Amnesty-lehti 4/2012

ST NE AM I Y.F

4 SYYRIAN PAKOLAISET

17 TALVISIRKUS AFRIKKA

2012

C92E.

HINTA / PRIS 5,50 €

+ JOULULAHJAVINKIT

2012

4–5 APUA SYYRIAN PAKOLAISILLE

10–12 KYMMENEN PÄIVÄÄ IHMISOIKEUKSIA

”EU voisi kunnioittaa saamaansa palkintoa auttamalla sotaa ja julmuutta pakenevia siviilejä ja turvaamalla heille ihmisarvon mukaisen elämän”, Amnestyn oikeudellinen asiantuntija Susanna Mehtonen sanoo.

Hussain Salem Mohammed Almerfedi. Ales Bialiatski. Azza Hilal Ahmad Suleiman. Chen Zhenping. Coastein romaniperheet. Tule mukaan Amnestyn 10 päivää ihmisoikeuksille -kampanjaan ja vetoa viiden vaarassa olevan henkilön tai yhteisön puolesta.

8–9 KAUKANA KIINASTA Siskokset Jin Zhaoyu ja Jin Zhaohuan elävät Rovaniemellä. Heidän äitinsä Chen Zhenping on vangittuna Kiinassa Falun Gongin harjoittamisen vuoksi.

PÄÄKIRJOITUS / LEDARE PÄIVI MATTILA

IHMISET UUTISTEN TAKANA

MÄNNISKORNA BAKOM NYHETERNA

HARMAANA MARRASKUUN aamuna saapuu musta tieto. Kiinalainen ihmisoikeusaktivisti Mao Hengfeng on jälleen vangittu. Tällä kertaa hänet on tuomittu 1,5 vuodeksi työleirille ”yhteiskunnallisen järjestyksen häiritsemisestä”. Amnestyn päämajasta tulee nopeasti päivitystä tilanteesta, ja lähetämme aktivisteillemme eri puolille Suomea pyynnön toimia. Ja voi ihme, he toimivat jälleen. Monet ovat kirjoittaneet jo vuosikymmenten ajan vaatimuksia vallanpitäjille ja solidaarisuusviestejä ihmisoikeusloukkausten uhreille. Yhtä lailla hienoa on uusien tulo mukaan toimintaan.

EN GRÅ NOVEMBERDAG nås vi av de mörka nyheterna. Den kinesiska människorättsaktivisten Mao Hengfeng har igen fängslats. Den här gången har hon dömts till ett och ett halvt års omskolningsläger för att ha "stört samhällsordningen". Amnestys huvudkontor uppdaterar oss snabbt om läget och vi meddelar våra aktiva runt om i Finland om en blixtaktion. Och se, än en gång fattar de till pennan. Många har redan under årtionden skrivit till makthavare för att kräva rättvisa eller skickat stödbrev till offren för människorättsbrott. Lika glädjande är att många nya anslutit sig till vår verksamhet.

VANKILASTA VAPAUTUNEET ihmisoikeuspuolustajat ovat korostaneet Amnestyn tuen merkitystä. Tieto siitä, että heidän kohteluaan seurataan ympäri maailman, on osaltaan auttanut heitä jaksamaan vankilassa. On mahdollista, että jotkut välttyvät pahimmalta kohtelulta, koska viranomaiset tietävät, että heidän toimiaan tarkkaillaan. Amnesty on viime vuosina muuttanut lähestymistapaansa työssään yksittäisten ihmisten puolesta. Tavoitteena on toimia entistä enemmän ihmisten kanssa, ei vain heidän puolestaan. Tämä tekee työstä haasteellisempaa ja entistä kunnianhimoisempaa. Joulukuun alussa katsomme 10 päivää ihmisoikeuksille -kampanjassa uutiskuvien ja tilastojen taakse. Sieltä löytyy ihmisiä, joiden oikeuksia loukataan. Toimimme osana Amnestyn maailmanlaajuista kirjemaratonia neljän ihmisen ja yhden yhteisön puolesta.

FRIGIVNA MÄNNISKORÄTTSKÄMPAR har understrukit hur viktigt Amnestys stöd varit för dem under den tid de hållits fångna. Vetskapen om att deras situation följs med runt om i världen har bidragit till att de hållit ut i fångenskapen. Det är också möjligt att de värsta övergreppen uteblir när myndigheterna vet om att de står under ständig uppsikt. Amnesty har under de senaste åren förändrat sitt sätt att försvara enskilda individers rättigheter. Målsättningen är att i allt högre grad verka tillsammans med människor snarare än att enbart verka för deras rättigheter. Det här gör arbetet mer utmanande men också mer framåtsträvande. I kampanjen 10 dagar för de mänskliga rättigheterna som kör igång i början på december kommer vi att blicka bortom nyhetsbilder och statistiska rapporter. Där återfinns de människor som utsätts för människorättsbrotten. Vi deltar i Amnestys världsomspännande brevskrivningsmaraton till försvar för fyra enskilda individer, och ett samfund.

Päivin joululahjavinkit:

SE, ETTÄ VETOAMME taas myös Mao Hengfengin puolesta ei aiheuta minussa toivottomuutta vaan toivoa. Niin kauan kuin Kiinan viranomaiset pelkäävät Mao Hengfengiä ja hänen kaltaisiaan, tilanne tullee toistumaan. Uskomattominta on, miten vähän viranomaisten mielivaltaisuus, kidutus tai perheenjäsenten uhkailu vaikuttavat ihmisoikeusaktivisteihin. He jatkavat työtään. Meidän täytyy jatkaa heidän rinnallaan.

2 AMNESTY INTERNATIONAL 4/2012

2. Varaa huikeista tempuista pitäville liput Talvisirkus Afrikkaan (ks. sivu 17). Mikko Kuivalainen

Päivi Mattila toimii joulukuuhun 2012 Amnestyn Suomen osaston vt. toiminnanjohtajana.

1. Hanki musiikkidiggareille algerialais syntyisen Souad Massin mikä tahansa levy, tansanialaisen Andrew Ashimban Wakukaya tai Nina Simonen Silk & Soul.

3. Kutsu ystävät pitkälle ja runsaalle sunnuntaiaamiaiselle.

JAG GRIPS inte av hopplöshet, utan av hoppfullhet, över det att vi igen vädjar för Mao Hengfengs frigivning. Så länge Kinas myndigheter är rädda för Mao Hengfeng och hennes meningsfränder kommer situationen att upprepas, gång efter annan. Det ofattbara ligger snarare i hur lite människorättsaktivister räds myndigheters despoti, tortyr och hot mot familjemedlemmar. De fortsätter sin kamp ändå. Och vi måste kämpa vid deras sida. Päivi Mattila arbetar som Amnesty Finlands verksamhetsledare till december 2012.

TEKSTI NINA LINDBERG KUVA TEEMU HIRVILINNA

YHDESSÄ YHDEN PUOLESTA Parhaimmillaan Amnesty ei ainoastaan työskentele vaarassa olevien ihmisten puolesta vaan myös kertoo, kuinka he voivat itse parantaa omaa tilannettaan, sanoo Bryna Subherwal Amnestyn kansainvälisestä sihteeristöstä.

Miksi Amnesty kampanjoi yksilöiden puolesta? Käsitys ihmisoikeuksista on vuosien mittaan laajentunut, ja ymmärrys ihmisoikeusloukkausten vaikutuksista yksittäisiin ihmisiin on kasvanut. Amnestyn työ ei rajaudu enää mielipidevankien puolustamiseen, vaan toimimme myös esimerkiksi tappouhkauksia saavan toimittajan tai kotinsa menettävän yhteisön oikeuksien puolesta. On tärkeää muistaa, että kampanjoinnilla on suuri vaikutus ihan oikeisiin ihmisiin. Emme ainoastaan työskentele vaarassa olevien ihmisten puolesta, vaan pyrimme myös kertomaan heille, kuinka omaa tilannetta voi parantaa. Miten yksilötyön kohteet valitaan? Amnestyn pitää pystyä vahvistamaan tiedot yksilöiden tilanteista. Lisäksi meidän on oltava varmoja, että he haluavat meidän työskentelevän puolestaan. Joudumme myös pohtimaan, pystymmekö vaikuttamaan vaarassa olevien ihmisten olosuhteisiin asiantuntemuksellamme ja toiminnallamme. Usein korostamme tilanteita, jotka kuvastavat laajempaa ongelmaa. Näin voimme kohdistaa huomion muidenkin samassa asemassa olevien ihmisten tilanteisiin. Millä tavoin kampanjointi on vuosien aikana muuttunut? Sosiaalinen media on joissakin tapauksissa voimakas painostuskeino, joskus taas keino tuoda epäkohtia yleiseen tietoisuuteen. Esimerkiksi vuosi sitten kampanjoimme Kashmirissa vankeustuomion saaneen alaikäisen pojan puolesta. Tuomiosta vastannut viranomainen oli aktiivinen Twitter-käyttäjä, ja sinnikkään twiittauksen sekä painostuksen jälkeen poika vapautettiin! Kenelle sytytät kynttilän kansainvälisenä ihmisoikeuksien päivänä? Kansainvälisen sihteeristön yksilötyön kampanjapäällikkönä olen työni kautta päässyt henkilökohtaisesti tapaamaan ihmisiä, joiden puolesta kampanjoimme. Kun sytytän kynttilän, ajattelen heitä, mutta kynttiläni syttyy kaikille niille, joiden ihmisoikeuksia on loukattu.

LEHDENTEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA

PÄÄTOIMITTAJA Ilpo Kiiskinen TOIMITUSSIHTEERIT Marie Kajava & Heli Sariola AD Antti Kyrö KUVATOIMITUS Antti Kyrö & Anu Merenlahti PAIN0 Lehtisepät Oy, Pieksämäki JULKAISIJA Amnesty International Suomen osasto ry. Kultti ry:n jäsen. JOUKKOJULKAISU ISSN 1458-3879 Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy 28.2.2013. Aineistot viimeistään 11.2.2013. Juttutarjoukset ja palautteet osoitteeseen heli.sariola@amnesty.fi. Lehti ei vastaa toimitukseen lähetetystä aineistosta, jonka julkaisusta ei ole sovittu etukäteen. Kirjoituksissa esiintyvät mielipiteet eivät ole Amnestyn virallisia kannanottoja.

TOIMITUSKUNTA Anu-Elina Ervasti, Aino Frilander, Johanna Frondelius, Inka Granqvist, Teemu Granström, Teemu Hirvilinna, Hanna-Kaisa Hämäläinen, Sanni Jokinen, Jaakko Kaartinen-Koutaniemi, Kirre Koivunen, Katriina Koskinen, Teemu Kuusimurto, Aura Lindeberg, Oona Loman, Susanna Lyytikäinen, Juha Mäkinen, Kirsi Pere, Alexandra Peth, Juha Peurala, Minna Rajainmäki, Niklas Sandström, Paula Sundell, Katja Tähjä, Kaisa Viitanen, Jarkko Virtanen, Mari Waegelein, Timo Wright, Heli Yli-Räisänen, Silja Ylitalo KIRJOITTAJAT Jussi Förbom, Jaakko Kaartinen-Koutaniemi, Marie Kajava, Antti Lehtinen, Nina Lindberg, Tuukka Liukkonen, Päivi Mattila, Susanna Mehtonen, Alexandra Peth, Heli Sariola, Heli Yli-Räisänen KUVAAJAT/KUVITTAJAT Nico Backström, Magali F. Fouquet, Teemu Hirvilinna, Salla Johanna, Mikko Kuivalainen, Antti Kyrö, Olli-Pekka Orpo, Joona Pettersson, Miikka Pirinen, Hanna Weselius KANSI Antti Kyrö OIKOLUKU Meri Haikarainen

Amnesty-lehti tehdään pääosin vapaaehtoisvoimin. Lehden avustajat ovat vapaaehtoisia alan ammattilaisia. Ota yhteyttä, anna palautetta: heli.sariola@amnesty.fi

MIIKKA PIRINEN Miksi juuri ihmisoikeudet? ”Enemmän kuin usein tunnen itseni voimattomaksi kohdatessani välinpitämättömyyttä ja vihaa. Suurimpana ongelmana ihmisoikeus loukkausten takana näen pelon, joka syntyy tietämättömyydestä ja johtaa muukalaisvihaan. Tiedonvälitys on vahva lääke, ja journalistina uskon, että viha väistyy jahka vieraat kulttuurit oppivat ymmärtämään ja arvostamaan toisiaan. Teen vapaaehtoistyötä myös luonnonsuojelun puolesta. Ehjässä maailmassa ihmiset arvostavat luontoa ja toisiaan, yhdenvertaisina.” Miikka Pirinen on helsinkiläinen valokuvaaja, joka on palkittu vuoden 2011 parhaasta uutiskuvasta.

