Signals 1 / 2017 - Haaga-Helian sidosryhmälehti by HAAGA-HELIA

01 20 17

ILMIÖ / ELÄMYSTALOUS

ELÄMYS ALKAA SIITÄ MIHIN SANAT LOPPUVAT EPÄMUKAVUUSALUEELLA / MIKAELA WULFF

LÄSNÄ HETKESSÄ MUTTA SILTI ASKELEEN EDELLÄ

PARTNERIT / ÄHTÄRI ZOO

VIRTUAALISUUS TUO ELÄIMET KOSKETUSETÄISYYDELLE ARMAN ALIZAD

IHMISET ANTAVAT PARHAAT ELÄMYKSET SIGNALS HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEAKOULUN SIDOSRYHMÄLEHTI

KÃ&#x201E;YNNISTYSKUVA

01 2017

SORANO, ITALIA

KOTISOHVALTA VIRTUAALIMATKALLE? KUVA MIKA REUNANEN

Virtuaalitodellisuus ei vielä korvaa aitoa kokemusta kohteesta, sen hajuista ja tunnelmista. On mentävä paikan päälle kokemaan esimerkiksi se, miltä Etruskien rakentama hohkakivinen muuri tuntuu sormenpäitä vasten etelä-toscanalaisessa Soranon kylässä. Moniaistillista virtuaalimatkailua tutkii myös hanke The Box. Lue lisää sivulta 26.

01 20 17

2 KÄYNNISTYSKUVA 5 PÄÄKIRJOITUS 6 ILMIÖ / ELÄMYSTALOUS

Elämys alkaa siitä, mihin sanat loppuvat. Menut päin metsää? Elämyksiä aististimulaatiolla Asiakkaiden tarpeista innostuvat ihmiset Stadionluokan elämyksiä

14 EPÄMUKAVUUSALUEELLA /

MIKAELA WULFF

Pettymyksen kohtaaminen ja käsittely on iso osa urheilijan ammattitaitoa.

18 ASIANTUNTIJA /

PAIKAN MARKKINOINTI Investointeja, työvoimaa, matkailua ja vaikutusvaltaa

20 KUOLEMANLAAKSO / TIITUS

Intohimona yrittäjyys – unelmana helpompi työnhaku

24 HAAGAHELIALAINEN Australialaisen Kim Allansonin intohimona on ilmailu

26 PARTNERIT /

ÄHTÄRI ZOO

Virtuaalisuus tuo eläimet kosketusetäisyydelle

30 LUKUINA Haaga-Helia 10-vuotta

33 MUISTIJÄLKI /

20 01 2017

ARMAN ALIZAD Ihmiset antavat parhaat elämykset

34 LYHYET

PÄÄKIRJOITUS

KUN PALVELU MUUTTUU ELÄMYKSEKSI HAAGA-HELIA SIGNALS Julkaisija Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Ratapihantie 13, 00520 Helsinki, puh. (09) 229 611, www.haaga-helia.fi Päätoimittaja Ari Nevalainen, ari.nevalainen@haaga-helia.fi Kirjoittajat Kaisa Alapartanen, Milla-Maria Alhanen, Nina Finell, Ari Nevalainen, Saija Sillanpää, Timo Sormunen ja Timo Vennonen Ulkoasu Recommended Finland Oy Kannen kuva Mika Reunanen Paperi Kansi Galerie Art Silk 200g Sivut Galerie Art Silk 115g Paino Newprint Oy, Raisio ISSN 2242-9948

Ilmoituskoot C A

KEHITTYNEELLE JA HYVINVOIVALLE YHTEISKUNNALLE on tyypillistä, että hyvä palvelu ei enää itsessään riitä, vaan sen täytyy tuottaa asiakkaalle aitoa lisäarvoa. Tämä ajattelumalli haastaa palveluntuottajia ja edellyttää täysin uudenlaista osaamista. Palveluiden paketointi ja siihen liittyvä palveluarkkitehtuurin kehittäminen ovat nousseet aivan keskeiseen rooliin. Myös asiakasymmärryksen lisääminen, käytössä olevan tiedon järkevä hyödyntä minen sekä asiakaskunnan käyttäytymisen ennakoiminen kuuluvat ammattimaiseen palvelutuotteen kehittämiseen. Vaatimukset ovat siis koventuneet ja aidolle osaamiselle on yhä suurempaa kysyntää. TÄMÄ LEHTI KÄSITTELEE ELÄMYKSIÄ ja niiden tuottamista monesta eri näkökulmasta mielenkiintoisten esimerkkien kautta. Näissä kaikissa esimerkeissä Haaga-Helia on aktiivisesti ollut mukana. Tämä sopii erinomaisen hyvin Haaga-Helian rooliin, sillä strategiamme keskiössä – ikään kuin kunniapaikalla – seisoo kolme tärkeätä sanaa: Myynti, Palvelu ja Yrittäjyys. Tässä lehdessä pääpaino on sanassa palvelu, joka tosin olisi varsin orpo ilman myyntiä ja yrittäjämäistä toteutusta. HAAGA-HELIAN KEVÄT ON SUJUNUT HYVIN, ja paljon mielenkiintoisia asioita tapahtuu sekä kotimaassa että ulkomailla. Koulutuksen viennin alueella on saatu aikaan monia mielenkiintoisia avauksia, ja kotimaassa toiminta kolmen suuren ammatti korkeakoulun Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian liittoumassa on mahdollistanut monella toimintaalueella uusia avauksia. Toivomme kumppaneidemme pitävän suuntaamme niin sanotusti linjat auki, sillä yhdessä saamme aikaan yhä ihmeellisimpiä asioita – asioita, joiden kautta maailmaa muutetaan. Toivotan kaikille Haaga-Helia Signalsin lukijoille hyvää ja valovoimaisen elämyksellistä kesää!

A: 205x260 mm (+ 5 mm leikkausvarat) B: 86x228 mm C: 177x112 mm D: 86x112 mm Koko sivun ilmoitus vaatii leikkausvarat. Pikkuilmoitukset sijoitetaan marginaalien sisään. Ilmoitusasioissa sinua palvelee Ari Nevalainen (ari.nevalainen@ haaga.helia.fi). Haaga-Helia amk:n alumneille ja partnereille myönnämme ilmoitushinnoista 10 % alennuksen.

TEEMU KOKKO rehtori

ILMIÖ / ELÄMYSTALOUS

NIIN HYVÄÄ, ETTEI SANOTUKSI SAA? TEKSTI KAISA ALAPARTANEN KUVAT UNSPLASH JA SHUTTERSTOCK

Elämys alkaa siitä, mihin sanat loppuvat.

01 2017

lämystalous-termin esittelivät Experience Economy -artikkelissaan B. Joseph Pine II ja James H. Gilmore vuonna 1998. Suomessa Tilastokeskus sisäl lyttää elämystalouden ja -kulutuksen piiriin matkailun, urheilun ja kulttuurin alle kuuluvia toimintoja. Elämyksellisyys ja kokemuksellisuus ovat kuitenkin asioita, joita liitetään jo melkein mihin tahansa palveluun tai toimialaan. ARKEA VAI EKSOTIIKKAA?

Vuosia sitten Suomessa suklaata mainostettiin niin hyväksi, ettei sitä voinut sanoin kuvailla. Syöjä oli niin suklaaelämyksensä pauloissa, ettei pystynyt tekemään muuta kuin nautiskelemaan tilanteesta. Onko elämys aina tällainen ajanpysäyttävä hetki? ”Todellisuudessa elämys ei edellytä erityistä kimallusta, vaan se voi olla rauhallinen ja tavallinen kokemus. Usein elämys onkin esimerkiksi juuri se, että ympärillä on vähemmän ihmisiä tai on hiljaista”, kuvailee Visit Finlandin markkinointijohtaja Heli Jimenez. Jimenezin mukaan monelle ulkomaalaiselle elämys Suomessa on arkiselta tuntuva asia, kuten oman ruoan poimiminen metsästä tai kalastamalla. Tutkija Mika Pantzarin mukaan elämys ymmär retään edelleen usein liian kapeaksi, aikaan sidotuksi tapahtumaksi, jonka asiakaspalvelija tuottaa jossain tietyssä kohtaamisessa. ”Elämyksessä kuitenkin odotus ja muistot ovat ne tärkein asia”, Pantzar toteaa. Unelmien ja tarinoiden kautta elämys on myös mahdollista siirtää tai viedä mukanaan. ”Tarinoiden kautta elämystä voi venyttää eli pitkittää elämyksestä syntynyttä tunnetta ja siten sen arvoa itselleen”, Heli Jimenez kuvaa. Mika Pantzarin mukaan hienoin elämys nykyään on transformaatio eli muuntautuminen. ”Esimerkiksi koulutusmarkkinat, jumppasali tai tanssikurssi ovat tällöin niitä kovimpia elämyksen

tuottajia. Ihmiset maksavat siitä, että saavat mahdollisuuden muuntautua joksikin toiseksi”, Pantzar toteaa. AITOUS LUO MERKITYSTÄ

Elämyksellisyydestä ja asiakaskokemuksesta on tullut tänä päivänä olennainen kilpailutekijä toimialalla kuin toimialalla. Petteri Kolinen on seurannut useiden uniikkien brändien tarinaa työssään Design Forum Finlandin toimitusjohtajana. ”Tuoteominaisuuksilla on hankala erottua, joten yrityksen kyky tarjota jotain enemmän kuin pelkän palvelun tai tuotteen, onkin nyt keskeinen kilpailuvaltti”, Kolinen toteaa. Esimerkkejä tällaisista yrityksistä Suomesta löytyy Kolisen mukaan jo useita. Framery Acoustics on selkeään asiakastarpeeseen perustuen luonut hyvän tuotteen, unohtamatta toimivuutta ja upeaa designia. Myös Kyrö Distillery mainitaan usein yrityksenä, jonka tuote ja tarina muodostavat kiinnostavan – ja myyvän yhtälön. ”Visuaalisuus on pieni osa yrityksen luomaa brändiä. Yrityksen aidot ihmiset ja heidän edustama arvomaailmansa ovat niitä tekijöitä, joilla luodaan merkityksellisiä brändikohtaamisia. Without a soul, a company is nothing”, Petteri Kolinen muistuttaa. Elämys pitää myös osata myydä ja markkinoida. Heli Jimenezin edustamalla matkailualalla elämyksellisyys syntyy kohtaamisissa asiakkaan kanssa. Mielikuvat ovat isossa roolissa, mutta tärkeintä on, että palvelutuote on kunnossa ja annetut lupaukset lunastetaan. ”Markkinointi on mielikuvien luomista, mutta sen pitää aina perustua totuuteen ja olla aitoa. Tarinoilla elämystä voi kuvittaa ja värittää. Pohja pitää kuitenkin olla totta”.

SITÄ SAA MITÄ MITTAA?

