Asukas 1/2011 by Kodikas

asukas ASIAKASLEHTI VVO:N ASUKKAILLE

2011

[22]

Uudistuotannon uudet tuulet [12]

Vantaan Kilterinkaari 2:n alkutaival

ASUKASPOSTIA Vantaalta, Hyvink채채lt채, Keravalta ja Kirkkonummelta

[31]

[18]

PIHAVINKIT SUUNNITTELUN AIKA ON NYT!

asukas 1/2011 VVO:lla rakenteilla ennätysmäärä vuokra-asuntoja

VASTASI KYSYMYKSEEN MIKÄ ON PARASTA KOTONASI

llin ota t * t u A kalu työ

missä mennään

VVO:LLA ON TÄLLÄ HETKELLÄ RAKENTEILLA omaan omistukseen jääviä vuokra-asuntoja hieman yli 1 400. Se on ennätysmäärä koko VVO:n 41-vuotisen historian aikana. Pääkaupunkiseudulle valmistuu vajaan kahden vuoden aikana noin 1 300 asuntoa, ja yhteensä reilut sata on rakenteilla Kuopiossa ja Tampereella. Kohteiden hankinta-arvo on noin 200 miljoonaa euroa.

USKON, ETTÄ RAKENTAMISEN TAHTI VVO:ssa lähivuosina hieman hiljenee. Investoimme juuri VUONNA 2007 ASETIMME TAVOITTEEKSI sen verran, kuin kokonaisuus huomioon ottaen nostaa tuotantomäärämme noin 1 000 asuntoon on tarkoituksenmukaista ja järkevää. vuodessa. Vaikka olimme Myös mittaviin korjaushyvin valmiina lähtötelitarpeisiin on varauduttava. ”Asuntojen laatutasoa on neissä, vaativat tonttien Olemassa oleva asuntopyritty nostamaan, hankkiminen, suunnittelu, kantamme, noin 40 000 rakennuslupien hankkimienergiavaatimukset ja muut asuntoa, vaatii jatkuvaa nen ja urakkakilpailujen rakentamismääräykset ovat korjausta ja huolenpitoa. järjestäminen oman aikanTämä on VVO:n näkökiristyneet” sa. Välissä ehti tapahtua kulmasta itse asiassa paljon: nopea urakkahintojen nousu, rahoitustärkeämpää kuin uudisrakentaminen. kriisi, omistusasuntojen myynnin pysähtyminen Tavoitteenamme on edelleen lisätä asuntoja urakkahintojen syöksyminen alas sekä hintokantaamme korkean asuntokysynnän alueilla ja jen nousu takaisin vuoden 2007 tasolle. samalla hakea järkevä tasapaino omavaraisuusSamaan aikaan on asuntojen laatutasoa tavoitteen, korjaus- ja uustuotantoinvestointien pyritty nostamaan, energiavaatimukset ja kesken. muut rakentamismääräykset ovat kiristyneet ja HYVÄÄ KEVÄTTÄ TOIVOTTAEN myös asukkaiden vaatimustaso on kasvanut. EERO SAASTAMOINEN

Pitelet kädessäsi uudistunutta Asukas-lehteä. Raikastimme kasvojemme ilmettä: painatimme lehden mattapintaiselle paperille, muokkasimme sen kokoa ja ideoimme uusia juttutyyppejä. Tuuletimme turhan tekstin pois, jotta kuville jää riittävästi tilaa hengittää. Ennen kaikkea haluamme jatkossa ottaa teidät lukijat entistä tiiviimmin mukaan lehdentekoon: lähettäkää meille ideoita, kommentoikaa, antakaa äänenne kuulua. Tämän vuoden aikana avaamme omat sivut myös Facebookiin, jonne toivomme runsaasti kävijöitä ja keskustelua. Kevätaurinkoa ihaillen MARJAANA KIVIOJA

ASUKAS 1/2011

Muuttuvissa olosuhteissa asuntovuokrausliiketoiminnan kannattavana pitäminen on ollut haasteellista. Urakkahintoja on lisäksi heilutellut rakennusliikkeiden resurssipula. VVO on saanut urakkakilpailuissa kaikesta huolimatta riittävästi tarjouksia. Meitä siis pidetään hyvänä tilaajana.

Paras juttu löytyi sivulta 26 koskien lemmikkejä. Minulla on eläinalan ammatti, ja itselläni on aina ollut lemmikkejä. Vähiten kiinnostavin juttu löytyi sivulta 5. Jutun aihe ei ole itselleni ajankohtainen eikä muutenkaan juuri lapset kiinnosta.

lukijan kommentti

- NINA

Vähiten kiinnostava oli Aerola, koska sen aihepiiri ei mitenkään koskettanut minua. Oli myös mukavaa lukea ruokajuttuja. Eniten minua kiinnostaa lukea kotiin ja asumiseen

sisältö

[04] MINUN KAUPUNKINI Meren lumoa Kemissä. [06] UUTISIKKUNA [09] KÄDENJÄLKI Oma työ hyödyttää kaikkia Vaarinkujalla.

[12] MEIDÄN TALO Miten Vantaan Kilterinkaari 2:n asukaselämä käynnistyi?

[18] KOTI KUNTOON Pihasuunnittelu vauhtiin jo hyvissä ajoin. [22] KUNNOSSAPITO JA PALVELUT VVO:n laaja uudistuotanto esittelyssä.

[17] VINKKI

[23] INTO ISÄNNÖITSIJÄ Autoilijat pihalla?

Laskiaismäen mausteinen juoma.

[24] VAPAA-AIKA Irja Maunulaa ei ikä haittaa harrastamisessa. [27] RISTIKKO

[10]

FIKSU KULUTTAJA Elämää ilman omaa autoa.

[31] ASUKASPOSTI Postia Vantaalta, Keravalta, Kirkkonummelta ja Hyvinkäältä.

liittyviä juttuja. Esimerkiksi kaikki askarteluja käsityöjutut pysäyttävät. - HELI

Vähiten kiinnosti joulun antimet, noita ohjeita on lehdet muutenkin pullollaan. Muuten kiva lehti.

[28]

UUTEEN KOTIIN Viikin uusi palvelutalo tarjoaa monipuolisia senioripalveluja.

Asukas-lehden paras juttu oli sivulla 17. Kierrätysaskartelujuttuja saa mielellään olla jatkossakin! Muutenkin kaikki ekojutut ovat hyvä asia. - RIINA

- ELVI

Onko asukkailla mahdollisuutta vaikuttaa asumisensa hintaan? Jos on, saisiko siitä jutun? Kenties energiansäästöllä – esimerkiksi talon väliovetkin kiinni tällaisilla pakkasilla. - MARIA

Sisustusasioita voisi olla vieläkin enemmän. Hyvä lehti!!! - VESA

Hyvä lehti kokonaisuudessaan...ristikon sijaan vois olla sudokoja välillä ainakin!!! - ULLA

Julkaisija/kustantaja VVO-yhtymä Oyj, Mannerheimintie 168a, PL 40, 00301 Helsinki, puh. 020 508 3300, faksi 020 508 3290 Päätoimittaja Marjaana Kivioja, puh. 020 508 3589. Toimitus Otavamedia Oy, Kynämies, Köydenpunojankatu 2 a D, 00180 Helsinki Toimituspäällikkö Jari Kallio, Kynämies, puh. (09) 1566 8570 Tuottaja Anna Haikarainen, Kynämies, puh. (09) 1566 8573 Paino Punamusta, Tampere Paperi UPM Fine 100 g/m2 Painosmäärä 47 600 kpl ISSN 1456-0569. Kannen kuva: Petri Blomqvist. 34. vuosikerta. Asukas ilmestyy neljä kertaa vuodessa, seuraava 31.5. 2011. Lehden peruutukset ja osoitteen muutokset: asukas@vvo.fi

www.vvo.fi

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

Minun kaupunkini

Kemi

Merellistä menoa Kemissä

Teksti anna haikarainen // kuvat timo laapotti

Juttusarja esittelee VVO-asukkaiden kotipaikkakuntia eri puolilta Suomea

emi on 22 600 asukkaan teollisuusja satamakaupunki arktisen Perämeren rannalla. Kaupunki on maakunnallinen palveluja koulukeskus, josta on viime vuosina kehittynyt myös merkittävä teknologia- ja matkailukaupunki. Irva Siviä asuu VVO:n vuokrakaksiossa Asemakadulla kaupungin laidalla, lähellä linja-autoasemaa ja kaupungintaloa. Siviä, joka on ollut koostamassa alueen paikallistietoutta historiikkikirjaksi asti, kuvaa Kemiä kauniiksi paikaksi, jossa on runsaasti erilaisia nähtävyyksiä tarjolla. – Silmänruokaa on etenkin kesäisin, kun täällä on paljon vihreitä puistoja ja kukka istutuksia, hän ihastelee. Siviän suosikkipaikka kaupungissa on merenranta. Kesäaikaan hän hujauttaa rantaan harva se päivä pyörällä. – Rannassa istuu paljon tuttuja penkeillä ja juttelemme kaikista päivän tapahtumista. On aivan ihanaa, kun aurinko paistaa ja meri tuoksuu. Välillä rannassa pidetään venekilpailuita, joita on kiva seurata. Siviä kehottaa tutustumaan erityisesti Lasten kulttuurikeskus Sarjikseen, joka on perustettu yli 100 vuotta vanhaan tullirakennukseen. – Siellä voi kahvitella ja ostaa esimerkiksi kirjoja. Lähellä on aittoja, joissa myydään muun muassa ruokaa ja kudonnaisia. Rantaan ankkuroidulla Perinnelaiwa Katariinalla voi käydä pyörähtämässä myös merellä. Venesatamassa on isoja purjeveneitä, jotka seilaavat sinne ulkomaita myöten. Sisäsatamassa sijaitsee niin ikään Kemin Jalokivigalleria, jonka kokoelma on laaja ja monipuolinen Euroopankin mittakaavassa. Talvisin Sisäsataman rantaan kohoaa LumiLinna, lumiarkkitehtuurinen taidonnäyte. LumiLinna tarjoaa elämyksiä lapsille ja aikuisille. Lumi- ja jääveistosten ja rakennelmien lumovoimaa tehostetaan valoefektein. – LumiLinnaan rakennetaan myös kirkko, jossa tähdet Karita Mattilasta lähtien konsertoivat, Siviä esittelee. Rannassa järjestetään pororeki- ja koiravaljakkoajelua, ajetaan moottorikelkoilla ja hiihdetään. Siviä kertoo kiertäneensä hiihtämällä rannan edustalla sijaitsevan suuren Selkäsaarenkin muutaman kerran ympäri. Taatusti unohtumaton elämys on risteily Sampo-jäänmurtajalla. Karu merten kyntäjä vie matkailijan aavoille ulapoille kellumaan jäiden keskelle. ×

Irva Siviä on asunut Kemissä liki koko ikänsä. Hänen ehdoton suosikki paikkansa kaupungissa on elämää kuhiseva, merentuoksuinen ranta.

Asukas 1/2011

VVO:lla on Kemissä yhteensä 66 asuntoa

Irva Sivi채 nauttii merenrannan maisemista Kemiss채. Kemin vetonaula, LumiLinna avattiin rantaan tammikuun lopulla. lehti vvo:n asukkaille

8.3.

UUTISIKKUNA

Varo tippuvaa lunta ja jäätä

päiväys

[TURVALLISUUS] Kevättalvella katoilta tippuva lumi ja jää voivat aiheuttaa yllättäviä ja nopeasti kehittyviä vaaratilanteita. Muista siis aina tarkkailla tilannetta katon alta kulkiessasi. Jalankulkijoiden suojaksi asetetut turvapuomit ja -siimat pitää aina kiertää, eikä niitä saa koskaan siirtää tai katkoa. Ota yhteyttä isännöitsijään, jos näet vaarallisen näköistä lunta tai jäätä katoilla. Isännöitsijä tarkastaa tilanteen ja ryhtyy asian vaatimiin toimenpiteisiin. Muista, että tippuvaa lumikuormaa ei voi aina ennakoida, koska se ei välttämättä näy alas katoilta, varsinkaan jos kyse on korkeasta talosta.