AMNESTY INTERNATIONAL 4/2012

Tuhannet osallistuivat kuntavaalikampanjaan hyviä uutisia

dollaria kerättiin Norjan yleisradion Telethon-varainkeruutapahtumassa lokakuussa. Summa lahjoitettiin Amnestyn kansainväliselle ihmisoikeustyölle.

Jopa 13 000 suomalaista vaati parempia palveluita naisille, jotka ovat kohdanneet väkivaltaa. Amnestyn Irtisanoudu naisiin kohdistuvasta väkivallasta -kuntavaalikampanjaan osallistuneista ehdokkaista 350 valittiin valtuustoihin eri puolilla Suomea. Kunnanvaltuutetuilta odotetaan tukea kuntalaisaloitteille, jotka luovutetaan valtuustoille loppuvuoden aikana.

TEKSTI NINA LINDBERG KUVA AMNESTY INTERNATIONAL

SYYRIAN PAKOLAISET TARVITSEVAT APUA Syyrian rajan vastaisilla pakolaisleireillä inhimillinen hätä on suuri. Amnesty vaatii Euroopan unionilta toimia pakolaisten auttamiseksi, mutta poliittiset päätökset puuttuvat. VIIMEISEN VUODEN AIKANA Syyriassa on käynnistynyt täysimittainen sisällissota. Kansainvälinen yhteisö on seurannut lamaantuneena vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja humanitaarista hätää. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan Syyriasta pakoon lähteneitä on jo yli 400 000. Pakenevien määrä on rajussa nousussa, ja Amnesty arvioi, että vuoden loppuun mennessä heitä on jo 700 000. Eräiden arvioiden mukaan Syyrian sisällä olevia pakolaisia olisi puolestaan jopa 2,5 miljoonaa. Tuhansia ihmisiä pakenee päivittäin Syyriasta. Heistä moni on paennut naapurimaiden pakolaisleireille Turkkiin, Libanoniin, Jordaniaan ja Irakiin. Pakolaisleirit täyttyvät kaiken aikaa, ja naapurimaiden mahdollisuus vastata

4 AMNESTY INTERNATIONAL 4/2012

alati kasvavaan pakolaisten määrään heikkenee.

OLOSUHTEET PAKOLAISLEIREILLÄ ovat vaikeat, kertoo Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avustustoiminnan apulaispäällikkö Päivi Laurila. Turkin pakolaisleirien olot pahenevat talven lähestyessä, Jordanian aavikolle rakennetulla pakolaisleirillä ongelmat ovat puolestaan päinvastaiset. Aavikolla on kuumaa ja pölyistä, mikä tekee elämisen pakolaisleirillä tukalaksi. Libanonin pakolaisleirillä asuvat ovat puolestaan vaarassa joutua pakenemaan uudelleen, jos Syyrian konflikti leviää Libanoniin. Hankalien olosuhteiden lisäksi pakolaisleirien asukkaat kärsivät vakavista psyykkisistä traumoista. Osa pakolaisista on päässyt lähtemään kodeistaan ennen

taisteluiden alkua, mutta osa on tullut leireille suoraan niiden keskeltä. ”Jokainen leirillä oleva on kokenut pelkoa, osa jopa kauhua. He ovat nähneet tappamista, kidutusta, perheenjäsenten kuolemaa ja kotinsa tuhoutumista”, Laurila sanoo. Laurilan mukaan monelle pakolaiselle leirien olosuhteet ovat äärimmäisen vaikeat. ”Syyrialainen urbaani yhteiskunta on melko samanlainen kuin Suomessa. Yhtäkkiä ihminen on pakotettu asumaan alkeellisissa oloissa ilman yksityisyyttä. Jos psyykkinen tasapaino on jo muutenkin koetuksella, pakolaisleiri on melkoinen paikka selvitä.” Sisällissota on pakottanut useat Syyriaan aikoinaan tulleet pakolaiset, kuten irakilaiset ja palestiinalaiset, pakenemaan

uudelleen. Moni irakilainen on valinnut kahden huonon vaihtoehdon välillä ja palannut takaisin Irakiin, vaikka turvallisuus on sielläkin edelleen uhattuna.

SYYRIAN NAAPURIVALTIOT ovat tähän mennessä kantaneet suurimman vastuun humanitaarisen avun toimittamisesta pakolaisille. Vastuu on kuitenkin myös muilla tahoilla, kuten EU:lla. ”EU-maiden tulisi päästää sotaa pakenevat henkilöt rajojen yli, olivat he sitten Syyrian kansalaisia tai jo toista kertaa pakolaisiksi joutuneita irakilaisia tai palestiinalaisia”, vaatii Amnestyn oikeudellinen asiantuntija Susanna Mehtonen. EU:n maantieteellisen sijainnin vuoksi sen jäsenvaltioilla olisi hyvät mahdollisuudet ottaa vastaan Syyrian pakolaisia, mutta unioni ei ole pystynyt vastaamaan pako-

Romanilasten syrjintä tuomittiin Slovakiassa SLOVAKIALAINEN TUOMIOISTUIN on tehnyt historiallisen päätöksen ja tuominnut laittomaksi romanilasten eristämisen omiin koululuokkiinsa. Slovakialaisen ihmisoikeusjärjestön vuonna 2010 tekemä valitus romanioppilaisiin kohdistuneesta syrjinnästä ja eristämisestä käsiteltiin Prešovin oikeusistui-

messa marraskuun alussa. Oikeusistuin päätti, että romanioppilaiden eristäminen Šarišské Michaľanyn kylän koulussa rikkoi lakia. Tuomioistuimen päätös on lopullinen.

PAKOLAINEN, TURVAPAIKANHAKIJA VAI KIINTIÖPAKOLAINEN? Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty kansainvälistä suojelua kotimaansa ulkopuolella. Hän on lähtenyt kotimaastaan, koska hän on joutunut vainotuksi alkuperänsä, kansallisuutensa, uskontonsa, yhteiskunnallisen ryhmänsä tai poliittisen mielipiteensä perusteella. Pakolaisaseman saa henkilö, jolle jokin valtio antaa turvapaikan tai jonka YK:n pakolaisjärjestö UNHCR toteaa olevan pakolainen. Turvapaikanhakija on henkilö, joka hakee turvaa vieraasta valtiosta, koska hän on joutunut vainotuksi kotimaassaan. Turvapaikkaa haetaan joko rajalta tai heti maahantulon jälkeen poliisilta. Turvapaikanhakijalle ei ole vielä myönnetty pakolaisstatusta eli turvapaikkaa, vaan hän on saapunut maahan itsenäisesti ja hakee henkilökohtaiseen vainoon perustuvaa turvapaikkaa tai oleskelulupaa. Kiintiöpakolainen on henkilö, jolle UNHCR on myöntänyt pakolaisstatuksen ja maahantuloluvan pakolaiskiintiön puitteissa. Vuodesta 2001 Suomen pakolaiskiintiö on ollut 750 henkilöä. Kiintiöpakolaiset tulevat usein pakolaisleireiltä.

SUOMEN ON OTETTAVA AKTIIVISEMPI ROOLI SISÄMINISTERIÖN maahanmuuttojoh-

laisten hätään. Mehtosen mukaan eräät EU-maat ovatkin lisänneet rajavalvontaa sen sijaan, että ne pyrkisivät tarjoamaan turvapaikkoja pakolaisille. Tiukentunut rajavalvonta on saattanut pakolaisia ja turvapaikanhakijoita vaaraan. EU-maista Ruotsiin on saapunut eniten turvapaikanhakijoita. Suomen apu on jäänyt erittäin vähäiseksi. Mehtonen peräänkuuluttaakin toimia Suomen viranomaisilta: ”Tämän vuoden pakolaisten hätäkiintiötä ei ole lähellekään täytetty. Suomen tulisi sitoutua ottamaan vastaan Syyriasta enemmän kiintiöpakolaisia ja antamaan kansainvälistä suojelua syyrialaisille turvapaikanhakijoille. Viranomaisten on myös varmistettava, ettei ketään karkoteta tai käännytetä takaisin Syyriaan.” Kansainvälisellä yhteisöllä on mahdollisuus tehdä olot pakolaisleireillä inhimillisemmiksi avustamalla YK:ta Syyrian naapurimaissa. Talven lähestyessä pakolaisleireille tarvitaan muun muassa huopia, kamiinoja ja hygieniapakkauksia, mutta

tällä hetkellä YK:n pakolaisapu Syyriassa ja sen naapurimaissa on saanut vasta noin kolmasosan tarvittavasta rahoituksesta. Päivi Laurila muistuttaa, etteivät pakolaisuuteen liittyvät ongelmat ratkea, vaikka sota päättyisikin. ”Vaikka konflikti loppuisi nyt, ihmisillä ei ole paikkaa, jonne palata. Ilmapommitukset ovat tehneet pahaa tuhoa, ja paikkaa, josta he lähtivät, ei ole enää olemassa. Kansannousun ensimmäisenä vuonna käytiin lähinnä paikallisia taisteluita kevyemmillä aseilla. Nyt kyse on massiivisesta sodasta. Kaikki osapuolet ovat loukanneet humanitaarista oikeutta.” Pakolaisleireillä moni on kysynyt, mitä kansainvälinen yhteisö on tehnyt Syyrian kansan hyväksi. Susanna Mehtonen vetoaa Nobelin rauhanpalkinnon saajaan: ”EU voisi kunnioittaa saamaansa palkintoa auttamalla sotaa ja julmuutta pakenevia siviilejä ja turvaamalla heille ihmisarvon mukaisen elämän.”

tajan Sirkku Päivärinteen mukaan lokakuuhun mennessä Suomeen on saapunut 162 turvapaikanhakijaa Syyriasta. Syyrialaisia koskevia turvapaikkapäätöksiä on tehty tänä vuonna 139. Ruotsiin verrattuna Suomeen tulee huomattavasti vähemmän turvapaikanhakijoita. Pelkästään tämän vuoden aikana Ruotsiin on saapunut 5 000 syyrialaista turvapaikanhakijaa, ja ennustetta hakijoiden määrästä on nostettu Syyrian kriisin vuoksi entisestään. Päivärinteen mukaan Ruotsin luvut ovat suuremmat siksi, että maassa on suuri syyrialaisvähemmistö ja Syyriasta pakenevien sukua ja ystäviä. Ruotsi on ottanut aktiivisen roolin myös kiintiöpakolaisten vastaanottamisessa. Se ottaa vastaan vuosittain 1 900 kiintiöpakolaista, kun vastaava luku Suomessa on 750. Amnesty vaatii Suomelta aktiivisempaa roolia turvapaikanhakijoiden suojelussa sekä kiintiöpakolaisten vastaanottamisessa. Vaatimus on ajankohtainen nimenomaan Syyrian kriisin takia.

PAKOLAISKIINTIÖ MAHDOLLISTAA pikais-

sanotussa hätäkiintiössä, jonka kautta voidaan ottaa vuosittain vastaan 100 henkilöä. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR tekee Suomelle ehdotukset vastaanotettavista henkilöistä, mutta tänä vuonna kiintiön kautta Suomeen on saapunut vain 42 henkeä. Heidän joukossaan ei ole yhtäkään Syyrian pakolaista. UNHCR on vedonnut kansainväliseen yhteisöön Syyrian irakilaisten pakolaisten suojelemiseksi ja pyytänyt maita perustamaan irakilaisille oman hätäkiintiönsä. Päivärinteen mukaan Suomi ei aio perustaa erillisiä hätäkiintiöitä, vaan antaa paikkoja kiintiöpakolaisten vastaanottoon tarkoitetusta hätäkiintiöstä. ”Suomen tulisi olla aloitteellisempi UNHCR:n suuntaan ja pyrkiä siihen, että hätäkiintiö täytetään. Irakilaisille pakolaisille tulisi lisäksi perustaa oma hätäkiintiö”, Amnestyn Susanna Mehtonen vaatii. Amnesty ja muut pakolaistyötä tekevät järjestöt, mukaan lukien Suomen Punainen Risti, ovat pyytäneet sisäministeri Päivi Räsäseltä enemmän toimia Syyrian pakolaisten auttamiseksi.

ta apua tarvitsevien pääsyn Suomeen niin

AMNESTY INTERNATIONAL 4/2012

AMNESTY KUVINA

HOLLANTI

SUOMI

RANSKA

VETOOMUKSET PERILLE – TAVALLA TAI TOISELLA Tehokkaan ja ihmisoikeuksia kunnioittavan asekauppasopimuksen puolesta allekirjoitettuja vetoomuksia kärrättiin Haagissa ulkoministeriön rappusille.

