Signals 2/2017 by HAAGA-HELIA

02 20 17

ILMIÖ / URHEILUMARKKINOINTI

SPONSOROINTI TAKOO UUSIA ENNÄTYKSIÄ EPÄMUKAVUUSALUEELLA / ANTTI-JUSSI NIEMI

KIEKKOLEIJONA KAMPUKSELLA PARTNERIT / ELISA

YHTEISET ARVOT JA AITOUS RATKAISEVAT ALUMNI / RAVINTOLAKOLMIO

RESTONOMIT PERHEYRITYKSEN JOHDOSSA

SIGNALS HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEAKOULUN SIDOSRYHMÄLEHTI

KÄYNNISTYSKUVA

SUSIJENGI – AUUU! KUVA KORIPALLOLIITTO / TUOMAS VITIKAINEN

"Kun meitsit huutaa Susijengi, niin te huudatte auuu!" Suomalaisella urheilumarkkinoinnilla on vielä matkaa taitettavana, mutta kovaa vauhtia ollaan menossa eteenpäin. Brändit ja niiden taustalla olevat tarinat ovat yhä keskeisemmässä roolissa, ja tarinoiden jakamiseen suunnataan yhä enemmän varoja. Yksi tämän hetken menestyneimmistä urheilubrändeistä on oma Susijengimme. Koripallo on noussut 2000-luvun alun aallonpohjasta kaikkien huulille pitkä jänteisellä brändityöllä. Lue lisää sivulta 10.

02 2017

HARTWALL AREENA, HELSINKI

02 20 17

2 KÄYNNISTYSKUVA 5 PÄÄKIRJOITUS 6 ILMIÖ / URHEILUMARKKINOINTI Sponsorointi purjehtii nyt myötätuulessa Sinustako urheilumarkkinoinnin ammattilainen? Petoja pehmeillä arvoilla Vapaaehtoiset loivat tunnelmaa koriksen EM-kisoille Unelmien avioliitto kestää Vihaiset linnut lentävät uusille areenoille Elektroninen urheilu haastaa perinteiset käsitykset

16 EPÄMUKAVUUSALUEELLA /

ANTTI-JUSSI NIEMI

Kiekkoleijona koulun penkillä

20 ASIANTUNTIJA /

URHEILUMARKKINOINNIN TULEVAISUUS Urheilumarkkinointi kaipaa karismaa

22 KUOLEMANLAAKSO / KUNNONMUUTOS

Yrittäjä on ikuinen oppilas

24 ALUMNIT / RAVINTOLAKOLMIO Restonomit perheyrityksen johdossa

28 HAAGAHELIALAINEN Asenne on rautaa

30 PARTNERIT / ELISA Yhteiset arvot ja aitous ratkaisevat Kiinnostaako partneriyhteistyö Haaga-Helian kanssa?

35 LUKUINA Sponsorointimarkkina Suomessa

30 02 2017

37 MUISTIJÄLKI / JENNA PARTANEN Tähtäimessä Tokio

38 LYHYET

PÄÄKIRJOITUS

BRÄNDI ON TOSITARINA HAAGA-HELIA SIGNALS Julkaisija Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Ratapihantie 13, 00520 Helsinki, puh. (09) 229 611, www.haaga-helia.fi Päätoimittaja Ari Nevalainen, ari.nevalainen@haaga-helia.fi Kirjoittajat Nina Finell, Anna Hyödynmaa, Ari Nevalainen, Kati Laitinen, Timo Sormunen, Timo Vennonen ja Jonna Vuokola Ulkoasu Recommended Finland Oy Kannen kuva Shutterstock Paperi Kansi Galerie Art Silk 200g Sivut Galerie Art Silk 115g Paino Unigrafia Oy ISSN 2242-9948

Ilmoituskoot C A

B D

A: 205x260 mm (+ 5 mm leikkausvarat) B: 86x228 mm C: 177x112 mm D: 86x112 mm Koko sivun ilmoitus vaatii leikkausvarat. Pikkuilmoitukset sijoitetaan marginaalien sisään. Ilmoitusasioissa sinua palvelee Nina Finell (nina.finell@haaga-helia.fi). Haaga-Helia amk:n alumneille ja partnereille myönnämme ilmoitushinnoista 10 % alennuksen.

BRÄNDÄYS JA BRÄNDIT sekä niiden taustalla olevat tarinat ovat nykypäivänä yhä keskeisemmässä roolissa. Yritykset käyttävätkin suuria voimavaroja onnistuakseen omassa brändäyksessään. Brändin yksinkertainen ja maanläheinen määritelmä voisi olla ”epävarmuuden minimointi loppupelissä”, mikä mielestäni kuvastaa varsin hyvin brändiajattelun keskeisintä olemusta. Yritys haluaa brändinsä avulla kertoa ostajalle, mitä hän saa vastineeksi ostaessaan yrityksen tuotteita tai palveluita. Perinteisesti on ajateltu, että brändimielikuva ja todellisuus voivat olla varsin kaukana toisistaan, jolloin brändi edustaa jonkinlaista mielikuvitusmaailman tuotetta. Näin ei enää todellakaan ole. Yhä enemmän korostetaan asiakkaan todellisen kokemuksen ja brändiviestinnän välittämien signaalien samanlaisuutta. Brändeistä on siis tullut osa reaalitodellisuuttamme, ja siksi niiden suhteellinen merkitys on kasvanut. MYÖS HAAGA-HELIA TEKEE KOVAA TYÖTÄ BRÄNDINSÄ ETEEN. Se työ tehdään laatukulma edellä – opiskelijoidemme ja yhteistyöyritystemme tarpeita palvellen. Parasta brändityötä on innostunut, tulevaisuuteen katsova ja laadukas työyhteisö sekä osaavat ja innostuneet opiskelijamme. He ovat Haaga-Helian ylivoimaisesti tehokkain ja arvokkain markkinointiresurssi. Visiomme mukaisesti tavoitteemme on olla Suomen kiinnostavin ammatillinen korkeakoulu. Haluamme siis tehdä mielenkiintoisia asioita, ja olemme ylpeitä sekä suomalaisuudestamme että vahvasta ammatillisesta osaamisestamme. Meiltä valmistuneet eivät ainoastaan tiedä, vaan he myös osaavat! Kaikki tämä on tehnyt meistä tutkitusti Suomen tunnetuimman ammattikorkeakoulun. BRÄNDIN OHELLA TÄMÄ SIGNALSIN NUMERO käsittelee urheilumarkkinointia. Suomen suurimpana liikunnan ja liiketalouden kouluttajana meillä on runsaasti annettavaa urheilumarkkinoinnin ja -brändäyksen kehittämiselle. Liikunta ja kilpa urheilu ovat tunnetusti lähellä suomalaisten sydäntä. Joskus sydän saattaa ottaa liikaa valtaa, jolloin voi unohtua, että perinteiset lainalaisuudet toimivat myös urheilumarkkinoinnissa. Urheilu, markkinointi ja elämyksellisyys kuuluvat kaikki koulutusrepertuaariimme, joten ymmärrämme Haaga-Heliassa, että yhden menestys seuraa toista. Toivotan miellyttäviä lukuhetkiä Signalsin parissa ja toivon, että myös muut linjat sinun ja Haaga-Helian välillä pysyvät avoimina.

TEEMU KOKKO rehtori

ILMIÖ / URHEILUMARKKINONTI

SPONSOROINTI PURJEHTII NYT MYÖTÄTUULESSA TEKSTI TIMO SORMUNEN KUVAT SHUTTERSTOCK JA KIRA HAGSTRÖM / ELLUN KANAT

Yleiset taloussuhdanteet ovat kääntyneet Suomessa vuosien odotuksen jälkeen plussalle. Urheilun sponsori- ja mainoseurot ovat kuitenkin liikkuneet vilkkaasti koko 2010-luvun. Tänä vuonna rikotaan jälleen ennätyksiä.

ponsorointi on Suomessa entistä merkittävämpi mainoskanava ja saattaa euromäärillä laskien pian ohittaa televisiomainontaan käytetyt pa nokset. Ei siis ihme, että alaa seuraavan riippu mattoman yhteisön, Suomen Sponsorointi & Tapahtu mamarkkinointi ry:n toimitusjohtaja Risto Oksasen hymy on herkässä. ”Oikealla tiellä ollaan, mutta vielä meillä on hie man matkaa Ruotsiin ja Norjaan. Siellä puntit ovat kei kahtaneet sponsoroinnin hyväksi jo muutama vuosi sitten”, Oksanen toteaa. Miehen tyytyväisyyttä lisää sekin, etteivät yritysten viime vuosien kulukuurit ole leikanneet sponsorointi euroja. Päinvastoin kasvua on kirjattu tänä vuonna run saat 16 prosenttia, ja myötätuulen ennakoidaan jatku van. ”Sponsorointiin investoidaan tänä vuonna 257 mil joonaa ja näyttää siltä, että kasvu jatkuu. Vertailun vuoksi tv-mainonta oli viime vuonna 250 miljoonaa euroa. Kannattaa huomata, että sponsoroinnin kasvu tukee myös muita medioita”, Oksanen ynnäilee. LOGO OTSASSA ON VASTA ALKUSOITTOA

Urheilusponsorointi mielletään usein sopimukseksi, jossa urheilija saa yhteistyökumppaneiltaan tukieuroja

treeni- ja kilpailukautta varten, yritys puolestaan posi tiivista näkyvyyttä ja goodwillia. Urheilija hoitaa oman osuutensa kisapaikoilla sekä kiertämällä eri tilaisuuk sissa esittelemässä tukijoidensa tuotteita ja palveluja. Risto Oksanen muistuttaa, että perinteisen media huomion saaminen on päivä päivältä vaikeampaa ja työläämpää. Siksi myös sponsorointi hakee jatkuvasti uusia yhteistyömuotoja ja kanavia, joiden avulla tavoi tetaan entistä laajempia yleisöjä. ”Tässä me suomalaiset olemme itse asiassa kansain välisestikin vertaillen ihan kärkijoukoissa. Sponsorointi sopimukset ovat parhaimmillaan todella monitahoista kumppanuutta.” Entistä useammin agendalle nousevat myös arvot. Oksanen muistuttaa, että menestys ja näkyvyys ovat sponsoreille edelleen tärkeitä, mutta niitä ei voi met sästää hinnalla millä hyvänsä. ”Vilppi ja doping mustaavat myös sponsorin mai neen.” ARVOKASTA ARVOKUMPPANUUTTA

Urheiluun liittyy voittojen ja tappioiden hetkellä aina suuria tunteita. Niitä on kokenut myös painija Petra Olli. Sisupussi väänsi itsensä silmäkulma turvonnee na EM-kultaan ja Rion olympiamolskille matkattiin 

SPONSOROINTIIN INVESTOIDAAN TÄNÄ VUONNA 257 MILJOONAA JA NÄYTTÄÄ SILTÄ, ETTÄ KASVU JATKUU. 02 2017

ILMIÖ / URHEILUMARKKINONTI

YHTEISKUNNALLISESTI VAIKUTTAVAT SPONSOROINTITEOT OVAT TULEVAISUUTTA. 8 

mitali mielessä. Tie nousi kuitenkin pystyyn jo puoli välierissä. Tappion jälkeen tuoreeltaan vuodatetut kirosanat, kyyneleet ja itseruoskinta välittyivät tv:n, internetin ja sosiaalisen median kautta myös kotikatsomoihin. Samalla ne saivat helsinkiläisen viestintätoimisto Ellun Kanojen perustajan ja hallituksen puheenjohtaja Kirsi Pihan entistä vakuuttuneemmaksi, että he olivat valin neet juuri oikean sponsorointikohteen. ”Korostamme omassa tekemisessä haastajan asen netta ja pyrkimystä jatkuvasti parempaan. Tätä samaa löytyy myös Petra Ollilta. Olimme aluksi vain pienenä sponsorina, mutta Rion olympialaisten jälkeen halu simme tukea tätä itseään säästelemätöntä urheilijaa vielä pidemmälle. Nyt olemme kumppaneita Tokioon asti”, Piha kertoo. TUKIEUROISTA ARVOLIITTOLAISUUTEEN

