalle. Heidän johtajansa oli yllättävän hintelä – ja nuori. He kaikki olivat arviolta 17–20 -vuotiaita. Näissä hommissa ei vanhemmaksi elänyt, oivalsin. Nuorukainen esitteli itsensä Andreaksi.

Hän ilmoitti, että saisimme haastatella häntä muutaman minuutin ajan. Kaikkia hänen antamiaan käskyjä tuli noudattaa.

Seuraavaksi Andrea peitti kasvonsa kommandopipolla ja aurinkolaseilla. Mieleeni tuli kysymys, jonka olimme tavanneet Tunnan kanssa esittää kaikille haastateltavillemme missä päin maailmaa tahansa, sillä se kertoi usein jotain olennaista ihmisestä. ”Mistä unelmoit?” kysyin Andrealta. ”Unelmoin siitä, että voisin jonakin päivänä olla vapaa. Että voisin kävellä slummin portista ulos kuin kuka tahansa.” Rehellinen vastaus mykisti minut. Siinä hän seisoi: parikymppinen, satojentuhansien ihmisten slummin hierarkiassa korkealle edennyt huumekauppias, tappaja ja jengijohtaja – oman asemansa ja rajallisen maailmansa vanki. *** YK:n asuinyhteisökeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2020 maailman väestöstä jo puolitoista miljardia ihmistä asuu slummeissa, joissa rehottavat köyhyys, turvattomuus ja päihderiippuvuus.

Jokaisen matkailijan tulisi edes kerran elämässään käydä slummissa. Ei tirkistelemässä, vaan näkemässä omin silmin, mitä on köyhyys. Vastuullisen, slummin asukkaita hyödyttävän järjestön opastetuille kiertokäynneille voi osallistua turvallisesti niin Rocinhassa kuin Mumbain Dharavissa tai Nairobin Kiberassakin.

Rio on niin paljon muutakin kuin Sokeritoppavuorta, Kristus-patsasta tai sateenvarjoilla koristeltuja drinkkilaseja ja pyöreitä tangapakaroita Cobacabanan hiekalla.

Pitäisiköhän favelat julistaa Unescon maailmanperintökohteiksi, jotta useimmat perinteisiä nähtävyyksiä kiertävät turistit eivät jäisi niistä autuaan tietämättömiksi?

4 Tekstit ovat lyhennettyjä otteita Tuomas Milonoffin ja Riku Rantalan tuoreen Mad World – Seikkailijan Atlas -kirjan (WSOY, 2011) luvusta, joka käsittelee rahaa.

san

en

jos haluat mukaan, Ota yhteys oikeudelliseen asintuntijaan 4 susanna.mehtonen@amnesty.fi

kuolemanrangaistuksen vastaisen työn koordinaatio

Koordinaattorit seuraavat maailman kuolemanrangaistustilannetta sekä auttavat vaikuttamistyössä ja kampanjoinnissa.

Jos haluat mukaan, ota yhteys oikeudelliseen asiantuntijaan 4 susanna.mehtonen@amnesty.fi

HLBTI-VERKOSTO on avoin toimintaryhmä

teksti MARIE KAJAVA kuvitus JESSE PASANEN

Konsertti vapaudelle Joukko suomalaisia muusikoita täyttää Tavastian ihmisoikeuksien hengessä. Konsertti on samalla lähtölaukaus Amnestyn 10 päivää ihmisoikeuksille -kampanjalle.

Marraskuun viimeisenä iltana Tavastia täyttyy suomalaisista eturivin muusikoista, jotka esiintyvät ihmisoikeuksien nimissä. Mitä vapaus on -konsertti tukee ihmisoikeuspuolustajien tärkeää työtä ja juhlistaa samalla viisikymppistä Amnestya.

Viime keväänä julkaistun Mitä vapaus on -levyn artisteista Tavastialla esiintyvät muun muassa Paleface, Paula Vesala,

Tuomari Nurmio ja Maljakämäräinen.

Levyartistien lisäksi Amnestyn työtä tukevat esiintymisillään Mirel Wagner, The Valkyrians, Redrama, Jontti & Shaka ja Steen1.