KUVIEN HYÖKYAALTO

SUOMI

Sarjakuvataiteilija Ville Tietäväinen lahjoitti Kiasmassa esillä olleen teoksensa Amnestylle. ”Siirtolaisuutta käsitellään mediassa usein luonnonkatastrofin tai jonkin muun hallitsemattoman tuloksena. Teoksessani on kaukaa katsottuna suuri hyökyaalto, mutta kun sitä tarkastelee läheltä, hyökyaalto koostuukin lukuisista pienemmistä kuvista, joissa on ihmisiä. Kuvat ovat siirtolaisuutta käsittelevästä sarjakuva-albumistani Näkymättömät kädet. Tarinassa tärkeintä on yhden siirtolaisen kasvot”, Tietäväinen kertoo.

TEKSTI HELI YLI-RÄISÄNEN

Antti Kyrö

6 AMNESTY INTERNATIONAL 4/2012

TÄRKEÄ ASKEL KOHTI ASEKAUPPASOPIMUSTA perin toivat sopimuksen YK:n käsiteltäväksi. Maiden joukossa oli myös Suomi. Asekauppasopimusneuvottelut jatkuvat maaliskuussa 2013. Kuudesta suuresta aseviejämaasta vain Venäjä ei äänestänyt. Kiina puolestaan liittyi päätöslauselman tukijamaihin yhdessä Ranskan, Saksan, Iso-Britannian ja Yhdysvaltain kanssa. Yksikään hallitus ei äänestänyt päätöslauselmaa vastaan, vaikka Iran yritti saada viime hetken muutoksia luonnokseen.

Magali F. Fouquet

MARRASKUUSSA 157 hallitusta äänesti YK:ssa asekauppaneuvottelujen jatkamisen puolesta. Päätöslauselman neuvotteluiden jatkamisesta olivat laatineet ne seitsemän maata, jotka alun

AMNESTY ON TYÖSKENNELLYT muiden järjestöjen kanssa tehokkaan ja kattavan asekauppasopimuksen aikaansaamiseksi lähes 20 vuoden ajan. Vastuuton ja huonosti säädelty asekauppa ruokkii konflikteja, köyhyyttä ja ihmisoikeusloukkauksia.

Miljoonat siviilit kuolevat, loukkaantuvat, joutuvat raiskatuiksi ja pakenevat kodeistaan sen seurauksena, että aseita myydään hallituksille, jotka käyttävät niitä siviilejä kohtaan. Jos asekauppasopimus hyväksytään New Yorkissa ensi maaliskuun lopulla, hallitukset joutuvat ensimmäistä kertaa historiassa päättämään asekaupoista sellaisen sopimuksen puitteissa, joka suojelee siviilejä. Mikäli sopimusta ei hyväksytä maaliskuussa, se viedään mitä luultavimmin YK:n yleiskokouksen äänestykseen. Tällöin asekauppasopimus on voimassa sen jälkeen, kun YK:n yleiskokous on ensin hyväksynyt sopimuksen ja sen jälkeen 65 valtiota on ratifioinut sen.

TEKSTI MARIE KAJAVA

PIENTÄ EDISTYSTÄ MURHIEN SELVITTÄMISESSÄ LOKAKUUN PUOLIVÄLISSÄ venäläinen tutkintakomitea ilmoitti, että toimittaja Anna Politkovskajan murhan alustava tutkinta on valmis. Politkovskajan murhasta on syytettynä viisi miestä. Heidän joukossaan ovat murhan järjestämisestä epäilty Lom-Ali Gaitukajev ja hänen veljenpoikansa Rustam Mahmudov, jota epäillään Politkovskajan ampujaksi. Kuudennen epäillyn, entisen poliisiupseeri Dmitri Pavljutšenkovin aiempi syyte murhan järjestämisestä on lievennetty avunannoksi. Pavljutšenkov teki tutkintaviranomaisten kanssa sopimuksen, jonka avulla hän saa erikoiskäsittelyn suljetussa oikeudenkäynnissä. Hän nimesi murhan tilaajiksi maanpaossa olevat Tšetšenian separatistijohtaja Ahmed Zakajevin ja oligarkki Boris Berezovskin. Anna Politkovs-

ANNAN MUISTOLLE Anna Politkovskajan muistopäivänä lokakuussa Helsingissä keräännyttiin Venäjän suurlähetystön eteen. Ranskassa Politkovskajan muistolle ja Venäjän ihmisoikeustilanteen epäkohtien esiintuomiseksi lauloi Bielka.

kajan lapset pyysivät viranomaisia purkamaan Pavljutšenkovin sopimuksen ja pitivät hänen kertomaansa epäuskottavana. ”Näyttää siltä, että totuus Anna Politkovskajan murhasta on vielä kaukana. On tyypillistä, että likaisen työn tekijät saadaan kiinni, mutta murhan varsinaiset tilaajat jäävät koskemattomiksi”, Amnestyn ihmisoikeustyön johtaja Anu Tuukkanen sanoo.

SAMANKALTAINEN TILANNE on myös Meksikossa murhattujen ihmisoikeuspuolustajien Bety Cariñon ja Jyri Jaakkolan kohdalla. Heidät ammuttiin aseellisen hyökkäyksen yhteydessä 27. huhtikuuta vuonna 2010. Meksikolainen tuomari antoi viime lokakuun alussa pidätysmääräyksiä, jotka koskevat Jaakkolan murhasta epäil-

lyn puolisotilaallisen ryhmän 12 jäsentä. Oikeudenkäynnit voidaan aloittaa puolen vuoden kuluttua ensimmäisistä pidätyksistä. ”Pidätysmääräykset ovat tärkeä edistysaskel, mutta eivät vielä takaa sitä, että syylliset todella saadaan oikeuden eteen. Meksikon viranomaisten tulisi varmistaa, että koko totuus tapahtumista saadaan selvitettyä." Oikeuskäsittelyn piirissä ovat nyt vasta murhien toimeenpanijat. "Vastuuseen tulisi saada myös ne viranomaiset, jotka ovat sallineet aseellisen ryhmän mielivaltaisen toiminnan alueella – tai jopa tukeneet sitä”, Tuukkanen sanoo.

TEKSTI MARIE KAJAVA

Antti Kyrö

OMAR KHADR ÄNTLIGEN I KANADA I OKTOBER FICK Omar Khadr äntligen återvända till sitt hemland Kanada efter att han spenderat hela sin ungdom på militärbasen Guantánamo Bay i Kuba. År 2002 greps 15-åriga Khadr efter en eldstrid med amerikanska trupper i Afghanistan. Khadr hade kastat en handgranat som dödat en amerikans soldat. Den svårt skadade Khadr tillbringade först några månader i fängelset på Bagrams flygbas och flyttades senare till Guantánamo. Han blev konstant förhörd, misshandlad och kränkt av amerikanska soldater. Även den kanadensiska underrättelsetjänsten reste till Guantánamo för att förhöra Khadr. En läckt YouTube video visar en gråtande 16-åring som visar sina skador till kanadensarna, som inte bryr sig. Amerikanska soldater hade ”förberett” Khadr för förhöret genom att hålla honom vaken i tre veckor.

KHADR ÅTALADES senare för krigsbrott i Guantánamos militära domstol. År 2010 gjordes en överenskommelse mellan

dat. Istället för fängslande och en orättvis rättsprocess borde Khadr ha rehabiliterats i sitt hemland. Khadr kommer att sitta resten av sin dom i ett kanadensiskt fängelse tills han är berättigad till villkorlig frigivning. Amnesty kräver att de kanadensiska myndigheterna fokuserar på Khadrs rehabilitering.

PRESIDENT BARACK OBAMA lovade stänga

Khadr, USA och Kanada enligt vilket Khadr erkände sin skyldighet för krigsbrott i Afghanistan och USA godkände hans framtida repatriering till Kanada. Amnesty kritiserat rättsprocesserna i Guantánamo eftersom den inte garanterar en rättvis rättegång. Enligt folkrätten borde Khadr ha behandlats som en barnsol-

Guantánamo en dag efter att han trätt som USA:s president. Trots detta finns det fortfarande 166 fångar på militärbasen. Eftersom Obama nu valdes till fyra fortsatta år som president, finns det en chans att Guantánamo äntligen kommer att stängas. I december skriver Amnestys aktivister runtom i världen till Obama om Hussain Almerfedi, som suttit fängslad i Guantánamo i snart nio år utan rättegång.

TEXT SUSANNA MEHTONEN OCH ALEXANDRA PETH

AMNESTY INTERNATIONAL 4/2012

POLIISIT PYYSIVÄT, ETTÄ AUTTAISIN HEITÄ MUUTTAMAAN ÄITINI AJATTELUN.”

”

KAIKKIA ROMANIKERJÄLÄISIÄ ON KOHDELTAVA HYVIN.”

8 AMNESTY INTERNATIONAL 4/2012

TEKSTI MARIE KAJAVA KUVA MIIKKA PIRINEN

KAKSI SISARTA Kiinalaiset siskokset Jin Zhaoyu ja Jin Zhaohuan elävät Rovaniemellä – kaukana kotoa mutta turvassa. Heidän äitinsä on ollut vuodesta 2008 vangittuna Kiinassa Falun Gongin harjoittamisen vuoksi.