Petteri Kolisen mukaan brändin houkuttelevuuden määrällistäminen ja mittaaminen ei ole niin hankalaa

MARKKINOINTI ON MIELIKUVIEN LUOMISTA, MUTTA SEN PITÄÄ AINA PERUSTUA TOTUUTEEN JA OLLA AITOA.



ILMIÖ / ELÄMYSTALOUS

TULEVAISUUDESSA SENSORIT SAATTAVATKIN SKANNATA TUNTEESI KASVOILTASI LÄHTIESSÄSI VAIKKAPA KAUPASTA.



01 2017

kuin hoetaan. Liiketoimintaa on vain totuttu mittaamaan muiden mittarien avulla. ”Turvalliset tutut mittarit kuten varastoarvo tai myyntikate on helppo laskea ja ymmärtää”, Kolinen toteaa. Tutkimusten mukaan kuluttajat katuvat vähemmän elämykseen käytettyjä rahoja kuin tavaran ostamista. Hyvin muotoiltuun elämykseen kuuluu myös ostamisen helppous. Elämystalouden ykkösesimerkki, Disneyland, on tehnyt ostamisesta osan elämystä ja panostaa siihen, että kävijää kohdellaan mahdollisimman henkilökohtaisesti. Toinen ääripää on tehokkaaksi optimoitu ja standardoitu kokemus tai tuote, kuten McDonalds-ketjuravintoloissa. Aina asiakas ei tosin hae elämystä ja tuolloin liika kysely tai kokemuksen viilaaminen tuntuu falskilta. ”Välillä sitä suorastaan toivoo vain hyvää perus palvelua, vaikkapa hammaslääkärissä”, Pantzar muistuttaa. Elämykset vaikuttavat tunteisiimme eivätkä sanat aina oikein riitä ilmaisemaan niitä. Tarkkailemalla käyttäytymistä saadaan selville ihmisen reaktioita ja toimintaa aidossa tilanteessa. Myös sensoriteknologian kehittyminen tarjoaa uusia tapoja mitata tunnereaktioita. Tulevaisuudessa sensorit saattavatkin skannata tunteesi kasvoiltasi lähtiessäsi vaikkapa kaupasta. ”Eräässä tutkimuksessa Suomenlinnassa kävijöille asennettiin sensorit, joilla mitattiin heidän stressi reaktoita eri kohdissa saarta. Tällaisella tutkimuksella saatiin selville stressitason nousu tai lasku – mutta ei

edes sitä, oliko kyseessä innostus, järkytys vai harmitus.” EPÄVARMUUDEN SIETÄMÄTÖN KEVEYS

Elämysten luominen edellyttää osaamista – ja epävarmuuden sietoa. ”Täytyy kuunnella, mitä ihmiset sanovat. Elämystä ei voi täysin etukäteen suunnitella, vaan pitää olla valmius reagoida tilanteisiin”, kuvailee Heli Jimenez. Jimenezin mukaan odotuksemme elämysten suhteen myös kehittyy vaiheittain, samalla kun teknologian kehittyy. Nykyään pelkkä virtuaali todellisuus voi uutuutena riittää elämykseksi. ”Seuraavaksi elämyksen synnyttää se virtuaali todellisuudessa koettava asia, vaikkapa ne revontulet. Kun sekin on jo tuttua, tulee elämys sen sisällön luomasta merkityksestä ja viestistä. Puhdas koskematon luonto ja sen edustamat arvot luovat silloin sitä elämystä.” Mika Pantzarin mukaan esimerkiksi keskustelu kuskittomista autoista osoittaa heikkoa ymmärrystä siitä, mitä elämys ihmisille tarkoittaa. ”Ikään kuin liikkuminen aina olisi vain negatiivinen asia, kun se monelle on hetki rauhoittua ja ajatella. Myös itse autolla ajamiseen ja auton hallintaan liittyy monelle elämyksellisyyttä.” Pantzarin mukaan tavarakuljetukset voivat hyvin tapahtua öisin ihmisten nukkuessa. Mutta autolla ajaminen säilyy niin kauan, kun siihen jol lekin liittyy positiivisia tunnekokemuksia.

60%

IHMISISTÄ KOKI, ETTÄ ELÄMYKSEEN KÄYTETTY RAHA TEKI HEIDÄT ONNELLISEMMAKSI KUIN TUOTTEESEEN KÄYTETTY RAHA. Gilovich, Van Boven (2003): To have or not to have? That is The question. Journal of Personality and Social Psychology.

80%

MIELESTÄ KOHTEEN KULINAARINEN VETOVOIMA ON VAIKUTTANUT LOMAKOHTEEN VALINTAAN. Food travel monitor 2016, World Travel Association

ERÄÄSSÄ TUTKIMUKSESSA SUOMENLINNASSA KÄVIJÖILLE ASENNETTIIN SENSORIT, JOILLA MITATTIIN HEIDÄN STRESSIREAKTOITA ERI KOHDISSA SAARTA.

ILMIÖ / ELÄMYSTALOUS

MENUT PÄIN METSÄÄ? 10 TEKSTI MILLA-MARIA ALHANEN KUVAT NATASHA VARIS

Suomen kansallispuistojen uusissa yksiköllisissä ruokalistoissa panostettiin elämyksellisyyteen. KANSALLISPUISTOJEN MENUT ON OSA Suomen ensimmäisen ruokamatkailustrategian toimenpiteiden jalkauttamista. Menujen ideointi alkoi syksyllä 2016, ja mukana siinä olivat ruokatuotannon johtamisen, hotelli- ja ravintola-alan liikkeenjohdon sekä matkailun liikkeenjohdon koulutusohjelmat. Hankkeessa kehitettiin menut viidelle puistolle. Ruokalistat otetaan puistoissa käyttöön kevään 2017 aikana.

Tavoitteena luonto- ja metsäretkeilyn tuotteistaminen Kansallispuistomme ovat infrastruktuuriltaan hyvällä tasolla, mutta mahdollisuudet ruokaelämyksiin kaipaavat päivitystä. HaagaHelian ruokamatkailun opettaja Kristiina Adamsson kertoo suomalaisella ruokamatkailulla olevan paljon potentiaalia. ”Rakennamme tuotteistamisen luontoa silmällä pitäen; sieltähän Suomen ruokamatkailu kumpuaa. Yhtenä toimenpiteenä strategiassa on uudistaa kansallispuistojen ruokapalveluita, ja villiruoka on tässä edustettuna”, Adamsson kertoo. Hän on toiminut Haaga-Helian ruokamatkailuhankkeessa

01 2017

vuodesta 2012 koordinoiden kansallisen ruokamatkailun kehitystä. Yrittäjät ovat heränneet viime vuosina siihen, että matkailijat tarvitsevat elämyksiä innostuakseen retkeilystä Suomen metsissä. ”Asiakkaat eivät helposti metsiin mene, jos retkeilyä ei tuotteisteta. He voivat tuntea pelkoa metsää kohtaan, esimerkiksi sinne eksymisestä. Ohjelmapalveluiden tarjoajien on päästävä käsiksi pelkoon ja tuoda varmuus siihen, että metsämme ovat turvallisia.” Suomalaisten kansallispuistojen ruokaelämykset eivät vielä ole aivan samalla tasolla kuin esimerkiksi Kanadassa: esimerkiksi Cape Breton Highlands -puistossa matkailijat voivat valmistaa hummeriateria kokonaan itse. ”Vastaavaan suuntaan ollaan kuitenkin kulkemassa Suomessakin”, Adamsson toteaa.

Ruokailun ohelle toimintaa Hankkeen tuotteistusvaiheessa mukana olevat kansallispuistot ovat tässä vaiheessa Helvetinjärvi, Pallas-Ylläs, Saaristomeri, Seitseminen sekä Teijo. Jokaiselle on oma, tarkkaan suunniteltu kokonaisuus, jonka ovat toteutta-

neet Haaga-Helian toisen vuoden keittiömestariopiskelijat ruokamatkailun moduulissa. Heitä on ohjannut myös ruokatuotannon lehtori Birgitta Nelimarkka. Listat tulevat näkymään puistojen omilla sekä Metsähallituksen Luontoon.fi-verkkosivuilla, mistä ne ovat vapaasti lainattavissa; yritykset voivat soveltaa niitä omalla tyylillään ja matkailijat taas valmistaa niiden mukaista ruokaa leiritulella puistossa. Ruokalistoissa huomioidaan alueen kulttuuri ja ympäristö. Pallas-Ylläksen menu esimerkiksi sisältää pororieskaa ja nuotiotoffeeta, Seitseminen taas sai vegaanisen sienimenun; myös juomat on mietitty ruokiin sopiviksi. Listojen maistelutilaisuus pidettiin Haagan kampuksella 15.3.2017. ”Menuille on myös mietitty oma tarinansa. Ne kumpuavat itse puistosta, paikallisista raaka-aineista tai valmistustavoista”, Nelimarkka kertoo. Elämyksellisyyttä ollaan luomassa puistoihin muillakin tavoin. Saaristomerelle on suunniteltu ruokavenettä, Teijoon taas kalastus- tai sienestysretkimahdollisuutta. ”Kun kehitetään ruokamatkailua, halutaan myös, että asiakas pääsee oppimaan ja osallistumaan. Siksi tässäkin hankkeessa pyritään toiminnallisuuteen”, kertoo Adamsson.

Hungry for Finland Haaga-Helia on koordinoinut Suomen ruokamatkailun kehittämistä eri muodoissa vuodesta 2012 lähtien. Vuonna 2015 laadittiin Suomen ensimmäinen ruokamatkailustrategia. “Olemme jalkauttaneet strategiaa alueellisissa työpa joissa sekä tuottaneet kehittämiseen ja markkinointiin materiaalia. Vuosina 2014–2015 matkailun liikkeenjohdon opiskelijatiimi innovoi Hungry for Finland -sloganin, jota on yleisesti ryhdytty käyttämään Suomen ruokamatkailun kehittämisessä”, kertoo Kristiina Havas, matkailun lehtori ja ruokamatkailun projektipäällikkö Haaga-Heliasta. Hungry for Finland -slogan on myös käytössä kansain välisessä markkinoinnissa ja materiaaleissa. LISÄTIETOA: Kristiina.Havas@haaga-helia.fi

ELÄMYKSIÄ AISTISTIMULAATIOLLA TEKSTI MILLA-MARIA ALHANEN KUVA EEVA PUHAKAINEN / THE BOX

www.hungryforfinland.fi /hungryforfinland /hungryforfinland /H4F_EatLocal

HOUKUTTELIVIN SUOMALAINEN RUOKA

1. S avustettu kala (53 %) 2. Marjapiirakka (49 %) 3. Korvapuusti (49 %) Food travel monitor 2016, World Travel Association, Finnish Custom questions

Haaga-Helian opiskelijat ovat mukana projektissa, jossa toteutetaan yksilöllisiä ruokalistoja Suomen kansallispuistoille. Projekti on Metsähallituksen luonto palveluiden sekä Haaga-Helian RUOKA& MATKAILU -hankkeen toimeksianto.

