Haaga-Helian sidosryhmälehti Signals 1 / 2018 by HAAGA-HELIA

01 20 18

ILMIÖ / BIG DATA

TEKOÄLY VAATII ÄLYKKYYTTÄ ALUMNI / VUONNA 2020

MITÄ OSAAMISTA TYÖELÄMÄ TARVITSEE VUONNA 2020?

EPÄMUKAVUUSALUEELLA / HARRI NUMMELA

JATKUVA MUUTOS ON PIAN NORMAALI OLOTILA PARTNERIT / KESKO

KULUTUSKÄYTTÄYTYMINEN MEGATRENDIEN PYÖRTEISSÄ SIGNALS HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEAKOULUN SIDOSRYHMÄLEHTI

KÄYNNISTYSKUVA

AI <3 BIG DATA KUVA SHUTTERSTOCK

Tekoäly kaipaa dataa kaverikseen. Se on siis samankaltainen kuin ihminen, joka tarvitsee tietoa osaamisensa kehittämiseen. Lue lisää tekoälyn mahdollisuuksista koulutuksessa ja oppimisessa sivulta 6.

01 2018

01 20 18

2 KÄYNNISTYSKUVA 5 PÄÄKIRJOITUS 6 ILMIÖ / BIG DATA Tekoäly vaatii älykkyyttä Data mullistaa terveydenhoitoa Sini Kervinen ja datan taju Data tuo draivia myös joukkoliikenteeseen BLUE-hanke yhdistää suomalaisen vesistömatkailun ja ICT-osaamisen

14 EPÄMUKAVUUSALUEELLA /

HARRI NUMMELA

Jatkuva muutos on pian normaali olotila

18 ASIANTUNTIJA /

MAIJA LAPPALAINEN Robotit tulevat uutistoimituksiin

20 KUOLEMANLAAKSO / WITRAFI

Etupenkillä uudistamassa pysäköintiä

22 ALUMNIT / VUONNA 2020 Mitä osaamista työelämä tarvitsee vuonna 2020?

24 HAAGAHELIALAINEN Kuka tahansa voi oppia rakentamaan robotin

26 PARTNERIT / KESKO Kulutuskäyttäytyminen megatrendien pyörteissä

30 LUKUINA Kuinka Big dataa käytetään?

26 01 2018

32 MUISTIJÄLKI / JARMO SARKKINEN 34 LYHYET

PÄÄKIRJOITUS

KOHTI ENTISTÄ ÄLYKKÄÄMPÄÄ TULEVAISUUTTA HAAGA-HELIA SIGNALS Julkaisija Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Ratapihantie 13, 00520 Helsinki, puh. (09) 229 611, www.haaga-helia.fi Päätoimittaja Ari Nevalainen, ari.nevalainen@haaga-helia.fi Kirjoittajat Nina Finell, Anna Hyödynmaa, Riikka Koskela, Minttu Käenmäki, Ari Nevalainen, Jarmo Sarkkinen, Nora Savolainen, Timo Sormunen ja Timo Vennonen Ulkoasu Recommended Finland Oy Kannen kuva Shutterstock Paperi Kansi Galerie Art Silk 200g Sivut Galerie Art Silk 115g Paino Newprint Oy ISSN 2242-9948

Ilmoituskoot C A

B D

A: 205x260 mm (+ 5 mm leikkausvarat) B: 86x228 mm C: 177x112 mm D: 86x112 mm Koko sivun ilmoitus vaatii leikkausvarat. Pikkuilmoitukset sijoitetaan marginaalien sisään. Ilmoitusasioissa sinua palvelee Nina Finell (nina.finell@haaga-helia.fi). Haaga-Helia amk:n alumneille ja partnereille myönnämme ilmoitushinnoista 10 % alennuksen.

OLEMME HAAGA-HELIASSA ETUOIKEUTETUSSA ASEMASSA, kun saamme päivittäin tehdä töitä monenlaisten lahjakkuuksien kanssa. Vaikka älykkyyttä onkin vaikeata määritellä, tiedämme, että sitä löytyy erityisen paljon opiskelijoissamme, yhteistyökumppaneissamme ja henkilöstössämme. Perinteisen älykkyyden rinnalle on viime vuosina noussut tekoäly tai keinoäly, joksi sitä myös kutsutaan. Yhden määritelmän mukaan tekoäly on tietokone tai tietokoneohjelma, joka kykenee tekemään älykkäinä pidettäviä toimintoja. Niiden laskentakapasiteetti on huomattavasti suurempi kuin ihmisten, minkä ansiosta ne voivat analysoida suuria joukkoja ja löytää keskinäisiä riippuvuussuhteita. Tekoäly pohjautuu yksinomaan historiatietoon, mikä on sen suuri vahvuus, mutta myös heikkous.

TEKOÄLYYN LIITTYY SUURIA ODOTUKSIA, ja näemme sovellusten määrän kasvavan vielä eksponentiaalisesti aloilla, joita emme nyt osaa edes kuvitella. Haaga-Heliassakin tekoälyä hyödynnetään jo nyt tietyissä diagnostisissa testeissä ja opintotarjonnan kehittämisessä. Suunnitelmissamme on ottaa tälläkin alueella isoja askeleita hyödyntämällä tekoälyn suomia mahdollisuuksia sekä omassa toiminnassamme että koulutettavana aihealueena. Korkeakouluna haluamme aina olla yhteiskunnallisen transformaation aallonharjalla. TÄMÄ SIGNALS-NUMERO keskittyy tekoälyyn. Kaikenlainen älykkyys on tärkeää, ja teemme sen parissa päivittäistä työtämme. Kevään hakijaluvut ovat jälleen osoittaneet, että Haaga-Helia on haluttu opiskelupaikka. Akateemiset mittarimme ovat tyydyttävällä tasolla, ja opintotarjontamme ajanmukaisuus on jatkuvan kriittisen tarkastelun kohteena. Jotta ovet työelämään pysyisivät missiomme mukaisesti auki, teknologisen kehityksen tarjoamat mahdollisuudet tulee ottaa tosissaan ja niihin tulee perehtyä. Älykkäänä otuksena ihminen valitsee ne toimivimmat tavat tehdä työnsä ja saavuttaa tavoitteensa. Toivotan kaikille Signalsin lukijoille miellyttäviä lukuelämyksiä, hyvää kesäkautta sekä mahdollisimman älykästä tulevaisuutta – sekä koneellisesti että inhimillisesti.

TEEMU KOKKO rehtori

ILMIÃ&#x2013; / BIG DATA

01 2018

TEKOÄLY VAATII ÄLYKKYYTTÄ TEKSTI TIMO VENNONEN KUVAT LIISA TAKALA

Koulutuksen kustannukset pienenevät, sen saavutettavuus paranee ja työelämässä tarvittavien erityistaitojen saavuttaminen helpottuu, lupaa tekoälyn saarnamies.

ivan ilman selkänojaa ei Headai-startupia vetävä Harri Ketamo ajatuksiaan lauo – hänen taustaltaan löytyy nimittäin yli 80 tekoälyä koskevaa tieteellistä artikkelia. Heti kättelyssä hän tekee selväksi, että tekoäly on vain niin älykäs kuin millaiseksi se koulutetaan. ”Tekoälyn äly on kiinni kahdesta asiasta. Ensimmäinen niistä on data, jonka perusteella kone luo omat sääntönsä. Esimerkki tällaisesta voisi olla vaikka älylaitteiden keräämä, käyttäjän henkilökohtainen liikuntadata. Toinen älyä määrittävä tekijä on algoritmi. Sen perusteella tekoäly tekee treenisuosituksia aiempaan suoritusdataan pohjautuen. Ajatuksena on tietty se, että käyttäjä saavuttaisi liikunnalliset tai terveydelliset tavoitteensa”, Ketamo selventää. Kun tekoälyllä on käytössään fiksu algoritmi ja data, se pystyy tekemään oppijalle suosituksia siitä, mitä seuraavaksi ehkä kannattaisi tehdä. ”Ehkä on tässä tärkeä, sillä tekoäly ei ole absoluuttisen viisas. Se voi kuitenkin tehdä aiemmin kerätystä datasta johtopäätöksiä ja suosituksia siitä, mitä seuraavaksi saattaisi olla hyödyllistä opiskella.”

Kyse on siis mukautuvasta oppimisesta, joka perustuu aiemmin kerättyyn dataan ja siitä tehtäviin johtopäätöksiin. Tulevaisuuden tekoälysovellukset auttavat oppijaa pysymään lähikehityksen vyöhykkeellä – toisin sanoen saavuttamaan oppimistavoitteet sopivasti pinnistelemällä. ”Hyvä opettaja osaa toki tämän ilman tekoälyäkin, mutta tekoäly voi tuoda opetukseen lisää resursseja.” Tekoälyllä voidaan saavuttaa laajassa mittakaavassa sellaisia oppimistuloksia, jotka perinteisemmin menetelmin tehtynä vaatisivat suuren määrän oppimista avustavia ammattilaisia. OPETTAJAA TARVITAAN AINA

Harri Ketamo ennustaa, että tekoäly muuttaa opettajan ammattia. Tekoäly ei silti koskaan korvaa opettajaa, eikä yleissivistävän koulutuksen tarve vähene. ”Tekoälyn hyödyntäminen vaatii kykyä kriittiseen ajatteluun. Lisäksi jokaisen opettajan on jatkossakin oltava kiinnostunut toisen oppimisesta, oli käytössä tekoälysovelluksia tai ei.” 

ILMIÖ / BIG DATA 

Suomessa koulutus on korkeatasoista, mutta näin ei ole kaikkialla. ”Joissain maissa opettaja ei ole välttämättä sen parempi kuin oppilaskaan. Silloin tekoälyn ohjaamilla oppimateriaaleilla voidaan saada paljon hyvää aikaan kustannustehokkaasti.” DATAN LÖYTÄMINEN HAASTE

Tekoälyn käyttäminen koulutuksessa vaatii valtavan määrän tietoja. Itse dataa ei Ketamo näe ongelmaksi, mutta sen löytämisen kyllä. ”Tietoa on, mutta se on hajallaan eikä sille ole vielä standardisoitua formaattia. Yksi vaihtoehto voisi olla viranomaisdatan yhdistäminen kurssidataan lohkoketjuilla, jolloin tietojen alkuperä, todenmukaisuus ja turvallisuus olisi varmistettu”, Ketamo pohtii. Mistä tekoälyn käyttämä data sitten onkaan peräisin, pelisääntöjen on oltava selkeät. Oppijan on hyväksyttävä tietojensa käyttö. ”Ihmisten on omistettava datansa itse, ja heillä on oltava dataansa myös pääsy. Tätä vaatii jo Euroopan GDPR-lainsäädäntökin.”