KUN NUORI NAINEN LÄHTI Kiinasta opetetaan, että pitää kiittää kommunistivuonna 2008 käymään kaukana puoluetta, joka on 'toinen äitisi'”, Jin ZhaSuomessa poikaystävänsä luona, ohuan sanoo. hän ei voinut aavistaa, että jäisi maahan vuosiksi. Että hän saisi puhelinsoiton, jos- ”TOINEN ÄITI” ON pitänyt vangittuna biolosa kerrotaan, että hänen kotinsa on pen- gista äitiä jo vuosien ajan. Jin Zhaohuan gottu mullin mallin ja hänen äitinsä viety sai tavata hänet kerran, tammikuussa vankilaan. vuonna 2009 vartijoiden ympäröimänä, ”Muistan, että oli kylmä, vaikka oli kesä ja Kiinassa asuva perheystävä myöhem– olin juuri saapunut Helsinki-Vantaan len- min samana vuonna. tokentälle. Päätimme ajaa mieheni kanssa Sen jälkeen: ei juuri mitään. Siskosten läpi Suomen, etelästä pohjoiseen. Istuim- huoli on jättiläismäinen. me autossa, kun puhelin soi”, 31-vuotias Katsomme yhdessä viimeisintä viestiä Jin Zhaoyu kertoo. äidiltä. Se on dvd-tallenne, jonka kaksi ”Ja minä olin tulossa koulusta kotiin, entistä vanginvartijaa toimitti elokuussa kun näin poliisin, joka kantoi tavaroitam- Chen Zhenpingin veljelle. Tallenne on löyme autoon. Kävelin talon ensimmäiseen tänyt tiensä Suomeen. Väsyneeltä ja riukerrokseen ja näin, kerrosten välistä, mi- tuvalta näyttävä äiti puhuu dvd:llä kuin ten poliisit pitivät äitiä paikallaan. Ja sitten kone, katsomatta kameraan. Aivan kuin he veivät hänet pois”, pikkusisko Jin Zha- hän puhuisi etukäteen suuhun syötettyjä ohuan, 23, kuvailee tapahtumia. sanoja. Hän muun muassa kiittää Kiinan Siskosten äiti, Chen Zhenping pidätet- kommunistipuoluetta. tiin, koska hän harjoittaa Falun Gongia, ”Aivan kuin äiti olisi luovuttanut”, Jin henkisten ja fyysisten harjoitusten muo- Zhaoyu sanoo. dostamaa oppijärjestelmää. Se sisältää Tai sitten tämä on vain pelottelua tai muun muassa meditoinnin, hitaan liik- Chen Zhenpingin tapa koettaa päästä keen ja hengityksen kaltaisia harjoitteita. pois vankilasta tai puhdas totuus, siskokFalun Gong on leimattu Kiinassa väärä- set miettivät. Vaihtoehtoja on ihmismieoppiseksi lahkoksi ja sen harjoittajat ovat lelle liikaa. Chen Zhenpingiä on pidetty jo vuosia olleet vaarassa. Falun Gongin vangittuna pitkään, ja usein tällaisen vuoharjoittajia pidätetään ja painostetaan luo- sien vankeuden, kidutuksen ja väkivallan pumaan vakaumuksestaan. Niitä, jotka kohteeksi joutuvat nimenomaan ne Falun kieltäytyvät, kidutetaan kunnes he suos- Gong -harjoittajat, jotka eivät suostu luotuvat; moni kuolee pidätyksen aikana tai pumaan vakaumuksestaan. pian vapauttamisensa jälkeen. ”Olen ymmärtänyt, että ensin vankilas”Kiinassa ei saa ajatella eri tavoin, sel- sa kidutetaan. Sitten vartijat ovat oikein lainen nähdään uhkana. Kommunistipuo- mukavia. Sitten taas kidutetaan. Ja sitten lue haluaa, että ajattelu on Kiinassa yhtä. kohdellaan mukavasti. Tällaista jatketaan, Ja näin sitä kontrolloidaan”, Jin Zhaoyu jotta saadaan vanki murtumaan. Mutta sanoo. Falun Gong -harjoittajien mieleen on vaiKiinan hallitus käyttää kansalaisyhteis- keampi päästä käsiksi. Ja juuri se ärsytkunnan vahvistuessa järeitä keinoja. Se tää vankilan henkilökuntaa”, Jin Zhaoyu vainoaa ja vangitsee ihmisiä, jotka ilmai- sanoo. sevat mielipiteensä rauhanomaisesti, kuuluvat kiellettyihin uskonnollisiin ryhmiin, PIKKUSISKO JIN ZHAOHUANIN elämä kävi äikannattavat demokraattisia uudistuksia ja din pidätyksen ja vangitsemisen jälkeen Kiiihmisoikeuksia tai puolustavat muiden ih- nassa yhä hankalammaksi – Falun Gongin misten oikeuksia. harjoittamisen takia, ja tietysti siksi, että hän ”Aivopesu alkaa jo päiväkodeissa ja on äitinsä tytär. Poliisi etsi tyttöä ja kyseli kouluissa, joissa opetetaan lapsille, että muun muassa ystäviltä hänen olinsijaansa. Kiina on maailman paras maa. Lapsille ”Poliisit pyysivät, että auttaisin heitä

muuttamaan äitini ajattelun.” Jin Zhaohuan oli niin peloissaan, että päätti lähteä Malesiaan, mutta poliisi otti hänet kiinni jo Kiinassa lentokentällä. ”Pian kiinnioton jälkeen sanoin poliiseille, että minun on päästävä vessaan, ja karkasin lentokentältä.” Nuori tyttö asui bussiasemilla, junaasemilla ja kavereiden luona. Kuljettuaan vaikeaa reittiä Burman ja Thaimaan kautta tyttö päätyi lopulta pakolaisena Suomeen siskon luokse.

ON KOETETTAVA elää tavallista arkea Rovaniemellä. ”Herään, teen ruokaa ja opiskelen suomen kieltä. Oloni on vapaa, mutta ei kuitenkaan. Perheeni ei ole vapaa, koska äiti ei ole täällä”, isosisko kertoo. ”Nousen, ja sitten siivoan tai teen muita kotitöitä. Opiskelen englantia ja kävelen ulkona. Usein vaan istun ja ajattelen 'ei mitään'. Elämä on edelleen yhtä epätodellista kuin uni”, kuvailee pikkusisko. Vapaus vilkkuu sanana siellä täällä. Tai sen puute. Sisarukset tietävät, millaista on elää vailla vapautta. Jo ennen kuin heidän äitinsä vangittiin, hän oli pidätettynä tai pakkotyöleireillä useita kertoja. ”Ja kun hän pääsi vapaaksi, hän ei saanut poistua kotoa. Kodin ulkopuolella vartijat seurasivat elämäämme, koulumatkojamme, aukaisivat kirjeemme.” Suomen Lappi on näiltä osin kuin unelma, on tilaa ja vapaus liikkua kuten haluaa. Mutta sisarusten mieli vaeltaa selvästi usein synnyinmaahan. Heidän valkoisten t-paitojensa rinnassa on kuva äidistä ja siinä lukee SOS – Pelastakaa äitini! Paljon sinnikästä vetoomustyötä lähemmäs Kiinaa he eivät pääse. ”Jos voisin, asuisin mieluiten Kiinassa. Mutta sen täytyisi olla vapaa Kiina, jota ei johtaisi diktatuurinen hallintojärjestelmä”, Jin Zhaoyu sanoo. ”Ihmisoikeustilanne on Kiinassa joiltain osin parempi nykyisin kuin kymmenen vuotta sitten. Mutta poliittisista, uskonnollisista tai muista syistä uhan alla elävien ihmisten tilanne on pahempi kuin ennen.”

AMNESTY INTERNATIONAL 4/2012

Uutisten takana on ihmisiä. He eivät saa unohtua. Kansainvälisen ihmisoikeuksien päivän aikaan sadat tuhannet ihmiset kaikkialla maailmassa toimivat heidän puolestaan. TEKSTI AMNESTY INTERNATIONAL KUVITUS ANTTI KYRÖ

VALKO-VENÄJÄN MERKITTÄVIMPIIN ihmisoikeuspuolustajiin lukeutuva Ales Bialiatski pidätettiin Minskissä elokuussa 2011. Pidätyksen syynä olivat Bialiatskin henkilökohtaiset talletukset liettualaisilla ja puolalaisilla pankkitileillä, joita oli käytetty ihmisoikeuskeskus Viasnan työhön Valko-Venäjällä. Viranomaiset olivat kietäneet Viasnan virallisen rekisteröinnin, minkä seurauksena sen nimiin ei voitu avata pankkitiliä maassa. Bialiatski tuomittiin vuoden 2011 lopulla epäoikeudenmukaisessa oikeudenkäynnissä neljän ja puolen vuoden vankeusrangaistukseen. Oikeudenkäynnissä käytettiin todisteina nimettömiä lähteitä ja epämääräistä aineistoa. Tuomion tarkoituksena on estää Bialiatskin ihmisoikeustyö Valko-Venäjällä. Vuoden 2011 aikana Valko-Venäjän ihmisoikeustilanne heikkeni rajusti. Merkittäviä opposition johtohahmoja pidätettiin, pahoinpideltiin ja tuomittiin puolueellisissa oikeudenkäynneissä. Hallintoon kriittisesti suhtautuvia järjestöjä, kansalaisaktivisteja ja toimittajia häiritään edelleen jatkuvasti. Amnestyn mukaan Ales Bialiatski on mielipidevanki. Amnesty vaatii Valko-Venäjän presidentti Alexander Lukashenkoa varmistamaan, että kaikista Bialiatskia vastaan nostetuista syytteistä luovutaan ja hänet vapautetaan välittömästi ja ehdoitta.

Ales Bialiatski

Valko-Venäjä

1.12.

3.12.

5.12.

Amnestyn vetoomustempaus valloittaa Turun Hansakorttelin joulukuun ensimmäisenä lauantaina klo 11–17. Amnestyn pisteellä voit allekirjoittaa vetoomuksia ja kuulla lisää kampanjasta ja yksilöistä, joiden puolesta järjestö tekee työtä.

Kirjemaraton-illassa Amnestyn toimistolla (Hietaniemenkatu 7 A) Helsingissä kirjoitetaan vetoomuskirjeitä ja solidaarisuusviestejä Egyptiin, Kiinaan, Valko-Venäjälle, Romaniaan ja Yhdysvaltoihin. Ilta on osa Amnestyn kansainvälistä kirjemaraton-tapahtumaa. Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita!

Käy jättämässä yhteystietosi osoitteessa 10paivaa.amnesty.fi niin olet mukana kampanjassa ja saat lisätietoja ja toimintapyyntöjä sähköpostiisi.

TÖRMÄÄ AMNESTYN VAPAAEHTOISIIN TURUSSA

10 AMNESTY INTERNATIONAL 4/2012

KIRJOITA KIRJE IHMISOIKEUSLOUKKAUKSEN UHRILLE

OSALLISTU KAMPANJAAN VERKOSSA

JOULUKUUN 17. PÄIVÄNÄ vuonna 2011 Azza Suleiman ja hänen ys-

Egypti

Azza Suleiman

tävänsä osoittivat mieltään Egyptin parlamentin ja Tahrir-aukion läheisyydessä. Lähtiessään mielenosoituksesta Suleiman näki sotilasjoukon pahoinpitelevän nuorta naista. Sotilaat käskivät Suleimania ja muita mielenosoittajia poistumaan, mutta he yrittivät kantaa pahoinpidellyn naisen turvaan. Sotilaat kaatoivat Suleimanin maahan ja armeijan upseeri ampui hänen ystäväänsä polveen. Sotilaat hakkasivat Suleimania kunnes hän menetti tajuntansa ja jatkoivat hakkaamista tämänkin jälkeen. Aktivistit videoivat sotilaiden hyökkäyksen ja latasivat videon internetiin. Pahoinpitelyn seurauksena kallonsa murtanut ja muistiongelmista kärsivä Suleiman odottaa edelleen syyllisten tuomista oikeuden eteen. Viranomaiset eivät ole pidättäneet yhtäkään hyökkäyksestä vastuussa olevaa armeijan edustajaa eikä Suleiman ole saanut korvausta aiheutuneista vammoista. Amnesty vaatii Egyptin presidentti Mohammed Mursia varmistamaan, että Azza Suleimanin pahoinpitely käsitellään oikeudenmukaisesti.

KIINALAINEN FALUN GONGIN harjoittaja Chen Zhenping pidätettiin elokuussa 2008. Hän sai kahdeksan vuoden tuomion, ja tällä hetkellä häntä pidetään Henanin maakunnan naisvankilassa. Tuomio langetettiin epäoikeudenmukaisessa oikeudenkäynnissä. Chen Zhenpingin perhe sai tiedon tuomiosta vasta oikeudenkäynnin ja tuomion langettamisen jälkeen. Viranomaiset ovat estäneet Chen Zhenpingiä tapaamasta asianajajaansa ja perhettään. Falun Gong on hengellinen liike, joka on kielletty Kiinassa. Liikkeen jäseniä pelotellaan ja vainotaan vakaumuksensa vuoksi. Falun Gongin harjoittajat, jotka kieltäytyvät luopumasta vakaumuksestaan, saavat vankeudessa erityisen ankaran kohtelun. Chen Zhenping ei ole saanut tavata perhettään kevään 2009 jälkeen. Vankeudessa häntä on pahoinpidelty, häneen on ruiskutettu väkisin lääkkeitä ja hänelle on annettu sähköshokkeja. Vakaumuksessa pysyminen on mitä ilmeisimmin ollut syynä Zhenpingin kidutukseen nykyisen vankeusrangaistuksen aikana. Amnesty vaatii Henanin maakunnan naisvankilan johtajia takaamaan, ettei Chen Zhenpingiä kiduteta tai pahoipidellä vankeudessa. Hänen on saatava tavata lakimiestään ja perheenjäseniään, ja hänen on päästävä lääkärin hoitoon.

Kiina

Chen Zhenping

8.12.

9.12.

Tampereen Amnesty-ryhmä järjestää ihmisoikeuksien päivän klubin ravintola Telakalla (Tullikamarinaukio 3). Lavalle nousevat bändit Tammela 33100, Osuuskassa ja Poutatorvi. Samana lauantaina Helsingin Urheilutalolla järjestetään roller derby -ottelu, jossa helsinkiläinen Kallio Rolling Rainbow kohtaa ruotsalaisjoukkueet Malmö Crime City Rollersin sekä Gothenburg Roller Derbyn. Ottelun tuotto lahjoitetaan Amnestylle.

Amnestyn Lahden paikallisryhmä ja Päijät-Hämeen Elokuvakeskus järjestävät elokuvaillan Kino Iiriksessä (Saimaankatu 12) klo 16. Illan elokuvana on Emanuele Crialesen Terrafirma.

