Haaga-Helia Signals 1 / 2019 by HAAGA-HELIA

01 20 19 EPÄMUKAVUUSALUEELLA / 3AMK

VOIKO TEKOÄLY TIETÄÄ, MITÄ TULEVAISUUDESSA TULEE OSATA? KUOLEMANLAAKSO / SIRKKALEIPÄ

JOSKUS KOKEILUTUOTE VAATII MARKKINOIDEN KYPSYMISTÄ HAAGAHELIALAINEN

MENESTYSRESEPTI LÖYTYY  VAIN KOKEILEMALLA ILMIÖ / KOKEILUKULTTUURI

TÄYDELLINEN EPÄONNISTUMINEN ON JUHLAN PAIKKA SIGNALS HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEAKOULUN SIDOSRYHMÄLEHTI

KÄYNNISTYSKUVA

MITÄ JOS KOKEILTAISIIN? KUVA SHUTTERSTOCK

Nopea protoilija edustaa uudenlaista ajattelutapaa. Hän ei tavoittele täydellisyyttä, vaan hyväksyy sen, että palvelu tai tuote ei ole koskaan valmis. Rohkea kokeilija näkee epäonnistumisenkin vain yhdeksi etapiksi jatkuvan kehittämisen polulla. Lue lisää sivuilta 18–19.

01 2019

01 20 19

2 KÄYNNISTYSKUVA 5 PÄÄKIRJOITUS 6 ILMIÖ / KOKEILUKULTTUURI Täydellinen epäonnistuminen on juhlan paikka Kokeilut kiihdyttävät ruoan muuttoliikettä Uusia keinoja jatkuvaan osaamisen kehittämiseen Toimittajaopiskelijat tarkistavat EU-vaaliväitteitä Haaga-Helian aloitteesta

14 EPÄMUKAVUUSALUEELLA / 3AMK Voiko tekoäly tietää, mitä tulevaisuudessa tulee osata?

18 ASIANTUNTIJA / MÁRIO PASSOS ASCENÇÃO Nopeassa protoilussa maailma ei ole koskaan valmis

20 KUOLEMANLAAKSO / SIRKKALEIPÄ

Joskus kokeilutuote vaatii markkinoiden kypsymistä

22 HAAGAHELIALAINEN Menestysresepti löytyy vain kokeilemalla Räätälöity opintopolku yhdistää huippu-urheilun ja opiskelun

26 LUKUINA Startup-toiminta Suomessa

27 PARTNERI Fazer Lab luo uudenlaisen innovaatiokeskittymän ruoka-alalle

22 01 2019

28 MUISTIJÄLKI / OONA TOLPPANEN 30 LYHYET

TULEVAISUUTTA KOHTI KOKEILUKULTTUURIN AVULLA HAAGA-HELIA SIGNALS Julkaisija Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Ratapihantie 13, 00520 Helsinki, puh. (09) 229 611, www.haaga-helia.fi Päätoimittaja Ari Nevalainen, ari.nevalainen@haaga-helia.fi Toimituskunta Nina Finell, Nora Savolainen, Ari Nevalainen, Mari Purhonen, Mikaela Berghem, Päivi Brink, Timo Mansikka-Aho Ulkoasu Jani Leino / Recommended Finland Oy Kannen kuva Shutterstock Paperi Kansi Galerie Art Silk 200g Sivut Galerie Art Silk 115g Paino Newprint Oy

KOKEILUKULTTUURI EDELLYTTÄÄ tietynlaista asennoitumista. Kaiken lähtökohta on myönteinen usko siihen, että ongelmat ylipäätään ovat ratkaistavissa. Kokeilut eivät yleensä seuraa organisaation rakennetta, joten asenteena tulee myös olla, että kenellä tahansa voi olla ratkaisu. Tärkeintä on, että se keksitään – ei se, kuka ratkaisun keksii. Kokeiluihin liittyy aina myös epäonnistumisia. Epäonnistuminenkin on tulos, josta voi oppia. EHKÄ ENITEN KOKEILUKULTTUURI kuitenkin edellyttää rohkeutta ja avarakatseisuutta. Ratkaisut löytyvät todennäköisemmin oman toiminta-alueen ulkopuolelta tai odottamattomista suunnista kuin siitä, että haasteita pyritään selvittämään vain samanmielisten kanssa. Kokeilukulttuurissa ovat valttia ryhmät, jotka ovat syntyneet erilaisista, eri-ikäisistä sekä erilaisen kulttuuri- ja koulutustaustan omaavista toimijoista. Perinteiset toimintatavat kannattaa kyseenalaistaa. HAAGA-HELIA OSALLISTUU roolinsa mukaisesti moniin kokeilukulttuurihankkeisiin. Opiskelijat ovat jo lähtökohtaisesti avoimia uusille ajatuksille, minkä vuoksi moni yhteistyöyrityksemme hakee Haaga-Heliasta vetoapua omille kokeiluilleen. Olemme luonnollisesti täysillä mukana, sillä aidot yrityselämän kokeilut sopivat täydellisesti ammattikorkeakoulupedagogiikan pelikentälle.

ISSN 2242-9948

Ilmoituskoot C A

SUOMI ON KOKEILUKULTTUURIN EDELLÄKÄVIJÄMAA. Meillä uskotaan kokeilun voimaan ja haastavien ongelmien ratkaisemiseen kokeilujen kautta syntyneiden innovaatioiden avulla. Isot haasteet pilkotaan pienemmiksi kokonaisuuksiksi, joita sitten pyritään ratkaisemaan ongelma kerrallaan.

B D

A: 205x260 mm (+ 5 mm:n leikkausvarat) B: 86x228 mm C: 177x112 mm D: 86x112 mm Koko sivun ilmoitus vaatii leikkausvarat. Pikkuilmoitukset sijoitetaan marginaalien sisään. Ilmoitusasioissa sinua palvelee Nina Finell (nina.finell@haaga-helia.fi). Haaga-Helia amk:n alumneille ja partnereille myönnämme ilmoitushinnoista 10 %:n alennuksen.

TOIVOTAN KAIKILLE LUKIJOILLE miellyttäviä lukuhetkiä tämän Haaga-Helian Signalsin parissa – olkaamme rohkeita ja avarakatseisia, kun yhdessä ratkomme tulevaisuuden joskus viheliäisiäkin haasteita!

TEEMU KOKKO rehtori

ILMIÖ / KOKEILUKULTTUURI

TEKSTI TIMO MANSIKKA-AHO KUVAT SINI PENNANEN

TÄYDELLINEN

EPÄONNISTUMINEN ON JUHLAN PAIKKA

Sitran Kalle Nieminen haluaa rohkaista elämään ja kehittymään kokeilujen kautta.

eknologian kehityksen, globalisaation ja kestävyyskriisin kaltaiset megatrendit muuttavat ihmisten ja organisaatioiden toimintatapoja. Ennen yritykset rakensivat menestystarinoitaan hiomalla innovaatioitaan tuotekehityspoteroissa piilossa muilta. Nykyään onnistuminen edellyttää huomattavasti ketterämpää, kokeilevampaa ja osallistavampaa toimintakulttuuria. Beta-versioiden, pilotointien, palautteen keräämisen ja ohjelmistopäivitysten kaltaiset ilmiöt ovat tulleet osaksi niin yritysten kuin heidän tuotteitaan ja palvelujaan käyttävien ihmisten arkielämää. ”Elämme aikaa, jossa kaikki toiminta on jatkuvassa muutoksessa,” Sitran johtava asiantuntija Kalle Nieminen valottaa. ”Syy- ja seuraussuhteita ei voida enää löytää ainoastaan asiantuntija-analyyseihin ja tutkimuksiin nojaten. Jatkuva muutos haastaa tarkastelemaan kehittämistä retrospektiivisesti: laitetaan asiat ensin käytäntöön ja katsotaan, mikä toimii.” Tämä määrittelee myös kokeilukulttuurin syvimmän olemuksen. Joudumme yhä useammin miettimään, miten tiettyä asiaa tulisi lähestyä; enää ei riitä, että selvitämme, mitä sen ratkaiseminen edellyttää. Eri tasoilla tapahtuva muutos edellyttää eritasoisia lähestymistapoja. Tämän ison kuvan hahmottaminen on olennaista mietittäessä, millaiseksi tulevaisuuden teemme. ”On pystyttävä näkemään entistä kauemmas ja samaan aikaan mietittävä sitä, millä tavalla muutos saadaan liikkeelle nyt”, Nieminen toteaa. ”Tarvitsemme visioita, joissa uskotaan yhtäältä siihen, että muutosta tarvitaan, toisaalta siihen, että megatrendit tarjoavat mahdollisuuden uuteen hyvinvointiin.”