Tavastian konsertin taiteellisena tuottajana toimii levyn tapaan Karri ”Paleface” Miettinen. Amnesty järjestää konsertin yhdessä Fullsteam Agencyn kanssa.

Mitä vapaus on -levyn yksitoista tarinaa kertovat ihmisistä, jotka puolustavat sorrettujen ja syrjittyjen oikeuksia, jopa oman henkensä uhalla. ”Amnestyn tehtävänä on kertoa heistä, välittää näiden rohkeiden ihmisoikeuspuolustajien viestejä eteenpäin ja tukea heitä. Me kirjoitamme heidän puolestaan auttaaksemme heitä ja vahvistaaksemme omaa vapauttamme toimia”, Amnestyn

Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson kirjoittaa vapauslevyn alkusanoissa.

Tavastian konsertti on myös lähtölaukaus Amnestyn 10 päivää ihmisoikeuksille -kampanjalle, jonka aikana Amnesty pyytää kaikkia suomalaisia mukaan tukemaan ihmisoikeuspuolustajien tärkeää työtä.

Tavastialla on musiikkielämysten lisäksi mahdollista osallistua Amnestyn kampanjointiin heidän puolestaan. Osa konsertin tuotosta käytetään Amnestyn ihmisoikeustyöhön.

4 Mitä vapaus on -konsertti Tavastialla 30.11. alkaen klo 20. K-18. Liput 10/12 euroa. Ennakkolipunmyynti Tiketti.

Uusissa Amnesty-kynttilöissä järjestön viesti on entistä paremmin esillä, ja niitä on kätevä käyttää. ”Amnestyn pöytäkynttilät on valmistettu Havin Riihimäen tehtaalla parafiinista. Valmistusmateriaalinsa myötä kynttilä on täysin vegaaninen”, kertoo Salla Kivinen Havilta.

Sana

Amnesty-kynttilöiden uudistamisen lisäksi Havi on kuluvana vuonna osallistunut aktiivisesti myös muuhun Amnestyn toimintaan. Anna Politkovskajan muistopäivänä 7. lokakuuta Havi lahjoitti muistolyhdyt niitä internetissä tilanneille, ja lyhtyjä nähdään myös Amnestyn juhlavuoden päätöstapahtumissa joulukuussa.

”Meille oli selvää lähteä yhteistyöhön Amnestyn kanssa. Amnesty toimii hyvien asioiden puolesta ja myös me Havilla haluamme olla mukana edistämässä parempaa maailmaa”, Kivinen sanoo.

Karjalankannaksella vuonna 1829 perustettu Havi on yksi Suomen vanhimmista yrityksistä, ja se tuottaa vuosittain yli kolme miljoonaa kiloa kynttilöitä. Haville yhteiskuntavastuu tarkoittaa muun muassa suomalaista työtä ja yrittäjyyttä sekä laadukkaita ja ekologisia tuotteita.

”Ihmisoikeudet ovat tärkeitä, ja niitä

Palstalla runoillaan ihmisoikeuksista.

Jukka Viikilä on helsinkiläinen runoilija ja dramaturgi. Runo on hänen esikoiskokoelmastaan Runoja (2008).

huomiota ay-aktiiveihin kohdistuviin ihmisoikeusloukkauksiin ja poliittiseen vainoon kaikkialla maailmassa. Ryhmä tiedottaa ay-toimintaan liittyvistä loukkauksista ja vetoaa eri maiden hallituksiin tilanteen korjaamiseksi.

Tule mukaan!

4 amnesty@amnesty.fi

VAPAAEHTOISET KÄÄNTÄJÄT Kansainvälinen järjestömme toimii useilla eri kielillä. Vapaaehtoiset kääntäjämme kääntävät tekstejä Amnestyn käyttöön.

Yleisimmät kieliparit ovat englanti-suomi ja ruotsi-suomi, mutta muitakin kieliä tarvitaan tilanteen mukaan. Jos sinulla on kokemusta kielenkääntämisestä ja tunnet ihmisoikeusterminologiaa, työpanoksesi kääntäjäverkostossa otetaan kiitollisuudella vastaan.

Sovi koekäännöksestä!

