Asukas 2/2010

asukas A S I A KA S L E H T I V VO : N A S U K KA I L L E

numero 2 • toukokuu 2010

Asioi viisaasti

verkossa > s. 14 Rennot juhlat

ilman stressiä > s. 18

Kesän parhaat

grilliherkut > s. 22

Vuoden VVO-talossa

n ä ä t y viihd > s.8

Senioreiden pihatelineet s. 24 | Hyvä kiertää kassissa s. 26

kesä 2010 TEEMANA ASUMISVIIHTYVYYS

> sisältö

Hyvä lukija,

A

sumisviihtyvyys on meille kaikille tärkeä asia, kullekin omalla tavallaan. Olemme erilaisia ja asetamme asumisellemme omia tavoitteita. Elämäntilanteemme vaikuttaa osaltaan siihen, miten toimimme tai mitä havaintoja teemme naapuriemme tekemisistä ja miten niihin reagoimme.

Asumisviihtyisyys mielletään helposti rakennetun ympäristömme ominaisuudeksi tai joksikin mitattavaksi ominaisuudeksi, esimerkiksi asunnon lämpötilaksi. Nämä asiat ovat toki tärkeä osa asumista. Päättynyt talvi oli poikkeuksellisen kova testi pitkine pakkasjaksoineen ja ennen näkemättömine lumimäärineen.

Viihtyisyys oli koetuksella, kun pihatiet olivat ummessa ja parkkipaikat lumen vallassa. Selvisimme siitä kohtalaisen hyvin, osin huumorinkin avulla.

VVO:ssa on alusta alkaen tavoiteltu viihtyisää asumista. Yrityksemme synty ajoittuu maassamme tapahtuneeseen mittavaan kaupungistumiseen 1960-luvulla. Suuri määrä ihmisiä muutti työn perässä kaupunkeihin ja asuntoja tarvittiin. Syntyi uusia kaupunginosia.

Asukkaat muuttivat taloihimme eri puolilta Suomea. Käytössä oli yhteinen kieli eri murteineen. Jo tuolloin VVO halusi panostaa asukkaidensa yhteistoimintaan. Ymmärrettiin, että uudessa asuinympäristössä elämä olisi helpompaa, jos tutustuu naapureihinsa. Nykyään puhumme yhteisöllisyydestä. Selkokielellä se tarkoittaa ystävällisyyttä, hyvää naapuruutta ja turvallisuutta.

Olemme jatkuvasti monien asumisviihtyisyyteen vaikuttavien haasteiden edessä. Kotieläinten, erityisesti koirien määrä on kasvussa. Parveketupakointi herättää keskustelua. Maahanmuutto lisääntyy jatkuvasti.

Asumisviihtyisyys toteutuu asukkaidemme toimintana.

Haluamme VVO:ssa antaa tilaa paikallisiin ja talokohtaisiinkin ratkaisuihin. Tarvitsemme myös lisää suvaitsevaisuutta muun muassa kanssakäymisessä erilaisten ihmisten kanssa.

Alkavaan kesään kohdistuu luonnollisesti paljon odotuksia. Nauttikaamme siitä yhdessä.

4 04 > TERVETULOA! 06 > UUTISIKKUNA 08 > MEIDÄN TALO Vuoden VVO-talo, Viertotie 2 Porvoosta, paljastaa onnellisen talon reseptin.

13 > KOLUMNI ASUKKAAN ELÄMÄÄ 14 > KODIN TALOUS Verkossa asiointi on helppoa ja turvallista, kun muistaa perussäännöt.

16 > ASUKASPOSTI 17 > VINKKI 18 > KODINHOITO Lue, miten järjestät kesäjuhlat vailla stressiä.

22 > PATA JA KATTILA Kesän herkkuruoat valmistuvat kätevästi grillissä.

24 > KUNNOSSAPITO JA PALVELU Senioreiden pihatelineet kasvattavat koko ajan suosiotaan Suomessakin.

26 > VAPAA-AIKA Vauvakassiyhdistys Vaaka ry laittaa hyvän kiertämään.

30 > UUTEEN KOTIIN Keravalle valmistuva senioritalo on monessa mielessä poikkeuksellinen.

29 > RISTIKKO

Matti Niinimäki Asiakkuusjohtaja

2 | asukas toukokuu 2010

32 > LUKIJAKILPAILU

> terveiset

22

VVO-kotikeskus muuttaa Mannerheimintielle

S

18

8

kommentti

26

alomonkadun VVO-kotikeskus muuttaa Mannerheimintielle VVO:n toimitalon yhteyteen. Uusi asiakaspalvelupiste avaa kesäkuun alussa ovensa katutasossa osoitteessa Mannerheimintie 168a.

Muutto tuo isännöitsijät ja myyntineuvottelijat saman katon alle. Yhteisessä tilassa tieto välittyy entistä nopeammin; asukkaille muutos näkyy asioiden hoidon nopeutumisena esimerkiksi remonttipäätöksissä.

Muutto tuli mahdolliseksi, kun katutasosta vapautui asiakaspalvelutilaa omistusasuntomyynniltä VVO:n keskittyessä jatkossa vuokrausliiketoimintaan. Nykyinen asuntomyynti jatkaa kotikeskuksen naapurina ja vastaa vielä myymättömien asuntojen myynnistä. − Tilat olivat hyvänkuntoisia, joten suuria remontteja ei ole tarvinnut tehdä. Muutto on edennyt hyvin aikataulussaan, yksikönjohtaja Juha Heino kertoo.

Helsingin ja Espoon VVO-kotikeskuksissa työskentelee tällä hetkellä 28 työntekijää. He huolehti-

– VVO-kotikeskus avaa ovensa Mannerheimintie 168a:ssa kesäkuun alussa, kertoo yksikönjohtaja Juha Heino. vat yli 8 300 asunnon vuokraamisesta ja isännöinnistä Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa, Kirkkonummella ja Vihdissä.

Katutasossa sijaitsee asiakaspalvelupiste, jonne asiakas voi esimerkiksi jättää asuntohakemuksen.

Ylemmissä kerroksissa työskentelevät myyntineuvottelijat ja isännöitsijät. teksti ANNE VILENIUS | kuva TOMMI TUOMI

Muistatko ensimmäisen oman kotisi? Olit ehkä hankkinut sinne jotain kirpputorilta, saanut jotain vanhemmilta mukaan ja kaapista löytyi säröillä olevia eri parin kahvikuppeja. Näin minullakin oli aikoinaan Jyväskylässä. Kodissa oli kuitenkin jotain erityistä. Se oli paikka, jossa oli hyvä olla. Tässä lehdessä käsittelemme asumisviihtyvyyttä. Asiaa, joka alkaa meistä jokaisesta itsestä.

Marjaana Kivioja

Julkaisija/kustantaja VVO-yhtymä Oyj, Mannerheimintie 168a, PL 40, 00301 Helsinki, puh. 020 508 3300, faksi 020 508 3290 Päätoimittaja Marjaana Kivioja, puh. 020 508 3589. Toimitus Otavamedia Oy, Kynämies, Köydenpunojankatu 2 a D, 00180 Helsinki Toimituspäällikkö Jari Kallio, Kynämies, puh. (09) 1566 8570 Tuottaja Anna Haikarainen, Kynämies, puh. (09) 1566 8573 Paino Punamusta, Tampere Paperi Novapress Silk 90 g/m2 Painosmäärä 48 750 kpl ISSN 1456-0569. 33. vuosikerta. Kannen kuva: Jorma Marstio. Asukas ilmestyy neljä kertaa vuodessa, seuraava 1.9. 2010. Lehden peruutukset ja osoitteenmuutokset: asukas@vvo.fi www.vvo.fi

toukokuu 2010 asukas | 3

> tervetuloa |teemme yllätysvierailun naapurustossa teksti ANNE VILENIUS | kuvat TOMMI TUOMI

Elämää korkeuksissa Aune-Mirjam Kokki on asunut Lahdessa Paasikivenkadulla 55 vuoden ajan kolmessa eri asunnossa. Hänen poikansa Timo Kokki taas palasi asumaan lapsuudenmaisemiinsa kolme vuotta sitten.

H

akatornien talot kohoavat upeissa maisemissa. Ne sijaitsevat keskustan kupeessa, lähellä ovat sekä palvelut että vehreä luonto. Salpausselän hyppytornit sijaitsevat kivenheiton päässä, samoin uimahalli ja linja-autoasema.

Hakatorneihin kuuluu Paasikivenkadun seitsemän ja Mukkulankadun kuusi tornitaloa. Taloissa on kaikkiaan 538 vuokra-asuntoa.

86-vuotias Mirjam muutti taloon 2.6. 1955. Juuri rakennettu talo oli nykyaikainen, kun enää ei tarvinnut kantaa vettä kotiin ja taloyhtiössä oli yhteinen saunakin. Viisihenkinen perhe mahtui hyvin kaksioon, ja myöhemmin sinne syntyi vielä neljäs poika. Kun katsoo pihan täyttä parkkipaikkaa, on vaikea kuvitella, että tuolloin talossa vain yhdellä perheellä oli auto.

Mirjamin pojat Risto Kokki, 55, ja Timo Kokki, 57, muistelevat lämmöllä elämää Hakatorneissa. Risto ehti asua siellä miltei 30 vuoden ajan. Timo taas muutti takaisin Hakatorneihin kolme vuotta sitten. Neljästä veljeksestä kolme asuu vieläkin Lahdessa. Jokainen pojista on käynyt tien toisella puolella olevan ammattikoulun, nykyisen Päijät-Hämeen koulutuskonsernin, ja nyt Timo työskentelee siellä.

Leikkiseuraa ei ikinä puuttunut, sillä talossa asui paljon lapsia. Viereisen metsän kaikki puut on kiipeilty läpi. Joskus pojat aiheuttivat vanhemmille sydämentykytystä kiipeämällä 9-kerroksisen talon katolle. − Kova jätkä oli se, joka sai perunan heitettyä katolle, Risto muistelee.

Kun Riston poika Topi Kokki, 15, ensi kertaa pienenä vieraili mummin kodissa, hämmästeli hän pihalla, asuuko mummi noin korkealla ja lensi samalla kertaa pyllylleen.

Nykyisessä asunnossaan Mirjam on asunut yli 20 vuotta. Liikkuminen on jo vaikeampaa, mutta kotona voi harrastaa erilaisia käsitöitä. Pojat lapsineen käyvät auttamassa äitiään kotiaskareissa monta kertaa viikossa. Usein Mirjamin kaverina on myös Riston koira, Risto Kokki on keräillyt joka innostuu aina mummolaan lähdöstä.

Lahti-aiheisia postiMirjam toivoo pystyvänsä asumaan kotona mahdollisimkortteja eri vuosiman pitkään. kymmeniltä, ja useissa − Olen koti-ihminen, vanhainkotiin en halua lähteä, tuuniistä näkyvät myös Hakatornit. maa hän päättäväisesti. a

4 | asukas toukokuu 2010

Kokin perheen kolme sukupolvea.

Topi (vas.), Risto ja Timo vierailevat ahkerasti Aune-Mirjamin luona.

toukokuu 2010 asukas | 5

> uutisikkuna

Uudet asukkaan sähköiset palvelut käyttöön 29.4.  www.vvo.fi-sivujen Asukkaalle-osiota on uudistettu. Asukkaiden on mahdollista tunnistautua sivustolla ja päästä tarkastelemaan omia vuokratietojaan kellonajasta tai viikonpäivästä riippumatta. Asukkaat voivat tulostaa itselleen kuukausikohtaisen viivakoodilla varustetun vuokranmaksuerittelyn, ajantasaisen saldo-otteen sekä maksuhistorian. Tunnistautuminen mahdollistaa erilaisia räätälöityjä palveluita, joita kehitetään jatkossa asukkaita mahdollisimman hyvin palveleviksi.

Palvelun käyttäjäksi rekisteröidytään tunnistautumalla pankkitunnuksilla. Tunnistautumisen yhteydessä luodaan oma

Jätkäsaaren Low2No-korttelin suunnittelu käynnistyy  VVO, Sitra ja SRV solmivat huhtikuussa sopimuksen Jätkäsaaren Low2No-korttelin suunnittelusta yhdessä englantilaisen ARUP-toimiston kanssa.

Tavoitteena on, että kortteli valmistuu vuoden 2012 aikana.