MUUTOS TULEE NOPEASTI

Tekoälyn hyödyntäminen oppimisessa on vasta aivan alussa. ”Vielä emme tiedä, mikä kaikki on mahdollista. Se kuitenkin on varmaa, että muutoksesta tulee nopea.”

TEKOÄLYN HYÖDYNTÄMINEN OPPIMISESSA ON VASTA AIVAN ALUSSA. 01 2018

Myös koulutusten monopolit murtuvat. ”Tulevaisuudessa on entistä enemmän epämuodollista koulutusta. Jo nyt näkee, että joissain ammattikunnissa yritysten tarjoamat käytännönläheiset täsmäkoulutukset ovat kovempaa valuuttaa kuin perinteiset oppiarvot”, Harri Ketamo lataa. Työelämälähtöinen osaaminen on siis saavutettavissa entistä edullisemmin. ”Ryhmäkoot kasvavat. Jo nyt verkkopohjaisilla kursseilla voi olla kymmeniä tuhansia opiskelijoita. Tekoälyn avulla on mahdollista tarjota henkilökohtaista koulutusta ja saavuttaa tuloksia, jotka olivat aiemmin mahdollisia vain suurella määrällä oppimisen tutkijoita.” HELPPOHEIKIT HAASTEENA

Aivan pelkkää ruusunpunaa ei tekoälyn tulevaisuus ole. Sovellusten kehittäjillä on suuri vastuu tiedoista käyttöluvan antamisen jälkeen. ”Tekoälyn käyttämät tiedot eivät saa päätyä vääriin käsiin. Ajatellaan vaikka tilannetta, jossa joku on ollut hidas oppija mutta on kovalla työnteolla hankkinut tarvittavat tiedot ja taidot. Hitaan oppijan leima voisi vaikuttaa esimerkiksi rekrytoijan päätöksiin – vaikka itse kyllä palkkaisin kovaan työntekoon tottuneen osaajan”, Ketamo sanoo. Tekoäly vaatii älykkyyttä käyttäjältään. ”Sekä käytettyjen algoritmien että tekoälyn opetusdatan on kestettävä tieteellinen tarkastelu. Markkinoilla on ollut jo pitkään helppoheikkejä, jotka myyvät mitä sylki suuhun tuo. Tämä johtaa heikkolaatuiseen oppimiseen ja tekoälyn leimaamiseen.”

䠀攀愀搀愀椀䌀爀攀愀琀攀愀爀琀椀ǻ挀椀愀氀氀愀戀漀爀

Headai tuottaa kognitiivista tekoälypalvelua, joka oppii luonnollisen kielen perusteella käsittelemään tekstimassoja ihmisen kaltaisella tavalla ja tekemään operaatioita, jotka aikaisemmin ovat olleet mahdollisia vain ihmiselle. Tällaisia ovat esimerkiksi työvoiman osaamistarpeiden määrittely tai kurssin oppimateriaalin kuratointi. www.headai.com /headaiofficial

DATA MULLISTAA TERVEYDENHOITOA

TEKSTI ANNA HYÖDYNMAA KUVA SHUTTERSTOCK

BIG DATA on rantautunut ryminällä eri aloille ja haastanut yrityksiä kehittämään toimintaansa – eikä terveydenhoitoala ole poikkeus. Tämä on tiedostettu myös Big data – Big business -hankkeessa, joka toteutetaan Haaga-Helian ja yksityisiä terveyspalveluja tarjoavan Terveystalon yhteistyönä. Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja ja Terveystalon kliinisestä tutkimuksesta ja biopankkitoiminnasta vastaava Lasse Parvinen näkee datan merkityksen kasvavan jatkuvasti terveydenhuollossa. ”Big datassa on kyse parempien ratkaisujen tekemisestä.” Terveydenhoidossa se tarkoittaa Parvisen mukaan erityisesti ennakointia ja hoidon yksilöllistymistä. Yksilöllisten menetelmien, täsmälääketieteen, biopankkien ja geeniteknologian kehittyessä yhä useampia sairauksia kyetään ennaltaehkäisemään huomattavasti tehokkaammin. Samalla tarjoutuu mahdollisuus myös yhä räätälöidympään hoitoon. Samaan aikaan, kun lääketiede kehittyy huimaa vauhtia, myös terveydenhoidon taustalla olevat tietomassat kasvavat. Valtavan tietomäärän hyödyntämiseen voidaan käyttää tekoälyä, jolloin tieto saadaan valjastettua terveydenhoidon ja yksilöiden hyödyksi. Oikein kohdennettu ennaltaehkäisevä hoito on myös vaikuttavampaa ja kustannustehokkaampaa kuin sairauden hoitaminen. Big datan hyödyntäminen terveydenhoidossa kuuluukin nykyisen hallituksen kärkihankkeisiin. ”Suomessa on edellytykset lainsäädännön, väestöpohjan ja datajärjestelmän kautta luoda uutta kansantaloudellisesti merkittävää tutkimusta ja liiketoimintaa täsmälääketieteen ympärille. Terveydenhuollon vaikuttavuutta ja hoidon parantamista voidaan parantaa tiedolla, ja tulevaisuudessa datan avulla ennaltaehkäistään virheitä”, Parvinen sanoo. haaga-helia.fi/fi/big data

ILMIÖ / BIG DATA

SINI KERVINEN JA DATAN TAJU TEKSTI TIMO VENNONEN KUVAT LIISA TAKALA

Tietoa on yhä enemmän. Sitä on yhä helpommin saatavilla. Tiedon määrä tekee sen tulkinnasta kuitenkin entistä haastavampaa.

01 2018

TEKNOLOGIA NOPEUTTAA tiedon leviämistä ja saatavuutta. Se

auttaa tietojen käsittelyssä ja visualisoinnissa. Tulevaisuus on täynnä mielenkiintoisia mahdollisuuksia tehdä tiedosta yhä relevantimpaa ja helpommin ymmärrettävää. Rikastettuja kohderyhmiä ja ihmisymmärrystä tarjoavan Data Refineryn Sini Kervinen peräänkuuluttaa kuitenkin yritysten vastuuta datan käsittelyssä. ”Dataa tarvitaan bisnesmahdollisuuksien hyödyntämiseen ja entistä paremman asiakaskokemuksen luomiseen. Yksilön oikeudet omaan dataansa menevät silti kaiken muun edelle”, hän muistuttaa.

ON SYYTÄ VÄLTTÄÄ PERFEKTIONISMIA JA KEHITTÄÄ TIETOON PERUSTUVIA KÄYTÄNNÖN SOVELLUKSIA, VAIKKA NE EIVÄT OLISIKAAN TÄYDELLISIÄ.

KESKITETTY DATAPOOLI VIELÄ UTOPIA

Eri tietolähteitä yhdistelemällä muodostuu parempi kokonaiskuva, oli kyse sitten tekoälyn tukemasta oppijasta tai kaupallisesti kiinnostavasta kohderyhmästä. ”Yleisesti kaikkien palveluiden dataa yhdistävää datapoolia ei kuitenkaan ole vielä olemassa. Ja ajatus siitä voi helposti kaatua omaan monimutkaisuuteensa.” Matalalla roikkuvat hedelmät sen sijaan kannattaa poimia. ”On syytä välttää perfektionismia ja kehittää tietoon perustuvia käytännön sovelluksia, vaikka ne eivät olisikaan täydellisiä”, Kervinen muistuttaa. Tietolähteiden on oltava luotettavia, avoimia ja läpinäkyviä. ”Mutta täydellinenkään datalähde ei toimi, jos tutkittavat kysymykset tai ongelmat ovat vääriä.” SULJETUT OPPIMISYMPÄRISTÖT TULOSSA

Evästedatan ansiosta mediataloilla on oiva ymmärrys kuluttajien kiinnostuksen kohteista. Miten on, voisiko olemassa olevia mediasisältöjä käyttää oppimateriaalina? ”Ne eivät välttämättä ihan sellaisenaan sovi oppimateriaaleiksi. Sen sijaan sisällöistä saatavan datan avulla on mahdollista ymmärtää paremmin asiakkaan – tai oppijan – tarpeita. Tämä voisi auttaa kehittämään entistä asiakaslähtöisempiä oppimisympäristöjä tai palveluita”, ICT-MBA-tutkintoa Haaga-Heliassa tekevä Kervinen visioi. Kervinen uskoo, että tulossa on paremman palvelun suljettuja ja luotettavia oppimisympäristöjä. Jo pelimaailmassa sovellettuja palautteen antamisen ja testaamisen mekanismeja tullaan hyödyntämään. ”Testataan ennen seuraavalle tasolle nousemista ja motivoidaan kehittymään yhä paremmaksi, aivan kuten peleissä”, Kervinen vertaa. Suljetussa sovelluksessa voi tiedon avulla myös personoida oppimiskokemusta varsin helposti. ”Yksinkertaisena esimerkkinä vaikkapa matematiikan tehtävä, jossa yksi laskee kissoja ja toinen autoja”, Kervinen näkee. Opettajan merkityksestä Sini Kervinen ja Harri Ketamo ovat yksimielisiä – yhä tarvitaan ihmisiä, joilla on ymmärrys ihmisten oppimisesta sekä taju datan mahdollisuuksista.

ILMIÖ / BIG DATA

DATA TUO DRAIVIA MYÖS JOUKKOLIIKENTEESEEN TEKSTI TIMO SORMUNEN KUVA HSL / LAURI ERIKSSON

Matkustajien päivittäiseen liikkumiseen liittyvä data on alati tärkeämpi työkalu joukkoliikenteen kehittäjille ja suunnittelijoille. Parhaimmillaan sen pohjalta voi rakentaa aukottoman kuljetusketjun kotoa määränpäähän asti. KOTIOVELTA KAUPUNKIPYÖRÄN SELKÄÄN tai taksin kyytiin,

sen jälkeen paikallisjunaan, bussiin tai metroon ja viimeinen kilometri taas pyörällä, pirssillä tai reippaasti apostolinkyydillä. Tämä liikenneketju on totta jo nyt osassa pääkaupunkiseutua ja voi tulevina vuosina olla arkea valtaosalle alueen asukkaista, toteaa HSL:n tutkimusryhmän päällikkö Marko Vihervuori. ”Järjestelmää viilataan matkustajamäärä- ja käyttäjätietojen sekä asiakaspalautteen pohjalta koko ajan paremmaksi ja tarkemmin kysyntää vastaavaksi. Suurin haaste on tulevaisuudessakin 'last mile' eli matka kotiovelta junaan, bussiin tai metroon sekä sieltä määränpäähän”, hän selvittää. HSL kerää liikenne- ja reittisuunnittelun pohjaksi dataa monesta eri lähteestä. Sitä rekisteröityy järjestelmiin muun muassa matkakortinlukijoista sekä lipunostoista automaateissa ja mobiilipalveluissa. Matkustajien sen jälkeisistä liikkeistä – heidän käyttämistään liikennevälineistä ja reiteistä – saatava tieto on tällä hetkellä huomattavasti hajanaisempaa. ”Avoimessa rahastusjärjestelmässä eli raideliikenteessä ja runkolinjabusseissa varsinkin kausikorttia tai mobiililippua käyttäviä on vaikea havaita, eikä heistä näin voi kerätä aukotonta liikennedataa. Se edellyttäisi, että asiakas itse hyväksyy

DATAN KERUUN MOTIIVI ON AINA PALVELUN KEHITTÄMINEN.