Edellä kuvattu perinteinen malli on monille yrityk sille edelleen täysin toimiva. Strategisempi tulokulma voi kuitenkin Kirsi Pihan mielestä tuoda parempia ja kestävämpiä tuloksia. ”Me näemme sponsoroinnin enemmänkin arvoliit tolaisuutena ja kumppanuutena. Yritys haluaa yleensä edustaa jotain arvomaailmaa ja etsii siihen sopivia arvoliittolaisia. Itse toivon, että kumppanuutemme Petra Ollin kanssa on juuri tätä arvoliittolaisuutta.” Sopivilta tuntuvat arvoliittolaiset voivat löytyä ur heilun maailmasta, mutta myös jostain ihan muualta. 02 2017

Yhteiskunnallisesti vaikuttavat sponsorointiteot ovat Pihan mukaan tulevaisuutta, sillä ihmiset odottavat yrityksiltä enemmän. Samalla yritysten on kuitenkin mietittävä entistä tarkemmin, millaisessa viitekehyk sessä ne haluavat näkyä. Lisäksi sosiaalinen media tuo aivan toisenlaista näkyvyyttä kuin yksittäinen urhei lukenttä tai -tapahtuma. ”Me olemme tukeneet muun muassa syöpäsairaan tekoälytutkijan Rauhankone-hanketta. Lisäksi olem me määritelleet summat, jotka käytämme eri kohtei siin pro bono -työtunteina tai rahana.” ÄLÄ JÄTÄ KAVERIA

Sponsorointi on raadollisimmillaan pelkkä markki nointisijoitus, jonka urheilija, urheiluseura tai lajiliitto tuntevat kukkarossaan viimeistään hiipuvan menes tyksen myötä. Piha nostaa kuitenkin esiin myös päin vastaisia esimerkkejä. ”Lahden doping-skandaalin jälkeen hiihdolta kaik kosivat kaikki sponsorit, mutta St1 ja Mika Anttonen halusivat tukea uuden hiihdon luomista. Siinä tar tuttiin mahdollisuuteen, joka toi ison näkyvyyden ja muistijäljen. Siinä oli oikeaa Kaveria ei jätetä -asen netta”, Piha kiittelee. Kiinnostavana ja tärkeänä esimerkkinä hän mai nitsee myös Suomen Palloliiton ja Telian junnukentille suunnatun #kannustamua-kampanjan. Lumilautaili ja Enni Rukajärvi on hänkin viestintäammattilaisen silmissä erinomainen arvoliittolainen.

Yrityksistä

piti yhteiskuntavastuullisuuden osoittamista ratkaisevana asiana aloittaa sponsorointiyhteistyö. Markkinaraportti Sponsor Insight 2016

Lisää sponsorointimarkkinoiden lukuja Suomesta sivulla 35.

Ellun Kanoissa sponsorointia hoitaa hiljattain pe rustettu liiketoimintayksikkö Respekti, joka samalla etsii myös yhtiön asiakkaille kiinnostavia ja niiden strategiaan sopivia arvoliittolaisia. ”Meidän oma toimintamme kiteytyy muutokseen ja sen mahdollistamiseen. Siksi haemme myös ensi vuonna kohteiksi tahoja, jotka työllään ja asenteellaan tekevät rohkeaa muutosta parempaan.” PETRA EI ANNA PERIKSI

”Ei v***u tällä tasolla.” Kyseinen tunteenpurkaus pääsi Petra Ollin suusta hävityn olympiaottelun jälkeen. Nyt se on myös yksi Ellun Kanojen kantavista sloganeista. Äkkiseltään ajatellen mitalipainijalla ja viestintä toimistolla ei olettaisi olevan paljoakaan yhteistä. Myös Olli tunnustaa, että sponsorin toimialaan liittyi ensi kuulemalta tiettyjä stereotypioita. Yhteistyötä hän pitää tunnustuksena perinteikkäälle urheilulajille. ”Lähden matseihin aina haastajana, ja samaa asen netta on tässäkin kanalaumassa”, Olli huomauttaa. Kun alkuun on päästy, voisiko Ellun Kanat komeil la tulevaisuudessa vaikkapa SM-liigan jääkiekkojouk kueen peliasussa? ”Maailma on muuttunut, emmekä enää oikein usko vanhanaikaiseen logonäkyvyyteen. Sponsorointia ei muutenkaan kannata hoitaa niin, että laittaa rahat sille, joka ensin pyytää. Lisäksi meille on tärkeää tehdä joskus työtä myös hyvään tarkoitukseen, jos asiakkaalla ei ole mahdollisuutta maksaa”, Piha painottaa.

TEKSTI ARI NEVALAINEN KUVA HAAGA-HELIA

TULE KEHITTÄMÄÄN ITSEÄSI urheilumarkkinoinnin ammattilaisena ja tekemään urheilu- ja liikuntamarkkinoinnista entistä ammattimaisempaa. Haaga-Helian avoimessa ammattikorkeakoulussa voit opiskella urheilumarkkinoinnin 30 opintopisteen kokonaisuuden. Koulutus on tarkoitettu liikuntaalalla ja liikuntamarkkinoinnin parissa työskenteleville ammattilaisille. Opintojen aikana käydään asiantuntijoiden johdolla läpi markkinoinnin eri osa-alueet käytännön esimerkkien ja teorian kautta. Opinnot ovat hyvin käytännönläheisiä, ja tehtävät liittyvät hyvin vahvasti omaan työhösi. Opintojen aikana huippuvieraamme avaavat alan ajankohtaisia teemoja ja onnistumisia kanssamme. Lisäksi ryhmässä sparrataan paljon opiskelijoiden omia kehityshankkeita. Osa opinnoista toteutetaan englannin kielellä. Koulutuksen kokonaishinta on 450 euroa sisältäen Haaga-Helian avoimen ammattikorkeakoulun lukukausimaksut (3 lukukautta). Lukukausimaksut maksamalla voit halutessasi suorittaa myös muita opintojaksoja Haaga-Helian avoimen amk:n tarjonnasta. LISÄTIETOA: Lehtori Vili Nurmi (vili.nurmi@haaga-helia.fi).

MAREK SABOGAL

21 %

SINUSTAKO URHEILUMARKKINOINNIN AMMATTILAINEN?

ILMIÖ / URHEILUMARKKINONTI

PETOJA PEHMEILLÄ ARVOILLA 10 TEKSTI ANNA HYÖDYNMAA KUVAT KORIPALLOLIITTO / VILLE VUORINEN JA MIKKO OVASKA

Syyskuussa 2017 koripallo kiinnosti suomalaisia enemmän kuin ehkä koskaan aiemmin. Koripallo on noussut 2000-luvun alun aallonpohjasta kaikkien huulille pitkäjäntei sellä brändityöllä.

02 2017

”SUOMI-KORIKSELLA on tällä hetkellä erinomainen brändi. Kaikki luvut ovat huipussaan: harrastajia tulee lisää, yhteistyökumppanuudet ovat haluttuja ja katsojamäärät ovat kasvussa”, kuvailee Mika Mäkelä, joka on työskennellyt Koripalloliitossa markkinoinnin parissa vuodesta 1996. Hän on ollut mukana rakentamassa koripallosta sitä ilmiötä, jota todistettiin tämän syksyn koripallon EM-kilpailuissa. Mäkelä kertoo, miten tähän on päästy.

KAHDEN MUUTOKSEN TAKTIIKKA Tarina alkaa vuodesta 2002, jolloin koripallolla ei mennyt Suomessa yhtä hyvin kuin nyt. Maajoukkue sinnitteli B-divisioonassa, ja harrastajamäärät pysyivät ennallaan. Koripalloliitossa päätettiin aloittaa pitkäjänteinen kehittämistyö, jossa oli kaksi linjaa: urheilullinen ja markkinoinnillinen suunnanmuutos. Urheilullinen muutos tarkoitti seuraavien vuosien aikana panostusta maajoukkueiden harjoitusohjelman kehittämiseen. ”Teimme oikeita strategisia ratkaisuja, kun panostimme harjoittelussa olosuhteisiin, määrään ja laatuun, Mäkelä kertoo. Panostusten tuloksia – nousu A-divisioonaan ja voittoja koripallon suurmaista – alettiin nähdä 2000-luvun viimeisinä vuosina. Suomi alkoi saada myös lajin arvokisapaikkoja, joista ensimmäinen oli paikka EM-turnauksessa vuonna 2011. Seuraavissa arvokisoissa vuonna 2013 lajin suosio nousi uudelle tasolle, kun kisoja seuraamaan matkusti lähes 3 000 suomalaista koripallo

fania. Tapaus herätti myös uinuneen median, jonka koripallouutisten sävy muuttui kertaheitolla. Tarinan toinen juonne, muutos markkinoinnissa, lähti liikkeelle 2000-luvun alussa niinkin pienestä yksityiskohdasta kuin maajoukkueen tunnuksesta. ”Jääkiekkoleijonille oltiin kovin kateellisia, koska heillä oli tunnistettava markkinointilogo sen sijaan, että he olisivat vain ’Suomen jääkiekkomaajoukkue’”, kertoo Mäkelä. Nykyisin kaikkien tuntema Susijengi syntyi sattumalta graafikon ehdotuksesta. Analogia toimi heti monella tavalla: susi on vahva yksilö, joka toimii laumassa. Susijengi oli syntynyt.

TARINAN PALASET LOKSAHTELEVAT PAIKOILLEEN Tärkeää Susijengin brändin luomisessa ovat olleet ja edelleen ovat yksilölliset tarinat, jotka luovat yhteisöllisyyttä ja vahvistavat kokonaiskertomusta. Mäkelä sanoo, että Suomi-koripallon brändi rakentuu suurelta osin pehmeiden arvojen varaan, vaikka se ei susi-analogian kanssa menekään aivan yksi yhteen. ”Iloitaan kehittymisestä joukkueena ja myös pienistä asioista sekä arvostetaan yhteisölli syyttä. Koripalloon on myös sisäänrakennettuna reilu peli”, hän korostaa. Arvopohja oli myös jotain, millä haluttiin erottua muista lajeista.

VAPAAEHTOISET LOIVAT TUNNELMAA KORIKSEN EM-KISOILLE TEKSTI ANNA HYÖDYNMAA KUVAT MARTINA ROOS-SALMI

PELAAJAT TAI KORIPALLOLIITTO EIVÄT KUITENKAAN MUODOSTA KOKO TARINAA. TÄRKEÄN LUVUN MUODOSTAVAT FANIT. Pelaajat tai Koripalloliitto eivät kuitenkaan muodosta koko tarinaa. Tärkeän luvun muodostavat fanit, joiden kautta rakennetaan ja jotka itse rakentavat ja levittävät tietynlaista mielikuvaa Susijengistä ja Suomi-koripallosta. ”Yritämme huolehtia siitä, että fanien kiinnostus pysyy yllä”, Mäkelä painottaa. Fanit keksivät itsestään käsitteen ”kuudes pelaaja” kentällä olevien viiden pelaajan jatkoksi. Tätä käsitettä ja ilmiötä Koripalloliitto lähti vahvistamaan osana Susijengin kokonaistarinaa. ”Ilman näyttöä vahvasta faniyhteisöstä ei olisi esimerkiksi saatu kotikisoja”, sanoo Mäkelä.

SUOSION HUIPULLA KOTIKISOISSA Kisat saatiin, eikä urheilun suurtapahtumaa voinut olla huomaamatta. Koripallo näkyi Helsingin katukuvassa alkusyksyllä viikkojen ajan, ja Susijengin menetys rikkoi katsojaennätyksiä niin areenalla kuin tv-ruutujen ääressä. ”Ensimmäistä kertaa Suomi-koris oli koko kansan huulilla, ja innostus näkyi kaikkialla”, muistelee Mäkelä. Olisi houkuttelevaa lopettaa Susijengin tarina sen huipentumaan, yli odotusten onnistuneisiin EM-kilpailuihin. Tarina kuitenkin jatkuu, ja vasta tulevaisuus näyttää, kuinka pitkälle ilmiö kantaa.