01 2019

ENÄÄ EI RIITÄ, ETTÄ SELVITÄMME, MITÄ JONKIN ONGELMAN RATKAISEMINEN EDELLYTTÄÄ.

ILMIÖ / KOKEILUKULTTUURI

VALTIO MUKANA KOKEILUKULTTUURIN TULEVAISUUDESSA

ONNISTUMINEN VAATII TIEDON KÄYTTÖÖNOTTOA

Pienimuotoiset kokeilut voivat kantaa yllättävän kauas, eikä marssijärjestyskään ole välttämättä se odotetuin. ”Ravintolapäivä muutti ensin ihmisten ajattelutapaa ja vasta sen jälkeen yhteiskunnan rakenteita”, Nieminen kertoo. ”Vasta kokeilun suosion kasvaessa hallinto heräsi ja otti lain näkökulmasta kantaa alkoholin käyttöön. Myöhemmin yksi Ravintolapäivän perustajista valittiin Helsingin ruokakulttuuristrategiksi.” Joukkorahoittaminen alkoi sekin kokeiluna, jossa massojen mukaantulo vaikutti merkittävästi siihen, kuinka eri maiden valtionhallinnot ottivat asiaan kantaa. Mahdollisuus toimia uutena demokratian mallina ja tapana osallistaa ihmiset yhteiskunnan kehittämiseen onkin yksi keskeisimmistä kokeilukulttuurin tulevaisuuden visioista. Tämä vie takaisin valtion rooliin: kuinka se voi omalta osaltaan mahdollistaa ympäristön, joka sallii ja rohkaisee kokeiluihin, riskinottoihin, vuorovaikutteisuuteen ja jatkuvaan oppimiseen. Tavalla, josta on oikeasti hyötyä yhteiskunnalle. ”Yksi suurimmista kysymyksistä kokeilukulttuurin jatkon kannalta on ilman muuta se, kuinka kokeiluilla tuotettu tieto otetaan käyttöön”, Nieminen korostaa. ”Pahinta, mitä voi tapahtua, on se, että siitä tulee tapa lakaista asioita maton alle. Todetaan, että asiaa on jo kokeiltu ja sen pituinen se.”

Hyvät kokeiluasetelmat ja hyvin tehdyt kokeilut eivät yksin riitä onnistumiseen. Edes jatkuva tiedon kerääminen ei välttämättä pelasta kokeilua, jos tietoa ei hyödynnetä oikealla tavalla. Oli kyse sitten perustulon kaltaisista politiikkakokeiluista tai yksityisen organisaation hankkeesta, onnistumisen avain piilee siinä, että kerätty tieto myös otetaan käyttöön laajemmassa kehitysprosessissa. Kun tähän yhdistetään aiemmin mainittu salliva ja rohkaiseva kulttuuri, pystytään kääntämään sinällään väistämätön megatrendien ajama kehitys mahdollisuudeksi vailla vertaa. Tässä yhteydessä on myös muistettava yksi suomalaisille usein hankala asia: epäonnistuminen. Siihen on Niemisen mukaan suorastaan pyrittävä. ”Täydellinen epäonnistuminen on ainutlaatuinen mahdollisuus oppia ja juuri sen vuoksi suoranainen juhlan paikka – kokeilemisen kulttuuria aidoimmillaan.”

01 2019

PAHINTA, MITÄ VOI TAPAHTUA, ON SE, ETTÄ KOKEILUSTA TULEE TAPA LAKAISTA ASIOITA MATON ALLE. TODETAAN, ETTÄ ASIAA ON JO KOKEILTU JA SEN PITUINEN SE. Kalle Nieminen / Sitra

IK I

T Y HD

M U U N T A T O O U L R I I K T E Ä T TÄ V Ä T

K O K E IL

ILMIÖ / KOKEILUKULTTUURI

MUUTTOLIIKE KAUPUNKEIHIN KIIHTYY, JA OLISI KAIKKIEN ETU, JOS EDES OSA RUOKATUOTANNOSTA VOISI SEURATA PERÄSSÄ. Merja Rehn / Sitra

01 2019

TEK STI TIM OM ANS IKKA -AHO KUVA NICO

BACKSTRÖM / ULTIMA

Ravintola Ultima on kokeileva, kiertotaloushenkinen visio siitä, mitä ruoantuotanto ja -kulutus voivat tulevaisuudessa olla. Ruoka tuotetaan säästä riippumattomissa, suljetuissa olosuhteissa – siellä, missä se syödään. Näin ratkaistaan monia ilmastonmuutokseen liittyviä ongelmia sekä minimoidaan logistiikkaa, pakkausmateriaaleja, veden- ja energiankulutusta ja hävikkiä.

Kiertotalous ja ruoan lähituotanto ovat avainasioita ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Monien kokeiluiden avulla haetaan keinoja toimivampaan urbaanin ruoan ekosysteemiin. Yksi tällainen testialusta on Tommi Tuomisen ja Henri Alénin ravintola Ultima.” ULTIMASSA MENNÄÄN URBAANIN VILJELYN YTIMEEN. Hydroponisella seinällä kasvaa sadoissa ruukuissa yli 50 yrttilajiketta, jotka saavat ravinteensa suoraan vedestä. Kahdessa nelimetrisessä tornissa kasvaa ilmaperunoita. Ravintolan tiloissa kasvatetaan myös levää. Kiertotaloutta parhaimmillaan on myös se, että kahvinkeittoon käytetyissä suodatinpusseissa kasvatetaan sieniä. ”Kolme asiaa vaikuttavat ensisijaisesti kestävän ruokatuotannon toteutumiseen”, toteaa Sitran kiertotalousasiantuntija Merja Rehn. ”Lähellä syöntipaikkaa tuotettu ruoka keventää kuljetusten aiheuttamaa hiilijalanjälkeä. Kun yrttejä saadaan seinältä aina tarvittava määrä, ruokahävikki jää minimiin. Lisäksi pakkausmateriaalien tarve vähenee.” Ultima on osoittanut, että konsepti toimii ja on skaalattavissa. Esimerkiksi Lapin matkailu voisi hyötyä tuloksista saman tien. Tällä hetkellä jopa 90 prosenttia hiihtokeskuksissa tarjottavasta ruoasta tuodaan rekoilla Uudenmaan keskusvarastoista.

SIVUVIRTAUKSET HYÖTYKÄYTTÖÖN

Yksi Merja Rehnin visioista on ekoteollisuuspuistojen ja biojalostuslaitosten sivuvirtausten hyödyntäminen ruoan tuotannossa. Ne sijaitsevat tyypillisesti taajamien kupeessa, joten yhä enemmän ruoantuotantoa saataisiin lähemmäs käyttäjiä. Aihioita menestystarinoille on jo olemassa. ”Uudessakaupungissa Sybimar hyödyntää bioenergian tuotannosta syntyviä sivuvirtoja kasvihuoneviljelyyn ja kalankasvatukseen. Stora Enson teollisuusalueella Varkaudessa on Finnforelin kirjolohikasvattamo, jossa syntyneitä ravinteita käytetään teollisuuden vedenpuhdistukseen. Kaupungistuminen on yksi globaaleista megatrendeistä. Olisi kaikkien etu, niin kuluttajien kuin ruoan ympäristövaikutusten näkökulmasta, jos edes osa ruokatuotannosta voisi seurata perässä.” Suomen teknologinen osaaminen tekee mahdolliseksi kehittää kansainvälisesti kilpailukykyisiä konsepteja myös tulevaisuuden ruokatuotannon saralla. Onnistumisen ratkaisevat asenne ja päättäväisyys tehdä niistä totta hyödyntäen kokeilujen tuottamaa tietoa.