Kansainvälinen naistenpäivä

Kansainvälistä naistenpäivää on vietetty 1900-luvun alkupuolelta lähtien. Vuotta 1975 vietettiin kansainvälisenä naisten vuotena, ja silloin Yhdistyneet kansakunnat vahvisti päivän vieton. Samalla se sai nimen ”Yhdistyneiden kansakuntien naisten oikeuksien ja kansainvälisen rauhan päivä”. Tänä vuonna YK on julistanut naistenpäivän teemaksi ”Yhtäläiset oikeudet, yhtäläiset mahdollisuudet: edistystä kaikille”.

Kura kuriin [SIISTIT SISÄTILAT] Rapaisina vuodenaikoina sisätilojen siistinä pitäminen on jatkuvaa taistelua hiekkaa ja kuraa vastaan. Omiin sisääntulorutiineihin kannattaakin kiinnittää huomiota: tömistele ensin kengistä suurimmat liat ja pyyhkäise kengänpohjat ulko-oven rappuralliin. Riisu jalkineet eteiseen, äläkä kulje niillä esimerkiksi keittiöön. Kuivaa lattialle joutunut vesi tai sulanut lumi heti pois. Hanki eteiseen hyvä eteismatto, esimerkiksi kuramatto, joka imaisee kosteuden ja hiekan nukkansa sekaan. Yleensä kuramattoja voi pestä jopa koneessa. Valitse siivousvälineet ja pesuaineet lattiamateriaalin mukaan. Puu ja laminaatti naarmuuntuvat herkästi, joten irtohiekka kannattaa imuroida mahdollisimman usein pois. Pesuun ei suositella märkää moppia tai vahvaa saippuaa, vaan lattia pyyhitään nihkeällä liinalla tai esimerkiksi mikrokuitumopilla. Muovilattia kestää vähän ankarampaakin puunausta ja kosteampaa pesua, mutta usein imurointi, pyyhkäisy nihkeällä mikrokuitumopilla ja yleispuhdistusaineen käyttö riittävät. 6

ASUKAS 1/2011

Lämpötilat kohdalleen [ENERGIA] VVO:n kiinteistöissä noudatetaan Ympäristöministeriön Asumisterveysohjeen, Motivan sisäilmaohjeen sekä energiatehokkaan asumisen edellyttämiä sisälämpötilatavoitteita. Sisälämpötilat mitataan aina huoneen keskeltä noin 1,1 metrin korkeudesta. Mikäli huoneiston tai tilan lämpötila poikkeaa tavoitelämpötilasta tai sisäolosuhteet haittaavat muulla tavoin asumista, tulee asukkaan ilmoittaa asiasta kiinteistöä hoitavaan huoltoyhtiöön. Huoltoyhtiö tarkastaa asuinhuoneiston ja tekee tarvittavat korjaavat toimenpiteet. Olosuhdereklamaatiot dokumentoidaan aina kirjallisesti. Ennen yhteydenottoa huoltoyhtiöön asukkaan tulee tarkastaa, että:  huoneiston ilmanvaihtoventtiilit ovat puhtaat, kunnossa ja paikoillaan.

 ikkunoiden korvausilmaventtiilit ovat talviasennossa.  ikkunoiden tuuletusluukut ovat suljettuina tiiviisti.  ikkunat ja parvekeovet ovat suljettuina tiiviisti.  patteritermostaatit ovat ehjät ja säädetty auki-asentoon.  patteritermostaatit toimivat esteettömästi; niiden edessä ei ole esimerkiksi verhoja tai kalusteita.

Vikailmoituksen huoltoyhtiölle voi tehdä myös www.vvo.fi/asukkaalle

-sivuston kautta. Lisätietoa Asumisesta VVO:n kiinteistössä löydät VVO:n kodinoppaasta: www.vvo.fi » Asukkaalle » Tietoa asumisesta » Opastusta asumiseen » Koti kunnossa

Tila  Makuuhuone, olohuone, keittiö  Wc, kylpyhuone, sauna, saunaosasto  Porraskäytävä, tuulikaappi, verkkokopit, väestönsuoja, taloja ulkoiluvälinevarasto

Tavoitelämpötila +21 °C ± 1 °C +23 °C ± 1 °C +17 °C ± 1 °C

TEKSTIT SUSANNA HAANPÄÄ, PAULA RISTIMÄKI, ANNA HAIKARAINEN // KUVAT ISTOCKPHOTO, VALMISTAJAT, TOMMI TUOMI

Huippunopeat laajakaistayhteydet entistä useammalle [LAAJAKAISTA] Sonera ja VVO ovat sopineet lähes 350 asuinkiinteistön varustamisesta huippunopeat laajakaistat mahdollistavilla valokuituyhteyksillä. Kiinteistösopimuskohteissa asunnot varustetaan 2 Mbit/s-perusnopeudella, joka sisältyy huoneistojen vuokraan. Asukkaat voivat lisäksi itse tilata normaalia edullisemmin käyttöönsä lisänopeuksia. Jokaiseen huoneistoon on saatavilla jopa 100 Mbit/s-nopeusluokan palvelut. Kiinteistökohtainen laajakaistapalvelu on aikaisemmin ollut saatavilla noin 4 500 VVO:n asunnossa, ja uudistuksen jälkeen palvelu on

mahdollista saada kaikkiaan yli 18 000 asuntoon ympäri Suomea. Suurin osa asunnoista sijaitsee pääkaupunkiseudulla. Lisäksi sopimus kattaa asuinkohteita muun muassa Jyväskylässä, Lahdessa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. – Tällä ratkaisulla varmistamme huippunopeiden laajakaistayhteyksien saamisen edullisesti ja helposti. Huomioimme asiakkaidemme tarpeet ja varaudumme tulevaisuuden haasteisiin, toteaa VVO:n ylläpitoyksikön johtaja Kimmo Rintala.

”Älä säilytä mitään pelkästä velvollisuudentunnosta. Oli hyvin vapauttavaa luopua isoäitini pöytähopeista, joita en koskaan käyttänyt.”

Kahvittelijalle Rotpunkt Marita. Hinta 34 e, Stockmann.

termoskannu

INES DE LA FRESSANGE, DEKO, 12/2010

Designin ystävälle Stelton. Hinta 65 e, useita värejä.

Sporttiselle Primus. Hinta 17,90 e.

www.finnishdesignshop.fi

www.ulkoilukauppa.com

kysymys &

vastaus

? !

Mikä on tehtävänjako asukashallituksen ja alueellisten toimielinten kesken? Ketkä pääsevät mukaan ja mikä on niiden toimikausi?

Alueelliset työryhmät muun muassa ideoivat ja koordinoivat koko aluetta koskevaa tiedotusta ja koulutusta; käsittelevät toimialueensa asioita ja osallistuvat valtakunnalliseen VVO-päivään. Työryhmien ja jäsenten lukumäärästä päätetään paikallisten tarpeiden mukaan.  Aluekokous on asukastoiminnan teemailta, joka muun muassa valitsee asukashallituksen jäsenen ja varajäsenen; päättää toimintasuunnitelmasta ja vahvistaa valtakunnalliseen VVO-päivään kutsuttavat edustajat. Vuotuiseen aluekokoukseen kutsutaan vähintään koko VVO-kotikeskusalueen talotoimikuntien puheenjohtajat tai valinnat organisoidaan siten, että kaikki toimintakunnat tulevat edustetuiksi.  Alueellinen VVO-päivä kokoontuu joka toinen vuosi ja käsittelee ajankohtaisia asukasyhteistyöhön liittyviä asioita.  Asukashallitus on valtakunnallista asukasyhteistyötä johtava elin, johon jokaiselta VVO-kotikeskusalueelta valitaan edustaja. Asukashallitus muun muassa valitsee keskuudestaan kaksi jäsentä ehdokkaaksi VVO Asunnot Oy:n hallitukseen, valitsee seurantatilintarkastajan, hyväksyy vuokranmääritysperiaatteet, kehittää VVO:n palveluita sekä tekee aloitteita ja antaa lausuntoja. Toimikausi on kaksi vuotta alkaen valintakokouksia seuraavan vuoden alusta, esimerkiksi 1.1. 2010–31.12. 2011. Seuraavan toimikauden edustajat valitaan syksyllä 2011. Muistathan, että asukastoiminta alkaa omasta talotoimikunnasta. Kaikki ovat tervetulleita mukaan asukaskokoukseen, jossa talotoimikunta valitaan. JÄIKÖ JOKIN ASIA EDELLISESTÄ EPÄSELVÄKSI TAI HALUAISITKO ESITTÄÄ ASUKASHALLITUKSELLE MUUN KYSYMYKSEN? LÄHETÄ SÄHKÖPOSTIA: ASUKAS@VVO.FI.

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

uutisikkuna

Muniva jänis

lyhyet

[pääsiäisajan taikaa] Kevätpäiväntasauksen aikaan jo ammoisina aikoina juhlittiin uuden elämän syntyä ja luonnon heräämistä talven jäljiltä. Kristinuskon yleistyttyä lähes samana ajankohtana alettiin viettää pääsiäistä, jonka juhlintaan liittyy edelleen ikiaikaista symboliikkaa. Etenkin munaa ja nopeasti lisääntyvää jänistä on pidetty eri kulttuureissa hedelmällisyyden vertauskuvina. Esimerkiksi muinaiset germaanit uhrasivat keväisin munien lisäksi jäniksiä. Keskiajalla pääsiäisen tienoilla Keski-Euroopassa munia siunattiin ja vietiin pelloille takaamaan kasvukauden käynnistyminen. Ennen uskonpuhdistusta lapsille uskoteltiin, että nimenomaan jänikset tuovat pääsiäismunia. Suomessa pääsiäismunien antaminen lahjaksi yleistyi 1800-luvulla, mitä ennen kananmunia pidettiin harvinaisena herkkuna. Yhä suosittuja Fazerin Mignon-munia alettiin valmistaa vuonna 1896 valamalla nougat-suklaamassaa aidon kananmunankuoren Lähde: www.finlit.fi sisään.

Asukkaista 92 % suosittelee vVO:ta ystävilleen Syys–lokakuussa tehdyn VVO:n asukastyytyväisyystutkimuksen mukaan asukkaat arvostavat rauhallista ja turvallista vuokralla asumista. Asukkaiden tärkeimmiksi arvioimat asiat ovat pysyneet vuodesta toiseen samoina; asunnon kunto, vuokran hinta-laatusuhde, talon rauhallisuus ja huoltoyhtiöiden palvelu. Vastanneista 92 % on halukkaita suosittelemaan VVO:ta ystävilleen tai tuttavilleen.Tutkimukseen vas tasi 1 500 asukasta vastausprosentin ollessa noin 30 %. ///

Työ vai koti tärkeämpi? Testaa verkkosivuillamme www.vvo.fi, onko sinulle tärkempi koti vai työ. Voit voittaa Luxussiivouksen kotiisi. Samalla voit tarkistaa suosikkialueesi asuntotarjonnan sivuiltamme. Tuo myös Facebook-kaverisi mukaan kisaan, ja suosittele linkkiä heille!

Kesää odotellessa  Pistä nyt siemenet multaan, jos haluat kasvattaa kesäkukkia tai hyötykasveja alusta alkaen. Siirrä valmiit taimet ulos kevätkesällä yöpakkasten mentyä ja sommittele niistä kaunis ruukkuryhmä pihaa tai parveketta piristämään.

1 2

Kylvä siemenet puhtaisiin ruukkuihin, joissa on reikä pohjassa.

Käytä vähäravinteista taimi-, kylvö- tai kaktusmultaa. Siemenen peitoksi tulee saman verran multaa kuin mikä on siemenen läpimitta.

Kastele kylvös huolellisesti ja peitä se rei´itetyllä muovilla, jonka läpi istutus saa happea. Itäminen vaatii vettä ja noin 20–22 asteen lämpötilan.

///

4 5

Laita kylvös ikkunalaudalle.

Kun sirkkalehtien jälkeen ensimmäinen oikea lehtipari on kehittynyt, siirrä taimet suurempiin ruukkuihin.

Istuta jokainen taimi omaan ruukkuunsa tai muutama taimi isompaan ruukkuun. Älä taputtele multaa liian tiiviiksi. Kastele istutus läpikotaisin.

Totuta taimia ulko ilmaan, ennen kuin istutat ne ulos tai viet ruukkuineen pihalle.