Kokonaiskustannusarvio hankkeessa on 60 miljoonaa euroa. Erityisesti hankkeessa panostetaan matalahiilirakentamisen ja energiatehokkuuden kehittämiseen.

VVO rakennuttaa ja omistaa alueen korkotuetut vuokra-asuntokohteet.

– VVO on tehnyt pitkäjänteistä työtä olemassa olevan rakennuskannan sekä uudisrakentamisen energiansäästötavoitteiden saavuttamiseksi. Jätkäsaaren hanke on suora jatkumo tälle työlle ja pitää VVO:n kehityksen eturintamassa, kertoo hankekehitysjohtaja Esa Kankainen VVO:sta.

6 | asukas toukokuu 2010

käyttäjätunnus ja salasana myöhempiä kirjautumiskertoja varten.

Asukkaalle-osiota on muokattu myös ulkonäöllisesti ja toiminnallisesti. Nyt olennaisin asumisinfo löytyy heti Asukkaalle-osion etusivulta ja ulkoasu on saanut selkeämmän rakenteen. Talokohtainen tieto löytyy edelleen talojen etusivujen alta ja talojen omilta ilmoitustauluilta löytyvät mm. talossa vapaina olevat asunnot.

KYSYMYS VASTAUS

?!

YMPÄRISTÖMERKKIEN VIIDAKKO TUTUKSI Ostatko eettisesti tuotettuja tavaroita vai luuletko vain ostavasi?

Onko ympäristömerkki laadun tae?

1

Mitä erilaiset ympäristömerkit kertovat kuluttajalle?

Ne erottavat vähemmän ympäristölle haitalliset tuotteet muista tuotteista.

Suomessa on kaksi virallista ympäristömerkkiä. Pohjoismaisen ympäristömerkin eli Joutsenmerkin myöntämiseen vaikuttavat ympäristövaatimusten lisäksi laatuvaatimukset. Joutsenmerkin voivat saada vain markkinoiden parhaat tuotteet.

Euroopan ympäristömerkki eli EU-Kukka on vastaavanlainen, yhteinen ympäristömerkki Euroopan yhteisön alueella. Joutsenmerkin vaatimukset ottavat EU-Kukkaa paremmin huomioon pohjoismaisen ympäristön ja luonnon erityispiirteet, kuten ilmaston kylmyyden.

2

Mitä ovat ns. eettiset merkit?

Ne pyrkivät lisäämään kuluttajien tietoa siitä, miten kauppa vaikuttaa kehitykseen ja kehitysmaiden oloihin. Suomessa ainut virallinen eettinen merkki on Reilun kaupan merkki.

Metsänhoidolle on omat merkkinsä. FSC (Forest Stewardship Council) edistää kestävää metsätaloutta maailmanlaajuisesti. Suomessa myytävistä pihakalusteista suurimmalla osalla on FSC-merkki.

3

Mistä tunnistaa luotettavan ympäristömerkin?

Kannattaa aina tutkia, kuka sen on myöntänyt. Markkinoilla on yritysten omia merkkejä, joista ei välttämättä selviä, mitä ominaisuuksia tai kriteerejä merkin takana on. Jos ulkopuolinen taho ei ole todentanut merkin kriteerejä, täytyy kuluttajan vain päättää, luottaako tuotteen ympäristöystävällisyyteen vai ei.

Vastaajana oli ylitarkastaja Taina Nikula ympäristöministeriöstä. teksti ANNE VILENIUS

Lukijatutkimus osoitti lehden tarpeellisuuden  Asukas-lehti tutkitutti lehden aseman asukkaiden keskuudessa maaliskuun alussa. Viesti oli selvä. Puhelinhaastatteluna tehtyyn tutkimukseen osallistuneista 88 % piti lehteä tarpeellisena. Vastaajista 73 % antoi lehdelle arvosanan 8 tai enemmän. Arvosanaa voi pitää positiivisena signaalina lukijoiden suunnalta.

Tärkeytensä lehti on osoittanut lukijoiden mielestä erityisesti ajankohtaisuudella. Lehden kautta saadaan luotettavaa tietoa VVO:sta ja asumiseen liittyvistä asioista. Lehteen toivottiin myös viihdyttäviä juttuja asiatekstien ohella.

Avainasukasliitettä pidettiin hyvänä lisäarvontuojana.

Asukas-lehti on luettavissa näköisversiona VVO:n verkkosivuilla. Lisäksi verkkoon on tuotettu kokonaan omia juttukokonaisuuksia. Tästä huolimatta lehti halutaan mieluummin edelleen painettuna ja kotiin kannettuna.

Huoneistojen määrä tuplaantunut  Vuonna 1976 Asukas-lehdessä kerrottiin, että vuokra-asunnot olivat Helsingissä vähenemässä. Helsinkiläisistä 47 prosenttia asui omistusasunnossa vuoden 1976 alussa. Myös asuntojen tuotanto oli supistumassa.

Vuonna 2009 Helsingissä omistusasuntoja oli 57,8 prosenttia. Asuinhuoneistoja Helsingissä on 296 013, eli miltei kolmanneksen enemmän kuin vuonna 1976. Nykyisin ihmiset asuvat paljon tilavammin, sillä asuntoa kohden asukkaita on 1,9 ja huoneistopinta-ala asukasta kohden on 34,2 m². teksti ANNE VILENIUS

Hämeenlinnaan valmistuu esteettömän asumisen talo  Hämeenlinnan Poltinahoon valmistuu vuoden 2010 lopulla yhteensä 86 vuokra-asuntoa, joista 60 VVO:n käyttöön ja 26 Invalidiliiton Asumispalvelut Oy:n Validia-palveluiden käyttöön.

Rakuunakatu 3:een sijoittuu yksiöitä, kaksioita ja kolmioita, jotka ovat pinta-alaltaan 27–78,5 m². Hissillisen 3–4kerroksisen kaaritalon kaikissa huoneistoissa on parvekkeet tai terassit. Osassa huoneistoja on otettu huomioon ikääntymisen tuomat erityisvaatimukset. Näitä asuntoja tarjotaan yli 55-vuotiaille.

– Validia-palvelut ovat kaikkien asukkaiden saatavilla.

Tarjoamme muun muassa ateria-, sauna- ja terveyspalveluja, avustamista ja kodinhoitoa sekä päivätoimintaa vammaisille ja ikäihmisille. Myös tilojen ja ulkoalueiden esteetön suunnittelu toimii kaikkien asukkaiden eduksi, toteaa Invalidiliiton Asumispalvelut Oy:n Etelä-Suomen aluejohtaja Eija Kosunen.

VVO-päivä keräsi ennätysyleisön  Järvenpään alueellinen VVOpäivä järjestettiin maaliskuussa Tuusulan Gustavelundissa. Tapahtumaan oli ilmoittautunut noin 180 osallistujaa, eli melkein puolet enemmän kuin aikaisempina vuosina. Asukkaita kokoontui paikalle Järvenpäästä, Tuusulasta, Keravalta, Nurmijärveltä, Porvoosta, Mäntsälästä, Hyvinkäältä ja Riihimäeltä. − Osallistujamäärään vaikutti varmasti se, että nämä ovat aina olleet mukavia päiviä. Maine on kiirinyt, Järvenpään kotikeskuksen aluepäällikkö Nina Silvonen arvelee.

Aluksi kukitettiin vuoden VVO-talo, Viertotie 2 Porvoosta. Ohjelma jatkui koulutuksilla, joiden aiheina olivat paloturvallisuus, asukastoiminta, energia ja ympäristö sekä asumisen arki. Illan viihdytyksestä vastasi Jaakko Saariluoma sekä tanssiryhmä. teksti ANNE VILENIUS | kuva JUUSO NORONKOSKI

Vuonna 1950 vesijohto oli vain joka neljännellä ja kylpyhuone vajaalla kymmenyksellä suomalaisista.

Mika Pantzar, Tulevaisuuden koti

toukokuu 2010 asukas | 7

8 | asukas toukokuu 2010

> meidän talo | vuoden VVO-talo teksti KARITA SAINIO | kuvat JORMA MARSTIO ja VIERTOTIE 2:N OMAT ARKISTOT

Onnellisen talon

resepti

lo tehty?

Mistä on onnellinen ta vaitsevaisuudesta.

Yhteisöllisyydestä ja su sta. Pannukakusta, oi lk ta ja ta lis uh aj em Te stä tomaateista. ei hr vi ja ta os ill ih er rp rapa ogamatoista.

Myös poppanoista ja jo

V

uoden VVO-talon, Viertotie 2:n, kerhohuonetta ei ole vaikea löytää Porvoosta. Kunhan seuraa nenällään kodikasta pullantuoksua. Uuni on jälleen lastattu herkuilla, kun talon Ladyt ovat kokoontuneet yhteisen pöydän ääreen – tällä kertaa miettimään onnellisen talon reseptiä.

Naisten päällä olevat Lady-kerhon logolla varustetut t-paidat avaavat jo vähän vuoden talon salaisuutta. Yhteishenkeä siihen ainakin tarvitaan.

Kahvikupillinen yhteisöllisyyttä Lady-kerho on pystytetty kuntoilun ja terveyden nimissä. Kerran viikossa naiset tasapainottavat pullansyöntiään muutaman tunnin treenillä. Silloin otetaan esille joogamatot ja jumppapallot sekä nostetaan hiki pintaan kerhohuoneen kuntoilulaiteilla.

– Samalla käydään maailmanpolitiikka läpi, talotoimikunnan varapuheenjohtaja Liisa Kuikka hymyilee.

Tiukan treenin jälkeen mennään porukalla lenkkisaunaan.

Siellä keskustelu jatkuu kuplivalla naurulla höystettynä. Saunomassa ovat naapurukset, samalla myös ystävykset.

Tässä talossa naapurit tuntevat toisensa. Ei vain Ladyt, vaan kaikki ikään, sukupuoleen tai kansallisuuteen katsomatta. Saman >> Viertotie 2 on tiivis, monikulttuurinen yhteisö, jossa pidetään huolta toinen toisistaan. (Ylh. oik.) Liisa Kuikka ja huoltomies Steffan Andersson. (Alh. vas.) Miftarin perhe valmistautuu päivälliselle. Raili Laakso hakee luettavaa kerhohuoneesta.

toukokuu 2010 asukas | 9

Tässä talossa naapurit tuntevat toisensa. Ei vain Ladyt, vaan kaikki ikään, sukupuoleen tai kansallisuuteen katsomatta.

katon alla asuu niin vauvoja, teinejä, aikuisia kuin vanhuksiakin. Monikulttuurisesta talosta löytyy suomalaisten lisäksi venäläisiä, virolaisia, kosovolaisia sekä romaneja.

– Meidän talon maahanmuuttajat ovat todella avuliaita ja siistejä. Ei sillä ole mitään merkitystä, mistä ihmiset ovat kotoisin, Kuikka toteaa.

Talossa perheineen asuva Safet Miftari kertoo, että suomalainen kulttuuri on yllättävän lähellä kosovolaista elämäntapaa. Jos joskus ikävä omaa kulttuuria kohtaan iskeekin, voi aina piipahtaa yläkertaan, jossa asuu toinen kosovolainen perhe.

Hyppysellinen rauhaa Nelisen vuotta Viertotie 2:ssa asunut Else Tuominen kehuu talon rauhallista sijaintia.

– On ihana vain istua pihakeinussa ja kuunnella, kuinka läheinen puro solisee tai viereisen kirkon ehtookellot soivat, hän kuvailee.

Saunasta voi astua suoraan ulos vilvoittelemaan kesäiltaan. Lähellä sijaitsee meri, jonka rannalla voi käydä ihailemassa joutsenia. Talon vieressä oleva metsä on täydellinen paikka vaikka koiran ulkoiluttamiseen.

Toisaalta ei pihastakaan aina tee mieli lähteä pois, niin komean kukkameren on talotoimikunnan puheenjohtaja Aulikki Nummela Viertotielle viherpeukaloinut.

– Tämä on kuin oman kartanon pihalla puuhastelisi, sillä talomme sijaitsee entisen Gammelbackan kartanon tontilla, selvittää Nummela.

Puutarhassa kasvaa myös talon ”kasvisbuffetti”, josta asukkaat voivat noukkia omaan keittiöönsä tomaatteja, kurkkuja, raparperia, tilliä ja persiljaa. Osa sadosta syödään yhteisessä elojuhlassa, ja syksyllä raparperit hillotaan sekä vihreät tomaatit säilötään talven juhlia odottamaan.