4 tiedottaja heli.sariola@amnesty.fi

Amnesty-lehden toimituskunta hakee uusia jäseniä! Toimituskuntaan ovat tervetulleita ihmisoikeuksista kiinnostuneet toimittajat, kuvaajat, graafikot tai alan opiskelijat. Toimituskunta tarjoaa Amnesty-lehden tekemiseen ideointi- ja suunnittelutukea ja ammattitaitoista vapaaehtoistyövoimaa. Jäseneksi hakeudutaan vuodeksi kerrallaan.

HAE toimituskuntaan 31.12. mennessä!

Kysy lisää! 4 heli.sariola@amnesty.fi

pitää vaalia ja kunnioittaa. Toivotamme 50-vuotiaalle Amnestylle paljon onnea ja pitkää ikää”, Kivinen toteaa.

AmnesTyn kouluvierailijaVerkosto

Teksti Sonja Vartiala

Haluatko kertoa ja keskustella ihmisoikeuksista? Oletko kiinnostunut kuulemaan nuorten ajatuksia? Haluatko kartuttaa esiintymiskokemustasi? Amnesty tarjoaa yläkouluille ja lukioille 1–2 oppitunnin mittaisia kouluvierailuja.

Vierailijat ovat Amnestyn kouluvierailijakoulutuksen käyneitä vapaaehtoisia.

Kouluvierailukoulutuksia järjestetään säännöllisin väliajoin. Osallistuminen edellyttää innostunutta mieltä ja sitoutumista 2–4 kouluvierailuun.

Kiinnostuitko?

4 maarit.pihkala@amnesty.fi

Muistakaa että jokainen metsän puu on elämän puu.

vapaus

Ammattiyhdistysryhmä kiinnittää

Amnesty-lehti

Amnesty-kynttilälle Uusi ilme Pitkät Amnesty-kynttilät korvataan hiljalleen vegaanisilla pöytäkynttilöillä. Uudistus on toteutettu yhteistyössä Havin kanssa

kaikille homojen, lesbojen, biseksuaalien, transihmisten ja intersukupuolisten ihmisoikeuksista kiinnostuneille. Ryhmä seuraa aktiivisesti Amnestyn kansainvälistä työtä HLBTI-ihmisten puolesta ja järjestää omaa aktiivitoimintaa.

Liity joukkoon!

4 amnesty@amnesty.fi

Puun voi sahata poikki, koska elämää on kaikkialla.

Sahattu puu voidaan kuljettaa paperitehtaaseen, mutta muistakaa että jokainen paperi on elämän sana tälle päivälle.

Paperin voi polttaa uunissa, koska sama sana toistuu kaikkialla.

Muistakaa että jokaisessa ihmisessä kasvaa sisällä elämän puu.

Ihmisen voi sahata poikki niin kuin puun, koska ihminen on kaikkialla.

Mutta muistakaa että vaikka elämä tapahtuu kaikkialla, on sen jokainen koti sen ainoa koti.

AMNESTY STORE Amnestyn tuotemyyntiä hoidetaan vapaaehtoisvoimin Tampereella Amnesty Storessa.

Vapaaehtoiset huolehtivat tuotteiden pakkauksesta ja postituksesta.

Lisätietoja 4 store@amnesty.fi

AMNESTY INTERNATIONAL 4/2011

21

kiinnostaako tuotesuunnittelu ja design?

Haluatko olla mukana suunnittelemassa Amnesty Storen tuotteita?

OTA YHTEYS 4 sonja.vartiala@amnesty.fi

Amnesty Tuomaan markkinoilla Amnestyn keltainen väri ja Storen upeat tuotteet näkyvät taas tänä vuonna Tuomaan markkinoilla, jotka järjestetään 7.–22. joulukuuta Helsingin Senaatintorilla. Pukinkontin voi täyttää Amnesty-tuotteilla arkisin 10–19, lauantaisin 10–18 ja sunnuntaisin 12–18.

Haluatko tulla vapaaehtoiseksi joustaviin työvuoroihin?

4 Käy ilmoittautumassa osoitteessa amnesty.fi/markkinat

Kiinnostaako johtokunnan jäsenyys?