Lue tarkemmat kylvöohjeet sekä

tietoa siemenien kylvöajoista osoitteesta: www.vvo.fi » Asukas

Kevään verkkovinkki Miten www.vvo.fi-sivuilta löytyvät oman kotitalon asiointitiedot? Klikkaa ensin pääsivulta oikeanpuoleista Asukkaalle-linkkiä: » www.vvo.fi » Asukkaalle. Valitse paikkakunta ja kotitalosi kirjoittamalla sen osoite kenttään tai valikoimalla se listasta. Tämän jälkeen näet vasemmassa palkissa Kotitalo-osion. Sieltä klikkaamalla pääset lähettämään viestisi suoraan isännöitsijälle, VVO-kotikeskukseen ja huoltoyhtiölle. Voit hoitaa asunnon vaihtoon, sopimusremontteihin, Avainasukkaan palveluihin, vakuutuslaskelmiin ja vuokranmaksuun liittyviä asioita ja antaa myös palautetta. Kehen yhteyttä? -listasta löydät yleisimpiä asumiseen liittyviä tilanteita ja niiden vastuuhenkilöitä. Ota ensisijaisesti yhteyttä listassa mainittuihin tahoihin.Yhteystiedot löytyvät kootusti myös Yhteystiedot-linkistä. ///

Verkkogallupin kertomaa Tammikuun verkkogallupissa kysyimme asukkaiden asunnonvaihtotoiveita tulevaisuudessa. Vastaajia oli yhteensä 38, joista 42 prosenttia ilmoitti, ettei harkinnut asiaa. 34 prosenttia harkitsee asiaa, mutta vuokratalon iällä ei ole merkitystä. 24 prosenttia vastaajista harkitsee muuttoa uuteen taloon.

Liisa Kanninen ja Jouko Vinnari tutkivat Vaarinkatu 10:n leikekirjaa. – Leikekirjaan olen koonnut kuvia ja kirjoituksia edesmenneistä asukkaista sekä talkoista, pihajuhlista, pikkujouluista ja muista tapahtumista vuosien varrelta, kertoo Kanninen.

TEKSTI ANNA HAIKARAINEN // KUVA TOMMI TUOMI

– Leikkaamme itse nurmikon ja pensaat, mistä jää hyvin ylimääräistä rahaa välineiden hankintaan ja asukastoimintaan. Olemme hankkineet rahoilla muun muassa hienon grillin, oksasilppurin ja -leikkurin sekä painepesurin mattojen Vaarinkatu 10:n senioritalossa pesua varten, kuvaa talotoimikunnan puheenjohtaja Jouko Vinnari. Järvenpäässä eivät kivet sammaloidu. Kerhohuoneeseen ostettiin laadukkaat posliiniastiat ja teräksiset Asukastoiminta on ihmisten korkeasta ruokavälineet. Enää ei tarvitse siis haalia kertakäyttöastioita asukkaiden iästä huolimatta vireää ja omarunsaslukuisiin kokoontumisiin. aloitteista. Tämä näkyy mukavasti Kerhohuone palvelee myös talon vieraiden yöpymiskäyttöä. myös talon tilipussissa. – Koska tämä on senioritalo, asunnot ovat pieniä. Sukulaiset voivat hyvin yöpyä kerhohuoneessa, jossa on keittomahdollisuus, vessa ja avattava sohva, esittelee asukasaktiivi Liisa Kanninen. Varustusta täydentävät tv digibokseineen sekä laajahko kirjasto, johon yksi jos toinen asukas on tuonut vanhoja kirjojaan. Paistinpannun, uunin ja lukittavan kaapin hankinta muhivat parhaillaan talotoimikunnan mietintämyssyssä. – Uuni olisi kiva siksi, että voisimme leipoa täällä silloin yhdessä. Moni yksinasuja voisi hakea täältä leipomukset kotiinsa, Kanninen ideoi. ×

Oma työ hyödyttää kaikkia

MILLAISTA AKTIIVISTA JA IDEARIKASTA ASUKASTOIMINTAA SINUN TALOSSASI ON? LÄHETÄ MEILLE SÄHKÖPOSTIA: ASUKAS@VVO.FI LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

fiksu kuluttaja

asumisen uudet ratkaisut

Asumista ilman autoa Teksti Liisa Joensuu // Kuvitus jenny lucander-holm

utottomuus voi olla taloudellinen tai ekologinen ratkaisu. Se voi olla kannanotto tai elämäntapa. Olipa syy mikä tahansa, rakentamisessa harvoin ajatellaan autottomia. Suomessa autoilu on kaavoituksen kautta kiinteästi kytketty asumiseen. Tietty määrä autopaikkoja on rakennettava asuntoja kohti. Samalla asukkaat, joilla ei ole autoa, tukevat omalta osaltaan autojen ja autopaikkojen säilyttämistä pihoilla. – Autopaikaton talo ei ole puutteellinen vaan uudelleen ajateltu yhtälö. Urbaaneilla alueilla autopaikat vaativat laitospysäköintiä maan päällä tai alla. Kun pysäköintilaitosta ei rakenneta, säästö on suuri ja se voidaan käyttää asumiseen, selvittää VVO:n tutkimuspäällikkö Niina Savolainen.

Autottomia kotitalouksia on paljon varsinkin keskustaalueilla. Elämä ilman omaa autoa on yhä useammalle tietoinen valinta. VVO:n suunnitelmissa onkin rakentaa myös autopaikattomia taloja.

VVO rakentaa lähivuosina peräti kolme autopaikatonta taloa, kaikki keskustamaisille paikoille ja hyvien liikenneyhteyksien päähän. Yksi kohteista rakennetaan Vantaan Tikkurilaan, toinen Keravan keskustaan ja kolmas Helsingin Jätkäsaareen. Kaikki talot ovat suunnitteluvaiheessa.

Saatu säästö mahdollistaa panostuksen yhteisiin tiloihin Jotta kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja voidaan rakentaa hyville keskustatonteille, pysäköintilaitoksen puuttuminen on yksi tapa pitää kustannukset kurissa. Konsepti luonnollisesti edellyttää, että lähipalvelut ovat hyvät ja julkinen liikenne helposti käytettävissä. – Yksi autopaikka Jätkäsaaressa maksaisi liki 40 000 euroa. Pysäköintilaitoksen rakentamisen kustannukset olisivat niin suuret, ettei vuokra-

taso enää kohtaisi VVO:n tavoitetta eli kohtuuhintaista asumista, Niina Savolainen muistuttaa. Jätkäsaaresta kehittyy suuri asuin- ja työpaikkakeskittymä, jonne pääsee tulevaisuudessa muun muassa kolmella eri raitiovaunulla. Asukkaiden on helppo käyttää myös metroa, sillä rakennettavasta kiinteistöstä on lyhyt matka Ruoholahden metroasemalle. Keravan kohde rakennetaan lähelle juna-asemaa ja Tikkurilan kohde Jokiniemeen lähelle uutta matkakeskusta. Kovin kysyntä on pienistä asunnoista, sillä yli puolet vuokra-asukkaista on sinkkuja. – Pieniä asuntoja on puolestaan kallista rakentaa. Pysäköintilaitoksen rakentamatta jättäminen mahdollistaa sen, että voimme tarjota asumista pienille talouksille. Säästö mahdollistaa myös esimerkiksi erittäin laadukkaat yhteistilat ja pyörävarastot, joi-

hin voidaan investoida enemmän rahaa. Autopaikkojen poisjäänti ei alenna asuntojen vuokraa. Jätkäsaareen tuleva 60 asunnon kerrostalo kuuluu Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo -ohjelmaan, jossa tutkitaan uudenlaista hyvän pienasunnon konseptia. Samalla etsitään uudenlaista pohjaratkaisua, jossa asunnon toiminnot ja huonekalujen sijoittelu ovat paremmin asukkaan päätettävissä. Jätkäsaaren kohde, kuten myös Keravan ja Tikkurilan kiinteistöt, valmistuvat parin seuraavan vuoden sisällä.

Autoilun vaihtoehdot  Jos ajat autolla alle 10 000 km vuodessa, omistaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa.  Jos et tarvitse autoa päivittäin tai useita kertoja viikossa, sinun kannattaa miettiä yhteiskäyttöauton ja joukkoliikenteen mahdollisuuksia.  Auton vuosikustannusten summalla saisit lukuisia taksimatkoja tai vaikkapa siivoojan kotiin.  Taksimatka tulee halvimmaksi kimppataksia käyttäen.

Kohti autottomia kortteleita Liikenteen energia-asiantuntija Johanna Taskinen Motivasta kertoo Helsingin kaupungin tutkivan, miten autopaikan hinnan voisi erottaa asunnon hinnasta. Suunnitelmissa ovat vähäautoiset korttelit ja kokonaan autottomat korttelit. – Helsingin seudulla autottomat korttelit antavat asunnon hankkijalle mahdollisuuden maksaa vain asunnosta ja olla maksamatta autopaikoista. Toinen mahdollisuus olisi myydä autopaikat erikseen. Tulevaisuudessa autottomuus voidaan liittää asuntokauppaan siten, että ostaessasi autopaikattoman asunnon saat liikkumisen palvelupaketin, esimerkiksi joukkoliikennekortin tai taksimatkoja edullisesti, Taskinen visioi. Johanna Taskinen uskoo autottoman elämäntavan kasvavan ja tuovan mukanaan sekä uusia palveluja että uusia tapoja liikkua. Ostosten kotiinkuljetus lisääntynee, samoin autojen yhteiskäyttö ja kimppakyydit. Suomeen rantautunevat maailmalta myös työyhteisöjen kimppakyytiringit. Vaihtoehtoja ovat luonnollisesti näiden lisäksi auton vuokraaminen, taksien käyttö ja pyöräileminen.

asukasgallup Onko sinulla auto?  Kyllä 60 %  Ei 40 %

Osallistu Asukasgallupiin netissä! www.vvo.fi/asukasgallup

Yhteiskäytön suosio kasvaa Suomessa autojen yhteiskäyttöä tarjoaa harva yritys. Tunnetuin on City Car Club. Johanna Taskinen tietää kertoa sen jäsenyyden kasvaneen yli 20 prosenttia vuodessa, mikä on eurooppalaisittain vähän. Esimerkiksi Isossa Britanniassa yhteiskäyttö on kasvanut jopa 100 prosenttia vuodessa, ja yhteiskunta on tukenut voimakkaasti autojen noutopisteiden perustamista. Belgiassa autojen yhteiskäyttö on levinnyt 20 kaupunkiin huippuvauhtia. Suomessakin autojen yhteiskäyttäjien määrä kasvanee, ja uusia palvelun tarjoa jiakin on odotettavissa markkinoille. – Pääkaupunkiseudulla jokainen yhteiskäyttöauto korvaa noin 20 yksityisautoa. Yhteiskäyttö vähentää liikennettä ja hiilidioksidikuormaa sekä helpottaa pysäköintiä. Erityisesti yhdistettynä joukkoliikenteeseen, pyöräilyyn ja kävelyyn yhteisautoilu on ekologinen valinta. ×

lehti vvo:n asukkaille

meidän talo

uuden talon ensiaskeleet

Terve 

Lunta on tupruttanut jälleen koko yön. Kilterinkaari 2:n asukkaat heräävät puhtaan valkoiseen aamuun, kun lumi on kuorruttanut puiden oksat pehmeällä peitteellään, lisännyt uuden puuterisen kerroksen pihaan – ja peittänyt vaipallaan A-rapun ulkorappuset. Samalla kun huoltomies ajaa miniauralla pihasta pahempia lumikasoja pois, saapuu talon asukas Olavi Moilanen lumilapion kanssa paikalle. Pian lumen alta puhdistuu näkyviin rappunen kerrallaan, kun mies lapioi lunta. Pari viimeistä silausta ja ulko-ovenkin saa taas vaivattomasti auki. – Tämä on silkkaa mielen virkistämistä, ei mikään iso homma verrattuna entisen kotimme, omakotitalon, pihan lumitöihin, Moilanen virnistää. Moilanen asuu A-rapussa, jossa sijaitsevat Kilterinkaari 2:n senioriasunnot. Etenkin huonokuntoisille vanhuksille on tärkeää, että rappusissa ja pyörätuoliliuskalla pääsee kulkemaan säästä riippumatta. Tänä talvena huoltomiehillä on riittänyt töitä ja Kilterinkaaren asukasaktiivit ovat ojentaneet auttavan kätensä. Toiminta on vapaaehtoista, ja se perustuu asumisviihtyvyyden parantamiseen.