VAPAAEHTOISILLA OLI TÄRKEÄ ROOLI alkusyksyn koripallon EM-turnauksessa. Yli 300 vapaaehtoisen joukossa puuhasi runsaat 90 haagahelialaista, joista suurin osa oli opiskelijoita. Heistä kahdeksan oli kisoissa mukana vastuullisessa tiiminvetäjän roolissa. Yhteistyö Haaga-Helian ja Koripalloliiton välillä aloitettiin jo vuonna 2016 alle 20-vuotiaiden EMturnauksessa. ”Hyvin sujuneet järjestelyt ja palaute poikivat jatkoa yhteistyölle. Miesten EM-turnauksessa olimme mukana järjestelyissä niin vapaaehtoisten rekrytoinnissa kuin koulutusjärjestelyissä”, kertoo Haaga-Helian ja Koripalloliiton yhteistyötä koordinoinut lehtori Martina Roos-Salmi. Opiskelijoiden askelet vapaaehtoiseksi kulkivat erilaisia polkuja. Vierumäellä opiskellut Tero Kuivalainen päätyi mukaan sattuman kautta etsiessään opinnäyte työlleen aihetta. Johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelmassa opiskeleva Tiina Koskinen päätyi puolestaan vapaaehtoiseksi aiempien Slush- ja NBFvapaaehtoiskokemusten kannustamana. Vapaaehtoisten näkökulmasta parasta kisakokemuksessa oli tunnelma, joka oli huipussaan koko tapahtuman ajan. ”Hyvän yhteishengen perustana oli se, että kaikki vapaaehtoiset kisojen pääsihteeristä alkaen tervehtivät iloisesti toisiaan ja olivat niin sanotusti samalla viivalla”, sanoo Roos-Salmi. Vapaaehtoiset loivat hyvää tunnelmaa, mutta olivat myös tärkeässä roolissa EM-turnauksen kokonaisuuden onnistumisessa. Siitä kertoo vapaaehtoisten yleisöpalautteen kautta saatu kiitettävä arvosana.

ILMIÖ / URHEILUMARKKINONTI

UNELMIEN AVIOLIITTO KESTÄÄ TEKSTI TIMO SORMUNEN KUVA JUSSI VIERIMAA

Kaksi ”perusstadilaista” löysi toisensa 32 vuotta sitten, ja matka jatkuu edelleen käsi kädessä. Helsingin IFK:n ja Sinebrychoffin harvinaisen pitkä markkinointiyhteistyö on kansainvälisestikin hatunnoston arvoinen.

12 KUN HIFK:N LEGENDAARINEN keula

hahmo Frank Moberg ja Sinebrychoffin silloinen markkinointipäällikkö Max Alftan sopivat 1980-luvun puolivälissä yhteistyöstä, he tuskin osasivat edes ku vitella, että diili olisi voimissaan vielä kolme vuosikymmentä myöhemmin. Silloinen sopimus toi KOFFin olut logot perinteikkään helsinkiläisseuran peliasuihin, mikä oli vielä 1980-luvulla täysin uutta ja ihmeellistä. Urheilun ja alkoholin yhdistäminen herätti aika naan myös paheksuntaa, mutta varsin pian HIFK sai jäljittelijöitä. Muun muas sa Turun Palloseura sai kumppanikseen Marlin ja uuden kotihallinsa nimeksi Elysee-areenan. Sinebrychoffin ja HIFK:n välinen yhteistyö on tiivistynyt ja laajentunut vuosikymmenten saatossa jatkuvasti. Jos alkupotkuna olivat pelipaidan lo got, nykyään puhutaan jo omasta HIFKtuoteperheestä, tapahtumajärjestelyistä, promootioista, fanitapaamisista ja -kult tuurista ja alati laajentuvasta juniori kiekkoilun tuesta. ESIMERKKIÄ MUILLEKIN

Vuonna 2015 ja sopivasti 30-vuotisen taipaleen kunniaksi kaksikko pokkasi 02 2017

Vuoden sponsorointiteko -palkinnon, mikä lennätti heidät Suomen edusta jiksi alan kansainväliseen kilpailuun. Voittoa ei tullut, mutta vuosien saatossa rakentunut yhteistyömalli herätti kisa paikalla kosolti kiinnostusta. Sinebrychoffin markkinointijohtajan Alexander Sneenin mielestä se kertoo, että HIFK:n kanssa otetut askeleet ovat olleet oikeansuuntaisia ja myös uraauur tavia. ”Euromääräisesti olemme sponso roinnissa tietysti ihan eri lukemissa esi merkiksi eurooppalaisiin jalkapalloseu roihin verrattuna. Näin monipuolinen, avoin ja strateginen kumppanuus on kui tenkin heille vielä uutta. Lisäksi asiat ete nevät kansainvälisillä kentillä usein hi taasti ja byrokraattisesti. Me voimme sen sijaan keksiä tänään hyvän idean ja panna saman tien toimeksi”, Sneen toteaa. ELÄMYKSET SYNTYVÄT YHDESSÄ

HIFK:n markkinointijohtaja Roland Carlsson painottaa myös organisaatioi den yhteisiä arvoja ja äärimmäisen hy vin toimivaa henkilökemiaa. ”Sinebrychoff ja HIFK ovat juuril taan tiukasti stadilaisia, kuten fanim mekin. Pitkän yhteistyön myötä olemme

myös oppineet tuntemaan toisemme läpikotaisin. Olemme kuin ikääntyvä aviopari, joka edelleen saa virtaa toi sistaan eikä pahastu pienistä näkemys eroista tai vastoinkäymisistä”, Carlsson naurahtaa. Sinebrychoffin ohella seuralla on muutama muukin pitkäjänteinen yh teistyökumppani. Esimerkkinä Carlsson mainitsee Vehon, joka sekin on pysynyt HIFK:n mukana jo 20 vuotta. ”Takavuosina myytiin mainostilaa peliasuista tai kaukalon laidasta. Nyt kyse on elämyksestä, jota rakennamme tänne kotihalliin yhdessä kumppanei demme kanssa”, markkinointijohtaja muistuttaa. Myös Alexander Sneen painottaa, että pitkä kumppanuus tekee monista asioista helpompaa. Luottamuksen myötä syntyy toisaalta tilaa myös uusille, joskus hul luillekin ideoille. ”Totta kai kumppaneitaan voi kilpai luttaa vaikka joka vuosi, jos tulokset eivät miellytä. Syntyykö sitä kautta pitkässä juoksussa yhtään parempaa jälkeä, on ko konaan toinen juttu.”

NÄIN MONIPUOLINEN, AVOIN JA STRATEGINEN KUMPPANUUS ON EUROOPASSA VIELÄ UUTTA.

Alexander Sneen (vas) ja Roland Carlsson painottavat, että pitkä kumppanuus tekee monista asioista helpompaa. Luottamuksen myötä syntyy myös tilaa uusille, joskus hulluillekin ideoille.

ILMIÖ / URHEILUMARKKINONTI

VIHAISET LINNUT LENTÄVÄT UUSILLE AREENOILLE TEKSTI TIMO SORMUNEN KUVAT ROVIO

Peliyhtiö Rovion Angry Birdsit tarrasivat alkaneella Valioliigakaudella kiinni Evertonin pelipaitoihin. Jatkossa ne saatetaan nähdä muissakin lajeissa, joilla on globaalia tv-näkyvyyttä ja yhtenevät arvot peliyhtiön kanssa.

YKSI KULUVAN SYKSYN NÄKYVIMMISTÄ urheiluspon

sorointiin liittyvistä uutisista on ollut ikonisen Valio liigaseura Evertonin ja peliyhtiö Rovion yhteistyö. Sen myötä vihaiset linnut ilmestyivät Evertonin pelipai toihin siivittämään muun muassa joukkueen tähtipe laaja Wayne Rooneyta entistä kovempiin suorituksiin. Globaalisti toimivan suomalaisyrityksen ja Everto nin yhteistyö oli monelle melkoinen yllätys. Sen eteen oli kuitenkin tehty Rovion pelien markkinointijohta jan Ville Heijarin mukaan töitä jo pitkään. Yhtiö suunnittelee jatkuvasti uusia brändimarkki noinnin kanavia, kumppanuuksia ja sisältöjä urheilun, musiikin ja muun viihdeteollisuuden sektoreilta. Sen yksi hedelmä on Everton. ”Englannin Valioliiga on kiinnostanut meitä jo pi demmän aikaa, sillä se on maailmanlaajuisesti televi sioiduimpia ja seuratuimpia urheilusarjoja. Evertonyhteistyö on monen eri tekijän summa. Meillä molem milla on kunnianhimoiset kasvutavoitteet ja suunni telmat, lisäksi organisaatioiden arvot ja tekemisen tapa ovat johdonmukaisesti linjassa”, Heijari selvittää. PUNAISESTA TULEE SININEN

Yhteistyön alkutahdit eivät sujuneet Everton-fanien osalta ”niin kuin Strömsössä”. Seuran pelipaita on pe rinteisesti ollut sininen. Angry Birdsin tunnetuin hah mo Red on sen sijaan nimensä mukaisesti punainen. Kaikkein vannoutuneimpien fanien silmissä väriristi riita oli ensinäkemältä liki sovittamaton. ”Alkukauden kritiikki on kääntynyt jo pääasiassa positiiviseksi palautteeksi. Meille tärkeintä on, että brändeillä on luontevaa yhteistyötä sosiaalisessa me diassa ja faniyhteisössä. Siellä "Red is a Blue" -viesti on mennyt hyvin läpi”, Heijari kertoo. 02 2017

Lisäksi yhteistyötä kehitetään jatkuvasti. Samalla Rovio ottaa oppia Evertonin parhaista toimintatavois ta faniyhteisöjen ja tapahtumamarkkinoinnin puolella. ”Olemme tutustuneet myös Evertonin yhteiskunta vastuuseen Liverpoolissa Everton in the Community -hankkeen kautta. Sieltä on tullut monia uusia näkö kulmia siitä, miten voisimme peliyhtiönä osallistua ruohonjuuritason yhteiskuntavastuutoimintaan.” ISOT KUMPPANUUDET KIINNOSTAVAT

Rovion urheilusponsorointi jakaantuu kahteen kate goriaan. Ammattiurheilussa lähtökohtana ovat Heija rin mukaan tulospohjaiset isot mediakumppanuudet. Toisaalta yhtiö on ollut tukemassa myös yksittäisiä hankkeita ja tapahtumia liikunnan, kuntoilun, ja juniorityön parissa. Pääpaino on kuitenkin jouk kueurheilussa. ”Medianäkyvyys, hinta ja saavutetut silmä parit ovat keskeisiä kriteerejä. Lisäksi yhteistyö hön vaikuttavat olennaisesti sponsoroitavan koh teen maine ja arvot. Pienemmissä hankkeissa myös toiminnan kestävyys ja positiiviset vaikutukset yhtei söön ovat tärkeitä”, Heijari listailee. Erilaisia sponssiyhteydenottoja tulee yhtiöön kym meniä joka kuukausi. Kaikki käsitellään Rovion arvoja ja kriteerejä vastaan peilaten. Voisiko Angry Birds löytyä joskus vaikkapa Suo men mäkihyppääjien haalarista? ”Kun suunnittelemme yhteistyöhankkeita globaa lin medianäkyvyyden kannalta, olemme yksittäisten urheilulajien suhteen agnostisia. Pidemmällä aikavä lillä joukkoon voi toki mahtua yllättäviäkin kumppa nuuksia. Kaikki riippuu siitä, kohtaavatko yhteistyö kumppanien tarpeet ja Rovion kriteerit.”