Sijainnin ja puutarhan tuoma rauhallisuus jatkuu myös asunnoissa.

10 | asukas toukokuu 2010

> ASUKASGALLUP Mikä on mielestäsi tärkeintä asumisviihtyvyyden kannalta?

na keitetään iso kattilallinen hernerokkaa, ystävänpäivänä askarrel» Hyvin hoidettu taloyhtiö ja lähiympäristö 17,2 % laan sydämiä ja halloweenina puetaan kerhohuone kauhuhuoneeksi. » Mukavat naapurit 10,7 % Juhlat ovat asukkaiden kesken suo» Jokin muu asia 7,4 % sittuja, eikä vähiten varapuheenjohtajan herkullisten keitosten ja leivosten Osallistu Asukasgallupiin netissä! vuoksi.

– Sellainenkin toivomus on esitetty, että  www.vvo.fi/asukasgallup tänne kerhohuoneeseen perustettaisiin ruokala, Kuikka nauraa ja paljastaa erikoisuudekseen pannukakun.

Viertotie 2:n talkoissa ei syödä grillimakkaraa tikuista vaan kinkkukiusausta lautasilta. Ahkeraa tal– Meillä ei ole häiritseviä naapureita, jotka bailaisi- kooporukkaa kestitseekin mielellään. Satoi tai paisvat ja huutaisivat, Nummela toteaa. Isännöitsijä Taina toi, aina riittää väkeä hommiin. Talossa nelisen vuotHeikkilän mukaan häiriöihin puututaan Viertotiellä ta asunut Raili Laakso tunnustautuu haravoinnin ysnopeasti, minkä vuoksi isoja ongelmia ei ehdi syntyä. täväksi.

Mahdollisia konflikteja puretaan yhdessä keskustele– Teimme päätöksen taloon muuttamisesta jo malla kokoontuen asianomaisten, isännöitsijän ja ta- pelkästään pihan perusteella. Täällä on kaikki niin lotoimikunnan kanssa kerhohuoneeseen. kuin pitääkin, on siistiä ja kukat loistaa.

– Yhteisöllisyys tuo sosiaalista valvontaa positiivisessa mielessä. Talo valvoo itse itseään, Heikkilä Anna hautua kuvaa. kerhohuoneessa Kerhohuone on Viertotie 2:n sydän. Tila on sisustettu kotoisaksi ja sieltä löytyy kuntolaitteiden lisäkJuhlia maun mukaan Vaikka Viertotie 2 on rauhallisuuden tyyssija, si muun muassa lehtienkierrätyspiste, kangaspuut kyllä talossa juhliakin osataan. Kerhohuoneessa sekä piirustusvälineitä ja leluja lapsille. Suurin osa on vietetty muun muassa syntymäpäiviä, Suomen tavarasta on saatu lahjoituksina.

– Ei siihen tarvita kuin vähän aktiivisuutta. Olem90-vuotisjuhlaa ja onpa jopa häätkin tilassa tanssittu. Myös kalenterin kulkua seurataan: laskiaise- me saaneet tänne pirttipöytäryhmän, sohvakaluston, >> » Sopivan kokoinen ja viihtyisä asunto

64,8 %

Vuoden 2010 VVO-talo

Punapaitaisten Ladyjen kerho kokoontuu säännöllisesti kerhohuoneeseen. Yhdessä kunto kohoaa iloisen naurun siivittämänä.

 Vuoden 2010 VVO-talo on Porvoon Gammelbackassa sijaitseva Viertotie 2. Vuonna 1973 rakennetussa talossa on 30 asuntoa ja noin 65 asukasta. Monikulttuurisessa talossa asuu useita eri kansalaisuuksia vauvasta vaariin.

Valintaan vaikutti erityisesti talon monipuolinen harrastus- ja tapahtumatarjonta, jonka kautta asukkaiden välille on syntynyt erityislaatuinen yhteisöllisyyden ja auttamisen ilmapiiri. Kerhohuone toimii talon sydämenä, jossa järjestetään aktiivisesti juhlia, jumppaa sekä muuta ohjelmaa. Tilasta löytyvät myös kangaspuut sekä lehtienkierrätyspiste.

Talon asukkaat ovat aktiivisesti mukana niin talotoimikunnan kokouksissa kuin talkoissakin. Talon siisti piha kylpee kukkaloistossa, ja sieltä löytyy myös kasvimaa, josta asukkaat voivat poimia vihanneksia tai yrttejä keittiöihinsä.

Talo sai kiitosta suvaitsevaisuudesta ja eri kulttuurien kunnioittamisesta, sillä yhteistyö eri kansalaisuuksien välillä toimii talossa moitteettomasti.

Myös yhteistyö huolto- ja siivousyhtiöiden kanssa on toiminut esimerkillisesti.

toukokuu 2010 asukas | 11

Suomalainen asuja on tyytyväinen  ”Suomalaisten asumistoiveet ja mahdollisuudet” -tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat hyvin tyytyväisiä asumiseensa ja asuinympäristöönsä. Tyytymättömiä asumistilanteeseensa oli vain muutama prosentti tutkimukseen osallistuneista.

Tyytyväisyyteen vaikuttavat tekijät vaihtelevat asukkaan iän ja kotitalouden tilanteen mukaan. Nuoret arvostavat hyviä liikenneyhteyksiä ja keskeistä sijaintia, mutta ovat toisaalta tyytymättömiä keskusta-asumisen häiriöihin ja epäsiisteyteen. Lapsiperheet arvostavat luontoa ja ovat sijainnin vuoksi valmiita käyttämään autoa.

Toisaalta perheet, joissa on pieniä lapsia, toivovat julkisten palveluiden ja sukulaisten läheistä sijaintia. Ikääntyneet taas arvostavat sekä kaupallisten että julkisten palvelujen läheisyyttä.

Tutkimuksen mukaan suomalaisille asumisessa olivat tärkeintä kodikkuus ja viihtyisyys sekä asumismenojen kohtuullisuus tulo- ja varallisuustasosta riippumatta. Edustavuutta piti tärkeimpänä vain 0,2 prosenttia vastaajista.

Jatkuvan taloudellisen ja teknologisen kehityksen vastapainona arkielämän asumiseen kuuluu tietty pysyvyys ja hitaus, jotka tuovat turvaa muuten muuttuvassa maailmassa. Onkin alettu puhua elvyttävästä ja rentouttavasta asumisesta, josta nautitaan kotikylpylässä tai sohvalla kotiteatterin edessä kodin ulkopuolisten kiireiden vastapainoksi ja niistä toipumiseksi.

Värikäs kukkameri talon pihalla tuo iloa asukkaille.

Leena Kukkola kuuntelee parvekkeeltaan kesän ääniä: lintujen laulua ja puron solinaa.

hellan ja mikron lehti-ilmoitusten kautta. Säästyneillä rahoilla olemme ostaneet muun muassa kangaspuut ja kuntoilulaitteet, Liisa Kuikka luettelee.

Kerhohuone toimii myös tavaralainaamona: lainattavana on työkaluja, jakkaroita, 12 litran kattila, astioita ja paperisilppuri.

Talotoimikunta kokoontuu kerhohuoneessa kerran kuussa. Paikalla on aina noin kymmenen henkilöä päättämässä ja keskustelemassa talon asioista.

– Kokoukset ovat avoimia kaikille, ja paikalle saa tulla ilmaisemaan niin kiitokset kuin moitteetkin. Näin demokratia mielestämme toimii, Aulikki Nummela pohtii.

Talotoimikunta on aktiivisesti yhteydessä

12 | asukas toukokuu 2010

Lähde: Suomalaisten asumistoiveet ja mahdollisuudet 2007, Tilastokeskus

naapuruston VVO-talojen toimikuntiin. Yhteyttä pidetään tavaten sekä puhelimitse ja välillä käydään porukalla katsomassa, miltä toisten kerhohuoneet, pihat tai roskakatokset näyttävät. Toistaiseksi talojen asukkaiden kesken ei ole kehitetty ohjelmaa, mutta sekin on tavoitteena: Ladyt ovat miettineet ehdottavansa talojen välille leikkimielistä laihdutuskilpailua.

Tarjoile ystävyyden kanssa Pullakahvit on nautittu ja pulppuavan keskustelun kautta on päästy lähelle vuoden

VVO-talon salaisuutta. Onnellisen talon resepti on yllättävän yksinkertainen: tarvitaan vain yhteishenkeä, suvaitsevuutta, siisteyttä ja kauneutta sekä välillä yhteistä hauskanpitoa.

Ladyt alkavat kerätä kamppeitaan ja kukin poistuu omille teilleen: yksi talon patiolle nauttimaan auringon lämpimistä säteistä, toinen yläkertaan omaan kotiinsa, kolmas kaupungille. Suurempia hyvästejä ei tarvitse jättää, sillä ystäviksi muodostuneet naapurit näkee takuuvarmasti pian.

– Nähdään sitten illalla kerhohuoneella, kuuluu monen tervehdys. a

> kolumni | asukkaan elämää

Elämä on sälälaatikko

T

äytän muuttolaatikoita mielessäni Tuomari Nurmion kappale Rakkauden talossa: ”Turhaan säästätte homeiset sormukset ja kuluneet valokuvat. Turhaan säästätte vanhat kirjeet ja puhelinnumerot. Sillä rakkauden talossa ei tarvita tyhjiä haarniskoita, ei kuolleiden eläinten päitä eikä vanhoja vaakunoita.”

Muuttokuorma on lähdössä kohti Helsinkiä. Kymmenen vuoden aikana Turussa kaikki on kasvanut: kaksio on muuttunut kolmioksi, lastulevykalusteet vaihtuneet massiivipuisiksi ja muuttoporukkaan on syntynyt uusi ihminen.

Muuttaminen on aina mahdollisuus puhdistautumiseen. Se ei ole vain asioiden siirtämistä paikasta toiseen, vaan luopumista ja uuden saamista. Ystäväni kertoi muuttoon liittyvästä säännöstä: jokaisesta huoneesta on laitettava kymmenen jätesäkillistä tavaraa roskiin tai kirpputorille.

On helppo luopua pankin lähettämistä tiliotteista viimeiseltä viideltä vuodelta. Hetken on kuitenkin hauska tutustua menneeseen minäänsä, mihin sitä on rahansa oikein tuhlannut. Paljon vaikeampi tapaus on kirjahyllyt. Ainakin Cheetan omaelämäkerta saa lähteä.

Kirjat ja ylipäätään hyllyillä notkuvat kulttuurituotteet määrittelevät sinut, kertovat sinusta muille enemmän kuin opintotodistuksesi tai ansioluettelosi. Minussa on tavaroitani ja tavaroissani on minua. Muistan Flann O’Brienin romaanin Kolmas konstaapeli, jonka atomiteorian mukaan polkupyörän satulassa istuessa alkavat fillarin atomit siirtyä ihmiseen ja toisinpäin. Ehkä se oli ihan hyvä, että Cheeta lähti. Kun luopuu jostakin, vapautuu tilaa uusille vaikutteille.

Esineiden joukossa on myös niitä, jotka määrittävät sisimpäsi. Muistolaatikoissa on kaikkea sellaista, josta vakuutusyhtiö ei maksaisi mitään, kuten vanhoja kirjeitä ja kuluneita valokuvia. Mutta laatikkoon on säilötty muistini, ja kuka muististaan haluaisi luopua.

Muuttaminen on aina mahdollisuus puhdistautumiseen

Sitten on sälälaatikko, se löytyy joka kodista. Siellä saattaa olla vaikkapa mutteri tai putkenpätkä, joka kuuluu johonkin laitteeseen, mutta et muista mihin. Et voi heittää sitä pois, koska todennäköisesti pian sen jälkeen esineen tärkeys tulisi ilmi jollakin karmealla tavalla.

Sälälle ei ole yksinkertaisesti olemassa mitään muuta paikkaa tässä maailmakaikkeudessa kuin se laatikko. Toisinaan sieltä saa heitettyä jotakin pois, mutta aina sinne kerääntyy uutta. Laatikko seuraa sinua asunnosta toiseen elämäsi loppuun asti. Siihen kiteytyvät epämääräisyys ja sattumanvaraisuus, jotka nyt vain kuuluvat elämään. a LAURI LEVOLA on kirjailija, toimittaja ja tiedottaja, joka on juuri muuttanut perheensä kanssa Turusta vuokrakolmioon Helsingin Viikkiin.

toukokuu 2010 asukas | 13

> kodin talous | nettishoppailun abc teksti TIMO NYKÄNEN | kuvitus JANNE HARJU

Viisaasti verkkoostoksilla

Kuluttajalle on internetissä tarjolla liki rajaton markkinapaikka.