ILMIÖ / KOKEILUKULTTUURI

UUSIA KEINOJA JATKUVAAN OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN TEKSTI ARI NEVALAINEN KUVA JUSSI HELLSTEN

Osaamisen uudistaminen on tulevina vuosina yksi Suomen keskeisistä haasteista – ja mahdollisuuksista. Monilla foorumeilla pohditaankin nyt ankarasti, miten työssäkäyvien osaamista kehitetään digitalisaation ja työn murroksen edessä. Yhden vastauksen tarjoaa Taidot työhön -hankkeessa luotu uudenlainen osaamisen kehittämisen malli.

01 2019

TYÖNTEKIJÖIDEN TULEE koko työuransa ajan kehittää omaa osaamistaan, jotta se vastaa työelämän nopeasti muuttuviin vaatimuksiin. Yhtä oikeaa patenttiratkaisua ei kuitenkaan ole. Yksilölliset tilanteet vaativat, että yksilö itse panostaa aktiivisesti oman osaamisensa kehittämiseen. Osaamisen kehittämiseen ja työurien pidentämiseen kannattaa kiinnittää huomiota ennakoivasti. Tästä syystä aikuisiän jatkuvaan oppimiseen kaivataan nyt uusia tukikeinoja. Suomen Akatemian rahoittama ja Haaga-Helian koordinoima Taidot työhön -hanke paneutui juuri tähän haasteeseen. Hankkeen tavoite oli selvittää, tukeeko ryhmävalmennus yli 40-vuotiaiden työntekijöiden jatkuvaa oppimista ja osaamisen kehittämistaitoja.

MALLI OSAAMISEN KARTOITUKSEEN JA RYHMÄVALMENNUKSEEN

Tutkimus toteutettiin satunnaistettuna kenttäkokeena, johon osallistui yli tuhat keski-iältään 49-vuotiasta tradenomia ja insinööriä. Valmennuksissa luotiin realistinen käsitys omista mahdollisuuksista ja toiveista. Samalla valmistauduttiin mahdollisiin vastoinkäymisiin, joita jaettiin ryhmäläisten kesken. Hankkeessa kehitettiin malli työntekijän osaamisen kartoitukseen ja ryhmävalmennukseen. ”Parasta tässä mallissa on, että ihmiset voivat havahtua osaamisensa päivittämiseen ennen kuin ovat kriisissä”, toteaa lehtori Niina Jallinoja Haaga-Heliasta. ”Silloin heillä on voimia tehdä asialle jotain, toisin kuin työttömyyden ollessa jo päällä.”

VALMENNUS LISÄÄ KIINNOSTUSTA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että ryhmävalmennus lisäsi koeryhmän kiinnostusta oman osaamisen kehittämiseen. Vaikutukset näkyivät erityisesti heikentyneen työkyvyn ryhmässä, jota luonnehtivat alhainen työkyky, kohtalainen työnhakuaktiivisuus sekä heikentynyt osaamisen arvostus nykyisessä työssä. Valmennuksesta hyötyvät eniten ne työntekijät, joiden työkyky on selvästi heikentynyt ja jotka eivät aiempien kokemusten takia itse hakeudu koulutukseen päivittämään osaamistaan. Tutkimuksen mukaan melko lyhyellä ja kustannustehokkaalla ryhmävalmennuksella voidaan aktivoida oman osaamisen kehittämiseen. TUNNISTA OMAA OSAAMISESI JA KEHITTYMISTARPEESI KOMPETENSSITYÖKALULLA

Taidot työhön -hankkeen yhteydessä on kehitetty digitaalinen kompetenssityökalu, jolla jokainen voi kartoittaa omaa osaamistaan ja tunnistaa samalla omia kehittymistarpeitaan. Työkalulla voi verrata miten oma osaaminen heijastuu suhteessa tämän hetken tradenomien osaamisvaatimuksiin. kompetenssikysely.fi

TOIMITTAJAOPISKELIJAT TARKISTAVAT EU-VAALIVÄITTEITÄ HAAGA-HELIAN ALOITTEESTA TEKSTI NINA FINELL KUVA MEERI UTTI

JOUKKO JOURNALISMIN OPISKELIJOITA 15 maasta ja 20 toimittajakoulutuksesta tarkistaa julkisuudessa esitettävien poliittisten väitteiden todenperäisyyttä kevään 2019 ajan. EUfactcheck.eu-hankkeessa on Suomesta mukana Haaga-Helian journalismin koulutusohjelma. Hankkeen tavoite on torjua virheellisen tiedon leviämistä EU-vaalikampanjoinnin aikana, edistää faktoihin perustuvaa julkista keskustelua sekä tukea kaikenikäisten eurooppalaisten medialukutaitoa ja kiinnostusta yhteisiin asioihin. “Faktapohjaisuus sinänsä on erottamaton osa journalismin tekemistä ja arvopohjaa. Digitaalisuus on tuonut uusien haasteiden lisäksi uusia välineitä esimerkiksi juuri faktantarkistukseen”, sanoo Haaga-Helian journalismin koulutusohjelmajohtaja Anne Leppäjärvi. Idea Euroopan laajuisesta yhteishankkeesta tuli Haaga-Helialta sen tehtyä yhteistyötä faktantarkistuspalvelu Faktabaarin kanssa Suomen eduskuntavaalien yhteydessä. LISÄTIETOA: Anne Leppäjärvi, anne.leppajarvi@haaga-helia.fi eufactcheck.eu

EPÄMUKAVUUSALUEELLA / 3AMK

VOIKO TEKOÄLY TIETÄÄ, MITÄ TULEVAISUUDESSA TULEE OSATA? 14

TEKSTI MARI PURHONEN KUVAT UNSPLASH.COM

Työelämän murros synnyttää työpaikkoja nykyisten koulutusalojen leikkauskohtiin. 3AMK-liittouma ja Headai pyrkivät yhteistyössä täyttämään nämä leikkauskohdat tarjoamalla opiskelijoille työelämän vaatimia osaamisyhdistelmiä.

yöelämän tulevaisuus on keskiössä Haaga-Helian, Metropolian ja Laurean 3AMK-liittouman ja tekoäly-yritys Headain yhteistyössä. Tulevaisuutta ei voida kuitenkaan täysin ennustaa; sitä voidaan vain arvioida, ideoida ja visioida. Yhteistyö perustuu erilaisiin nopeisiin kokeiluihin, joista opitaan ja joiden avulla tulevaisuuteen voidaan valmistautua entistä paremmin. Yksi näistä kokeilusta on Haaga-Helian, Metropolian ja Laurean yhteisen opintotarjonnan suunnittelu tekoälyn avulla. 3AMK:n prosessijohtaja Anu Moisio ja Headain toimitusjohtaja Harri Ketamo huomasivat nopeasti, että yhteistyö voisi synnyttää osaamistarpeiden näkökulmasta jotain aivan ainutlaatuista. 3AMK:n rehtorit Teemu Kokko Haaga-Heliasta, Riitta Konkola Metropoliasta ja Jouni Koski Laureasta ottivat haasteen vastaan innostuneina, vaikka yhteistyön tulosta ei voitu ennustaa. ”3AMK:n ja Headain välinen yhteistyö on enemmän kumppanuus- kuin asiakassuhde. Molemmat osapuolet oppivat toisiltaan ja kehittävät omaa toimintaansa”, Anu Moisio toteaa. 01 2019