EVERTON IN THE COMMUNITY -HANKKEEN KAUTTA ON TULLUT MONIA UUSIA NÄKÖKULMIA SIITÄ, MITEN ROVIO VOISI OSALLISTUA RUOHONJUURITASON YHTEISKUNTAVASTUUTOIMINTAAN.

ELEKTRONINEN URHEILU HAASTAA PERINTEISET KÄSITYKSET TEKSTI TIMO VENNONEN

MITÄ URHEILU OIKEASTAAN ON? Hikeä, verta ja kyyneliä? Vai taitoa, intohimoa ja voittamisen halua? Vaikka elektroninen urheilu, eli videopelien kilpapelaaminen kuulostaa modernilta ilmiöltä, on lajia kuitenkin harrastettu jo 1970-luvulta lähtien. Viime vuosina esports on tullut tutuksi esimerkiksi supisuomalaisesta Assembly-suurtapahtumasta, mutta vanhan kansan urheiluhullujen on saattanut olla vaikeata pitää sitä oikeana urheiluna – istuvathan osallistujat usein vuorokauden ympäri toimistotuoleillaan ja tuijottavat keskittyneenä ruutujaan. Ainoa liike saattaa näkyä peliohjainta käskevässä kädessä. Onko se urheilua se sellainen, saatat ajatella. Eihän joystickiä vatkaamalla tai näppäimistöä hakkaamalla tule edes hiki! Mitä urheilussa sitten vaaditaan? Taitoa ja kestävyyttä. Kyllä. Tavoitteellista harjoittelua? Kyllä. Joukkuehenkeä? Kyllä. Kilpailuja, joissa treenien onnistuminen mitataan? Kyllä. Tätä kaikkea tarvitaan myös elektronisessa urheilussa. Esports ei ehkä sovi perinteiseen mielikuvaan, jossa mennään mustikkakeitto rinnuksella ja räkä poskella. Mutta kyllä se kovasti urheilulta muuten vaikuttaa.

ESPORTS-PENKKIURHEILIJAT NUMEROINA Lähde: Newzoo 2017 Esport Market Report

386

ENNUSTE

MILJOONAA KATSOJAA VUONNA 2017

589 MILJOONAA VUONNA 2020

30 % 50 % 71 21–35 % KASVU VUODESTA 2015

HYVÄTULOISIA JA TÄYSIPÄIVÄISESTI TÖISSÄ

MIEHIÄ

KATSOJISTA

-VUOTIAITA

EPÄMUKAVUUSALUEELLA / ANTTI-JUSSI NIEMI

KIEKKOLEIJONA KOULUN PENKILLÄ TEKSTI TIMO SORMUNEN KUVAT LIISA TAKALA

Luunkovana maajoukkue- ja Jokeri-pakkina tunnettu Antti-Jussi Niemi tienasi leipänsä ammattilaiskaukaloissa parikymmentä vuotta. Urheilun jälkeiselle uralle rakennetaan nyt pohjaa Haaga-Helian kampuksella. JOULUKUUSSA 2014 Jokerien luottopakki Antti-Jussi

Niemi oli jälleen kerran lääkärin vastaanotolla. Mies oli saanut kiekkouransa aikana makoilla valkotakkis ten tutkittavana ja paikattavana kymmeniä kertoja, sillä kova ja ennakkoluuloton pelityyli toi mukanaan myös kolhuja. Tällä kertaa käynti jäi kuitenkin lyhyeksi. ”Lääkäri totesi, että kyllä se kiekkoilu taitaa olla nyt tässä. En ollut itse edes yllättänyt, sillä tuomio oli ounasteltavissa. Kroppa ei yksinkertaisesti enää kestä nyt meikäläisen pelityyliä”, Niemi muistelee. Monelle urheilijalle uran loppuminen tietää elä mässä melkoista tienhaaraa. Myös Niemi tunnustaa poteneensa pieniä vieroitusoireita, kun jäähallien pukukopit, punttisalit ja bussimatkat vaihtuivat taan noin kotisohvaksi. Varsin pian hän kuitenkin oivalsi, että edessä olisi uuden oppiminen ja paluu koulunpen kille. ”Perinteistä urheilu-uran jälkeistä tyhjiötä ei tosiaan tullut. Pari viimeistä pelikautta olivat jo sen verran vai keita, että homman tiesi tulevan pian tiensä päähän. Samalla sitä alkoi mielessään myös suunnitella tulevaa.”

TAULUKKOLASKENTA TYÖLLISTÄÄ

Uusi polku löytyi Haaga-Heliasta ja Urheilijasta liike-elämän osaajaksi -ohjelmasta. Avoimien korkeakouluopin tojen kautta mies keräsi ensin kasaan 60 opintoviikkoa ja on sen jälkeen jatkanut tradenomiopintojen parissa. ”Onhan tämä ollut melkoinen elämänmuutos, sillä lukioajoista ja edellisistä opinnoista on ehtinyt vieräh tää jo aikaa. Ihan hyvin tällainen vaari on täällä otettu vastaan, vaikka en pysykään perässä ihan kaikissa kurssikavereiden jutuissa”, nelikymppinen haagahelia lainen naurahtaa.  02 2017

MONELLE URHEILIJALLE URAN LOPPUMINEN TIETÄÄ ELÄMÄSSÄ MELKOISTA TIENHAARAA. 17

EPÄMUKAVUUSALUEELLA / ANTTI-JUSSI NIEMI

URHEILIJAVUOSINA TREENAAMISESSA OLI AINA JOKU PÄÄMÄÄRÄ AIVAN KUTEN OPISKELUSSA. SIKSI SIIHEN PYSTYY MYÖS SUHTAUTUMAAN RIITTÄVÄN MÄÄRÄTIETOISESTI.

02 2017



Pientä rimakauhuakin on ollut kuulemma välillä havaittavissa, sillä opiske luun liittyvä tekniikka ja metodit ovat muuttuneet aika tavalla miehen omista lukioajoista. ”Opiskelu sinällään ei tuota vaikeuksia, mutta minulta on mennyt tavattomasti aikaa tietoteknisten juttujen haltuunottoon. Power Pointit, Excel-taulukot ja tekstinkäsittelyoh jelmat ovat nuoremmalle polvelle arkisia työ välineitä, meikäläinen on sen sijaan saanut opetella kaiken kädestä pitäen. Ja kyllä tuo Excel teettää edelleen työtä”, mies naurahtaa. URHEILIJATAUSTASTA ON APUA

Opintojen hän arvioi edistyvän tällä haavaa jo ihan kohtalaisesti. Myös Pasilan kampus on tullut alati kotoisammaksi, vaikka tuplasti muita iäkkäämpi tradenomi-opiskelija saakin luentosaleissa ja käytävillä osakseen hieman kummeksuvia katseita – etenkin lukukauden alkaessa. ”Opintoja on jäljellä suunnilleen 1,5 vuotta. Urheilijavuosina treenaamisessa oli aina joku päämäärä aivan kuten opiskelussa. Siksi siihen pystyy myös suhtautumaan riittävän määrä tietoisesti. Ja onneksi lukio tuli aikanaan suo ritettua kunnialla läpi jo ennen kiekkouran al kua”, Niemi pohdiskelee. Valkolakin saatuaan Antti-Jussi Niemi teki sopimuksen Jokereiden kanssa. Kahden

vuosikymmenen aikana hän ehti pelata kotimaan ohella NHL:ssä, KHL:ssä ja Ruotsissa. NHL:ssä hän edusti Anaheim Ducksia. Raamikkaalla pakilla on kaapissaan myös Torinon olympiahopea vuodelta 2006. Maail manmestaruuskisoista hänellä on kolme ho pea- ja kaksi pronssimitalia.

Antti-Jussi Niemi

KIEKKOMANAGEROINTI KIINNOSTAA

Koulutus: Ylioppilas, tuleva tradenomi

Vaikka todellinen kansainvälinen läpimurto jäi lähinnä loukkaantumisten vuoksi lopulta tekemättä, ei Niemi lähde sitä enää jossittele maan. Kaikki mitä oli aikanaan annettavissa jäi kaukaloon. ”Jos jotain tekisin nyt toisin, niin ehkä suuntaisin lukion jälkeen johonkin amerik kalaiseen yliopistoon. Siellä urheilun ja opis kelun voisi yhdistää paremmin kuin täällä Suomessa”, Jokereiden taannoisessa 50-vuotis juhlaottelussakin jäällä pyörähtänyt luotto pakki tuumii. Kiekko kiinnostaa miestä edelleen ja muu tenkin kuin tv-kommentaattorina. Mielessä siintävät muun muassa kiekkojoukkueen joh tamistehtävät. ”Valmentajaa minusta ei saa, mutta kiekko managerointi on alkanut kiinnostaa yhtenä vaihtoehtona. Katsotaan sitten, minne tie vie opintojen jälkeen.”

Ikä: 40 v Ammatti: Opiskelija Lempiartisti: Metallica, Paula Vesala Motto: Niin makaat kuin petaat Perhe: Vaimo ja kolme lasta

ASIANTUNTIJA / URHEILUMARKKINOINNIN TULEVAISUUS

URHEILUMARKKINOINTI KAIPAA KARISMAA

Nykyaikaisen urheilumarkkinoinnin täytyy herättää tunteita niin urheilijoissa, kannattajissa kuin yrityskumppaneissakin. Tarinoita ja urheilijoiden persoonia kannattaisi hyödyntää nykyistä rohkeammin. Myös arvojen merkitys kasvaa entisestään.

TEKSTI JONNA VUOKOLA KUVA MEERI UTTI

T 20

arra urheilijan pelipaidassa. Laita mainos jääkiekko-ottelun kauka lossa. Tätäkö on suomalainen ur heilumarkkinointi vuonna 2017? Isossa kuvassa kyllä, mutta onneksi Suo mesta löytyy myös esimerkkejä kan sainvälisen tason kekseliäästä urheilu markkinoinnista. ”Markkinoinnilla täytyy olla mer kitys kohteelleen. Sen täytyy herättää tunteita ja yhdistää urheilijoiden, kan nattajien sekä kumppaneiden arvomaa ilmoja. Tämä on oleellinen osa tämän päivän urheilumarkkinointia. Sillä ei ole väliä, onko kysymys ammattilaisvai amatööriurheilusta”, Haaga-Helian urheilumarkkinoinnin opetuksesta vas taava lehtori Vili Nurmi ohjeistaa. Suomea ei ole perinteisesti pidetty ur heilumarkkinoinnin edelläkävijämaana. Viimeaikainen kehitys on ollut hyvää, mutta olemme heränneet modernin markkinoinnin vaatimuksiin muita län simaita myöhemmin. Urheilumarkki nointi kaipaa ennen kaikkea rohkeutta tuoda esiin tarinoita ja persoonia. ”On todella surullista, jos arvokkain asia, jota voimme myydä urheilusta, on pinssi urheilijan rinnassa. Toki meiltä Suomesta löytyy hienojakin esimerkkejä. Silti ymmärrämme edelleen urheilu markkinoinnilla liian usein mainosten myymistä ja rahan keräämistä. Sponso roinnista käytämme usein sanaa tuke minen, vaikka innovatiivisen markki noinnin pitäisi tuottaa arvoa myös yritykselle, joka panostaa sponsoroin tiin”, Nurmi sanoo. Suomessa sponsorointiin käytetään vuodessa 257 miljoonaa euroa. Ruotsissa 02 2017

vastaava summa on 790 miljoonaa euroa ja Norjassa 570 miljoonaa euroa. Urheilu saa sekä Suomessa että kansainvälisesti kaksi kolmasosaa sponsoroinnin kokonaispo tista. RAHA VAATII VASTINETTA