Amnestyn johtokunta kaipaa riveihinsä uusia kasvoja eri puolilta Suomea! Asetu siis ehdolle johtokuntavaaleihin, jos sinulla on näkemystä Amnestyn Suomen osaston tulevaisuuden suunnasta ja haluat sitoutua vastuulliseen tehtävään kahdeksi vuodeksi.

Johtokuntaan valitaan vuosittain maaliskuussa pidettävässä vuosikokouksessa puolet kahdeksasta jäsenestä. Tällä kertaa valitaan puheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä kahden vuoden kaudelle. Seuraava vuosikokous järjestetään maaliskuun 2012 lopulla Tampereella. Johtokuntaan valittavien on oltava Amnestyn jäseniä.

Johtokunnan tehtävä on johtaa Amnestyn toimintaa vuosikokousten välillä. Johtokuntatyöhön kuuluu säännöllisiä kokouksia ja yhteydenpitoa sähköpostitse. Kullakin johtokunnan jäsenellä on myös oma erityisvastuualueensa, josta jäsen vastaa tutustumalla aiheeseen liittyviin dokumentteihin ja valmistelemalla niihin liittyviä kannanottoja.

PUHEENJOHTAJA JUSSI FÖRBOM

Antihumaania ihmispolitiikkaa

Inhuman människopolitik

Sisäministeri Päivi Räsänen (kd) harmittelee 25. lokakuuta Helsingin Sanomien haastattelussa, että ”maahanmuuttoon liittyy paljon väärinkäsityksiä ja sekaannuksia”.

Retoriikallaan hän antaa myös ymmärtää, että väärinkäsitykset olisivat muiden kuin hänen itsensä kontolla. ”Puhutaan suurista maahanmuuttajamääristä eikä huomata, että valtaosa on työn perässä tulevia [...] puhumattakaan sitten romanikerjäläisistä”, hän päivittelee ja opettaa sitten, että jälkimmäiset eivät suinkaan ole ”kansainvälistä suojelua tarvitsevia maahanmuuttajia, vaan eurooppalaisia turisteja”.

Vaikka Räsänen siis esittää, että suuria maahanmuuttajamääriä pelkäävät kansalaiset ovat väärässä, hän kuitenkin samassa haastattelussa korostaa, että kansainvälistä suojelua saaneiden ihmisten perheenyhdistämissäännöksiä on entisestään tiukennettava.

Inrikesminister Päivi Räsänen (Kd) beklagade i en intervju den 25 oktober för Helsingin Sanomat att ” det förekommer mycket missförstånd och förvirring gällande invandring”.

Med denna retorik låter hon även förstå att missförstånden skulle vara på andras, inte hennes, ansvar. ”Vi talar om stora mängder invandrare och märker inte att största delen är sådana som är på jakt efter jobb [...] för att inte tala om de romska tiggarna”, beklagar hon sig och undervisar att de senare inte alls är ”invandrare som behöver asyl, utan europeiska turister”.

Fastän Räsänen framför att de medborgare som är rädda för stora mängder invandrare har fel, poängterar hon dock i samma intervju att kriterierna för familjeåterförening för personer som redan fått asyl, bör skärpas ytterligare.

Detta är en manöver: man riktar uppmärksamheten bort från Tämä on silmänkääntötemppu: ohjataan huomio pois hädänalaisista, jotta voidaan varmistaa, että yhä harvempi heistä saa asettua tänne elämään inhimillistä elämää. Ja kas, eipä ole suuria maahanmuuttajamääriä.

On epäilemättä väärinkäsitys, että tällainen politiikka olisi ”tiukkaa”, kun se päinvastoin on ”hallittua”, kuten Räsänen ilmoittaa.

Vähät siitä, että siinä takerrutaan olettamaan, että yhä kasvava määrä oleskeluluvan saavia siirtolaisia suistaisi yhteiskuntamme kaaokseen.

Räsänen sanoo, että ”poliitikoilla on vastuu oikoa väärinkäsityksiä” sen suhteen, että meillä muka olisi muualta saapuneita lähimmäisiä kohtaan minkäänlaisia velvollisuuksia. Siksi on vain johdonmukaista, etteivät vainottuun vähemmistöön kuuluvat romanitkaan ole hänelle sen kummempi huolenaihe.