Yksi uusimmista vuokrataloista on Kilterinkaari 2 Vantaalla. Kaksivuotias nuorukainen on ottanut jo paljon askelia kohti oman kodin tunnelmaa ja yhteisöllisyyttä. Vietimme vuorokauden värikkään talon ihmisiä tavaten ja heidän kuulumisiaan kysellen.



Lumiaura on jo niputtanut pihan lumikasat korkeiksi vuoriksi, kun Kilterinkaari 2:n isännöitsijä Eero Puranen kaartaa autollaan pihaan. Vuonna 2008 valmistuneen talon takuukorjaukset ovat alkamassa, ja Puranen on tullut tapaamaan urakoitsijan edustajaa. 12

Asukas 1/2011

tuloa

uuteen kotiisi Teksti Karita sainio // kuvat Arto wiikari & jorma marstio

lehti vvo:n asukkaille

– Talo on ollut kiitettävässä kunnossa, mutta Talon rakentamisen lisäksi Puranen on ollut vahuuden rakennuksen kanssa menee aina hetki, vasti mukana talotoimikunnan rakentamisesennen kuin palikat saadaan kohdilleen ja sau- sa. Kilterinkaaren valmistuttua Puranen kutsui asukkaat koolle talotoimikunnan perustamismat suoristumaan, Puranen toteaa. Isännöitsijä muistelee, kuinka kaksi vuotta ta varten. Paikalle ilmestyikin lähes 20 asukassitten talon asukkaat kokoontuivat kerhohuo- ta, joista toimikunta valittiin. Aluksi isännöitsijä neeseen avaintenjakoon. Jokainen talon asukas oli mukana jokaisessa talotoimikunnan kokouksai vuorotellen oman avaimensa upouuteen ko- sessa, auttaen toimintaa oikeille urille: talotoitiin, uunituoreen asumisinfomateriaalin kanssa. mikunnan tarkoituksena on aktivoida asukkaita muun muassa talkoisiin, keskustelemaan keskeSe oli juhlallinen hetki. Seremoniaa edelsi muutaman kuukauden nään sekä pitämään huolta ympäristöstään. Tatiukka puserrus, jolloin talo saatiin viimeisen lotoimikunnasta myös valitaan taloon turvallipäälle kuntoon asuntojen luovutusajankoh- suuspäällikkö sekä väestönsuojanhoitaja, joiden daksi. Isännöitsijän toimiston mapit täyttyi- tehtävänä on pelastusviranomaisten avustamivät uusista sopimuksista vakuutus-, huolto- ja nen tarvittaessa. Nyt, kahden vuoden jälLVI-yhtiöiden kanssa, keenkin, Puranen pyrkii Kilterinkaaressa rappuosallistumaan kokouk käytävät tuoksuivat tuo”Aktiivisuus tuo mukanaan reelta maalilta ja pihalla tunteen, että talo on oma koti, siin ainakin kahdesti vuodessa. kaivinkone kaivoi kuopja silloin siitä haluaa pitää – Kilterinkaareen on paa naapuritalolle. hyvää huolta.” syntynyt mukava asu– Itse taloa ja sen kasyhteisö, jossa toimii pihapiiriä rakennettiin noin kahden vuoden ajan. Olin mukana projek- kolmisenkymmentä aktiivia. Isännöitsijä ei ehdi tissa alusta alkaen, esimerkiksi osallistuen sään- eikä halua toimia talon poliisina, mutkaton asunöllisiin työmaakokouksiin. Loppuvaiheen so- minen syntyy ennen kaikkea asukkaiden myötä. pimusneuvottelut hoituivatkin jo sutjakasti, sillä Aktiivisuus tuo mukanaan tunteen, että talo on sopimukset tehtiin jo ennalta hyväksi todettujen oma koti, ja silloin siitä haluaa pitää hyvää huolta, Puranen pohtii. VVO:n yhteistyökumppaneiden kanssa. 14

Asukas 1/2011

Kilterinkaari 2  Valmistunut vuonna 2008.  Huoneistoja 83.  Asukkaita noin 125.  Sijaitsee Vantaan Myyrmäessä, kivenheiton päässä niin kauppakeskus Myyrmannista, junaasemasta kuin vehreistä luontopoluistakin.  Talon A-rapun asunnot on suunniteltu senioriasunnoiksi, jotka soveltuvat teknisiltä ratkaisuiltaan ikääntyvien ihmisten tarpeisiin.

1 Miksi halusit muuttaa Kilterinkaari 2:een? 2 Miten olet viihtynyt talossa?



VVO:n myyntineuvottelija Kati Vesterinen on tullut Kilterinkaareen esittelemään kaksiota potentiaalisille vuokralaisille. Hän kertoo, että tämä uusi ja näyttävä talo on kysytty kohde, jota on helppo vuokrata eteenpäin. Jo ennen talon valmistumistakin Kilterinkaaren asuntoihin oli kiinnostuneita jonoksi asti. A-rapun senioriasuntoihin vaatimuksena oli yli 55 vuoden ikä, muut talon asunnot täytettiin hakijoiden asunnontarpeen kiireellisyyden perusteella. Myyntineuvottelijan roolissaan Vesterinen saapuu asukkaiden avuksi, kun kyse on asuntonäytöstä, huoneiston irtisanomisesta tai halukkuudesta asunnonvaihtoon. Hän kertoo, että Kilterinkaaressa irtisanomisia on tehty hyvin vähän. Uusissa taloissa asukasvaihtuvuus on usein normaalia suurempaa, kun ihmiset eivät ole vielä juurtuneet paikoilleen. – Olemme saaneet Kilterinkaareen juuri sellaisia asukkaita, joita haluamme. He pitävät yhdessä huolta talosta, naapureista ja ympäristöstä, milloin keräten pihdeillä roskia, milloin auttaen A-rapun vanhuksia tai vain vaihtaen kuulumisia naapureiden kanssa. Tällainen toiminta luo mukavaa yhteisöllisyyden ja oman talon tunnelmaa, Vesterinen miettii. Jokaisessa uudessa talossa asukastoiminta vaatii kuitenkin hieman alkulämmittelyä. Vesterinen kertoo, että yhteisöllisyyden siemeneksi tarvitaan aina yksi tai muutama aktiivinen vetäjä, jotka inspiroivat muita asukkaita mukaan toimintaan.



Kilterinkaari 2:n talotoimikunnan puheenjohtaja Risto Petlin pääsee harvoin kävelemään kotiovestaan sisään ilman, että joku ottaa hihasta kiinni. Uuden talon asukkailla on paljon puhuttavaa puheenjohtajalle,

ARI WIKBERG 1 Kävi niin, että vaimo valitsi puolestani. Ihan hyvin valitsi. 2 Olen viihtynyt, asuinpaikka on lähellä sijaitsevine terveys-, ostoskeskus- ja liikennepalveluineen täydellinen. Ainoastaan asuntomme avokeittiö häiritsee, haluaisin tilalle perinteisemmän version.

AUNE MOILANEN 1 Talon seniorirappu vihjasi samanikäisestä ja ehkä -henkisestäkin naapurustosta. Lisäksi talon pyykkituvat, autopaikat sekä piha-alueet houkuttelivat. 2 Hienosti, talossa asuu mukavaa porukkaa, johon on päässyt tutustumaan talotoimikunnan järjestämän virkistystoiminnan kautta.

ULLA PETLIN 1 Iän kertyessä on hyvä asua talossa, jonka läheltä löytyvät kaikki palvelut. Myös se, että voimme asua tässä talossa niin pitkään kun haluamme, luo turvallisuudentunnetta – jouduimme muuttamaan edellisestä asunnostamme, koska se meni omistajalta myyntiin. 2 Tämä on kiva talo, jossa asuu mukavia ihmisiä. Usein vaihdamme kuulumisia, kun näemme pihalla tai porraskäytävässä.

TAPANI JA TERTTU MÄKELÄ 1 Tapani: Uusi talo hyvällä sijainnilla kiinnosti. Kaikki on lähellä: jos vaikka ei ehdi kokata, kivenheiton päästä voi hakea kotiin kiinalaista ruokaa tai viereisestä ammattikoulusta sen oppilaiden leipomaa tuoretta leipää. 2 Terttu: Olemme mielissämme etenkin talon hiljaisuudesta – joko uuden talon arkkitehtuuri vaimentaa asumisen äänet, tai sitten täällä vain asuu rauhallista porukkaa. Myös pihapiirit ovat hiljaisia autottomuuden vuoksi, sillä parkkipaikat sijoittuvat maan alle tai asuinalueen reunamille.

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

 Se on se värikäs talo. Kilterinkaari 2 on helppo löytää. Se seisoo pienen mäen päällä kivenheiton päässä Vantaan Myyrmäen juna-asemalta, herkullisena kuin karamelleilla koristeltu piparkakkutalo. Talon siniseen pohjaan on maalattu sinne tänne värikkäitä länttejä, joiden luomat optiset harhat saavat rakennuksen mittasuhteet heittämään katsojan silmissä kuperkeikkaa. Keskellä seinää on kaksi jättimäistä reikää, joista toisesta kurkistavat parvekkeet, toisesta taas villillä oranssilla maalattu syvennys. Onko tämän talon suunnitellut Peppi Pitkätossu? Vaiko sama arkkitehti, joka teki satumaisen suklaatehtaan, jossa Jali vieraili? – Muistaakseni seinämän kuviot liittyvät jotenkin Afrikan eläimiin, muistelee yksi asukas. Toinen taas arvelee, että väritys 16

ASUKAS 1/2011

on saanut inspiraationsa kesän lämmöstä ja varpaita polttelevan hiekan kuumuudesta. Talon on suunnittelut arkkitehtitoimisto Hedman & Matomäki, jonka tavoitteena oli luoda toimiva talo ja samalla myös taideteos. Värikkäät läntit paljastuvat leijoiksi, joiden takaa löytyy idea Kjell Westön kirjasta Leijat Helsingin yllä. Hedman & Matomäki halusi tuoda leijat Vantaan ylle. Liitelevät leijat piirrettiin rakennuksen runkoon ja väritettiin kuin värityskirjassa. Vaikka talon taustalta löytyykin arkkitehtitoimisto, joitakin satumaisia työvälineitä heillä on ollut käytössään: kun talon ikkunat on valaistu, seinässä leijailevista leijoista osa katoaa tummiin talvi-iltoihin, palaten taas aamulla paikoilleen tervehtimään uutta päivää.

esimerkiksi huoneistokohtaisen ilmastoinnin toimivuudesta, takuutöiden aikataulutuksista tai naapurin tuuletuskulttuurista. Hyvä näin, sillä ihmisten kanssa viihtyvä Petlin näkee toimivan keskustelun yhtenä hyvinvoivan talon merkkinä. – Monesti käydään läpi negatiivisiakin asioita, ja usein asukkaan mieli helpottuu, kun hän saa asiansa kerrottua. Tilanne korjataan yhdessä isännöitsijän kanssa, Petlin selvittää. Tällä kertaa puheenjohtajan pysäyttää uudenvuodenjuhlista kiittelevä naapuri. Vaikka Kilterinkaaressa on asuttu vasta ”Päätimme aloittaa kaksi vuotta, on siellä jo sinnikkäästi paljon asukastoimintaa. naapureiden Muutaman vuoden sisällä moikkaamisen, on muun muassa järjestetja se sitten tarttui ty talkoita, hankittu yhteimuihinkin.” nen sähkögrilli ja pidetty lettukestejä. Suunnitteilla on myös virkistysmatkoja, esimerkiksi Suomenlahden risteily. Pelkästään sormia napsauttamalla ei yhteisöllisyys kuitenkaan ole syntynyt. – Aluksi talossa ei edes suuremmin tervehditty, vaikka kuljettiin samassa hississä. Päätimme kuitenkin vaimoni kanssa aloittaa sinnikkäästi naapureiden moikkaamisen, ja se sitten tarttui muihinkin, Petlin hymyilee. Pikkuhiljaa talon asukkaat alkoivat tulla toisilleen tutuiksi, ja nyt sen pihoilla ja käytävillä jutellaan jo runsain määrin. – Vaikka kyse onkin vuokratalosta, tämä on meidän talomme ja kotimme. Haluamme pitää paikan viihtyisänä, jotta tänne on aina mukava tulla. ×

vinkki TEKSTI NEEA LAAKSO // KUVA TOMMI TUOMI

uuma juoma lämmittää ihanasti laskiaisrinteessä – tai muuten vain talvipakkasella. Kokeile vaihteeksi jotain uutta, vaikkapa intialaistyyppistä kookoschaita. Lämpimän mausteinen chai käy koko perheelle, sillä rooibosteehen pohjautuvassa juomassa ei ole kofeiinia. Mustapippuri ja muut mausteet antavat mukavaa lisäpotkua, jonka maito kuitenkin pehmentää lempeäksi lämpöisyydeksi. ×

Mausteista lämpöä laskiaismäkeen

Kookoschai (ohjeesta riittää noin litran termoskannulliseen)  ½ dl rooibosteetä  1 murskattu kanelitanko  ½ rkl kokonaista mustapippuria  ½ rkl inkivääriä raastettuna  ½ rkl kardemummaa  1 ½ rkl kookoshiutaleita  2–3 neilikkaa Sekoita ainekset, hauduta kuumassa vedessä (noin 6 dl) 5–10 minuuttia, lisää kuuma maito (noin 4 dl) ja muutama teelusikallinen sokeria oman maun mukaan. Siivilöi mausteet pois ennen tarjoilua. Valmiina mäkeen!