Verkossa asiointi on helppoa, nopeaa ja turvallistakin, kunhan muistaa muutaman perussäännön.

V

erkossa shoppailu on yhtä helppoa kuin hiiren klikkaus. Myös monenkirjavan kauppiasjoukon vertailu on niin vaivatonta, että sille kannattaa uhrata hetki aikaa ennen ostopäätöstä.

– Hakukoneeseen kaupan nimen syöttämällä saa hyvän kuvan toimijasta muiden käyttäjien kokemusten perusteella. Varsinkin jos kyseessä on uusi tuttavuus, kannattaa aluksi suhtautua siihen varovaisesti, sanoo korttiturvallisuuspalveluiden johtaja Henry Kylänlahti Luottokunnasta.

Olennaista on myös kiinnittää huomiota maksutapoihin ja maksuyhteyden suojaukseen. Luottokortin tietoja ei koskaan pidä lähettää muuten kuin salatussa yhteydessä, jonka tunnistaa https-alkuisesta osoitteesta ja lukko-symbolista. Luonnollisesti myös oman tietokoneen tietoturvasta, ohjelmistojen päivityksestä ja salasanoista on syytä pitää hyvää huolta.

Huomioi myös joitain tuotteita koskevat tuontirajoitukset ja -kiellot. Esimerkiksi lääkkeitä ei saa hankkia lainkaan Euroopan ta-

14 | asukas toukokuu 2010

lousalueen ulkopuolelta, ja tuoteväärennösten tuonti on kokonaan kielletty.

Luottokortti turvallisin Luottokortti on ulkomaisesta verkkokaupasta ostettaessa tavallisin ja ehdottomasti turvallisin maksutapa. Normaalisti ainoastaan koti- ja pohjoismaisissa kaupoissa on mahdollisuus olla maksamatta tuotetta etukäteen, eli maksun voi hoitaa laskulla tai postiennakolla.

Luottokortin etuna on, että ongelmatilanteista voi reklamoida myyjän lisäksi myös luottokorttiyhtiölle. Tyypillisimmät yhteydenotot asiakkailta Luottokuntaan koskevat esimerkiksi kortilta erehdyksessä tehtyjä tuplaveloituksia.

Ennen kuin klikkaat @ Tarkista, löytyvätkö kaikki verkkokaupan yhteystiedot sivuilta? @ Ilmoitetaanko tuotteen hinta kaikkine kuluineen selkeästi?

– Kuluttajan pitää toki ensin pyrkiä itse selvittämään asia kaupan kanssa, mutta kortin myöntäjä tulee avuksi, jos tilanne riitautuu tai vastausta ei kuulu, Kylälahti toteaa.

Turvallisia vaihtoehtojakin luottokortille on, kuten jonkin maksuvälityspalvelun käyttäminen. Esimerkiksi PayPal-palveluun kirjautuessaan käyttäjä luo itselleen maksutilin, jolta voi siirtää summan suoraan myyjän tilille. Tilin voi avata myös Visa Electron -tyyppisellä pankkikortilla, jolloin luottokorttia ei tarvitse omistaa.

Vaihtelua sopimusehdoissa

@ Liittyykö tuotteeseen erityissäännöksiä, veroja, tulleja tai tuontirajoituksia? @ Miten maksu tapahtuu?

Mitä maksutapavaihtoehtoja on? @ Mitkä ovat tuotteen toimitusehdot?

Sisältyykö niihin erityisiä rajoituksia? @ Miten tuote toimitetaan ja missä aikataulussa? @ Miten tilauksen voi peruuttaa ja millä ehdoilla?

Kuluttajavirastossa toimiva Euroopan kuluttajakeskus antaa opastusta ja selvittelyapua rajat ylittävässä kaupassa. Keskuksen johtaja Leena Lindströmin mukaan verkkokauppaa koskevien kyselyiden osalta tavallisin tilanne on, että maksettu tavara jää saapumatta. Palveluiden osalta tyypillisiä hankalia tapauksia ovat verkosta tehtävät lentojen ja matkojen varaukset, joihin liittyy oma ongelmavyyhtensä.

– Verkko on luonteeltaan ympäristö, jossa voi sattua kaikenlaista. Lentoja varattaessa tavallista on, että yhteys katkeaa ja käyttäjä jää epätietoiseksi, onko varaus mennyt perille.

Saatetaan joko tehdä turhaan kaksi päällekkäistä varausta taikka mennä lentokentälle tulosteen kanssa, jossa lukee pending eli varaus on yhä avoin ja vahvistamatta, Lindström selvittää.

Ostajan onkin syytä varmistaa, että on saanut sähköpostitse vahvistuksen tilauksen tai maksun perillemenosta. Matkoja ostettaessa olisi Lindströmin mukaan myös hyvä tutustua kauppiaan ehtoihin, joissa on vaihtelua eri maiden ja toimijoiden välillä.

– Ehdot olisi hyödyllistä lukea, mutta ongelmana on, että ne on harvoin kirjoitettu kuluttajaystävällisellä kielellä. Valitettavan usein apua olisi juristin koulutuksesta, Lindström myöntää.

Peruutus ei aina mahdollista Verkkokaupan sopimusehdot tulevat tulkittaviksi myös peruutustapauksissa. On hyvä

Apua turvalliseen verkkoasiointiin @ Euroopan kuluttajakeskuksella, www.ecc.fi, on verkkokauppa-apuri Howard, joka tutkii puolestasi kaupan luotettavuutta: http://finland.theshoppingassistant.com @ Opastusta kuluttajaneuvonnasta: www.kuluttajavirasto.fi @ Tietoturvan perusohjeet: www.tietoturvaopas.fi/ perusohjeet.html @ Kansainvälinen verkkokaupan tietopankki ongelmayrityksistä: www.econsumer.gov @ Turvallinen maksuvälityspalvelu verkossa: www.paypal.com @ Tietoa tuontirajoituksista. www.tulli.fi

muistaa, että peruutusoikeus ei koske tiettyjä tuotteita lainkaan. Tällaisia ovat muun muassa majoituspalvelut sekä matka- ja konserttiliput. Kuitenkin esimerkiksi monet hotellit ja lentolippujen myyjät tarjoavat sopimusehdoissaan mahdollisuutta tilauksen peruutukseen tietyin ehdoin, vaikka laki ei sitä vaadikaan.

Palautuksesta koituvien kulujen korvaamiskäytäntö vaihtelee maittain, ja monissa tapauksissa asiakas voi joutua maksamaan ne itse. Suomessa myyjän on korvattava kulut, jos tavara voidaan palauttaa postitse. Esimerkiksi Saksassa myyjä vastaa palautuskuluista, kun tilauksen arvo ylittää 40 euroa.

Myös peruutusajoissa on vaihtelua maiden kesken. Kaikissa Pohjoismaissa ja Saksassa peruutusaika on 14 kalenteripäivää, mutta osassa Euroopan maita vain seitsemän työpäivää. a

toukokuu 2010 asukas | 15

> asukasposti

> VANTAA

> JYVÄSKYLÄ

Turvallisuuskoulutus kokosi asukasaktiivit

Tiukkaa taistoa pilkkikisoissa

 Havukosken palvelutaloon kokoontui 6.2. 2010 liki 70 asukasaktiivia perehtyäkseen palo-, väestönsuojelu- ja ensiaputoimintaan. Kurssilaiset pitivät Safe-Team Oy:n luennoitsijoita ammattitaitoisina ja tilaisuuden antia tärkeänä.

Rastitehtävissä tutustuttiin väestönsuojaan, katseltiin tulen leviämistä videolta ja osallistuttiin alkusammutusharjoitukseen.

 Jyväskylän ja Pieksämäen perinteiset pilkkikilpailut järjestettiin 13.3. 2010. Pieksämäen joukkue, Veikko Nuutinen, Heikki Mökkönen ja Kimmo Järvinen, voittivat miesten sarjan runsaalla 2,7 kilon kalasaaliilla. Lisäksi Veikko Nuutinen nappasi koko kisan parhaimman saaliin, 1,7 kiloa.

Jyväskyläläiset onnistuivat voittamaan naisten sarjan tiukan kamppailun jälkeen.

Kilpailun suurimman kalan sai Pieksämäen Kyllikki Ronkanen.

teksti ja kuva JORMA AALTO teksti ja kuva JARMO MARKKANEN

> HYVINKÄÄ

Laskiaisriemu ylimmillään

> HELSINKI

 Vietimme vauhdikasta laskiaista upeassa rinteessä, joka sijaitsee kotipihamme Kapulantie 16:n vieressä.

Laskettelun lomassa maistui hernekeitto ja nuotiolla paistetut makkarat. Päivän kruunasi talotoimikunnan puheenjohtaja Railin ja Aleksin leipomat laskiaispullat kuuman mehun ja kahvin kera.

Kukkaloistoa Kalliossa  Asumme keskellä kivierämaata, mutta olemme onnistuneet luomaan tänne Vaasankadulle kukoistavan keitaamme. Puutarhakerho aloittaa siemenkylvöt ja muut kevättoimet kerhohuoneella helmi–maaliskuussa, ja taimet istutetaan kevättalkoissa ulos.

teksti ja kuva

kuva ja teksti TANJA KUJANHAARA

ARI SIREN

ja JARI UUSITALO

Kerro myös muille lukijoille talosi tapahtumista, ideoista ja ihmisistä! Parhaat palat julkaistaan lehdessä tai nettisivuilla.

Lähetä aineisto sähköpostilla osoitteella asukas@vvo.fi tai postissa VVO-yhtymä Oyj/Asukas-lehti, PL 40, 00301 Helsinki. Kuvia ei palauteta.

16 | asukas toukokuu 2010

Seurantatilintarkastajan kertomus vuodelta 2009 VVO:n asukashallitukselle VVO:n asukashallinnon ohjeissa todetaan, että asukashallitus käsittelee seurantatilintarkastajan kertomuksen. Tämä kertomus on vapaamuotoinen kommenttipuheenvuoro.

Konsernin tilintarkastajat ovat tarkastaneet VVO:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12. 2009 Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti ja sen perusteella antaneet lausuntonsa. Seurantatilintarkastajana olen osallistunut tilintarkastajien tilinpäätöstä koskeviin tilaisuuksiin, joissa olen saanut oikeat ja riittävät tiedot toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.

Asukashallituksen ja VVO:n asiakkuusyksikön yhteistoiminta on hakenut organisaatiomuutoksessa tietään. Kaikesta huolimatta yhteistyö on hyvää ja rakentavaa. Asukashallituksella on hyvä toimintasuunnitelma. Asukashallitus teki VVO:ssa käytössä olevaan EFQM-laatujärjestelmään itsearvioinnin omasta toiminnastaan.

Itsearviointi tehdään joka toinen vuosi. Kun asukashallituksen toimintakausi päättyy, toiminnanseuranta ja kehitysehdotukset siirtyvät seuraavalle asukashallituskaudelle.

Yhteisesti sovitut tavoitteet tuovat vakautta ja luotettavuutta toimintaan.

Lahdessa 15.4. 2010 Pauli Teräväinen

> vinkki

Iloa kotiin K kuivakukista teksti Anne Vilenius | kuva Jorma Marstio

esän ja syksyn aikana kannattaa kerätä kuivakukiksi sekä kasvatettuja että luonnonkukkia. Upean asetelman saa käyttämällä esimerkiksi lehtiä, marjoja, tammenterhoja, käpyjä tai viljoja.

Kukkia voi kuivata useilla eri menetelmillä. Helpoin tapa on ilmakuivata kukat ripustamalla ne ylösalaisin viileään tilaan.

Kukat voi myös kuivata pystyasennossa vedettömässä maljakossa. Aseta maljakko kuivaan ja viileään paikkaan suojaan suoralta auringonvalolta, sillä aurinko haalistaa värit. Hiekkakuivatuksessa kasvit upotetaan hiekkaan ja annetaan olla siellä muutaman viikon.

Kukan keräysaika vaikuttaa sen värin säilyvyyteen. Esimerkiksi internetistä voit tarkistaa, millaiset kukat sopivat kuivattavaksi ja milloin ne kannattaa kerätä. Värin saa säilymään, kun suihkuttaa hiuslakkaa kukkiin tai imeyttää glyseriinivettä varsiin. a

toukokuu 2010 asukas | 17

> kodinhoito | kesäjuhlat pystyyn teksti ANNA HAIKARAINEN | kuvat KIRSI SALOVAARA

Juhlat ilman stressiä

Kesä on oivaa juhla-aikaa.