01 2018

omien paikannustietojensa hyödyntämisen. Tällä hetkellä se ei ole vielä edes teknisesti mahdollista ja lienee Googleja Facebook-kohujen vuoksi muutenkin hieman aiempaa isomman kynnyksen takana, vaikka HSL mielletäänkin luotettavaksi tahoksi”, Vihervuori toteaa. KÄYTTÄJÄPALAUTE OHJAA KEHITYSTYÖTÄ

Yksi tuore esimerkki datan ja digitalisaation hyödyntämisestä ovat kaupunkipyörät, jotka tänä kesänä levittäytyvät Helsingistä Espooseen ja Vantaalle. Pyöräasemien sijoittelussa ja suunnittelussa on huomioitu sujuvat kytkennät muuhun joukkoliikenne- ja pyöräilyverkkoon sekä ympärillä olevat asuinalueet, palvelut ja työpaikkakeskittymät. Järjestelmää ja tarjontaa viilataan kysynnän mukaan, ja vapaana oleva kapasiteetti löytyy kätevästi verkkosovelluksen kautta. ”Vastaavalla tavalla kartoitamme jatkuvasti myös muun julkisen liikenteen linjastoa ja aikatauluja. Metro- ja junaliikenne on luonnollisesti varsin stabiilia, mutta raitiovaunuissa ja erityisesti busseissa pienet reitti-, pysäkki- ja kapasiteettimuutokset ovat kerätyn datan pohjalta toteutettavissa varsin helposti ja tarvittaessa nopeastikin. Datan keruun motiivi on siis aina palvelun kehittäminen”, Vihervuori kertoo. Tämä on hänen mukaansa myös tulevaisuuden suunta. Kokeneen liikennesuunnittelijan mukaan eri asuinalueiden ja kaupunginosien kasvuun ja kehittymiseen liittyvät suunnitelmat ja ennusteet ovat vastedeskin tärkeitä. Palvelujen ohjuri on silti entistä enemmän matkustajilta ja joukkoliikenteen käyttäjiltä kerättävä data. ”Alati kiristyvät tietosuojasäädökset tosin tuovat tähänkin omat mutkansa, sillä henkilön yksityiskohtaisia liikkumistietoja saa tulevaisuudessa kerätä vain asiakkaiden suostumuksella. Summatason tietoja saa toki edelleen käyttää suunnittelun tukena”, Vihervuori muistuttaa.

BLUE-HANKE YHDISTÄÄ SUOMALAISEN VESISTÖMATKAILUN JA ICT-OSAAMISEN TEKSTI RIIKKA KOSKELA KUVA SHUTTERSTOCK

BLUE – Vesistömatkailun digitaaliset palvelukonseptit on Haaga-Helian hanke, joka kokoaa yhteen Suomen vesialueiden matkailupalvelutarjontaa, avoimen paikkatiedon tarjoajia sekä lisätyn todellisuuden palveluntarjoajia. Hankkeessa kehitellään avointa dataa hyödyntäviä palveluita, joita vesistömatkailuyritykset voivat hyödyntää toiminnassaan. BLUE on osa Sipilän hallituksen Sinisen biotalouden kärkihanketta. ”Lisätyn todellisuuden tekniikoille on valtavasti potentiaalisia käyttökohteita”, sanoo hankkeen projektipäällikkö Teemu Moilanen. ”Esimerkiksi aution saaren historia tai kalastusalue voidaan tehdä eläväksi, omatoimisesti koettavaksi matkailukohteeksi, suomenkieliset kyltit ja ohjeet kääntää kielitaidottomille matkailijoille tai majakkasaareen perustaa historiaan perustuva sosiaalisen median peli.”

SUOMESTA DIGITAALISTEN PALVELUKONSEPTIEN EDELLÄKÄVIJÄ BLUE-hankkeen tavoite on tuottaa 6–12 uutta palvelukonseptia Turun saaristossa, Järvi-Suomessa ja Helsingin seudun Urban Nature -saaristossa. Kohdealueille toivotaan syntyvän vireä digitaalisten matkailupalveluiden kehittäjäekosysteemi. Samalla Suomesta halutaan tehdä matkailuelinkeinon edelläkävijä lisätyn todellisuuden sovellusten käytössä ja kehittämisessä. ”Suomessa on vahva ICT- ja matkailualan osaaminen. Nopeasti toimimalla voimme siirtyä lisätyn todellisuuden sovellusten kehittämisessä ja avoimen datan hyödyntämisessä maailman kehityksen kärkeen”, Moilanen toteaa.

EPÄMUKAVUUSALUEELLA / HARRI NUMMELA

JATKUVA MUUTOS ON PIAN NORMAALI OLOTILA TEKSTI TIMO SORMUNEN KUVAT NINA KAVERINEN, UNSPLASH

Vain muutos on pysyvää, muistuttaa vanha kansanviisaus. Ja jos on uskominen OP Ryhmän digitaalisten ja uusien liiketoimintojen johtaja Harri Nummelaa, se pitää tulevina vuosina entistä paremmin kutinsa. 01 2018

15 HARRI NUMMELA on tehnyt koko työ-

uransa yhden työnantajan palveluksessa. Moni voisi ensi kuulemalta väittää miehen jo urautuneen ja pelkäävän muutosta. Nummela itse on kuitenkin täysin toista mieltä. ”Pestit ovat vaihtuneet talon sisällä moneen otteeseen, ja uutta on pitänyt opetella koko ajan. Se on samalla pitänyt myös oman mielen virkeänä ja antennit ulkona uusille ideoille”, muutosjohtajaksikin monissa yhteyksissä tituleerattu Nummela korostaa. Käytännössä mies on ollut viime vuodet ja on edelleen muutoksen todellisessa keskiössä. Ennusteiden mukaan finanssiala muuttuu seuraavien viiden vuoden aikana enemmän kuin 50 vuoteen. Se on myös syy sille, miksi perinteikäs OP Ryhmä kehittää pankki- ja vakuutuspalveluiden oheen uusia toimialarajoja rikkovia palveluita, kuten terveys- ja hyvinvointipalveluita sekä liikkumiseen liittyviä palveluita. Tämä kaikki on tarkoittanut melkoista mylläystä paitsi Nummelan omassa, myös ryhmän 12 000 muun työntekijän toimenkuvissa ympäri Suomea.

”Digitalisaatio tuo asiakkaille valinnan vapautta sekä nopean tavan vertailla ja kilpailuttaa erilaisia palveluja yhdellä hiiren klikkauksella. Perinteisten pankki-, vakuutus- ja varallisuudenhoitopalveluiden ansaintaa haastaakin tulevaisuudessa uudenlainen kilpailu. Siksi meidän on tarjottava asiakkaille muutakin asumiseen ja arkielämään liittyvää”, Nummela toteaa. HENKILÖSTÖ MUKAAN JA DIGIPEIKOLLE KYYTIÄ

Nummela painottaa, ettei OP:n kasvustrategia ole pelkästään ylimmän johdon ideariihen satoa. Sen pohjana on mittava kartoitus, jossa käytiin yhdessä henkilöstön kanssa läpi tulevaisuuden megatrendejä ja niiden mahdollisia vaikutuksia asiakaskäyttäytymiseen. Tämä helpotti myös sitoutumista ja lisäsi ymmärrystä uudistumisen tarpeellisuudesta. Samalla opittiin Nummelan mukaan käsittelemään pitkään taustalla kummitellutta digipeikkoa. ”Digitalisaation avulla rutiinitöistä voidaan päästä eroon, ja alan ammattilaiset voivat keskittyä mielekkäämpiin tehtäviin ja asiakkaisiin.” 

EPÄMUKAVUUSALUEELLA / HARRI NUMMELA

JATKUVASTA MUUTOKSESTA ON TULLUT UUSI STANDARDI, JA SIIHEN PITÄÄ SOPEUTUA JA VARAUTUA. 01 2018

Harri Nummela Koulutus: Oikeustieteen kandidaatti, eMBA Ikä: 50 Ammatti: Johtaja, Digitaalinen liiketoiminta ja uudet liiketoiminnot Lempiartisti: JVG Motto: Aina voit valita asenteesi

NINA KAVERINEN

Perhe: Vaimo ja kaksi lukioikäistä lasta



Nyt maali jo häämöttää, mutta loppusuoralle ei OP Ryhmässäkään ole päästy pelkillä strategiapuheilla ja PowerPoint-esityksillä. Henkilöstön sitouttaminen on vaatinut tarkkaa tiekarttaa ja jatkuvaa uskonvalamista siihen, että valittu tie on sittenkin se oikea. ”Tänä päivänä yhdessäkään organisaatiossa ei voi tuudittautua siihen, että hommat kannattaa tehdä niin kuin aina ennenkin. Päinvastoin, jatkuvasta muutoksesta on tullut uusi standardi, ja siihen pitää sopeutua ja varautua. Oikeastaan tässä ollaan maalin sijasta vasta ensimmäisellä väliaikapisteellä, josta sitten jatketaan taas seuraavalle”, Nummela tähdentää. KRIITIKOITAKIN TARVITAAN

Vaikka uudistuminen on useimmille organisaatioille tulevina vuosina suoranainen elinehto, siitä ei saisi Nummelan mukaan tulla pakko. Parhaat ideat syntyvät sittenkin ihan muualla kuin selkä seinää vasten. ”Muutoksesta ei myöskään saa tulla mantraa ja pakkomiellettä, jossa prosesseja viedään eteenpäin säännöllisesti pelkän uudistumisen takia. Ei hyvin toimivaa pyörää kannata keksiä joka kerta uudestaan”, hän muistuttaa. Onnistunut muutos edellyttää myös selkeää tavoitetta ja läpinäkyvyyttä. Sitoutuminen puolestaan syntyy pitävistä perusteluista, jotka kirkastavat asian koko henkilöstölle. ”Heti alussa on avattava missä olemme nykytilanteessa, mihin suuntaan toimintaympäristö on muuttumassa ja kuinka meidän käy, jos jäämme paikallemme”, Nummela toteaa. Ja toisin kuin takavuosina, myös henkilöstön kriittisille – joskus jopa vastakkaisille – näkemyksille on muutosprosesseissa oma tärkeä sijansa, sillä niiden kautta asioihin avautuu entistä laajempia näkökulmia.