Räsänen puhuu uuskieltä, joka sanoutuu irti kaikesta yhteisvastuusta ja pönkittää vallanpitäjien byrokraattista ihmiskuvaa. Siinä kielessä on merkitystä vain yhteiskuntarauhaa uhkaavien ihmisvirtojen hallinnalla ja resurssien riittävyydellä, kun taas ihmisoikeudet ovat kuin koristeita, joita teknokraatti sopivasti sijoittelee lauseidensa kaunistukseksi. Mitään todellista painoarvoa niillä ei Räsäsen puheessa ole.

nödlidande så att man kan säkerställa att allt färre av dem får bosätta sig här och leva ett humant liv. Och vips, inga stora mängder invandrare.

Det är utan tvekan ett missförstånd att en dylik politik skulle vara ”sträng” då den snarare är ”kontrollerad” som Räsänen anger.

Strunt i att man hänger fast vid antagandet att en växande mängd invandrare med uppehållstillstånd skulle orsaka kaos och få vårt samhälle att spåra ur.

Räsänen säger att ”politikerna har ett ansvar att reda ut missförståndet” om att vi nu skulle ha några skyldigheter gällande medmänniskor som kommer annanstans ifrån. Därför är det bara logiskt att inte heller romerna, som tillhör en förföljd minoritet, är ett desto större bekymmer för henne.

Räsänen talar ett nyspråk som frånsäger sig allt samhällsansvar och stärker makthavarnas byråkratiska människosyn. Det enda som har betydelse i det språket är kontroll av människoströmmar som hotar samhällsfriden och tillräcklighet av resurser. Mänskliga rättigheter är i sin tur endast dekorationer som teknokraten lämpligt placerar för att försköna sina meningar. Någon verklig tyngdpunkt har de inte i Räsänens utlåtanden.

4 Jos kiinnostuit, ota pikaisesti yhteyttä rekrytointiryhmään osoitteeseen kari.lehti@gmail.com

TEKSTI aNNE SALOMÄKI KUVA JESSE PASANEN Ennakkoilmoitus suoraveloituksista 2012 Kuukausittaisten suoraveloitusten päivämäärät vuonna 2012 ovat: veloituspäivä kuukauden 5. päivä 5.1, 6.2, 5.3, 5.4, 7.5, 5.6, 5.7, 6.8, 5.9, 5.10, 5.11, 5.12. veloituspäivä kuukauden 20. päivä 20.1, 20.2, 20.3, 20.4, 21.5, 20.6, 20.7, 20.8, 20.9, 22.10, 20.11, 20.12.

Vuosijäsenyyden suoraveloituspäivä on 16.1.2012. Suoraveloituspäivämäärä koskee vain vuosijäseniä, jotka ovat valinneet maksutavaksi suoraveloituksen. Laskulla maksaville vuosijäsenille lähetämme erikseen laskun sähköisesti tai postitse.

Förhandsanmälan om direktdebiteringar 2012 Datumen för de månatliga direktdebiteringarna för år 2012 är: debiteringsdatum den 5e 5.1, 6.2, 5.3, 5.4, 7.5, 5.6, 5.7, 6.8, 5.9, 5.10, 5.11, 5.12. direktdebiteringsdatum den 20e 20.1, 20.2, 20.3, 20.4, 21.5, 20.6, 20.7, 20.8, 20.9, 22.10, 20.11, 20.12.

22 AMNESTY INTERNATIONAL 4/2011

naama ja toinen naama Amnestyn toimistolla työskentelee jälleen uusia kasvoja: graafisen suunnittelijan tuolia kuluttaa tätä nykyä Antti Kyrö.

Lokakuussa pestinsä aloittanut Antti tuli taloon järkisyistä. ”Keltainen väri houkutteli”, hän perustelee.

Toinen kannustin oli puhelu aiemmin hommaa hoitaneelta Pasasen Jesseltä, jolle oltiin etsimässä seuraajaa. Antti tarttui työhön paitsi värimaiseman, myös arvomaailman innoittamana. ”Amnestylla osaamiseni on hyvien voimien palveluksessa.”