Juhlat voi pistää pystyyn pienemmästäkin syystä: vaikkapa vain loman kunniaksi.

Hyvällä suunnittelulla kaikki järjestelyt etenevät aikataulussaan.

S

uunnittelu on kaiken a ja o juhlien järjestämisessä. Ensin on päätettävä aika ja paikka, jossa juhlat pidetään. Kodin lisäksi juhlia voi järjestää vaikkapa seurakunnan tiloissa tai ravintolassa. Joissakin VVO-taloissa asukkailla on mahdollisuus varata kerhotila juhlakäyttöön, kunhan asiasta sovitaan ajoissa isännöitsijän kanssa.

Juhlapaikka vaikuttaa olennaisesti koko tilaisuuden luonteeseen: on pohdittava, miten tarjottavat valmistetaan, säilytetään ja katetaan esille. Paljonko tilaan mahtuu vieraita, entä millaista ohjelmaa siellä on mahdollista järjestää?

Aikatauluta järjestelyt Seuraavaksi lyödään lukkoon juhlien kokonaisbudjetti ja laaditaan kutsuvieraslista. Jo heti alussa kannattaa kirjata muistiin kaikki juhlajärjestelyi-

18 | asukas toukokuu 2010

Näyttävä ja helppo boolin koriste on kakkuvuoassa jäädytetty jääkruunu, jonka sisällä on esimerkiksi marjoja tai yrttejä.

hin vaikuttavat asiat ja aikatauluttaa kukin vaihe. Näin ei tarvitse muistaa kaikkea ulkoa ja on helppo seurata, mitä asioita pitää seuraavaksi tehdä. Samalla päätetään, kuka hoitaa minkäkin tehtävän. Kenen vastuulla on esimerkiksi kutsuvieraslistan ylläpito, tarjoiluiden hankkiminen, juhlapöydän tarjoilusta huolehtiminen tai likaisten astioiden pesu?

Lähetä kutsut hyvissä ajoin, noin kolme–neljä viikkoa ennen juhlapäivää. Kutsussa voi vastauspyynnön lisäksi tiedustella mahdollisia ruoka-aineallergioita.

Useimmiten tarjoilun voi rakentaa kahvipöydän ympärille, johon on katettu sekä suolaista että makeaa. Suuren osan tarjottavista voi leipoa jo ennakkoon ja pakastaa, mikä vähentää juhlia edeltävien päivien kiirettä. Vihreiden salaattien teko, herkästi pilaantuvat ruoat ja koristelut kannattaa jättää juhlapäivän aamuun.

Puhtaus on puoli ruokaa; pidä tarkasti huolta, että tarjoiluastiat ja valmisteluvälineet ovat puhtaita ja kaikilla tekijöillä ja tarjoilijoilla on käsihygienia kunnossa. Perinteiset juhlaruoat kaloista kakkuun ovat herkkiä pilaantumaan. Ruokaa ei tulisiMuista hygienia ja säilyvyysajat kaan pitää tarjolla yli kahta tuntia.

Tarjoilua suunnitellessa ratkaisevaa on, saapuvatko kaikki yhtä aikaa vai jonkin kellonajan, esimerkiksi Tarjoilupiste kannattaa sijoittaa varjoisaan paikklo 14–18 välillä, jolloin vieraita voi kutsua enemkaan. Ota kylmälaukku kylmämänkin. On tärkeä myös huomioida, millaiset varaajineen avuksi säimahdollisuudet on pitää ruoat kylminä tai lytykseen, ja laita lämmittää niitä? ruokia esille Budjetti vaikuttaa omalta osalvain tarpeel- >> N A TA TE KA taan tarjoiluun: montako eri RUOAT ÄN sorttia pöytään katetaan ja BUFFETPÖYTÄ KSESSÄ TY ES RJ mitä tehdään itse, mitä osNAUTTIMISJÄ iruokia tetaan valmiina. Mahdolnen pää- ja jälk > alkuruoat en pimiä m ajit ennen lä liset ruoka-allergiat on > kylmät ruokal ruokia tu muistettava myös huonen liha- ja lin > kalaruoat en n set enne mioida. Helpointa on > miedonmakui akuisia m an ka tehdä sellaisia ruokia, voimak jotka sopivat kaikille.

Kodin kaapeista löytyy yleensä yllättävän paljon lasia ja keramiikkaa, jotka sopivat hyvin juhlakäyttöön. Kuviolliset tarjoiluastiat piristävät iloisesti pitopöytää.

linen määrä kerrallaan. Nosta kylmänä tarjottavat ruoat esille vasta hetkeä ennen ruokailua.

Yhdistele rohkeasti astiastoa Huolella katettu juhlapöytä viestii, että isäntäväki haluaa vieraidensa viihtyvän hyvin. Pöydän kattaukseen ei tarvitse kuitenkaan käyttää parasta posliinia ja pellavaliinaa, eikä astiaston tarvitse olla yhtenäinen. Usein juuri erilaisilla ruokalautasilla, kahvikupeilla ja tarjoiluastioilla saa-

daan hauskoja yksityiskohtia pöytään. Voit hyvin yhdistellä vanhaa ja modernimpaa astiastoa, mutta valitse jokin punainen lanka kattaukseesi: esimerkiksi väri tai muoto.

Käytä myös mielikuvitustasi. Jos saatavilla ei ole riittävän suurta tarjotinta, päällystä uunipelti foliolla. Tarjottavat ruoat kyllä peittävät pellin alleen. Vesimelonista voi tehdä näyttävän kulhon kovertamalla sisuksen pois.

Melonikulhossa voi tarjoilla vaikkapa raikasta hedelmäsalaattia.

Astiastoa voi myös kysyä rohkeasti lainaan naapureilta tai ystäviltä. Lisäksi Maa- ja kotitalousnaiset, Martat ja seurakunnat lainaavat astioita. Niitä on hyvä tiedustella hyvissä ajoin, sillä kesä on juhlasesonkia.

Noutopöytä toimivaksi

Lue verkkosivuiltamme lisää tarjoilumääristä, säilyvyysajoista ja kylmäsäilytyksestä.

Nappaa myös parhaat reseptivinkit juhlaherkuista! Löydät vinkit www.vvo.fi > Asukkaalle > Asukas-lehti

20 | asukas toukokuu 2010

Jos kotona ei ole riittävän isoa ruokapöytää, noutopöydän voi rakentaa pukkijaloista ja levystä. Voit myös hyödyntää varaston vanhat pöydät tai tarvittaessa lainata pöytiä vaikkapa naapurilta.

Noutopöytä on hyvä kattaa ruokia vaille valmiiksi jo edellisenä päivänä. Paras paikka noutopöydälle on keskellä huonetta, jolloin siihen voidaan kattaa kaksi ottopistettä

pöydän molemmille puolille. Tämä helpottaa pöydästä ottamista ja vähentää jonottamista, varsinkin, jos vieraita on paljon. Jos tilaa on vähän, noutopöydän voi sijoittaa myös seinän viereen, jolloin ottopisteitä on vain yksi.

Noutopöytää kierretään myötäpäivään. Lautaset, ruokailuvälineet ja lautasliinat katetaan aloituspisteisiin. Lautasia ei pinota kovin korkeiksi pinoiksi, sillä niitä voi aina tuoda pöytään lisää, kuten myös ruokailuvälineitä ja lautasliinoja. Jos noutopöytä on pienehkö, voi juomat, leivät sekä levitteet sijoittaa erilliselle pienelle pöydälle.

Kahvinoutopöydässä kupit, leipälautaset ja leivonnaiset on kätevintä sijoittaa niin, että ensin otetaan leipälautanen ja sille kerätään halutut leivonnaiset. Vasta sitten kaadetaan kahvi tai tee kuppiin.

Mielikuvitus lentoon kattauksessa Pöytäliina luo perustan näyttävälle kattaukselle. Maahan asti ulottuvat liinat ovat kauniita ja juhlavia varsinkin noutopöydässä. Leikittele rohkeasti väreillä, etenkin, jos astiasto on valkoista. Voit käyttää kahta eriväristä pöytäliinaa. Paperiliina tai värikäs, hyväkuntoinen lakanakin sopii mainiosti epävirallisempien kesäkekkereiden liinaksi. Kaappien kätköistä voi löytyä myös vanhoja valoverho-

Muistilista juhlajärjestelyihin HYVISSÄ AJOIN  Päätä juhlapäivä, vieraiden määrä ja pitopaikka.  Mieti juhlalle teema, tarjoilut ja koristelut.  Sovi tehtävänjako perheen ja muun juhlajärjestelyihin osallistuvien kesken.

Pyydä tarvittaessa apuvoimia.  Tee tarvittavat tila- ja pitopalveluvaraukset.  Jos pidät kotijuhlat, kartoita astioiden, pöytäliinojen, pöytien ja tuolien riittävyys.

Lainaa tai vuokraa tarvittaessa lisää.  Suunnittele kutsukortit ja lähetä ne noin 3–4 viikkoa etukäteen. Kysy samalla ruoka-allergioista.  Suunnittele tarjoilut ja hankittavien ruokatarpeiden määrät. Tee ostoslista.

Hauska idea on tarjoilla kylmä alkukeitto kurkkuihin kaiverretuista kupeista.

ja tai hauskanväristä lahjapaperia, joista loihtii upean pöytäliinan.

Juhlapöytä kruunataan servieteillä, kukilla ja kynttilöillä. Pöydän väreihin sointuvat servietit voi taitella lukemattomin eri tavoin: vaikkapa kukkien, purjeiden, viuhkojen tai kynttilöiden muotoisiksi. Kukkakimpun voit sitoa luonnonkukista. Luonnosta voit kerätä myös kiviä, käpyjä, kaisloja ja oksankäkkäröitä pöydän piristykseksi.

Hymy huulille!

Varaa juhlatilaan pieniä pöytiä tuoleineen, jotta vierailla on riittävästi laskutilaa kahvikupeille ja lautasille. Jos kodissa on paljon tavaraa ja kalusteita, osa niistä kannattaa viedä varastoon juhlien ajaksi. Tyhjennä vaatenaulakko valmiiksi ja

pohdi, mihin kaikki päällysvaatteet mahtuvat. Kokoa kukkamaljakoita käden ulottuville, ja jos odotettavissa on lahjoja, varaa niille oma lahjapöytänsä.

Parveke ja piha tuovat kesäkaudella mukavasti lisää tilaa juhlavieraille. Pyyhi etenkin ulkotuolit ennen juhlaa, jotta vieraiden vaatteet eivät tahriinnu niillä istuessa.

Ja sitten se tärkein – pääasia juhlissa on, että kaikki viihtyvät siellä ja tunnelma on rennon mukava. Vieraat eivät häiriinny, vaikket olisi ehtinyt tehdä kaikkia koristeluja tai seitsemää eri sorttia kahvipöydän pikkuleipiä. Älä siis stressaa turhaan juhlajärjestelyistä, unohda pikku puutteet ja nauti hymyssä suin juhlapäivästä yhdessä vieraidesi kanssa! a Lisätietoja  www.kotiliesi.fi  www.alko.fi  www.ruokatieto.fi  www.martat.fi

Lähteet: Kaarina Roininen & Eija Kämäräinen: Kodin parhaat juhlat, WSOY. www. martat.fi

PARI VIIKKOA ENNEN  Sovi mahdollisesta liputuksesta etukäteen kiinteistössä.  Suunnittele ja tilaa kukka-asetelmat.

Jos teet asetelmat itse, varmista kukkien saatavuus.  Tee säilyviä tarvikehankintoja etukäteen.  Valikoi tunnelmaan sopiva musiikki.  Ilmoita hyvissä ajoin naapureille juhlapäivästä.

VIIKKOA ENNEN  Siivoa koti juhlakuntoon.

Siisti myös parveke ja piha.  Valmista jo tarjottavia pakastimeen.  Laita juomat viilenemään.

PÄIVÄ TAI PARI ENNEN  Tee loput ruokaostokset ja valmista muut kuin herkästi pilaantuvat ruoat.  Nouda kukat ja tee asetelmat.  Täytä kakku.  Kata pöytä valmiiksi tarjottavia lukuun ottamatta.  Silitä juhlavaatteet.