ROKKIA TAMPEREELLA JA ROLLIA HELSINGISSÄ

KATSO LEFFA LAHDESSA

AMNESTY INTERNATIONAL 4/2012

HUSSAIN ALMERFEDIA on pidetty laivastotukikohta Guantánamon

Guantánamo

pidätyskeskuksessa Kuubassa yli yhdeksän vuotta ilman oikeudenkäyntiä tai syytettä. Vuonna 2010 liittovaltion tuomari totesi Almerfedin pidätyksen laittomaksi ja määräsi hänet vapautettavaksi. Valitustuomioistuin kuitenkin kumosi päätöksen eikä korkein oikeus ole ottanut tapausta käsiteltäväkseen. Hussain Almerfedi on kotoisin Jemenistä. Hänet pidätettiin Iranissa joulukuussa 2001 ja luovutettiin Yhdysvaltojen viranomaisille Afganistanissa. Almerfedi on kertonut lähteneensä Jemenistä Eurooppaan paremman elämän toivossa. Hän kieltää syytökset, joiden mukaan hän olisi auttanut ulkomaisia taistelijoita kulkemaan Afganistaniin Iranin kautta. Amnesty vaatii Yhdysvaltojen presidentti Barack Obamaa lunastamaan lupauksensa Guantánamon sulkemisesta. Hussain Almerfedi ja muut vangit on vapautettava välittömästi, ellei heitä vastaan nosteta syytteitä kansainvälisesti tunnustetuista rikoksista oikeudenmukaisessa oikeudenkäynnissä.

Hussain Almerfedi

Coastei-kadun perheet Romania

COASTEI-KADUN noin 350 asukasta joutui pakkohäädetyiksi kodeistaan joulukuussa 2010 Cluj-Napocan kaupungissa Romaniassa. Suurin osa häädetyistä oli romaneja. Perheistä neljäkymmentä sijoitettiin elementtitaloihin kaupungin laitamille lähelle kaatopaikkaa, jota on ennen käytetty kemiallisten jätteiden säilytykseen. Asuinolot ovat kelvottomat, asunnot ahtaita ja peseytymistilat puutteelliset. Varsinaisia keittiöitä ei ole, ja home sekä kosteus altistavat asukkaat sairauksille. Huonot kulkuyhteydet vaikeuttavat työllistymismahdollisuuksia ja julkisten palveluiden käyttöä. Loput häädetyistä perheistä jäivät ilman asuntoa. Seitsemän perhettä asuu ahtaissa oloissa elementtitaloihin sijoitettujen sukulaistensa luona. Loput saivat suullisen luvan rakentaa suojia elementtitalojen viereen, ja he pelkäävät jatkuvasti uutta häätöä. Pakkohäädöt ovat konkreettinen esimerkki Euroopan romanien syrjinnästä, jota ilmenee kaikilla elämän alueilla. Amnesty vaatii Cluj-Napocan pormestaria turvaamaan Coasteikadun romanien asumisoikeudet. Kotinsa menettäneitä romaniperheitä on kuultava ja heille on löydettävä turvallinen ja ihmisarvoinen asuinpaikka.

10.12.

POIKKEA KAHVILAAN KANSAINVÄLISENÄ IHMISOIKEUKSIEN PÄIVÄNÄ Ihmisoikeuksien päivän pop up -kahvila on auki Café Baanassa (Pohjoinen Rautatienkatu 21) Helsingissä klo 15–20. Ohjelmassa on mm. musiikkia, lausuntaa sekä vetoomusten kirjoittamista. Amnestyn vuosittainen Kynttiläpalkinto jaetaan klo 15. Tervetuloa! Tarkemmat tapahtumatiedot osoitteessa amnesty.fi.

12 AMNESTY INTERNATIONAL 4/2012

TEKSTI HELI SARIOLA KUVAT NICO BACKSTRÖM, HANNA WESELIUS

ERILAINEN VASTAANOTTO Vastaanottokeskusten asukkaiden kertomuksista syntyi esityksiä, jotka matkasivat Kansallisteatterin näyttämölle – ja takaisin vastaanottokeskuksiin. ”KIERTUE-ESITYKSEN idea oli, että viedään rauhoittumisen, kauneuden ja keskittymisen hetkiä vastaanottokeskusten kaoottiseen arkeen”, dramaturgi Taija Helminen sanoo. ”Kansallisteatterin esitys oli vähän päinvastoin, halusimme tuoda lavalle turvapaikkaprosessien karuuden ja tulkintamme kuulemistamme rankoista ja traumaattisista kokemuksista”, koreografi Hanna Brotherus täydentää. Kansallisteatterin Kiertuenäyttämön Vastaanotto-projekti alkoi keväällä 2011 kenttätyöllä turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten vastaanottokeskuksissa. Näistä kohtaamisista syntyi Paperiankkuri-teos, jota esitettiin Kansallisteatterissa samana syksynä. Paperisilta-esitys puolestaan kiersi tämän vuoden heinäkuun loppuun mennessä kaikkissa Suomen 22 vastaanottokeskuksissa. Työryhmään kuuluivat Brotheruksen ja Helmisen lisäksi idean isä, näyttelijä ja Kansallisteatterin Kiertuenäyttämön taiteel-

linen suunnittelija Jussi Lehtonen, muusikko Mikko Perkola, tanssija Nina Hyvärinen sekä muita ammattitaiteilijoita, yhteensä kymmenen ihmisen joukko. ”Lisäksi turvapaikkaprosessin läpikäyneitä saatiin mukaan Kansallisteatterin esitykseen, mikä oli hienoa ja tuntui oleelliselta”, Brotherus kertoo.

SOSIAALI- JA TERVEYDENHOITOALAN hoitolaitoksissa taidetoimintaa ja teatteria on tarjolla yhä enemmän. Vastaanottokeskuksiin taiteilijat eivät jostain syystä ole aiemmin jalkautuneet. Tähän tilanteeseen Vastaanotto-projekti pyrki vastaamaan. Helminen kertoo kuulleensa, että Maahanmuuttovirasto on sen jälkeen saanut useita yhteydenottoja yhteistyöstä kiinnostuneilta taiteilijoilta. Brotherus tuli mukaan projektiin varhaisessa vaiheessa. Koska yhteistä kieltä turvapaikanhakijoiden kanssa ei ollut, liikkeestä tuli kommunikaation väline. Taiteili-

jat vetivät tanssityöpajoja miehille, naisille ja lapsille. ”Taiteen tekemisen hetkellä ei ole mitään merkitystä sillä missä ollaan, mitä kieltä puhutaan tai mistä ollaan kotoisin. Kuulostaa kliseeltä, mutta se vaan on niin mielettömän inspiroivaa”, Brotherus toteaa. Naiset kertovat, että kenttätutkimusvaihe oli ”aikamoinen märkä rätti päin naamaa”, koska he eivät tienneet, minkälaista elämä vastaanottokeskuksissa on. ”Meille annettiin kaulaan turvanapit, joita opastettiin painamaan hätätilanteessa. Jotenkin ennakko-oletus oli, että mitä jos ne hyökkäävät meidän kimppuun. Mutta mitä ihmettä me pelkäämme, nehän on turvapaikanhakijat, jotka ovat menettäneet kaiken ja joiden pitäisi olla peloissaan”, Brotherus sanoo.

MIELIKUVA ON, ETTÄ vastaanottokeskuksiin tullaan ja sieltä lähdetään, vaikka monet joutuvat asumaan niissä vuosia. ”Odotat poliisin puhuttelua, odotat Maahanmuuttoviraston puhuttelua, sen jälkeen odotat että oikeusprosessi etenee. Siihen asti kun saat turvapaikkapäätöksen, elämä on välitilassa”, Helminen kuvailee. Työryhmän mielessä kävi usein kysy-

myksiä oikeasta ja väärästä. Voidaanko turvapaikanhakijoita viedä teatteriin harjoituksiin, eiväthän he saa silloin kuvaa, että heille on tarjolla töitä? Mitä kaikkea hakijoiden kannattaa kertoa omasta elämästään mediassa, vai voiko siitä olla turvapaikanhaulle haittaa? Myös taiteilijoiden oma jaksaminen oli kovilla, koska työkaluja kokemusten käsittelyyn ei juuri ollut. Projekti muutti tekijöidensä mukaan kaikkia mukana olleita pysyvästi. Hanna Brotherus sanoo epäröimättä, että lähtisi vastaavaan milloin tahansa uudestaan. ”Olimme kuulemma positiivisesti hämmentäneet vastaanottokeskusten arkea. Asukkaat olivat saaneet syyn myös keskenään tutustua ja jutella. Sen lisäksi, että me kohdattiin heidät ja he meidät, he kohtasivat toisensa.” ”Oli hienoa järjestää kulttuuritilanteita vastaanottokeskusten arkeen. Asukkailla on vain vähän mahdollisuuksia kokoontua yhteen tilaan, ainakaan sellaisiin, mihin ei liittyisi turvapaikan hakeminen. Ei tarvinnut sillä hetkellä miettiä, kuka lähtee huomenna. Teatteri toi levon ja rauhan hetkeksi”, Taija Helminen ajattelee.

AMNESTY INTERNATIONAL 4/2012

Merkityksellistä joulua!

Amnesty S t tuotteet pa oren k postitetaan ataan ja Tampereell vapaaehto isvoimin. E a t me uusia v apaaehtois simia av joulun myy nteihin – tu uksi le mukaan! Lähe tä sähköpo stia store@amn esty.fi tai s oita 050 541 417 4.

Valaise maailmaa kynttiläperheen kolmella uudella tulokkaalla, lämmitä kaulaa huiviuutuuksilla, tee hyvää aineettomalla lahjalla. Storesta löydät myös joulukortit, vaatteet, korut ja laukut.

Uusia tuotteita Storessa! Aineettomalla lahjalla teet ystäväsi puolesta lahjoituksen Amnestylle ja olet mukana tukemassa Amnestyn työtä yksilöiden puolesta.

Hae merkitykselliset lahjat Amnesty Storesta! Paljon hyvää osoitteessa amnestystore.fi

Amnesty Storessa on tarjolla mielihyvää antajalle, iloa saajalle ja tukea ihmisoikeustyölle. Saat nämä kolme yhdessä paketissa tehdessäsi jouluostoksesi Storessa!

Amnesty-aktivistit kävelivät näkyvästi Ateenan kaduilla Pride-kulkueessa kesällä 2012.

ΔΙΕΘΝΉΣ ΑΜΝΗΣΤΊΑ – ΕΛΛΗΝΙΚΌ ΤΜΉΜΑ • Amnestyn Kreikan osasto on perustettu vuonna 1975 eli heti maata hallinneen sotilasjuntan kaatumisen ja tasavallan synnyn jälkeen. • Osastolla on 4 300 tukijaa ja 1 100 jäsentä. • Toimistossa Ateenan keskustassa työskentelee 6 kokoaikaista ja kaksi osa-aikaista työntekijää. • Ensi vuonna kampanjoinnin painopisteitä ovat poliisin käyttämä väkivalta sekä turvapaikanhakijoiden oikeudet Kreikassa.

TEKSTI HELI SARIOLA KUVAT AMNESTY INTERNATIONAL

TALOUSKRIISIN RAVISTELEMA AMNESTY MAAILMALLA Kreikassa katse on kääntynyt maailman

kriiseistä oman maan ongelmiin. Talouskriisi näkyy myös Amnestyn osastossa, joka joutuu toimimaan entistä pienemmillä resursseilla. VUONNA 1975 PERUSTETTU Amnestyn Kreikan osasto on perinteisesti kampanjoinut rinta rinnan muiden maiden Amnesty-osastojen kanssa kansainvälisten ihmisoikeusteemojen puolesta. Osaston aktiivit ovat marssineet Ateenan ja muiden isojen kaupunkien kaduilla muun muassa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan, Guantánamon pidätyskeskuksen sulkemisen puolesta ja kiinalaisten ihmisoikeuksien puolesta Pekingin olympialaisten aikaan. Aivan viime vuosina kampanjatyössä ovat näkyneet myös köyhyydestä kumpua-

vat ihmisoikeuskysymykset sekä Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kansannousut.