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

KOTI KUNTOON

pihasuunnittelun aika on nyt

TEKSTI SOILA OJANEN // KUVAT PETRI BLOMQVIST

Asukkaiden aktiivisuus varmistaa

kukkaloiston Vain muutama kuukausi ja asvaltti hehkuu taas helteessä. Onneksi kotitalon pihasta voi loihtia viihtyisän vilpolan, jossa saa juoda kesäiset pihakahvit kukkaloistosta nauttien. Katse talon ympäristöön on suunnattava jo nyt.

ellervonkatu 8 on rauhallinen kerrostalo Jyväskylän ydinkeskustan tuntumassa. Sen piha on tiukkarajainen asvalttialue. Nurmettomaan pieneen pihaan on kuitenkin saatu aseteltua mainiosti keinu, lasten leikkipaikka, pöytäryhmä penkkeineen sekä grillikatos. Kaiken kruunaa hehkeä kukkaloisto kesäisin. Talon 41 huoneistossa asuu työelämässä olevia ihmisiä, opiskelijoita, lapsiperheitä ja seniorikansalaisia. Asukkaat tykkäävät viettää monipuolisesti aikaansa ulkosalla. – Meidän talossamme voidaan hyvin, vahvistaa asukashallituksen puheenjohtaja Veijo Turpeinen.

Helppohoitoisuus tärkeää Oman pihan arvostamisesta ja yhteishengestä Tellervonkadulla kertoo, että asukkaat tekevät kunnostusta talkoovoimin. Pari kertaa vuodessa piste18

ASUKAS 1/2011

tään pystyyn isommat pihan siistimistalkoot. – Keväisin silottelemme talven jäljet ja istutamme kesäkukat. Syksyisin piha valmistellaan talven tuloon, Turpeinen kuvaa. Suunnitteluun ei tarvita ulkopuolisia ammattilaisia, sillä asukkailta löytyy puutarhaosaamista. Kymmenen vuotta sitten rakennetun talon piha on jo käytännössä näyttänyt, mitkä kasvit viihtyvät tässä ympäristössä. – Kesäkukat istutamme betonirenkaista koottuihin altaisiin, joiden pohjalle on tehty salaojitus soran avulla. Sen päällä oleva istutusmulta pysyy vaivattomasti sopivan kosteana. Kukkia voi kastella kuivana aikana tarvittaessa myös runsaasti, jolloin kasteluväli pitenee. Toisaalta sora helpottaa myös tasaisen kosteuden ylläpitämisessä, jos sataa paljon, kuvaa Turpeinen. Salaojituksen ansiosta kukka-altaiden multa ei muutu heti vetiseksi. Kukka-altaat on sijoitettu pihalle betonisen ”pihakannen” päälle, jonka alla on autojen parkkipaikka.

Työleiriltä välttyy oikealla suunnittelulla  Pihan viihtyisyys kumpuaa ihmisistä. Asukkaiden yhteinen kiinnostus parannustöihin mahdollistaa kukkaloiston, koska sellainen vaatii myös jatkuvaa hoitoa. – Kannattaa silti pitää suunnitelmat aina realistisina. Kun kohtuus pidetään mielessä, ei pihasta tule kenellekään työleiriä, Veijo Turpeinen vinkkaa. Suunnitelmia tehdessä voi haaveilla ja ideoida villisti, mutta toteutettava ratkaisu on muokattava omaan pihaan sopivaksi. Kaikille löytyy varmasti sopivin ja järkevin vaihtoehto. Turpeinen kannustaa näkemään parannusmahdollisuuksia myös kaupunkilaisen pienessä asvalttipihassa. Kaikista pihoista saa miellyttävän oleskelupaikan omalla tavallaan. Toisaalta pihanhoidossa ei ole tärkeintä ainoastaan lopputulos. – Moni yllättyy siitä, miten paljon talon yhteishenkeä yhteinen pihanhoito luo. Yhdessä tekeminen on mukavaa ja naapuriinkin tutustuu uudella tavalla, asukasaktiivi kannustaa.

Sisko Lahti on hoitanut ahkerasti kotitalonsa Tellervonkatu 8:n pihaa Jyväskylässä. LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

Veijo Turpeinen kannustaa hankkimaan helppohoitoisia kasveja pihamaalle. Näin niiden hoito ei muodostu rasitteeksi kenellekään.

AMMATTILAISEN VINKIT  Puutarhasuunnittelija Maija Pelkonen teki muistilistan pihaa kunnostavalle.  Tarkasta perusasiat: toimivatko alueiden sijoittelu ja kulkureitit?  Riittääkö valaistus? Tutki asia pimeässä. Valaisimien mallit ja paikat vaikuttavat pihan yleisilmeeseen.  Lisää autopaikkojen viihtyisyyttä istutuksin. Ne eivät saa kuitenkaan estää näkyvyyttä.  Kasvien, kalusteiden ja valaisimien valintaan vaikuttavat pihan muodot, istutukset sekä rakennusten arkkitehtuuri ja värit.  Huomaa, että hillitty on tyylikästä.  Pihan osien mittasuhteiden pitää toimia keskenään. Pieni istutusalue ei näytä miltään isolla tontilla korkean talon vieressä.  Puutarhuri tarvitsee malttia. Aluksi kasvien määrä ja koko voivat tuntua vähäisiltä. Lopputulos näkyy vasta noin kolmessa vuodessa.  Selvitä kasvien hoito-ohjeet. Kasvit tarvitsevat leikkaamista vasta 3–5 vuoden kuluttua istutuksesta. Havukasvit pärjäävät ilman leikkausta.  Muista perennoja ja kukkasipuleita istuttaessasi, että maanpäällinen osa vaatii siistimistä. Perennoja pitää jakaa säännöllisesti, jotta ne kukkisivat. Kuolleet kasvinosat on poistettava syksyisin.  Siisteys on viihtyisyyttä! Pihatöistä tykkäävä voi aina haravoida, kitkeä rikkaruohoja ja nyppiä kuolleita lehtiä. 20

ASUKAS 1/2011

– Silti talossa on aktiivisia asukkaita, jotka huolehtivat omaehtoisesti pihan siisteydestä. Kukkahehku säilyy, kun aina löytyy joku, joka nyppii kuolleet lehdet pois, Turpeinen kiittelee. Pihaan hankittu suihkulähde kerää lehtiä ja vaatii yllättävän paljon siistimistä. Sekin on pysynyt kauniina asukasvoimin.

Asukkailla hyvä maku

tellaan ammattilaisavun hankkimista. – Jos nyt pyytää grillikatosta, sitä tuskin saa ensi kesäksi, Lehmonen linjaa. Pikahankinnan estää jo viranomaisprosessi naapurien kuulemisineen. Lisäksi isojen kohteiden rahoitus pitää suunnitella budjettiin ajoissa. Uusin ilmiö pihoissa on innostus hyötykasvien viljelyyn. Monissa pihoissa kasvaa mausteyrttejä, joita asukkaat voivat napsia salaatteihinsa ja ruokiinsa. Tellervonkadullakin muun muassa ruohosipuli kasvaa komeasti.

Tellervonkadun isännöitsijä Lahja Lehmonen kertoo, että VVO:n asukkailla on melko vapaat kädet pihakunnostuksessa. Yhtenäistä ohjetta on mahdotonta antaa kohteiden erilaisuuden Kivillä ilmettä takia. Lisäksi VVO:n taloja on ympäri Suomea Pihasuunnittelua rajoittavat säädökset, jotka hyvin erilaisilla kasvualueilla. Kuitenkin yhtenä ammattilaiset osaavat huomioida tilankäytössääntönä on, että grillikatosten ja pihakeinujen sä. Puutarhasuunnittelija Maija Pelkonen listaa hoito kohteissa kuuluu aina huoltoyhtiölle. pihaharrastajalle tukun EU-direktiivejä ja muiLehmonen kiittelee Tellervonkadun väen in- ta sääntöjä, jotka pitää huomioida: huoltoteiden toa pihanhoitoon. toimivuus, palo- ja sairasautojen kulku, vesien – Siellä kesän kukkaloisto hivelee silmää. johtaminen tontilla, nostopaikkojen perustukMuutenkin oma kokemus on, että asukkaillam- set, auraus sekä jätesäiliöiden tyhjentäminen. me on aimo annos maalaisjärkeä ja pihakunnos- Leikkipaikalla pitää olla turvahiekka-alue. Kutusta tehdään hyvällä maulla. lun pitää olla esteetöntä kaikkialle ja lumelle on Kun tulee ideoita, kannattaa ottaa yhteyttä oltava läjitysalueet. isännöitsijään tai talotoimikuntaan. Isännöitsi– Pakolliset toiminnot vievät harmittavan jät päättävät yhdessä asukkaiden kanssa, mitä pi- suuren alueen pihasta, mutta sitten kun kaikki halle voi hankkia. Yhdessä sovimääräysten vaatimat asiat on taan myös istutusten hoidosta. mietitty, voi irrotella, Pelkonen – Meillä on viheralan yhteis”Luonnonkiviryhmät lupaa. työkumppaneita, joilta tarvittaPiha-alueiden sommittelu ovat kauniita, eivätkä essa saa myös suunnitteluapua, alkaa toimivuuden miettimivaadi hoitoa.” Lehmonen kertoo. sellä. Pääseekö tomutuspaikalAsukkaat ovat aina ensin yhle helposti? Missä on mukavin teydessä isännöitsijään, jonka kanssa asiaa hoi- kohta oleskeluun? Missä on turvallisin paikka detaan eteenpäin. Isännöitsijä ja asukkaat voivat leikkialueelle? käydä läpi myös omia alustavia suunnitelmiaan Pihalle saa ilmettä kukka-astioiden lisäksi moammattisuunnittelijan kanssa. nipuolisilla kiveyksillä. Pienessä pihassa ne korPienet hankinnat myönnetään mutkattomasti vaavat jopa kasveja ja nurmikkoa. talojen hoitokulubudjeteista, mutta isompia voi – Viime vuosina pienet pihakivet ovat olleet joutua odottamaan. Suuriin muutoksiin suosi- suosittuja. Niitä on helpompi korjatakin kuin

isoja painavia laattoja. Värien sopivuus ympäristöön kannattaa varmistaa. Autoreiteille ei valita vaaleaa materiaalia. Sellainen likaantuu helposti, suunnittelija vinkkaa. Luonnonkiviryhmät ovat kauniita, eivätkä vaadi hoitoa. Lisäksi ammattilainen suosittelee kasvien hoito-ohjeiden selvittämistä. – Ihmiset hoitavat pihakasvejaan jopa liian innokkaasti. Kasvien kukoistus ei parane osaamattomasta leikkauksesta, hän muistuttaa.