Toinen uusi naama kuuluu verkkokoordinaattori Markus Viljasalolle. Hänen rekrytointireittinsä oli hieman Antin versiota perinteisempi. ”Työpaikkailmoitus vaikutti kiinnostavalta”, Markus kuvailee työnhakuprosessia.

Koska Markus aloitti hommassa jo helmikuussa ja vakinaistettiin taloon loppukesästä, Antti vitsailee, että Markuksen kasvoista saa tuoreet ainoastaan plastiikkakirurgialla tai Photoshopilla.

Markus muutti Antin kuvan ASCII-merkkigrafiikaksi. Antti piirsi Markuksen tussilla.

VETOOMUS JUSSI LAMPI & KATI OUTINEN

” teksti Heli Sariola Kuvat Juha Peurala

Ikätoverin rinnalla pahaa vastaan Kati Outinen ja Jussi Lampi ajattelevat, että muutos parempaan onnistuu joukkovoimalla.

Näyttelijät Kati Outinen ja Jussi Lampi lähtivät mielellään mukaan tukemaan ikätoveriaan, viisikymppistä Amnestya. He esiintyvät Amnestyn juhlavuoden uuden Fighting Bad Guys Since 1961 -hupparimalliston kasvoina ja 10 päivää ihmisoikeuksille -kampanjan tukijoina.

Kati Outiselle erilaiset ihmisoikeuskysymykset ovat olleet paljon mielessä Aki Kaurismäen Le Havre -elokuvan vuoksi.

Outinen esittää elokuvassa naista, jonka aviomies piilottelee perheen kotona poliisin etsintäkuuluttamaa pakolaispoikaa.

”Yhteiskunnassa arvot ovat koventuneet. Amnesty tekee arvokasta työtä ihmisten puolesta. Jos pystyn muutenkin kuin näyttelemisen kautta vaikuttamaan asioihin, totta kai teen niin”, Outinen pohtii. ”Kun ihminen osoittaa pahuutensa, se ilmenee todella rankoilla tavoilla. Tuen Amnestya, koska se nostaa pahan esiin silloin, kun se tapahtuu, eikä vasta jälkikäteen”, Jussi Lampi perustelee.

Yksittäisistä ihmisoikeusloukkauksista Lampea askarruttaa erityisesti Guantánamo Bayn pidätyskeskus. ”Obama käytti Guantánamoa vaaliaseena ja lupasi sulkea

sen presidenttikaudellaan. Näin ei ole käynyt. Tuntuu, että koko asia on vaiettu kuoliaaksi”, Lampi ihmettelee.

Naisiin kohdistuva väkivalta koskettaa lähellä ja kaukana. ”Millainenkohan prosentti väkivallasta tulee ilmi?” Lampi pohtii. ”Suomessa ajatellaan niin, että se, mitä tapahtuu neljän seinän sisällä, kuuluu normaaliin elämänrytmiin.”

Näyttelijäkaksikko nostaa esiin guatemalalaisen Norma Cruzin, joka tekee töitä naisten ja tyttöjen oikeuksien puolesta vaikeissa oloissa. Cruz ja hänen sukulaisensa ovat saaneet kymmeniä tappouhkauksia sen vuoksi, että Cruzin perustama järjestö on antanut lakiapua raiskatuille tytöille.

Yksi henkilö on tuomittu uhkailuista sak-

AMNESTYN SUOMEN OSASTON TOIMISTO Amnesty International Suomen osasto ry.

Toimisto Ruoholahdenkatu 24 D 00180 Helsinki Asiakaspalvelu avoinna ma–to 12–16 Puh: 09 5860 440 Fax: 09 5860 4460

Toimiston työntekijät Toimiston sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@amnesty.fi Toiminnanjohtaja Frank Johansson Ihmisoikeustyön johtaja (vs) Päivi Mattila Maakohtaisen työn asiantuntija Anu Tuukkanen Naisten oikeuksien asiantuntija Pia Oksanen Oikeudellinen asiantuntija Susanna Mehtonen Viestintäpäällikkö Ilpo Kiiskinen Koulutuskoordinaattori Maarit Pihkala

kotuomioon, osin kansainvälisen painostuksen seurauksena. Uhkaukset kuitenkin jatkuvat edelleen.