VUODEN 2009 LOPUSSA kärjistynyt taloustilanne on kuitenkin kääntänyt kreikkalaisten – ja siten Kreikan osaston – katseen sisäänpäin. ”Taloudellinen ja sosiaalinen sekasorto ja niistä seuranneet ihmisoikeusloukkaukset ovat vieneet julkisen keskustelun Kreikan sisäisiin asioihin”, kertoo osaston tiedottaja Maro Savvopoulou. Kreikan osaston onkin täytynyt muokata painopisteitään globaaleista ongelmista omassa maassa tapahtuviin ihmisoikeus-

loukkauksiin. Ensi vuoden pääkampanja tulee keskittymään kreikkalaisten poliisien ja muiden turvallisuusviranomaisten liialliseen voimankäyttöön. Viimeksi lokakuussa Amnesty ilmaisi huolensa poliisin käyttämästä väkivallasta mielenosoituksissa, joita maassa on järjestetty yhä isompina ja yhä useammin talouden romahdettua. Asenteet ovat koventuneet myös siirtolaisia, turvapaikanhakijoita ja muita ulkomaalaisia kohtaan. Heidän asemansa on ollut maassa huono jo pitkään: Amnesty on vuosi toisensa jälkeen moittinut Kreikkaa muun muassa vastaanottokeskusten surkeista oloista sekä puutteista maan turvapaikkajärjestelmässä. Savvopoulou kertoo, että työtä turvapaikanhakijoiden oikeuksien puolesta jatketaan myös tulevaisuudessa.

reettisesti osaston toimintaan: jäseniltä saatavat tuotot ovat laskeneet 38 prosenttia, ja tukijoilta saatavat lahjoituksetkin 13 prosenttia. Kampanjointia joudutaan tekemään yhä pienemmillä resursseilla. Amnestyn rooli on perinteisesti ollut vahva kreikkalaisessa kansalaisyhteiskunnassa ja mediassa, vaikkakaan sen näkyvyys ei ole yhtä suurta kuin esimerkiksi hyväntekeväisyys- tai ympäristöjärjestöjen. ”Aiheesta ei ole tehty tutkimusta, mutta oma tuntumani on, että Amnesty tunnistetaan nimenä, mutta ihmisille ei ole aina selvää, minkä puolesta teemme työtä. Se liittyy moniin asioihin, muun muassa maamme ihmisoikeuskulttuuriin ja kreikkalaisen yhteiskunnan mentaliteettiin”, Savvopoulou pohtii.

PAINOPISTEIDEN MUUTOSTEN LISÄKSI talouskriisillä on ollut vaikutusta myös konk-

AMNESTY INTERNATIONAL 4/2012

SINUA TARVITAAN VAPAAEHTOISTYÖ Haluatko osal-

listua Amnestyn ihmisoikeus työhön? Tule mukaan aktivistiksi tai vapaaehtoiseksi. Oman panoksesi voit antaa monella eri tavalla. PAIKALLISTOIMINTA Vapaaehtoisten aktivistien Amnesty-ryhmiä toimii eri puolilla Suomea. Ryhmät tekevät työtä ihmisoikeusloukkausten kohteena olevien ihmisten puolesta, osallistuvat kansainvälisiin ja valtakunnallisiin kampanjoihin ja järjestävät tapahtumia ja tempauksia. Det finns Amnesty-grupper också på svenska i Helsingfors, Åbo och Vasa. KATSO OMAN PAIKKAKUNTASI AMNESTY-RYHMÄN TIEDOT 4amnesty.fi/mukaan-toimintaan/ amnesty-paikkakunnallasi Eikö paikkakunnallasi ole vielä Amnestyryhmää? Haluaisitko aloittaa toiminnan? OTA YHTEYTTÄ PAIKALLISTOIMINNAN KOORDINAATTORIIN 4 outi.haapanen@amnesty.fi

PIKAVETOOMUSVERKOSTO Amnestyn kansainväliseen sihteeristöön Lontooseen tulee päivittäin tietoa ihmisoikeusloukkausten uhreista, jotka tarvitsevat pikaista apua. Liittymällä Amnestyn maailmanlaajuiseen pikavetoomusverkostoon saat tekstiviestillä tai sähköpostiisi säännöllisesti vetoomuspyyntöjä. LIITY PIKAVETOOMUSTEN TILAAJAKSI 4amnesty.fi/sms

VERKKOVETOOMUKSET Amnestyn verkkosivuilla julkaistaan säännöllisesti vetoomuksia yksittäisen ihmisen tai tietyn maan tilanteen parantamiseksi. Allekirjoittamalla vetoomuksia osallistut Amnestyn kansainväliseen kampanjointiin. ALLEKIRJOITA VETOOMUKSIA 4amnesty.fi/vetoomukset

ERIKOISRYHMÄT JA TEEMAKOORDINAATIOT Erikoisryhmät keskittyvät tiettyyn teemaan, ja osa niistä on järjestäytynyt ammatilliselta pohjalta. Ryhmät seuraavat omaan alaansa liittyviä ihmisoikeuskysymyksiä, tiedottavat niistä ja kampanjoivat.

JOKU RAJA! -VERKOSTO keskittyy naisten

oikeuksiin ja tekee käytännön ihmisoikeustyötä naisten aseman parantamiseksi. HALUATKO MUKAAN? 4 Joku raja! -verkoston koordinaattori Helka Repo helka_repo@hotmail.com

JURISTIRYHMÄ keskittyy erityisesti rankai-

semattomuuden vastaiseen työhön ja muihin kansainvälisen oikeuden tuntemusta vaativiin tehtäviin. Voit tulla mukaan, jos olet juristi tai opiskelet oikeustiedettä. Ryhmä toimii myös kansainvälisestä oikeudesta kiinnostuneiden juristien keskustelufoorumina. JOS HALUAT MUKAAN, OTA YHTEYS OIKEUDELLISEEN ASIANTUNTIJAAN 4 susanna.mehtonen@amnesty.fi

16 AMNESTY INTERNATIONAL 4/2012

TEKSTI MARIE KAJAVA KUVITUS SALLA JOHANNA

MERTA EDEMMÄS? Vielä viime keväänä senegalilaiset kalastajaveneet koristivat kuivia hiekkarantoja – mutta toivottavasti eivät enää kauan. HERÄSIN VARHAISEN AAMUN SUMUSSA Toubab Dialawin kylässä Senegalissa. Näkymä korkealta majapaikastani aukesi Atlantin valtamerelle. Oli rauhallista, ei veneitä liikkeellä. Vain yksi hutera uimapatjalta näyttävä viritelmä ja poika, jonka kädessä pitkä siima. Värikkäät kalastajaveneet olivat tuona toukokuisena aamuna parkissa rannalla. Ja siellä ne myös pysyivät. Niin mekin, olimme päivän lomalla pääkaupunki Dakarista ja töistä. Makoillessani hiekalla mietin noita auringon kuivattamia kuivia veneitä.

ENNEN SENEGALISSA suuri määrä kansasta sai toimeentulonsa merestä – suoraan tai välillisesti. Toimeentulo voi siis tarkoittaa päivittäistä ateriaa tai sitä, että on myös naapureille mistä antaa tai myydä tien varrella. Näin tässä kylässä. Mutta kaukana Dakarissa käytiin erilaisia neuvotteluja. Korruptoitunut presidentti Abdoulaye Wade rakensi paitsi massiivisen kokoisen näköispatsaan, myös kaupankäyntiä kansainvälisten kalastusyhtiöiden ja EU:n kanssa. Horisontin täyttivät jättitroolarit. Kalarahaa virtasi muutamiin käsiin. Ja meri tyhjeni. Vuonna 2006 EU ei enää uusinut kahdenvälistä kalastusopimusta, koska kalaa ei tullut. Mutta tokikin ulkomaisia troolareita jäi vesiin muun teollisen kalastuksen nimissä.

KYSE ON KÖYHYYDEN KIERTEESTÄ eli järjettömän epäreilusta tilanteesta, joka vain jatkui. Koska elinkeino oli menetetty, entisten kalastajien oli lähdettävä merta edemmäs kalaan: Kanariansaarille, Espanjaan tai kauemmas.

Toimitussihteerien joululahjavinkit: 1. Osta Marjo Niemen kirja Ihmissyöjän ystävyys. Se kertoo esim. kuolemasta, kaljanjuonnista ja Euroopan häpeästä. 2. Hanki kaverille lahjakortti afrotanssiin, akrobatiaan tai muuhun harrastukseen, jota hän ei ole aiemmin kokeillut. 3. Lue romaani, runoja tai näytelmä cdlevylle ja anna äänilahja isovanhemmille.

Nuo vaaralliset merimatkat ovat tappaneet monta ihmistä – tai palauttaneet takaisin kotikylään, mikä on kenelle tahansa häpeällistä. Eräs senegalilainen mies kuvaili, että sen suurempaa häpeää ei voi olla. Lähteä rahan ja paremman toivossa, palata nöyryytettynä ilman pennin penniä. Ja nämä asiat otsikoidaan länsimaisessa mediassa niin, että sanan lautta, vene tai pakolainen yhteydessä käytetään sanoja kuten ongelma, laiton tai uhka. Aivan kuin EU maailman suurimpana kalantuojana ei liittyisi asiaan millään tavalla. Jokaisen arkijärki sanoo, että kalastajien oikeuksia on loukattu. Heillä on oikeus perinteikkääseen työhönsä ja toimeentuloon. Tällainen syrjinnän ja köyhyyden kierre on kalastuksessa vähintään EU:n kokoinen. Onhan EU juuri se taho, joka sopii näitä kahdenvälisiä kalastussopimuksia kehitysmaiden kanssa. Senegalin vedet tyhjennettiin. Nyt kalastussopimuksia tehdään seuraavien läntisen Afrikan maiden kanssa – viimeisin toistaiseksi suurin sopimus solmittiin viime heinäkuussa Mauritanian kanssa 70 miljoonan euron arvosta.

JOS MAKAISIN nyt samaisella Toubab Dialawin hiekkarannalla Senegalissa, saattaisi muutama puinen kalastajavene olla jo merellä. Sillä Senegalin kannalta iloinen uutinen kerrottiin viime keväänä, kun korruptoitunut ex-presidentti sai väistyä uuden presidentin, Macky Sallin tieltä. Hän kielsi heinäkuussa kaiken teollisen kalastuksen, jotta kalakannat saisivat toipua. Kalakannat? Toipua? Kuulostaa pelottavan pitkältä ajalta, kun meri kerran on tyhjennetty.

KUOLEMANRANGAISTUKSEN VASTAISEN TYÖN KOORDINAATIO

Koordinaattorit seuraavat maailman kuolemanrangaistustilannetta sekä auttavat vaikuttamistyössä ja kampanjoinnissa. JOS HALUAT MUKAAN, OTA YHTEYS OIKEUDELLISEEN ASIANTUNTIJAAN 4 susanna.mehtonen@amnesty.fi

HLBTI-VERKOSTO on avoin toimintaryhmä kaikille homojen, lesbojen, biseksuaalien, transihmisten ja intersukupuolisten ihmisoikeuksista kiinnostuneille. Ryhmä seuraa aktiivisesti Amnestyn kansainvälistä työtä HLBTI-ihmisten puolesta. LIITY JOUKKOON! 4 amnesty@amnesty.fi

AMMATTIYHDISTYSRYHMÄ kiinnittää

huomiota ay-aktiiveihin kohdistuviin ihmisoikeusloukkauksiin ja poliittiseen vainoon kaikkialla maailmassa. Ryhmä tiedottaa ay-toimintaan liittyvistä loukkauksista ja vetoaa eri maiden hallituksiin. TULE MUKAAN! 4 amnesty@amnesty.fi

TEKSTI JAAKKO KAARTINEN-KOUTANIEMI KUVA JOONA PETTERSSON

SIKA HEITTÄÄ HIPHOPIA mahdottoman hy-

PAPPAMOPOLLA AFRIKASTA LAPPIIN Talvisirkus Afrikka riemuitsee vapaasti – ja saa yleisönsä ihastumaan. TANSSITEATTERI Hurjaruuthin Talvisirkus on hyvä instituutio: se tulee joka vuosi, se on luotettava ja nautittava, siitä tulee hyvälle mielelle. Monelle katsojalle, suuremmalle ja pienemmälle, Talvisirkus liittyy olennaisesti joulunajan fiilikseen. Jokavuotinen sekoitus uutta sirkusta ja tanssiteatteria on tällä kertaa saanut afrikkalaiset puitteet. Talvisirkus on taas esityksenä napakymppi, mutta lisäksi se ottaa kantaa keskusteluun kansainvälisestä ja