TEKOÄLY ON ENSIMMÄISEN VUODEN ANALYYTIKKO-OPISKELIJA. SITÄ KEHITETÄÄN KOKO AJAN PAREMMAKSI JA OSAAVAMMAKSI. Anu Passi-Rauste / Headai

TIETOA TULEVAISUUDESTA TARVITAAN

Tällä hetkellä työelämän osaamistarpeita ja ammattikorkeakoulujen opetusta pystytään sovittamaan yhteen vain nykyhetkeen perustuvan tiedon pohjalta. Kun työelämässä tapahtuu muutoksia, kestää aikansa, että ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmat muuttuvat ja taipuvat uusiin vaatimuksiin. Ammattikorkeakoulut ovat ketteriä, mutta se ei riitä. Niiden on pystyttävä ennustamaan tulevaisuuden osaamistarpeita, mutta miten se on mahdollista, kun työelämä ei vielä itsekään tiedä niitä? ”On sanottu, että muutos ei ole koskaan ollut yhtä nopeaa kuin nyt eikä se tule koskaan olemaan yhtä hidasta kuin nyt. Vauhti kasvaa koko ajan, ja meidän on pysyttävä siinä mukana”, Teemu Kokko totesi viime syksyn Dare to Learn -tapahtumassa. Haaga-Helian ja Headain tekoälysovelluksella pyritään pysymään mukana muutoksessa. Sovelluksen tavoite on kartoittaa työvoiman kysyntää hyödyntämällä verkon avointa dataa. Tekoälyn avulla saadaan tietoa siitä, mitä osaamista työelämä hakee ja mitä sieltä vielä puuttuu. Tällöin voidaan arvioida, mitä korkeakouluissa tulisi opettaa tai miten tulisi täydentää jo työelämässä olevien osaamista. ”Tulevaisuudessa tekoälyllä voi olla rooli myös opiskelijoiden ohjauksessa. Sen avulla opiskelijalle voidaan tarjota opintokokonaisuuksia, joita työelämä etsii ja joita muilla ei välttämättä ole”, Moisio kommentoi. TEKOÄLY PIIRTÄÄ OSAAMISKARTTOJA

Projektissa tekoälylle syötettiin kaikkien kolmen ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmat, yhteensä noin 15 000 opintojaksokuvausta. Tekoäly poimi opetussuunnitelmista osaamisia ja vertasi niitä työpaikkailmoitusten osaamisiin. Näistä piirtyi karttoja, jotka havainnollistavat kunkin koulun opetustarjontaa ja sitä, miten se vastaa työelämän tämänhetkiseen kysyntään. Vaikka koulutuksen tulee tuottaa myös osaamista, joka ei näy työpaikkailmoituksissa, karttojen perusteella opetussuunnitelmia voidaan kehittää vastaamaan työelämän tarpeisiin entistä paremmin. ”Tekoäly on ensimmäisen vuoden analyytikko-opiskelija. Sitä kehitetään koko ajan paremmaksi ja osaavammaksi”, kuvailee Anu Passi-Rauste, joka vastaa Headain liiketoiminnan kehittämisestä.

EPÄMUKAVUUSALUEELLA / 3AMK

Tekoäly ei yksinään anna vastauksia mihinkään. Se ei tarjoa valmista uutta opetussuunnitelmaa käteen printattuna. Tekoälyn tarjoamat osaamiskartat vaativat ihmisiä analysoimaan niitä. Vain kokeilemalla erilaisia vaihtoehtoja voidaan saada selville, mihin suuntaan korkeakoulujen tarjontaa tulisi kehittää. Kehittämistyössä ei siksi tunneta epäonnistumisia. On vain erilaisia kokemuksia, joista jokaisesta on apua. ”Kun yhteistyömme Headain kanssa alkoi reilu vuosi sitten, kukaan ei oikeastaan tiennyt, mitä tuleman pitää. Samalla tavalla tiedämme vain suunnilleen, mitä osaamista työelämä tällä hetkellä etsii. Tekoälykään ei voi tarkasti ennustaa, millaista osaamista vaaditaan vaikkapa kolmen vuoden päästä”, Moisio toteaa. TULEVAISUUDESSA TARVITAAN MONIALAISUUTTA

Tekoälysovellus ennakoi myös jatkuvan kouluttamisen tarpeita. Vuonna 2021 tulee voimaan ammattikorkeakoulujen uusi rahoitusmalli, jossa jatkuvan oppimisen osuutta on kasvatettu viidestä yhdeksään prosenttiin. Ammattikorkeakouluilla onkin entistä suurempi rooli uudelleenkoulutuksessa ”Uudelleenkouluttautumiselle on jatkuva tarve. Vuonna 2000 syntyneen henkilön täytyy kouluttautua uudelleen 9–11 kertaa elämässään”, Kokko totesi Dare to Learnissa. Jo nyt tutkinto-opiskelijat tutustuvat opinnoissaan monialaisuuteen. Tulevaisuudessa sen rooli on todennäköisesti vielä suurempi. Työelämässä jo pitkään olleille monialaisuus ei kuitenkaan välttämättä ole yhtä tuttua. Monialainen osaaminen voikin olla myös yksi jatkuvan oppimisen keskeisistä teemoista. ”Tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakoimiseen tarvitaan laaja joukko toimijoita sekä korkeakouluista että niiden ulkopuolelta. Pelkkä työpaikkailmoituksista kerätty data ei riitä, vaan tarvitaan aitoa keskustelua, kokeiluja ja ideointia ammattikorkeakoulujen ja työelämän edustajien välillä”, Moisio toteaa.

3AMK ja Headai ennakoivat tulevaisuutta uudella tavalla Vuonna 2017 toimintansa aloittanut Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian 3AMK-liittouma perustuu ketterään toimintaan, kokeilukulttuuriin ja kunkin korkeakoulun omiin vahvuuksiin. Headai on Harri Ketamon ja Marko Laihon vuonna 2015 perustama yritys, joka hyödyntää tekoälyä erityisesti yritysasiakkaiden kanssa. Haaga-Helian ja Headain yhteistyö käynnistyi vuonna 2018. Yhteistyö on mahdollistanut uudenlaisen tavan ennakoida tulevaisuutta. haaga-helia.fi/3amk headai.com

01 2019

uusi kelluva terassi avautuu kesän kynnyksellä

SÄÄSTÖPANKINRANTA 3 | Puh. 020 742 5320 www.meripaviljonki.fi

ASIANTUNTIJA / MÁRIO PASSOS ASCENÇÃO

NOPEASSA PROTOILUSSA MAAILMA EI OLE KOSKAAN VALMIS TEKSTI NINA FINELL KUVA MEERI UTTI

Nopeasti muuttuvassa maailmassa yrityksillä ei ole enää aikaa jäädä odottamaan ratkaisuja ongelmiinsa. Mitä jos vuosia kestävien innovointiprojektien sijaan kehitystyötä voisikin tehdä muutamassa kuukaudessa, viikossa, päivässä tai jopa tunneissa? Tätä lupaa nopea protoilu.