”Hierarkinen johtaminen ei ole enää tätä päivää eikä istu etenkään nuoremman sukupolven ajatusmaailmaan”, Nummela tähdentää. YRITTÄJYYDESTÄ TULEE TYÖNTEKIJÄN ARKEA

Yritysten ja organisaatioiden ansaintalogiikat ja palvelumallit muuttuvat, ja muutoksen kourissa ovat Nummelan mukaan myös työelämä ja perinteiset työsuhteet. Tulevaisuudessa entistä useampi tavallinen palkansaaja myy työpanoksensa oman yrityksen, freelance-laskutuksen tai kevytyrittäjyyden kautta eteenpäin sitä tarvitseville. Samalla myös tuttu ja turvallinen kuukausipalkka on monessa tapauksessa historiaa. Niiden sijaan ansiot kertyvät monesta eri lähteestä. ”Jatkuvasta muutoksesta, kyvystä uudistua ja kehittyä tulee arkipäivää myös työelämässä”, Nummela muistuttaa. Tässä kohtaa korostuu muutosjohtajan mukaan myös Haaga-Helian kaltaisten opinahjojen rooli. ”Opetuksen ohella niiden on pystyttävä ennakoimaan työelämän tulevia tarpeita ja mikä vielä tärkeämpää, valmennettava nuoria ottamaan oma paikkansa työmarkkinoilla”, Nummela lisää. On aika palata vielä kerran haastattelumme perusteemaan. Osuuko Harri Nummelan omalle uralle mitään hetkeä, jolloin hän olisi tuntenut olevansa aidosti epämukavuusalueella? Vastaus tulee pienen pohdinnan jälkeen. ”Epämukavuusalueella olen ollut ainakin vuonna 2011, kun OP Ryhmään perustettiin uusi iso palveluyhtiö, jonka toiminnan käynnistämisen vetovastuussa olin. Se oli äärimmäisen kiinnostava, mutta myös kohtuullisen haastava urakka.”

ASIANTUNTIJA / MAIJA LAPPALAINEN

ROBOTIT TULEVAT UUTISTOIMITUKSIIN TEKSTI RIIKKA KOSKELA KUVA MEERI UTTI

Robotiikka ja tekoäly karsivat uutistoimittajan rutiinitöitä, mutta eivät korvaa ihmistä.

obotiikan ja tekoälyn kehittyminen on pian arkipäivää lähes alalla kuin alalla. Robotti auttaa yhä useammin myös toimittajaa työssään. Teollisuudessa robotti voi olla konkreettinen kone, joka rakentaa vaikkapa autoja, mutta toimittajan työpöydän ääreen ei istahda peltikätinen androidi. ”Toimitustyössä käytettävät robotit ovat vain ohjelmistoja, jotka on määritelty tekemään tiettyjä asioita”, kertoo Suomen Tietotoimiston (STT) uutiskehittäjä Maija Lappalainen. ”Tekoäly tuo koneen toimintaan ihmismäisempää logiikkaa ja tekemisen tapaa, kuten oppimista. Sen avulla voidaan käsitellä isoja tietomassoja, joita ihminen ei pysty käsittelemään.” Lappalaisen mukaan toimitustyön automatisoinnissa on vielä paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia. ”Tekoälyä käytetään tietyillä sektoreilla jo paljon. Toimitusten työprosesseissa sen mahdollisuuksia ei kuitenkaan ole täysin hyödynnetty, eikä voida olla 01 2018

varmoja, että muualla kehitetyt menetelmät toimisivat journalistisessa työssä.” STT:ssä tavoite on automatisoida kaikki, mitä pystytään. ”Robotiikkaa voidaan hyödyntää esimerkiksi uutislähteiden, kuten verkkosivujen ja sosiaalisen median, seurannassa ja asiakirjojen läpikäymisessä. Somedatan käsittelyyn ei aina tarvita edes massiivista älyä, vaan merkittäviä hyötyjä voidaan saada jo etsimällä aineistosta yksittäisiä sanoja.” ROBOTIIKKA VAPAUTTAA RUTIINEISTA

Yksi monia kiinnostava journalistisen työn automatisoinnin mahdollisuus on tekstirobotiikka. Robotti voidaan ohjelmoida täyttämään valmiita uutispohjia kerätyn datan perusteella. ”Tähän mennessä pohjien tekstikatkelmat on yleensä kirjoittanut ihminen. Me tutkimme STT:ssä mahdollisuutta tuottaa uusia juttuja kokonaan vanhojen, samaa aihetta käsittelevien juttujen pohjalta”, Lappalainen kertoo.

Tällä hetkellä robotiikka taipuu parhaiten rutiininomaisten uutisten tuottamiseen. Tyypillinen esimerkki on jääkiekkouutinen, jonka robotti kirjoittaa maali- ja syöttöpistetilastojen perusteella. Ihminen tarvitaan kuitenkin edelleen jäähallille raportoimaan asioista, joita robotti ei tunnista. ”Robotiikassa on hienointa se, että toimittajien ammattitaitoa päästään hyödyntämään entistä paremmin, kun turha rutiini poistuu. Kukaan ei halua käyttää aikaansa rutiinimaiseen näpyttelyyn, vaan luoda kokonaisuuksia”, Lappalainen toteaa. Viime kädessä automatisoinnin ja robotiikan hyödyntämisessä on kyse uutisten lukijoista. Lappalaisen mukaan robotiikan avulla pystytään tarjoamaan yleisölle entistä laadukkaampaa sisältöä. ”Robotiikka vapauttaa ihmisen kyseenalaistamaan esimerkiksi poliitikkojen sanomisia. Entä jos voisimme tunnistaa, kun joku poliitikko toistaa lobbaajan viestiä?”

Maija Lappalainen Teologian maisteri Maija Lappalainen on STT:n avainasiakaspäällikkö ja uutiskehittäjä. Hän on toiminut urheilutoimittajana Yleisradiossa ja kotimaantoimittajana STT:llä, minkä jälkeen hän siirtyi STT:n kehittämisprojektien ja liiketoiminnan pariin. Lappalainen vastaa työssään STT:llä niin asiakassuhteista kuin uutisrobotiikan kehittämisestä. Avainasiakaspäällikkönä hän huolehtii STT:n mediasuhteista ja tietää siksi hyvin, mitä suomalaisella mediakentällä tapahtuu. Uutiskehittäjänä Lappalainen vie eteenpäin esimerkiksi verkkosivuja seuraavaa Pikkulintu-työkalua sekä STT:n, Turun yliopiston kieliteknologian NLP-yksikön ja teknologiayritys Namian yhteistä Scoopmatictekstirobotiikkaprojektia.

ROBOTIIKASSA ON HIENOINTA SE, ETTÄ TOIMITTAJIEN AMMATTITAITOA PÄÄSTÄÄN HYÖDYNTÄMÄÄN ENTISTÄ PAREMMIN, KUN TURHA RUTIINI POISTUU. TEKSTIROBOTIIKKA VAATII LAADUKASTA DATAA

Osa STT:n palveluista on automatisoitu jo aiemmin. Esimerkiksi hälytyspalvelu herättää suomalaista mediaa ja päättäjiä puheluilla silloin, kun jotakin poikkeuksellista tapahtuu. Toimittaja syöttää palveluun viestin, jonka robotti lukee puhelun vastaanottajalle. Vaikka robotti on vain käskyjä totteleva ohjelmisto, ihminen kaipaa inhimillisyyttä: ”Eräs asiakas totesi, että robotille pitäisi keksiä nimi, koska se soittelee hänelle säännöllisesti,” Lappalainen kertoo. Robotin tunnistaa helposti äänestä, mutta tekstistä on vaikeampaa erottaa ihmisen ja koneen kädenjälkiä. ”Maailmalla pohditaan nyt paljon, kuinka olennaista lukijan on tietää, onko jutun kirjoittanut ihminen vai robotti. Tietääkseni myös Julkisen sanan neuvosto aikoo ottaa asiaan kantaa”, sanoo Lappalainen.

Ihmisten medialukutaito ei ole Lappalaisen suurin huolenaihe. Tekstirobotiikka vaatii aina hyvälaatuista dataa, joten roboteille saatetaan joutua opettamaan lähdekritiikkiä. Suuri kysymys onkin, millaisen datan varaan robotti voidaan rakentaa, jotta sen tuottama teksti on luotettavaa. ”Urheilussa epäluotettava data tarkoittaa lähinnä sitä, että uutisiin tulee virheitä. Mutta mitä jos jokin taho ryhtyy tuottamaan tietynlaista dataa vaikuttaakseen sillä uutisten sisältöihin?” Lappalainen kysyy. ”Uutisrobotiikka pitää rakentaa luotettavien lähteiden varaan.” AUTOMATISOINNILLAKIN ON RAJANSA

Robotiikka mahdollistaa myös uutisvirran ja uutisen sisällön personoinnin. Robotti voi kirjoittaa vaikkapa jääkiekkokierroksen tuloksista uutisen, joka näyttää eri joukkueiden kannattajille hiukan erilaiselta. Kaikkiin aihepiireihin pitkälle viety automatisointi ei kuitenkaan sovellu.

”Esimerkiksi oikeus- ja rikosuutisointi on usein prosessiuutisointia, mutta korkean sensitiivisyyden vuoksi siinä tarvitaan aina myös ihmistä”, Lappalainen muistuttaa. Voisiko robotti siis koskaan kirjoittaa esimerkiksi kolumneja? ”Kolumneissakin on paljon toistuvuutta. Luulen, että jollakin aikavälillä robotti voisi kirjoittaa kolumnin, joka voisi olla ihan kiinnostava, muttei välttämättä kovin syvällinen.” Robotiikka kehittyy nopeasti ja ilmiö on globaali, joten on vaikeaa arvioida, miten lähellä jotakin kehitysaskelta ollaan. Kysymys siitä, onko Suomi vaikkapa tekstirobotiikan edelläkävijä, on turhan yksinkertaistava. ”Toimituksen prosessien automatisoinnissa ollaan lapsenkengissä kaikkialla maailmassa. Meillä on kaikki mahdollisuudet pysyä kehityksessä mukana ja nousta edelläkävijäksi, mutta se vaatii panostuksia”, Lappalainen toteaa.

KUOLEMANLAAKSO / WITRAFI

ETUPENKILLÄ UUDISTAMASSA PYSÄKÖINTIÄ TEKSTI ANNA HYÖDYNMAA KUVAT MEERI UTTI

Sampsa Siitosen tavoite on, että kenenkään ei tarvitsisi miettiä pysäköintiä.