JUHLAPÄIVÄNÄ  Valmista herkästi pilaantuvat tarjottavat ja koristele kakku.  Nosta lippu salkoon aamulla, laske illalla.  Nauti juhlatunnelmasta!

JUHLAN JÄLKEEN  Vie tyhjät pullot ja lahjapakkaukset kierrätykseen.  Palauta lainatut astiat ja kalusteet.  Lähetä mahdolliset kiitoskortit.

toukokuu 2010 asukas | 21

> pata ja kattila | suven ihanat herkut

Kesä kihisee Kesän herkullisemmat ruoat valmistuvat kätevästi grillissä. Pihagrilli kokoaa perheen ja ystävät yhteen, ja ruokailun ohella on mukava nauttia yhdessäolosta suvisäässä.

grillissä

E

nnen grillauksen aloittamista on hyvä muistaa muutama vinkki, joiden avulla onnistut parhaiten. Esivalmisteluihin kannattaa varata riittävästi aikaa, älä siis grillaa kiireellä.

Lihaan saa lisää mureutta marinadilla. Mureuttamisvaikutus perustuu marinadin happamaan ainesosaan, esimerkiksi sitruunaan, jogurttiin tai viiniin.

Muista hyvä hygienia käsitellessäsi raakaa lihaa. Älä käytä samoja välineitä ja alustoja raakojen ja kypsien aineksien kanssa. Anna lihan lämmetä huoneen lämpöiseksi ennen grillaamista.

Käyttäessäsi hiiligrilliä odottele rauhassa hyvän hiilloksen valmistumista. Vältä sytytysnesteen käyt-

töä tai odota, että se ehtii palaa pois eikä anna pahaa makua ruokaan. Poista grilliritilä hiilloksen valmistumisen ajaksi ja voitele ritilä.

Esilämmitä kaasugrilli ennen grillaamista. Lämpötilaa on helpompi nostaa kuin laskea, joten älä esilämmitä liikaa.

Rytmitä grillaaminen oikein; aloita pisimmän kypsennysajan vaativista raaka-aineista. Esimerkiksi sipulit ja porkkanat tarvitsevat muita kasviksia pidemmän kypsennysajan. Älä avaa grillin kantta turhaan. Pidä kansi kiinni, niin lämpötila ja ruoan kypsyminen on tasaista. Makoisia grillaushetkiä!

Kesäterkuin, Irene

Grillikebakot (4:lle) 400 g naudan jauhelihaa 1 kanamuna ½ tl suolaa ½ tl kanelia ½ tl rouhittua mustapippuria 2–3 rkl korppujauhoja 2 pientä sipulia hienonnettuna ja kevyesti kuullotettuna (2 kpl valkosipulinkynttä hienonnettuna) Bambutikkuja kylmässä vedessä liotettuna.

Loraus öljyä käsiin, jottei jauhelihataikina tartu kebakkoja muotoiltaessa.

 Laita bambutikut kylmään veteen likoamaan, jotta ne eivät syty grillissä palamaan. Kuori ja hienonna sipulit. Paista sipulit kevyesti öljyssä ja anna jäähtyä. Sekoita kebakkotaikinan ainekset hyvin keskenään ja muotoile öljytyillä käsillä pitkulaisia kebakkoja liotettujen bambutikkujen ympärille. Grillaa kebakkoja välillä käännellen, jotta liha kypsyy tasaisesti joka puolelta.

Kasvisnyytit tuorejuustolla  Kasvisnyytteihin voit käyttää mitä tahansa mieluisaa juuresta ja kasvista, esimerkiksi kesäkurpitsaa, munakoisoa tai bataattia kotimaisten perunan, porkkanan ja muiden juuresten lisäksi. Varaa kasviksia noin 100–150 grammaa per henkilö.

Pese, kuori ja paloittele kasvikset noin 2 sentin kuutioiksi. Mausta öljyllä, suolalla ja mieleisillä yrteillä. Ota foliosta noin 30 sentin pituisia paloja ja aseta kasvikset foliolle. Lisää nokare tuorejuustoa makusi mukaan ja sulje nyytit. Grillaa keskilämmöllä noin 20–30 minuuttia kasviksista riippuen. Perunan, bataatin ja muut juurekset voit esikeittää kypsymisen nopeuttamiseksi.

Tarjoile grilliherkkujen kanssa tuoretta leipää ja raikasta salaattia.

Grillattu tuore ananas jäätelön kera  Kuori tuore ananas ja leikkaa se paksuhkoiksi lohkoiksi, puisevaa keskiötä vältellen. Grillaa molemmin puolin pari minuuttia, jotta ananas lämpenee ja saa kauniin värin. Tarjoile lämpimänä jäätelön kanssa.

Grillattu halloumi  Liota juustoa kylmässä vedessä liian suolaisuuden poistamiseksi. Kuivaa ja leikkaa juustosta noin 1 sentin paksuisia siivuja. Grillaa keskilämmöllä molemmilta puolilta. Nauti lämpimänä kasvisnyyttien kera. Varaa juustoa noin 50 grammaa ruokailijaa kohti.

toukokuu 2010 asukas | 23

> kunnossapito ja palvelu | pihatelineet teksti ANNE VILENIUS | kuvat LAPPSET OY

V

iime vuonna VVO-taloon Tikkurilantie 41:n pihalle ilmestyi aivan uudenlainen, tasapainoa harjoittava laite keinun ja petankkikentän viereen. Pienet kuvakyltit telineessä opastavat ensikertalaista. Ei kun kokeilemaan!

Telineen sormitikapuut saavat niveleni liikkumaan. Seuraavaksi sovitan askeleeni aaltoilevalle tasapainopuomille. Tämän jälkeen kuljetan rengasta olkapääni korkeudella käärmeputkea pitkin ja yritän olla koskematta tankoon. Aivan helppoja nämä harjoitukset eivät ole minullekaan, vaikka olenkin vielä nuori.

Tikkurilantie 41:n pihalle oli mahdollista hankkia ikääntyville suunnattu laite, koska talon asukaskunta koostuu etupäässä senioreista. Näin ollen suunnittelussa pystyttiin ottamaan heidän tarpeensa hyvin huomioon. − Halusimme panostaa talon pihasuunnittelussa kerralla isompaan seniorilaitteeseen. Se oli mahdollista, koska lasten leikkipaikkavälineitä tuli tähän pihaan vähemmän, aluepäällikkö Hilkka Honkanen Vantaan VVO-kotikeskuksesta kertoo.

Lappsetin valmistama laite asennettiin syksyllä 2009 juuri ennen lumen tuloa. Keväällä järjestettiin pihatapahtuma, jossa tasapainoteline vihittiin käyttöön ja opastettiin asukkaita sen toiminnasta.

Tasapaino on tärkeä säilyttää Ikäihmisille suunnatuissa pihalaitteissa on monipuolisesti vaihtoehtoja. Esimerkiksi keskivartalon hallintaa voi harjoittaa istumalla heiluvan pallon päällä. Tasapainoa voi parantaa askelmaradalla, jossa edetään askelmalta toiselle varoen astumasta välillä maahan.

Lappsetin välineet on kehitetty yhteistyössä fysioterapeuttien kanssa. − Laitteet on suunniteltu niin, että ne tukevat jokapäiväistä elämää, esimerkiksi bussiin nousemista tai jakkaralla seisomista.

Harjoituksia on helppo räätälöidä oman kunnon mukaan, Lappsetin myyntipäällikkö Sari Anttila esittelee.

Ennaltaehkäisy tuo säästöjä myöhemmin, kun seniori-ikäinen väestö pysyy kauemmin terveenä. − Tasapaino on yleensä se, mikä alkaa vanhetessa ensimmäisenä heiketä ja vaikuttaa moneen asiaan. Pahimmillaan kaatumi-

Tasapaino

harjaantuu telineessä

Senioreille tarkoitetut pihatelineet kasvattavat koko ajan suosiotaan myös Suomessa. Niiden avulla voi harjoittaa turvallisesti jokapäiväiseen liikkumiseen liittyviä asioita.

24 | asukas toukokuu 2010

nen johtaa siihen, että aletaan varoa liikkumista kokonaan. Seniorituotteissa käyttäjä liikkuu matalalla, ja aina voi ottaa tukea jostakin, Anttila kuvailee.

Ikäihmisten pihavälineet kuuluvat Lappsetin ns. 0−100-tuoteryhmään, joka on mitoitettu aikuisille, mutta sopii mainiosti myös lapsille. Puistot voivatkin olla usean sukupolven tapaamispaikkoja. Kuntoilun ja ulkoilun lomassa saa raitista ilmaa ja voi rupatella päivän kuulumisia naapureiden kanssa.

Espanja edelläkävijä Espanja on telineiden edelläkävijämaa. Jo pelkästään Barcelonassa on 100 senioripuistoa,

> into isännöitsijä Pihatelineet on suunniteltu yhteistyössä fysioterapeuttien kanssa.

Harjoituksia on helppo räätälöidä oman kunnon mukaan.

tosin joissakin on vain yksi laite. Niihin voi poiketa vaikka kesken kauppareissun.

Ikääntyneille suunnatut telineet yleistyvät Suomessakin palvelutaloissa ja lähiliikuntapaikoissa. Useat kunnat suunnittelevat senioripuistojen rakentamista, ja myös taloyhtiöt ovat aktivoituneet niiden hankkimiseen.

Suunnittelun ohjenuorana on, että ulkotilan järjestäminen on aina halvempaa kuin sisätilan.

Keinu ja hiekkalaatikko lasten kestosuosikkeja

Leikki-ikä jatkuu läpi elämän  Lapsille on perinteisten leikkipaikka välineiden lisäksi peliareenoja ja interaktiivisia pelejä.  Nuorten laitteet voivat sisältää myös teknologiaa, jolloin niissä voi pelata tietokonepelejä itse liikkuen.  Vanhemmille ihmisille löytyy sekä lihaskuntoa että tasapainoa kehittäviä laitteita.  Lappsetin 0−100tuotteet sopivat kaikenikäisille.

VVO:lla talotoimikunta on mukana päättämässä isännöitsijän kanssa, millaisia laitteita pihoille hankitaan. Uusissa kohteissa hankintaa on vaikea suunnitella tarkasti, kun ei vielä tiedetä, millainen asukaskunnasta muodostuu. Vaikka talossa ei tällä hetkellä asuisi yhtään lasta, parin vuoden päästä tilanne voi olla jo aivan toinen.

Pihasuunnittelun avuksi VVO:lle on laadittu oma Lappset-esite. Neljästä mallipihasta yksi on kokonaan senioreille suunniteltu.

VVO-talojen pihoihin pyritään hankkimaan mahdollisimman monipuolisia laitteita, jotka ovat hinta-laatusuhteeltaan hyviä.

Suurin rajoittava tekijä telineen valinnassa on kuitenkin tila. − Laitteille on varattava riittävän suuret turva-alueet, jotta vahinkoja ei pääsisi sattumaan, muistuttaa Anttila.

Lasten suosikkeja vuodesta toiseen ovat perustuotteet, kuten erilaiset keinut ja hiekkalaatikot. − Varsinkin kaupungissa puistot ovat tärkeitä, sillä jos kiipeilymahdollisuuksia ei ole, kiipeilevät lapset sinne, minne ei pitäisi: kotona kirjahyllyyn tai ulkona palotikkaisiin, naurahtaa Sari Anttila. a

Paljasta pihan näkymät  Kesäpäivän auringonsäteet valaisevat pihalla näkymiä, joita ei talvella juuri huomannut. Jos ikkunoitasi peittää harmahtavan ruskea likakerros, olisi nyt jo korkea aika tehdä asialle jotain.

Ikkunanpesuun kannattaa varata riittävästi aikaa ja oikeat tykötarpeet. Aurinkoinen sää ei ole paras pesukeli, koska raitojen poistamisesta ei tahdo tulla loppua auringon paljastaessa niitä aina lisää. Kuuma aurinko polttaa myös nopeasti pesuaineen kiinni ikkunan pintaan.

Kerää ensin kaikki irtotavara pois ikkunan lähistöltä. Ikkunoiden aukominen vaatii varovaisuutta – tässä ei pidä näyttää kaikkia punttisalilla hankittuja lihasvoimiaan. Vedä yhtä aikaa ikkunan ylä- ja alaosasta, ettei tule kiertoa, joka hajottaisi lasin.