Löysää rahaa markkinoinnissa ei tänä päivänä ole. Tämä on Nurmen mukaan onni, sillä se pakottaa osapuolet pohti maan enemmän markkinoinnin arvoa. Suomalaisyritykset ovat perinteisesti käyttäneet viljalti rahaa urheilumarkki nointiin. Ala on kasvanut jatkuvasti, mutta rahalle vaaditaan aiempaa sel västi enemmän vastinetta. Kaikkien markkinoinnin osapuolten on opittava ajattelemaan strategisemmin ja koko naisvaltaisemmin sekä mittaamaan markkinoinnin tuloksia. Tarinoita urheilusta ei puutu. Kyse on ennemminkin osaamisen ja tekijöiden puutteesta. Tarinallistamisen merkityk sestä on puhuttu paljon. Urheilumaail massa tarinoiden hyödyntäminen on silti lapsenkengissä. ”Urheilulla on valtavan iso vaikutus ihmisten tunteisiin. Monilla muilla tuot teilla tällaista ei ole. Meidän pitäisi pystyä kaivamaan nykyisyydestä ja historiasta tarinat esiin. Kyllä suomalaisia on jalka pallon ja jääkiekon katkerilla tappioilla ja voitonriemulla aina itketetty. Mutta onko tätä osattu kaupallisesti hyödyntää? Tässä on paljon opittavaa”, Nurmi sanoo. Hänen mukaansa suomalaisyrityk sillä pitäisi olla enemmän rohkeutta ja kykyä hyödyntää tunteita ja tarinoita laaja-alaisemmin markkinoinnissa tuot teistuksesta mainontaan. Sponsorointi on

osa strategiaa ja vain yksi osa markki nointikokonaisuutta. NUORET LÖYTYVÄT DIGIKANAVISTA

Markkinointi kokonaisuudessaan on suuressa murroksessa. Markkinoinnin välineitä on tullut läjäpäin lisää, ja digitalisaation myötä markkinointi on myös paljon aiempaa kansainväli sempää. Kilpailu on koventunut selvästi. Nurmen mukaan urheiluseurat ovat oppineet hyödyntämään sosiaa lista mediaa tapahtumamarkkinoin nissaan. Sponsorointimielessä some on kuitenkin edelleen kansainvälisestikin hieman arka aihe. ”Urheiluseurat ja -joukkueet eivät välttämättä halua päästää mainostajia some-virtaansa. Yhteistyökumppanien pitäisi pystyä tuottamaan enemmän lisäarvoa somekanaviin, yhteistyötä digimaailmassa pitäisi kehittää paljon nykyisestä.” Monella urheilulajilla on nykyisin vaikeuksia saada uusia nuoria seuraajia. He löytyvät digikanavista. Siksi nuoria kiinnostavan sisällön tuottaminen sinne on Nurmen mukaan valtava mahdolli suus sekä urheiluseuroille että yhteis työkumppaneille. Myös datan hyödyntämisestä mark kinoinnissa puhutaan paljon. Datan hyödyntäminen tekee markkinointi työstä paljon aiempaa vaativampaa. Älykäs ja innovatiivinen datan analy sointi on myös merkittävä kilpailuvaltti. ”Valitettavasti markkinoinnissa teh dään edelleen liian paljon päätöksiä mu tutuntuman pohjalta. Systemaattinen asiakastiedon kerryttäminen on suoma

laisessa urheilumarkkinoinnissa harvi naista”, Nurmi sanoo. VASTUULLISUUS KOROSTUU TULEVAISUUDEN MARKKINOINNISSA

Mikä olisi suomalainen esimerkki laajaalaisesta urheilumarkkinoinnista ja ur heilupersoonien hyödyntämisestä yrityk sen markkinoinnissa? Nurmen mukaan esimerkiksi Valio on käyttänyt Kiira Korven ja Teemu Selänteen persoonia monipuolisesti markkinoinnis saan, kuten maitopurkeissa ja tv-mainok sissa. ”Yritys on ikään kuin ostanut oikeu den käyttää urheilijan persoonaa kaikessa toiminnassaan. Sponsorointi on mietitty siten, että se tukee kaikkea muutakin toi mintaa”, Nurmi huomauttaa. Myös Susijengi on oiva esimerkki on nistuneesta suomalaisesta urheilumarkki noinnista. ”Kannattajien merkitys on ollut mer kittävä osa joukkueen nousua. Tuhansia ihmisiä on matkustanut joukkueen mu kana. Tarinaan eivät ole liittyneet vain pelaajat, vaan vahvasti myös kannatta jat ja seurojen henkilöstö. Tämä on selkeä suuntaus urheilumarkkinoinnissa ylei semminkin.” ENTÄ MILLAISTA ON TULEVAISUUDEN URHEILUMARKKINOINTI?

”Globalisaatio pakottaa kotimaiset toimi jat miettimään vahvemmin omia merki tyksiään ja myös luomaan niitä. Lisäksi yhteiskuntavastuullisuus korostuu. Myös yksilöiden omat mediat ovat tulevaisuu dessa vahvempia ja kaupallisempia kuin mihin olemme tähän asti tottuneet.”

SPONSOROINNISTA KÄYTÄMME USEIN SANAA TUKEMINEN, VAIKKA INNOVATIIVISEN MARKKINOINNIN PITÄISI TUOTTAA ARVOA MYÖS YRITYKSELLE, JOKA PANOSTAA SPONSOROINTIIN. Vili Nurmi Vili Nurmi pelasi 2000-luvun taitteessa tennistä Suomen huipulla ja rahoitti pelaamalla myös opiskelunsa Yhdysvalloissa, Saint Bonaventuren yliopistossa, jossa hän on suorittanut kandidaatin tutkinnon markkinoinnissa. Myöhemmin hän valmistui kauppatieteiden maiste riksi Jyväskylän yliopistosta. Nurmi on työskennellyt muiden muassa Infront Finlandin myyntipäällikkönä ja ollut uransa aikana kaupallistamassa monia suuria urheilutapahtumia. Nykyisin hän työskentelee Haaga-Helian urheilumarkkinoinnista vastaavana lehtorina. Haaga-Heliassa on meneillään viisivuotinen yhteistyö Guangzhou Polytechnic of Sportin kanssa. ”Digitaalisuus on mennyt Kiinassa kaikkeen palveluun, ja siitä meillä on paljon opittavaa. Kiinalaisilla on myös rohkeus uudistaa perinteisiä tapoja virheidenkin uhalla”, Nurmi kertoo.

KUOLEMANLAAKSO / KUNNONMUUTOS

YRITTÄJÄ ON IKUINEN OPPILAS 22 TEKSTI KATI LAITINEN KUVAT SHUTTERSTOCK JA JARKKO TUOMINEN

Menneisyyttä on vaikea muuttaa, mutta tulevaisuuteen voi aina vaikuttaa. Kaikki energia pitäisikin käyttää tulevaisuuden hyväksi. Näin uskoo liikunta-alan yrittäjä Markus Halonen.

arkus Halonen (33) pyörittää Lahdessa liikunta- ja hy vinvointiyritys Kunnonmuutosta. Tie omaan yrityk seen lähti Haaga-Helian Vierumäen kampukselta. Liikunta-ala tuli ajankohtaiseksi, kun Halosen kolmi vuotinen pesti puolustusvoimissa Brysselissä päättyi vuonna 2011. Silloin elämälle oli mietittävä uusi suunta. ”Olen aina ollut liikunnallinen ja tykännyt treenailla ja pelailla. Näillä taustoilla virisi ajatus liikunta-alasta”, Halo nen kertoo. Opintoihin kuuluneet yrittäjyyskurssit vahvistivat kiin nostusta yrittäjyyteen, mutta ne eivät kuitenkaan olleet ai noa syy siihen, miksi Halonen lopulta päätyi valmistuttuaan vuonna 2014 yrittäjäksi. Liikunta-ala kiinnosti häntä pal jon laaja-alaisemmin kuin, mitä esimerkiksi kuntokeskusten avoimilla työpaikoilla oli tarjota. ”Liikunta-alan haasteena on tarjota osaaville ja motivoitu neille ammattilaisille työtä, jossa jaksaa ja saa myös ansaittua elantonsa”, Halonen pohtii. YRITTÄJYYS OPETTAA PERIKSIANTAMATTOMUUTTA

Halonen puhuu avoimesti omista yrittäjyyskokemuksistaan ja

02 2017

Juttusarjassa seurataan nuoria yrityksiä ja kokeneita yrittäjiä. Tilastojen mukaan jopa puolet yrityksistä ajautuu konkurssiin tai lopettaa toimintansa kolmen ensim mäisen vuoden aikana. Tuota aikaa kut sutaan yritysten kuolemanlaaksoksi.

alkutaipaleen haasteista. Taloudellinen paine ja epävarmuus onnistumisesta painoivat myös hänen harteillaan. ”Sitä toivoo, että asiat tapahtuisivat nopeammin, mutta jos haluaa oppia joitain, pitää malttaa käydä yrittäjyyden eri vai heet läpi.” Usein haasteiden edessä omaa toimintaa on vaikea tarkas tella kriittisesti ja muuttaa. Onneksi Halosella oli siihen kykyä; pysähtyä, pyytää apua ja ottaa sitä vastaan sekä etenkin kykyä oppia. ”Yrittäjyys on ennen kaikkea positiivista asennetta ja aja tus siitä, että aina voi oppia, jos sille vain antaa tilaa.” Halosen oli opittava periksiantamattomuutta, mutta sa malla osattava päästää irti. ”Yrittäjän täytyy sinnikkäästi kysyä toisen ja kolman nenkin kerran asiakkaiden perään. Palkkatyöläisenä on hel pompi luovuttaa ensimmäisen kieltävän vastauksen jälkeen”, Halonen toteaa. Halonen kokee myös kehittyneensä kanssakäymisessä ih misten kanssa. ”Alkuvaiheessa halusin jakaa kaiken tietoni. Nykyisin mal tan olla myös hiljaa ja annan ihmisten tehdä itse oivalluksia.”

KUNNONMUUTOS KY Vuonna 2014 toimintansa käynnistänyt Kunnonmuutos Ky on liikunnan ja hyvinvoinninmonialayritys, joka tuottaa palveluita yrityksille, pienryhmille ja yksilöille. Yritys toimii Lahdessa. Kunnonmuutos suunnittelee yhteistyössä yritysten kanssa muun muassa liikuntailtapäiviä, kuntotestausta ja pidempiaikaisia hyvinvointiprojekteja. Pienryhmille yritys tarjoaa valmennusta ja ohjauspalveluita sekä personal training -palveluja henkilökohtaista palvelua haluaville. Myös ravinto-ohjauspalvelut kuuluvat Kunnonmuutoksen repertuaariin. Kunnonmuutoksen toiminnan ydin on laadukkaat ja monipuoliset liikunta- ja hyvinvointipalvelut. Yrityksen motto on: "Emme myy sinulle jotain, mitä et tarvitse". kunnonmuutos.fi Halosen yrittäjyys perustuu jatkuvaan oppimiseen, uusien kokemusten haalimiseen ja itsensä kehittämiseen. Hän perustaa toimintansa tieteelliseen tutkimustietoon, mutta ei väheksy ihmisten yksilöllisiä kokemuksiakaan.

LIIKUNTAA OMALLA TYYLILLÄ JA PERSOONALLA

/kunnonmuutosta

LIIKKUMISEN ILOSTA

Kunnonmuutoksen tulevaisuus näyttää lupaavalta. Tällä hetkellä Halonen ei ta voittele uusia asiakkuuksia, vaan pyrkii laajentamaan toimintaansa olemassa olevien asiakkaiden kanssa. ”Nyt kaikki energia ei mene enää pe rustyön haalimiseen, vaan voin myös py sähtyä miettimään tulevaisuutta. Toivee nani on mahdollisuus jatkossa työllistää enemmän myös muita pienyrittäjiä.” Liikunta parantaa huomattavasti elä mänlaatua, ja Halonen nauttii siitä, että pääsee jakamaan sanomaa liikunnasta muillekin. Hän toivoisikin ihmisten nä kevän liikkumisen myönteisenä asiana liikuntataustasta riip pumatta. ”Liikunnassa on paljon käyttämätöntä potentiaalia tässä maassa. Sen painoarvo kasvaa vähitellen, ja olen itse siinä vahvasti mukana”, Halonen sanoo päättäväisesti.