THE BOX on ainutlaatuinen suomalainen hanke, jossa tutkitaan aisteihin vaikuttavan teknologian hyödyntämistä palveluissa, markkinoinnissa sekä tuotekehityksessä. ”Hankkeessa otetaan selvää keinoista, joiden avulla elämyksellisyyttä voidaan rikastaa”, kertoo Haaga-Helian viestinnän lehtori Eeva Puhakainen, joka on mukana The Boxin tiimissä. Eräs tällainen keino on virtuaalilasien käyttö, jolloin luodaan täysin keinotekoinen elämys – yksin. Vaikka kaveri seisoisikin aivan vieressä, elämyksen kokee silti yksin. Lasit päässä ei vielä voi kääntyä hymyillen katsomaan toista ja todeta ”vau, eikö ole upeaa?”

MONIPUOLISIA KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIA The Boxissa kokemusten rikastaminen toteutetaan ilman kahlehtivia apuvälineitä, kuten kädessä pidettäviä sensoreita. Viimeisin elämystesti oli virtuaalinen joulupukki huhtikuussa 2017. Itse pukki ja Joulupukin Kammari Rovaniemeltä heijas tettiin virtuaalisina Haaga Boxin seiniin. ”Halusimme tutkia, kuinka autenttinen kokemus on, kun se toteutetaan Boxilla. Loimme tunnelmaa piparkakun tuoksulla, joulukuusilla sekä savukoneella ja hiilihappojäällä tehdyllä lumipyryllä; taustalla kuului lisäksi tiukujen helinää”, kuvailee Puhakainen. Ensimmäisessä simulaatiossa vieraana oli singaporelainen ryhmä, joka on suunnitellut joulumaan rakentamista maahansa. ”He olivat juuri käyneet tutustumassa Joulupukin Kammariin Rovaniemellä ja ällistyivät, kun sama pukki odotti heitä täällä Haagassakin”, naurahtaa Puhakainen. ”He myönsivät, että joulun taian kyllä tunsi täälläkin.” The Boxin avulla voidaan häivyttää myös ei-toivotut aistimukset; näitä ovat esimerkiksi pahat hajut ja taustameteli. LISÄTIETOA: thebox.fi /imagineeringbox /the_box_project /theboxfinland

ILMIÖ / ELÄMYSTALOUS

ASIAKKAIDEN TARPEISTA INNOSTUVAT IHMISET TEKSTI TIMO SORMUNEN KUVITUS SHUTTERSTOCK

Palvelumuotoilu on tapa tunnistaa asiakkaan tarpeita, luoda merkityksellisiä kohtaamisia sekä vuorovaikutteistaa palvelutarjoamaa. Diacorissa sillä käännettiin työterveyshuollon perinteistä toimintamallia henkilökohtaisen sparrauksen suuntaan. Samalla oivallettiin valmentavan otteen merkitys asiakastyössä. JOHTAJIEN, ESIMIESTEN JA HUIPPUASIANTUNTIJOIDEN

urakkana on luotsata organisaatiota eteenpäin strategian viitoittamalla tiellä. Päivittäisessä työssä on pystyttävä tasapuolisiin ja tarkasti perusteltuihin ratkaisuihin joskus kovankin paineen alla. Samalla henkilöstöön on osattava valaa tulevaisuudenuskoa myös vaikeina hetkinä. Myytti väsymättömästä superjohtajasta elää monilla työpaikoilla yllättävän vahvana. Osalta tämä onnistuu, mutta moni on kovilla oman hyvinvoinnin ja työssäjaksamisen kanssa. Johtajat, esimiehet ja avainhenkilöt ovat yrityksen liiketoiminnan ja työterveysyhteistyön kannalta keskeinen ryhmä. Diacor terveyspalveluissa tätä asiakasryhmää haluttiin ymmärtää vielä paremmin. Mitä kohtaamisia avainhenkilöt arvostavat? Entä millaisia tarpeita ja tavoitteita heidän Terve Avainhenkilö -ohjelman tulisi täyttää? UUSI OTE ASIAKASKOHTAAMISIIN

Palvelun uudistamiseen haettiin kehityseväitä HaagaHelian Service Design ja tuotekehitys palvelutuotteissa

-projektista. Diacorin hyvinvointiohjelmien kehityspäällikkö Helka Moilasen mukaan palvelumuotoilun näkökulma avasi heidän silmiään terveellä tavalla. ”Enää en voisi mennä neukkariin pelkästään kollegan kanssa ideoimaan. Palvelukehitykseen tarvitaan asiakasta ja luovia menetelmiä”, Moilanen painottaa. Asiakkaan terveysdatan kerääminen on hänen mielestään edelleen tärkeää, mutta vielä tärkeämpää on välittävä, henkilökohtainen ja valmentava ote. ”Ohjeistavan ja tietynlaisen auktoriteettiasenteen sijaan meidän on oltava sparraaja ja luottokumppani, joka on asiakkaan tukena niin työssä kuin arjessa”, Moilanen selvittää. Isommassa kuvassa kyse on myös asiakasorganisaation menestymisestä, jossa esimiestyö ja henkilöstön hyvinvonti ovat avaintekijöitä. Työssään jaksava, siinä viihtyvä ja siitä nauttiva esimies luo hyvää oloa ja positiivista draivia koko työyhteisöön – mikä näkyy myös tuloksissa. ”Yksittäisen vaivojen hoitamisen lisäksi me ohjaamme asiakkaitamme kohti tervettä työn imua ja hyvinvointia. Asiakasyritykselle se tarkoittaa huolenpitoa avainhenkilöistä ja parempaa henkilöstöriskien hallintaa. Ohjelman aikana osallistujat luovat omaa hyvinvointikulttuuriaan”, Moilanen tiivistää uudistetun palvelun antia. OPPIA MYÖS TELEALALLE

Diacorin kehityscasea seurasi tarkasti myös Tele Finlandin liiketoimintajohtaja Sonja Pihlaja, joka perehtyi siihen Haaga-Helian täydennyskoulutuksessa. Kyseinen Service Design ja tuotekehitys palveluliiketoiminnassa -opintokokonaisuus päättyi helmikuussa. ”Palvelumuotoilu ja siihen liittyvä osaaminen on tärkeällä sijalla emoyhtiö Telian ja samalla myös meidän kehittämisstrategiassa. Koulutus antoi monia 01 2017

STADIONLUOKAN ELÄMYKSIÄ TEKSTI MARJU PAJU KUVA STADION-SÄÄTIÖ

PARHAILLAAN KÄYNNISSÄ oleva Olympiastadionin perusparannus ja uudistaminen muuntaa vuonna 1938 valmistuneen urheilu- ja tapahtuma-areenan paikaksi niin yleisön päivittäiselle käytölle kuin stadionluokan elämyksille. Se tulee täyttämään kansainväliset urheilun ja kulttuurin suurtapahtumien vaatimukset. Vuosina 2017–2019 uudistettavalla Olympiastadionilla tulee olemaan myös merkitys Helsingin kaupungin ja koko Suomen maineen ja yhteisöllisyyden rakentajana. Sillä arvioidaan käyvän vuosittain noin miljoona vierailijaa. Stadionille luodaan myös uusi palvelukokonaisuus. Alkuvuonna 2016 – ennen uudistuksen käynnistystä – palvelumuotoilun konsepteja oli mahdollisuus testata Olympiastadionin päätoimintojen eri osa-alueilla; näin saatiin arvokasta tietoa asiakkaiden toiveista. Haaga-Helia on mukana Stadionista maailmanluokan elämyskeskukseksi -hankkeessa, jossa kehitetään palvelujen kokemuksellisuutta Olympiastadionin ympäristössä. Hanke on käynnissä 2017–2018.

TYÖSSÄÄN JAKSAVA, VIIHTYVÄ JA NAUTTIVA ESIMIES LUO HYVÄÄ OLOA JA POSITIIVISTA DRAIVIA KOKO TYÖYHTEISÖÖN. uusia työkaluja, joilla ideoita voi viedä käytäntöön”, Pihlaja toteaa. Diacorin kehitysprojektia hän piti kiinnostavana ja myös antoisana. Kaiken lisäksi siitä löytyi monia yhtymäkohtia omaan organisaatioon, vaikka toimiala oli täysin erilainen. ”Tietynlainen asiantuntija-asenne istuu sitkeästi myös telealan sisällä. Asiakkaat ovat kuitenkin tänä päivänä yhä valveutuneempia ja myös kriittisempiä. Tähän haasteeseen vastaaminen vaatii entistä parempaa asiakasymmärrystä ja uudenlaista lähestymistapaa”, Pihlaja muistuttaa.

EPÄMUKAVUUSALUEELLA / MIKAELA WULFF

AINA ASKELEEN EDELLÄ TEKSTI KAISA ALAPARTANEN KUVAT LIISA TAKALA

Pettymyksen kohtaaminen ja käsittely on iso osa urheilijan ammattitaitoa. Sen taidon oppii vain pettymällä.

MIKAELA WULFF ei edes muista, milloin päätös

purjehtimisen aloittamisesta syntyi. Eräänä päivänä hän vain marssi isänsä luo ja totesi, että nyt hän haluaa aloittaa kilpapurjehduksen. Purjeveneessä Wulff toki oli ollut vauvasta saakka perheensä kanssa ja veneseuralla oli tullut pyörittyä kaverien kanssa. Kilpaurallaan Wulffin toistaiseksi isoimmat saavutukset ovat pronssimitali Lontoon olympialaisissa vuonna 2012 sekä maailmanmestaruus samana vuonna Götebörgissa. Seuraava tavoite on selvä: Tokion kesäolympialaiset vuonna 2020. Isot kisatavoitteet ja niihin valmistautuminen ovat opettavaisia. ”Lontoon olympialaisiin valmistautumisen aikana kehityin purjehtijana tosi paljon. Purjehdusspesifien asioiden lisäksi opin myös esimerkiksi tiimityöskentelystä. Siitä, miten kolmen hengen tiimin voi saada toimimaan siten, että kaikilla on hyvä olla. Kaiken keskiössä on se, että kommunikoidaan”, Wulff pohtii. VERTA, HIKEÄ JA PETTYMYKSIÄ?