01 2019

itä nopealla protoilulla oikeastaan tarkoitetaan? ”Käytännössä nopea protoilu tarkoittaa sitä, että abstrakti idea esitetään konkreettisessa muodossa. Se on hieman kuin esittäisi idean 3D-mallinnuksena. Protoilussa eli kokeilussa uutta tuotetta tai palvelua myös testataan mahdollisimman varhain oikeilla asiakkailla”, selittää Mário Passos Ascenção, Haaga-Helian yliopettaja. Nopeassa protoilussa (fast prototyping) ratkaisuja innovoidaan esimerkiksi rakentamalla prototyyppi kokonaisesta tilasta. Näin teki muun muassa Lufthansa, joka kehitti palvelujaan rakentamalla konkreettisen mallin lentokoneen matkustamosta. Yksinkertaisimmillaan prototyypin voi rakentaa vaikka kartongista. Nopeat protoilut ovat kevyempien prosessiensa ansiosta myös huomattavasti lyhyempikestoisia kuin perinteiset kokeilut. ”Pitkissä hankkeissa on se ongelma, että kun tuote tai palvelu tulee markkinoille, uusia on jo kehitteillä. Lopullisia ratkaisuja ei siis kannata tavoitella, koska ne ovat jo valmistuessaan vanhentuneita. Nopeassa protoilussa on periaate, ettei mikään ole koskaan valmis.” LAB8 TUKEE PROTOILUA

Nopea protoilu ja kokeilukulttuuri vaativat yrityksiltä valmiutta kehittää jatkuvasti uusia ratkaisuja. Yrityksen oma osaaminen ei kuitenkaan aina riitä, joten joskus ulkoinen fasilitaattori voi olla paikallaan. Haaga-Helia on luonut tätä varten LAB8-palvelukokemuslaboratorion, joka tarjoaa yrityksille tukea ja työkaluja kokeiluihin. Laboratorion perimmäinen ajatus on, että yritysten tulisi unohtaa pelko keskeneräisyydestä ja pitkät selvitykset, sillä uuden luominen vaatii rohkeaa kokeilua. ”LAB8:ssa teemme kokeilevaa kehittämistä nopean protoilun keinoin. Meillä on tähän tarjolla useita menetelmiä. Voimme esimerkiksi rakentaa sairaalan leikkaussalin pahvista tai piirtää sarjakuvan käyttöliittymästä, jota sitten testataan oikeilla asiakkailla.”

Paras ratkaisu löytyy useimmiten, kun kokeiluissa ihminen nostetaan kehitystyön keskiöön. Passos Ascençãon mukaan jokaisen prototyypin pitäisikin osoittaa empatiaa. Esimerkiksi tilasuunnittelussa toiminnallisuuksia tulisi pohtia tilan ensisijaisten käyttäjien näkökulmasta. ”Palvelun tai tuotteen empaattisuus voi tarkoittaa esimerkiksi USB-syötettä busseissa tai tablettitelinettä lentokoneissa. Ihmisen tuominen suunnittelutyön keskiöön vaati usein vain pieniä tekoja.”

Mário Passos Ascenção Tohtori Mário Passos Ascenção on yliopettaja Haaga-Heliassa. Hän keskittyy työssään kokemustalouden, palvelun suunnittelun ja teknologian tutkimiseen. Lisäksi hän valvoo opinnäytetöitä, kouluttaa Master-opiskelijoita ja valmentaa yrityksiä. Passos Ascenção on myös muun muassa sertifioitu kokemusasiantuntija, akkreditoitu palvelumuotoiluvalmentaja ja sertifioitu LEGO® SERIOUS PLAY® -fasilitaattori. Hän on Haaga-Helian yliopettaja Teemu Moilasen ohella maailman ensimmäisiä auktorisoituja palvelumuotoilijoita. LISÄTIETOA: lab8.fi mariopassos.ascencao@haaga-helia.fi

KOKEILU VAATII TILAA

Nopean protoilun avulla yritykset pystyvät määrittämään nopeasti ja riittävän ajoissa, toimiiko jokin tuote tai palvelu vai ei. LAB8:ssa asiantuntijat ohjaavat työskentelyä, kokoavat koehenkilöt sekä tarjoavat tilat ja materiaalit. Olennaista on kuitenkin se, että organisaatio kannustaa ja tukee kokeiluja.

”Uskon, että monet yritykset ovat alkaneet ymmärtää, että heidän on jatkuvasti kehitettävä palveluitaan ja tuotteitaan. Vielä kokeiluihin ei ole kuitenkaan tarjolla tarpeeksi mahdollisuuksia. Ihmisille on annettava niihin tila ja lupa,” Passos Ascenção painottaa. Protoilu vaatii yrityksiltä mielikuvituksen lisäksi resursseja ja työkaluja. Ennen kaikkea se vaatii kuitenkin avoimuutta ja epäonnistumisen sietämistä. Nopeassa protoilussa epäonnistumista ei voidakaan ehkä mieltää perinteisellä tavalla, koska jokainen prototyyppi on kokeilu, ei valmis tuote. ”Jos tuote nähdään prototyyppinä, on helpompi ymmärtää, ettei se ole koskaan valmis. Kilpailu on dynaamista, joten yrityksen pitää mukautua siihen. Ei ole mitään, mikä kestäisi ikuisesti. Nopea protoilu tähtää siihen, että epäonnistumisten kautta löydetään aina vain parempi ratkaisu.” LEIKIKSI EPÄONNISTUMISENKIN UHALLA

Passos Ascençãon mukaan epäonnistumisen pelkoa voi ehkäistä hyödyntämällä leikkiä. Kehitystyössä leikki auttaa ajattelemaan eri tavalla. Ihmiset suuntaavat katseensa vaihtoehtoisiin ja rohkeisiin kokeiluihin sen sijaan, että he keskittyisivät prosesseihin ja säädöksiin. ”Leikki on suunnittelun ja innovaation siemen. Saatamme olla joskus kovin prosessisuuntautuneita, mutta kaiken ei tarvitse olla niin vakavaa. LAB8:ssa autamme yrityksiä luomaan ja lisäämään arvoa leikin avulla.” Passos Ascenção suosittelee kuitenkin, että leikki otetaan käyttöön vähitellen ja sovitetaan yrityksen kulttuuriin. Leikkimielisyys vaatii ajattelutapaa, jossa leikki ymmärretään yhdeksi tavaksi oppia. ”On monia erilaisia tapoja tuoda leikki osaksi toimintaa. Leikillä ei aina tarkoiteta leikkiä sen perinteisessä merkityksessä, vaan se voi olla myös loogista ja älykästä toimintaa. Olennaista on, että yritys ymmärtää, miksi leikkiä hyödynnetään. Sitä ei tule tehdä vain sen takia, että halutaan olla erilaisia.”

KUOLEMANLAAKSO / SIRKKALEIPÃ&#x201E;

01 2019

JOSKUS KOKEILUTUOTE VAATII MARKKINOIDEN KYPSYMISTÄ TEKSTI NORA SAVOLAINEN KUVA SHUTTERSTOCK

Fazer Leipomoiden Sirkkaleipä sai kesällä 2018 pronssisen leijonan Cannes Lionsissa, maailman suurimmassa markkinointiviestinnän kilpailussa. Myyntiä siivittivät artesaanileivän saama laaja kansainvälinen ja kotimainen mediahuomio sekä erilaiset tunnustukset.

yönteisleipä oli niin rohkea kokeilu, että Fazerilla päätettiin ensin tutkia kuluttajien suhtautumista hyönteisten käyttöön ruoanvalmistuksessa. Päätös tuotannon aloittamisesta tehtiin, kun vapaaehtoiset maistelijat antoivat leivästä hyvää palautetta. Ratkaisulle antoi tukea myös Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tekemä kuluttajatutkimus, jonka mukaan 70 prosenttia suomalaisista olisi valmiita kokeilemaan hyönteisruokaa. ”Kahden myönteisen tuloksen pohjalta teimme strategisen päätöksen Sirkkaleivistä. Huomasimme, että suomalaiset ovat hyvin ennakkoluulottomia ja valmiita kokeilemaan uutuuksia. Tässä vaiheessa Suomessa ei kuitenkaan vielä ollut virallista lupaa käyttää hyönteisiä ruoanvalmistuksessa”, kertoo Fazer Leipomot Suomen tuotekehitys- ja innovaatiojohtaja Juhani Sibakov. Prosessille saatiin virallinen lupaleima vuoden 2017 lopussa, kun Suomi teki kuuden muun EU-maan kanssa poikkeuksen ja salli hyönteisten käytön ruoanvalmistuksessa. EU muutti lainsäädäntöä alkuvuodesta 2018. ”Perustimme Fazerilla sisäisen startuptiimin, jossa oli työntekijöitä leipomoiden tuotekehityksestä, markkinoinnista,

viestinnästä, laadusta, hankintaosastolta ja ylimmästä johdosta. Viikoittaisessa Sirkkapalaverissa kävimme läpi lanseerauksen statusta, hioimme Sirkkaleivän prototyyppiä ja pohdimme muun muassa, missä muodossa sirkkaa käytetään”, Sibakov kertoo. TAVOITTEENA HELPOSTI LÄHESTYTTÄVÄ TUOTE