YRITTÄJÄN TÄYTYY SINNIKKÄÄSTI KYSYÄ TOISEN JA KOLMANNENKIN KERRAN ASIAKKAIDEN PERÄÄN. PALKKATYÖLÄISENÄ ON HELPOMPI LUOVUTTAA ENSIMMÄISEN KIELTÄVÄN VASTAUKSEN JÄLKEEN.

Suurin osa Halosen saamista toimeksi annoista on lähtöisin pienistä yhteis työkuvioista. Esimerkiksi Lahden am mattikorkeakoulun liikuntapalvelujen toimintaan hän lähti mukaan aikana, jolloin LAMK Sportsilla oli tarjota töitä vain muutamia tunteja viikossa. Nykyi sin se on yksi Halosen suurimmista työl listäjistä. ”Yrittäjänä olen päässyt tekemään monenlaista ja saanut monipuolisesti ko kemusta. Se on ollut hyvin motivoivaa”, Halonen kertoo. Halonen on ohjannut muun muassa vauvajumppaa ja vesi jumppaa eläkeläisille, jalkapalloa maahanmuuttajille ja kou lulaisille liikuntaa. Hän on mukana myös Kelan järjestämässä kuntoutuksessa osana moniammatillista työryhmää. Halonen ohjaa tunteja omalla tyylillään ja persoonallaan. Hän ei koe omakseen konseptiliikuntamuotoja, joissa toiste taan tiettyjä valmiiksi suunniteltuja ohjelmia. ”Tajusin jo opiskeluaikana, että jos haluan itse voida hyvin, minun pitää saada ohjata tunteja omalla tyylilläni.”

ALUMNIT / RAVINTOLAKOLMIO

RESTONOMIT PERHEYRITYKSEN JOHDOSSA 24

02 2017

TEKSTI ANNA HYÖDYNMAA KUVAT MEERI UTTI

Ravintola Meripaviljongin ikkunoista näkyy sateisen harmaa Tokoinlahti, mutta sisällä soljuu iloinen puheensorina. Lounasaika on lopuillaan, kun ikkunapöytään istahtavat Jenni ja Joonas Keskinen. Sisarukset ovat sukupolvenvaihdoksen myötä saaneet johdettavakseen Ravintolakolmio-konsernin, joka omistaa Meripaviljongin lisäksi 17 muuta ravintolaa.

RAVINTOLAKOLMIOKONSERNI Ravintolakolmio-konserni on helsinkiläinen, lähes 40 vuotta toiminut perheyritys. Konserniin kuuluu 18 monipuolista klassikkoravintolaa, jotka ovat kaikki tyyliltään ja liikeidealtaan erilaisia. Konsernin erikoisuus ravintola-alalla ja samalla suurin vahvuus on avainhenkilöiden osakkuus heidän omissa ravintoloissaan. Erilaisten ravintoloiden lisäksi konserniin kuuluu ravintola-alan talous- ja palkkahallintoon erikoistunut tilitoimisto Diafora Oy. Ravintolakolmio-konserni työllistää noin 250 henkilöä.

eskisen sisarukset ovat valmistuneet restonomeiksi Haaga-Heliasta, Jenni oikeammin Haaga-ammatti korkeakoulusta ennen korkeakoulujen yhdistymistä. Jenni on konsernin toimitusjohtaja, jonka vastuulla on taloushallinto, pikkuveli Joonas johtaa puolestaan kent tää sekä myyntiä ja markkinointia. Restonomiopinnot olivat sisaruksille selkeä valinta. Kumpikin oli tehnyt lapsesta lähtien töitä isänsä Hwo Keskisen 1970-luvulla perustamassa perheyrityksessä, eikä muita työhön liittyviä unelmia ollut. ”Neljävuotiaana halusin traktorinkuljettajaksi, mutta sen jälkeen ei ole ollut muita haaveita kuin ravintola-ala”, nauraa Joonas.

ravintolakolmio.fi

RESTONOMIT MUUTTUVASSA TYÖELÄMÄSSÄ

Hotelli- ja ravintola-alalla menee hyvin. ”Alan imago ja arvostus ovat kasvaneet huimasti päättäjienkin silmissä vuosien varrella. Sitä pidetään merkittävänä työllistä jänä, ja verorahat toiminnasta jäävät yleensä Suomeen”, Jenni kertoo. Työllisyystilanne on myös myönteinen ja osaavista työntekijöistä jopa pulaa. ”Viime aikoina varsinkin pää kaupunkiseudulle on tullut paljon uusia ravintoloita, ja uusien kauppakeskusten rakentaminen vain lisää määrää”, sanoo Joonas. Restonomin tutkinto antaa sisarusten mukaan valmiuk sia moneen, vaikka se ohjaakin hotelli- ja ravintola-alalle. ”Myös yrittäjyys kiinnostaa alalla huomattavasti aikaisem paa enemmän ja on yksi varteenotettava työllistymisvaihto ehto”, Jenni sanoo. Työn ja opintojen yhdistämisen teemat ovat vahvasti esil lä sisarusten puhuessa siitä, miten restonomin koulutusta voitaisiin kehittää. Jenni on päässyt tästä syksystä alkaen kertomaan ajatuksiaan myös Haaga-Helian Haagan kam puksen neuvottelukunnassa. ”Koulun ja työelämän välillä ei saisi olla isoa kuilua”, hän toteaa. Työn opinnollistaminen onkin jo arkipäivää monelle ammattikorkeakouluopiskelijalle. Muuttuvan työelämän pyörteissä myös valmistuneiden restonomien tietotaito kaipaa ylläpitoa.



ALUMNIT / RAVINTOLAKOLMIO 

”Omat työtehtävät ja vastuualueet päivittyvät koko ajan, aina löytyy sellaista, mitä ei vielä osaa kunnolla, Joonas pohtii. ”Oma yritys tarjoaa tietysti haasteita, ja täällä pääsee myös kehittämään taitojaan”, lisää Jenni. YRITTÄJIKSI KASVANEET

Opiskeluaikanaan Jenni ei kokenut olevansa tuleva yrittäjä. Sisarukset ovat kuitenkin kasvaneet yrittä jyyteen. ”Yrittäjyys on tullut viimeisten vuosien aikana aivan eri tavalla esiin vastuun lisääntymisen ja suku polvenvaihdoksen kautta”, Jenni kertoo. Vastuu yrityksestä on siirtynyt nuorelle polvelle viimeisten vuosien aikana. ”Sukupolvenvaihdos näkyy meissä itsessämme, sillä meillä on erilainen tapa joh taa ja toimia kuin isällämme”, Jenni sanoo. ”Työ- ja ajat telutavat ovat muuttuneet ihmiskeskeisempään suun taan.” Konsernin johtajiksi ei kuitenkaan muututa yh dessä yössä. ”Koko ajan opitaan ja kehitytään”, Joonas kertoo. Konsernin tulevaisuus näyttää kaksikon mu kaan valoisalta, vaikka ravintola-alalla kilpailu on kovaa. ”Kilpailu alalla pitää meidät myös hereillä”, Jenni toteaa.

Almost@home Lounge

Nautiskele ja viihdy lentoasemalla Helsinki-Vantaan lentoaseman ravintola- ja loungepalveluista löydät ainutlaatuisia kansainvälisiä brändejä sekä kiinnostavia kotimaisia vaihtoehtoja.

KOULUN JA TYÖELÄMÄN VÄLILLÄ EI SAISI OLLA ISOA KUILUA. 02 2017

Tule ajoissa ja nauti palveluistamme kansainvälisessä ympäristössä. O´Learys-sporttibaari, Starbucks-kahvila, Almost@home Lounge, Tapio Café ja moni muu odottaa vieraakseensa myös sinua. Lisää vaihtoehtoja löydät osoitteesta www.sspfinland.fi

HAAGAHELIALAINEN

ASENNE ON RAUTAA TEKSTI ANNA HYÖDYNMAA KUVA PÄIVI PELTONEN KUVITUS SHUTTERSTOCK

Vajaan neljän kilometrin uinti, sen jälkeen 180 kilometriä pyöräilyä ja kaiken kruunuksi maraton – kuulostaa mahdottomalta, eikö? Kaksi haagahelialaista taittaa tätä hurjalta kuulostavaa matkaa harrastuksenaan. MIKÄ SAA HAAGA-HELIAN palvelujohtajan Kari Salmen ja

Ammatillisen opettajakorkeakoulun lehtorin Nina Mäkelän harrastamaan triathlonia, tätä uinnista, pyöräilystä ja juok susta koostuvaa kestävyyslajia, jonka edessä tavallisen kuntoi lijan suu loksahtaa auki? Salmi ja Mäkelä päättivät molemmat osallistua triathlonkilpailuihin kyllästyttyään tahkoamaan pelkkiä maratoneja. Triathlonissa kilpaillaan eripituisilla matkoilla sprintistä 226 kilometrin täysmatkaan, jota kutsutaan myös Ironman-mat kaksi. Salmelle ja Mäkelälle triathlonissa tärkeintä on haastaa it seään, ei niinkään kilpailla muiden kanssa. Molempien tavoit teet ovat selkeät: parantaa omaa suoritustaan ja voittaa itsensä yhä uudestaan. Sekä Salmi että Mäkelä kuitenkin myöntävät olevansa ainakin jonkin verran myös kilpailuhenkisiä. ENSIN PITI OPETELLA UIMAAN

Salmen ja Mäkelän kohdalla triathlon-harjoittelu alkoi vedes sä. Lyhyiden uintimatkojen aikana molemmille kävi selväksi, että uintitekniikassa olisi vielä paljon parannettavaa. 02 2017

”Meinasin hukkua lyhyessä 400 metrin uinnissa”, Mäkelä nauraa nyt. Tekniikat kuitenkin parantuivat harjoittelemalla. Salmi liittyi triathlon-seuraan vuonna 2014 ja osallistui ensimmäi seen perusmatkan kilpailuun kesällä 2015. Myös Mäkelä in nostui lajista ja halusi kehittää itseään sen parissa. Salmi ja Mäkelä ovat tähän mennessä kilpailleet Suomessa ja Ruotsissa, mutta kilpailuja järjestetään ympäri maailmaa. Tunnetuin niistä on Havaijilla järjestettävä Ironman-kilpailu. Kumpikaan ei suoraan haaveile osallistuvansa siihen, mutta Mäkelä kertoo kuitenkin tähtäävänsä tulevaisuudessa Suomen ja Ruotsin rajojen yli. TRIATHLON ON ELÄMÄNTAPA

Nykyään triathlon ei ole Salmelle ja Mäkelälle vain harrastus, vaan koukuttava elämäntapa. Molemmat tunnustavat, että kestävyyslaji vaatii sitoutumista sekä itseltä että lähipiiriltä. Triathlonistin elämässä lähes kaikki lomamatkoista ystävä piiriin pyörii lajin ympärillä. Samaa seuraa edustavalle kaksikolle kertyy harjoituskau della noin 10–15 harjoitustuntia viikossa. Parhaillaan on me nossa kevyempi kausi, jolloin harjoitusmäärä jää ”vain” kuu teen kertaan viikossa. ”Nyt peruskuntokaudella saa tehdä vähän muutakin kuin perinteisiä triathloniin kuuluvia lajeja. Olen ottanut agendalle esimerkiksi porrastreenit”, kertoo Salmi. Yksi suosiotaan kasvattavan lajin parhaista puolista on kin juuri sen monipuolisuus ja kolmen eri lajin yhdistyminen.

SANNI LASSILA

ANNE LEHTONEN

NYKYÄÄN TRIATHLON EI OLE SALMELLE JA MÄKELÄLLE VAIN HARRASTUS, VAAN KOUKUTTAVA ELÄMÄNTAPA. Triathlonissa on mahdollisuus jatkuvasti kehittyä jollakin osa-alueella ja löytää uusia tapoja harjoitella. Harjoittelussa tärkeää on löytää tasapaino eri lajien kesken. Jos kuitenkin jonain päivänä juokseminen ei innosta, aina voi uida tai pyöräillä. Harvoin kaksikkoa kuitenkaan laiskottaa. ”Minulle on helpompaa lähteä kuin jäädä kotiin”, Mäkelä toteaa.