Omalla urallaan Mikaela Wulff ei ole mielestään vielä joutunut kohtaamaan tosi isoja pettymyksiä. ”Rion olympialaisista pois jääminen oli tietysti iso henkilökohtainen takaisku. Mutta kyllähän pettymysten sietäminen on osa tätä ammattia ja niitä kuuluukin tulla, jotta kehittyy.” Mikä on urheilijalle arkea ja osa ammattia, on mediassa hyvä jutun aihe. Julkisuus luo paineita ja 01 2017

mediassa pettymyksistä tehdään suurta draamaa. Miten tuollaisesta musertavasta pettymyksen hetkestä vieläpä median valokeilassa selviää? ”Elämä jatkuu pettymystenkin jälkeen. Niin se vain on”, Wulff toteaa rauhallisesti. Vaikka tavoitteet asetetaan korkealle ja niihin pyritään täysillä, on myös eräänlainen realismi ja jalat maassa -mentaliteetti tarpeen. ”Kyllähän jokainen tietää, että kun samasta asiasta kilvoittelee 15 tiimiä, suurin osa ei saavuta tavoitettaan eli pettyy. Eihän se mitali välttämättä kerro myöskään mitään siitä, kuinka kova olet lajissasi.” LÄSNÄ OMASSA ELÄMÄSSÄ

Roolimallikseen Wulff mainitsee amerikkalaisen alppihiihtäjä Lindsey Vonnin. ”Seuraan Vonnia sosiaalisessa mediassa, häneltä saa vinkkejä treenaamiseen. On myös tärkeää nähdä kollega, joka treenaa kovaa – mutta jolla on elämässä myös muutakin.” Mikaela Wulffin mielestä on turha miettiä liikaa tulevaa tai liian pitkälle. Siinä nimittäin on riskinä, että ei ole läsnä tässä hetkessä ja nyt. ”Läsnäolo on minulle tärkeää jo ihan työnkin kannalta.” Suunnitelmia Wulff on toki tehnyt seuraavien olympialaisten jälkeiselle ajalle. Tokion jälkeen odottavat opiskelut ja opinnäytetyön tekeminen. Mikaela Wulff opiskelee Haaga-Heliassa Urheili jasta yrittäjäksi -koulutusohjelmassa. 

MIKÄ ON URHEILIJALLE ARKEA JA OSA AMMATTIA, ON MEDIASSA HYVÄ JUTUN AIHE.

EPÄMUKAVUUSALUEELLA / MIKAELA WULFF Mikaela Wulff ei siedä paikallaan pysymistä tai löhöilyä. Signals-lehden kuvauksia varten hän malttoi hetkeksi pysähtyä Yrjönkadun uimahallissa.

01 2017

ON TÄRKEÄÄ KYSYÄ NEUVOA JA HAKEA MIELIPITEITÄ MONILTA ERI IHMISILTÄ – JA LUODA SITTEN SEN PERUSTEELLA OMA KÄSITYS ASIOISTA. 

”Kaupallinen ala on aina ollut minun juttuni. Ammattikorkeakoulussa on ollut hyvää se joustavuus, joka on mahdollistanut panostuksen myös urheiluun.” Tärkeintä on tulevaisuudessakin tehdä jotain, missä on sopivasti haastetta ja mahdollisuuksia kehittyä. Urheilu seuraa varmasti mukana myös muodossa tai toisessa läpi elämän. RAKKAUS LAJIIN

Mikaela Wulffin päivä vaihtelee paljon sen mukaan, onko hän harjoitusleirillä vai kotona Helsingissä. Leirillä päivät ovat todella intensiivisiä ja sisältävät lähinnä fyysistä treeniä, purjehdusta, ruokailua ja lepoa. Purjehdukseen kuuluu myös veneen kunnossapitoa ja muuta ”fiksailua”. Treenileirejä ulkomailla kertyy noin 150 päivää vuodessa, intensiivisinä harjoitusvuosina enemmän. Tärkeintä on kokea ja nähdä, että kehittyy jatkuvasti. Isoin motivaation lähde on rakkaus lajiaan kohtaan – ja hyvä tiimi. Tiimiin ytimen muodostavat Wulffin purjehtijapari Nora Ruskola ja omat yhteiset tukijoukot. Tiiviin yhteistyön perustana on luottamus, jota rakennetaan yhdessä. ”Jos tuntuisi, että yhteistyö ei luonnistu, täytyisi tehdä ratkaisuja sen mukaan. Ei tässä ole koko elämää aikaa hämmästellä ja pohtia, toimiiko joku vai ei. Luottamus ei tietty synny tyhjästä, mutta ensimmäinen askel sitä kohti on sitoutuminen siihen yhteiseen tavoitteeseen.” Ruskolan kanssa Wulff tähtää kohti Tokiota hyvin mielin ja toisensa vahvuuksiin luottaen. Veneluokista haetaan parempi vaihtoehto kevään 2017 aikana molempia mahdollisia (49er FX ja 470) testaillen. MAAILMAA OMILLA SILMILLÄ

Mikaela Wulffilla on hyvät tukijoukot. Henkinen valmentautuminen on keskeinen osa

ammattiurheilijan arkea. Psyykkisen valmentajansa Matti Henttisen kanssa Wulff on tehnyt yhteistyötä vuodesta 2010. Tärkeässä roolissa on myös oma manageri Harri Halme. Wulffin mielestä on tärkeää kysyä neuvoa ja hakea mielipiteitä monilta eri ihmisiltä – ja luoda sitten sen perusteella oma käsitys asioista. Kaikki kun katsovat maailmaa vähän eri tavalla. Mutta miten katsoo maailmaa Mikaela Wulff? ”Omilla silmillä. Siltä kannalta, että miten minä haastaan ja kehitän itseäni jatkuvasti niin, että mulla on hyvä olla.” Perusjutuilla pääsee jo pitkälle. Oman hyvinvoinnin peruspalikat ovat hyvä uni ja maistuva ja monipuolinen ruoka. Veneessä kun ei pärjää väsyneenä. Mikaela Wulffille paras keino rentoutua on musiikki. ”Musiikin avulla pääsen toiseen maailmaan, missä en ajattele mitään. Musiikkimakuni vaihtelee. Välillä kuuntelen uusimpia hittejä ja aina välillä palaan reggaeton-musiikin pariin.” Purjehtiessa ei musiikkia voi kuunnella, vaan täytyy pitää mieli kirkkaana havainnoimaan olosuhteita. Purjehdus edellyttää paljon teknistä osaamista. Ennakkovalmistautuminen on myös tehtävä kunnolla. ”Ennen kisoja tutkitaan sääennusteita ja karttoja – vaikkapa sitä, miten maa kaartuu reitin varrella tai miten tuuli saattaa vaikuttaa olosuhteisiin. Rata-alueella vielä analysoidaan ennusteet uudestaan ja tutkitaan pilviä”, Wulff kuvailee. Kolmen lähdön kisoista Wulff ei välttämättä muista kaikkia tilanteita. Kahden lähdön peruskilpailussa yksityiskohdat jäävät mieleen paremmin. ”Kilpailusuorituksen aikana on oltava koko ajan pari askelta edellä siinä, mitä haluat tehdä seuraavaksi.” Samaa ideologiaa Mikaela Wulff näyttää noudattavan elämässä yleensäkin.

Mikaela Wulff Koulutus: ylioppilas, tuleva tradenomi Ikä: 27 Ammatti: kilpapurjehtija Lempiartisti: palaan aina VYBZ Kartelin musiikin pariin Motto: Never give up – kliseinen mutta toimiva! Family: mutsi ja faija

/mikaelawulff /mikaela.wulff /mikaelawulff

VESA KOIVUNEN/SPV

Mikaela Wulff tähtää nykyisen purjehtijaparinsa Nora Ruskolan kanssa Tokion kesäolympialaisiin. Parin vahvuutena on monipuolisuus. Esimerkiksi veneluokista heillä on valittavanaan kaksi lähes tasavahvaa vaihtoehtoa, 49er FX ja 470.

ASIANTUNTIJA / PAIKAN MARKKINOINTI

INVESTOINTEJA, TYÖVOIMAA, MATKAILUA JA VAIKUTUSVALTAA TEKSTI TIMO VENNONEN KUVITUS SHUTTERSTOCK

Globalisaation ja liikkuvuuden myötä potentiaaliset markkinat ovat kasvaneet, mutta paikkojen välinen kisa on entistä kovempaa.

aailmassa on noin 100 000 kaupunkia, jotka kaikki kilpailevat investoinneista, osaavasta työvoimasta, matkailusta ja poliittisesta vaikutusvallasta keskenään. Perinteisessä kaupunkisuunnittelussa ei kuitenkaan ole ollut markkinoinnille tilaa, eikä kaupunkiorganisaatioiden toimijoilla ole yleensä markkinointitaustaa. Siksi on voitu juuttua keskusteluun siitä, onko markkinointiin ylipäätään panostettava. ”Paikkojen markkinoinnin osaaminen on yhä hentoa. Markkinointiin suhtaudutaan usein kielteisesti ja sitä pidetään huijaamisena tai tyrkyttämisenä. On yleinen virhe ajatella, että investointipäätökset tehdään pelkästään ratio naalisin perustein”, paikkojen brändäämisen menestystekijöistä väitellyt Teemu Moilanen sanoo. Markkinoinnin rooli onkin kasvanut paikkojen välisessä kilpailussa, sillä jokaisen paikan on erotuttava muista samanlaisista. 01 2017

”Jokaisen markkinoijan pitäisi kysyä itseltään, miksi kukaan valitsisi juuri minun paikkani? Joku paratiisisaari saattaa olla paikallisten mielestä täysin uniikki, mutta kauempaa katsottuna se näyttää samalta kuin tuhannet muut – aurinkoa, hiekkaa, palmuja, merta.” PAIKAN MARKKINOIMINEN ON OMA TAITEENLAJINSA

Yritysten markkinointipäätösten teko on selkeää verrattuna paikkojen markkinoimiseen – paikat kun muodostuvat parhaimmillaan tuhansista itsenäisistä toimijoista. Tämä muuttaa markkinoinnin dynamiikkaa. ”Levi-hiihtokeskus ei ole yksi Levi Oy -niminen yritys, jonka tuotetta markki noidaan. Levi on 300–400 itsenäisen yrityksen ja muun toimijan joukko, joiden tuotteet ja palvelut on koottu saman kattonimen alle. Jotta muiden kohteiden kanssa voisi kilpailla menestyksellä, on kaikkien toimijoiden puhallettava yhteen hiileen”, Moilanen muistuttaa.

Myös sisäinen kilpailu eri toimijoiden välillä tekee markkinoinnista haastavaa. ”Kun aluksi Ylläkselle aikonut matkailija on viimein saatu houkuteltua Leville, alkaa kova kisa vaikkapa majoitus- tai ravintolapalveluita tarjoavien yrittäjien kesken – heidän, jotka hetki sitten markkinoivat yhdellä suulla.” Lisäksi alueen yrittäjien tavoitteet ja tarpeet voivat olla erilaisia. ”Mitä tehdään, jos matkailukeitaan viereen suunnitellaankin suurta avokaivosta?” Matkailukeskukseen verrattuna kaupunki on vieläkin monimutkaisempi kokonaisuus, sillä kaupungissa on edustettuina kaikki mahdolliset intressit. ”Ajatellaan vaikka Helsinkiä. Sillä on 650 000 omistajaa, joilla kaikilla on omat näkemyksensä ja tarpeensa”, Moilanen toteaa. Kaikissa paikoissa asuu ihmisiä, joilla on vahva tunneside alueeseen. Siksi minkään paikan markkinointi ei voi perustua pelkkään liiketoiminnan logiikkaan.