01 2018

Juttusarjassa seurataan nuoria yrityksiä ja kokeneita yrittäjiä. Tilastojen mukaan jopa puolet yrityksistä ajautuu konkurssiin tai lopettaa toimintansa kolmen ensim mäisen vuoden aikana. Tuota aikaa kut sutaan yritysten kuolemanlaaksoksi.

ysäköinti ei ole matkustamisen miellyttävin osuus”, sanoo Sampsa Siitonen, 26. ”Sen vuoksi meidän visiomme on tehdä pysäköinnistä niin sujuvaa, että asiakkaamme eivät joutuisi keskittymään siihen lainkaan, vaan he voisivat ulkoistaa koko pysäköintiprosessin meille.” Meillä Siitonen tarkoittaa johtamaansa, pysäköintiin keskittyvää yritystä Witrafia, jonka Haaga-Helian International Business -koulutusohjelmasta vuonna 2016 valmistunut tradenomi perusti kahden kanssaopiskelijan kanssa opintojen alkuvaiheessa vuonna 2013. Lukuisten pilottien jälkeen yrityskumppanit päätyivät kehittämään palvelun, jonka avulla autoilija pystyy yhdellä sovelluksella sekä löytämään ja varaamaan että maksamaan paikoituksen. Haaga-Heliassa Siitonen sai yritykselleen kannustusta erityisesti StartUp Schoolista, joka tukee yrittäjyydestä kiinnostuneita opiskelijoita. ”Yksi parhaita asioita StartUp Schoolissa oli mahdollisuus yhdistää yrittäjän työ ja opinnot”, Siitonen kehuu. Witrafi on jatkanut tiivistä yhteistyötä StartUp Schoolin kanssa myös opintojen päätyttyä. ”On ollut kivaa antaa vähän takaisin Haaga-Helialle ja samalla tukea StartUp Schoolin toimintaa.” DATA SUJUVOITTAA PYSÄKÖINTIÄ

Miksi Siitonen on kiinnostunut juuri pysäköinnistä? Hänen mukaansa se on tärkeä osa kaupunkien kehitystä. Pysäköintiin liittyvät niin maankäyttö, liikenteen sujuvuus kuin autoilun houkuttelevuus. ”Pysäköinnin hinnoittelulla ja saatavuudella voidaan esimerkiksi vähentää tai lisätä halua oman auton omistamiseen tai käyttöön.” Pysäköinnin kehittäminen kytkeytyy olennaisesti tekoälyn hyödyntämiseen. ”Tekoälyn avulla pysäköinnin tietolähteitä, kuten pysäköintimaksuja tai laskentatietoja, voidaan kerätä ja muodostaa reaaliaikainen tilannekuva pysäköinnistä kaupungissa,” Siitonen kertoo. Datan avulla pysäköintiin voidaan löytää entistä parempia ratkaisuja. ”Yksinkertaisimmillaan data voi esimerkiksi kertoa parkkipaikkojen sijainnin”, Siitonen sanoo. Datan älykkäällä käytöllä voidaan myös vaikkapa laskea lumen peittämien parkkipaikkojen todellinen kapasiteetti. Tekoälyn avulla saavutettu pysäköinnin sujuvuus vaikuttaa Siitosen mukaan myönteisesti myös ympäristöön. ”Liikennettä ja siitä aiheutuvia päästöjä voidaan vähentää jopa 30 prosenttia, jos pysäköintipaikkaa ei tarvitse etsiä kohteessa.” KATSE TULEVAISUUTEEN

Siitosen visiot paremmasta pysäköinnistä on huomattu. Sitran Kiinnostavimmat kiertotalousyhtiöt -listalle pääsystä mies on innoissaan, sillä hän haluaa olla yrityksineen osa jakamistaloutta. Jakamistalouden ydinajatus on, että materiaalien ja niiden arvon tulisi säilyä mahdollisimman pitkään, jolloin niistä syntyisi hukkaa mahdollisimman vähän. Siitosen mukaan parkkiruuduista on jatkuvasti jopa kaksi kolmasosaa tyhjillään. Pysäköinti vie tällöin resursseja muilta maankäytön ratkaisuilta. Witrafin avulla parkkipaikkojen hukka-aika vähenee. ”Tilaa voitaisiin hyödyntää vaikka pyörä- tai autokaistoina tai jopa ravintoloiden terasseina”, Siitonen visioi.

”Mielestäni parkkipaikkojen jakaminen on osa suurempaa ajattelutavan muutosta. Yhteiskunnassa on alettu ymmärtää, että kaikkea ei tarvitse ostaa, vaan joitain hyödykkeitä voi esimerkiksi lainata, kun niille on tarvetta. Muulloin ne voivat olla muiden ihmisten käytettävissä.” Siitosella on paljon ajatuksia liikenteen tulevaisuudesta. ”Autoilun, julkisen ja muunkin liikenteen rajat hämärtyvät rajusti tulevaisuudessa”, hän ennustaa. ”Palvelut sulautuvat yhä enemmän yhteen.” Liikenne- ja pysäköintialan murroksen haasteena Siitonen pitää muutoksen hitautta. Tämä viivästyttää myös Witrafin tarjoamien palveluiden kehitystä. Haasteista huolimatta Siitonen näkee, että tulevaisuudessa Witrafi helpottaa selvästi pysäköintiä ja vähentää ihmisten siihen käyttämää aikaa.

MIELESTÄNI PARKKIPAIKKOJEN JAKAMINEN ON OSA SUUREMPAA AJATTELUTAVAN MUUTOSTA.

Witrafi Oy on vuonna 2013 perustettu yritys, joka tekee pysäköintijärjestelmiä pysäköintioperaattoreille hyödyntämällä pilvipalveluita ja teollista internetiä. Yritys haluaa muuttaa pysäköintiä vaivattomammaksi ja ekologisemmaksi sekä toimia osana jakamistaloutta. Witrafin tuotteita ovat parkkipaikkojen vertaisvuokrauspalvelu, ”parkkipaikkojen airbnb” Rent-A-Park ja autoon sijoitettava pysäköinnin maksulaite Magee. Witrafin ovat perustaneet Haaga-Helia ammattikorkeakoulun opiskelijat Sampsa Siitonen, Tuukka Korhonen ja Mikael Seppälä. Yritys on päässyt Sitran Kiinnostavimmat kiertotalousyhtiöt -listalle sekä saanut finaalipaikan useassa startup-kilpailussa, kuten Verizon Powerful Answers Awardsissa vuonna 2014 ja ALD Startup Challengessa 2017. Yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja Sampsa Siitonen valittiin Haaga-Helia ammattikorkeakoulun StartUp Schoolin vuoden opiskelijaksi 2015. www.witrafi.com /WitrafiParking

ALUMNIT / VUONNA 2020

MITÄ OSAAMISTA TYÖELÄMÄ TARVITSEE VUONNA 2020? TEKSTI NINA FINELL KUVITUS SHUTTERSTOCK

Digitaalisen murroksen edetessä myös työnkuvat ja osaamistarpeet muuttuvat: perinteisten osaamisten sijaan ammattilaisilta toivotaan yhä useammin muun muassa yrittäjähenkisyyttä, hyviä kommunikointitaitoja, itsetuntemusta ja kansainvälisyyskokemusta. Ennusteiden mukaan tulevaisuudessa tarve uudenlaisille kyvyille tulee vain kasvamaan. Pyysimme Haaga-Helian alumneja arvioimaan, mitä osaamista työelämä tarvitsee vuonna 2020.

ANNIMARI KORHONEN liikunnan ja vapaa-ajan ko, liikunnanohjaaja (AMK), koulutus- ja lajipalveluassistentti, Suomen Uimaliitto Tulevaisuudessa työelämä vaatii tekijältään yhä enemmän muutosmyönteisyyttä. Jatkuva muutos on ennemmin sääntö kuin poikkeus. Tarvitaan heittäytymistä, luovuutta ja ajattelun vapautumista. Erilaiset hankkeet, projektit ja kehitystyöt ovat arkipäivää. Jatkuvasti kiihtyvä työtahti vaatii tekijältään suurten kokonaisuuksien hallintaa, organisoimisen taitoa sekä kiireen ja epävarmuuden sietoa. Koska työtä on enemmän kuin tekijöitä, on sitä uskallettava tehdä riittävän hyvin täydellisen sijaan. Työtahdin kiihtyminen vaatii myös tekijältään itsestään huolehtimisen taitoa. Hyvinvoiva työntekijä on hyvä työntekijä.

JANNE PAANANEN BBA, liiketalouden tradenomi, global account manager, Fortinet Työelämän muutosvauhti kasvaa koko ajan ja huikeaa vauhtia. Lisääntyvä tieto on uusi valuuttamme. Tuotetun tiedon määrän kasvaessa syntyy uusia haasteita tietoverkoille ja tiedon suojaamiselle. Tärkeimpien osaamisien joukossa nyt ja vuonna 2020 on kyky jatkuvaan oppimiseen ja oleellisen tiedon suodattamiseen sekä henkilökohtaisten ja organisaatioiden tiedon suojaamiseen. Meidän kaikkien tulee ymmärtää tärkeimmät lainalaisuudet tähän liittyen. On hyvin oleellista ymmärtää perustasolla, kuinka uudet järjestelmät toimivat ja miten yksilöinä voimme niitä hyödyntää. Erilaisten tekoälysovellusten käyttäminen ja pääsy valtaviin tietomassoihin voivat helpottaa elämäämme, mutta tuovat myös uusia uhkakuvia, jotka täytyy tiedostaa.

01 2018

JONI AALTONEN tietojenkäsittelyn ko, tradenomi CTO, Inscripta Oy Startup-yrittäjänä näkee hyvin useiden eri toimialojen kasvavia yrityksiä ja uusinta teknologiaa. Lähes kaikkia näitä yrityksiä yhdistää jo nyt yksi ja sama tekijä: osaavat ohjelmistokehittäjät. Verkko- ja selainpohjaisten ratkaisujen määrä kasvaa lähes alalla kuin alalla, mikä tarkoittaa, että osaajia tullaan tarvitsemaan entistä enemmän. Vaikka tekoäly/koneoppiminen on alana vielä kohtalaisen uusi, sen mahdollisuudet ja tärkeys näkyvät jo nyt useissa eri käyttötarkoituksissa ja yrityksissä. Koneoppimisen osaajista onkin jo huutava pula, ja uskon että vuonna 2020 työelämä tulee tarvitsemaan tämän alan osaajia entistä enemmän.