Se fiilis, kun on hyvä fiilis. www.cmbravintolat.fi

JÄRJESTÄ MIELEENPAINUVA YRITYSTAPAHTUMA MERIPAVILJONGISSA!

VASTAPAINOA TYÖELÄMÄÄN

Miten kokonaisvaltaisen triathlon-elämäntavan voi sitten yhdistää työn arkeen? Harjoittelu toimii Mäkelän mukaan hyvänä vastapainona työlle, jossa pääosa päivästä vietetään sisällä työpöydän ääressä istuen. ”Huomaan suunnittelevani monia työasioita pyörä- tai juoksulenkillä”, hän kertoo. ”Opetus- ja koulutusalalla tekee myös hyvää olla välillä ti lanteessa, jossa ei osaa”, Mäkelä jatkaa viitaten teknisesti hanka laan uintiin. Nykyisin hän pakkaa myös työmatkoille mukaan uimapuvun. ”Uimahalleja on melkein kaikissa kaupungeissa, joten uiminen sopii hyvin myös työmatkalaisille.” Kari nostaa puolestaan esiin triathlonin vaatiman sitkey den. Työprojektien läpiviemisessä vaaditaan samaa asennet ta kuin fyysisesti ja henkisesti raskaassa triathlonissa. ”Sekä triathlon-harjoittelussa että työelämässä voi soveltaa samaa oppia: asetat tavoitteen, kuljet sitä kohti ja saavutat sen”, Salmi tiivistää.

Kysy lisää p. 020 742 5320

SÄÄSTÖPANKINRANTA 3 | Puh. 020 742 5320 meripaviljonki@graniittiravintolat.fi | www.meripaviljonki.fi

PARTNERIT / ELISA

YHTEISET ARVOT JA AITOUS RATKAISEVAT

135-vuotiaan Elisan ja 27-vuotiaan Enni Rukajärven yhteistyö on jatkunut jo seitsemän vuotta. Mikä on hyvin toimivan suhteen salaisuus?

TEKSTI TIMO VENNONEN KUVAT MIKKO MARJAKANGAS JA HARRI TARVAINEN

uuret yritykset saavat joka vuo si tukuittain yhteistyöehdotuksia sekä yksilö- että joukkueurheili joilta. Yritykset suhtautuvat niihin kuitenkin yhä kriittisemmin sekä vaa tivat entistä ammattimaisempaa otetta. Sosiaalinen media on muuttanut ti lanteen myös sponsorikisassa, eikä verk kareista myytävä mainostila enää saa sponsoreita innostumaan siinä missä ennen. LUMILAUTAILUN NUOREKAS IMAGO PLUSSAA

Aiemmin Elisa miellettiin varsin perin teiseksi toimijaksi, joka tekee yhteistyö tä perinteisten lajien kanssa. ”Elisa on aina tukenut vahvasti jää kiekkoa, joka on melko maskuliininen laji. Kaipasimme rinnalle uudistumista ja lisää vauhtia. Lisäksi tahdoimme teh dä yhteistyötä nousevan, nuoren naisur heilijan kanssa. Koska lautailu on lajina verrattain uusi, ainakin verrattuna Eli san yli vuosisataiseen historiaan, sopi se meille täydellisesti”, muistelee markki nointipäällikkö Jonna Westermarck yh teistyön alkua Enni Rukajärven kanssa. Sponsoroinnin tavoitteena ei ole ollut tunnettuuden lisääminen. ”Elisan kaltaiselle yritykselle ei tun nettuus yleensä ole ongelma. Haemme ihan erilaisia asioita. Ennin kypärässä ja 02 2017

pipossa olevat logot tuovat toki tervetul lutta näkyvyyttä, erityisesti koska häntä ei ole tapetoitu samanlaisella sponsori kirjolla kuin monissa muissa lajeissa”, sanoo Westermarck. Erityisen tärkeitä Jonna Wester marckin mukaan ovat urheilijan tavoit teet ja arvot. ”Enni ottaa rohkeasti kantaa muun muassa ympäristöasioihin. Ylipäätään hän edustaa sellaisia arvoja, joita liitäm me mielellämme myös Elisaan.” Myös urheilijan muut yhteistyö kumppanit vaikuttavat sponsorointi päätöksiin. Samalta toimialalta ei esi merkiksi voi olla useampia tukijoita. ”Ja mitä vähemmän urheilijalla on tukijoita, sitä tarkempi pitää olla. Kat somme toki kaikki sponsorit läpi, sillä pi täähän niiden sopia myös meidän arvomaailmaamme.” Rukajärvi luopui hiljattain yhteis työstä kansainvälisen energiajuomajätin kanssa. Westermarck kuitenkin muis tuttaa, että kaikilla ei ole mahdollisuutta kieltäytyä tarjouksista, sillä suuri osa ur heilijoiden toimeentulosta tulee sponso rointiyhteistyöstä. ”Enni teki päätöksen yhteistyöstä luo pumisesta täysin omasta aloitteestaan. Tilalle tullut kotimainen elintarvikealan yritys sopii mielestämme Ennille täydellisesti”, Westermarck kiittelee.

PÄÄLLE LIIMATTU NÄYTTÄÄ JA KUULOSTAA FALSKILTA

Monet muistavat vuosien varrelta var masti mainoskampanjoita, joissa vai vaantuneen oloinen urheilija on suosi tellut sponsorinsa tuotetta. Joskus kyse on ollut virvoitusjuomasta, joskus taas autonrenkaasta tai rakennustarvikkeis ta. Yhteistä näille muistoille on kuiten kin se, että sponsorin ja sponsoroitavan suhde on vaikuttanut päälle liimatulta. Urheilija on ollut mannekiini, jonka ylle on puettu väärältä vaikuttavia vaatteita. Westermarck kertoo, ettei Elisa tee sponsoroitavien kanssa perinteistä mai nontaa lainkaan. Sen sijaan tavoitteena on luoda yhdessä mukavaa viihdettä ja asiakkaita puhuttelevaa sisältöä. ”Haluamme aina toimia sponsoroitavien ehdoilla. Siksi emme käytä Enniä lainkaan mainoshahmona, vaan pyrimme löytämään hänelle sopivia yh teistyökuvioita – sellaisia, jossa hänen oma persoonansa pääsee oikeuksiinsa. Mutta kuitenkin niin, että tekeminen on molemmille osapuolille mielekästä”, Westermarck painottaa. Rukajärvi kirjoittaa Elisalle blogia, jossa hän kertoo lumilauta-ammatti laisen elämästä. Molemmat kumppanit jakavat sisältöjä omissa kanavissaan. ”Ihan ensimmäiseksi Ennistä tule vat mieleen snoukkavideot. Tosin niiden 

ELISAN KALTAISELLE YRITYKSELLE EI TUNNETTUUS YLEENSÄ OLE ONGELMA. HAEMME IHAN ERILAISIA ASIOITA. 31

Enni Rukajärvi Syntynyt 1990 Kuusamossa Parhaat saavutukset: • 2011 slopestylen ensimmäinen maailmanmestari • 2011 ykkönen X-Gamesin slopestylessä • 2014 Sotsin olympiahopea slopestylessä • 2017 MM-hopeaa big airissa

PARTNERIT / ELISA 

suhteen meillä on pienet resurssit, joten emme pysty kilpailemaan alan kaupal listen toimijoiden kanssa.” Mutta olympialaisten alla on jotain kiinnostavaa tekeillä. ”Tulossa on sarja videoita, joissa Enni kertoo ja näyttää mistä erilaisissa tem puissa on kyse. Tarkoitus on tarjota lajia vähemmän tunteville mahdollisuus pysyä kärryillä huimissa tempuissa”, valot taa Westermarck tulevaa. AMMATTIMAINEN OTE KORKEASSA KURSSISSA

Menestyvän urheilijan on saatava kes kittyä omaan leipälajiinsa, eli harjoitte luun ja kilpailemiseen. Ammattiurhei lijan työ vie Enni Rukajärveä jatkuvasti

KUMPIKIN TUNTEE SAAVANSA YHTEISTYÖSTÄ POTKUA. 02 2017

ympäri maailmaa, mutta myös tukijat on pidettävä vauhdissa mukana. Ammattimaisuutta sponsorikuvioihin tuo Ennin manageri Noora Vihervaara, joka tekee aktiivisesti työtä hänen puolestaan. Hän ottaa kantaa myös mei dän ideoihimme ja sparrailemme samalla toinen toisiamme. Entä se pitkän suhteen salaisuus? ”Aitous ja yhteiset arvot. Sekä se, että kumpikin tuntee saavansa yhteistyöstä potkua”, sanoo Jonna Westermarck.

NUORI URHEILIJA, ETSITKÖ YHTEISTYÖKUMPPANIA? MUISTA NÄMÄ! 1. Ole aito, oma itsesi. 2. Tuo esille mitä arvostat ja mikä sinulle on tärkeää. 3. Pidä elämäsi hallinnassa ja ole hyvä esikuva erityisesti lapsille ja nuorille. 4. Tarjoa muutakin kuin mainostilaa. Sponsori tarvitsee rahoilleen vastinetta. 5. Rakenna itsellesi riittävä somenäkyvyys.

KIINNOSTAAKO PARTNERIYHTEISTYÖ HAAGA-HELIAN KANSSA? HAAGA-HELIA TEKEE TIIVISTÄ YHTEISTYÖTÄ yritysten ja elinkeinoelämän kanssa. Partneriyhteistyö on Haaga-Helian ja yrityksen välistä kokonaisvaltaista ja pitkäaikaista työtä yrityksen ja ammattikorkeakoulun välisten yhteistyömahdollisuuksien lisäämiseksi. Aluksi teemme partnerisopimuksen, jossa määrittelemme yrityksellesi sopivimmat yhteistyömuodot. Partneriyhteistyö on vastikkeellista – saat vuosimaksua vastaan esimerkiksi lisänäkyvyyttä opiskelijoiden keskuudessa. Lisäksi yrityksellesi nimetään Haaga-Heliasta yhteyshenkilö, Partner Manager, joka vastaa yhteistyön monipuolisuudesta ja auttaa rekrytointien, työharjoittelujen, opinnäytetöiden, opintojaksoyhteistyön ja muun projektikohtaisen toiminnan sujuvuudesta. Haaga-Helialla on noin 100 partnerikumppania, joista Elisa Oyj on yksi. KIINNOSTUITKO? OTA YHTEYTTÄ: Timo Lampikoskeen, puh 040 488 7102 tai Riku Korosuohon, puh 040 488 7391 (1.1.2018 jälkeen).