Outinen toivoo Norma Cruzille ja muille ihmisoikeuspuolustajille rohkeutta ja kärsivällisyyttä jatkaa työtään. ”Turhautumisen vaara on varmasti suuri, kun vainotaan sen takia, että yrittää auttaa vielä heikommassa asemassa olevaa.”

Kumpikin uskoo, että asioita saadaan aikaiseksi yhdessä. ”Niin kauan kun on pilkahdus toivoa, jotain on tehtävissä. Kun ihmiset laitetaan läjään, saadaan tuloksia aikaan”, Jussi Lampi muistuttaa. ”Toivottavasti Amnestyn jäsenmäärä kaksin- tai vaikka kolminkertaistuu”, Kati Outinen naurahtaa.

VETOOMUS

NIIN KAUAN KUN ON PILKAHDUS TOIVOA, JOTAIN ON TEHTÄVISSÄ.”

AMNESTYN SUOMEN OSASTON JOHTOKUNTA 2010–2011 Kampanjakoordinaattori kampanjatapahtumat ja aktivismi Outi Haapanen Kampanjakoordinaattori verkkoviestintä Markus Viljasalo Tiedottaja Heli Sariola Art Director Anu Merenlahti Graafinen suunnittelija Antti Kyrö Varainhankintapäällikkö Nora Huhta Varainhankintavastaava Sonja Vartiala Varainhankintavastaava Ruut Karhunen

Varainhankintavastaava Annika Eriksson Jäsen- ja lahjoittajapalvelusihteeri Leena Hernesniemi Televarainhankintakoordinaattori Hanna Valkama Toimistopäällikkö Katri Rautio Talous- ja toimistosihteeri Maarit Raja-aho Toimistosihteeri Eveliina Lindell ICT-vastaava Jukka Vallisto Henkilöstöasiantuntija Mia Mikkola

Osaston puheenjohtaja Jussi Förbom jussi.forbom@iki.fi Taloudenhoitaja Tuomas Laine tuomas.laine@uta.fi

Muut jäsenet Mikko Häkkinen mikko.hakkinen@ncp.fi Anna Moring Ninni Sandelius ninni.sandelius@uta.fi Päivi Sinkkonen paivi.sink@gmail.com Markus Terho markus.terho@gmail.com Maila-Katriina Tuominen maila-katriina.tuominen@aamulehti.fi

AMNESTY INTERNATIONAL 4/2011

23

ural a Juha Pe

y, Hyvä oikeusministeri Claudia Paz y Paz Baile isesti vaadimme teitä tutkimaan nopeasti, perusteell ja puolueettomasti ihmisoikeuspuolustaja Norma että Cruzin saamat tappouhkaukset ja varmistamaan, malan syylliset vastaavat teoistaan oikeudessa. Guate viranomaisten velvollisuus on varmistaa, että ihmisoikeuspuolustajat voivat työskennellä ilman kostotoimien pelkoa.

us on Ihmisoikeuspuolustaja Norma Cruzin turvallisu uhattuna. Hän on saanut kymmeniä tappouhkauksia, allan koska hän tekee työtä naisiin kohdistuvan väkiv vähentämiseksi ja tarjoaa oikeudellista apua väkivallan uhreille.

nyt Vuonna 2009 Norma Cruzia uhkaillut henkilö on ä tuotu oikeuden eteen ja tuomittu. Tämä on tärke en stuvi ennakkotapaus ihmisoikeuspuolustajiin kohdi saamia rikosten tutkinnassa. Norma Cruzin vuonna 2010 i eikä uhkauksia ei ole kuitenkaan tutkittu riittäväst sista. niihin syyllistyneitä ole vielä tuomittu rikok Uhkaukset jatkuvat edelleen.

1. PÄÄTÄ OSALLISTUA

2. ALLEKIRJOITA VETOOMUS

Vetoomustyö on Amnestylle tärkeä kansainvälisen vaikuttamistyön kanava, jonka kautta sadattuhannet ihmiset osallistuvat säännöllisesti maailman muuttamiseen.

Allekirjoita Amnestyn vetoomus verkkosivuilla www.amnesty.fi

Ole yksi heistä!

Toimi nopeasti!

3. AMNESTY TOIMITTAA VETOOMUKSESI PERILLE