Ei suururakkaa Veijo Turpeinen vahvistaa helppohoitoisimpien kasvien olevan paras valinta. Talkoistakaan ei siten muodostu suururakoita. – Ja paras hetki on, kun paikat ovat kunnossa ja talon ruoka-ammattilaiset laittavat syömingit pystyyn. Kunnostetussa pihassa on miellyttävän yhteishengen tunnelma. Siihen kannattaa satsata. ×

Lue pihakasvien valinnasta osoitteesta www.vvo.fi » Asukas LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

kiinteistönhuolto ja palvelu

uudisrakentamisen tuulet

Paljon uutta � laadukasta Teksti liisa joensuu // kuva istockphoto

VVO tarjoaa lähivuosina lukuisia uusia, korkeatasoisia vuokra-asuntoja. Suurin osa niistä sijaitsee eri puolilla pääkaupunkiseutua. Eniten rakennetaan Espoon Suurpellossa ja Vantaan Aerolassa.

VVO:n uusia kohteita

Helsinki » Agronominkatu 7 » palvelutalo » asuntoja 143 » valmistuu 4/11

Asukas 1/2011

Vantaa » Pyhtäänkorventie 21 » asuntoja 153 kpl » valmistuu 2/11

Espoo » Asemakuja 1 » asuntoja 166 » valmistuu 5–6/11

eskeinen sijainti, laadukas rakentaminen ja hyvä varustetaso ovat yhteisiä nimittäjiä niissä lukuisissa rakennushankkeissa, joita VVO vie tällä hetkellä eteenpäin. Toiveena on, että asukas viihtyy hyvin ja asuu pitkään. – Jokainen kohde on uniikki ja hyvällä paikalla. Lisäksi laatu ja varustetaso ovat parantuneet vuosi vuodelta, mikä näkyy näissä uusissa kohteissa. Kaikkea on ajateltu kestäviä pintamateriaaleja myöten, sillä asumisen tulee olla mahdollisimman huoltovapaata, sanoo VVO:n kiinteistöjohtaja Eero Saastamoinen. Uudistuotantoa on suunnitteilla ja rakenteilla jopa poikkeuksellisen paljon. Jos lasketaan yhteen kohteet, joihin VVO on sitoutunut investointipäätöksellä tai kohde on fyysisesti rakenteilla, kokonaissummaksi saadaan runsaat 1 400 asuntoa. Näistä 1 300 sijaitsee pääkaupunkiseudulla, jossa vuokra-asuntojen tarve on suurin. – Parasta tietysti olisi, että asuntoja valmistuisi tasaisesti. Kyseessä on harvinainen rypäs, joka vaatii paljon niin rakennuttamiselta kuin markkinoinnilta. Talot ovat kuitenkin niin korkealaatuisia, että niitä on valmistumisen jälkeen helppoa ylläpitää. Laatutaso näkyy väistämättä myös rakentamisen hinnassa ja siten asumisen hinnassa. Rakentamisessa on otettava huomioon uusimmat viranomaismääräykset, muun muassa energiatehokkuusvaatimukset. – Uudet energiamääräykset nostavat rakentamisen hintaa, ja lähivuosina valtion tukipolitiikka vuokra-asuntojen uudistuotannon rahoittajana luultavasti vähenee. Tulevaisuuden haasteena on, miten asiakaskunta ja asuntojen vuokrat saadaan kohtaamaan, Saastamoinen toteaa.

Vantaa » Kilterinaukio 1 » asuntoja 49 kpl » valmistuu 3/11

Turku » Hippoksentie 31 B » asuntoja 59 kpl » valmistuu 2/11

Espoo » Piilipuuntie 9 » asuntoja 60 » valmistuu 6/11

Espoo » Piilipuuntie 11 » asuntoja 64 » valmistuu 6/11

Useita kohteita Vantaalle Vantaalla uutta rakennuskantaa nousee Aerolaan lähelle lentoasemaa, Jokinimeen Tikkurilan aseman viereen, Kilterinmäkeen Myyrmannin liepeille ja Leinelään uuden kehäradan ja rakenteilla olevan Leinelän aseman viereen. Aerolaan suunnitteilla on 300 asuntoa, ja kaavoitusvaiheessa lähes 200 asuntoa lisää. Vaikka alue sijaitsee lentoaseman läheisyydessä, kahden ristikkäisen kiitotien kainalossa, lentomelu ei häiritse asutusta. – Alue on maastollisesti paikassa, johon lentomelu ei juuri kuulu. Kaavoitusviranomaiset ovat äärettömän tarkkoja lentomelusta, ja se on otettu rakenteissa huomioon. Aerola on upea paikka, jonne ensimmäiset asunnot suunnitteli Alvar Aalto. Ympärillä on nykyisin valtava työpaikkakeskittymä, noin 20 000 työpaikkaa, Eero Saastamoinen esittelee. Aerola on saanut nimensä Finnairin edeltäjästä, Aerosta, jonka moottorikorjaamon miehil-

Kotijunaan Kehäradalla  Rakenteilla oleva Kehärata helpottaa niin Tikkurilan, Aviapoliksen kuin Leinelän asukkaiden matkustamista pääkaupunkiseudulla. Kehärata yhdistää Vantaankosken radan lentoaseman kautta päärataan. Liikennöinti alkaa vuonna 2014. Rata on 18 kilometriä pitkä. Aivan uusia asemia radan varrella ovat Kivistö, Aviapolis, Lentoasema ja Leinelä. Tikkurilan matkakeskus valmistuu osana Kehärata-projektia vuonna 2014. Nykyisen asemarakennuksen korvaa uusi asemakeskus, jonka viereen rakennetaan myös uusi linja-autoterminaali.

le Alvar Aalto suunnitteli asuintalot. Aerolan ensimmäiset vuokra-asunnot ovat muuttovalmiita helmikuussa 2011. Uustuotannon painopiste siirtyy Aerolan jälkeen Jokiniemeen, Tikkurilan tulevan matkakeskuksen viereen. Rakentaminen alkaa vuonna 2012. Kaavoitus on vielä kesken, mutta suunnitelmissa on noin 550 asuntoa, joista 300 on vuokra-asuntoja. Niistä noin 100 tulee VVO:n ensimmäiseen autopaikattomaan taloon. Vantaalla on menossa myös iso alueellinen peruskorjaus Malminniityssä, VVO:n ihka ensimmäisessä vuokratalokohteessa. Kaikki noin 550 asuntoa remontoidaan muutaman vuoden sisällä.

Suurpelto on suurhanke Espoossa Kehä II:n varrella sijaitseva Suurpellon alue kasvaa ja kehittyy lähivuosina moderniksi aluekeskukseksi. VVO:lla on alueella nyt viisi kohdetta eli yhteensä 300 asuntoa. Neljä taloista on valmiita. Suurpeltoon rakennetaan vuokra-asuntojen lisäksi omistusasuntoja. VVO rakentaa myös Espoon keskuksessa, johon on valmistumassa neljä kerrostaloa aseman lähelle. Nämä 166 vuokra-asuntoa valmistuvat kesä–heinäkuussa 2012. – Espooseen ei ole VVO:lle Suurpellon jälkeen tiedossa suuria aluekokonaisuuksia, sillä käytettävissä on enää hajatontteja. Tilanne on sama Helsingin alueella. Hajatontteja on muun muassa Kalasatamassa, jonne pääsemme rakentamaan vuosina 2014–2015, sekä Jätkäsaaressa, jonne rakentaminen alkaa vuoden 2012 aikana. Jatkossa uustuotantotahti putoaa ja asettuu noin 500 asunnon paikkeille vuodessa. Painopiste siirtyy olemassa olevan asuntokannan ylläpitämiseen, Eero Saastamoinen selvittää. Muut uustuotantopaikkakunnat ovat Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Turku ja pääkaupunkiseudun kehyskunnat. Näissä hankkeita on keskimäärin joka toinen vuosi. ×

Lue lisää VVO:n uusista taloista www.vvo.fi » Uuteen kotiin » Vuokra-

asunnot » Uustuotanto ja peruskorjatut

into isännöitsijä

Autoilija, älä ole pihalla!  Autojen parkkeeraus pihoilla on ainainen riemun ja keskustelun aihe. Milloin romu ilman kilpiä kököttää kuukausikaupalla ruudussa, milloin maasturi tukkii pelastustien. Periaatteessa kuviot ovat selvät: pysäköidä saa vain merkityillä paikoilla, ja muu on lasten aluetta, nurmikenttää, ajoväylää ja niin edespäin. Ruudut on varattu asukkaiden käyttöautoille. Autopaikkoja voi olla vain rajallinen määrä, ja niillä pitää yrittää pärjäillä. Nykymaailman liikkuminen perustuu ainakin toistaiseksi autoiluun: pihoilla pörrää omien autojen lisäksi muutto-, huolto-, auraus-, hälytys- ja roska-autoja, inva- ja tavallisia takseja ja remonttimiesten pakuja. On vierailulle tulleiden perheenjäsenten autoja ja seisontavakuutuksella olevia ajoneuvoja. Pelastustien tukkiminen on se vihoviimeinen temppu, ja joskus on käynyt todella huonosti, kun palokunnan nosturiauto ei ole päässyt pihaan. Silloin etsitään jo vastuullisia. Auton pitoon liittyy paljon muitakin asioita, jotka on hyvä muistaa. Esimerkiksi lämmitystolpan johto otetaan aina irti, kun sitä ei käytetä. Maassa roikkuvat johdot ovat turvariski, ja lisäksi ne rikkoutuvat helposti. Siinä saa äkkiä autoilija tai sivullinen kestokiharat, ja autokin voi kärähtää. Tuhkikset tyhjennetään sekajäteastiaan pihan sijaan. Autoja ei pitäisi seisottaa pukkien päällä pitkiä aikoja, lapset kun tuntuvat tykkäävän erikoisista piilopaikoista. Elävässä elämässä on aina joustoa (tosin pelastustie on ehdoton ei). Otetaan tässäkin asiassa toisemme huomioon ja pelataan sen mukaan, miten yhteiset piha-alueet pysyvät turvallisina ja siisteinä kaikille asukkaille ja muille pihassa liikkuville! × LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

vapaa-aika

harrastaminen jatkuu läpi elämän

o Irja Maunulan kotiovelta on helppo huomata, että käsityöt ovat lähellä hänen sydäntään. Lattiaa peittävät itse kudotut matot, seiniä koristavat taulut ja ryijyt. Istahdamme olohuoneeseen, jossa näemme lisää maalauksia. Seinätila ei tahdo enää riittää ryijyille. Kirjahyllyn päältä katselevat noin sata lasinorsua, joita Maunula on kerännyt vuosien varrelta.

Virkattuja hattuja ja ommeltuja lastenvaatteita Maunulan innostus käsitöihin heräsi 10-vuotiaana tyttösenä, kun hän ompeli nukelleen oman turkin. Ompelijana Maunula on itseoppinut, vain yhden kurssin hän on käynyt reikäompeleen teosta. Ompelemisesta kehkeytyi aikuisiällä ammatti, ja Maunula ompeli kahdelle omalle lastenpukimolleen vaatteita yli 10 vuoden ajan. – Sitten tulivat Anttila ja Aholaita, joilla oli niin halvat hinnat, ettei pukimotoiminta enää kannattanut, hän muistelee. Olohuoneessa on vieläkin rekillinen lastenvaatteita odottamassa käyttäjiä. Todennäköisesti ne päätyvät pian Maunulan lapsenlapsenlapsille, joita syntyi viime kesänä kaksi. Perheeseen kuuluivat ennestään neljä lasta, kuusi lastenlasta ja kaksi lapsenlapsenlasta. Maunula ei ompele itselleen vaatteita, vaan hänen luomuksistaan saavat nauttia muut.

”Koskaan ei ole liian myöhäistä”

Irja Maunula on itajayksi VVO:n Ta tuneista. kisaan ilmoittau naapurillasi Onko sinulla tai a olisi hauska kerto harrastusta, josta tä yt te yh a Ot hdessä? muille Asukas-le O/ VV i ta fi o. as@vv osoitteessa asuk nki. 40, 00301 Helsi PL i, ht Asukas-le n uu sin a otta Toimittajamme teyttä juttu yh a ss ae tarvitt ä! keikan merkeiss

Asukas 1/2011

Teksti anne vilenius // kuvat marjo tynkkynen

85-vuotias Irja Maunula nauttii käden taitojen harjoittamisesta. Tauluja on kertynyt jo yli parisataa ja käsitöitä sitäkin isompi pino. Ikä tai silmävamma eivät ole olleet este aktiiviselle harrastamiselle.