Jos ikkuna on jumissa, varmista ensin, että kaikki lukot ovat varmasti auki. Lisäksi voit koputella varovasti ikkunan karmiosaa. Ellei ikkuna silti aukea, on varminta soittaa huoltomiehelle.

Saranat eivät jaksa kannatella isoa ikkunaa, kun se roikkuu irti karmista. Ikkuna pitääkin tukea alapuolelta pesun ajaksi.

Tavallinen nestemäinen tiskiaine on parasta ikkunanpesuun. Pesuliuoksessa voi käyttää pientä määrää huuhtelukirkastetta. Leveä, pehmeäpintainen ikkunanpesin on tehokas saippuaveden levittämisessä. Riepua tai mikrokuituliinaa on hyvä käyttää pienissä pinnoissa, joihin pesimellä ei pääse. Pesuvettä levitetään pieniä määriä kerralla. Älä kurottele ikkuna-aukosta ulos, putoamisvaara on suuri!

Kuivaus sujuu parhaiten lastamaisella ikkunankuivaimella. Mikroliinaa voi käyttää kuivauksen jälkeen raitojen pyyhkimiseen. Ikkunanpuitteiden pyyhkimiseen on syytä olla omat mikroliinat tai puuvillapyyhkeet.

Jos ikkunoita kuivatessa seiniin tai pattereihin valuu likavettä, se pitää muistaa pyyhkiä heti pois. Ja sitten ei kun nauttimaan ikkunan takaa paljastuneesta näkymästä! a

toukokuu 2010 asukas | 25

> vapaa-aika | vauvakassiyhdistys Vaaka ry

Laita

On ihan tavallista, että joku tuntematon soittaa turkulaisen Mari Mäkelän ovikelloa vaatepussi kädessään. Omalta lapselta pieneksi jääneet vaatekappaleet löytävät Mäkelän kautta uuden, tarvitsevan kodin.

hyvä kiertämään teksti Mari Vilska | kuvat Vesa-Matti Väärä

V

alo tuikkii ikkunoista pimenevään iltaan Turun Majakkarannan VVO:n talossa Kokkakadulla. Mari Mäkelä kutsuu hymyillen vieraansa sisään asuntoon, jossa käy melkoinen kuhina. Olohuoneen sängylle on kasattu erikorkuisia pinoja liinavaatteita, makuuhuone on kansoitettu koulurepuilla ja vaatepinoilla, ja keittiön pöydällä on läjittäin purkkaa, saippuoita, hammastahnoja ja -harjoja.

Touhukkaan kuuden naisen talkooporukan iltapuhteena on toukokuussa Viron Narvaan lähtevien avustuspakkausten kokoaminen. Kyseessä on vauvakassiyhdistys Vaaka ry:n keräys, jonka tuloksena koululaiset saavat vaatteita, penaalin ja yllätyksen sisältävät koulurepun. Talkoissa pakataan myös toilettilaukkuja saippuoineen ja hammasharjoineen sekä liinavaatelaukkuja.

Vaaka ry on toimittanut koulureppuja Narvaan aiem­minkin, joten pienet koululaiset osaavat niitä jo odottaa. Myös paikallisissa kodeissa arvostetaan vieraiden mukana tulevia avustuspaketteja.

– Olemme miettineet yhdessä paikallisten kanssa, mistä heillä on puutetta ja mikä olisi oikeasti tarpeellista. Avustusalueilla palkkataso on todella alhainen ja asuminen suhteellisen kallista, Mari Mäkelä kuvailee.

Harrastuksesta tuli elämäntapa Nokialta kotoisin oleva Mari liittyi mukaan vauvakassiyhdistyksen toimintaan odottaessaan esikoistaan Alek-

26 | asukas toukokuu 2010

sia vuonna 2003. Hän oli jo muutamia vuosia aiemmin lukenut yhdistyksen toiminnasta, mutta vasta äidiksi tuleminen toi muiden lapsiperheiden aseman ajankohtaiseksi.

Ajatus pienimuotoisesta harrastuksesta muuttui hyvin pian elämäntavaksi.

– Aluksi ajattelin neuloa silloin tällöin tilkun Vaaka ry:n keräämiin tilkkupeittoihin tai koota joku-

sen vauva­kassin Sortavalan vauvoille vietäväksi. Ihanat ihmiset yhdistyksen tapaamisissa imaisivat minut nopeasti mukaansa, ja toiminnasta tuli tärkeä osa elämääni, muistelee Mari.

Vaatekasat ja laatikot ovat tyypillinen näky Marin kotona.

– Ystävät, sukulaiset ja tuntemattomat tuovat minulle tavaraa pitkin vuotta. Hyväkuntoiset, käytetyt >>

Auttaa voi monin tavoin n

Hyväntekeväisyys ei välttämättä vaadi suuria summia rahaa, vaan voit lahjoittaa myös aikaasi tekemällä vapaa­ ehtoistyötä. Perinteisen vapaaehtoistyön lisäksi internet pursuaa erilaisia tapoja auttaa. Hyväntekeväisyyttä on yhä helpompi tehdä kotoa käsin silloin, kun se itselle sopii.

Mari Mäkelä on yksi Mikrolainat ovat nykyisin VVO:n Taitaja-kisaan suosittuja. Voit lainata railmoittautuneista. haa kehitysmaahan esiOnko sinulla harrastusta, josta merkiksi www.kiva.org haluaisit kertoa muille Asukas-lehdessä?

-sivuston kautta. Raha Ota meihin yhteyttä osoitteessa menee paikalliselle liiasukas@vvo.fi tai VVO/Asukas-lehti, ketoiminnan perustaPL 40, 00301 Helsinki. Toimittajamme miseen tai sen laajentaottaa sinuun tarvittaessa yhteyttä miseen. Kun toiminta on juttukeikan merkeissä! kannattavaa, yrittäjä maksaa rahan takaisin.

Uusi tapa tehdä hyvää on Pelastus­partio. Idea on yksinkertainen: katso mainoksia netissä ja jokaisesta klikkaamastasi mainoksesta lahjoitetaan tietty summa hyväntekeväisyyteen. Raha veloitetaan mainostajan pussista, ja se on useimmiten 10−20 senttiä.

Vanhoja silmälaseja ei kannata heittää pois, sillä ne voi lahjoittaa Vision for All -järjestön kautta kehitysmaihin. Myös aurinkolasit kelpaavat, vahvuuksilla tai ilman. Useat optikkoliikkeet ympäri Suomea ottavat vastaan silmälaseja.

Suomen Punaisen Ristin kautta voi ilmoittautua mukaan ystävätoimintaan.

Ystävän kanssa vietetään aikaa ja tehdään erilaisia asioita yhdessä, kuten luetaan lehtiä tai käydään ulkoilemassa.

Planilla on runsaasti vapaaehtoistyön vaihtoehtoja kaikenikäisille. Helppo tapa päästä mukaan toimintaan on askarrella kortteja myytäväksi Planin kauppaan.

Osa työvälineistä lähetetään sinulle kotiin, eikä askartelu ole aikaan tai paikkaan sidottua.

Mari ja Aleksi Mäkelä ovat tottuneet kodin tavarapinoihin, jotka pakataan reppuihin avustuskeräyksiä varten.

teksti Anne Vilenius

Lue aiheesta lisää verkkosivuiltamme osoitteesta www.vvo.fi > Asukkaalle > Asukas-lehti

toukokuu 2010 asukas | 27

Leena Gustafsson, Marika Lähde, Katriina Aronen, Ulla Ijäs ja Iira Koivisto pakkasivat avustusreppuja Viron Narvaan Mari Mäkelän kotona.

kamppeet säilyvät täällä sen aikaa, kunnes sopiva keräys tulee. Tavarasta ei ole puutetta, vaan sitä kertyy todella helposti.

Tekstiilialaa Turussa opiskellut ja ny­ kyään omaa lapsiperheiden tavaroita myyvää yritystä pyörittävä Mari ei laske yhdistystoi­ mintaan meneviä tunteja. Seitsemänvuotias Aleksi-poikakin on jo tottunut talkookävijä.

– Aleksille on hyvin luonnollista, että vanha ja hyvä tavara lähetetään muille lapsil­ le. Hän ehdottaa myös itse usein vanhoista vaatteistaan, että äiti, eikös tämä voitaisi lä­ hettää eteenpäin, Mari naurahtaa.

Lahjoja äideiltä äideille Mari käy usein yhdistyksen matkoilla, opiske­ lee venäjää ja ahmii itänaapuriin liittyviä uuti­ sia. Hän vastaa yhdistyksen toiminnasta Var­ sinais-Suomessa, järjestää muun muassa yh­ distyksen jäsenmatkoja Karjalaan sekä hoitaa erilaisia käsityöprojekteja.

– Minulle on tärkeää tehdä yhdessä sa­ manhenkisten ihmisten kanssa jotain, joka auttaa muita. Vältän itse sanaa hyväntekeväi­ syys ­– se ei ehkä kuvaa parhaiten toimintaam­ me. Esimerkiksi Sortavalaan vietävistä vauva­

28 | asukas toukokuu 2010

kasseista olemme aina sanoneet, että ne ovat lahjoja äideiltä toisille äideille.

Avustuspakkauksia Mari on ollut viemäs­ sä perille asti useamman kerran. Koska esi­ merkiksi Venäjälle on vaikea saada vienti­ lupaa, vievät yhdistyksen ihmiset tavarat lah­ joituskohteisiin itse.

Vastaanottajien tapaaminen sykähdyttää monen Vaaka ry:n jäsenen sydäntä.

– On hienoa, kun näkee lasten ilmeet. Mi­

Vauvakassiyhdistys Vaaka ry y y Valtakunnallinen vuonna 2000 y perustettu vapaaehtoisjärjestö, y joka avustaa lapsia ja lapsiperheitä y kotimaassa ja lähialueilla. y y Kerää muun muassa vauvakasseja, koulureppuja, villasukkia, penaaleja y ja toilettilaukkuja sisältöineen. y Tarkempia tietoja keräyksistä yhdistyksen kotisivuilta www.vaaka.org. y y Lisätietoa: vaakaposti@vaaka.org

nulle on tärkeää myös se, että kohteena ovat lapset, joilla ei ole sellaisia selviytymiskeinoja kuin esimerkiksi aikuisilla, Marin yhdistyska­ veri Iira Koivisto pohtii.

Tehokasta toimintaa Turkulaisaktiivit Marin johdolla pistävät no­ peasti pienimuotoisemmankin keräyksen pystyyn, jos he kuulevat yksittäisestä avuntar­ vitsijasta. Aluksi pengotaan varastossa olevat tavarat ja sitten omat kaapit. Aina löytyy jota­ kin, jota joku muu tarvitsee enemmän.

– Olemme keränneet erilaisia tavaroi­ ta esimerkiksi yksittäisille maahanmuutta­ japerheille. Kerran järjestimme keräyksen perheelle, joka menetti tulipalossa yllättäen aivan kaiken, Mari kertoo.

– Kun joku kuulee avuntarvitsijasta ja sana lähtee kiertämään meidän keskuudes­ samme, ovat tavarat koossa muutamassa päi­ vässä, Leena Gustafsson lisää.

– Jos moni tekee pikkuisen, niin maail­ ma muuttuu. Se on Vaaka ry:n tunnuslause, ja siinä tiivistyvät hyvin myös omat ajatukse­ ni, summaa Mari Mäkelä talkooillan lopuksi.

Auttaminen on vain tahdosta kiinni. a

www.sanaris.fi | laadinta Erkki Vuokila, ulkoasu Heli Kärkkäinen

Ristikko 2/2010

Osallistu kilpailuun, ja voita sieniopas, -veitsi ja -laukku!

Lähetä ristikon ratkaisusanat sekä nimesi ja osoitteesi 31.7. 2010 mennessä joko sähköpostitse asukas@vvo.fi tai postitse VVO-yhtymä Oyj/Asukas-lehti, PL 40, 00301 Helsinki.

Voit tulostaa ristikon myös verkosta www.vvo.fi/asukas-lehti.

Nimi Osoite

Viime numeron voittajat: Viime lehden ristikon voittaja oli SEPPO ANTILA Oulusta ja lukijakilpailun voittaja JUKKA LINTUNEN Riihimäeltä.

Onnittelut voittajille!