Ota työurasi seuraava askel CGI:llä! Tule tutustumaan CGI:n tarjoamiin uramahdollisuuksiin, verkostoitumaan asiantuntijoidemme ja rekrytoivien esimiesten kanssa, kuulemaan mielenkiintoisia puheenvuoroja ja osallistumaan erilaisiin työpajoihin Future Talent -tapahtumaan 26.1.2018 Finlandia-talolle! Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu cgi.fi/future-talent #CGIFutureTalent

Seuraa meitä: facebook.com/CGIFI instagram.com/CGI_FI linkedin.com/company/CGI twitter.com/CGI_FI

26.1.2018, Finlandia-talo

LUKUINA

SPONSOROINTIMARKKINA SUOMESSA LÄHDE MARKKINARAPORTTI SPONSOR INSIGHT JA IRM 2016 JA 2017

Miljoonaa euroa

257 (+16,3 %)

URHEILU

KULTTUURI

MUUT

(+8,8 %)

(+38,9 %)

(+20,9 %)

149

50 58 SUOMI

RUOTSI

NORJA

257 790 570 10 TÄRKEINTÄ SYYTÄ ALOITTAA SPONSOROINTI 2016

10 TÄRKEINTÄ SPONSOROINTIKANAVAA 2016

BRANDIN/TUOTEMERKIN VAHVISTAMINEN

60 %

TAPAHTUMA/AREENA

76 % NÄKYVYYS

59 %

SOSIAALINEN MEDIA

66 % MYYNTI

40 %

KOHTEEN OMAT KANAVAT

65 % KOHTEEN PROFIILI/IMAGO

29 %

YRITYKSEMME OMAT KANAVAT

62 % TAVOITELTAVA KOHDERYHMÄ

28 %

YRITYKSEMME OMAT TAPAHTUMAT

42 % OSOITTAA YHTEISKUNTAVASTUULLISUUTTA

21 %

YRITYKSEMME SISÄISET TAPAHTUMAT

41 % VERKOSTOITUMINEN

19 %

36 % ASIAKASHALLINTA

17 %

OSTETTU MEDIA

25 % HENKILÖKOHTAINEN KIINNOSTUS/MIELIPIDE

16 %

JÄLLEENMYYJIEN KANAVAT

18 % BRANDISUHTEEN VAHVISTAMINEN

15 %

SUORAMARKKINOINTI

11 %

I wish I spent less time learning the basics. - No one ever

Opi lisää kahvista ja inspiroidu kuumimmista kahvitrendeistä! www.baristainstitute.com Löydät meidät myös Facebookista ja Instagramista nimellä @baristainstitute! Oy Gustav Paulig Ab

puh. 020 737 0000

instituutti@paulig.com

www.baristainstitute.com

MUISTIJÄLKI / JENNA PARTANEN

TÄHTÄIMESSÄ TOKIO TEKSTI TIMO SORMUNEN KUVAT SANNI LÄÄPERI

Jenna Partanen (21) tavoittelee taekwondossa arvokisamitalia. Vähän medianäkyvyyttä saavassa yksilölajissa sponsorit ovat kovan työn takana.

EM-KISAT 2018, MM-KISAT 2019 JA TOKION OLYMPIALAISET 2020. Siinä tulevien vuosien tärkeimmät kisat, joissa tähtäimessäni on mitali tai pistesija. Samalla ne ovat selkeitä etappeja sille matkalle, joka alkoi 15-vuotiaana, kun päätin panostaa monien muiden lajien sijasta pelkästään taekwondoon. Siihen mennessä ehdin harrastaa muun muassa yleisur heilua, suunnistusta, tanssia, ratsastusta ja jalkapalloa. Taekwondossa kiehtoo se, että laji haastaa sekä kehoa että aivoja. Keskittyminen ei saa herpaantua ottelun aikana hetkeksikään. Myös lajin vauhti ja arvaamattomuus viehättävät. Kuka tahansa voi voittaa kenet tahansa, ja viimeiset sekunnit voivat kääntää jo selvältä näyttäneen matsin päälaelleen. VAIKKA RAKKAUS LAJIIN siivittää urheilijaa aina eteenpäin, on myös ulkoinen taloudellinen tuki usein välttämätön urakehitykselle. Vuositasolla kustannuksiin vaikuttavat eniten kilpailuja treenijaksot ulkomailla. Mitä parempi budjetti, sitä enemmän myös kisoja ja leirejä. Huipulle voi toki päästä muutenkin, mutta sponsorit helpottavat matkantekoa. Rahaa tarvitaan, mutta tässä lajissa myös hyvät varusteet ovat tärkeitä ja vähentävät loukkaantumisriskiä. Omat sponsorini ovat pääasiassa varuste- ja tekstiilivalmistajia, ja olen hankkinut ne suurimmaksi osaksi itse. Pitkäjänteisestä yhteistyöstä on aina molemmille hyötyä. Taekwondon tunnettuus ja medianäkyvyys ovat Suomessa marginaalisia, joten sponsorit ovat olleet kiven alla. Olen tällä hetkellä olympiakomitean tukiurheilija, ja sillä on todella iso merkitys jatkon kannalta. PARAS SAAVUTUKSENI on alle 21-vuotiaiden EM-pronssi. Olin mukana myös keväällä 2016 Euroopan olympiakarsinnoissa, joissa ovi Rioon sul keutui 0-1-tappioon. Suomen mestaruuksista on parhaiten mielessä ensimmäinen aikuisten sarjan ykköstila 15-vuotiaana. Tähtään nyt Tokioon, mutta saattaisin myös pelata jalkapalloammatti laisena. 15-vuotiaana tehty lajivalinta ei kuitenkaan harmita. Rahaa tärkeämpää on panostaa lajiin, jota oikeasti rakastaa. Jos ammattiurheilijaksi tähtää taloudellisessa mielessä, niin viisampaa on panostaa koulutukseen ja tavalliseen työntekoon.

LYHYET

MAREK SABOGAL

KOONNUT NINA FINELL JA ARI NEVALAINEN

HAAGA-HELIA SAI LAATULEIMAN KANSALLISELTA KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSELTA

HAAGA-HELIA JA HELIA-SÄÄTIÖ järjestivät 6.11.

Haaga-Helian Pasilan kampuksella 10-vuotisjuhla seminaarin teemalla "Paras tapa kapinoida on tehdä jotain”. Seminaarin toisena pääpuhujana oli ”Digital champion of Finland” Linda Liukas, joka on noussut vauhdilla kansainvälisesti menesty neeksi lastenkirjailijaksi ja koulutusviennin lähettilääksi. Liukas on kirjoittanut useita lapsille ja nuorille suunnattuja koodaamista käsitteleviä kirjoja, ja hänen Hello Ruby -kirjojaan on julkaistu jo 24 maassa. Linda on saanut myös monia palkintoja ja hänestä on kehitty nyt valovoimainen puhujabrändi ympäri maailmaa. Liukkaan pitä mää TED-puhetta on katsottu yli 1,6 miljoonaa kertaa. Seminaari oli osa Haaga-Helian 10-vuotistapahtumasarjaa, joiden tavoit teena on antaa panos yhteiskunnallisesti tärkeisiin asioihin.

LEADING PASSION -HANKKEEN PÄÄTTYMISTÄ JA LOPPUJULKAISUA JUHLISTETTIIN 16.11. Haaga-Helian, Aalto-yliopiston ja Filosofian Akatemian toteuttama ja Tekesin rahoittama Leading Passion -hanke huipentui päätöseminaariin Otaniemessä 16.11. Leading Passion -hankkeessa on tutkittu vuosien 2015–2017 aikana innostuksen johtamista suomalaisessa työelämässä. Hankkeen loppuseminaarissa kuultiin sekä yrityksiltä että hankkeen tutkijoilta havaintoja siitä, miten innostusta pystytään johtamaan. Seminaarin pääpuhuja ruotsalainen johtajuustutkija professori Mats Alvesson pohti puheessaan, tarvitaanko johtajuutta ja johtajuustutkimusta. Tilaisuudessa julkistettiin myös tutkimushankkeen Ihan intona! Miten innostusta johdetaan -loppujulkaisu. Kirjassa hankkeen tutkijat tarkastelevat innostusta ja esittelevät hankkeen tuloksia. Kirjan on toimittanut Leading Passion -hanketutkija Tuukka Kostamo. Lataa tai osta: https://shop.haaga-helia.com.

02 2017

LINDA LIUKAAN LEHDISTÖKUVAT

Haaga-Helia läpäisi kansainvälisen auditointiryhmän suorittaman toisen auditointikierroksen arvioinnin ja sai laatuleiman kuudeksi vuodeksi. Arviointiryhmä kiitti erityisesti Haaga-Helian vahvaa, sitoutuneen dynaamista otetta, strategiapohjaisuutta sekä työelämäsuhteiden ja opiskelijoiden osallistamista laatutyöhön. Myös Haaga-Helian vahvaa pedagogista lähestymistapaa kiiteltiin. ”Saamamme laatuleima on tunnustus Haaga-Helian vahvalle kehitystyölle, jota tehdään strategia ja laatujärjestelmä edellä. Toimiva laatujärjestelmä auttaa meitä jatkuvasti haastamaan itseämme, etsimään uusia toiminnallisia ulottuvuuksia sekä kehittämään operatiivista toimintaamme”, rehtori Teemu Kokko toteaa.

LINDA LIUKAS HAAGAHELIAN 10-VUOTISJUHLASEMINAARISSA

TUORE JULKAISU TARTTUU JAKAMISTALOUTEEN ”Jakamistaloudessa ei enää ole kyse hypestä, vaan uudesta tavasta toimia taloudellisesti järkevästi”, toteavat Jakamistalous-kirjan kirjoittajat. Jakamistaloutta käsitellään tuoreessa julkaisussa mm. yhteisöllisen kuluttamisen, uusien liiketoimintamahdollisuuksien ja digitalisaation kannalta. Siinä jaetaan tietoa jakamistalouden moninaisuudesta ja myös sen vähemmän tunnetuista puolista. Kirjan ovat toimittaneet Minna-Maari Harmaala ja Tuija Toivola Haaga-Heliasta sekä Maija Faehnle Suomen ympäristökeskuksesta. Avoin julkistamistilaisuus järjestettiin 20.11. Helsingin yliopiston Tiedekulmassa.

3AMK-YHTEISTYÖ POIKI ENSIMMÄISIÄ YHTEISIÄ OPINTOJA Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian strategisen liittouma on antanut ammattikorkeakoulujen opiskelijoille mahdollisuuden valita tulevalle kevätlukukaudelle 2018 opintoja myös toisista korkeakouluista. Tarjolla on yhteisiä opintojaksoja ja osaamispolkuja. Lisäksi valittavana on kieliopintoja, joita on tarjolla yhteistyössä myös Aalto-yliopiston kanssa. Valtaosa muista kuin kieliopinnoista toteutetaan virtuaalisesti. 3AMK:n strategisen liittouman tavoite on opiskelijoiden vapaa liikkuvuus, nopeampi siirtyminen työelämään ja opintojen edistäminen sekä innovaatiotoiminta, työelämäyhteistyö, yrittäjyys ja koulutusvienti.

HAAGA-HELIA VEI KOULUTUKSENSA MEKSIKOON HAAGA-HELIA ON ALOITTANUT ammattikorkeakoulututkin

toon johtavan koulutusohjelman Meksikossa elokuussa 2017. International Business -tutkintoon johtava nelivuotinen kou lutus toteutetaan yhdessä Querétarossa sijaitsevan Mondra gónin yliopiston kanssa. Kyseessä on yksi ensimmäisistä suo malaisista tutkinnoista, joka toteutetaan kokonaan Suomen rajojen ulkopuolella. Koulutusohjelmassa on 15 opiskelijaa. International Busi ness -koulutusohjelma on räätälöity tyydyttämään Latina laisen Amerikan työnantajien ja yrittäjien tarpeita. Siinä

keskitytään asiakassuhdehallintaan, viestintään ja toimitus ketjujen hallintaan. Koulutuksessa on mukana sekä HaagaHelian että Mondragónin opettajia. ”Tämä on merkittävä päänavaus Haaga-Helialle ja koko Suomen koulutusviennille. Näemme alueella suuria mahdolli suuksia, ja kasvu tulevaisuudessa tulee kansainvälisiltä mark kinoilta”, sanoo rehtori Teemu Kokko. http://mondragonmexico.edu.mx/

TIESITKÖ ETTÄ... E-urheilu (esports) on viime vuosien aikana kasvanut pienen joukon pelikokoontumisista suurten mediayhtiöiden promoamaksi turnaus- ja kilpailuverkostoksi. Tänä päivänä e-liigoissa toimii ammattilaisjoukkueita, joilla on sponsoreita ja kansanvälinen ulottuvuus. E-urheilun sponsorirahojen ja mainostulojen on arvioitu kasvavan vuoteen 2019 mennessä noin 690 miljoonaan euroon. Joidenkin lähteiden mukaan vuonna 2020 lajin tuottojen arvioidaan olevan jo noin 1,3 miljardia euroa. LÄHDE BUSINESS INSIDER 2017

SIGNALS HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEAKOULUN SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2017