KIA JOKELA matkailun liikkeenjohdon ko, restonomi revenue production specialist, Tallink Silja Oy Työelämä on murroksessa työn tekotapojen, ajan ja paikan irtautuessa normeistaan. Trendinä on ollut osaamisen laajentuminen sekä monipuolistuminen, ja uskonkin, että vauhti vain kiihtyy tulevaisuudessa. Digitalisaatio ottaa jatkuvasti harppauksia, ja tämä muiden muutoksien kanssa edellyttää työntekijältä muutosvalmiutta, sopeutumiskykyä sekä halua kehittyä moniosaajaksi. Matkailualalla eletään jatkuvassa muutoksessa, kun palveluita ja tuotteita kehitetään vastaamaan asiakkaiden tarpeita nyt ja tulevaisuudessa. Tässä muutoksessa digitalisaatio ja toimintojen automatisointi ovat avainasemassa. Meillä Tallink Siljalla digitalisaatio on jo arkipäivää, ja automatisointia hyödynnetään monipuolisesti.

JENNI MÖNTTINEN finanssi- ja talousasiantuntijan ko, tradenomi, asiakaspalvelujohtaja, Nordea Tulevaisuuden työelämän muutostahti on nopea. Ammattilaisilla tulee olla korkea motivaatio, ja heidän täytyy ymmärtää organisaation iso kuva. Yrityksillä ja esimiehillä onkin suuri vastuu, että tämä kuva hahmottuu, jotta yksilö osaa varautua muutoksiin nopeallakin aikataululla. Finanssiala digitalisoituu yhä enemmän, joten etenkin vaativamman neuvonnan ja asiantuntijuuden tarve korostuu. Kohdataan asiakas sitten etänä tai kasvokkain, tulee hänen todelliset tarpeensa ja tunteensa aina ottaa huomioon. Ammattilaisen tulee nyt ja tulevaisuudessa kyetä havainnoimaan pelkoja ja niitä tunteita, joita asiakkaalla herää tässä muuttuvassa maailmassa. Työelämässä tarvitaan yhä enemmän rohkeutta, kykyä mukautua erilaisiin tilanteisiin, ennakkoluulottomuutta ja halua kehittää asioita eteenpäin.

HAAGAHELIALAINEN

KUKA TAHANSA VOI OPPIA RAKENTAMAAN

ROBOTIN

TEKSTI MINTTU KÄENMÄKI KUVITUS SHUTTERSTOCK

Ohjelmoinnin työkalujen yksinkertaistuminen ja tekniikan kehittyminen ovat tuoneet robotiikan kaikkien ulottuville. Työelämän menestyjä yhdistelee nyt CV:hen erilaisia taitoja, kuten vaatesuunnittelua ja robotiikkaa. ”ROBOTEISSA KAIKKEIN JÄNNINTÄ on se, miten helppoa niiden tekeminen nykyään on. Kuka tahansa voi oppia robottien yksinkertaisimmat suunnittelu- ja rakennustekniikat viikossa. Sen jälkeen pystyy rakentamaan robotin prototyyppiasteelle omin voimin”, tietokirjailija ja Haaga-Helian lehtori Tero Karvinen aloittaa. Karvinen opettaa Haaga-Heliassa muun muassa Linux-käyttöjärjestelmää ja langatonta tiedonsiirtoa. Hän on kirjoittanut yhdessä veljensä Kimmo Karvisen kanssa useita tietokirjoja, jotka käsittelevät sulautettuja järjestelmiä ja robotiikkaa helppotajuisesti. Koodauksen tekniikat helpottuivat joitain vuosia sitten, ja monimutkaisesta nörttien salatieteestä tuli yleistaito, jota opetetaan jo alakoulun ensimmäisillä luokilla. Juuri ohjelmoinnin työkalujen kehittyminen tekee myös robotiikasta entistä yksinkertaisempaa.

01 2018

”Esimerkiksi seinää väistävän robotin rakentamiseen tarvitaan oikeastaan vain sopivat pyörät, pienet servomoottorit, anturi joka mittaa matkan seinään sekä tietokone ja koodinpätkä, joka saa robotin pyörät kääntymään, kun säädetty etäisyys seinään alittuu. Se on kaikkein radikaalein muutos viime vuosina”, Karvinen kertoo. HYVÄKIN IDEA ON TURHA ELLEI SITÄ KÄYTETÄ

Robotin rakentamisen voi siis oppia kuka tahansa, mutta Karvisen mukaan olennaisinta on se, mihin taitoa käyttää. On oltava idea, tarve tai ongelma, jota robotilla lähdetään ratkaisemaan. Siksi Karvinen kannustaa opiskelijoitaan ideoimaan, kokeilemaan, julkaisemaan tuotoksiaan ja hankkimaan niille myös oikeita asiakkaita.

”Jos haluaa oppia, asioita pitää oikeasti tehdä. Ideat ovat arvokkaita vain, jos ne voi toteuttaa ja joku käyttää niitä ja on mahdollisesti vielä valmis maksamaan niistä”, Karvinen toteaa. INTERNET OF WINDOW BLINDS JA AJATTELEN SINUA -HIHAT

Karvinen kertoo innokkaasti projekteista, joissa hänen oppilaansa ovat luoneet hyvin simppeleillä välineillä omaperäisiä prototyyppejä: automaattisen kastelujärjestelmän, joka seuraa kasvien kasvua ja mullan kosteutta, HSL:n matkakortilla aukeavan lukon, puhelimella ohjattavan sälekaihdinjärjestelmän sekä Ajattelen sinua -hihat – naisten juhlapuvun, jonka hihat kääriytyvät ylös ja alas yhdellä klikkauksella. Viesti pukuun tulee internetin välityksellä, kun ikävöivä puoliso välittää tiedon puhelimestaan. Näin hän voi huomaamatta viestiä ”ajattelen sinua”.

TERO KARVINEN KUVAT HANNA KERMAN

TULEVAISUUDESSA TYÖELÄMÄSSÄ MENESTYJIÄ OVATKIN NE, JOIDEN ANSIOLUETTELOSTA LÖYTYY PERSOONALLISIN YHDISTELMÄ ERILAISTA OSAAMISTA. ”Hihojen mekanismi oli niin monimutkainen, etten olisi osannut tehdä sitä itse, mutta opiskelijani olivatkin vaatesuunnittelijoita ja toteuttivat pienellä moottorilla ja metallivaijereilla toimivat hihat päivässä. Lisäksi tarvittiin taitoa laatia yksinkertainen koodi, joka saa hihat kääriytymään napin painalluksesta”, Karvinen kertoo. Karvisen mukaan ainutlaatuiset ideat syntyvät, kun luovat ihmiset yhdistelevät elämänsä aikana hankkimiaan taitoja. Tulevaisuudessa työelämässä menestyjiä ovatkin ne, joiden ansioluettelosta löytyy persoonallisin yhdistelmä erilaista osaamista. ”Vaikka hallitsisit taidon, joka on vain yhdellä miljoonasta, maapallolle jää vielä 7 000 muuta, jotka osaavat saman asian. Moni osaa puhua kiinaa, suunnitella vaatteita tai koodata, mutta kiinaa puhuva vaatesuunnittelija-koodari on jo harvinaisuus.”

Kauppatieteiden maisteri ja tietojenkäsittelyn koulutusohjelman lehtori Tero Karvinen opettaa Haaga-Heliassa Linuxia, DevOpsia, sulautettujen järjestelmien prototyypitystä, innovaatioita ja tunkeutumistestausta. Karvinen on kirjoittanut yhdessä veljensä Kimmo Karvisen kanssa tietokirjoja sulautetuista järjestelmistä ja siitä, miten niitä voi tehdä helposti. Sulautetulla järjestelmällä tarkoitetaan laitetta tai laitteistoa, jota ohjaa tietokone. Esimerkkeinä astianpesukone, auton ajotietokone tai satelliitti. Karvinen hyödyntää kirjoissaan sekä opetuksessaan veljensä kanssa kehittämäänsä Botbook-menetelmää. Töiden ohella Karvinen tekee parhaillaan väitöskirjaa Westminsterin yliopistoon Lontooseen. Työn aiheena on vihamielisten, rikollisten haittaverkkojen kontrolliteknologian soveltaminen keskitettyihin hallintajärjestelmiin. Toukokuussa Karvinen matkaa Oxfordiin puhumaan väitöskirja-aiheestaan kansainväliseen, tietojohtamisen ICIM 2018 -konferenssiin. Karvisen veljesten suunnittelema ja prototyypittämä aurinkosensori palvelee paraikaa maata kiertävällä radalla osana Aalto-yliopiston Aalto 1 -satelliitin navigaatiojärjestelmää. Aalto 1 on ensimmäinen täysin Suomessa suunniteltu ja rakennettu satelliitti. ”Kai sitä jokainen haluaa saada kädenjälkensä avaruuteen”, Karvinen toteaa. TeroKarvinen.com BotBook.com

PARTNERIT / KESKO

KULUTUSKÄYTTÄYTYMINEN MEGATRENDIEN PYÖRTEISSÄ

TEKSTI NORA SAVOLAINEN KUVAT KESKO

Suomalainen kuluttaja ei enää tyydy vain perinteisiin kivijalkakauppoihin tai valtaviin hypermarketteihin. Nykypäivän kulutuksessa korostuvat niin helppous kuin valikoimien monipuolisuus ja eettisyys. Kesko on tarttunut suomalaisten kulutuskäyttäytymisen megatrendeihin muun muassa kehittämällä digitaalisia ratkaisujaan.

01 2018

PUHTAASTI HINTATIETOISEN KULUTTAMISEN RINNALLE ON TULLUT UUSI, LAATUA JA EETTISYYTTÄ PAINOTTAVA HYBRIDIKULUTTAMINEN.

äivittäistavarakaupan kulutustottumukset muuttuvat. Puhtaasti hintatietoisen kuluttamisen rinnalle on tullut uusi, laatua ja eettisyyttä painottava hybridikuluttaminen. Suomalaisista hybridikuluttajia on jo lähes puolet asiakkaista. Kuluttajakäyttäytymistä on muuttanut merkittävästi esimerkiksi jatkuvasti lisääntynyt tietoisuus valintojen vaikutuksesta ilmastoon. Tämän on huomannut myös kaupan alan yritys Kesko, jossa päästöjä on pyritty pienentämään muun muassa kauppojen energiatehokkuudella, uusiutuvan energian käytöllä ja tehokkaalla logistiikalla. Megatrendejä seurataan Keskossa tiiviisti. K-ruokakauppojen palveluissa on huomioitu myös kasvisruoan kasvava suosio, sinkkutaloudet ja niiden määrällinen kasvu, väestön ikääntyminen, monikulttuurisuuden lisääntyminen sekä digitaalisuus ja automatisaatio.