Fazerilla päädyttiin kuluttajien kannalta mahdollisimman helposti lähestyttävään ratkaisuun. Leivästä haluttiin herkullinen, käsin leivottu artesaanituote, joka tarjoaisi kuluttajalle miellyttävän makumaailman. Sibakov kertoo, että suurin haaste oli löytää laadukkaat sirkkojen toimittajat. Suomalaiset sirkkakasvattajat eivät ennen 2017 vuoden loppua voineet hakea lupaa elintarvikevalmistukseen, joten leivontaan soveltuvat sirkat tuotiin Hollannista. Itse Sirkkaleivät valmistetaan käsin pienissä artesaanimyymäläleipomoissa Fazerilla. Leipätaikinat tehdään paikan päällä Fazerin oman myllyn jauhoista, ja niiden annetaan levätä pitkään, jotta maku kypsyy ja juurtuu. Sirkka on monin tavoin hyvä ainesosa ruoanvalmistuksessa. ”Sirkkaleipä on hyvä proteiinin lähde, sillä sirkoista 60–70 prosenttia on proteiinia. Hyönteiset sisältävät myös hyviä rasvahappoja, kalsiumia, rautaa ja B12-vitamiinia.

Sirkka on myös ekologisesti tehokas tuotantoeläin, jonka hiilijalanjälki on maltillinen”, Sibakov toteaa. VALTAVIRTASUOSIOTA JOUDUTAAN VIELÄ ODOTTELEMAAN

Fazer toi maailman ensimmäisen hyönteisleivän myyntiin ruokakauppoihin marraskuussa 2017. Aluksi kuluttajien kiinnostus ylitti kaikki odotukset ja leipä myytiin ennätysajassa loppuun useissa myymäläleipomoissa.   Sirkkaleipä on hyvä esimerkki startuphengessä kehitetystä, maukkaasta ja ainutlaatuisesta kuluttajatuotteesta. Trendit kuitenkin kulkevat sykleittäin. Kovasta alkuinnostuksesta huolimatta Sirkkaleivät eivät vielä ole saavuttaneet valtavirran suosiota. Kaikesta huolimatta tuote osoittaa, että rohkeita kokeiluita kannattaa tehdä. Joskus pitää vain odottaa oikeaa hetkeä. ”Ensimmäinen suosion aalto on takana. Ihmiset eivät vielä olleet valmiita niin radikaalisti muuttamaan ruokailutottumuksiaan. Uskomme kuitenkin, että tulevaisuudessa hyönteisruoalla on hyvät mahdollisuudet. Se on terveellistä ja ekologista ruokaa. Markkinoiden kypsymistä täytyy vielä odotella”, Sibakov pohtii.

HAAGAHELIALAINEN

MENESTYSRESEPTI LÖYTYY VAIN KOKEILEMALLA TEKSTI PÄIVI BRINK KUVAT LIISA TAKALA, SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITTO

KOKO JOUKKUEEN PITÄÄ OMAKSUA PELISTRATEGIA, MUTTA PIENIÄ MUUTOKSIA VOIDAAN TUODA MUKAAN PELAAJATASOLLA. IDEAT SAADAAN KÄYTÄNTÖÖN ESIMERKIKSI TOISTON, VIDEOIDEN KATSELUN JA KESKUSTELUN AVULLA. 01 2019

Entinen Nuorten Leijonien päävalmentaja Jussi Ahokas on 20-vuotisen valmentajauransa aikana oppinut, miten valmennustiimistä saa mahdollisimman paljon irti. Yksi keino on kokeilla rohkeasti vaihtoehtoisia lähestymistapoja pelaamiseen. Joskus mallia kannattaa ottaa ihan toisista lajeista.

okeilemme joukkueen kanssa uusia juttuja kaiken aikaa. Kun näemme, että jokin taktiikka tai pelitapa toimii jossakin muualla, muokkaamme sen omiin tarkoituksiimme sopivaksi ja kokeilemme sitä omassa tiimissämme. Eri keinojen testailu on olennainen osa valmentamista. Vain kokeilemalla näemme, toimiiko jokin juttu juuri näiden urheilijoiden kanssa”, Jussi Ahokas kertoo. Jääkiekkovalmentaja harvoin keksii mitään ihan uutta, mutta pieniä uudistuksia voi löytää esimerkiksi toisista lajeista. ”Esimerkiksi yksilölajeista tai vaikka koripallosta löytyy uusia lähestymistapoja. Erityisen hyödylliseksi olen kokenut pikaluistelijoiden harjoitteiden lainaamisen. Esimerkiksi teränhallinta on heillä hallussa. Riippuu tilanteesta, kuinka nopeasti saamme tuotua pelillisiä uudistuksia käytäntöön. Koko joukkueen pitää omaksua pelistrategia, mutta pieniä muutoksia voidaan tuoda mukaan pelaajatasolla. Ideat saadaan käytäntöön esimerkiksi toiston, videoiden katselun ja keskustelun avulla.” NUORTEN JOHTAMINEN ON TAITOLAJI

On oma taitonsa johtaa joukkuetta, jossa kaikki ovat alle 20-vuotiaita. ”Kun valmentaa nuoria, on otettava selvää siitä, miten he ajattelevat ja mistä he ovat tulossa. He ovat aika erilaisia kuin oma sukupolveni. Nuoret Leijonat olivat todella hieno joukkue valmentaa, sillä he ovat tavoitteellisia ja motivoituneita pelaajia.” Ahokas siirtyi maailmanmestaruuden jälkeen ammattilaisjääkiekon puolelle Kouvolan KooKoon päävalmentajaksi. Työnsä ohella hän viimeistelee liikuntajohtamisen ja valmennuksen Master-tutkintoa Haaga-Heliassa. Hän on oppinut paljon valmentajanuransa aikana. ”Monenlaista tietoa ja taitoa on kertynyt vuosien mittaan. Osaan suhtautua nykyään paremmin erilaisiin tilanteisiin ja johtaa johtoryhmää. Kokonaiskuvani jääkiekosta on laajentunut, ja olen oppinut paljon ihmisten johtamisesta. Valmennustiimissä on innostuneita ihmisiä, ja tehtäväni on saada heistä ja pelaajista irti mahdollisimman paljon”, Ahokas kertoo. Siirtyminen ammattilaisjääkiekkoon on tuonut muutoksia valmennustyöhön. ”Ammattilaisia valmennetaan päivittäin, ja aikuisilla pelaajilla on enemmän kokemusta. Ammattilaisten on myös siedettävä enemmän paineita, sillä kyse on pelaajan toimeentulosta.”

HAAGAHELIALAINEN

MITÄ YRITYSJOHTAJAT VOISIVAT OPPIA VALMENTAJILTA?