Irja Maunulan innostus käsitöihin heräsi 10-vuotiaana tyttösenä. Ompelemisesta kehkeytyi myös ammatti.

Irjan maalausvinkit aloittelijalle  – Aivan aluksi on tärkeää luottaa siihen, että jokainen oppii maalaamaan, Irja Maunula tähdentää. Monet kansalais- ja työväenopistot järjestävät maalauskursseja. Lisäksi kirjastoista löytyy hyviä oppaita. Maunula itse etsii usein taidekirjoja alennusmyynneistä. Maalaaminen kannattaa aloittaa piirustusharjoituksilla, joissa voi käyttää esimerkiksi hiilivärejä. – Toki myös lyijykynää voi käyttää, mutta hiili on helppo pyyhkiä pois, jos jotakin menee pieleen. Lasin alle sijoitettavaan teokseen kannattaa hankkia suihkutettavaa fiksatiivia eli kiinnitysainetta, jotta hiili ei hankaudu pois. Maalausta on hyvä harjoitella vesiväreillä ennen siirtymistä öljyväreihin. – Niillä saa herkkiä kuvia ja tuntuman maalaamiseen. Öljyvärit ovat tahnamaisempia, eivätkä ne liukene veteen. Tahnamaisuuden ansiosta öljyvärejä on kuitenkin helpompi sekoittaa. Öljyvärejä käytettäessä voi myös myöhemmin korjata tai maalata edellisen työn päälle. Akryylivärit ovat ennen kuivumistaan vesiliukoisia. Ne tosin kuivuvat hyvin nopeasti, eikä akryyliväreistä tulleita tahroja saa sen jälkeen enää pois vaatteista. Toisin kuin öljyväreillä, akryyliväreillä voi maalata myös pohjustamattomalle pohjalle, paperille tai pahville, sillä niistä ei imeydy öljyä.

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

Kuva-aiheita Maunula kehottaa etsimään lehdistä. Itse hän aloitti muotokuvilla ja siirtyi sitten abstraktimpiin aiheisiin.

– Joskus yritin, mutta sovittaminen on niin vaikeaa, ettei mieleistään saa, hän tuumaa. Silmänrappeuma on heikentänyt Maunulan näköä, jonka vuoksi haastavin osuus ompelemisessa on langan saaminen neulansilmään. Isosta suurennuslasista huolimatta joskus on mennyt tuntikin, ennen kuin on onnistanut. Saumurin lankojen kanssa tytär on ollut apuna. – Olen kyllä oppinut ajan myötä hitautta ja rauhallisuutta, Maunula hymyilee. Näön vuoksi Maunula on joutunut luopumaan puikoilla kutomisesta. Virkkaaminen kuitenkin onnistuu, ja erityisesti hattuja hän on virkannut paljon. – En oikein tiedä itsekään, mistä se johtuu, etteivät virkatessa silmät lähde juoksemaan, Maunula ihmettelee.

Abstraktit kuva-aiheet kiehtovat Jo kansakoulussa Maunula piti maalaamisesta ja juuri hänen työnsä laitettiin usein seinälle kaikkien nähtäväksi. Ennen naimisiinmenoa hän maalasi paljon kukkia. Sitten perheestä huolehtiminen vei kaiken ajan. Kun lapset olivat kasvaneet aikuisiksi, Maunula tarttui pensseliin uudelleen. Inspiraatiota on riittänyt valtavasti, ja tauluja on kerääntynyt jo yli 200. Maunula maalaa usein ilta-aikaan. Maalatessa saattaa helposti hujahtaa monta tuntia ja hän lopettelee työskentelyn usein vasta puoliltaöin. Maalauksissaan Maunula käyttää muun muassa akryylivärejä, rasvaliituja ja öljyvärejä. Aiheet vaihtelevat laidasta laitaan. Maunula on maalannut muun muassa lapsenlapsistaan muotokuvat. Myös muutama julkkis on päässyt listalle: Remu Aaltosen ja Tarja Halosen potretit ovat kuin suoraan valokuvista. Maunula kertookin maalaavansa kuvia lehdistä leikattujen valokuvien perusteella. – En ole valinnut omia idoleitani tauluihin, vaan olen ottanut mallia kuvista, joista olen muuten pitänyt. Maunula aloitti maalaamisen muotokuvista, mutta nykyisin hän on viehtynyt abstraktimpiin aiheisiin. Seinillä on monta hänen suuren esikuvansa, Picasson, kubistisia töitä muistuttavaa maalausta. 26

Asukas 1/2011

– Usein pyrin siihen, ettei maalaus esitä mitään. Sellaista, ettei olisi mitään, mutta olisi kuitenkin, hän hymähtää. Maalarina Irja Maunula on täysin itseoppinut, mutta osallistuu myös maalauspiiriin, joka kokoontuu keskiviikkoisin kansalaisopistossa. Piirissä saa vinkkejä esimerkiksi värien käsittelystä. Kaikki osallistujat ovat ystävystyneet vuosien saatossa, ja maalaamisen jälkeen seurustellaan hetki kahvikupin ääressä. Maalauspiirin kanssa on vierailtu muun muassa Picasson näyttelyssä. Maunula ei ole myynyt yhtään tauluistaan. – Rahaa vaan on mennyt kehyksiin ja muihin tarvikkeisiin, hän nauraa. Unicefin näyttelyssä muutamia Maunulan tauluja on kuitenkin voinut ihastella. Ystävilleen Maunula lahjoittaa maalauksiaan mielellään, mutta pyytää heitä aina valitsemaan mieleisensä oman tyylisuuntansa mukaisesti.

Tule mukaan harrastamaan! Lopuksi suunnistamme talvisesta viimasta huolimatta viereiseen rappuun, jossa on taloyhtiön harrastehuone. Entiseen pesuhuoneeseen mahtuvat nyt Maunulan kangaspuut. Aiemmin taloyhtiössä asui aktiivisia käsityöihmisiä, ja huoneessa kokoonnuttiin usein. Nyt Maunula saa istua harrastehuoneessa miltei yksinään. – Mielelläni lainaisin kangaspuita muillekin, jos halukkaita löytyisi. Mottoni on, ettei koskaan ole liian myöhäistä aloittaa uusi harrastus, Irja Maunula herättelee kanssa-asujiaan. ×

Mistä alkuun? Käsityöt:  Kansalaisopistot tarjoavat muun muassa käsitöiden ja taideaineiden kursseja. Lähimmän opiston löydät Kansalaisopistojen liiton sivuilta. www.ktol.fi  LankaDelin neulekerho kokoontuu Helsingissä. www.novita.fi  Selkeitä ohjeita aloittelijalle löytyy Viivin virkkausnetistä. www.kallamedia.com/virkkaus Kuvataide:  Kuvataidekoulujen yhteystietoja löytyy Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liiton sivuilta. www.youngart.fi

WWW.SANARIS.FI | LAADINTA ERKKI VUOKILA // ULKOASU HELI KÄRKKÄINEN

RISTIKKO 1/2011 Osallistu kilpailuun ja voita Lapuan kankureiden Dora Jung -keittiöpyyhkeet! Lähetä ristikon ratkaisusanat sekä nimesi ja osoitteesi 30.4. 2011 mennessä joko sähköpostitse asukas@vvo.fi tai postitse VVO-yhtymä Oyj/Asukas-lehti, PL 40, 00301 Helsinki. Voit tulostaa ristikon myös verkosta www.vvo.fi/asukaslehti.

Osoite

Viime lehden ristikon voittaja oli Liisa Penttinen Siilinjärveltä ja lukijakilpailun voittaja Heli Ronkainen Lahdesta. Onnea voittajille!

Ratkaisusanat

Viime lehden 4/2010 ristikon ratkaisu:

Nimi

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

uuteen kotiin

palveluasuntoja senioreille

Ikääntymisen ei tarvitse olla este omassa kodissa asumiselle, kunhan asumisratkaisuissa vain on otettu huomioon senioreiden erityistarpeet. VVO:lle nousee Helsingin Viikkiin palvelutalo, jossa asukkaille tarjotaan monipuolisia palveluita oman asuintalon turvallisissa oloissa.

Kodikkaasti palveluasunnossa Teksti Maarit Seeling // Kuvat Arto Wiikari

evään aikana valmistuvan Pal- taanotto kaksi kertaa viikossa, kuntosali sekä velutalo Hoiva Viikin 107 asun- askartelu- ja saunatilat. Asukasta opastetaan päitoa on suunniteltu nimen- vittäin palveluihin liittyvissä asioissa. Ylimääräiomaan ikääntyvän väestön sistä palveluista asiakas maksaa erikseen. tarpeisiin. Tavoitteena on, että kotona voidaan asua mahdolli- Esteetöntä asumista simman pitkään. Kiinteistön ratkaisuissa on kiinnitetty erityistä Asukkaiden toimintakykyä tuetaan avustavilla huomiota liikkumisen vaivattomuuteen. Huopalveluilla, kodin ja ympäristön ergonomisilla neistoissa ei ole muun muassa lainkaan kynnykratkaisuilla ja virikkeellisyydellä. Apua voi saada siä, värivalinnoilla ja valaistuksella tuetaan nätarpeen mukaan kevyestä kotihoidosta ympäri- kövammaisten pärjäämistä, ja tilat ja hissit on vuorokautiseen hoivaan. Kunkin asukkaan tarve mitoitettu niin, että niissä voi liikkua myös pyökartoitetaan erikseen, ja palveluvalikoimaa voi rätuoleilla. muuttaa tarpeen vaatiessa. Perinteisten tervey– Eliniän noustessa seniorivaihe alkaa olla denhoito-, siivous- ynnä muiden palveluiden li- monelle pisin itsenäisen asumisen jakso. Siksäksi asukkaille järjestetään erilaista harrastetoi- si tilojen on tuettava kotona oloa. Esteettömilmintaa. Tuki- ja hoivapalvelut tuottaa Helsingin lä ratkaisuilla huoneistossa liikkuminen on tehty Diakonissalaitoksen Hoiva Oy. myös apuvälineiden kanssa hel– Ikääntyvällä ihmisellä poksi, selvittää hankkeesta vas”Erityistä huomiota on suuri vaara jäädä vangiktannut projektipäällikkö Ilkka si omaan kotiinsa, kun epäiTiensuu VVO:lta. on kiinnitetty lys omasta pärjäämisestä alkaa Ratkaisujen toimivuutta tesliikkumisen rajoittaa liikkumista. Samalla tattiin ennen rakentamista erilvaivattomuuteen.” yksinäisyyden tunne lisääntyy. lisellä mallihuoneistolla, joka Järjestämämme yhteisöllinen on rakennettu entiseen VVO:n harrastustoiminta ehkäisee syrjäytymistä ja saa toimitaloon. Sen avulla pystyttiin karsimaan asukkaan tuntemaan, että hänestä välitetään. So- vääriä ratkaisuja. Käyttäjät, esimerkiksi rollaatsiaalisen verkoston ylläpitäminen vaikuttaa mie- toreilla ja pyörätuoleilla liikkuvat, kävivät siellä lenvireyteen ja koko terveydentilaan, Diakonis- kokeilemassa muun muassa sitä, miten tilavia salaitoksen Hoiva Oy:n toimitusjohtaja Anne kylpyhuoneiden ja eteisten on oltava, jotta niissä pääsee liikkumaan sujuvasti. Koskinen sanoo. – Käyttäjäryhmät pääsivät näin itse vaikuttaAsunnon vuokraan kuuluvat tietyt peruspalvelut, kuten talon sisäiset puhelut, hoitajan vas- maan suunnitteluun, Tiensuu toteaa.