Kaksi viimeksi mainittua ovat muuttaneet merkittävästi kulutuksen tapoja ja tarjonneet sekä haasteita että mahdollisuuksia suomalaisille kuluttajille ja kaupan alan yrityksille. Yhä useammat kuluttajat haluavat asioida verkossa, ja kaupan ala on pyrkinyt vastaamaan tähän tarpeeseen. Verkkokauppaostokset hoituvatkin nykyään vaikka kotisohvalla. DIGITAALISET PALVELUT LUOVAT UUSIA MAHDOLLISUUKSIA

Viime vuosina moni perinteinen lähikauppa on päättänyt poistua pienistä kylistä ja taajamista. Useiden palvelujen katoaminen on samalla myös vähentänyt paikkakuntien vetovoimaa. Kaupan alalla voimakkaasti lisääntyvä digitalisaatio tarjoaa osaltaan mahdollisuuden vastata tähän haasteeseen. Keskon Head of User Experience Jussi Mantereen mukaan K-ryhmässä kehitetään jatkuvasti uusia digitaalisia palveluita, jotta asiakaskokemus olisi entistä parempi. 

PARTNERIT / KESKO Kesko on suomalainen kaupan alan pörssiyhtiö, joka toimii päivittäistavarakaupassa, talotekniikan ja rakentamisen kaupassa, erikoiskaupassa sekä autokaupassa. Kesko ja K-kauppiaat muodostavat yhdessä K-ryhmän, johon kuuluu noin 1 800 kauppaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa ja Valko-Venäjällä. K-ryhmä työllistää noin 42 000 henkeä ja on Pohjoismaiden kolmanneksi suurin vähittäiskauppias heti H&M:n ja Ikean jälkeen. Vuonna 2017 K-ryhmän myynti oli noin 13 miljardia euroa. Vuonna 2016 Kesko osti Suomen lähikaupan, ja tämän myötä Suomen kattavin, yli 800 K-Marketin, lähikauppaverkosto palvelee asiakkaita. Mittavat uudistustyöt ovat olleet käynnissä K-Citymarkettien valikoimien ja palvelujen uudistamisessa vuodesta 2015, ja koko hypermarket konsepti uudistuu vuoden 2018 loppuun mennessä. www.kesko.fi /Kryhma



”Esimerkkinä voisin mainita ruoan verkkokauppamme, jossa hyvä asiakaskokemus sekä asioinnin helppous on ensiarvoisen tärkeää. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että palvelu henkilökohtaisine etuineen ja ostoslistoineen on käytettävissä ajasta, paikasta ja laitteesta riippumatta”, Mantere kertoo. K-ryhmä lanseerasi vuoden 2017 alussa pääkaupunkiseudulla ruoan verkkokaupan, jossa on aiempaa suurempi ja laajempi valikoima sekä mahdollisuus kotiinkuljetukseen. ”Verkkoruokakaupassa asiakkaamme voi tehdä viikon ruokaostokset näppärästi ja nopeasti vaikka kotisohvalla tai bussissa istuessa”, Mantere kertoo. Vuonna 2017 Kesko aloitti suomalaisen ruoan verkkokaupan Kiinassa paikallisen verkkokauppatoimija Alibaban kanssa. Suomalaisia elintarvikebrändejä ja Pirkka-tuotteita viedään nyt Kiinan kasvaville markkinoille. Ruoan verkkokaupat ja digitaaliset Tilaa ja nouda -palvelut toimivat myös Suomessa. Itsepalvelukassat helpottavat kiirettä jo sadoissa K-ruokakaupoissa. KAUPPA TARJOAA YHÄ HENKILÖKOHTAISEMPAA PALVELUA

KULUTUKSESSA EI OLE KYSE PELKÄSTÄÄN HELPPOUDESTA JA NOPEUDESTA. 01 2018

Digitaalisuus on myös vaikuttanut siihen, että markkinointi ja mainonta on muuttunut henkilökohtaisemmaksi. Yksilöity ja kohdennettu mainonta säästää kuluttajien aikaa ja helpottaa arjen kaupassakäyntiä. ”Ilmainen mobiilisovelluksemme tarjoaa asiakkaille yhä henkilökohtaisempia etuja paikalliseen lähikauppaan. Vanhanaikaiseen printtimainontaan verrattuna tämä mainonta on todella kohdennettua”, toteaa Visa Myllyntaus, Keskon Senior Manager.

Kesko jatkaa edelleen digitalisoitumisen tiellä ja on kohdistanut siihen myös merkittävästi resursseja. Ryhmään on muutaman viime vuoden aikana rekrytoitu kymmeniä osaajia kehittämään digitaalista liiketoimintaa ja mobiilipalveluita, analytiikkaa, prosessien automatisointia sekä uuden ajan verkkokaupparatkaisuja. KULUTTAMISESTA ON TULLUT ELÄMYKSIEN HAKEMISTA

Kulutuksessa ei ole kyse pelkästään helppoudesta ja nopeudesta, vaan myös yhä enemmän elämyksistä. Ulkona syömisen trendi kasvaa Suomessa voimakkaasti, mikä tukee hotelli- ja ravintola-asiakkaita palvelevan päivittäistavaratukku Keskon kehitystä. Ryhmän yksi strateginen tavoite on nimenomaan kasvattaa tätä osa-aluetta. Keskeisessä roolissa tässä kehityksessä on ollut myös yhteistyö Haaga-Helian kanssa. Myllyntauksen mukaan yhteistyöstä oli erinomaiset kokemukset jo ennen partneriuden alkamista. ”Esimerkiksi yhteistyömme Kespro Place to Be -konseptin parissa on sujunut hyvin”, Myllyntaus kehuu. Place to Be on Haaga-Heliassa kehitetty avoin kehittämisalusta ja innovatiivinen oppimisympäristö. Kespron Place to Be:ssä on tehty monenlaista yhteistyötä: Haaga-Helian opiskelijat ovat esimerkiksi auttaneet organisoimaan ruokaan liittyviä tapahtumia ja olleet mukana kehittämässä uusia tuotteita. ”Meillä on seuraavaksi yhteisessä mietinnässä muun muassa, millainen olisi ensi kesän hampurilainen. Lisäksi opiskelijat ovat tuottaneet juttuja medioihimme, ja olemme yhdessä järjestäneet yritysvierailuja”, Myllyntaus paljastaa.

h Se fiilis, kun on hyvä fiilis. KESKO JA HAAGA-HELIA KEHITTÄVÄT YHDESSÄ TULEVAISUUDEN KAUPAN ALAA K-RYHMÄN JA HAAGA-HELIAN YHTEISTYÖ alkoi vuoden 2018 alussa. Haaga-Helia valikoitui yhteistyökumppaniksi useammastakin syystä, kertoo Visa Myllyntaus, joka vastaa Keskon rekrytoinnista ja oppilaitosyhteistyöstä. ”Haaga-Helian opetusvalikoima on erittäin laaja. Siellä koulutetaan muun muassa myynnin ja ruokapuolen osaajia, tradenomeja ja it-tradenomeja.” Aiempi yritysyhteistyö Haaga-Helian kanssa on ollut loistavaa ja tuonut hyviä tuloksia. Kespro-hanke on yksi esimerkki hyvästä yhteistyöstä Haaga-Helian kanssa. ”Haluamme myös olla mukana keskusteluissa siitä, millaista tuleva kaupan alan koulutus on.” Haaga-Heliassa on jo 15 opintopisteen Kauppa ja yrittäjyys -opintokokonaisuus. Se on luotu yhteistyössä K-kauppiasliiton, Keskon ja muiden ammattikorkeakoulujen kanssa. ”Uskomme, että opiskelijat hyötyvät työelämäharjoittelusta, mutta on opiskelijoiden tuoreesta ajattelusta ja näkemyksistä hyötyä meillekin. K-trainee-ohjelmassa meillä on ollut opiskelijoita jo useamman vuoden ajan. Esimerkiksi Opiskelijan K-plussa-kortti, jolla korkeakouluopiskelijat saavat alennusta ruokaostoihin, syntyi trainee-opiskelijoiden aloitteesta.”

29 www.cmbravintolat.fi

UUSI BRAIN FOOD TÄHTÄÄ KOKONAISVALTAISEEN HYVINVOINTIIN

Varaa virkistävä kokous radissonblu.fi

LUKUINA BIG DATAN KÄYTÖN MERKITYS PALVELUALOILLA SUURI MERKITYS BIG DATAN KÄYTTÖ UUSIEN TUOTTEIDEN KEHITTÄMISESSÄ

JULKISEN SEKTORIN AVOIMEN DATAN KÄYTTÖ UUSIEN TUOTTEIDEN KEHITTÄMISESSÄ

BIG DATAN KÄYTTÖ TUOTTEIDEN PARANTAMISESSA

JULKISEN SEKTORIN AVOIMEN DATAN KÄYTTÖ TUOTTEIDEN PARANTAMISESSA

DATAN KÄYTTÖ PROSESSI-INNOVAATIOIDEN KEHITTÄMISESSÄ

DATAN KÄYTTÖ ORGANISAATIOINNOVAATIOIDEN KEHITTÄMISESSÄ

DATAN KÄYTTÖ MARKKINOINTI-INNOVAATIOIDEN KEHITTÄMISESSÄ

DATAN KÄYTTÖ TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINNASSA

DATAN KÄYTTÖ TUOTANTOPROSESSIN HALLINNASSA

KUINKA BIG DATAA KÄYTETÄÄN? LÄHDE TILASTOKESKUS 2016

01 2018

DATAN KÄYTTÖ MARKKINOINNISSA

BIG DATAN MYYNTI MUILLE YRITYKSILLE

BIG DATAN OSTO MUILTA YRITYKSILTÄ

KOHTALAINEN MERKITYS

VÄHÄINEN MERKITYS

BIG DATAN KÄYTTÖ YRITYKSISSÄ >10 HENKILÖÄ

TEOLLISUUS

JÄRJESTÄ MIELEENPAINUVA YRITYSTAPAHTUMA MERIPAVILJONGISSA!

RAKENTAMINEN

TUKKUKAUPPA

Kysy lisää p. 020 742 5320

VÄHITTÄISKAUPPA

SÄÄSTÖPANKINRANTA 3 | Puh. 020 742 5320 meripaviljonki@graniittiravintolat.fi | www.meripaviljonki.fi

KULJETUS JA VARASTOINTI

MAJOITUS- JA RAVITSEMISTOIMINTA Almost@home Lounge

INFORMAATIO JA VIESTINTÄ

Nautiskele ja viihdy lentoasemalla Helsinki-Vantaan lentoaseman ravintola- ja loungepalveluista löydät ainutlaatuisia kansainvälisiä brändejä sekä kiinnostavia kotimaisia vaihtoehtoja.