Joukkueen valmentamisessa ja yrityksen työntekijöiden johtamisessa on samantapaisia piirteitä. ”Johtaja ja valmentaja pyrkivät saamaan ihmisistä irti parhaan mahdollisen suorituksen sekä yksilöinä että ryhmänä. Kummankin on tunnistettava ihmisten vahvuudet ja saatava heidät käyttämään niitä. Heidän on autettava jokaista löytämään paikkansa tiimissä. On myös huomattava, ketkä pelaavat hyvin yhteen”, Ahokas vertailee. ”Kaikki joukkueen jäsenet ovat tärkeitä, eivätkä niin sanotut tähtipelaajat ole muiden yläpuolella. Joukkueen sisällä erittäin arvostetut pelaajat eivät välttämättä erotu ulkopuolisille.” Nuorten Leijonien valmentajana hänen työtään seurattiin tarkkaan ja kommentointiin julkisuudessa. ”Jos hävisimme pelin, kävimme läpi epäonnistumisen syyt ja pohdimme, mitä olisimme voineet tehdä paremmin. Ei pidä jäädä märehtimään asioita vaan siirtyä vain eteenpäin seuraavaan peliin. Kritiikin sietäminen on osa työtäni, mutta teen itsenäisesti päätökseni. Toimittajat eivät tiedä kaikkea, mitä joukkueessa tapahtuu. Minusta on vain hyvä, että ihmisillä on mielipiteitä jääkiekosta, sillä se kertoo intohimosta lajiin”, Ahokas pohtii.

JOS HÄVISIMME PELIN, KÄVIMME LÄPI EPÄONNISTUMISEN SYYT JA POHDIMME, MITÄ OLISIMME VOINEET TEHDÄ PAREMMIN. Jussi Ahokas Jussi Ahokas vietti nuoruutensa pelaten jääkiekkoa maalivahtina eri seuroissa Helsingissä ja Espoossa. Hän aloitti myös valmentamisen jo 16-vuotiaana. Ahokas päätti oman peliuransa 19-vuotiaana. Hän jatkoi valmentamista samalla, kun hän opiskeli Haaga-Heliassa liikuntajohtamisen ja valmennuksen ammattikorkeakoulututkinnon. Hän viimeistelee parhaillaan liikuntajohtamisen ja valmennuksen Master-tutkintoa Haaga-Helian Vierumäen kampuksella. ”En oikeastaan enää tarvitse tutkintoa, mutta jatkan opintoja, koska syvennän Haaga-Heliassa ymmärrystäni valmentamisesta. Opiskelijat edustavat eri lajeja ja opimme paljon toisiltamme. Minulle on ollut erityisen opettavaista vaihtaa kokemuksia yksilölajien valmentajien kanssa”, Ahokas kertoo.

01 2019

h Se fiilis, kun on hyvä fiilis. TAPROOM

Helsinki

Lahti

25 www.cmbravintolat.fi

RÄÄTÄLÖITY OPINTOPOLKU YHDISTÄÄ HUIPPU-URHEILUN JA OPISKELUN TEKSTI ARI NEVALAINEN KUVA SHUTTERSTOCK

HAAGA-HELIA ALOITTAA uuden, kilpa- ja huippu-urheilijoille suunnatun opintopolun, jossa voi yhdistää sekä tavoitteellisen urheilun että korkea-asteen opinnot. Opintopolku auttaa sovittamaan yhteen urheilun ja opiskelun sekä vahvistaa kokonaisvaltaisesti opiskelijan ammatillista kasvua. Sen yksi tavoite on myös toimia puskurina urheilu-uran riski- ja epävarmuustekijöille. ”Olemme havainneet, että sopiva määrä opiskelua ja itsensä kehittämistä tukee urheilijan tasapainoista arkea ja antaa mahdollisuuksia menestykseen niin urheilussa kuin urheilu-uran jälkeen”, toteaa urheilijan opintopolusta vastaava lehtori Martina Roos-Salmi. Urheilijan opintopolku on kaksivuotinen, räätälöity opintokokonaisuus, joka sisältää liiketalouden perusopintoja. Valtaosa opiskelusta on itsenäistä ja tapahtuu digitaalisessa oppimisympäristössä. Opinnot vastaavat avoimen ammattikorkeakoulun opintoja ja antavat mahdollisuuden hakea myöhemmin tutkinto-opiskelijaksi avoimen väylähaun kautta. LISÄTIETOA SPORTS AND STUDY -KONSEPTISTA: haaga-helia.fi/sportsandstudy

THE NEW FRESH

Luonnoll is vaihto empi perinteeishto ille virvoitu sjuomille !

LUKUINA

STARTUP-TOIMINTA SUOMESSA

Ulkomaisten sijoittajien osuus on yli 60 % kaikista tehdyistä startupsijoituksista.

LÄHDE PÄÄOMASIJOITTAJIEN JA BISNESENKELIEN VUOSITILASTOT 26.3.2019 ja ETLA, STARTUPIT KANSANTALOUDESSA KUVA SHUTTERSTOCK

Kotimaisten Venture Capital -sijoittajien osuus.

Aloittavista yrityksistä onnistuu kasvamaan vähintään kohtuullisesti seuraavan kolmen vuoden aikana.

01 2019

Bisnesenkelien eli yksityishenkilöiden tekemien sijoitusten osuus.

PARTNERI

Kotimaisten startup-yritysten rahoitus on lähes nelinkertaistunut kymmenessä vuodessa.

FAZER LAB LUO UUDENLAISEN INNOVAATIOKESKITTYMÄN RUOKA-ALALLE TEKSTI ARI NEVALAINEN

Fazer Lab on Fazer-konsernin tutkimus- ja innovaatioyksikkö, jonka tehtävä on luoda uusia kasvumoottoreita Fazerille ja koko ruoka-alalle sekä nopeuttaa kansainvälisesti kiinnostavien innovaatioiden pääsyä markkinoille.

Kansainvälisen pääoman kasvu vuodesta 2010.

+15X

Fazer Lab lanseerattiin runsas vuosi sitten koko konsernin laajuisessa innovaatiokilpailussa, johon kaikki 15 000 fazerilaista oli kutsuttu mukaan. ”Saimme henkilöstöltä yli 100 ideaa, joista lähdimme kehittämään useita kymmeniä. Kilpailun avulla myös tutustutettiin yli 100 fazerilaista kokeilukulttuuriin ja ketteriin menetelmiin. Lanseeraustyö on vielä kesken, mutta tuloksia on jo nähtävissä”, toteaa Fazer-konsernin uudistumisesta vastaava johtaja Päivi Juolahti. Fazer Labin tutkimustiimissä on esimerkiksi kehitetty lowFODMAP-leivontateknologiaa, joka mahdollistaa herkkävatsaisille paremmin sopivien leipomotuotteiden valmistuksen. Fazer Leipomot lanseerasi kehitystyön pohjalta maailman ensimmäisen low-FODMAP-ruisleivän, joka perustuu erityiseen taikinajuureen ja siinä elävään maitohappobakteeriin. Innovaatiokilpailun kautta syntyivät myös fermentoidut kaurajäätelöt, jotka tulivat kauppoihin maaliskuussa. ”On ollut helppo saada mukaan kumppaneita pienistä startupeista aina isompiin yrityksiin ja tutkimuslaitoksiin tutkimaan ja kehittämään uutta yhdessä. Avoin innovaatio on välttämätöntä nykypäivänä, koska innovaatiot syntyvät enää harvoin täysin eristyksissä. Suurempaa vaikutusta saadaan aikaan, kun yhdistetään kumppaneiden osaamista ja resursseja uudella tavalla”, Juolahti kertoo.