”Muuten Amsterdam voisi erottua muiden maailman kaupunkien joukossa keskittymällä markkinoinnissaan esimerkiksi punaisten lyhtyjen alueeseen ja hasiskahviloihin. Mutta kaupungin asukkaat tuskin olisivat prostituution ja huumeiden tuomasta bisneksestä mielissään.” VÄLIMERELLISIÄ MENESTYSTARINOITA

1980-luvun lopulla Espanjassa päätettiin muuttaa maasta vallalla ollutta mielikuvaa. Erityisesti tavoitteena oli viestiä rikkaasta espanjalaisesta kulttuurista. Barcelonan olympialaiset ja Sevillan maailmannäyttely hankittiin ja valjastettiin osaksi markkinointistrategian toteuttamista. ”Espanja oli Francon diktatuurista toipuva Euroopan takapajula, josta tunnettiin vain hiekkarannat. Kiinnostavuudeltaan se oli samaa luokkaa kuin Romania nykyisin. Nyt Espanja kuuluu niiden maiden joukkoon, joiden kulttuurin koetaan olevan erityisen rikas ja omaleimainen. Tästä puolestaan on valtavasti hyötyä paitsi matkailuelinkeinolle, myös kaikelle muulle yritystoiminnalle luovista aloista ICT-sektoriin ja Zaran kaltaisiin toimijoihin”, Teemu Moilanen sanoo. Onnistuminen on lisännyt myös alueen asukkaiden tyytyväisyyttä omaan kotiseutuunsa. ”Barcelonakin oli 90-luvun alussa Espanjan Pori. Taantuva, myrkyllinen ja ruma satamakaupunki. Mutta tavoitteellisen ja pitkäjänteisen markkinointityön tuloksena se on ollut jo pitkään kaikkien kaupunkikulttuurista kiinnostuneiden huulilla.” Myös muualla Välimeren alueella on markkinointi tuonut vaurautta.

”Kroatiasta tuli aiemmin mieleen sota ja epäilys siitä, että onkohan se vieläkään päättynyt. Markkinointihankkeen kärjeksi valittiin matkailu – lähinnä siksi, että se koskettaa huomattavasti suurempaa ihmisjoukkoa kuin vaikkapa biokemia, joka sekin on vahva toimiala Kroatiassa.” Vuonna 2001 aloitettu kampanjointi ja sen ydinviesti Mediterranean as it once was paransi Kroatian maabrändiä merkittävästi ja mahdollisti matkailusektorin nousun uuteen kukoistukseen. ”Jos verrataan Kroatiaa naapurimaahan Bosnia-Hertsegovinaan, on ero selvä. Kenelle tulisi mieleen lomailla Bosniassa?”, Teemu Moilanen kysyy. ”Toinen näistä pyrki markkinoinnin keinoin muuttamaan maakuvaansa ja vetovoimaisuuttaan ja onnistui siinä. Toinen ei ole vielä yrittänyt.” EPÄONNISTUMINEN HELPOMPAA KUIN ONNISTUMINEN

Maailma ja suomalaisten maanteiden varret ovat täynnä pieleen menneitä hankkeita paikan markkinoimiseksi. Useimmiten syy löytyy prosessista. ”Ei olla määritelty markkinoinnin tavoitetta vaan tehdään siksi, että muutkin tekevät. Otetaan oman kylän graafikkoyrittäjä piirtämään kunnalle logo, koska hän on suunnitellut kivoja voipakkauksia aikaisemmin. Ja kun muutaman vuoden päästä kuntalaiset rupeavat kyselemään markkinoinnin tuloksia, huomataan ettei niitä ole tullut ja koko hankkeen yli vedetään henkselit. Ja johtopäätöksenä päädytään toteamaan että paikan markkinointi ei toimi”, Moilanen nauraa. Niinpä. Myös paikkaa markkinoitaessa on ammattiosaamiselle tilausta.

HAAGA-HELIA

BARCELONAKIN OLI 90-LUVUN ALUSSA ESPANJAN PORI. TAANTUVA, MYRKYLLINEN JA RUMA SATAMAKAUPUNKI.

Teemu Moilanen Kauppatieteiden tohtori Teemu Moilanen on palvelubrändin rakentamisen asiantuntija. Hän on toiminut asiantuntijana muun muassa Jorma Ollilan johtaman Suomen maabrändivaltuuskunnan, Suomen ulkoisesta maakuvasta vastaavan Finland Promotion Boardin, ulkoasianministeriön, Matkailun edistämiskeskuksen, FinPron, Helsingin, Tampereen, Reykjavikin, Tallinnan, Kotkan, Haminan, Kemin, Tornion, Tuusulan, Järvenpään ja Rovaniemen kaupunkien brändihankkeissa, ja kouluttanut Thaimaan, Filippiinien, Brunein, Indonesian ja Malesian hallitusten virkamiehiä paikan brändin rakentamisessa. Hänen väitöskirjansa käsitteli paikan brändin rakentamisen menestystekijöitä. Teemu Moilanen työskentelee palveluliiketoiminnan yliopettajana Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa.

KUOLEMANLAAKSO / TIITUS

Juttusarjassa seurataan nuoria yrityksiä ja kokeneita yrittäjiä. Tilastojen mukaan jopa puolet yrityksistä ajautuu konkurssiin tai lopettaa toimintansa kolmen ensim mäisen vuoden aikana. Tuota aikaa kut sutaan yritysten kuolemanlaaksoksi.

01 2017

INTOHIMONA YRITTÄJYYS – UNELMANA HELPOMPI TYÖNHAKU

TEKSTI MILLA-MARIA ALHANEN KUVAT TIITUS GROUP OY

Yrittäjäkaksikon omista kokemuksista syntynyt liikeidea johti yritykseen, jonka tavoitteena on uudistaa työnhaun kankeat ja hitaat prosessit.

iksi työnhaku tuntuu niin raskaalta erityisesti nuorten keskuudessa? Tätä kysymystä Sami Ahonen ja Niklas Litmala pohtivat omaan työnhakuun liittyen alkuvuodesta 2016. Pohdinnan lopputuloksena syntyi nopeasti kasvava start up -yritys Tiitus Group Oy. Työn hakusovellus Tiituksen kautta työnhakija voi etsiä avoimia työpaikkoja ja olla yhteyksissä työnantajan kanssa. TYÖNTÄYTEINEN PROSESSI

Yrittäjäksi ryhtyminen oli Ahoselle ja Litmalalle luontevaa. ”Olemme kumpikin kotoisin yrittäjätaustaisesta perheestä ja saaneet sitä kautta kiinnostuksen yrittäjyyttä kohtaan”, Niklas Litmala kuvailee.



KUOLEMANLAAKSO / TIITUS

100

TYÖLLISTYNYTTÄ NUORTA (4/2017 mennessä)



Tiitus ei myöskään ollut kaksikon ensimmäinen liikeidea, mutta muut kokeilut eivät ottaneet tuulta alleen. Esimerkiksi rakennusalaan liittyvä liikeidea olisi edellyttänyt toimialan tuntemusta. Kaksikon mukaan tekoprosessi oli erittäin opettavainen. ”On aina mahtavaa tuntea kehittyvänsä. Työskentely oli myös mukavaa, koska meillä on loistava tiimi”, Sami Ahonen muistelee. Jälkeenpäin katsottuna epäonnistumisista oppi paljon. Aikaisemmissa kokeiluissa yrittäjät olivat myös luoneet hyödyllisiä verkostoja erilaisiin ohjelmistotaloihin. ”Otimme kontakteihimme uudelleen yhteyttä Tiituksen tiimoilta ja kerroimme suunnitelmistamme. Eräs mobiilisovelluskehitystä tekevä tiimi innostui ideasta heti”, Niklas Litmala kuvailee. 01 2017

4 000

REKISTERÖITYNYTTÄ KÄYTTÄJÄÄ

UUTTA KÄYTTÄJÄÄ VUOROKAUDESSA

Intohimo yrittäjyyteen vie pitkälle, muttei pelkästään riitä. Myös ajoituksen pitää osua kohdilleen. ”Iskimme todella hyvään saumaan, sillä keskustelut työelämästä ja rekrytoinnista ovat olleet tämän jälkeen jatkuvasti pinnalla.”

asioista. Se, mikä joidenkin mielestä oli hyvää, oli toisista huonoa ja toisinpäin. ”On palkitsevaa saada oma liike idea vihdoin konkreettisena käsiinsä, kun se siihen asti on ollut vain suunnitelma paperilla”, iloitsee Sami Ahonen. Kaksikon vauhti ei ole sovelluksen julkaisun jälkeen hiipunut. ”Olemme nyt keväällä aloittaneet ensimmäisen rahoituskierroksemme, ja tarkoituksenamme on kasvaa seuraavan vuoden aikana merkittävästi”, yrityksen taloudesta vastaava Niklas Litmala kertoo.

MERKITTÄVÄÄ KASVUA

Idean alkuunpanosta on nyt kulunut puolitoista vuotta. Varsinaisesti sovellusta ryhdyttiin kehittämään alkuvuodesta 2016. Prosessi oli Ahosen ja Litmalan mukaan raskas, eikä omaa jaksamista aina muistanut ajatella. ”Kalenterini oli jatkuvasti aivan täynnä. Välillä pitäisi sallia itselleen aikaa myös hengähtää, mutta sen unohtaa helposti”, muistelee Niklas Litmala. Kaksikon kanssa yhteistyötä tehneillä ihmisillä oli toisinaan ristiriitaisia näkemyksiä sovellukseen liittyvistä

CHATTAILLEN TYÖHAASTATTELUUN

Tiitus toimii linkkinä työnhakijan ja -antajan välillä. Sovellus sopii niille, jotka ovat tottuneet hoitamaan niin epävirallisen kuin virallisen asioin tinsa mobiililaitteiden avulla.

Sami Ahonen (vas.) ja Niklas Litmala ovat molemmat kasvaneet yrittäjätaustaisissa perheissä. Yrityksen perus taminen oli heille selviö ja kasvutavoitteet on asetettu korkealle. Oikea yritysidea löytyi kokeilemalla ja oma kohtaisten kokemusten kautta.