SANA

VAPAUS

Palstalla runoillaan ihmisoikeuksista. Antti Lehtinen on runoilija ja dramaturgian opiskelija. Arabiankielinen teksti on sitaatti syyrialaissyntyisen runoilijan Adoniksen runosta Minareetti. Se kuuluu vapaasti suomentaen: ”Minareetti. Minareetti kyynelehti. Kun muukalainen saapui. Hän osti sen, rakensi päälle savupiipun.”

avoimesta Suomesta. Kaapelin Pannuhalliin on rakennettu videoprojisoinnein ikkuna Afrikkaan. Valomaalauksin toteutetut savannin eläimet vilistävät Senegalin, Guinean ja GuineaBissaun kaupungeissa ja maisemissa. Ghanan Accrasta kotoisin oleva African Footprint Acrobatic Group tuo täällä harvoin nähdyn katutanssin ja sirkustaiteen yleisön ihasteltavaksi. Talvisirkus sekoittaa ne kauniisti ja riehakkaasti muiden kansainvälisten taiteilijoidensa numeroihin.

vällä asenteella. Porot ja hiiri ovat muuten vain hykerryttäviä. Esityksessä on tilaa pilailla yhdessä, häkeltyä, luoda ihmeellisen herkkää kauneutta vannetrapetsi-numerolla tai säikähtää punapartaisen miehen vapaata pudotusta kiinalaisella pylväällä. Yleisö hämmästyy akrobaattista taituruutta, ottaa esiintyjät vastaan ja ihastuu – siitä tässä esityksessä on kyse. Ilo, nauru ja häkeltyminen Talvisirkuksessa, afrikkalaisten maisemien alla, on kaikkea muuta kuin vakavaa. Näyttämön permannolla ja ilmassa sen yllä virittyy parin tunnin ajaksi eheä maailma, jossa maantieteelliset ja kulttuuriset etäisyydet kutistuvat niin paljon, että tontut voivat matkustaa pappamopolla Afrikasta Lappiin. Ja nimenomaan Afrikasta Lappiin – sillä kuka väittää, että tontut ovat vain meidän. Tai joulun hupi?

4 Talvisirkus Afrikka 6.1.2013 asti Helsingissä Kaapelitehtaan Pannuhallissa. Lisätietoja www.hurjaruuth.fi

HAETAAN KIINAMAAKOORDINAATTOREITA! Haluaisitko tehdä haastavaa ja kiinnostavaa vapaaehtoistyötä Kiinaan ja ihmisoikeuksiin liittyen? Kiinamaakoordinaattorin tehtäviin kuuluu Amnestyn tuottaman tiedon seuranta, sen käsittely ja välittäminen aktivisteille sekä vapaaehtoisten ja toimiston maakohtaisen työn tukeminen. LÄHETÄ VAPAAMUOTOINEN HAKEMUS! 4 anu.tuukkanen@amnesty.fi

AMNESTYN KOULUVIERAILIJAVERKOSTO Haluatko kertoa ja keskustella ihmisoikeuksista? Oletko kiinnostunut kuulemaan nuorten ajatuksia? Haluatko kartuttaa esiintymiskokemustasi? Amnesty tarjoaa yläkouluille ja lukioille yhdestä kahteen oppitunnin mittaisia kouluvierailuja. Vierailijat ovat Amnestyn kouluvierailijakoulutuksen käyneitä vapaaehtoisia. Kouluvierailukoulutuksia järjestetään säännöllisin väliajoin. KIINNOSTUITKO? 4 maarit.pihkala@amnesty.fi

IHMISOIKEUSKASVATUSRYHMÄ

ÖLJY

yhteistä öljyä yhteisissä nivelissäöljynmustan taivaanöljynyhteisissä nivelissä tulipalotaivaan

ja kytevän maan yhteisiä mustia niveliäyksityistä öljyä yhteisissä nivelissähiiltyneen mustissa

kuluneissa nivelissäöljynmustiksi hiiltyneissä yhteisissäkuluneissa syyhyävissä nivelissä

Ryhmä tukee ja koordinoi Suomen osastossa tehtävää ihmisoikeuskasvatustyötä, suunnittelee ja vetää koulutuksia sekä kehittää koulutusmateriaaleja. Ryhmä tapaa noin kerran kuussa. LISÄTIETOJA 4 maarit.pihkala@amnesty.fi

AMNESTY-LEHTI epileptisellä nopeudellaöljynmustan taivaanöljynnouseva suunta epileptisellänopeudella

nousevanöljynmustan taivaanöljynja maatuvan maantumman maanniskan untuvan yhteisissä nivelissäsammuneen länsituulen ja kytevän idän hiiltyneen mustissa kuluneissanivelissä

Amnesty-lehden toimituskunta etsii uusia jäseniä! Toimituskuntaan ovat tervetulleita ihmisoikeuksista kiinnostuneet toimittajat, kuvaajat, graafikot tai alojen opiskelijat. Jäseneksi sitoudutaan vuodeksi kerrallaan. LÄHETÄ VAPAAMUOTOINEN HAKEMUS JA CV 31.12. MENNESSÄ! KYSY LISÄÄ! 4 heli.sariola@amnesty.fi

maanniskan untuvasta öljynmustan nousevasta suunnasta epileptisellä nopeudella nousevia niveliä ja yhteistä öljyä yhteisissä nivelissä ja palovammoja idän ja lännen yhteisissä

öljynmustiksi hiiltyneissä kuluneissa nivelissäja savua jossainmaanniskanöljytaivaanmustiksi hiiltyneissäkuluneissa nivelissä öljynmustaa savua epileptisellä nopeudella

AMNESTY INTERNATIONAL 4/2012

AMNESTY STORE Amnestyn tuotemyyntiä hoidetaan vapaaehtoisvoimin Tampereella Amnesty Storessa. Vapaaehtoiset huolehtivat tuotteiden pakkauksesta ja postituksesta. LISÄTIETOJA 4 store@amnesty.fi

KIINNOSTAAKO TUOTESUUNNITTELU JA DESIGN?

Haluatko olla mukana suunnittelemassa Amnesty Storen tuotteita? OTA YHTEYS 4 selena.hakkarainen@amnesty.fi

KIINNOSTAAKO JOHTOKUNNAN JÄSENYYS? Amnestyn johtokunta kaipaa riveihinsä uusia kasvoja eri puolilta Suomea! Asetu ehdolle johtokuntavaaleihin, jos sinulla on näkemystä Amnestyn Suomen osaston tulevaisuuden suunnasta ja halu sitoutua vastuulliseen tehtävään kahdeksi vuodeksi. Johtokuntaan valitaan vuosittain maaliskuussa pidettävässä vuosikokouksessa neljä uutta jäsentä. Tällä kertaa valitaan taloudenhoitaja ja kolme muuta jäsentä kahden vuoden kaudelle. Vuosikokous järjestetään maaliskuun 2013 lopulla Turussa. Valittavien on oltava Amnestyn jäseniä. Johtokunnan tehtävä on johtaa Amnestyn toimintaa. Työhön kuuluu säännöllisiä kokouksia ja yhteydenpitoa sähköpostitse. Kullakin johtokunnan jäsenellä on myös oma erityisvastuualueensa, johon hän perehtyy. JOS KIINNOSTUIT, OTA PIKAISESTI YHTEYTTÄ REKRYTOINTIRYHMÄÄN! 4 jk-rekry@amnesty.fi

ENNAKKOILMOITUS SUORA VELOITUKSISTA 2013

PUHEENJOHTAJA JUSSI FÖRBOM

VANGITTU UNELMA

EN FÄNGSLAD DRÖM

JACQUELINE MONTANEZ on vankilassa, eikä sitä tosiasiaa heilau-

DET FAKTUM ATT JACQUELINE MONTANEZ sitter i fängelse påverkas ta Yhdysvaltain presidentinvaalin tulos mihinkään. Vuonna 1993 inte av utgången av presidentvalet i USA. Montanez, som 16 år elinkautiseen tuomittu Montanez on ainoa Illinoisin osavaltiossa gammal dömdes till livstidsfängelse år 1993, är den enda kvinnliga istuva naisvanki, jolla ei ole mahdollisuutta päästä ehdonalaiseen fången i delstaten Illinois för vilken det är omöjligt att bli villkorligt vapauteen. Hän oli tuomion saadessaan frigiven. 16-vuotias. Montanez, som började använda alMontanez, joka aloitti huumeiden ja alkohol och droger som 9-åring och sedan koholin käytön yhdeksänvuotiaana ja ajaukom med i ett våldsamt gäng, är offer för tui sitten väkivaltaiseen jengielämään, on den likgiltighet som råder i landet. Enligt 1. Kokoa valokuvakirja tärkeistä yhteisistä maassa vallitsevan valtiollisen piittaamatAmnestys uppgifter dömer ingen annan hetkistä ja kokemuksista. tomuuden uhri. Amnestyn tietojen mukaan stat, efter att staten har undertecknat

Jussin joululahjavinkit:

Yhdysvaltain lisäksi yksikään toinen valtio, joka on allekirjoittanut YK:n lasten oikeuksien sopimuksen, ei tuomitse lapsia elinkautiseen vankeuteen vailla mahdollisuutta ehdonalaiseen.

ALLEKIRJOITUKSELLA YHDYSVALLAT on si-

2. Anna lupaus yhteisestä reissusta jonnekin, missä ette ennen ole käyneet. 3. Hanki Äärioikeisto Suomessa -kirja, sillä se käsittelee asiaa, josta kaikkien on olennaista tietää enemmän ja josta puhutaan liian vähän.

toutunut olemaan toimimatta vastoin sopimuksen tarkoitusta ennen sen ratifiointia, mutta on ilmeistä, että se ei tästä välitä. Ratifiointia ei myöskään ole näköpiirissä – ei, vaikka Barack Obaman hallinto jo vuonna 2010 ilmoitti puoltavansa sitä. Ainut toinen valtio, joka ei ratifiointiin vielä ole kyennyt, on Somalia, jossa ei käytännössä ole lainkaan toimivaa valtionhallintoa. Voitonpuheessaan presidentti Obama sanoi, että "haluamme lastemme elävän Amerikassa, jota ei paina velkataakka, heikennä eriarvoisuus tai uhkaa lämpenevän planeetan tuhovoima". Entä ihmisarvo, lasten oikeudet, yhdenvertainen yhteiskunnallinen osallisuus ja ihmisen mahdollisuus saada apua, kun hän ajautuu kestämättömään, haavoittuvaan asemaan? Obama on voittaja, mutta hänellä on edessään vielä pitkä matka amerikkalaiseen unelmaan.

FN:s konvention om barnets rättigheter, barn till livstids fängelse utan möjlighet till villkorlig frigivning.

USA HAR GENOM SITT UNDERTECKNANDE av konventionen förbundit sig att inte

handla mot dess mening före ratificeringen av konventionen, men det är uppenbart att landet inte bryr sig om detta. Ratificering är inte heller i sikte – inte fastän Barack Obamas administration redan år 2010 anmälde sitt stöd för detta. Förutom USA är det endast Somalien, som i praktiken inte ens har en fungerande statsförvaltning, som inte har ratificerat konventionen. Obama sade i sitt segertal att ”vi vill att våra barn ska leva i ett Amerika som är skuldfritt, som inte försvagas av ojämlikhet och som inte hotas av klimatförändringar”. Och hur är det med människovärdet, barnets rättigheter, en likvärdig delaktighet i samhället och människans möjlighet att få hjälp när hon råkar i en ohållbar, sårbar situation? Obama segrade men han har ännu en lång väg att gå tills han uppnått den amerikanska drömmen.

Kuukausittaisten suoraveloitusten päivämäärät vuonna 2013 ovat: veloituspäivä kuukauden 5. päivä 7.1, 5.2, 5.3, 5.4, 6.5, 5.6, 5.7, 5.8, 5.9, 7.10, 5.11, 5.12. veloituspäivä kuukauden 20. päivä 21.1, 20.2, 20.3, 22.4, 20.5, 20.6, 22.7, 20.8, 20.9, 21.10, 20.11, 20.12. Vuosijäsenyyden suoraveloituspäivä on 15.1.2013. Suoraveloituspäivämäärä koskee vain vuosijäseniä, jotka ovat valinneet maksutavaksi suoraveloituksen. Laskulla maksaville vuosijäsenille lähetämme erikseen laskun sähköisesti tai postitse.