Asukas 1/2011

Tukea vuorokauden ympäri Palvelutalo muodostuu viidestä 4-kerroksisesta asuinsiivestä, 1-kerroksisesta palveluosasta sekä näitä yhdistävästä sisäkäytävästä. Talon eteläpäätyyn tulee kaksi Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:n ryhmäkotia, joissa on yhteensä 36 ryhmäkotiasuntoa jatkuvaa hoitoa vaativille asukkaille. – Ryhmäkotitoiminta takaa sen, että olemme jatkuvasti paikalla ja tarvittaessa tukemassa myös palvelutalon senioriasukkaitamme arjessa, Anne Koskinen huomauttaa. Palveluasuntoja on eri muunnelmina yksiöistä perheasunnoiksi soveltuviin kolmioihin asti. Ulkoilun mahdollistavat useat puutarhapihat. Alakertaan tulee ravintola, joka on avoin kaikille lähiseudun asukkaille. – Hoiva Viikki on VVO:n ensimmäinen palvelutalokohde. Toki meillä oli jo kokemusta senioritaloista, mutta nyt halusimme kokeilla myös tällaista vaihtoehtoa. Osallistumalla hoivapalveluiden tukemiseen vastaamme osaltamme yhteiskunnan haasteeseen. Tulevaisuudessa tämäntyyppisten asuntojen kysyntä varmasti kasvaa, katsoo VVO:n asiakkuusosaston yksikönjohtaja Anu Mäenpää. Kiinteistön arkkitehtisuunnittelusta vastaa JKMM Oy. Hankkeeseen liittyvän kehittämisprojektin kumppaneina ovat olleet Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:n lisäksi muun muassa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, ympäristöministeriö, Helsingin sosiaalivirasto ja Invalidiliiton esteettömyysasiamies. Ympäristöministeriö osallistui kustannuksiin. ×

PALVELUTALO HOIVA VIIKKI Agronominkatu 7, Helsinki 1h+k 2h+kt 2h+kt 2h+kk 2h+kt 2h+kk 3h+kt

32–34 m2 37 m2 40–44 m2 45–48 m2 56 m2 58 m2 57m2

30 kpl 7 kpl 12 kpl 50 kpl 2 kpl 2 kpl 4 kpl

 Asuntojen keskivuokra on 18,40 €/m2/kk. Peruspalvelumaksu on 100 €/hlö/kk. Vesimaksu sisältyy vuokraan. Vakuusmaksu on 250 €. Varallisuusrajat.

Osa huoneistoista on muunneltavissa tarpeen mukaan. Tiloja voidaan jakaa tai yhdistää liuku ovilla sen mukaan, minkälainen tilan tai yksityisyyden tarve asukkailla kullakin hetkellä on.

 Kokonaisvuokraan sisältyvät seuraavat peruspalvelut: asukas-TV (talon info kanava), 2 Mbit/s Sonera Laajakaista Extra -yhteys, talon sisäiset puhelut, hoitajan vastaanotto kaksi kertaa viikossa, päivittäinen palveluohjaus ja asukkaille järjestettävä seniori ryhmätoiminta. Asunnoissa on turvapuhelinvalmius, mutta turva rannekkeen asukas hankkii omalla kustannuksellaan.  Palveluita täydentävät Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:n maksulliset kotihoidon palvelut, kuten kotisairaanhoito, lääkehuolto, koti palvelut, kotisiivous ja terveyspalvelut.

Ilkka Tiensuu ja Anu Mäenpää ovat olleet tiiviisti palvelutalon rakennushankkeessa mukana. lehti vvo:n asukkaille

teksti Anna haikarainen // kuvat Helsingin kaupungin kuvapankki / Mika lappalainen & skyfoto, donkEytrav:l

kaupunginosa tutuksi

Luonnonläheinen Viikki

iikin kaupunginosassa Helsingissä yhdistyvät hyvät palvelut ja kulkuyhteydet sekä ainutlaatuinen luonto ja kulttuurihistoria. – Viikki on viihtyisä ja kasvava asuinalue, jossa palveluiden tarjonta sekä julkinen liikenne lisääntyvät koko ajan, VVOkotikeskus Helsingin aluepäällikkö Jukka Tervo kuvailee. Aivan palvelutalon vieressä on seurakunnan tiloja ja vehreä puistoalue ankkalampineen. Lähikauppa löytyy parinsadan metrin päästä. Myös ravintoloita ja parturi-kampaamo ovat lähellä. Lahden moottoritien tehokas meluaita takaa sen, että autoliikenteen äänet eivät ole häiriöksi. Lähin bussipysäkki on noin 300 metrin päässä, ja bussilla sujahtaa nopeasti asioille keskustaan, Arabiaan, Malmille tai Itäkeskukseen. Parin kilometrin päässä Agronominkadusta sijaitsee kauppakeskus, johon kuuluvat muun muassa Prisma, Alko ja kukkakauppa. Lähin terveysasema sijaitsee Pihlajamäessä, ja lähin Kelan toimisto on Malmilla.

Ainutlaatuisia luontoelämyksiä Viikki on maastoltaan tasaista ja helppokulkuista, joten siellä on mukava tehdä kävelyretkiä pelloilla ja metsissä. Vanhankaupunginlahti on tunnettu lintuparatiisi. Pääosa matalan merenlahden 316 hehtaarin luonnonsuojelualueesta on ruovikkoa ja avovettä, mutta siihen kuuluu myös rantaniittyjä ja reheviä rantametsiä. Lahtea kiertävät valaistut ulkoilutiet, ja lahdelle voi tähyillä lintutorneista. Kivinokassa ja Asukas 1/2011

Viikki  Pinta-ala 8,05 km2.  Väkiluku 8 912 (2008).  Väestötiheys 1 107/km2.  Osa-alueet: Viikinranta, Latokartano, Viikin tiedepuisto ja Viikinmäki.  Viikki-Vanhan kaupunginlahden luonnonsuojelualue on Helsingin tärkein luontokohde.

Pornaistenniemessä on retkeilijöitä varten tehty luontopolut pitkospuineen. Hakalan metsässä kulkija voi tutustua eri puolilta maailmaa kotoisin oleviin puulajeihin. Viikissä sijaitsee yksi Helsingin yliopiston kampusalueis ta, jolla on neljän tiedekunnan toimitiloja. Kampukseen kuuluu opetus- ja tutkimustila, jonka pelloilla näkee lehmiä ja töyhtöhyyppiä. Gardenian trooppisessa puutarhassa voi virkistäytyä ihaillen kaakkoisaasialaisia kasvilajeja. Garde nian ulkopuutarhassa on japanilaisen puutarhan lisäksi muun muassa ruusuja, pioneja ja hedelmäpuita.

Kruunutilan mailla Keskiajalla Viikki oli yksi Helsingin pitäjän vauraimmista kylistä. Viikin Latokartano perustettiin 1550-luvulla kuninkaankartanon maatilaksi eli kruununtilaksi. Vuonna 1946 Viikki liitettiin Helsinkiin. Viikin historia ja merkittävät henkilöt näkyvät nimistössä kuten Lautamies Jopin katu, Vouti Björnramin kuja ja Simo Klemetinpojan puisto. × Kehä I

Kivikko †

Pihlajamäki Agronominkatu 7 † Malmin hautausmaa P Prisma K Helsingin yliopiston Viikin kampus G Gardenia V Vanhankaupunginlahti

Lah

ä äyl nv

K P Viikin tiedepuisto G VIIKKI Viikinranta V

Latokartano

asukasposti

Vantaa

Iloa rempan keskellä  Sauvatie 4–6:ssa uusitaan käyttövesijärjestelmän putkistoja. Asukastoiminta on remontista huolimatta pyörinyt miltei samalla vauhdilla kuin aiemminkin. Kevät- ja syystalkoot pidettiin normaalisti. Kesäkukat ilahduttivat myös remonttimiehiä. Sauvatien-henki ja yhdessätekemisen ilo vain vahvistuvat, kun puitteet eivät ole stabiilit. TEKSTI JA KUVA TUOMAS KIMPARI

Hyvinkää

Uudenvuoden iloa  Hyvinkäällä Kapulantie 16:ssa vietimme uudenvuoden vastaanottajaisia mukavassa pakkassäässä. Ensin laitettiin nuotio ja paistettiin makkarat. Vuodenvaihteen lähestyessä ammuimme joitakin komeita raketteja. TEKSTI JA KUVA ARI SIREN

Kerava

Kerhohuone kokoaa

 Koivikontie 27 B -taloon on valmistunut kerhohuone, jossa voi pitää kokouksia, tupareita, syntymäpäiviä tai muuten vaan istuskella esimerkiksi saunan jälkeen. Huoneeseen voi myös tuoda kirjoja ja lehtiä muidenkin luettavaksi. TEKSTI JA KUVA AUNE RUOHONEN

Kirkkonummi

Yhteiseloa jouluaikaan  Volsintie 14:ssä tervehti joulukuusi asukkaita sisääntuloaulassa. Uudenvuodenaattoa vietettiin yhdessä juhlien kerhohuoneessa. TEKSTI JA KUVA GUN JULIN

Kerro myös muille lukijoille talosi tapahtumista, ideoista ja ihmisistä! Parhaat palat julkaistaan lehdessä tai nettisivuilla. Lähetä aineisto sähköpostilla osoitteella asukas@vvo.fi tai postissa VVO-yhtymä Oyj/Asukas-lehti, PL 40, 00301 Helsinki. Kuvia ei palauteta. LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

lukijalkilpailu 1/2011 voita Hackmanin Flirt-tarjoilusetti

Mikä on tämän lehden paras juttu?  Viime numeron suosituimmaksi jutuksi äänestettiin ”Viisas vakuuttaa kotinsa”. Kakkoseksi kiri ”Eläinmaailman pauloissa”. Mikä aihe kiinnosti tässä numerossa sinua eniten, entä vähiten? Mistä haluaisit lukea lisää? Onko kotitalossasi tapahtumia, harrastuspiirejä tai muuta asukastoimintaa, josta voisimme tehdä juttua? Kaikki lukijapalaute on tervetullutta, joten ota rohkeasti meihin yhteyttä. Vastanneiden kesken arvotaan laadukas Hackmanin Flirt-tarjoilusetti. Lähetä vastaus 30.4. 2011 mennessä joko sähköpostitse: asukas@vvo.fi tai postitse: VVO-yhtymä Oyj/Asukas-lehti, PL 40, 00301 Helsinki.

Osallistua voit myös netissä: www.vvo.fi/asukaslehti

> VVO on suomalainen yritys, joka vuokraa, rakennuttaa ja myy asuntoja. Yhtiö omistaa noin 39 000 vuokra-asuntoa ja tarjoaa kodin lähes 80 000 asukkaalle. VVO:lla on ympäri Suomen VVO-kotikeskuksia, jotka palvelevat asunnon vuokraukseen ja asumiseen liittyvissä asioissa.

VVO-KOTIKESKUKSET Mannerheimintie 168a 00300 HELSINKI helsinki@vvo.fi | espoo@vvo.fi 020 508 3400 Huom! Poikkeava aukioloaika: ma–pe 9.00–16.00 Sibeliuksenkatu 2 13100 HÄMEENLINNA hameenlinna@vvo.fi 020 508 4200 Väinönkatu 15, 40100 JYVÄSKYLÄ jyvaskyla@vvo.fi 020 508 4160

Rantakatu 3 a, 04400 JÄRVENPÄÄ jarvenpaa@vvo.fi 020 508 4100

Saaristonkatu 2, 90100 OULU oulu@vvo.fi 020 508 4900

Maljalahdenkatu 25 70100 KUOPIO kuopio@vvo.fi 020 508 4700

Koskikatu 9, 96200 ROVANIEMI rovaniemi@vvo.fi 020 508 4800

Aleksanterinkatu 7 A, 3. krs 15110 LAHTI lahti@vvo.fi 020 508 4300 Ainonkatu 7 53100 LAPPEENRANTA lappeenranta@vvo.fi 020 508 4260

VVO-KOTIKESKUKSET OVAT AVOINNA MA–PE 8.30–15.30

VVO:N OMISTUSASUNTOJEN MYYNTI Avoinna ma–pe 9.00–16.00 asuntomyynti@vvo.fi Mannerheimintie 168a, 00300 Helsinki 020 508 3663

Kyllikinkatu 15 b, 33500 TAMPERE tampere@vvo.fi 020 508 4400 Tuureporinkatu 6, 20100 TURKU turku@vvo.fi 020 508 4500 Vernissakatu 1, 5. krs 01300 VANTAA vantaa@vvo.fi 020 508 3860

AVAINASUKASPALVELU

VUOKRAVALVONTA

Avoinna ma–pe 8.30–15.30 avainasukas@vvo.fi, www.avainasukas.fi 020 508 3900

Avoinna ma–pe 8.30–15.30 vuokravalvonta@vvo.fi 020 508 5000