Tällä hetkellä Tiitus toimii Turun, Tampereen ja Helsingin alueella. Tiitusta on helppo käyttää. Käyttäjä luo siihen oman profiilin, jossa hän kertoo taitonsa sekä koulutus- ja työhistoriansa. Profiili toimii samalla sekä hakemuskirjeenä että ansioluettelona. Yritykset voivat luoda sovellukseen työpaikkailmoituksia, jossa he määrittävät ihannehakijan. ”Kun ilmoitus julkaistaan, sovelluksen tekoäly yhdistää sen ja sopivan työnhakijan toisiinsa. Hakija puolestaan ilmoittaa napinpainalluksella olevansa kiinnostunut työpaikasta”, Niklas Litmala kuvailee. Sovellus toimii myös reaaliaikaisesti. Käyttäjä saa ilmoituksen, kun työn antaja on nähnyt hänen hakemuksensa. Lisäksi sovelluksen kautta voi seurata, missä vaiheessa hakuprosessi on. tiitus.fi

TIITUS SEKOITTAA KÄYTTÖJÄRJESTELMÄNSÄ PUOLESTA VERKOSTOITUMISSOVELLUS LINKEDINIÄ JA TREFFIPALVELU TINDERIÄ.

”Tiitus on suunnattu ensisijaisesti 18–30-vuotiaille. Mitään virallista ikärajaa siinä ei kuitenkaan ole”, kertoo Litmala. Tiitus julkaistiin helmikuun 2017 puolivälissä. Julkaisun jälkeen Tiituksen käyttäjämäärät ovat kasvaneet nopeasti. Huhtikuun alkuun mennessä jo lähes sata nuorta on työllistynyt sovelluksen kautta. Palveluun rekisteröityy uusia käyttäjiä keskimäärin 50 vuorokaudessa. Tällä hetkellä työnantajia löytyy sovelluksesta jo yli 70 pienistä yrityksistä rekrytointitaloihin. Työnhakijoita Tiitukseen on rekisteröityneenä noin 4000. Heistä löytyy varsinkin ravintolatyöntekijöitä, ohjelmistokehittäjiä, myyjiä sekä

asiakaspalveluita. Työnhakijoiden keski-ikä on 24,5 vuotta. ”Sovellus mahdollistaa työnantajan kanssa chattailun. Kysymyksistä ja lisätiedoista voidaan keskustella puolin ja toisin. Näin tutustuminen alkaa jo ennen varsinaista työhaastattelua”, Niklas Litmanen kuvailee. Tiitus sekoittaa siis käyttöjärjestelmänsä puolesta verkostoitumissovellus LinkedIniä ja treffipalvelu Tinderiä. Yhdistelmästä näyttää syntyneen varsin toimiva kokonaisuus. ”Palaute ja vastaanotto niin nuorilta kuin yrityksiltäkin on ollut erinomaista”, kertoo kaksikko tyytyväi senä.

/tiitusapp TiitusApp /tiitusapp

SOVELLUS MAHDOLLISTAA TYÖNANTAJAN KANSSA CHATTAILUN. NÄIN TUTUSTUMINEN ALKAA JO ENNEN VARSINAISTA TYÖHAASTATTELUA.

HAAGAHELIALAINEN

INTOHIMONA ILMAILU

luttiin ajoissa testata maksujen toimivuutta ja niihin liittyviä tukipalveluita. Tammikuussa opintonsa aloittanut Allanson opiskelee Aviation Business -koulutusohjelmassa ensimmäistä vuottaan.

TEKSTI SAIJA SILLANPÄÄ KUVAT LIISA TAKALA

AUSTRALIAN ARMEIJASTA ILMAILUBISNEKSEEN

Haaga-Helian Porvoo Campuksella Aviation Business -koulutusohjelmassa opiskeleva Kim Allanson 32, on Suomen ensimmäinen korkeakouluopinnoistaan maksava opiskelija. Australialainen Allanson rahoittaa opintonsa omilla säästöillään.

Ilmailuala on Allansonille tuttu jo ennestään. Ennen Suomeen tuloa hänelle ehti karttua 12 vuoden kokemus alan tehtävistä Australian armeijan ilmavoimissa, missä hän vastasi muun muassa armeijahelikopterien lentoreittien valmistelusta, yhteydenpidosta ja viestinnästä. ”Jouduin luopumaan työstäni armeijassa vasemman nilkan pitkäaikaisen oireilun vuoksi. En enää voinut ylläpitää työhön vaadittavaa kovaa fyysistä kuntoa. Ja jos jatkaisin tätä uraa armeijassa vietettyjen vuosien jälkeen, moni minulle soveltuva työtehtävä sijoittuisi vaarallisille sota-alueille.” Nyt Allansonin tähtäin on suunnattu ilmailualan kaupalliselle puolelle. Valmistumisen jälkeen hän työskentelisi mielellään esimerkiksi ilmailualan turvallisuustehtävissä. ”Minulla on ollut ikävä työskentelyä ilmailualalla. Se on intohimoni", Allanson kertoo.

KORKEAKOULUILLA ON OLLUT OIKEUS periä lukuvuosimaksuja syksystä 2016 alkaen. Maksut koskevat kansainvälisissä koulutusohjelmissa opiskelevia EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevia uusia opiskelijoita. Ilmailualan tradenomiopis kelija Kim Allanson on ensimmäinen tutkintomaksua maksava opiskelija Suomessa. ”Lukuvuosimaksuista on tullut Suomessa kuuma aihe. Olin onnekas, koska minulla oli säästöjä, joilla voin maksaa opintoni”, Allanson toteaa. Haaga-Heliassa lukuvuosimaksu on 8 500–9 500 euroa, koulutusohjelmasta riippuen. Laajemmin ulkomaalaisten opiskelijoiden lukuvuosimaksut tulevat Haaga-Heliassa käyttöön elokuussa 2017, jolloin ulkomaalaisten opiskelijoiden lukuvuosimaksut muuttuvat pakollisiksi. Maksuja peritään kaikissa Suomen yliopistoissa ja korkeakouluissa. Ilmailualan bisnesopintoihin keskityttävässä Aviation Busi ness -koulutusohjelmassa lukuvuosimaksuja alettiin periä poikkeuksellisesti jo tammikuussa 2017. Koulutusohjelmassa ha-

01 2017

OPISKELU ONNISTUU SÄÄSTÖJEN ANSIOSTA

Haaga-Heliassa Allansonin tradenomitutkinnon hintalappu on 8 500 euroa lukuvuodessa. Korkeakoulujen lukuvuosimaksut eivät kuitenkaan ole australialaiselle järkytys tai muutoinkaan uusi juttu. Maksut eivät tunnu miestä pahemmin harmittavan. ”Australiassa opiskelijat, myös australialaiset, joutuvat maksamaan opinnoistaan. Jos opiskelijalla ei ole korkeakoulu opintoihin vaadittavaa omaa rahoitusta, valtiolta voi hakea opintolainaa”, Allanson kertoo.

HAAGA-HELIA AVIATION BUSINESS Kansainvälinen, ETA-alueen ulkopuolisille maksullinen ilmailun liiketoiminnan koulutus käynnistyi Haaga-Helian Porvoo Campuksella tammikuussa 2017. Uudessa tradenomiohjelmassa aloitti 25 opiskelijaa Suomesta, Australiasta, Kiinasta, Venäjältä, Pakistanista, Nepalista, Nigeriasta ja Myanmarista. Koulutusohjelmaan oli hakijoita yhteensä 127. Aviation Business -koulutus keskittyy ilmailun operatiiviseen ympäristöön, myyntiin, palveluun ja yrittäjyyteen lentoyhtiöissä, lentokentillä ja lentorahdissa. Ohjelma on herättänyt kansainvälistä ja kaupallista kiinnostusta, ja se on osa HaagaHelian Porvoo Campuksen uusinta opetussuun nitelmaa, jossa kehitetään yhteisöllisin ja monimuotoisin menetelmin liiketoiminta-, yrittäjyys-, myynti-, palvelu- ja itsensä johtamisen sekä ammatillisen kasvun osaamista työelämää varten.

Kim Allanson on tyytyväinen opintojensa sisältöön, eikä hintalappukaan tunnu pahalta. Suunnitelmissa siintää kansainvälinen ura ilmailualalla.

Almost@home Lounge

Nautiskele ja viihdy lentoasemalla Helsinki-Vantaan lentoaseman ravintola- ja loungepalveluista löydät ainutlaatuisia kansainvälisiä brändejä sekä kiinnostavia kotimaisia vaihtoehtoja. Tule ajoissa ja nauti palveluistamme kansainvälisessä ympäristössä. O´Learys-sporttibaari, Starbucks-kahvila, Almost@home Lounge, Tapio Café ja moni muu odottaa vieraakseensa myös sinua.

Lisää vaihtoehtoja löydät osoitteesta www.sspfinland.fi

MINULLA ON OLLUT IKÄVÄ TYÖSKENTELYÄ ILMAILUALALLA. SE ON INTOHIMONI. Myös Allansonin kotimaassa opintojen hinta vaihtelee korkeakoulusta ja tutkinnosta riippuen. Hän mainitsee esimerkkinä Aviation Management -korkeakouluopinnot, jotka maksavat Australiassa opiskelijalle kokonaisuudessaan noin 17 500 euroa. Allanson ymmärtää lukuvuosimaksujen herättämän keskustelun. ”Jos minulla ei olisi ollut tarvittavaa rahaa, en olisi voinut opiskella ja minun olisi pitänyt jatkaa työnhakua. Kaikilla ei kuitenkaan ole samanlaisia mahdollisuuksia”, Allanson pohtii. Allansonin ystäväpiiristäkin löytyy tästä esimerkkejä. ”Olen pyytänyt paria kaveriani harkitsemaan opintoja Suomessa. Ainoa ongelma heille on rahoitus”, hän myöntää. POHJOINEN ERÄMAALUONTO TEKI AUSTRALIALAISEEN VAIKUTUKSEN

Maapallon toiselta laidalta Suomeen saapunut Allanson on kotiutunut pohjoisille leveysasteille varsin hyvin. Tällä hetkellä

Allansonin koti on Helsingissä ja opinnot Haaga-Helian Porvoo Campuksella. Suomessa hän on asunut noin vuoden verran. ”Tulin Suomeen kesäkuussa 2016. Rakastan Suomen vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Sauna, vaeltaminen ja tapaamistani ihmisistä välittyvä rento fiilis on mahtavaa!” Erityisesti Allanson viehättyy Lapin jylhistä maisemista. ”Tein tyttöystäväni kanssa autoreissun Kilpisjärven läpi Norjaan. Haluaisin kokea Lapin erämaaluonnon vielä uudelleen.” Tulevaisuutensa suhteen mies vaikuttaa varsin päättäväiseltä. ”Hain ilmailualan töitä Helsinki-Vantaan lentoasemalta muutettuani Suomeen. Työn kelpoisuusvaatimukset eivät kuitenkaan kohdallani täyttyneet, koska en osannut suomea. Tulevaisuudessa aion työskennellä Kiinassa tai Arabiemiraateissa, jotta saan alalta työkokemusta. Toivottavasti kokemukseni karttuessa työllistyn Suomessa, sujuvan kielitaidon puutteesta huolimatta.”