MUISTIJÄLKI / OONA TOLPPANEN

LUKIHÄIRIÖ PONNAHDUSLAUTANA MENESTYVÄLLE BLOGILLE 28

TEKSTI OONA TOLPPANEN KUVAT PETTERI PELTONEN

Kirjoittaja on liikunnan alan yrittäjä ja fysiikkavalmentaja, joka inspiroi ihmisiä Fitoonablogissaan ja herättää keskustelua Urheilun äärellä -podcastissa. fitoona.com

SAIN BLOGIN KIRJOITTAMISEEN ENSIKIPINÄN, kun lukuisten polvileikkausten jälkeen jalkapallourani loppui ja kiinnostus fysiikkaharjoitteluun sekä valmentamiseen alkoi. Ajattelin treeniblogin inspiroivan myös muita liikkumaan. Silloin blogit olivat vielä valtaväestölle vieras käsite, ja treeniblogit olivat kahden käden sormilla laskettavissa. INNOSTUKSENI KIRJOITTAMISEEN LOPAHTI kuitenkin nopeasti. Jo ensimmäisen kesän jälkeen olin valmis luopumaan blogista, koska ajattelin ettei kukaan kuitenkaan lukisi sitä. Lukuisat yhteydenotot inspiroituneilta lukijoilta ja blogin koreilu sivuston suosituimpien blogien kärjessä käänsi kuitenkin ajatusteni suunnan. Huomasin myös, että blogia luetaan sen sisällön takia eikä täydellisen suomen kielen. Yhdyssana- ja pilkkuvirheet toivat tekstille vain pilkettä silmäkulmaan. LUKIOSSA TODETTU LIEVÄ LUKIHÄIRIÖNI ei ollutkaan este blogille, vaan lähinnä mahdollisuus kehittyä entistä paremmaksi kirjoittajaksi. Alussa satunnaiset negatiiviset kommentit kielioppivirheistä ärsyttivät, mutta toisaalta ajattelin, että ärsytykselle on turha antaa valtaa. Kukaan ei ole seppä syntyessään, ja myös minulla on heikkouksia. BLOGIN LUKIJAMÄÄRÄT KASVOIVAT asteittain, ja sama ilmiö oli havaittavissa muissa sosiaalisen median kanavissani. Ymmärsin nopeasti, että jos haluan erottaa yksityiselämäni työstä, minun on luotava itsestäni brändi. TAHMEA ALKU blogitaipaleelle muuttui hetkessä mahdollisuudeksi henkilöbrändäykseen sekä osaksi omaa työtäni yrittäjänä. HENKILÖBRÄNDÄYKSEN PÄÄPERIAATTEENI oli alusta asti selvä: olla juuri se kuka olen, kulkea omaa polkuani sekä menestyä omilla ehdoillani. Ja tätä samaa polkua kuljen yrittäjänä edelleen.

01 2019

LYHYET KOONNUT NINA FINELL JA ARI NEVALAINEN

HAAGA-HELIA TARJOAA MONIPUOLISTA AVOINTA KOULUTUSTA

Haaga-Helian avoimien maksullisten koulutusten tarjonnasta löytyy monipuolisesti lyhyitä ja pidempiä koulutuksia ja kursseja, joiden avulla voi kehittää ja laajentaa osaamistaan. Yksi syksyllä alkavista koulutuksista on matkailun sähköinen liiketoiminta -opintokokonaisuus, joka tarjoaa monipuolisia taitoja ja työkaluja yritysten ja organisaatioiden sähköisen liiketoiminnan kehittämiseen. Opinnot on suunnattu ensisijaisesti matkailun, vapaa-ajan ja elämystalouden parissa toimiville ja alan kehittäjille. Hakuaika koulutukseen alkaa 24.8.2019. LISÄTIETOA: haaga-helia.fi/matkailun-sahkoinen-liiketoiminta

Syksyllä käynnistyy myös Digitaalinen talousohjaus -erikoistumiskoulutus, jossa syvennytään talousohjaukseen, prosessien ja työroolien muutokseen. Hakuaika koulutukseen on 2.4.–19.5.2019. LISÄTIETOA: haaga-helia.fi/digitaalinen-talousohjaus

KATSO MYÖS MUUT AVOIMET MAKSULLISET KOULUTUKSET: haaga-helia.fi/avoimetkoulutukset

HAAGA-HELIASSA KÄYTTÖÖN SÄHKÖINEN TUTKINTOTODISTUS Haaga-Heliassa valmistellaan sähköiseen tutkintotodistukseen siirtymistä. Jatkossa opiskelijat saavat valmistuessaan tutkintotodistuksen liitteineen sähköisenä dokumenttina. Dokumentti on pdftiedosto, joka on varmennettu sähköisellä sinetillä. Tavoitteena on, että sähköiset tutkintotodistukset otetaan käyttöön vuoden 2019 aikana.

01 2019

HAAGA-HELIA KERÄSI LAHJOITUKSIA 360 000 EUROA

Haaga-Helia keräsi vuoden 2018 varainhankintakampanjassaan 360 000 euroa. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö tuki varainhankintaa myöntämällä vastinrahan ammattikorkeakoulujen keräämää yksityistä pääomaa vastaan. Haaga-Helia sai vastinerahaa 366 000 euroa. Haaga-Helian varainhankintakampanjaan osallistui 27 lahjoittajaa, joiden joukossa oli yrityksiä, yhteisöjä, säätiöitä ja yksityishenkilöitä. Varainhankinnassa kerätyt varat kohdistetaan opetuksen kehittämiseen ja uusien digitaalisten teknologioiden hyödyntämiseen. Suurimpien lahjoitussummien käytöstä sovitaan yhdessä lahjoittajan kanssa. Haaga-Helia ammattikorkeakoulun rehtori Teemu Kokko pitää varainhankintakampanjaa erittäin onnistuneena ja iloitsee lahjoittajien osoittamasta tuesta Haaga-Helialle. ”Lahjoitus Haaga-Helialle on panostus koulutukseen ja soveltavaan tutkimukseen – ja sitä kautta panostus tulevaisuuteen”, Kokko toteaa. Haaga-Helia sai ennen varainhankintakampanjaa Helsingin seudun kauppakamarilta lähes miljoonan euron lahjoituksen syksyllä 2017. LISÄTIETOA VARAINHANKINNASTA JA LAHJOITTAMISESTA: haaga-helia.fi/lahjoita TEKSTIVIESTILAHJOITUS: donation.securycast.com/haagahelia

JOHDON ASSISTENTTITYÖN JA KIELTEN KOULUTUSOHJELMA SAI UUDEN NIMEN Haaga-Helian johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelman uusi nimi on liiketoiminnan palveluratkaisujen ja kielten koulutus ja englanniksi Business Service Solutions and Languages. Nimi syntyi työelämän edustajien, alumnien, opiskelijoiden, henkilökunnan ja muiden sidosryhmien aivoriihien ja keskusteluiden tuloksena. Nimi päätettiin muuttaa, koska se ei nykymuodossaan enää kuvaa riittävän hyvin sitä osaamista, joka koulutuksessa saavutetaan. Tavoite on auttaa koulutettavia löytämään itselleen sopiva urapolku sekä kertoa työnantajille koulutettavien todellisesta osaamisesta. Suomenkielinen nimi otetaan käyttöön tammikuussa 2020 ja englanninkielinen syksyllä 2020. LISÄTIETOA: haaga-helia.fi/amk-tutkinnot

UUSI JULKAISU TARJOAA RATKAISUJA LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEEN Haaga-Helian Paras syntyy yhdessä – luovia ratkaisuja liiketoimintaan -artikkelikokoelma havainnollistaa innovatiivisia ratkaisuja liiketoiminnan haasteisiin sekä toimivia yhteistyön muotoja korkeakoulun ja liike-elämän välillä. Julkaisu koostuu 38 artikkelista, jotka esittelevät monipuolisesti Haaga-Helian ja sen kumppaneiden työtä uusien teknologioiden ja osaamisalueiden parissa. Kirjoittajat ovat Haaga-Helian asiantuntijoita eri osaamisalueilta. INSPIROIVIA LUKUHETKIÄ: julkaisut.haaga-helia.fi/paras-syntyy-yhdessaluovia-ratkaisuja-liiketoimintaan

TIESITKÖ ETTÄ... Monet menestyksekkäimmistä keksinnöistä – kuten penisilliini, mikroaaltouuni ja Post-It-laput – ovat epäonnistumisen tulosta. Yksi tapa edistää onnekkaiden vahinkojen syntymistä on mahdollistaa kohtaamisia ja keskusteluja yli organisaation siilorajojen. LÄHDE: RAGHU GARUD, JOEL GEHMAN AND ANTONIO PACO GIULIANI: SERENDIPITY ARRANGEMENTS FOR EXAPTING SCIENCEBASED INNOVATIONS (2018)

SIGNALS HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEAKOULUN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2019