AMMATILLINEN, TIETEELLINEN JA TEKNINEN TOIMINTA

HALLINTO JA TUKIPALVELUT

Tule ajoissa ja nauti palveluistamme kansainvälisessä ympäristössä. O´Learys-sporttibaari, Starbucks-kahvila, Almost@home Lounge, Tapio Café ja moni muu odottaa vieraakseensa myös sinua. Lisää vaihtoehtoja löydät osoitteesta www.sspfinland.fi

MUISTIJÄLKI / JARMO SARKKINEN

ARJEN DIGITALISAATIO – KASVUKIVUISTA MENESTYSTARINOIHIN OLETKO IKINÄ – korjaan – oletko tänään tai eilen kipuillut arjen teknologian parissa tai miettinyt, palveleeko käyttämäsi teknologia todella sitä tarvetta, jota varten olet sen hankkinut?

Tietojenkäsittelytieteen tohtori Jarmo Sarkkinen on Haaga-Helian digitalouden koulutusyksikön yliopettaja. Hänen ydinosaamistaan ovat palvelumuotoilu ja asiakaskokemuksen kehittäminen. Sarkkinen vastaa Haaga-Heliassa opintojaksoista, joissa monialaiset opiskelijaryhmät toteuttavat kehitysprojekteja yrityksille ja julkisen sektorin organisaatioille. Hänen kursseillaan toteutettavissa projekteissa etsitään tapoja, joilla parannetaan asiakaskokemusta hyödyntäen digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia.

USEIN PUHUTAAN teknologian koetusta helppokäyttöisyydestä (perceived ease of use), mutta se on vain yksi tekijä, jonka pohjalta kokemuksemme teknologiasta muodostuu. Tutkijat puhuvat myös teknologian koetusta käyttökelpoisuudesta (perceived usefulness), joka vaikuttaa teknologian hyväksyntään ja haluun käyttää sitä. Voimme puhua teknologian käyttökelvottomuudesta silloin, kun kehitetty palvelu ei toteutakaan suunniteltua käyttötarkoitustaan. MONI UUSI INNOVAATIO kipuilee siinä missä niiden käyttäjätkin. Ensin on keksittävä fiksuja tarpeita ja käyttötarkoituksia ja sitten toteutettava käyttökelpoisia ratkaisuja. Kehittäjien olisi hyvä kuunnella yhä enemmän arjen sankareiden ääntä. Ehkä sen jälkeen ihmiset haluaisivat jopa maksaa uusista digipalveluista, ja palveluista voisi tulla menestystarinoita. ORIMATTILAN KAUPUNGIN FIKSU HENNA -projektissa ideoimme älykkäitä ratkaisuja, jotka helpottavat tulevaisuuden asuinalueen arkea ja asumista. Projektin asiantuntijatyöpajoissa ja tavallisten ihmisten kommenteissa ovat korostuneet ratkaisujen käytön helppous, hyödyt ja hintataso. Arkemme digitalisoituu, halusimme sitä tai emme. Parhaimmillaan teknologia todella auttaa meitä – mutta vain jos se palvelee todellista tarvetta ja toimii odotustemme mukaan. Lisätietoa Henna-projektista: hennaan.fi.

KUVA SHUTTERSTOCK

TEKSTI JARMO SARKKINEN KUVA HAAGA-HELIA

01 2018

Nyt mennään, mennään ja mennään. 09.00

15.15

21.40

Kolme lähtöä päivässä Helsingistä Tallinnaan m/s Finlandialla. HELSINKI

TALLINNA TALLINNA

MA–LA

HELSINKI

06.00



08.15

JOKA PÄIVÄ

09.00 

11.15

12.00



14.15

JOKA PÄIVÄ

15.15



17.30

18.30



21.00

21.40 

23.50

SU–PE

Matka-aika 2 h 15 min

eckeroline.fi

JULKAISUSTA OPPEJA MOBIILISOVELLUSPILOTOINTIIN MONIEN KEHITTYVIEN TALOUKSIEN NOUSU on lisännyt kysyntää uudenlaisille älykkäille ja kohtuuhintaisille digitaalisille ratkaisuille. Haaga-Helian Ammatillisen opettajakorkeakoulun koordinoimassa Scala-hankkeessa kehitettiin uusia mobiilioppimisen sovelluksia Brasiliaan. Hankkeen tulokset on koottu julkaisuun Mobile learning and frugal innovation for emerging markets. Kirja tarjoaa yrityksille, poliittisille sidosryhmille ja tutkijoille näkemyksiä ja opetuksia säästeliäistä innovaatioista kehittyvillä markkinoilla.

Kirjan verkkoversio on vapaasti ladattavissa Haaga-Helian verkkokaupasta: shop.haaga-helia.com

LYHYET KOONNUT NINA FINELL JA ARI NEVALAINEN

YHTEISTYÖSSÄ YRITTÄJYYSKOULUTUSTA ETELÄ-AFRIKKAAN

Haaga-Helia ja eteläafrikkalainen Tshwane University of Technology (TUT) ovat solmineet yhteistyösopimuksen yrittäjyyskoulutuksen viennistä. TUT on eteläisen Afrikan suurin yliopisto. Nyt sovittu koulutusvientiohjelma on laajuudessaan ensimmäisiä Suomessa. Yhteistyö sisältää muun muassa koulutuksen kehittämistä, coaching- ja lean startup -koulutusta sekä tutkimus- ja kehitysprojekteja. Sopimuksen allekirjoitustilaisuudessa Johannesburgissa oli paikalla TUT:n professori Stanley Mukholan sekä Haaga-Helian StartUp Schoolin johtaja Hannele Mennalan lisäksi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolaisen johtama Business Finland -delegaatio. ”Sopimus on erinomainen esimerkki siitä, miten suomalainen koulutusosaaminen voi edistää positiivista muutosta yhteiskunnissa. On hienoa nähdä, miten Suomen avainosaaminen – koulutus ja innovaatiot – yhdistyvät tällaisissa laajemmissa koulutusvientisopimuksissa”, sanoo ministeri Virolainen.

JIMI HELLSTEDT MYYNTIKILPAILUN VOITTOON AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJAT KISAAVAT vuosittain myyntitaidoistaan Best Seller Competition -kilpailussa. Tänä vuonna voiton vei Haaga-Helian myyntityön opiskelija Jimi Hellstedt. Korkeakoulutasoisten myynnin opiskelijoiden kilpailu järjestettiin yhdeksännen kerran torstaina 19.4. Haaga-Heliassa. Kilpailun tavoite on lisätä ammattimaisen myyntityön arvostusta ja kehittää Suomen talouselämällekin tärkeää myyntiosaamista. Myyntiä opetetaan kuudessa ammattikorkeakoulussa: Haaga-Heliassa, Laureassa sekä Jyväskylän, Kaakkois-Suomen, Tampereen ja Turun ammattikorkeakouluissa. Jokainen korkeakoulu valitsi esikarsintojen jälkeen kilpailuun neljä opiskelijaa. Finaaliin valikoitui alkukarsintojen jälkeen neljä opiskelijaa. ”Kokemuksena Best Seller Competition oli ainutlaatuinen. En usko, että tulen kokemaan vastaavia tunteita esimerkiksi tulevassa työelämässä. Mielestäni myyntitaitojen merkitys on yhteiskunnallisesti tärkeä, koska myynnin kautta voi kehittää joka paikassa olennaisia vuorovaikutustaitoja. Voitto tuntuu mahtavalta, vaikka sen sisäistäminen on vielä vähän kesken”, Jimi Hellstedt toteaa. Vuoden 2018 Best Seller Jimi Hellstedt jatkaa kilpailemista seuraavaksi European Sales -kilpailussa touko-kesäkuun taitteessa Pariisissa.

01 2018

HAAGA-HELIASTA MAAILMAN ENSIMMÄISET AUKTORISOIDUT PALVELUMUOTOILIJAT Yliopettajat Teemu Moilanen ja Mário Passos Ascenção ovat monien titteliensä ohella maailman ensimmäisiä auktorisoituja palvelumuotoilijoita. Kansainvälinen palvelumuotoilijoiden yhteisö ja kattojärjestö Service Design Network on luonut palvelumuotoilun akkreditointijärjestelmän, mitä kaksikko pitää erittäin tärkeänä alan kehityksen kannalta. Teemu Moilanen on työskennellyt koko uransa palveluiden kehittämisen parissa. Palvelumuotoilusta hän kiinnostui 2000-luvun alussa ja on sittemmin innostunut aina vain lisää. ”Palvelumuotoilun avulla yritys saa tuotettua parempia palveluita, joista asiakkaat ovat valmiita maksamaan enemmän, käyttämään useammin ja suosittelemaan innokkaammin muille”, hän listaa palvelumuotoilun etuja verrattuna perinteiseen palvelusuunnitteluun. Mario Passos Ascenção päätyi palvelumuotoilun pariin, kun se tuli osaksi Haaga-Helian Haagan kampuksen palveluliiketoiminnan johtamisen koulutusta. Haaga-Helia on myös Suomen suurimpia kouluttajia palvelumuotoilun alalla. ”Mielestäni palvelumuotoilun merkitys Haaga-Heliassa on kasvussa. Ei ole kauaakaan siitä, kun oli vain yksi kurssi, mutta nyt se on yksi Haaga-Helian ydinteemaryhmistä”, Mario Passos Ascenção sanoo.

MARJA-LEENA TUOMOLASTA HALLITUKSEN UUSI PUHEENJOHTAJA Haaga-Helian yhtiökokous valitsi Marja-Leena Tuomolan hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi. Tuomola työskentelee Sanoma Media Finland Oy:ssä digitaalisen liiketoiminnan johtajana. Tuomola on tehnyt pitkän työuran mediakentällä useissa eri tehtävissä Sanoma-konsernissa vuodesta 1990 alkaen. Tällä hetkellä hän vastaa muun muassa Oikotien markkinapaikkaliiketoiminnasta ja on mukana Sanoman start-up-sijoituksissa. ”Korkeatasoisesti koulutetun ja ammattitaitoisen henkilöstön merkitys yhtenä organisaatioiden tärkeimmistä kilpailutekijöistä on korostunut digitalisaation ansiosta. Haaga-Helian strategian ytimessä olevat myynnillisyys, palveluhenkisyys ja yrittäjyys ovat juuri niitä asioita, joita työelämässä arvostetaan ja tarvitaan. Olen erittäin innoissani päästessäni mukaan Haaga-Helian hallituksen toimintaan ja toivon omalta osaltani voivani auttaa Haaga-Heliaa toteuttamaan omaa missiotaan avata ovia työelämään”, Tuomola toteaa.

TIESITKÖ ETTÄ... Brittiläinen Alan Turing kehitti vuonna 1950 omaa nimeään kantavan testin, joka mittaa tekoälyn ihmismäisyyttä. Jos tekoäly on älykäs, ei sen antamia vastauksia pysty erottamaan ihmisen vastauksista. LÄHDE TURING, A.M. 1950: COMPUTING MACHINERY AND INTELLIGENCE

SIGNALS HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEAKOULUN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2018