PARTNERIT / ÄHTÄRI ZOO

VIRTUAALISUUS TUO ELÄIMET KOSKETUSETÄISYYDELLE TEKSTI SAIJA SILLANPÄÄ KUVAT TIMO AHOPELTO / ÄHTÄRI ZOO JA EEVA PUHAKAINEN / THE BOX

Ähtäri Zoossa kävijäkokemusta syvennetään virtuaaliteknologian avulla. Elämyksellinen kohtaaminen syntyy eläinten ehdoilla ja virtuaalisuus tuo eläimet turvallisesti lähelle.

01 2017



PARTNERIT / ÄHTÄRI ZOO



uonna 1973 perustetun eläinpuiston matkailualueen ytimessä ovat Ähtäri Zoo -eläinpuisto ja majoitus- ja ravintolapalveluita tarjoava Hotelli Mesikämmen. Lisäksi alueelta löytyy muun muassa kylpyläpalveluita, golf-keskus sekä seikkailupuisto Flowpark. Viime vuosina Ähtäri Zoo on pyrkinyt kehittymään kohti elämyksellisempää kävijäkokemusta. Elämyksellisyyttä vahvistaa virtuaalisuus, josta on tullut yhä tärkeämpi osa Ähtäri Zoon kävijäkokemusta. Viime vuosina eläinpuisto on ottanut harppauksen kohti rikastettua todellisuutta. Virtuaalisuuden ansiosta kävijä voi tarkastella eläimiä entistä lähempää. Vierailijat voivat samalla syventyä lajien biologiaan, luonnon monimuotoisuuteen ja uhanalaisten lajien suojeluohjelmiin. ”Virtual Zoo rikastuttaa eläinpuistossa käyntiä, kun eläimeen voi tutustua turvallisesti videon tai virtuaalilasien videoklippien kautta. Kävijä saa myös kokemuksen siitä, millaiselta maailma näyttää eläinten silmin katsottuna”, kertoo Ähtäri Zoon markkinointi- ja viestintäpäällikkö Elina Viitanen.

VIRTUAL ZOOTA EI RAKENNETA HETKESSÄ

Ensimmäisen kerran virtuaalieläinpuistoa testattiin Ähtärissä kesällä 2016, kun Haaga-Helian ja Tekesin yhteinen The Box -elämyshanke toi eläinpuiston tunnelman Hotelli Mesikämmenen luentotilaan. Suurten videoseinien ja älypöydän kuvien, videoiden ja artikkelien kautta

01 2017

kävijä pääsi tutustumaan uhanalaisten eläinten maailmaan. Virtuaalilasien välityksellä kävijällä oli mahdollisuus katsoa eläinaitauksen sisällä kuvattua 360 asteen videokuvaa. Kokemuksen kruunasivat tunnelmaan sovitettu äänimaailma, bambumetsän vehreä maisema sekä tilaan lisätty metsän tuoksu.

ELÄMYKSELLISYYTTÄ VAHVISTAA VIRTUAALISUUS, JOSTA ON TULLUT YHÄ TÄRKEÄMPI OSA ÄHTÄRI ZOON KÄVIJÄKOKEMUSTA. Virtuaalieläinpuistoa kokeiltiin myös Matkamessuilla tammikuussa 2017. Ähtäri Zoon messuosasto rakennettiin Virtual Zooksi, joka herätti kovasti mielenkiintoa messukävijöissä. Viitasen mukaan palaute on ollut molempien kokeiluiden kohdalla erittäin myönteistä. ”Kävijät ovat pitäneet Virtual Zoo -kokemuksesta. Videot eläimistä rauhoittavat ja ihastuttavat sekä tuovat uudella

tavalla tietoa niistä ja niiden elämästä. Eläimet ovat aina tunteisiin menevä kokemus, kuvina tai livenä.” Virtual Zoon pystyttäminen ei kuitenkaan ole mikään helppo tai nopea tehtävä. Materiaalin kerääminen on työlästä, ja lisäksi materiaalia täytyy editoida ja muokata esimerkiksi virtuaalito dellisuuslaseihin sopivaksi. ”Virtual Zoossa haasteena on esitettävän materiaalin tuottaminen. Villieläimistä ei ole 360 asteen materiaalia, ja siksi olen itse joutunut kuvaamaan meidän eläinpuiston eläimistä niitä lajeja, joiden kotitarhaan voi mennä.” Viitanen korostaa, että kuvaaminen täytyy aina tehdä eläinten hyvinvointia ja niiden reviiriä kunnioittaen. Kuvamateriaalin koostaminen vaatii kuvaajalta paljon kärsivällisyyttä. ”Eläinten totuttaminen kameroihin ja laitteisiin ei käy hetkessä. Vietin kesällä monet tunnit aamuvarhaisella esimerkiksi pikkupandoja seuraten, hiljaa kivellä istuen, jotta sain hyvää materiaalia.” ELÄMYKSELLISYYTTÄ ELÄINTEN EHDOILLA

Ähtäri Zoon eläimet ovat pääasiassa pohjoisen pallonpuoliskon havumetsävyöhykkeelle tyypillisiä lajeja. Kävijät voivat tutustua puistossa esimerkiksi karhun, ahman, lumileopardin ja pikkupandan elämään. Kesäkaudella puistossa ja Kotieläintilalla järjestetään päivittäin eläintenhoitajien luotsaamia maksuttomia eläinopastuksia. Erikseen varattavalla opastuksella kävijä voi myös kurkistaa eläinpuiston kulissien taakse ja osallis-

Virtual Zoo 2.0 esiteltiin suurelle yleisölle MATKA2017 -messuilla. Virtuaalitodellisuutta ja sekoitettua todellisuutta hyödyntävä kokonaisuus tarjoaa tavan tutustua harvinaisiin eläimiin niiden luonnollisessa elinympäristössä.

tua vaikkapa karhujen aamuhoitoon tai hirvien ruokintaan. Viitanen kertoo, että puistossa elämyksellisyys rakentuukin aina tiukasti eläinten ehdoilla. ”Esimerkiksi hirvien ruokintaa ei voi olla kuin aamulla tai illalla, sillä eläimet syövät vain tietyn määrän päivässä”, Viitanen täsmentää. Haaga-Helia on jo usean vuoden ajan ollut mukana kehittämässä Ähtäri Zoo -matkailukonseptia ja Ähtärin matkailutoimijoiden brändi-identiteettiä. Yhteis työtä laajennettiin entisestään lokakuussa 2016, kun Haaga-Helia ja Ähtärin Eläinpuisto Oy solmivat partnerisopimuksen. Viitanen on ollut pitkään yhteistyöhön tyytyväinen. ”Projekteja on tehty vuosien varrella jo kymmeniä. Niitä on jalostettu jokapäiväiseen liiketoimintaan ja arkipäivän käyttöön erilaisten tuotteiden ja palveluiden avulla.” SUORA YHTEYS KIINAAN

Tulevaisuudessa puistokävijä pääsee seuraamaan myös jättiläispandojen puuhia. Kiinan presidentin Xi Jingpingin huhti kuisella Suomen-vierailulla vahvistui, että Kiina sijoittaa kaksi jättiläispandaa Suomeen 15 vuoden ajaksi. Pandaparin odotetaan viihtyvän mainiosti Suomen ilmastossa, joka vastaa varsin hyvin jätti läispandojen luonnollisen elinympäristön sääoloja. Eläinten arvioidaan saapuvan Ähtäriin viimeistään vuoden 2017 lopulla. Virtuaalieläinpuiston konseptia tullaan hyödyntämään myös rakenteilla olevassa Pandatalossa. Viitanen on mu-

kana suunnittelemassa käytännön toteutusta yhdessä alan ammattilaisten kanssa. Ähtäri Zoo rakentaa pandoille laajaa tarhakokonaisuutta, jonka yksityiskohdat on suunniteltu Kiinan kokeneimpien pandojen hyvinvoinnin asiantuntijoiden kanssa.

ELÄMYKSELLISYYS RAKENTUU AINA TIUKASTI ELÄINTEN EHDOILLA. Ähtäriin kotiutuvan jättiläispandaparin näkeminen on eläinpuistokävijöille varmasti iso elämys jo sinällään. Virtuaaliteknologian avulla kävijäkokemusta voidaan syventää entisestään. ”Pandataloon tulee liittymään myös Panda-infokeskus, jossa Virtual Zoo on yksi toiminnallinen kokonaisuus. Virtuaalinen yhteys Kiinaan mahdollistaa tutustumisen jättiläispandojen luonnonmukaiseen elinympäristöön Himalajalla ja näiden upeiden eläinten arvokkaaseen suojelutyöhön Kiinassa”, Viitanen kertoo.

Elina Viitanen Ähtäri Zoo, markkinointi- ja viestintäpäällikkö ahtarizoo.fi /AhtariZoo /ahtarizoo Ähtäri Zoo

Pasi Tuomainen The Box, Project Manager

Eeva Puhakainen The Box, Project Communication thebox.fi /imagineeringbox /the_box_project /theboxfinland

LUKUINA JA HENKILÖKUNTAA NYKYISIN OPISKELIJOITA ON

10 500

640

TOIMIPISTEITÄ

Pasila, Malmi, Haaga, Vierumäki ja Porvoo

RUNSAAT

1 100 90

27 000

ULKOMAALAISTA OPISKELIJAA YLI

ALUMNIA

MAASTA

2007

1997 1991

HAAGA-HELIA JUHLII 10-VUOTISTA TAIVALTAAN. SEN JUURET ULOTTUVAT KUITENKIN YLI SADAN VUODEN PÄÄHÄN 01 2017

Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu ja Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu yhdistävät voimansa, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu syntyy. Ammatillisia opettajia ryhdytään kouluttamaan uudessa Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu perustetaan, vuotta myöhemmin syntyy Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu.

1967

Nykyisen assistenttikoulutuksen perustukset syntyvät – Helsingin Sihteeriopisto perustetaan.

1957

Teollisuus tarvitsee osaavia ammattilaisia. Malmin kauppaopisto perustetaan ja vuotta myöhemmin Porvoon kauppaoppilaitos.

1927

Väestön kunto ja toimintakyky tulee tärkeäksi: Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiö perustetaan.

1912

Naisille avautuvat paremmat opiskelumahdollisuudet Porvoon naisopiston myötä.

1889 1881

Suomen liikemiesten kauppaopisto aloittaa toimintansa. Kauppaoppilaitos Privata Handelsläröverket i Helsingfors perustetaan, ylläpitäjäosakeyhtiössä mukana muun muassa kolme Karlia (Fazer, Sinebrychoff ja Stockmann).

PATAILLAAN KUN TAVATAAN! Olemme hullaantuneet padoista ja luoneet uudenlaisia makuja ja tapoja nauttia patael채myksest채!