FÖRHANDSANMÄLAN GÄLLANDE DIREKTDEBITERINGAR 2013 Datumen för de månatliga direktdebiteringarna för år 2013 är: debiteringsdatum den 5e 7.1, 5.2, 5.3, 5.4, 6.5, 5.6, 5.7, 5.8, 5.9, 7.10, 5.11, 5.12. debiteringsdatum den 20e 21.1, 20.2, 20.3, 22.4, 20.5, 20.6, 22.7, 20.8, 20.9, 21.10, 20.11, 20.12. Årsmedlemmarnas direktdebiteringsdatum är 15.1.2013. Datumet berör endast sådana årsmedlemmar som har valt direktdebitering som betalningsmetod. Till övriga årsmedlemmar skickar vi en pappersräkning.

18 AMNESTY INTERNATIONAL 4/2012

TEKSTI HELI SARIOLA

AMNESTY-KYNTTILÄN UUDET VAATTEET Muotoilija Harri Koskinen suunnitteli Amnesty-kynttilälle pakkauksen, jossa se on entistä tyylikkäämpi antaa – vaikkapa joululahjaksi.

SUOMEN TUNNETUIMPIIN muotoilijoihin kuuluva Harri Koskinen sai mieluisan puhelun kiireisen arjen keskelle, kun Amnesty pyysi häntä yhteistyöhön. ”Päiväni ovat hyvin täynnä, joten oli mahtavaa, että Amnesty otti yhteyttä minuun. Tällainen pyyntö nousee joukosta”, Koskinen muistelee. Yhteistyön tuloksena syntyi Amnestykynttilälle piikkilangalla kuvioitu pahvinen pakkaus. Kynttilä ja sen uudet vaatteet ovat nyt myynnissä Amnesty Storessa. Koskinen toivoo, että myös muotoilija voi vaikuttaa tärkeinä pitämiinsä asioihin – ainakin lisäämällä niiden näkyvyyttä.

Muotoilijaa kummastuttaa ihmisten oman edun tavoittelu, joka näkyy sekä arjessa että maailman konfliktien taustalla. ”On myös käsittämätöntä, että edelleenkin on rasismia. En ymmärrä ajattelumallia, että jollakin ryhmällä olisi oikeus polkea ihmisoikeuksia.”

KOSKISEN MUOTOILUTOIMISTO Teollisuuden Ystävät Oy tekee teollista muotoilua laajaalaisesti konseptoinnista valmiisiin kuluttajatuotteisiin. Designista puhuttaessa Koskinen älähtää. Häntä kummeksuttaa, että muotoilua edelleen pidetään eliitin touhuna. ”Kaikki tässä maailmassa on suunni-

teltua. Se on sitten eri asia, onko se tehty ammattimaisesti vai vain tuotontavoittelu mielessä.” Syksyn pimeään hän sytyttää designvalaisimen sijaan mieluummin kynttilän. ”Ilta taittuu parhaiten kynttilänvalossa. Minkälaisessa jalassa kynttilä on, se onkin jo sitten eri juttu”, Koskinen naurahtaa. Ehkäpä ensi vuonna Amnesty-kynttilä saa uuden jalan?

4 Amnesty-kynttilä myynnissä osoitteessa amnestystore.fi. Kotimaisen, vegaanisen kynttilän on valmistanut Havi.

VETOOMUS VILLE TIETÄVÄINEN

TEKSTI HELI SARIOLA KUVA OLLI-PEKKA ORPO

IHMISET, JOITA EI OLE Ville Tietäväisen sarjakuvaromaani kertoo marokkolaisen Rashidin tarinan. Yksittäisen ihmisen tarina on todellisuutta tuhansille siirtolaisille, jotka pyrkivät Eurooppaan. KOSKAAN EI TIEDÄ, mihin lyhyt kohtaaminen Pariisin kadulla voi johtaa. Ville Tietäväisen tapauksessa se johti 216-sivuiseen sarjakuvaromaaniin, jonka taustoittamiseen, käsikirjoittamiseen ja piirtämiseen meni viisi vuotta. Näkymättömät kädet julkaistiin viime vuonna. Kuvittajana, sarjakuvataiteilijana ja graafikkona työskentelevä Tietäväinen kuvaa teostaan ”käsistä lähteneeksi valtavaksi urakaksi”. Hän oli luvannut vuonna 2003 ilmestyneen Linnut ja meret -albumin jälkeen, ettei lähtisi enää saman mittakaavaan työhön.

”Mutta silloin en tiennyt paperittomista siirtolaisista.”

TIETÄVÄINEN KOHTASI Näkymättömien käsien päähenkilön Rashidin esikuvan yli kymmenen vuotta sitten, kun mies nuhjaantuneessa pikkutakissa heitteli myytäviä tahma-ukkoja pariisilaisliikkeen ikkunaan. Näkymättömissä käsissä Rashid myy samoja ukkoja turisteille Barcelonassa, Kolumbuksen patsaan juurella. Tietäväistä jäi kalvamaan, miten mies on päätynyt katukauppiaaksi Pariisiin. Aihe kuitenkin hautautui – siitä ei tuntunut

saavan konkreettista otetta, eikä Tietäväinen halunnut lähestyä tematiikkaa ”kirjaviisaasti”. Vasta kun hän tutustui tutkija ja sosiaaliantropologi Marko Juntuseen, idea heräsi henkiin. Juntusen kanssa Tietäväinen lähti matkalle, jonka aikana he kulkivat siirtolaisten ”myyttisen reitin” Marokosta Espanjaan, Almerian kautta Barcelonaan. Matkan kuluessa he haastattelivat siirtolaisia. Marokossa lähtijät puhuivat vapaasti, mutta Almeriassa miehet kohtasivat enemmän epäluuloa. Tietäväisen mukaan ”siellä on ihmisiä, jotka eivät saa olla olemassa”. ”Joillekin olimme ensimmäiset eurooppalaiset, jotka olivat kiinnostuneita heistä. Virkamiehet eivät näyttäydy kovin miellyttävässä valossa”, Tietäväinen kuvaa. ”Kaikkien asiat eivät tietenkään ole yhtä huonosti. Näytin tällaisen onnellisemman tapauksen kirjassani, Rashidin serkussa. Mutta noin keskimäärin paperittomat siirtolaiset olivat onnellisia pelkästään siitä, että heitä ei palauteta takaisin kotimaahansa.”

ALUN PERIN Tietäväinen kuvitteli tekevänsä ”normaalinmittaista” sarjakuvateosta. Kuitenkin jo yhden ihmisen tarinan kertominen oli sellainen vyyhti, että hän päätti olla rajoittamatta sivumäärää ja toivoi, että

AMNESTYN SUOMEN OSASTON TOIMISTO AMNESTY INTERNATIONAL SUOMEN OSASTO RY. TOIMISTO Hietaniemenkatu 7 A 00100 Helsinki ASIAKASPALVELU AVOINNA ma–to 12–16 Puh: 09 5860 440 Fax: 09 5860 4460

TOIMISTON TYÖNTEKIJÄT Toimiston sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@amnesty.fi Toiminnanjohtaja (vt) Päivi Mattila Ihmisoikeustyön johtaja (vs) Anu Tuukkanen Maakohtaisen työn koordinaattori (vs) Reeta Metsänen Sukupuoleen ja seksuaalisuuteen perustuvan syrjinnän asiantuntija Pia Oksanen Oikeudelliset asiantuntijat Susanna Mehtonen ja Tiina Valonen Ihmisoikeuskasvatuksen koordinaattori Maarit Pihkala

joku joskus julkaisisi teoksen. Näkymättömistä käsistä on nyt otettu kolme painosta. Tänä vuonna sille myönnettiin Sarjakuva-Finlandia, ja viime vuonna Suomen kulttuurirahasto palkitsi Tietäväisen ”taiteellisesta rohkeudesta ja ihmisyyden puolustamisesta”. Tietäväinen on suosionosoituksista hämillään. Hän kokee kertoneensa yhden ihmisen tarinan ja on edelleen sitä mieltä, että tarina oli kertomisen arvoinen. Siirtolaisuudesta kumpuava itsetunnon ja identiteetin etsintä ja niiden tuhoutuminen ovat ikuisia teemoja.

”YKSILÖN TARINAA TARVITAAN. Suuret yhteiskunnalliset ongelmat esitetään usein massojen tasolla, sillä tavoin ne pidetään etäisinä. Halusin kuvata konkreettisemmin, mikä ajaa ihmisiä lähtemään.” Nyt kun Tietäväinen katsoo esimerkiksi Suomeen tulevia maahanmuuttajia, hän sanoo ymmärtävänsä, että heillä kaikilla on merkityksellinen tarina kerrottavanaan. Asenneilmaston monipuolistaminen tekisi hyvää. ”Poterot on kaivettu tosi syviksi. Suomessa ei aidosti keskustella, koska keskustelua ei ole se, että samanmieliset hymistelevät keskenään”, hän toteaa.

VETOOMUS

SUURET YHTEISKUNNALLISET ONGELMAT ESITETÄÄN USEIN MASSOJEN TASOLLA, SILLÄ TAVOIN NE PIDETÄÄN ETÄISINÄ.”

AMNESTYN SUOMEN OSASTON JOHTOKUNTA 2012–2013 Viestintäpäällikkö Ilpo Kiiskinen Tiedottaja Heli Sariola Art Director Anu Merenlahti Kampanjakoordinaattori verkkokampanjointi Markus Viljasalo Kampanjakoordinaattori kampanjatapahtumat ja aktivismi Outi Haapanen Kampanja-assistentti Saara Manelius Graafinen suunnittelija Antti Kyrö

Varainhankintapäällikkö Nora Huhta Varainhankintavastaava Selena Hakkarainen Varainhankintavastaava Ruut Karhunen Varainhankintavastaava Katarina Pettersson Jäsen- ja lahjoittajapalvelusihteeri Leena Tarjamo Televarainhankintakoordinaattori Hanna Valkama

Toimistopäällikkö Katri Korhonen Henkilöstöasiantuntija Mia Mikkola ICT-asiantuntija Jukka Vallisto Talous- ja toimistosihteeri Maarit Raja-aho Toimistosihteeri Roosa Haimila

OSASTON PUHEENJOHTAJA Jussi Förbom jussi.forbom@iki.fi TALOUDENHOITAJA Tuomas Laine tuomas.m.laine@gmail.com

MUUT JÄSENET Juha Jokela juha.jokela@fiia.fi Anna Moring Ninni Sandelius ninni.sandelius@uta.fi Päivi Sinkkonen paivi.sink@gmail.com Ida Staffans Markus Terho markus.terho@gmail.com

AMNESTY INTERNATIONAL 4/2012

-P Olli

2. TEE IHMIS OIKEUSTEKOJA

3. KUTSU KAVERISI MUKAAN

Vaadi ihmisoikeuksien toteutumista kaikille osoitteessa 10paivaa.amnesty.fi. Saat joulukuun ensimmäisen kymmenen päivän aikana sähköpostiisi ja puhelimeesi toimintavinkkejä ihmisoikeuksien puolesta.

Allekirjoita vetoomus verkossa tai paikkakuntien tapahtumissa. Amnesty toimittaa eri puolilla maailmaa kirjoitetut vetoomukset eteenpäin.

Voit kutsua ystäväsi mukaan kampanjaan jakamalla tietoa Facebookissa, Twitterissä tai sähköpostilla.

rpo

1. TULE MUKAAN KAMPANJAAN

aO ekk

. . an onto a t s k dei ai us o si k uus t k i ety tiivis d ä . k ä tua adat än oh en a h k o k un aan s heid pa iittin a t a a l o än. v t s n aik ivat p u ä t v n ei äivä toim ou tää ellä j e t . H en p assa se ielle npid ä i i i s ille mi euks aailm Ihmiltä k ahoi s h k i en ikeu n tai on isoik lla m He idät p t a s n ia au miso nkilö k He aka en ihm aikk k t lou vää ih an he s ten välis iset k s u i t ike 0 päi a olev o Uu nsain t ihm s 1 i s hm kaan aras Ka anne an. i i a uas le mu den v tuh lesta p a i puo me si. Tu oa vi m t e its misek ja ve v r Ta vittä jaan esta. sel mpan puol -ka eisön yht