Viime lehden 1/2010 ristikon ratkaisu:

toukokuu 2010 asukas | 29

> uuteen kotiin | VVO rakentaa

K

teksti Liisa Joensuu | kuvat Pekka Holmström

Toimiva talo

seniorien tarpeisiin Keravalle alkusyksystä valmistuva kerros­talo on monessa mielessä poikkeuksellinen. Se on senioreille suunniteltu, sinne saa palveluja ja se hyödyntää naapurissa sijaitsevan palvelu­talon tarjontaa.

30 | asukas toukokuu 2010

eravan keskustan tuntumaan Porvoonkatu 12:een nouseva viisikerroksinen talo on VVO:n ja Keravan Palvelutalosäätiön ennen kokematon yhteishanke. ”Naimakaupan” puhemiehenä toimi Keravan kaupunki, joka keksi saattaa yhteen kaksi toisilleen sopivaa toimijaa. VVO:n vuokratalon viereisellä tontilla sijaitsee Keravan Palvelutalosäätiön hallinnoima Kotimäen palvelukeskus, johon uusi asuintalo liitetään kahdella yhdyskäytävällä.

Vuokratalon asukkaat voivat käyttää naapurirakennuksen palveluja ateriointimahdollisuuksineen ja hoivapalveluineen.

– VVO:lla on uudisrakennuksessa neljä inva-asuntoa, joissa keittiö- ja wc-tilojen kalusteet ovat säädettäviä, ja 24 normaalia, esteetöntä asuntoa. VVO tarjoaa asuntoja ensisijaisesti yli 55-vuotiaille VVO:n vuokralaisille, jotka asuvat Keravalla, Järvenpäässä tai Tuusulassa. Valinnassa otetaan huomioon terveydelliset haasteet ja avun tarve, kertoo Järvenpään VVO-kotikeskuksen myyntineuvottelija Virpi Laine.

Rakennuksessa on kaikkiaan 41 huoneistoa, sillä ylimmässä kerroksessa sijaitsee 13 huoneen ryhmäkoti, joka on tarkoitettu jatkuvaa hoivaa tarvitseville. Nämä kodit Keravan Palvelu­ vertautuvat hotellisäätiön Soili StoltSuomalainen (vas.) maisiin huoneisiin, ja VVO:n Virpi koska niissä on omat Laine odottavat suihku- ja saniteetinnolla Porvoonkatu titilat, muttei keitto12:n valmistumista. mahdollisuutta. Ryhmäkodissa on jatkuvasti avustavaa henkilökuntaa, jonka on mahdollista liikkua ryhmäkodin ja naapuritalon palvelukeskuksen väliä viidennen kerroksen yhdyskäytävän kautta. Ryhmäkodista vastaa Keravan Palvelutalosäätiö.

Yhteisöllinen tapa asua Uuden senioritalon tilaratkaisut houkuttelevat yhteisöllisyyteen ja vuorovaikutteisuuteen. Ensimmäisessä kerroksessa on kerhotila, jossa asukkaat voivat kokoontua, ja kaikkiin kerroksiin on suunniteltu seurustelualue porrashuoneen yhteyteen. Lisäksi asukkaat voivat käyttää viereisen palvelukeskuksen tiloja. Naapuritaloon siirtyminen on helppoa maan tasalla kulkevan ikkunallisen käytävän kautta. Palvelutalossa saa esimerkiksi kampaajan, hierojan sekä käsi- ja jalkahoitajan palveluja, ja siellä voi myös saunoa.

– Palvelukeskuksessa voi ruokailla ja osallistua ryhmätoimintaan kuten bingoon, kortinpeluuseen ja askarteluun. Tarjolla on myös monenlaista liikuntaa aivojumppaakaan unohtamatta. Kirjasto käy paikalla kerran kuussa ja seurakunnat järjestävät tapahtumia. Yhteistä aikaa vietetään niin makkaranpaiston kuin lettukestien muodossa, ja myös juhlapäiviä voidaan viettää yhdessä, esittelee Keravan Palvelutalosäätiön toiminnanjohtaja Soili Stolt-Suomalainen.

Tekniikkakin palvelee – Hyödynnämme uusinta tekniikkaa, sillä uudessa talossa on kuituverkkoon perustuvat nettiyhteydet, ja jokaiseen asuntoon on saatavilla GSM-puhelimiin yhdistetty hoitajakutsujärjestelmä. Se lisää asukkaiden turvallisuutta. Heti ulko-oven läheisyydessä on pyörätuolin lataus- ja pesupaikka, Virpi Laine ja Soili Stolt-Suomalainen kertovat.

Kotihoitopalveluja saa VVO:n vuokratalossa myös normiasuntoihin. Palvelutalon henkilökunta avustaa vaikkapa lääke- tai vaatehuollossa, siistimisessä ja ulkoilussa. Palvelut on sovittavissa asukkaan tarpeiden ja toiveiden mukaan.

– Kotihoitopalvelun hinta on noin 30

euroa tunti. Kaikki hoitajat ovat sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, Soili Stolt-Suomalainen tarkentaa.

Modernia kodikkuutta Porvoonkatu 12 sijaitsee keskeisellä paikalla lähellä Keravan asemaa, toria, kirkkoa ja museota. Itse tontti rajautuu puistoon. Kaikissa asunnoissa on lasitettu parveke, ylimmän kerroksen ryhmäkodissa on myös muutamia ranskalaisia parvekkeita. Julkisivu on valkoharmaa, mutta lämpöä rakennukselle antavat terrakotan sävyiset väripinnat.

– Pyrimme toimivuuden lisäksi moderniin kodikkuuteen niin arkkitehtonisesti kuin sisustussuunnittelun osalta, kertovat arkkitehdit Veikko Mäkipaja ja Erkki Jokiniemi Arkkitehdit Hannunkari ja Mäkipaja Oy:stä.

Kolmas suunnittelija hankkeessa on ollut saman toimiston sisustussuunnittelija Salme Pitkänen. Hänen käsialaansa ovat talon kylpyhuoneet, keittiöt ja sisustuksen värimaailma. Pitkänen kertoo hakeneensa väreillä tyylikkyyttä ja lämpöä sisustukseen.

– Joka kerroksessa on oma tunnusvärinsä. Kaikki ovat lähellä perinteisiä maavärejä ja heijastavat valoa. a

Porvoonkatu 12, Kerava  Yksiportaisessa hissitalossa on pääasiassa 1–2 hengen pienasuntoja, mutta lisäksi muutama kolmen huoneen ja keittiön asunto lähinnä senioripariskunnille.

1h+tk 2h+kk 2h+k 2h+k 3h+k

44 m² 44 m² 54,5 m² 55,5 m² 58 m²

Inva-asunnot 1h+tk 44 m²

9 kpl 6 kpl 3 kpl 3 kpl 3 kpl

616,00–628,00 € 616,00–628,00 € 663,00–675,00 € 668,00–681,00 € 724,00–738,00 €

4 kpl

568,00 €

 Vuokriin sisältyy vesimaksu. Vuokravakuus 250 €.  Haku Porvoonkatu 12:een alkoi huhtikuussa.

Talossa on avoimien ovien päivä kesäkuun alussa.

Valitut asukkaat pääsevät muuttamaan taloon syyskuussa.

Peruskorjattuja yksiöitä ja kaksioita Tampereelle  Ensimmäiset, uutta vastaavat ja täysin peruskorjatut vuokra-asunnot valmistuvat Tampereelle Nekalankulma 5 A–F:ään elokuussa. Loput huoneistoista valmistuvat syksyn aikana.

Valoisien ja toimivien pienasuntojen lisäksi talossa on viihtyisät ja väljät talosaunat, ilmainen pesutupa mankeli- ja kuivaushuoneineen, kerhohuone sekä ulkoiluväline- ja irtaimistovarastot. 0-kerroksessa on yksiöitä, jotka sopivat mainiosti myös seniori-ikäisille. Talon yhteydessä olevasta päivittäistavarakaupasta voi tehdä ostokset näppärästi.

Kiinteistö sijaitsee lähellä Iidesjärveä, ja tontin laidalla olevalta bussipysäkiltäon hyvät yhteydet keskustaan. Asukkailla on mahdollisuus myös vuokrata lämmityspistokkeellinen autopaikka. Kiinteistössä on rajalliset laajakaistavalmiudet ja kaapeli-tv.

1 h+kk 23,5 m² 399–452 €/kk 2 h+kk+ransk.parv. 47,5 m² 568–599 €/kk

 Vesimaksu, käyttösähkö ja pesutuvan käyttö sisältyvät vuokraan.  VVO:n asunnossa saat omistusasumista vastaavan asumisturvan.  Vakuusmaksu on vain 250 €.

Ei varallisuusrajoja.

Asuntohakemukset:  www.vvo.fi

toukokuu 2010 asukas | 31

> lukijakilpailu 2/2010

VOITA N SAT II N IN E A L IL V U U P PUSSIL AKA NAS ETT I

Mikä on tämän lehden paras juttu?

V

iime numerossa parhaaksi jutuksi äänestettiin ”Kukkaron herraksi” sivuilla 12–13.

Kerro meille, mikä oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin juttu, entä vähiten kiinnostava? Puuttuiko lehdestä jotain tai oliko jotain liikaa? Onko mielessäsi aihe, josta haluaisit lukea enemmän? Entä olisiko omassa talossasi tapahtumia, talkoita, yhteisiä harrastuspiirejä tai muuta asukastoimintaa, josta voisimme tehdä juttua?

Kaikki lukijapalaute on erittäin tervetullutta, joten ota rohkeasti meihin yhteyttä. Vastanneiden kesken arvotaan kesäisen raikas puuvillasatiininen lakanasetti, johon kuuluu kaksi pussilakanaa ja tyynyliinaa.

Lähetä vastaus 31.7. 2010 mennessä joko sähköpostitse: asukas@vvo.fi tai postitse: VVO-yhtymä Oyj/Asukas-lehti, PL 40, 00301 Helsinki.

Osallistua voit myös netissä: www.vvo.fi/asukaslehti

VVO-KOTIKESKUKSET

> VVO on suomalainen yritys, joka vuokraa, rakennuttaa ja myy asuntoja. Yhtiö omistaa noin 39 000 vuokraasuntoa ja tarjoaa kodin lähes 70 000 asukkaalle. VVO:lla on ympäri Suomen VVOkotikeskuksia, jotka palvelevat asunnon vuokraukseen ja asumiseen liittyvissä asioissa.

Avoinna ma–pe 9.00–16.00 Mannerheimintie 168a 00300 HELSINKI helsinki@vvo.fi espoo@vvo.fi 020 508 3400 Sibeliuksenkatu 2 13100 HÄMEENLINNA hameenlinna@vvo.fi 020 508 4200 Väinönkatu 15 40100 JYVÄSKYLÄ jyvaskyla@vvo.fi 020 508 4160 Rantakatu 3 a 04400 JÄRVENPÄÄ jarvenpaa@vvo.fi 020 508 4100 Maljalahdenkatu 25 70100 KUOPIO kuopio@vvo.fi 020 508 4700 Aleksanterinkatu 7 A, 3. krs 15110 LAHTI lahti@vvo.fi 020 508 4300

Ainonkatu 7 53100 LAPPEENRANTA lappeenranta@vvo.fi 020 508 4260 Saaristonkatu 2 90100 OULU oulu@vvo.fi 020 508 4900 Koskikatu 9 96200 ROVANIEMI rovaniemi@vvo.fi 020 508 4800 Kyllikinkatu 15 b 33500 TAMPERE tampere@vvo.fi 020 508 4400 Tuureporinkatu 6 20100 TURKU turku@vvo.fi 020 508 4500 Vernissakatu 1, 5. krs 01300 VANTAA vantaa@vvo.fi 020 508 3860

VVO:N OMISTUSASUNTOJEN MYYNTI

PÄÄKAUPUNKISEUTU Avoinna ma–pe 9.00–16.00 asuntomyynti@vvo.fi Mannerheimintie 168a 00300 Helsinki 020 508 3663 TAMPERE Kyllikinkatu 15 b, 33500 Tampere Avoinna ma–pe 9.00–16.00 asuntomyynti.tampere@vvo.fi 020 508 4455 AVAINASUKASPALVELU

Avoinna ma–pe 8.30–15.30 avainasukas@vvo.fi, www.vvo.fi/avainasukas 020 508 3900 VUOKRAVALVONTA

Avoinna ma–pe 8.30–15.30 vuokravalvonta@vvo.fi 020 508 5000

VVO-KOTIKESKUKSET OVAT AVOINNA MA–PE 8.30–15.30