L채mpim채sti tervetuloa kokemaan Aleksanteri Loungen padat!

Radisson Blu Aleksanteri Hotel Albertinkatu 34, 00180 Helsinki info.aleksanteri.helsinki@radissonblu.com p. 020 1234 800

I wish I spent less time learning the basics. - No one ever

Opi lisää kahvista ja inspiroidu kuumimmista kahvitrendeistä! www.baristainstitute.com Löydät meidät myös Facebookista ja Instagramista nimellä @baristainstitute! Oy Gustav Paulig Ab

puh. 020 737 0000

instituutti@paulig.com

www.baristainstitute.com

MUISTIJÄLKI / ARMAN ALIZAD

IHMISET ANTAVAT PARHAAT ELÄMYKSET TEKSTI TIMO SORMUNEN KUVAT NELONEN MEDIA

Tv-toimittaja ja maailmanmatkaaja Arman Alizad on kokeillut ja kokenut reissuillaan monenlaista. Suurimmat elämykset kuitenkin liittyvät itselle tuntemattomien elämäntapojen kohtamiseen.

KUN ARMAN ALIZADILTA kysyy hänen tähän asti suurinta elämystä, tulee vastaus kuin apteekin hyllyltä. ”Ehdottomasti työskentely intialaisessa krematoriossa ja 15-vuotiaan tytön tuhkien sirottelu Ganges-virtaan”, hän toteaa. Samaan hengenvetoon mies painottaa, että työ itsessään oli järkyttävää. Se oli kuitenkin paras tapa, jolla pystyi perehtymään sikäläiseen tapaan käsitellä kuolemaa. Varsinainen elämys syntyi oivalluksesta, kuinka sattumanvaraista ja pienestä kiinni ihmisen elämä voi lopulta olla. ”Tuolla reissulla opin ymmärtämään, ettei huominen todellakaan tule valmiiksi annettuna”, Arman Alizad toteaa. SAMALLA TAVOIN HÄN MUISTELEE maanjäristyksen alle Nepalissa jäänyttä perhettä, joka oli menettänyt luonnonmullistuksessa kaiken maallisen omaisuutensa. ”Jäljellä olivat vain päällysvaatteet ja surkea asumus muoviteltassa. Pankkitili oli yhä olemassa, mutta siellä ei ollut lanttiakaan. Silti he jaksoivat uskoa huomiseen.” VAIKKA PALJON KURJUUTTA JA ELÄMÄN NURJAA PUOLTA kuvanneen journalistin esimerkit ovat synkkiä, hän ei suinkaan väheksy lomamatkojen, elokuvien, konserttien, taideteosten, benji-hyppyjen tai vaikkapa urheilukil pailujen sykähdyttävää vaikutusta. Mies itsekin tunnustaa saavansa niistä kiksejä ja esimerkiksi lentäminen pienkoneella on jäänyt lähtemättömästi mieleen. Itselle tuntemattomiin ihmisiin ja elämäntapoihin tutustuminen menee silti kaiken edelle – ja samalla oppii tutustumaan itseensä. Eikä tällaisia elämyksiä tarvitse kuulemma hakea edes kotiseutua kauempaa. ”Varakas löytää ympäriltään asunnottomia ja ateisti uskovaisia. Tärkeintä on tutustua, perehtyä ja huomata, että jossain kohtaa vastapuolen tarinaa löytää myös itsensä. Toki aikaa voi viettää pelkästään kotisohvalla. Meillä on kuitenkin vain yksi elämä ja huomenna kaikki voi olla jo myöhäistä.”

LYHYET KOONNUT NINA FINELL JA ARI NEVALAINEN

INNOVAATIOSETELISTÄ TUKEA KEHITTÄMISEEN

Tarvitsetko apua yrityksesi kehittämiseen? Haluatko kehittää ideoitasi tuotteiksi ja uusiksi palveluiksi? Kiinnostaako kokeilemalla kehittäminen ja testaaminen? Yksi ratkaisu tähän on innovaatio seteli. Se on tarkoitettu pk-yrityksille, jotka haluavat käynnistää innovaatiotoiminnan. Tämä toiminta pitää sisällään muun muassa sellaisia toimenpiteitä, joilla yritys kehittää tuotteitaan, palvelujaan tai prosessejaan, tai hankkii palveluna uutta innovaatiotoiminnassa tarvittavaa tietoa ja osaamista. Innovaatiosetelin arvo on 5 000 euroa. Voit käyttää sen innovaatiotoimintaan liittyvien asiantuntijapalvelujen hankintaan tai hankkia palveluita esimerkiksi innovaatiopalveluja tarjoavilta yrityksiltä, ammattikorkeakouluilta ja tutkimusorganisaatioilta. Myös Haaga-Helia tarjoaa yrityksille monipuolisia palveluita, joita voi hyö dyntää innovaatiosetelin avulla.

HAASTA HAAGA-HELIA TEKEMÄÄN HYVÄ TEKO HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEAKOULU

täyttää tänä vuonna 10 vuotta. HaagaHelia syntyi vuoden 2007 alussa Suomen ensimmäisen korkeakoulujen yhdistymisen tuloksena, kun Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu ja Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu yhdistyivät. Haaga-Helian 10-vuotisen taipaleen kunniaksi sen opiskelijakunta Helga haastoi koko korkeakoulun henkilöstön – rehtorista lähtien – kantamaan yhteiskuntavastuuta tekemällä hyviä yhteiskunnallisia tekoja. ”Haaga-Helian opiskelijakunta Helga on haagahelialaisen vapaaehtoistoiminnan sydän. Kuluneen kymmenen vuoden aikana yli 3 000 vapaaehtoista opiskelijaa on tehnyt kaikin voimin työtä

LISÄTIETOJA: koulutuspäällikkö Juha Marjakangas juha.marjakangas@haaga-helia.fi puh 050 570 7101.

RDE

A FO

JUKK

01 2017

opiskelijoiden aseman ja hyvinvoinnin, korkeakoulun opetuksen laadun ja korkeakouluyhteisömme puolesta. Toiminnan muodot ovat yhtä moninaiset kuin ovat vapaaehtoiset opiskelijammekin: tutorointia, liikuntaa, kerhoja, kulttuuria, bileitä, tapahtumia, edunvalvontaa, tempauksia ja vuosijuhlia. Kaikki tämä ja paljon muuta mahdollistetaan vapaaehtoisten voimin, yhteiskuntavastuuta kantamalla”, toteaa Helgan hallituksen puheenjohtaja Andrey Veremenko. Myös sinä voit laittaa hyvän kiertämään ja haastaa haagahelialaiset tekemään hyvä teko. Haaste-ehdotuksesi voit lähettää Haaga-Helian verkkosivujen kautta. haaga-helia.fi/fi/haaste

EMBA IN SERVICE EXCELLENCE JATKOSSA TILAUSPOHJAISENA Ensi vuoden alusta lähtien Haaga-Helia eMBA in Service Excellence -ohjelmien toteutus jatkuu tilauspohjaisena. Käytännössä muutos tarkoittaa sitä, että jatkuvasta sisäänotosta luovutaan. Uusi 90 opintopisteen kokonaisuutta suorittava eMBA-ryhmä aloittaa opintonsa aina vuoden alussa. ”Samaan aikaan opiskelevien ryhmässä etuna on vahvempi yhteishenki ja tiiviimpien suhteiden luominen ryhmän muihin jäseniin, jotka ovat tyypillisesti kokeneita johtajia eri toimialoilta”, toteaa Haaga-Helian eMBA-ohjelman projektipäällikkö Riku Korosuo muutoksen taustoista. Pienempiä kokonaisuuksia (Graduate Certificate, Diploma ja yksittäisiä moduuleja) tarjotaan myös jatkossa, heti kun minimiosallistujamäärä eMBA:n toteutukselle on varmistunut. Haaga-Helian eMBA in Service Excellence on erinomaista palautetta saava liikkeenjohdon koulutusohjelma, jonka laadukkaaseen sisältöön ja huippukouluttajiin toteutusmuutoksella ei ole vaikutusta. Ohjelman palautteen keskiarvo on 4,4/5.

MAREK SABOGAL

HAAGAHELIALAISET YKKÖSIÄ KANSAINVÄLISESSÄ OPISKELIJALIIKKUVUUDESSA

LISÄTIETOJA: projektipäällikkö Riku Korosuo riku.korosuo@ haaga-helia.fi puh 040 488 7391

Haaga-Helian kansainvälinen liikkuvuus on säilynyt erittäin hyvällä tasolla ja osittain myös noussut vuodesta 2015. Vuonna 2016 ulkomailla opiskelleita ja harjoittelussa olleita sekä saapuneita vaihto-opiskelijoita (kesto yli 3 kk) oli yhteensä 897 (vuonna 2015 määrä oli 891). Myös opettaja- ja asiantuntijaliikkuvuuden luvut vuodelta 2016 ovat selkeästi vuotta 2015 suuremmat. Hyvien tuloksien takana ovat innostuneet ja osaavat opiskelijat, joustavat opetussuunnitelmat, erinomaiset ohjaus- ja neuvontapalvelut sekä laadukkaiden yhteistyökorkeakoulujen verkosto. Haaga-Helialla on noin 200 yhteistyökorkeakoulua eri puolilla maailmaa.

897

ULKOMAILLA OPISKELLEITA JA HARJOITTELUSSA OLLEITA SEKÄ SAAPUNEITA VAIHTO-OPISKELIJOITA

UUSI E-SIGNALS KOKOAA ASIANTUNTIJAT YHTEEN PAIKKAAN Haaga-Helia on avannut uuden e-Signalsverkkopalvelun, jossa julkaisemme asiantuntijoidemme blogitekstejä, artikkeleita ajankohtaisista ilmiöistä sekä tieteellisiä julkaisuja. Tavoitteena on tehdä Haaga-Heliassa olevaa asiantuntijuutta mahdollisimman laajasti näkyväksi niin talon ulkopuolella kuin henkilöstön ja opiskelijoidenkin keskuudessa. Palvelun taustalla on ajatus keskittää kaikki Haaga-Helian julkaisutoiminta yhdelle verkko alustalle. KÄY TUTUSTUMASSA PALVELUUN OSOITTEESSA: esignals.haaga-helia.fi

TIESITKÖ ETTÄ... Suomalainen villiruoka on kuulu puhtaudestaan. Jokamiehen oikeutemme takaavat, että kuka tahansa meistä voi poimia luonnon supermarketista herkulliset ainekset ruokapöytäänsä. Kesäkuun ensimmäisellä viikolla vietetään Villiyrttiviikkoa, joka rohkaisee villiyrttien keräilyyn. #villiruoka #villiyrttiviikko www.elo-saatio.fi/villiyrttiviikko

SIGNALS HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEAKOULUN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2017